›› 30–31 Valokuvaajan pitkä matka Suomeen Emil Bobyrevin tie on vienyt Krimiltä Leningradiin näyttelijäoppiin, sieltä Petroskoihin ja lopulta valokuvaajaksi Suomeen. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 8. ›› 20 Testissä Echon vääntävä kaatosaha ›› 23 PILKKEITÄ Teeret käyvät pian soitimelle ›› 24 Myrkkyä tihkuva savannin puupensas ›› 30 Se pp o Sa m ul i 8356_.indd 1 7.4.2021 14.52. Mutta kuinka kauan se kestää. ›› 16–17 Sahoilla on nyt koronasuhdanne. HUHTIKUUTA 2021 • NRO 7 • PERUSTETTU 1933 • METSÄLEHTI.FI UUTISET Jäsenmaksukato metsänhoitoyhdistysten uhkana ›› 2–3 Japanilaiselta puurakentajalta ostoyhtiö Suomeen ›› 6 Biokaasusta kompastuskivi ›› 8 Kasvumallit menivät uusiksi ›› 11–13 METSÄSTÄ Jätänkö metsään vai vienkö pois. ›› 14–15 Se pp o Sa m ul i TUTKIJOILTA: Etelänversosurma on jo aiheuttanut tuhoa Ruotsissa. Pian ehkä myös meillä. Sivut 12–13 Maailma sahaa Olisiko syytä kokeilla kemihierretehdasta
Pienpuun korjuuseen lisää tukea Valtion lisäbudjetissa kasvatettiin kuluvan vuoden kemerapottia. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto 350 miljoonaa euroa . . 8357_.indd 2 7.4.2021 14.54. Tiainen toivoo, että jäsenmaksukertymää saataisiin vielä kasvatettua, muuten yhdistyksiltä jää rahaa saamatta huolestuttavassa määrin. MTK haluaa muutoksia hirvipäätöksiin MTK vaatii maaja metsätalousministeriötä käynnistämään välittömästi säädösmuutoksen valmistelun, jotta voidaan turvata asianmukainen hirvikanta koko maassa. Yhdistysten yhteenlaskettu tulos 2,5 miljoonaa euroa . Lisätuki on tarkoitettu sellaisiin nuoren metsän hoitotöihin, joissa korjataan pienpuuta. ”Kymmenen prosenttiyksikön menetys leikkaa 1,7 miljoonaa euroa yhdistysten jäsenmaksukertymästä. Jäsenmaksukertymä viime vuonna oli 17 miljoonaa euroa . Metsäkeskus on esittänyt maaja metsätalousministeriölle, että hankkeiden hyväksymismahdollisuutta kasvatettaisiin. Pekka Viljakainen (oikealla) opasti taannoin Jorma Kauppista. Jos vähenemä kohoaa 15 prosenttiyksikköön, jäsenmaksuja jää saamatta kaksi ja puoli miljoonaa euroa.” Samalla jäsenkato vähentäisi yhdistysten maksullisia palveluita käyttävien asiakkaiden määrää, mikä leikkaisi yhdistysten toimitustuottoja, joten tulovirrat kuivuisivat kahta kautta. Leimaukset tehty jäsenmaksutuloilla Metsänhoitoyhdistysten yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuonna Jäsenmaksukato uhkaa leikata palveluja Metsänhoitoyhdistyksien jäsenmaksukertymästä on häviämässä arviolta kaksi miljoonaa euroa. LYHYET UUTISET 8.4.2021 / AJASSA 2 MIKKO RIIKILÄ M TK:n järjestöuudistuksen myötä muuttunut, monia hämmentänyt jäsenmaksujen laskutustapa leikkaa metsänhoitoyhdistysten jäsenmaksukertymää. Liukosellu ei tähän palettiin mahdu, joten siitä luovutaan. Metsänhoitoyhdistysten jäsenmäärä noin 200 000 Metsänhoitoyhdistykset ovat jäsenmaksutuloillaan rahoittaneet metsänomistajille muun muassa maksuttomia tilakäyntejä. Tukea myönnettiin lisää liki neljä miljoonaa euroa. Hankkeita on haettu yhteensä 5,4 miljoonan euron edestä. JÄSENMAKSUISTA VIISI PROSENTTIA TUOTOISTA . Muutoksia tarvitaan hirvikantatavoitteista päättävien toimielinten kokoonpanoon sekä valitustien luomiseen. Maaliskuun alussa käynnistynyt haku on tuottanut hankkeita puolitoista kertaa enemmän kuin tänä vuonna voidaan hyväksyä. . Fakta Metsitystukea haettu runsaasti Vajaapuustoisten maiden metsitykseen on haettu tukea innokkaasti. Suomessa 59 metsänhoitoyhdistystä . . Uudistuksessa A-osuudet korvataan Metsä1-lisäosuuksilla, jotka ovat voimassa 10 vuotta kerrallaan ja muuttuvat sitten Metsä2-osuuksiksi. . Muutokset ovat välttämättömiä, sillä kannanhallinta ei kaikkialla toimi, järjestö arvioi. Metsäliitto uusii osuusjärjestelmäänsä Metsäliitto suunnittelee osuusjärjestelmän uudistusta, jossa Aja B-lisäosuudet korvataan Metsä1ja Metsä2-lisäosuuksilla. . Metsänhoitoyhdistysten palveluyhtiö Mhyp:n toimitusjohtaja Jouni Tiaisen mukaan yhdistysten jäsenmaksun maksaneiden määrä näyttää jäävän aiempaa pienemmäksi. Siihen ei oikein olisi varaa, koska tuloskehitys oli jo viime vuonna alavireistä. Aikataulusta ei ole tarkempaa tietoa. Lisätuen ansiosta pienpuuta voidaan korjata energiakäyttöön Metsäkeskuksen mukaan noin 500 000 kuutiometriä aiemmin kaavailtua enemmän. Liukosellua on tehty yhtiön Uimaharjun tehtaalla tekstiiliteollisuudelle. Stora Enso irtautumassa liukosellusta Metsäyhtiö Stora Enso on ilmoittanut lopettavansa liukosellun tuotannon. Lopettamista perustellaan uudella strategialla, jonka mukaan kasvua haetaan jatkossa pakkausmateriaaleista, rakentamisesta sekä biomateriaali-keksinnöistä. Viime vuonna 90 prosenttia maksulapun saaneista maksoi jäsenmaksun kahden viikon kuluessa eräpäivästä. Sijoitusten säilymistä parempikorkoisina Metsä1-lisäosuuksina voisi pidentää Metsä Groupin kanssa tehdyillä puukaupoilla. Tänä keväänä vastaava luku on jäämässä alle 80 prosenttiin
09 315. Siitä jäsenmaksujen osuus oli 17 miljoonaa euroa. Pekka Viljakainen (oikealla) opasti taannoin Jorma Kauppista. Pahimmillaan jäsenmaksukertymän alenema voi kasvaa yhtä suureksi kuin viime vuoden tulos. ”Enemmän tai vähemmän kaikille taimituottajille kävi näin. Toisaalta Shanghain pörssissä noteeratun havusellufutuurin kurssin taittuminen viittaa siihen, että hinnannousu voi olla tasaantumassa. Mäki-Hakola korostaa, että paljon tämänhetkistä järjestökärhämää suurempi huoli on, ettei toimialan ulkopuolella ymmärretä metsien merkitystä. Joillain taimitarhoilla kaksivuotisten kuusentaimien riesana oli toissatalvena myös ahava. Myös koulutustapahtumat, viestintä ja yhdistysten asiakaslehdet rahoitetaan usein jäsenmaksutuloilla. Hän luottaa silti metsänhoitoyhdistysten säilyttävän asemansa. Toissatalven 2019–2020 ne viettivät ulkona. Kaksivuotisia kuusentaimia on markkinoilla vähemmän kuin suunniteltiin”, sanoo koko Suomeen taimia toimittavan Fin Forelian toimitusjohtaja Timo Salminen. Sami Karppinen LIINA KJELLBERG I soja kaksivuotisia kuusentaimia ei tänä keväänä riitä kaikille halukkaille. Leudon talven takia Eteläja Keski-Suomeen ei satanut suojaavaa lumipeitettä, joten pakkanen vaurioitti taimista osan juuria. Tärkeimpiä maksuttomista palveluista ovat tilakäynnit ja leimikoiden suunnittelu. Metsänhoitoyhdistysväen ärtymyksen perimäinen syy lienee jäsenmaksu-uudistuksen toteuttaminen metsänomistajapuolen kantaa kuulematta. Tänä vuonna nousua on tullut vajaat 20 prosenttia.” Kiinan nousevien hintojen takana on paitsi koronasta toipuminen, myös pitemmän ajan trendi, että maahan on muodostunut kuluttava keskiluokka. 029 432 6112 Ulkoasu: Anna Back p. Salmisen mukaan taimilla on kuitenkin niin kova kysyntä, ettei ylimääräisiä juurikaan ole. ”Yhdistyksiä ja MTK:ta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, kun metsäalaa lyödään joka puolelta ja alan toimintaedellytyksiä koetetaan heikentää. Eli huomio on syytä keskittää siihen, miten tästä mennään eteenpäin.” Metsänhoitoyhdistykset ovat jäsenmaksutuloillaan rahoittaneet metsänomistajille muun muassa maksuttomia tilakäyntejä. Valkohäntäpeurojen kanta-arvio ja saalis 1980 2020 2012 2014 2016 2018 2020 Valkaistun havusellun hinta Euroopassa 1/2018 3/2021, dollaria/tonni 1/2018 3/2021 Sellujen hinnat vahvassa nousussa 8357_.indd 3 7.4.2021 14.54. Samwaan suuntaan vaikuttaa, että selluvarastot ovat noususuunnassa. Jos etätöistä palataan toimistoihin edes jossain määrin, niin paperien kulutus elpyy. ”Neuvoisin väkeä koripallovalmentajien usein käyttämää ohjetta noudattaen: seuraava tilanne. Kaksivuotisia kuusentaimia on saatu korvattua yksija puolitoistavuotisilla. Ison yhdistyksen toiminnanjohtaja toivoi, että Metsälehden edellisessä numerossa karvalakki päässä kuvattu MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan nostaisi karvahattunsa läpät ylös, jotta kentän ääni kuuluisi hänenkin korviinsa nykyistä paremmin. ”Joka tapauksessa näyttää vahvasti siltä, että markkinasellujen keskihinnat nousevat viime vuodesta.” Painopaperien tilanne on epäselvä. Myös lehtisellun hinta on lähtenyt nousuun sekä Kiinassa että Euroopassa, mikä sekin antaa tukea havusellun hinnan säilymiselle. Yleensä taimet saadaan suojattua lumitykkien avulla, mutta lumitykkien käyttö vaatii vähintään viikon pakkasjakson. Tänä keväänä myyntiin tulevat kaksivuotiset kuusentaimet kylvettiin kesällä 2019. Jotain on pielessä, jos metsänomistaja ei miellä, että yhdistys ja MTK ajavat hänen etuaan”. Taustalla on poikkeuksellisen leuto toissatalvi, joka vei osan taimista. Maissa, joissa lehdet myydään pääasiassa kioskeista, liikkumisrajoitusten purku vaikuttaa paperien kysyntään. Isoja kuusentaimia ei riitä kaikille MIKKO HÄYRYNEN K iinassa pitkään tasaisina olleet havusellun dollarihinnat lähtivät virkoamaan viime vuoden syksyllä. Edellisvuonna suunnilleen samalla liikevaihdolla yllettiin 4,3 miljoonan euron tulokseen. ”Euroopassa havusellun dollarihinnat ovat myös kääntyneet nousuun, vaikkakaan ei yhtä voimakkaaseen. Myös Fin Forelia on korvannut kaksivuotisia kuusentaimia vuosi sitten kylvetyillä. ”Ahavan vaurioittamista taimista tulee monihaaraisia. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 600 900 1200 1500 Lähde: Fastmarkets FOEX Kohti hintahuippua. Pohjan Taimen taimitarhoilla ahavatuhoja oli toissatalvena jonkin verran, samoin Fin Forelian taimitarhoilla. 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi metsalehti.fi noin 350 miljoonaa euroa. ”Seuraava tilanne” Tunnelmat metsänhoitoyhdistyksissä ovat äreät emo-MTK:n suuntaan. ”Vähennys on ihan näkyvän kokoinen. Se johti omituiseen ja virheellisenä pidettyyn viestintään – ei olisi ollut iso vaiva avata jäsenmaksun jakautumista oman yhdistyksen saamaan jäsenmaksuun ja MTK:lle menevään edunvalvontamaksuun. Tänä vuonna nousua on ollut lähes 40 prosenttia yli 900 dollarin tonnihintaan, ja ollaan menossa vuosien 2018 ja 2019 hintapiikin yläpuolelle. Niistä luopuminen taas saattaisi Tiaisen mukaan entisestään vauhdittaa jäsenkatoa. Tuloksella ei sinällään ole suoraa merkitystä jäsenille, mutta jäsenmaksutuotoilla rahoitetuilla palveluilla on. Toissatalvena sellaista ei ollut”, sanoo eteläisessä Suomessa toimivan Taimi-Tapion toimitusjohtaja Tero Kauppinen. Liikkumisrajoitusten jälkeen voi olla elämys lähteä ulos, ostaa lehti ja istua kahvilaan. Maksuttomia palveluita ei voi tuottaa, jos rahaa ei ole. 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. Tulosta kertyi noin 2,5 miljoonan euron verran. Hänen mukaansa tilanne ei kuitenkaan ole hälyttävä. MTK:n tuleva metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola pitää tilannetta harmillisena. 3 AJASSA / 8.4.2021 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 040 162 3991 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Sellaiset taimet eivät ole myyntikelpoisia”, kertoo pohjoisessa Suomessa toimivan Pohjan Taimen toimitusjohtaja Rauno Kataja. Metsäekonomisti Marjo Maidell Pellervon taloustutkimuksesta sanoo, että yleensä Euroopan hinnat seuraavat Kiinan-hintojen nousuja ja laskuja
Taustalla on huoli metsien kuusettumisesta ja halu lisätä metsäluonnon monimuotoisuutta. Se edellyttää kuitenkin sitä, että puulaYKSI METSÄTALOUDEN kestokeskustelunaiheista on ollut, minkä verran Suomen metsissä voi olla hirviä. Pihlströmin ja Viherä-Aarnion tavoitteena on tuoda blogeissansa esiin kotimaisten puulajien monipuolisuus. 8358_.indd 4 7.4.2021 14.56. Vaikka valkohäntäpeurakantaa aiotaan pienentää (hirvikantaa ei), niin jostakin syystä koko maan korkeimpia tavoitetiheyksiä asetettiin niin hirvien kuin valkohäntäpeurojen osalta edelleen Uudellemaalle ja Varsinais-Suomeen – siis alueille, joilla sattuu eniten riistaonnettomuuksia. Nyt olisi hyvä aika arvioida, miten hyvin se on vastannut tavoitteisiin. Riistaneuvostot julkistivat hiljattain uudet tavoitetiheydet hirvieläimille. Hirviluvat haussa Lukijakuva Anneli Viherä-Aarnio ja Kåre Pihlström kuvattiin omilla tahoillaan, VihreräAarnio Porvoossa ja Pihlström Raaseporissa. Kestävä riistatalous on sovitettava kestävään metsätalouteen eikä toisinpäin. Syksyn jahdin jälkeen niitä jäi metsään noin 82 000, mikä on 10 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Siitä on väitelty yhtä kauan kuin on laajamittaisesti istutettu taimikoita. JUSSI COLLIN Hyvä pyrkimys ”Luonto luo kuvioita, kuten sydänpuun.” PAHKATAR Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoidenkuvat. SUURESTA RIISTAHALLINNON uudistuksesta tuli tänä vuonna kuluneeksi 10 vuotta. Hirvet ovat yksipuolistaneet metsien puulajivalikoimaa. 8.4.2021 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi VUONNA 2020 tapahtui yli 14 000 riistaonnettomuutta. Metsästysseurat toivottavasti hakevat runsaasti lupia syksyn jahtiin. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Kuusta istutetaan jopa karuille maille ja juurikäävän saastuttamille paikoille. Se on runsaat 500 enemmän kuin edellisvuonna. Luonnonvarakeskuksen mukaan viime aikoina hirvet ovat vähentyneet. Kuinka paljon syöntijäljistä on jäänyt vikoja runkojen sisään, jää nähtäväksi. Yksi tuhoista on toistaiseksi vielä pysynyt piilossa. Ei tämä ihan siltä vaikuta. KaikPuulajit tutuiksi Metsälehden uusi blogisarja kertoo eri puulajeista ja niiden merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa. ”Monimuotoisuuden kannalta olisi tärkeää, että eri puulajeille annetaan sijaa. Ilmaston muuttuessa kestävä hirvieläinten määrä on nykyistä pienempi. Tiheiden hirvikantojen vuosina kasvaneet taimikot ovat vasta varttumassa tukkipuun ikään. Suomen riistakeskuksen mukaan tavoitetiheyksiä asetettaessa on pyritty ottamaan huomioon hirvieläinten aiheuttamat vahingot. Metsien yksipuolistuminen on huono kehityssuunta, mutta ilmaston muuttuessa siitä on tulossa entistä isompi riski. Kun ennen tarkoitettiin lähinnä vain syötyjä taimia, nyt tuhojen käsite on paljon laajempi. Puista voi kirjoittaa hyvin monelta eri kantilta”, Luonnonvarakeskuksessa erikoistutkijana työskentelevä Viherä-Aarnio sanoo. VIIME AIKOINA käsitys metsien hirvituhoista on muuttunut paljon. Niin ikään metsäluonto köyhtyy, kun hirvet syövät haavan ja muiden lehtipuiden taimia sekä talousmetsissä että luonnonsuojelualueilla. Vielä vuonna 1971 hirvi oli rauhoitettu eläin, mutta vain muutamassa vuosikymmenessä sen kanta kasvoi reilusti yli sataantuhanteen. Suuressa osassa maata eläinten määrä asettuu alueellisten riistaneuvostojen asettamaan tavoitteeseen, mutta ei läheskään kaikkialla. LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat K ulttuuria, kansanuskoa, perinteitä, metsänhoitoa ja kasvitiedettä. ”Puihin liittyy kasvitieteellisiä ja metsätaloudellisia intressejä, mutta niillä on myös esteettinen ja henkinen puolensa. Metsänomistajien rinnalla hirvieläinten vähentämistä ovatkin ryhtyneet vaatimaan myös metsäntutkijat, luonnonsuojelijat ja metsäteollisuuden edustajat. kea tätä lupaavat kirjoituksiltaan Metsälehden uudet blogistit Kåre Pihlström ja Anneli Viherä-Aarnio. Eikä hirvi ole enää ainoa sorkkaeläin, joka muuttaa metsäluontoa. Onnettomuuksista liki puolet sattui kahdessa maakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla
. Kannakset on ylitetty rautakanavia pitkin kuten esimerkiksi Orrain kannaksella Kuolimon ja Saimaan välillä. . Melkeinpä joka kesä olen päässyt näkemään muutamien nippulauttojen lipumisen Pielisjoella ja sitä seuraavilla suurilla järvenselillä matkallaan Saimaan eteläosiin. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija . Summa-arvoa tunnutaan käytettävän paljon, mutta onhan näitä muitakin.” JÄNKHÄJOONAS ”Metsätilojen ostossa olen luottanut eniten vaistoon ja mututuntumaan. Sitten mahdolliset arvostamansa ’henkiset’ arvot päälle.” HYÖTEIKKÖ ”Metsän taloudellinen arvo on kaikkien tulevien tulojen ja menojen nettonykyarvo. Oletko vakuuttanut metsäsi. Sen välissä oli kartan sinikopio, jossa Murtoselän ranta on eri metsäyhtiöiden puunkäsittelyasemia täynnä. Muistan tämän siksi, että olimme silloin metsäylioppilaiden Lapin kurssilla ja tutustuimme purkamista odottaviin uittolaitteisiin. Viherä-Aarnion mukaan metsien merkitys ei ole vuosikymmenten kuluessa vähentynyt, mutta muuttunut se on. Koivun lehteentulo on aikaistunut sadassa vuodessa lähes kymmenellä päivällä”, Viherä-Aarnio sanoo. . ANNELI VIHERÄAARNIO . 5 AJASSA / 8.4.2021 KOLUMNI Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Kyllä 73% SÄIDEN LÄMPENEMISEN ja päivän pitenemisen ohella kevään varma merkki on Saimaan kanavan avaaminen ja syväväylien murtaminen Joensuuhun ja Varkauteen. Se on majesteetillinen näky, joka kummasti rauhoittaa mieltä ja luo uskoa hyvien asioiden pysyvyyteen tässä epävakaassa maailmanajassa. ”Koivun lehtien puhkeaminen voi vaikuttaa kuluneelta aiheelta, mutta liittyy läheisesti keväiden aikaistumiseen. . Liperin saariston Murtoselkä oli tärkeä puutavaran välikäsittelypaikka viime vuosisadan alkupuolelta saakka. Kirja käsittelee suomalaisten suhdetta kotimaisiin puulajeihin. perheessä mies, aikuinen lapsi ja kissa . harrastaa retkeilyä, pyöräilyä, lukemista ja historiaa KÅRE PIHLSTRÖM . Vieläkin tapaa sekä Suomessa että ulkomailla kollegoja, jotka ovat opiskeluaikoinaan olleet kesätöissä uitolla Saimaalla ja majailleet Joensuussa tai Liperin saaristossa. . . Varma kevään merkki ANTTI ASIKAINEN Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen professori. ”Minkälaisia menetelmiä käytätte metsätilan arvonmäärityksessä. Nykyisin vain muutama prosentti puutavarasta kulkee vesitse. . Mitä tukkisaantoon tulee, kuusikosta 75–95 prosentin saantohaarukka usein päätehakkuumetsässä.” METSÄKUPSA ”Tuottoarvo, jos haluaa pelkästään metsätilan taloudellisen arvon. . 62-vuotias . Aluskuljetus on ottanut osansa vesitiekuljetuksesta ja työntöproomuja näkee lipuvan syväväylällä jos ei päivittäin niin viikoittain. Miehet kävivät savotalla, puusta tehtiin työkaluja ja rakennuksia ja puuta käytettiin lämmitykseen. Viime viikolla veimme toiveikkaasti veneemme syväväylän mantereenpuoleiselle rannalle, jotta pääsemme saareen pääsiäistä viettämään. Väylän ylitys on talvinen swimrun tai paremminkin boat run, jossa venettä työnnetään pitkin jäätä, ajetaan lohkareitten seassa yli avatun väylän ja kiskotaan taas toisella puolella vene jäälle ja jäätä pitkin edelleen saaren rantaan. Irtouitto Kemijoella päättyi 1989. En pidä todennäköisenä puutavaran vesitiekuljetuksen määrän jyrkkää nousua, vaikka se on edelleen yksi energiatehokkaimmista tavoista kuljettaa puuta pitkiä matkoja. Mielenkiintoinen historia liittyy myös nippuhinaajiin: Normandian maihinnousualuksia päätyi sodan jälkeen Suomeen ja niitä käytetään vielä tänäkin päivänä puun uitossa. . kotoisin Raaseporista, jossa myös asuu . PUUTAVARAN VESITIEKULJETUKSELLA on Suomessa pitkät perinteet. Ensimmäinen, Pihlströmin pajuista ja virpomisperinteestä kirjoittama blogi julkaistiin pari viikkoa sitten palmusunnuntain alla. VESITIEKULJETUKSEN VALTAKAUSI päättyi 1960-luvun puolivälissä, minkä jälkeen sen osuus on tasaisesti laskenut autokuljetuksen noustessa valtamenetelmäksi ja rautatiekuljetuksen vakiintuessa noin viidennekseen. Käytettävä korko on kuninkaantekijän paikalla.” R.RANTA Verkkokeskustelu: Menetelmiä arvonmääritykseen Gallup 8358_.indd 5 7.4.2021 14.56. omistaa Forestal-metsäpalveluyrityksen, toiminut aiemmin Fiskars-yhtiön metsäpäällikkönä . Ennen kesää luvassa ovat Pihlströmin blogit tervalepästä ja kuusenkerkistä sekä Viherä-Aarnion blogit vaahteran kukinnasta ja koivun lehtien puhkeamisesta. Saimaan vesitiekuljetuskauden pidentyminen kuitenkin mahdollistaa nykyistä suurempien tonnimäärien kuljettamisen olipa sitten kyseessä pyöreä puutavara tai metsäteollisuuden tuotteet tai teollisuuden tarvitsemat kemikaalit. Sain kollegaltani raportin vuoden 1919 metsänhoitajien retkeilystä Pyhäselän uitolle. Onko taimikossasi ollut myyrätuhoja. Viime viikolla jäänmurtaja Calypso aukaisi viimeisen suoran yli Pyhäselän ja saapui syväsatamaan. Nykyisin puhutaan metsien hyvinvointivaikutuksista ja merkityksestä maisemassa.” Aiheet valmiina Pihlström ja Viherä-Aarnio kirjoittavat blogeja vuorotellen. Kirjasta liikkeelle Ajatus blogin kirjoittamisesta syntyi, kun Pihlström ja Viherä-Aarnio työstivät hiljan julkaistua kirjaansa Suomalaisten puut – arjessa ja ajatuksissa. Siksi varhaista syväväylästön avausta voi odottaa tulevinakin vuosina. Ketkä. perheessä vaimo ja neljä aikuista lasta . 63-vuotias . Vähäisimpien latvavesien purojen ja lampien muodostamat ketjut ovat olleet uittoväyliä, joita on tarmokkaasti padottu vesien nostamiseksi uittokorkeuteen keväisin. Järeämpi murtokalusto irtokeuloineen on osoittautunut toimivaksi tämän talven reilun puolimetrisen jään murrossa. Sillä voi laskea suuntaaantavasti, mitä kannattaa maksaa, että saisi haluamansa koron sijoitukselleen. harrastaa ulkoharrastuksia valokuvaamisesta suunnistukseen ja eräilyyn jit ja niiden erityisominaisuudet tunnetaan”, metsäpalveluyrittäjänä toimiva Pihlström sanoo. ”Ennen metsä oli välittömämmin läsnä ihmisten elämässä. . Asiaa helpottaa tila-arvio, johon voi verrata omaa näkemystään. kotoisin Akaasta, asuu Porvoossa
Eri maiden sahatavarassa on eroja. Opiskellut englantia Saitaman yliopistossa . 8.4.2021 / AJASSA 6 Kuka. Siihen Polus-tec tukeutuu ja aikoo olla mukana tarjoamassa puurakentamisen vaihtoehtoa. Suurkaupungeissa asunnot ovat kalliita, minkä vuoksi asutaan tiiviisti. . ”Suoraa ostotoimintaa on ollut aiemminkin, mutta tytäryhtiön kautta saadaan tuoretta bisnesinformaatiota, mikä on kaikista arvokkainta.” Kellontarkaksi viritettyyn toimitusketjuun ei saa tulla häiriöitä, ja siksi riskeistä pitää saada tieto mahdollisimman aikaisin. Liimapuuta määrämittarakentamiseen Sahatavarassa Suomi kilpailee muita Euroopan maita, Venäjää, Yhdysvaltoja ja Kanadaa vastaan. Suomessa häntä viehättävät golf ja talvilajit, kuten murtomaahiihto ja moottorikelkkailu, sekä sauna. HAASTATTELU 8359_.indd 6 7.4.2021 14.57. . Japanissa on nyt noin 120 miljoonaa asukasta, mutta ikääntyvän maan väkimäärän on ennustettu laskevan jopa selvästi alle sataan miljoonaan vuosisadan puoliväliin mennessä. Toimitusjohtaja, Polus-tec Helsinki Oy . Keski-Eurooppaan verrattuna pohjoismainen sahatavara on pienioksaisempaa ja sitä suositaan pintamateriaaleissa. MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuva P olus-tec on Japanin suurin puurakennusalan yritys noin viidenneksen markkinaosuudella. Pitemmällä ajalla rakentamiseen vaikuttavat toiset syyt. Suurimpia lähtömaita ovat Suomi, Ruotsi, Puola, Tshekki, Itävalta ja Romania. ”Tytäryhtiön perustaminen nähtiin tärkeäksi, koska ostomäärät ovat kasvussa,” Yazawa sanoo. Arvokkainta on informaatio Japanin suurin puurakennusalan yritys perusti Euroopan-yhtiönsä Suomeen. Korona vei kotilomat Yazawalla on Japanissa vaimo ja poika, mutta koronan vuoksi Suomessa on mennyt kaksi vuotta ilman kotilomia. . Kimihiro Yazawa tuli Suomeen kaksi vuotta sitten perustamaan tytäryhtiön Polus-tec Helsinki Oy:n. Ilman koronarajoituksia Yazawan aika menisi tuottajien luona reissatessa. ”Käyttömäärät ovat suuria, joten painotamme tasaisen varmaa tarjontaa ja korkeaa laatua.” Yazawa luettelee, että säännöllisiä suomalaisia toimittajia ovat Keitele, Versowood, Anaika, Binderholz, Stora Enso. Polus-tecille se tarkoittaa, että asunnoille on kysyntää niin paljon kuin pystytään myymään. Hän kuitenkin uskoo, että neljässä sahayrityksessä viidestä hänet tunnetaan. Kotoisin suur-Tokioon kuuluvasta Saitamasta . Yazawa pitää tilannetta ylikuumentuneena, mikä tuntuu sahatavaran ja liimapuun hinnoissa. ”Suurkaupunkilaiset haluavat nyt huonetta isompia asuntoja vähän kauempaa keskustoista”, Yazawa kertoo. Se tarkoittaa, että asuntorakentamisen tarve vähenee, mutta erilaisten julkisten rakennusten rakentamistarve pitää rakentamista yllä. Japanilaisittain ”vähän kauempaa” on 50–80 kilometriä. Koronan kuumentamat markkinat Korona on ajanut ihmiset etätöihin Japanissakin, mutta mahdollisuudet siihen ovat usein heikohkot. . 39-vuotias, perheessä vaimo ja poika . Työskennellyt Japanin emoyhtiössä vuodesta 2004 Kimihiro Yazawan tehtävä on ostaa niin paljon sahatavaraa kuin suomalaiset tuottajat pystyvät luotettavasti toimittamaan. Japanissa omakotitalon runko pystytetään tehtaalla määrämittaiseksi leikatusta tavarasta kahdessa päivässä ja talo rakennetaan muuttovalmiiksi kahdessa-kolmessa kuukaudessa. KIMIHIRO YAZAWA . Joka kuukausi Euroopasta lähtee 450 merikonttia Japaniin. . Se toi Kimihiro Yazawan tänne. Muuten lomaa olisi viikko kesällä ja talvella, ja työnantaja tarjoaisi yhden matkan kotimaahan vuodessa. Ahtaiden tonttien ja työvoimapulan vuoksi rakentaminen on pitkälti automatisoitua, ja siihen tasalaatuinen liimapuu soveltuu sahatavaraa paremmin. Kyse on oikeastaan Euroopan-pääkonttorista, sillä Helsingistä operoidaan sahatavaran ostotoiminta myös muista Euroopan maista. Tasaista tarjontaa, korkeaa laatua Emoyhtiö käyttää Japanissa vuosittain yli 700 000 kuutiota sahatavaraa ja liimapuuta, josta 55 prosenttia tuodaan Euroopasta. Suomelle Japani on nimenomaan iso liimapuun ostaja. Ei rakentamaan, vaan ostamaan sahatavaraa ja liimapuuta
Kestotilaajan eDUT paranevat. Arvokkainta on informaatio V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ Tunnelma metsässä sähköistyy. Liitimme tilaukseeN uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €) : • verkkolehti • näköislehti • maksulliset verkon sisällöt • lehtiarkisto Rekisteröidy ja ota palvelu käyttöön osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy (Rekisteröintiin tarvitset asiakasnumerosi lehden osoitekentästä). 8359_.indd 7 7.4.2021 14.57
50 euron kannatusjäsenmaksulla / vuosi saat Etämetsänomistaja-lehdet, sähköiset tiedotteet ja yhteistyökumppaniemme tarjoamat edut. Metsä Fibre valitsi Äänekosken biotuotetehtaan yhteistyökumppaniksi biokaasun tuotantoon Eco-Energy SF:n, joka on Envor Groupin osakkuusyhtiö. Metsä Fibren mukaan tämä on syy sille, ettei tuotantoa ei vieläkään ole saatu käyntiin. Kaasun jakelusta vastaa Gasum. 8.4.2021 / AJASSA 8 MIKKO RIIKILÄ Biokaasun tuottaminen sellutehtaiden puhdistamolietteestä on osoittanut odotettua vaikeammaksi. Kun Metsä Fibre aikanaan esitteli Äänekoskelle rakennettavaa biotuotetehdastaan, infoissa kerrottiin monenmoisista innostavista oheistuotteista, joita tulevalla tehtaalla valmistettaisiin muuten lietteeksi menevistä sivuvirroista. Tehdas on käynyt kohta neljä Biokaasu ei ole helppo juttu Biokaasun tuotantoa on Äänekosken biotuotetehtaalla valmisteltu pian neljä vuotta. Metsä Fibren liikentoiLiete ei ainakaan vielä ole muuntunut biokaasuksi Metsä Fibren Äänekosken tehtaalla. minnan kehittämisestä vastaava johtaja Kaija Pehu-Lehtonen lupailee kuitenkin sähköpostitse, että laitteistot saadaan tuotantokuntoon tämän kevään aikana. Voit ilmoittautua jäseneksi osoitteessa sihteeri@etamol.fi Lisätietoja Etämetsänomistajien Liitto www.etamol.fi 8360_.indd 8 7.4.2021 14.59. vuotta, mutta biokaasu ei vieläkään pihise autojen tankkeihin. Tänä vuonna Metsä Fibre haki erääntyneiden saataviensa vuoksi Eco-Energyn konkurssiin. Tehtaalla liikkuvat autot ja myöhemmin – niin visioitiin – myös puutavara-autot oli tarkoitus tankata oman tehtaan kaasulla. Gasumin kanssa edelleen rakennetun biokaasulaitoksen on määrä edetä koekäyttöön kuluvan kevään aikana. Tämä olisi korostanut tehtaan hiilineutraaliutta. Jos kaikki sujuu suunnitellusti, edetään seuraavassa vaiheessa liikennekäyttöön soveltuvan biokaasun tuotantoon. Gasumin vuoro yrittää Nyt tuotantoa yritetään ajaa ylös alan ykköstoimijan Gasum Oy:n avulla. Prosessin jäänteet piti puristaa biopelleteiksi, jotka olisi voitu polttaa voimalaitoksilla. Yksi kiinnostavimmista oli idea kaasuttaa jätevedenpuhdistamon liete biokaasuksi. Liittoon kuuluu eri puolella Suomea 16 jäsenyhdistystä , joiden jäsenmaksuun sisältyy Liiton jäsenyys ja saat alla mainitut edut käyttöösi, mutta halutessasi nyt on mahdollisuus liittyä myös suoraan Liittoon kannatusjäsenenä. Envor Group on jätehuoltoalaan erikoistunut forssalainen perheyhtiö. Kuivatusta lietteestä puristettuja biopellettejä on tuotettu vuodesta 2018, mutta kaasua ei vieläkään. Biopellettejä saatu valmiiksi Kaasun ohella Äänekosken biokaasulaitoksen toinen päätuote on kiinteä mädäte, jota on pelletöity voimalaitospolttoaineeksi. Hannu Vallas Etamol metsänomistajan edunvalvonnan asialla Etämetsänomistajien Liitto on toiminut etämetsänomistajien valtakunnallisena edunvalvojana jo 23 vuotta. Metsä Fibren tiedottaja Tiina Tassi myöntää, ettei pelletöintikään aina ole toiminut kunnolla ja mädätettä on hyödynnetty maanrakennusaineena ja bioenergian tuotannossa – Hiturasta hän ei lausumassaan puhu mitään. Ennen Äänekoskea sellutehtaiden biolietteitä ei ollut yritetty kaasuttaa, ja toimivan tekniikan kehittäminen onkin osoittautunut odotettua vaikeammaksi. Siinä vaiheessa biokaasulaitteiston rakentaminen oli vielä kesken. Kun laitoksen toiminta on kangerrellut, on mädätettä jouduttu esimerkiksi Kauppalehden tiedon mukaan ajamaan Pohjanmaalle Hituran kaivoksen täytteeksi. Pehu-Lehtonen kertoo, ettei Kemiin rakennettavalle biotuotetehtaalle tule biokaasun tuotantoa, mutta pellettejä laitoksella on määrä tehdä. Vision toteuttaminen on osoittautunut yllättävän mutkikkaaksi. Vuoden 2018 lopulla Metsä Fibre osti laitoksen Eco-Energyltä ja otti samalla biokaasutoiminnan omiin käsiinsä
9 AJASSA / 8.4.2021 SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat U usien Motti-kasvumallien ansiosta varttuneiden metsien vuosittaiset kuutiokasvut jatkuvat suurempina selvästi aiempaa pidempään. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. 8360_.indd 9 7.4.2021 14.59. Muutos koskee Metsäkeskuksessa noin 11 miljoonan hehtaarin metsävaratietoa ja käytännössä kaikki yksityisiä metsänomistajia, sillä uudet kasvumallit päivittävät Metsään.fi -palvelun kasvutasot ja toimenpide-ehdotukset. Vanhoissa Mela-malleissa kasvut olivat liian pieniä”, kertoo metsätietoasiantuntija Juha Antinluoma Metsäkeskuksesta. Metsäkeskus on Metsähallituksen ohella toinen toimija, joka on ottanut käyttöön Luonnonvarakeskuksen (Luke) laatimat kasvumallit ja niitä hyödyntävän ohjelmistoyritys Simosol Oy:n räätälöimän laskentapalvelun. ”Uudet kasvumallit vastaavat selvästi paremmin valtakunnan metsien inventoinneissa mitattuja kasvulukuja. Ne lisäävät etenkin varttuneiden metsien vuosittaisia kasvuja reilusti. Esimerkiksi satakuntalainen tuoreen kankaan kuusikko kasvaa jatkossa uusien mallien mukaan seitsemänkymmenen vuoden iässä yli kahdeksan kuutiota vuodessa, kun kasvu on aiemmin ollut vain neljä kuutiota. Kasvutasot saivat kaivatun päivityksen Metsäkeskus otti alkuvuonna käyttöön uudet Motti-kasvumallit
Luke ylläpitää jatkuvasti Motti-kasvumallikirjastoa ylläpitävälle ja päivittävälle Luonnonvarakeskukselle uusi toimintamalli, jossa linkkinä Metsäkeskuksen ja Luken välillä toimii yksityinen ohjelmistoyritys Simosol Oy, sopii hyvin. Niillä tarkoitetaan puulajisuhteet huomioivia uudistus– ja harvennusmalleja, jotka toimivat aiempaa tarkemmin sekapuustoisissa metsissä. ”Esimerkiksi Sodankylän osalta on laskettu, että ensiharvennusehdotusten Varttuneiden metsien kasvutasot nousevat Motti-mallien myötä jopa puolet aiempaa suuremmiksi. Metsään.fi-sovelluksessa puuston määrä kasvaa sitä enemmän, mitä vanhempaa inventointitietoa siellä kyseisen metsänomistajan metsästä tällä hetkellä on. ”Harvennusraja tulee monilla kuvioilla aiemmin vastaan, kun myös lehtipuusekoitus huomioidaan malleissa. Tällä on iso merkitys havupuuvaltaisissa metsissä, joissa kasvaa paljon lehtipuuta seassa. Taimikoiden kasvuihin uudet mallit eivät Antinluoman mukaan tuo juuri muutosta, sillä Metsäkeskuksen käytössä olleet vanhat Mela-mallit oli päivitetty taimikoiden osalta vuonna 2014 vastaamaan paremmin nykyisiä todellisia kasvuja. määrä tulee jopa moninkertaistumaan.” Lähtömalleina toimenpiteiden osalta toimivat jatkossakin Tapion laatimat hyvän metsänhoidon suositusten mukaiset harvennusmallit ja uudistusrajat. Me olemme parhaimmillamme uuden tiedon tuottajina ja asiantun1 2 3 4 5 6 7 8 Mela jäänyt pahasti jälkeen Puuston vuotuinen kasvu metsäja kitumaalla VMI 11 (2009 2013) Motti MELA_SMK_kalibroitu Keskikasvu, m³/ha/vuosi Uusim aa Varsin ais-Su omiSatakun ta Kanta -Häm e Pirkan maa Päijät -Häm e Kyme nlaak so EteläKarjal a EteläSavo Pohjo is-Sav o Pohjo is-Kar jala Keski -Suom i EteläPohja nmaa Pohja nmaa Pohjo is-Poh janma a Kainu u Lappi Keski -Pohj anma a 2 4 6 8 10 12 Puuston kasvu kiihtyy erityisesti varttuneemmissa puustoissa. ”Kasvumallien päivitys ja Kemin investointi osuivat ajankohdallisesti samoihin aikoihin. Lehtipuut ovat usein havupuita järeämpiä. Osalla metsänomistajista tiedot ovat päivittyneet jo nyt. Nähdäksemme tämä vie harvennuksen ajankohtaa aiempaa oikeampaan suuntaan.” Muutokset ovat merkittäviä esimerkiksi alueilla, joilla on paljon lehtipuuta turvemaametsissä. ”Tämä kolmikanta on hyödyttänyt kaikkia. Isoja vaikutuksia toimenpide-ehdotuksiin on myös pohjoisimmassa Suomessa. Vanha malli teki ehdotukset pelkästään pääpuulajin perusteella”, Antinluoma kuvailee. Eniten muutoksia kasvutasoihin ja toimenpide-ehdotusten määrään on luvassa Pohjois-Suomessa sekä Pohjanmaan turvemailla, joilla kasvaa paljon koivua sekapuuna. Peitteisen metsänkasvatuksen menetelmiä Metsäkeskuksen Motti-kasvumallit eivät pidä sisällään. ”Dynaamisessa mallissa uudistuskypsyyden rajat sekä harvennusmallien yläja alarajat määräytyvät kuviokohtaisesti puulajisuhteiden perusteella. 8.4.2021 / AJASSA 10 ”Motissa taimikkovaiheen mallit ovat uskottavamman näköisiä kuin Melassa.” Paljon uusia toimenpideehdotuksia Metsänomistajat pääsevät tutkimaan metsävaratietojaan uusien kasvumallien pohjalta Metsään.fi-sovelluksessa viimeistään ensi syksynä. Mallit huomioivat sekapuustoisuuden Motti-mallien kanssa Metsäkeskus ottaa käyttöön myös Simosolin kehittämät dynaamiset toimenpidemallit. Satakunnan keskikasvut OMT ja MT-kasvupaikoilla-MOTTI & MELA MOTTI OMT, MT (m 3 /ha/v) MELA OMT, MT (m 3 /ha/v) 1 10 31 40 61 70 91 100 1208360_.indd 10 7.4.2021 14.59. Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat kuta kuinkin Metsä Groupin Kemin uuden sellutehtaan puunhankinta-alueelle. Kyse on puhtaasti sattumasta, mutta on asia Metsäkeskuksenkin kahvipöytäkeskusteluissa noteerattu”, myöntää Antinluoma. ”Jos kasvatusmetsän puuston inventoinnista on lähemmäs kymmenen vuotta aikaa, voi varttuneen metsän puuston määrä nousta kuviotiedoissa useamman kymmenen kuutiota”, Antinluoma kuvailee. Kun puustojen kasvutasot nousevat päivityksen seurauksena, saa moni metsänomistaja metsiinsä uusia harvennusja uudistushakkuuehdotuksia puuston määrän lisääntyessä. Näen positiivisena, että Luken kasvumallit leviävät valtakunnalliseen käyttöön
Metsäkeskuksen lisäksi Simosolilla on käynnissä kasvumallien päivitykseen liittyviä projekteja muun muassa Metsähallituksen, Metsä Groupin ja Tornatorin kanssa. . Aika usein käytännön toimenpiteet metsässä laahaavat hieman perässä, joten jatkossa ehdotuksia lähdetään toivottavasti tutkimaan ajoissa.” Luken tuottamat kasvumallit pohjautuvat nyt 11. Motin edellisestä päivitysversiosta on vierähtänyt jo vuosia. MOTTI-KASVUMALLIT . Saadaanko Motti-ohjelmasta uusi ilmaisversio. Malleihin tuovat tarkkuutta lisää muun muassa VMI 12:n pysyvät koealat. ”Olemme testanneet kasvunlaskentaydinversioita ja analysoineet tuloksia Metsäkeskuksen kanssa”, kertoo Simosolin malliasiantuntija Jouni Kalliovirta. Motti-malleissa taimikoiden kasvuun vaikuttaa se, onko puusto syntynyt luontaisesti vai viljellen. . . Fakta tijoina taustalla”, kuvailee erikoistutkija Hannu Salminen Lukesta. Lähdeaineiston tarkkuus vaikuttaa paljon siihen, kuinka luotettavaa tietoa metsänomistaja pääsee Metsään.fi-palvelusta näkemään. Pohjautuvat VMI 11:n kasvutietoihin. Käyttöön Metsäkeskuksessa tämän vuoden aikana. ”Motista on tulossa todennäköisesti vielä tämän vuoden aikana uusi ilmaisversio. Kuutio on metsänomistajalle helpoin tapa myydä puuta verkossa joko ammattilaisen, kuten metsänhoitoyhdistyksen avulla tai omatoimisesti. Motti huomioi esimerkiksi luontaisten taimien syntymisen taimikkoon aiempaa paremmin. . . ”Samalla metsänhoitotoimenpiteiden ehdotukset varhaistuvat. Työn tuloksista hän nostaa esille myös taimikoiden mallinnukseen tehdyt muutokset. . . ”Motissa taimikkovaiheen mallit ovat huomattavasti uskottavamman näköisiä kuin Melassa. Tulevaisuudessa myös peitteisen metsänkasvatuksen menetelmät voidaan haluttaessa ottaa malleihin mukaan.” Ilmaston muuttumista uudet mallit eivät ennakoi, vaan ne sisältävät oletuksen nykyisen kaltaisesta ilmastosta. Onko uutta vapaasti ladattavaa versiota ohjelmasta luvassa. Meillä ei ole erillistä resurssia sellaisen kehittämiseen, mutta julkiseen jakeluun tarkoitettu Motti tuodaan ainakin vielä kerran saataville”, kertoo erikoistutkija Hannu Salminen Lukesta. . VMI:n datan pohjalta. Päivitetty Motti-ohjelma on jo ollut testattavana opetuskäytössä, ja sitä viilataan Salmisen mukaan lopulliseen muotoonsa saadun palautteen perusteella. ”Mielestäni olisi hyvä, että kaikilla toimijoilla olisi samat Motti-mallit käytössä, jolloin niiden kehittäminen olisi jatkossa helpompaa.” Uusia päivityksiä malleihin on jatkossa tulossa todennäköisesti kerran tai pari vuodessa. ”Mallikirjaston ylläpito ja päivittäminen on jatkuvaa, mikä hyödyttää toimijoita sekä metsänomistajia.” Myös Salmisen mukaan uudet kasvuennusteet vastaavat entistä paremmin metsien todellista kasvua. Asiakasrajapinnassa kasvumalliprojektissa on toiminut ohjelmistoyritys Simosol Oy. Kasvutasot nousevat koko Suomessa. Luonnonvarakeskus tarjoaa kasvumallikirjastoaan maksullisena palveluna myös muille toimijoille. Luke ylläpitää ja päivittää jatkuvasti. Suurin vaikutus varttuneiden puustojen kasvuihin. ”Parhaillaan käynnissä on Etelä-Suomen nuorten kuusikoiden kasvututkimukset, jotka viedään jatkossa malleihin. ”Meillä ei ole sellaista viisastenkiveä, joka kuvaisi tulevan ilmaston kehityskulun niin uskottavasti, että se voitaisiin ottaa ennusteiden pohjaksi” Motti-mallit kaikille toimijoille. LÖYDÄ UNELMIESI VÄLITTÄJÄ 8360_.indd 11 7.4.2021 15.00. Se on kuin asunnonvälityspalvelu, mutta puulle. Myös taimikon varhaisperkaus sekä taimikon harvennus osuvat nyt paremmin oikeaan ajankohtaan.” Metsätiedon rajapinnassa toimiessa haasteita työssä ovat aiheuttaneet esimerkiksi käytännön aineistojen laatuvaihtelu. 11 AJASSA / 8.4.2021 MONI metsänomistaja ja metsäammattilainen on käyttänyt Luonnonvarakeskuksen kehittämää vapaasti ladattavaa Motti-ohjelmaa. . Sen avulla voi kokeilla kasvattaa erilaisia metsiköitä ja vertailla eri käsittelyvaihtoehtojen vaikutuksia tuloksiin. valtakunnan metsien inventointiin (VMI), mutta jo tänä vuonna on luvassa päivitys 12
Kaikki suhdanteet taittuvat joskus, mutta sahasuhdanteet harvoin kesällä. Kannisto uskoo, että suhdanteen ajurina ovat Yhdysvaltojen jättimäiset elvytyspaketit. Viilutukit leimataan eli valitaan ennen hakkuuta, mutta ruskotäpläkärpäsen toukkien jäljet ja sydänlahon näkee vasta kaadon jälkeen. Paljon puhuva jalkaterän asento Metsänhoitoyhdistys Lounais-Hämeen toiminnanjohtaja Kari Kannisto sanoo näkevänsä jo sahureiden jalkaterän asennosta, että sahatavaralla on nyt kysyntää ja yhdistyksen toimituskauppojen sovitut määrät voi ylittää surutta. ”Sen seurauksena Yhdysvalloissa alirakennettiin kymmenen vuotta. Samalla hän on epäileväinen, kuinka kauan voimakkaalla elvytyksellä aikaansaatu hintaralli voi kestää. 8.4.2021 / AJASSA 12 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2020 2019 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 MIKKO HÄYRYNEN H avutukin viime vuoden loppupuolella alkanut reipas hinnannousu jatkuu edelleen. Kolmantena kysymysmerkkinä kummittelee, laittaako elvytysrahan tulva liikkeelle hintakuplista ilmat päästävän inflaation. Kylävainio pitää elvytyskuplan riskiä ilmeisenä ainakin Amerikassa, mutta ei niin suuSahoilla on koronabuumi Tukkileimikoiden myyjien on nyt syytä olla hereillä. Mahogany hankkii vuosittain vajaat 5 000 kuutiometriä viilutukkia Etelä-Suomesta. Viilukoivu aallonpohjassa KOHDE: Kuusivaltainen päätehakkuu, kesäkorjuukohde tien varrella SIJAINTI: Lounais-Häme OSTAJA: yksityinen saha HAKKUUKERTYMÄ: arvio 1 280 m 3 LEIMIKON KOKO: 5,6 ha MUUTA: Mhy:n valtakirjakauppa, josta kova kilpailu. Nyt tämä patoutunut rakentamistarve purkautuu ylenpalttisen elvytyksen ja löysän rahan siivittämänä.” Koronasuhdannetta tuskin kukaan osasi ennustaa, ja yhtä lailla ennustamatonta on suhdanteen kääntyminen. Jos on myyntihaluja ja haluaa osansa tästä suhdanteesta, niin kannattaa tehdä kauppakirjat juhannukseen mennessä.” Finanssikriisin pitkä häntä Sahakonserni Keitele Groupin johtaja Matti Kylävainio muistuttaa, että koronasuhdanteen takaakin löytyy finanssikriisin pitkä häntä. Tarjouksia tuli seitsemän eli kaikki alueen kynnelle kykenevät ostajat tarjosivat tosissaan. Elvytys on politiikkaa ja talouden ennustamisessa politiikka on yleensäkin vaikein elementti. Viilutukki on kalleinta koivua ja sen tienvarsihinta on 80–90 euroa kuutiolta. Viilutukin tulee olla suora ja oksaton lähes neljän metrin pituudelta. Valmistajien määrä on vähentynyt. Toimitusjohtaja Markku Tamminen on kuitenkin toiveikas. Puutavaralaji määrä kantohinta myyntitulo m3 €/m3 € Kuusitukki 696 68 47 328 Mäntytukki 78 64,5 5 031 Koivutukki 35 42,8 1 498 Kuusikuitu 253 24,8 6 274,4 Mäntykuitu 14 22,2 310,8 Koivukuitu 100 18,5 1 850 Lahokuusi 79 17,8 1 406,2 Ylilaho kuusi 25 12,2 305 YHTEENSÄ 1 280 64 003,4 Keskihinta 50 €/m 3 Viidenkympin keskihinta TUORE PUUKAUPPA 8361_.indd 12 7.4.2021 15.01. ”Kesäleimikoilla on kova kysyntä, mutta tarjonta on hintatasoon nähden vaisua. Suhdanteen suurimmat selittäjät ovat koronaeristyksestä seurannut kotien remontointi-innostus ja Yhdysvaltojen tähtitieteelliset elvytystoimet. ”On olemassa merkkejä, että markkina kääntyy ja hyvälaatuinen koivu pääsee arvoisiinsa käyttökohteisiin”. Leimikoita, joilta tulee korjuun kannalta mielekäs määrä viilutyviä, on kuitenkin vähän. Lohjalla toimiva Mahogany Oy on Pohjoismaiden ainoa tehdas, joka valmistaa viilua leikkaamalla. Remontointi ei voi jatkua tavallista vilkkaampana loputtomiin. ”Nyt pitää tehdä valmiit leimikot myyntiä varten.” MIKKO HÄYRYNEN VIILUKOIVUN kysyntä on jo muutamia vuosia matanut aallonpohjassa, koska sisustuksessa suositaan tummempia sävyjä, kuten tammea ja saarnea. ”Elvytyspiikin jälkeen otetaan askel taaksepäin kaikissa raaka-aineiden hinnoissa, tukilla se on kymppi pois hintahuipusta.” Lounais-Hämeen alueella ei ole vielä maksettu seitsemällä alkavia hintoja, mutta lähelle sitä. Tai sitten suhdanne saa lisävauhtia, jos etätyöstä tulee uusi normaali, jolloin kodit ja toimistot pitää rakentaa uudella tavalla
Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 57,65 . 17,37 . Harvennushakkuu 47,97 s 46,12 s 16,06 s 15,51 . 20,72 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,53 s 64,01 . 38,48 . 32,77 s 32,71 . 29,18 . 55,84 . 32,07 . 22,05 s 19,30 s 29,92 s 29,78 s Harvennushakkuu 51,92 s 54,15 . 17,01 . 12,99 s Hankintahinnat 57,80 . 15,98 s 24,96 s 25,72 . 17,49 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. s nousussa . Johner Images rena Euroopassa. 26,58 s Ensiharvennus 15,22 s 15,52 s 14,94 s Hankintahinnat 61,20 . ”Parhaat tuotot saa, kun myy tasaisesti. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,29 s 63,77 s 42,25 s 18,92 s 21,27 . 48,16 s 32,00 . 16,84 s 24,37 s 24,10 s Ensiharvennus 12,77 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 61,30 s 64,73 s 47,13 s 19,70 . 28,07 s Uudistushakkuu 60,28 s 60,77 s 21,11 s 21,60 s 19,66 s 29,99 . 62,62 s 46,38 . 17,11 . 16,54 . 24,06 s Uudistushakkuu 50,04 s 52,16 s 17,99 s 16,15 s 25,29 s Harvennushakkuu 46,05 . Kylävainio ymmärtää metsänomistajia, jotka yrittävät ajoittaa kauppansa hintahuippuun. s nousussa . 32,35 . 32,13 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 58,93 s 60,77 s 36,20 s 17,74 s 17,52 s 26,96 s Uudistushakkuu Harvennushakkuu 49,06 s 49,39 s 31,92 s 16,35 s 15,98 s 22,34 s Ensiharvennus Hankintahinnat 55,98 s 56,28 s 30,75 . 31,01 s Harvennushakkuu 54,33 s 55,87 s 40,32 . ”Yleensä se viimeinen miljoona mottia heilauttaa tasapainon ylikysynnästä ylitarjonnan puolelle ja sysää hinnat laskuun.” Sahatavaramarkkinoilla lasku on aina nousua jyrkempi. s nousussa . 26,09 s Uudistushakkuu 62,19 s 65,15 s 42,78 s 20,07 s 22,78 s 19,24 . 21,25 s 18,58 s 28,13 . 16,96 s 17,03 . Uudistushakkuu 57,37 s 58,13 s 20,16 s 18,12 s 28,48 s 27,02 . s nousussa . Korona-ajan tuoma kotien remonttibuumi on osaltaan pitänyt sahat kiireisinä. 20,20 s 17,59 s 26,38 s 27,82 s Uudistushakkuu 61,24 s 64,32 s 46,49 s 20,33 . Liian pitkään odottamalla suhdanne saattaa mennä ohi kokonaan.” Lasku aina jyrkempi Keiteleen tuotanto on myyty kesälomiin saakka ja Kylävainio uskoo, että hyvä suhdanne kestää pitempään. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 57,97 s 59,17 s 18,96 s 19,90 s 18,06 s 27,07 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 59,21 s 63,09 s 44,63 s 18,17 . 14,43 s 22,74 s 23,25 s Ensiharvennus Hankintahinnat 56,17 . Uudistushakkuu 62,90 s 65,96 s 48,83 s 21,61 . 32,02 . 30,78 s s nousussa . 23,10 s 19,83 s 33,06 . 47,32 s 31,90 . 28,68 s Harvennushakkuu 51,35 s 51,84 s 39,05 . s nousussa . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 29,73 s Harvennushakkuu 50,47 s 50,38 s 17,28 s 17,43 s 15,93 s 23,72 s 23,15 s Ensiharvennus 13,14 s 12,72 s Hankintahinnat 58,53 s 58,46 s 31,78 s 33,04 . 37,86 . 60,99 s 48,59 s 31,65 . 51,58 s 32,58 . 29,53 s Harvennushakkuu 53,27 . 38,94 s 17,13 . Raakapuun hintatilastot, viikkojen 9–12 keskiarvo Sahoilla on koronabuumi Tukkileimikoiden myyjien on nyt syytä olla hereillä. 13,83 s 14,66 s 23,46 s 20,80 s Ensiharvennus Hankintahinnat 29,74 s s nousussa . ”Sahatavaramarkkinoiden negatiiviset asiat harvoin tapahtuvat kesäaikana, jolloin kulutus on parhaimmillaan.” Tosiasia on kuitenkin, että kaikki sahalaitokset ympäri maailman sahaavat niin paljon kuin puuta saavat. Uudistushakkuu 62,62 s 64,78 s 44,04 s 22,31 s 23,41 s 19,67 s 31,10 s 31,26 s Harvennushakkuu 53,87 s 55,44 s 37,86 s 17,71 s 17,25 s 17,11 s 24,76 s 24,44 s Ensiharvennus 13,95 s 13,60 s Hankintahinnat 60,49 . ”En sano, että nyt pitää myydä puuta, mutta nyt pitää tehdä valmiit leimikot myyntiä varten, jotta on edellytykset nopeaan kauppaan.” Hän painottaa, että sellulla tahkotaan nyt ennätystulosta, sillä tuotanto on maksimissa ja hinnat lähellä kaikkien aikojen huippua. ”Maksukyky kuitupuusta on ihan jotain muuta kuin tämän päivän hinnat.” 8361_.indd 13 7.4.2021 15.01. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 58,82 s 61,48 s 46,10 s 17,95 s 18,52 s 17,43 s 25,34 s 26,66 s Uudistushakkuu 61,15 s 62,90 s 48,56 s 20,14 s 20,27 s 19,28 s 27,78 . 50,74 s 17,01 . 61,72 . 57,83 s 30,96 s 30,41 s 31,59 s s nousussa . 17,70 s 26,29 s 27,83 . 17,02 s 15,02 . 15,59 . 41,53 s 17,41 . 44,57 . 32,25 . 23,95 . 32,38 . ”Ensiksi ostajat painuvat periskooppisyvyydelle ja sen jälkeen hinnat romahtavat.” Leimikot kaupantekovalmiuteen MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala sanoo, että kysyntäviisarit osoittavat vankasti ylöspäin kaikilla tuotteilla ja kaikkialla, paitsi papereilla ja energiapuulla, eikä näköpiirissä ole ainakaan äkkinäistä romahdusta. 32,08 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,77 s 55,82 s 17,29 s 18,38 . Hän kuitenkin muistuttaa, että askelta on vaikea sovittaa lankulle. 23,71 s Ensiharvennus Hankintahinnat 61,04 . LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA ET EL Ä-P OH JA NM AA KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I KO KO M AA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 38,87 . 13 AJASSA / 8.4.2021 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi s nousussa . 19,29 s 19,20 s 18,29 s 26,77 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 48,96 . 16,80 s 24,36 s 24,41 s Ensiharvennus 13,29 . 62,65 . 31,54 . 32,42 . 32,13 . 13,68 s 13,17 s Hankintahinnat 59,29 . Globaali sahatavaran tuotanto on noin 330 miljoonaa kuutiometriä
14 8.4.2021 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO VALTTERI SKYTTÄ S uomessa on voimassa metsätuholaki, joka velvoittaa metsänomistajan poistamaan metsistään tietyt rajat ylittävät määrät tuoretta kuusija mäntytuhopuuta. Käytännössä metsässä pitää siis olla rinnakkain nurin 10 järeää tukkikuusta ennen kuin metsänomistajan tulee lakipykälistä huolestua. Missä vaiheessa riskipuusta tulee lahopuuta. Vahingoittuneita kuusia voi lain mukaan jättää metsään hehtaarille 10 kuutiota ja mäntyjä 20 kuutiota. Samaa mieltä on Suomen metsäkeskuksen luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen. Poistojen päätarkoitus on suojata metsiä hyönteistuhojen leviämiseltä. Jos se on vielä järeää kuollutta lehtipuuta, sitä parempi. Kuusituhopuun riskiraja on lain mukaan kymmenen kuutiota hehtaarilla. Kuivaneen kuusen poistaminen metsästä on tarpeetonta, se ei auta torjumaan metsätuhoja. Se tarkoittaa kymmentä järeää kuusitukkirunkoa, joten muutamaa tuulen kaatamaa kuusta ei tarvitse metsästä pois kuljettaa. Onko riskiä. Kuusten keskelle kuolevasta lepästä ei hyppää hyönteistuholaisia viereisiin havupuihin. ”Yksittäiset tuulenkaadot aiheuttavat hyvin harvoin terveysriskiä. Jos heikentynyttä, kuolevaa puuta on metsässä paljon, kuoriaiset voivat lisääntyä siinä määrin, että ne tekevät tuhoa myös ympäröivässä metsässä ja terveissä puissa. ”Ei pidä olla sokea sille, etteikö tilanne voisi meillä muuttua. Sami Karppinen Tuoreus ratkaisee. Kuinka suuri tuhohyönteisten tuoma terveysriski sitten on. Lahopuu, jossa on esimerkiksi kääpiä ja sammalkasvustoa, ei ole myöskään riski metsän terveydelle”, Raatikainen kertoo. Pysty ja maapuita tulee säästää molempia”, Luken Markus Melin sanoo. Terveysriski vai tarpeellista lahopuuta. ”Metsään on tärkeä säästää järeää kuollutta puuta. Tässä eivät kirjanpainajat enää elä. Tärkeintä on tarkkailla heikkokuntoisia kuusia. Hyönteistuhot on otettava vakavasti, mutta Suomen metsiä on siistitty liikaa lahopuun kustannuksella. Valtteri Skyttä 8362_.indd 14 7.4.2021 15.02. Männyn tuhoriskitilanne on parempi, ja vahingoittuneen lehtipuun korjaamiseen metsästä ei ole tuhojen puolesta mitään tarvetta. Vaikka paniikkiin ei ole aihetta, kuusirungot voi kuoria, jolloin ne eivät enää kelpaa kirjanpainajille. Heikentyneessä havupuussa lisääntyvät kaarnakuoriaislajit: kuusella etenkin kirjanpainaja ja männyllä ytimennävertäjä. Silti (hyönteistuho)tilanne ei ole vielä missään määrin liian paha. Lahopuuta voi ja sitä kannattaa huoletta lisätä metsiin”, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Markus Melin. Muuttuva ilmasto kasvattaa hyönteistuhojen todennäköisyyttä, mutta toistaiseksi Suomessa on jopa ylikorostettu metsähygieniaa metsäluonnolle arvokkaan lahopuun kustannuksella. Melinin mukaan yksittäiset tuulen kaatamat puut voi jättää täysin huoletta metsään
Tuhopuiden kuorinta ja jättö metsään on aina vaihtoehto. . . Sami Karppinen Fakta 8362_.indd 15 7.4.2021 15.02. Tuoreiden puutavarakasojen ohella takarajat koskevat myös tyveltään yli 10 senttiä paksua vahingoittunutta puustoa, kuten tuulenkaatoja, jos tuhopuuta on suuria määriä. Riskipuiden korjuu kannattaa muutenkin tehdä jo ajoissa alkukesästä. Milloin kuusi sitten on vaarallinen tuhopuu ja missä vaiheessa se on jo muuttunut arvokkaaksi lahopuuksi. ”Isot tuulenkaatoryhmät ovat sellaisia, joista voi olla riskiä. . Uhanalaiset lajit tarvitsevat lisää lahopuuta metsiin, ja siitä hyötyvät myös kirjanpainajia saalistavat petokuoriaiset ja loispistiäiset. ”Jos kuusi kaatuu helmikuussa ja neulaset ovat vihreät vielä kesällä, nila on säilynyt kuoren alla sellaisena, että kirjanpainaja voi sitä käyttää lisääntymiseen.” Keväisellä metsäreissulla huomio siis näihin kuusiin, ei vanhoihin, kuivaneisiin lahokuusiin, joiden kuori jo repeilee irti. Syksyn ja talven aikana kaadettu havupuutavara on korjattava pois metsästä viimeistään seuraavan vuoden heinä-elokuussa. . . Valtteri Skyttä Vinkit tuhoja lahopuihin Männyn tilanne kaarnakuoriastuhojen suhteen on kuusta parempi. Männyn poistamisvelvoitteen takarajat: eteläinen ja keskinen suomi 1.7., pohjoinen 15.7. . ”Aikaikkuna puukaupalle on lyhyt, jos touko-kesäkuun vaihteessa havaitsee alkavan kirjanpainajatuhon”, Kuitunen sanoo. . . ”Lain kirjaimen toteuttamisen kannalta isoin ongelma on se, että jos myrsky on jostakin kaatanut parikymmentä kuusta, miten ne saadaan korjattua pois metsästä”, muistuttaa metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen Metsäkeskuksesta. . Sen ylittävä osa tuhopuuta tulee lain mukaan poistaa. Jos kuusessa on kuori tallella, runko vuotaa pihkaa, neulasto on harsuuntunut tai rungolla ruskeaa purua ->mahdollinen pois korjattava. Varsinkin hakkuuaukkojen laidoissa, missä hyönteiset voivat levitä pystypuihin”, Melin sanoo. Kuori riskipuut, jos korjuu ei onnistu Hyönteistuhoriskin kasvaminen on toki syytä tiedostaa. 1. 2. 15 METSÄSTÄ / 8.4.2021 MITÄ LAKI VAATII KORJAAMAAN. Seuraus on, että kuusesta tulee aiempaa herkempi tuhoille ja kirjanpainajasta vahvempi tappamaan kuusia.” Maaja metsätalousministeriö valmistelee metsätuholakiin ensi vuodelle muutosta, jossa kuusituhopuun poistopäivämääriä ollaan aikaistamassa osissa keskistä Suomea. Tuoretta kuusituhopuuta voi jättää metsään 10 kuutiota ja mäntytuhopuuta 20 kuutiota hehtaarille. 4. Jos kuusesta on jo irronnut kuorta, alta on paljastunut kuiva, harmaa runko ja vihreät neulaset ovat poissa ->voi säästää metsään lahopuuksi. . Esimerkiksi Etelä-Ruotsin pahimmilla kirjanpainajatuhoalueilla poistettavan kuusipuun raja on jouduttu laskemaan kolmeen kuutioon hehtaarilta. Metsänomistajan kannattaa joka tapauksessa ryhtyä riskirajat ylittävien kuusija mäntytuhopuumäärien poistoon hyvissä ajoin viimeistään toukokuussa. ”Kirjanpainaja hyötyy lämpenemisestä ja kuusi taas kärsii kuivuudesta. Puunkorjuuvelvoite ei koske lehtipuita. . 3. . ja pohjoinen 15.8. Muutama tuulenkaatomänty ei lisää metsän terveysriskiä. Kuusen poistotakarajaa ollaan aikaistamassa osassa keskistä Suomea. Hyönteistuhot voivat levitä juuri kuolleista havupuista tai tuoreesta havupuutavarasta. . Kuolevat tai kuolleet lehtipuut voi säästää luontoon huoletta. ”Jos puu on tuore, mutta se käydään kuorimassa, kaarnakuoriaiset eivät enää kuusesta tai männystä hyödy.” Kuolevasta haavasta, kuten muistakaan ränsistyneistä lehtipuista, ei ole hyönteistuhohaittaa ympäröivälle havupuustolle. Tuhopuita voi yrittää yhdistää lähelle tulevaan kesähakkuuseen tai tarjota niitä uuden kesäleimikon mukana korjuuseen, mutta kesän puukaupoissa on toimittava nopeasti. Metsänomistajilla on entistä harvemmin omaa korjuukykyä suuremmalle puumäärälle. . Terveysriskin näkökulmasta olennaista on se, onko kuusi vasta kuolemassa eli onko kyseessä tuore tuhopuu. Kuusen takarajat: etelä 15.7., keskinen Suomi 24.7
Niissä on kuvattu myös valokuvasarja suomalaisista metsistä. Hänen isoäitinsä ja isoisänsä lähtivät aikoinaan Haapajärveltä New Yorkiin ja muuttivat sieltä lastensa, Bobyrevin mummon ja tämän siskon kanssa Petroskoihin. Saari Soljonen kylpee aamuauringon ensimmäisissä säteissä Seitsemisen kansallispuistossa. Matroosan kylää asuttivat amerikansuomalaiset ja kaikkialla puhuttiin suomea. ”Aurinko, valo ja ilma sen tekevät”, Bobyrev toteaa vaatimattomasti. ”Ensimmäinen kieli, jota aloin puhua oli suomi, mutta kun muutimme Krimille, suomen kieli unohtui totaalisesti”, Bobyrev kertoo. Bobyrev asui perheensä kanssa Krimillä silloisessa Neuvostoliitossa, jossa pellot levittäytyivät pitkälle horisonttiin. Aamuauringon säteet, kosteus ja usva saavat aikaan maagisia hetkiä. Valokuvat ovat kuin maalauksia, joista heijastuu metsän syvin olemus, tunnelma ja käsin kosketeltava kauneus. Bobyrev on tehnyt yksin ja perheensä kanssa lukuisia telttaja mökkiretkiä lähikansallispuistoihin. Metsässä pitää vain malttaa etsiä, odottaa ja kokeilla, jotta silmin nähtävä kauneus toistuu linssin läpi. Mummola sijaitsi Matroosan kylässä, kolmekymmentä kilometriä Petroskoista länteen. Ensimmäisen kameransa hän sai KAUNIS JA TÄYNNÄ ELÄMÄÄ Kansallispuistot innoittivat Emil Bobyrevin kuvaamaan suomalaista metsää. Bobyrev itsekin on amerikansuomalaisten jälkeläisiä. Siikanevan kansallispuiston suosaarekkeet ovat yksi Bobyrevin mielipaikoista kuvata. Taivasta, aurinkoa ja pölyä riitti, mutta puita oli vähän. ”Huomasin, että vasta kolmannella kerralla tajuan, miten kuva kannattaa ottaa. ”Suomalainen metsä on kaunis ja täynnä elämää. Maalaustaiteen suurnimet ovat olleet mestareita tulkitsemaan näkemäänsä. 16 8.4.2021 / METSÄSTÄ TIIA PUUKILA, teksti EMIL BOBYREV, kuvat A teneum, Eremitaasi, Louvre. Valokuvaajan tuorein valokuvasarja suomalaisesta metsästä voisi hyvin olla osa arvostetun taidemuseon kokoelmaa. Niistä ja muista merkittävistä taidemuseoista valokuvaaja Emil Bobyrev on hakenut oppinsa valokuvaukseen. Tunnin ajomatkan päästä kotiovelta löytyi Seitsemisen, Helvetinjärven ja Siikanevan kansallispuistojen kiehtovat metsät. Heidän töistään Bobyrev on ammentanut vaikutteita valokuviinsa. Näyttelijästä valokuvaajaksi Valokuvaus ja maailman kauneus ovat aina kiehtoneet Bobyrevia. Maisema Seitsemisellä pienen kirkkaan lammen rannalla lupaili hetken talvea. Linnut tulevat ja menevät. Syntyi valokuvasarja, josta välittyy metsän syvin olemus ja maalauksellinen kauneus. Yleensä onnistunut kuva vaatii useamman kuvausmatkan. Suurin osa valokuvista on kuvattu varhain kesäaamuna auringon noustessa. Kivet seuraavat, kuinka niiden ympärille kasvaa koko ajan elämää”, Bobyrev luettelee. Metsä ei ollut nuori teollisuusmetsä, jossa kaikki puut ovat rivissä, vaan sellainen vanha metsä, jossa maahiset asuvat”, Bobyrev muistelee. Kahdenkymmenen minuutin kuluttua kuura oli tiessään. Aamulla metsä on kostea ja valo täydellinen kuvaamiseen. Pitää kotiutua paikkaan, sitten metsä alkaa avautua minulle.” Kaipuu metsään Lapsuudessa Bobyrev muistaa ikävöineensä metsiä. ”Siellä pääsin metsään ja kalastelemaan. 8363_.indd 16 7.4.2021 15.03. Vanhat lahoavat puut, missä on pikku ötököille kokonainen kaupunki. Myös Bobyrevin vaari on lähtöisin Raahesta ja muutti sieltä Vancouverin kautta Petroskoihin, jossa tapasi tulevan puolisonsa. Metsä on vaikea kuvattava, mutta Bobyrev on onnistunut ikuistamaan näkemänsä sadunomaisesti. Kesäisin Bobyrev matkusti Karjalaan mummolaan. ”Kun kauneutta on paljon ympärillä, joku tippa siitä tulee valokuvaan.” Kiehtovat vanhat metsät Aikaisemmin tamperelainen valokuvaaja kiersi kuvaamassa metsiä Norjassa ja Lapissa kunnes huomasi, ettei kauneutta tarvitse hakea kaukaa
Sukulaiset olivat täällä Suomessa.” Suomessa Bobyrev harjoitteli uudelleen suomen kielen sekä teki erilaisia hommia pitsan paistosta lumitöihin, kunnes pääsi vuonna 2001 työharjoitteluun Aamulehteen. Sen jälkeen rupesin ihailemaan ja kuvaamaan suomalaisia metsiä.” Venäjälle Bobyrev suuntaa edelleen kuvaamaan syksyisin, sillä rajan toisella puolella ruska saa voimakkaan punaisen sävyn, mikä Suomesta puuttuu. – mikäli koronatilanne sen sallii. Bobyrev opiskeli ja valmistui näyttelijäksi vuonna 1989 Leningradin teatterikorkeakoulusta, nykyisestä Pietarin teatteriakatemiasta. Bobyrev ehti näytellä hetken suomalaisessa draamateatterissa Petroskoissa, kunnes sai 1990-luvun alussa mahdollisuuden muuttaa Suomeen. Nyt talvella Bobyrev on viettänyt hiljaiseloa. Kotimaiset metsät ovat pitkälle hoidettuja ja niistä puuttui tietynlainen henki. ”Aamulehden aikana ihmiset tunnistivat minut, lukijat antoivat palautetta ja ottivat minut vakavasti. ”Valokuva on sivutuote elämästä. Alkuun valokuvauksesta ei kuitenkaan pitänyt tulla ammattia. Näytti, että jotain minä osaan, kun ihmiset arvostivat sitä.” Vuodesta 2005 Bobyrev on kuvannut omalla toiminimellä, ja hänen kuviaan on voinut nähdä esimerkiksi Metsälehdessä. Harjoittelusta alkoi ura lehtikuvaajana. Tekosyy metsäretkelle Suomalaiset metsät eivät alkuun tehneet vaikutusta valokuvaajaan. Valokuvaaminen on kuitenkin vain tekosyy päästä metsään. Syntyi valokuvasarja, josta välittyy metsän syvin olemus ja maalauksellinen kauneus. Tunnelma ja tuoksu ovat samankaltaiset. 17 METSÄSTÄ / 8.4.2021 KAUNIS JA TÄYNNÄ ELÄMÄÄ Kansallispuistot innoittivat Emil Bobyrevin kuvaamaan suomalaista metsää. Emil Bobyrevin valokuvia suomalaisesta metsästä on nähtävillä valokuvanäyttelyssä Tampere-talon Talvipuutarhassa 19.4. Menet, ihastut ja otat kuvan, mutta se ihastus, se näkeminen, se on se juttu”, Bobyrev kiteyttää. Muutoin kuvaaja kokee suomalaisen ja venäläisen metsän muistuttavan toisiaan. ”Olimme aika yksin Venäjällä. 8363_.indd 17 7.4.2021 15.04. Helvetinjärven männikkö näyttää aamuauringossa sadunomaiselta. ”Tajusin, että metsän on oltava vanha, jotta se olisi niin kaunis kuin mistä minä pidän. Ensimmäinen vierailu Seitsemisen kansallispuistossa kuitenkin muutti käsityksen suomalaisista metsistä. Emil Bobyrev omistaa tusinan verran kameroita ja pitää aina yhtä mukanaan. Metsiin hän suuntaa taas, kun luonto herää eloon ja täyttyy vihreiden eri sävyistä. Lapsuuden metsät Karjalassa olivat vanhempia ja hoitamattomia. seitsemännellä luokalla. –7.5. Kamera on aina mukana, minne mies kulkeekin. Siikanevan kansallispuiston suosaarekkeet ovat yksi Bobyrevin mielipaikoista kuvata
Asialle oli tilausta”, Marttila kertoo. Marttilan metsästysharrastuksen myötä tilateurastamon tiloihin alkoi päätyä leikattavaksi myös paikallisen metsästysseuran ampumia valkohäntäpeuroja. Marttila ja hänen isänsä laskivat, että 400–500 possun kasvatus ei tule riittämään pelkällään elinkeinoksi. Metsärannan Liha sekä ostaa peuranruhoja metsästäjiltä Kevään merkit: oras ja peurat Kaikki alkoi omista possuista, mutta nykyisin Arvo Marttilan lihayritys käsittelee myös mittavan määrän valkohäntäpeuroja. Tytär Elli Marttila on myös jo mukana Metsärannan Lihan toiminnassa. Pelloille ruokailemaan kerääntyvät valkohäntäpeuralaumat ovat varma kevään merkki Punkalaitumella, jossa on arvion mukaan ollut viime vuosina Suomen tihein valkohäntäpeurakanta. Sikalan laajentamisen sijaan sen yhteyteen perustettiin vuonna 1995 oma tilateurastamo ja lihanjalostusyritys, Metsärannan Liha. Samalla tavalla vuodesta toiseen toteutettu laskenta antaa hyvin tietoa peuramäärän kehityksestä paikallisesti. Alueella ei voikaan puhua maanomistuksesta ilman mainintaa peuroista. Kaikki lähti liikkeelle siitä, kun sikatila piti pitää mukana Suomen EU-jäsenyyden maatalouteen tuomissa muutoksissa reilu parikymmentä vuotta sitten. Hankien alta on paljastanut myös Arvo Marttilan possuilleen kylvämä syysvehnä. Marttilalle merkitystä on niin peuroilla kuin possuilla. 18 8.4.2021 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Punkalaidun Elimyssalo VALTTERI SKYTTÄ, teksti EMIL BOBYREV, kuvat K evätaurinko paistaa Lounais-Suomen pelloille siihen malliin, että lunta on kohta enää laikkuina metsänrajassa. Arvo Marttila kannustaa metsästysseuroja keväiseen perinteeseen, jossa oman alueen peurapellot käydään läpi ja valkohäntäpeurojen määrä lasketaan. Se on se ajatus, jolla moni asiakas lähtee meille soittamaan, Arvo Marttila kertoo. 8364_.indd 18 7.4.2021 15.07. Vihertävä oras kiinnostaa muitakin kuin isäntää. Nyt tarvis jotain tästä peuranlihasta tehdä. Sitten kaverit kysyivät valkohäntäpeurojen käsittelyä, ja siitä homma lähti. Nykyisin peurat ovat nousseet possujen rinnalle toiseksi lähilihayrityksen pääraaka-aineista. ”Omat eläimet leikattiin ensiksi
Ravintoloiden lisäksi Metsärannan Liha myy peuranlihaa ja peuranlihajalosteita, kuten makkaraa, säilykkeitä ja palvia, marketteihin. Naaraan kaataminen syksyn ja talven jahtikaudella hillitsee parhaiten peuramäärän kasvua, kun jopa mahdolliset kolmosvasat jäävät naaraan kaadon myötä syntymättä seuraavana keväänä. Lähde: Luke Lorem ipsum Saalismäärässä kymmenien tuhansien peurojen lisäys Valkohäntäpeurasaalis 2010 2020 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 Kpl 2010 2012 2014 2016 2018 2020 Sikalan, teurastamon ja lihajalostamon lämmittämisessä kuluu vuoden aikana noin 500 kuutiota haketta. Kotipakastimissa ei riitä tila suurille saalismäärille. Vuosimiljoonaisessa männyn evoluutiossa ne männyt ovat jääneet muita vähemmän jatkamaan sukuaan, jotka ovat kukkineet säännöllisesti ja runsaasti ollessaan nuoria ja osana täystiheää puustoa. Ilmiöön kuuluu olennaisena osana se, että oksien osuus biomassasta lisääntyy runkopuun kustannuksella. Näin on todettu tutkimuksissa, joissa on selvitetty lustojen paksuuden vaihtelun syitä. Erityisesti kuusella runsas käpysato näkyy alentuneena vuosilustojen paksuutena. Siementuotannon vuoksi tällaiset puut ovat jääneet kasvussa jälkeen ja tuhoutuneet luonnonpoistumana. Se on viisas evoluution aiheuttama reagointi lisääntyneeseen tuulikuormaan. ”Nykypäivänä ihmiset ovat valmiita maksamaan lihanleikkuupalvelusta. Kanta nousee, jos vain pukkeja ammutaan”, Arvo Marttila muistuttaa. Hakkeeksi on perinteisesti tehty myös oman metsän puita. 19 METSÄSTÄ / 8.4.2021 jatkojalostettaviksi että tekee metsästäjien toiveesta peurojen lihojen paloitteluja ja pakkausta. Metsikköä on harvennettu liikaa, jos männyt alkavat tuottaa käpyjä kuin henkensä hädässä. Valkohäntäpeurat eivät kuitenkaan pysyneet kartanon tarhassa, vaan levisivät luontoon. Marttila kuulee vuosittain tukun metsästäjien mielipiteitä peuratilanteesta, kun he tuovat peuranlihansa leikattavaksi tai esimerkiksi palvattavaksi lihajalostamolle. Peurojen osalta kritiikkiä nousee enemmän peltojen satovahingoista ja peurakolareista. Ensimmäiset peurat tuotiin Suomeen 1930-luvulla Tampereen eteläpuolella sijaitsevan Laukon kartanon maille, noin 50 kilometrin päähän Punkalaitumesta. Marttilan mukaan valkohäntäpeuraa ei pidetä Punkalaitumella yhtä syyllisenä metsätuhoihin kuin hirviä ja metsäkauriita. ”Kaksi vuotta on ammuttu suurta määrää. 8364_.indd 19 7.4.2021 15.07. Saalistavoite huimalla tasolla Valkohäntäpeura on Suomessa vieraslaji, mutta se ei ole listattuna haitallisten vieraslajien kategoriassa. Marttila kannustaa myös muita metsästysseuroja samanlaiseen peuranlaskentaperinteeseen kuin mikä Punkalaitumelle on kehittynyt. Esimerkiksi talvella 2017 2018 jopa kanta-arviohaarukka 76 500 – 101 000 hirveä on paljastunut aliarvioksi. MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. ”Kokoonnumme keväisin huhtikuussa ja seuran alue jaetaan niin, että samat tiet ja samat paikat ajetaan läpi ja tehdään peuralaskenta ennen hämärää.” Kun laskenta tehdään samaan aikaan ja samalla tavalla vuodesta toiseen, oman alueen peurakannan kehityksestä saadaan kattavampi kuva. ”On ala mikä hyvänsä nykypäivänä, niin talkoolaiset ovat vähissä. Harvennuksen aiheuttamaa puun reagointia ei kannata seurata pelkästään tarkastelemalla rinnankorkeusläpimitan kasvua. Jos peuranlihalle ei löydy markkinoita, se on ilkeää juuri tähän saumaan, kun kantaa pitäisi verottaa”, Marttila sanoo. PALSTALLA RUNSAS KUKKIMINEN JA SIEMENTUOTANTO rasittavat monilla puulajeilla energiatasetta. Kun ravintolamyynti on tökkinyt koronan takia, peuran tuorelihaa on yritetty saada enemmän tarjolle myös vähittäiskauppoihin. Männyn kasvatus harvassa on ongelmallista Varoen tehtävä ensiharvennus antaa mahdollisuuden tehdä seuraavat harvennukset ilman riskiä yhteyttämistuotteiden käytöstä oksien ja käpyjen kasvatukseen. ”Niin sanotut kaupunkilaismetsästäjät ovat kasvaneet ryhmänä. Syyskuusta–helmikuuhun kestävällä peurakaudella lihayritys käsittelee nykyisin noin 4 000 valkohäntäpeuraa. Vastaavasti ne männyt ovat evoluutiossa runsastuneet, jotka eivät ole vaivautuneet yrittämään lisääntymistä kasvaessaan tiheässä metsässä, mutta jotka innostuvat kukkimaan päästessään valoon. Tiheässä metsässä syntyvät siemenet ovat olleet lisääntymiselle hyödyttömiä, kun ainakaan samassa metsikössä ei ole ollut tilaa uusien puuyksilöiden synnylle. Meikäläisellä männyllä kävyt kun syntyvät oksiin, ei runkoon. Jotkut puuntuottajat innostuivat takavuosina tekemään tarkkoja mittauksia pysyvästi rinnankorkeudelle sijoitetun metallitai muovipannan avulla, mutta kiinnostus on laantunut. Kun tyvitukin laatu on muodostunut, toistuvin harvennuksin pidetään latvus elävänä ja kasvu korkeana. Kaikilla on kiire”, Arvo Marttila kertoo. Perinteiset hyvän metsänhoidon käytännöt ovat edelleen käypää tavaraa. ”Kanta nousee, jos vain pukkeja ammutaan.” vuosi saalis 2010 25452 2011 21558 2012 22135 2013 21388 2014 24778 2015 26579 2016 32233 2017 41161 2018 52703 2019 60470 2020 69887 Lähde: Luke Mänty Kuusi Rauduskoivu 2016 50 747 772 100 382 355 6 679 328 2017 49 718 877 103 300 104 6 330 424 2018 45 526 562 107 101 664 4 654 049 2019 46 086 203 122 480 099 5 549 141 2020 42 255 727 120 255 431 5 424 013 30 60 90 120 150 Miljoonaa tainta 2016 2019 2018 2017 2020 Mänty Kuusi Rauduskoivu Kuusi yhä selvä ykkönen Istutukseen toimitetut kotimaiset taimet Tuhansien hirvien aliarvio 20000 40000 60000 80000 100000 120000 20142015 20152016 20162017 20172018 20182019 Hirvien määrä talvella metsästyksen jälkeen päivitetty kanta-arvio (keskiarvo), hirveä Aikaisempi kanta-arvio, hirveä Tuorein kanta-arvio päivittää taannehtivasti aiempien vuosien arvioita. Kokonaiskasvun lisäys harvennuksen vuoksi on paljon pienempi kuin mitä voisi päätellä rinnankorkeusläpimitan kasvun perusteella. Marttila muistelee, että ensimmäiset ”laukonpeurat” kaadettiin Punkalaitumella 1960ja 1970-lukujen taitteessa. Peuroja on viime vuosina ryhdytty kaatamaan urakalla, mutta noin 70 000 peuran kaatomäärään tulisi Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan pystyä myös ensi jahtikaudella, jotta valkohäntäpeurojen määrän kasvu edes pysähtyisi. Tulevat maalle jahtiin, tuovat kaatamansa peurat käsittelyyn meille ja saavat lihat vakuumipaketeissa takaisin”, kertoo tytär Elli Marttila, joka edustaa perheyrityksen seuraavaa sukupolvea. Siksi männyn harventaminen liian harvaksi metsiköksi siirtää energiaa uuden sukupolven synnyttämiseen. Valkohäntäpeurojen, jotka kulkevat nykyisin myös nimellä valkohäntäkauris, määrä on kasvanut 1990-luvulta lähtien hurjaa tahtia, ja niitä on Suomessa jo enemmän kuin hirviä. Kunkin vuoden kannan täytyy olla riittänyt tuottamaan seuraavien vuosien hirvisaaliit. Yrityksellä on myös oma tilamyymälä. VIISAS KOMPROMISSI eri suuntiin vaikuttavien tekijöiden kannalta muotoiltiin jo 1950-luvulla. Puun tyvekkyys kasvaa. Yhteyttämistuotteita riittää vähemmän runkopuun kasvuun, kun samaan aikaan energiaa menee siementuotantoon. Meidän metsästysseurassamme verotus on painotettu peuralehmiin. Peuralaskenta joka kevät Marttilan mukaan valkohäntäpeuran lihan myynti ja jatkojalostus on tarpeellista, jotta metsästäjillä riittää motivaatiota ampua suuret määrät saalista. Kiertoaikaa kyllä kannattaa lyhentää panostamalla harvennuksiin, joilla turvataan valittujen laadullisesti parhaiden puiden nopea kasvu järeän tukkipuun kokoon. Jo vuosikymmeniä sitten havaittiin, että raju harvennus lisää voimakkaasti vuosilustojen paksuutta männyn alaosassa, mutta jo pitkän tyvitukin latvapäässä kasvu ei juuri lisäänny tai saattaa jopa alentua. Männyllä ei ole kuuseen verrattavia jättimäisiä käpysatoja, mutta ilmiö kyllä tunnetaan. Nuori männikkö kasvatetaan tiheänä, jotta tyvitukin oksat säilyisivät hentoina ja karsiutuisivat aikanaan nopeasti pois kuivina oksina. Kannattaa kuitenkin varoa liiallista poistumaa, koska puut voivat ymmärtää väärin parantuneen valoaseman ja ryhtyä tekemään oksia ja käpyjä runkopuun kasvun kustannuksella. Kasvanut valkohäntäpeurakanta alkaa olla liikaa monelle metsästäjälle, sillä suuret kaatomäärät käyvät paikoin työstä. PUUNTUOTTAJAN KANNATTAA pitää metsikkö sopivan tiheänä
MONTA TAPAA KUIDUTTAA . Kemihierre sopii etenkin maihin, missä puu on kallista, mutta sähkö halpaa. ”Velkavipua käyttäen omarahoitusosuudeksi jäisi 80 miljoonaa. ”Nämä seikat ovat ratkaistavissa ja kemihierrelaitos on ehdottomasti harkinnan arvoinen,” Jokinen sanoo. MIKKO HÄYRYNEN Fakta Muutaman sahan hakkeet KOMMENTTI 8365_.indd 20 7.4.2021 15.09. Kuiduttamisessa halutaan päästä eroon puun sidosaine ligniinistä, joka päätyy jätevesiin ja hajotessaan kuluttaa happea. Kemihierteessä on jäljellä ligniiniä, minkä vuoksi siitä valmistetut tuotteet kellertyvät. Sitä kompensoi, että saanto on parempi kuin selluvalmistuksessa: tonniin kemihierrettä tarvitaan 2,5 kuutiometriä puuta, kun sellunvalmistuksessa kuutioita tarvitaan viisi ja puoli. Ympäristölupa on haastava sellutehtaille, mutta niin on myös kemihierrelaitokselle. Edellinen ehto toteutuu Suomessa hyvin, jälkimmäinen ei niin hyvin. Kemihierrelaitosta on sanottu köyhän miehen sellutehtaaksi. Amberla ei oikein usko, että aivan uusi toimija pääsisi markkinoihin kiinni niin hyvin, että saisi koko tuotannon kaupattua. 20 8.4.2021 / METSÄSTÄ MIKKO HÄYRYNEN K uiduttavan tehtaan ei tarvitse sellutehtaan tavoin maksaa toista miljardia ja käyttää miljoonia kuutiometrejä puuta. ”Uutta kemihierretehdasta voisi ajatella Etelä-Suomeen”, Petri Jokinen konsulttiyhtiö Jay Partnersilta pohtii. Rakennettaisiinko kemihierretehdas. Mänty on hankala, mutta sitä voi käyttää seassa vähän. Kemihierre on jokseenkin sellun kaltaista, mutta koska siinä on jäljellä ligniiniä, niin siitä valmistetut tuotteet kellastuvat. Uusin on M-realin, nykyisen Metsä Groupin vuonna 2003 Kaskisiin rakentama laitos, joka tuottaa 370 000 tonnia. Kemihierrelaitoksen puuhuolto voitaisiin hoitaa muutaman ison sahan sivutuotteena tulevalla sahahakkeella, mutta Suomen sahayrityksillä ei ole kuiduttavan tuotannon perinnettä. Kemihierre voi olla valkaistua tai valkaisematonta. Jokinen pitää kemihierretehtaan sopivana kokoluokkana 160 000 tonnin tuotantoa, johon tarvittaisiin noin 400 000 kuutiometriä puuta. . Esimerkiksi Kemin tulevaan biotuotetehtaaseen verrattuna tuotanto olisi kymmenesosa, puunkäyttö kahdeskymmenesosa ja investointikustannus ehkä seitsemäsosa. Käyttökohteet ovat jokseenkin samat kuin sellulla, mutta kemihierre on hieman halvempi tuote. Pienet laitokset, pienet markkinat Amberla muistuttaa, että vaikka kemihierrelaitokset ovat sellutehtaisiin verrattuna pieniä ja halpojakin laitoksia, niin vastaavasti myös markkinat ovat pienemmät. Hän nostaa esimerkiksi kaksi toteuttamismallia, toisen Virosta, toisen Ruotsista. Hän oli aikoinaan ensimmäisiä, joka nosti julkisuuteen uusien sellutehtaiden mahdollisuuden. ”Uusi kemihierretehdas on ajatuksena haastava, mutta ei mahdoton”, johtaja Tomi Amberla konsulttiyhtiö Afrysta sanoo. ”Kemihierteen maailmanmarkkinat ovat 4,5 miljoonaa tonnia, kun valkaistun markkinasellun volyymit ovat 65 miljoonaa tonnia.” Kemihierteen markkinat ovat kasvaneet 100 000 tonnin vuosivauhtia, joten uuden tehtaan tuotannon sulatteluun tarvitaan kahden-kolmen vuoden markkinakasvu. Suotta, sillä se olisi monessakin mielessä harkinnan arvoinen. . Jos samalla lisätään ligniinin irtoamista edistäviä kemikaaleja, tuotetta kutsutaan kemihierteeksi, lyhenteenä CTMP. Integraatin paperikone suljetaan, mutta hiertämö jää toimimaan ja sen jalostusaste nostetaan kemihierteeksi. Laitos maksaisi karkeasti kaksisataa miljoonaa euroa. Estonian Cell valmistui 15 vuotta sitten Suomenlahden etelärannalle suurin piirtein Tallinnan ja Narvan puoliväliin. Es to ni an Ce ll KEMIHIERRE tehdään lehtipuusta tai kuusesta. Tehtaan laittoi liikkeelle norjalainen Larvik Cell, mutta jo projektivaiheessa osaomistajaksi tuli itävaltalainen metsäteollisuuskonserni Heinzel Group. Kasvu painottuu Intia –Kiina-akselille, mutta Kiinassa kemihierretuotantoa pyritään yhdistämään maan omiin kartonkitehtaisiin, ja mekaanisen markkinamassan osuus maailman koko tuotannosta on supistumaan päin. . Hyvä olisi jos olisi, sillä kuitupuun matalaa hintaa selittää eniten ostajien vähyys. Kaksisataa miljoonaa euroa on paljon rahaa, mutta metsäteollisuusinvestointina kohtuullisesti. Siksi katse kääntyy Estonian Cell -esimerkkiin, jossa mukaan tulee toimija, joka käyttää itse osan tuotannosta ja osaa markkinoida loput. Puun voi kuiduttaa joko selluksi keittämällä tai mekaanisesti massaksi hiomalla. Tila täytetään ensikuitutuotannolla, kuten kemihierteellä. ”Siksi pitää katsoa enemmän Euroopan markkinoita, ja siellä on suurin piirtein nollakasvu.” Markkinoille voi kuitenkin tulla tilaa sitä kautta, että paperin kulutuksen vähentymisen myötä myös keräyspaperin määrät supistuvat. Kemihierretehtaita Suomessa on kolme. . Sen vuoksi sijainnin tulisi olla kuusialueilla eteläisessä Suomessa. . Laitoksen vuosikapasiteettia on kasvatettu 200 000 tonniin, ja siihen käytetään haapakuitupuuta 440 000 kuutiometriä. Jos investointipoolissa olisi vaikka neljä sahayritystä, niin 20 miljoonan euron satsaus kultakin ei tunnu mahdottomalta.” Energiasyöppö Kemihierteen miinuspuoli on, että sen valmistus vie älyttömästi energiaa. Laitos on Viron suurin biokaasun tuottaja. Kun puuta lämmitetään höyryllä, termomekaaninen menetelmä tuottaa kuumahierrettä, lyhenteenä TMP. . Toinen tapa on muuntaa saneerattava integraatti kemihierteelle, kuten parhaillaan ruotsalaisyhtiö SCA tekee Ortvikenissä Sundsvallin kupeessa.