HUHTIKUUTA 2020 • NRO 7 • PERUSTETTU 1933 • METSÄLEHTI.FI METSÄSTÄ: Tältä näyttää vakavasta hirvituhosta kärsinyt alue kolme vuotta myöhemmin. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 9. Se pp o Sa m ul i. Sivut 2–3 Mistä tekijät. ›› 23 UUTISET Uusi toimitusjohtaja luottaa Otsoon ›› 4–5 Hiilijalanjäljelle riittää hyvittäjiä ›› 6 Kaavoihin kannattaa tutustua ajoissa ›› 11–13 Mitä sitten, jos korjuuaika venyy. ›› 16–17 Oma metsä opettaa tietokirjailijaa ›› 18–19 Akkuraivuri, joka kelpaa metsäänkin ›› 20 PILKKEITÄ Piisamilla menee mukavasti Suomessa ›› 24 Metsänhoitoa antiikin tapaan ›› 25 Talvi on koetellut metsäpeuroja ›› 29 Kevään töihin tarvitaan Ardo Saarille uutta seuraa, kun korona pitää ulkomaiset kausityöntekijät poissa. ›› 12–13 METSÄSTÄ Näin käsittelet hieskoivikon ›› 14–15 Onko satavuotias metsätyyppiteoria sittenkään ikuinen
Heidän omistuksensa on keskimäärin 42 hehtaaria. ”Asiakkailla on nyt mahdollisuus saada kaikki Stihl-tuotteet kotiinkuljetettuina. Metsäkeskukselta uusi tilasto metsänomistajista Suomen metsäkeskus on ryhtynyt julkaisemaan uutta tilastotietoa metsänomistajista. Toimitukset koskevat Stihlin jälleenmyyjiltä verkossa ostettuja tuotteita. Taimitoimituksista 90 prosenttia pitää lähteä toukokuussa, ja jos toimitukset viivästyvät, taimisato on kesällä pilalla. Tavoitteena on kolminkertaistaa tuhkalannoituksen määrä 30 000 hehtaariin vuodessa. Koronaepidemian aikana meille on tärkeää, että voimme teoillamme ainakin osittain pienentää viruksen leviämistä kasvokkain tapahtuvin asiakaskontaktein”, kertoo Stihl Suomen maajohtaja Timo Lindström.. ”Jos ei ole työvoimaa ja taimitoimitukset supistuvat kolmanneksella, se tietää tarhoille konkursseja tilanteessa, jossa kustannukset ovat jo sisällä, mutta tuotot jäävät tulematta.” Salminen peräänkuuluttaa oman maan väkeä tarttumaan istutusputkiin. Tuotantoyksiköiden raaka-ainetarpeet voivat muuttua äkillisesti koronaviruksen aiheuttamassa epävarmassa tilanteessa”, sanoo metsäjohtaja Janne Partanen. Asetus muuttuu siten, että jatkossa tuen saamiseksi ei tarvitse osoittaa puuston ravinne-epätasapainoa. Koronaviruksen matkustusrajoitteet tuovat työvoimapulan, joka etenkin taimitarhoilla saattaa välillisesti johtaa suuriin ongelmiin. ”Jos omilla istuttajilla alkaa olla sairaslomia, niin sitten ollaan ihmeissään.” Raivaussahatöissä työvoimapula ei vaikuta samalla tavalla, sillä Etelä-Suomessa on ollut lumeton talvi Kausitöihin tarvitaan väkeä Koronan aiheuttama ulkomaisten työntekijöiden vaje on täytettävä opiskelijoilla, lomautetuilla ja omatoimisuudella. Tuhkanlannoituksen tuki laajenee Hallitus on hyväksynyt asetuksen, jolla tuhkalannoituksen tukea laajennetaan toukokuun alusta. Stora Enso aloittaa yt-neuvottelut Stora Enso varautuu äkillisiin muutoksiin puunhankinnassa ja aloittaa yt-neuvottelut koko Suomen puunhankinnan henkilöstön lomautuksista. Hän kuitenkin luottaa, että istutuksista selvitään, jos tauti ei iske omiin vakimetsureihin. Eniten metsänomistajia on Uudellamaalla. ”Jos huonot asiat kasautuvat, niin tarvitaan valtiota apuun, tai isot taimiyhtiöt joutuvat laittamaan lappua luukulle.” Pärjätään, jos ei sairastuta Johtaja Markku Vaario Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksestä ei usko ulkomaisten työntekijöiden vajeen pysäyttävän kokonaan istutuksia, mutta ongelmia tulee. Aiemmin verkosta ostetut sahat ja muut leikkaavat laitteet on pitänyt noutaa liikkeistä. Metsää omistavat henkilöt -tilasto kertoo muun muassa, paljonko metsänomistajia on, paljonko heillä on metsää ja kuinka suuri osa omistajista on naisia tai miehiä. Stihl toimittaa sahat nyt kotiovelle Stihl aloittaa huhtikuun alusta moottorisahojen toimitukset asiakkaille kotiin. ”Tavoitteenamme Suomen puunhankinnassa on valmistautua joustavuuteen ja nopeuteen tarvittaessa. Koronavirus voi kuitenkin vaikuttaa aikatauluun, yhtiöstä huomautetaan. ”Tarhapuoli ei ole ongelma, vaan miten saadaan taimet metsässä maahan.” Salmisen mukaan ulkomaisia istuttajia olisi ollut etenkin niillä toimijoilla, jotka ovat kilpailuttaneet istuttajien hinnat sentin osiin saakka – heille tilanne uhkaa kaatua syliin. Puu hankitaan Suomesta. Toimitusjohtaja Rauno Kataja sanoo nukkuneensa huonosti, sillä on epävarmaa, pystytäänkö sovitut istutusurakat hoitamaan. LYHYET UUTISET 9.4.2020 / AJASSA 2 MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuva M etsäalalla työskentelevien ulkomaisten kausityöntekijöiden määrää ei tilastoida, mutta arviot liikkuvat sadoista noin tuhanteen. ”Jos huonot asiat kasautuvat, tarvitaan valtiota apuun.” Rauman sahan rakentaminen käyntiin Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre on päättänyt Rauman uuden sahan rakentamisesta. Suurimman taimiyhtiön Finforelian toimitusjohtaja Timo Salminen uskoo, että taimitoimitukset ja kevään taimitarhakylvöt pystytään hoitamaan, joten virus ei vaikeuta taimitoimituksia ensi vuonnakaan. Sellaisia metsänomistajia, jotka omistavat metsää yli kaksi hehtaaria, on tilaston mukaan 440 000. 60 prosenttia omistajista on miehiä ja 40 prosenttia naisia. Rakennustyöt aloitetaan tänä keväänä, tuotannon pitäisi alkaa syksyllä 2022. Toukokuussa lomautettuna tai työttömänä on satoja tuhansia, joukossa metsänomistajia, ja opiskelijoiden kesätöitä on peruutettu. Normaalisti on istutettu kymmenen miljoonaa tainta, suurin osa ulkomaisella kausityövoimalla. ”Jos prosenttikin siitä määrästä lähtee istutustöihin, niin taimet saadaan maahan.” Epävarmuutta ja huonoa unta Pohjan Taimi tarjoaa paitsi taimia myös istutuspalvelua. Saha tuottaa vuodessa 750 000 kuutiota mäntysahatavaraa ja käyttää noin 1,5 miljoonaa kuutiota tukkia. Myös UPM on kertonut aloittavansa koko yhtiötä koskevat yt-neuvottelut
Metsityslain on määrä tulla voimaan aiemmin kuin kemeralain uudistuksen, ja yksittäinen valtiontukilaki on kemeran kokonaisuutta helpompi hyväksyttää EU:n komissiossa. Yksityismetsien bruttokantorahatulot tulevat laskemaan. Koronan aiheuttaman epävarmuuden takia PTT julkaisi kevään suhdannekatsauksen ilman ennustelukuja. ”Elpyminen kuitenkin näkyy puukaupoissa nopeammin kuin tuotannon tai viennin luvuissa. Toisaalta sanomalehtipaperissa kysynnän lasku näkyy jo. M ik ko H äy ry ne n Sahateollisuus ja pienyritykset kärsivät koronakriisistä eniten. ja taimikonhoidoissa ollaan hyvinkin aikataulua edellä. 029 432 6112 Ulkoasu: Tuomas Nikulin p. . MIKKO HÄYRYNEN K oronakriisi iskee metsäsektorin eri toimijoihin hyvin aihtelevasti, mutta kokonaisuutena ala selviää monia muita aloja paremmin, Pellervon taloustutkimus PTT ennustaa. ”Asiaa ei ratkaista pelkästään kotimaisin päätöksin, koska myös heidän kotimaansa ovat laittaneet rajat kiinni.” Fakta Kausivakinaiset Mari Rand ja Viive Tänav kiirehtivät Saarenmaalta Finforelian Röykän taimitarhalle ennen rajojen sulkemista. PTT: Metsa?sektori selvia?a. Hakkuut palautuvat ensi vuonna shokista, jos korjuuja kuljetusyritykset selviytyvät kriisistä”, uskoo tutkimusjohtaja Paula Horne. Metsityslaki halutaan saada voimaan ensi vuoden alussa.. Eniten kärsii mekaaninen metsäteollisuus, kuten sahat. Etenkin uudistushakkuiden määrät vähenevät, koska sahatavaran tuotanto laskee ainakin alkuvuoden ajan. Peltoheitot hiilta. Lausuntokierroksen jälkeen lakiesitys etenee eduskuntaan ja tavoite on, että laki tulee voimaan ensi vuoden alussa. . . Jos rajat ovat kiinni vielä toukokuussa, niin johtajakin joutuu töihin.” Turunen uskoo kuitenkin, että tästäkin selvitään, sillä ”yrittäjä on ihmeellinen olio”. . ”Vaikka kotimaassa on lomautettuja ja työttömiä, ammattilaisia ei niinkään ole vapaana. Pellonmetsitystä on tuettu kemeratyölajina vuoteen 2018 saakka, ja enimmillään 1990-luvun loppupuolella viidesosa metsätalouden tuista ohjautui pellonmetsitykseen. Vielä jäljellä olevat peltoheitot ovat enimmäkseen kohtuullisen vaikeita metsitettäviä. Puukauppoihin koronakriisin suorat vaikutukset ovat pienemmät, mutta epävarma kysyntätilanne hiljentää markkinoita, ja puun hinnat laskevat tänä vuonna. Kausi on ollut maksimissaan kuusi kuukautta, mikä on raja työntekijän pysymiselle oman maansa verotuksen piirissä. Nyt kylvettävät kennotaimet varmistavat, että taimia riittää ensi vuoden istutuksiin, mutta ulkomaisen kausityövoiman vaje saattaa tuntua etenkin tämän kevään istutustyömailla. Metsitystuen kanavoimista omana, uutena lakina kemeratuen sijasta perustellaan sillä, että ilmastotoimien ja metsätalouden edistämisen rahoitus pidetään erillään. Puukauppa hiljenee mutta palautuu Korjuuyrittäjien tilannetta PTT pitää erittäin vaikeana, jos hakkuut vaimenevat. 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. Yksityismetsien istutusalat ovat vuosina 2015–2019 olleet 53?000–64. Johtajakin töihin Pohjoiskarjalaisella Metsäpalvelu Tuomo Turunen Oy:llä on ollut vuosittain 10–20 työntekijää Baltian maista istutuksissa, taimikonhoidoissa ja sähkölinjojen raivauksissa. Arvioitu metsityspotentiaali on 40 000–250 000 hehtaarin välillä. Kiinassa sen sijaan rakennustöitä käynnistellään jo uudelleen. Raivaussahatöitä voi aina siirtää, ja kausiväki voi tulla loppukesällä jos rajoitukset poistuvat, mutta istutukset ovat kriittisiä. 09 315. Metsäala voi kuitenkin elpyä kriisistä varsin nopeasti, jos tuotantoketju ei katkeile korjuuja kuljetusyritysten konkursseihin. Sahatavaran lähiajan vientinäkymät Eurooppaan ovat heikot, koska rakentaminen on monessa maassa lähes seisahtunut ja Suomessakin hidastunut. 000 hehtaaria. 3 AJASSA / 9.4.2020 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Metsityslaki on myös maatalouspolitiikkaa, joka ei kuulu kemeraan. Sen sijaan kuitupuun kysyntä vauhdittaa harvennusleimikoiden korjuuta. . Sellun ja kartongin vienti vetää tänä vuonna kohtalaisesti, sillä koronakriisi lisää pehmopaperien kysyntää ja verkkokaupan kasvu pitää pakkausten menekkiä yllä. Epätieteellinen laskelma ei sisällä metsäyhtiöiden eikä Metsähallituksen istutustöitä. sitomaan Metsäksi sopivat joutoalueet halutaan valjastaa hiilensidontaan uudella metsityslailla. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Maaja metsätalousministeriön valmisteleman lakiesityksen tavoite on saada peltoheitot ja muut joutoalueet hiilensidonnan piiriin. 050 512 9224 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Isojen ongelma Toiminnanjohtaja Kari Immonen Yksityismetsätalouden Työnantajat ry:stä sanoo, että ulkomaisen kausityövoiman ongelma koskettaa erityisesti ulkomaisia metsurityöyrityksiä ja niitä urakanantajia, jotka ovat suuressa määrin siirtyneet käyttämään niitä, kuten isot metsäyhtiöt ja Metsähallitus. . Jos istutuskaudeksi laskee kuukauden eli 21 työpäivää, niin työkuukausia tarvitaan noin 5?700. monia muita paremmin MIKKO HÄYRYNEN U usi metsityslaki eli puuttomien, mutta metsän kasvulle sopivien alueiden metsitystuki lähtee lausuntokierrokselle toukokuussa. 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi metsalehti.fi Kausitöihin tarvitaan väkeä 120 000 TYÖPÄIVÄN URAKKA . . Ripeällä mutta kohtuullisella tahdilla istuttaa puoli hehtaaria päivässä, jolloin 60?000 hehtaarin istuttamiseen tarvitaan 120?000 työpäivää. Tuomo Turusen mukaan jo sovitut työt pystytään hoitamaan, mutta töitä ei oteta vastaan yhtään enempää
Liikkeitä on suljettu, mutta verkkokauppojen tilausmäärät ovat räjähdysmäisesti kasvaneet. Elvytykseen tehdään rahaa tyhjästä ja rahan halutaan menettävän arvoaan, jotta sitä ei kannattaisi omistaa, vaan laittaa kiertämään. Uskoa tulevaisuuteen Ravintolasta haettu ateria tai verkkokaupan ostokset toimitetaan pahvipakkauksissa, joiden valmistamiseen tarvitaan sekä havuettä lehtipuusellua. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi. 9.4.2020 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI ”Pahka näyttää siltä, kuin eläin kiipeäisi puuta pitkin.” PAHKATAR Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoidenkuvat. Sanakäänteet muuttuvat, mutta ajatuksen sisältö säilyy. Koronapandemian myötä hygieniapapereiden kulutus on kasvanut, ja sekin lisää kuitupuun kysyntää. Metsänomistajat tekevät puukauppaa ja hoitelevat muita metsäasioitaan nyt kotisohvalta. ”Pidemmällä tähtäimellä tavoitteenamme on noin kolmen miljoonan euron tulos 50 miljoonan euron liikevaihdolla.” ”Tilauskanta hyvä” Otson ydintoimintaan kuuluvat metsätiehankkeet, siltojen rakentaminen sekä suometsien hoitohankkeet. Monimutkaista. Työtä tehdään nyt paljon kotikonttoreilla. Ehkä hallitus on jo siihen mennessä toteuttanut keinot, joilla puurakentaminen saadaan kaksinkertaistettua Suomessa. Nyt noutoruokaan on totuteltu myös meillä. Hiilensidonta on varmasti vielä tärkeämpää kuin nyt, ja puutalot ovat hyviä hiilivarastoja. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Pihlava tuli Otsoon talousjohtajaksi Moventakselta vuonna 2016, kun Otson irrottamista Metsäkeskuksesta valmisteltiin lainsäädännöllisistä syistä. Samoin muu tietoliikenne. Sen sijaan tulostimia käytetään nyt vähemmän, lehtikioskeja on suljettu ja kirjoja kuunnellaan digitaalisesti. MerkittäväsPeruspalikat kuntoon Otson uusi toimitusjohtaja Jyrki Pihlava näkee metsäteissä ja suometsissä yhä eväät kannattavaan liiketoimintaan. Maailman metropoleissa aamukahvia ei juoda kotona, vaan pahvinen muki napataan mukaan matkan varrelta. Maailmanlaajuisesti kulutustottumukset muuttuvat, mutta metsänomistajien kannalta pääasiassa hyvään suuntaan. Kun Rauman saha – toivottavasti jo syksyllä 2022 – käy täydellä teholla, maailma on taas uudella mallilla. Muutokset heijastuvat myös metsätuotteiden kysyntään. Kävi aivan kuten vuosikymmenen alun taantumassa, jolloin Metsä Group valoi tulevaisuuden uskoa uutisella Äänekosken tehtaasta. Kohta uuteen kasvukauteen lähtevät metsän puut eivät niistä tiedä. Niin se on hallitusohjelmassaan luvannut tehdä.. MIKKO HÄYRYNEN Aina voittaa SAMI KARPPINEN, teksti EMIL BOBYREV, kuva M aaliskuussa Otso Metsäpalvelut Oy:n toimitusjohtajana aloittanut Jyrki Pihlava uskoo Otson astelevan oikealla tiellä, vaikka alkumatka on ollut kuoppainen. ”Minulla on myös henkilöhallinnollinen tausta sekä kokemusta muutosjohtamisesta. Paperin tarve tuskin enää palaa tasolle, jolla se oli ennen koronaa. Nyt toimitusjohtajana olen koko ajan sorvin ääressä.” Pihlavan talousosaamiselle on käyttöä, sillä Otson helmikuussa päättyneen tilikauden tulos tulee olemaan tappiollinen ja yhtiön omavaraisuusaste on alhainen. Otson toimitusjohtajana maaliskuussa aloittanut Jyrki Pihlava on myös yhtiön osaomistaja Helmet Capitalin verkostoon kuuluvien pääomasijoittajien lisäksi. Taloudessa myrskyää, mutta minkään muun omaisuusmuodon kanssa ei voi olla niin tyynellä mielellä kuin metsän. Moni asia on viime viikkoina muuttunut. Nyt on jo nähty, että osinkoja perutaan. Lukijakuva ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN Erään ammoin edesmenneen, kahden maailmansodan käänteet ja muut talousmyllerrykset kokeneen sukulaisen sanotaan sanoneen, että aina voittaa kun maata ostaa. Sen huomaa myös Metsälehden verkkosivuilla, joilla ei ole koskaan ennen ollut näin vilkasta. Niin myös tätä Metsälehteä. ”Panostamme taloudellisen suorituskyvyn parantamiseen, henkilöstön osaamiseen sekä strategisten kumppanuuksien kehittämiseen”, linjaa varatoimitusjohtajan paikalta toimitusjohtajaksi siirtynyt Pihlava. Keskellä synkkiä koronaviikkoja Metsä Group onnistui jälleen kertomaan hyvän uutisen, juuri kun sitä eniten kaivattiin. Puolestani olen yrittänyt selittää samaa ajatusta lähipiirin nuorelle ekonomistille sanoen, että metsä on sijoitussalkkua vakauttava elementti, joka tuottaa taantumassakin. Asiantuntijat arvioivat, että suomalainen yhteiskunta on muutamassa viikossa ottanut digiloikan, johon muuten olisi kulunut monta vuotta. Yritys ilmoitti ryhtyvänsä rakentamaan suursahaa Raumalle
Yksi haaste ovat kemeran epäjatkuvuuspisteet, jotka vaikuttavat hankkeiden suunnitteluun. Puu on orgaaninen tuoretuote ja erityisesti haketettuna sen muistuttaa kevytmaitoa, jonka laatu alkaa erityisesti sulan maan aikaan pilaantua. Sahauksen pitää olla tehokasta, että pysytään kilpailussa mukana.” VISAKALLIO ”Hyvä investointi. Nyt on jo painetta muutokseen, ei sahureille ole järkevää sahailla 15 latvalpm tukkeja.” HUSSE. Raaka-ainepäässä on vielä paljonkin tekemistä. Fakta ”Raumalle rakennetaan saha, jossa on käytössä konenäkö ja tekoäly. Siten investoinnit uusiin laitoksiin, niin sahojen kuin kuiduttavankin teollisuuden tuotantolinjoihin, tuovat energiatehokkuutta korvatessaan vuosikymmeniä vanhaa teknologiaa. Toisin kuin Ruotsissa, pienet pellettikattilat eivät lyöneet meillä läpi. Energia talteen ja päästöt alas KOLUMNI ANTTI ASIKAINEN Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen professori. Joka tapauksessa hakkeen kuivamassaa ei saa hukata toimitusketjussa ja erityisesti varastoinnissa; kun puu hajoaa varastoinnissa hiilidioksidiksi ja vedeksi, siitä osasta vaivalla hankittua biomassaa ei enää laitoksella energiaa saada. Varmasti pari vanhaa sahaa loppuu samalla tai vaihtaa kuuselle.” APLI ”Rauman saha antaa tänne Etelä-Savoon lisätyötä, sillä Veisto Oy toimittaa sahalinjan. Toivoa sopii, että ne hintaerot siirtyvät myös ostopäähän oikealla tavalla, jotta olisi tulevaisuudessa saatavissa sitä laatupuuta.” PUUKI ”Eiköhän lähitulevaisuudessa aleta siirtyä laatuhinnoitteluun. 5 AJASSA / 9.4.2020 KOLUMNI Verkkokeskustelu: Raumalle uusi saha Gallup Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Onko enää mitään tehtävissä energiatehokkuuden parantamiseksi ja kustannuskilpailukyvyn nostamiseksi. Energiajakeestakin saadaan enemmän irti sekä sähkönä että lämpönä. Liekö siellä enää ihmisiä töissä ollenkaan?” AIMO J ”Erittäin hyvä, että tulee maailman nykyaikaisin mäntysaha Raumalle. Hakeja kuorivarastoissa mikrobitoiminta lähtee nopeasti käyntiin, minkä seurauksena varastokasan lämpötila alkaa nousta. Ei ole oikein vieläkään löytynyt yksimielisyyttä siitä, kuinka kuivaksi hake täytyy saada ennen laitokselle toimittamista. ”Vesiensuojelun ja suometsien kestävän hoidon merkitys korostuu. Helmet Capitalin edustamat sijoittajat ja toimiva johto ostivat Otso Metsäpalvelut -liiketoiminnan Suomen metsäkeskukselta vuonna 2016. Kun tehdään uusi sellutehdas, entistä suurempi osa puusta päätyy kuitutuotteeseen ja pienempi osa energiantuotantoon. ”Meillä on hyvä tilauskanta ja edellytykset kannattavaan toimintaan tänä vuonna, mikäli koronatilanne ei eskaloidu.” Uusia mahdollisuuksia. Osa tästä voi kompensoitua sitä kautta, että lämpeneminen haihduttaa vettä hakkeesta ja tehollinen lämpöarvo nousee. Teknologia on vakiintunutta sekä puunhankinnassa että energialaitoksissa. sä roolissa on myös sähköja rautatieverkoston huoltovarmuuden turvaaminen puustoa poistamalla. Näin saataisiin miljoonien hiilidioksiditonnien ilmastohyötyjä. . Kotimainen pellettituotanto sen sijaan väheni ja tuontipelletin määrä kasvoi. Aiotko lannoittaa metsiäsi tänä vuonna. 55% En Puun energiakäyttö nousi viime vuonna uuteen ennätykseen, 39,4 terawattituntiin. Maailmalle mahtuu kyllä sahatavaraa, kunhan vaan sitä saadaan aikaiseksi.” JÄTKÄ ”Tukkipuiden koneellistettu käsittely ja läpivalaisu auttavat erottelemaan laadut entistä paremmin. Alan yleinen ongelma on, että metsäteiden ja suometsien kunnostusten suoritemäärät ovat laskeneet rajusti. Teetkö koronan vuoksi enemmän metsätöitä itse. Samoin maatalouden heikkotuottoisia peltoja olisi kenties metsitettävä tai muutettava takaisin suomaisiksi. Työllistää suoraan noin 120 toimihenkilöä ja urakoitsijaverkoston kautta yli tuhat henkilöä. Sen jälkeen onkin kattilakohtainen juttu, onko hake optimaalisen kuivaa tai kosteaa juuri sen kattilan mitoituksille ja ajoarvoille. Aikanaan pelletin tullessa Suomenkin markkinoille siitä odotettiin erityisesti pienkattiloissa kevyen polttoöljyn korvaajaa. Käytännön töistä vastaa urakoitsijaverkosto. OTSO METSÄPALVELUT OY . Mielestäni puun käytön resurssitehokkuuteen on panostettava yhtä lailla. Voidaanko puuhun perustuvan energiantuotannon ilmastotehokkuutta enää nostaa. . Väitän, että näin saataisiin useita terawattitunteja enemmän energiaa verkkoon ja päästöjä alas miljoonilla hiilidioksiditonneilla. Kasvu tosin hidastui edellisvuodesta metsäsektorin suhdannekäänteen vuoksi. Voimme tarjota palveluita esimerkiksi suometsän ennallistamiseen.” Pihlava uskoo, että metsät pitävät talouden pyörät pyörimässä näinä haastavina aikoina. . ”Metsäteiden korjausvelka kasvaa ja metsissä on mittavat hoitoja harvennusrästit, vaikka kemerarahoitusta olisi tarjolla. Puun energiakäyttö tuntuu olevan jo monin tavoin valmis alue. . Järeämmässä energiantuotannossa uusi teknologia ja siihen investoiminen parantavat kerta kerran jälkeen resurssitehokkuutta. ”Kun hankkeet suunnitellaan nykypäivän standardeilla ja sopimukset tehdään asianmukaisesti, voimme vaikuttaa hankkeiden läpimenoaikaan paljon.” Otsolla on valtakunnallinen 120 hengen organisaatio, jonka toimihenkilöt toimivat hankkeissa asiakasvastaavina, suunnittelijoina ja operaattoreina. Eikä niitä hakkuumääriäkään tarvitsisi yhtään lisätä, kun saataisiin vähemmästä enemmän. Toisaalta moniarvoistuva metsänomistus luo uusia mahdollisuuksia. . Ydintoimintaa metsäja yksityisteiden suunnittelu ja rakentaminen, metsien ojitus sekä vesiensuojelu. Valtakunnallinen metsäpalveluiden tuottaja. . Hankkeissa on tyypillisesti mukana useita osapuolia ja monia muuttuvia tekijöitä. Metsien ja erityisesti suometsien hoitoon kohdistuu suuria ilmasto-odotuksia. Tämä voitaisiin vaatisi sekä hankintaketjun että energiantuotannon teknologian virittämistä vanhojen Tekes-ohjelmien malliin. 18+cm ja 20+cm tukeille nykyinen tukin hinta, tukeille 15+cm noin 10 euroa pienempi hinta kuin järeälle tukille. Viranomaistoiminnan ennakoitavuus on meille tärkeää”, Pihlava sanoo. Ja muuta kuin sulan maan aikaa ei meillä Etelä-Suomessa tänä talvena juuri nähtykään. Kunnostusojituksissa metrimäärien voi ennustaa vähenevän jatkossakin. . Rau tion perheyritys on hyvä esimerkki huippuosaamisesta, sen sahalinjoja taitaa löytyä jokaiselta mantereelta.” METSÄKUPSA ”Loistava uutinen, kerta kaikkiaan! Täällä Satakunnassa tekee nyt varmasti mäntytukki kauppansa, sitä on tarjolla aika hyvin nytkin.” JEES H-VALTA ”Niin paljon pitää sahata koko ajan kuin vain tuntuu kannattavalta. Laadusta maksetaan maailmallakin parasta hintaa
”Se kuuluu ehkä järjestelmän luonteeseen. Finnwatchin ilmastoasiantuntija . . Moni suomalainen toimija haluaa kompensoida ympäris tövaikutuksensa kotimaassa. Jatkos sa kompensaation sijaan pitäisi kin ehkä puhua ilmastotoimien tukemisesta.” Siihen, että yksityiset metsän omistajat alkaisivat tarjota hiili kompensaatiopalveluita, Leipola suhtautuu varovaisen myöntei sesti. medianomi, ympäristötaloustieteen ylioppilas . Ihannetilanne olisi hänen mukaansa, että metsänomista ja voisi miettiä, kummasta saa enemmän rahaa – metsän hak kaamisesta vai suojelemisesta. Mut ta sekin luultavasti kannustaisi materiaal in käytön tehostami seen ja kierrätykseen.” Ilmaston puolesta Erilaisilla hiilikompensaatiopalveluilla on nyt kysyntää. . Finnwatch on suomalainen kansalaisjärjestö, jonka tavoit teena on edistää vastuullista yritystoimintaa. HAASTATTELU Kuka?. Esimerkiksi pakkaus materiaalien tarvetta voisi vä hentää kehittämällä kierrätet täviä pakkausratkaisuja.” Kompensaatiopalvelut tarkastelussa Ilmastovastuun nousu on luo nut kysyntää erilaisille hiilikom pensaatiopalveluille. Hän peräänkuuluttaa ko ko yhteiskunnan kattavaa mate riaalitehokkuutta. ”Jos hakkuissa kaadetut puut hyödynnettäisiin nykyistä tehok kaammin, voisi hakkuumääriä pienentää. Leipola te kee parhaillaan selvitystä niiden vastuullisuudesta. harrastaa espanjan opiskelua ja jalkapallon seuraamista sekä kotona että katsomossa Järvenpäässä sijaitseva Lemmenlaakson suojelualue on tuttu lenkkeilypaikka Lasse Leipolalle ja brasilianterrieri Rikulle. . . Muuttuvia tekijöi tä on aina, kun ollaan tekemisis sä ihmisten ja luonnon kanssa.” Suomessa on tarjolla parikym mentä hiilikompensaatiopalve lua. Il mastovastuu on niin uusi asia, että sen määritteleminen ei ole aivan helppoa –?varsinkin, kun on kyse metsäalasta. . ”Hakkuut pienentävät met sien hiilinielua ja varastoa, mutta toisaalta puulla voidaan korvata esimerkiksi betonia, tekstiilikuituja tai fossiilisia polt toaineita.” Tehoa puun hyödyntämiseen Leipola aloitti Finnwatchin il mastoasiantuntijana tammikuus sa. Esimerkiksi met siensuojeluhankkeissa voi kui tenkin olla vaikea arvioida, miten paljon yhden metsän suojelemi nen lisää hakkuita muualla. Kehitysmaahankkeiden puo lesta puhuu Leipolan mukaan se, että niihin liittyvät kriteerit ovat vakiintuneet. Kotimaisten metsähankkeiden huono puoli on Leipolan mukaan se, että niitä ei valvota. kotoisin Nummelasta, asuu Järvenpäässä . Vihreä Lanka -lehden ilmastotoimittaja 2007–2019 . Leipola jakaa ne karkeasti kahteen joukkoon: perinteisiin, joilla rahoitetaan ilmastohank keita kehitysmaissa sekä uudem piin, jotka perustuvat kotimaisiin metsähankkeisiin. ”Puun hinta toki nousisi, jos päätehakkuukypsistä met sistä syntyisi kilpailua. Lisäksi löytyy muutama muu palvelu. Niihin liittyy kuitenkin riskinsä, sanoo Lasse Leipola. 37-vuotias . Metsäalalla ilmastovastuu voi si Leipolan mielestä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että puun käyt tömäärät suhteutettaisiin sii hen, millaista haittaa hakkuista aiheutuu ilmastolle ja ympäris tölle. Yritys voi kompensoida il mastovaikutuksiaan esimerkik si suojelemalla metsän, mutta se huomioidaan myös Suomen val tion ilmastotavoitteissa. Kaksoislaskenta haasteena Kotimaisten metsähankkeiden ongelma on myös kaksoislas kenta. ”Muuttuvia tekijöitä on aina ihmisten ja luonnon kanssa.” LASSE LEIPOLA . perheeseen kuuluvat vaimo ja koira . Sitä, että kompensaatiopalve lut alkaisivat viedä puuta mark kinoilta, Leipola ei pidä toden näköisenä. Finn watchin ilmas toasiantuntija Lasse Leipola miettii, miten sanansa parhaiten asettelisi. 9.4.2020 / AJASSA 6 LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuva K ysymys jää het keksi leijumaan ilmaan. ”Tulevaisuudessa sama on gelma koskee kehitysmaahank keitakin, koska Pariisin sopimus edellyttää myös kehitysmailta il mastotoimien seurantaa. . Järjestö tutkii muun muassa yritysten ihmis oikeus ja ympäristövaikutuk sia. ”Yksinkertaistettuna ilmasto vastuu tarkoittaa sitä, että ottaa vastuun omasta ilmastovaiku tuksestaan eikä pahenna ilmas tokriisiä”, Leipola summaa. Työ on vasta aluillaan, mutta sen voi Leipo lan mukaan jo sanoa, että kaik kiin palveluihin liittyy riskejä. Ilmastovastuu on noussut uudeksi painopisteeksi parin viime vuoden aikana. Metsäalalla ilmastovastuun määritteleminen on vaikeaa, sillä metsätalouteen liittyy se kä myönteisiä että kielteisiä il mastovaikutuksia.
Osassa Pohjanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rannikkoseutua myös itse kantatavoitteet ovat yhä suurempia kuin 3,5 hirveä tuhannella hehtaarilla. Luonnonvarakeskuksen suosituksen perusteella metsästäjien tulisi hakea syksyn jahtiin noin 41 000 hirvenkaatolupaa. Metsästyksessä tulisi kaatua miltei 54 000 hirveä eli enemmän kuin viime syksynä. Luke toteaa vuoden 2020 hirvikannan verotussuunnitelmassa, että hirvien määrä paljastuu jatkuvasti luultua suuremmaksi Päijänteen itärannalla, Kaakkois-Suomessa Kouvolasta Lappeenrantaan, Kemija Torniojokien alajuoksulla, Oulun eteläpuolisella Pohjanmaalla, Kuopion lounaispuolella ja Vaasan eteläsekä pohjoispuolisella rannikkoseudulla. Yhdellä luvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa, ellei muuta ole määrätty. Lisäksi MTK tiedotti tuoreeltaan, että yli kolmanneksella Suomen hirvitalousalueista (20/59) hirvikantaa ei ole saatu viimeisen viiden vuoden aikana pienennettyä kertaakaan tavoitelukemaan asti. Hinta voimassa 1.1.-30.4.2020 välillä tehtyihin uusiin tilauksiin. Neljäsosa ei täytä ministerin hirvivaatimuksia Lähde: Luke hirvitietotaulukko 2020 Kannanhallinnassa ongelmia ympäri Suomea Hirvikanta todennäköisesti suurempi kuin ministeri Lepän ylärajavaatimus 3,5 hirveä/1000 ha Hirvikanta yhä suurempi kuin kantatavoite, mutta pienempi kuin 3,5 hirveä/1000 ha Esimerkki: Hirvitalousalue RP PO 2 kanta-arvio 3,6 4,3 hirveä/ 1 000 ha metsalehti.fi Since 1960 60 YEARS # Y OU RLIFETIME M A T C H www.kesla.com JUHLAVUODEN ERIKOISMALLI Keslan 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi upea PATU-punainen, loistavasti varusteltu KESLA 203T + 104 -paketti NYT ERIKOISHINTAAN 22 060 € KESLA 203T + 104. Kanta aliarvioitu toistuvasti Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoiden mukaan hirvikanta-arvio on osoittautunut toistuvasti aliarvioksi eri puolilla maata. Hirviä ennakoidaan olevan arvioitua enemmän myös Oulun pohjoispuolella Iin tasalla ja pääkaupunkiseudun pohjoispuolella. Tarkempi sisältö myyjältäsi. Hirvien määrä on kuitenkin yli tämän tavoiteluvun joka neljännellä hirvitalousalueella (16/59). Vuonna 2019 pyyntilupia myönnettiin hieman päälle 50?000, ja saalis oli reilut 52?000 hirveä. Useimmilla näistä alueista kantatavoite on saavuttamatta, ja hirvien määrää tulisi suosituksen mukaan verottaa korkeimman kanta-arvion mukaisesti tulevalla jahtikaudella. 9.4.2020 / AJASSA 8 VALTTERI SKYTTÄ Maaja metsätalousministeri Jari Leppä (keskusta) totesi viime Metsälehdessä (6/2020), ettei hirvikannan tiheys saisi missään tapauksessa ylittää 3,5 hirveä tuhannella hehtaarilla. Hirvikannalle asetettu tavoitelukema on jäänyt saavuttamatta ainakin Hämeenlinnan länsipuolella, Jyväskylän pohjoispuolella, Kaakkois-Suomen rannikolla, Inarissa, Torniojokilaakson pohjoisosissa sekä Tampereen koillisja itäpuolella. ETUS I 2240 € Myynti: AGCOSUOMI.FI. alv 24 %. Hinta sis
Kaava voi viedä kemeran Kaavat hämmentävät taajamien lähimetsien ja joskus kirkolta kauempanakin sijaitsevien talousmetsien hoitoa. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA 9 AJASSA / 9.4.2020. Metsätilaan kohdistuvat kaavamääräykset kannattaa selvittää ajoissa. Kuva metsäisen Jyväskylän vesitornista kohti Kuokkalan kaupunginosaa. Metsätalous saa väistää, kun se kohtaa asutuksen
Hän ihmettelee rajoitusten perusteita. Vihreät alueet on varattu maaja metsätalouteen. Työryhmä suosittaa, että kunta määrittäisi yhdessä metsänomistajien ja metsätoimijoiden kanssa vähäiset metsänhoitotoimet, joihin ei tarvittaisi maisematyölupaa. Äskettäin Pietilä sukupolvenvaihdoksen ja metsät siirtyivät tyttären omistukseen. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunki edellyttää lähtökohtaisesti lupaa yli hehtaarin avohakkuilta sekä yli kahden hehtaarin kasvatushakkuilta. Yleiskaava Jyväskylän pohjoispuolelta maaseutukylästä. Metsäkeskus epäsi tuen, koska osa alueesta kuuluu kaavavaraukseen”, Pietilä muistelee. Jyväskylän Korpilahdella asuva Jarmo Pietilä sai huomata, että kaupungin aikomus kaavoittaa pudotti hänen maitaan metsätalouden marginaaliin. Pahimmillaan maisematyölupa on voitu vaatia jopa kaikilta yleiskaava-alueen hakkuilta. Maankäyttöja rakennuslain uudistuksen mukaan vuoden 2017 toukokuun alun jälkeen valmistuneiden yleiskaavojen metsätalousvaltaisilla M-alueilla perusteella hakkuilta ei enää voida vaatia maisematyölupia. tulevaa käyttöä. Osa kaavan määräyksistä rajoittaa metsätaloutta. Yleiskaavan määräykset eivät silti vanhene. Yleiskaavalla ei eräpäivää Kaavoituksella suunnitellaan tulevaa maankäyttöä. T alousmetsissä mennään metsälain mukaan, mutta kaava-alueilla maankäyttöja rakennuslaki voi syrjäyttää sen. Nyt vanhojen kaavojen lupamenettelyä koetetaan järkeistää Tapion johtamassa työryhmässä. Ruskeat ja punaiset asutukseen ja palveluja tuotantolaitoksille. Yleiskaavoituksessa linjataan alueen Jarmo Pietilä menetti kemeratuet, koska hoidettava taimikko sijaitsi alueella, jolle suunnitellaan asemakaavan laatimista. Tapion työryhmässä on myös haettu keinoja, joilla maisema-arvoja voitaisiin ottaa huomioon normaalissa metsätaloudessa vuorovaikutuksen tai sopimisen keinoin. ”Maanomistaja ja esimerkiksi maiseman vaalimisesta hyötyvä matkailuyrittäjä voivat sopia pelisäännöt jo kaavoituksen alkuvaiheessa. ”Meillä oli suunnitteilla usean hehtaarin taimikonhoito Korpilahden lähistöllä, ja hankkeesta tehtiin kemerahakemus. 9.4.2020 / AJASSA 10. ”Hakkuuta varten saa maisematyöluvan, mutta metsälain mukaista uudistamisvelvoitetta ei ole.” Kaavavarauksen mukaan Pietilän maille valmistellaan asemakaavaa. Tämä koskee erityisesti ennen toukokuuta 2017 vahvistettuja ”vanhoja” yleiskaavoja, joiden osalta kunnat ovat voineet vapaasti määrittää, milloin lupa tarvitaan. Metsätaloutta saa harjoittaa, mutta kemeratukea ei kaikille kaava-alueen metsille ole tarjolla. Uutta lupakäytäntöä on koeajettu useissa kunnissa. Rakentamista yksityiskohtaisesti linjaavien asemakaavojen piirissä olevat alueet putoavat automaattisesti metsälain ulkopuolelle, ellei alueita erityisesti ole osoitettu maaja metsätalouden käyttöön. Ongelmallista on, että kaavan toteuttaminen voi viipyä vuosikymmeniä tai se voi jäädä kokonaan toteutumatta. Tällöin kaavoituskin voisi nopeutua”, kertoo työryhmään osallistuva MTK:n metsäasiantuntija Hannu Ripatti. Kaikkiaan hänen maitaan jäi kaava-alueelle 20 hehtaaria. Markus Nissinen Hannu Ripatti Airi Mattila Hakkuisiin saatetaan tarvita maksullinen maisematyölupa
Nissinen kertoo tapauksesta, jonka selvittelyssä tarvittiin MTK:n apua. Kysyvä ei kaavoihin kangistu Kaavamääräykset ratkaisevat Metsälaki on voimassa asemaja yleiskaavassa maaja metsätalouskäyttöön varatuilla M-alueilla sekä ja yleiskaava-alueiden virkistysalueilla (V-alueet). Onneksi alueelta löytyi sen verran luontoarvoja, että se voitiin lunastaa Metso-ohjelmaan ja metsänomistaja saa suojelusta korvauksen.” Mervi Vallinkoski Metsäosaamista mukaansatempaavilta verkkokursseilta Tapion verkkokurssit metsäammattilaisille ja metsänomistajille • Sertiseriffi FSC Toteuttaja • Sertiseriffi FSC Neuvoja • Sertiseriffi PEFC • TAPIO Harvennuskortti • TAPIO Maanmuokkauskortti • Kannattava metsätalous • Istuta laadukkaasti • Laadukas taimikonhoito • Liito-orava metsänkäsittelyssä – verkkokurssi (maksuton) Tutustu tarkemmin ja tilaa haluamasi koulutukset: www.tapio.fi/kauppa Myös ryhmätilaukset! Sinä valitset opiskelupaikan ja -ajan – aloita vaikka heti! Verkko-oppiminen omalla tietokoneella tai älylaitteella on joustava ja toimiva tapa uuden tiedon omaksumiseen. Useimmat kurssit soveltuvat niin metsäalan ammattilaisille kuin metsänomistajillekin. Metsäkustannuksen e-kirjat Painettujen kirjojen ja Ellibsin verkkokaupasta www.ellibs.com oppaiden tilaukset • Tapion taskukirja Verkkokaupasta: • Uuden metsänomistajan kirja www.metsakirjakauppa.fi • Metsäverokirja 2020 • Metsätyypit – kasvupaikkaopas Asiakaspalvelustamme: • Sahaamaan – metsään, taimikkoon ja pihapiiriin puh. Käsiteltäviin asioihin tutustutaan ammattilaisten laatimien käytännön esimerkkien avulla. 11 AJASSA / 9.4.2020 ”Vaikuttamisen paikka on, kun kunta ilmoittaa aloittavansa yleiskaavan valmistelun.” Kysyminen on varmin keino selvittää, mitä kaava sallii tai kieltää, neuvoo Jyväskylän kaupungin kaavoitusasiantuntija, maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski. Talousmetsä ei tarvitse kaavaa MTK:n metsälinjan kaavoitusasiantuntijan Markus Nissisen mukaan kaavan yksityiskohtien oikominen on erittäin hankalaa, kun kaava on edennyt luonnosvaiheeseen tai se on vahvistettu. Kannattaa ottaa yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen tai MTK:hon, jos tuntuu, etteivät omat keinot riitä vaikuttamiseen.” Esimerkki turhista kaavoista ovat maaseutukuntien optimistiset yleiskaavat, joissa isoja metsäalueita on varattu teollisuusalueiksi (T-merkintä), vaikka mitään konkreettisia suunnitelmia ei ole. ”Jos on aikeissa hakkauttaa metsää ensi vuonna, kannattaisi nyt ottaa kaupungin rakennusvalvontaan yhteyttä ja selvittää kaavoitustilanne ja siitä johtuvat rajoitukset.” Vallinkosken mukaan mahdollisten maisematyölupien hakemiseen on syytä ryhtyä pari kolme kuukautta ennen hakkuun aiottua aloittamisajankohtaa. M-merkinnän lisämääreenä voi olla Utai Y-kirjain, jotka kertovat, että metsätaloudessa on otettava huomioon ulkoilun tai ympäristönhoidon tarpeita. Siinä vaiheessa maanja metsänomistajien on suorastaan tunkeuduttava mukaan kaavan valmisteluun.” Hänen mukaansa yleiskaavoitus on kohdistettava alueille, joille oikeasti suunnitellaan rakentamista. Hän opastaa metsänomistajia selvittämään metsätilaansa kohdistuvat kaavamääräykset hyvissä ajoin. Pelkkään S-merkintään perustuvat suojeluvaraukset ovat sen sijaan hankalia. Tein kirjelmän ely-keskukselle ja vaadin maastokatselmusta. S-merkintä voi viedä umpikujaan Hankalimpia kaavamerkintöjä ovat yleisja maakuntakaavojen ylimalkaiset suojeluvaraukset. ”Vaikuttamisen paikka on, kun kunta ilmoittaa aloittavansa yleiskaavan valmistelun julkaisemalla osallistumisja arviointisuunnitelman (OAS). Tapion verkkokurssit on tehty mukaviksi suorittaa. Uudenmaan maakuntakaavan MLYkaavamerkinnän saatteena todettiin, että ”alueella pyritään säilyttämään laajat yhtenäiset metsäalueet ja niiden väliset riittävän leveät ja rakentamattomat metsäiset yhteydet”. 09 315 49 840 • Suotyypit ja turvekankaat – kasvupaikkaopas • Metsäpuiden sienitaudit Sähköpostitse: • Metsänkasvatus – menetelmät ja kannattavuus tilaukset@metsakustannus.fi www.tapio.fi/kauppa. Neuvoivat, että kannattaisi pyrkiä muuttamaan maakuntakaavaa, mikä on käytännössä toivotonta.” Tapaus päättyi lopulta onnellisesti. ”Parhaimmillaan kaavamääräys on selkeä, napakka virke. Saat uutta osaamista, jolla teet entistä parempia päätöksiä metsätaloudessa. ”SL-merkintä on selkeä, koska suojelu ja myös maanomistajille maksettavat korvaukset perustuvat luonnonsuojelulakiin”, Nissinen toteaa. ”Laajojen metsäalueiden yleiskaavoittamiseen ei sen sijaan ole mitään perustetta. Kurssit ovat avoinna 12 kk avaamisesta. Kaavoitukseen perehtynyt Tapion metsäasiantuntija Airi Matila on kerännyt esimerkkejä vaihtelevista kaavamääräyksistä. Pahimmillaan vaikeaselkoinen novelli”, Matila sanoo. Hankalampi on eräs yleiskaavaluonnos, jossa laajoilla talousmetsäalueilla oli MY-merkintä ja maininta: ”Metsänkäsittelyssä tulee huomioida alueen luontoja maisema-arvot.” ”Mitä tarkoittaa huomioida, ketä määräys velvoittaa. Näiden lisämääreiden sisältö vaihtelee. ”Elyn mukaan hakkuita ei sallittu, mutta korvauksiakaan ei ollut tarjolla, koska S-merkintä ei sitä selkeästi mahdollista. Epäselväksi jää edellyttääkö kaavaa metsälakia järeämpiä luonnonhoitotoimia, myös maisema-arvojen noudattamisen merkitys jää hämäräksi”, Matila kummastelee. ”Maanomistaja pyysi apuamme. ”Tämä on hyvä kaavamääräys, koska se ei aseta sitovia velvoitteita”, Matila arvioi. T-alueille ei saa metsänhoidon tukia
Ostajalla on oikeus hakata, mutKun korjuu venähtää Korjaamatta jääneet talvileimikot kuormittavat tulevia puukauppoja. Alue oli lannoitettu kymmenen vuotta sitten. ”Pystykaupassa myydään puunostajalle oikeus hakata ja korjata tietyn alueen puut sovitun ajan kuluessa. Näistä leimikoista kilpaillaan aidosti ja metsänomistaja saattaa saada enemmän tarjouksia kuin tavallisesti. Nyt kannattaa kilpailuttaa. Talvileimikoiden korjuuaikojen venähtäminen ensi talvelle heijastuu tuleviin puukauppoihin. HARVENNUS Puutavaralaji määrä m3 €/m3 myyntitulo € Mäntytukki 238 58,00 13?804,00 Mäntykuitu 270 23,20 6?264,00 Mäntypikkutukki 45 25,00 1?125,00 Kuusitukki 13 59,00 767,00 Kuusikuitu 14 24,20 338,80 Kuusipikkutukki 6 25,00 150,00 Koivutukki 9 46,00 414,00 Koivukuitu 19 21,10 402,80 YHTEENSÄ 614 23?265,60 Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2,5 2,0 2020 2019 2018 TIIA PUUKILA Paikkakunnilla, joissa talvi on jäänyt lyhyeksi, on siirrytty korjaamaan kovan maan kohteita tavanomaista aikaisemmin. Ostajilla on nyt erityinen tarve kelirikkoja kesäkohteille. Huonosta talvesta huolimatta puukauppoja on vanhentunut toistaiseksi vähän. Tästä johtuen puukauppoja ei tänä keväänä ole vanhentunut kuin muutama. Tilanne on harmillinen paitsi metsänomistajille myös koneyrittäjille. Syynä tavanomaista talvea hiljaisempaan talvileimikoiden korjuuseen ovat paitsi säät myös teollisuuden syksyn hyvät puuvarannot sekä alentuneet puun käyttömäärät. Samalla moni tälle talvelle suunniteltu korjuu jää toteutumatta. Oikeus hakata, velvollisuus maksaa Tämän talven hankalia korjuuoloja tasapainottaa kaksi edeltänyttä hyvää talvea. Tällaisella alalla, jolla me olemme, tilanne on todella vaikea”, kertoo Etelä-Suomesta puuta korjaavan Metsäkonepalvelu Oy:n toimitusjohtaja Timo Tolppa. Loppusuoralle tarjouskilpailussa pääsivät kaksi suurta sahaa. Jos ostaja ei käytä omaa oikeuttaan, niin lähtökohtaisesti ostaja ei vapaudu kauppahinnan maksusta”, Rintala muistuttaa. Kohde korjattiin lähestulkoon välittömästi allekirjoituksen jälkeen. ”Nyt jos joskus on se paikka, että leimikko kannattaa kilpailuttaa eikä välttämättä myydä sille samalle tutulle ostajalle, jolle on aina myynyt. Jos ensitalvi ei tuo korjuuseen helpotusta, niin silloin vanhenevia kauppoja on valtavasti”, Rintala sanoo. Verkossa toimivan puukauppapaikka Kuution sisäänkirjautumiset ovat lisääntyneet parin viikon sisällä puolella ja tarjouspyyntöjen kuutiomäärä kaksinkertaistunut alkuvuodesta. Tuntuu, että nyt kaikki ostajat ovat ostamassa”, kannustaa Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala. Osa piikistä selittynee puukaupan hiljaisella alkuvuodella. Moni metsänomistaja on jo rientänyt kilpailuttamaan leimikoitaan. Tavallisesti pystykauppasopimukset ovat kaksivuotisia, talvileimikoissa joskus kolmivuotisia, minkä jälkeen ne vanhenevat. Vanhoja talvikohteita edellisvuosilta ei ole juuri jäänyt korjaamatta. ”Käytännössä Etelä-Suomessa on varmaan se tilanne, ettei uusia talvileimikoita paljoa pystytä ostamaan, sillä niin paljon vanhoja puukauppoja on korjaamatta”, arvioi kenttäpäällikkö Pauli Rintala Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:sta. ”Tilanne kuitenkin muuttuu, sillä osa korjuuajoista päättyy vasta myöhemmin tänä vuonna, mutta kuitenkin ennen ensi talvea. Mitä kaupan vanhentuminen sitten käytännössä tarkoittaa. Tämä alkaa näkyä myös puun hinnoissa. 9.4.2020 / AJASSA 12 PUUKAUPPA TUORE PUUKAUPPA TIIA PUUKILA E telä-Suomessa siirrytään parhaillaan talvileimikoista kelirikkoja kesäkohteille. Puun tarvetta ovat vähentäneet sahojen kahdeksan viikkoa kestänyt lakko sekä selluja paperitehtaiden kolmen viikon seisokki. Kuution toimitusjohtaja Aku Mäkelä arvelee maanomistajilla olevan koronan aiheuttamien poikkeusolojen takia nyt myös enemmän aikaa metsäasioille. ”Me olemme jääneet kolmasosan siitä, mitä olimme budjetoineet syksyllä tälle talvelle. ”Uusia talvileimikoita ei paljon pystytä ostamaan.” Kelirikkoleimikosta huippuhinta KOHDE: Kelirikkokohteen harvennus SIJAINTI: Kymenlaakso OSTAJA: Suuri saha HAKKUUKERTYMÄ: 614 kuutiota LEIMIKON KOKO: 9,4 hehtaaria MUUTA: Tarjouksia tuli kuusi kappaletta
18,90 . 26,68 Uudistushakkuu s 56,60 s 59,22 s 44,32 s 19,46 s 20,79 s 18,69 . 19,40 s 20,26 . On kuitenkin aina huomioi tava, mitä puukaupan ehdoissa on sovittu hakkuuajan mahdollisesta jatkamisesta”, Rintala sanoo. 30,01 s nousussa . 27,70 s 29,25 Harvennushakkuu s 50,24 . 31,13 s 36,16 s 35,28 s nousussa . 17,97 s 17,03 . 28,02 Uudistushakkuu . 19,62 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 46,62 s 31,05 . 27,40 . Koneyrittäjien liiton varapu heenjohtaja ja metsävaliokunnan puheenjohtaja Mika Jormakka muistuttaa, että moni leimikko muuttuisi helposti talvikorjuukoh teesta kesäkorjuukelpoiseksi. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 54,44 s 55,94 s 17,66 s 17,18 s 25,18 Uudistushakkuu Harvennushakkuu s 46,30 s 45,77 s 16,30 s 15,46 s 21,87 Ensiharvennus Hankintahinnat s 54,02 s 54,32 s 30,55 s 31,60 s nousussa . Kuusten juuret ovat pinnas sa ja alttiita juurikäävälle. Näin ollen mahdollista ennakkomaksua ei tar vitse palauttaa ja metsänomistaja on periaatteessa oikeutettu vaatimaan myös loppukauppahintaa. 46,78 . Raakapuun hintatilastot, viikkojen 10–13 keskiarvo Kun korjuu venähtää Moni talvikorjuuleimikko on jäänyt tänä talvena Etelä-Suomessa korjaamatta. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 56,33 s 59,55 s 42,83 s 17,55 s 18,93 s 16,97 s 25,00 . 31,31 LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA ET EL Ä-P OH JA NM AA KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I KO KO M AA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 47,78 . 31,03 s 31,00 . 20,24 . 19,68 s 17,01 s 24,70 . 22,33 Ensiharvennus s 12,50 s 11,53 Hankintahinnat s 56,07 s 31,48 s 31,35 . 25,72 Harvennushakkuu . 53,58 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 24,02 Ensiharvennus Hankintahinnat . 56,26 s 59,91 . 56,15 . 20,93 . 49,15 . ”Monta kertaa kohde ohjautuu talvikorjuuksi sen takia, että ties tössä on pätkä tietä, joka ei kanna”, Jormakka sanoo. 16,55 . 51,71 . Myös ohutturpei set puustoiset kohteet, joista saa daan runsaasti latvus ja oksamas saa ajourille, voivat olla suvenakin korjattavissa. On gelma saattaa olla tiessä eikä lei mikossa. Kuusta kasvavien korpien suh teen Rintala sen sijaan olisi varo vainen. 25,61 . 31,65 s nousussa . 25,07 . 28,40 Harvennushakkuu . 47,54 s 47,43 s 38,11 s 16,28 s 16,84 s 15,96 s 21,62 Ensiharvennus s 37,66 s 12,58 s 11,37 s 11,92 Hankintahinnat . Esimerkiksi rämeet saattavat kuivana kesänä kantaa hyvin. 51,19 s 38,37 s 16,82 s 17,19 s 16,11 . 37,93 s 17,32 s 17,42 s 16,38 s 24,14 s 24,29 Ensiharvennus s 13,00 s 13,41 s 12,74 Hankintahinnat . 22,91 . Pieni investointi tiehen saattaa tarjota helpotuksen talvileimikko kauppaan ja korjuuseen.. 31,46 . 39,73 s 17,72 . 18,25 . 30,77 s nousussa . 46,12 . 57,87 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 49,78 . 31,19 . 30,30 . Avohakkuu on tietysti asia erikseen, mutta huo nosti kantavien maiden harvennuk sille ei kesällä”, Rintala painottaa. Mikäli lämpimät talvet yleisty vät, kannattaa metsätiet pistää syy niin. Jos puunhinnat ovat esimer kiksi nousseet edellisen sopimuk sen allekirjoituksesta, neuvottelu on paikallaan. ”Korpiin en itse ainakaan antaisi koneen mennä kesällä. 45,31 s 16,62 s 16,83 s 15,69 . 17,18 . 30,56 . Sa m i Ka rp pi ne n ta velvollisuus maksaa. ”Metsänomistajan ei tarvitse suostua kaupan jatkamiseen, sillä käytännössä kyseessä on uusi puu kauppa. 26,86 Harvennushakkuu . 23,57 s 24,35 Ensiharvennus s 13,51 s 13,26 s 13,25 Hankintahinnat s 56,36 s 56,55 s 48,08 . 30,45 . 55,70 . Velvoittei ta ei kuitenkaan ole. Käytän nössä näin pitkälle hyvin harvoin mennään. 59,89 s 45,26 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 28,73 . 13 AJASSA / 9.4.2020 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi s nousussa . 18,74 . 18,61 . Rämeille mahdollisesti kesälläkin Mikäli talvileimikolle ei päästy tä nä talvena, voi joillakin kohteilla harkita kesäkorjuuta. 30,97 s nousussa . 25,73 Harvennushakkuu s 43,79 s 42,93 s 14,97 s 14,54 s 13,37 s 21,25 s 20,29 Ensiharvennus Hankintahinnat s 55,57 s 54,46 . 30,33 Harvennushakkuu s 45,56 . 56,77 s 57,79 . 31,26 s 32,05 s 31,23 s nousussa . 59,69 . 20,40 s 20,84 . 22,75 s 25,16 Uudistushakkuu s 54,37 s 56,63 s 45,19 s 19,38 s 19,23 s 18,57 s 25,41 . Yleensä umpeutuneen sopimuksen tilalle solmitaan uu si puukauppasopimus. 26,93 Uudistushakkuu s 58,07 s 60,29 s 44,20 . 57,98 s 60,55 s 43,25 . 52,38 s 54,76 s 18,24 s 19,44 . 59,58 . 54,56 . 52,02 s 37,88 s 17,21 . 22,68 s 22,96 Ensiharvennus s 37,69 s 40,80 s 13,09 s 12,95 s 12,60 s 18,53 Hankintahinnat . 17,03 s 16,77 s 23,94 . 51,47 s 53,98 . 52,21 . Joskus hy vä kesä on parempi hetki korjuul le kuin huono talvi. 31,47 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 52,55 s 55,48 s 42,72 s 17,17 s 17,56 s 16,19 . Mikäli puukauppasopimusta pää tetään jatkaa, korjuuajan lisäksi muitakin puukauppaehtoja voidaan hioa. 26,39 Uudistushakkuu . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 54,77 s 58,41 s 42,80 s 17,53 s 19,26 s 16,77 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 46,22 s 47,52 s 17,03 s 15,14 s 21,91 Uudistushakkuu s 49,05 s 49,38 s 20,07 s 18,37 s 23,60 Harvennushakkuu Ensiharvennus s 13,43 s 11,96 Hankintahinnat s 55,29 s nousussa . 24,44 . 41,92 s 17,42 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 48,61 s 16,30 s 17,37 s 14,65 s 22,48 s 24,54 Uudistushakkuu s 50,47 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 56,11 s 58,69 s 44,30 s 18,03 s 20,21 s 17,32 s 24,22 s 28,98 Uudistushakkuu s 57,50 s 59,48 s 45,73 s 20,18 s 22,32 s 19,25 s 28,64 s 30,81 Harvennushakkuu
Nyt puusto on noin 50-vuotiasta ja metsiä kannattaisi ehdottomasti ryhtyä uudistamaan nykyistä rohkeammin”, vastaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Pentti Niemistö. 3. Uudistamisen kanssa ei kuitenkaan kannata viivytellä. Yllättävää on, että myös kuituTurha odotella tukkia Harkittu hoitamattomuus on puhtaissa hieskoivikoissa usein taloudellisesti järkevää. ”Hieskoivikot eivät Pohjois-Pohjanmaalla tuota tukkipuuta, joten päätehakkuutulot eivät ole suuret. ”Harvennus kannattaa myös silloin, jos tavoitteena on saada hieskoivikon alle kuusialikasvos joko luontaisesti tai viljellen. Harvennus ei kiihdytä kasvua Vaikka hieskoivikot ovat usein jääneet käytännössä vaille hoitoa, ei metsänhoidossa ole oikeastaan tehty virhettä. ”Harventamattomuus on järkevää etenkin, kun halutaan kasvattaa energiapuuta. Mätästys ja kuusen istutus on avohakkuun jälkeen yleensä tuottavin vaihtoehto seuraavaksi puusukupolveksi. Päätelmä on, että jotain varmaan tarttis tehdä, mutta mitä. Hieskoivun rooli on metsäteollisuuden kuituraaka-aineena merkittävä. Harvennukset eivät juuri paranna puhtaan hieskoivikon kasvatuksen taloudellista tulosta. 4. Parasta pinossa. Eteläisemmässä Suomessa rehevillä kasvupaikoilla hieskoivikon harventaminen voi joskus olla perusteltua, jos uudistusvaiheessa on odotettavissa tukkipuuta. Kaikkiaan Suomen metsissä arvioidaan olevan yhteensä 80 miljoonaa kuutiota hieskoivua. Hieskoivun kasvu ei juuri kiihdy harvennuksen ansiosta, joten ne sopivat myös kuituja energiapuun yhteiskasvatukseen”, kertoo Niemistö. ”Verhopuuston poiston jälkeen noin 80 prosenttia istutuskuusista on ollut kasvatuskelpoisia.”. 5. Kuitupuulle on kuitenkin kysyntää. 14 9.4.2020 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat N elostietä etelästä kohti Oulua ajellessa metsiä tarkkailevan kulkijan huomio kiinnittyy väistämättä hieskoivikoihin, joita tuntuu peltojen laidoilla riittävän runsaasti. 1. Luken pitkäaikaisissa kokeissa on havaittu, että muokkaamattomaan maahan istutetut kuuset lähtevät varsin hyvin kasvuun hieskoivuverhopuuston alla. Niemistö arvioi, että Suomessa on hieskoivikoita noin puolen miljoonan hehtaarin alalla. Koska ränsistyvä hieskoivikko ei tuota enää mitään, on uudistaminen ainoa varteenotettava vaihtoehto”, Niemistö perustelee. Tällöin koivikko harvennetaan 12–14 metrin pituusvaiheessa 800–1 000 runkoon hehtaarilla”, opastaa Niemistö. 2. Harvennus on perusteltua, jos hieskoivuverhopuuston alle syntyy luontaisesti tai istutetaan kuusta. Uudista rohkeasti 40–60 vuoden iässä, mutta hyödynnä mahdollinen havupuualikasvos. ”Monet näistä hieskoivikoista ovat syntyneet 1970-luvulla luontaisesti ojituksen seurauksena. Vinkit hieskoivikon käsittelyyn puun tuotos on korkein harventamattomissa hieskoivikoissa. Hieskoivikoiden uudistamista jarruttanee se, että kuvioiden taloudellinen merkitys koetaan vähäiseksi. Tee taimikonhoito 4 metrin pituudessa tiheyteen 2 500 runkoa/ha. Varttuneen hieskoivikon päätehakkuun kanssa ei kannata liikoja jahkailla, sillä tukkipuuta ei ole yleensä luvassa tulevaisuudessakaan. Huomattava osa metsistä näyttää todella tiheiltä ja osin jo ränsistyviltäkin
Tiheikön sisästä pilkottavat kuuset puoltaisivat alikasvoksen hyödyntämistä uudistamisessa. Tällöin kuusten kasvu kannattaa varmistaa reikäperkauksella.” Pelkän luontaisesti syntyvän hieskoivuvesakon kasvattamista Niemistö ei kuitenkaan suosittele. Jos taas taimikonhoitoa lykätään, nousevat kustannukset koivutiheikön raivuussa nopeasti kohtuuttomiksi.” Taimikonhoidolla voidaan vaikuttaa lähinnä päätehakkuuvaiheen korjuukustannuksiin, sillä taimikonhoidon ansiosta päätehakkuumetsässä on aikanaan vähemmän korjuuta haittaavaa riukupuustoa.. Hieskoivujen kannoista syntyvää vesakkoa voi alkuvaiheessa hyödyntää kuusten verhopuustona hallaa vastaan. ”Jos metsässä on vähänkin kuusentaimia ennestään, onnistuu luontainen uudistaminen hieskoivikon alle erittäin varmasti ja edullisesti. Avohakkuun jälkeen paras vaihtoehto uuden metsän perustamiselle on mätästys, jonka yhteydessä perataan tarvittaessa ojat. ”Kuuselle uudistamiseen liittyy riskejä, mutta onnistuessaan tuotto on merkittävästi parempi kuin hieskoivikossa. Tämän jälkeen mättäisiin istutetaan kuusentaimet. ”Jos hieskoivu on kasvanut kuviolla hyvin, menestyy myös kuusi siinä yleensä viljavuuden puolesta hyvin. Turvemaalla on hieskoivikon päätehakkuun jälkeen edessä maanmuokkaus mätästämällä ja kuusen istutus Suopellolle 1990-luvulla istutettu hieskoivikko on kärsinyt hirvistä ja ravinnehäiriöistä. ”Turvemailla hieskoivu on merkki maaperän rehevyydestä. Pudasjärveläinen metsänomistaja ja metsäammattilainen Samuli Leppänen ei näe hieskoivua Koillismaan metsissä ongelmapuuna. Ainoastaan silloin, jos vesakko on ehtinyt jo 3–4 metrin pituuteen, voi olla perusteltua kasvattaa uusikin metsä hieskoivusta ja toivoa alle kuusialikasvosta tai istuttaa se hieskoivikon ensiharvennuksen yhteydessä.” Taimikonhoito alentaa korjuukustannuksia Jos puhtaan hieskoivikon kasvatukseen ryhtyy, ja tavoitteena on kuitupuun tuot”Kuitupuun tuotos on korkein harventamattomissa hieskoivikoissa.” taminen, pitää taimikonhoito tehdä puuston ollessa neljän metrin mittaista. Metsänomistaja Samuli Leppänen lannoitti taimikon rauta-PK-lannoitteella käsin vuonna 2010. ”Jos taimikonhoito tehdään aiemmin, kantovesat ehtivät vielä venymään kasvatettavien puiden haitaksi. Käsittelyssä päädyttiin avohakkuuseen jo kolmenkymmenen vuoden iässä. ”Hieskoivun myynti harvennuskuidun hinnalla on taloudellisesti kestämätöntä, koska harvennus ei paranna kasvua, eikä tukkipuuta ole luvassa.” Metsätilan ostajankin kannalta Leppämäen yhteismetsän toiminnanjohtajana työskentelevä Leppänen näkee hieskoivussa hyvää. Nyrkkisääntö on, että hoitamaton hieskoivikko kannattaa hakata jo noin 40-vuotiaana, hoidettua metsää voi olla järkevää kasvattaa 55–65 vuotta. Sa m ul i Le pp än en Metsänomistaja on valinnut päätehakkuun ja mätästyksen. Tilan ostaja saa niistä nopeasti hakkuutuloja.” ”Hieskoivu kertoo rehevyydestä” Mätästys ja kuusen istutus Puhdas hieskoivikko kannattaa laittaa nurin 40–60 vuoden iässä. 15 METSÄSTÄ / 9.4.2020 Pudasjärvellä vuonna 2008 suojuspuuasentoon hakatun hieskoivikon alle on kehittynyt kymmenessä vuodessa luontaisesti hyvä kuusitaimikko. ”Tila-arviossa hieskoivikot ovat usein kolmoskehitysluokan metsinä, vaikka todellisuudessa ne ovat hakkuukypsiä. Naapuritilalla taustalla päätös hieskoivikon jatkosta on tekemättä. Taimikko harvennetaan tällöin noin 2 500 runkoon hehtaarilla. ”Jos puusto korjataan kokopuuna energiakäyttöön, päätehakkuu kannattaa tehdä jo 40–45-vuotiaassa metsässä”, sanoo Niemistö. Olen myös huomannut, että tuhkalannoitus edistää taimettumista.” Puhtaissa hieskoivikoissa Leppänen pitää parhaana mallina yhden taimikonhoidon ja päätehakkuun taktiikkaa ilman harvennuksia. Kun typpeä on runsaasti, on metsän kasvupotentiaali hyvä, kunhan ravinnetasapaino laitetaan kuntoon.” Leppänen tähtää hieskoivuvaltaisilla kuvioilla usein luontaiseen uudistumiseen suojuspuuhakkuun kautta
uistan nuoruudestani, kuinka Miehikkälän Savankankaalla oli valkeina hohtavia poronjäkälikköjä, jotka edustivat jäkälätyypin kangasta. Muinaiset lehdot Kymmenisen vuosituhatta sitten päättynyt jääkausi loi Suomen maaperän. Mutta ovatko ne. A. Sinä aikana metsät ovat muuttuneet keskimäärin hiukan “paremmiksi”, päinvastoin kuin mitä luontainen huuhtoutumiskehitys edellyttäisi. Häiriönkin – metsäpalon, myrskyn tai hakkuun – jälkeen metsä palautuu entiselleen tietynlaisen kehityksen, sukkession, mukaan. Välivaiheet voivat olla monenlaisia, mutta lopputuloksena on aina samanlainen metsä, kliimaks. tuneilla mailla oli runsaasti varpuja, ennen muuta variksenmarjaa ja kanervaa. Kuusi levittäytyi länteen ja soistuminen kiihtyi. Useat havainnot ovat osoittaneet, että metsätyyppi ei ole aivan näin vakaa. Cajander piti metsätyyppejä pysyvinä, mutta ovatko ne sitä. Metsän pohjaan alkoi kertyä humusta, maat kunttautuivat. Metsätyyppiteorian perusajatus on, että fysikaaliset kasvutekijät, maaperä ja ilmasto, määräävät, millainen kasvipeite kullekin paikalle kehittyy. Suoraan jään alta paljastunut moreeni oli muutoin runsasravinteista, mutta typpiyhdisteitä siinä ei ollut. Maan kohoaminen jatkuu yhä, joten maaperä on maan eri osissa eri-ikäistä. Valtakunnan metsien inventointien mukaan kuivahkot kankaat ovat niukentuneet miljoonalla hehtaarilla ja vastaavasti tuoreet MUUTTUUKO METSÄTYYPPI. Pitkien aikojen – vuosituhanten – mittaan tapahtuu muutoksia, jotka aiheuttaa metsä itse. Siellä hän päätyi käsitykseen, että samanlaiselle paikalle samanlaisessa ilmastossa kehittyy samanlainen kasvipeite. Cajander loi metsätyyppiteoriansa sata vuotta sitten tutustuttuaan Pohjois-Venäjän ja Siperian metsiin. Tuskin ne silti muistuttivat kovinkaan paljon nykyisiä harjumetsiä. Rajat metsätyyppien välillä ovat liukuvia. Meren ja järvialtaiden pohjaan kerrostui savikoita, jotka maan kohotessa paljastuivat. Tässä varpujen puuttuminen kääntäisi näkemystä lehtojen suuntaan. Nyt samat paikat ovat pullollaan kanervaa ja puolukkaa; poronjäkäliä on vain vähäisinä laikkuina sammalten keskellä – siis kanervatyyppiä. A. Aluksi kasvipeite oli aromaista, ja vasta vuosikymmenten tai satojen kuluttua maa peittyi metsään. Tuolloiset metsät olisivat nykyisen metsätyyppiluokittelun mukaan olleet lähes kaikki lehtoja, vaikka pääpuuna usein olikin mänty. Kangasmetsät valtaavat alaa Metsät alkoivat karuuntua toden teolla noin 6 000 vuotta sitten, jolloin ilmasto muuttui viileämmäksi ja kosteammaksi. Hän luokitteli taigan metsäkasvillisuuden metsätyypeiksi ja nimesi ne vallitsevien lajien mukaan. Metsien kasvupaikkaluokittelu perustuu yli sata vuotta vanhaan teoriaan. Ruohot ja heinät peittivät maan. Lehtomainen kangas vai lehto. Ihminen rehevöittää Metsätyyppeihin perustuvaa metsien kartoitusta on tehty jo toista sataa vuotta. Maaperä ja sen ravinnetila muuttuvat, havupuut ja sienet tuottavat yhdessä paksun kuntan, joka sitoo metsän hiiltä, rajoittaa ruohojen ja muiden kasvien menestystä, muuttaa ravinneja vesitaloutta. Jääkauden jälkeen ilmasto oli lämmin ja kuiva. Jäätikköjoet loivat moreenin päälle harjuja, meren ja suurten järvien aallokko lajitteli moreenia, ja rakensi omia rantakerrostumiaan. Vaikka rapautuminen irrotti koko ajan uusia ravinteita maaperän kivennäisaineksista, maa karuuntui koko ajan. Ilmeisesti vain huuhtouSEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuvat 16 9.4.2020 / METSÄSTÄ. Cajanderin ajatus oli, että metsätyypit ovat pysyviä. K. Tämä ei ole ristiriidassa Cajanderin teorian kanssa, sillä metsän muuttuminen oli seurausta ilmaston muutoksesta. Kostea ilmasto kiihdytti huuhtoutumista: metsämaan ravinteet karkasivat vähitellen vesiin. Jäätikkö raastoi kallion ja levitti kiviaineksen kaiken kattavaksi moreenipeitteeksi. Näin syntyivät tutut puolukkaja mustikkatyypit. K. Sen lisäksi ulkoiset tekijät – nyt esimerkiksi ravinteiden kaukokulkeutuminen ja ilmaston lämpeneminen ja siihen liittyvät ilmiöt muuttavat metsien kasvua ja lajistoa – mutta senhän Cajander otti huomioon ”elleivät olosuhteet muutu”. Luontainen pitkän aikavälin kehitys johtaa kosteassa ilmastossa yhä vain karumpiin metsiin. Kaakossa on seutuja, jotka ovat olleet veden pinnan yläpuolella 12?000 vuotta. Tässä vaiheessa syntyivät, tai ainakin yleistyivät, nykyisen tyyppiset kangasmetsät
Se ainakin on selvää, että metsätyypit eivät ole niin yksioikoisen pysyviä kuin Cajander esitti. Maalla on kuitenkin pitkä muisti. Toisaalta muutokset ovat niin hitaita, että metsätyypit (tai niistä soveltaen luotu kasvupaikkatyypittely) soveltuvat kyllä metsätalouden suunnittelun pohjaksi. Vaikuttavatko myös metsänkäsittelytavat maaperän ravinnetilaan ja sitä kautta metsätyyppiin. Kotiseutuni jäkäläkankaiden katoamiseen syynä on ollut ihminen. ”Vuosituhanten mittaan tapahtuu muutoksia, jotka aiheuttaa metsä itse.” Karuimmilla soraja hiekkakankailla maata kattaa yhtenäinen jäkälämatto. Karukkokankaat ovat alun perinkin olleet Etelä-Suomessa harvinaisia. Tuoreilla kankailla valtapuuna on usein kuusi, jonka neulaskarike hajoaa hitaasti ja happamoittaa maan. Kaikkialle Etelä-Suomeen lankeaa ilmasta typpeä vuosittain 1–2 kiloa hehtaarille. Ilmavirtausten mukana kulkeutuu typpiyhdisteitä kauempaakin. Karut kangasmetsäselänteet jäävät kuusen ja männyn valtaan. Eroja on ainakin huuhtoutumisessa, humuksen hajoamisessa, ravinteiden kierrossa, maaperän lämpöoloissa, kasvipeitteessä, mutta mikä on niiden pitkäaikainen vaikutus. Puolukkatyypin eli kuivahkon kankaan metsätkin ovat menettäneet osuuttaan metsien pinta-alasta tuoreiden ja lehtomaisten kankaiden hyväksi. Lähellä olivat Pietari miljoonine asukkaineen ja Viron palavan kiven voimalat. Puuston, kenttäja pohjakerroksen sekä itse maan välillä on niin monenlaisia vuorovaikutuksia, että eri käsittelytapojen pitempiaikaisia vaikutuksia on vaikea arvioida. Sekapuuna koivukin pitää pintansa. Entä ilmastonmuutos. Siksi eteläiset lehtipuut leviävät laikuittain vain sinne, missä maaperä on sopivaa. 17 METSÄSTÄ / 9.4.2020. Humuskerroksen läpi valunut hapan vesi on uuttanut mineraalimaasta kaliumin ja kalsiumin ja osan forforistakin; osa fosforista on sitoutunut kasvien kannalta käyttökelvottomiksi rautaja alumiiniyhdisteiksi. Ken elää, se näkee. Se on osaltaan rehevöittänyt metsiä. Ongelmana ei ole pelkkä happamuus. Moni kuvittelee, että ilmaston lämmetessä metsämme muuttuvat lehtipuuvaltaisiksi ja jalot lehtipuut yleistyvät. Onko jatkuva kasvatus maaperän ravinnetaseen kannalta parempi vai huonompi kuin aromaisten uudistusvaiheiden ja tuuhean metsän vuorotteluun perustuva metsätalous. Tuulet toivat Kaakkois-Suomeen hapattavia rikkiyhdisteitä, mutta onneksi myös niitä neutraloivia kalkkihiukkasia. kankaat ja lehtomaiset kankaat ovat runsastuneet. Mitä on edessä. Ilmaston ohella muutkin tekijät vaikuttavat maan kasvuominaisuuksiin ja ravinnetasapainoon. Kangasmetsien hapan neulaskarike ja sitä lahottavat sienet ovat synnyttäneet paksun ja happaman humuskerroksen, joka ei kelpaa jalojen lehtipuiden itämisalustaksi
Tänä vuonna on syntymässä ilmastonmuutosta ja metsiä käsittelevä tietokirja, jota Silfverberg kirjoittaa yhdessä yhdeksän muun asiantuntijan kanssa. ”Vesurihommat opin 15-vuotiaana, Tietokirjoja ja taimikonhoitoa Ilmastonmuutoksen myötä metsätieto ja -taito kansainvälistyy. ”Suomessa puiden varjostus on yksi tekijä, joka vähentää kiinnostusta peltometsiin. Myös Nuuksion metsissä tuli liikuttua yhdessä veljen kanssa. Kari Silfverberg osti oman metsätilan parikymmentä vuotta sitten. Luuletko, että Suomessa saataisiin istutettua niin monta puuta, jos pääministeriltä tulisi käsky. Silfverbergin mukaan puiden istutuksiin suhtaudutaan kuitenkin yleensä myönteisesti, kunhan rahat löytyvät jostain. Se näkyy myös Kari Silfverbergin metsätilalla Ikaalisissa. Hän on istuttanut metsäänsä uusia havupuulajeja, jotka toivon mukaan kestävät muuttuvaa ilmastoa suomalaista kuusta paremmin. 18 9.4.2020 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA MARIA KARUVUORI, teksti ja kuvat A rkkitehti, ympäristösuunnittelija Kari Silfverbergin tie on vienyt Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston kautta töihin Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastoon ja kaupungin ympäristökeskukseen, ulkoministeriön kehitysyhteistyötehtäviin, Addis Abeban yliopistolle ja moniin muihin paikkoihin. ”Se oli komea veto Etiopialta. Esimerkiksi Etiopiassa istutettiin viime kesänä yhden viikonlopun aikana 300 miljoonaa puuta, ja pääministerikin oli mukana talkoissa. Tropiikissa aurinko paistaa ylhäältä, ja puun varjostus on niin pieni, ettei se haittaa ruokakasvien kasvamista,” Silfverberg sanoo. Silfverberg on osallistunut erilaisiin kansainvälisiin metsäja ympäristöprojekteihin sekä töiden puolesta että vapaaehtoisena. ”Peltometsitys on yleistymässä varsinkin Sahelin alueella. Hyviä kokemuksia on kuitenkin esimerkiksi agroforestrystä eli peltometsätaloudesta. Tällaista kirjaa, jossa koko maapallon laajuisesti käsiteltäisiin ilmastometsitystä ja metsien hiilinieluja, ei silti ole vielä näkynyt.” Metsäprojekteissa on maasta ja maanosasta riippuen erilaisia poliittisia ja taloudellisia haasteita. Balsamipihta on viihtynyt hyvin myös pirkanmaalaisessa metsässä. Projektiin saatiin Koneen säätiön apuraha, ja sen on tarkoitus kattaa metsityksen mahdollisuuksia Suomesta Saharaan. Mutta voisihan sitä täälläkin joku pienillä puilla kokeilla.” Vesurihommissa nuorena Metsätyöt Silfverberg oppi jo partiopoikana. ”Kiinnostus metsäaiheisia kirjoja kohtaan on kasvanut. Kuva otettu Viikin arboretumissa. Metsäntutkimuslaitoksella oli Inarin Kaamasessa operaatio nimeltä Metsäraja, jossa istutettiin mäntyjä puurajan pohjoispuolelle. Erityisen tutuksi on tullut Afrikka. Ei se onnistuisi.” Haasteena erityisesti Afrikassa on puuntaimien kastelu, joka tulee kuivilla alueilla kalliiksi. Ikaalinen
Se oli aika hikistä hommaa,” Silfverberg kertoo. Isältä jäi hieman perintörahaa, ja Silfverberg kaipasi käytännön tekemistä.Metsätilallaan Silfverberg on nähnyt, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa käytännössä. Tien osakkaiden kannattaa järjestäytyä Tieosakkaiden järjestäytymättömyys alkaa yleensä näkyä pusikoitumisena.. Olimme metsällä veljen ja yhden koulukaverin kanssa.” Oma metsä opettaa Vuonna 2001 Silfverberg osti oman 16 hehtaarin metsätilan Ikaalisista, Juhtimäen kylästä. Jos vähemmistöön jäänyt kokee tulleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti, hänellä on mahdollisuus hakea päätökseen muutosta oikaisuvaatimuksella ja viime kädessä jopa tehdä moitekanne käräjäoikeuteen. Monesti ajatellaan, että esimerkiksi jos metsätiellä on osakkaita vain muutama, virallisen tiekunnan perustaminen on turhaa. Jos enemmistö haluaa hoitaa kunnossapitoa osittain talkoilla, se ei voi pakottaa erimielisiä mukaan tai esimerkiksi vaatia heiltä korvausta osallistumattomuudesta. Siellä oli ollut iso avohakkuu, ja vesurilla piti sitten harventaa koivupuskaa. Joskus ihmettelen, miten ne niin taitavia ovatkin.” ”Tänä keväänä ajattelin kokeilla istuttaa pyökkiä.” Tavanomaiset enemmistöpäätökset aiheuttavat monessa elämäntilanteessa kohtuutonta haittaa vähemmistöön jääneille. Siihen verrattuna, mitä tulevien sukupolvien riitely asianajajien avulla maksaisi, tietoimitus on siis pikkujuttu. Tiekunnaksi järjestäytyneet osakkaat voivat sitä vastoin tehdä enemmistöpäätöksiä. Tiekunnan toiminta ei halvaannu, vaikka täydellistä yksimielisyyttä ei tieosakkailla olisi. ”Vuosissa on ollut vaihtelua, mutta kahdessakymmenessä vuodessa kasvukausi on pidentynyt arvioni mukaan ainakin kahdella viikolla.” Silfverberg on istuttanut metsäänsä puulajeja, joiden pitäisi kestää ilmastonmuutosta kotimaista kuusta paremmin. Mikä on syy siihen, että kaikista hankaluuksista huolimatta järjestäytymättömiä metsäteitä on Suomessa ilmeisesti paljon. Tänä keväänä ajattelin kokeilla istuttaa pyökkiä.” Kiinnostus metsiin kasvaa Silfverberg arvelee, että hänen kaltaisiaan harrastajametsänomistajia on Suomessa entistä enemmän. Myös tammea Silfverberg on istuttanut terhoista jo noin parituhatta kappaletta. 60-luvulla metsätöistä maksettiin niukasti, ja palkka laskettiin hehtaarimäärän mukaan. ”Ei se metsä kasva, jos ei ollenkaan harvenna. Hintaa vielä alentaa, jos osakkaat ovat tehneet kirjallisen sopimuksen kaikista tietoimituksessa päätettävistä asioista. ”Olen huomannut, että ainakin douglaskuusi viihtyy tilallani hyvin. Jos osakkaat pääsevät helposti yksimielisyyteen tieasioista, hyvää käytäntöä voi toki jatkaa. Parilla tonnilla selviää keskikokoisesta manööveristä. Uusi yksityistielaki (2019) antaa selkeät ohjeet eri mahdollisuuksista muutoksenhakuun. ”Se oli ensimmäinen kesätyöpaikkani. Aurinkouunilla on kesäisin käyttöä Suomessakin. Silloin hiilinieluvaikutuskin jää olemattomaksi.” Silfverberg on saanut harvennushakkuista myös jonkin verran tuloja, joilla hän on kattanut taimien hankkimisesta koituvia kuluja. Valistunut arvaus on, että pelätään tietoimituksen kustannuksia. Perustajaosakkaat ehkä vielä muistivat, mitä tuli sovituksi aikoinaan suullisesti tai kirjallisesti siinä paperissa, joka on hävinnyt vuosien mittaan. Metsänomistuksen tulevaisuus riippuu kuitenkin politiikasta. Ka ri Si lfv er be rg Ikaalisten metsätila on enimmäkseen mäntyvaltaista kangasmaastoa. Kokemus kuitenkin osoittaa, että osakkaiden vanhentuessa, perustajaosakkaiden perillisten tultua mukaan ja erityisesti tilojen vaihtaessa omistajaa asioiden hoito alkaa kärsiä, jos osakkaat eivät ole järjestäytyneet. Jos metsätiloille määrättäisiin kiinteistövero, loppuisi Silfverbergin mukaan myös harrastajametsänomistus. Klassinen esimerkki koskee Paavoa, Kallea ja Pekkaa, jotka lähtevät retkelle niin, että jokaisella on mukanaan hyvät eväät. ”Tiedän, että eduskunnassa jotkut ovat tällaistakin esittäneet.” Metsätilaa pitää harrastelijankin hoitaa jonkin verran. ”Täytyy sanoa, että majavat ovat puutöissä todella taitavia. Tarina on tuskin syy siihen, että vakiintuneen käytännön mukaan muutaman hengen tai isommatkin epäviralliset kokoonpanot voivat tehdä vain yksimielisiä päätöksiä. Seutu sijaitsee ylängöllä noin 150 metriä merenpinnasta. Ne olivat tiheältä alueelta kaataneet pari isoa haapaa maahan asti, niin etteivät puut jääneet konkeloon. Lisäksi metsätilalla olisi odottamassa puutavaraa rakennusprojekteja varten. Ka ri Si lfv er be rg kun olin yhden kesän Pihlajavedellä kesähommissa Serlachiuksen metsässä. 19 METSÄSTÄ / 9.4.2020 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Kuva Silfverbergin kesämökiltä Pirkkalasta. Niiden loputtua Paavo ja Kalle päättävät edelleen äänin 2–1, että jatkossa jokainen käyttää omia eväitään. PALSTALLA Viime aikoina Silfverberg on ollut mukana aurinkouunien kehittelyja koulutushankkeessa Keniassa. Kokeiltu on muun muassa douglaskuusta, siperianpihtaa, siperian lehtikuusta, hemlokkia, sembramäntyä ja kontortamäntyä. Muuten puuntaimet on hankittu pieniltä tarhoilta ja Arboretum Mustilasta. Nykyisin käytetään kiinteää hintaa, jonka suuruus määräytyy rasitettujen rekisteriyksiköiden lukumäärästä, tien pituudesta ja tieosakkaiden lukumäärästä tieyksikkölaskelmaa tehtäessä. Omalta kotipihalta Vallilassa hän on kerännyt vuorijalavan siemeniä ja esikasvattanut niistä itse taimia. Silfverberg on saanut metsätöihin kaveriksi myös majavia, joita on istutettu läheiseen Seitsemisen kansallispuistoon. Muille vain kiinteistörekisteriote on oikea paikka katsoa, miten leveäksi tie on sovittu, missä se sijaitsee ja mitä kiinteistöjä asia koskee. Yksi syy perustaa järjestäytynyt tiekunta on, että Maanmittauslaitoksen yksityistietoimituksessa kiinteistörekisteriin tulee yksiselitteinen merkintä, mitkä kiinteistöt antavat tieoikeuden (rasitetut kiinteistöt) ja mitkä kiinteistöt ovat edunsaajia (oikeutetut kiinteistöt). Yksikin erimielinen osakas saattaa aiheuttaa, ettei tietä pystytä pitämään kunnossa, vaan sen annetaan rappeutua. Aluksi päätetään Paavon ja Kallen äänin Pekan jäädessä vähemmistöön, että ensiksi nautitaan yhdessä Pekan eväät
Sähkömoottorin sitkeys ja ilmiömäinen kiihtyvyys luovat kokoistaan tehokkaamman vaikutelman. . Akkusaha lähtee aina käyntiin napista painaen, kunhan virtaa riittää.. Säästöasennossa akku kesti 50 minuuttia – tällöinkin teho riitti varhaisperkaukseen. Paino Bli300 akulla varustettuna 7,2 kg . . . Keskikokoisten bensaraivurien moottorien teho on reilut kaksi kilowattia. Suositushinnoin laskien kolmella akulla ja laturilla varustetun paketin verollinen hinta kohoaa yli 1 800 euron. Muuten terä jumii ja pysäyttää moottorin. Lisäksi oikean käden kahva on niin paksu, että pienikätinen joutuu kurottelemaan liipaisimelle, mikä sekin aiheuttaa turhaa rasitusta. Myös suojalasit tai kypärän verkkovisiiri ovat tarpeen. Terän kehänopeus on samaa luokkaa bensaraivureiden kanssa. Veikkaan, että osa metsäänsä raivailevista innostunee akkuraivurista. Akun suositushinta 349 euroa . . Suositushinnoin yhteensä 1825 euroa, sisältää alv:n. Suositushinta 649 euroa (ei sisällä akkua tai laturia) . Suositeltu akku BLi 300 . Akun kesto on yhä pullonkaula, mutta palataan siihen tuonnempana. Kassalla tekee kipeää Rauhakseen raivaava pystyisi kolmella akulla sahaamaan arvioilta viisi tuntia. Tosin etusormella paineltava ”kaasuliipaisin” on turhan jäykkä. . Paino ilman akkua 4,5 kg . Ruotsalaisella Skogsforum-verkkosivustolla akkumoottorin tehoksi arvioitiin 1,5 kilowattia. Sahaa voi käyttää kolmella eri tehoalueella. Sillä suoriutuu myös taimikonhoidosta, kun kaadettavien puiden läpimitta on enintään viisi senttiä. Eväsja viilausja tuumaustauot mukaan laskien työpäivälle kertyisi tällöin mukavasti mittaa. Akun jännite 36 V . . HUSQVARNA IFR535 . Hinta on kova, vaikka muistaisikin, ettei akkusahurin tarvitse maksaa bensasta. Kesällä virtaa riittänee hieman pidempään. Se on suunniteltu yhdistelmälaitteeksi, jolla suoriutuu taimikonhoidosta ja pihapiirin siistimishommista. Akkusahassa ei ole kytkintä eikä sähkömoottori käy tyhjäkäyntiä, mutta terä jää pyörimään vapaasti, kun moottori on pysähtynyt. Plussat ja miinukset + helppokäyttöisyys + teho vrt odotukset – ”kaasuliipaisimen” jäykkyys – hinta Husqvarna iFR35 osoittautui yllättävän tehokkaaksi varhaisperkauksilla. Valmistajat eivät edelleenkään ilmoita akkulaitteidensa tehoja. Oikean käden kahva on niin iso, että ”kaasuliipaisinta” joutuu kurottelemaan, mikä rasittaa kättä ja sormia. Ilman kuulosuojaimia ei metsään voi mennä, koska leikkaavan terän kirskahdukset ovat kipeää kuultavaa. Akulla varustettuna saha painaa runsaat seitsemän kiloa. 535 iFR:n puhti piisaa ripeätahtiseenkin vesakonniittoon varhaisperkauksilla. Saha, kolme BLi 300 akkua ja laturi. Kapasiteetti 9,4 Ah . . Akkuja laturi eivät sisälly sahan hintaan. . tin tauottomaan raivaamiseen. 20 9.4.2020 / METSÄSTÄ Fakta KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija H usqvarna 535 iFR on ensimmäinen oikeasti metsän raivaukseen sopiva akkuraivuri. Kulmavaihde on ruohoraivurista, mutta sahaa sillä vesakkoakin. Suositeltu laturi QC 330 . Kuulonsuojat yhä tarpeen Käyttötuntuma on samankaltainen kuin bensasahalla, vaikka pärinä puuttuukin. Duo Balance 55 -vakiovaljaat eivät ole häävit, mutta raivurisetin kokonaishinnan huomioon ottaen kunnolliset Trio Balance -valjaat lohjennevat kaupantekijäisiksi. Kokeessa sahailimme suunnilleen nollakelissä. Täydellä teholla akku riittää 40–45 minuuEnsimmäinen metsään sopiva akkuraivuri Huskun akkuraivuri on mukava peli, mutta sahakaupan kassalla kouraisee. Tosin ainakin akkuja näyttää nettikaupoista löytyvän suositushintaa halvemmalla. Laturin hinta 129,90 euroa . . Vakiovarusteina ovat metsäja kolmioterä sekä siimaleikkuri sekä niihin sopivat sektorisuojat. Husqvarnan tehokkaimman, Bli 300 -akun kapasiteetti on 9,4 ampeerituntia ja jännite 36 volttia. Isoilla puilla terää tosin pitää painaa puuhun hitaammin kuin bensaraivurilla. Akkuraivailun pahin pullonkaula on sahakaupan kassa. Käytettävyydeltään se on hyvä. Vakiolaturilla (QC 330) tyhjän Bli 300 -akun lataaminen kesti tunti kaksikymmentä minuuttia. Sen vahvin valtti on varma käynnistyvyys.