METSÄNOMISTAJA KOTIOVELTA MUSTIKKAAN LUONTO SUKSILLA TULVASUOLLE 13. HUHTIKUUTA • NUMERO 3/2017 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI 4878_.indd 1 7.4.2017 11.59. M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 3/2 01 7 TE EM A : U U D IS TA M IN EN Puunkorjuu ennätystahdissa • Metsänhoidon kemerahaku avautuu ENSIHARVENNUKSESTA 19 KYSYMYSTÄ UUDISTAMINEN KYLVÖ VAATII KÄRSIVÄLLISYYTTÄ UTELIAS KEHITTÄJÄ Anne Immosen tavoitteena on huipputaimi TAIMIKONHOITO TÄYSVAI REIKÄPERKAUS
Hyvä työn jälki, monipuoliset palvelut ja jäsenedut ovat vahvuutemme. Raha kasvaa suomalaisessa Metsässä Metsä Groupin biotuotetehdas on investointi Suomeen ja kasvuun. METSÄ GROUP. Hae oma metsäasiantuntijasi www.metsaforest.com ja pyydä tarjous puukaupasta. Valitse Metsä Group kumppaniksesi puukauppaan ja tule mukaan rakentamaan kasvua Suomeen. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. Haluamme ostaa tehtaalla jalostettavat puut kotimaasta. MG Metsälehti makasiini 2 2017 puukauppa.indd 1 13.2.2017 11:52:38 4879_.indd 2 7.4.2017 11.59
METSÄ NYT Kävin koiran kanssa lenkillä keskiviikkona (5.4.) Kouvolassa Korialla. Koira katosi joksikin aikaa omiin touhuihinsa, itse ajauduin vahvasti sammaloituneeseen vanhaan metsään. Sitä ihmetellessä vierähtikin tovi. KUVA: JUKKA RASIMUS 4924_.indd 3 7.4.2017 11.08. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea
Teema Uudistaminen 22 Männikön lupaava alku 34 RAHAPUU: Suojellaan metsiä Oma metsä 36 METSÄNHOITO: 19 kysymystä ensiharvennuksesta 40 PIKATESTI: Metsäoppia verkosta 42 TAIMIKONHOITOKOULU: Lehtipuut pois 44 TUTKIMUS: Luvassa tyvekkäämpiä puita 45 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Erikoispuita merten takaa 46 PERINTÖMETSÄ: Perheettömän perintö 48 KYSY POIS: Miksi kuusi tuuhettui. 6 4 MAKASIINI 3 • 2017 4 MAKASIINI 3 • 2017 4881_.indd 4 7.4.2017 11.48. 14 PTT: Sahamarkkinoilla lämpenee 15 Hiilinielun sijainti selville 16 MARKKINAT: Ennätykset murskaksi 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Rajarikko poiki pystykaupan 18 Asutus vaikuttaa tilan hintaan 21 VERKOSTA: Mikä autioitti maaseudun. 52 Taimituottajan pitää olla utelias 59 KOLUMNI: Höpinäkiintiö täyttyi SE PP O SA M U LI Matti Viialainen on metsätöissä kuin kotonaan. s. SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 3 13.4.2017 Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Hiiltä sitomaan 6 Melkein kuin olohuoneessa 12 UUTISET: Kemerahaku aukeaa taas 13 METSÄTYYPPI: Milloin puut aloittavat kasvunsa
Pellettejä varten metsää ei hakata. Ne puristetaan sahanpurusta, kutterilastusta ja muista sahoilla syntyvistä sivutuotteista. Pääkirjoitus ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Tämän numeron kannen kuvasi Kimmo Metsälä s. Uusia sertifiointikriteerejä noudattaen kasvamaan jää entistä enemmän säästöpuita. Niiden seuraksi tulee taimia, jotka vähitellen alkavat sitoa hiiltä. Tukkihakkuun seurauksena hiilinielu toki häviää tai ainakin pienenee. Niinpä hehtaarin aukolta kertyy nykyään paljon isompi pino kuin 50 vuotta sitten. Liina Kjellberg puolestaan tapasi taimitarhan johtajan, joka omalta osaltaan huolehtii siitä, että tulevaisuuden metsät kasvavat entistä enemmän puuta. Valtteri Skyttä kävi seuraamassa, kuinka huonosti kasvaneen kuusikon tilalle kylvettiin männikkö. Metsänomistajan paras ilmastoteko on hoitaa metsää hyvin: uudistaa aukot nopeasti, kasvattaa taimikot täystiheinä ja huolehtia harvennuksista. Juttu alkaa sivulta 52. Silti metsien kasvua on mahdollista vielä lisätä. Suomalainen kestävä metsätalous ja metsien valtava hiilinielu ovat maailmassa ainutlaatuisia. Sivulta 22 alkava juttu sisältää paljon mielenkiintoista tietoa kylvöstä ja siemenistä. 74 s. Tässä numerossa paneudumme uuden metsän alkuun. Muutenkin valtaosa puuperäisestä energiasta saadaan puunjalostuksen sivuvirroista kuten sellunkeiton jäteliemestä. HIILTÄ SITOMAAN 5 MAKASIINI 3 • 2017 4881_.indd 5 7.4.2017 11.48. Niihin varastoituu hiiltä pitkäksi aikaa. Ihmeellisintä on, että samalla kun metsistä hakataan uusiutuvaa raaka-ainetta, hiilinielua voidaan kasvattaa vielä isommaksi. Metsään syntyy aukko, mutta hakatusta puusta saadaan sahatavaraa, josta tehdään muun muassa puurakennuksia. 60 Luonnosta 60 LUHTA: Kevätretki tulvasuolle 64 TAPION PÖYTÄ: Kuha tekee juhlan 67 ENNEN & NYT: Kasvu vei maiseman 70 RISTIKKO 72 PILKKEET: Muumioita suolla 74 TUOTE & TEKIJÄ: Keinuvuus löytyy kokeilemalla JO RM A LU H TA EL SE KY H Ä LÄ ”ON SINÄNSÄ HYVÄ, että Helsinki korvaa kivihiiltä pelleteillä, mutta kuinka paljon sitä varten pitää hakata metsää aukoksi, ja mitä se merkitsee ilmastolle?” Tämä keskustelutilaisuudessa esitetty kysymys on ymmärrettävä. Energiapuuta on monenlaista, ja kun tarkasteluun otetaan myös metsien hiilitase, pellettejä voi olla vaikea sijoittaa osaksi kokonaisuutta. Metsissä kasvaa jo nyt paljon enemmän puuta kuin muutama vuosikymmen sitten. Kaikkia runkoja ei aukoltakaan hakata
6 MAKASIINI 3 • 2017 6 MAKASIINI 3 • 2017 4911_.indd 6 7.4.2017 11.41. METSÄNOMISTAJA Matti Viialaisen metsästä löytyy monensorttisia kuvioita, myös vanhaa kuusikkoa
Joko metsätöissä, hirvijahdissa tai koiran kanssa kävelyllä. TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT SEPPO SAMULI 7 MAKASIINI 3 • 2017 4911_.indd 7 7.4.2017 11.41. MELKEIN KUIN OLOHUONE Maakuntajohtaja Matti Viialaisen vapaa-aika kuluu metsässä
Ympärillä on rauhoitettu vanha kuusikko. Vähemmän tunnettua sen sijaan on, että laulun esikuvan – Nestori Reposen – naapurissa Puumalan Lintusalon saaressa on myös Etelä-Karjalan maakuntajohtajan Matti Viialaisen koti. Iän myötä sahaamisesta on kuitenkin tullut raskaampaa. ”Aiemmin hirviä oli enemmän, mutta nyt kun luvat ovat lisääntyneet, hirvituhot ovat olleet aika satunnaisia”, kertoo itsekin aktiivinen Saariston Erän hirvimies. Tällä hetkellä vesominen ja pienet hoitotyöt ovat ne, joista tykkään eniten.” Istutustöihin Viialaisen ei ole osallistunut, sillä niitä tilalla ei ole juurikaan tarvinnut tehdä. ”Meillä on omalla kylällä traktorija motomiehiä, joten tuulenkaadot saa yleensä pois metsästä. Siitä on syyttäminen Saimaan seliltä puhaltavia myrskytuulia. Pahin kato Lintusalossa kävi 1970-luvulla, jolloin metsää kaatui kankaallinen. Metsätöihin Viialainen tottui jo pienestä pojasta pitäen. Vaikka Saimaan rantaan saakka ulottuva metsä on valtaosin mäntyä, se on Viialaisen mukaan viime vuosina välttynyt suuremmilta hirvituhoilta. Onneksi kylästä löytyy myös kotitarvesaha, jotta kaadot saa sahattua”, Viialainen kertoo. Kun puu kaatuu, niin siinä tarvitaan vähän taitoakin. ”Etelä-Savossa metsä tunnetusti kasvaa niin hyvin, ettei sen uudistumisesta ole tarvinnut kantaa murhetta.” Tietoa ja apua riittää Viialaisen metsästä löytyy kaikensorttisia kuvioita. Metsä on uudistunut suurimmaksi osaksi luontaisesti. ”Keräsin käpyjä, raivasin ja seurasin hakkuita. Puro juoksee puolen kilometrin alueella ja laskee Lappalainen-lahteen. Hyötyä on ollut myös metsäsuunnitelmasta, jonka Viialainen hankki ensimmäisen kerran 1990-luvulla. Rantametsässä kaikilta luonnontuhoilta ei kuitenkaan voi välttyä. Sen jälkeenkin puhurit ovat pitäneet huolen siitä, että tuulenkaatoja on vuosittain vähintään viidestä viiteentoista tukkia. Nykyisin kiireinen maakuntajohtaja yrittää ehtiä tehdä metsätöitä viikonloppuisin ja lomilla, mutta omien sanojensa mukaan niitä tulee tehtyä liian vähän. LisäkPuumala 1. Matti Viialaisen ylpeydenaihe on kesällä tähän männikköiseen rantamaisemaan avautuva kolmekilometrinen hyvinvointipolku. Kierrettiin saarissa kuorimassa propseja niin paljon, että siinä kehittyi ruista ranteeseen”, Viialainen muistelee. Takavuosina muun muassa SAK:n apulaisjohtajana toiminut Viialainen asuu siellä nykyisin vaimonsa Riitan kanssa pienellä maatilalla, jonka hän peri ottovanhemmiltaan. ”Vaikka metsää ei ole tämän enempää, niin kyllä sillä on taloudellista merkitystä.” S aimaan saaressa pikkuinen torppa, istuu portailla Nestori Miikkulainen, alkaa yksi tunnetuimmista Junnu Vainion kappaleista. On nuorta ja hakkuukypsää metsikköä, pari vanhaa koivikoksi muuttunutta suopeltoa ja luontokohteeksi rauhoitettu puroalue. ”Moottorisahatyö on aiemmin ollut mieleisintä. 2. Kesällä tienasin taskurahoja propseja kuorimalla. Esimerkiksi taannoisen parin hehtaarin raivaustyön Viialainen tilasi yhdistykseltä, joka ”tekikin hyvän työn”. Raivaussahaa ei ole, sillä pienemmät raivaukset onnistuvat moottorisahalla tai vesurilla. 1. Tilaan kuuluu reilut 20 hehtaaria metsää Saimaan rantamaisemissa. 2. Naapureiden ja kylänmiehen avun lisäksi Viialainen luottaa paikallisen metsänhoitoyhdistyksen tukeen ja palveluihin. 8 MAKASIINI 3 • 2017 4911_.indd 8 7.4.2017 11.42
Itse en koskaan uskonut metsäalan auringonlaskuun.” Miksi. Metsärahoilla on esimerkiksi investoitu taloon ja hankittu autoja. 4. Matti Viialaisen lapsuuden tärkeä muisto on vanha kuusi, joka nykyisin kohoaa 36 metrin korkeuteen. Raskasta mutta palkitsevaa. Imatralla, Joutsenossa ja Lappeenrannassa ovat meneillään yli 100 miljoonan euron investoinnit. Nestorinrannan pihapiiri. ”Meiltä pääsee pellon laidasta puolukkaan ja mustikkaan, ja sieniä löytyy myös hyvin. ”Katselen, että tuota pitäisi vähän laittaa ja tuota taas korjata”, Viialainen kuvailee. Metsä on melkein olohuone.” Metsä on Viialaiselle nykyään läheisempi asia kuin vaikkapa 10 vuotta sitten, jolloin hän vielä asui ja työskenteli Helsingissä. Hirvestyksen lisäksi hän lenkittää koiraansa luontopolulla, ja kesällä sekä syksyllä metsä on antoisa ruoka-aitta. Matti Viialaisen mieleisimmät metsätyöt hoituvat moottorisahan avulla. Mitäs muuta me tehdään kuin jalostetaan omaa raaka-ainettamme.” Alan nykyinen vire ilahduttaa Viialaista suuresti. Aurinko ei laskenutkaan Maakuntajohtajana Viialainen on ollut aitiopaikalla seuraamassa, millainen vaikutus metsäteollisuuden vauhdikkaalla alamäellä ja uudella nousulla on ollut puunjalostuksen vahvimpaan alueeseen Etelä-Karjalaan. si hän kiittelee Suomen metsäkeskuksen tuottamaa Metsään.fi-palvelua. Samalla hän kiittelee jälleen Lintusalon kylän hyvää yhteishenkeä ja naapuriapua, joka on aina tarpeen tullen käytettävissä. Toisaalta nyt kun koti on Lintusalossa ja metsä alkaa pellon takaa, niin sitä tulee tarkasteltua kriittisemmin. ”Vielä 2010-luvun taitteessa oli sitä mielialaa, että aurinko laskee, mutta eihän se laskenut. Niin tyhmäksi suomalainen ei tule, etteikö se osaisi metsää hyödyntää. ”Siksi, että metsä on uusiutuva luonnonvara. Kuinka järkevää metsänomistaminen on taloudellisesti. ”Metsäalan tietoa on nykyään runsaasti saatavilla, eli tiedonhankinta on lähinnä omasta aktiivisuudesta kiinni.” Rahaa ja aineetonta hyvää Apua ja tietoa on siis riittämiin, mutta entä rahapuoli. ”Vaikka metsää ei ole tämän enempää, niin kyllä sillä on taloudellista merkitystä. Vanhassa kivinavetassa on nykyisin majoitusvieraita varten tehty kahvila. Jos vapaa-aikaa on, niin se tulee aika tavalla vietettyä metsässä. 4. 9 MAKASIINI 3 • 2017 4911_.indd 9 7.4.2017 11.42. Onhan se muutamasta tonnista kymppitonniinkin ihan merkittävä raha.” Rahallisen merkityksen ohella Viialainen arvostaa metsän tuottamia aineettomia arvoja. 3. 3
”Keväällä me voimme melkein antaa norppatakuun. 4911_.indd 10 7.4.2017 11.42. ”Niin tyhmäksi suomalainen ei tule, etteikö se osaisi metsää hyödyntää.” Viikonloppuidylliä. Se on rumannäköistä, eikä siellä voi edes luontoihminen liikkua, kun siellä on risukkoa ja rangat poikittain.” Viialaisen mukaan metsänomistajakuntaa pitäisi herätellä ja aktivoida hoitamaan metsiään. ”Raivaus on investointi, joka varmasti tuottaa 10–20 vuoden tähtäimellä.” Norppia näköpiirissä Palataan vielä Nestorinrantaan, jossa Viialaisen Riitta-vaimo pyörittää pientä matkailuyritystään. Olihan naapurin Nestorillakin laulun mukaan oma viiksekäs norppakaveri. Tarjolla on bed and breakfast -tyylistä majoitusta sekä kalastusja luontomatkailua. Tulevana kesänä Nestorinrannassa avautuu kolmen kilometrin pituinen hyvinvointipolku, joka kiipeää pitkin puronvartta näköalapaikalle kallion päälle. Sieltä varmaan voisi kiikareilla tähytä Saimaan kivillä makoilevia norppia. Ja syksyllä kun kalamies lähtee verkoille, niin norpat tulevat käytännössä mukaan.” Suuri Saimaa mut sata on hylkeitä vaan, kohta jäljellä ei ehkä ainuttakaan, Junnu Vainio suri laulussaan. ”Äänekosken biotehtaan myötä kilpailu puutavarasta kiristyy. Espanjanvesikoira Aru houkuttelee Matti ja Riitta Viialaista metsälenkille. Meillä on Venäjä vieressä, josta on hieno mahdollisuus saada puuta kohtuullisin kuljetuskustannuksin. Maakunnan oma hakkuumäärä alkaa olla tapissaan, joten katse on käännettävä naapurimaakuntien ja rajanaapurin puoleen. Viime vuonna yöpymisiä oli parituhatta, ja vieraista puolet oli ulkomaalaisia, lähinnä venäläisiä. Myös Etelä-Savo on meille suuri puuaitta.” Tuleva puupula on yksi syy siihen, miksi Viialainen harmittelee hoitamattomia metsiä, joiden potentiaalista ei hyödy kukaan. Ihan turhaan. ”Kanta on selvästi lisääntynyt viimeisten 10–15 vuoden aikana”, piakkoin norppalaskentaan osallistuva Saimaan saaren alkuperäisasukas Viialainen lohduttaa. Heille on erityisen tärkeää, että luonto marjaja sienimaastoineen on lähellä. ”Sitä ei ole kiva katsella, kun tuolla maakunnissa ajelee. Kun touko-kesäkuussa aurinkoisella tyynellä säällä lähtee katselemaan, niin yli 50 prosentin mahdollisuus on nähdä norppa
11 MAKASIINI 3 • 2017 4911_.indd 11 7.4.2017 11.42. ”Niin tyhmäksi suomalainen ei tule, etteikö se osaisi metsää hyödyntää.” Tätä maisemaa Saimaan selille tähyili aikoinaan myös Vanhoja poikia viiksekkäitä -laulun Nestori Miikkulainen
Aikataulusta emme täysin voi etukäteen mennä takuuseen” totesi maaja metsätalousministeriön metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen viime viikolla. Jatkossa kemeratukea ei makseta rahastoille, jotka sijoittavat metsiin. Laki vahvistettiin presidentin esittelyssä viime viikolla. ”Näin asia todennäköisesti etenee. Tähän asti rahastojen asema on ollut epäselvä. Toteutusaika lyhenee vuoteen Uudistettu kemeralaki ja -asetus sisältävät muutamia uudistuksia. päivänä. Tällä tietämää nuorten metsien hoidon kemeratukien haku avataan huhtikuun 20. 12 MAKASIINI 3 • 2017 12 MAKASIINI 3 • 2017 4926_.indd 12 7.4.2017 11.24. Hoitotyöstä on sovittu jo metsänomistajan kanssa, ja hakemus lähtee heti, kun haku aukeaa. Täällä olisi kemeratuelle tarvetta, arvioi metsäneuvoja Markus Laivamaa Keski-Suomen metsänhoitoyhdistyksestä. Myös uutta kemeralakia täsmentävä valtioneuvoston asetus valmistui pääsiäisen alusviikolla. Aiemmin toteutusaikaa päätöksen jälkeen oli kaksi kalenterivuotta. SA M I KA RP PI N EN SE PP O SA M U LI Metsäneuvos Marja HilskaAaltosen mukaan kemeravaroja on varattu tälle vuodelle enemmän kuin viime vuonna käytettiin. Metsänhoitoyhdistys KeskiAJASSA Kemerahaku aukeaa taas Jatkossa entistä pienemmät puut lasketaan tukiperusteissa määriteltyyn vähimmäispoistumaan. Varhaishoidon ja nuoren metsän hoitohankkeet on toteutettava 12 kuukaudessa siitä, kun Metsäkeskus on tehnyt päätöksen tuen myöntämisestä. Lyhentynyt toteutusaika helpottaa hankkeiden rahoittamista. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ EDUSKUNTA hyväksyi kestävän metsätalouden rahoituslain, eli kemeran, muutoksen toisessa käsittelyssään maaliskuun lopulla
Miksi: Puiden vuosirytmin tunteminen auttaa ymmärtämään puiden sopeutumista ilmastoon ja ilmastonmuutokseen. Summa saattaa Marja Hilska-Aaltosen mukaan kasvaa vielä noin kahdeksalla miljoonalla eurolla, jos viime vuonna käyttämättä jääneet varat saadaan siirretyksi tänä vuonna käytettäviksi. Pohjois-Suomessa riittää, kun kaadettavia puita on tuhat hehtaarilla. Pituusja paksuuskasvu käynnistyvät samoihin aikoihin. Lämpösummavaatimus vaihtelee kuitenkin huomattavasti puuyksilöiden, metsiköiden ja puulajin eri alkuperien välillä. Tällaisissa tilanteissa hakemukset jouduttaneen tekemään uudelleen, kun tukipäätös on vanhentunut”, Pentinpuro toteaa. Havupuiden paksuuskasvu päättyy heinä-elokuussa, koivun elokuun alkupuolella. Männyn pituuskasvu päättyy kesä-heinäkuussa, koivun voi jatkua pitkälle elokuuhun. Tuen saamiseksi on nuoresta metsästä kaadettava hehtaarilta vähintään 1 500 kaksisenttistä tai isompaa puuta. Läpimitta kahteen senttiin Uutta on myös se, että pienpuun korjuutukea ei myönnetä kohteille, joille on haettu taimikon varhaishoidon tukea, mutta joiden puusto osoittautuu toteutusvaiheessa sen verran järeäksi, että kohde täyttää nuoren metsän hoitotuen ehdot. Juurten kasvu ajoittuu keskija loppukesään. Yhteishankkeiden kokoamista ei ole rajoitettu maantieteellisesti. Hoitotuki maksetaan nuoren metsän hoitotukena. 4 Missä järjestyksessä puun eri osat aloittavat kasvunsa. Pääpuulajeistamme mänty herää kasvuun ensimmäisenä, kertoo erikoistutkija Anneli Viherä-Aarnio. Mitä: Perehtynyt koivun biologiaan, puiden vuosirytmiin ja ilmastoon sopeutumiseen sekä nopeakasvuisiin lehtipuihin. ”Nuoren metsän hoitotukea saavilla ensiharvennuksilla korjuuajat venyvät usein vuotta pidemmiksi esimerkiksi huonojen korjuukelien vuoksi. MITÄ UUTTA KEMERASSA › kemeratukea ei makseta rahastoille › varhaishoidon ja nuoren metsän hoitohankkeet on toteutettava 12 kuukaudessa tuen myöntämisestä › nuoren metsän hoidossa poistumaan luetaan mukaan kaikki kantoläpimitaltaan vähintään kaksisenttiset puut › Pienpuun korjuutukea ei makseta, jos tuki on varhaisperkaukselle, mutta kohde täyttääkin nuoren metsän tunnusmerkit. 13 MAKASIINI 3 • 2017 13 MAKASIINI 3 • 2017 4926_.indd 13 7.4.2017 11.24. Puut aloittavat kasvunsa, kun lämpösumma (d.d) kohoaa riittävän korkeaksi. Esimerkiksi koivun lehteen tulo on aikaistunut sadan vuoden aikana noin kahdeksalla päivällä. Tukisäädöstö sallii myös useiden metsänomistajien yhteishankkeet. Kasvuun lähtö vaihtelee sen mukaan, miten lämmin kevät on. Kuusen pituuskasvu päättyy männyn jälkeen mutta ennen koivua. Lämpösummaa kerryttävät ne päivät, joina vuorokauden keskilämpötila nousee yli tietyn kynnysarvon (usein viisi astetta). Suomen toiminnanjohtaja Ilpo Pentinpuro ennakoi, että vuoden toteutusaika teettää hankkeiden suunnittelijoille ylimääräistä työtä. Aiemmin vähimmäiskantoläpimitta oli kolme senttiä. 2 Mikä käynnistää puiden kasvun. Koivulla lämpösummavaatimus on Etelä-Suomessa vähintään 30 d.d, männyllä vähemmän ja kuusella selvästi enemmän. Mänty heräilee kasvuun jo ennen koivua, kuusi vasta touko-kesäkuussa. Samaan hakemukseen voidaan liittää tukiehdot täyttäviä, vähintään puolen hehtaarin taimikkokuvioita eri tiloilta. Tällöin hankkeet saataisiin varmemmin toteutettua vuoden määräajassa. Yhteisvoimin tukea pienillekin aloille Kemeratukea maksetaan vähintään yhden hehtaarin varhaishoitohankkeille ja yli kahden hehtaarin nuoren metsän hoitohankkeille. Periaatteessa vaikkapa puolen hehtaarin taimikko Raumalta ja puolentoista hehtaarin taimikko Lieksasta voivat muodostaa kemeratukeen oikeutetun nuoren metsän hoitohankkeen. Milloin puut aloittavat kasvunsa. Hankkeeseen voidaan liittää useita pinta-alaltaan vähintään puolen hehtaarin taimikkokuvioita. Pohjois-Suomessa puiden kasvu käynnistyy pari viikkoa myöhemmin. Jatkossa poistumaan luetaan mukaan kaikki kantoläpimitaltaan vähintään kaksisenttiset puut. Metsätyyppi 1 Mihin aikaan keväästä puut aloittavat kasvunsa. Nuoren metsän hoitotuen vähimmäisedellytyksiä on lievennetty. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA ERKKI OKSANEN Kuka: Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Anneli Viherä-Aarnio. Tukieuroja riittämiin tarjolla Tälle vuodelle kemeravaroja on käytettävissä 56 miljoonaa euroa. Se on neljä miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna kemeratukiin käytetty määrä. 5 Milloin puut lopettavat kasvunsa. Näkyy. Koivu tulee Etelä-Suomessa lehteen keskimäärin toukokuun alkupuolella. 3 Näkyykö ilmastonmuutos puiden kasvuun lähdössä. Tuen saa nuoren metsän perustein, mutta pienpuun korjuutukea ei makseta. Hänen mukaansa nuoren metsän hoitotuki olisi pitänyt rajata kaupallisesti kannattamattomien kohteiden hoitoon
Ahkerimmin ensiharvennuksia tehtiin Hämeessä ja Uudellamaalla, laiskimmin Länsi-Suomessa. Keväällä 2018 on luvassa runsas männyn siemensato Etelä-Suomeen. Ensiharvennuksia lisää rästissä Tämän kevään aikana variseva kuusen siemensato on heikko koko maassa, kertoo Luonnonvarakeskus. ”Seurauksia on vaikea laskea, mutta eurooppalaiselle sahatavaralle avautuu vientimarkkinoita. Hänen mukaansa mäntytavaSahamarkkina lämpenee Voimistuva kysyntä nostaa kantohintoja tänä vuonna, PTT ennustaa. ”Vaikka molempien havutukkien hinnat ovat ylöspäin, niin kuusija mäntytukin hintaero säilyy. Sähköisen pyyntilupahakemuksen on oltava perillä viimeistään 2. Vientimarkkinat ovat jo muutaman vuoden olleet nousussa ja kotimaan omakotirakentaminen näyttää vihdoin heräävän. Pohjois-Amerikassa ollaan menossa kohti rajattua kauppasotaa, sillä Yhdysvallat syyttää Kanadaa sahateollisuuden tukemisesta ja aikoo korottaa tullimaksuja. ”Biojalostamoinvestoinnit lisäävät erityisesti mäntyja koivukuidun kysyntää, ja niitä saadaan ensiharvennuksista”, sanoo elinkeinojohtaja Anssi Niskanen Metsäkeskuksesta. Vaarana on, että sahurit polttavat suhdanteen pohjaan. Vaikutusketju yltää Suomeen saakka.” Kanada vähentänee sahausSahauksessa on tapana olla monien laihojen vuosien jälkeen lyhyitä, parempia aikoja. Samoissa sahausmäärissä oltiin viimeksi finanssikriisiä edeltävinä vuosina. Mäntytukilla hinnannousu on lievempää eikä ylikuumenemisen riskiä ole, koska Äänekosken uusi biojalostamo tarvitsee mäntykuitua. Brexitin vaikutukset näyttävät jäävän pieniksi. Nyt ollaan ainakin määrällisesti menossa siihen suuntaan. ”Suurin juttu on Kiina ja sen nopeasti kasvava huonekaluteollisuus, mikä vauhdittaa kuusitavaran vientiä”, Hietala toteaa. Äänekoski nostaa mäntykuidun kysyntää ja hintaa, ja männyn hakkuut painottuvat harvennuksiin. ”Puun hinnat nousevat tänä vuonna, mutta etenkin kuusitukilla on vaarana, että nousu perustuu epärealistisiin odotuksiin”, PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne näkee. Suuressa osassa maata ensiharvennusta tehtiin vain puolet tavoitellusta, kertoo Suomen metsäkeskus. Valopilkkujakin on, esimerkiksi Egyptissä dollarivarannot ovat korkealla, mikä luo pohjaa rajoitteiden poistamiselle. Erityisesti suurissa yhteisluvissa aikaa vievä hakemuskartan piirtäminen käsin jää pois. PTT:n ennusteen mukaan viime vuonna tehty sahatavaran vientiennätys rikotaan tänä ja ensi vuonna. Se laittaa myös mäntytukkia liikkeelle. Hirvilupien haku sähköiseksi Ensiharvennusrästit kasvoivat entisestään viime vuonna. Myös luvan hakeminen helpottuu, kun lupa-alue määritetään ja hakemuksen tiedot lisätään tietokoneella. Eniten käpyjä esiintyy Etelä-Suomessa ja länsirannikolla. M IK KO H ÄY RY N EN 14 MAKASIINI 3 • 2017 14 MAKASIINI 3 • 2017 4927_.indd 14 7.4.2017 11.23. Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän mäntymarkkinoilla on poliittista, maksuliikenteeseen liittyvää epävarmuutta. Suhdanne on kuitenkin helppo polttaa pohjaan. Kuusikuitupuulla ei ole nousupainetta muuten kuin kuusitukin hinnannousun lievänä seurauksena. Myös kuusen kukinta on enimmäkseen heikohkoa. AJASSA ran vienti Kiinaan kasvaa myös, mutta lievemmin. Siksi luontaiseen uudistamiseen tähtäävät hakkuut pitäisi tehdä viimeistään loppusyksyllä. Luvan voi hakea edelleen myös paperilomakkeella. toukokuuta. Ylikuumenemisen riski Sahojen kannattavuutta ei vieläkään voi sanoa hyväksi, mutta käyntiasteet ovat nousemassa terveelle tasolle. ”Mäntytavarallakin on pohjat nähty ja jonkinlaisia hinnankorotuksia saataneen.” Pohjois-Amerikassa kohti kauppasotaa Euroopassa rakentaminen kasvaa parin prosentin vuosivauhdilla. Lyhyesti Hirvieläinten pyyntiluvat haetaan ensimmäistä kertaa sähköisesti, mikä nopeuttaa hakemusten käsittelyä. Kuusitavaran vientinäkymät ovat sen verran selkeämmät”, Horne sanoo. Kuusensiementen pula pahenee MIKKO HÄYRYNEN SAHATAVARAN tilanne näyttää nyt kohtalaisen hyvältä, Pellervon taloustutkimuksen (PTT) metsäekonomisti Jyri Hietala arvioi. taan ja etsii uusia markkinoita Kiinasta, mikä saattaa heikentää eurooppalaisen tavaran vientiä. Kokonaisuudessaan sahausmäärät nousevat tänä vuonna viidellä prosentilla lähelle 12 miljoonaa kuutiometriä ja kasvu jatkuu ensi vuonna. Männyn siemensatokin on keskinkertaista heikompi
Saatavia on myös metsänhoitoyhdistyksillä ja korjuuja kuljetusyrittäjillä. Suurimmat yksittäisten metsänomistajien saatavat ovat useita kymmeniä tuhansia euroja. Lähde: VTT, Helsingin yliopisto 0–200 t/km /vuosi 200–400 t/km /v. Ne tehdään vuosikymmeniksi tai vuosisadoiksi. Kun satelliittiaineisto yhdistetään ilmastotietoihin, saadaan karttoja hiilen sitoutumisesta. Metsien nettotuotantoennuste 2016 Sanottua Haukiputaalla Pohjois-Pohjanmaalla toimiva Shinshowa Finland -sahayhtiö on jättänyt konkurssihakemuksen ja sen toiminta on pysähtynyt. Arviointimenetelmää ovat kehittäneet muun muassa teknologian tutkimuskeskus VTT ja Helsingin yliopisto. Pienille kaupunkitonteille suunniteltu vaja on mahdollista rakentaa itse, mutta sen voi tilata myös valmiina tai materiaalipakettina. Viertiön mallia pidettiin hyvänä sateensuojana klapeille. ”Pesinnät ovat onnistuneet Helsingissä hyvin, joten nuoret ovat vallanneet uusia metsäalueita itselleen.” Biologi Esa Lammi pääkaupungin liito-oravista, Kirkko ja kaupunki 30.3. 600–800 t/km /v. Metsien sitoman ja vapauttaman hiilimäärän tarkka maantieteellinen arviointi on mahdollista eurooppalaisten Sentinel-satelliittien ottamien kuvien avulla. Lähde: Arktiset Aromit ry 15,8 15 MAKASIINI 3 • 2017 15 MAKASIINI 3 • 2017 4927_.indd 15 7.4.2017 11.23. Edellinen ennätys oli vuodelta 2015, jolloin marjoja vietiin 12,4 miljoonaa kiloa. Pensas/varpu Avoin turvemaa Viljelysmaa Vesi Vihreän värin voimakkuus kuvastaa hiilen sitoutumisen määrää vuoden aikana. Hiilensidonnan paikallista vaihtelua selittää eniten lämpötila. Nyt voittoisasta puuvajasta on valmistunut prototyyppi. 400–600 t/km /v. Jos puiden latvusto on sulkeutunut, laaja lehtija neulaspinta-ala saa valoa ja pystyy sitomaan hiiltä”, kertoo metsänhoitotieteen professori Annikki Mäkelä Helsingin yliopistosta. Metsäalue voi myös olla hiilen lähde, jos metsämaaperä päästää hiiltä takaisin ilmakehään enemmän kuin puusto hiiltä sitoo. ”Yleensä hiiltä päästävät metsät ovat joko todella vanhoja metsiä, vaurioituneita metsiä tai nuoria taimikoita.” Hiilinielut kartalle Satelliittiaineistoja ja ilmastotietoja yhdistämällä syntyy karttoja hiilen sitoutumisesta. ”Paljon hiiltä sitova metsä on täystiheä. fi-sivuilta. Piirustukset löytyvät www.urbaanipuuvaja. ”Kuivaa klapeja kuin pyykkiä, ilmavasti, aurinkoisessa ja tuulisessa paikassa, suojassa sateelta sekä irti maasta, jottei kosteus tule sitä kautta.” Projektipäällikkö Veli-Pekka Kauppinen, Metsään-lehti1/2017 VALTTERI SKYTTÄ SUOMEN metsien hiilinielut ja -lähteet voidaan jatkossa paikantaa jopa kymmenen metrin tarkkuudella. Klapivaja sopii stadiinkin ”Rakennukset ovat aivan ylivertaisia hiilivarastoja. Puun osuutta rakentamisessa täytyy lisätä.” Maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, Helsingin Sanomat 27.3. Vilkkaimman korjuukauden lopulle ajoittuvan konkurssin vuoksi huomattava määrä puunmyyjiä on vaarassa menettää puukaupparahansa. 2016 metsämarjojen viennissä saavutettiin uusi ennätys, 15,8 miljoonaa kiloa. Shinshowa-saha konkurssiin Jaakko Viertiö voitti viime vuonna Aalto-yliopiston opiskelijoille tarkoitetun kilpailun urbaanin puuvajan suunnittelusta. Metsän kykyyn sitoa hiiltä vaikuttavat puuston määrä, ikä ja lehtipinta-ala. Hiilen vapautuminen metsämaaperästä ei ole mukana
16,12?. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan Suomessa on alkuvuoden aikaan korjattu puuta enemmän koskaan vastaavalla jaksolla. nousussa. 11,52 . 40,17 . Helmikuussakin keskiverto ylitettiin viidenneksellä. 17,7?. Jopa mäntykuitupuun kantohintakäyrä on sojottanut yläviistoon joulukuusta alkaen. 45,66?. laskussa * ei vertailutietoa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,13?. 14,93* Ensiharvennus 12,26* 12,26* AJASSA Puumarkkinat Ennätykset murskaksi alkuvuonna Jopa mäntykuitupuun kantohinta on kääntynyt nousu-uralle. 18,11?. Ensiharvennus 12,17?. 15,99?. 17,23?. Hän urakoi sekä Kangasniemen-Pieksämäen metsänhoitoyhdistykselle että Harvestialle. 15,66?. Valtion ja metsäRaakapuun kantohinnat viikolla 13 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,51 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,42 . 18,06* Harvennushakkuu 46,67* 46,72* 15,26 . 43,38?. 38,03 . 41,01 . 57,69?. Ennätystahtiin käynyt puunkorjuu lupaa hyvää jatkolle. 57,93?. 18,68?. Ensiharvennus 12,46?. 15,93 . 15,68?. 44,32 . 57,67?. Uudistushakkuu 57,53?. 14,41?. Luken yliaktuaari Jukka Torvelainen kertoo, että hakkuumäärien kasvu keskittyy yksityismetsiin. 15,38?. 55,68* 36,27* 16,67 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,35 . 12,17?. TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ VIIME vuosien investoinnit puunjalostukseen alkavat näkyä myös metsissä. 36,56 . 58,62?. 14,34?. Uudistushakkuu 55,99 . 15,22 . Yksityismetsien puukauppamäärä on joka viikko alkuvuoden aikana ollut suurempi kuin vastaavalla viikolla viime vuonna. Puunkorjaajat ovat viime kuukauden mättäneet puita ennätystahtiin. 15,85?. 17,22?. Uudistushakkuu 57,06?. ???. 48,18?. 16,7* Uudistushakkuu 56,05* 56,26* 18,47?. 15,42?. Harvennushakkuu 48,76 . ”Puun kysyntä on kasvanut jo pari vuotta, kun Pietarsaaren ja Oulun tehtaat ovat lisän16 MAKASIINI 3 • 2017 16 MAKASIINI 3 • 2017 4923_.indd 16 7.4.2017 11.10. 11,59?. ??. 41,93?. Tammikuun luku oli kolmanneksen suurempi kuin kymmenen edellistammikuun keskiarvo. Hakkuukoneet ovat viime ajat mättäneet puuta nurin kellon ympäri. Valtakunnallinen keskihinta on kohonnut yli 70 senttiä. 50,27 . 11,66 . Konehongan moto kiirehti talvileimikkoa kuntoon maaliskuun lopulla Kangasniemellä. 14,79?. Yhdistyksissä optimismia Metsänhoitoyhdistyksissä tulevaisuutta arvioidaan toiveikkain sävyin. 16,87?. Talven aikana ei taukoja ole tarvinnut pitää”, kertoo koneyrittäjä Jarno Oksanen Kangasniemeltä. 17,57?. 56,76?. Harvennushakkuu 49,66 . 15,38?. ”Vauhti on kiintynyt viime syksystä alkaen. 11,42 . Tammikuussa hakattiin 6,4 ja helmikuussa 6,3 miljoonaa kuutiometriä. 37,1 . 58,67?. 17,55?. 16,79 . Ensiharvennus 40,54?. 49,14 . Harvennushakkuu 47,38?. 17,87?. 15,32?. 11,43?. 16,26?. 12,02?. 18,71?. Alkuvuoden ostot ovat vain reilu kolmannes korjatusta puumäärästä, joten teollisuuden leimikkovarannot hupenevat, mikä vahvistanee ostotarpeita. yhtiöiden metsien hakkuut ovat keskimääräisellä tasolla. 19,12?. Oksasen kertoma kuvaa hyvin tilannetta. Kauppakin käy Myös puukauppaa on käyty tahtiin, johon aiemmin on ylletty vain vuoden 2007 supersuhdanteessa
Jossain vaiheessa metsänomistaja totesikin, että saattaisi metsässä olla muutakin hakattavaa kuin ne rajan varresta kaadetut puut. 16,03 . 42,78 . 15,21?. Asian käsittely sujui hyvässä hengessä. 51,08 . Myös Kangasniemen-Pieksämäen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Ismo Kallio kiittelee hyvää puukauppatilannetta. Näin edellytykset myös ensi kauden talvileimikkokauppaan ovat hyvät.” MIKKO RIIKILÄ METSÄYHTIÖN maaliskuinen hakkuu itäisessä Keski-Suomessa lipesi karvan verran naapurin puolelle, josta kaadettiin puolenkymmentä kuutiota puuta. 13,02 . 16,88?. ?. Harvennuskohde oli taajaa koivikkoa, jonka alle oli synRajarikko poiki pystykaupan Harvennus (2,5 ha) määrä, m3 kantohinta, e/m3 yhteensä, euroa kuusitukki 38 47 1 786 kuusikuitu 60 15 900 koivutukki 7 35 245 koivukuitu 160 14 2 240 Uuditushakkuu (0,3 ha) Kuusitukki 96 56 5 376 Kuusikuitu 28 17 476 Koivukuitu 5 17 85 Yhteensä 11 108 euroa tynyt lupaava kuusentaimikko. Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 51 . Harvennushakkuu 45,4?. 16,9?. 58,06 . 16,43 . Harvennushakkuu 47,51 . Ostomies rajasi kahden ja puolen hehtaarin harvennusleimikon ja kolmanneshehtaarin järeäpuista päätehakkuuta. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. 55,38 . Uudistushakkuu 54,55 . Harvennushakkuu 45,51?. Ensiharvennus Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2017 2016 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,4 0,8 0,12 0,6 0,2 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. 17,55 . Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. 14,14?. 36,12 . Keväisen korjuuajankohdan vuoksi metsäkuljetusmatkaa jatkettiin parilla sadalla metrillä, ja puut ajettiin kelirikkoaikaan ajokelpoisen tien varteen. neet puunkäyttöään. 41,01?. 13,93?. 17,61 . 43,28 . 12,71?. 15,9 . 14,72?. Vahingossa hakatut rajapuut yhdistettiin samaan kauppaan. Niiltä sijoilta lähdettiin metsään. 14,84?. Yöpakkasten ansiosta korjuu sujui maaliskuun lopulla murheitta ja kuusentaimikko säilyi vaurioitumattomana. 14,93 . Rautakosken mukaan myös mäntytukin kysyntä on alueella ollut vähintään kohtalaista. Puun kysyntänäkymät Varkauden ja Äänekosken uusien kuitupuuta ahmivien laitosten puolivälissä ovat erinomaiset. 18,93?. 16,59?. Ostomies otti viipymättä yhteyttä vahinkoa kärsineeseen. 17,88 . Ostaja ja myyjä sopivat, että leimikko hakataan heti, kun naapuripalsta on saatu valmiiksi. 15,72?. Samalla sahat ovat lisänneet tukin ostojaan. Tiedot kerätään viikoittain. 15,58 . Kohde oli talvella korjattava. Ensiharvennus 12,07* 11,85* Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,78 . Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Äänekosken vaikutukset eivät vielä näy puukaupassa, mutta jatkossa nekin vauhdittanevat täkäläisiä puumarkkinoita”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan toiminnanjohtaja Juha Rautakoski. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. 48,53 34,13?. 57,26 . 15,94?. 15,61 . 40,75 . Uudistushakkuu 52,57 . Ensiharvennus 11,66?. 54,02 . Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. ”Kuusitukin tarve on niin kova, että talvihakkuut jatkuvat niin pitkään kuin suinkin ja jatkuvat heti, kun kelirikkoleimikoille päästään.” Kallion mukaan metsänomistajat ovat teettäneet puun myyntisuunnitelmia ennätystahtiin ja alueen hakkuumahdollisuudet ovat täyskäytössä. Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,07 . 11,01?. 18,87 . 45,38?. 52,01 . Uudistushakkuu 56,9 . Yhdistys toimii Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa. 17 MAKASIINI 3 • 2017 17 MAKASIINI 3 • 2017 4923_.indd 17 7.4.2017 11.10. ”Hyvin sujuneen talvikorjuun ansiosta metsäyhtiöille ei juuri jää hakkaamattomia talvileimikoita. 18,16?. Hakkuussa kertynyt puumäärä ylitti leimikkoa rajattaessa tehdyn ennakkoarvion, joten myyjälle kertyi myyntituloja tuhansia euroja odotettua enemmän. 17,82 . 17,52 . 42,62?. 14,93
Etelä-Suomessa sisäisiä eroja on Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Häme-Uusimaalla. Eteläpuolella metsät ovat puustoisempia ja järeämpiä ja hintataso ominaisuuserot huomioidenkin korkeampi. ”Pohjois-Satakunnassa metsien ominaisuudet ovat paremmat, mutta eteläpuolella on väkirikkaita kuntia, mikä selittää osan hintaerosta. Kauppasummaa ei kerrottu. Stora Enso on edelleenkin Tornatorin suurin omistaja. AJASSA TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN METSÄTILAN hinta voi maakunnan toisella laidalla olla alhaisempi, vaikka metsän ominaisuudet ovat paremmat. Tornatorin toimitusjohtaja Sixten Sunabacka työskenteli UPM:n metsäjohtajana vuosina 2005–2010. Ainoastaan Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa tekevät poikkeuksen, mutta ero ei ole iso. Asetelma on mielenkiintoinen, sillä tavallaan UPM myi metsäomaisuutta kilpailijalleen, joka puolestaan sitoutui myymään puuta takaisin. Hintatasossa ei ainakaan vielä näy mainittavia muutoksia. 18 MAKASIINI 3 • 2017 18 MAKASIINI 3 • 2017 4925_.indd 18 7.4.2017 11.22. Tosin seurannassa ei ole mukana pienimpiä, alle kymmenen hehtaarin tiloja. Ainoastaan Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa on havaittavissa pientä nousua. Muissa Keski-Suomen maakunnissa ei sisäisiä hintaeroja juuri ole. Maakuntien eteläosien hintataso on pohjoisosia korkeampi, vaikka otetaan huomioon puuston erot. Markkinat METSÄTILAKAUPAT 1.1.31.3.2017 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto kpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% €/ha €/m3 kerroin Varsinais-Suomi 5 4 83 Satakunta 9 4 79 Häme-Uusimaa 19 13 306 32 10 113 36 4 969 44 1,07 Etelä-Karjala 13 6 120 Kymenlaakso 8 2 31 Pirkanmaa 15 15 300 30 14 102 32 4 179 41 0,93 Etelä-Savo 12 15 344 28 11 127 39 4 477 35 0,85 Eja K-Pohjanmaa 42 37 831 29 15 91 25 2 586 28 0,89 Keski-Suomi 20 27 766 30 14 112 33 3 833 34 0,88 Pohjois-Savo 18 26 1 073 31 13 104 32 3 487 33 Pohjois-Karjala 21 25 697 27 15 116 31 3 309 29 Kainuu 41 49 3 798 19 4 90 23 2 032 23 Pohjois-Pohjanmaa 60 33 2 244 19 6 85 14 1 644 19 0,86 Lappi 8 20 1 482 29 12 61 13 963 16 Koko maa 291 276 12 154 1.1.-31.3.2016 355 276 1 3792 *Kertoimet ovat toteutuneiden kauppahintojen ja summa-arvomenetelmän antaman hinnan suhde. Tornator syntyi, kun Stora Enson metsät yhtiöitettiin. Kainuussa ja Lapissa sisäistä hintaeroa ei ole. Näihin johtopäätöksiin Hannu Liljeroos on päätynyt kolme vuotta jatkuneen hintaseurantansa perusteella. Asutus vaikuttaa hintaan Osassa maakunnista metsätilojen hinnat vaihtelevat maakunnan sisällä reippaasti. Liljeroosin aineiston perusteella myydyt tilat ovat keskimääräistä vähäpuustoisempia. Maaliskuussa tilamarkkinoiden uutinen oli, että Tornator osti UPM:ltä 23 000 hehtaaria pääasiassa Pohjois-Karjalassa sijaitsevia metsiä. Samalla sovittiin, että Tornator myy vuosittain huomattavan määrän puuta UPM:n Itä-Suomen tehtaille. Hehtaarihinnat ovat samantasoisia sekä isoissa että pienissä kaupoissa. Ainoastaan Kuopiossa metsätilat ovat vähän kalliimpia kuin muualla Pohjois-Savossa. Häme–Uusimaalla metsä kalleinta kaikilla mittareilla. Kauppamäärät samalla tasolla. Selvä ero löytyy myös Keski-Suomen maakunnasta. Myös väestön varakkuudella ja maatalousja metsämaan suhteella saattaa olla vaikutusta”, Liljeroos pohtii. Pohjois-Karjalassa jättikauppa Metsätilamarkkinoiden alkuvuosi on ollut tarjonnan osalta hiljainen, mutta kauppoja on tehty täsmälleen viime vuotta vastaava määrä. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla hintataso nousee tasaisesti Koillismaalta kohti eteläosan kuntia. Mitä korkeampi kerroin, sitä kalliimpia metsätilat ovat. Hintataso pysynyt vakaana Kolmen vuoden aineisto osoittaa, että metsätilojen hintataso on pysynyt vakaana. Seurannan mukaan metsätilakaupoissa ei juuri tunneta tukkualennusta. Kainuu kauppamäärien kärjessä. Pohjanmaan maakunnat seuraavina. Asutus vaikuttaa hintoihin enemmän kuin jalostuslaitosten sijainti. Tarjonta viime vuotta pienempää
C M Y CM MY CY CMY K 1s-pottiputki_final.pdf 1 4.4.2017 13.21 4920_.indd 19 6.4.2017 17.09