METSÄNOMISTAJA UUSI METSÄ KOLMEN TAIMIKON TARINAT Uudelle uralle 4154_.indd 1 7.4.2016 17.25. M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 3/2 01 6 TE EM A : U U SI M ET SÄ 14. HUHTIKUUTA • NUMERO 3/2016 • 9 € • WWW.METSALEHTI.FI Metsävaratietojen saatavuus laajenee • Tilakauppaa käyty alkuvuonna vilkkaasti LUONNONHOITO AINA EI TARVITSE OJITTAA KÄSIN TEHTY NÄIN VUOLET PAJUPILLIN VILLE KOPRA SAHAUSTA KOLMANNESSA POLVESSA UUDISTAMISESTA 16 KYSYMYSTÄ Matti Tiusanen ryhtyi puuntuottajaksi
Kysy lisää metsäasiantuntijaltasi tai tutustu palveluun metsaforest.com. Tämän lisäksi saat metsävakuutuksen ja vakuuden siitä, että taimikko on luovutushetkellä keskimäärin 1,3 metriä, huippukuntoinen ja tiheys tavoitteen mukainen. 4155_.indd 2 7.4.2016 17.24. Palvelu sisältää maanmuokkauksen, taimet ja niiden istutuksen, uudistamisraportin, tarvittaessa täydennysviljelyn ja varhaishoidon takuuhintaan. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. Taimiturvapalvelusta 30€ HEHTAARIALENNUS (alv %) METSÄ GROUP. Tarjouksena 30 euron hehtaarialennus uusiin 31.5.2016 mennessä tehtyihin tilauksiin. Tämä, jos mikä on helppoa, riskitöntä ja tuottavaa metsäomaisuuden hoitoa. METSÄNI, OTETAANKO TAIMITURVA KASVUSI TURVAKSI. Palvelu on tarkoitettu Metsäliitto Osuuskunnan jäsenille. Taimiturva-palvelu varmistaa, että metsäsi alkaa tuottaa heti alusta lähtien
METSÄ NYT Kevään riemu virtaa huhtikuun 6. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Rojahtanut kuusivanhus on yksi metsän arvokkaimmista yksilöistä, se tarjoaa suojan lukuisille uhanalaisille kääville ja kovakuoriaisille. KUVA: SANNI SEPPO 4156_.indd 3 8.4.2016 19.42. päivä vanhassa kuusikossa Kivinokan luonnonsuojelualueella Helsingissä
50 Nuori patruuna Ville Kopra 58 Helmiä tehtaalta 63 KOLUMNI: Marssivatko seuraavaksi metsänomistajat. 50 Versowood on kasvanut Ville Kopran johdolla vauhdikkaasti. 14 Laiton puu syynissä 15 Kuusen kävyt käyvät vähiin 16 MARKKINAT: Pääskyjä odotellessa 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Sähköisen sähäkkä kauppa 18 Metsän myynti piristyi alkuvuonna 21 VERKOSTA: Jakaa vai pantata. s. 2016 SE PP O SA M U LI RA U N O TR Ä SK EL IN 4 MAKASIINI 3 • 2016 4157_.indd 4 8.4.2016 20.29. SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI Teema Uusi metsä 22 Kolmen taimikon tarina 32 RAHAPUU: Hyvä metsänomistaja Oma metsä 34 METSÄNHOITO: 16 kysymystä uudistamisesta 38 LUONNONHOITOKOULU: Älä oijta turhaan 41 PIKATESTI: Lämmintä kuppiin 42 TUTKIMUS: Virukset apuun 44 PERINTÖMETSÄ: Hallintaoikeudesta eroon 46 KYSY POIS: Onko pöllöstä myyrävahdiksi. 48 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Tee itse puutaidetta Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: 100 miljoonaa taimikoihin 6 METSÄNOMISTAJA: Matti Tiusanen ryhtyi puuntuottajaksi 12 UUTISET: Metsätietoa avoimesti verkkoon 13 METSÄTYYPPI: Millaista Tapiota tarvitaan. s. Antti Favén maalasi Gösta Serlachiuksesta 1939 maisemamuotokuvan, jossa näkyvät sekä tehdas että maailmanmarkkinat. 58 NRO 3 14.4
Siellä on teille myös uusi pyyntö. Kuka ties jo pian metsissä ryhdytään kasvattamaan täsmäpuuta uusiin käyttökohteisiin. 72 Mainettaan parempi hauki 72 KÄSIN TEHTY: Soita kevät käyntiin 78 RISTIKKO 80 PILKKEET: Miten itikka lentää. Poimimme kokoelmaan yhden tarinan kultakin vuosikymmeneltä. Tavoitteeseen pääseminen vaatii tutkijoilta huomiota edelleen myös metsien alkutaipaleeseen. 64 s. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Pääkirjoitus METSÄLEHDEN vuosikerrat ovat ehtymätön ideoiden lähde. Siksi on tärkeää, että taimet ja siemenet ovat laadukkaita sekä menetelmät varmoja ja kustannustehokkaita. SE PP O LU H TA M A RK U S TU O RM A A RA U N O TR Ä SK EL IN 5 MAKASIINI 3 • 2016 4157_.indd 5 8.4.2016 20.29. Taimikoiden perustaminen koettelee metsänomistajien kukkaroa ylivoimaisesti eniten. Tällä kertaa luimme vanhoja juttuja metsien uudistamisesta kolmelta viime vuosikymmeneltä. Niiden tutkimiseen on panostettu, ja tulokset alkavat näkyä. Metsän alkuvaihe on vaatinut paljon työtä, mutta nyt nuoret puustot kerryttävät kuutioita hyvää vauhtia. Kysymykset ja vastaukset löydät sivuilta 34–37. 100 MILJOONAA TAIMIKOIHIN Tämän numeron kannen kuvasi Sami Karppinen Luonnosta 64 LUHTA: Pesäpaikka haussa 68 ENNEN & NYT: Kaivukuopasta keitaaksi 70 TAPION PÖYTÄ: s. Juttuja lukiessa oli mielenkiintoista huomata, miten paljon uudistamisen menetelmät ovat muuttuneet lyhyessä ajassa. Muun muassa koneellinen istuttaminen ja taimikonhoito tulevat yleistymään. 82 TUOTE & TEKIJÄ: Pärekori tehdään männystä Piekana on Lapin pahtojen yleisin petolintu. 50 s. Luonnonvarakeskuksessa on hahmoteltu, että metsien kasvu olisi mahdollista nostaa nykyisestä reilusta sadasta miljoonasta 150 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Parantamisen varaa on edelleen, ja kehitys jatkuu. Kiitos kaikille hyvistä kysymyksistä! Valitsimme niistä kiinnostavimmat tähän lehteen, ja palaamme loppuihin kysymyksiin myöhemmissä numeroissa. Vanhin kohteista on peltotaimikko vuodelta 1989. Arvonnan tulos selviää sivulta 80. Viime vuosina maanmuokkaukseen, istuttamiseen ja kylvöön on kulunut vuosittain noin 100 miljoonaa euroa. PYYSIMME viime numerossa teitä lukijoita lähettämään meille metsänuudistamiseen liittyviä kysymyksiä. Saimmekin niitä runsaasti. Kaikki kolme tapausta kertovat kasvun ihmeestä. Valitsimme niistä kolme ja kävimme katsomassa, mitä jutuissa haastatelluille metsänomistajille ja heidän taimikoilleen nyt kuuluu. Vaikka uudistaminen ei olisikaan onnistunut siten, kuin oli tarkoitus, tilan on täyttänyt sankka metsä
METSÄNOMISTAJA ”TÄMÄ RIITTÄÄ MINULLE” Kun äänekoskelainen Matti Tiusasen lopetti insinöörin työt ja ryhtyi puuntuottajaksi, loksahtivat elämänarvot paremmin kohdalleen. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN 6 MAKASIINI 3 • 2016 6 MAKASIINI 3 • 2016 4229_.indd 6 8.4.2016 19.51
7 MAKASIINI 3 • 2016 4229_.indd 7 8.4.2016 19.51
”Mielestäni Suomessa voisi nykyistä tehokkaammin keskittää hyvät pellot aktiivisille maataloustuottajille. Muutimme tänne asumaan Tampereelta 1980-luvun puolivälissä. Hiljattain 60 vuotta täyttäneellä miehellä on riittänyt talon pihapiirissä tekemistä muutenkin, sillä tuli tuhosi viime keväänä Tiusasen 500-neliöisen konehallin. Itse olen kotoisin Anttolasta. toja. 8 MAKASIINI 3 • 2016 4229_.indd 8 8.4.2016 19.51. ”Tämä on Pirkko-vaimoni kotitila. Tuvan ikkunasta pilkistää yksi Suomen lukuisista Pyhäjärvistä, joka on myös kuuluisa lintujärvi. Samassa rytäkässä paloi traktori ja käytännössä kaikki työkalut. Puuntuottajan Pajeroon on kertynyt lähes miljoona kilometriä. Halttusen kantatilaan kuuluu 108 hehtaaria metsää ja 22 hehtaaria pelMatti Tiusasen metsätilat sijaitsevat noin kymmenen kilometrin säteellä Halttusen talosta. Ehkä valtiolta löytyisi jälleen työkaluja asian edistämiseen.” Vuosi sitten palossa tuhoutuneen konehallin tilalle on jo noussut uudet rakennukset. ”Palossa menehtyi myös yksi koira, mutta kaksi sain pelastetuksi. K aksi jämtlanninpystykorvaa ja norjanharmaahirvikoira Kepa pitävät huolen siitä, että Halttusen talon pihapiiriin Sumiaisten Viitakylällä ei saavuta yllättäen. Osa pelloista on vuokrattu lampurille, Tiusaset viljelevät viljaa enää pienimuotoisesti. ”Kepa on vasta kymmenkuinen, ja minulle on tulossa toinenkin harmaan pentu. Silloin saman katon alla asui vielä väkeä neljässä sukupolvessa”, Tiusanen muistelee. Toiveissa olisi saada kasvatettua vielä yksi hyvä hirvikoira, jolle voisi teettää pennut”, kenneltoimintaa harrastava isäntä Matti Tiusanen juttelee. Nyt tilalle on noussut kaksi uutta rakennusta, jotka alkavat olla viimeistelyä vaille valmiita. Onneksi tuuli oli poispäin asuinrakennuksista, muutoin olisi voinut mennä talokin.” Metsätaloudesta päätulonlähde Halttusen talo sijaitsee metsien ja peltojen keskellä, seitsemäntoista kilometrin päässä nykyisin Äänekoskeen kuuluvan Sumiaisten keskustasta. Huonot pellot olisi järkevintä metsittää
”Metsänomistajalta vaaditaan aktiivista panosta, jos metsästä mielii saada tuloja.” Männikön uudistaminen kylvämällä auttaa hirvituhoa vastaan. 9 MAKASIINI 3 • 2016 4229_.indd 9 8.4.2016 19.51. Kun tavaraa on paljon, voi kuormasta vähän syödäkin
”Metsätalous on ollut tilan päätulonlähde. Sen sijaan tärkeää on aloittaa metsän hankinta riittävän nuorena. Tällä paikalla suola on tehnyt jo kauppansa. Tiusasen tiloilla keskimääräinen vuosittainen hakkuusuunnite on noin 1 000 kuutiometriä. Minulla on vanha Valmetin hakkuukone, mutta sen ylläpito on kallista ja olen harkinnut siitä luopumista. ”Painopiste on nuorten kasvatusmetsien harvennuksissa. Se kannustaa metsänhoitoon. Aina löytyy kohteita, jotka vaativat toimenpiteitä. Tosin Kuopion sellutehdashanke hieman askarruttaa. Miehen mielestä pitäisi puhua ennemmin puuntuottajista kuin metsänomistajista. Metsiin Tiusaset ovat sen sijaan panostaneet suunnitelmallisesti. Saadut tulot on sijoitettava mahdollisimman järkevästi elämiseen, lainojen lyhentämiseen, uusien tilojen hankintaan sekä tuotantopanoksiin. Metsänomistajalta vaaditaan aktiivista panosta, jos metsästä mielii saada tuloja.” ”Aloittaessa tuntui, että sata metsähehtaaria tarjoaa itselle toimeentulon, mutta enää se ei riitä.” Matti Tiusanen sanoo taimikoidensa säästyneen pahoilta hirvituhoilta, vaikka hän on sijoittanut nuolukiviä mäntytaimikoiden äärellekin. Nautin työnteosta metsässä ja viihdyn luonnossa koirien kanssa muutenkin.” Puuta myytävä tasaisesti Tiusanen painottaa, että toimeentulon saaminen metsästä edellyttää jatkuvaa työtä. Kaupunkina Äänekoski elää investointien ansiosta uuden nousukauden aikaa.” Myös muualta Suomesta kantautuvat metsäteollisuuden investointisuunnitelmat ovat tervetulleita. Puuntuottajana pärjäämisen edellytys on, että puuta myydään tasaisesti. Myyn puut pääasiassa pystykaupalla.” Äänekosken seudulla puuntuottajien motivaatiota on nostattanut Metsä Groupin biotuotetehtaan rakentaminen paikkakunnalle. ”On selvää, että puu käy jatkossa kaupaksi. Hinta tuskin ainakaan laskee. ”Eihän kukaan puhu lehmänomistajistakaan vaan maataloustuottajista. ”Luottavatkohan sijoittajat tyhjästä käyntiin polkaistavan tehtaan kannattavuuteen ja puuhuollon varmuuteen. Sii10 MAKASIINI 3 • 2016 4229_.indd 10 8.4.2016 19.51. Metsiin panostaminen on ollut mielestäni oikea ratkaisu. Tiusanen on seurannut historiallista projektia myös Äänekosken kaupunginvaltuuston puheenjohtajan sekä Metsä Groupin piiritoimikunnan jäsenen rooleissa. Tehdas olisi myös melko lähellä Äänekoskea.” Nuorena omistajaksi Matti Tiusanen kannustaa metsästä kiinnostuneita nuoria harkitsemaan puuntuottajan ammattia. Hän korostaa, ettei heti tarvitse hankkia satojen hehtaarien metsäomaisuutta. Metsätiloja on nyt 14, ja metsäpinta-ala on kohonnut yhteensä 322 hehtaariin
Saaliksi tuli kolme kuhaa sekä haukia ja mateita. Naapurit ovat harvassa, eikä täältä löydy esimerkiksi pienille lapsille leikkikavereita. ”Kun istui määrätyssä toimistopömpelissä päivät pitkät, niin lopulta väkisin tuli mieleen, että voisihan sitä ihminen muutakin tehdä.” Muutoksen myötä tulotaso on pudonnut, mutta se ei haittaa, sillä elämänarvot ovat nyt paremmassa järjestyksessä. Yritysmaailmassa on elettävä enemmän hetkessä.” Yritystoiminta ei kuitenkaan ole täysin jäänyt. Talvisin teen myös traktoriurakointia.” Eläkkeelle saati toimettomaksi Tiusanen ei ole ihan heti jäämässä. Lisäksi itselläni on BioMat11 MAKASIINI 3 • 2016 4229_.indd 11 8.4.2016 19.52. Yhden tilan omistamme jo yhdessä pojan kanssa yhtymänä.” Matti Tiusanen (vas.) on seurannut Äänekosken biotuotetehdashanketta Äänekosken kaupunginvaltuuston puheenjohtajan paikalta. Tällä hetkellä hän on osakkaana Sumergia Oy:ssä, joka vastaa Sumiaisten lämpölaitoksen ylläpidosta ja raaka-ainehuollosta. Puun hinnat eivät ole nousseet missään vaiheessa samaa tahtia kuin muut kustannukset. ”Ostamme ja korjaamme energiapuuta, jota kuluu vuosittain noin 1 000 kiintokuutiota. ”Saan metsästä toimeentuloni pitkäjänteisellä työllä ja se riittää minulle. ”Maaseutu on autioitunut vauhdilla. Tiusanen nimittäin lukeutuu ihmisiin, joilla aikaa ja virtaa riittää moneen. Sukupolvenvaihdosta Halttusen talossa ei ole vielä tarkemmin pohdittu, mutta ainakin yhdellä neljästä lapsesta on kiinnostusta metsätalouteen. Vapaa-ajalla häntä työllistävät muun muassa Keski-Suomen Osuuspankin edustajisto, Kennelpiirin hallitus, Lions-toiminta sekä Sumiaisten riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan tehtävät. ti-niminen yritys, joka hakettaa Sumergian hankkimat puut. ”Aloittaessa tuntui, että sata metsähehtaaria tarjoaa itselle toimeentulon, mutta enää se ei riitä. tä, kun Tiusanen yhdessä Pirkko-vaimonsa kanssa sai Halttusen kantatilan omistukseensa, tulee ensi vuonna kuluneeksi kolmekymmentä vuotta. Koneenrakennusinsinöörin koulutuksen saanut mies ehti olla mukana useammassa hydrauliikka-alan yrityksessä ennen siirtymistään päätoimiseksi puuntuottajaksi vuonna 2006. Työ on itsenäistä ja välillä yksinäistä. Jos kaikki työt tekisi itse, niin nykyisellä pinta-alalla työllistäisi itsensä täysipäiväisesti.” Tiusasen mielestä puuntuottaja voi nykyään hyvin asua kaupungissa, mutta metsässä pitää viihtyä itsekseen. Hirvijahtiin ja kalallekin mies vakuuttaa ehtivänsä usein. ”Ehkä yhtymämuotoinen malli voisi olla meidän tapauksessa toimivin. ”Eilen kävimme Keiteleellä kokemassa talviverkot. Korpeen ei kannata uutta taloa rakentaa, mutta mielestäni metsäyrittäjyys ei edellytä tilalla asumista”. Viime lokakuussa Jyrki Katainen ja Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan muurasivat tehtaan peruskiven. Kalassa on pysytty hyvin.” n Arvot uuteen järjestykseen Matti Tiusasella on pitkä kokemus yrittäjyydestä myös metsätalouden ulkopuolelta
Metsäkeskuksen Lahden toimipisteessä tilannetta esitteli metsäneuvoja Leena Kalin. Lopputulos on se, että metsävaratietoa on tulossa verkkoon kenen tahansa saataville. ”Uudistuksen lähtökohtana on henkilötiedoista erotetun, AJASSA Metsätietoa avoimesti verkkoon Metsistä kerätyn tiedon saatavuus vapautuu, mutta metsänomistajilla ei ole syytä huoleen, Metsäkeskuksesta vakuutetaan. Tämän takaa metsätietolain uudistus, jota valmistellaan parhaillaan maaja metsätalousministeriössä. 12 MAKASIINI 3 • 2016 12 MAKASIINI 3 • 2016 4257_.indd 12 8.4.2016 19.37. Nykyisin metsää koskeva ympäristötietopyyntö pitää perustella, kun sitä kysyy Metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä ja tietoa luovutetaan Metsänomistaja näkee metsänsä tietoja Metsään.fisivustolla. pelkän metsävaratiedon jakelu nykyistä vapaammin. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVA JUHA TANHUA EUROOPAN UNIONI ja Suomen hallitus ovat panneet pyörät pyörimään niin, että Suomen metsistä kerätty metsätieto tulee saataville nykyistä vapaammin. Metsäkeskuksen mukaan metsänomistajilla ei ole syytä huoleen, sillä henkilötietolain säädökset on otettava yhä huomioon, kun metsävaratietoja ja yhteystietoja yhdistellään. Lakimuutokseen on kaksi syytä, joista toinen on pakko. EU-säädös vaatii Ensimmäinen syy metsätietolain muutokseen on EU:n ympäristödirektiivi. Metsäkeskuksen toimistoissa kuka tahansa voi pyytää nähtäväksi kenen tahansa metsävaratiedot. Kyselijä voi kirjoittaa tiedot ylös, mutta tietoja ei voi tulostaa tai kuvata. Se nostaisi merkittävästi julkisin varoin kerätyn tiedon hyödyntämisastetta ja lisäisi uusien palvelujen tarjontaa metsänomistajille”, sanoo metsätiedon palvelupäällikkö Jorma Jyrkilä Suomen metsäkeskuksesta
› Metsätiedolla tarkoitetaan kaikkea tietoa metsäalueesta, kuten mitä metsäalueella kasvaa, kuka sen omistaa ja mitä ilmoituksia tai hakemuksia metsään liittyen on tehty. Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi aikuista lasta. METSÄTIETO JA METSÄVARATIETO › Suomen metsäkeskus kerää tietoa yksityisten henkilöiden tai tahojen omistamista metsistä. Metsäala on käynyt läpi suuren muutoksen. › Metsävaratietoa ovat muun muassa puuston määrä, metsäluontokohteet sekä talousmetsään liittyvät toimenpide-ehdotukset eli metsänhoitotarpeet ja hakkuumahdollisuudet. Millaista Tapiota tarvitaan. 13 MAKASIINI 3 • 2016 13 MAKASIINI 3 • 2016 4257_.indd 13 8.4.2016 19.37. Metsäkeskukselta voi jo nyt pyytää metsänomistajien yhteystietoja metsätaloutta koskevaan suoramarkkinointiin. ”Kannattaa muistaa, että jo nykylainsäädäntö mahdollistaa sen, että menemällä Metsäkeskuksen toimistolle voi pyytää nähtäväksi kenen tahansa metsävaratiedot”, Riissanen sanoo. Markkinointimielessä metsänomistajien yhteystietoja voi hakea esimerkiksi koneliike, joka myy mönkijöitä metsätalouskäyttöön. Tämän hetken aikataulun mukaan hallitus antaa esityksen uudesta metsätietolaista kesätai elokuussa ja lakimuutos tulee voimaan vuoden 2017 alusta. 4 Omistatko metsää. Tapion kannalta myös digitalisaatio avaa uusia ulottuvuuksia. Mitä: Harrastaa metsästystä, golfia ja jääkiekkoa. Direktiivin mukaan julkiset ympäristötiedot on kuitenkin luovutettava ilman perusteluvaatimusta, joten lakia on pakko muuttaa. Sellubisnes pelittää hyvin ja tehdasinvestoinnit tuovat puulle kysyntää. ”Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että metsävaratiedot voisivat olla saatavilla avoimesti internetissä”, kertoo ylitarkastaja Niina Riissanen maaja metsätalousministeriöstä. Metsävaratietojen täydelliseen sähköiseen luovutukseen tulee edelleen olla metsänomistajan suostumus. 3 Miltä metsäalalla näyttää. Metsäkeskuksen tietojärjestelmissä oleva metsävaratieto on direktiivin mukaista ympäristöä kuvaavaa tietoa. Metsien kestävää ja vastuullista käyttöä edistävää Tapiota. Yhteystiedot luovutetaan perusteluita vastaan, jos metsänomistaja ei ole erikseen kieltänyt suoramarkkinointia. Esimerkkinä ovat jo nyt Paikkatietoikkuna.fi-sivustolla vapaasti näkyvät metsien valtakunnalliset inventointitulokset. Tapiolla on takanaan yli satavuotinen historia mutta kaupallisena yhtiönä se on toiminut vasta runsaan vuoden. Metsälehteä julkaiseva Metsäkustannus Oy on osa Tapio-konsernia. Kyllä, Nivalassa Pohjois-Pohjanmaalla. Mistä: Työskennellyt aiemmin OP-ryhmän maaja metsätalousasiakasliiketoiminnasta vastaavana johtajana ja PTT:n tutkimusjohtajana. Lakiin ollaan lisäämässä muutama uusi hakuvaihtoehto, joilla palveluitaan markkinoivat voivat etsiä sopivien metsänomistajien yhteystietoja. ”Yksi vaihtoehto avoimelle metsävaratiedolle on Metsäkeskuksen Metsään.fi-palveluun tehtävä uusi avoin osio. Ratkaisuja etsitään yhdessä metsäalan etujärjestöjen kanssa. ”Tällä hetkellä on voinut hakea esimerkiksi Kokkolassa asuvien naismetsänomistajien yhteystiedot. Mielenkiintoisia ja haasteellisia työtehtäviä muuttuvassa toimintaympäristössä. Kukaan ei enää puhu auringonlaskun alasta. Tiedot jo nyt nähtävillä Vapaasti esillä oleva metsävaratieto voisi olla niin sanottu hilatai kuvioverkko, jossa näkyy metsätietoa muttei maanomistajien yhteystietoja. 2 Millaista Tapiota nyt tarvitaan. Lisää hakuvaihtoehtoja Toinen syy metsätietolain muutokseen ovat hallitusohjelman linjaukset. Metsätyyppi henkilörekisteristä. Aion saada valmiiksi 3,5 hehtaarin suuruisen taimikonhoitourakan ennen kuin työt Tapiossa toukokuussa alkavat, mutta 13 000 taimen istuttaminen täytynee aikataulusyistä teettää osittain ammattilaisilla. Hallituksen Puu liikkeelle -kärkihankkeessa tavoitteena on metsävaratietojen tehokkaampi hyödyntäminen. › Metsävaratieto koskee vain metsän ja maapohjan ominaisuuksia, ei esimerkiksi sitä, kuka metsän omistajaa. Sikäli kyseessä on uusi alku. Käytännössä se tarkoittaa Tapiota, joka tarjoaa hyödyllisiä tuotteita ja palveluita metsätalouden toimijoille ministeriöistä metsänomistajiin kaikilla liiketoiminta-alueillaan: konsultoinnissa, tuotteistetuissa asiantuntijapalveluissa, mediassa ja metsäpuiden siementuotannossa. Tapiolla on edessään uusi alku, arvioi yhtiön vastavalittu toimitusjohtaja Panu Kallio. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA KIMMO BRANDT / COMPIC Kuka: Tapio Oy:n toimitusjohtaja Panu Kallio. Metsään.fi-sivuston metsänomistajanäkymässä voisi yhä nähdä 1 Mitä odotat työltä Tapiossa. Jatkossa voisi saada yhteystiedot Kokkolassa asuville naismetsänomistajille, joiden metsässä kasvaa esimerkiksi koivua”, Riissanen kertoo. oman metsätilansa tiedot, jotka säilyvät edelleen salaisina”, Riissanen sanoo. Riissanen korostaa, että lakimuutoksen selvittely on yhä kesken eikä poliittisia päätöksiä ole tehty
Määrä on ennätyksellisen suuri, koska tänä vuonna kausiveroilmoituslomakkeita ei enää lähetetty postitse. Puolukkaa tuli myyntiin lähes 10 miljoonaa kiloa. Parhaillaan on valmistumassa useita arviointiraportteja puutavara-asetuksesta sekä laajemmasta laittomien hakkuiden vastaisesta FLEGT-ohjelmasta. Tällöin mukaan tulee myös elintarviketuotantoon ja ruokaturvaan liittyviä kysymyksiä.” Hollanti rankaisi Puutavara on laitonta, jos se on hakattu tai myyty vastoin alkuperämaansa lakeja. Ilmoituksen voi tehdä vaikka Verotili-palvelussa. Esimerkiksi laittomat hakkuut, veropetokset ja asiakirjojen väärentäminen voivat estää puutavaran tuonnin Euroopan unioniin. Puolet koko sadosta poimittiin Itä-Suomessa. Mustikkaa kerättiin myyntiin yhteensä 7,2 miljoonaa kiloa – yli miljoonan kilon parannus edellisvuoteen. AJASSA neuvoston Hollannin puheenjohtajakaudella määritellään suuntaviivat asetuksen kehittämiseksi. Kotimaassa on vältetty luomasta uutta byrokratiaa. Edellinen arvio on vuodelta 2008, jolloin 368 luontotyypistä enemmän tai vähemmän uhanalaiseksi arvioitiin noin puolet eli 188. Jos ilmoitusta ei anneta, määrätään verot maksettavaksi arvioesityksen mukaisesti. Uhanalaisuusarviointi valmistuu vuoden 2018 loppuun mennessä. Kausiveroilmoitus unohtui monelta Verohallinto on lähettänyt arvioesitykset 36 000 sellaiselle maaja metsätaloudenharjoittajalle, jotka eivät ilmoittaneet arvonlisäverollista toimintaansa helmikuun loppuun mennessä. Asetus koskee myös EU-maiden välillä käytävää puukauppaa ja EU:ssa tuotetun puun laillisuutta. Otaksun, että isoja korjausesityksiä ei ole tulossa”, neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen maaja metsätalousministeriöstä sanoo. Puutavara-asetus kieltää laittoman puun ja siitä jalostettujen tuotteiden tuonnin Euroopan unioniin. Mustikasta ennätyssato Viime vuonna saatiin ennätyksellinen mustikkasato ja erittäin hyvä puolukkasato. ”Mahdollisesti painotus siirtyy kestävään maankäyttöön, mikä on huomattavasti laajempi kokonaisuus. Puutavara-asetuksen pääkohde on ollut trooppinen puu. Suurin osa metsänomistajista ei kohtaa puutavara-asetusta koskaan. 14 MAKASIINI 3 • 2016 14 MAKASIINI 3 • 2016 4258_.indd 14 8.4.2016 19.37. Suomessa laittoman puun tuonnista ei ole rangaistu, mutta joitakin korjauskehotuksia on annettu. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vuoteen 2020 mennessä. Lakkaa kypsyi vain keskinkertaisesti, ja sienisato oli heikko, kertoo Maaseutuvirasto. Torniaisen mukaan eräät FLEGT-ohjelman toimenpiteet, kuten konfliktialueiden puun ja rahanpesun kysymykset, eivät ole edenneet. ”Kokemukset puutavara-asetuksen toimeenpanosta ovat vielä vähäisiä. Hanketta johtaa Suomen ympäristökeskus. Alkuperän valvonta voi olla vaikeaa, koska puutavara saattaa tulla markkinoille pitkän välittäjäketjun kautta. Uhanalaisuudet uuteen arvioon Suomen luontotyyppien uhanalaisuus arvioidaan taas. SH U TT ER ST O CK IM AG ES Puutavara-asetus keskittynee jatkossa enemmän maankäyttöön. Valvonta hoidetaan lähinnä metsänkäyttöilmoituksen ja puunmyyntitodistuksen kautta. Parhaat puolukkamaastot olivat Länsi-Suomen alueella. Maankäytön muutokset, esimerkiksi metsien raivaus maatalouteen, ovat keskeisiä metsäkadon aiheuttajia. Lyhyesti MIKKO HÄYRYNEN KOLME vuotta sitten voimaan tullut EU:n puutavara-asetus on otettu välitarkasteluun. EU:n paino trooppisen puun kaupassa on vähentynyt, samoin laittomien hakkuiden osuus metsäkadon aiheuttajana. Nykyään keskeisiä metsäkadon aiheuttajia ovat metsien raivaus maatalouskäyttöön sekä energian kuten palmuöljyn tuotantoon. Hollanti rankaisi maaliskuun alussa maahantuojaa, joka oli tuonut laitonta puutavaraa Kamerunista. Meneillään olevalla EU:n Laiton puu syynissä EU:n puutavara-asetus päivitetään, mutta suuria muutoksia ei odoteta. Tällä kertaa arvioitavia luontotyyppejä on 430
Väärin varustetulla kalustolla ei pehmeille maille ole mitään asiaa.” Metsätehon erikoistutkija Asko Poikela, TerveMetsä 1/2016. Tänä vuonna kuusen siemensato jää jokseenkin olemattomaksi koko maassa, ennakoi Luonnonvarakeskus (Luke). VALTTERI SKYTTÄ KUUSEN supistuviin siemenvarastoihin ei saada kahteen vuoteen juuri helpotusta. Metsäteollisuus osallistuu Luonnonvarakeskuksen hankkeeseen turvemaiden kestävän käytön kehittämiseksi. Ennätysmännyn pituus on 46,6 metriä, joten se lyö pisimmän tunnetun suomalaismännyn kuudella metrillä. W IK IM ED IA CO M M O N S SH U TT ER ST O CK IM AG ES VI SU A A LI N EN VI ES TI N TÄ TO IM IS TO S Kuusen kävyt käyvät vähiin Kuusen siemensato jää tänä ja ensi vuonna heikoksi. ”Yhdessä koivussa voi olla yli 10 000 norkkoa ja jokaisessa niistä voi arvioiden mukaan syntyä jopa viisi miljoonaa siitepölyhiukkasta.” Turun yliopiston Aerobiologian yksikön johtaja Annika Saarto, Suomen luonto 3/2016. Heikkojen siemensatojen vaikutukset tuntuvat pian taimituotannossa. +1,2 Kantohintojen reaalinen taso oli helmikuussa 1,2 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2015 keskimäärin. Lahopuun lisäämiseksi talousmetsissä laaditaan uusi toimintaohje. Keväällä 2018 joudutaan käyttämään joillakin alueilla metsikkösiementä, jos sadot eivät parane.” Männyntaimia runsaasti Männyn siementen osalta tilanne on kuusta parempi. Lähde: Luonnonvarakeskus 15 MAKASIINI 3 • 2016 15 MAKASIINI 3 • 2016 4258_.indd 15 8.4.2016 19.37. Hankintahinnoissa ero oli + 3,3 prosenttia. Kuusen siemeniä on odotettavissa vähän myös ensi vuonna, sillä kukinta jää heikoksi tänä keväänä. Jos omistat näillä seuduilla mäntymetsän, joka on vastikään hakattu siemenpuuaukoksi, kannattaa hymyillä. Kuusen siemensatoennuste keväälle 2016 käpyjen lukumäärään perustuen. Alkukesän 2015 kylmyys teki hallaa uusille kukka-aiheille, joiden tämän kevään kukinnoista ensi vuoden siemenet kehittyvät. Pohjois-Suomessa kylmä sää syö hyvän siemenvuoden tuomaa taimettumista, mutta Eteläja Keski-Suomessa männyntaimia pitäisi syntyä runsaasti. Männyn alustava siemensatoennuste keväälle 2017 ennustemalleihin ja pikkukäpyjen lukumäärään perustuen. Kaakkois-Suomeen, Kainuuseen ja Pohjanmaalle on tiedossa jopa runsaasti männynsiemeniä, ja muuallakin siemensato on keskinkertainen tai sitä parempi. ”Kirves on paras biodiversiteetin lisäysväline.” Professori Antti Asikainen Luonnonvarakeskuksen tilaisuudessa 4.4. Kuusen alustava siemensatoennuste keväälle 2017ennustemalleihin ja silmuanalyyseihin perustuen. Metsäteollisuus ympäristötalkoisiin Metsäteollisuus ry käynnistää koko metsäalan yhteisen viisivuotisen ympäristöohjelman, joka koostuu joukosta tutkimusja kehityshankkeita. ”Paikan maaperässä on vettä ja ravintoaineita lähes täydellisessä suhteessa”, kertoo Andres Sepp meikäläisen Metsäkeskuksen virolaisesta vastineesta. ”Yrittäjien konekanta on parantunut. Käpyjä on runsaammin ainoastaan Lapin pohjoisosassa, Pohjanlahden saaristossa ja paikoin rannikolla. Sanottua Ennätysmänty löytyi Virosta Kaakkois-Virossa sijaitsevasta Ootsipalusta on löytynyt maailman korkein tunnettu mänty (Pinus sylvestris ), kertoo Yle-Nyheter. Siemenpuumäntyjen omistajilla on sen sijaan aihetta hymyyn. Leudot talvet ovat erotelleet jyvät akanoista. ”Tämän kevään kuusen kylvöihin riittää vielä jalostettua siemenviljelyssiementä, ensi keväänäkin kohtuullisesti. Kuusi 2017 Kuusi 2016 Lä hd e: Lu ke Kuusella lähes katovuosia, männyn siemenpuuaukoilla aihetta jopa juhlaan < 50 Siemeniä kpl/m 51–150 151–250 251–600 > 600 < 50 Siemeniä kpl/m 51–100 101–150 151–250 > 250 Mänty 2016 Mänty 2017 Männyn siemensatoennuste keväälle 2016 käpyjen lukumäärään perustuen. Nyt tarvittaisiin kaksi lämmintä kesää, sanoo taimiyhtiö Fin Forelian toimitusjohtaja Timo Salminen. Mukana on myös ympäristötukimalli, joka yhdistäisi vapaaehtoisen metsiensuojelun ja puukaupan. Keväällä 2017 männyn siemensadosta odotetaan keskinkertaista tai hieman sitä heikompaa
54,24 . 38,64 . Raakapuun kantohinnat viikolla 13 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,47 . 15,30 . 55,44 . 16,64 . 47,83 . 14,55 . Uudistushakkuu 54,85 . 17,54 . ”Leimikoita olisi kohtalaisesti tarjolla, mutta tämänhetkisin hintatarjouksin kauppa ei laajalti käynnisty”, ennakoi metsäasiantuntija Mauri Säisä Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savosta. 42,71 . 10,47 . 56,37 . laajentamassa osingonjakoaan puun myyjille. 52,87 . Harvennushakkuu 49,13 . Ensiharvennus 11,97 . 17,51 . 16,21 . 43,09 . 15,36 . 55,05 . 10,24 . 15,31 . 55,10 . Harvennushakkuu 48,20 . 36,81 . Hänen mukaansa Stora Enso hinnoittelee Varkauden uudelle viilutehtaalle hankittavan järeän kuusitukin normitukkia paremmin. Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,82 . MTK:n metsäosaston kenttäjohtaja Timo Leskinen asettelee sanansa varoen, kun puhe kääntyy kantohintojen kehitykseen lähitulevaisuudessa. nousussa . Harvennushakkuu 46,74 . 18,75 . 53,29 . Harvennushakkuu Ensiharvennus AJASSA Puumarkkinat TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ JUURI nyt puumarkkinat eivät viestittele nousevan biotalouden ajasta. 15,04 . Kilpailulaillisista syistä puuntuottajien etumies ei voi ennustaa tulevia hintoja, mutta toteaa: ”Viime vuosina puukauppa on kohonnut ennätystasolle toukokuussa ja alkukesästä.” Todennäköisesti niin käy tänäkin vuonna. 14,48 . ”Tärkein mäntysahatavaran Timo Karjalainen tuo kuusitukkeja vaneritehtaalle. 40,53 . 55,94 . 15,08 . 36,64 . Ensiharvennus 11,26 . Uudistushakkuu 56,70 . 15,11 . 18,08 . Uudistushakkuu 55,15 . 16,29 . 16,78 . 11,55 . 16,87 . 16,82 . 15,22 . 48,19 . 18,21 . 14,44 . 16 MAKASIINI 3 • 2016 16 MAKASIINI 3 • 2016 4259_.indd 16 8.4.2016 19.34. 16,93 . . Kevään lämmetessä ahdistukset unohtunevat. 15,14 . Ennätyksellisistä talvihakkuista huolimatta ostajat tähyilevät kelirikkoja kesäleimikoihin, joilta puu saadaan rapaisillakin keleillä jalostukseen. 17,10 . laskussa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,19 . Pylväsleimikot kiinnostavat ostajia, mutta niiden merkitys on vähäinen.” Kuusi edellä tukkikauppaan Kuusitukin suosituimmuus johtuu sahatavaran vientimarkkinoiden muutoksista. Ensiharvennus 35,78 . Samaan aikaan ensiharvennuskuidun hinta kyntää syvällä. 17,23 . Puukauppa on laiskaa eivätkä metsäyhtiöt tämänhetkisten kantohintatarjousten perusteella näytä olevan Pääskysiä odotellessa Puukauppa viriää kevään lämmetessä, jos vanhat merkit pitävät kutinsa. Puunostajien viimeaikaiset toimintatavatkaan eivät ole olleet omiaan viekoittelemaan metsänomistajia puukaupoille. 13,87 . 14,85 . Uudistushakkuu 55,12 . 17,88 . ”Mäntytukki ei ole yhtä haluttua kuin kuusi. 44,21 . 46,88 . 14,95 . 11,23 . 16,17 . 10,90 . 11,30 . Puumaksujen deadlinet paukkuvat ja tukkien mittoja vängätään ylöspäin. 15,46 . 41,43 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,19 . Viime viikolla puita ajettiin pikiteiden varsille siirretyistä varastoista. 42 . Ostajien ykkössuosikkeja ovat järeät kuusileimikot sekä kesällä harvennettavat mäntyja koivukuitupuuta antavat kohteet
Hakkuut aloitettiin tammikuun alussa ja savotta valmisSähköisen sähäkkä kauppa tui kuun lopulla. Kulu vähennettiin puukaupan ennakoista, joten työstä ei lähetetty erikseen laskua metsänomistajalle. 14,77 . Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. 36,21 . 52,96 . Hänen mukaansa Luvialla on kelirikkoleimikoita varannossa sen verran, että korjuu saadaan käyntiin, mutta lisää tarvitaan nopeasti. Harvennettavaa oli 18 hehtaaria, josta 8 hehtaaria ensiharvennusta, loput varttuneen kasvatusmetsän harvennusta. Tämäntalvinen puukauppa sovittiin jo edellistä puukauppaa pääteltäessä. 47,3 . Harvennushakkuu 46,67 . Ensiharvennukselta puuta kertyi 370 kuutiota ja varttuneesta metsästä 860 kuutiota, josta tukkia 160 kuutiota. Ensiharvennus Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 44,83 . 42,85 . Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. 17,23 . 15,39 . 49,07 . 39,35 . Sen jälkeen homma eteni nopeasti. 10,95 . 18,35 . 17,05 . 15,69 . Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. 17,04 . 16,57 . Kiinan vienti on kasvanut, ja se vetää pelkästään kuusta”, selvittää Luvian sahan metsäpäällikkö Heikki Vuorinen. Ostaja tunsi kohteen hyvin, joten puukauppa tehtiin sähköisesti viime joulukuussa. 14,97 . 13,50 . 15,18 . 54,08 . 40,78 . MIKKO RIIKILÄ KESKISUOMALAISELLA metsänomistajalla on Metsä Groupin kanssa sopimus metsien hoidosta. Kuusen sahaus on viime ajat kannattanut hieman paremmin kuin männyn”, kertoo metsäpäällikkö Kari Wuolijoki. 10,18 . 14,43 . Korjuu onnistui vain talvella. Uudistushakkuu 45,62 . TALVILEIMIKON TULOS (ensiharvennusta 8 hehtaaria, varttunutta harvennusta 10 hehtaaria) Ensiharvennus Varttunut harvennus kertymä, m3 Kantohinta, €/m3 kertymä, m3 Kantohinta, €/m3 tulo, € Mäntytukki 130 44 5 720 Mäntypikkutukki 80 21 1 680 Mäntykuitu 190 10 250 16 4 000 Kuusitukki 10 45 450 Kuusikuitu 10 10 50 15 750 Koivutukki 10 34 340 Koivukuitu 160 10 290 16 4 640 Haapakuitu 10 5 40 7 280 Tulot yhteensä 3 650 € 17 860 Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,85 . Ensiharvennus 34,88 . Harvennushakkuu 45,08 . Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Puukaupparahat metsänomistaja sai tililleen helmikuun lopulla. Puukauppatulot 21 510 € + kemeratuki (6ha x 450 €) 2 700 € ennakkoraivaus (6 ha x 300 €) 1 800 € = verotettava tulo 22 410 €. 34,46 . Ensiharvennus 13,23 . 53,81 . 41,52 . 12,11 . 17,40 . Uudistushakkuu 55,08 . Ilman aktiivista ostotyötä puu ei liikkuisi.” Wuolijoki myöntää, että tukin hintanoteeraukset ovat alentuneet parin vuoden takaisesta, mutta niin on sahatavarankin hinta. 17,67 . 15,35 . 16,83 . 54,98 . ”Kemijärvellä ja Alavudella sahaamme mäntyä. 9,84 . ”Vaikka hakkuumahdollisuuksia on runsaasti, on luontainen puuntarjonta niukkaa. Viimeiset pinot ajettiin puutavaralansseilta helmikuun puolivälissä. Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,03 . Yhtiö teetti työn vuoden lopulla. 17,45 . 13,47 . 15,22 . Uudistushakkuu 54,77 . ”Sahatavaran vientihinta on laskenut suhteessa enemmän kuin kantohinnat.” 17 MAKASIINI 3 • 2016 17 MAKASIINI 3 • 2016 4259_.indd 17 8.4.2016 19.34. 12,34 . 10,81 . 50,69 . Alhainen tukkiprosentti johtui siitä, että puusto oli kasvanut pitkään ylitiheänä. 14,39 . 17,12 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 49,31 . 41,54 . Hän toivoo puuntarjonnan vahvistumista. Harvennushakkuu Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2015 2016 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 52 300 000 600 000 900 000 120 0000 150 0000 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. 15,62 . Keiteleellä käytämme sekä mäntyä että kuusta. Sisä-Suomen suursahuri Keitele Timber hakee sekä mäntyettä kuusileimikoita. 15,33 . 13,36 . Vuorinen korostaa, että vaikka kuusileimikot ovat sahurien ostoslistan kärjessä, mäntyäkin kannattaa kaupaksi tarjota. 14,01 . 15,88 . markkina Pohjois-Afrikassa tökkii. Uudistushakkuu 51,14 . Osa ensiharvennettavasta alasta piti ennakkoraivata. Tiedot kerätään viikoittain. 14,89 . 44,43 . 11,28 . Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Harvennushakkuu 43,32
MIKKO HÄYRYNEN VUODEN ensimmäinen neljännes on ollut metsätilamarkkinoilla selvästi viime vuotta vilkkaampi, Hannu Liljeroosin seuranta osoittaa. Tosin metsämaata tilalla on ainoastaan 18 hehtaaria. Sen sijaan kuntien ja kaupunkien myyntiaktiivisuus näyttää jatkuvan. Selvä kakkonen on UPM:n Bonvesta, jonka osuus on reilu neljäsosa. Sen kohteet ovat pieniä ja hajallaan Keskija Pohjois-Suomessa. Liljeroos on huomannut, että esimerkiksi osa myyjistä sisällyttää metsämaan kehitysluokkiin virheellisesti myös kituja joutomaat. Kainuuta myydään Yli puolet tarjonnasta sijoittuu Pohjanmaan maakuntiin ja Kainuuseen. Kaupan on ollut 145 hehtaarin suuruinen tila, josta hintapyyntö on 26 500 euroa. Hukkapuu puuttuu Metsätilakauppoja tehtäessä on syytä olla tarkka. Tarjontaa on kautta maan, mutta etenkin Keminmaa, Pieksämäki ja Savonranta ovat olleet myyntilaidalla. Metsän myynti piristyi alkuvuonna Tarjontaa on nyt viidennes enemmän kuin vuosi sitten. Näiden kauppojen yhteissumma oli noin 6,4 miljoonaa euroa. nuussa, sekä pinta-alalla että lukumäärällä mitaten. Hinnat näyttävät nousevan korkeiksi”, Liljeroos toteaa. Tarjontaa on viidennes viime vuotta enemmän. Maaliskuussa uusia tiloja tuli myyntiin yli sata. Lapissa myyty eniten nuoria metsiä, Etelä ja Keski-Pohjanmaallakin yllättävän paljon. Taustalla on metsäyhtiö UPM:n vetäytyminen maakunnasta – yhtiön puunjalostuslaitokset on jo myyty, nyt myydään metsiä. 18 MAKASIINI 3 • 2016 4290_.indd 18 8.4.2016 19.33. Eteläja Keski-Suomessa on myyntikohteita vähän. Noin puolet myytävien tilojen tarjonnasta on metsänhoitoyhdistystaustaisella, yksityisiä metsätiloja välittävällä Metsätilat.fi-sivustolla. Älypuhelimen karttaselain, joka näyttää tilarajat, helpottaa tilan löytämistä. Keski-Suomen kerroin yllättävän alhainen puukaupan odotuksiin nähden. Metsärahastot aktiivisia OP-Metsänomistajaja United Bankers -rahastot ostivat maaliskuussa useita suuria tiloja. Hehtaarihinnaksi tulee vain 183 euroa. Erikoisin myytävä tila on Siikalatvalla. ”Metsätiloja myydään myös pakkohuutokaupoilla. AJASSA Kauppaa käydään eniten Kainuussa. Siellä kauppojen keskikoko on selvästi pienempi kuin Kainuussa ja kauppaa tehdään pääosin yksityisten maanomistajien maista. Eniten kauppaa käydään KaiMETSÄTILAKAUPAT 1.1.– 31.3.2016 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto kpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 7 6 106 Satakunta 9 4 125 Häme-Uusimaa 6 8 195 Etelä-Karjala 8 5 86 Kymenlaakso 4 1 12 Pirkanmaa 15 9 386 Etelä-Savo 16 11 302 21 8 108 33 3 616 33 0,81 Eja K-Pohjanmaa 44 32 745 33 8 83 19 2 453 30 0,92 Keski-Suomi 6 24 984 26 9 107 27 3 261 30 0,77 Pohjois-Savo 21 17 1 027 24 13 118 30 3 369 29 Pohjois-Karjala 37 31 1 211 29 11 109 34 3 250 30 Kainuu 79 59 5 455 14 6 100 23 2 152 21 Pohjois-Pohjanmaa 75 44 1 907 26 6 76 21 1 681 22 0,88 Lappi 28 25 1 251 35 9 57 13 996 17 0,78 Koko maa 355 276 13 792 Lisäys maaliskuussa 109 79 4 624 *Toteutuneiden kauppahintojen ja summa-arvomenetelmän antaman hinnan suhde. Tilakauppa ottaa vauhtia, kun lumet sulavat. Omistajaa on vaihtanut lähes 60 tilaa ja 5 500 hehtaaria. Kakkosena tulee PohjoisPohjanmaa. Metsähallitus on vähentänyt maanmyyntejään. Liljeroosin seurannassa on nyt yhteensä 355 myyntiin laitettua metsätilaa. Hukkapuustolla tarkoitetaan kuitupuumittaa pienempää puustoa, elävää tai kuollutta, joka relaskooppiarvioinnissa vääjäämättä tulee laskettua mukaan. Yleistä on myös se, että ilmoitetusta kokonaispuuston määrästä puuttuu hukkapuun eli myyntikelvottoman puuston osuus. Myyjänä oli useimmiten UPM, mutta ostettujen joukossa oli useita yksityistilojakin eri puolilta Väli-Suomea. Omistajaa on vaihtanut lähes 14 000 hehtaaria. Kauppoja on allekirjoitettu 276 kappaletta eli 55 enemmän kuin viime vuonna vastaavalla jaksolla. Nuorissa kasvatusmetsissä hukkapuuston osuus saattaa olla kymmenenkin prosenttia
Omistajuus kuuluu kaikille. TOISET NÄKEVÄT TÄSSÄ metsää ME NÄEMME JATKUVAA tuottoa Taaleri Metsä on pääomarahasto, joka sijoittaa metsiin. Löydä oma tapasi: taaleri.com Taaleri Varainhoito Oy, Kluuvikatu 3, 00100 Helsinki, Y-tunnus 2080113-9 4260_.indd 19 7.4.2016 17.04. Tällä hetkellä omistuksessamme on 22 000 hehtaaria metsää. Sijoittajana sinun ei tarvitse huolehtia mistään, me pidämme huolen metsänhoidosta, puunmyynnistä ja oikea-aikaisesta hakkuusta
Ohjaukseen reagoivat BI-LED-ajovalot, lämmitetyt ohjauspyörä, takaistuimet sekä sähkösäätöinen kuljettajanistuin*… Uudistuneessa Foresterissa on paljon mihin ihastua, kuten laadukkaat materiaalit ja uusi design. 33.567,74 € Autoveroton hinta alk. 4286_.indd 20 7.4.2016 17.07. Kulutus 6,9 l/100 km (EU-yhd.) CO 2 -päästöt 160 g/km. Subaru tehdastakuu: 3 vuotta/100.000 km. * Vakiona XS-mallista lähtien. Toimituskulut 600 €. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Testaa koeajolla! Subaru Suomi SUBARU FORESTER Hinnat alk. Ennallaan ovat legendaarinen symmetrinen neliveto, jämäkkä ajettavuus myös moottoritienopeuksissa sekä boxer-moottorin muhkea vääntö. Kokonaishinta 33.567,74 €. Arvioitu autovero 8.692,74 €. Kuvan auto erikoisvarustein. OHJAUKSEEN REAGOIVAT BI-LED-AJOVALOT TAKAISTUINTEN JA OHJAUSPYÖRÄN LÄMMITYS NYT! Laakkonen ESPOO SUOMENOJA Myynti 010 214 7642 Laakkonen HERTTONIEMI Myynti 010 214 8120 Laakkonen JOENSUU Myynti 010 309 2332 Laakkonen JYVÄSKYLÄ Myynti 010 214 8488 Laakkonen KOUVOLA Myynti 010 217 0542 Laakkonen LAHTI Myynti 010 214 7406 Laakkonen PORVOO Myynti 010 214 7014 Puheluhinnat 010 yritysnumeroon: Kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min. 24.275,00 €. subaru_finland UUDISTUNUT FORESTER KIRKKAAMMIN SILMIN. Matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Subaru lisäpalvelut: Subaru Vakuutus ja Subaru Assistance