uusi metsä MeTsänoMisTaja tarhurin kiireet aLkavat Vakka, kuokka ja kloonitaimi 3494_.indd 1 01/04/15 10:35. HuHTIKUUTA • NUMERO 3/2015 • 9 € • www.METsAlEhTI.fI Tilakauppa piristyi alkuvuonna • Pikatestissä vänkäri • Näin teet leppätorven Vaalikone LisähakkuiLLa kannatusta TieT tukkirekan matkassa kuusen isTuTuksesTa 21 KYSYMYSTÄ Pentti ja Mirja oksa istuttivat visakoivua. M et sä le h ti M a ka sii n i 3/2 01 5 Te em a : vis a ko iv u n is Tu Tu s 9
09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Ruusunmarjat ja nokkoset ovat monille tuttuja, mutta kuinka moni tietää, miltä isomaksaruoho, peltokanankaali, pihatähtimö ja kaunokainen maistuvat. Hinta 22 € Majavan lammella Petri Nummi Majavan tekee erikoiseksi sen rakennuskyky, joka kestää vertailun ihmisen taitojen kanssa: majava laatii patoja muodostaakseen tulva-altaita, jotka palvelevat sitä ravinnonhankinnassa, ja kanavia, joissa se uittaa rakennustarvikkeensa. Majava luo myös oivan ympäristön lukuisille muille lajeille, niin kaloille ja sammakoille kuin sorsille ja lepakoillekin. Kuule villin luonnon kutsu. Niin pääsee osalliseksi makumaailmaan, jonka huippuravintoloiden kokit ovat jo pitkään tunteneet. Majavan lammella kertoo tästä talttahampaisesta metsurista ja insinööristä sekä sen elämästä eri vuodenaikoina. Sen selvittämiseksi ei tarvitse kuin pitää silmät auki ja ryhtyä keräilemään. Kämmeköiden kutsu esittelee Suomen alkuperäiset kämmekkälajit. Kämmeköiden kutsu Henry Väre Kämmeköiden suosion salaisuus on niiden kauneudessa, sillä muuta suoranaista hyötyä niistä ei ihmiselle ole. Hinta 34 € 3460_.indd 2 01/04/15 10:14. Hinta 32 € Villi keittiö Rune Kalf-Hansen, Lisen Sundgren ja Charlotte Gawell Luonto tarjoaa meille syötävää vuoden ympäri. Näiden orkideoihin kuuluvien kasvien lumo on kuitenkin ollut niin voimakas, että se on ihastuttanut ja innostuttanut ihmisiä kasvattamaan kämmeköitä jo ainakin parin sadan vuoden ajan
38 TUTkIMUS: Kuusen jalostettu siemen vähissä 39 METSäläISEn allakka: Lippalakki turvanamme 40 METSäPErInTö: Luovutusvoiton vero voi yllättää 42 kySy PoIS: Aiheuttaako paju allergiaa. 45 TUoTEUUTUUkSIa: Uutuuskelkka keväthangille 46 TUkkIrEkan MaTkaSSa Suomen tiestön korjausvelka kasvaa, vaikka kuljetusten pitäisi lisääntyä. 16 MarkkInaT: Puun hinnat pysyvät ennallaan 18 Tilakauppa piristyi 18 Kuukauden puukauppa: Nopeaa toimintaa 19 VErkoSTa: Nouseeko kuidun hinta. metsälehti makasiini 20 46 SISÄLLYS NRO 3/7 9.4.2015 UUTISET 4 PääkIrjoITUS: Hyviä ehdokkaita 6 METSänoMISTaja: Lähitaimia Saimaan rannalta 12 Ehdokkaat valmiita lisähakkuisiin 14 Kuusta istutetaan liian reheville maille 15 METSäTyyPPI: Miten Stihl eroaa muista sahoista. 55 kolUMnI: Puumarkkina-palapeli ei pakolla valmistu lUonnoSTa 58 lUhTa: Uivelon kevät 62 TaPIonPöyTä: Pakurista terveysjuomaa 64 käSIn TEhTy: Lepikossa törähtää 67 EnnEn & nyT: Mutkamänty muistona 70 MakaSIInIkryPTo 72 PIlkkEET: Kevään oikkujen uhmaajat 74 TUoTE & TEkIjä: Vaneria näyttämölle SE PP O SA M U Li LA U r A N iS Si N EN 3 MAKASIINI 3 • 2015 MAKASIINI 3 • 2015 3461_.indd 3 01/04/15 19:10. TEEMa: VISakoIVUn ISTUTUS 20 yhTEInEn Urakka 30 rahaPUU: Onko harvennusrästejä. oMa METSä 32 METSänhoITo: 21 kysymystä kuusen istutuksesta 35 PIkaTESTI: Vänkärit koetuksella 36 PUUkaUPPakoUlU: Mitä tuli sovittua
Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi tOIMItus Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?873 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. Varsinkin ehdokkaiden kirjoittamista perusteluista huomaa, miten arvokkaana kansallisvarallisuutena metsiä pidetään. 09 315?49?842 Ulla Ylikangas p. 09 315?49?805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MaRkkInOIntI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Vastaajat toivovat myös lisää metsien suojelua. Myös suhtautuminen puunkäytön lisäämiseen on yllättävän yksimielistä. Toimittaja liina Kjellbergin reportaasi viime viljelykaudelta kertoo visakoivikon istuttamisesta. Niihin vastaamiseen kuluu aikaa ja vaivaa, mutta toisaalta kyselyjen kautta ehdokas saa mielipiteensä julki. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Ennakkoon sen voi tehdä jo nyt. Niiden korjausvelkaa valtiolla ei enää ole varaa kasvattaa. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. Toimittaja Valtteri Skyttä kävi pohjoisella Pirkanmaalla katsomassa, miltä teiden kunto näyttää rekan nupista tarkasteltuna. 4 MAKASIINI 3 • 2015 3462_.indd 4 01/04/15 18:25. Matka metsästä sahalle alkaa sivulta 46. metsalehti.fi – ja kannattaa äänestää. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. V aalikoneista on tullut suosittua huvia vaalien alla. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Yksi perusedellytyksistä on, että maaseudun tiet ja sillat pidetään kunnossa. 09 315?49?841 0400 913 822 Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. Siksi valtion edellytetään jatkossakin tukevan metsänhoitotöitä ja metsäluonnon hoitoa. Vaalikoneen löydät Metsälehden verkkosivuilta osoitteesta www. Lähes kaikki arvioivat, että seuraavien neljän vuoden aikana metsien taloudellinen merkitys kasvaa. 09 315?49?849 040 723?1613 MeDIaMyyntI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Valtaosan mielestä hakkuita on mahdollista kasvattaa ekologisesti kestävästi. Kiinnostus kertoo, että metsä koetaan taas tärkeäksi. Kansanedustajaehdokkaat ovat saaneet vastattavakseen sanomalehtien, televisiokanavien ja järjestöjen nettikyselyjä tällä kertaa enemmän kuin koskaan ennen. 09 315?49?844, 050 572 2165 Metsätaloudellinen ammatti lehti 83. Äänestäjiä vaalikoneet kiinnostavat, ja moni tekee niiden perusteella valintansa. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 03550893 Makasiinin levikki: 32 695(lt/14) Painopaikka Paperit Forssa Print 2015 Gprint 170 g Novapress Silk 80 g ELiiSA KALLioNiEMi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUS den mielipiteitä. Kannattaa käydä testaamassa ehdokkaiHyviä ehdokkaita PEFC/02-31-162 Kannen kuva lAuRA NISSINEN tässä nuMeROssa tuntuu jo tuulahdus keväästä. 09 315?49?803 Eero Sala p. Metsälehden ja Tapion metsäaiheinen vaalikone houkutteli lähes 700 ehdokasta vastaamaan. Osallistuminen oli ilahduttavan runsasta ottaen huomioon, että kysely koski melko suppeaa erityisalaa. vuosikerta, perustettu 1933. 09 315?49?802 040 516 4000 AD Anna Back p. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. Kaikista kuljetuksista lähes 30 prosenttia liittyy tavalla tai toisella metsiin, ja syrjäseuduilla osuus on huomattavan iso. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi asIakasPaLVeLu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Eeva Kurko p. 09 315?49?806 (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Toivottavasti heistä monet pääsevät eduskuntaan, sillä biotalouden menestys vaatii tiukassa taloustilanteessa viisaita päätöksiä. Metsätalouteen suopeasti suhtautuvia ehdokkaita näyttää olevan tarjolla kaikissa puolueissa. Pakkokeinot tai verokeppi saavat hyvin vähän kannatusta. Sama näkyy myös ehdokkaiden vastauksista. Toisaalta kyselyyn vastanneet ehdokkaat kunnioittavat metsäomistajien oikeutta päättää omaisuudestaan
Kuvan ottanut Markku Luukkone n voitti toisen palkinnon Meto Häme-Uu simaan järjestäm ässä valtakunn allisessa valokuvak ilpailussa. maalisKUUssa Nuori koivikko paistattel ee kevätauringos sa maalisku un lopussa Mäntsäl ässä. 3463_.indd 5 01/04/15 15:43. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea
METSÄNOMISTAJA Lähitaimia Saimaan rannaLta Kuusentaimet pilkistävät jo kevätauringon ohentaman lumihangen alta. Taimituottaja Hannu Karvisen kiireet alkavat muutaman viikon kuluttua. TeksTi ja kuvaT Mikko Riikilä 6 MAKASIINI 3 • 2015 6 MAKASIINI 3 • 2015 3464_.indd 6 01/04/15 18:27
Ne myydään lähiseutujen metsänomistajille. Hannu Karvinen kasvattaa vuosittain reilut 150 000 tainta. 7 MAKASIINI 3 • 2015 3464_.indd 7 01/04/15 18:27
”Polvijärvellä järjestettiin kurssi taimien pientuotantoon. Osalle isoista metsänomistajista meni suuriakin taimieriä. ”Kunta liittyi Savonlinnaan vuoden 2008 alusta. Samana päivänä Suomesta tuli EU:n jäsen. Viime vuonna Karvinen joutui markkinoimaan kuusentaimensa itse, koska yhdistyksellä oli laarit täynnä isojen tarhojen taimia. ”Aluksi vähän huolestutti, mutta menekki oli yllättävän hyvää. Taimitarha sopi hyvin tukielinkeinoksi pientilalle, Hannu Karvinen pohtii. Niistä muistona on istutuslepikko omassa metsässä. ”Aloitin varovasti. 8 MAKASIINI 3 • 2015 3464_.indd 8 01/04/15 18:27. Lisäksi kasvussa on pieni määrä koivun ja lehtikuusen taimia. Hän etsi uusia tulonlähteitä tilanpidon tueksi. Kasvukeskukseksi seutua ei parhaalla tahdollakaan voi kehua. Ensimmäisinä vuosina kasvatin muutamia kymmeniä tuhansia rauduskoivun taimia ja vähän visaa. Peltojen metsitykset vähenivät 2000-luvun alussa ja uudistamisessa alkoi kuusen valtakausi. ”Koivuntaimien kysyntä näyttää viriäMETSÄNOMISTAJA vän uudelleen. Karvinen sai kotitilansa isännyyden vanhemmiltaan vuoden 1995 alussa. Lopulta jo melkein toivoin, että kukaan ei enää soittaisi ja kyselisi taimia.” Hän vakuuttaa, että pienellä tuottajalla on tilaa markkinoilla, vaikka isot taimiyhtiöt kilpailevat raivokkaasti eikä taimien hinta ole noussut vuosiin. Sinipohjaisen tähtilipun alla vajaat kymmenen peltohehtaaria, pieni lypsykarja ja kolmekymmentä metsähehtaaria eivät tarjonneet kummoisia näköaloja. Syrjäisessä ex-pitäjässä miltei kaikki sijaitsee Saimaan rannalla, niin Karvisen tilakin. Niillä oli silloin kysyntää pellonmetsityksillä.” Muutaman vuoden kuluttua tarhan tuotantosuunta piti kääntää kuuselle. Osa metsänomistajista lienee kyllästynyt istuttamaan kuusta joka paikkaan. Kesällä väkimäärä kolminkertaistuu, kun kesäasukkaat kansoittavat Saimaan rannat. Nyt meitä on hieman alle tuhat. Siitäkin joukosta iso osa on eläkeläisiä”, Karvinen kertoo. Pohjois-Karjalan puolelle hän myy taimia myös suoraan metsänomistajille. Lehtikuusi on Karvisen mukaan kiinnostava puulaji: ”Se kasvaa metrin pituutta ja kaksi senttiä paksuutta vuodessa.” t aimituottaja Hannu Karvinen hoitaa maatilaansa ja taimitarhaansa Savonrannalla. Niistäkin iso osa metsitettiin jo 1990-luvun alkupuolella”, Karvinen muistelee. Maatalouden laajentaminenkaan ei olisi onnistunut. Pärjäämiseen Karvisella on yksinkertaiSavonrannalla on vain vähän peltoja ja niistäkin iso osa metsitettiin jo 1990-luvulla. ”Täällä on vähän peltoja. Silloin vakituisia asukkaita oli 1 200. Kirjanpainajatuhotkin saattavat pelottaa.” Varma myyntivaltti Karvinen myy pääosan taimistaan Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon välittämänä lähiseudun metsänomistajille. Kiteen maatalousopistossa agrologiksi opiskellut Karvinen päätti sinnitellä. Nykyisin Karvinen tuottaa vuosittain reilut 150 000 tainta, pääosin isoja kuusen paakkutaimia. Meitä oli siellä toistakymmentä. Nyt taidan olla joukosta ainoa, joka edelleen kasvattaa taimia.” Iso kuusipaakku ykköstuote Suomessa on arviolta parikymmentä paikallista taimituottajaa, jotka kasvattavat enintään pari miljoonaa tainta vuosittain. Takavuosina hän kasvatti myös tervalepän taimia. Kaikkiaan pientarhoilla tuotetaan runsaat kymmenen prosenttia Suomessa vuosittain istutettavista reilusta 150 miljoonasta metsäpuun taimesta
ensiMMäisinä vuosina kasvaTin MuuTaMia kyMMeniä Tuhansia Rauduskoivun TaiMia ja vähän visaa.” Omalla taimitarhalla kasvaneet tervalepät viihtyvät vetisellä peltomaalla. ”aloiTin vaRovasTi. Savonranta 9 MAKASIINI 3 • 2015 3464_.indd 9 01/04/15 18:27
Haastattelua seuraavana päivänä sain Karviselta sähköpostia: ”Tänään sain myytyä loputkin tälle keväälle valmistuvat kuusentaimet”. Osa oli maallikon silmin katsoen pahannäköisesti laossa lumen alla. Lako ei tuottajaa huoleta. Parhaat koivulajikkeet kasvavat jopa 30 prosenttia maatiaispuita nopeammin ja tuottavat laadukkaampaa puuta. Se keventää neuvojien työtaakkaa ja säästää yhdistyksen kuluja.” Pääosa Karvisenkin taimista istutetaan keväällä ja alkukesästä. Jatkossa toimitukset siirtynevät enenevästi minun hoidettavakseni. Taimet ovat suojassa, vaikka kasteluvesi jäätyisi kuoreksi niiden ympärille.” Vieressä oleva Saimaa, tai tarkalleen ottaen Orivesi, on ehtymätön kasteluveden lähde. Lisäksi pystyn toimittamaan taimia sitä mukaa, kun istutukset etenevät. Isokin taimi lähtee nopeasti kasvuun, kun paakku on niin tilava, etteivät juuret kierry sykkyrälle.” Laatu on hänen toinen valttinsa. ”Pienilmasto pysyy leutona pitkälle syksyyn.” Laatumetsää omista taimista Karvisen työvuosi jakautuu kolmeen. METSÄNOMISTAJA nen, varma resepti. Tämän vuoden alusta siirryimme osaksi maakunnallista Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savoa.” Savonrannan yhdistyksen aikana Karvinen oli valtuustossa. ”Kasvatan kaikki kuuset ja koivut jalostetuista siemenalkuperistä. Keväällä kiireitä Vapun alla Hannu Karvinen virittelee ensi töikseen kasvihuoneen muovit talviteloilta paikalleen. Näin taimet eivät joudu viikkokaupalla odottamaan laatikoissa ennen istuttamista.” Karvisella on käytössään yksi muovihuone. Sutta ei lähde asiakkaille, kun kasvattaja lajittelee ja pakkaa taimet omin käsin. Lisäksi iso järviallas luo otolliset kasvuolosuhteet taimitarhalle. ”Maat ovat täällä reheviä. Metsäala on vuosien saatossa kasvanut noin sataan hehtaariin. Hannu Karvisen mukaan isokin taimi lähtee nopeasti kasvuun, kunhan kasvatuspaakku on riittävän tilava. ”Kuivumisen estämiseksi sadetan taimikenttää. En ole kuitenkaan arvannut laittaa toista muovihuonetta tuotantoon, koska taimien menekistä ei ole ollut varmuutta.” Savo-Karjalan taimimarkkinoilla saattaa lähiaikoina avautua lisää tilaa pientuottajalle, kun valtion omistama Fin Forelia lopettaa Kerimäen, Tuusniemen ja Tohmajärven taimitarhat. ”Kun aloitin, meillä oli oma Savonrannan yhdistys. Ne pärjäävät heinikossa. Lokakuussa, kun peltotyöt on tehty, mies lähtee metsätöihin. Parikymmentä senttiä maan sisään ulottuva peltiaita pitää myyrät pois taimistosta. Ensin se sulautui Kerimäkeen. Taimi ehtii juurtua ennen talvea ja on valmiina kasvuun keväällä.” Maaliskuun puolivälissä melkoinen osa avomaalla talvehtineista taimista pilkisti jo lumen alta. Myös koivun ja kuusen kylvösesonki alkaa. Työhuipun loiventamiseksi muoviset paakkulokerikot on täytetty turpeella jo syksyllä. Isännät tykkäävät vankoista kuusentaimista. Savonrannalla yhdistyksen nimi on muuttunut taajaan. Kevät on siis Savonrannalla ihan mallillaan. Meilläpäin sopivia palstoja ei ole ollut sopuhintaan saatavilla.” Karvinen tukeutuu metsänhoidossa yhdistyksen apuun. Kuusella jalostushyöty on noin kymmenen prosenttia.” Metsään lähtevät taimet Karvinen pakkaa muovipusseihin. Sitten liityttiin Itä-Savon yhdistykseen. ”Ostin kaaret lopetetun taimitarhan jäämistöstä. 10 MAKASIINI 3 • 2015 3464_.indd 10 01/04/15 18:27. Keväällä kiirehditään taimien kanssa. ”Kylvän jokaiseen paakkuun yhden tai kaksi siementä. Samoihin aikoihin pitää aloittaa istutuksille lähetettävien taimien suojaaminen tukkimiehentäiltä. Toista varten ovat kaaret pellon reunassa pystytystä odottamassa, mutta lopullista investointipäätöstä ei vielä ole tehty. Näin voin täydentää tyhjäksi jäävät paakut siirtämällä taimia paakuista joihin on itänyt kaksi tainta.” Hän ostaa kuusen ja lehtikuusen siemenet Siemen Forelialta. ”Taimet lopettavat pituusja paksuuskasvunsa jo kesällä, mutta juuristo kasvaa lokakuulle asti. Lumesta paljastuneet taimet sen sijaan ovat keväällä vaarassa kuivua. ”Yhdistyksen neuvojat noutavat pääosan taimista. ”Olen ostanut lisää metsiä Liperin puolelta. Vesi uhkaa loppua versosta, kun auringon lämmittämät neulaset alkavat haihduttaa, mutta juuripaakku on vielä jäässä. Koivun siemenet tulevat Luonnonvarakeskukselta Haapastensyrjästä. ”Minulta saa samaan hintaan pikkuisen parempaa tavaraa kuin isoilta tuottajilta. Mies itse kannustaa ihmisiä syysistutuksiin. Kesä kuluu peltoja viljellen. Hän tuottaa taimia, joita metsänomistajat haluavat istuttaa
Kokenut oman metsänsä hoitaja ja metsätaitokisailija sai syksyllä savottaa aloitellessaan opetella uusia konsteja. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun on määrä tulla harventamaan varttunut, kertaalleen harvennettu kasvatusmetsäkuvio. ”Visakoivikon harventamisessa asiat piti ajatella kokonaan uudelleen. Näin energiapuulle tarjolla oleva seitsemän euroa kuutiolta jäi nyt saamatta. Puustossa on raudusta, visakoivikkoa ja huimasti kasvanutta lehtikuusikkoa. Hän sai myytyä puut naapurissa toimivalle lämpöyrittäjälle. Lisäksi myytävää kertyy runsaammin. 3464_.indd 11 01/04/15 18:27. Kaikki korjattu meni energiapuukasaan. Se on 90-luvun puolivälissä osin itse kasvatetuilla taimilla istutettua, melkoisen monimuotoista kasvatusmetsää. ”Yhdistyksellä on parrukauppa Sahakuution Kerimäen sahan kanssa. ”Hain tälle kuviolle kemeratukea jo taimikonhoitovaiheessa. Kuten Karvosen kasvattamat taimetkin, myös ne päätyvät käytettäväksi lähitienoolla. Yleensähän suurimmat puut jätetään ja alle jääneet kaadetaan. Se parantaa harvennusten kannattavuutta.” Kuitupuun kaupaksi saaminenkin on viime aikoina ollut lievästi sanoen vaikeaa Savonrannalla kuten muuallakin Suomessa. ”Puuta ainakin riittäisi yhdelle sellutehtaalle.” • lokakuussa, kun pelToTyöT on TehTy, Mies lähTee MeTsäTöihin. Esimerkiksi lehtikuuset eivät kelpaisi kuitupuuksi.” Tälle keväälle Karvisella on vireillä vielä toinen savotta. Parruksi kelpaa suunnilleen kuitupuun mitat täyttävä mänty, mutta kantohinta on reilusti parempi. Hän esittelee ylpeänä alkutalven harvennusleimikkoaan. Kuopion sellutehdashanke luo ainakin pientä toivoa. Sain silti tienvarsihintaa melkein saman kuin kuitupuusta. Nyt tilanne oli päinvastainen: isot visautumattomat koivut piti kaataa.” Rankapuuta kertyi roima pino. C M Y CM MY CY CMY K 113x297_final3.pdf 1 25.3.2015 13.47 ”Sen jälkeen järkeilin, että taimien tuottajana olen jäävi valvomaan metsänomistajien etua.” Metsänhoitotöiden lisäksi mies tekee nuorten metsien hakkuut itse
LIINA KJELLBERG MetSIStä voidaan hakata nykyistä enemmän puuta. Metsälehden ja Tapion vaalikone avattiin viime viikolla. Metsien nykyistä hakkuumäärää on mahdollista kasvattaa ekologisesti kestävästi. 85 prosenttia vastanneista myöntäisi jatkossakin valtion tukea puuntuotantoon, 86 prosenttia 20 40 60 80 100 120 140 160 10 20 30 40 50 60 70 80 90 4. Valtaosa ehdokkaista on valmis lisäämään hakkuita, mutta avohakkuut jakavat mielipiteet. Vuonna 2008 ankeroinen löytyi Espanjan puolelta. 14. Edellisen kerran mäntyankeroisia löytyi puupakkauksista marraskuussa. Suojelu jakaa Suuri osa vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista on sitä mieltä, että valtiolla tulee olla vahva rooli metsätaloudessa. Vielä suurempi osa ehdokkaista, 95 prosenttia, ennakoi metsien taloudellisen merkityksen kasvavan seuraavan neljän vuoden aikana. Puolukalle perso Ruotsi on ohittanut perinteisesti vientimaiden ykkössijaa pitäneen Saksan. Kaikista kansanedustajaehdokkaista vaalikoneeseen vastanneet kattavat noin kolmanneksen. UUTISET Lyhyesti Mustikkaa Kiinaan, tatteja Italiaan Suomalaisia metsämarjoja ja sieniä vietiin viime vuonna ulkomaille 24 miljoonan euron ja kymmenen miljoonan kilon edestä, tiedottaa Arktiset Aromit ry. eri mieltä 11% samaa mieltä 88% eri mieltä 53% samaa mieltä 44% 2% 16% 4% 4% 14% 3% 11% 12% 9% 8% 10% 10% 1% 1% 2% 4% 9% 16% 23% 29% 11% 3% Vastaajaa Vastaajaa Vaalikone auttaa löytämään metsäasioista samalla tavalla ajattelevan ehdokkaan. W ?o d zI M IE Rz W YS o cK I 12 MAKASIINI 3 • 2015 12 MAKASIINI 3 • 2015 3465_.indd 12 01/04/15 18:31. Pakastettua puolukkaa ja mustikkaa vietiin runsaat neljä miljoonaa kiloa kumpaistakin ja herkkutatteja 31 000 kiloa. Se sisältää kaikkiaan 16 metsäaiheista kysymystä. Euroopassa mäntyankeroisia todettiin vuonna 1999 Portugalin metsistä. Sitä esiintyy yleisimmin Pohjois-Amerikassa ja Kaukoidässä. Vastanneista 83 kokee, ettei heillä ole erityistä metsäsuhdetta. ne etsii oman vaalipiirin alueelta ne ehdokkaat, jotka ajattelevat metsäasioista samalla tavalla. Vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista 461 ilmoittaa olevansa metsien virkistyskäyttäjiä, 199 metsänomistajia, 62 puuntuottajia, 27 metsäalalla töissä ja 129 luonnonsuojelijoita. Avohakkuut pitäisi kieltää lailla. Mäntyankeroinen yritti taas Suomeen Evira on löytänyt Yhdysvalloista tuoduista puupakkauksista mäntyankeroisia, Maaseudun uutiset kertoo. Pitkälti tätä mieltä ovat Metsälehden ja Tapion vaalikoneeseen vastanneet lähes 700 kansanedustajaehdokasta. Kun käy vastaamassa kysymyksiin, vaalikoehdokkaat valmiita lisähakkuisiin Metsälehden ja Tapion vaalikoneeseen vastanneista selvä enemmistö on valmis lisäämään puun käyttöä mutta lähes puolet kieltäisi avohakkuut. ”Ehdottomasti ja välittömästi kymmenen miljoonaa kuutiota”, arvioi Keskustan ehdokas Jari Leppä. Mustikkaa vietiin eniten Kiinaan ja herkkutatteja Italiaan. Mäntyankeroinen on vaarallinen tuholainen, joka iskee havupuihin. Heistä 88 prosenttia kokee, että metsien nykyistä hakkuumäärää voi kasvattaa ekologisesti kestävästi
Etelä-Suomen suojelupinta-alaa lisäisi 56 prosenttia, kun taas 40 prosenttia on lisäystä vastaan. Tapion Metsänhoito ja metsävarat -yksikön johtaja Kalle Vanhatalo arvioi, että ehdokkaiden vastauksissa näkyy usko tulevaisuuteen. Hyvien osuus kasvoi, mutta tähän vaikutti lähinnä entistä suurempi sallittu vaurioitumisprosentti. Korjuun laatua heikensivät runsaat puustovauriot, liian voimakkaat harvennukset ja ylileveät ajourat. 17 Vuosina 2010–2014 Suomeen rakennettiin 584 siltaa. Talousmetsien hehtaarikohtaista puuntuotantoa on voitava lisätä, jotta hakkuumääriä voitaisiin selvästi nostaa ekologisesti kestävästi ja nykyisin hakkuupinta-aloin.” METSäBIoTALoudEN PRofESSoRI JYRKI KANGAS, HELSINGIN SANoMAT 30.3. HELSINGIN ENERGIA) ToIMITuSJoHTAJA PEKKA MANNINEN (KuVASSA) , KAuPPALEHTI 18.3. Lakia, joka kieltäisi avohakkuut, kannattaa 44 prosenttia ja vastustaa 53 prosenttia. Ylimääräistä veroa niille, jotka eivät halua myydä puuta, kannattaa sen sijaan vain 15 prosenttia. Se on Vanhatalosta silti yllättävää, että puuntuotannon tuet saavat kannatusta tiukentuvasta taloustilanteesta huolimatta. Hyvä kokonaisarvosana saavutettiin alle puolessa kohteista. ”Ei muunkaan omaisuuden myymättä jättämisestä sakoteta”, toteaa Vihreiden ehdokas Satu Hassi. ”Yksi tuotantolinja, joka hyödyntää raaka-ainetta Varkauden investointiprojektistamme, pystyisi palvelemaan nykyisiä ja tulevia markkinoiden tarpeita”, sanoo Stora Enson Wood Products -divisioonan johtaja Jari Suominen. ”Ajan henki on, että valtion holhousta ja ohjailua ei enää haluta”, hän sanoo. 13 MAKASIINI 3 • 2015 13 MAKASIINI 3 • 2015 3465_.indd 13 01/04/15 18:31. ”Jokainen tehköön omaisuudellaan mitä haluaa”, kirjoittaa Perussuomalaisten ehdokas Reijo Lahtonen. ”Valtaosa vastanneista näkee metsien taloudellisen merkityksen suurena. Valtiolta tukea Millaisen kuvan vaalikone kaikkiaan antaa ehdokkaiden metsänäkemyksistä. Metsäntutkimuslaitokselle on käynyt kuten paljasjuuritaimille ja se on korvattu Luonnonvarakeskuksella.” VANHEMPI TuTKIJA MARJA PoTERI, TAIMIuuTISET 1/2015. metsäluonnon hoitoon. Metsälehden ja Tapion vaalikone löytyy osoitteesta www.metsalehti.fi. Nyt biotalous ja metsäyhtiöiden uudet investoinnit näkyvät monissa kommenteissa”, hän sanoo. Apua etsintään Kenelle vaalikone on tarkoitettu. ”Metsien uudistaminen ja hoito vaatii tämäntyyppisiä tukia, mutta ne saadaan moninkerroin takaisin, kun metsät tulevat paremmin hyödynnettäviksi”, kirjoittaa Kokoomuksen ehdokas Timo Heinonen. ”Eurooppalaisittain Suomessa metsien suojelu on hyvällä mallilla. ”Silloin metsäalalla ei näyttänyt menevän kovin lujaa. Myyntitulojen verotusta laskisi 60 prosenttia vastanneista. Nykyinen käytäntö on mielestäni hyvä”, arvioi SDP:n ehdokas Raisa Kinnunen. Vanhatalon mukaan kaikille metsästä kiinnostuneille. Suomen metsäkeskuksen tarkastuksissa puolelta kohteista löytyi huomautettavaa. Viime vaalien alla kysymyksiin olisi vastattu eri tavalla. ”Metsäbiotalous ei ole kestävää, ellei metsien käyttö ole kestävää. Niistä puurakenteisia oli 17. Ehdokkaista 71 prosenttia on lisäksi sitä mieltä, että valtion tulisi verotuksella kannustaa metsänomistajia myymään puuta. Lakia, joka kieltäisi avohakkuut, kannattaa 44 prosenttia ja vastustaa 53 prosenttia. Toivosen mukaan vaalikone auttaa myös silloin, jos haluaa löytää tasaväkisiltä tuntuvista ehdokkaista itselleen sopivimman. energiapuun korjuun laatu ennallaan Energiapuun korjuun laatu ei viime vuonna parantunut, mutta ei huonontunutkaan. Yhtiö on aloittanut yt-neuvottelut, jotka voivat johtaa noin 50 työntekijän irtisanomiseen. ”Voi laittaa miettimään, jos esimerkiksi itse on vahvasti avohakkuiden puolella tai niitä vastaan, mutta sopivalta tuntunut ehdokas onkin aivan eri mieltä”, hän sanoo. Siitä, että suojelun pitää olla vapaaehtoista, on 70 prosenttia vastaajista samaa mieltä. Osa vaalikoneen kysymyksistä jakaa mielipiteet. Metsälehden päätoimittajan Eliisa Kallioniemen mielestä vastauksissa näkyy myös se, että valtion halutaan kannustavan ja tukevan mutta ei rankaisevan. Lisäksi he ovat aktiivisen metsäpolitiikan kannattajia, valtion rooli metsien hoidossa ja käytössä nähdään merkittävänä”, sanoo Tapion toimitusjohtaja Ritva Toivonen. Vaalikoneen avulla ei hänen mukaansa varsinaisesti ole tarkoitus etsiä itselleen sopivaa ehdokasta, vaan tarkistaa, mitä mieltä sopivalta tuntuvat ehdokkaat ovat metsäasioista. Stora enso sulkee tehtaan Pälkäneellä Stora Enso suunnittelee Pälkäneen puuelementtitehtaansa sulkemista ja tuotannon keskittämistä Hartolaan. ”Tukkia ei ole järkevää polttaa, mutta kaiken byrokratian jälkeen energiapuujaekin on jo niin kallista, että hankkeiden toteutuminen on entistä epävarmempaa.” HELENIN (ENT
”Siksikään en pidä kuusta puolukkaturvekankailla niin epäilyttävänä valintana kuin sen istuttamista kivennäismaiden puolukkakankaille.” Koivu voi hyvin sekapuuna Koivun uudistusalat ovat supistuneet 3 000 hehtaariin. Koivunviljelyä on hillinnyt tuhoherkkyys ja parikymmentä prosenttia havupuita alhaisempi tukin kantohinta. Lyhyesti Oulanka Euroopan top-kymppiin Brittilehti The Guardian on listannut oulangan kansallispuiston euroopan kymmenen parhaan kansallispuiston joukkoon. into tuottaa usein tepposen, niin nytkin. Mäntyä istutettiin liian reheville paikoille, vaikka suurin mäntyvillitys oli jo takana ja laatupuun kasvattamisen toivottomuus oli tiedossa. Lehden mukaan oulanka on upea vuodenajasta riippumatta. Karuilla kivennäismailla typen puute ja ajoittainen kuivuus rajoittavat enemmän kuusen kuin männyn kasvua, turvemailla näitä rajoitteita ei ole, ei ainakaan puolukkatyyppiä vastaavalla viljavuustasolla. 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 1996 -97 -98 -99 -00 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -08 -09 2010 -11 -12 -13 Kuusi jyrää Männyn suosio uudistamisessa on laskenut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, samalla kuusen suosio on noussut. Hehtaaria Lähde: Luke Kuusi Mänty Muut ”Kuusta suositaan etenkin siksi, että se on varma valinta”, Korhonen sanoo. Turvemaat ovat toista maata Kuusi on puolukkakankailla mäntyä huonompi vaihtoehto, mutta tilanne muuttuu turvemailla. Tuore inventointi VMI11 osoittaa männyn osuuden laskeneen 40 prosenttiin ja kuusen osuuden nousseen lähelle 60 prosenttia. ”Se onkin oikeastaan kaikki, mitä varmuudella voi sanoa tuotokseltaan puolukkakankaita vastaavien turvemaiden soveltuvuudesta kuuselle. Myös kiinteistöistä vastaava Laatumaa teki hyvän tuloksen. Kuusella ei juuri esiinny taimikkotuhoja. Saarisen mukaan kuusialikasvoksen vapauttaminen uudeksi puusukupolveksi on mielekkäämpi uudistustapa verrattuna avohakkuuseen, ojitusmätästykseen ja istutukseen männylle. Kuusta liian karuille maille Muutaman vuosikymmenen takainen mäntyinnostus on vaihtunut kuusi-innostukseksi. UUTISET Mikko Häyrynen 1980-luvun loppupuolella pienistä taimikoista 75 prosenttia oli mäntyä. Koivun uudistusalat olivat enimmillään 1990-luvun alussa 20 000 hehtaaria. Koivu ei kuitenkaan ole mihinkään katoamassa, sillä tilavuustarkastelun mukaan koivun määrä on kasvanut sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Metsätalouden liikevoitto parani, vaikka ainespuun myyntimäärä laski hieman vajaaseen kuuteen miljoonaan kuutiometriin. Liikevaihto laski 14 miljoonaa 360 miljoonaan euroon. M a rk ku Pi rT Ti M a a 14 MAKASIINI 3 • 2015 14 MAKASIINI 3 • 2015 3466_.indd 14 01/04/15 18:34. ”Koivua tulee luontaisesti sekapuustoksi ja sitä on etenkin hoitamattomissa taimikoissa. Hivenen kärjistäen voi sanoa, että siellä ne tulevaisuuden laatukoivut kasvavat”, Korhonen sanoo. Metsämaata myytiin ennätysmäärä. ”Herää epäilys, että onko menty toiseen äärilaitaan ja kuusta viljellään liian karuille kasvupaikoille”, Luonnonvarakeskuksen tutkija Kari T. Hyvä kasvu hiipuu Tulevaisuudessa nähdään, että laihoilla mailla kuusen kasvu hiipuu. Puolukkaturvekankaiden sekametsissä on paljon kuusen luontaista alikasvosta. Tutkimustietoa ei ole”, Luken tutkija Markku Saarinen kertoo. Silloin myös metsitettiin peltoja runsaasti, mikä selittää osan mutta ei kaikkea koivubuumista. ”Karulla kasvupohjalla kuusi saattaa kasvaa ihan hyvin 20– 30 vuotta, mutta sitten kasvu hiipuu ja mänty menee kokonaiskasvussa edelle.” Puolukkatyyppi on yksiselitteisesti mäntymaata ja mustikkatyypin laihempi laitakin jo rajatapaus. Metsähallituksen tulos laski hieman Metsähallitus teki viime vuonna 114 miljoonan euron tuloksen, pari miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2013. Vähät myyrätuhot ovat paikallisia ja pienialaisia, ja hallatuhot harvinaisia 1980-luvun jälkeen. ”Alikasvosta ei kannata jättää hyödyntämättä, vaikka kasvu jäisikin vähän männystä jälkeen koko kiertoajan mitassa.” Turvemaiden istutuksissa männyllä on laatuongelma puolukkaja mustikkaturvekankailla sekä ojitusalueille tyypilliset hirvituhojen riskit. The Guardian esitteli 10 eurooppalaista kansallispuistoa, joissa on uskomattomat maisemat ja luonto, mutta vähän kävijöitä verrattuna euroopan suosituimpiin luontokohteisiin. Tästä valtiolle tuloutetaan 110 miljoonaa euroa. Korhonen kysyy. Jutussa mukana olleita kansallispuistoja ei ollut laitettu paremmuusjärjestykseen
Suomen pienin valmistaja, viime vuonna latvialaisomistukseen siirtynyt Vammalan vaneritehdas on käynyt tämän vuoden kolmessa vuorossa viitenä päivä viikossa. Venäjälle on myyty suuri määrä moottorisahoja. Milloin siinä esitellyt teknologiat tulevat myytäviin sahamalleihin. Valmistamme tärkeimmät komponentit itse. Tehtaiden käyntiasteet ovat korkeat. Koivuvaneria tehdään jo kolmessa vuorossa Finanssikriisi rokotti vanerituotantoa ankarasti, mutta viime vuosina on päästy tasaiseen kasvuun. emme missään nimessä. Venäjä on isoin tuottaja ja koska heidän oma markkinansa on taantunut, niin he puskevat perusvaneria Eurooppaan”, Jalkanen kertoo. Miten Stihl eroaa muista sahoista. 3 Perustitte Suomeen tytäryhtiön ja yhteistyö Oy Elfving Ab:n kanssa loppui. ruplan arvon aleneminen nosti maahan vietyjen sahojen hintaa ja myynti väheni. 2 Vaikuttiko Ukrainan kriisi Stihlin liiketoimintaan. Pystyimme kuitenkin kasvattamaan myyntiä muilla markkina-alueilla. Meille myynti ja huolto ovat yhtä tärkeitä kuin itse sahat. Koskisen Oy:n vaneritehtaat käyvät kolmessa vuorossa osittain viikonloppunakin ja pinnoituskapasiteetti on lähes täyskäytössä. Järeässä Stihl MS 661 -sahassa käytetään aiempaa kevyemmiksi mitoitettuja rakenteita. olemme markkinajohtaja, isompi kuin Husqvarna. Lähde: Luke 100 200 300 400 500 600 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 1000 m Mikko Häyrynen KOiVUVAnErillA menee paremmin kuin monella muulla metsäteollisuustuotteella. nyt oli sopiva hetki siirtää maahantuonti omalle tytäryhtiölle, kun elfvingin omistaja jäi eläkkeelle. nikolas Stihlin mukaan yhtiön sahat suunnitellaan kokonaisuuksina. Polttoaineen ruiskutusjärjestelmä tulee moottorisahoihin näköpiirissä olevan tulevaisuuden aikana. 6 Mikä sinun suosikkisahamallisi on. Ei näy tukin hinnassa Koivuvaneria käytetään etenkin lujuutta vaativissa kohteissa, kuten betonimuoteissa, kuljetusvälineiden lattioissa ja kaasutankkereissa. Olitteko tyytymättömiä Elfvingiin. ”Päämarkkinoilla Euroopassa on odottava tunnelma. Myös huonekaluja pakka?usteollisuus on merkittävä asiakas. Vientimäärät ovat nousseet vuosi vuodelta koko finanssikriisin jälkeisen ajan. Tuloslukuja emme julkista, mutta voin sanoa, että olemme tulokseen hyvin tyytyväisiä. Se on tämän vuosikymmenen pysynyt jokseenkin paikallaan. KuKa: tohtori nikolas Stihl, Stihlin hallituksen puheenjohtaja, yhtiön perustajan andreas Stihlin pojanpoika. Siihen kuuluvat myös laipat ja ketjut. Suomessa runsaimmin myydyistä malleista suosikkini on kevyt MS 201. MIKsI: pistäytyi Suomessa Stihlin uuden tytäryhtiön virallisissa avajaisissa. 4 Esittelitte äskettäin edistyksellisen Carbon Consept –prototyyppisahan. 5 Mikä erottaa Stihlin muista sahoista. ylsimme viime vuonna ennätykselliseen kolmen miljardin euron liikevaihtoon. Jos minun pitäisi hankkia vain yksi moottorisaha, se olisi ehdottomasti MS 201. Kuluttajille tutumpia ovat rakentamisen sisäverhoustuotteet eli näkyvät pinnat. erosimme ystävinä. niistä muodostuu paras käyttäjäkokemus. Kotimaan suurimman valmistajan Koskisen Oy:n vanerijohtaja Juha Jalkanen on silti maltillinen. osuutemme maailman moottorisahamarkkinoista on 32 prosenttia. kyllä. TekSTi Ja kuVa Mikko riikiLä Uuteen nousuun Koivuvanerin vienti on viime vuodet ollut tasaisessa nousussa, mutta huippuvuoden 2006 tasolle on vielä matkaa. erittäin hyvin. Suunnittelemme sahat kokonaisuuksina. Muita vanerin valmistajia ovat Metsä Wood ja UPM. osa ratkaisuista on jo käytössä. Koivuvaneri on erikoistuote, joten ylituotantoa ei synny hetkessä. mETSäTyyppI 1 Miten Stihlillä menee. Havuvaneri on hinnaltaan halvempi ja volyymiltaan suurempi, mutta markkinoiltaan syklisempi tuote. Koivuvanerin useita vuosia jatkunut hyvä veto ei ole tuntunut kotimaan koivutukin kantohinnassa. 15 MAKASIINI 3 • 2015 15 MAKASIINI 3 • 2015 3466_.indd 15 01/04/15 18:34. Euroopan koivuvanerimarkkinat ovat kasvaneet vakaasti 1,5-2 prosentin vuosivauhtia ja hinnat ovat vahvistuneet
Puuta aikoo myydä tämän vuoden aikana noin neljännes metsänomistajista. Tuntuvaan hinnannousuun ei metsänomistajien keskuudessa uskota lainkaan. Yleiskuva on Hornen mukaan kuitenkin metsänomistajien kannalta myönteinen. Kuitupuiden hintoihin ei ole tulossa juuri muutoksia. Myös metsänomistajien puunmyyntiaikomuksissa on kyselyn mukaan tapahtumassa muutos. Metsätaloutta painaa Hornen mukaan alas kotimaan heikko taloustilanne ja siitä seuraava metsätalouden tuotteiden huono kysyntä. Kuusen hintakehitys voi olla mäntyä heikompaa. 16 MAKASIINI 3 • 2015 16 MAKASIINI 3 • 2015 3467_.indd 16 01/04/15 18:36. MTK:n Metsätutka-kyselyn mukaan suurin osa metsänomistajista arvelee hintatason säilyvän ennallaan tai ei osaa ottaa asiaan kantaa. Puun hintojen junnaaminen selittyy sillä, että metsäteollisuuden puun käyttö ei tänä vuonna lisäänny. Vaikka metsätalous on saanut paljon myönteistä julkisuutta uusien investointihankkeiden ja innovaatioiden ansiosta, niiden vaikutus ei vielä näy käytännön metsätaloudessa. Vientimarkkinoilla paperin alamäki jatkuu, mutta vastapainoksi kartongin viennin kasvu jatkuu. Kyselyn luvut ovat suurin piirtein samaa tasoa vuoden 2014 kyselyn tulosten kanssa. Myyntiaikeet vähenivät Myös metsänomistajien odotukset tulevan vuoden puukauppatilanteesta ovat maltilliset. Puun tuonnissakaan ei arvioida tapahtuvan suuria muutoksia, tuonti painottuu edelleen koivukuituun. Myös sellun vientimäärien uskotaan kasvavan. Vajaa puolet metsänomistajista ilmoittaa, että ei varmasti myy puuta tämän vuoden aikana. Hannu JauHiainen ”Hyvän viime vuoden jälkeen vedetään vähän henkeä tulevaa kasvua odotellessa”, Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne luonnehtii kuluvan vuoden näkymiä. Koivulla parhaat näkymät PTT ennusteen mukaan puun hinta pysyy kuluvana vuonna suurin piirtein viime vuoden tasolla. Viime vuosi oli hyvä ja samalla hyvällä tasolla jatketaan tänäkin vuonna. Koivutukin näkymät ovat parhaat ja hintataso voi hieman nousta. m ik ko ri ik il ä ki m m o br a n d T/ co m .P ic Tämä vuosi menee kasvua odotellessa, Paula Horne arvio. Noin viidennes uskoo hintatason lievään nousuun ja vajaa viidennes arvioi, että hintataso laskee hieman. Vientimarkkinoillakaan ei suurta muutosta ole odotettavissa. Metsänomistajien saamat kantorahatulot saattavat kokonaisuutena hieman supistua tänä vuonna. Määrä on edellisvuosien tasoa. Puun hinnannousuun uskovien määrä on kuitenkin hieman vähentynyt. Metsätalouden näkymät ovat hyvät, etenkin jos lukuja verrataan 2000-luvun keskimääräiseen kehitykseen. Varmasti tai luultavasti puuta myyvien osuus on hieman laskenut vuodesta 2014, mutta on kuitenkin suurempi kuin vuosien 2009–2013 kyselyissä. markkinat PTT: Hinnat pysyvät ennallaan Vaikka puun käytön ei tänä vuonna odoteta kasvavan, metsätalouden näkymät ovat hyvät, PTT:n Paula Horne ennakoi. Puuta tarvittaneen viimevuotiset 56 miljoonaa kuutiometriä. Sahatavaran vienti supistuu hieman. Ensi vuonna olisi sen sijaan odotettavissa pientä parannusta. Ensi vuonna kysyntä hieman kasvaa. Vientihinnoissa on vastaava kehitys
luonnonvarakeskuksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. 55,36 . ... Harvennushakkuu 50,09 . Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2014 2015 Kantohintojen kehitys Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit 1/2014 2/2015 2010 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 52 2011 2012 2013 2014 2015 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 85 90 95 100 105 110 10 20 30 40 50 60 300000 600000 900000 1 200 000 1 500 000 m ik ko ri ik il ä kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. 17,44 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 53,77 . uudistushakkuu 47,30 . 41,73 . 16,98 . 17,16 . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 45,95 . 51,28 . Harvennushakkuu 45,35 . ... 16,88 . 43,28 . 43,37 . Harvennushakkuu ... 14,71 . 14,30 . 15,82 . 41,51 . 46,94 . 13,07 . ... 15,89 . 13,44 . Harvennushakkuu 47,37 . 13,68 . 15,40 . 14,21 . ... ... 38,15 . 14,40 . 13,04 . 46,93 . 52,63 . ... 18,39 . ... ensiharvennus 44,77 . 16,62 . 18,33 . ... ... 55,71 . 14,37 . 46,29 . 14,70 . ... 12,35 . 14,66 . 54,22 . 15,59 . 16,78 . 16,12 . 16,61 . ... 15,22 . ensiharvennus ... Indeksi kertoo muutoksista 17 MAKASIINI 3 • 2015 17 MAKASIINI 3 • 2015 3467_.indd 17 01/04/15 18:36. 15,09 . 13,58 . 45,17 . ... 14,87 . 14,39 . 17,36 . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. 15,75 . ... Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,92 . 16,99 . uudistushakkuu 58,17 . uudistushakkuu 53,69 . 16,13 . 53,70 . 14,40 . 43,40 . 14,82 . ... 12,93 . 15,05 . 52,59 . 16,03 . 44,09 . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,88 . 53,73 . 16,63 . uudistushakkuu 56,39 . 14,93 . indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. ... 14,68 . 11,96 . 17,33 . uudistushakkuu 56,50 . ensiharvennus 45,21 . 14,74 . 54,84 . 17,36 . 17,74 . uudistushakkuu 57,21 . 14,75 . 15,28 . 48,09 . 14,54 . 13,99 . 16,93 . 14,64 . 50,07 . Harvennushakkuu 47,92 . ensiharvennus 45,84 . 12,86 . 17,59 . nousussa . 54,78 . 14,47 . 13,61 . 18,00 . 16,58 . ensiharvennus 45,25 . Harvennushakkuu 48,27 . 37,94 . 33,62 . 17,95 . 15,13 . 15,00 . uudistushakkuu 56,72 . ... 54,40 . esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut 10 prosenttia joulukuusta 2010. Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. 14,12 . 44,90 . ... ensiharvennus 41,58 . 15,49 . 15,47 . 16,87 . 47,87 . 15,86 . ensiharvennus 46,07 . ... Harvennushakkuu 48,60 . 15,68 . 43,73 . Harvennushakkuu 49,38 . 10,30 . 40,06 . 55,49 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,99 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,34 . 18,36 . 15,83 . 45,82 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 52,26 . 14,85 . 17,30 . 17,39 . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,59 . 55,08 . 54,48 . 15,02 . 14,42 . Raakapuun kantohinnat huhtikuussa viikolla 13 . ... 14,92 . 17,48 . indeksin laskennassa erityyppisten leimikoiden – uudistus, harvennus ja ensiharvennus – osuudet pidetään samoina, mitkä ne olivat keskimäärin vuonna 2010. ensiharvennus 46,31 . 14,72 . 14,14 . 17,32 . 43,72 . 13,48 . 17,50 . 16,76 . uudistushakkuu 55,43 . 42,83 . 45,41 . ... 41,91 . 41,06 . 14,31 . 14,67
Puuta kertyi lopulta 2 045 kuutiometriä, eli hieman leimaustietoja enemmän.Hakkuu paljasti, miten kiireellistä päätehakkuukohteiden uudistaminen oli. tilakauppa piristyi *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä on myynnissä 33 hehtaarin tila, jonka myyntiesitteessä todetaan, että maastotarkastusta ei ole tehty ja että arvio perustuu 2011 laadittuun arvioon, johon on päivitetty hakkuut ja uudistamistyöt. 90 48 PystykauPPa Pohjois-savossa Puutavaralaji m3 €/m3 Mäntytukki 160,3 54,0 Mäntypylväs 23,5 66,0 Mäntykuitu 49,3 16,5 Kuusitukki 1 237,4 55,0 Kuusipikkutukki 33,5 30,0 Kuusikuitu 201,8 17,0 Sellukuitu 172,2 7,0 Erikoiskoivutukki 9,7 80,0 Koivutukki 23,5 45,0 Koivukuitu 115,9 19,0 Haapakuitu 0,2 9,0 Energiapuu 18,7 5,0 Yhteensä 2 046 m 3 88 850 euroa markkinat Kuukauden puukauppa HannU JaUHiainEn MetsänoMistaja oli teettänyt paikallisella metsänhoitoyhdistyksellä metsäsuunnitelman Pohjois-Savossa sijaitsevalle tilalleen. Eniten kauppoja on tehty Kainuussa ja Lapissa. näin uudistusala ei jää kesäksi heinittymään vaan tuottaa heti uutta metsää. Yhdistys teki helmikuussa tuoreen suunnitelman perusteella leimikon, jonka pinta-ala oli yhteensä 9,8 hehtaaria. ”Eniten tarjontaa on Kainuussa, missä UPM markkinoi uusia kohteitaan. Pääosa oli kesäkorjuukelpoista avohakkuuta kahdessa eri kuviossa. Lisäksi leimikkoon kuului ylispuiden poistoa 3,7 hehtaarin alalla. Puuta leimikosta arvioitiin kertyvän yhteensä 1 913 kuutiometriä. Tarjousten vertailussa päädyttiin siihen, että pääosa leimikosta myydään parhaan kuusitukin hinnan tarjonneelle sahalle. Lahovikaista ja pystyyn kuivunutta kuusta kertyi lähes 200 kuutiometriä. alkuvuonna niitä on myyty yhteensä noin 8 000 hehtaaria. Sen pohjalta alettiin suunnitella myös puukauppoja. Pohjois-Karjalassa keskipuusto on korkein eli 118 kuutiometriä hehtaarilla. Puun korjuusta vastasi sahan yrittäjä, vaikka osa puista menikin eri ostajille. Tarjo?uksia tuli neljä – kaksi koski koko leimikkoa, yksi pelkästään pylväitä ja yksi vain koivuja. Se on lähes sata enemmän kuin vuosi aiemmin. Myydyt Metsätilat 1.1.–31.3.2015 Maakunta kaupan myyty keskiala hakkuupuusto kpl kpl ha taimikot, % kypsät, % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 3 2 25 Satakunta 6 5 14 Häme-Uusimaa 11 6 17 Etelä-Karjala 3 2 19 Kymenlaakso 10 9 20 Pirkanmaa 15 11 32 39 5 91 23 3 274 36 0,9 Etelä-Savo 25 16 33 39 6 83 30 2 975 36 0,78 Eja K-Pohjanmaa 16 17 31 32 9 69 21 2 079 30 0,82 Keski-Suomi 19 16 32 34 10 98 32 3 248 33 0,83 Pohjois-Savo 17 16 35 35 10 93 34 2 971 32 Pohjois-Karjala 31 26 49 21 9 118 31 3 384 29 Kainuu 90 37 79 11 4 102 24 2 086 20 P-Pohjanmaa 34 27 51 14 9 86 14 1 589 18 0,94 Lappi 14 31 42 19 12 65 13 1 151 18 0,78 Koko maa 294 221 44 muutos ed. Myös tehtyjen kauppojen määrä – 221 kappaletta – on viimevuotista enemmän, Hannu Liljeroosin ylläpitämä tilakauppojen seuranta osoittaa. nopeaa toimintaa MiKKo HäYrYnEn alkuvuonna myyntiin on tullut vajaat 300 vähintään kymmenen hehtaarin metsätilaa. ”Tällaisessa tapauksessa ostaja voi kohdata yllätyksiä”, Liljeroos varoittaa. Myös Etelä-Savossa on tavallista vilkkaampaa”, Liljeroos sanoo. Uudistusalat muokataan yhdistyksen toimesta heti keväällä ja uudet taimet istutetaan saman tien. UPM:n isot sijoittajakohteet eivät ole taulukossa mukana. Maaliskuussa yksityishenkilö osti Puolangalta noin 1 500 hehtaarin tilan 1,5 miljoonalla eurolla. Tämä kuvio edellytti talvikorjuuta. v. 18 MAKASIINI 3 • 2015 3469_.indd 18 01/04/15 19:08. Siellä on myös korkein hehtaarihinta, 3 384 euroa. Liljeroos on laskenut keskipuuston ja muita tunnuslukuja niistä maakunnista, joissa on tehty vähintään kymmenen kauppaa. Maaliskuun loppuun mennessä myytyjen metsätilojen pinta-ala on noin 9 700 hehtaaria, josta noin puolet on UPM:n ja Metsähallituksen maita. Puut korjattiin maaliskuun puolivälissä. Yhdistys pyysi tarjoukset alueen puunostajilta helmikuun lopulla. Varsinais-Suomessa ja Etelä-Karjalassa on ollut hiljaist. Kaikista kohteista ei ole tuoreita kuviotietoja. Pylväät ja koivut myytiin erikseen niistä tarjouksen tehneille yhtiöille
vastauksia 93 19 MAKASIINI 3 • 2015 3470_.indd 19 31/03/15 16:35. Ilman uusia tehtaita tilanne olisi vielä huonompi.” tIMPPa ”Ei ainakaan kuitupuun reaalihinta tule nousemaan. ”En usko kuin nimelliseen hinnan nousuun, ehkä euron pari. luulen, että hinta voi laskea. www.halkOliiteri.cOm nouseeko kuidun hinta. Prosenteissa tietysti tällainenkin nousu saattaa teollisuuden silmissä tuntua suurelta. Mikäs on myydessä, kun on hölmöläisiä, jotka ovat valmiita tuottamaan tappiolla heille raaka-ainetta sellunkeittoon.” horjuMaton ”Minä en usko, että hinta nousee, hankintahinnat ehkä hieman mutta eivät merkittävästi. uusi kysymys: oletko saanut korvauksia hirvituhoista. Kunhan kuitupuun hinnanlasku ensiksi päättyisi.” MEtsäKuPsa ”ajatellaan positiivisesti. tärkeämpää lienee, että markkinoille tarjottava kuitupuu menee kaupaksi ja tehokas metsänkasvatus saa jatkua.” MEtsurI-MotoKusKI ”Ei ihme, että esimerkiksi uPM myy metsiään. Eihän se ole kuin 1,5–3 euroa.” PIhKataPPI ”selluntuotannossa on siirrytty ylituotantotilanteeseen, joka voi jatkua hinnanlaskuineen pitkään.” Puun taKaa ”Puun hinta on pitänyt olosuhteisiin nähden aika hyvin pintansa verrattuna moneen muuhun tuotteeseen tai raaka-aineeseen. www.nOrdicfOrestresearch.Org Etsitkö klapikoneen vuokraajaa tai kaipaatko tietoa polttopuusta, varastoinnista ja puulla lämmittämisestä. täältä löytyy. Ei ole rapoisat näkymät niillä, jotka odottavat hinnan nousevan.” KuItuPuun Kasvattaja ”uskoisin, että nousee 10– 20 prosenttia viiden vuoden kuluessa. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup ”tässä on näytille muutama sata kuutiota ylispuina poistettuja koivuja (enemmän kuin 500 mutta vähemmän kuin 1 000). vertailuun voi ottaa esimerkiksi arkisen kodintekniikan.” suorIttava Porras ”säädökset, uhkalait ja kiristyspolitiikka tulevat sanelemaan massapuun hinnan niin, että yhtiöt tulevat saamaan miljardivoittonsa ja metsänmyyjä hänelle kuuluvan häpeäviitan.” Kantona ”Ei sen tarvitse noustakaan. 20 40 60 80 100 Kyllä 31 % Ei 69 % kasvatatko visakoivua. www.gtk.fi/tietOpalvelut/karttapalvelut Pohjoismaisen neuvoston alainen yhteistyöelin esittelee sivuillaan jäsenmaiden metsäntutkimusta. Kyllä sellumiehet osaavat laskea, eivätkä he nosta ehdoin tahdoin omia kustannuksiaan.” KorPItuvan tanElI ”venäjän metsät kasvavat hyvää kyytiä. onneksi sai tehdä viisimetristä rankaa.” suorIttava Porras Talviharvennuksen anTia Maankamara-karttasovelluksella voi alustavasti arvioida metsänuudistamiskohteen soveltuvuutta vaikka männyn kylvöön. laitoksia suunnitellaan nykyisellä raaka-aineen hinnalla.” tErvahauta METSALEHTI.FI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. uudet sellutehtaat ja kuitupuun hinta mietityttävät verkossa. Kuitupuun kysyntä venäjällä tuskin lisääntyy, niin johonkin se puusuma tulvii
Teema: visakoivun isTuTus 20 MAKASIINI 3 • 2015 20 MAKASIINI 3 • 2015 3471_.indd 20 31/03/15 16:47. Pentti Oksa käyttää kuokkaa, Mirja Oksa painaa taimen tiiviisti maahan