metsänomIstaja PolttoPuiden teosta Pikatesti KännyKäsTä relasKooppi kesätyö 17 000 Taimen uraKKa metsäsuomi 2050 uHKana puun yliTuoTanTo pikkupaakut maahan yksivuotisina • siemensadosta huono • Krim tuntuu kannollakin KYSYMYSTÄ Te em a : is Tu TT a m a a n 10. HuHTiKuuTa • numero 3/2014 • 9 € • www.meTsaleHTi.Fi M eT SÄ le h Ti M a Ka Sii n i 3/2 01 4 2346_.indd 1 3.4.2014 21.03. Intoa riittää Kaisa Kortteen ja Timo Fagerin viikonloput kuluvat metsätöissä
KiiNTeÄÄN TaKuuHiNTaaN. Katso Stora Enson puunostajien yhteystiedot osoitteesta www.storaensometsa.fi aloiTuKselle aiKaTauluTaKuu. loPPuTuloKselle laaTuTaKuu. Jämptin kiinteä pakettihinta pysyy samana, vaikka työt ajoittuisivat parin vuoden päähän. Jämptin laatulupaus on, että metsässä kasvaa hyvän metsänhoidon suositusten mukainen taimimäärä. 2347_.indd 2 4.4.2014 9.13. Vuodenkin viive voi tarkoittaa 600 euron menetystä jokaisen hehtaarin tulevaisuuden tuotoista. Metsänuudistamistyöt alkavat vuoden sisällä korjuun päättymisestä. Saat työt ja taimet huomattavasti edullisemmin kuin erikseen ostettuna. Jämpti TM Kolmen takuun metsänuudistamispaketti Varmista metsän uusi kasvu jo puukaupan yhteydessä. Tilaa JÄMPTiMeTsÄNuuDisTaMisPaKeTTi PuuKauPaN yHTeyDessÄ. Turha aikailu metsässä tietää rahanmenoa
28 rahaPUU: Hoidettu metsätie on ilo oMa Metsä 30 Metsänhoito: 18 kysymystä polttopuiden teosta 33 Pikatesti: Älypuhelimella mittamaan 34 Metsänhoidon PerUsteet: Relaskooppi tutuksi 36 tUtkiMUs: Saasteet vähenivät 37 Metsäläisen allakka: Nyt on kuorima-aika 38 MetsäPerintö: Vähennys tuloutuu veroksi 40 kysy Pois: Milloin kannattaa kylvää. metsälehti makasiini 30 56 6 SISÄLLYS NRO 3/7 10.4.2014 UUtiset 4 PääkirjoitUs: Hyviä eväitä kasvupakettiin 6 MetsänoMistaja: Maalla on mukavaa 12 VastaiskUa Viritellään Reijo Lahtosen vetämä Savottaryhmä valmistautuu valittamaan kartellipäätöksestä. 60 kolUMni: Energiapolitiikan kelirikko 62 taPionPöydältä : Enemmän kalaa 64 käsin tehty: Voitele pihkalla 70 MakasiinikryPto 72 Pilkkeet: Jäkälä maistuu mamulle 74 tUote & tekijä: Intohimona intarsia Jo RM a Lu H ta SE PP o Sa M u LI a N N a Ba CK 3 MAKASIINI 3 • 2014 3 MAKASIINI 3 • 2014 2348_.indd 3 4.4.2014 19.57. 14 VUodessa tarhalta Metsään 15 MetsätyyPPi: Mikä on metsän vaikein eläin, Hannu Hautala. 16 Markkinat: Hiljalleen parempaan päin 18 kUUkaUden PUUkaUPPa: Perintöverot kuitataan puulla 19 Verkosta: Suositellaanko suosituksia teeMa: istUttaMaan 20 toisenlainen kesätyö Jere Periniva rehki kolme viikkoa helteessä ja istutti 17 000 männyntainta. 44 tUoteUUtUUdet: Puut kyytiin pokaralla 46 kohti PUiseVia aikoja: Puun ylituotanto uhkaa 2050 lUonnosta 56 lUhta: Hirveitä ääniä yössä Pöllön rääkäisy voi pelästyttää kevätyössä
Myös paikallinen saha olisi valmis lisäämään tuotantoaan, jos se vain on mahdollista tehdä kilpailukyisesti. 09 315?49?806 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. 09 315?49?841 0400 913 822 Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. CLT-levyä voitaisiin käyttää Kajaaniin suunnitellussa puusairaalassa. Yhteydet muualle maailmaan ovat tärkeitä ja siihenkin Kuhmon seminaarissa löytyi uusi avaus: rautatie Jäämerelle lyhentäisi sahatavaran matkaa Kiinaan huomattavasti. Mikko Riikilä taas pohtii, miltä metsissä näyttää silloin, kun tämän kevään taimikot ovat ensiharvennusiässä. 09 315?49?807 Hanna lehto-isokoski Tiia Puukila p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MaRkkInOIntI Markkinointijohtaja Pasi somari p. Sen jälkeen puun energiakäyttö sentään on lisääntynyt. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi laipio p. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi asIakasPaLVeLu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Katja Raninen p. Eliisa KallioniEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUs ta. 09 315?49?844, 050 572 2165 metsätaloudellinen ammattilehti, metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 82. Myös tasavertaiset edellytykset osallistua energiantuotantoon parantaisivat sahojen kilpailukykyä. Metsät kasvavat paljon enemmän kuin puuta käytetään. Kuhmon kaupungissa uusiutuvan energian osuus on noussut jo 63 prosenttiin, mikä lienee maailman ennätys. Puun käytön edistämiseksi kunnat voivat tehdä paljon, mutta siihen tarvitaan myös valtiota. Sahalla odotettiin kehysriihestä pientä kädenojennusta vientiteollisuudelle. Tässä numerossa virittäydymme pian alkavaan viljelykauteen. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Hannu Jauhiainen selvittää, miten palkataan nuori istuttamaan taimia. Ensimmäiseksi hallitukselta odotetaan viisasta energiapolitiikkaa, joka vauhdittaisi Suomen irtautumista fossiilisista polttoaineista. 09 315?49?843 Ulla Ylikangas p. Kuhmossa oli koolla iso joukko metsänomistajia ja metsäammattilaisia miettimässä, miten metsistä voitaisiin saada vielä lisää. vuosikerta, perustettu 1933. Levystä voi rakentaa myös vaikkapa tuulivoimalan torneja, kuten Saksassa on tehty. 09 315?49?803 Eero sala p. Hajautettu tuotanto, paikallisuus ja ekologisuus ovat entistä ajankohtaisempia, ja kaikkiin niihin metsä ja puu sopivat hyvin. aikakauslehtien liiton jäsenlehti issN 0355-0893 makasiinin levikki: 36?084 (lt/12) painopaikka paperit Forssa Print 2013 G-print 170 g novapress silk 80 g 4 MAKASIINI 3 • 2014 2349_.indd 4 4.4.2014 19.58. Esimerkiksi huojennus polttoaineveroon olisi kaukana itärajalla ollut tervetullut kannustin kasvuun. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö sanna nyman p. Esimerkiksi Espoon Nuuksioon rakennetussa luontokeskus Haltiassa on itävaltalaista puuta. 09 315?49?873 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. Seminaariväelle esiteltiin, miten Kainuun metsien varaan olisi pelkästään hakkeen tuotannossa mahdollista synnyttää tuhat uutta työpaikkaa ja 8,5 miljoonan euron puunmyyntitulot. Kajaanin paperitehtaan lakkauttaminen 2008 jätti maakuntaan ison aukon. Kainuussa on sama tilanne kuin muuallakin Suomessa. Varsinkin puisiin kerrostaloihin sopiva tuote on jo Suomessa tuttu, mutta tähän asti sitä on tuotu ulkomailHyviä eväitä kasvupakettiin PEFC/02-31-162 Kannen kuva seppo saMuli Metsäkustannus Oy pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 e-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi tOIMItus päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-suomen aluetoimittaja mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. 09 315?49?842 ansa seppälä p. Biotaloudella on hyvät näkymät niin Kainuussa kuin muissakin Suomen maakunnissa. 09 315?49?805 0400 973457 pohjois-suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. S amaan aikaan, kun ministerit esittelivät kehysriihen saavutuksia Helsingissä, kainuulaiset hahmottelivat omaa kasvupakettiaan. 09 315?49?849 040 723?1613 MeDIaMyyntI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315?49?802 040 516 4000 aD anna Back p. Sitä ei kuitenkaan saatu, päinvastoin veroa kiristettiin. 09 315?49?804 Toimittajat liina Kjellberg p. Sahatavaran jatkojalostuksesta hyvä uutinen on kuhmolainen yritys, joka ryhtyy kesällä valmistamaan ristiinlaminoitua puulevyä (CLT). Maakunnan häpeäpilkkuja ovat Kajaanissa palava kivihiili ja joukko öljykattiloita
HuHtikuussa Aprillipäivä oli aurinkoine n, mutta tuulinen Eurajoen Pinkjärven vaellusreiti llä. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. KuvA MiKA Linho 2625_.indd 5 4.4.2014 20.00. Kun katsoi metsässä ympärillee n, näki myös tuulen mahtavan voiman: kaikkialla oli tuulen kaatamia puita, juurakot pystyssä
Toista kotitalouden hakesiiloa ei lähempää keskustaa löydy, ainakaan monta. Moottorisaha tuli valmistujaislahjaksi, raivaussaha äitienpäivänä. Metsänhoidon mausteena pitää olla vähän erikoisempaa. Siellä myös opetettiin kaikkea, esimerkiksi tunnistamaan harvinainen lapinsirppisammal”, Kaisa kertoo. Viikko toisensa jälkeen, ympäri vuoden. ”Ihan pienesti ei kannata näpertää, vaan erikoispuita pitää olla semmoinen ala, että sitä tulee rekkakuorma. Hirvikanta on nyt alhaalla, joten aika taimikokeiluille on otollinen. Haketta arvioidaan palavan 50 irtokuutiometriä vuodessa. Hakelämmityksen investointi on 35 000 euroa, joten takaisinmaksuaika on kymmenisen vuotta. Öljystä hakelämmistykseen Into näkyy Tampereella saakka, missä omakotitaloa muutetaan parhaillaan hak?elämmitykselle. ”Seuraavaksi pitäisi opetella käyttämään kuormainta, mutta metsään en lähde ajamaan.” Vähän erikoisempaa On aikainen kevät ja pellolla kauriiden ruokintapaikan luona ruokailee joutsenpari. Ulkopuolinen hakkuri hakettaa, muuten kaikki tehdään itse. Yksittäisiä runkoja olisi vaikea kaupittaa.” He, jotka istutettavat taimet sitten tukkipuina kaupittavat eli pariskunnan lapset, ovat nyt nelija seitsenvuotiaita. ”Ennen metsurikurssia en ymmärtänyt metsänhoidosta juuri mitään, mutta nyt riittää intoa.” Hankinnat ovat viimeiset pari vuotta liittyneet metsään. ”Puhutaan, että metsäkauris söisi kuusentaimia, mutta meillä ei ole ensimmäistäkään havaintoa”, Kaisan puoliso Timo Fager toteaa. ”Laskettiin, että hakelämmityksen kustannukset ovat neljäsosa nykyisestä neljän tuhannen euron öljylaskusta, eli säästöä tulee kolme tuhatta euroa”, Timo kertoo. Alkuperäisen hankinnan ja sukupolvenvaihdoksen jälkeen on tehty neljä muuta tilakauppaa ja metsäpinta-ala on kasvanut nykyiseen 101 hehtaariin. Kolme traktorikuormaa vuodessa. Kaisan vanhemmat ostivat maatilan rakennuksineen Kuohenmaan kylältä vuonna 1996. TeksTi Mikko Häyrynen kuvaT seppo saMuli I nnostus polttaa rintaa, samoin tuore todistus, että Kaisa Korte on metsuri ja metsäpalveluiden tuottaja. Tervaleppää on luontaisestikin, samoin lehmusta. Sitä ei monessa paikkaa kasva, mutta Kaisalla on oma esiintymä. Omistuksen myötä tuli myös innostus. ”Siellä sai tehdä kaikkea, kuten ajaa hakkuukonetta. Maalla on Mukavaa Kaupungin kotkotukset saavat jäädä, kun Kaisa Korte ja Timo Fager suuntaavat viikonlopuksi metsätöihin Kangasalle, kolme peninkulmaa Tampereelta. Visakoivua on jo, seuraavaksi suunnitellaan tervaleppää ja lehtikuusta, ehkä saarneakin. Into vei metsurikurssille Kuruun, joka vaati kahden vuoden illat ja viikonloput, mutta antoi paljon. 7 MAKASIINI 3 • 2014 2598_.indd 7 4.4.2014 20.03. Metsäkauriit pärjäsivät vähälumisena talvena hyvin ilman ruokintaakin. Metsäkärryllä ajetaan tavara kasalle ja viljakärryllä hake kaupunkiin
Moottorisaha tuli valmistujaislahjaksi ja harvennusten koivut alkavat jalostua… 8 MAKASIINI 3 • 2014 2598_.indd 8 4.4.2014 20.05. METSÄNOMISTAJA iTse TeHdään MiTä eHdiTään, lopuT TilaTaan MeTsänHoiToyHdisTyksesTä Tai kylälTä
Ne harvatkin tarjolla olevat palstat ovat aika tyhjäksi hakattuja. Halutaan sidettä maahan, ehkä mukana on ripaus jotain isänmaallistakin. Silloin ei kuitenkaan ajatella vaadittua työmäärää eikä sitä, että palkaksi jää usein vain työn ilo. Koivutavara ajetaan klapikoneen ja kuivurin läpi henkilöauton kipattavaan kärryyn ja myydään Tampereelle pihaan toimitettuna. Hinta alkaa irrota puuston arvosta, varsinkin pienemmillä tiloilla.” Mutta tunne sanoo, että metsää kannattaa silti ostaa. Uuden polven metsänomistukselle on ominaista myös se, että elanto ei ole hankintaja klapikauppojen varassa. ”Aiempi sukupolvi koki metsätyöt raskaina, uusi polvi osaa käyttää palveluita ja niitä on tarjolla.” Vaikka yrittäisi olla kuinka sukkela, niin vatukko ja heinikko ovat aina nopeampia. Timo sanoo kävelleensä läpi monta ja monenlaista palstaa. Hinnat ovat kuitenkin karanneet Tampereen lähistöllä. Osasta on tehty tarjous, osasta ei. Metsää ei ole peritty vaivaksi, vaan sitä on hankittu iloksi. Metsän hinta karannut Metsäalan kasvattaminen on pariskunnan toiveena. Jos koko toimeentulo haluttaisiin ottaa metsästä, niin alaa pitäisi olla muutama sata hehtaaria enemmän. Hän on catering-alalla. Molemmilla on kauluspaitatyö Tampereella. Metsätilojen tarjonnassa on muutaman vuoden ollut hiljaisempaa ja hinnat ovat nousseet. Vuosittain tutustumisen arvoisia kohteita on pari kolme. Kaisa ja Timo tuntevat myös ennakkoasenteen, että maaja metsätalous olisi hyvinkin tuottoisaa ja mikäs se on perityllä omaisuudella. Timo harmittelee, että klapikauppaa riivaa harmaa talous, kuititon kauppa. Kait me ollaan sitä uudenlaista metsänomistajapolvea, Timo pohtii. ”Nykyinen hintataso on liian kova. Verollisen klapin oikea kuutiohinta on vähintään 60 euroa, mutta jotkut myyvät 35 eurolla. Uuden polven omistajia Kaisa ja Timo pohtivat, että kai he ovat sellaista uudenlaista metsänomistajapolvea. Työpaikallakin kehtaa sanoa, että olin taas koko viikonlopun metsässä eikä Kaisa koe, että siinä olisi itsekorostusta. Kaisalle ja Timolle töiden teettäminen ei ole kehtaamiskysymys: itse tehdään mitä ehditään, loput tilataan metsänhoitoyhdistyksestä tai kylältä. Metsänomistamisessa on paljon muutakin kuin taskulaskimen antamat tuottoprosentit. 9 MAKASIINI 3 • 2014 2598_.indd 9 4.4.2014 20.06. Hakkuutähteitä, raivauspuuta, pellonreunojen siivoamista. ”Missä esimerkiksi asuntosijoitusKangasala …klapeiksi, jotka myydään kaupunkiin, pihaan toimitettuna. Naisvaltaisen työyhteisön palaute on ollut myönteistä – pidetään hienona, että joku opiskelee työn ohessa jotain ihan muuta. Maapohjat ovat lehtomaisen reheviä, joten haketettavaa riittää. ”Tuntuu, että kun osakemarkkina menee epävakaaksi, niin silloin halutaan sijoittaa metsään”, Timo pohtii
Mutta miksi kaikki vaiva. Toinen suuntaus on, että maatilat keräävät palstoja. Ympäri vuoden, säähän katsomatta. Jos harvennuksessa on tullut kolhuja, niin puustossa saattaa olla lahoa ylhäälläkin. Lumessakin kahlaten – Kaisa vetää vinssiä, Timo istuu traktorissa ja käyttää kouraa. Siihen saakka metsästysoikeudet nostavat tilojen hintoja.” Kun ruvetaan puhumaan isommista, vähintään 30 hehtaarin tiloista ja yli 70 000 euron hinnoista, niin puuhapalstojen ostajat eivät ole enää nostamassa hintaa. ”Monella metsästysseuralla saattaa jäseneksi pääsemisen ehtona olla 20 hehtaaria metsää. 10 MAKASIINI 3 • 2014 2598_.indd 10 4.4.2014 20.08. ”On aivan ihana mennä raivaussahan kanssa metsään, viikonloppu toisensa jälkeen. Kuulosuojaimet päähän ja radio auki. Metsästys kuin golf Innokkaana metsästäjänä Timo vertaa harrastustaan golfiin: oikeus harrastaa edellyttää tai lähes edellyttää omistusta, joko metsän tai golf-osakkeen. Ja voi olla, että tulevat hoitotyöt on arvioitu alakanttiin. METSÄNOMISTAJA ten tuotto alkaa, niin siihen metsän tuotto loppuu.” Timon kokemuksen mukaan tarjottujen tilojen puustoarviot ovat hyvin kohdallaan, mutta laatutekijöissä on heittoa. Muovinauha suojaa visakoivut hirviltä ja kauriilta. Jos itse hoitaa, niin 20 kilometriä on säällinen etäisyys.” Säästä riippumatta Perjantai-illasta sunnuntai-iltaan. Oman jännitteensä tuo sekin, että kylällä on kilpailua samoista palstoista. Saa olla omissa oloissaan ja näkee, että saa jotain aikaiseksi.” Mieli seestyy, lapset ovat joko mukana tai hyvässä hoidossa isovanhemmilla. ”Hyvä pala kannattaa ostaa kauem?paakin. Metsänhoidossakin pitää olla maustetta. Mistään ei jää paitsi, kaupungin kotkotuksia on ehtinyt koluta aikansa. Siksi, koska maalla on mukavaa, Kaisa vastaa
0205 64 6120 PL 6 (Kalevankatu 8) • 40101 Jyväskylä Kotimainen jalostettu siemen on hyvän metsän perusta! räjähtävää kasvuvoimaa – Kasvua, laatua ja monimuotoisuutta! 2598_.indd 11 4.4.2014 20.10. www.siemenforelia.fi Siemen Forelia Oy Puh
Kantajat tuomittiin korvaamaan vastapuolen, siis metsäyhtiöiden oikeuden12 MAKASIINI 3 • 2014 12 MAKASIINI 3 • 2014 2599_.indd 12 4.4.2014 20.04. Jos käräjäoikeuden tuomio Vastaiskua valmistellaan Helsingin käräjäoikeus katsoi metsänomistajien vaatimukset vahingonkorvauksista vanhentuneeksi raakapuukartellioikeudenkäynnissä. ”Tämä johtaa siihen, että oikeuden saaminen riippuu rahasta.” Maksettavaa savottaryhmäläisille kertyy joka tapauksessa melkoisesti. Oikeuden ratkaisun mukaan vaatimukset olisi siis pitänyt esittää vuoteen 2009 mennessä. Ryhmä hajotettiin Helsingin käräjäoikeuden parin viikon takainen ratkaisu koski 13 tapausta, jotka oikeus oli valinnut metsänomistajien noin 650 kanteen joukosta. Kantorahatuloja roimasti lisää Yksityismetsänomistajien kantorahatulot kasvoivat viime vuonna 16 prosenttia vuodesta 2012. Vastapuoli eli metsäyhtiöt saavat vastata niihin yhdessä. Hakijat katsovat, että korva?usten vanheneminen alkoi vasta vuonna 2010, kun markkinaoikeus tuomitsi Metsäliiton, Stora Enson ja UPM:n syyllistyneen lainvastaiseen yhteistyöhön raakapuumarkkinoilla. Savotta-ryhmän vetäjän, muuramelaisen Reijo Lahtosen mukaan kyse ei ole epäröinnistä. käyntikulut, joita Lahtosen mukaan on jo tähän mennessä kertynyt kolmisen miljoonaa euroa. Vahingonkorvaukset on haettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun asia on tullut kantajan tietoon. Vanhenemispäätöksestä valittaminen maksaa yli 26 000 euroa jokaista osallista kohti. Kantajat pyysivät Helsingin käräjäoikeudelta lisäaikaa ilmaista tyytymättömyys oikeuden päätökseen. Nyt Savotta-ryhmä kerää voimia valittamiseen. Poimintatuloja luonnonmarjoista kertyi yhteensä 21,3 miljoonaa euroa. TeKSTi jA KuVA MiKKo RiiKiLä OiKeuden päätöksen mukaan raakapuukartelli tuli yleiseen tietoon jo vuonna 2004, kun UPM tunnusti kielletyn hintayhteistyön ja kilpailuvirasto tiedotti asiasta. Jatkoaikaa haettiin, koska valittaminen maksaa hänen mukaansa noin 350 000 euroa. UUTISET Lyhyesti Viime vuosi oli hyvä marjavuosi Puolukkaa tuli viime vuonna myyntiin ennätysmäärä, mustikkaakin kerättiin runsaasti ja lakkasato oli monen vuoden jälkeen paikoin erittäin runsas. Liiketulos nousi 80 eurosta 96 euroon hehtaarilta, kertovat Metsäntutkimuslaitoksen ennakkotiedot. Kaikki hakkuut huomioiden kantorahatulot nousivat 12 prosenttia 1,9 miljardiin euroon. Lisäaikaa haettiin, jotta käsittelyn taloudellinen puoli voidaan varmistaa.” Hän paheksuu korvauskanteiden siivuttamista pieniin ryppäisiin. Herkkutattia tuli sienistä myyntiin eniten, mutta senkin sato oli vain keskinkertainen.Puolukan myyntimäärä kohosi 10,7 miljoonaan kiloon. Sen sijaan luonnonsienisato oli keskimääräistä heikompi. Viimeisten kymmenen vuoden keskiarvosta jäätiin viime vuonna kahdeksan prosenttia. Alla oli kuitenkin laimea puukauppavuosi 2012. ”Nämä 13 metsänomistajaa ovat joutumassa kohtuuttomaan tilanteeseen. ”Olisi ollut kohtuullista, että molemmat osapuolet olisi tuomittu maksamaan oikeudenkäyntikulunsa, varsinkin, kun vastaajat on tuomittu lainvastaisesta yhteistyöstä.” Hän oudoksuu myös, että korvauskanteet käsitellään yksitellen. jää ylemmissä oikeusasteissa voimaan, päättyvät yksityisten metsänomistajien kartellikäräjät alkuunsa. Käräjäoikeus päätyi ratkaisuun 2–1 menneen äänestyksen perusteella
Niistä kolmessa – asfaltti-, autovaraosaja vetyperoksidikartellissa – vanhenemisen katsottiin alkavan markkinaoikeuden päätöksestä. Tuloksesta maksetaan 120 miljoonaa euroa valtiolle. ”Työtämme on leimannut hyvin vahva paikallisten asukkaiden kuuleminen. Viestintäjohtaja Juha Mäkinen uskoo, että Metsähallituksella on yksityisiä paremmat edellytykset menestyä kanteessaan. ”Ja sanottakoon nyt tässäkin vielä kertaalleen, ettei Jyrki Kankaan ero Metsähallituksen pääjohtajan tehtävistä johtunut kartelliasiasta, kuten julkisuudessa on väitetty.” 13 MAKASIINI 3 • 2014 13 MAKASIINI 3 • 2014 2599_.indd 13 4.4.2014 20.05. Asioista on sovittu tyyliin ´siirretään hakkuut ensi viikolle, koska porot kulkevat juuri nyt sitä kautta´.” ALuejoHTAjA KiRSi-MARjA KoRHoNeN MeTSäHALLiTuKSeSTA SuoMeN KuVALeHdeSSä 28.3. Hänen mukaansa Metsähallituksen korvauskanne tulee käsittelyyn kesällä. Kunhan ratayhteydet jäämerelle saadaan auki, Pohjoisesta Suomesta on suora yhteys Koillisväylän kautta Kiinaan.” KAiNuuN SANoMieN PääKiRjoiTuS SeLLuTeHTAASTA 28.3. Metsäsäätiö rahoitti viime vuonna metsäelinkeinoa edistäviä hankkeita 1,32 miljoonalla eurolla. Lahtonen kuitenkin kiistää tällaiset epäilyt. Korvausvaatimus ilman viivästyskorkoja on yli 150 miljoonaa euroa. Metsähallitus esti vanhenemisen Yksityisten metsänomistajien ryhmän lisäksi myös Metsähallitus perää kartelliyhtiöiltä korvauksia vilpillisestä puukaupasta. Kartellikorvauksia peräävän Savottaryhmän vetäjä Reijo Lahtonen uskoo yhä oikeuden voittoon, vaikka käräjien avauserä päättyikin metsänomistajien tappioon. ”Puukaupoilla alkanut yhteistyö jatkuu siis edelleen.” Sellaistakin on arveltu, että Savotta-ryhmällä olisi ulkopuolisia taloudellisia tukijoita. ”Mekin oletimme, että korvausasian vanheneminen alkaisi markkinaoikeuden päätöksestä 2010. ”Myös logistiikka tukee Pohjois-Suomen tehdasta. ”Haluamme puskea Suomen nykyajan tarpeisiin vastaavan, puhtaan ja kotimaisen energian polulle.” GReeNPeAceN uuSi SuoMeN MAAjoHTAjA SiNi HARKKi NiMiTYSTiedoTTeeSSAAN 31.3. Puukauppojen yhteydessä perittävä vapaaehtoinen menekinedistämismaksu on Suomen Metsäsäätiön pääasiallinen rahoituslähde. Metsähallitus myi ainespuuta kuusi miljoonaa kuutiota ja metsätalousmaata 9 000 hehtaaria. Lisäystä vuodesta 2012 kertyi 3,3 miljoonaa euroa. Metsäsäätiölle ennätysmaksut Lähes 40 000 metsänomistajaa maksoi viime vuoden puukaupastaan menekinedistämismaksun Suomen Metsäsäätiölle. Summa on Metsäsäätiön historian toiseksi suurin. ”Valtiolle osinkoa maksavista yhtiöistä ja liikelaitoksista Metsähallitus on yksi parhaista”, toimitusjohtaja Jussi Kumpula toteaa. Vain metsäkartellissa oikeus päätti vanhenemisen alkaneen Kilpailuviraston ensimmäisestä tiedotteesta”, Mäkinen kummastelee. Ryhdyimme silti jo 2006 ja 2007 vanhenemisen katkaisutoimiin oikeudessa siltä varalta, että vanheneminen alkaisikin jo vuodesta 2004.” Metsähallituksessakin ihmetellään Helsingin käräjäoikeuden parin viikon takaisen vanhenemisratkaisun huteria perusteita. ”Helsingin käräjäoikeus on käsitellyt neljää kartellikorva?usten vanhenemisasiaa. Varoja maksuista kertyi yhteensä 1,98 miljoonaa euroa. +8 Viime vuonna yksityismetsistä hakattiin noin 44 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Metsähallitukselle huipputulos Metsähallituksen liikevaihto laski viime vuonna, mutta tulos parani ennätykseen, 118 miljoonaan euroon
Ainakin pikkupaakkuiset kuusentaimet pitäisi istuttaa jo yksivuotisina, sanoo Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tutkija Jouni Partanen. 1 700 työntekijän Luonnonvarakeskus yhdistää Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Metsäntutkimuslaitoksen sekä Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen. Kuvassa vasemmalla yksivuotinen pikkupaakku, keskellä 1-1,5-vuotias keski-paakku ja oikealla 1,5-2-vuotias isopaakku. ”Myytti kaksivuotisuudesta voitaisiin jo unohtaa. Keskuksen pääpaikka sijoitetaan Helsingin Viikkiin. Metsäntutkimus puolestaan jakautuu Vantaan Tikkurilaan, Joensuuhun ja Ouluun. Mellanå Plantin kasvattamista kuusen paakkutaimista taas noin 60 prosenttia on keskipaakkuisia ja noin 20 prosenttia pikkupaakkuisia. Samoilla linjoilla on Fin Forelian tuotantojohtaja Jukka Nerg. Taimituotanto ja maanmuokkaus ovat kehittyneet niin, että entistä enemmän pärjätään yksivuotisilla taimilla. Fin Forelian kasvattamista kuusen paakkutaimista reilut 70 prosenttia on keskipaakkuisia ja vajaat 20 prosenttia pikkupaakkuisia. koita ovatkin. Myös taimien juuriston koko kasvoi suhteessa verson kokoon, mikä nopeuttaa taimien kasvua istutuksen jälkeen. Varsinkin pikkupaakkuisten kuusentaimien juuristo saattaa ahtautua liikaa, jos taimia kasvattaa kaksi vuotta taimitarhalla.” Ahtautunut juuristo ei kasva paakusta ulos eikä siten pysty ottamaan maasta riittävästi vettä ja ravinteita. Lyhyesti Kemerasäännöt kiristyvät Tulevaisuudessa kaikilta kemeratuella rahoitettavilta töiltä vaaditaan ennakkosuunnitelma ja rahoituspäätös. Luonnonvarakeskukselle päätoimipaikat Ensi vuonna toimintansa aloittavan Luonnonvarakeskuksen päätoimipaikat sijoittuvat pääkaupunkiseudulle, Jokioisiin, Joensuuhun ja Ouluun. sänistutukseen käytettävistä kuusen paakkutaimista on Partasen mukaan keskipaakkuisia, mutta pikkupaakkuisiakin taimia istutetaan jonkin verran. Partanenkin suosittelee istutuksiin keskipaakkuista kuusentaimea. Pikkupaakkuinen taimikin on mahdollinen, kunhan se on kasvanut taimitarhalla vain vuoden.” Pituus ei takaa laatua Isopaakkuisten taimien käyttö ei Partasen mukaan ole kustannustehokasta, vaikka ne tanaUUTISET LIINA KJELLBERG PidemPi kasvatusaika taimitarhalla ei välttämättä paranna kuusen paakkutaimien kasvuedellytyksiä. Näin esimerkiksi taimikonhoidon tukea ei enää voi hakea työn valmistumisen jälkeen, kaavailee kemeralain uudistamista pohtinut työryhmä. Varsinkaan pikkupaakkuisia taimia ei kannata kasvattaa taimitarhalla vuotta kauemmin. Tutkimuksessa verrattiin pikkupaakkuisten, keskipaakkuisten ja isopaakkuisten kuusentaimien kasvua niiden ensimmäisen kasvukauden ajan. ”Mitä pienempi taimen juuripaakku on, sitä aiemmin juurilta loppuu kasvutila. Mitä suurempi juuripaakku taimilla oli, sitä tanakammiksi eli tyveltään pituuteen nähden paksummiksi ne kasvoivat. Ennakkosuunnittelun pakollisuus johtuu valmisteilla olevista valtion tuen suuntaviivoista. ”Keskipaakussa tila riittää vähän pidempään kuin pikkupaakussa, mutta kylvöajankohdasta riippuen keskipaakkuisetkin kuusentaimet ovat istutuskelpoisia yksivuotisina”, Partanen kertoo. Tämä heikentää istutetun taimen pituuskasvua. Mitä pidempi taimi on, sitä vaikeampi juurten on saada maasta riittävästi vettä ja ravinteita kasvua varten. Tällä hetkellä valtaosa metVuodessa tarhalta metsään Yksivuotinen kuusen paakkutaimi lähtee istutuksen jälkeen hanakasti kasvuun. Niiden juuristokehitys on kaksivuotisia taimia nopeampaa, joten ne pärjäävät vallan hyvin.” Elinvoima paakusta Partanen on mukana Metlan tuoreessa tutkimuksessa, joka vahvistaa, että kuusen paakkutaimet ovat sitä elinvoimaisempia, mitä suuremmat juuripaakut niillä on. Metsänomistajat ovat Partasen mukaan perinteisesti suosineet pitkiä taimia, sillä niiden ajatellaan pärjäävän heinille. ”Keskipaakkuisen taimen juuret eivät ole ahtautuneet vielä liikaa, mutta pitävät paakun kuitenkin kasassa. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaan alueella noin puolet tänä keväänä istutettavista kuusen paakkutaimista on keskipaakkuisia ja noin puolet pikkupaakkuisia. Pituus ei kuitenkaan välttämättä kerro elinvoimasta. ER KK I O KS A N EN /M ET LA 14 MAKASIINI 3 • 2014 14 MAKASIINI 3 • 2014 2600_.indd 14 4.4.2014 20.07. Suunnitelmalla pyritään varmistamaan, että tuettava työ on tarkoituksenmukaista. Metsänhoitoyhdistys Itä-Savon ja Järvi-Savon alueilla taas istutetaan valtaosin keskipaakkuisia taimia
Se on kaikista eniten sitoutunut kuuseen ja pesä on kuusen oksan alapuolella. Vanhat metsät ovat vähentyneet, mutta nuoriinkin metsiin muodostuu kuvaajalle mielenkiintoisia aiheita. Keski-Suomessa sato on heikko ja Lapissa sitäkin heikompi. 2 mikä eläin on vaikein kuvata. Kohtuullisesti. MIKKO HäYRYNEN Kuvio 2013/1998 Mäntytukki 16 % Kuusitukki + 3 % Koivutukki 37 Mäntykuitupuu 29 % Kuusikuitupuu 44 % Koivukuitupuu 30 % Kaikki keskimäärin -17 % Muutos, % Lähde: Metsäntutkimuslaitos Puu on halventunut Lähde: Metsäntutkimuslaitos Reaalisten kantohintojen muutokset koko maassa keskimäärin 2013/1998. Mitä: Kuorma-autonasentaja, vuodesta 1970 Suomen ensimmäinen päätoiminen luontokuvaaja. Mikä on metsän vaikein eläin. Kuusen siemensadosta näyttää tämän kevään kukinnan perusteella tulevan melko runsas ensi vuonna ainakin Eteläja Keski-Suomessa. KuKa: Luontokuvaaja, eläkeläinen Hannu Hautala, 72. ”Kevään runsaan kukinnan sivuseuraamus on se, että siitepölyallergikoille on tiedossa ongelmia”, kertoo Hokkanen. Luontokuvaajien ja metsästäjien suhde on joskus kriittinen. Teeren soitimen kuvaamisen sanotaan vaikuttavan poikastuottoon, toiselta kuvaamista haittaa, jos ihmiseen tottunut valokuvamalli-majava ammutaan. 15 MAKASIINI 3 • 2014 15 MAKASIINI 3 • 2014 2600_.indd 15 4.4.2014 20.08. Kuusen tilanne on vielä huonompi. Muutin Kuusamoon vuonna 1978. Olen nähnyt miten naavat ovat lyhentyneet ja taas pidentyneet, joten ilmanlaatu on parantunut. Männyn siemensatoa voidaan kukka-aiheiden perusteella ennustaa keväälle 2016. Ensi vuonna paranee Männyn ensi vuoden kevään siemensato näyttää Hokkasen mukaan korkeintaan keskinkertaiselta Etelä-Suomessa. Linnuista vaikeita ovat herkät pesänhylkääjät huuhkaja, laulurastas ja sepelkyyhky. 1656 % 20 40 60 80 100 alle 20 ha 52 % 20-49 ha 30,5 % 50-99 ha 12,6 % yli 100 ha 4,7 % -50 -40 -30 -20 -10 10 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Kaikki keskimäärin Muutos, % HANNU JAUHIAINEN mäNNyN tämän kevään siemensato jää Etelä-Suomessa korkeintaan keskinkertaiseksi tai sitä heikommaksi, tutkija Tatu Hokkanen Metsäntutkimuslaitokselta kertoo. Lapintiaisen kanta on mystisesti vähentynyt, ilmeisesti laji on sitoutunut vanhoihin mäntymetsiin. Pohjois-Suomessa sato jäänee ensi vuonnakin huonoksi. Tein päätöksen, että elän kuvaamalla. Lisäksi luontokuvaaja tarvitsee kielitaitoa. ”Tänä kesänä ei ole paljon toiveita siitä, että kuusen taimia syntyisi uudistusaloille tai muuallekaan metsään”, Hokkanen toteaa. Kuvausharrastusta voi kehittää työn ohessa, mutta tyhjätaskun on vaikea päästä alkuun ja pärjätä kilpailussa. 5 Valkoselkätikalla menee paremmin, mutta tekeekö metsätalous uusia valkoselkätikkoja. Elämän parasta aikaa on kuvauskojussa vietetyt hetket. Nisäkkäistä ehdottomasti susi, jonka rinnalla karhu ja ahma ovat tyhmiä. Hannu Hautala on julkaissut yli 50 luontokuvakirjaa, uusimpana Metsän poika. mETSäTyyppI 1 miten metsä voi. 3 Vaikuttavin kuvasi. Niinpä männyn luontaisen uudistamisen alat kannattaa hakata ensi talvena ja muokata kesällä 2015, jolloin siemenet satavat muokattuun maahan keväällä 2016. MiKsi: Pahinkin räntäpäivä luonnossa on parempi kuin päivä auton alla. Ehdottomasti koulu, sillä ensiksi pitää olla ammatti. Kokonaisuudessaan luontokuvat ovat vaikuttaneet asenteisiin, mutta sitä on vaikea mitata. 6 Onko luontokuvauksesta tullut elinkeinotoimintaa ilman isoja ristiriitoja. Kuusitukkia lukuun ottamatta kaikkien puutavaralajien reaalinen kantohinta on laskenut 15 viime vuoden aikana. Metlan kokoaman aineiston perusteella näyttää siltä, että kahden vuoden päästä koko maahan saadaan runsas männyn siemensato, Hokkanen kertoo. Pohjoisempana sato jää huonoksi. Koivun siementen rippeillä eläviä urpiaisia ei ole näkynyt, koska vanha siementä ei ole. Mutta kaikista vaikein on varpunen. Kevään siemensato on niukka Männyn ja kuusen siemeniä on tulossa heikosti, mutta koivu kukkii hyvin. On kuitenkin mahdollista, että Etelä-Suomeen tulisi kohtalaisen hyvä siemensato. Tämän talven siementilanne näkyy myös luonnossa siemeniä syövien lintujen esiintymisessä. 4 Neuvosi nuorille – kamera vai koulu. Sen sijaan koivu näyttää kukkivan tänä keväänä erittäin hyvin ja loppukesästä on tiedossa runsas siemensato. Koko maahan on odotettavissa erittäin huono siemensato. Käpylintuja on ollut tänä talvena todella vähän, etenkin Lapissa. Uraani on vaikuttanut eniten Parittelevat kotkat vuodelta 1972, joka valittiin Vuoden lehtikuvaksi. Jos kaikki pohjoisen metsät muutettaisiin männiköiksi, niin hippiäinen katoaisi
Selluvienti kasvoi viime vuonna yli 12 prosenttia ja vahva kasvu jatkuu. Jos Krimin tilanne johtaa kauppapakotteisiin ja jos tuontipuuvirta supistuu, niin vaje korvataan osaksi kotimaasta. Paperikoneita yhä liikaa Maailmantalouden paraneminen parantaa myös metsäteollisuuden näkymiä. Kotimaan paperintuotantoon PTT ennustaa tälle vuodelle 3–5 prosentin ja ensi vuodelle 4–6 prosentin laskua. Puumarkkinat Hakkuut 1–3 % 0–3 % Puukaupat 1–4 % 1–3 % Kantohinnat (nimellishinnat) tukki 1–3 % 2–4 % kuitu 0–2 % 0–2 % Kantorahatulot 2–4 % 1–3 % Puun tuonti 1–3 % 1–3 % Vientimarkkinat Paperi määrä -5– -3 % -6– -4% hinta -2– -1 % 0–2% Kartonki määrä 1–2 % 1–3 % hinta 1–3 % 1–3 % Massa, pääosin sellua määrä 4–6 % 5–7 % hinta 2–4 % -6– -3 % Sahatavara määrä 3–4 % 4–6 % hinta 2–3 % 3–4 % PTT ennustaa: 2014 2015 ki M M o br a n d t/ co M .P ic 16 MAKASIINI 3 • 2014 16 MAKASIINI 3 • 2014 2601_.indd 16 4.4.2014 20.51. ”Koivukuitupuuta ja -haketta ei kuitenkaan pystytä täysin korvaamaan”, tutkimusjohtaja Paula Horne huomauttaa. Veromuutos tuo kuitenkin epävarmuutta puumarkkinoille sentin kynnys laskee ensi vuonna 40 000 eurosta 30 000 euroon. Myös vientihintojen odotetaan säilyvän korkeana, mutta lisäkapasiteetti taittaa nousun ennemmin tai myöhemmin. Venäjä on toinen epävarmuustekijä. Tuotteiden tilanne on kuten ennenkin, tuttu eriytyminen jatkuu: paperin tuotanto ja vienti vähenee, mutta sahatavaran, sellun ja kartongin vienti kasvaa. Sahatavaran vienti on jo ylittänyt eurokriisiä edeltäneen, vuoden 2007 tason, eikä markkinoilla ole näkyvissä heikkenemisen merkkejä. PTT ennakoi sulkemisten jatkuvan myös Suomessa, mikä saattaa kääntää paperien hinnat nousuun. ”Tällä vuosikymmenellä kasvualat ovat korvanneet paperin supistumista ja metsäteollisuuden kokonaisvienti on hienoisesti kasvanut”, metsäekonomisti Matleena Kniivilä sanoo. Kehysriihessä sovittu pääomaverotuksen muutos tuo puukauppaan verosuunnitteluelementin. Jos samanaikaisesti tuontipuuvirta tukkeutuisi ja venäläisen sahatavaran vienti vaikeutuisi, niin yhteisvaikutuksena olisi supersykli: kotimaan puuta kysyttäisiin enemmän sekä tuontipuun korvaajana että sahatavaralle avautuvan menekin kautta. Muutos ei kuitenkaan anna selvää viestiä puukauppojen ajoittamisesta tälle tai ensi vuodelle, Paula Horne sanoo. Kantarahasumman odotetaan kasvavan kahden kolmen prosentin vuositahtia ja yltävän ensi vuonna 1,7 miljardiin euroon. Hallitus päätti kehysriihessä, että pääomatulon suuremman veroprohiljalleen parempaan päin Metsäalan hyvä suhdanne jatkuu, jos maailma ei ihan sekaisin mene, Pellervon taloustutkimus ennustaa. Keskimääräinen vientihinta laskee, sillä paperikoneita on Euroopassa yhä liikaa. Venäjän tuontipuun osuus on 13 prosenttia metsäteollisuuden puunkäytöstä. Suunnittelu ei ole helppoa, sillä myyjän tulisi ennustaa oikein sekä kantohinnat että inflaatio. markkinat Mikko Häyrynen Kantohinnoissa on siirrytty vakaan kehityksen vaiheeseen. Päätös tuo verosuunnittelun ja sen mukana epävarmuuden puumarkkinoille, etenkin teollisuuden hamuamiin, isoihin puukauppoihin. Yksityismetsien hakkuumääriin ei odoteta suurta muutosta – tänä ja ensi vuonna mennään 45 miljoonan kuutiometrin tahtia, mikä on rahtusen viimevuotista enemmän. Epävarmuutta Venäjästä Historia on osoittanut, että veromuutokset eivät ole puukaupalle hyväksi, mutta sellainen on taas edessä. Ylimenevän osan veroa nostetaan prosentilla 33 prosenttiin. Ensi vuodelle PTT ennustaa tukkipuun hintaan 2–4 prosentin korotusta. Kun 2000-luvun alkuvuosina heilunta saattoi olla kymmeniä prosentteja, niin nyt vuosimuutokset ovat inflaatio ja vähän päälle. Puukauppa käy vilkkaana ja ylittänee hakkuumäärät miljoonalla kuutiometrillä, joten ostajien pystyvarannot kasvavat. Tänä vuonna tukin keskihinta nousee lievästi, inflaation verran, joten reaalihinta pysyttelee viime vuoden tasolla
45,81 . 56,98 . 14,11 . 49,05 . ensiharvennus 48,26 . Harvennushakkuu 46,91 . 17,62 . ... 18,74 . 14,16 . 46,39 . 17,66 . 40,77 . 15,94 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,30 . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. 13,56 . 37,30 . 14,63 . 17,69 . 42,35 . ... .. Uudistushakkuu 58,32 . Uudistushakkuu 57,83 . 37,87 . 49,93 . 57,05 . 16,05 . 16,93 . 13,33 . ... 17,54 . 14,84 . 53,94 . 14,51 . ... Harvennushakkuu 48,59 . 14,60 . 14,17 . 18,71 . ensiharvennus 46,87 . Uudistushakkuu 56,72 . 43,06 . 14,78 . Harvennushakkuu 48,52 . 15,19 . ... 17,51 . 56,36 . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,25 . Uudistushakkuu 57,13 . 16,23 . Harvennushakkuu 49,94 . 15,69 . 14,30 . ... 12,78 . 15,74 . 13,71 . 18,61 . 14,25 . 33,39 . 46,01 . 57,02 . 41,26 . 43,56 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 51,71 . 14,46 . ensiharvennus 45,77 . 48,32 . 15,24 . 49,53 . 18,13 . 13,67 . 18,38 . 44,13 . 56,47 . 18,50 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,29 . 37,55 . 14,25 . ... 56,18 . 54,76 . 14,58 . 16,32 . 42,72 . ... ensiharvennus 46,23 . 48,15 . Raakapuun kantohinnat huhtikuussa viikolla 13 . Harvennushakkuu 46,10 . 57,52 . ensiharvennus 46,52 . 39,95 . 17,86 . 17,27 . Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. 15,55 . 45,60 . 11,71 . 52,68 . 41,76 . ... 14,53 . Uudistushakkuu 57,98 . ... 18,40 . 15,07 . 37,48 . 17,68 . ... 90 94 98 102 106 110 17 MAKASIINI 3 • 2014 17 MAKASIINI 3 • 2014 2601_.indd 17 4.4.2014 20.52. 16,05 . 15,05 . 13,33 . 17,94 . 55,22 . ... 16,58 . 15,76 . 15,55 . 47,07 . ... Harvennushakkuu 46,59 . Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. ensiharvennus 47,82 . 14,60 . Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 2013 2014 Kantohintojen kehitys Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 10 20 30 40 50 60 70 80 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2/2014 1/2013 Indeksi kertoo muutoksista Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. Uudistushakkuu 57,51 . 17,46 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,68 . 15,30 . Uudistushakkuu 48,45 . 14,45 . 13,53 . Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. 16,96 . 16,72 . ... 14,46 . 55,46 . 18,28 . 18,01 . 17,66 . 14,72 . 17,11 . 17,43 . 15,95 . 17,14 . 17,36 . 57,92 . 37,36 . 13,78 . 56,75 . nousussa . 14,80 . 18,01 . 13,21 . Uudistushakkuu 53,09 . ensiharvennus 47,38 . 48,99 . Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. 16,07 . 15,11 . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,52 . 18,33 . 16,57 . 14,07 . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,60 . 13,25 . 18,43 . 15,69 . 18,44 . 14,15 . 15,05 . 16,61 . 13,94 . 42,88 . ensiharvennus ... 14,43 . Harvennushakkuu 46,32 . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 47,34 . 46,87 . ... Harvennushakkuu 49,60 . 17,02 . 14,65
Kissanpäivien pelätään olevan nyt ohitse, sillä Kaukoidän merirahdeissa on hintapaineita. Saudi-arabiassa viime vuoden hyvä veto tyrehtyi vierastyöläisten karkotukseen, mikä vei rakennuksilta työvoiman. Yhdistys pyysi tarjoukset alueen kahdeksalta puunostajalta. Sen vuoksi konttirahtia Kiinasta Pietariin liikkuu vähemmän, samoin palautettavia kontteja takaisin Kiinaan. Ruplan halventuminen luo Venäjälle kilpailuetua, mutta esteenä ovat surkeat metsätiet ja monet yleiset pulmat. Yhdistys katsoi metsästä sopivan hakkuukohteen. Metsänomistaja kääntyi puukaupassa paikallisen metsänhoitoyhdistyksen puoleen. Siinä koko ainespuuosuudesta maksetaan sama hinta. Osa tarjouksista perustui havupuiden runkohinnoitteluun. PystykauPPa keski-suomessa Kelirikkoleimikko Kesäleimikko Puutavaralaji m3 €/m3 m3 €/m3 Mäntyrunko 269 55,95 196 54,45 Kuusirunko 732 54,00 586 52,50 Koivutukki 24 49,00 10 48,00 Koivukuitu 54 18,00 21 18,00 Yhteensä 1 892 m3 99 021 euroa markkinat Kuukauden puukauppa Vientikatsaus Hannu JauHiainen KesKisuomalainen metsänomistaja teki elämänsä ensimmäisen puukaupan hiljakkoin perimältään tilalta. Kaupat tehtiin tämän ostajan kanssa. Palautettavat kontit on täytetty jollakin, vaikka suomalaisella sahatavaralla. Leuto talvi on vaikeuttanut raakapuun kuljetuksia eikä Venäjän sahoilla ole ollut enempää tukkeja sahattavaksi. Saksassa maan oma tuotanto on pystynyt vastaamaan kysynnän kasvuun, mutta ison-Britannian veto tuntuu Suomessa saakka. Mikäli tulevissa presidentinvaaleissa valtaan äänestetään odotetusti entinen puolustusvoimien komentaja, niin sen odotetaan olevan hyväksi sekä poliittiselle vakaudelle että taloudelle. Japanissa korotettiin huhtikuun alussa alv-veroa muistuttavaa kulutusveroa. Venäjän sahatavaravienti eurooppaan on suunnilleen Suomen tasoa, kolmisen miljoonaa kuutiometriä. Viennin arvo 2013, Mrd € Lankut nousussa Muutos % edelliseen vuoteen 1 2 3 4 5 6 7 8 Polttoaineet Päällystetty paperi RST-Teräslevyt Sahatavara Sellu Päällystämätön paperi Sähkömuuntajat Lääketieteen koneet Turkikset Koneet ja laitteet Lääkkeet Lähde: Tullitilasto 10.4 % -3,5 % -5,3 % 14,7 % 1,37 % -6,1 % -2,1% -1,3 % 25 % -22,7% -6,3 % Metsäteollisuuden tuotteilla on vahva asema Suomen 10 tärkeimmän vientituotteen joukossa. Kiina on varsin hintatietoinen ostaja ja sinne on mennyt etenkin kuusisahatavaran halvempia laatuja ja sivulautoja. Venäjän talous on alamaissa, rupla halventunut ja venäläisten ostovoima huvennut. Karvalankkutai hiekkamaiksi kutsuttu Pohjois-afrikka vetää hyvin mäntytavaraa. Veturina on egypti, joka poliittisesta epävakaudestaan huolimatta on pystynyt Kylmä henkäys Krimiltä vakauttamaan talouttaan. Kelirikkokohde korjataan lähiaikoina, loppuosa leimikosta kesällä. Hakkuutähteet myydään erikseen paikalliselle lämpölaitokselle. Muutos kiihdytti sahatavaran menekkiä korotuksen alla, mutta tyrehdytti sen jälkeen. Yhdysvalloissa rakennetaan vilkkaasti, mutta se ei ole ainakaan vielä muuttanut maailmanmarkkinoita, sillä Pohjois-amerikassa voidaan lisätä tuotantoa avaamalla suljettuja sahoja. Perintöverot kuitataan puukaupoilla MiKKO HäYRYnen Krimin kriisi tuntuu kylmänä henkäyksenä kuusisahatavaran viennissä, mutta vaikutusketju on mutkikas. Parhaan tarjouksen tehnyt saha hinnoitteli kesäja kelirikkokohteet erikseen. Ostajista vain neljä jätti tarjouksen, mikä kuvastanee sitä, että ostajilla ei ollut suurta puuntarvetta. Lahopuu hinnoitellaan kuitenkin erikseen. Hakkuualueesta osa oli korjattavissa hyvän tien ansiosta myös kelirikkoaikaan ja osa normaalisti kesäaikaan. Hakkuusuunnitelma sisälsi päätehakkuita noin kuusi hehtaaria. Ostaja voi katkoa rungot haluamallaan tavalla. Perityn tilan metsät olivat pääosin hakkaamattomia ja vanhoja. 18 MAKASIINI 3 • 2014 18 MAKASIINI 3 • 2014 2624_.indd 18 4.4.2014 20.09. niiden vientimäärien kasvattaminen on muutenkin vaikeaa, sillä koko tukkia ei voi sahata pelkästään sivulaudoiksi, vaan niitä tulee sahaussumasta tietty osuus. Korjuussa kertyvä lahokuitu jää myyjälle. Lahokuitu, jota tulee arviolta 50–100 kuutiometriä, myydään yhdistyksen välityksellä lähikaupungin energialaitokselle. Rahaa tarvittiin perintöverojen maksuun. Tarjousten vertailussa parhaaksi katsottiin suuren sahan tarjous, joka perustui runkohintaan. Lahopuusta jää kantohintaa noin 15 euroa kuutiometriltä. normaalina talvena tilanne olisi ollut toinen. Konttirahti on ollut halvempaa Kiinaan kuin etelä-eurooppaan. euroopan rakentaminen on parhaassa vauhdissa Saksassa ja isossa-Britanniassa
METSALEHTI.FI Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Aiotko istuttaa koivua. Sertitkin sen jo velvoittaa.” MiiSu ”Myymällä jatkuvaa kasvatusta metsänomistajille, jotka eivät halua maisemallisista syistä myydä metsää, saadaan puuta liikkeelle. Jatkuvaa kasvatusta oli ohjeistettu mielestäni hyvin, ehkä varovasti?” N-MErKKi ”Minulla kun sattuu olemaan yhdellä kuviolla onkivapatehdas, niin löysin siihenkin käsittelyohjeita. useammin toistuvilla harvennuksilla saadaan syntymään paljon lahoa kuusen alikasvostaimikkoon.” aMMaTTi raiVOOJa ”Lukaisin itse noita neuvoja vähän varautuneena odottaen vanhaa mantraa siitä, miten ilmaista materiaalia pitäisi tuottaa savupiipputeollisuudelle. Tätä pyrkimystä myös valtaosan suosituksen laatijoista on kaiketi katsottava edustavan.” rEiMa raNTa ”Suositukset perustuvat liikaa menneeseen ja nykyajan tilanteeseen. www.facebook.com/1001tapaatykatametsasta ”Odotuksen jälkeen Tapion hyvän metsänhoidon ohjeet julkaistiin ilmaisena nettiversiona. www.luontoon.fi/Harrastukset/vapaaeHtoistoiminta Susialueiden asukkaille avoin keskutelufoorumi susikannan hoidosta. Vähintään ympäristöasiat ja työturvallisuus kerrataan aina, oli uutta tai ei. Enemmän pitäisi tuoda esiin näkemyksiä, miten arvioidaan Suomen metsätaloustuotteiden kysynnän, kustannusten ja puuntuotantomahdollisuuksien ja -menetelmien muuttuvan seuraavien vuosikymmeni?en aikana.” MaaLaiS-SEppO ”Kiinnostava esimerkki oli vertailu kuusikon yläja alaharvennuksen välillä. 19 MAKASIINI 3 • 2014 19 MAKASIINI 3 • 2014 2602_.indd 19 3.4.2014 21.04. Löytyy varmaan muutakin mukavaa, kun malttaa lukea kokonaan.” HiLuxMETSuri ”Vanhan metsälain hyvin selkeä tavoite oli liiketalo?udellisen kannattavuuden ohittava puuntuotannon maksimointipyrkimys. Metso-ohjelma on myös Facebookissa. No heti ei tuo mantra lyönyt silmille, joten voin tutkia ohjeita lisää, josko niistä jotain viisauttakin löytyisi.” KaNTOONa Suositellaanko suosituksia. Esimerkin mukaan yläharvennus olisi selvästi kannattavampi.” TiMppa ”Metsänhoitokauden alussa firmassa käydään läpi metsurin työhön vaikuttavat tärkeät muutokset hyvän metsänhoidon suosituksista. 20 40 Vastaajia 125 60 80 100 Kyllä 45 % Ei 55 % uusi kysymys: Väheneekö puuntuonti Venäjältä. Verkkokeskustelijat arvioivat Tapion uusia metsänhoito-ohjeita. sudenHoitosuunnitelma.fi Hallitus aikoo laajentaa Etelä-Suomen metsiensuojelualueita. ”Jäällä hiihtäessäni huomasin rannalla erikoisen männynlatvan.” HESSu NAAmioitu tutkA Kiinnostaako vapaaehtoistoiminta kansallispuistoissa ensi kesänä