MAALISKUUTA 2021 • NRO 6 • PERUSTETTU 1933 • METSÄLEHTI.FI UUTISET Kasvumallit menivät uusiksi ›› 3 Kokeilussa konsti ojien ongelmiin ›› 4–5 Ilmastokina unohti päästölähteet ›› 9-11 Miksi tieto hakkuun alkamisesta tulee viime hetkellä. ›› 12–13 METSÄSTÄ Nyt on aika käydä taimikossa ›› 14–15 Pienoismallit syntyvät haavasta ›› 16–17 Tuulivoima pelastaa pikkukunnan Keski-Pohjanmaalla ›› 20 Kokeilussa vankka ja vahva sahauutuus ›› 23 PILKKEITÄ Näätä lähes katosi ja tuli takaisin ›› 24 Australialaispuu tuoksuu sitruunalta ›› 30 TUTKIJOILTA: Etelänversosurma on jo aiheuttanut tuhoa Ruotsissa. Pian ehkä myös meillä. ›› 6–7 Hirvieläinten aiheuttamat metsätuhot nakertavat hiilinielua. ›› 30–31 HENKILÖ Puheenjohtaja tiukan paikan edessä Juha Marttila uskoo, että MTK selviää jäsenmaksuuudistuksestaan vain vähäisillä kolhuilla. Sivut 2–3 Hirvien viemää H an nu H ut tu Ju tt a M ar ja ka ar to 8338_.indd 1 23.3.2021 8.50. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 25
. ”Jos runkopuun kasvutappio on 200 000 kuutiometriä vuodessa, sen vaikutus koko tähän puustoon sitoutuneeseen biomassaan on vuosittain noin 270 000 tonnia hiilidioksidia.” Useat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että kokonaisuutena hirvieläinten vuosittain metsille aiheuttamat kasvutappiot kuutiometreinä ja hiilidioksiditonneina ovat Suomessakin miljoonaluokassa. ”Meton kyselyn tulosten perusteella sukupuolten välinen palkkaero ei ole metsäalalla merkittävä ongelma. Sen sijaan metsähakkeen käyttö – 7,5 miljoonaa kuutiota – pysyi lähes ennallaan. Puulajien monimuotoisuus kärsii Talousmetsille aiheutuvien laatuja kasvutappioiden lisäksi valokeilaan ovat nousemassa hirvieläinten monimuotoisuudelle aiheuttamat ongelmat. Luonnonvarakeskuksen mukaan kuluvan talven kanta on noin 125 000 valkohäntäpeuraa, mikä on 15 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Tällainen alue pysyy helposti 20 vuotta vajaatuottoisena, eikä kasvu ole sen jälkeen sitä, mitä se nuoressa männikössä voisi olla”, kuvailee johtava tutkija Kari T. Hirvet hotkivat hiilinielua Hirvieläimet aiheuttavat mittavat tappiot puuston kasvulle ja monimuotoisuudelle. ”Ruotsissa tehdyissä tutkimuksissa on arvioitu, että hirvieläimet aiheuttavat vuosittain 6,4 miljoonan kuution puuntuotoksen vähenemisen”, kertoo erikoistutkija Juho Matala Luonnonvarakeskuksesta. Järjestön neuvottelemien työehtosopimusten piirissä olevilla työpaikoilla naisen euro on 96 senttiä. Puupolttoaineita kului yhteensä 19,5 miljoonaa kiintokuutiota, mikä on viisi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Valtaosa keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen ehdokkaista kannatti uudistusja harvennushakkuiden mahdollistamista kuntien talousmetsissä. Valkohäntäpeuroja entistä enemmän Valkohäntäpeurankannan kasvu jatkuu. . . . ”Pahimmillaan männyn 3–4 metrinen taimikko syödään täysin. Kahdennessatoista valtakunnan metsien inventoinnissa hirvien aiheuttamia puuston laatua alentavia tuhoja oli kaikkiaan 555 000 hehtaarin alalla. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta. Puunpoltto kääntyi laskuun viime vuonna Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpöja voimalaitoksissa kääntyi viime vuonna laskuun, Luonnonvarakeskus kertoo. LYHYET UUTISET 25.3.2021 / AJASSA 2 SAMI KARPPINEN H irvien, valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden aiheuttamilla tuhoilla on merkittävät vaikutukset Suomen metsien hiilinieluun. 8339_.indd 2 23.3.2021 8.51. Joustolla voisi kompensoida 10 miljoonaa hiilidioksiditonnia kymmenen vuoden aikana. Sitten joudutaan odottelemaan alta vähitellen kasvavia kuusen taimia. Esimerkiksi haavan ja pihlajan uudistumisessa on havaittu ongelmia. Laskua selittää hakkuiden vähentyminen. Sukupuolten välinen palkkaero ei ole pulma metsäalalla Sukupuolten välinen palkkaero on metsäalalla huomattavasti pienempi kuin muilla aloilla, Meton kysely osoittaa. Kanta on kasvanut voimakkaimmin jo entisestään tiheän kannan alueilla: esimerkiksi Uudellamaalla ja Satakunnassa kasvua kertyi viidennes. Fakta Yksityismetsissä tulos heikkeni edelleen Yksityismetsätalouden liiketuloksen alamäki jatkui viime vuonna, Luonnonvarakeskus kertoo. . Jatkuva kasvatus jakaa kuntavaaliehdokkaita Enemmistö kuntavaaliehdokkaista ei näe tarvetta merkittäville muutoksille kuntien metsien käytössä. Mittava vaikutus hiilinieluun Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes puolestaan laskee, että yksin kuusen viljely liian karulle kasvupaikalle aiheuttaa vuosittain vähintään 100 000–200 000 kuution runkopuun kasvutappiot. Yksityisellä metsäsektorilla, kuten metsäteollisuudessa, naisen euro on 96 senttiä. Valkohäntäpeura ja metsäkauris aiheuttavat tuhoja myös pienille taimille. Korjuumäärä yksityismetsissä supistui viime vuonna 14 prosenttia edellisvuodesta. ”Haavan ja pihlajan uudistuminen on ongelmissa.” MONENLAISTA HARMIA . Metsäteollisuus ry:n teettämän kyselyn mukaan kaksi kolmesta ehdokkaasta oli sitä mieltä, että kuntien metsissä tulee mahdollistaa tulevaisuudessakin uudistusja harvennushakkuut, eikä siirtyä yksinomaan jatkuvaan kasvatukseen. Ennakkotietojen mukaan liiketulosta kertyi 109 euroa hehtaarilta, mikä on reaalisesti 14 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019. Metsäteollisuuden sivutuoteja jätepuuta kului 10,7 miljoonaa kuutiota, 8 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Hirvien aiheuttamia puuston laatua alentavia tuhoja on metsissä 555 000 hehtaarin alalla. Näillä on väistämättä vaikutusta myös puuston kasvuun. Julkisella metsäsektorilla 99 senttiä”, kertoo Meton järjestöpäällikkö Ilpo Puputti. Suomessa viljellään vuosittain yli 3 000 hehtaaria kuivahkoa tai sitä karumpia kasvupaikkoja kuuselle. Asian mittasuhdetta kuvaa, että Suomi vääntää parhaillaan EU:n kanssa kättä niin sanotusta hiilinielujen erillisjoustosta, jolla lisähakkuita ja hiilinielun pienenemistä voitaisiin tarvittaessa kompensoida. . Suomessa ei ole tehty vastaavaa tutkimusta, mutta tarvetta tutkimukselle Matalan mukaan olisi.
Asia vaatii tutkijoiden mielestä lisäselvityksiä Suomessakin. Selviä viitteitä Ruotsin kaltaisesta kehityksestä on Matalan mukaan olemassa Suomessakin. Uudet mallit on laatinut Luonnonvarakeskus. Kunkin vuoden kannan täytyy olla riittänyt tuottamaan seuraavien vuosien hirvisaaliit. Tavoitteeseen vielä matkaa Tosin aiempina vuosina jopa arviohaarukka on ollut aliarvio. Metsäkeskus räätälöi Motti-mallit yhteensopivaksi järjestelmiinsä yhdessä metsäalan ohjelmistoihin erikoistuneen Simosol Oy:n kanssa. 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. Näitä eri hirvieläinten merkittäviä yhteisvaikutuksia luonnolle ja metsille ei ole ehkä vielä täysin ymmärretty.” Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Lä hd e: Lu ke hi rv iti et ot al uk ko 20 21 ja ai em m at ka nt aar vi ot Lorem ipsum Hirveä Hirvien määrää on aliarvioitu SAMI KARPPINEN S uomen metsäkeskus on ottanut käyttöön uudet Motti-kasvumallit, jotka korvaavat vanhat Mela-mallit. Hirvien määrä syksyn jahtikauden jälkeen on ollut esitysten perusteella 80 000–90 000 eläintä, mutta todellisuudessa määrä on keikkunut jopa noin 110 000 hirvessä. 09 315. Julkisuudessa eniten esillä olevan kannan keskiarvolukeman lisäksi Luke ilmoittaa hirvien määrälle myös arviohaarukan, jonka sisällä hirvimäärä on 95 prosentin todennäköisyydellä. Varmin tieto hirvistä on saalismäärä. ”Hieskoivikoita kyllä piisaa hirvistä huolimatta”, Matala sanoo. Tilanne johtuu siitä, että tuorein kanta-arvio päivittää taannehtivasti myös aiempien vuosien arvioita. Kanta-arvioon liittyvien epävarmuuksien vuoksi arviohaarukka on kattavampi vaihtoehto esimerkiksi hirvikantauutisoinnissa. Talousmetsissä on ennen kaikkea kysymys siitä, miten rauduskoivu saadaan säilymään hirviltä. ”Etelä-Suomessa tuhoja löytyy yhä enemmän myös pienistä taimikoista, kun hirvituhot yleensä keskittyvät varttuneempiin taimikoihin. Yhteisvaikutukset arvaamattomat Kun kuvaan lisätään nopeasti lisääntyvät valkohäntäpeurat ja metsäkauriit, voivat yhteisvaikutukset luonnossa olla Matalan mukaan arvaamattomia. 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi metsalehti.fi Hirvet hotkivat hiilinielua Hirvien, valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden yhteisvaikutukset puuntuotannolle ja metsäluonnon monimuotoisuudelle ovat merkittäviä. Tavoite hirvikannan koolle on ollut viime vuosina 68 000–85 000 eläintä, joten tavoitteen saavuttaminen vaatii vielä hirvien määrän vähentämistä. Ruotsissa puuston vuosittaiset kasvutappiot ovat 6,4 miljoonaa kuutiota. ”Suomessa tarvitaan kipeästi hirvieläinkantojen ekosysteemivaikutusten kokeellista tutkimusta, sillä pelkät maastokartoitukset eivät tuota kausaalista tietoa”, he kirjoittivat. ”Ruotsissa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että kun pienet hirvieläimet syövät varpukasvillisuutta, joutuvat hirvet talviaikaan turvautumaan yhä enemmän havupuuravintoon.” Valkohäntäpeurat ja metsäkauriit aiheuttavat tuhoja myös pienemmille metsäpuiden taimille. 040 162 3991 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Nykyisellä hirvikannalla esimerkiksi rauduskoivun, haavan tai pihlajan uudistuminen on ongelmissa sekä metsätalousalueilla että luonnonsuojelualueilla”, Matala huomauttaa. 029 432 6112 Ulkoasu: Anna Back p. Muutos koskee kaikkiaan noin 11 miljoonan hehtaarin metsävaratietoa. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Hirvikanta-arvio on yhdistelmä useampaa eri tietolähdettä. Vanhoissa kasvut olivat liian pieniä”, kuvailee metsätietoasiantuntija Juha Antinluoma Metsäkeskuksesta. Esimerkiksi talvella 2017 2018 jopa kanta-arviohaarukka 76 500 – 101 000 hirveä on paljastunut aliarvioksi. 3 AJASSA / 25.3.2021 ”Hirvet vaikuttavat etenkin puulajien monimuotoisuuteen. Esimerkiksi tänä keväänä kantalukemaksi on ilmoitettu noin 82 100 hirveä, mutta arviohaarukka on 70 500– 95 400 hirveä. Lisää motteja uusista kasvumalleista 8339_.indd 3 23.3.2021 8.51. Vastikään metsänhoitotieteen dosentti Heikki Smolander sekä emeritusprofessori Pekka Niemelä huomauttivat Helsingin Sanomissa (4.3.2021) ylitiheiden hirvieläinkantojen uhkaavan biodiversiteettiä. Hirvikannan on täytynyt olla aiemmin arvioitua suurempi, jotta seuraavien vuosien hirvisaalismäärät ovat olleet mahdollisia. Metsänomistajat pääsevät tutkimaan metsävaratietojaan uusien kasvumallien pohjalta Metsään.fi-sovelluksessa viimeistään ensi syksynä, mutta osalla metsänomistajista tiedot ovat päivittyneet jo nyt. Tilastotieteeseen perustuvassa arviossa käytetään muun muassa saalismäärää, metsästäjien ilmoittamia arvioita, hirvijahdissa tehtyjä havaintoja, hirvikolarien määrää, vasatuottoa ja hirvien lentolaskentoja. Hannu Huttu VALTTERI SKYTTÄ L uonnonvarakeskuksen (Luke) laskema arvio hirvikannan suuruudesta on osoittautunut viime vuosina selkeäksi aliarvioksi. ”Uudet kasvumallit vastaavat selvästi paremmin valtakunnan metsien inventoinneissa mitattuja kasvulukuja. Esimerkiksi talvella 2017–2018 arviohaarukan yläraja oli 101 000 hirveä, mutta tuoreimmat tiedot ovat päivittäneet kyseisen ajankohdan hirvikanta-arvioksi 104 500 hirveä. 30 60 90 120 150 Miljoonaa tainta 2016 2019 2018 2017 2020 Mänty Kuusi Rauduskoivu Kuusi yhä selvä ykkönen Istutukseen toimitetut kotimaiset taimet Tuhansien hirvien aliarvio 20000 40000 60000 80000 100000 120000 20142015 20152016 20162017 20172018 20182019 20192020 20202021 Hirvien määrä talvella metsästyksen jälkeen päivitetty kanta-arvio (keskiarvo) Aikaisempi kanta-arvio Tuorein kanta-arvio päivittää taannehtivasti aiempien vuosien arvioita
25.3.2021 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi MIKKO HÄYRYNEN O jat, tai pitäisikö sanoa ojatkin, ovat metsätalouden hankala juttu. Öljyn hinnan nousu on puolestaan lisännyt ostovoimaa Arabian niemimaalla. Kuutiometreissä kasvu on kuitenkin vaatimaton, sillä ennen finanssikriisiä kotimainen kulutus oli pitkään yli viisi miljoonaa kuutiometriä. Ojan ongelma on, että nopeasti virtaava vesi vie mukanaan kiintoainesta. ”Kaksitasouoma antaa vedelle aikaa, jotta se voi virrata parempilaatuisena kohteelta pois”, vesiasiantuntija Tiina Ronkainen tiivistää. AJANKOHTAISESSA hiilinielukeskustelussa usein unohtuu, miten paljon Suomessa on varaa kasvattaa myös puutuotteiden hiilinielua. Taimia oli edelliskeväänä isketty maahan urakalla, mutta seuraavana keväänä, kun taimikko olisi kaivannut tarkastuskäyntiä, ajatukset olivat jo muualla. fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Kaksitasouomassa ojan toinen tai molemmat syrjät on levennetty tasanteeksi, joka on kaivettu suunnilleen ojasyvyyden puoliväliin. Suomessa ei vielä uskalleta juhlia, koska sahoilla on takanaan monta huonoa vuotta. Ilmaston suojelemisen kannalta on hyvä, että suomalaisesta puusta rakennetaan maailmalla, mutta vielä parempi olisi, että puutuotteiden hiilinielut kasvaisivat myös meillä. Sahatavaraa amerikkalaiset ovat tottuneet ostamaan Kanadasta, mutta metsätuhojen vuoksi sitä on ollut sieltä entistä vähemmän saatavissa. Rahaa on paljon liikkeellä etenkin Yhdysvalloissa. Yhteen puukerrostaloon varastoituu noin 340 tonnia hiilidioksidia, mikä vastaa satojen lentomatkojen aiheuttamia päästöjä. Tapion vastikään Lopella aloittama kokeilu saattaa tuoda keinovalikoimaan uuden vaihtoehdon, kaksitasouoman eli tulvatasanteen. Niinpä eurooppalaiset sahat ovat saaneet tilaisuuden nauttia ennätyksiä hipovasta kysynnästä ja hinnasta. Kemerakelpoisuus selvitettävä Tasanteen leveyteen ei ole yksiselitteistä vastausta, vaan se vaihtelee tarvittavan ”hidastusvaikutuksen” mukaan. VARSIN kokemattomana metsänomistajana syyllistyin itsekin samaan. Jos paikalle ei pääse itse, kannattaa turvautua metsäammattilaisten apuun. Pitkästä aikaa myös sahatavaran kotimainen kulutus on kasvanut. Riski kasvanee sitä mukaa kuin asuinpaikan ja taimikon välinen etäisyys pitenee. Näyttää supersykliltä 8340_.indd 4 23.3.2021 8.53. Taimikon jatkokehityksen kannalta on kuitenkin tärkeää käydä varmistamassa, että kaikki on kunnossa. Sitä käytetään muun muassa rakentamiseen, jossa perinteinen materiaali puu on pitänyt hyvin pintansa. METSÄLEHTI.FI Lukijakuva YMPÄRI MAAILMAA valmistaudutaan koronan jälkeiseen aikaan valtavilla elvytysohjelmilla. Sillä kertaa taimituhoilta onneksi vältyttiin. Kun tulvavesille annetaan tilaa levittäytyä, niin virtaus hidastuu ja hiukkasilla on aikaa laskeutua. Syksyllä tulosta kuitenkin alkoi syntyä, ja talven hyvät korjuukelit ovat kohottaneet tunnelmaa täälläkin. Liiat vedet pitää johtaa pois, mutta kolmea asiaa tulee välttää – kiintoaineskuormitusta, ravinnepäästöjä ja turpeen turhaa hajoamista Kiintoaineskuormitusta on jo pitkään pyritty hillitsemään laskeutusaltailla ja pintavalutusratkaisuilla. Sitä selvitetään Lopella. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Tasanteen viereen tulee vielä kaivumaiden kasa, joten kokonaisuudessaan oja, tasanne ja kaivumaat voivat vaatia jopa kymmenen metriä leveän käyVesi virratkoon hitaammin Kaksitasouoma voi hillitä kiintoainesvalumia. Myös hyvään kasvuvauhtiin päässeessä Kiinassa on avautunut uutta markkinaa sahatavaralle, sillä tuonti Venäjältä on vähentynyt. Kesällä painekyllästetystä puusta oli suorastaan pula. Sen jälkeen puu on menettänyt rakennustyömailla asemiaan betonille ja teräkselle. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Taloon tarvittava puumäärä kasvaa Suomen metsissä vajaassa minuutissa. LIINA KJELLBERG Suunta taimikkoon ”Korona on levinnyt jo polttopuihinkin.” MARJOMAKELA Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Koko 11 miljoonan kuutiometrin sahausmäärästä 3,3 miljoonaa kuutiota jäi viime vuonna Suomeen, mikä on seitsemän prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Niin ikään Eurooppaan ennustetaan puuja korjausrakentamisen buumia. RUOTSALAISSAHOILLA puhutaan jo vihreästä supersyklistä. Vuosittain tehtävien taimikontarkastusten määrästä ei löydy tilastotietoa, mutta jos taimikonhoidon rästeistä jotain voi päätellä, jää niitä tekemättä muiltakin. Vaikka siitä joutuisi maksamaan, on hinta silti pienempi kuin silloin, jos mahdollinen taimituho jää huomaamatta
Huomasin kuitenkin, että pitää tehdä uusi varsi kirveeseen. Viime aikoina keskustelu on siirtynyt mitattavasta hiilensidonnasta mielikuvina elävään luonnonmonimuotoisuuteen. Sahatusta puusta ei tule yhtä lujaa kuin veistetystä. Tapion selvityshanke, osa Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa Valumavesi-hanketta. Ronkainen pohtii, että etenkin heikkotuottoiset metsäalueet ja peltoheitot voisivat soveltua kaksitasouomalle. Metsiin jäi lahoamaan hakkuutähteinä ja kuolleina puina 14 miljoona kuutiota puuta. . ”Mutta ensin testataan, että miten menetelmä todella vaikuttaa veden laatuun. Metsälehti on osa Tapio-konsernia. Suomen hiilitase on saatu laskelmissa negatiiviseksi jättämällä luonnontilaisten soiden hiilensidonta sekä osa talousmetsien kasvusta laskelmista pois. Soiden vuotuiseksi nettosidonnaksi arvioidaan 27 miljoonaa tonnia. Tämä ei tarkoita, että meidän tulee vähentää hiilensidontaa. . Tyvi, latva, puun keskiosa?” Jalapa ”Koivusta jos on joskus lähtenyt kuori ja viimeisimmän vuoden kasvu niin, että sen laikun reunoille on kylestynyt puuta tarpeeksi paljon, niin siitä saa parhaan kirveenvarren. Maija Kauppila KAKSITASOUOMA METSÄTALOUDESSA . Tiina Ronkainen asentaa sedimenttikeräintä tulvatasanteelle. . Tekemällä metsien kasvua kiihdyttävää metsänhoitoa verrattuna saman metsän jättämiseen luonnontilaiseksi, saa pienellä vaivalla suuren ihmisjoukon päästöjen verran lisähiilensidontaa aikaiseksi. SIDOMME JO NYKYÄÄN muiden hiilidioksidipäästöjä. Poliittiset laskelmat eivät muuta totuutta, me olemme hiilineutraali kansa. Veistovalmiissa varressa pitää olla kokoa riittävästi mahdollista vääntymistä varten.” Lasse Verkkokeskustelu: Mistä puuta kirveenvarteen. Tämä tarkoittaa melkein 7 miljoonan tonnin hiilidioksidimäärän varastoimista pitkäksi aikaa ympäri maailman. Koivusta ajattelin tehdä. PÄÄSTÖJEN VASTAPAINONA Suomessa sitoutuu puuhun ja turpeeseen hiilidioksidia. Syiden pitäisi mennä vähän varren myötäisesti. ”Tulvatasannetta ei tarvita jokaiseen ojaan, vaan valtaojien varteen, missä tulva-aikoina on suuri virtaama.” Yhteishankkeisiin kustannusjako Käytännön toteutuksessa suomaakunnat ja suikalemainen metsänomistus ovat vaikea yhdistelmä. Puuston menetettyyn kasvuun perustuva korvaus ei kuitenkaan ole kovin korkea. Myös pihlajasta ja tuomesta saa hyvän varren.” Metsänmies ”Kyllä siihen joku erityinen puu oli, josta se kansanperinteen mukaisesti piti tehdä. Ei kannata odottaa ansaittua kiitosta hyvästä työstä. Jotta menetelmä yleistyisi, niin se tulisi ottaa osaksi metsänhoidon suosituksia ja varmistaa kemerakorvaukset. Puun keskiosan nuorpuu on pehmyttä.” Puuki ”Netistä löytyy hyviä kirveenvarren teko-ohjeita. Suomella olisi täysi moraalinen oikeus kerätä maailmalta hyvepisteet hiilineutraaliudella. . Vuoden 2020 päästöiksi voidaan perustellusti arvioida 47 miljoonaa tonnia. Päästöt ovat tulleet tasaisella tahdilla alas, ja hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2019 enää 53 miljoonaa tonnia. Kaivumaita voi tosin hyödyntää penkkateinä. Pelkästään sahatavaraa viedään 9 miljoonaa kuutiota vuodessa talojen seiniin varastoimaan hilltä. Onko sinulle sattunut tapaturmaa metsätöissä. Onko väliä mistä kohtaa puuta varren tekee. Hidastaa virtausta, antaa kiintoainekselle aikaa laskeutua. 5 AJASSA / 25.3.2021 Fakta Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Veistovalmiita aihioita pitää olla liiterin orsilla aina muutama kuivumassa. 55% Ei tävän. Muotokin on joskus jo valmiina. SUOMEN VIENNISTÄ merkittävä osa on metsäteollisuuden tuotteita. Haitat voivat tulla yhdelle maanomistajalle, hyödyt monelle. Vuosituhannen alussa Suomen päästöt vaihtelivat 70–80 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin välillä. KOLUMNI PEKKA SYVÄNEN Kirjoittaja on koneenrakentaja ja puuntuottaja. Koivu on todella hyvä. Mallina hyvepisteiden keruusta voimme käyttää läntisen naapurimme vuosia kestäneestä maineen parantamisesta heidän ilmoitettuaan luopuvansa ydinvoimasta (OK, muutama ydinvoimala siellä vieläkin pyörii). Puustonkasvu oli 109 miljoona kuutiota jolloin metsiin jäi kasvamaan 29 miljoonaa kuutiota puuta enemmän kuin mitä vuoden alussa metsissä oli. Projekti kestää vuoden 2022 loppuun, ja sitten voidaan katsoa tuloksia.” Jos menetelmä osoittautuu toimivaksi, se voi olla myös tukikelpoinen vesiensuojelurakenne tai luonnonhoitohanke. Valtaosa päästöistä tuli energiasektorilta. SUOMEN PÄÄSTÖT OLIVAT 47 miljoonaa tonnia, ja samaan aikaan metsät ja suot sitoivat yhteensä 49 miljoonaa tonnia hiiltä. . Toteutus edellyttää yhteishanketta, mutta kustannusten jakoon ei ole vielä mallia. Mittaustuloksia saadaan vuoden 2022 jälkeen. Mehupullot auki ja juhlimaan torille hiilineutraaliuden saavuttamista. Oletko vakuuttanut metsäsi. Veikkaisin pihlajaa kanssa, se nyt kestää aika monenlaista.” Jean S ”Kirveenvarren puuksi riittää hidaskasvuinen ja pienikokoinen koivu, joka riittää juuri varsivärkiksi. Metsiin kasvamaan jääneeseen puuainekseen sitoutui vuodessa 22 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Hyvä me. Kemerassa on mahdollisuus haittakorvauksiin vesiensuojeluratkaisujen kustannuksista, mutta vielä on selvittämättä, että voidaanko kaksitasouoma rinnastaa niihin. Suot sitovat hiiltä turpeen kas vaes sa paksuutta. Onnea hiilineutraali Suomi! ”Talven polttopuusavotta on edennyt hyvin. Vuonna 2020 Suomen metsistä korjattiin 65 miljoona kuutiota puuta. Gallup 8340_.indd 5 23.3.2021 8.53. Metsien kasvun kiihdyttäminen ei saa rajatonta kannatusta. Kaapataan vaikka ilkeyttämme muiden tupruttamat hiilipäästöt metsien arvokasvuun ja myydään hiilet takaisin maailmalle kovaan hintaan. Helpottaisi tavaravientiä. SUOMEN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT ovat laskeneet viime vuosikymmenet kuin kuusen oksa räntäsateen jälkeen. Turha haave. Energiasektorin päästöt vuoden 2020 ennakkotietojen mukaan laskivat 16 prosenttia vuodesta 2019
HAASTATTELU 8341_.indd 6 23.3.2021 8.55. . työskennellyt aiemmin tutkijana Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitoksessa . Marttila kiistää, että järjestö olisi yliarvioinut oman imagonsa metsänomistajien keskuudessa. Eräpäivään (15.3) mennessä jäsenmaksunsa maksaneiden osuus on jäänyt 10-15 prosenttia viimevuotista alhaisemmaksi. Hän huomauttaa, että esimerkiksi Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon alueilla virheitä oli vain vähän. Jäsenmaksun MTK-painotus on saanut osan metsänomistajista hämmennyksiin. Viittaus omaan metsänhoitoyhdistykseen löytyi vasta kirjeen kääntöpuolella. . Metsänhoitoyhdistysten jäsenet ovat samalla tapaa osa järjestöä kuin MTK-yhdistystenkin jäsenet.” Aluksi Marttila nostaa esille vaikeudet, jotka aiheutuivat tuottajien ja metsänomistajien tiedot yhdistävän Oiva-jäsenrekisterin käyttöönotossa. agronomi, maatalousja metsätieteiden tohtori . Samalla yhdistysten maksuista MTK:lle luovutaan. ”Ei tässä nyt aleta eroamaan tai olla ketään erottamassa, vaan tehdään työt ja analysoidaan tilannetta rauhassa.” Mitäs nyt, Juha Marttila. MTK:n uudistunut jäsenmaksujen keruu meni pieleen ja metsänhoitoyhdistyksissä pelätään jäsenkatoa. ”Tässä on analyysin paikka. Metsäpuolella on ihmetelty kiirettä ottaa puolinaisesti testattu järjestelmä käyttöön jo tänä vuonna. Marttila ei silti lupaa potkuja kenellekään. Miksi asiat on jossain saatu hoidettua selvästi vähemmin ongelmin kuin toisaalla?” MTK-allergiaa. Marttila lupaa tarkentuvaa viestintää ja auttavia käsiä, mutta ei mitään pelastuskampanjaa tähän hätään. . Ongelmia oli odotettua enemmän. MIKKO RIIKILÄ, teksti JUTTA MARJAKAARTO, kuva M TK:n puheenjohtaja Juha Marttila on saanut nauttia keväthangista toisin kuin yleensä, kun työ on vienyt miestä reissuun viitenä päivänä viikossa. Marttila ei ole varma, että vuoden lykkäys olisi auttanut asiaa. . Se tarkoittaisi lähes kahden miljoonan euron menetyksiä yhdistyksille. ”Tästä selvitään pienemmin vahingoin kuin nyt näyttää. Vanha imago istuu tiukassa.” ”Ketään ei eroteta” Metsänhoitoyhdistyksissä nähdään, että käsillä oleva sotku on seurausta MTK:n viestinnässä tehdyistä virheistä. 54-vuotias . ”Meidän on oltava kiinnostavia ja kyettävä viestimään metsäedunvalvonnan tuloksista.” Marttila ei myönnä, että iso osa metsänomistajista kokisi henkistä MTK-allergiaa. Hänen mukaansa jäsenmaksussa esille tuotu MTK-yhteys oli tietoinen strateginen valinta. Eikä tilannetta auttanut, että jäsenmaksun perusteet selitettiin saatekirjeessä maataloustuottajien näkökulmasta. Toiveena on, että järjestö lähtisi rahoittamaan kampanjaa, jolla vahinkoja saataisiin minimoitua. Ensimmäiset arviot ovat huolestuttavia. ”Moni on sanonut, että metsänomistajille olisi pitänyt lähettää erikseen räätälöity kirje, mutta omasta mielestäni kaiken on oltava täysin avointa.” ”Viestimme on, että 18 euron edunvalvontamaksulla saa metsällistä edunvalvontaa kannolta Brysseliin asti. Näihin vaikutetaan tekemällä asiat entistä paremmin.” Marttila lupaa, että jatkossa jäsenmaksuissa esitellään erittely maksun jakautumisesta metsänhoitoyhdistykselle ja MTK:lle meneväksi edunvalvontamaksuksi. Pidän sitä edullisena tarjouksena.” Marttila kummeksuu, että metsänomistajat ovat kuusi vuotta olleet metsänhoitoyhdistysten kautta MTK:n jäseniä, mutta nyt se oli monelle uusi asia. ”Kriittisimmin meihin suhtautuvat luonnonsuojelua korostavat metsänomistajat, jotka näkevät meidät liiaksi tehometsätaloutta painottaviksi. Silloin yhtiön toimitusjohtaja sai potkut. Virheiden korjaamiseksi on tehtävä töitä, ja sen jälkeen analysoidaan, mitä on tapahtunut.” ”Luulen, että tärkeimmät perusteet jäsenmaksun maksamatta jättämiseen ovat jäsenmaksujen korotukset tai tyytymättömyys palveluumme. MTK:n ensimmäinen puheenjohtaja vuodesta 2009 . Vuonna 2015 metsänhoitoyhdistysten tietojärjestelmäyhtiö Silvadata sähläsi yhdistysten jäsenmaksujen keruun. kotitila Simossa, tuottaa nautakarjaa Puheenjohtaja Juha Marttila on viime viikot ollut etätöissä kotitilallaan Simossa. JUHA MARTTILA . Nyt pelätään paljon isompaa menetystä. . 25.3.2021 / AJASSA 6 Kuka. Nyt töitä tehdään koronaväistössä kotitilalla Simossa. Puheenjohtaja uskoo, että menetykset jäävät ennakoitua pienemmiksi. MTK:lla ei ole henkilöjäseniä. ”Se on edelleen metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu, mutta metsänomistajilta kerätään samalla MTK:lle menevä 18 euron edunvalvontamaksu. Viime viikkoina Marttilakin on saanut selittää metsäomistajille, miksi metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu näyttääkin nyt MTK:n jäsenmaksulta
”Männyn osuus taimista nousee reiluun neljännekseen. Hanna Suhonen lupaakin kevään toimituksiin laadukkaita taimia. ”Viime kesä oli kasvatuksessa sopivan lämmin ja kuiva. ”Rauduskoivua istutetaan etenkin yhtiön omille maille.” Luvassa laadukkaita taimia Kesän 2020 kasvuolosuhteet olivat taimitarhoilla suotuisat metsäpuiden kasvatukseen. Se olisi noussut enemmänkin, jos männyn taimia olisi ollut saatavilla”, kertoo Oijala. ”Männyn kysyntä on kasvanut aiemmista vuosista ja tulee vielä luultavasti kasvamaan. Metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala Metsä Groupilta kertoo, että taimien kysyntä on ollut ennakoitua suurempaa. ”Männyn siementä menee entiset määrät, joten enää ei ole tapahtunut siirtymää kylvöstä istutukseen, vaan männyn viljely on kokonaisuudessaan lisääntynyt.” UPM:n metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viirin mukaan UPM toimittaa tänä keväänä aiempaa enemmän rauduskoivun taimia. ”Meiltä löytyy lähinnä pieniä määriä kuusen ja rauduskoivun taimia vielä osassa maata tämän kevään toimituksiin.” Rajatapaukset kallistuvat useammin männylle Metsä Group toimittaa tänä vuonna asiakkailleen 35–40 miljoonaa puun tainta, mikä on jonkin verran viime vuotta enemmän. ”Taimitoimituksissa huomioidaan vallitseva tilanne, eli esimerkiksi lähikontakteja vastaanottajiin vältetään.” Mänty ja koivu palaamassa viljelykartalle Taimimarkkinoilla on merkkejä kuusettumisen kierteen katkaisemisesta. LÖYDÄ UNELMIESI VÄLITTÄJÄ 8341_.indd 7 23.3.2021 8.55. Taimet saivat mittaa ja juurimassa kasvoi hyvin, eli juuret sitovat paakun hyvin.” Vallitsevasta koronatilanteesta huolimatta Suhonen uskoo myös ulkomaista työvoimaa istutukseen olevan keväällä saatavilla riittävästi. Männyn istutusmäärien odotetaan kasvavan edellisvuodesta selvästi. 7 AJASSA / 25.3.2021 SAMI KARPPINEN M ikäli metsänomistaja mielii tulevana keväänä istuttaa metsäänsä männyntaimia ja taimet ovat vielä tilaamatta, hän joutuu luultavasti pettymään. Hän pitää kehityssuuntaa oikeana, sillä kuusta on viljelty menneinä vuosina ”aivan liian paljon”. Pieniä määriä kuusta löytyy vielä, mutta muut puulajit on jo varattu”, kertoo Pieksämäellä toimivan Partaharjun taimitarhan toimitusjohtaja Hanna Suhonen. ”Männyn viljely on kokonaisuudessaan lisääntynyt.” 30 60 90 120 150 Miljoonaa tainta 2016 2019 2018 2017 2020 Mänty Kuusi Rauduskoivu Kuusi yhä selvä ykkönen Istutukseen toimitetut kotimaiset taimet Kuutio on metsänomistajalle helpoin tapa myydä puuta verkossa joko ammattilaisen, kuten metsänhoitoyhdistyksen avulla tai omatoimisesti. Oijala arvioi, että ilmastonmuutoksen ennakoidut vaikutukset kuusen kasvatukselle sekä vähentynyt hirvikanta lisäävät männyn kysyntää. Se on kuin asunnonvälityspalvelu, mutta puulle. ”Sekaviljely on yleistynyt, ja viljavuudeltaan mustikkaja puolukkatyypin rajoilla olevat kohteet kallistuvat aiempaa enemmän männyn viljelyyn
www.kesla.com MYYNTI | HUOLTO | VARAOSAT: AGCOSUOMI.FI Kotimaista huipputekniikkaa ERIKOISHINTAAN edun arvo 2900 € edun arvo 3900 € Malliston järeimpiin KESLA-kuormaimiin KESLA proC-ohjausjärjestelmä kaupan päälle KESLA 144ND proTRACTION kuormain-vaunupaketteihin KESLA proC-ohjausjärjestelmä ja proTRACTION-vedonohjausjärjestelmä erikoishintaan Ohjausjärjestelmäetu koskee uusia KESLA 314/T, 305/T ja 316/T-tilauksia. Hankkeen projektipäällikkö Timo Kukko kertoo saaneensa palautetta, että kuntalaisten tasolla monet kulttuurihankkeet on koettu vieraina, mutta luontoaihe koskettaa kaikkia taustaan katsomatta. Sahan tuotanto menee jatkossakin omille jalostuslaitoksille. Tukin tarve kasvaa Kaikki uuden linjan laitteet ovat kotimaisia. Hinnat sis. Laitilan tukit on hankittu noin sadan kilometrin säteeltä – siis pääosin Lounais-Suomesta ja Satakunnan eteläpuoliskolta. Yhteistä kummallekin sahalle on myös keskittyminen männyn sahaukseen. Rauma ahmii mäntytukkia noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Laitilan saha käyttää tukkia uuden linjan päästyä täyteen vauhtiin reilut 300 000 kuutiometriä, siitä uuden linjan osuus on vajaat 200 000 kuutiometriä. Tarkemmat ehdot myyjältäsi. Hinnat voimassa 1.2.-31.3.2021 välisenä aikana tehtyihin uusiin tehdastilauksiin. Me taas keskitymme sahamaan läpimitaltaan 8–23-senttisiä mäntytukkeja, joten emme kilpaile samoista tukeista.”’ Kuusiston saha laajentaa Laitilassa Alueen mäntytukeista kilpailee myös Metsä Fibren rakenteilla oleva suursaha. Kuusistolla ei ole omaa metsäosastoa vaan tukkeja sahalle ovat toimittaneet muun muassa paikalliset metsänhoitoyhdistykset ja vaihtopuuna metsäyhtiöt. Veljekset Kuusiston päätuote, painekyllästetty sahatavara, on viime aikoina tehnyt hyvin kauppansa, koska piharakentaminen on nosteessa. Sahakoneen toimittaa Veisto, joka on myös Metsä Fibren Raumalle rakennettavan sahan tärkeä laitetoimittaja. 8342_.indd 8 23.3.2021 8.57. Kuusiston tärkein vientialue on Etelä-Eurooppa. ”Alustavasti 60 kaupunkia tai kuntaa oli kiinnostunut ja 25 jätti hakemuksen.” Sijaintipäätös pyritään saamaan alkusyksyyn mennessä ja museo voisi avata ovensa vuonna 2025. Fibren Rauman saha sijaitsee noin 30 kilometrin päässä Kuusiston Laitilan sahasta. ”Ensi vaiheessa koko kapasiteetin mukaiseen sahaukseen ei ylletä, koska kuivaamokapasiteettimme ei toistaiseksi riitä”, kertoo toimitusjohtaja Juha Kuusisto. Toimialaa laajennetaan kattamaan laaja virkistyskäyttö, kuten retkeily, luontokuvaus, lintuharrastus ja keräilytuotteet. Laajennuksen ansiosta sahan kapasiteetti kohoaa nykyisestä noin 70 000 kuutiometristä 150 000 kuutioon. ”Ennakoin, että Raumalla tullaan sahaamaan kohtalaisen järeää tukkia. Yhdistelmäetu koskee uusia KESLA 144ND proTRACTION tilauksia, joissa mukana 300-sarjan kuormain KESLA proC-ohjausjärjestelmällä. Viime vuosina Kiina on noussut toiseksi tärkeimmäksi vientikohteeksi. Kukko painottaa, että seutukunta saa satsauksen takaisin verotuloina ja ylipäätään alueen mielikuvan kohentumisena. 25.3.2021 / AJASSA 8 MIKKO RIIKILÄ V eljekset Kuusisto rakentaa toisen sahalinjan Laitilan sahalleen Varsinais-Suomeen. alv 24 %. Juha Kuusisto uskoo, että naapuriin tulevasta suuresta kilpailijasta huolimatta Kuusiston Laitilan sahalle riittää mäntytukkia myös jatkossa. Tarkemmat ehdot myyjältäsi. Erämuseoon yhdistyvät Riihimäellä toimiva Suomen Metsästysmuseo sekä Suomen Kalastusmuseoyhdistys, joka nykyisin on lähinnä varastoitu esinekokoelma. Erämuseolla viisi vahvaa hakijaa Uuteen erämuseoon yhdistyvät Suomen Metsästysmuseo sekä Suomen Kalastusmuseoyhdistys. MIKKO HÄYRYNEN E räja luontokulttuurimuseon sijaintipaikasta kilpailee viisi loppusuoran hakijaa; Imatra, Oulu, Pyhtää, Riihimäki ja Rovaniemi. Siihen pääsemiseksi kävijämäärien on oltava korkealla. Suoraan suurten museoiden joukkoon Sijaintipaikkakunnan odotetaan kustantavan noin puolet 20-30 miljoonan euron museorakennuksesta ja vuotuisista parin miljoonan euron ylläpitokuluista. Hän arvioi museon aluetalousvaikutuksen olevan 5-15 miljoonaa euroa
Turvemaiden käsittely on avainasemassa maankäyttösektorin päästöissä. Fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia päästöjä on vähennettävä, mutta myös metsissä ja pelloilla eli niin sanotulla maankäyttösektorilla on sekä vahvistettava hiilinieluja (hiilivarastojen kasvua) että vähennettävä päästöjä. 8342_.indd 9 23.3.2021 8.57. Kyse on siis päästöjen ja hiilinielujen nollasummapelistä. Jatkuu seuravaalla aukeamalla. Pelloilta ja metsistä vapautuvien päästöjen vähentäminen kuuluu myös yhtälöön, jos Suomi halutaan saada hiilineutraaliksi – teollisuuden ja liikenteen fossiilisista päästöistä puhumattakaan. Hiilinielusta päästölähteiden kimppuun Ilmastotoimissa ei ole väliä vain metsien hiilinielulla ja hakkuilla. Se tarkoittaa sitä, että kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia, päätyy Suomen toimista ilmakehään korkeintaan saman verran kuin kaasuja imeytyy Suomen hiilinieluihin, pääasiassa metsiin. ”Kolmen seuraavan vuosikymmenen keskeinen tavoite on päästöjen nopea vähentäminen ja nielujen vahvistaminen”, kertoi Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen asiantuntijaelimen tuoreessa suosituksessa. Maankäyttösektorilla on huomattavia päästölähteitä, ja niitä voidaan hillitä”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Raisa Mäkipää. Turvemaaeli suopelloilta tulee niiden pinta-alaan nähden merkittävä määrä päästöjä, joten viljelykäytäntöjä tulee muuttaa. ”Ei ole kyse vain puuston hiilinielusta ja hakkumääristä, jotka säätelevät tätä nielua. 9 AJASSA / 25.3.2021 VALTTERI SKYTTÄ S uomen hallitus on asettanut tavoitteeksi, että maamme on hiilineutraali vuonna 2035
Metsätalous ei hävitä metsää pitkäaikaisesti, mutta rakentaminen ja maanviljely yhä niin tekevät. Sellainen on esimerkiksi jo käytössä oleva metsien typpilannoitus, joka on myös itsessään taloudellisesti kannattavaa metsätaloustoimintaa. Metsässä hitaasti hajoavan lahopuun määrän selkeä lisääminen toisi ilmastohyötyä, mutta säästöpuita pitäisi jättää suurella metsäpintaalalla. Jatkuva kasvatus voi olla myös taloudellisesti kannattavampaa, sillä turvemailla on avohakkuun jälkeen tehtävä kunnostusojitus. Metsityksellä suopellot voivat kääntyä pikkuhiljaa päästölähteeksi takaisin nieluksi. Korpikuusikoissa jatkuvaan kasvatukseen Peltojen ohella myös turvemaametsissä on suuret päästövähennysmahdollisuudet, mutta ilmastotoimet vaativat niissä huomattavasti peltoja mittavampaa pinta-alaa. Maanomistajille pitää maksaa päästöjen vähentämisestä eikä niiden tuottamisesta.” Vaikka metsitys on muuten hidas keino ilmastotoimissa, turvemaapelloilla metsitys on osa ratkaisua. Katse kannattaa suunnata ensiksi turvemaille ja metsäkadon ehkäisyyn. ”Silloin rakentamisessakin alettaisiin laskea, kannattaako rakentaa pystymetsään vai löytyisikö rakentamiselle paikkaa puuttomalta joutomaalta.” Päästövähennysmahdollisuuksien lisäksi Luke kartoitti myös nopeimpia hiilensidonnan lisäyskeinoja. Tutkimus osaa laskea tarkasti, paljonko yhden bensalitran polttamatta jättäminen vähentää hiilidioksidipäästöjä, mutta turvemaametsän päästöjen ja nielujen laskenta on paljon monimutkaisempi yhtälö. Metsäkatoon purisi Mäkipään mukaan parhaiten maankäyttömaksu. ”Osa suopelloista kannattaa metsittää: huonoimmat, heikkotuottoisimmat ja tilasta kauempina olevat pellot”, Mäkipää kertoo. Suopelloilta merkittävä päästöluku Turvemaaeli suopelloilla voidaan saada aikaan merkittäviä päästövähennyksiä pienellä pinta-alalla. Valtteri Skyttä Sa m i Ka rp pi ne n Korpikuusikon runsasta alikasvosta eli taimiainesta ei ole järkeä hukata, kunhan paikalla ei ole puita lahottavaa juurikääpää. Vaikka metsien hakkuumäärän vaihtelu vaikuttaa ilmastotavoitteeseen heittelemällä hiilinielun kokoa vuosittain miljoonilla hiilidioksiditonneilla, turvemaapeltojen päästöluku ei ole mikään pikku juttu. 8342_.indd 10 23.3.2021 8.57. Mäkipään mukaan jo olemassa olevien suopeltojen käyttöä voidaan muuttaa uudistamalla maatalouden tukijärjestelmää ja tekemällä tilusjärjestelyjä. 25.3.2021 / AJASSA 10 ”Ilmastotoimien pitää olla maanomistajille kannattavia.” Luke julkaisi alkuvuonna arvionsa siitä, millaisilla toimilla metsien ja peltojen päästöjä voidaan tehokkaimmin vähentää. Mäkipään mukaan päästösektoreita ja päästövähennysten kustannuksia tulee myös verrata toisiinsa: löytyvätkö nopeimmat ja kustannustehokkaimmat päästövähennykset esimerkiksi liikenteestä vai maankäytöstä. Avohakkuun ja kunnostusojituksen sijaan etenkin korpikuusikoissa puita kannattaa korjata jatkuvan kasvatuksen hakkuumenetelmillä. Koko kotimaan liikenne tuottaa noin 12 miljoonaa tonnia päästöjä vuosittain”, Mäkipää sanoo. Metsänraivaus rakentamisen tai maanviljelyn tieltä aiheuttaa Suomessa metsäkatoa ja tuottaa päästöjä. Tuli vain tehty välissä yksi erilainen harvennushakkuu”, Mäkipää sanoo. Mäkipää muistuttaa, että maankäyttösektorin päästövähennyslaskelmiin sisältyy huomattavan paljon enemmän epävarmuutta kuin esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden vähentämiseen. Luvuissa aina epävarmuutta Turvemaiden lisäksi ensihuomio kannattaa kiinnittää myös metsäkadon vähentämiseen. Turvemaametsien raivaamista pelloiksi kannattaa ehdottomasti välttää. Myös mahdollinen metsänraivausmaksu ja maanviljelyn päästöoikeuskauppa voisivat olla ratkaisuja suopeltojen päästöongelmaan. Uudistaminen on kallista ja työlästä. ”Jos jokin menee jatkuvassa kasvatuksessa pieleen tai puusto ei uudistu luontaisesti riittävän hyvin, aina voi tehdä avohakkuun. ”Ilmaston kannalta hyvältä ratkaisulta näyttää jatkuvapeitteinen kasvatus ravinteisimmissa turvamaametsissä”, Mäkipää kertoo. Lahopuut hyödyttävät ilmaston ohella vähintään yhtä paljon luonnon monimuotoisuutta. ”Ilmastotoimien pitää olla maanomistajille houkuttelevia ja kannattavia. ”Se, että suopellot tuottavat 8,7 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia päästöjä vuosittain, on merkittävä luku
Totta on, että hakkuumäärät vaikuttavat eniten metsien hiilinielun kokoon, ja hiilinielun koko on olennainen osa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Tosin pohjoisessa metsää ei kannata lumituhoriskin suuruuden vuoksi lannoittaa yli 200 metrin korkeudessa. Metsitystukea laajennettiin maaliskuun alusta alkaen. Sa m i Ka rp pi ne n ILMASTOKESKUSTELU kiihtyy, joten hakkumäärien kritisointi tai jopa hakkuiden rajoittaminen ovat nousseet jälleen otsikoihin. Keinojen lisäksi tarvitaan arvioita siitä, mitä mikin ilmastotoimi maksaa. Peltolan mukaan ilmastokeskustelussa ja metsien hiilinielun kasvattamisessa pitää muistaa, että mitä isommat ovat metsävarat, sitä isommat ovat metsien tuhoriskit. tonnia CO2 ekv./v) Toimenpiteen pinta-ala (tuhatta hehtaaria/v) 0,91 0,24 0,19 0,17 0,68 0,22 0,31 0,62 0,28 0,69 1,26 2,40 4 5,8 6 6 6,5 15 30 50 75 76,7 1000 22000 Lähde: Luke KOMMENTTI Fakta Turvemaapelloilla saadaan suhteessa pienimmällä pinta-alalla merkittävä päästövähennys aikaiseksi. VALTTERI SKYTTÄ NÄIN kevään metsätyökauden korvalla metsänomistaja voi saada lohdutusta ahdistavaan ilmastokeskusteluun perusasioiden tekemisestä. energiantuotanto ja liikenne) ja maankäyttösektoriin. ”Se pistää tutkijan silmään, että ilmastokeskustelussa kukin katsoo omaa näkökantaansa, eikä nähdä kokonaisuutta. Keskustelua on surullista seurata, sillä se on kliseisen klassinen esimerkki tilanteesta, jossa puhutaan koko aidan sijaan yhdestä aidanseipäästä. . Hiilensidonnan näkökulmasta puusto kannattaa jättää harvennushakkuissa niin tiheäksi kuin suositukset sallivat. 8342_.indd 11 23.3.2021 8.57. . Hakkuumääristä ja hiilinieluista ei voida kuitenkaan puhua irrallallaan päästöistä ja päästövähennyskeinoista. Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa ilmastotoimet jaetaan fossiilisiin päästölähteisiin (esim. Jos tavoite on nolla eli hiilineutraalius, ei voida tarkastella vain päästöjä tai nieluja, vaan molempia. . Hiilinielun ylläpidon lisäksi metsissä voidaan myös vähentää päästöjä Päästövähennys/lisääntynyt hiilensidonta 2035 mennessä (milj. Oikea puulaji oikealla kasvupaikalle ja taimikonhoidolla paraskasvuisimmat ja -laatuisimmat puut jatkoon, luettelee metsänhoitotieteen professori ja ilmastopaneelin jäsen Heli Peltola. Puuston kasvavan hiilivaraston vuoksi Suomen maankäyttösektori on kaikkiaan hiilen sitoja eli hiilinielu. . . Maankäytössä voidaan kuitenkin myös vähentää päästöjä. . . . VALTTERI SKYTTÄ Seuraavaksi tietoa hintalapusta turvemaapellot kosteikot metsitys suojelualueet metsäkato kangasmaaperä taimikonhoito typpilannoitus turvemaametsien maaperä tuhkalannoitus kivennäismaapellot lahopuu Nopea vaikutus Hidas vaikutus Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet: niiden tuoma ilmastohyöty, vaikutusnopeus ja toimenpiteen pinta-ala. Maankäyttösektori tarkoittaa Suomessa peltoja, metsiä ja muuta maankäyttöä. Kukaan ei ole esittänyt kattavaa hintalappua päästörajoitusmahdollisuuksille tai vastaavasti hiilinielujen kasvattamiselle. Ravinnepäästöjen riskit huomioiva metsänlannoitus on myös taloudellisesti kannattava ilmastoteko. . ”Kun uudistetaan avohakkuin, metsänuudistus tehdään heti ja käytetään jalostettua taimimateriaalia, jolla lisätään puuston kasvua ja sopeutumista ilmastonmuutokseen. Jos hiilensidonnan lisääminen hakkuumäärää ohjailemalla on tällainen keino, tarvitaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: miten rajoitus tapahtuu, miten rajoittamisen logiikka toimii globaalissa markkinataloudessa ja miten metsänomistajille maksetaan asiassa oikeudenmukainen kompensaatio. Metsät ja pellot sekä sitovat hiiltä että aiheuttavat päästöjä. Mitkä ovat yhteiskunnan kannalta nopeimmat, kustannustehokkaimmat ja oikeudenmukaisimmat keinot ilmastotoimissa. . Nopeimmat ja pienintä pinta-alaa vaativat päästövähennykset saadaan aikaan muuttamalla turvemaapeltojen käyttöä ja ehkäisemällä metsäkatoa eli metsän raivausta rakentamisen ja maanviljelyjen tieltä. Myös turvemaametsissä on merkittäviä päästövähennysmahdollisuuksia. 11 AJASSA / 25.3.2021 MAANKÄYTTÖSEKTORI . . Ilmastonmuutoksen hillinnässä metsiä pitää sekä hakata että säästää.” Isot metsävarat, isot tuhoriskit Turvamaametsissä jatkuva kasvatus voi olla hyvä ratkaisu erityisesti ravinteikkaissa korpikuusikoissa. Etenkin metsien raivaamista turvemaapelloiksi tulee välttää
Niin näyttää käyvän tänäkin vuonna. Ajomatka 400 metriä, reitiltä korjataan tuulen kaatamia mäntyjä samaan kauppaan. Turhan usein metsänomistaja saa tiedon hakkuun alkamisesta siinä vaiheessa, kun tilanne savotalla on jo tämä. Versowoodin aluepäällikkö Joonas Ojasalo kertoo, että Päijät-Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa talvikelit jatkuvat varmastikin pääsiäiselle. Vähimmillään puun myyjän pitäisi voida varmistua, että hakkuukoneen kuljettajalla on tiedossa puukaupassa sovitut ehdot ja metsänomistajan erityistoiveet. ”Tiet kantavat vielä hyvin, mutta metsät tai pellot eivät enää ole jäässä. Aina tieto hakkuun aloittamisesta ei kulje metsäyhtiöltä metsänomistajalle. Isossa yhtiössä yrittäjä ilmoittaa Piiripäällikkö Antti Heinonen kertoo, että Metsä Groupin leimikoiden korjuusta vastaavat koneyrittäjät suunnittelevat työohjelmansa, siis sen, missä järjestyksessä yhtiön ostamat leimikot korjataan. ”Ensimmäinen ilmoitus lähtee, kun korjuuseen on pari viikkoa aikaa. Sahalla sama mies ostaa ja suunnittelee Vierumäen sahan aluepäällikkö Joonas Ojasalo kertoo, että korjuun aloittamisesta pyritään aina ilmoittamaan ”hyvissä ajoin” puun myyjälle. ”Tammikuun alusta ollaan saatu korjata puuta erinomaisissa talvikeleissä”, hän iloitsee. Karuutensa vuoksi alueella voi kasvattaa vain mäntyä. MIKKO RIIKILÄ VANHAN viisauden mukaan puunkorjuun talvikelit jatkuvat keväällä pääsiäiseen asti. Näin metsänomistajan puukauppaa tehtäessä esittämien erityistoiveiden ei pitäisi hukkua tietokatkoksiin. Korjuu keväällä. Puutavaralaji määrä kantohinta myyntitulo m3 €/m3 € Mäntytukki 280 60,5 16 940 Männyn pikkutukki 50 27 1 350 Mäntykuitu 70 20 1 400 Yhteensä 400 19 690 Kesäkaupoille Keski-Suomessa 8343_.indd 12 23.3.2021 8.59. Käytännössä tämä tarkoittaa, että viesti hakkuun lähestymisestä lähtee suunnilleen viikkoa kahta ennen työn alkamista. Joskus siihen on päteviäkin syitä. Yrittäjät myös lähettävän tiedot töiden aloittamisesta metsänomistajille. ”Tästä olemme aina välillä saaneet kiitostakin”, Ojasalo kehaisee. Länsija lounaisrannikollakin talvileimikoita korjattiin vielä maaliskuun puolivälin jälkeen, mutta kelien ei uskottu kestävän pääsiäiseen asti. Tällä viikolla lämmenneet säät saattavat kuitenkin pehmittää metsäja sivuteitä. Viimeisiä peltojen takaisia kohteita on koetettu korjata niin, että kulkureitit ja varastopaikat on jäädytetty polkemalla ennalta”, selvittää alueneuvoja Timo Järvinen Metsänhoitoyhdistys Salometsästä. 25.3.2021 / AJASSA 12 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2020 2019 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 TUORE PUUKAUPPA MIKKO RIIKILÄ E i vain yksi tai kaksi metsänomistajaa ole ihmetellyt, miksi metsäyhtiöltä ja metsänhoitoyhdistykseltä tulee ilmoitus aloitettavasta hakkuusta samalla siunaamalla, kun hakkuukone rullaa alas lavetilta. Kaikki tämä vaikuttaa seuraavien työmaiden aloitusaikatauluihin.” Ojasalon mukaan sahayrityksen korjuu on organisoitu kompaktimmin kuin isoissa metsäyhtiöissä. Leimikolle jätetään taaja siemenpuusto ja maa muokataan hyvin, jotta alueelle syntyy runsaasti taimiainesta, se on tärkeää koska hirvituhoriski on suuri. Se tarkoittaa, että sama metsäasiantuntija sekä tekee puukaupat metsänomistajien kanssa että laatii tulevat korjuusuunnitelmat. ”Täysin sitovaa ilmoitusta työn aloittamisen ajankohdasta ei ennalta voi antaa, koska hakkuutöissä koneet voivat särkyä, olosuhteet yllättää tai edelliset leimikot saattavat osoittautua ennakoitua työläämmiksi. Talvikeleissä pääsiäiseen asti Kohde: Männyn siemenpuuhakkuu Sijainti: Keski-Suomi Ostaja: Iso metsäyhtiö, suora kauppa Hakkuukertymä: 400 m 3 Leimikon koko: 2 hehtaaria Muuta: Kohde kesäkorjuukelpoinen, tie kelirikkokelpoinen. Täsmällistä aloitusajankohtaa tässä vaiheessa ei voi vielä antaa, koska korjuun aikatauluissa voi tulMikset sä soita. Sama tilannearvio on myös Metsä Groupin piiripäällikkö Antti Heinosella. Joskus ilmoitus on jopa muotoa ”aloitimme hakkuut eilen…” Silloin varsinkaan etämetsänomistajalle ei jää edes teoreettista mahdollisuutta tulla seuraamaan, kuinka oman metsän savotta sujuu. ”Metsissä talvikelit jatkuvat Keski-Suomessa ainakin pääsiäiseen asti, ehkä pidempäänkin
31,21 . Talvikaudella yrittäjät tekevät mielellään pitkiä korjuuohjelmia, mikä tietysti aiheuttaa sen, että muutoksia voi tulla. Harvennushakkuu 54,17 . ”Sellainen ei sen sijaan onnistu, että metsänomistaja ohjeistaisi hakkuukoneen kuljettajaa laajentamaan leimikkoa alkuperäistä metsänkäyttöilmoituksen rajausta laajemmaksi. Täsmentävä viesti lähtee työn aloittamista edeltävänä päivänä. 15,55 s 14,22 s 22,21 . 19,98 s 21,57 s 19,01 s 29,58 s 29,25 s Harvennushakkuu 51,50 s 54,00 s 38,77 s 17,06 s 17,63 s 16,44 s 24,13 s 23,82 s Ensiharvennus 38,93 . 20,39 s Hankintahinnat 58,96 s 60,45 s 47,95 . 31,71 s 32,14 s 32,06 s 37,56 s 37,44 . Metsäyhtiöiden leimikoilla aloitusilmoitus lähtee tavallisesti tekstiviestinä, mutta myyjän pyynnöstä hakkuukoneen kuljettaja voi myös soittaa ennen työn aloittamista. Harvennushakkuu 53,91 s 54,64 s 40,60 s 18,77 s 18,11 . Sami Karppinen 8343_.indd 13 23.3.2021 8.59. 28,72 s 29,78 s Uudistushakkuu 61,78 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,32 . Raakapuun hintatilastot, viikkojen 7–10 keskiarvo Mikset sä soita. 64,12 s 41,34 . Hakkuukoneen kuljettaja ei pääse aloittamaan työmaata ennen kun on käynyt läpi kaikki tiedot, joita leimikosta on kirjattu järjestelmään”, selvittää Stora Enson metsäasiantuntija Pekka Jokinen. 57,83 s 38,72 s 17,76 . 16,44 s 24,20 s 23,56 s Ensiharvennus 35,72 . ”Kyllä asiasta on meillekin aina silloin tällöin tullut palautetta, ja ilmoitusten tärkeyttä on pyritty painottamaan yrittäjille”, Heinonen sanoo. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 63,39 s 41,77 s 17,59 s 20,75 s 17,29 s 25,18 . 26,11 s Uudistushakkuu 60,10 s 62,28 s 47,46 s 19,82 s 20,39 s 19,08 s 28,42 . 18,22 . 64,98 s 42,33 s 19,18 . 32,72 . 32,77 s 32,38 s 32,38 s s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 57,58 s 60,86 s 45,04 . 32,00 s s nousussa . 18,72 s 17,34 s 25,37 s Ensiharvennus 42,88 s 44,25 s 13,46 s 13,01 s 12,98 s Hankintahinnat 61,20 s 62,61 . 30,34 . 15,49 s 25,04 s 27,35 s Uudistushakkuu 56,72 s 55,20 s 19,77 s 20,03 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,50 . 17,39 s 28,38 s Harvennushakkuu 47,66 s 45,78 s 16,01 . 64,25 s 45,99 s 19,73 . 17,59 s 27,12 s 26,08 . 32,77 s 32,01 s s nousussa . ”Täysin sitovaa ilmoitusta työn aloittamisen ajankohdasta ei ennalta voi antaa.” Turhan usein metsänomistaja saa tiedon hakkuun alkamisesta siinä vaiheessa, kun tilanne savotalla on jo tämä. s nousussa . 12,89 . 32,18 . 39,77 . 13 AJASSA / 25.3.2021 la muutoksia. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 24,25 s Ensiharvennus Hankintahinnat 58,16 s 31,44 . 46,43 . 22,82 s Ensiharvennus Hankintahinnat 55,70 s 55,75 s 31,14 . 21,96 s 19,29 s 26,73 . Metsänomistaja voi työmaallakin esittää lisätoiveita hakkuukoneen kuljettajalle, mutta lähinnä pieniä täsmennyksiä tyyliin ”säästetään mahdollisimman paljon haapoja”. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi s nousussa . 30,22 s 31,61 s s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 53,24 s 17,28 . Hankintahinnat 57,31 s 57,56 s 47,48 s 31,71 s 31,59 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA ET EL Ä-P OH JA NM AA KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I KO KO M AA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Isoissa metsäyhtiöissä tieto puun myyjän erityistoiveista pyritään varmistamaan tietojärjestelmien avulla. 31,88 s 13,51 s 12,83 . 32,17 s s nousussa . 12,63 s 12,38 . 34,82 . 18,41 . Leimikon rajauksen muuttamisesta on syytä sopia metsäasiantuntijan kanssa”, Jokinen sanoo. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 58,78 s 62,71 s 43,61 . 27,24 . 17,59 s 18,40 s 17,11 s 25,25 . 20,85 s 17,85 s 25,20 s 28,68 . 32,76 . 65,40 s 47,69 s 22,42 s 23,20 s 19,45 . 12,80 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 57,71 s 58,10 s 18,60 s 19,61 s 17,96 s 27,60 s 27,78 s Uudistushakkuu 59,87 s 59,79 s 20,87 s 20,96 s 19,51 s 30,32 s 29,41 s Harvennushakkuu 50,46 s 49,30 s 16,97 s 16,92 s 16,14 . Uudistushakkuu 61,90 . Ensiharvennus 14,55 s 13,08 s 13,46 s Hankintahinnat 60,94 . 28,78 s Harvennushakkuu 50,13 s 51,01 s 38,66 s 16,78 s 17,13 . 61,60 s 50,04 s 32,73 . 31,20 s Harvennushakkuu 52,98 s 54,62 s 37,06 s 17,10 s 17,08 s 16,60 s 23,85 s 23,95 s Ensiharvennus 12,93 s 13,25 s Hankintahinnat 60,38 . 61,62 s 46,31 . 18,04 s 20,01 s 17,35 s 26,30 s 27,33 s Uudistushakkuu 60,70 s 63,79 s 45,24 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,24 . ”Korjuusuunnitelmat tehdään Woodforce-järjestelmään, jonne myös puukaupan erityistoiveet kirjataan. 20,84 s 17,98 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,36 . Uudistushakkuu 62,50 s 64,25 s 43,29 s 19,57 s 22,30 s 18,98 s 28,68
Taimikoissa tuhojaan tekevät talvisin muun muassa myyrät, rouste, ahava ja hirvieläimet. ”Havupuuntaimikoihin kannattaa suunnata ennen kuin heinät ja muu kasvillisuus alkavat vihertää. Metsämyyrä aiheuttaa tuhoja kuusenja männyntaimikoissa. Taimet näkyvät silloin parhaiten”, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtava tutkija Timo Saksa. Ahava ruskettaa taimien neulasia. Se syö varsinkin taimien silmuja mutta myös kuorta. ”Myyräkannat ovat viime sykKevät kutsuu taimikkoon Myyrien tai rousteen aiheuttamien tuhojen riski on kuluneen talven jäljiltä pieni, mutta esimerkiksi hirvieläinten osalta tilanne voi olla toinen. Täydennysistutuksen tarve selviää tekemällä taimikkoon ympyräkoealoja. Vasta silloin näkee, miten suuri osa myyrien vioittamista taimista on selvinnyt. Pienen taimen se voi pahimmillaan jopa tappaa. Hirvieläimet katkovat ravinnokseen taimien latvoja ja oksia. 8344_.indd 14 23.3.2021 9.00. Jos syöntijälki ulottuu rungon ympäri, taimi kuolee. Peltomyyrä syö taimien kuorta lumipeitteen suojissa. Taimet ovat Saksan mukaan alttiita myyrätuhoille kolmisen vuotta istutuksen jälkeen, mutta tänä keväänä tuhoja tuskin on kovin monessa taimikossa. Myyrätuho vaatii seurantaa Myyrätuhoista pahimmat ovat yleensä peltomyyrän aiheuttamia. Tuhojen määrä voi vaihdella taimikon eri osissa, joten taimikossa kannattaa tehdä laajempi kierros. Sitä varten tarvitaan neljän metrin mittainen keppi. 14 25.3.2021 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO LIINA KJELLBERG, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat K un lumipeite on sulanut, on aika käydä tarkastamassa taimikoiden kunto. Jos myyrät ovat talven aikana tehneet taimikossa tuhojaan, kannattaa taimien kunto Saksan mukaan käydä tarkastamassa vielä kesällä. Sille kelpaavat niin kuusen-, männynkuin koivuntaimetkin
”Nyrkkisääntö on, että Etelä-Suomessa korvauskynnys ylittyy, jos kolmen metrin mittaisen ja puolen hehtaarin suuruisen suositusten mukaan hoidetun männyntaimikon taimista kolmasosa on vaurioitunut pahoin”, sanoo Suomen metsäkeskuksen kehittämisasiantuntija Heikki Kuoppala. Metsänhoito kuntoon Taimikon tarkastuskierroksella kannattaa kiinnittää huomiota myös taimikon metsänhoidolliseen tilaan. Suuntaa taimikkoon lumien sulettua, ennen kuin luonto alkaa vihertää. Hirviä ja metsäkauriita esiintyy koko maassa, valkohäntäpeuraa Eteläja Lounais-Suomessa. Metsänomistaja voi saada korvausta, jos tuho on vähintään 170 euron suuruinen. Männyntaimia tulisi taimikkoa perustettaessa olla hehtaarilla noin 2 000, kuusentaimia noin 1 800 ja koivuntaimia noin 1 600. 5. Pahoin vaurioituneiksi lasketaan esimerkiksi sellaiset taimet, jotka ovat menettäneet sekä latvakasvaimen että kaikki ylimmän oksakiehkuran versot. Rousteen nostamat taimet voi keväällä työntää takaisin maahan, kunhan sen tekee ennen kuin taimet aloittavat kasvunsa. Tuhot ilmoitetaan Suomen metsäkeskukseen. Myyrät syövät taimien kuorta ja voivat pahimmillaan tappaa taimen. Tarkasta myyrien vioittamien taimien kunto vielä kesällä. Pahoin vaurioituneita ovat myös taimet, joiden oksista ja neulasista on syöty yli 75 prosenttia tai joiden kuoren pinta-alasta yli 25 prosenttia on vaurioitunut. ”Jos taimista 10–20 prosenttia on kuollut ja kuolleita taimia on siellä täällä, niiden voidaan ajatella korvautuvan luonnontaimilla. 2. Jotain voi päätellä myös taimikon perusteella. tila saavat taimen aloittamaan haihduttamisen, kun maa on vielä jäässä. Hirven tuntee papanoista Hirvieläimet aiheuttavat tuhoja varsinkin talvilaidunalueillaan. Täydennysistutuksen tarve selviää parhaiten, kun tekee taimikkoon muutaman ympyräkoealan. Ahavaa esiintyy, jos auringon säteily ja vuodenaikaan nähden korkea lämpöRousteen nostamat taimet voi keväällä työntää takaisin maahan, mutta se tulee tehdä mahdollisimman pian roudan sulamisen jälkeen. 4. Metsäkauriin aiheuttamia tuhoja valtio ei korvaa. Syyllistä ei erota syöntijäljen perusteella: sekä hirvi, valkohäntäpeura että metsäkauris katkovat taimien latvoja ja oksia. Arvioi, tarvitaanko täydennysistutusta. Jos juuripaakut ovat nousseet kovin ylös, on riskinä, että ne kuivuvat ja taimet kuolevat”, Saksa sanoo. Hirvivahinkoarvion teettäminen maksaa vähintään 150 euroa, joten vahingon suuruutta kannattaa arvioida osoitteesta www.maastotaulukot.fi löytyvällä laskurilla. 6. Hirvieläimet aiheuttavat tuhoja tyypillisesti lehtipuunja männyntaimikoissa, valkohäntäpeura ja erityisesti metsäkauris myös kuusentaimikoissa. Syönnin seurauksena taimien kasvu taantuu ja niihin tulee runkovikoja. ”Taimet on saatava takaisin maahan mahdollisimman pian roudan sulamisen jälkeen. ”Sitä, mikä hirvieläin taimikossa on liikkunut, voi keväällä arvioida papanoiden perusteella. Artikkelissa on hyödynnetty Luken Metsäinfo-palvelua. Kepin kanssa pyörähdetään ympäri ja lasketaan yhteen kaikki säteeltään kepin mittaisen ympyrän sisälle jäävät kasvatuskelpoiset taimet. Arvioi, voiko hirven ja valkohäntäpeuran tuhoihin saada korvausta. Jos taas kasvatettavien taimien määrä putoaa hehtaarilla lähelle tuhatta, kannattaa harkita täydennysistutusta”, Saksa sanoo. Jos taimikon heinääminen on syksyllä jäänyt tekemättä, on laonnut heinä voinut painaa taimet alleen. Sitä varten tarvitaan neljän metrin mittainen keppi. Valkohäntäpeura ja metsäkauris syövät pääasiassa pieniä taimia, hirvi taas aiheuttaa eniten tuhoja yhdestä kolmeen metrin mittaisissa taimikoissa. Taimet saa pelastettua polkemalla heinät sivuun tai käyttämällä esimerkiksi raivausveistä. Maanpinnan sulaminen ja jäätyminen voi silloin nostaa taimia ylös maasta. Pakkanen ja ahava aiheuttavat Saksan mukaan yleensä lähinnä lieviä vaurioita, mutta edellisellä kasvukaudella istutettuja taimia ne voivat jopa tappaa. Pakkasvaurioiden kaltaista tuhoa aiheuttaa myös kevättalvella esiintyvä ahava. 3. ”Taimikonperkauksen tarpeen tunnistaa siitä, että lehtipuut ovat saavuttaneet kasvatettavien havupuiden pituuden”, Saksa sanoo. Hirvi on hirvieläimistä selvästi pahin tuhonaiheuttaja, mutta niin valkohäntäpeura kuin metsäkauriskin voivat paikallisesti aiheuttaa merkittävää tuhoa. Taimien neulaset muuttuvat silloin punertavan ruskeiksi. Roustetta muodostuu, jos maa on lumeton ja lämpötila sahaa nollan molemmin puolin. Tänä talvena lunta on kuitenkin ollut niin paljon, että rousteen, pakkasen tai ahavan aiheuttamat tuhot eivät ainakaan tällä hetkellä näytä todennäköisiltä. Kevät on otollista aikaa myös taimikonperkaukselle. 15 METSÄSTÄ / 25.3.2021 Vinkit taimikon tarkastukseen LIINA KJELLBERG VALTIO korvaa hirvieläinten aiheuttamia tuhoja. Tee kattava kierros, sillä tuhojen määrä voi vaihdella taimikon eri osissa. syn kartoituksen mukaan olleet hieman nousussa Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla, mutta muualla myyrätuhojen riski on pieni.” Lumi suojaa rousteelta Rouste eli pintarouta aiheuttaa tuhoja vastaistutetuissa taimikoissa. Valtteri Skyttä 8344_.indd 15 23.3.2021 9.01. Sen ja esimerkiksi myyrien tuhoilta voi suojautua vakuuttamalla metsänsä. Lumettomana talvena myös pakkanen voi vaurioittaa taimia. Luonnontaimet avuksi Jos taimikossa on keväällä paljon kuolleita tai vioittuneita taimia, kannattaa selvittää, tarvitaanko täydennysistutusta. Määrä kerrotaan luvulla 200, jolloin saadaan taimimäärä hehtaarilla. Työnnä rousteen nostamat taimet takaisin maahan. Hirvellä on suurimmat papanat, metsäkauriilla pienimmät”, sanoo Luken erikoistutkija Juho Matala. Korvausta tuhoista 1
Puusta on syntynyt kymmeniä minikokoisia rakennuksia ja työvälineitä, ja koko ajan on jotain uutta rakenteilla. ”Pienoismalleissa kiehtoo se, että lopputuloksesta Mahdollisimman aitoa ja pikkutarkkaa Antti Haarala tekee taidokkaita pienoismalleja puusta. ”Moni täällä käynyt ei usko, että ne ovat täysin puuta. Aseiden piiput on taivutettu vanerista. Syntyi ajatus rakentaa ase itse puusta. Todellisuudessa sauna on vasta vuoden vanha, eikä sinne mahdu saunojaakaan, ei ainakaan hiirtä suurempaa. Aikaisemmin puusta on syntynyt huonekaluja sekä erehdyttävän aidonoloisia ja kokoisia aseita. Puun helppo työstettävyys ja tuoksu puhuttelevat Antti Haarala on rakentanut pienoismalleja puolitoista vuotta. Erityisesti haapa on pienoisrakentajan mieleen. Pikkuruuvitkin ovat puuta”, Haarala kertoo. Pärekatto on sammaleen ja jäkälän peitossa ja hirsien päät auringon sekä ajan haprastamat. Nopeasti vilkaistuna näyttää, että rakennus on seissyt aloillaan lähemmäs sata vuotta. Niissä on kaikki lukot, liikkuvat liipaisimet ja tähtäimet, mitä oikeissakin aseissa on. Viime keväänä Haarala jäi eläkkeelle puolustusvoimista ja on voinut vihkiytyä täysin uuden harrastuksensa pariin. Kolmekymmentä senttimetriä pitkä ja yhdeksäntoista senttiä korkea saunarakennus on yksi Antti Haaralan taidonnäytteistä. tulisi mahdollisimman aidonnäköinen ja pikkutarkka. Niistä syntyi ensimmäinen korkea rakennus kiemuraisine portaineen. Viimeiset puolitoista vuotta Haarala on rakentanut pienoismalleja kotonaan Haapajärvellä Kumisevan kylässä. Nyt olohuoneen seinällä komeilee kaksi puista konepistoolia ja yksi sotilaskivääri. Ku va M in na H aa ra la M in na Ha ar al a 8345_.indd 16 23.3.2021 9.04. 16 25.3.2021 / METSÄSTÄ TIIA PUUKILA V alokuvassa näkyy peltoaukean kupeessa seisova harmaasta hirrestä veistetty savusauna pihapiireineen. Haarala haaveili koristeeksi kotiin puolustusvoimista ampumakäytöstä poistettua kivääriä, mutta ne olivat turhan arvokkaita. Mitä pikkutarkemmaksi työ menee, sitä mielenkiintoisempaa se on”, Haarala kertoo. Harmaa väri maalipurkista Innostus pienoismalleihin syntyi lastenlasten kanssa pellon pientareelta kerätyistä ja kuorituista pajuista, joille piti keksiä käyttöä
Pienoismallia muistuttava sauna seisoi aikanaan pihaPienoismallit saavat värityksensä kalkkimaaleista. Kuusisataa pärettä Puuta pienoismalleihin ei juuri kulu ja yhdellä laudalla pärjää pitkään. Pienenä poikana Haarala taittoi matkan löylyihin isänsä sylissä. Päärakennuksesta ei vielä ole pienoismallia, mutta se on suunnitteilla. Metallia Haarala välttelee töissään. Ohuet rimat hiotaan ja leikataan sopiviin mittoihin puukkoa muistuttavalla sahateräisellä japaninsahalla. 17 METSÄSTÄ / 25.3.2021 ”Moni ei usko, että ne ovat täysin puuta.” Antti Haarala on tehnyt lapsuuden kotinsa jo puretusta savusaunasta pienoismallin. Kukin päre kiinnitettiin yksitellen paikoilleen. Haarala höylää laudat ja sirkkelöi ne ensin ohuiksi rimoiksi verstaassaan vanhassa navetassa. Esimerkiksi pienoisavusaunan hirret ovat haapaa, eivätkä edes vanhaa puuta. Viimeisin kuorma haapalautaa saapui Seinäjoelta asti. Tällä hetkellä mieluisin materiaali on haapa, jonka pehmeä puuaines muovautuu hyvin haluttuun muotoon. ”Jotta haapa näyttää hirreltä, olen tehnyt askarteluveitsellä kaikki kolot ja syvennykset ja halkeamat”, Haarala paljastaa. Myös savusaunan suuritöinen pärekatto on syntynyt askarteluveistä käyttäen. Siihen aikaan esimerkiksi ikkunatarrat leikattiin käsin kolmioteräistä askarteluveistä apuna käyttäen. Terä on liitetty varteen ohuella vanerilla. Haapajärvellä monet maitolaiturit olivat harmaita ja niiden seinämiin kiinnitettiin ilmoituksia tulevista tapahtumista. Tarkkasilmäinen huomaa myös koivusta tehdyn maitotonkan vieressä voipaketin ja sitä kyttäävän puisen harakan. Fiskarsin kirveen teräosa ja varsi ovat haapaa. Stihlin pienoismoottorisahan sponsoroi paikallinen sahaliike. pienoisrakentajaa. Muistoja lapsuudesta Lapsuudesta kumpuavat käsityötaidon lisäksi monet ideat. Tärkein työkalu on kuitenkin askarteluveitsi, jota Haarala oppi käyttämään ollessaan nuorena töissä mainostoimistolla. Haarala on aina ollut innostunut maalaamisesta ja taito näkyy pienoismalleissa. Haarala on ripustanut pienoismallinsa seinään elokuvamainoksen, sillä paikallisella koululla näytettiin elokuvia. ”Kotona isä opetti minulle, miten pärekatto tehdään. piirin puolessa välissä. Siitä sain mallin, miten päreet oikeasti ladotaan”, Haarala kertoo. ”Harakat olivat niin ovelia, että ne aina osasivat tulla nokkimaan voipaketteja. Vanha autotallina toimiva 30 senttimetriä korkea lato on Haaralan uusin ja vielä keskeneräinen työ. Antti Haarala Antti Haarala Antti Haarala 8345_.indd 17 23.3.2021 9.04. Valokuvia lapsuuden pihapiiristä ei ole säästynyt, joten Haarala turvautuu rakentamisessa mielikuviin. Sillä Haarala leikkasi kaikkiaan kuusisataa pärettä alle millimetrin vahvuisesta vanerista. Haaralan lapsuuden koti savusaunoineen Haapajärven Kuusaan kylällä on purettu jo aikaa sitten, mutta pienoismallien avulla rakentaja palaa muistoihin. Sinne kuljettiin talvella lumista polkua pitkin. Siinä piti olla tarkkana ja katsoa, milloin maitoauto tulee, että sai voipaketin haettua ennen kuin harakat sitä söivät”, Haarala hymähtää. Lapsuudesta muistoja ammentaa myös Haaralan tekemä pienoismalli maitolaiturista. Harmaantunut väri jäkälineen ja sammalineen on peräisin kalkkimaalipurkista. ”Hevosella käytiin hakemassa järvestä vettä saunaan, ja kynttilän valossa saunottiin talvella”, Haarala muistelee
Omista metsistä riittää hyvin harvennuspuuta klapiyrittäjän tarpeisiin. Rasipuu kaadetaan kesällä ja jätetään karsimattomana metsään, kunnes lehdet ovat ruskettuneet. Keskellä maaseutua Hämeenkyrön Turkkilassa kohoaa puolikaarelle taivutettu varastohalli, joka muistuttaa erehdyttävästi lentokonehallia rapakon takaa. Jos kaadosta on kulunut turhan pitkä aika, polttopuusta tulee tummaa ja sen pinta homehtuu herkästi eikä enää miellytä asiakkaita. Kaikki kuitupuu ja heikkolaatuinen tukki päätyvät klapeiksi. 25.3.2021 / METSÄSTÄ 18 METSÄNOMISTAJA TIIA PUUKILA, teksti EMIL BOBYREV, kuvat J os käyttää hieman mielikuvitusta, hetken voisi kuvitella olevansa amerikkalaisessa lentotukikohdassa. Yrittäjän on oltava tarkkana, että polttorankaa on riittävästi varastossa, mutta ei kuitenkaan liikaa kerralla. Lopuista puista on syntynyt liikelahjoja, huvimajoja sekä lukematon määrä polttopuuta. Vastaavia erikokoisia halleja on tontilla neljä. Heikki Wallenstjerna on valmistanut oman metsän puista parisataa erilaista liikelahjaa. Kuivurissa oleva tammikuussa tehty polttopuu on huhtikuussa kuivaa”, hän kertoo. Lentokoneiden sijaan halli on täynnä polttopuuta. ”En ole nähnyt vastaavaa muualla. Lehdet imevät puusta kosteuden ja puu säilyy siten käyttöOman tilan puista Metsänomistaja Heikki Wallenstjerna myy metsäyhtiöille vain pihkatukit. Klapisavottaa ympäri vuoden Tilaa ympäröi noin sata hehtaaria omaa metsää. Niissä isäntä pilkkoo, kuivattaa ja varastoi oman metsänpuista tehtyä pilkettä. Ulkona ei juuri tuule, mutta kun hallin sisälle astuu, alkaa kasvoissa tuntua viima. ”Rasipuulla pystyy säätelemään, että puuta on tasaisesti käytettävissä”, Wallenstjerna kertoo. kelpoisena jopa useamman vuoden. Kaikki asiakkaille kelpaamaton puu päätyy klapikoneen vieressä olevaan hakettimeen ja lapioidaan kellariin hakepolttouuniin, jota isäntä 8346_.indd 18 23.3.2021 9.07. Mukaan mahtuu lisäksi hieman ostettua polttorankaa. Mielleyhtymä lentokonehallista ei ole kaukaa haettu, sillä juuri niistä metsänomistaja Heikki Wallen stjerna on ideansa saanut. Kaikkiaan pilkettä syntyy myyntiin parituhatta heittomottia vuodessa, joten tilaa tarvitaan. Sen sisälle on pinottu useita laatikoita polttopuita. Yksi halleista on kummastakin päästä auki. Tuulitunneli on Wallenstjernan kehittämä kuivuri. Hämeenkyrö Elimyssalo Yhdestä puusta valmistettu myyntimiehen salkku on täynnä oman metsän puista valmistettuja liikelahjoja. ”Jos puu on keväällä tai kesällä kaadettu, se pitää saada aika äkkiä tehtyä klapeiksi. Tilan klapikone laulaa lähes päivittäin ympäri vuoden. Syys-huhtikuun välillä korjatulla puulla ei ole kiirettä.” Suurimman osan puusta kaataa paikallinen korjuuyrittäjä, mutta Wallenstjerna käy myös itse sahaamassa puita rasiin. Selluksi Wallenstjerna ei ole myynyt harvennuspuuta vuosiin. Lisäksi muutama metsätila sijaitsee vähän kauempana
Vaneritukin pitää olla mahdollisimman järeä ja suora, eikä siinä saa olla lahoa. Tuulituhot on kyllä riesa, joten mäenharjoja on syytä välttää. Tutkimusten rinnastaminen on vaikeaa erilaisista määrittelyistä johtuen. Ainoastaan pihkatukki päätyy firmoille ja sekin metsänhoitoyhdistyksen kautta. ”Lumisia ja jäisiä puita en koskaan laita pilkekoneeseen. Vain Etelä-Suomen lehtomaisilla kankailla ja joskus tuoreilla kankailla on edellytyksiä saada riittävä järeys kohtuuajassa. ”Ensimmäisestä polttopuukaupasta on liki 62 vuotta. Vuoden 2009 finanssikriisi hyydytti liikelahjojen menekin ja polttopuusta tuli päätulonlähde. ”Niin kauan, kun ilman keppiä pystyn tekemään ja ajamaan asiakkaille polttopuut, aion tätä jatkaa”, Wallenstjerna vannoo. Kuusi ja mänty jatkavat pituuttaan päätesilmusta, mikä edesauttaa suoruutta. Kiertoajan puolivälistä alkaen tavoitteena kannattaa olla valittujen puiden mahdollisimman hyvä kasvu. Metsämaiden koivun istutuksista vastaava osuus oli 45 prosenttia. Myös tutkimukset vahvistavat, että ongelmia on. Myös liikelahjoja valmistetaan pieniä määriä uskollisimmille asiakkaille. Hallin perälle on pysäköity Valmetin päälle rakennettu kevyt ajokone puukuormineen. Luonto ei ole antanut periksi myydä puuta yhtiöille”, Wallenstjerna toteaa. Halkeamien, poikaoksien ja jopa haarojen löytäminen vaatii puun kiertämistä. Verkasalon (1997) laajassa luontaisesti syntyneiden rauduskoivujen aineistossa mutkaisten runkojen osuus oli peräti 64 prosenttia. Asiakkaat löytyivät ulkomaisia ja kotimaisia messuja ahkerasti kiertämällä. Hänellä on ehtinyt olla kymmenkunta erilaista ajokonetta, mutta nykyinen vuonna 2014 ostettu kone on klapiyrittäjän tarpeisiin paras mahdollinen. Sen lisäksi haaraisia koivuja oli kymmenkertaisesti enemmän kuin nykyajan istutuskoivikoissa. Niitä vietiin Australiaan asti. Talvella rangat pääsevät ensin sulamaan ja kuivumaan varastorakennukseen, josta ne ajetaan pintakuivina pilkottaviksi. Käytännössä siihen päästään harventamalla koivikko todella harvaksi. (1997) aineistossa 30-vuotisten pellolle istutettujen rauduskoivujen runkoluvusta oli 60 prosenttia mutkaisia. Edelleen koivutukki jää omalle tontille. ISTUTETUT KOIVUT OVAT MUTKAISIA , tietävät metsäammattilaiset ja myös suuri yleisö, joka näkee automatkoillaan tilanteen autonsa ikkunasta. KASVATUSOHJEET OVAT JÄRKEENKÄYPIÄ . Rauduskoivu ja erityisesti hieskoivu on niin lyhytikäinen puulaji, että pitkään kiertoaikaan liittyy vääjäämättä lahoisuuden nousu. Varastohalliin on otettu mallia amerikkalaisesta lentokonehallista. M at ti Kä rk kä in en 8346_.indd 19 23.3.2021 9.07. Vanerikoivu kasvatetaan harvana Vanerikoivu kasvatetaan harvassa asennossa. Ne poistetaan taimikonhoidossa ja ensiharvennuksessa. Lannoitus ei kuulu keinovalikoimaan, koska koivikko ei kunnolla reagoi lannoitteisiin toisin kuin havupuut. Ja ainakin alkuvaiheessa tarvitaan loputtomasti hyvää onnea, onhan hirvenlihan suuri tuotanto valtiovallan erityisessä suojeluksessa täysin riippumatta puuntuottajien näkemyksistä. ”Se syö ne mielellään. Heikki Wallenstjerna tietää, että mitä ahkerammin metsässä jaksaa käydä sitä paremman tuoton siitä saa. Kun polttorangat tuo varastohalliin ensin kuivumaan, sillä pystyy talviaikaan jouduttamaan kaksi kuukautta pilkkeen valmistumista.” Tuotteita Australiaan asti Muistona vanhasta liiketoiminnasta varastorakennuksen seinämät ovat täynnä lämpökuivattua puuta. Yleiseen käsitykseen vaikuttaa se, että yhtenäisiä puhtaita istutuskoivikkoja on helppo tarkastella autosta nousematta, kun näkyvyys ulottuu kauas tieltä. Aikaisemmin polttopuut olivat vain sivutuote. Nuoressa metsässä runkoluku saa olla korkea, koska jo ulkoisesti huonolaatuisia puita on enemmän kuin havupuilla. PALSTALLA ”Luonto ei ole antanut periksi myydä puuta yhtiöille.” kutsuu krematorioksi. Hyvien puiden tunnistaminen ja merkitseminen maalirenkaalla onnistuu parhaiten kesällä. Ennen vuosituhannen vaihdetta oman metsänpuista rakennettiin huvimajoja myyntiin ja kilpailun kovennuttua siirryttiin liikelahjojen valmistukseen. Wallenstjerna valikoi puut metsästä, mietti mitä puista kannatti valmistaa ja kehitti tuotteen myyntiin. Totuus kuitenkin on, että myös sekapuuston peittämät luonnonkoivikot ovat mutkaisia. Talvella voi olla vaikea erottaa jopa äskettäin kuolleita koivuja terveistä puista. Heiskasen (1957) rauduskoivujen aineistossa mutkaisia runkoja oli lehtomaisilla kankailla 54 prosenttia. Nuoria rauduskoivikkoja on sen verran, että kannattaa miettiä, millaisella metsänhoidolla vanerikoivuja saadaan myyntiin asti. Eräät kokeneet puuntuottajat ovat korostaneet, ettei jätettävien koivujen valintaa voi jättää harvennusta tekevälle motokuskille. Sisällä meitä tervehtii kaksikymmentä-vuotias Vilma-kissa, joka pitää huolen, etteivät siimahännät pääse kotiutumaan varastoon. Tällaisina pakkaspäivinä purua kuluu kuutio päivässä.” Polttorangat sisälle sulamaan Ulkona on pakkasta runsaat kymmenen astetta, mutta hakelämmityskeskuksen ansiosta pihan suuri varastorakennus on mukavan lämmin. Niemistön ym. 19 METSÄSTÄ / 25.3.2021 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Kesällä Wallenstjerna vie ajokoneella puut suoraan halliin klapikoneen pöydälle. Ensimmäisiä liikelahjoja oli puinen kynäkotelo ja puiset kynät. ”Oman metsän puista on tehty noin 200 erilaista tuotetta”, Wallenstjerna kertoo. Koivun pituuskasvu on haarajatkoista, mikä lisää mutkien ja haarojen todennäköisyyttä. Laadukasta koivua toimitetaan lämpökäsiteltynä esimerkiksi puusepille ja soitinrakentajille. Kevyen rakenteen ansioista sillä voi ajaa sisälle ja, koska kyseessä ei ole varsinainen metsäajokone, saa sillä ajella myös maanteillä. Tuotekehityksen jälkeen malli tuotteesta sekä kuorma oman metsän lämpökuivattuja puita toimitettiin alihankkijoille, jotka valmistivat liikelahjat ohjeiden mukaan. Hyvä läpimitan kasvu ei paljoa lisää halkeamien vaaraa, joten siitä syystä koivikon harvuutta ei tarvitse pelätä. Metsäkoneella valtion asfalttiteille ei olisi asiaa. Silti on uskottava päätelmä, että rauduskoivu ja erityisesti hieskoivu on mutkainen puulaji havupuihin verrattuna. Wallenstjerna ajaa itse puut lähimetsistä
Suomessa on suunnitteilla yli 200 tuulivoimahanketta joiden yhteenlaskettu teho on 18 000 MW – 11 kertaa Olkiluotoon rakennettavan kolmosreaktorin verran. . . ”Kannattaa valvoa, että teille tulee riittävästi liittymiä, joista kevyemmälläkin kalustolla pääsee metsään”, Tuikka neuvoo. Samalla monelle metsänomistajalle on luvassa tuntuvasti lisätuloja. Tulevaisuutta tuulesta Tuulivoima pelastaa pienen Lestijärven kunnan. ”Lopullinen investointipäätös tehdään, kun suunnitelmat on saatu viimeisteltyä”, ruotsalaisomisteisen OX2:n maajohtaja Teemu Loikkanen kertoo. ”Tarkoituksemme on laskea veroäyriä merkittävästi, jotta hankkeen hyöty jakautuu kaikille kuntalaisille.” Miinuspuolelle jäävät pitäjän kaukomaisemaan kohoavat kymmenet myllyt. Kaikkiaan tuulipuistojen, tiestön ja voimalinjojen tieltä poistetaan puustoa yli 400 hehtaarin alueelta. ”Ilman tätä kunta ei olisi selvinnyt vastuistaan. Muille alueen metsänomistajille maksetaan 54 euroa hehtaarilta vuodessa, aina kuitenkin vähintään 650 euroa. ”Maanvuokrien taso on yhtenäinen. . Tuikka kertoo, että tuulipuistojen alueella maata omistavat perustivat yhdistyksen, joka opastaa ihmisiä sopimuksia tehtäessä. Myllyn tontista voimayhtiö maksaa vuokraa 8 500 euroa vuodessa. Lisäetuna alueen metsänomistajat saavat ympärivuotuisesti auki pidettävän ja kantavan tiestön. ”Myllyjen navat kohoavat 165 metriä maasta – ne ovat siis korkeampia kuin esimerkiksi Näsinneula. . ”Puuston vuosikasvun arvo on täällä noin 90 euroa hehtaarilla”, Tuikka kertoo. > 18. HAAVEISSA 11 UUTTA OLKILUOTOA . Niistä kertyi puunmyyntituloja noin miljoona euroa. Maajohtaja Teemu Loikkasen mukaan tuulivoima on kannattavaa nykyisellä sähköpörssin markkinahinnalla ilman tukia tai syöttötariffeja. 75-metristen lapojen pyyhkäisyala on 1,76 hehtaaria.” Myllyjen jauhama sähkö johdetaan maakaapeleissa muuntoasemille ja 400 kilovoltin suurjännitelinjaa pitkin Alajärvelle valtakunnan verkkoon. Tämän vuoden alussa YIT myi Lestijärvellä valmistelemansa hankkeen tuulivoimayhtiö OX2:lle. . . Korkeampia kuin Näsinneula Metsänomistaja ja metsäpalveluyrittäjä Tapio Tuikka on vaikuttunut myllyjen mitoista. Kun tuulimyllyt pyörähtävät käyntiin, niistä kertyy kiinteistöja muina veroina lähes kolme miljoonaa euroa joka vuosi. Valmiiksi luvitettuja hankkeita on Tuulivoimayhdistyksen mukaan 6 600 MW. KESÄKUUTA 2021 MIMIZAN (Ranska) 8347_.indd 20 23.3.2021 9.09. Jatkossa taloutemme vahvistuu eikä meidän enää tarvitse miettiä kuntaliitoksia.” Nykyisellään Lestijärven vuotuiset verotulot ovat 2,4 miljoonaa euroa. Tuulipuistoon kohoavien 72 myllyn teho on 400 megawattia (MW), kun esimerkiksi Loviisan yhden ydinreaktorin sähköteho on 500 MW. Tulevien purkukustannusten varalle vuokraaja asettaa 70 000 euron sopimuskohtaisen vuokravakuuden. Vanhoja teitä vahvistetaan 60 kilometriä ja uusia rakennetaan 30 kilometriä. Keski-Pohjanmaan veroparatiisiksi Lestijärven kunnanjohtaja Esko Ahonen ei peittele tuulivoimahankkeen merkitystä. 20 25.3.2021 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ L estijärven tuulivoimahanke Keski-Pohjanmaalla on Suomen suurin. Tuulivoiman vastustus yhdistää perussuomalaisia ja paikallisia luonnonsuojeluyhdistyksiä. Fakta FOREXPO.FR EUROOPPALAISET METSÄNHOITOJA METSÄTALOUSMESSUT 16. OX 2 Tulimyllyt koristavat pian Lestijärven maisemaa. Alkuun joku koetti tinkiä lisää, mutta vuokrat suhteessa metsän tuottoon ovat sen verran hyviä, ettei vaateita oikein voi perustella.” Yksi tuulimylly vie noin hehtaarin maa-alan. Aluksi pelättiin, että metsästys olisi kielletty myllyjen lähistöllä, mutta näin ei lopulta käynyt. Näillä näkymin rakentaminen alkaa syksyllä, ja voimalat kytketään valtakunnan verkkoon 2023. . Keski-Pohjanmaan Kauniaisistakin on kunnanvirastotalolla taidettu puhua