›› 14–15 METSÄSTÄ Hirvituhojen korvaukset uusiksi ›› 16–17 Loisimalla voi pärjätä mukavasti ›› 18–19 Mitäpä sitä uusia koneita ostamaan ›› 20–21 Stihlin uutuudessa riittää sahaustehoa ›› 27 PILKKEITÄ Ketunpyyntikausi on loppusuoralla ›› 28 Havaijilta kuuluu huonoja uutisia ›› 30–31 Paju kuuluu pääsiäiseen ›› 34 VUOTTA Katkonta huolestuttaa, koska kuitupuuta kysytään, mutta tili tehdään tukilla. MAALISKUUTA 2018 • NRO 6 • PERUSTETTU 1933 WWW.METSÄLEHTI.FI UUTISET Hirvikantavoite ei ole toteutunut ›› 2–3 Metsästä ei tarvitse viestiä jäykästi ›› 6 Metsäväännöt jatkuvat EU:ssa ›› 10 Kuidulle parempi hinta ulkomailta. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 29. Sivut 11–13 Oikein katkottu. Sa m i Ka rp pi ne n Linnamäentie 3, 24910 HALIKKO AS PUH 02-7318 251, 0400-226925 ® ® JOUTSA 40 vuotta konekauppaa ja valmistusta TUOTTEISSA OIKEA HINTA-LAATU SUHDE. Onko epäluuloon syytä
Puupolttoaineiden käytössä ennätys KIINTEITÄ PUUPOLTTOAINEITA käytettiin Luonnonvarakeskuksen mukaan viime vuonna 19,9 miljoonaa kuutiota, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Esimerkiksi Pohjanmaalla MTK ja suuri joukko metsänhoitoyhdistyksiä ilmoittivat yhteisessä kannanotossaan maaliskuussa, että metsänomistajien näkemys hirvikantatavoitteesta jätettiin tyystin kuulematta, kun hirvitiheydelle asetettiin tavoite seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Avoin metsätieto kiinnostaa SUOMEN METSÄKESKUKSEN verkkosivuilta on ladattu metsävaratietoja innokkaasti, ensimmäisten viikkojen aikana noin 77 000 kertaa. Kemeratöitä voidaan hyväksyä rahoitettavaksi 20 miljoonaa euroa suuremmalla summalla – eli 79 miljoonalla eurolla – kuin mitä viime vuonna hyväksyttiin. Osassa Suomea säätelyjärjestelmä toimii, toisaalla mets änomistajat kokevat jäävänsä täysin hirvipäätöksenteon ulkopuolelle.. Kemerarahaa hyvin jaossa TÄNÄ VUONNA kemeratuella pystytään vastaamaan metsänomistajien metsänhoitotarpeisiin hyvin, maaja metsätalousministeriöstä kerrotaan. 29.3.2018 / AJASSA 2 LYHYET UUTISET VALTTERI SKYTTÄ M etsänomistajien luottamus hirvikannan säätelyjärjestelmään on kulutettu monin paikoin loppuun. Luonnonvarakeskuksen vuoden 2018 hirvitietotaulukon mukaan noin puolessa Suomen yli 50 hirvitalousalueesta ei ole kolmen vuoden aikana saavutettu edes hirvikannan tiheydelle asetetun tavoitehaarukan ylärajaa. Hirvikannan kasvu kääntyi tilastojen perusteella laskuun viime syksyn metsästyksen ansiosta. Kasvu selittyy metsäteollisuuden sivutuotepuun polton lisääntymisellä, mikä nousi 11,7 miljoonaan kuutioon. ”Usko järjestelmään rupeaa olemaan kovilla, jos kolme vuotta sitten käytiin sama keskustelu eikä tuloksia ole tullut.” Metsänomistajat tuntevat jääneensä Leskisen mukaan paitsioon myös esimerkiksi Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Leskinen korostaa, että hirvikannan säätelyssä ja tavoitteissa on merkittäviä alueellisia eroja. Tosin näistä ja aiempina vuosina rahoitettavaksi hyväksytyistä töistä saa aiheutua valtiolle tänä vuonna menoja vain 56 miljoonan euron edestä. Palvelun avulla voi hoitaa koko puukaupan verkossa tarjouspyynnöstä kaupan solmimiseen. Oma metsä virtuaalisesti STORA ENSO AVAA ensi syksynä verkkopalvelun, jossa metsänomistajat pääsevät katsomaan omaa metsäänsä virtuaalisesti. Metsästysoikeus kuuluu maanomistajalle. Myös tärkeät elinympäristöt kiinnostivat. Palvelu on avoin kaikille metsänomistajille, mutta se edellyttää kirjautumista Stora Enson eMetsä-verkkopalveluun. Osassa Suomea metsänomistajia kuunnellaan, osassa ei, vaikka koko hirvenmetsästys perustuu maanomistajien suostumukseen metsästysoikeuden vuokraamisesta omaan metsään. Metsänomistajien toiveita hirvimäärän pienentämisestä ei kuunnella, vaikka kannan koko on pysynyt tavoitteita suurempana. Palvelu on tarkoitettu ensivaiheessa vain UPM Metsän kumppanuusasiakkaille. MTK:n kenttäjohtajan ja riistavastaavan Timo Leskisen mukaan hirvikannan säätelyprosessissa ei saa enää toistua tilanne, että metsänomistajien näkemys kohtuullisesta hirvien määrästä jätetään huomiotta. Sen sijaan metsähakkeen käyttö laski 7,1 miljoonaan kuutioon. Ministeri: Viesti otettava vakavasti Maaja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kommentoi kriisiyHirvisotku katkaisi metsänomistajien pinnan Metsänomistajien toiveita hirvikannan pienentämisestä ei kuunnella, vaikka kanta on säilynyt useilla alueilla tavoitteita korkeampana. "Hirvikannan säätely on joka tapauksessa yhteistyössä hoidettava asia. Hirvien määrää on viimeiset vuodet pyritty pitämään kurissa vuonna 2014 uudistetun hoitosuunnitelman pohjalta. Metsänomistajien ääni pitäisi myös tulla tämän edellyttämällä vakavuudella kuulluksi", Leskinen sanoo. Se on neljä prosenttia enemmän kuin vuonna 2016, jota pidettiin jo vahvana investointivuotena, metsäteollisuuden etujärjestö Skogsindustrierna tiedottaa. Useisiin eri tietolähteisiin perustuva palvelu on helppokäyttöinen ja toimii niin tietokoneella kuin älypuhelimellakin. Ruotsissa investoitiin RUOTSALAINEN metsäteollisuus investoi viime vuonna 16,4 miljardia kruunua. ”Latausmäärät ja kiinnostuksen kohteet ovat olleet odotusten mukaisia”, asiantuntija Juha Inkilä Metsäkeskuksesta toteaa. Eniten kiinnostivat metsävarakuviot, joita on latauskerroista noin puolet. UPM avasi sähköisen puukaupan METSÄYHTIÖ UPM on avannut sähköisen puukauppapalvelun verkkosivuillaan
”Indeksit tarjoavat puunmyyjille sekä sahatavaran viejille ja ostajille läpinäkyvyyttä tuotteiden hinnoitteluun”, johtaja Tytti Inkinen sanoo. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. KUINKA SUURI OSUUS LUVISTA KÄYTETÄÄN. KUINKA PALJON HIRVIÄ ON. Tuhot arvioitiin helikopterilennoilla. Puuta pyritään korjaamaan tuhoutuneilta alueilta mahdollisimman paljon. Tilastojen perusteella hirvikanta on ollut viime vuodet selvästi tavoitetta suurempi. Paine uudenlaisiin ratkaisuihin kasvaa MTK:n Leskisen mukaan ongelmana on hirvikannan säätelyjärjestelmän rakenne, joka mahdollistaa sen, että metsänomistajien ääni ei kuulu kaikkialla. Kopteri-inventointi osoittautui Metsähallituksen mukaan tehokkaaksi. Osassa Suomea säätelyjärjestelmä toimii, toisaalla mets änomistajat kokevat jäävänsä täysin hirvipäätöksenteon ulkopuolelle. ”Lensimme kahden suunnittelijan pareina 13 tunnissa 45 000 hehtaaria monikäyttömetsää tallentaen maastotietokoneille tuhotiedot. Kopterilla kartoitettiin noin 100 000 hehtaaria metsää, pieniä erillään olevia kohteita arvioitiin maastokäynneillä. 5. Sahatavaralle vientihintaindeksit Foexin hintatiedot kerätään suoraan sahatavaraa vieviltä yrityksiltä. Sekä kuusiettä mäntysahatavaran uusimmat kuutiohinnat ovat lähellä 200 euroa. ”Yleinen tapa on, että maanomistajat vuokraavat hirvenmetsästysoikeuden metsästäjille ilman rahallista vastiketta. Hirvikannan kasvu kääntyi tilastojen perusteella laskuun viime syksyn metsästyksen ansiosta. Metsästysseurat ja -seurueet siis päättävät viime kädessä, miten verotussuunnitelmat toteutuvat. Leppä oli huolissaan myös siitä, että metsien rakenne yksipuolistuu. M at ti Ko lh o tyvää tilannetta viime viikolla valtakunnallisilla metsänhoitoyhdistyspäivillä Helsingissä. ”Kannustan hirvitalousalueita ottamaan viestin vakavasti. Leppä patisti hirvitalousalueita pitämään hirvikannan kurissa, ja sanoi, ettei kannan koko saisi ylittää 3,5:tä hirveä tuhannella hehtaarilla. 4. Ministerin mukaan ongelmallista on se, että hirvikannan koko vaihtelee eri hirvitalousalueiden välillä. Lumituhoissa riittää korjattavaa Lahopuuta jää metsään runsaasti monimuotoisuutta turvaamaan. Hintatiedot kerätään suoraan sahatavaraa vieviltä yrityksiltä ja ne raportoivat hintatiedot kaikilta vientimarkkinoiltaan. Uskon, että lentoja tullaan käyttämään jatkossakin lumija myrskytuhojen arvioinnissa”, tiimiesimies Markku Naasko Nurmeksesta toteaa. Alueelliset riistaneuvostot asettavat tavoitteet hirvikannan tiheydelle. Ar i Ko m ul ai ne n HIRVIJÄRJESTELMÄN MONTA MUTTAA Hirvikannan säätelyjärjestelmä ei metsänomistajien mielestä toimi kaikkialla Suomessa. Riistanhoitoyhdistykset suunnittelevat hirvikannan verotusta eli syksyn kaatomääriä riistaneuvostojen asettamien tavoitteiden ja Luken verotussuosituksen pohjalta. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. Indeksit ovat julkisia verkko-osoitteessa www.foex.fi/biomass , ja ne päivittyvät kerran kuukaudessa. Julkaisija on metsäteollisuustuotteiden hintaindekseihin erikoistunut Foex Indexes Oy. MIKÄ ON SOPIVA HIRVIEN MÄÄRÄ. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Hirvisotku katkaisi metsänomistajien pinnan MIKKO HÄYRYNEN Sahatavaran vientihintojen seurantaan on vastikään julkaistu hintaindeksit. Moniportaisessa järjestelmässä on useampi vaihe, jolloin metsänomistajien toive hirvien määrästä voi unohtua. MITEN KANTATAVOITE SAAVUTETAAN. Luonnonvarakeskus (Luke) tekee hirvien määrästä kanta-arvion. 3 AJASSA / 29.3.2018 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Kärsivällisyyden loppuminen on saanut metsänomistajat suunnittelemaan muun muassa metsästysmaavuokran perimistä. Säätelyjärjestelmän rakenteen ongelmia on selvitetty tämän jutun kuvituksessa. 2. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Indeksit perustuvat kuuteen tärkeimpään sahatavaran vientilaatuun, ja ne lasketaan vientilaatujen osuuksien mukaisesti painotettuna. JUSSI COLLIN Valtion mailla Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa on lumituhojen jäljiltä korjattavana noin 400 000 kuutiota puuta, Metsähallituksesta kerrotaan. Palvelussa on erikseen hintaindeksit kuusija mäntysahatavaralle. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. Riistaneuvostot käyttävät Luken kanta-arviota pohjana ja kuulevat sidosryhmien eli muun muassa metsänomistajien edustajien mielipiteitä – vai kuulevatko. Hirvikanta on paikoin liian suuri”, Leppä sanoi. KUINKA PALJON KAATOLUPIA HAETAAN. Hinnat ovat FAS-hintoja eli toimitettuna Suomen vientisatamaan laivan viereen. Hirvituhoja pelkäävät metsänomistajat päätyvät istuttamaan pelkkää kuusta. Kaatojen määrä voi syksyn hirvenjahtikaudella poiketa tavoitteesta esimerkiksi keliolosuhteiden tai metsästäjien päätösten seurauksena. Vastike on se, että hirvikanta pidetään metsästyksellä sillä tasolla, että hirvien aiheuttamat metsätuhot voidaan sietää”, Leskinen kertoo. ”Kolme vuotta sitten käytiin sama keskustelu eikä tuloksia ole tullut.” Lumituhot ovat koetelleet erityisesti Kainuuta ja Pohjanmaata.. ”Hajakaatoja ei kuitenkaan ole mahdollista korjata, joten lahopuuta jää monimuotoisuutta turvaamaan runsaasti”, metsienkäyttöja suunnittelujohtaja Pertti Tuomi kertoo. 3. Foex ei julkista yritysten nimiä eikä lukumäärää, eikä näin ollen indeksien tarkkaa kattavuutta. Riistanhoitoyhdistysten verotussuunnitelmat voivat ohjata hirvikannan tiheyttä eri suuntaan kuin alueellinen riistaneuvosto on tavoitellut. Varsinainen hirvien kaatolupien haku kuuluu metsästäjille. 1. Paineet uudenlaisiin hirvenmetsästysjärjestelyihin ovat kasvaneet niillä alueilla, joilla vastiketta ei tule ja runsaana pysyvän hirvikannan aiheuttamat tuhot ovat suuria
Kuusen osuus koko viime vuoden taimikaupasta nousi 65 prosenttiin, mikä on aivan liikaa. Ensimmäinen videoni on katsottu melkein 100 000 kertaa”, Juvonen kertoo. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Niistä tärkeimpiä on ilmaston muutos, jonka ennustetaan tuovan mukanaan pitkiä hellekausia. ”Tämä on tällaista aikuistubettamista. ANNE HELENIUS Haloo, kuuluuko. METSÄNHOITO YHDISTYS PÄIVILLÄ puhunut maaja metsätalousministeri Jari Leppä kannusti painokkaasti hirvitalousalueita huolehtimaan, että kanta ei ylitä 3,5:tä hirveä hehtaarilla. Viime syksynä poikkeuksellisen varhain satanut paksu lumikerros haittasi jahtia varsinkin Pohjois-Suomessa, mutta se ei ole ainoa syy hirvien runsauteen. Vanhalla traktorin keskipakolevittimellä olisi tarkoitus levittää metsäsalpietaria.” MENNINKÄINEN Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Tubettaja Tuusniemeltä Metsa Manin eli Timo Juvosen videot keräävät parhaimmillaan kymmeniätuhansia katsojia.. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Niitä istutettiin metsiin 6,3 miljoonaa kappaletta, mikä on vain muutama prosentti kaikista metsänviljelyyn toimitetuista taimista. Metsänomistajilla täytyy säilyä oikeus valita, mitä puulajia hän istuttaa metsäänsä, ministeri korosti. Lähtötaso oli matala ja kasvuluvut pieniä, mutta silti suosion lisääntyminen sai uskomaan, että Suomen kuusettuminen ainakin hidastuu. Luonnonvarakeskus arvioi, että hirviä on metsissä nyt noin 88 500, kun tavoite on 68 000– 85 000 eläintä. Hirvien runsaus on yllättänyt jo niin monena keväänä, että metsänomistajien kärsivällisyys alkaa loppua. Suurin kohderyhmä ovat 40–50-vuotiaat koneista ja maalaiselämästä kiinnostuneet”, Juvonen sanoo. Videoillaan Juvonen esittelee Tuusniemellä Pohjois-Savossa sijaitsevan kotitilan askareita. Hirvituhokorvauksia monikaan ei hae, sillä vahinkojen euromääräistä hyvitystä pidetään tuhoihin nähden naurettavan vähäisinä. Niinpä yleisenä toiveena on, että metsänomistajat saisivat kerrankin äänensä kuuluviin juuri nyt, kun alueelliset riistaneuvostot ovat sorvanneet hirvikantatavoitetta seuraavalle kolmelle vuodelle. Leveällä savon murteella tubettavan 49-vuotiaan Juvosen videot ovat keränneet parhaimmillaan kymmeniätuhansia katselukertoja. Myös männyntaimia meni uudistusaloille viime vuonna edelliskevättä vähemmän. Kuusentaimien kysyntä sen sijaan kasvoi kolmella miljoonalla taimella. Kaikkia ei voi miellyttää, eikä ole tarkoituskaan”, sanoo nelisen vuotta sitten Youtube-videoiden tekoon hurahtanut Timo Juvonen, alias Metsa Man. Juvosen Youtube-videot ovat nousseet suosioon varsinkin koneharrastajien keskuudessa. Konevideot eivät yleensä ole sidottuja aikaan, joten ne keräävät katsojia pitkään. LIINA KJELLBERG, teksti PENTTI POTKONEN, kuva J otkut tykkää, jotkut ei. KOIVUN TAIMIEN MYYNTI kasvoi parina viime keväänä lupaavasti. Mukaan mahtuu tosin paljon muutakin aina ensiharvennuksesta lottokupongin täyttöön ja kaalilaatikon oikeaoppiseen tekoon. Uusin tilastotieto viime vuodelta kuitenkin osoittaa, että toive oli ennenaikainen. Hirvien runsaus yllätti taas On paljon syitä, miksi metsien puulajivalikoima on hyvä pitää monipuolisena. Lukijakuva ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN MONI METSÄLEHDEN haastattelema metsänomistaja kokee jääneensä yksin hirvituho-ongelmien kanssa. Suositusten sijaan on pohdittava, pitääkö hirvikannan kokoa säätelevää järjestelmää korjata. Näyttää siltä, että laskusuunta jatkuu tänä keväänä. Arvion luottamusväli on lavea, joten lopullinen lukema voi vielä nousta. 29.3.2018 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI ”Männikkö odottaa lannoitusta. Koivuntaimien menekki on viime vuonna taas kääntynyt laskuun. Nykyinen noin 90 000 yksilön hirvikanta on monen metsänomistajan mielestä liian suuri, ja ärsyttävää on ollut se, että Luonnonvarakeskuksen laatima virallinen kanta-arvio on usein ollut pahasti alamittainen. Silti sen valta-asemaa selittää entistä enemmän hirvien määrä, jota ei ole saatu vähennettyä tavoitteiden mukaisesti. Kolmesta pääpuulajistamme kuusi kestää niitä kaikkein huonoimmin. Jos oma mäntytaimikko on keskellä hirvien talvehtimisaluetta, jälki on usein sen mukaista. Jos metsätaloudesta tuloja saavia todella kuultaisiin, hirvien lukumäärä alkaisi jatkossa pikemminkin kuutosella kuin ysillä. Valtaosa videoista liittyy jollain tavoin koneisiin: on kaivinkoneen moottorin huoltoa, köydenvetoa traktoreilla ja lumen aurausta. ”Viikon aikajänteellä katselukertoja tulee 5 000–10 000. KUUSI ON VARMA puulaji viljellä
. Rakennustekniikka on mielessä, mutta myös metsätalo usinsinöörin ala kiinnostaa, joka ehkä minulle sopisi parhaiten harrastuksien ja mielenkiinnon puolesta. Yleisesti ottaen voi todeta, että parempi on metsänomistajan sijoittaa tietty summa tientekoon kuin puun ostajan kuluttaa sen kertakäyttöisesti tieuran pohjan jäädyttämiseen. Youtube-videoita kaivin koneen huollosta kaalilaatikon tekoon . Sangen monet maaseudun pankit – Osuuspankki etune nässä – palkkasi pankinjoh tajaksi metsäteknikon. Yleensähän tiestä on hyötyä naapurillekin – tieuria on harvoin liikaa missään metsässä. Tämäkin talvi on ollut pehmeiden maiden talviteille vaikea, vaikka viime aikojen pakkaset ovatkin hieman helpottaneet tilannetta. Matkan varrella saattaa olla pehmeitäkin paikkoja, tieuriahan on yleensä käytetty talviteinä. Olennaista on, että on edes jonkinlainen tieyhteys ja lisäksi oikeus sitä käyttää. yli 650 videota . Parasta tubettamisessa on yhteisöllisyys ja se, että saa äänensä kuuluviin. Etenkin Lapissa joudutaan tyytymään monesti jopa avosoihin talviteinä, kun muuta tieyhteyttä ei ole. Teitä voi olla monenlaisia: kunnon metsäteitä, pienarteitä tai paremman puutteessa talvitien pohjia. Jos tieoikeutta ei ole, niin sen voi hakea maanmittaustoimistosta. . Puiden ajo sujuu huomattavasti paremmin, jos on riittävän leveä liittymä ja rekka-auton mentävä reikä metsään. Asiaa auttaa, jos tielinjauksesta pääsee sopuun naapurin kanssa. Fakta METSA MAN . parhaimmillaan kymmeniä tuhansia katselukertoja . Jos tällaisessa metsä buumissa ei työpaikkoja olisi ja tulisi, missä sitten?” MEHTÄUKKO ”Tulevaisuuden ala, joka työllistää myös moniin muihinkin tehtäviin, jopa juuri noihin itseäsi kiinnostaviin tehtäviin. 5 AJASSA / 29.3.2018 HANNU JAUHIAINEN Kirjoittaja on metsänomistaja ja vapaa toimittaja. Tarvitaan uusia ja entisiä eläköityy. Paljon on työpaikkailmoituksia. Sitä ennen työn alla on ainakin video ympäripyörivän kaivurin huollosta. Hän suunnitteli pienen Kellfri-merkkisen kaivurin ostoa, muttei löytänyt netistä videota, jolla konetta olisi esitelty. Tällainen tienkunnostus ei maksa kovin paljon, tuhannella eurolla saa jo monta sataa metriä pienartietä. Tieoikeuden lisäksi saattaa olla tarpeen hakea liittymäoikeutta, jos metsästä ei ole yhteyttä maantielle. Metsää kotitilaan kuuluu nelisenkymmentä hehtaaria, ja metsätöitä Juvonen tekee niin paljon kuin ansiotöiltään Bernerin tuotevalmistajana ehtii. www.youtube.com/ metsaman Verkkokeskustelu: Metsäinssiksi vai raksalle?. Yleensä tieurat kulkevat monen tilan maiden läpi, joten tien kunnostuksesta kannattaa neuvotella naapureiden kanssa. Meidän suvun nuorimies aloittajan tavoin harkitsi rakennustekniikan ja metsätalouden insinööriopin toja. Vanhalla talvitienpohjalla pärjätään, jos se ei ole aivan umpeenkasvanut. Myös koneurakoitsijoiden joukossa on metsätalousinsinöörejä.” JÄTKÄ ”Alku on metsätalouspuo lella työharjoittelupaikkojen vähyyden vuoksi haasteellista, mutta muutoin ihan ok. Kunnossa oleva pienartie on jo astetta parempi. Yleensä joka tilalla on tieoikeus maantielle, mutta ei välttämättä. Joskus tarvitaan vain kaivinkonetyötä muutamia kymmeniä tai satoja metrejä, jotta tällaisesta tiestä saattaa saada pienin kustannuksin kesäajokelpoinen. Metsätalousinsinöörien tarve vähenee paikkatietojärjes telmien kehittymisen myötä, maastossa ei enää tehdä niin paljon työtä.” TILLEY Gallup Uusi kysymys: Oletko myynyt puuta runkohinnalla. TIEYHTEYDET ON HYVÄ laittaa kuntoon kesäaikaan. Pienartien auraa auki siinä missä metsätienkin, ovathan nekin usein talvella umpilumessa. Haki molempia ja valitsi metsäpuolen, koska koulu oli lähellä ja meillä on jonniin verran metsätiloja.” METSÄKUPSA ”Hae rakennusalalle! Inssejä valmistuu aivan liikaa ja metsänhoitajat joutuvat tappelevat samoista työpaikoista. tubettaa leveällä savon murteella . Tässä olisi myös työsarkaa metsäalan yrittäjille. Tien vaikutuspiirissä olevien metsien hoito sujuu sen jälkeen paljon helpommin. Katso Metsa Manin Youtube-video Metsä lehden haastattelusta www.metsalehti.fi. Lykkyä tykö!” JUNIPERUS ”MTI:n ammattikoulutus on aina antanut mahdollisuuden moniin muihinkin ammatteihin. . Itse asiassa se on monesti aivan riittävä, etenkin jos leimikko itsessään on jo sellainen, että se on korjattava talviaikaan. 53% Kyllä 47% Ei KUNNOLLINEN TIEYHTEYS metsätilalle on monesti kannattavan metsätalouden perusta. Mitä luulette metsäta lousinsinöörien työllisyydestä 5 vuoden kuluttua?” KALLASTAJA ”Jos ala kiinnostaa, miksipä ei. Oletko ollut tyytyväinen katkontaan hakkuissasi. Jos kulkua tulee naapureiden maiden kautta, siihen on luonnollisesti oltava lupa. Ojalla varustettu pienartie on aina helpompi aurata talvitienpohjaksi kuin pehmeikköjen yli kulkeva tieura. . ”Normaalisti en tuo itseäni kovin paljon esille, mutta videoiden avulla tavoittaa samanhenkisiä ihmisiä.” Metsien Juvonen arvioi olevan esillä noin joka kymmenennessä videossa. Ajattelin, että pääsen samalla vaihtamaan käyttäjäkokemuksia.” Nyt videoita on kertynyt reilut 650 kappaletta. Tosin se oli ennen metsäteknikkokoulu tusta. . Jotain kauttahan ne on puut ajettava tienvarteen. ETENKIN LAPISSA ON paljon tieuria, joita on aikojen saatossa tehty metsään kovia maita myöten. Pohjoiseen ei työllisty, jos et ole jonkun tärkeän poika hakemassasi organisaatiossa.” TIKAN POIKA ”Valitettavasti metsäalan työpaik kojen trendikäyrä on alaspäin (lukuun ottamatta sellutehtaita). Tieasiat kuntoon Yhteisöllisyys kiehtoo Juvonen innostui youtube-videoiden teosta kesällä 2014. Oma tilakin voi olla tien varressa ilman liittymää. Roudattomia talvia tulee vastakin. Tälle talvelle oli suunnitteilla suometsän harvennusta, mutta paksu lumipeite muutti suunnitelmat. Keväämmällä Juvonen lupaa kuitenkin suunnata kameroineen harvennuksille. Tietä voi tehdä muutenkin kuin kemerahankkeena. KOLUMNI ”Olen kamppaillut kahden alan kanssa, mitä lähtisin opiskele maan. Viikossa niitä syntyy kahdesta viiteen kappaletta, yleensä ilman suurempaa ennakkosuunnittelua. Omalle palstalle voi suunnitella tieuria oman harkinnan mukaan. Tien tarve tulee yleensä esille siinä vaiheessa, kun aletaan suunnitella leimikkoa. ”Siitä se lähti. Kun kaivuri oli ostettu, Juvonen päätti tehdä siitä videon
Puistoja on 40, ja öitä on takana seitsemässä, joten vaellettavaa riittää vielä. . Perheeseen kuuluvat avomies ja tulevaisuudessa myös koiranpentu, josta tulee metsäseurakoira. . Metsätalouden puolella viestintä on varovaista, ettei vaan tulisi konflikteja." Varovaisuus ja pysyminen kankeasti omalla hiekkalaatikolla voivat kuitenkin koitua somessa jopa tappioksi. Harrastaa vaeltamista, ruokaa, luonnontuotteita ja pelaamista.. "Pyrin kertomaan, että ei ole pelkästään motokuskeja tai metsätalousinsinöörejä, vaan myös tutkijoita, luontokuvaajia ja tietotekniikan ammattilaisia. Monimutkaisista metsäasioista välittyisi kattavampi kuva suurelle yleisölle, jos metsäviestiä jaettaisiin enemmän yhteistyössä. Ja Youtube tulee olemaan jatkossa, sillä aloitimme vasta julkaisemisen siellä. . Facebookissakin on sivut, mutta ei nuoret sitä seuraa." Tavoitteena on innostaa nuoria töihin metsäalalle. Ala tuntuu kiinnostavan, mutta mielikuva metsäalan töistä on kapea. . Vapaa on vain umpihanki." Metsäreportteri Laura Halvarin puhetta kuunnellessa ajatukset vievät Aaro Hellaakosken aforismiin. ”Metsäkone alkaa näyttää peikolta ihan oman toiminnan vuoksi.” Rovaniemeltä kotoisin oleva Laura Halvari näkee itsensä Lapissa myös tulevaisuudessa, vaikka hän piipahtikin kuvanottohetkellä Nuuksion kansallis puistossa Uudellamaalla. Nuoret elävät jo nyt aivan erilaisessa mediaympäristössä kuin aiemmat sukupolvet ja hankkivat tietoa netistä omilla tavoillaan. Kaikki näitä tarvitaan metsäalalla." Metsästä kaivattaisiin Halvarin mukaan someen enemmän tarinoita. Somessa nuorille suunnattua metsätietoa jakava Halvari sanoo, että metsäyritysten ja -organisaatioiden pitäisi uskaltaa olla avoimempia, rennompia ja keveämpiä. Metsätiedon hankinta ja sen jakaminen kiinnostavat jatkossakin. "Tehokkain kanava nuorten tavoittamiseen on ollut Insta. "Metsäalan hyvät puolet pitäisi saada tuotua paremmin esiin." Halvarin tavoitteena on valmistua metsätalousinsinööriksi parin vuoden kuluttua. Esimerkiksi Finnairilla on lentoemäntiä, jotka kertovat omalla naamallaan arjestaan taivaalla. Rovaniemellä kasvanut nainen haluaa jäädä pohjoiseen myös tulevaisuudessa. Reportterin metsäviesti kulkee nuorille lähes pelkästään sosiaalisen median kanavissa: Instagramissa, Youtubessa, Twitterissä ja blogeissa. . Asuu Rovaniemellä. Metsätalousinsinööriopiskelija, kokki ja myyjä . ”Luonto on ihanaa joka puolella, mutta pohjoisessa on rauha ja hiljaisuus.” HAASTATTELU Kuka. Iloisemmin ja avoimemmin Jos sosiaalisessa mediassa on liian varovainen, jäykkyys voi kääntyä metsäalan tappioksi, sanoo metsäreportteri Laura Halvari. "Metsälle tarvittaisiin samanlaisia työntekijälähettiläitä. Metsäreportteri on osa nuorisotyötä tekevän 4H-järjestön toimintaa. . Kriittinen voi olla iloisestikin." Jos Halvari saisi tehdä, mitä eniten haluaa, hän laittaisi rinkan selkäänsä ja lähtisi miehensä sekä tulevan koiransa kanssa vaeltamaan. . Rautakanki ei saa olla aina matkassa", Halvari kuvailee kevättalven korkeiden nietosten keskellä. 29.3.2018 / AJASSA 6 VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuva T ietä käyden tien on vanki. Parhaiten uudenlaiset viestintäkanavat hallitsevat tahot vievät nuorten huomiota itselleen myös metsäasioissa. "Haluaisin tuoda kaikille metsäiloa elämään. . Viestii nuorille metsäalasta sosiaalisessa mediassa nimimerkillä metsäreportteri. . "Jos on kuvia vain selluja paperitehtaista, imago on liian sliipattua. Lausahdukseen tiivistyy osin se, miten nuorille metsäalasta viestivä Halvari neuvoisi metsäammattilaisia toimimaan sosiaalisessa medias sa eli somessa. Nuorille tietoa alasta Halvari on tehnyt puolentoista vuoden ajan töitä metsäreportterina metsäopintojen ohessa. Yksityiset metsäpalveluyrittäjät raivauskuvia jo jakavatkin." Vaeltaminen ykkösjuttu Halvarin mukaan metsäreportteri ei ole kallellaan mihinkään suuntaan, vaan tarkoitus on kertoa kaikesta metsään liittyvästä taloudesta suojeluun. "Tulee piilottelun ja salailun maku. Metsäkone alkaa näyttää peikolta ihan oman toiminnan vuoksi", Halvari sanoo. Työ metsäreportterina jatkuu ainakin tulevaan kesään. Tavoitteena on käydä yöpymässä yksi yö jokaisessa Suomen kansallispuistossa. "Luonnonsuojelujärjestöillä on nasevaa viestintää. Halvarin vinkki onkin: #yhdessä. 30-vuotias . LAURA HALVARI . Sosiaalinen media ja siellä toimiminen saattavat vaikuttaa monesta ladun vaihtamiselta umpihankeen, mutta somea ei ole varaa jättää huomiotta tulevaisuudessa
Hae oma metsäasiantuntijasi www.metsaforest.com ja pyydä tarjous puukaupasta. Investointiemme ansiosta suomalaisen puun vuotuinen kysyntä kasvaa lähes kuudella miljoonalla kuutiometrillä. *Kampanja voimassa takautuvasti sopimusasiakkaille hintatakuukauden 2018 ajan.. Omistajajäsenenä saat kuitupuusta bonukset tuplana. Kun teet puukaupan 1.3.–31.5.2018, voit saada bonusta jopa 2,8 euroa jokaista myymääsi kuitupuukuutiometriä kohti. KUITUPUULLE BONUKSET TUPLANA Metsä Group on suomalaisten metsänomistajien oma yhtiö. Tee nyt puukauppa kanssamme
Alkylaattibensiini, jossa 2 % öljyä Aspen 2 alkylaattibensiini Alkylaattibensiini kuin alkylaattibensiini. Käyttämällä Aspen-alkylaattibensiiniä vältyt käyntiongelmilta ja saat koneestasi irti maksimaalisen tehon. Monet sanovat, että alkylaattibensiineissä ei ole eroja. Alkylaattibensiinimme on erityisesti kehitetty ottaen huomioon koneet, sinut ja ympäristö. Emme ole samaa mieltä. Tämän moottorityypin huoltoväli on 150 tuntia. Toisessa on käytetty 2-tahtialkylaattibensiiniä ja toisessa Aspen 2 alkylaattibensiiniä. Ero on selkeä. Aspen-Annons_metsalehti_alkylaattibensiini_260x380_FI.indd 1 2018-02-21 14:04. Päätä itse. Vertasimme alkylaattibensiiniä Aspen-alkylaattibensiiniin, joissa molemmissa oli 2% öljyä. *Teimme 148 tunnin valvotun moottoritestin moottoreille, jotka vaativat polttoaineen sekaan öljyä. Valmistustapamme ei yksinkertaisesti ole sama kuin kilpailijoillamme. Yllä näet kaksi identtistä puutarhakoneen, sytytystulppaa, joita on käytetty 148 tuntia*. Moottoritestimmekin osoittavat toisin
Hänen mukaansa koneeseen tuodaan Sampo Rosenlewin käyttämää tekniikkaa. Sitä ja mallin edeltäjiä yhtiö on valmistanut satoja kappaleita, ja pääosa harvestereista menee vientiin. 9 AJASSA / 29.3.2018 MIKKO RIIKILÄ Sampo Rosenlew kehittelee uutta keskiraskasta hakkuukonetta. Sampo Rosenlewiltä iso hakkuukone Perustana on konkurssiin menneen Logmanin kahdeksan pyöräinen malli. mennessä, saat 250 euron etusetelin metsänhoitotöihin. Metsälehden tietojen mukaan uutuuskoneen perustana olisi Logman Oy:n kahdeksanpyöräinen LH8-hakkuukone, jota ei ehditty saada toimintakuntoon ennen kuin yhtiö viime vuonna meni konkurssiin. . . Kun teet puukaupan sähköisenä 30.4. Hietikon mukaan metsäkoneiden kiivaan kysynnän vuoksi koneissa käytettävien komponenttien, kuten akselistojen ja hydraulijärjestelmien, toimitusajat ovat venyneet, mikä voi viivyttää uutuuskoneen kehittämistä. Terminaalin pitäisi olla toiminnassa vuodenvaihteeseen mennessä, laituri valmistuu vuoden 2019 keväällä. Esittelyt ja näytökset: • Suurmessut Vaasa 7-8.4.2018 • FinnMetko Jämsä 30.8-1.9.2018 250 €:n etuseteli metsänhoitotöihin! Tee puukauppaa missä ja milloin sinulle parhaiten sopii – vaivattomasti verkossa. Sataman länsiosaan rakennetaan noin 20 hehtaarin suuruinen kenttä ja 220 metriä uutta laituria sekä varastoja. Ota yhteyttä!. Kotkan satamaan suuri selluterminaali UPM on keskittänyt Kaukaan ja Kymin sellutehtaiden meriliikenteen Kotkaan. Metsänomistajan pienkoneet: ajokone, hakkuukone, ja nyt myös kombikone. Tutustu sähköiseen puukauppaan ja tee kaupat osoitteessa www.upmmetsa.fi/puukauppaverkossa Puukauppaa sinun TahTiisi UPM METSÄ Metsän ammattilainen välittää. JUSSI COLLIN Kotkan Mussalon satamaan rakennetaan maailmanluokan selluterminaali. ”Keskittäminen tehostaa UPM:n sellulogistiikkaa ja lisää joustavuutta. Ostamassa tai myymässä. Sampo Rosenlew osti viime lokakuussa Logmanin jäämistön. Olemme palveluksessa. Sampo Rosenlewin metsäkonepuolen liiketoimintajohtaja Hannu Hietikko myöntää uutuuskoneen juuret. . . Lisäksi satamaan nousee 20 000 neliön terminaalirakennus. Meillä on myös Keskuskauppakamarin auktorisoimat AKA-arvioitsijat. Haminan-Kotkan satama investoi infraan noin 30 miljoonaa euroa ja Steveco terminaaliin liki yhdeksän miljoonaa euroa. Met sänomi staj al le ajokone j a hakkuukone. Äskettäin yhtiö esitteli myös oman FR 28 -ajokonemallinsa. Sampo Rosenlewin ykköstuote metsäkoneissa on kevyt harvennusharvesteri HR 46X. Viime vuosina UPM on investoinneilla kasvattanut tehtaiden vuosituotantokapasiteettia yhteensä 370 000 tonnilla. Investoinnin taustalla on UPM:n päätös keskittää Kaukaan ja Kymin sellutehtaiden meriliikenne Kotkaan. Teemme tiivistä yhteistyötä Metsänhoitoyhdistysten kanssa. Kesän näytökset nettisivuillamme! puh 040 183 0366 www.usewood.fi www.usewood.fi puh 040-1830366 . Uusi keskus tarjoaa korkealaatuiset tilat ja sijaitsee rautatieyhteyksien päässä, mikä pienentää kuljetustemme hiilijalanjälkeä”, sanoo UPM:n merilogistiikan johtaja Jukka Hölsä . Kone pyritään samaan esittelykuntoon ensi elokuussa järjestävään Finn Metko -näyttelyyn. Tunnemme metsät, pellot, tontit, mökit ja talot
Niiltä ei vältytä tänäkään vuonna. Syynä oli maan nykyisen hallituksen metsäpolitiikka. EU:n komissio on alkaneenakin vuonna paljon vartijana, kun unionin tulevaisuuden biotalousja metsästrategioita ryhdytään päivittämään. ”Viimeistely on laskentaa, siihen ei liity poliittista prosessia. 29.3.2018 / AJASSA 10 MIKKO RIIKILÄ M etsänomistajat pelkäävät, että Euroopan unionin vaikeasti ennakoitava politiikka vaarantaa metsäsektorin toimintaedellytykset. MIKKO RIIKILÄ Kenestä seuraava ympäristö ministeri. Liittoutuminen metsämaiden kanssa ei sille riitä. Seuraava iso vääntö on, kun EU:n luontodirektiiviä aletaan päivittää vuoden 2020 jälkeen. W ilf rie d W ir th METSÄSEKTORI on selvinnyt Euroopan unionin metsälotosta joten kuten kuivin jaloin. Molemmissa ympäristölobby ajaa metsätaloutta alas. Vuoden 2020 jälkeen päivitettävästä metsästrategiasta ei ennakoida ongelmia Suomelle. TAPIO ForestKIT -sovelluksella voit tehdä metsäsuunnitelmat, leimikkosuunnitelmat ja tila-arviot sekä ohjata metsätöiden toteutusta. Palveluun sisältyy monipuoliset tausta kartta-aineistot sekä asiantunteva käytön tuki. Jos hänen tilallaan olisi ollut ympäristöjärjestöjä myötäilevä ministeri, metsäsektorin lupaavasta tulevaisuudesta puhuttaisiin nyt menneessä aikamuodossa. TAPIO ForestKIT käyttäjiä ovat: • Metsäpalveluyrittäjät • Kaupungit ja kunnat • Yhteismetsät • Oppilaitokset • Metsäsijoittajat • Ammattimaiset metsänomistajat HELPPOKÄYTTÖISET TYÖKALUT METSÄAMMATTILAISELLE Maastokaudelle 2018 täysin uusi ForestKIT Go kaikille mobiililaitteille! OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS! Mikko Lumperoinen: mikko.lumperoinen@tapio.fi / 050 358 6020 tai Anssi Aalto: anssi.aalto@ tapio.fi / 050 434 4802 tai Samuel Heinonen: samuel.heinonen@tapio.fi / 050 363 8269 www.tapio.fi/ forestkit Katso uusi esittelyvideo! Lisäosista voit valita juuri sinun tarpeisiisi soveltuvat: • FORESTKIT GO maastotyöhön • FORESTKIT VALUE tila-arvioiden laadintaan • FORESTKIT WORKS metsätöiden ohjaukseen • FORESTKIT CONTRACT paikkatietoihin sidottujen sopimusten hallintaan • IPTIM laskentaohjelmisto metsien käsittelyn optimointiin • TAPIO METSÄNHOITOKORTISTO ajantasainen palvelu metsätiedon hakuun • KANTOON metsänomistajan mobiilisovellus METSÄAMMATTILAINEN Hanki markkinoiden monipuolisin verkko sovellus ammattimaiseen metsävarojen hallintaan ja metsäpalveluiden tuottamiseen. Silloin todennäköisesti näemme 1990-luvun Natura-riitojen uusintanäytöksen. Viime vuonna saatiin jännittää, millaisia tuloksia etuja ympäristöjärjestöjen pyörittämä EU:n metsälotto pyöräyttää metsien hiilinieluvelvoitteista Lulucf-neuvotteluissa. Se pitäisi luvata hyvää metsäsektorille. Keskustelua on käytävä metsätaloutta arvostelleiden maiden, kuten Hollannin, EU:n metsälotto pelottaa metsänomistajia Vuosi 2017 jäi historiaan lukuisista EU-tason metsäväännöistä. Maaja metsätalousministeriön metsäneuvos Liisa Saarenmaan mukaan EU:n tuleva biotalousstrategia on biomassapainotteinen. Metsäteollisuus ei halua asemoitua ympäristöliikkeen vastapuoleksi. WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula on eri mieltä. ”Puu on yksi metsien ekosysteemipalveluista eikä sulje muita palveluita pois. Vääntö on kesken, mutta tuloksesta odotetaan Suomen metsäsektorille pelättyä suopeampaa. Monien mielestä kiitos tästä kuuluu sinnikkäästi metsä-Suomen etua ajaneelle ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle (kesk.). Kenestähän mahtaa tulla Suomen seuraava ympäristöministeri. ”Ratkaisu oli niin lavea, että tulkinnoissa joudutaan tekemään valintoja.” Hän ennustaa, että metsien hiilinieluja joudutaan tarkastelemaan uudestaan, jos ilmaston lämpeneminen halutaan rajoittaa kahteen asteeseen. ”Biotalousja metsästrategian päivitykset ovat merkittäviä komission politiikkatoimille. KOMMENTTI kanssa”, Metsäteollisuus ry:n EU-metsäasioiden päällikkö Karoliina Niemi korostaa. ”Suomi näkee EU:n metsästrategian keinona koordinoida metsää koskevaa säädöstöä. Sekin lupaisi hyvää metsänomistajille. Biotalousstrategia valmistuu loppukesästä tai ensi syksynä. Uusiutumattomia raaka-aineita korvataan uusiutuvilla. Sen ei pitäisi tuottaa uusia, ennakoimattomia asioita”, ylitarkastaja Teemu Seppä maaja metsätalousministeriöstä kertoo. Jännitettävää riittää jatkossakin Lulucf:n lisäksi metsänomistajia huolettavat EU:ssa vireillä olevat luonnonvarojen käyttöä ohjaavat hankkeet. Luonnonvarakeskus määrittää vertailutasoa Suomen metsille”, kertoo metsäneuvos Heikki Granholm maaja metsätalousministeriöstä. ”Esimerkiksi Äänekosken biotuotetehdas mainitaan monessa yhteydessä positiivisena esimerkkinä.” Saarenmaa ennustaa, että Keski-Euroopan kemianteollisuus havittelee jatkossa suomalaista puuta jalostettavakseen. Puun käytön hiilineutraalisuutta kyseenalaistettaneen jatkossakin”, ennakoi MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola . Kauttamme on saatavilla myös Panasonic -laitteet vaativaan maastotyöhön.. Pahimmillaan ehdotukset olisivat rajoittaneet erityisesti Suomen metsien käyttöä. Ruotsissa Domsjö Ab:n jättimäinen biotuotetehdashanke jäädytettiin juuri
Toteutuneiden tukkisaantojen kanssa ollaan vielä jyrkempiä. Katkonta tunteita MIKKO HÄYRYNEN, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat Katkonnan valvonnassa avainsana on mittalista, mutta sen luovutus on herkkä asia. 11. Jatkuu seuraavalla aukeamalla
”Se ei pidä yleisesti paikkaansa, eikä myöskään se, että kolme isoa metsäyhtiöitä olisivat aina huonoja.” Sahoilla on yhä enemmän asiakkaidensa määrämittatilauksia, joihin tarvitaan tiettyjä pituuksia ja läpimittoja. Tärkeämpi dokumentti on mittalista. Rintalan kokemuksen mukaan ostajien katkonnan erot saattavat olla todella isoja. Silloin pitää tarkastella, että minkä kokoisia runkoja on hakattu suoraan pikkutukiksi tai kuitupuuksi ja millä perusteella.” Mittalista tärkeä Katkonta tarkistetaan pääosin paperilta, vähemmän maastotyönä. Sitä ei aina saa, jos ei osaa pyytää. Mittalistassa on puutavaralajeittain kerrottu, mihin latvaläpimittaan minkäkin pituisia tukkeja on otettu ja kuinka monta. Oma rajoite on tullut myös siitä, että vaikka katkonta on painottunut lyhyisiin tukkipituuksiin, käytössä ei ole ollut 4,3:a metriä lyhyempiä pituuksia. ”Ne ovatkin hyvin hankalia tapauksia. ”Katkonta on ostajan ja myyjän erilaisten intressien yhteensovittamista.”. Erään puukaupan mittalista havutukin osalta. ”Prosentteina erot ovat suurimmat huonolaatuisissa, pieniläpimittaisissa leimikoissa.” Tällaisissa harvennuksissa tukkisaannon erot saattavat kuutioissa olla 15 prosenttia ja vaikutus leimikon keskikuutiohintaan 5–8 euroa. Metsänomistajilla pitääkin olla pelko puserossa, että miten katkonta onnistuu”, kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK:n metsälinjalta sanoo ja viittaa siihen, että tukista saa yli kolminkertaisen hinnan. Keskimääräisessä puukaupassa tappio voi olla useita tuhansia euroja, mutta menetys on näkymätöntä rahaa.” Tapaukset, että katkonnassa ei ole syystä tai toisesta noudatettu kaupan ehtoja, ovat oikeudellisesti helppoja. ”Katkonta on ostajan ja myyjän erilaisten intressien yhteensovittamista.” Runkohinnoittelu sopisi Ongelmatonta puukauppatapaa ei ole, mutta Rintalalle runkohinnoittelun yleistyminen sopisi. Järeissä päätehakkuissa tukkisaannon erot supistuvat 5–10 prosentin haarukkaan, mutta vaikutus puunmyyntitilin euromäärään kasvaa. Rintala pitää suomalaista puukauppatapaa vaikeana systeeminä. ”Puhdas runkohinta on metsänomistajalle ymmärrettävämpi kauppatapa. Metsänomistajan kannalta kasvatushakkuiden runkohinnoittelu saattaa johtaa yläharvennukseen ja näkemyseroihin siitä, mitä jätetään ja mitä puolestaan hakataan. Jokainen tukki, jonka latvaläpimitta on ollut 16 senttimetrin minimiä suurempi, on pudottanut katkontaa pois optimaalisesta. Jos tukin minimilatvaläpimitaksi on sovittu 15 senttimetriä mutta mittalistassa pienin latva onkin 16 tai 17 senttiä, niin tukkeja ei ole otettu minimiin saakka. ”Mutta puun myyjän pitää ymmärtää puukauppapapereista aika paljon”, Rintala huokaa. ”Vaikka ostajalla olisi ns. ”Kuitupuun niukkuus on näköpiirissä. Tilanne on epätasapainossa, kun puunkäytön lisäyksestä kuitupuuta on yli 80 ja tukkipuuta alle 20 prosenttia, mutta metsästä puutavaralajeja tulee suurin piirtein yhtä paljon. Se maksettiin juuri oikeuskäsittelyn kynnyksellä. Näin voi olla, jos tukkirunko hakataan kokonaan kuiduksi tai jos rungon yläpään tukkiosasta otetaan kuitua huonoon laatuun vetoamalla. Kun tukkia katkotaan, yhä enemmän katsotaan tilauskantaa ja vähemmän tukkiosuuden maksimointia – ja sitä enemmän katkonta putoaa metsänomistajan kannalta optimaalisesta. Jotkut ostajat suostuvat näyttämään mittalistan, mutta eivät luovuta sitä yrityssalaisuuksiin vedoten. hyvät mitat, se ei automaattisesti johda hyvään katkontaan, jos hyviä mittoja ei kuitenkaan oteta kuin rajoitetusti.” Jokaisen rungon tukkiosuuden maksimointi ei kuitenkaan ole enää tätä päivää. 29.3.2018 / AJASSA 12 ukin talteenoton tarkkuus on ollut alkuvuoden polttava puheenaihe metsäalalla. Runkohinnoittelun yleistymistä jarruttaa se, että tukkiosuuden arvioinnin riski on ostajalla ja hinnoittelu on sitä myötä vaikeampaa. Rintala korjaa yleistä käsitystä, että sahayrityksillä olisi systemaattisesti parempi tukin talteenotto. Jos mukaan kuitenkin sotketaan erilaisia laatuvaatimuksia, niin se muuttuu takaisin puutavaralajikaupaksi.” Myynti runkohinnalla olisi helppoa, jos kaikki ostajat olisivat siinä mukana, mutta yksikin puutavaralajeittainen tarjous tekee vertailun vaikeaksi. ”Yleensä ostajat suostuvat maksamaan hyvitystä tai vahingonkorvausta, joko lyhyen tai pitkän neuvottelun jälkeen.” Suurin Rintalan tietämä hyvitys viime vuodelta oli reilusti yli kymmenen tuhatta euroa. Puukaupan jälkeen myyjä saa mittaustodistuksen ja yhteenvetotiedot, mutta ne eivät kerro katkonnasta kovinkaan paljon. Asiat menevät vaikeiksi silloin, kun mitään kauppakirjan ehtoa ei ole rikottu. ”Monesti puukauppa tehdään sokkona pelkästään puutavaralajien yksikköhintojen perusteella huomioimatta katkontaa. Tavallisella, muutaman vuoden välein puuta myyvällä metsänomistajalla ei voi olla käsitystä sopimuksen jokaisesta ruksista ja raksista sekä kaikesta asiaan liittyvästä
. ”Sellaista esiintyy, että ostaja tietää kauppaa tehdessään, että arvioitua tukkimäärää ei saada. Se on nähty niinkin lähellä kuin Ruot sissa.” Kauranen pitää nykyistä puukauppatapaa puutteineenkin sellaisena, jolla kannattaa jatkaa. Toimitusjohtaja Pekka Kauranen ei usko, että tukkia tahallaan laitettaisiin kuiduksi. ”Niissä maissa, missä puukauppaa käydään könttänä, hinnat ovat alempia. Tukkisaannon yliarvio harmillista Itä-Suomessa toimiva Harvestia pyrkii ostamaan lähinnä koivukuitua ja hakkuut painottuvat harvennuksiin. Kauranen epäilee, että riskilisä painaisi kantohintoja alaspäin. Wuolijoki muistuttaa, että lyhyillä dimensioilla eli alle neljän metrin tukkipituuksilla on tukkikertymään huomattavasti isompi vaikutus kuin latvaläpimitalla. . Jos siirryttäisiin runkohinnoitteluun, niin riski siirtyisi ostajalle. Esimerkki runko on harvennuksen pienikokoi nen tukkirunko. . Tukin minimi latva läpi mitta on 15 senttimetriä, pikku tukin 12 senttimetriä ja kuitupuun 6,5 senttimetriä. Hän pitää käytäntöä harmillisena. Toiseksi korkeimman hinnan antaa runko hinnoittelu. ”Tahallaan ei vemputeta eikä täydelliseen maailmaan päästä koskaan.” 6,5 cm Kun leimikko on pinossa, niin kuitupuu ei enää nouse tukin puolelle. Rungon pituus on 17,8 metriä ja rinnan korkeus läpi mitta 22 senttimetriä. . Alhaisin hinta tulee, jos ote taan pitkä tyvitukki, jonka vuoksi ylempi tukki pitää ottaa pikkutukkina. Laskennassa on käytetty KeskiSuomessa tavallisia kantohintoja: tukki 60, run kohinta 50, pikkutukki 25 ja kuitupuu 20 euroa kuutiolta. Wuolijoki ei innostu ajatuksesta. Katkonnasta ja kauppa tavasta riippuen yhdellä run golla voi olla monta hintaa. ”Miksi antaisimme kilpailijoille lisäinformaatiota omien tarjoustensa perusteluihin?” Wuolijoki epäilee, että tukkiprosentin julkistaminen ei lisää puukaupan avoimuutta oikealla tavalla, sillä leimikkoerot ovat suuria eivätkä myyjät osaa arvioida kaikkia tukkiprosenttiin vaikuttavia tekijöitä. 13 AJASSA / 29.3.2018 46 dm TUKKI?1 TUKKI?2 KUITUPUU latvahukka 42 dm 61 dm 29 dm 167 litraa 101 l 62 l 4 l 15 cm 6,5 cm 10,02 € 17,31 € 6,05 € 1,24 € KATKONTA 1 46 dm TUKKI PIKKUTUKKI KUITUPUU latvahukka 42 dm 61 dm 29 dm 208 litraa 89 l 33 l 4 l 15,37 € 12,49 € 2,23 € 0,65 € 12 cm = 15,37 € KATKONTA 2 AINESPUUOSA latvahukka 330 litraa 4 l 16,50 € 6,5 cm 149 dm 29 dm RUNKOHINTA MIKKO HÄYRYNEN K eitele Forestin metsäpäällikkö Kari Wuolijoki tietää, että jotkut ostajat tarjoavat tukista hyvän hinnan ja arvioivat tukkikertymän yläkanttiin, jotta arvioitu loppusumma saadaan ylös ja kauppa kotiin. Järeät rungot kuitupuupinossa nostattavat tunteita, mutta katkonnan valvonta on kuitenkin enemmän paperityötä.. Ti in a Aa lto ne n KUUSIRUNGON KOLME ERI KATKONTA VAIHTOEHTOA . ”Ihan varmasti jokaisessa tukkipinossa on raakkitukkeja eli kuitua, joista maksetaan tukin hinta.” Kauranenkin tuntee ilmiön, että toteutuva tukkiprosentti on arvioitua pienempi. Puutavaralajeittaisessa kaupassa arvion riski on pelkästään myyjän puolella. . ”Lisäksi vaikuttaa, että tehdäänkö lyhyitä dimensioita aidosti, vai onko se vain apumitta, jota tehdään leimikosta ehkä yksi kappale.” Runkohintakaupassa ei ole katkontakysymystä ollenkaan. Keiteleen puunhankinnassa sen osuus vaihtelee alueellisesti, mutta on lievässä nousussa. ”Etenkin harvennuksilla tukin ja kuidun suhteen arviointi menisi arpapeliksi. Fakta ”Joskus on aihetta pahaan mieleen” ”Etenkin jos on huonolaatuinen leimikko, se pitää uskaltaa metsänomistajalle kertoa.” ”Tahallaan ei vemputeta” Kauranen korostaa, että pystykaupan ostovaiheessa on käytössä vain arvio puutavaralajeista ja puumääristä, ja arviot muuttuvat mittaukseksi vasta hakkuuvaiheessa. Hänen mukaansa jäljet johtavat usein metsänomistajan tarjouspyynnön mukana toimittamaan leimausselosteeseen, jossa tukkiprosentti on arvioitu yläkanttiin. Esimerkit on laskenut tutkija Harri Kilpeläinen Luonnonvarakeskuksesta. Minä en ainakaan halua lähteä ostamaan harvennuksia runkohinnalla.” Kaurasen mukaan runkohinnoittelu vaatisi ostajan puolelta enemmän työtä ja enemmän ostoväkeä, ja se kustannus olisi puunhinnasta pois. Siitä seuraava paha mieli on koko tämän keskustelun ydin.” Metsänomistajan kannalta tarjousten vertailua helpottaisi, jos ostajat julkaisisivat historiatietoa toteutuneista tukkiprosenteista. Wuolijoki sanoo kauppatapaa hankalaksi, koska runkohinnalla on vaikea ostaa, paljolti vakiintuneiden toimintatapojen vuoksi. Tässä esimerkissä korkeim man hinnan antaa katkonta, jossa otetaan kaksi lyhyttä tukkia ja tukkiosa hyödyn netään täysimääräisesti. ”Olen ollut näissä hommissa 35 vuotta enkä ole koskaan kuullut sellaisesta ohjeesta eivätkä korjuuyrittäjät omaehtoisesti niin tee.” Kaurasen mukaan tukki otetaan tarkasti talteen ja käytännössä tukkikasoihin tulee aina muutama prosentti raakkia
Kemijärvelle puuhattava tehdas puolestaan ammentaisi puunsa Itä-Lapin valtavista mäntyvaroista, joten myyjiä ei tarvitsisi turhilla euroilla herutella. Myös Lounais-Suomessa toimiViennistä haetaan lisähintaa kuitupuulle Metsäyhtiöistä riippumaton kysyntä voisi tuoda paremman hinnan kuitupuulle. Vientikaupat järjestää Family Timber Finland Oy”, kenttäpäällikkö Jussi Rissanen kertoo. 29.3.2018 / AJASSA 14 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m 2016 2017 2018 Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2,0 SIJAINTI: Pohjois-Savo OSTAJA: Paikallinen sahayhtiö VÄLITTÄJÄ: MHY OSTOTARJOUKSIA: neljä, joista kolme sahayhtiöiltä, yksi integraatilta KAUPAN KOKO: 2?345 m 3 (aukko 1?787m 3 , harvennus 558 m 3 ) MUUTA: Kauppa tehty maaliskuun alussa, hakkuu aloitettiin välittömästi. ”Samalla puukauppa on käynyt hyvin, joten leimikoiden riittävyyttä suurempi haaste keväällä on kuljetusten sujuvuus.” Puuvarannot tavallista pienemmät AVOHAKKUU Puutavara määrä hinta yhteensä m 3 €/m 3 € mäntytukki 89 59 5 251 mäntyparru 2 21,5 43 mäntykuitu 15 19 285 kuusi runkoh. Syksy oli vaikea ja puuvarantoja lähdettiin talven tullen kasvattamaan takamatkalta.” Hän kiistää, että kelirikkoleimikoiden varannot olisi jouduttu syömään sateisen syksyn aikana. Se lisää kuitupuun kysyntää miljoonia kuutiometrejä. ”Onneksi talvikelit jatkunevat huhtikuulle, se helpottaa tilannetta. ”Meiltä on lyhyempi matka Ruotsin tehtaille kuin Äänekoskelle. Keväät ovat aina haastavia puunhankkijoille. ”Metsäyhtiö SCA:n suuri sellutehdas käynnistyy Sundsvallissa ensi kesänä. Kertaakaan ei ole puhuttu, että kevään kelirikkojaksosta tulisi helppo”, Partanen huomauttaa. Länsirannikolla puumarkkinat näyttävät toiselta kuin Keski-Suomessa. MTK:n metsälinjan tutkimuspäällikkö Erno Järvinen arvioi, että uudet toimijat piristäisivät kuitupuumarkkinoita. Puutavaravarastotkin ovat karttuneet. Niiden varaan ei kuitenkaan voi suuria laskea. Toivo Kuopion suursellutehtaasta on hiipumassa. 1574 54 84 996 kuusi laho 67 5 335 koivutukki 10 45 450 koivukuitu 30 18 540 HARVENNUS mäntytukki 31 50 1 550 mäntyparru 14 19 266 mäntykuitu 139 14 1 946 kuusitukki 57 50 2 850 kuusiparru 27 19 513 kuusikuitu 98 14 1 372 koivutukki 53 39 2 067 koivukuitu 139 14 1 946 Kauppa yhteensä 10 4410. ”Ruotsiin on perinteisesti tuotu runsaasti kuitupuuta Baltiasta, mutta varsinkin Latviassa puun hinta on toisella tasolla kuin Suomessa”, Slotte kertoo. Hänen mukaansa vientinäkymät ovat lupaavia. Iso talvikorjuuleimikko TUORE PUUKAUPPA MIKKO RIIKILÄ K uitupuun kysyntä on 2010-luvulla kasvanut rajusti, mutta sen hinta ei ole kohonnut. Tienvarsihinnat ovat jopa laskeneet. Pyrimme pitkäaikaisiin kuitupuun vientisopimuksiin.” Suomalainen kuitupuu on ruotsalaisille metsäyhtiöille erittäin kiinnostavaa. Viennistä toivotaan vetoa, joka sulattaisi syväjäätyneen hintakehityksen Suomessa. ”Olen ollut yli kaksikymmentä vuotta alalla. ”Pyrimme luomaan uusia markkinoita. Kalajokilaaksossa Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala vie korjuupalvelunsa kuitupuuta. ”Meiltä on lyhyempi matka Ruotsin tehtaille kuin Äänekoskelle." MIKKO RIIKILÄ STORA ENSON metsäjohtaja Janne Partanen myöntää, että kevääseen mennään tavallista pienemmin puutavaravarannoin. UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander kertoo samaa: puuta on talven tullen korjattu runsaasti. Family Timber Finlandin omistavat kuusi eteläisen Suomen metsänhoitoyhdistystä ja kaksi MTK:n tuottajaliittoa. Lähialueille rakennettu suuria tehtaita Suomen lähialueillekin on rakennettu runsaasti selluntuotantoa, joten kuitupuulle on vahvaa kysyntää myös Suomen ulkopuolella. Yhdistys vie puuta Ruotsiin, ja saamme sieltä paremman hinnan kuin Suomessa”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Österbottenin toiminnanjohtaja Jan Slotte
37,74 . 17,97 s 16,03 s 23,34 s 25,02 Uudistushakkuu s 61,17 s 62,76 s 43,84 . 62,55 . 16,22 . 16,29 s 18,72 . 26,96 Harvennushakkuu . ”En tarkoita tällä ensisijaisesti ruotsalaisia yhtiöitä.” Osa havukuidusta kelpaisi vientitukiksi Koskiranta ehdottaa tukin laatuvaatimusten alentamista keinona ravistella kuitupuumarkkinoita. 21,20 . 18,31 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 25,68 Uudistushakkuu s 60,91 . 16,38 s 22,83 s 25,64 Uudistushakkuu s 60,83 s 63,03 s 43,28 . ”Muualla huonot tukit erotellaan kakkoslaaduksi, josta maksetaan vähemmän kuin tavallisesta tukista. 52,74 . Hänen mukaansa monet ulkomaiset yhtiöt pyrkivät pitkäjänteisesti Suomen kuitupuumarkkinoille. 17,30 s 19,57 . ”Ruotsissa kuitupuuvarastot ovat vaikeiden korjuuolosuhteiden vuoksi alimmillaan 14 vuoteen enkä usko, että muuallakaan tilanne on parempi.” Koskirannan mukaan vientiin menevästä kuitupuusta pystytään maksamaan noin viisi euroa Suomen tilastohintoja parempaa tienvarsihintaa. 15,27 s 22,08 . M hy Ö st er bo tt en. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 15,47 s 16,11 s 14,78 . 11,13 Hankintahinnat s 58,61 s 58,08 . 14,11 . 49,70 s 29,54 . 45,47 s 14,25 . 23,43 . 52,71 s 16,13 s 17,47 s 15,08 s 23,30 . 59,32 s 43,81 . 60,12 s 60,07 s 45,20 s 28,73 . 26,91 Harvennushakkuu . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 57,28 s 60,78 s 43,76 s 16,44 s 18,03 s 15,90 . 22,05 s 24,53 Ensiharvennus s 43,56 s 12,62 s 12,65 s 12,20 Hankintahinnat . Toimitusjohtaja Juhani Koskirannan mukaan kuitupuusta on pulaa Euroopassa. Kuitupuuta Slovakiaan Toimitusjohtaja Tapio Viinikka kertoo, että Family Timber Finland vie kuitupuuta Ruotsiin, Saksaan, Puolaan ja Slovakiaan. 11,79 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Meillä tukiksi kelpaamaton puu pannaan kuitupuupinoon. 26,03 s 26,54 Harvennushakkuu . 19,21 s 18,05 s 25,54 s 26,78 Harvennushakkuu s 50,95 s 51,86 s 36,56 . 30,35 s 28,89 s 34,12 s 34,68 s nousussa . 20,83 Ensiharvennus s 11,40 Hankintahinnat . 20,62 s 20,09 Ensiharvennus . 16,16 s 23,18 . 15 AJASSA / 29.3.2018 s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KOIVU Kantohinnat . Metsänomistajalle siitä jäi parempi hinta kuin kuitupuusta. 20,99 Ensiharvennus Hankintahinnat s 58,94 . 22,11 s 23,9 Uudistushakkuu s 58,12 s 60,57 s 45,72 s 18,33 s 18,59 s 17,73 Harvennushakkuu . 31,10 s 28,95 s nousussa . 25,74 Uudistushakkuu s 54,59 s 54,07 18,88 . Ulkomailta kysellään jatkuvasti mahdollisuuksista ostaa puuta Suomesta. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 58,78 s 61,68 s 42,01 . 12,38 s 12,13 s 11,76 Hankintahinnat s 58,58 s 58,95 . 22,99 Ensiharvennus s 12,49 s 12,67 s 11,95 Hankintahinnat s 59,65 s 60,55 s 49,37 s 29,99 . Suomalaisia kuitupuupinoja nähneet ulkomaiset ovat sanoneet, että he voisivat sahata kolmanneksen kuitupuistamme.” Pari vuotta sitten Fornello Oy myi lievästi lahoista kuusen tyvistä tehtyä tukkia Romaniaan. 14,85 . 52,07 . 61,49 s 46,24 s 16,99 . 30,07 s 29,36 s nousussa . 18,83 s 17,04 s 26,02 . 18,03 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 55,62 . 45,00 . 48,50 s 28,62 . 60,04 . 47,13 s 48,11 . 40,60 s 16,73 s 16,72 s 15,71 s 22,55 . 45,57 . 28,99 . Metsänhoitoyhdistys Österbotten laivaa suomalaista havukuitupuuta Ruotsiin Kristiinankaupungista. 31,06 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 59,29 . 16,33 . 25,29 Uudistushakkuu s 59,32 s 61,86 s 45,32 s 18,37 s 19,23 s 17,74 . 21,50 Ensiharvennus s 37,79 s 40,85 . 47,87 s 18,41 s 19,55 s 17,80 s 24,95 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Viennistä haetaan lisähintaa kuitupuulle va, runsaasti puuta korjaava Metsänhoitoyhdistys Lounametsä tähyilee vientimahdollisuuksia. 17,75 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 13,22 2 s 0,38 . 16,22 s 17,00 s 15,52 . 49,50 s 51,43 s 38,38 s 15,62 s 16,29 . 24,01 s 26,42 Harvennushakkuu . 51,97 s 54,12 s 37,83 s 16,07 s 16,93 . 30,05 s 28,30 s nousussa . ”Hinnat ovat sen verran hyviä, että kuitupuun vienti kannattaa sisämaastakin, vaikka ei ehkä ihan Keski-Suomesta asti.” Porissa toimiva yksityinen Fornello Oy vie kuitupuuta Itämeren alueelle sekä Belgiaan. 29,82 Raakapuun hintatilastot, hinnat poikkeuksellisesti viikolta 11 LAPPI – PUUKAUPAN VÄHÄISYYDEN VUOKSI LAPIN LUVUT PUUTTUVAT KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 52,30 . 15,54 . 55,88 s 56,15 s 27,43 s 31,84 s 27,87 s nousussa . 59,15 s 62,08 s 42,21 . ”Olemme vieneet eri toimijoiden kautta kuitupuuksi luokiteltavaa puuta tukkina ulos, mikä on kartuttanut puunmyyjien tuloja”, toiminnanjohtaja Lasse Lahtinen kertoo. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 57,59 s 59,39 s 36,79 s 17,10 s 16,64 s 24,57 Uudistushakkuu s 59,20 s 60,13 s 37,31 s 18,88 s 18,23 s 27,24 Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 16,01
Eniten kasvutappiota aiheutuu männyntaimille, joten myös tässä jutussa keskitytään mäntytaimikoiden korvausperusteisiin. Huomio latvakiehkuraan Hirvien syömäpuuhat havaitsee usein ensimmäisenä katkotuista latvoista. Taimituhot luokitellaan nykyisin kahteen luokkaan: pahoin vaurioituneiksi tai lievästi vahingoittuneiksi/ehjiksi. Pohjoisessa korvauskynnyksen ylittyminen vaatii tätä isomman pinta-alan tai suurempaa tuhopuustoa”, Kuoppala kertoo. Tämä huomioi paremmin sen, mitä puulajia metsänomistaja on aikonut kasvattaa ja mikä puulaji sopii parhaiten kyseiselle kasvupaikalle. ”Hirvituhokorvaus kohdistuu paremmin aiheutuneeseen vahinkoon. Lievät metsätuhot menevät yhä metsänomistajan omasta pussista, sillä muutama hirvien kaluama puu ei vielä korvauskynnystä ylitä. ”Karkea nyrkkisääntö on, että jos tuhoja on noin puolen hehtaarin kokoisella alueella ja kolmasosa taimista on syöty, korvausta tulee. Katkennut latva voi kertoa myös lumituhosta, mutta jos puussa on muita syöntijälkiä, kuten neulasten popsimista ja rungon järsimistä, kyseessä on suurella varmuudella hirvituho. Metsäneuvoja Miriam Stenvallin mukaan etelärannikolla on liikkunut huhu, että metsänomistaja ei saa hirvivahinkokorvauksia, jos hän ei ole vuokrannut maitaan metsästykseen. Huomio kannattaa kiinnittää männyntaimien osalta kolmeen seikkaan: onko ylimmästä latvakiehkurasta tuhoutunut niin latvakasvu kuin Tuleeko korvausta. Se ei pidä paikkaansa.. Siihen, kuuluuko hirvituho vaurioluokkaan yksi vai kaksi, löytyy tunnistusapua Metsäkeskuksen nettisivuilta. Loviisalaiseen mäntytaimikkoon on tehty hirvivahinkoarvio uusilla korvausperusteilla viime vuonna. Muutama kaluttu puu ei vieläkään riitä perusteeksi. Ero pohjoisen ja etelän välillä johtuu laskentaperusteista. Muuttuneiden korvausperusteiden pitäisi tuoda metsänomistajille paremmin lohturahaa syödyistä puista. Uudistuksen myötä tuhotaimikoiden vahinkoarvioissa lasketaan kasvatettavaksi tarkoitetut taimet, eli ne puut, jotka jätettäisiin pystyyn taimikonhoidossa. Aiemman vuoden hirvituhosta hyvä merkki on tappi, joka on jäänyt vanhasta latvankatkaisusta muistoksi puunrungon mutkakohtaan. 16 29.3.2018 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuvat H irvivahinkojen korvausjärjestelmä uudistettiin viime vuonna. Yli kolme vuotta vanhoja tuhoja ei korvata. Taimikoiden laskenta-arvot ovat suuremmat etelän ravinteikkaammilla kasvupaikoilla, joten 170 euron omavastuukynnys ylittyy hirvituhokorvauksissa pienemmällä tuhoalalla. Korvausperusteissa käytettävät taimikkojen arvot ja puutavaran hinta päivitettiin uudistuksessa vastaamaan paremmin nykytasoa. Järjestelmä on nyt oikeudenmukaisempi metsänomistajalle”, sanoo Suomen metsäkeskuksen metsäneuvoja Heikki Kuoppala . Hirvituhoista pitäisi uudistuksen jälkeen saada oikeudenmukaisemmin korvausta. Puoli hehtaaria tuhoalaa Uudistuksen lopputulos on osin kaksijakoinen, sillä vaikka metsänomistajilla on nyt yleisesti paremmat mahdollisuudet korvausten saantiin, pahimpien syöntituhojen kohdalla uudistus on heikentänyt korvauksia
Kakkosluokan vaurio: jos kasvatettavaksi tarkoitetun koivun päärungon katkaisukohta on yli sentin paksuinen. Tee tuhoista vahinkoilmoitus Metsäkeskukseen. Vinkit korvauksen hakuun Jos tuhoutuneen ja ehjän taimen väli on alle puoli metriä, tuhoutunutta ei lasketa mukaan vahinkoarvioon. ”Jos tuhoja on puolen hehtaarin alueella ja kolmasosa taimista on syöty, korvausta tulee.” Pulloharjaa muistuttava muoto kertoo, että hirvituhon seurauksena männynneulasia vaivaa todennäköisesti hormonihäiriö.. Se on toteutunut”, Kuoppala sanoo. ”Metsänomistajan kannattaa muistaa nämä rajat, sillä ainakin täydennysistutuksen raja ylittyy melko nopeasti pahoilla tuhoalueil la”, sanoo Metsäkeskuksen metsäneuvoja Miriam Stenvall . Jos tuhotaimikossa on Etelä-Suomessa jäljellä alle 600 (Pohjois-Suomessa alle 500) ehjää tai lievästi vaurioitunutta tainta hehtaarilla, metsänomistaja saa korvauksia alueen uudelleen metsitykseen. Metsäneuvoja Miriam Stenvallin mukaan uudistunutkaan järjestelmä ei aina takaa sitä, että korvauksia tulee aiempaa helpommin. ”Etenkin isot taimikkoalueet kannattaa käydä tarkasti läpi tuhojen varalta. Hirvet syövät usein puita enemmän reuna-alueilta kuin taimikon keskeltä.” Metsäkeskuksessa on valmisteilla uudistus, jonka myötä metsänomistaja voi jatkossa tehdä hirvivahinkoilmoituksen sähköisesti Metsään.fi-palvelussa, kemeratukihakemuksen tapaan. Metsänomistajien ja metsäammattilaisten avuksi on avattu uusi hirvituholaskuri. ”Muutoksen tarkoituksena oli nopeuttaa ja yksinkertaistaa vahinkoarvion tekemistä. Hänellä on kokemusta tuhoista, joista ei ole saanut uudella järjestelmällä korvausta, vaikka vanhoilla perusteilla sitä olisi tullut. Tarvitseeko täydentää. Arvioi korvausmahdollisuuksia uudella hirvituholaskurilla tai pyydä metsäasiantuntijaa tekemään se esim. Alueen pääpuulajin lisäksi kasvatuskelpoisiksi taimiksi luetaan muutkin kasvupaikalle ja metsänkasvatukseen sopivien puulajien ehjät taimet. Täydennysistutuksen taimet ja istutustyö kuuluvat korvaukseen. Avoimella hirvituholaskurilla metsänomistaja voi itse arvioida korvausmahdollisuuksia ennen kuin ottaa yhteyttä Metsäkeskukseen. Tee tarkastuskäynti keväällä. Jos et ole varma korvauksesta, soita Metsäkeskukseen ja kuvaile tuhoja ja niiden laajuutta. Hirvivahinkotarkastuksia on tehty viime kesästä lähtien uusin korvausperustein. Täydentävien taimien istutus voi kannattaa kaksimetrisissä ja pienemmissä männiköissä. 2. Kuvan taimessa näin on pitkältä matkalta. Taimikon täydennysistutukseen voi puolestaan saada korvausta etelän havupuutaimikoissa, jos kasvatuskelpoisia taimia on alle 1 500 kappaletta hehtaarilla (pohjoisessa 1 200). 3. Jos yksikin latvaverso olisi ehjä, kyseessä olisi ykkösluokan lievä vaurio. Kakkosluokan vaurio: ylin latvakasvu on katkaistu ja latvaversot syöty. 5. Tunnista hirvituho. 17 METSÄSTÄ / 29.3.2018 kaikki sivuversotkin, onko neulasista syöty yli 75 prosenttia ja onko puun kuorta järsitty rungon ympäri samasta kohtaa yli 25 prosentin osuudelta. ”Meille on tullut myös lisää vahinkoilmoituksia.” Ilmoituksia tehdään perinteisesti eniten keväällä tai alkukesästä, kun lumet ovat sulaneet ja hirvien puihin jättämät jäljet näkyvät hyvin lehdettömässä metsässä. Ensimmäisten tarkastuskokemusten perusteella muutos on nostanut korvaustasoa noin kolmanneksella, kertoo Metsäkeskuksen Heikki Kuoppala. Kakkosluokan vaurio: taimen kuorivaurio ylettyy yli 25 prosenttisesti rungon ympäri. Korvaustaso kolmanneksen parempi 1. Stenvall muistuttaa, että metsien kasvussa menetetään vuosittain huomattavia summia hirvituhojen vuoksi, joten metsänomistajan kannattaa hyödyntää korvausmahdollisuudet. puukaupan yhteydessä. Hirvien talven aikana tekemät tuhot näkyvät lehdettömässä metsässä. Ilmaisella ja kaikille avoimella laskurilla metsässä liikkuja voi arvioida, ovatko hirvet tehneet riittävästi tuhoa korvausten saamiseksi. Etsi merkkejä katkotuista latvoista, syödyistä oksanpäistä ja neulasista sekä järsitystä puunkuoresta. Laskurin löytää Metsäkeskuksen sivuilta tai Tapion maastotaulukot -sivustolta. 4
Myös kelmeänä nuokkuvat mäntykukat ovat loisia. Heinäelokuussa kukkiva lehtivihreätön mäntykukka on yksi metsiemme kokoloisista. 2. Loiskasvit jaetaan kokoloisiin ja puoliloisiin. Sarjatalvikki viihtyy eteläisen Suomen harjuilla ja valoisissa männiköissä. Humalanvieras imee imujuurillaan vettä ja ravinteita isäntäkasvin solukoista. Misteli on ainoa Suomessa tavattava puiden rungoilla elävä loiskasvi. Metsiemme yleisimpiä puoliloisia ovat maitikat ja osa talvikeista. Suomukka kukkii toukokuussa vaaleanvioletein kukinnoin. ”Loiskasvien lajimäärä on pieni mutta ymmärrettävä. 12. 5. Etelä-Suomen mäntykankailla melko yleinen kangasmäntykukka kukkii heinä-elokuussa mutta voi myös pysytellä useita vuosia piilossa maan alla. Ne ottavat ravintonsa muilta kasveilta. Mitä enemmän loiskasveja on, sitä enemmän ne kilpailevat keskenään”, sanoo Helsingin yliopiston yli-intendentti Henry Väre . Imujuurensa loiskasvit työntävät suoraan isäntäkasvien solukkoihin. Kokoloiset ovat lehtivihreättömiä ja täysin riippuvaisia muista kasveista. 1. 11. 10. 7. Metsiemme siipeilijät Mäntykukka, metsä maitikka ja suomukka kuuluvat kasvi kunnan vapaa matkustajiin. Metsämaitikka on metsiemme yleisimpiä puoliloisia. Ne imevät ravinteita isäntäkasviensa juurista. Maitikoista metsissä tapaa varsinkin kangasmai18 29.3.2018 / METSÄSTÄ. Ketosilmäruoho kasvaa koko Suomessa. 9. Kun se löytää sopivan isäntäkasvin, katkaisee se kaikki yhteytensä maaperään ja ryhtyy kasvattamaan versojaan isäntäkasvin ympärille. Tuntureiden puuttomilla lakialueilla yleinen lapinkuusio kukkii heinä elokuussa. Suomessa loiskasveja elää 36, suhteessa hieman enemmän kuin maailmalla. 2 1 10 LIINA KJELLBERG, teksti HENRY VÄRE, kuvat S iivellä eläminen tunnetaan myös kasvipiireissä. Tähtitalvikki viihtyy varjoisissa kuusikoissa, korvissa, lähteiköissä ja sammaleisissa tunturikoivikoissa. Loiskasvit saavat tarvitsemansa veden ja ravinteet joko imujuurten tai sienijuurten avulla. Puoliloiset ottavat osan ravinteistaan toisilta kasveilta ja yhteyttävät osan itse. Osa loiskasveista hyödyntää elävien kasvien ja sienten muodostamia sienijuuria, osa lahottajasienten sienijuuria. Useimmat loiskasvit tekevät tihutöitään maan alla, mutta humalanvieras loisii maan päällä. 8. Keltatalvikki viihtyy kangasmetsissä ja harjuilla lähes koko maassa. 4. Misteli uusin tulokas Suomessa elävistä täysloisista tunnetuin lienee maan eteläosissa viihtyvä humalanvieras. Lehtivihreätön pesäjuuri on yleinen Ahvenanmaan lehdoissa mutta sitä esiintyy PohjoisKarjalaan asti. Jotkut niistä perustavat koko elämänsä muiden kasvien varaan, jotkut ottavat muilta vain osan tarvitsemistaan ravinteista. Humalanvieras kietoutuu nokkosen ympärille ja työntää imujuurensa sen solukkoihin, mäntykukka taas varastaa elantonsa sienijuurten kautta mäntyjen juuristoista. Maailman kasvilajeista alle prosentti, 4 000–5 000 lajia, on loisia. Sienijuuret taas ovat kasvien ja sienten muodostamia kokonaisuuksia. Isolaukku viihtyy muun muassa merenrantaniityillä ja peltojen reunoilla. 6. Maitikat ovat hieman häveliäämpiä, ne ottavat muilta kasveilta vain osan tarvitsemistaan ravinteista. 3
”Misteli ilahduttaa varmasti nuoriapareja, vaikkei siitä iloita kannattaisikaan. Se, minkä lajin loiskasvit isännäkseen valitsevat, vaikuttaa kuitenkin niiden ulkonäköön. Sitä on löydetty omenapuiden, poppeleiden, metsälehmusten ja metsävaahteroiden latvuksista etenkin Turun seudulla. Sen jälkeen tänne levittäytyivät niin loiskasvit kuin niiden isännätkin.” Loiskasvien yleisyys riippuu siitä, miten yleisiä niiden isäntäkasvit ovat. Ei taloudellista haittaa Kotimaiset loiskasvimme eivät Vären mukaan ole erityisen tarkkoja isäntäkasvien suhteen. Talvikeista loisia ovat muun muassa sarja-, tähtija keltatalvikit. Uusin tulokas kotimaisten loiskasvien joukossa on misteli. Lahottajasienten sienijuurilta ravintonsa hankkii puolestaan kolme kämmekkälajia: harajuuri, pesäjuuri ja metsänemä. Myös tunturialueilla kasvava punakko, niittyjen silmäruohot ja kuusiot sekä laukut loisivat muita kasveja. Ilmastonmuutos tuo kuitenkin omat haasteensa. ”Mitä tehokkaampi isäntäkasvi on, sitä paremmin loisella menee. Suomessa loiskasveja on hänen mukaansa ollut todennäköisesti yhtä kauan kuin niiden isäntäkasvejakin. ”Loiskasvien ei kannata uhata isäntiään, sillä se on nopeasti molempien loppu. 3 4 6 8 11 5 7 9 12 tikkaa ja metsämaitikkaa. ”Jääkausi loppui 11 000–12 000 vuotta sitten. ”Loiskasvien ei kannata uhata isäntiään." 19. Metsä kustannus Oy on Metsälehden julkaisija. Misteli heikentää puuta ja voi pahimmillaan tappaa sen. Esimerkiksi hernekasvit ruokkivat loisiaan paremmin kuin heinät.” Se, miten loiskasvit löytävät isäntänsä, on Vären mukaan pitkälti sattumaa. Vären mukaan loiskasveilla menee Suomessa pääosin hyvin. Metsissä hyönteistuhot ovat Vären mukaan huomattavasti loiskasveja suurempi uhka. Useimmat loiskasvit leviävät siemenistä, joita joko tuuli tai eläimet kuljettavat. Suomessa loiskasveista ei ole taloudellisessa mielessä haittaa, mutta Saharan eteläpuolisella alueella ne aiheuttavat merkittäviä tuhoja varsinkin maataloudelle. Lehdoissa kasvavan suomukan tunnistaa toukokuussa maan pinnalle ilmestyvästä vaaleanvio letista kukinnosta. Se tosin koskee kaikkia muitakin tunturilajeja.” Artikkelissa on hyödynnetty kirjaa Metsäkasvio (Metsä kustannus 2017). Toisin kuin esimerkiksi lahottajasienet, loiskasvit eivät hajota isäntiään vaan vain kuppaavat niitä.” Väre arvioi, että loiskasvit ovat aikoinaan syntyneet täyttämään kasvikunnassa vapaana olleen raon. Suomessa mistelistä ei ole vielä haittaa, mutta Keski-Euroopassa se on paikoin hyvinkin haitallinen”, Väre sanoo. Kasvi voi tosin kukkia maan allakin. ”Tuntureiden loiskasvit voivat pidemmällä aikavälillä joutua ahtaalle. Tuntemattomampi metsiemme täysloinen on suomukka
Jussi Koskinen viljelee kesät maata, mutta talvikausi kuluu metsässä. ”Tänne on tultava uudestaan viimeistään kymmenen vuoden kuluttua uudelleen”, Koskinen kaavailee. 20 29.3.2018 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Jyväskylä MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat J yväskylän seudulla asuvia Jussi Koskista ja Esko Laukkasta voi sanoa osa-aikaisesti päätoimisiksi puunkorjaajiksi. ”Emme ole vieläkään luopuneet 30 metrin ajouravälistä”, Koskinen kertoo. Joka talvi he korjaavat metsistään liki 3 000 kuutiota harvennuspuuta. Nykyisin he operoivat Sampo Rosenlewin vanhalla hakkuukoneella ja Valmetin vielä vanhemmalla ajokoneella. Talven tullen vihannesviljelijä ja torikauppias Esko Laukkanen muuttuu hakkuukoneen kuljettajaksi.. Kumpikin kone on nykyisiin verrattuna kapea. Ajokone liikkuu vain varsinaisilla ajourilla, joiden varteen puut puidaan. Alkuaikoina puut kaadettiin moottorisahalla ja vinssattiin traktorin perässä olevalle prosessorille, joka karsi ja katkoi puut. Lisäksi Sampo-savotalla ajouria tehdään tavallista vähemmän. Hakkuuja ajokone ovat koko ajan liikkeellä, joten puuta karttuu tienvarteen tasaista tahtia”, Koskinen korostaa. Hiukan vaihtelevaan puustoon jätettiin reilusti runkoja, ja sekaan sai jäädä myös rauduskoivuja. Sampo on niukasti tältä vuosituhannelta, Valmet ei. Koskinen viljelee kesät maata, Laukkanen puolestaan kasvattaa vihanneksia ja myy satoaan toreilla. Tämän vuoksi hakkuukoneen on pujoteltava haamu-urilla ajourien välissä, jotta kone yltää kaikkiin puihin. ”Kahteen mieheen hankintakorjuu kannattaa paremmin kuin yksin puurtaen. Näin myös ajourat jäävät selvästi kapeammiksi kuin isoilla korjuukoneilla. Viime viikolla he aloittelivat kuusikon ensiharvennusta Jyväskylän Nyrölässä. Silloin miehet eivät jouda savottaan, mutta syksyn tullen he siirtyvät metsätöihin. Korjuuvauriot ”promilleluokkaa” Sekä ajoettä hakkuukoneella on Koskisen ja Laukkasen lisäksi kolmannet osakHyvä tili halvoilla koneilla Kahden metsänomistajan korjuuketju tuottaa osakkailleen talvikauden ansiot. Myös metsät kiittävät huolellisia harventajia. Laukkanen ohjastaa hakkuukonetta ja Koskinen tuo puut tienvarteen ajokoneella. Miehet ovat tehneet metsätöitä yhdessä kaksikymmentä vuotta. Pystykorjuussa ajouria tehdään 20 metrin välein. On helppo kuvitella, kuinka vinhasti maisema hakkuun jälkeen muuttuu