Ratkaisu on toiminut. . sivut 26–27 WWW.METSALEHTI.FI. sivut 2–3 METSÄSTÄ: Mitkä hirvituhot korvataan, mitkä menevät omaan piikkiin. Sivut 9–11 Perheen metsässä K U VA K IM M O M ET SÄ LÄ AJASSA: Tervasroso uhkaa pohjoisessa . sivut 14–15 PILKKEITÄ: Metsänkasvatusta Itävallan tapaan . METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 30. MAALISKUUTA 2017 • NRO 6 • PERUSTETTU 1933 Kostialan perheyhteismetsä oli maan ensimmäinen
Jatkuva kasvatus kiinnostaa Uusittu metsälaki on vaikuttanut joka kolmannen metsänomistajan tapaan hoitaa metsiään, MTK:n tuore Metsätutka-kysely kertoo. Puupolttoainetta poltettiin ennätysmäärä Lämpöja voimalaitoksissa käytettiin viime vuonna kiinteitä puupolttoaineita ennätykselliset 19,4 miljoonaa kuutiota. Maaja metsätalousministeriö etsii asiaan uutta ratkaisua. ”Tervasrosoa on löydetty Pudasjärveltä myös 2000-luvun alussa kylvetystä mäntytaimikosta. Aggressiivisen tervasroson alue ylettyy Kittilästä Länsi-Lapista etelään kohti Perämeren pohjukkaa ja siitä itään Koillismaalle. Mukana ovat muun muassa metsäekologian professori Jari Kouki ja metsäekonomian professori Olli Tahvanainen . ”Puita on kuollut niin nopeaan, ettei hötöksi menneestä puuaineesta ole enää edes energiapuuksi”, Nissema kertoo. ”Tervasrosotartunnasta menee keskimäärin viisi vuotta oireiden esille tuloon. MAALISKUUTA 2017 u NRO 6 LYHYET VALTTERI SKYTTÄ, teksti HANNU HUTTU, kuvat T ervasroson aiheuttamat tuhot ovat nopeutuneet männiköissä Etelä-Lapissa ja Koillismaalla. Se on kuusi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna ja enemmän kuin koskaan aiemmin, Luonnonvarakeskuksen ennakkotieto kertoo.. Esimerkiksi Pudasjärvellä hakkuuseen on päätynyt 50-vuotiasta männikköä, jonka puita ei olisi ilman sienitartuntaa vielä kaadettu. Metsähallitus on aikaistanut päätehakkuita sienitaudin aggressiivisen rodun vuoksi muun muassa Pudasjärvellä. Tautialueilla seuraukset ovat kuitenkin pahentuneet. Siellä vikanaiset puut on poistettu hieman aikaistetussa taimikonhoidossa”, Metsähallituksen Rami Nissema kertoo. Paikallista pahentumista Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Risto Jalkasen mukaan tervasrosoa voi olla yhtä lailla yksityismetsissä, joten metsänomistajien tulee käydä läpi etenkin taimikoita ja ensiharvennusikäisiä männiköitä. Jos tartuntaa on alle 10 prosenttia tai mäntyjen seassa on runsaasti kuusta ja koivua, metsän harvennus onnistuu. Käräjäoikeus on hylännyt noin 150 metsänomistajan kanteet vanhentuneina korkeimman oikeuden viimevuotisen päätöksen mukaisesti. Tervasroso on villiintynyt Pohjois-Suomessa etenkin vanhoilla kuusen mailla eli tuoreilla ja lehtomaisilla kankailla, jotka on aikoinaan aurattu ja istutettu männylle. Hybridi-istutus avuksi Metsähallituksen käytännön kokemukset kertovat, että puhtaassa männikössä yli 20 prosentin tervasrosotartunta edellyttää avohakkuuta ja alueen uudistamista. Metsähallituksen suunnittelija Reijo Kuosmanen on seurannut tervasroson etenemistä Pudasjärven männiköissä. Ehdotettu kielto-oikeus poikkeaisi perustuslain julkisuusperiaatteesta. Metsätietolain valmistelussa mutkia Metsätietolain uudistamiseen tarvitaan lisää aikaa. Tutkijoiden mukaan puun käytön lisäys ei hillitse ilmastonmuutosta vuosikymmeniin, mutta se vaarantaa luonnon monimuotoisuuden. ”Tervasroso on tautina vanha ja tunnettu, mutta lämpimät kasvuvuodet ja männyn kasvun kiihtyminen näyttävät nopeuttavan tervasroson tuhovaikutusta”, Jalkanen sanoo. Kun sienitauti on edennyt runkoon, puita alkaa kuolla.” Tervasroson tuhovaikutusten nopeutuminen ei tarkoita suoraan taudin maantieteellisen leviämisen nopeutumista. Lakiluonnos tarjoaa metsänomistajalle mahdollisuuden kieltää kuviomuotoisten metsävaratietojensa julkaisu, mikä on osoittautunut oikeudellisesti ongelmalliseksi. Kyse on yhteensä 476 metsänomistajan vahingonkorvauskanteista Stora Ensoa, Metsäliittoa ja UPM:ää vastaan. Koillismaan tiimiesimiehen Rami Nisseman mukaan tervasroson eteneminen männynrungoissa on selvästi nopeutunut viime vuosina. 2 A J A S S A 30. Taimikoissa kaikki tervasrosoTervasroso piinaa pohjoisessa Metsähallitus on aikaistanut hakkuita ja kokeilee sienitaudin lääkkeeksi männyn ja kuusen sekaistutuksia. Kartellikäräjät taas käyntiin Puukauppakartellin oikeuskäsittely jatkuu Helsingin käräjäoikeudessa. Kirjeen on allekirjoittanut liki 70 tutkijaa. Jaurakkavaarassa kuolleet puut ovat usein niin löyhiä, etteivät juuri kelpaa edes energiapuuksi. Lisäksi eräät metsänomistajat ovat luopuneet kanteistaan, minkä vuoksi kantajien määrä on vähentynyt 163:lla. Maaliskuussa tehtyyn kyselyyn vastasi 554 metsänomistajaa. Lisäksi kielto-oikeus merkitsisi, että yksittäinen henkilö voisi päättää viranomaisen rekisterin sisällöstä. Toisaalta tautia on myös luontaisesti uudistuneilla karuilla mäntymailla ja taimikoissa. Metsähallitus tarkkailee männiköitään aktiivisesti, sillä nykyvauhdilla tuhoa tekevä tervasroso voi vähentää jalostettavaksi kelpaavan puuston määrää jo muutamissa vuosissa. Tutkijat huolestuivat lisähakkuista Joukko suomalaisia tutkijoita on julkaissut avoimen kirjeen, jossa kannetaan huolta Suomessa kaavailtujen lisähakkuiden vaikutuksista. Käsittely kestää kesäkuun puoliväliin saakka. Eniten ovat kiinnostaneet jatkuva kasvatus ja poimintahakkuut, innokkaimmin uusia metsänkäyttötapoja ovat kokeilleet alle 45-vuotiaat metsänomistajat
Luken mukaan metsänomistajia tulisi kannustaa käyttämään vain Suomessa tuotettuja taimia. Luonnonvarakeskuksen Sopeutumisen tila 2017 -raportti on maaja metsätalousministeriön tilaama. » Tulee mäntyyn joko kuoren vioittuman tai neulasten kautta. Terve metsä kestää ilmastonmuutoksen Luke: Metsänhoito-ohjeet ovat avainasemassa ilmastonmuutokseen varauduttaessa. Metsäpuiden taimien osalla riski on pienempi, mutta pulmana ovat taimitarhat. Sivu 6 Tienteko ja ojitus syöksylaskussa Sivu 7 Tie takaa kysynnän kesäleimikolle Sivut 12–13 METSÄSTÄ Kaakkureille tuli pelastus Sivut 16–17 Veljesten tiloilla ei päätehakata Sivut 18–19 Lannoitus kiinnostaa taas Sivu 19 Maallikolta konsti hirvikärpäsiä vastaan Sivu 20 Onko metsäsuhde Unesco-ainesta. Metsäpalvelut kartalle Uusi palvelu kokoaa kotimaiset metsäpalveluyrittäjät samalle kartalle. Metsiä pitää voida uudistaa myös lehtipuille, mikä on otettava hirvikantojen säätelyssä huomioon. Luken mukaan metsänhoito-ohjeita seuraamalla voidaan hillitä sään ääri-ilmiöistä aiheutuvia riskejä sekä tautiettä hyönteistuhoja. Metsäpalveluyrittäjät voivat ilmoittaa tietojaan karttapalveluun, joten se täydentyy koko ajan. Kuusen ja männyn hybridi-istutus on tällä hetkellä konkreettisin lääke aggressiivisen tervasroson valtaamissa valtion metsissä. Se palvelee myös yksityisiä metsäomistajia, sillä nyt voi kartalta katsoa, millaisia metsäpalveluita alueella on tarjolla”, Ämmälä sanoo. ”Kun puusto on tervettä, se kestää paremmin tuhoja”, tutkija Risto Sievänen Lukesta totesi raportin julkaisutilaisuudessa. Metsiä uudistettaessa tulee suosio kotimaisia puulajeja ja sekametsiä. JUSSI COLLIN METSÄNHOITO-OHJEIDEN noudattaminen on avainasemassa ilmastonmuutokseen sopeuduttaessa, Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisemassa raportissa todetaan. Routakauden lyhentyessä ja märkien kausien lisääntyessä tulee tieverkko kunnostaa ympärivuoden ajettavaksi. Lisääntyvien tuulituhojen takia on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota hakkuiden ajoitukseen ja rajaukseen. Metsäpalveluyritykset kartalla -palveluun on viime vuodesta lähtien koottu kotimaisten metsäpalveluyritysten tiedot. Esimerkiksi Kittilässä mäntyjen sekaan on istutettu lehtikuusta. ”Sitten huomattiin, että pienellä vaivalla saadaan sijoitettua yrittäjät kartalle, kun osoitetiedot olivat olemassa. Sivu 21 Kelkkailijat etsivät umpihankea Sivut 22–23 PILKKEITÄ Tervapääsky ei maassa viihdy Sivu 25 Maailmalla tunnetaan erilainen rahapuu Sivu 30 TÄSSÄ NUMEROSSA Tervasroso piinaa pohjoisessa Tervasroso » Sienitauti, joka leviää mäntyihin helmi-itiöiden avulla tuulen mukana. MAALISKUUTA 2017 u NRO 6 AJASSA Oululaisnuorille sovellusvoitto Sivu 5 CLT:n valmistajien määrä kasvussa Pohjanmaalla on aloittamassa kaksi uutta CLT-elementtiyritystä. Niinpä Metsäkeskus teki kaikille metsäpalveluyrittäjyysseminaareihinsa osallistuneille nettikyselyn, jossa tiedusteltiin yrityksen nimi, toimiala ja toiminta-alue sekä kiinnostus luovuttaa tiedot eteenpäin. Taimikaupassa ongelmana ovat etenkin koristekasvit, joista lähes kaikki tulevat ulkomailta, lähinnä Hollannista ja Espanjasta mutta myös Aasiasta. Pistettä klikkaamalla saa avattua yrityksen yhteystiedot ja toimialan. Ilmastonmuutoksen sopeutumisessa auttaa myös puun korjuun edellytyksistä huolehtiminen. Korjuukalustoa pitää kehittää pehmeillä mailla toimivaksi. Lu st o/ K al le R au ta ne n. ”Tämä lähti liikkeelle tarpeesta koota yhteen kantaan metsäpalveluyrittäjät valtakunnallisesti. Mäntyjen kasvun parantuminen lisää tautia, mutta ei kaikkialla. ”Olemme pyrkineet siihen, että saamme palveluun yrityksiä Tammisaaresta Lappiin saakka”, Ämmälä sanoo. Poliittisesti kansainvälisen taimikaupan lopettaminen voi olla vaikeaa. FAKTA Pudasjärvi ANNE HELENIUS SUOMEN metsäkeskus on kehittänyt uuden palvelun metsäpalveluyrittäjyyden näkyvyyden lisäämiseksi. Tammisaaresta Lappiin Tähän mennessä parisensataa yrittäjää on ilmoittanut tietonsa ilmaiseen palveluun, jossa yritykset on sijoitettu pisteinä kartalle. ”Jos tervasroso tarttuu uudelleen mäntyihin, vieressä olevat kuuset ainakin menestyvät.” Sekapuusto on myös Risto Jalkasen mukaan oiva keino tervasroson vaikutusten minimointiin. » Perimmäistä syytä taudin runsastumiselle ei tiedetä. Suosi kotimaisia taimia Lisäksi on lopetettava kansainvälinen taimikauppa, joka aiheuttaa huomattavan riskin metsien terveydelle vierastautien ja -tuholaisten takia. ”Vierastautien saapuminen kasvaa eksponentiaalisesti, tällä hetkellä tulee yksi tauti vuodessa”, tutkija Michael Müller kertoi. Loppuvuoden aikana ministeriössä pohditaan, millaisiin jatkotoimiin raportti antaa aihetta. ”Jos saadaan vielä koivua sekaan, niin kolmessa puulajissa on huomattavasti enemmän tuhovaraa.” Vaihtoehtoina ovat myös kuusialikasvoksen hyödyntäminen tai pysyvästi lyhennetty männyn kiertoaika. Aluksi tarkoituksena oli kerätä yrityksistä lista, joka olisi ollut nähtävillä Metsäkeskuksen verkkosivuilla. Asiaa seurataan tiiviisti”, Nissema sanoo. Niillä voidaan kasvattaa metsäpuiden lisäksi muitakin kasveja, joista tauteja pääsee siirtymään, Müller korosti. puut pyritään poistamaan ja sekaan jättämään lehtipuuta ja kuusta. ”Ilmainen verkkonäkyvyys on varsinkin pienille yrityksille hieno juttu.” Metsäpalveluyrittäjät kartalla löytyvät osoitteesta www.metsakeskus.fi/metsapalveluyrittajyys-kasvuun. » Kuollut puu muuttuu käyttökelvottomaksi nopeasti, koska siinä on vähän sydänpuuta. Palvelusta löytyy tekijöitä muun muassa metsänistutukseen, raivaukseen, harventamiseen ja koneelliseen puunkorjaukseen. Kaikkiaan tervasrosometsiä on pohjoisessa yli 10 000 hehtaarin alalla. ”Näillä alueilla mietitään parhaillaan, mihin toimenpiteeseen ryhdytään. AJASSA 3 30. Suomalaisten metsäsuhdetta puuhataan maailmanperintökohteeksi. Metsähallituksen mailla on Iistä Taivalkoskelle arviolta 1 500 hehtaaria tervasroson sairastuttamaa metsää. Metsäpalveluyrittäjät ovat Ämmälän mukaan ottaneet karttapalvelun positiivisesti vastaan. Metsäalan isot toimijat tarvitsivat metsäpalveluyrittäjien yhteystietoja urakkatarjouspyyntöjen kohdentamiseen”, kertoo projektipäällikkö Marko Ämmälä Metsäkeskuksesta. » Tartuntakohdista sienirihmasto etenee runkoon 3–7 vuodessa » Puu voi kuolla muutamassa vuodessa tai elää yli 20 vuotta
Kemeratuen lisäksi kulujen verovähennysoikeus pienentää hankkeen todellisia kustannuksia. Muutenkin tykkään pitää metsän puhtaana kaikesta roskasta yms.” Apli ”Glyfosaatti toimi aikaisemmin hyvänä hirvikarkotteena, kun sitä oli ruiskutettu läpi alueen.” Jätkä ”Tiheässä on koivikko kasvanut. Jos toimii, jatkan/lisään käyttöä.” Oksapuu ”Ei ole tarvetta ruveta käyttämään. Sen mukaan metsänomistajien on huolehdittava kemeratukea saaneiden teiden kunnosta vähintään 10 vuotta tien valmistumisesta.. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Talven kiireisin puunkorjuusesonki on lopuillaan, kun yöpakkaset hellittävät. LIINA KJELLBERG Pienelläkin on merkitystä Puun käytön lisäämisellä on positiivinen vaikutus kuntatalouteen, työpaikkoihin, kuntalaisten hyvinvointiin, ympäristöön ja kuntien vetovoimaan. MAALISKUUTA 2017 u NRO 6 Oletko osakkaana yhteismetsässä. Aiotteko nyt lisätä sen käyttöä omassa metsänhoidossanne?” Visakallio ”Miten aiotte glyfosaattia hankkia, jos ei ole esittää tutkintopapereita. Myös metsäorganisaatiot ovat muuttuneet, joten tiehankkeita ei organisoida entiseen malliin. Puukauppaa on käyty koko alkuvuoden viime vuotta vilkkaammin, joten on helppo ennustaa, että maaliskuussa on tehty pitkiä pinoja. Metsäpalveluyrittäjän taskusta tutkintotodistus ainakin löytyy tulevaisuudessa.” Suorittava porras ”Syksyn työmailla tuli glyfolla tehtyä kantokäsittelyä, mielenkiinnolla odottelen tuloksia. Metsänomistajalle tien perusparannus on yleensä hyvä investointi. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Ennakkoraivattu viime kesänä, ja nyt ’keppikarsittu’ kuivat oksat pois.” Satapii Harvennuksen aika. Jalkanen ”Jotenkin ei oma luonto salli näiden aineiden käyttöä omissa metsissä, ei ole koskaan edes käynyt mielessä, vaikka reheviä maita valtaosa onkin. Ei ruiskuttelukaan niin helppoa ole. Puurakentamisen edistämiseen sitoutumalla kunnat voivat kehittää omaa imagoaan ja lisätä houkuttelevuuttaan kestävän kehityksen mukaisina asuinja liiketoiminta-alueina.” Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. SITAATTI NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA ”EU:n kemikaalivirasto totesi glyfosaatin syöpää aiheuttamattomaksi. Samaa aikaan kun teollisuuden puuntarve kasvaa, leudoiksi muuttuneet talvet lyhentävät talvikorjuuaikaa ja kuluttavat teitä. Pienmetsänomistajien syyllistämisen sijaan tulisi kehittää heidän tarpeisiinsa soveltuvia palveluita. Taidan pitäytyä mekaanisissa keinoissa.” Korpituvan Taneli ”Olisi hyvä olla joku valmiste esimerkiksi haavan vesakon torjuntaan männyn taimikoissa. Joskus tien huono kunto voi estää kaupan kokonaan. Toivottavasti biologisista (eli sienistä) saadaan riittävän tehokas vaihtoehto markkinoille.” A. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI GALLUP VERKKOKESKUSTELU Olen 16% En ole 84% vas taa jia 74 PÄÄKIRJOITUS Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. 09 315?49?804 AD: Anna Back p. AJASSA 4 30. Sen sijaan, että odotetaan metsätilakoon kasvavan, voisivatko metsäalan ammattilaiset esimerkiksi aktivoida saman alueen pienmetsänomistajia teettämään metsänhoitotyönsä ja hakkuunsa samaan aikaan. Kaiken lisäksi yhteiskunnalta liikenee rahaa tieremontteihin entistä vähemmän. Nykyaikaiset rekat kantava tie voi muuttaa talvileimikon kesäleimikoksi, mikä merkitsee lisää kantohintaa. Huoltotöihin, kuten lanauksiin ja liuskojen niittoon, velvoittaa myös laki. Näin rakentuu terve kunta. Ja millä aikataululla. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Viime viikkoina on ollut kiire saada raaka-aine pois metsästä ennen kuin kelirikko alkaa. Perusparannuksen metrihintaa ei pidä säikähtää, sillä aina tie ei koko matkaltaan kaipaa kunnostusta. Puun Teiden kunto uhkaa romahtaa ostajien kannattaisi vielä selvemmin avata kantohinnan määräytymistä, jotta tien arvo tulee näkyväksi. Metsätilakoon kasvattaminen on sanapari, jota metsäalalla viljellään mielellään. Näin varmasti on, mutta kuinka todennäköistä on, että metsätilakoko saadaan nousuun. Pienen metsätilan omistaja voi olla yhtä aktiivinen kuin suurenkin, mutta pinta-alat ovat väistämättä pienempiä ja metsänhoitotöitä ja hakkuita tarvitaan harvemmin. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Yksi syy kunnostusten vähenemiseen on vuonna 2015 voimaa tullut kestävän metsätalouden rahoituslaki (kemera), joka ei enää sisällä erikseen tukea hankkeiden suunnitteluun. Ilmeisesti on rehevien kuusenviljelykuvioitten aine. Viime vuonna teiden kunnostusmäärät romahtivat runsaaseen 500 kilometriin, kun tarpeeksi arvioidaan lähes 3 000 kilometriä vuodessa. Se parantaisi metsätalouden kannattavuutta ja turvaisi puumarkkinoiden toimivuuden. Entistä useampi metsäautotie on niin huonossa kunnossa, että se ei kestä keväistä puurallia. ??. Korjausvelka kasvaa vuosi vuodelta, ja mitä enemmän huoltotöitä laiminlyödään, sitä kalliimpiin kunnostusremontteihin päädytään. Monia tahoja koskevaan ongelmaan on pian löydettävä yhteinen ratkaisu, sillä muuten ympärivuotinen puunkorjuu ei onnistu. Uusi kysymys: Oletko tehnyt itse ensiharvennuksia. ??. Ei sitä myydä kuin pikkupullo puutarhakäyttöön.” Tolopainen ”Tutkinnon suorittamiseen ei paljoa vaadita
Tämä toisi motivaatiota sovelluksen käyttöön.” Rahoitus hakusessa Polku-sovellus on kolmen nuoren Oulussa asuvan ja ammattikorkeakoulusta hiljattain valmistuneen kaveruksen yhteinen projekti. ”Sovelluksen tulevaisuus on vielä hämärän peitossa. Tätä onkin jo tehty yli kaksikymmentä vuotta. ”Eivät vielä ole ottaneet yhteyttä. Muutamia vuosikymmeniä sitten professori Matti Kärkkäinen kehotti meitä nuoria tutkijoita perehtymään metsätilastoihin. Viime vuosina käsitykseni on tyystin muuttunut. Myös metsäteollisuuden ja esimerkiksi Euroopan Biomassayhdistyksen (AEBIOM) tilastot ovat hyödyllistä luettavaa. Tilastot kertovat mielenkiintoisia asioita. Julkaisut löytyvät sanahaulla osoitteesta jukuri.luke.fi . Suomessa palaa vuodessa yhteensä 500 hehtaaria ja Brittiläisessä Kolumbiassa 150 000 hehtaaria. Tilastot ja erityisesti metsätilastot ovat todella arvokas tietolähde metsäalan ammattilaisille ja harrastajille, kun yritämme ymmärtää nykytilannetta ja tehdä arvioita tulevasta. Tilastoista käy ilmi, että metsien kasvu on kiihtynyt kovasti EU:ssa, mutta metsien käyttö ei ole seurannut mukana. Suomi kuuluu tähän maaryhmään Saksan, Espanjan ja Ranskan kanssa. Metsä 2020 -kilpailu » Kilpailussa etsittiin parasta tapaa metsän ja modernin verkkoja mobiilitekniikan yhteenliittämiseksi. ??. Kasvavan metsän lisäksi sovelluksessa voi myös keräillä eläimiä. FAKTA. » Konsepti-sarjan voitti Johannes ja Mikael Koposen ja Samuel Röngän Kantarellit kartalla -sovellus Mobiililaitteille tehty Polku-sovellus mittaa metsässä kuljettua matkaa ja antaa tietoja kuljetusta reitistä. Viimeisimmäksi olen käynyt läpi tilastoja EU-maiden metsien kasvusta ja hakkuista. Polku houkuttelee metsään Nuoret oululaiset voittivat Metsä 2020 -kilpailun. ”Kun käyttäjä lähtee metsäkävelylle ja laittaa sovelluksen päälle, gps-paikannus mittaa kuljetun matkan. Kinnunen kertoo, että jos kolmikko päättää kehittää sovellusta, niin se julkaistaan Googlen Play-storessa. ANNE HELENIUS, teksti TIMO HEIKKALA, kuva M etsien terveysvaikutukset pelillistävä ja metsässä liikkumaan kannustava Polku-sovellus vei voiton Metsä 2020 -sovelluskilpailussa. Kuulin kuitenkin ohimennen, että olivat miettineet sovelluksen jatkokehitystä siten, että kuinka siihen saisi enemmän metsänkasvatusta ja yhtiön toimintaan liittyviä ominaisuuksia”, Kinnunen paljastaa. Koska sen tilastot päättyvät vuoteen 2014, jatkosarjoja on etsittävä netin syövereistä, esimerkiksi Luken tilastopalveluista ja FAO:n ja Eurostatin tilastoista. AJASSA 5 30. Olimme jo muutenkin siinä vaiheessa suunnitelleet ohjelmistoyrityksen perustamista”, Kinnunen kertoo. Jos lähdemme kehittämään sitä pidemmälle, tarvitsemme ulkopuolista rahoitusta. Sahateollisuuden vienti nousi ennätykseen viime vuonna. Kun metsien käytön vertailutasoja asetetaan, maiden Tilastoista viisautta erot on tunnistettava. Niissä on tilastotiedon lisäksi alan johtavien asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, mihin vihreä ja sininen biotalous tässä maassa ja maapallolla matkaavat. Karhuja ja hirviä ilmestyy näytölle sitä mukaa kuin metsä kasvaa. Kun olen lähdössä mihin tahansa maahan tai edessä on tärkeä metsäalan tapahtuma kotimaassa, otan esiin Metsätilastollisen vuosikirjan. MAALISKUUTA 2017 u NRO 6 AJANKOHTAINEN KOLUMNI ANTTI ASIKAINEN Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen professori. Kiirettä piti. ??. Tilasto lienee monen mielestä synonyymi ikävystyttävyydelle. Olen alkanut pikku hiljaa ymmärtää, miksi. Niille maille, jotka ovat hakanneet metsiään reilusti alle vuotuisen kasvun, on annettava mahdollisuus ottaa osa hakkuusäästöstä käyttöön ilman että siitä sakotetaan päästölaskennassa. Teollisuuden puunkäyttö ei ole juurikaan vaihdellut, mutta kuluneella vuosikymmenellä kotimaan hakkuut ovat kasvaneet rajusti, kun puun tuonti on pudonnut kymmenellä miljoonalla kuutiolla huippuvuosista. Stora Enson ja sähköisen liiketoiminnan asiantuntijatalon Sofokuksen järjestämässä kilpailussa etsittiin uusia sovelluksia metsän ja mobiilitekniikan yhdistämiseksi. » Kilpailun järjestivät Stora Enso ja Sofokus Oy. Metsähakkeen käyttö etenkin sähkönja lämmöntuotannossa on jyrkässä laskussa. ”Tyttöystävä vinkkasi kilpailusta ja päätimme osallistua. ”Sovelluksessa voisi näkyä vaikkapa se, kuinka paljon pitää kävellä, että saa seuraavan puun tai eläimen metsäänsä. Jos tulevaisuus kiinnostaa , kannattaa vilkaista Luonnonvarakeskuksen Vihreän ja Sinisen biotalouden verkkojulkaisuja, joissa tilastotietoa on käytetty biotalouden tulevaisuusvisioinnin pohjana. On nimittäin niin, että kun biomassat saatiin hyväksytettyä päästöttömänä polttoaineena energiantuotannossa, niin vastalahjana EU:sta tuli velvoite seurata metsien hiilinielun kehitystä. Suomessa ja Brittiläisessä Kolumbiassa on lukumääräisesti suunnilleen yhtä paljon metsäpaloja. » Polku voitti valmiiden sovellusten sarjan. Kinnusen mukaan sovellus on vielä melko pelkistetty, mutta jatkossa tarkoituksena on kehittää siihen uusia ominaisuuksia. Mitä pidemmän matkan kulkee, sitä enemmän metsä kasvaa”, kertoo suunnittelijana voittoisassa projektissa toiminut Teemu Kinnunen . Tällä hetkellä sovellus on sinällään toimiva, muttei kuitenkaan julkaisukelpoinen. Suomen metsien käyttöaste näin laskien on ollut 60 ja 70 prosentin välillä. Suunnittelijana toimineen Kinnusen lisäksi sovellusta tekemässä olivat koodauksesta vastannut Joonas Ylläsjärvi sekä grafiikan tehnyt Riku Nieminen . Kilpailusta tulleilla 4000 euron palkintorahoilla ei kovin pitkään palkkoja makseta.” Onko kilpailun järjestäneellä Stora Ensolla ilmennyt kiinnostusta voittosovellusta kohtaan. Hakkuiden suhde nettokasvuun vaihtelee Espanjan alle 40 prosentista Ruotsin yli 80:een. Joonas Ylläsjärvi (vas.), Teemu Kinnunen ja Riku Nieminen kehittivät valmiin Polku-sovelluksen kuudessa viikossa. Aikataulu on kuitenkin vielä arvoitus. Ideana on kasvattaa sovelluksessa näkyvää virtuaalimetsää kävellyn matkan perusteella. Minäkin ajattelin samaan tapaan aikaisemmin – peruutuspeiliin katsomalla ei maailma mene eteenpäin
CLT-valmistajia tulee lisää Muut kotimaiset CLT-valmistajat ovat kuhmolainen Crosslam ja Alajärvellä tänä vuonna aloittanut CLT Finland. Ripeä aikataulu on mahdollinen, koska halli ja laitoksen suunnittelu on valmiina. Lähin isompi tehdas on Latviassa. Rahan tarve kokonaisuudessaan on 11 miljoonaa euroa, eli velkaa otetaan kahdeksan miljoonaa. CLT-tuotannossa Suomi on kärkijoukossa. Kolmen miljoonan euron osakepääoma saatiin kokoon keskimäärin sadan tuhannen euron satsauksina. Ullakko uskoo valmistajia tulevan vielä lisää, sillä alalletulokynnys ei ole erityisen korkea. CLT Plant pystyy tuottamaan elementtiä, joka on suurimmillaan 40 senttiä paksu, 16 metriä pitkä ja 3,5 metriä leveä. CLT on ristiinliimatuista laudoista valmistettua rakennuselementtiä. CLT Plantin perustajaosakkaina on eri alojen yrittäjiä, rahamiehinäkin tunnettuja. Ulkona tuulee ja vihmoo rännänsekaista tihkua. Ullakko pitääkin tärkeänä, että tehtaan ympärille syntyy jatkojalostajien verkosto. ”Rakentamisen teollistaminen on ainoa oikea tie”, Ullakko sanoo ja viittaa haastattelutilanteen säähän. Puuttuu vain laitteiden tilaaminen ja asennus. Alkavan yrityksen omavaraisuus ei ole vahva, mutta luotottajien näkökulmasta kuitenkin riittävä. Ullakko näkee CLT:n vientituotteena, mutta kapasiteetista saattaa tulla kynnyskysymys. Kylpyhuoneja keittiökalusteet voidaan asentaa tehtaalla ja asiakas saa valmiin huoneiston, jonka sisällä ei työmaalla ole käyty kertaakaan. Ullakko arvioi ensi vuoden tuotantomääräksi 10 000 kuutiometriä, mutta täydessä vauhdissa tehdas yltää 60 000 kuutiometriin. Pikavauhtia tuotantokuntoon Tuotannon on määrä käynnistyä vuoden loppuun mennessä. Jos asiakas haluaa, pintaan saadaan vaikka jalopuuta tai hirsikuvio. Muissa Pohjoismaissa tuotantoa ei ole Ruotsin pientä laitosta lukuunottamatta. ”Kun saatiin päähän, että laitetaan tehdas pystyyn, niin se sitten laitetaan.” Kauhajoki valikoitui uuden laitoksen paikaksi, koska siellä on tyhjää hallitilaa, kaupungin suopeus, sahateollisuutta lähellä, satama kohtuumatkan päässä, edullista työvoimaa – toisinpäin sanottuna työttömyyttä – ja ennen kaikkea pohjalaista itsepäisyyttä. ”Oli materiaali mikä vain, niin tässä säässä rakentaminen on mahdotonta jos ei tee kokohupussa.” CLT:stä voidaan valmistaa tehtaalla täysin umpinainen laatikko, josta tehdään tilaelementti aukottamalla ikkunat ja ovet. Niille hukkapaloillekin on luvassa käyttöä – toinen yritys tekee niistä parvekkeiden kaiteita. Startup osattiin kauan ennen kuin vierassanaa oli tuotu suomen kieleen. Hän puhuu mielellään CLT:n mahdollisuuksista kerrostalorakentamisessa, Lego-palikkamallista. CLT alkaa yleistyä vasta nyt. AJASSA 6 30. Ullakko uskoo, että hintasuhde kääntyy osaamisen yleistyessä. Hallituksen puheenjohtaja Keijo Ullakko sanoo, että pohjalainen yrittäjähenki ei ole pelkästään kulunut sanonta. ”Rakentamisen teollistaminen on ainoa oikea tie.” Keijo Ullakko » syntynyt Kannuksessa vuonna 1949 » asuu Vaasassa » työskennellyt erilaisissa rakennusalan tehtävissä kirvesmiehestä toimitusjohtajaksi vuosina 1967–2015 » yrittäjä, eläkeläinen ja CLT Plantin hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2015 » perheessä vaimo ja kaksi aikuista lasta » harrastuksia golf, kävely, melonta ja valokuvaus, josta uusimpana minikopterikuvaus HAASTATTELU lauta, sekä kuusi että mänty. Osakeannin kautta mukaan on tullut kauhajokelaisia yrityksiä ja yksityishenkilöitä. Henkilöstö nousee 25:een ja liikevaihto 20 miljoonaan euroon. Raaka-aineena on 30-millinen Pohjalaisella hengellä Kauhajoella aloittaa vielä tänä vuonna CLT-tehdas yrittäjien yhteishankkeena. CLT-laitteiden valmistaja löytyy samasta pitäjästä. ”Ruotsiin voisi viedä vaikka heti, jos pystyttäisiin toimittamaan niin isoja määriä kuin kysytään.” Keijo Ullakko ehti piipahtaa eläkkeellä, mutta vedettiin perustamaan CLTtehdasta.. Kauhajokinen Pinomatic Oy on vienyt laitteita myös Itävaltaan, josta puolestaan CLT-tuotannon idea on tuotu Suomeen. Rakentaminen teollistuu Valmistuksessa ei tule hukkaa juuri muusta kuin ovenja ikkunanrei’istä. Elementtiin voidaan aukottaa ikkunat ja ovet ja rei’ittää sähkörasioiden paikat, mutta siitä eteenpäin jatkojalostus kuuluu muille yrityksille. MAALISKUUTA 2017 u NRO 6 FAKTA MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuvat S tartup-yritykseksi luokiteltava CLT Plant Oy on vastikään koonnut rahoituksen, jolla rakennetaan CLT-laitos Kauhajoelle Etelä-Pohjanmaalle. Osasyy on, että CLT-rakentaminen on kalliimpaa kuin betonirakentaminen. Esimerkiksi uusi sahalaitos maksaisi useita kymmeniä miljoonia enemmän
”Hankkeiden suunnittelumäärä on laskenut uuden tukijärjestelmän voimaantulon jälkeen ja nyt suoritemäärien lasku alkaa konkretisoitua tilastoissa”, metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen maaja metsätalousministeriöstä sanoo. WWF: Metsänomistajien päämääriä ei kysytä M ik ko H äy ry ne n siemenjakone.com SIEMEN JA KONE Valimotie 26, Vantaa, p. Myös metsänomistajien kiinnostus satsata suometsiin on vähentynyt, koska kuitupuun reaalihinta on laskenut pitkään.” Remes on toiveikkaampi metsätiestön kunnostamisen suhteen, koska metsätaloutta ei yksinkertaisesti voi harjoittaa ilman kunnollista tiestöä. VALTTERI SKYTTÄ METSÄNOMISTAJIEN päämäärät eivät pääse aina esille keskusteluissa metsäammattilaisten kanssa, kertoo luontojärjestö WWF:n tilaama kyselytutkimus. Metsän jatkuvasta kasvatuksesta oli saanut tietoa vajaa puolet metsänomistajista. MAALISKUUTA 2017 u NRO 6 MIKKO HÄYRYNEN SATSAUKSET metsäteihin ja kunnostusojituksiin romahtivat viime vuonna dramaattisesti. Kaksi kolmasosaa ei ollut silti kuullut ammattilaisilta suojeluvaihtoehdoista, esimerkiksi Metso-suojeluohjelmasta. Osasyy on tilastollinen, koska tietojärjestelmäongelmat viivästyttivät toteutuneiden hankkeiden tukien maksua. (09) 822 686 Ark. Kuitupuun heikko hinta vienyt intoa Merkittävin tekijä löytynee toteuttajatahojen suunnasta. Syitä on useita. Kemerarahoitteiset metsäteiden toteutusmäärät jäivät 550 kilometriin ja kunnostusojitukset 22 000 hehtaariin. Tukea ei enää myönnetä erikseen hankkeen suunnittelukustannuksiin, vaan pelkästään kokonaiskustannuksiin. raivausvarustus, kolmioterä, siimapää ja -suoja Metsurin kypäräsetti 39 € 660 € 345FR (rajoitettu erä) 3 Myös verkkokaupastamme!. Syytä löytyy myös kemeralain vuoden 2015 uudistuksesta. ”Metsäalan ulkopuolelta tuleva paine ojitusten vähentämiseksi on lisääntynyt. Gallup-kyselyyn vastanneista metsänomistajista vain joka toiselta oli kysytty hänen tavoitettaan omistamansa metsän suhteen. 8-17, la 9-13 345FR 46 cm 2,1kW sis. Ojitus ja tienteko romahtivat Kemeramuutos ja Otson vaikeudet olivat laskun taustalla. Metsäteitä rakennettiin ja kunnostettiin viime vuonna peräti 70 prosenttia keskimääräistä vähemmän. Vaikka muut toimijat, eli lähinnä metsänhoitoyhdistykset ja metsäpalveluyritykset, ovat ottaneet Otsolta jäänyttä markkinaosuutta, yhdessäkään ne eivät ole yltäneet aikaisempiin määriin. AJASSA 7 30. Otson liiketoiminta on kahlannut pahoissa vaikeuksissa, eikä yhtiöllä ole yhteiskunnallista velvoitetta ylläpitää metsätalouden perusinfraa. Kolme neljästä vastanneesta koki saaneensa riittävästi tietoa metsänhoidon vaihtoehdoista. ”En ole todistanut toista yhtä dramaattista pudotusta”, Luken tutkija Esa Uotila sanoo. Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes ei usko, että kunnostusojitusten määrä nousee aiem pien vuosien tasolle. Koska suunnittelu ei aina johda toteutukseen, niin suunnittelija joutuu toimimaan omalla riskillään. Metsätiet ja ojat kuuluivat aiemmin Suomen metsäkeskuksen etupiiriin, josta ne irrotettiin ja myöhemmin yhtiöitettiin Otso-Metsäpalveluiksi. Metsäteiden kunnostus ja rakentaminen vähenivät 70 ja kunnostusojitukset 60 prosenttia edeltävän kymmenvuotiskauden keskiarvoon verrattuna, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotiedot kertovat
9 30. Kaikkien perheyhteismetsien arki ei ole ollut yhtä auvoista. MIKKO HÄYRYNEN, teksti KIMMO METSÄLÄ, kuvat Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Vesa ja Sami Kostiainen sanovat yhteismetsän olleen heille sopiva ratkaisu.. Tila on ollut Kostiaisen suvulla kohta 300 vuotta. MAALISKUUTA 2017 u NRO 6 AJASSA Perheelle YHTEINEN metsä Kostialan perheyhteismetsä, lajissaan ensimmäinen, on välttänyt kiistat
Koska aikaisempaa kokemusta ei ollut viranomaisillakaan, kaikki piti opetella itse, ja AJASSA Omistuksen ja vastuun pitää rullata uudelle sukupolvelle. Rakennukset on jätetty tarkoituksella yhteismetsän ulkopuolelle, jotta asiat eivät mene sekaisin. Seuraavan sukupolven Sami Kostiainen on päätynyt Lappeenrantaan. Sittemmin vääjäämätön on tehnyt tehtävänsä, ja vanhin sukupolvi on poistunut ajasta. Yhteismetsien perustaminen helpottui juuri sopivasti, ja tuloksena syntyi Kostialan yhteismetsä. Sukutilan historia on maassa ja myös esineissä. ” samalla karttui erityistä osaamista. Yhteismetsä perustuu vahvaan tunnesiteeseen, sillä Kostiaisia on asunut tilalla kohta 300 vuotta. Perustajaosakkaita oli viisi – isoisä, isä, äiti ja kaksi poikaa. Hän päätyi Helsinkiin, mutta eläkkeellä taas lähes asuu tilalla. Vastuuta on jo siirretty eteenpäin Vesalta Samille, joka on nykyinen toimitsija. Riku järsii puuta. Sofia pääsee tilalle viikoittain.. Sami ja Vesa Kostiainen tuntevat vastuun, että metsäsuhde siirtyy nousevalle sukupolvelle. Se oli vuonna 2005 maan ensimmäinen perheyhteismetsä. Rakennukset on tarkoituksella rajattu yhteismetsän alueen ulkopuolelle. Myöhemmin on hankittu 25 hehtaarin tila, ja yhteismetsä on nyt kooltaan 160 hehtaaria. Ensimmäinen toimitsija, keskimmäisen sukupolven Vesa Kostiainen , oli kysytty puhuja erilaisissa tilaisuuksissa. 10 30. Vaikka nuoremmat sukupolvet eivät enää asuneet tilalla, tunneside monisatavuotiseen sukutilaan oli pysynyt vahvana. Kantapaikka on Puumalassa Lieviskänlahdella, joka avautuu Saimaan Muikkuselälle. Hän siirtää tunnesidettä nuorimmalle, taaperoikäiselle sukupolvelle viettämällä viikoittain aikaa mökillä, joka oikeastaan on talo. Isoisän perinnönjaossa yhteismetsän osuudet hyppäytettiin yhden sukupolven yli Samille ja hänen veljelleen. MAALISKUUTA 2017 u NRO 6 R unsas kymmenen vuotta sitten Kostiaisen suku mietti metsänomistustensa tulevaisuutta. Yhteismetsällä ei ole muita rakennuksia kuin pieni rantasauna. Kostiaisilla kohta 300 vuotta Lähtötilanteessa yhteismetsään liitettiin kahdeksan metsätilaa Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa Puumalan ja Ruokolahden kuntien alueella. Vesa kuuluu ensimmäiseen sukupolveen, joka muutti tilalta pois
Yhteismetsän aloitus on yleensä pitkälti yhden ihmisen varassa. Yhteismetsiä voidaan fuusioida, mutta niin ei ole kertaakaan tehty. Lähde: Maanmittauslaitos ”Omistuksen ja vastuun pitää rullata uudelle sukupolvelle”, Vesa sanoo. Muutaman kerran yhteismetsä on purettu, mutta prosessi on vaikea. ”Jos jälkipolven piirissä on ristivetoa, jännitteet seuraavat myös yhteismetsään.” Yhteismetsät (vuoden alun tilanne) » 386 kappaletta » 631 502 hehtaaria (maa-ala) » 422 ha pinta-alan mediaani » 1 649 ha pinta-alan keskiarvo » 4,7 ha pienin yhteismetsä » 90 061 ha suurin yhteismetsä » n. AJASSA 11 30. Kun vanhaisäntä siirtyy tuonpuoleiseen, jälkipolvi ei aina olekaan samoilla linjoilla. Vertailuhinnan hakeminen markkinoilta on vaikeaa. Vesa naurahtaa, että ei tarvittaisi kuin kaksi riitelevää miniää, niin homma olisi toisentuntuinen. Jos tunteet riisutaan pois, maakunnittaiset yhteismetsät, joiden osuuksien arvo määrittyisi julkisessa kaupankäynnissä, voisi olla kiinnostava malli. ”Jos jälkipolven piirissä on ristivetoa, jännitteet seuraavat myös yhteismetsään. Sen välttää sitouttamalla seuraavan sukupolven ajoissa. Esimerkiksi rantatontteja menisi myyntiin. Ohjausta haudan takaa. Siinä saattaa olla yhdistymisen suurin kynnys. Nyt päätökset voidaan sopia yhteisessä kahvipöydässä. Sami toteaakin, että ”jos ennen perustamista riidellään, niin perustamisen jälkeen riidellään kahta kauheammin”. Hän pitää tärkeänä, että seuraavan sukupolven sitouttamista mietitään jo perustamisvaiheessa. Perheyhteismetsien määrä kasvaa parinkymmenen vuosivauhtia. Ulkomailla asuva veli ei ehdi käymään kuin ehkä joka toinen vuosi, mutta hoitaa tilinpäätöksen etätöinä. Mahdollisia osuudestaan luopujia silmällä pitäen sääntöihin pantiin, että osakaskunnalla on osuuksiin lunastusoikeus. Perheyhteismetsien kaunis ajatus saattaa kääntyä riidaksi. MAALISKUUTA 2017 u NRO 6 MIKKO HÄYRYNEN PERHEYHTEISMETSÄT perustetaan yleensä toteuttamaan perinnönjättäjän toive pitää metsäomaisuus yhtenäisenä ja perillisiä yhdistävänä tekijänä. Hinta on silloin se, jonka ulkopuolinen olisi maksanut. ”Tuskin meistä kukaan haluaisi enää tehdä töitä talkoohengessä”, Sami Kostiainen sanoo. Sukulaisten välillä kauppahinta voi tyydyttää molempia osapuolia, tai vain toista. Kun ihmiset vieraantuvat, toiminnan luonne muuttuu. Perustamisvaiheessa osuuksilla saattaa vielä olla taloudellista merkitystä. Paljon paikan päällä asuva Vesa on hoitanut käytännön asioita, ja Sami on tehnyt puukauppoja ja muita toimistotöitä. Sukupolvien myötä tunnesiteet heikkenevät ja mahdollisesti yhdistymisaalto lähtee liikkeelle, mutta sen aika ei ole vielä. Hommat eivät jää hoitamatta, jos on erilaisia näkökulmia.” Tutkittua kuitenkin on, että perheyhteismetsät eivät hakkaa aivan yhtä intensiivisesti kuin isot yhteismetsät. Aiemmin aloitteen piti tulla viranomaiselta. Yhteismetsän säännöissä voi olla, että osakaskunnalla on lunastusoikeus. 6 prosenttia yksityismetsien pinta-alasta » suurin osa uusista yhteismetsistä perhetaustaisia » vuonna 2015 uusia yhteismetsiä perustettiin 43 kappaletta, maa-ala keskimäärin 317 hehtaaria. Se voi olla järkevä ratkaisu varsinkin silloin, jos omassa piirissä kukaan ei ole kiinnostunut ryhtymään toimitsijaksi. FAKTA Rakennukset on tarkoituksella rajattu yhteismetsän alueen ulkopuolelle.. Kahden läheisen yhteismetsän toiminnassa ei voi olla suuria eroja, koska laki velvoittaa suunnitelmalliseen metsätalouteen. Kun enemmistö päättää, niin joillekin ei ole kivaa jäädä aina vähemmistöön. Jotkut yhteismetsät ovat menneet riitelyksi heti alkumetreillä. ”Pitää olla varmuus, että perillisistä edes yksi on valmis pyörittämään hallintoa.” Tavallinen perustamistapa on, että molemmilla vanhemmilla on metsäomaisuutta, joka liitetään yhteismetsään, ja osakkaiksi tulevat myös lapset. ”Metsäyhtymään verrattuna etu on, että päätöksenteko ei edellytä yksimielisyyttä. Kostiaiset uskovat, että perheyhteismetsien fuusioita vielä nähdään. UPM:n neljä alueellista yhteismetsää ovat lähellä tätä ajatusta. Pahimmillaan lakimies on otettu mukaan ennen ensimmäistä osakaskunnan kokousta.” Näin sanoo yhteismetsien hallinnossa mukana oleva asiantuntija, joka ei halua esiintyä nimellään. Perheyhteismetsän osuuksien myyntiä suvun ulkopuolelle voidaan pitää häijynä tekona, ja ostajan löytäminenkin on hankalaa. Perheyhteismetsissä on usein jäseniä, joita metsänhoito ei kiinnosta tuon taivaallista, mutta jotka kuitenkin haluavat pitää osuuden. Tuoko tulevaisuus yhdistymisaallon Perhetaustaisten yhteismetsien perustaminen lähti liikkeelle vuoden 2003 lakiuudistuksessa. Sitten joskus, kun sukulaisuussuhde siirtyy pikkuserkkutasolle, toiminnan luonne saattaa muuttua. Jos ne yhdistetään, säästetään hallintokuluissa, ja metsästävät osakkaat saavat isomman metsästysalueen. Yhdistämiselle voisi kuitenkin olla järkisyitä. Suvun sisäinen pirstoutuminen alkaa, kun mennään yksi sukupolvi eteenpäin. Koska yhteismetsän tuotosta on historiatietoa ja toiminta on ennustettavaa, kauppahinnan voi laskea aiemman tuoton perusteella. Päätökset kahvipöydässä Kostiaiset korostavat, että yhteismetsä vaatii samanhenkisen porukan. ”Olen kuullut monenlaista tarinaa, joista kaikki eivät ole julkaisukelpoisia. Osuuksien kauppa hankalaa Yhteismetsäosuuden voi myydä, ainakin periaatteessa. Työt talkoohengessä Kostialassa työsuorituksia ei ole tarvinnut pisteyttää, sillä kymmenessä vuodessa työnjako on vakiintunut. ”Sopuisassa perheessä menee hurjan hyvin ja hoitotyöt tehdään talkoilla niin kuin aina”, Matilainen kuvaa yhteismetsää parhaimmillaan. Toisaalta toiminnan luonne muuttuisi, jos kyse olisi pelkästään taloudesta. Samalla suvun erämaja pitää avata vieraille ihmisille. Se johtaa kuppikuntaisuuteen.” Jos vähintään yksi sitoutuu Suomen metsäkeskuksen metsätilarakenteen asiantuntija Jukka Matilaisen tuntuma on, että perheyhteismetsät kaikesta huolimatta toimivat perikuntia tai yhtymiä sopuisammin ja aktiivisemmin. Kaunis ajatus useimmiten suurin piirtein toteutuu ainakin yhden sukupolven ajan, mutta aina asiat eivät mene niin kauniisti
nousussa . 43,32 . 17,54 . 23,4 . 44,54 . nousussa . 15,29 . Talvileimikoissa on monin paikoin vielä niin paljon lunta, että maa kestäisi hakkuukoneiden painon. 27,72 . Hankintahinnat 57,4 . 14,24 . 37,32 . 21,08 . Ensiharvennus Hankintahinnat PUUKAUPPA 19,4 miljoonaa kuutiota Viime vuonna lämpöja voimalaitoksissa käytetty kiinteän polttopuun määrä oli suurempi kuin koskaan aiemmin. 40,23 . Hän kehottaakin kesäja kelirikkoleimikoita omistavia metsänomisKesäleimikoilla on nyt kysyntää Kaupaksi käyvät varsinkin sellaiset leimikot, joille vie kesäja kelirikkokelilläkin ajokelpoinen tie. AJASSA 12 30. Orajärven mukaan puunkorjuun ongelmana eivät tosin ole niinkään talvileimikot kuin talvitiet. 11,77 . 50,32 . Harvennushakkuu 49,7 . 18,57 . MAALISKUUTA 2017 u NRO 6 K uv aa ja Raakapuun hintatilastot, viikkojen 9–12 keskiarvo KOKO MAA . 57,9 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,53 . 21,15 . Metsänhoitoyhdistyksistä ennakoidaan, että niistä voi pian olla jo pula. 40,52 . 15,84 . 57,55 . 15,4 . 15,61 . 11,58 . 22,07 . 16,06 . 27,81 . 21,49 . 17,82 . 16,06 . 41,05 . 45,37 . 22,52 . 20,5 . nousussa . 23,52 . 56,67 . 15,27 . 15,55 . 11,4 . Noin 30 prosenttia alueen metsistä sijaitsee turvemailla, joten on tärkeää, että ne saadaan pidettyä tuotantokunnossa.” Havukuitua Ruotsiin. Aluksi havukuitupuuta viedään Ruotsiin lähinnä yhdistyksen eteläisimmistä osista. 20,97 . Harvennushakkuu 47,29 . 28,66 . Ensiharvennus 41,59 . 33,85 . Hankintahinnat 56,35 . 41,93 . 28,06 . 40,87 . Harvennushakkuu 48,88 . Laivojen määränpäätä tai puutavaran ostajaa Slotte ei halua paljastaa. 46,61 . 28,09 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,48 . ”Yhteen laivaan mahtuu vajaat 5 000 kuutiometriä puuta”, Slotte kertoo. 24,27 . Talvitiet, jotka kestävät puutavaran kuljetuksen vain maan ollessa jäässä, alkavat sen sijaan olla sulia. KYMI-SAVO . 29,21 . 24,27 . 15,27 . 25,06 . 49,29 . 23,27 . 11,29 . Uudistushakkuu Harvennushakkuu 46,6 . 11,88 . 20,56 . Ensiharvennus 12,17 . 11,59 . 58,02 . 15,53 . Puunostajien katseet ovat jo jonkin aikaa olleet kesäja kelirikkoleimikoissa, joilta puuta voidaan korjata myös sulan maan aikana. 25,92 . Havukuitupuu kuljetetaan Ruotsiin Kristiinankaupungista. Havukuidun menekki on Slotten mukaan siellä huonoin. Lähde: Luonnonvarakeskus LIINA KJELLBERG, teksti JUHA OLLILA, kuva T alvileimikoiden korjuuaika alkaa olla lopuillaan ympäri Suomea. 29,41 . 18,06 . 45,65 . Hankintahinnat 58,31 . 15,22 . 38,85 . 48,69 . 14,18 . Metsänomistajat ovat Slotten mukaan suhtautuneet vientisuunnitelmiin myönteisesti. 16,75 . Yhdistys on aiemminkin vienyt jonkin verran puuta Ruotsiin, mutta Slotten mukaan nyt puhutaan pidempiaikaisesta yhteistyöstä. ”Vienti on mahdollistanut sen, että olemme voineet jatkaa turvemailla kasvavien metsin hakkuita. 17,06 . 48,09 . 57,62 . ”Lumi satoi sulaan maahan, joten tiet eivät jäätyneet kunnolla. 19,09 . 16,95 . 18,67 . Ensiharvennus 40,5 . 30,16 . 14,77 . Uudistushakkuu 56,14 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,56 . Ajatuksena on, että havukuitua viedään laivalastillinen suunnilleen joka toinen kuukausi. ETELÄ-SUOMI . 28,66 . ”Talvileimikoiden korjuuaika lyhenee vuosi vuodelta, joten kesäkorjuukelpoisia leimikoita tarvitaan yhä enemmän”, sanoo metsänhoitoyhdistys Rovaniemen toiminnanjohtaja Teemu Orajärvi . LIINA KJELLBERG METSÄNHOITOYHDISTYS Österbotten ryhtyy viemään havukuitupuuta Ruotsiin. Taustalla on havukuidun huono menekki kotimaassa, kertoo yhdistyksen toimitusjohtaja Jan Slotte . Uudistushakkuu 57,37 . 56,72 . Talvitiet alkavat nyt olla siinä kunnossa, ettei niiden varsille uskalla enää varastoida puuta”, Orajärvi sanoo. 17,39 . 58,43 . 56,39 . 15,99 . 15,27 . ETELÄ-POHJANMAA . 58,64 . 23,97 . 17,14 . 17,45 . Ensimmäinen laiva lähtee huhtikuussa. nousussa . 16,76 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,1 . 17,58 . 11,7 . 36,75 . 11,78 . Uudistushakkuu 57,05
17,58 . SAVO-KARJALA . 25,74 . ”Parhaiten vetää kuusitukki, mutta muillakin puulajeilla on koivukuitua lukuun ottamatta melko hyvä veto”, hän sanoo. 24,56 . 14,32 . Puukauppa käy ja puukauppavuodesta odotetaan hyvää. 16,76 . 57,16 . 26,49 . AJASSA 13 30. Ehkä havukuitupuulle pitää etsiä käyttöä Suomen rajojen ulkopuolelta”, Laitinen pohtii. Uudistushakkuu 53,4 . 14,64 . 20,37 . ”Kesäleimikoista saa nyt mukavan hinnan, ja puunkorjuu sujuu todennäköisesti nopeasti. Kuusitukki halutuin Länsija Etelä-Suomessa kaupaksi menee edelleen parhaiten kuusitukki, mäntytukkipuun kysyntä vaihtelee. 17,69 . 15,74 . 15,63 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 18,61 . 45,34 . 58 . 48,21 . 52,44 . LAPPI puukauppojen vähäisyyden vuoksi Lapin luvut puuttuvat . 13,87 . 21,83 . 15 . Harvennushakkuu 47,63 . 27,72 . nousussa . 27,96 . 28,29 . Äänekoskelle valmistuva biotuotetehdas ei hänen mukaansa riitä poistamaan ylitarjontatilannetta, vaan siihen tarvitaan myös Kaidin Kemiin, Boreal Biorefin Kemijärvelle ja Finnpulpin Kuopioon suunnittelemia tehtaita. 40,35 . ”Ehkä havukuidulle pitää etsiä käyttöä Suomen ulkopuolelta.” tajia ryhtymään puukaupoille. 20,08 . Talvileimikoiden korjuuaika alkaa olla lopuillaan PohjoisSuomessakin.. 28,56 . 9,99 . 43,48 . 26,19 . 20,55 . Ensiharvennus Hankintahinnat 56,91 . Uudistushakkuu 55,41 . 14,95 . 17,67 . nousussa . 14,96 . 33,81 . 24,14 . 45,66 . 54,82 . nousussa . 16,14 . 14,74 . ”Ruotsiinkin on tulossa suuria investointeja. 42,2 . ”Metsänhoitoyhdistys Uusimaan alueella leimikoita tehtiin ja myytiin tammi-helmikuussa 30 prosenttia enemmän kuin samaan aikaan viime vuonna”, Leirimaa kertoo. 41,08 . 15,7 . 29,62 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,54 . 17,94 . 26,07 . Orajärvi ennakoi, että vuoden huippuhinnat puusta maksetaan ennen kesälomia tai heti kesälomien jälkeen. Myönteiset odotukset Kaikkiaan puukaupassa on metsänhoitoyhdistysten näkökulmasta nyt hyvä vire. Harvennushakkuu 44,98 . Ensiharvennus 11,58 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. KESKI-SUOMI . 57,41 . Uudistushakkuu 57,21 . Syksyllä puunostajien varannot alkavat jo olla täynnä. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 51,77 . 25,02 . 43 . Osa yhdistyksen alueelta korjattavasta havukuitupuusta käytetään energiantuotannossa. Harvennushakkuu 45,27 . 16,57 . Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan johtajan Juha Laitisen mukaan tukkivaltaiset mäntyleimikot menevät kohtuullisen hyvin kaupaksi, kun taas metsänhoitoyhdistys Uusimaan toiminnanjohtajan Timo Leirimaan mukaan mäntytukkipuu käy kaupakETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI Lapin Laatukone Oyj:n metsäkoneenkuljettaja Esa Ämmälä harvensi maaliskuun lopulla ensiharvennusikäistä puustoa Rovaniemellä. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,47 . 24,33 . Hankintahinnat 55,25 . 17,73 . 14,01 . Metsänhoitoyhdistys Keski-Savon toiminnanjohtajan Jussi Hirvosen mukaan varsinkin mäntykuitupuu on hyvinkin haluttua, ja kuusikuitupuukin menee kaupaksi. 15,93 . Havukuitupuun ylitarjontaan ei Laitisen mukaan ole luvassa helpotusta ennen kuin havukuidun käyttö lisääntyy. Yleensä puukauppa tehdään ensin ja puunkorjuu vasta myöhemmin, mutta nyt korjuu saattaa alkaa saman tien. 55,47 . MAALISKUUTA 2017 u NRO 6 si lähinnä muiden puulajien rinnalla. KAINUU-POHJANMAA . nousussa . 51,58 . 17,99 . 10,83 . 54,21 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Rahaliikennekin sujuu silloin nopeasti.” Rovaniemen alueella on Orajärven mukaan kysyntää varsinkin kuusija mäntytukista, mutta havukuitupuukin menee kaupaksi, jos leimikko sijaitsee kesäja kelirikkoaikaan ajettavan tien varressa. Metsänhoitoyhdistys Uusimaan alueella kaupaksi menee myös koivutukki, mutta havukuitupuusta on molempien metsänhoitoyhdistysten alueella ylitarjontaa. 16,11 . 44,94 . 36,35 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat Ostomäärät viikolla 12 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Etelärannikko 12 205 Pohjanmaa 12 111 Lounais-Suomi 27 667 Häme-Uusimaa 45 163 Kaakkois-Suomi 53 358 Pirkanmaa 27 668 Etelä-Savo 63 136 Metsäkeskus Määrä m 3 Etelä-Pohjanmaa 35 177 Keski-Suomi 38 631 Pohjois-Savo 43 038 Pohjois-Karjala 46 601 Kainuu 13 346 Pohjois-Pohjanmaa 30 816 Lappi 11 150 460 069 m 3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 12 Kantohintojen kehitys Kymi–Savossa Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Euroa m viikot 1–12, 2017 2015 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 2016 2013 2014 2015 2016 2017 0,4 0,8 1,2 1,6 2,0 10 20 30 40 50 60 Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 16,56 . 18,97 . Näin puulle saadaan edes jotain käyttöä. 15,91 . Ensiharvennus Hankintahinnat 54,02 . Itä-Suomessa havukuitupuun tilanne on hieman parempi kuin Länsija Etelä-Suomessa. 12,44 . 58,23 . 28,81 . Se näkyy hinnoissa
Puut eivät ole lehdessä, joten taimikon tilasta saa kokonaiskuvan”, Siekkinen sanoo. Mänty on talvikuukausina hirven pääruokaa. Oikealla: Latvanvaihdos mutta ei latvatappia tai syöntijälkiä – kyseessä muu tuho, kuten männynversoruoste. ”Tämä ei ole pahimmasta päästä tuhotaimikkona, mutta epätasainen ja huonolaatuinen männikkö siitä näyttää tulevan”, Suomen metsäkeskuksen hirvivahinkotarkastaja Juha Siekkinen sanoo. ”Taimen ranka on kuivettunut, siinä ei ole eläviä neulasia ja taimi. Ruokailu on toistunut useampana peräkkäisenä talvena. la aluksi järkevin ratkaisu. PIHTIPUTAALLA sijaitsevan mäntytaimikon pituus olisi säästyneiden mäntyjen perusteella noin 4 metriä, sanoo tarkastaja Juha Siekkinen. Lisäksi korvattavaa vahinkoa ei ole syntynyt, jos ehjiä taimia on tasaisesti jakautuneena yli 2 000 hehtaarilla. Metsä kasvaa vajaapuustoiseksi. Koska syöntituhot jatkuvat usein useampana peräkkäisenä talvena, tilanteen kärsivällinen seuranta voi olTunnista hirvituho Keväällä on aika tarkistaa, ovatko hirvet aterioineet metsässä. Parhaillaan on hyvä aika tarkistaa talven jäljet. ”Jos taimikossa näkyy tuoreita syömäjälkiä ja katkottuja latvoja, taimien sekaan kannattaa ehdottomasti suunnata tarkemmalle tarkistusreissulle.” Männyntaimet ovat tuhovaarassa, kun niiden latvat yltävät talvella esiin lumihangesta. VANHASTA päärangasta on tappi tallella ja mäntyä on muutenkin syöty – kyseessä hirvituho. Tuhot jatkuvat etenkin pienemmissä männyissä. MAALISKUUTA 2017 u NRO 6 M E T S Ä S T Ä 14 METSÄNHOITO VALTTERI SKYTTÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat P ihtiputaalla sijaitsevasta mäntytaimikosta löytyy koko kattaus: hirvet ovat syöneet mäntyjen latvakasvaimia ja sivuoksia, katkoneet puiden päärankoja, jyrsineet kuorta ja syöneet neulasia niin, että osa männyistä käy kohti kuolemaa. Korvausta saa, kun tuhot ylittävät 170 euron omavastuukynnyksen. Metsänomistajan on mahdollista hakea valtiolta korvausta hirvien puille aiheuttamista tuhoista. Korvausmahdollisuutta arvioitaessa pitää muistaa, että yli kolme vuotta vanhoja tuhoja ei korvata. Vaaran vuodet jatkuvat alle metrisistä taimista 4–5 metriin, siis useiden vuosien ajan. Mäntytaimikot ovat yleisin korvattava hirvituhokohde. ”Tuoreet syönnit näkyvät keväällä hyvin. ”Korvausta ei usein kannata lähteä hakemaan vielä ensimmäisen tuhotalven jälkeen”, Siekkinen kertoo. Kolme vuotta korvausraja Latvankatkaisut ja kuorivauriot ovat tyypillisimpiä jo kauempaa havaittavissa olevia hirvivaurioita. 30. Taimikon on myös täytynyt olla kasvatuskelpoinen ennen tuhoa, eli taimien määrä on ollut havupuuvaltaisessa taimikossa vähintään 1 500 hehtaarilla (pohjoisessa 1 200/ha). Läheltä tarkasteltuna huomaa, onko taimien sivuoksia ja neulasia syöty
Koivikoissa hirvet taittavat latvoja ja syövät oksia, jolloin puut pensastuvat. ”Tuhon pitää olla yhtenäinen. METSÄSTÄ 15 30. Siekkinen sanoo arvioivansa maanomistajalle paikan päällä, kannattaako mittauksiin ryhtyä. ”Korvausta voi hakea uudestaan, jos tuhot jatkuvat. 4. ”Metsämyyrä kuorii mäntyä, mutta myös hirvi voi tehdä samalla lailla. Viljelyn kustannukset kuuluvat tuhokorvauksiin. Siekkisen mukaan tällä hetkellä korvauskynnyksen ylittävä tuho on esimerkiksi Keski-Suomessa puolen hehtaarin ala, jolla kasvatettavista taimista on syöty 30 prosenttia. Jos syödyiksi on päätynyt vain taimien latvoja sieltä täältä, odota 1–2 talvea ja arvioi tuhot uudelleen. Jos kasvatuskelpoinen taimiaines menee alle 600 taimen hehtaarilla, koko alueen uudelleenviljely on mahdollista. Yksittäiset näykkimiset sieltä täältä eivät vielä riitä korvaukseen. KUOLLUT ja neulasensa täysin menettänyt taimi – kyseessä kolmea vuotta vanhempi tuho, jota ei korvata. Hirvikarkotuskeinoista voi olla hyötyä etenkin taimikoissa, joissa tuhot ovat jääneet lieviksi. Lehtipuusto on syytä pitää raivaamalla poissa mäntyjen rinnalta jo varhaisvaiheessa, sillä se voi vähentää alueen houkuttelevuutta hirvien silmissä. Taimikon täydennysviljelyt ovat hankalia toteuttaa, joten ne eivät ole suositeltuja. Kuusikoissa hirvet kaluavat hampaillaan kuitupuukokoisten puiden kuorta. ”Männynversoruosteessa metsänomistaja katsoo taimikkoa yleisilmeeltään, ja joukossa on paljon ”Yksittäiset näykkimiset sieltä täältä eivät riitä korvaukseen.” Vinkit hirvituhoon 1. ”Uudelleenviljelyssä männyn kylvö on vaihtoehto, jotta alueelle saadaan runsaasti taimiaineista kestämään tuhoja”, Siekkinen sanoo. 5 . Jos syönti keskittyy jo kärsineisiin taimiin, viereinen, hyväkuntoinen taimi voi säästyä. MAALISKUUTA 2017 u NRO 6 on kuollut. 2. Männyt ovat syöntivaarassa, kun ne yltävät talvella hangen pinnalle. Hirvet jatkavat seuraavina talvina usein siitä, mihin jäivät. Pihtiputaalaiseen taimikkoon tuhoja on tullut tarkastuksen jälkeen lisää. ”Mitatuilla tuhoalueilla on lähes poikkeuksetta ollut mäntyjen kasvua haittaavaa lehtipuustoa seassa.” Jo syödyt männyntaimet kannattaa jättää tuhotaimikkoon pystyyn. Remeksen mukaan Metsäkeskuksen tarkastajalle kannattaa kuvailla jo puhelimessa mitä puulajia tuhoalueella kasvaa, minkä mittainen puusto on kyseessä, kuinka iso tuhopinta-ala on ja missä kohtaa puita vauriot ovat. Metsänomistaja joutuu maksamaan tuhomittauksen kustannukset, jos kyseessä ei olekaan korvauskelpoinen hirvituho. Selvitä, onko tuhonaiheuttaja hirvi vai esimerkiksi männynversoruoste tai metsäkauris. ”Miten pääranka on vaurioitunut, onko vain viimeinen latva katkaistu vai useamman vuoden kasvu, onko oksien näykkimistä ja onko neulastai lehtimassaa kadonnut runsaasti.” Sekaannuksen paikat Metsänomistajien omissa tuhoarvioinneissa sekaannusta aiheuttavat muun muassa männynversoruosteen ja myyrien tuottamat tuhot. Myös muut metsäalan ammattilaiset ja paikalliset metsästäjät voivat usein vinkata syödystä taimikosta, jonka kohdalla korvaus voisi olla mahdollinen. MÄNNYN PÄÄRANKA on katkaistu ja tuho on taattu. Hampaanjälki ratkaisee syyllisen: hirvellä on suuremmat hampaat, mikä näkyy syöntikuviossa.”. VALTTERI SKYTTÄ HIRVITUHON kohteeksi joutuneessa taimikossa on syytä vierailla tulevinakin vuosina, vaikka vaurioista olisi saanut jo korvauksia. Anna palautetta alueen metsästäjille ja metsänomistajien edunvalvojille, kun kaatolupamääriä käsitellään maalis– huhtikuussa. Hirven syönnistä kaksihaaraiseen, latvansa vaihtaneeseen mäntyyn jää kuitenkin muistoksi latvatynkä tai -tappi latvanvaihtokohtaan. Tarkista taimikot alle metrisistä 4–5-metrisiin. Kun tuhot laajenevat päärankojen katkomiseen ja tuhoutuviin taimiin, hae korvauksia vahinkoilmoituksella Metsäkeskukselta. Myyrävahinko on hankalampi erottaa hirvestä. Muutosten myötä vahingonkorvausten arvellaan nousevan noin 25 prosenttia. Vanha korvausarvio vähennetään pois uudesta”, Metsäkeskuksen tarkastaja Juha Siekkinen sanoo. Ajatellaan, että se on hirvi. Versoruosteella tappia ei jää”, Juha Siekkinen sanoo. ”TUOREEN SYÖNNIN PIIRIIN menee, koska tuhotuissa kasvainten päissä näkyy tuore pihkoittumisen jälki.” SUURI KUORIVAURIO syntyy, kun hirvi kaluaa kuorta samasta kohtaa rungon ympäri. Tällainen on usein vanhempi tuho, joka ei kuulu kolmen vuoden korvausajan piiriin”, Siekkinen kertoo. Taimikot, jotka päätyvät tuhomittaukseen, yleensä saavat myös korvauksia. kaksihaaraisia ja pensastuneita taimia. 3. Puhelimessa ja taimikon laidalla pystytään jo arvioimaan, kannattaako mittauksia ryhtyä tekemään korvausten saamiseksi”, sanoo Metsäkeskuksen johtava asiantuntija Markku Remes . Rohkeasti kuitenkin yhteyttä Metsäkeskukseen. Pidä ääntä tuhoista. Suosituimpia karkotuskeinoja ovat taimien päälle ruiskutettava lampaanrasva ja hirvinauhat. Hirvituhoista 80 prosenttia tapahtuu mäntytaimikoissa. Näykkimiset eivät riitä Hirvikorvausjärjestelmää ollaan uudistamassa tänä keväänä. Mitä tehdä vauriotaimikolle
MAALISKUUTA 2017 u NRO 6 METSÄSTÄ PETRI NUMMI, teksti VELI-MATTI VÄÄNÄNEN, kuvat N uuksion kaakkureilla ei mennyt 1990-luvun alussa hyvin. Toisin kuitenkin kuin Nuuksiossa, Skotlannissa kaakkurikannan kasvua ovat rajoittaneet myös muut tekijät, eikä kanta ole noussut. Lauttasaarten menestystä alleviivaa se, että samaan aikaan kaakkurikannan elpymisen kanssa Nuuksion kansallispuiston ja muiden ulkoilualueiden kävijämäärä on kasvanut reilusti. Rauhallisilla seuduilla kaakkurit voivat pesiä mannerrannoilla, vaikka menestys onkin hieman huonompi kuin saarissa. 16 30. ”Viisainta olisi jättää hautovat kaakkuriemot rauhaan.” Nuuksion kaakkurikanta on oiva esimerkki tapauksesta, jossa yksi vaihe linnun vuosikierrossa – pesintä – estää kannan kasvun. Tänä keväänä odotamme 20 parin rajan menevän rikki Nuuksion järviylängöllä. Myös Nuuksiossa päätettiin kokeilla lauttoja. Niinpä pesintä tuhoutui vuosi toisensa jälkeen. Nuuksion polut seurailevat kuitenkin niin tarkoin lampien rantoja, että niillä kulkevat ihmiset karkottivat alueen ainoan kaakkurin pesältään liian usein. Esimerkiksi Skotlannissa kaakkurien ja kuikkien pesimätulos on saatu pesimälautoilla paranemaan. Monena kesänä suurimpana haasteena lauttojen tekoon on ollut kylmä vesi. Retkeilijöitä oli 1990-luvun alussa 60 000 ja nyt alueella on vuosittain yli 300 000 ulkoilijaa. Kaakkurikirjallisuudessa on tapauksia, joissa kelluvilla turvelautoilla on onnistuttu parantamaan pesimätulosta. Sitten pesimän tueksi löytyi uusi konsti. Linnut ovat onnistuneet vuosien mittaan pesinnässään mainiosti: yhtä pesivää paria kohden on tuotettu yli yksi poikanen, kun poikasia maksimissaan voi olla kaksi. Pesimän tueksi keksittiin kuitenkin konsti: pesälautat. Turpeinen lautta Pesälauttojen teko on Nuuksiossa haasteellista. Ensimmäinen lautta rakennettiin 1994 Kolmikulmalammelle, missä kaakkuri oli epäonnistuneesti yrittänyt pesiä rannan nevareunuksella. Vaikka alue Helsingin kyljessä on ällistyttävän erämainen, siellä kulki niin paljon ihmisiä, ettei lintujen pesintä onnistunut. Yllä: Kaakkuriemot tuovat poikasilleen kaloja muilta vesiltä, myös mereltä. Kaakkurit hautovat menestyksellisesti pienelläkin lautalla.. LAUTAT PELASTIVAT KAAKKURIN Neljännesvuosisata sitten Nuuksion kaakkurit olivat vaaravyöhykkeessä. Autolla ei juuri pääse lammen lähelle, ja kanoottia tai kumivenettä voi vain harvoin käyttää apuna lautan teossa. Heti seuraavana kesänä lautalle syntyi poikue, ja kanta on jatkanut tasaista kasvua näihin päiviin. Niinpä ainoa keino oli rakentaa lautta lammen rannassa ja hinata valmis turvelautta uiden lammen rauhallisimpaan osaan
Poikueen rauhoittumisen huomaa siitä, että kylläiset poikaset ja usein emokin nukkuvat pää siiven päällä välittämättä retkeilijöistä. Viimeisin arvio, 1 500–2 000, on tehty Suomen tuoreimman Lintuatlaksen perusteella. Kaakkurit saavat kerralla korkeintaan kaksi poikasta. Sikäläiset kaakkurit ovat jo poikasina tottuneet ihmisiin, joten tietyin edellytyksin niitä voi seurata häiritsemättä. MAALISKUUTA 2017 u NRO 6 METSÄSTÄ Es a Pi en m un ne LAUTAT PELASTIVAT KAAKKURIN SUOMALAISET havumetsät ovat lukuisten pienten vesien täplittämiä. Pohjoisemmat kaakkuriserkut sen sijaan ovat säikkyjä, ja ne kavahtavat pienintäkin häiriötä. Kanta-arvio on hieman suurempi kuin aiemmissa Atlas-kartoituksissa, minkä luultavasti selittävät aiempaa tarkemmat laskennat. Silloin on oiva mahdollisuus seurata emojen lentoa ja ääniä sekä poikasten ruokailua. Poikasten kasvaessa emot kuljettavat yhä tiheämpään tahtiin poikasille ruokaa lähialueen kalaisilta vesiltä, myös mereltä. Metelin suomenennätys Kaakkuri häiriöttä tutuksi Moni varmaan pohtii, voiko Nuuksion kaakkureita käydä niitä haittaamatta tarkkailemassa. Nuuksion kaakkurit ovat pesineet samalla lammella laulujoutsenten kanssa.. 17 30. Viisainta olisi jättää hautovat kaakkuriemot rauhaan. Silloin ne pystyvät helpommin väistämään häiriötä lammen toiselle reunalle, jos ihmisiä on vain lammen yhdellä puolella. Yllä: Kaakkurilautta tehdään irrottamalla sopiva pala rantaturpeesta ja laittamalla mehupönistereitä kellukkeiksi. Pellolle saatiin hyvä suojelus ja viljaonni, kun kaakkurin nahassa kannettiin kolme virtaavasta purosta otettua pyöreää kiveä ja pantiin ne kolmeen vakoon. Kaakkuri pitää jopa yli 90 desibelin äänellään hallussaan Suomen lintujen meteliennätystä. Pesältä karkotettu emo voi helposti menettää munansa varislinnuille. Ylilentävän kaakkurin kaak-kaak on monelle tuttu, mutta harvempi on kuullut kaakkurin asuinlammelta kantautuvaa merkillistä melskettä: on kuin kuikan surumieliseen huutoon olisi lisätty karmivaa kiljuntaa. Suomen kaakkurikanta lienee ollut varsin vakaa viimeiset vuosikymmenet; kannan koko on ollut 650–1 200 paria. Kaakkuri pesii pienillä, muutaman hehtaarin kokoisilla lammilla, kun taas kuikka asuttaa isompia järviä. Yksi näiden nevareunaisten lampien salamyhkäinen asuja on kaakkuri. Heinäkuun alussa useimmilla kaakkureilla on jo poikaset. Haudonta on kaakkurille pesimäajan kriittisin vaihe. Kaakkuri eli kaakko on muinainen taikalintu. Sitten lautta uitetaan lammen rauhaisimpaan kolkkaan ja ankkuroidaan pohjaan. Niinpä pesälammella ei tulisi pitää kovaa meteliä tai tarkkailla lintuja läheltä – puhumattakaan vesille menosta lautan läheisyydessä
Siksi hankimme neljä vuotta sitten yhteisomistukseen Sampo-Rosenlewin hak. MAALISKUUTA 2017 u NRO 6 Hirvikangas METSÄNOMISTAJA SAMI KARPPINEN teksti ja kuvat S uuri mainoskello Rengasmyynti Lehtosen hallin seinällä näyttää yhdeksää, vaikka todellisuudessa eletään jo lähes puolta päivää. Viime syksynä mies nitisti 34 supia. ”Syksy ja kevät menevät täysin rengashommissa, mutta tammi-helmikuulla ehdimme myös metsään”, Ismo Lehtonen , toinen rengasmyyntiä pyörittävistä veljeksistä, kertoo. Mutta totta puhuen metsätyöt ovat sittemmin olleet hyvää vastapainoa autojen ääressä konttimiselle”, lisää Ismo nauraen. METSÄSTÄ 18 30. Metsäpinta-alaa kolmella veljeksellä on Saarijärven ja UuMetsässä lähes jälkiä jättämättä Lehtosten veljesten metsätiloilla ei ole tehty päätehakkuuta pian neljään vuosikymmeneen. ”Kun isä käski, niin pakkohan se oli lähteä, vaikka ei se metsä aina niin houkuttelevalta tuntunut”, Jyrki muistelee. Kun töiltä jää aikaa, Jyrki Lehtonen suuntaa mielellään metsään pienpetojahtiin. Sillä ei ole kuitenkaan merkitystä, koska Lehtosten veljesten elämä Saarijärven Hirvikankaan kylällä rytmittyy enemmän kalenterivuoden kuin kellon mukaan. Isän mukana metsään Jyrki Lehtonen, 50, asuu vanhempiensa vuonna 1981 rakentamaa Kivilammen tilaa. ”Hankintasavottamme on nytkin aivan tuossa pellon takana, joten pääsemme nopeasti hallille kun puhelin soi”, Jyrki Lehtonen sanoo. Aiemmin Porissa metsäkoulun käytössä ollut Sampo-Rosenlewin kone on jo parikymmentä vuotta vanha, mutta tunteja siihen on kertynyt vasta neljä tuhatta. Silloinkin, kun yrittäjät ovat metsässä, pyritään asiakkaita palvelemaan täysipainoisesti kaikkina aikoina. Metsätöihin Jyrki sekä veljet Ismo, 53, ja Marko, 47, tottuivat jo nuorina poikina. Vaikka tila sijaitsee Keski-Suomen metsäisimpien seutujen ytimessä, henkii pihapiiri pohjalaista yrittäjyyttä. ”Aiemmin teimme hankintahakkuita joka talvi moottorisahahommina, mutta eivät näin vanhat miehet jaksa enää hangessa kahlata. raisten rajamailla nyt jo edesmenneen isän peruja yhteensä parisataa hehtaaria. Muutama viikko takaperin saaliiksi tuli myös näätä. ”Jos viikonloppuna oli sattunut ilta vähän venähtämään, niin sitten varsinkin lähdettiin heti aamusta metsään. ”Eivät näin vanhat miehet jaksa enää hangessa kahlata.” Jyrki Lehtonen on itseoppinut motokuski. Renkaita Ismo ja Jyrki Lehtonen myyvät ja asentavat ”metsän keskeltä” vuosittain 6 000–7 000 kappaletta. Navetassa varttuu lihakarjaa, pihasta löytyy konekalustoa joka lähtöön, ja taloa ympäröivät säntillisesti hoidetut pellot
Kun tukea ei saa, lannoitus hoidetaan ja sillä siisti. Kaikkien aikojen ennätys saavutettiin 1968, jolloin lannoitettu pinta-ala oli 102 565 hehtaaria. Vuonna 1968 erään siirtymävaiheen vuoksi lannoitus oli niin edullista, ettei tarjotusta ilmaispalvelusta voinut olla pois millään järkisyyllä. Myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut se, että tuhkan rakeistamisesta on tullut arkipäivää. Ojien perkauksia tuskin tarvitaan ennen seuraavaa päätehakkuuta, jolloin ojien kunnostus onnistuu hyvin maanmuokkauksen yhteydessä. Keski-Suomen rehevillä rinnemailla puut vankistuvat tukkimittoihin tavallista tiheämmässäkin kasvuasennossa. Lannoitus on sen verran pomminvarma sijoitus, ettei oman pääoman puute ole este. ”Emme ole juuri suunnitelmaa lukeneet. PALSTALLA maksuun, ja siinä koko vaiva. ”Sekin oli vahinko, kun naapurimetsässä oli hakkuut käynnissä ja moto tuli vahingossa yön aikana reippaasti meidän puolelle”, Jyrki kertoo. Ojitettujen rämeiden tuhkalannoitus on sellainen toimi, jonka soisi yleistyvän täysin riippumatta mahdollisesta valtion tuesta. ”Sitten kun metsässä on vain niin isoja runkoja, että moton koura ei yltä niiden ympäri, niin kone voidaan myydä pois”, veljekset velmuilevat. Tukiehdot ovat tärkein syy suuriin vaihteluihin. Sittemmin metsissä on tehty vain harvennushakkuita, ja televan jo hyvän matkaa yli kahdessasadassa motissa. Hän hoitaa hakkuun ja Ismo ajaa puut tien varteen metsäkärryllä varustetulla maataloustraktorilla. Veljekset ovat sitä mieltä, että nykyisillä puunhinnoilla yhtiöiden ostomiesten päätehakkuutarjoukset eivät johda kauppoihin. Pahimmasta aallonpohjasta on siis noustu ylös. ”Oikeastaan kaikilla kuvioilla puusto on jo tukkimitoissa”, Jyrki Lehtonen toteaa. METSÄSTÄ 19 30. Hän myöntää, että metsäsuunnittelijan näkemykset poikkeavat usein heidän omista ajatuksistaan. Emmehän me ottaneet sitä todesta, mutta niin vain hinta romahti päivälleen viikon päästä ja kaupat jäivät tekemättä. Tällä hetkellä keskipuuston voi siten olettaa hui. Lannoituslasku kourassa mennään pankkiin nostamaan sovittu laina laskun kuukoneen”, veljesten synnyinkodissa muutaman kilometrin päässä asuva Ismo kertoo. Ei ole näköpiirissä, että yhteisesti koottuja verovaroja ohjattaisiin enää koskaan sellaisiin yksityismetsien lannoituksiin, joissa investoinnin pitoaika on lyhyt ja tuotto 10–20 prosenttia. Lähes kymmenen vuotta pinta-ala ylitti vuosittain 50 000 hehtaaria. Puuntuhka on väärässä paikassa kaatopaikoilla tai tienrakennuksessa. ”Olemme tehneet koneella myyntipuuta talvessa 600–900 kuutiota ja omaan käyttöön tulevat hakepuut päälle”, Jyrki ynnäilee. Jyrki (vas.) ja Ismo Lehtosen metsissä keskipuusto on yli kaksisataa kuutiota hehtaarille. MAALISKUUTA 2017 u NRO 6 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Lisääntynyt puuston kasvu merkitsee myös juurten lisääntymistä, mikä merkitsee kantavuuden parantumista. ”Silloin otettiin puuta rakentamiseen, jonka vuoksi piti hakata vähän aukkoa”, Ismo Lehtonen muistelee. Hankintapuunsa Lehtoset myyvät UPM:lle. Kuuden vuoden kuluttua männikkö hakataan, ja pankki saa omansa takaisin. Ismo Lehtonen ei usko puunhinnan nousevan, vaikka kuitupuun käyttö lisääntyy. Teollisuuden lisääntyvän kuitupuun käytönkään he eivät usko puun hintoja nostavan. Tuotto ei ole aivan yhtä loistava kuin typpilannoitus parhailla kivennäismaakohteilla, mutta selvästi kannattavaa myös korkojen noustessa. Hakkaamme kuitupuuta altapäin harventamalla, jolloin hehtaarilta lähtee usein yli sata kuutiota puuta.” Parikymmentä vuotta vanha Sampo-Rosenlewin 1046-hakkuukone on ollut veljesten mieleen, sillä kapea kone ei metsään juuri jälkiä jätä. Hinta ei houkuta myymään Vuosi 1981 on piirtynyt historiaan paitsi Kivilammen tilan perustamisvuotena myös siksi, että silloin Lehtosten metsässä on edellisen kerran tehty päätehakkuuta. Ilmeisesti tuesta johtuen terveyslannoitus on huomattavasti suositumpaa kuin kasvatusmetsien lannoitus, vaikka omistajan talouden kannalta hyvin valittujen kasvatusmetsäkohteiden lannoitus on huomattavasti tuottoisampaa. Lannoitus palaa suosioon Metsänparannustöiden tukemisen parhaina vuosina yksityismetsiä lannoitettiin ahkerasti. Surkein lannoitusvuosi oli 1992, jolloin pinta-alaa kertyi vaivaiset 1 500 hehtaaria. Tällä on huomattava merkitys harvennushakkuiden onnistumisen kannalta. Käsin levitys on jäänyt pikkutilojen erikoisuudeksi. Metsäyhtiön moton kynnet eivät ole metsiin purreet, paitsi yhden kerran. Kokonaiskustannuksiin lasketaan myös suunnittelu ja ravinneanalyysi, ja näin lasketuista kustannuksista tuki on 30 prosenttia. aina veljesten omasta toimesta hankinnalla. Lannoituksen teknologiaa on kehitetty sekä maaettä helikopterilevityksessä, ja alan yrittäjät ovat vakiintuneet. Asenteiden muuttuminen on viisasta. Vuotuiset pikkukorot sentään pitää saada rahoitetuksi muilla tulonlähteillä. Erityisen hyvin tarkoitukseen sopii puuntuhka, jossa on kaliumia kymmenkertaisesti turpeentuhkaan verrattuna. Lannoituksella saadaan aikaan positiivinen kierre. Jos hakkuukypsyyttä lähenevän kivennäismaamännikön omistaja lähestyy pankkia ja pyytää seitsemän vuoden kerralla maksettavaa lainaa, pankki voi heltyäkin. Keski-ikäisten tai päätehakkuuta lähestyvien männiköiden typpilannoitus antaa 10–20 prosentin tuoton. Se on jälkikäteen vähän harmittanut”, veljekset myöntävät. Vuonna 2002 keskipuusto oli metsäsuunnitelman mukaan noin 130 kuutiota hehtaarille. ”Kymmenisen vuotta sitten yksi ostomies tarjosi tukista 85 euroa. ”Ainoa mikä ehkä nousee, on tukkipuun latvaläpimitta.” Hurja keskimääräinen hehtaaripuusto Päätehakkuiden passaaminen näkyy tilojen puuvaroissa. Jos metsänomistajaa ei kiinnosta rahantulon lisääminen muulla kuin valtion tuella, antaa olla. Nykyisin tukea saa boorilla terästetyllä tuhkalla tehtyihin terveyslannoituksiin. Nykyisin valtion tukemaa terveyslannoitusta tehdään 15 000 hehtaaria ja omista varoista maksettua kasvatuslannoitusta puolet siitä. Hän sanoi, että viikon päästä hinta putoaa. Se ei kaipaa valtion tukea. Lisääntynyt kasvu kuluttaa myös vettä. Mikä on metsästä otettu, vietäköön sinne takaisin, mutta kohteelle, jossa sen hyötyvaikutus on suurin. On tosin mahdollista, että tilastot aliarvioivat omatoimisen kasvatuslannoituksen pintaalaa. Ennuste vuodelle 2012 oli päätehakkuut huomioiden 170 kuutiota hehtaarille
Hän on seurannut hirvikärpästen elintapoja ja todennut hirvikärpäsen lentomatkan rajalliseksi. Tämän saavat tuta niin marjastajat, retkeilijät kuin metsien hoitajat, mutta harvemmin hirvimiehet. ”On hankala sanoa, millä kannan tasolla hirvikärpästen lisääntyminen estyisi. Tätä näkemystä tutkijat eivät jaa. ”Parveilu on yleensä päättymässä, kun hirvijahti alkaa.” Ehkä tästäkin johtuen hirvimiehet eivät halua alentaa hirvikantaa tasolle, joka lievittäisi metsäja liikennevahinkoja ja saattaisi leikata hirvikärpäskantoja. ”Hirvikärpästen on kokeissa todettu lentävän jopa kilometrin. Myös hirvikärpäsnaaraita kantavat hirvet saattavat kulkea jopa sata kilometriä talven aikana, joten kärpäsentoukkia leviää laajalle.” Hirven turkkiin pesiytyneet hirvikärpäsnaaraat eivät muni vaan synnyttävät valmiita toukkia, jotka koteloituvat ja varisevat maahan saman tien. Parissa kolmessa vuodessa nähtäisiin, josko tämä riittäisi leikkaamaan hirvikärpäskantoja. Tutkija: Hirvikärpänen lentää jopa kilometrin sain näiden välissä on hirvikanta, jolla hirvikärpäset eivät enää pystyisi leviämään. Outokumpu Oy:n kupariliiketoiminnan johtajana uransa päättänyt Mäntymäki sai tuntumaa kiusankappaleesta jo varhain. MAALISKUUTA 2017 u NRO 6 MIKKO RIIKILÄ M etsästystä asteittain lisäämällä voisi löytyä hirvikanta, jolla hirvikärpästen leviäminen saataisiin estettyä. M ik ko R iik ilä A nn a B ac k ”Parveilu on yleensä päättymässä, kun hirvijahti alkaa.”. Hirvikärpänen jaksaa lentää 30 metrin päähän, mutta 50 metrin päässä metsän reunasta niitä ei enää ole.” Tähän perustuu Mäntymäen idea hirvikärpästen torjunnasta. ”Siihen aikaan Suomessa oli niin harvakseltaan hirviä, ettei hirvikärpänen levinnyt tänne. Kanta on pysynyt Suomea vähäisempänä. Käytännössä kaatomäärät voitaisiin kerralla nostaa 60 000–70 000 eläimen tasolle. ”Hirvikantaa asteittain harventamalla löytyisi kannan taso, jolla parveilevat hirvikärpäset eivät todennäköisesti enää löytäisi uutta isäntäeläintä.” Toukka maassa keväästä syksyyn Hirvikärpäsen kitiinikuoriset toukat varttuvat maassa kesän yli ja lennähtävät syksyn koittaessa kohti uusia hirviä. Nykyisin hirviä kaadetaan 50 000 vuodessa. Niitä hirvet väistävät. Hirvessä saattaa olla jopa kymmenen tuhatta naarasta, joten yksikin vaeltava hirvi levittää runsaasti toukkia.” Tästä huolimatta Kaitala on yhtä mieltä Mäntymäen kanssa siitä, että hirvikannan alentaminen voisi olla keino, jolla hirvikärpäsistä ehkä päästäisiin eroon. Mäntymäen mukaan josEroon hirvikärpäsistä Vähemmän hirviä, vähemmän hirvikärpäsiä – siinä maallikkokonsti kiusankappaleiden torjumiseen. Pidimme leiriä mäntytaimikon valtaamalla soramontulla. Metsänomistajista monet ovat innokkaita hirvenmetsästäjiä, joten metsätalouden etu jää taka-alalle.” Mäntymäen mukaan hirvikantaa pitäisi alentaa voimakkaasti mutta hallitusti. Poronhoitoalueellekaan hirvikärpäset eivät ole levinneet. ”Olen metsäpellon laidalla kokeillut. ”Olin RUK:ssa Haminassa 1963. METSÄSTÄ 20 30. Siellä oli outoja elikoita, jotka purivat ilkeästi.” Silloin purija jäi tunnistamatta. Ruotsissa hirvikärpäset lisääntyvät pääosin metsäkauriilla. Näin uskoo hirvikärpästen ja hirvien yhteyttä pohdiskellut harjavaltalainen metsänomistaja Tarmo Mäntymäki . Venäjän puolella hirviä oli enemmän, ja näin myös hirvikärpäsiä riitti rajan pintaan asti.” Rajallinen lentomatka Talvehtiva hirvikanta oli 60-luvun alussa 30 000 eläintä, nyt 80 000. Tarmo Mäntymäki uskoo, että hirvikantaa asteittain alentamalla löytyisi taso, jolla hirvikärpästen lisääntyminen estyisi. Hirvikannan puolittaminen nykyisestä olisi hyvä alku.” Hirvikärpäsiä ei ole alueilla, joilla on talvisin susilaumoja. ”Metsästäjillä on vahvat etujärjestöt, toisin kuin esimerkiksi marjastajilla, joten heidän äänensä kuuluu paremmin. Meillä oli harjoitukset itärajan pinnassa. ”Hirvikärpäsnaaras tuottaa yhden toukan viikossa syksystä kevättalveen. MIKKO RIIKILÄ HIRVIKÄRPÄSIÄ tutkinut Oulun yliopiston professori Arja Kaitala oikoo muutamia Mäntymäen väittämiä. Tämä voi johtua siitä, että kärpäset iskevät useimmiten hirviä runsaslukuisempiin poroihin, joissa lisääntyminen ei onnistu. Mäntymäen armeija-aikana hirvikärpäsiä oli vain rajan pinnassa, mutta ei enää edes Haminan tasalla