sivut 18–19 PILKKEITÄ: Esittelyssä kaarnakuoriaisten tappaja . METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 31. Metsäneuvoja Ville Pätynen opastaa. MAALISKUUTA 2016 • NRO 6 • PERUSTETTU 1933 Missä, milloin ja miten tuhkalannoitus kannattaa. Sivut 14–15 Tuhkan tulos K U VA SA M I K A R PP IN EN WWW.METSALEHTI.FI AJASSA: Hinta herättää halun puukauppaan . sivu 24. sivut 2–3 METSÄSTÄ: Hirvet eivät tätä metsänomistajaa hetkauta
Puun poltto väheni viime vuonna Puun energiakäyttö lämpöja voimalaitoksissa supistui viime vuonna. Mahdollisuus tasata puunmyyntituloista maksettavia veroja useammalle vuodelle saisi sen sijaan reilut 60 prosenttia metsänomistajista lisäämään puunmyyntiään. Selkein vaikutus olisi pääomaveron nostolla: 80 prosenttia kyselyyn vastanneista metsänomistajasta ilmoitti vähentävänsä puunmyyntiä, jos pääomaveroa nostetaan. ”Metsänomistajat kokevat, että metsämaasta kulkeutuu kantojen ja juurakoiden mukana liikaa ravinteita”, Rämö arvioi. Suomessa arvioidaan olevan 37–39 laumaa ja lisäksi 16 susiparia. Noin 15 prosenttia kannasta on yksinään liikkuvia susia.. Metsänhoidolliset näkökulmat jäävät tässä kisassa toiseksi, selviää Pellervon taloustutkimus PTT:n tänään torstaina julkistamasta kyselytutkimuksesta. ”Puunostajat pitivät vielä 2000-luvun alussa selvänä, että esimerkiksi hakkuutähteistä ei tarvitse maksaa. Silvestan toiminta jatkuu muualla Suomessa entiseen tapaan. Puu ei liiku ilmaiseksi 10 20 30 40 50 60 % vastaajista Olisi valmis maksamaan hieman Antaisi ilmaiseksi Tarjoaisi taulukon mukaista korvausta vastaan Ei halua luovuttaa missään tapauksessa Luovuttaisi maksusta, mutta ei osaa sanoa maksun suuruutta Lähde: PTT Hakkuutähteet (n=225) Pienpuu (n=202) Juurakot ja kannot (n=202) Energiapuun tarjontahalukkuus jakeittain 1 1 8 3 7 45 52 32 24 28 8 23 16 52 UPM ulkoistaa metsäpalveluaan UPM on myynyt metsänhoitoyhtiö UPM Silvestan Kainuun, Ylä-Karjalan, Ylä-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan alueiden liiketoiminnan Metsäpalvelu Koivumäki Oy:lle. Energiapuukaupassa metsänhoidollisillakin tekijöillä on suuri merkitys, mutta niiden merkitys on viime vuosina hieman vähentynyt”, sanoo PTT:n metsäekonomisti Anna-Kaisa Rämö . Kun PTT vuonna 2000 selvitti metsänomistajien energiapuun myyntihalukkuutta, olisi pienpuusta luopunut vastikkeetta 23 ja hakkuutähteistä 40 prosenttia metsänomistajista. Luonnonvarakeskuksen ennakkotietojen mukaan käyttö jäi 18,3 miljoonaan kuutioon, mikä on kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Metsävähennyksen nosto kasvattaisi tutkimuksen mukaan joka toisen metsänomistajan kiinnostusta hankkia lisää metsää. Tulos laski kahdeksan prosenttia 108 miljoonaan euroon. Käyttö laski jo toisena vuonna peräkkäin. Uudistusaloille jäävien kantojen ja juurakoiden myynti energiakäyttöön kiinnostaa sen sijaan yhä harvempaa. Yhtiön toimitusjohtajan Markku Koskisen mukaan vuosi oli tyydyttävä. Metsänomistajat ovat tulleet tietoisemmiksi energiapuusta ja energiapuukaupasta”, Rämö sanoo. PTT:n kyselyyn vastanneista metsänomistajista enää 17 prosenttia oli valmis antamaan energiapuun vastikkeetta muun puunmyynnin yhteydessä, 18 prosenttia erillään muusta puunmyynnistä. Liikevaihto parani muutaman prosentin 247 miljoonaan euroon, liikevoitto heikkeni hieman yhdeksään miljoonaan euroon. Tarjontaan nähden kysyntää oli liian vähän, pääjohtaja Esa Härmälä arvioi. UPM on sopinut Koivumäen kanssa UPM:n ja sen sopimusasiakkaiden metsien hoidosta Metsäpalvelu Koivumäen toiminta-alueella. Suomessa on 200–235 sutta Suomessa oli vuoden 2016 helmikuun lopussa 200–235 sutta, arvioi Luonnonvarakeskus. Vastanneista yli puolet antaisi niiden jäädä uudistusalalle. Vielä useampi arvioi, että tuRaha liikuttaa metsänomistajaa Puusta saatavan hinnan merkitys metsänomistajalle on kasvanut. Heikko kysyntä nakersi Metsähallituksen tulosta Metsähallituksen tulos heikkeni viime vuonna. Kanta-arviossa on otettu huomioon juuri päättyneen kannanhoidollisen metsästyksen saalis ja tieto muutoin kuolleista susista. Noin puolet kyselyyn vastanneista metsänomistajista on sitä mieltä, että kemeratuet vaikuttavat merkittävästi heidän metsänhoitopäätöksiinsä. Metsähakkeen kulutus väheni kolme prosenttia 7,4 miljoonaan kuutioon ja teollisuuden sivutuotepuun prosentilla 10,1 miljoonaan kuutioon. Yhtiön pääomistaja ja toimitusjohtaja on Jukka Koivumäki , joka on toiminut pitkään UPM Silvestan toimitusjohtajana. Tämä on muuttunut. Liikevaihto putosi 337 miljoonaan euroon, mikä on 18 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Odotukset tälle vuodelle kotimaan kysynnän kasvusta tai maailman markkinoiden elpymisestä eivät ole kuitenkaan korkealla. ”Hinta on keskeinen tekijä sekä ainespuuettä energiapuukaupassa. Koskisen-sahayhtiö jatkoi vanhaa tahtia Sahayhtiö Koskisen viime vuosi sujui pääosin edellisen tapaan. 2 A J A S S A 31. MAALISKUUTA 2016 u NRO 6 LYHYET LIINA KJELLBERG R aha – se, miten paljon puusta maksetaan – sanelee pitkälti sen, miten halukkaita metsänomistajat ovat myymään puuta. Rämön mukaan puusta maksettavan hinnan merkitys on viime vuosina kasvanut varsinkin energiapuukaupassa. Ohjauskeinot testissä Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten metsänomistajat suhtautuvat erilaisiin metsätalouden ohjauskeinoihin. Kiinteistöveron tuominen metsään taas saisi yhtä suuren osan luopumaan metsäomaisuudestaan. Lasku selittyy paljolti puumarkkinatilanteella
Kaikkiaan metsänomistajien puunmyyntihalukkuuteen pitäisi hänen mukaansa kuitenkin kiinnittää enemmän huomiota. Huhtikuussa käsittelyn pääpaino siirtyy tieja ojahankkeisiin, joiden aloittaminen edellyttää Metsäkeskuksen päätöstä”, kertoo Metsäkeskuksen rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka . Hallituksen esitys sukupolvenvaihdoksia edistävistä verokannustimista on annettava eduskunnan käsiteltäväksi viimeistään ensi syksynä, koska tarkoitus on saada lakimuutos voimaan jo vuoden 2017 alusta. M ar tt i Li nn a Is m o Pe kk ar in en / Le ht ik uv a VALTTERI SKYTTÄ, JUSSI COLLIN METSÄNHOITOTÖIDEN rahoitukseen tarkoitettujen kemerahakemusten ruuhka tuntuu edelleen Suomen metsäkeskuksessa hakemusten käsittelyajoissa. Raha liikuttaa metsänomistajaa ki nuoren metsän hoitoon edistää energiapuun tarjontaa. Sivut 9–11 Vaihteeksi hyvät talvikorjuukelit Sivut 12–13 METSÄSTÄ Valokuvaaja ikuisti kettupoikueen kesän Sivut 16–17 Verottaja vaanii talkooväkeä Sivu 19 EU:n byrokratia uhkaa tervanpolttoa Sivu 20 MItä kuvat kertovat poimintahakkuista. Sumasta on vielä jäljellä 5 000 hakemusta, joita käsitellään parhaillaan. Kemeraruljanssin toivotaan nopeutuvan jatkossa sähköisen asioinnin myötä. ELIISA KALLIONIEMI HALLITUKSEN tavoitteena on ollut saada valmiiksi tämän kevään aikana esitys metsätilojen sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi. Tutkimusta rahoitti Keskitien Tukisäätiö. Vain noin kolmannes kyselyyn vastanneista metsänomistajista luopuisi metsätilastaan aiemmin tai muuttaisi suunnitelmiaan muuten, jos esimerkiksi perintöja lahjaveroa laskettaisiin tai luovutusvoittoveroa ei tarvitsisi maksaa. Toinen niistä jäljittelee maatilojen sukupolvenvaihdosten veronhuojennusta. ”Tämä on yllättävää. ”Puun riittävyyttä koskevat laskelmat perustuvat usein puuvaroihin. Sivut 22–23 PILKKEITÄ Energiapuu talteen maanteiden varsilta Sivu 24 Hylätyt kalaverkot vaanivat eläimiä Sivu 25 Vuoden luontokirja ikuisti korpit Sivu 28 Kun kaakaopavut kävivät rahasta Sivu 30 TÄSSÄ NUMEROSSA Erkki Sipun työ tervaperinteen säilyttäjänä on kerännyt kiitosta. Ju ha Ta nh ua. Tällä hetkellä tehdään ympäristötukipäätöksiä. Syynä ovat valtion säästötoimet. Ruuhkaa purkaa tällä hetkellä noin 150 lisätyöntekijää muualta Metsäkeskuksesta. Metsäkeskus pyrkii vastaamaan hakemuksiin kolmen kuukauden sisällä, Aki Hostikka kertoo. Jotta tuettavat metsätyöt sujuisivat joustavasti, Metsäkeskus on muokannut hakeKemeraruuhka ei hellitä vieläkään Viime vuoden lakimuutoksen jäljiltä Metsäkeskuksessa on yhä käsittelemättä 5 000 hakemusta. Metsätilasta luopumiseen liittyvät verohelpotukset eivät tutkimuksen mukaan sen sijaan juurikaan vaikuttaisi metsänomistajien päätöksentekoon. Lakiuudistuksella hallitus aikoo edistää puun tuloa markkinoille. Niemelä maaja metsätalousministeriöstä puhuessaan 17.3. Joka kymmenes aikoo hankkia lisää metsää ja suunnilleen yhtä moni suunnittelee luopuvansa metsäomaisuudestaan”, hän sanoo. Metsätehon seminaarissa. Kemeralain muutosten myötä viime vuonna jätettiin lähes 100 000 hakemusta, kaksinkertainen määrä normaaliin verrattuna. Yhtä tärkeää on selvittää, miten innokkaita metsänomistajat ovat lisäämään puunmyyntiään.” PTT:n kyselyyn vastasi 250 metsänomistajaa. Kevään mittaan Metsäkeskus siirtyy tänä vuonna tulleisiin hakemuksiin. Uuden kemeralain on tarkoitus tulla voimaan huhtikuussa. musten käsittelyjärjestystä. Uudistus on kuitenkin vielä kesken. ”Kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta metsänomistajasta aikoo jatkaa metsänomistamista nykyiseen malliin. Rämön mukaan puuntarjonta tuskin ainakaan vähenee. Saadaanko puuta riittävästi markkinoille. Viimevuotisen lakimuutoksen jatkoksi kemeratukiin on tehty muutoksia myös tänä keväänä. Juurikäävän torjuntaan tarkoitettu tuki päättyy toukokuun loppuun. MAALISKUUTA 2016 u NRO 6 AJASSA Metsävarat monien paineiden ristitulessa Metsälehden uusi kolumnisti pohtii, miten Suomen metsiin kohdistetut vaatimukset voidaan yhdistää. Suunnitteilla veroetu uusille omistajille Sukupolvenvaihdosten helpottaminen odottaa yhä poliittista linjausta. Sen myötä maaja metsätalousministeriö voi keskeyttää tukihakemusten hyväksymisen, jos vuosittaiset rahat näyttävät ehtyvän. Tarjontaa riittää Miltä tulevaisuus tutkimuksen mukaan näyttää. Verolakien valmistelu kuuluu valtiovarainministeriölle, mutta maaja metsätalous ministeriö osallistuu uudistuksen suunnitteluun. Kemerahakemuksen voi tehdä kenties jo huhtikuussa Metsään.fi-palvelussa, mikä helpottaisi etenkin metsänomistajien hakemustyötä. Niemelän mukaan metsäalan asiantuntijoiden keskuudessa puukauppaan liittyvä malli, eli veronhuojennus, joka tulee aktiivisen toiminnan kautta, on saanut eniten kannatusta. AJASSA 3 31. Sivu 7 Onko edessä taas yksi koivubuumi. Alkuvuodesta käsiteltiin terveyslannoituksen hakemukset, jolloin tuhkalannoitukset saatiin tehtyä talven aikana. Valmistelussa on ollut esillä kaksi erilaista mallia. ”Samaan aikaan työn alla ovat toteutushakemukset, jotta saamme tuet toteutetuista töistä maksuun. Myös päättyvän työlajin, juurikäävän torjunnan, hakemukset on lähes käsitelty. Sukupolvenvaihdosten helpottamisen se toivoo laskevan metsänomistajien keski-ikää sekä ehkäisevän metsätilojen pirstoutumista ja uusien kuolinpesien syntyä. Toisen mallin mukaan veroedun saisi sukupolvenvaihdoksen jälkeen puukaupan yhteydessä. Uusi lakimuutos voimaan huhtikuussa Metsäkeskus käsittelee kemerahakemuksia normaalisti 50 työntekijän voimin. Metsäteiden tekoon ja perusparannukseen tarkoitettu tuki laskee Eteläja Keski-Suomessa. Myös nuoren metsän hoidon, terveyslannoitusten ja ympäristötuen tukiehtoja kiristetään. Sivu 5 Tunne häviämässä maanomistuksesta Sivu 6 Kuukausipalkan verran metsätuloa Metsätulot vuodelta 2014 on saatu ynnättyä. Metsäkiinteistökauppojen aktivoimista on pidetty yhtenä keinona saada markkinoille lisää puuta”, sanoo PTT:n metsäekonomisti Jyri Hietala . Varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon hakemukset käsitellään tulojärjestyksessä. ”Poliittista linjausta asiasta ei vielä ole”, kertoi ylijohtaja Juha S
Puunostajat varovat lietsomasta hintaodotuksia, sillä tuotannon on pysyttävä kilpailukykyisenä. Kaikista puista ei toki tule tukkia, mutta hiomokuusessakaan sellaiset eivät ole toivottuja.” Jätkät Pätkät ”Mitä jätkän pätkä tarkkaan ottaen tarkoitat ’tynkään karsimisella’. Paras keino suojautua tuhonaiheuttajia vastaan on ajallaan tehty metsänhoito. Suomen puuvarat tunnetaan perusteellisesti, mutta paljon vähemmän tiedetään niiden omistajien aikeista. Muuten kantohinnat ovat jo vuosia pysyneen lähes samoina tai laskeneet hiukan. Suomalainen mäntykuitu kilpailee hyvin laadulla, mutta kasvunopeudessa se auttamatta häviää etelän plantaasimännyille. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. Silloin myös hinnoissa on nähty pieni liikahdus ylöspäin. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Onko mielipiteitä?” Pol6 ”Neljännesvuosisadan kokemus kyseisestä laadun parantamistoimesta. Jos lisäksi kuljetusketjua ei saada sitoutumaan kilpailukyvyn parantamiseen, koko sopimus jää torsoksi.” Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja ja UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi. Tyngällä tarkoitan nimenomaan sitä, että kuoreen (kuusen) ei saa tulla naarmuakaan, vaan tynkä olisi luokkaa muutama milli – puoli senttiä.” Jätkät Pätkät Metsävakuutuslasku saapui jälleen postissa. Minunkin metsässäni kasvaa runsaasti kuusta, jonka tulevaisuus näyttää vähintäänkin epävarmalta: myrskyt kaatavat, kirjanpainajat tappavat ja juurikääpä lahottaa. Sellutehtaita rakennetaan myös muualla, kuten Brasiliassa, missä muutama viikko sitten käynnistyi tämän vuoden suurin uusi tehdas, joka on kapasiteetiltaan Äänekosken tehdasta vähän isompi. Aihetta kannattaisi tutkia lisää. Uusi kysymys: Aiotko istuttaa taimia tänä keväänä. Minun mielestäni sen pitäisi olla mahdollisimman lyhyt.” Korpituvan Taneli ”Tynkään karsinnassa puun sisään jää kuoripuinen laho tappi. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. ??. ??. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Viime vuosina puun kysyntä on ollut vilkkaimmillaan kesän kynnyksellä. Tyytymättömyys hintatasoon on tärkein syy jättää puut myymättä. Pellervon taloustutkimuksen tutkimus koski vain pientä joukkoa metsänomistajia, joten sen tulokset ovat suuntaa antavia. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Kiinnostavaa brasilialaisen Klabinin jalostamossa on, että eukalyptussellun ohella se tuottaa havusellua, jonka raaka-aine on kasvatettu lähiseudun puupelloilla. Näin voi päätellä Pellervon taloustutkimuksen tekemästä kyselystä, jonka mukaan hinnan merkitys puukaupassa on kasvanut. Metsävakuutus tuo turvaa, mutta tärkeintä on huolehtia metsän kunnosta. Hakkuiden lisäämiseen kyselyyn vastanneet metsänomistajat suhtautuvat sinänsä myönteisemmin kuin muut kansalaiset, mistä tutkijat päättelevät, että kiinnostus puuntarjontaan pysyy hyvänä. Jos laho on tullakseen, niin hitaammin kylestyvän tyngän kautta sillä on enemmän aikaa hyökätä.” Burl ”Ei pidä paikkaansa. LIINA KJELLBERG Suojaa metsäsi ”Pönttö tehty moottorisahalla, ja tässä eräs kiinnityskonsti.” Vexi Miljoonan pöntön talkoot Talven savotat ovat viimeisiä vaille valmiit, ja ajatukset kääntyvät kevään puukauppoihin. Siitä ei tykkää sahuri eikä hiomakoneenhoitaja.” Kuitupuunkasvattaja ”Ymmärtääkseni nykysuositus taitaa olla katkaista kuusessakin oksa jättämättä tynkää. Keväthangilta pakkasella parhaat kelit, hyvä liikkua ja poikaoksat napsahtavat pois hipaisulla.” Metsäkupsa ”Nyt juuri on sopiva aika leikata poikaoksat, mutta muista, että ne pitäisi leikata tynkään ja ensimmäisen tukin mitalta pois. Jonkinlaisella hinnankorotuksella ostajien on kuitenkin varauduttava vastaamaan metsänomistajien odotuksiin, jotta puun tarjonta lisääntyy tarpeita vastaavasti. Siksi puun myyjät toivovat nyt korjausta varsinkin mäntykuidun hintaan, kun Äänekosken uusi biotuotetehdas ensi vuonna aloittaa toimintansa ja puuta tarvitaan lisää. Hinnankorotus piristäisi Kilpailukykysopimuksen vaikutukset vientiyritysten kilpailukykyyn jäävät kauas siitä, mitä neuvotteluprosessin alkuvaiheessa tavoiteltiin. Jostain luin, että keväthankiaisilla olisi paras hetki oksasahalla tai -saksilla näitä katkoa. Nyt onkin hyvä aika miettiä, millaisia hoitoa metsä tänä vuonna kaipaa. Sitä, tekeekö työt itse vai teettääkö ne, ei metsä huomaa. Poikaoksia ja useampia latvoja on paljon. Vakuutukselle ei ole koskaan ollut käyttöä, mutta siitä luopumista en ole harkinnut. Viime vuonna mäntytukista sai keskimäärin parhaan hinnan toukokuussa, mutta ero vuoden matalimpaan noteeraukseen oli alle kaksi euroa. SITAATTI NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA ”Hankin palstan, jossa on 15–17-vuotiaita kuusia. Istutuskauden alla voi myös pohtia lehdessä esiintyvien koivututkijoiden sanomaa: koivu on ilmastoennusteissa menestyjien joukossa, joten sen viljelyä kannattaisi lisätä. AJASSA 4 31. MAALISKUUTA 2016 u NRO 6 Kannattaako koivua istuttaa. Tynkä on kai jäljelle jäävä tappi. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI GALLUP VERKKOKESKUSTELU Kyllä 64% EI 36% vas taa jia 22 8 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p
Puun käyttöä on lisättävä tuntuvasti, mikäli aiomme pitää kiinni kansallisista biotalousvisioistamme. Antti Asikainen » 50-vuotias Luonnonvarakeskuksen professori » Työskentelee Joensuussa. ja samaa mantraa otsikon ”wood mobilization” alla hoetaan ympäri Eurooppaa. Tällä kertaa keskustellaan siitä, pitäisikö metsiemme hoitaa ja käyttää jotenkin aivan uudella tavalla, kun metsillä ruokitaan biotaloutta ja hillitään ilmastonmuutosta hiiltä sitomalla. VALTTERI SKYTTÄ, teksti VILLE KOKKOLA, kuva M etsäteknologiaa, metsäenergiaa, uusia ideoita ja metsän ilmastovaikutuksia. Siitä voi olla ylpeä maailmalla. MAALISKUUTA 2016 u NRO 6 ANTTI ASIKAINEN Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen professori. ”Jo kolmas sukupolvi on päässyt hikoilemaan oikein kunnolla raivaussahatyössä.” Kotitilan metsistä ilmastopaneeliin Metsälehden uusi kolumnisti on professori ja pienviljelijän poika Rääkkylästä. » Tutkii muun muassa metsäteknologiaa ja metsäenergiaa. Näin vaativat useat ympäristöjärjestöt ja tutkijat sekä Suomessa että Pohjois-Amerikassa. Kun vielä vajaa vuosikymmen sitten arveltiin metsäteollisuuden ja sen puunkäytön olevan vakaassa laskuluisussa, nyt puunkäytön kasvun käyrät osoittavat jyrkästi kaakkoon. hurjimmissakin puunkäytön skenaarioissa kasvu ylittää reilusti hakkuiden määrän. ”Eksoottiset havupuut käydään tutkimuksissa tarkkaan läpi. Näin se taitaa olla 2010-luvullakin. Joensuu on ollut vuosia metsäntutkija Antti Asikaisen työpaikka. Luonnonvarakeskuksen professorin virkaa Joensuussa hoitavan Asikaisen metsäntutkimusaiheista kansainväliseksi lomittuu myös ilmasto, kuten puun käytön vaikutukset Suomen kasvihuonekaasutaseisiin. Energian ja ilmaston ohella metsäprofessorin tutkimusaloihin kuuluu suomalainen metsäteknologiateollisuus. AJANKOHTAINEN KOLUMNI Suomen metsät ja metsävarat Euroopassa laajemminkin ovat joutuneet taas kerran monitasoisen ja -arvoisen keskustelun ja kaupankäynnin kohteeksi. Ratkaisua ovat ehdottaneet allekirjoittaneen lisäksi lukuisat muutkin asiantuntijat, ja askeleita tähän suuntaan on otettu myös käytännössä. Silti pelätään lisähakkuiden vaarantavan metsien monimuotoisuuden, vaikka tilanne on ainakin valoa vaativien kasvilajien kannalta täsmälleen päinvastainen. Metsäekonomian kursseilta kaukaa 80-luvulta jäi mieleeni, että eräs nopeimmin itsensä takaisin maksava metsäinvestointi on lähellä päätehakkuuikää olevan metsän lannoittaminen. ??. Harmi vain, että puulajin vaihto pohjoisella pallonpuoliskolla vaaditussa mittakaavassa ei ole mahdollista. Ne myytiin Uimaharjun tehtaalle”, Asikainen muistelee. Sinänsä puuta on koko EU:ssa enemmän kuin vuosisatoihin, ja kasvu ylittää reilusti nykykäytön. ”Toistaiseksi ei täsmälleen tiedetä, miten sopimus vaikuttaa EU:n kautta jäsenvaltioihin ja miten sitä tulkitaan”, Asikainen kertoo. Niitä mietitään erityisesti heikkotuottoisille, maanviljelyksen ulkopuolella oleville peltomaille, joilla on yleensä yritetty kasvattaa nopeakasvuisia lehtipuita.” Metsäntutkija on kotoisin pienviljelytilalta Rääkkylästä Pohjois-Karjalasta. ”Puu liikkeelle” on hallituksen kärkihanke. ”Suomella on johtava markkina-asema Euroopassa niin metsäteknologiassa kuin esimerkiksi metsäkoneiden tuotantomäärissä.” Uutta eksoottisista havupuista Asikaisen vetämässä Pohjoinen vihreä biotalous -ohjelmassa pohditaan keinoja puuntuotannon kasvattamiseksi. Vaikka Asikainen tutkii esimerkiksi sitä, mihin suuntaan metsäenergian käyttö kehittyy Suomessa, bioenergiatrendi näkyy joka puolella. Tähän mennessä ulkomaalaisia puulajeja ei ole pystytty juurruttamaan Suomeen laajamittaisesti, vaikka moni eksoottinen puu on menestynyt hyvin Keski-Euroopassa. ”Hollantilaisten ja englantilaisten on vaikea ymmärtää, että Suomessa käytetään pelkästään paikallista biomassaa, jos heillä se tuodaan valtameren ylitse”, sanoo kansainvälisissä metsäenergiaprojekteissa Suomen edustajana toiminut tutkija. Metsät ovat yhä Asikaisen isän hallinnassa. Itäisessä Suomessa ihmiset ymmärtävät edelleen, mitä metsä, metsätalous ja metsäteollisuus merkitsevät, professori sanoo. Toisaalla taas vaaditaan , että puun käyttöä on leikattava tuntuvasti ja hiili säilöttävä metsiin ilmastonmuutosta hidastamaan. Itse asiassa varjolajien voittokulku tulee jatkumaan, sillä Hakata, säästää vai kasvattaa lisää. Myös Asikaisen omat pojat ovat jo käyneet tutustumassa istutukseen ja raivaukseen. Vastaus on yksinkertainen: lisätään puuntuotantoa kestävästi ja kannattavasti. Hän oppi käytännön metsätöihin kotitilan metsissä. Siten vastaus otsikon kysymykseen on, että hakataan, investoidaan takaisin metsään ja kasvatetaan lisää, jotta voidaan osalla pinta-alasta myös säästää puuta. Pariisissa viime vuoden lopulla solmitulla ilmastosopimuksella tulee olemaan omat vaikutuksensa metsien käyttöön. Sitten on niitäkin, jotka vaativat, että tummanvihreät pohjoisen havumetsät olisi hyvä hakata aukeaksi, jolloin ne eivät sitoisi keväisin auringon säteilyä vaan heijastaisivat hakkuuaukoilla olevan lumen kautta lämmön takaisin avaruuteen torjuen ilmaston lämpenemistä. Pojan urakkana on tällä hetkellä polttopuiden teko mökillä. AJASSA 5 31. Monet Metsälehden kolumnistina aloittavan Antti Asikaisen tutkimusaiheista sivuavat suomalaismetsän lisäksi kansainvälistä metsämaailmaa. Välimuoto tästä on, että korvataan kuuset ja männyt lehtipuilla, joissa ei talvella ole lehtiä, jolloin maassa oleva lumi heijastaa kuumottavaa säteilyä avaruuteen. ??. Lisäksi ratkaisun pitäisi olla sellainen, että se on todella toteutettavissa ja että Suomen sadat tuhannet ja Euroopan miljoonat metsäomistajatkin voisivat lähteä sitä toteuttamaan metsälöissään. Mikä olisi sellainen kompromissi, joka ratkaisisi kaikki nämä ongelmat yhdellä kertaa, ilman että kukaan joutuisi suuremmin kärsimään. ”Kesällä kerättiin tuulenkaatopuita, jotka sahattiin kahden metrin pölleiksi. » Kansallisen ilmastopaneelin jäsen ja Pohjoinen vihreä biotalous -ohjelman vetäjä FAKTA
Maankohoamisrannikot olivat jokseenkin hyödyttömiä, laidunkäyttöä lukuun ottamatta. ”Ruotsissa tilojen jakamista on rajoitettu erilaisilla säädöksillä, joten Suomen tilanne on ihmisten vapaan päätöksenteon tulosta”, Kokkonen huomauttaa. Vaihtoehtoina on, että maanomistus pidetään, mutta ostopalveluja käytetään enemmän. ”Maa jää kuitenkin maaseudulle, ja yhä useammin omistaja on kaupungissa.” Mitä tapahtuu metsätaloudelle. » Harrastukset metsästys, järjestötoiminta, kirjallisuus, pienimuotoinen metsänhoito. Parhaat tuulivoimaloiMetsänvuokraus tulee Kaupungistuminen muuttaa suhdetta maanomistukseen, uskoo Maanmittauslaitoksen pääjohtaja. ”Jos meiltä tilataan sadan hehtaarin tilan jakaminen kymmeneen osaan, niin teemme sen silmän värähtämättä.” Usein verrataan, että Suomessa metsänomistusten keskikoko on 30 hehtaaria, kun Ruotsissa se on 50 hehtaaria. Hän korostaa, että maanomistajat tekevät päätöksensä omista lähtökohdistaan, jolloin ne ovat aina oikeita. Sitten vaurastunut kansa innostui kesämökeistä ja vesijätöistä tuli arvokasta tonttimaata. Se kertoo, että maa on muuttunut tunteesta tuotannon välineeksi. Janan toinen pää on omistuksesta luopuminen, mikä luo tilaa metsätalousyrittäjyyden kasvulle. ”Yhteismetsät ovat leimallisesti Itäja Pohjois-Suomen asia, ja juuri niiltä alueilta on eniten muuttanut ihmisiä pois.” Metsänvuokraus realismia Kokkonen uskoo myös, että metsänvuokrauksesta tulee aivan uusi hallintamuoto. Turvetuotanto alkoi 20–30 vuotta myöhemmin, ja suot nousivat arvoon arvaamattomaan. » Kotoisin Kärsämäeltä, asuu Vihdissä. Alkumetreillä on hanke, joka yhdistää kauppojen hintatietoja erilaisten inventointien puustotietoihin. » Diplomi-insinööri. ”Vuokraus toimii pelloilla, turvetuotannossa, asuinja teollisuustonteilla. » Virkaura alkoi Haapajärven kaupungilla 1982, josta Maanmittauslaitokseen 1986. Tilakoko vapaan päätöksenteon tulosta Kokkonen ei liity metsätilojen pirstaloitumista valittavien joukkoon. Kokkonen uskoo, että teknologia tuo siihen ratkaisun. Tuloksia tulee aikaisintaan vuoden päästä.. Suunta on tunteesta tuotannon välineeksi. Niitä ei tarvita määrällisesti enempää, mutta niiden koko voisi kasvaa. ”Viimeinen isojako 1950-luvulla Kuusamossa meinasi jäädä kesken, koska kukaan ei halunnut vaikeasti korjattavia Rukan rinteitä.” Matkailukeskuksen rakentaminen alkoi seuraavalla vuosikymmenellä, ja nyt ne ovat kunnan arvokkaimpia tontteja. Maanmittauslaitos haluaa edistää metsätilojen kauppaa hintaseurantaa parantamalla. On arvioitu, että vuoteen 2030 mennessä maalta kaupunkeihin muuttaa 400 000 ihmistä, ja maahanmuuttajat vielä heidän lisäkseen. den paikat eivät ole ihan rannikolla, vaan tuulta nostavilla sisämaan kohoumilla, usein metsätaloudellisesti vähäarvoisilla karuilla kalliokoilla. MAALISKUUTA 2016 u NRO 6 Arvo Kokkonen » Ikä 60 vuotta. Vuokrauksessa on oleellista metsän arvon määrittäminen sopimuksen alkamisja päättymishetkellä. Kolme aikuista lasta. Kuka tietää, vertailukohtaa ei ole. AJASSA 6 31. Lähtökohtana on kansainvälisestikin poikkeuksellisen vahva tunneside maanomistukseen. Ääripäiden välillä ovat yhteismetsät, joista Kokkonen puhuu mielellään. Jotain samaa tulee tapahtumaan metsätaloudessa. ”Kaikki muu maankäyttö on vaikeasti ennustettavaa, jopa sattumanvaraista.” Kokkonen pohtii, että energia saattaa olla seuraavien muutosten ajuri. Maankäyttömuodoista metsätalous on kuitenkin ollut lähes ainoa, jossa on ollut jatkuvuutta. » Maanmittauslaitoksen pääjohtajan 7-vuotinen määräaikainen pesti alkoi 2012. FAKTA HAASTATTELU MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuvat M aanmittauslaitoksen pääjohtaja Arvo Kokkonen pohtii, miten yhteiskunnan isot muutokset kuten kaupungistuminen vaikuttavat maankäyttöön. ”VIIMEINEN ISOJAKO KUUSAMOSSA MEINASI JÄÄDÄ KESKEN, KOSKA KUKAAN EI HALUNNUT RUKAN RINTEITÄ.” Metsätalous on ainoa maankäyttömuoto, jossa on jatkuvuutta. Kun sotien jälkeen perustettiin asutustiloja, joidenkin oli uhrauduttava ottamaan tuottamattomia avosoita. Kaikki muu on vaikeasti ennustettavaa, jopa sattumanvaraista, Arvo Kokkonen sanoo. Maankäyttömuutosten sattumanvaraisuus Muutosten takana on ollut jotain muuta kuin maan biologinen tuottokyky. Miksi se ei tulisi metsätalouteen?” Pelloista 40 prosenttia on vuokrattuja. Maanhintojen suhteet muuttuneet aina Kokkonen kertoo esimerkkejä, kuinka maanhinnat ovat aina muuttuneet ennakoimattomalla tavalla
Yli viiden tonnin maakuntia ovat Päijät-Häme, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso. Tilastossa eivät ole mukana ne noin 130 000 metsänomistajaa, jotka eivät palauttaneet metsäveroilmoitusta ja joilla ei ilmeisesti ollut mitään metsätaloustoimintaa. Luotettava. Metsätalouden maakuntaan tuoma tulospotti, jossa on otettu huomioon kustannukset ja kemeratuet, oli suurin Etelä-Savossa – lähes 180 miljoonaa euroa. Metsänomistajien tienestit kasvoivat Metsänomistajan keskimääräinen metsätulo vuonna 2014 oli 3 353 euroa. Joustava. 050 491 5180 Mikko Salonen, p. Blom on Suomen johtava ilmakuvaaja ja metsien inventointipalvelujen tuottaja. Tiedätkö, mitä metsässä tapahtuu. Blom Kartta Oy Pasilanraitio 5 00240 Helsinki Puh 010 322 8940 Email: info.fi@blomasa.com blomkartta.fi MIKKO HÄYRYNEN METSÄNOMISTAJIEN metsistään saamat pääomatulot olivat viimeisimmässä, vuoden 2014 verotuksessa keskimäärin 3 353 euroa, Tilastokeskuksen viime viikolla julkaisema maaja metsätalousyritysten taloustilasto kertoo. Blom. Edellisvuoteen verrattuna tulos aleni 3,1 prosenttia. Hehtaaritulos jäi alle sadan euron Kainuussa ja kaikissa Pohjanmaan maakunnissa. Pienimmät, alle kahden tonnin metsätilit tehdään Pohjois-Pohjanmaalla, ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja Lapissa. Etelä-Karjalassa yllettiin lähes samaan ja myös Kymenlaaksossa tulos oli yli 200 euroa. AJASSA 7 31. Lapissa, Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla tulospotti jäi alle 50 miljoonan euron. Korkeinta hehtaarikohtaista tulosta, lähes 245 euroa, tehtiin Kanta-Hämeessä. Hehtaarilta euroa vaille satasen Vuodelta 2015 ei ole verotietoja, mutta Luonnonvarakeskuksen ennakkotietojen mukaan yksityismetsätalouden liiketulos oli 1,3 miljardia euroa, mikä metsämaan hehtaaria kohden laskettuna tekee 99 euroa. Vuotta aiemmin verotettavaa kertyi viimeiselle riville 236 euroa vähemmän. Ilmakuvaamme vuosittain kymmeniä tuhansia neliökilometrejä metsäalan ortokuvaja inventointitarpeisiin. Metsäveroilmoituksen jättäneitä on himpun verran yli 270 000, mikä on noin 1 400 enemmän kuin vuotta aiemmin. Tuoreilla ilmakuvilla ja inventointiaineistoilla autamme sinua tehostamaan toimintaasi, saavuttamaan kustannussäästöjä ja varmistamaan laadukkaan lopputuloksen asiakkaillesi. Maakuntien väliset kannattavuuserot ovat suuria. 040 5410 295 Osaava. Metsätili kuukausipalkan verran Keskimääräinen metsänomistaja verotietojen perusteella Euroa 2013 2014 Puunmyyntitulot 5 427 5 829 Korvaukset ja tuet 193 249 Puutavaran oma käyttö 7 7 Metsävähennys ja varaukset 837 886 Muut metsätalouden pääomatulot 145 162 Menot 1 601 1 779 Poistot (koneet, rakennukset, ojat) 200 210 Muihin tuloihin kohdistuvat menot 25 27 Korjauserät 8 9 Puhtaat pääomatulot 3 117 3 353 Lähde: Tilastokeskus 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 Etelä-Savo Päijät-Häme Etelä-Karjala Kymenlaakso Kanta-Häme Keski-Suomi Pohjois-Savo Pirkanmaa Pohjois-Karjala Uusimaa Satakunta Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Kainuu Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Lappi Lähde: Tilastokeskus Etelä-Savossa tehdään tiliä Metsätalouden verotettavat pääomatulot keskimäärin 2014, euroa. Tilastokeskuksen yliaktuaari Juhapekka Kyllösen mukaan se kertoo metsätilojen pirstoutumisesta. Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa tulos oli 120 miljoonan euron tienoilla. Metsätilallisen, jolla ei ole peltoa edes poisvuokrattuna, verotettava metsätili jää alle 40 prosenttiin viljelijän tilistä, 2 399 euroon. Haluatko tarkkaa tietoa siitä, missä metsät vaativat käsittelyä tai puusto on hakkuukypsää. Ota yhteyttä niin laajennamme maailmaasi. Aktiiviviljelijät tekevät isoimmat metsätilit, keskimäärin 6 161 euroa, mikä selittyy tilakoon erolla. Suurimmat viivan alle jäävät metsätulot metsänomistajaa kohden laskettuna ovat Etelä-Savossa, 6 409 euroa. Lasse Turunen, p. Talouden tahmeana aikana runsaan seitsemän prosentin korotukseen on syytä olla tyytyväinen. MAALISKUUTA 2016 u NRO 6 Ovatko ilmakuvasi vanhoja ja epäselviä. Pienten lukujen mutta suurten alojen Lapissa hehtaarikannattavuus oli 25 euroa. Syynä olivat kantohintojen lasku ja supistuneet hakkuut
”Toimitimme Ruotsiin Kalmariin ostoskeskuksen yhteyteen 200 metriä pitkän puusillan. Meiltä tilataan noin 20 siltaa vuodessa, eli teollinen toiminta ei elätä edes yhtä toimijaa.” Kotimaiset referenssikohteet olisivat tosi arvokkaita puusiltojen osaamiseen panostaneelle yhtiölle. Esimerkiksi Norjassa halutaan tehdä puusta jopa 1 200-kuutioisia liimapuusiltoja rautateille.” Ongelmana asenteet Tekijöiden osaamisesta ei homma jäänyt kiinni. Moskovaan toimitimme liimapuisen tennishallin, ja uskomme että sikäläinen urheiluministeriö rakennuttaa niitä lisää”, Kopra kertoo. ”Lähdemme siitä, että uutta siltaa korjataan vasta 40– 50 vuoden kuluttua. Versowoodin ihmiset tapasivat tien suunnittelijoita ja tiehallinnon virkamiehiä lukuisia kertoja. MARTTI LINNA Yksikön päällikkö Minna Torkkeli Liikennevirastosta myöntää, että monille siltoja rakentaville urakoitsijoille puu on vieraampi materiaali kuin teräs tai betoni. Venäjällä on vientimahdollisuuksia sekä lähialueiden siltarakentamisessa, että laajemminkin liimapuuhun perustuvassa rakentamisessa. Sama juttu metsäteillä ”Tiehallinnolla ei tilaajana ollut mitään sananvaltaa siinä vaiheessa, kun aliurakoitsijat päättivät pilkkoa siltahankkeet aliurakoihin. Tulevaisuudessa ongelmia voi tulla, jos kreosootti kielletään puunkyllästysaineena.” Torkkelin mukaan siihen, miksi E18-tielle tuli vain yksi puinen silta, on monia syitä. Kopra uskoo, että tulevaisuudessa siltarakentamiseen kuuluvat itsestään selvinä pitkäaikaiset hoito-, kunnossaja ylläpitopalvelut. Sama koskee myös Metsähallitusta. Painekyllästetystä mäntyliimapuusta rakennetut sillat ovat silti kantokykyisiä ja soveltuvat hyvin raskaan liikenteen käyttöön. ”Ongelmana on, että meiltä puuttuu yhteinen tahto ja vähättelijöitä riittää”, toimitusjohtaja Kopra harmittelee. MAALISKUUTA 2016 u NRO 6 MARTTI LINNA, teksti ja kuva K ahden vuoden päästä Etelä-Suomen halki voi huristella E18-moottoritietä pitkin Turusta Vaalimaalle. 30 vuotta puusiltoja valmistanut Versowood Oy teki paljon töitä sen eteen, että edes osa moottoritien ylittävistä 200 sillasta olisi puurakenteisia. Olemme mukana yhteispohjoismaisessa projektissa, jossa tutkitaan siltojen elinkaaritehokkuutta. Jopa 30-metriset puusillat voidaan tehdä valmiiksi tehtaalla, ja asentaa kokonaisina paikoilleen. Oikein käytettynä puu ei ole silloissa sen kalliimpaa kuin muutkaan materiaalit.” Ennakkoluulojen hälventämiseksi Versowood on ollut halukas myymään siltatoimitustensa päälle täydelliset huoltopaketit. ”Monesti on helpompaa rakentaa tutulla ja turvallisella tavalla. Muiden hankkeiden tiimoilta on tullut myös epäilyjä siitä, että rakentajan kate jää pienemmäksi silloin, jos paikalle tuodaan valmis puinen silta.” Torkkeli muistuttaa, että puusiltoja rakennetaan kuitenkin koko ajan. Tarjosimme sinne toimivia puuratkaisuja metsäautoteille. He vaativat toista toimittajaa, jotta sillat voitaisiin kilpailuttaa. Kokemusperäinen tieto liittyy pääosin vanhoihin, ehkä joskus 60-luvulla rakennettuihin siltoihin. Sen määritteleminen, mikä rakennusmateriaali on elinkaarianalyysissa ympäristön ja kustannusten kannalta paras, on kinkkinen juttu. Niistä on sekä huonoja että hyviä kokemuksia. METSÄSTÄ 8 31. Muualla maailmassa kun tunnutaan tunnistavan Suomea paremmin puurakentamiseen liittyvät edut. Se on jäämässä ainoaksi. ”Lopulta saimme lupauksen kymmenen puusillan tilauksesta”, Ville Kopra kertoo. Rakentajilla on suuri valta asiassa. Lajinsa ainoa Puinen kaarisilta komeilee E18moottoritien päällä Pyhtäällä. ”Ei puusiltaa voi verrata erikoiskohteena betonisiltaan, ja sitten ampua alas. Sen rakentajan mukaan puusiltojen ongelma ovat tilaajien asenteet.. Hän harmittelee E18tien puusiltojen kovaa kohtaloa. ”Usein ongelmat liittyvät kosteuteen, eli esimerkiksi puusiltojen lahovaurioihin. Liimaustekniikan kehittymisen ja uusien rakenneratkaisujen ansiosta kevyt puusilta ei tarvitse massiivisia perustuksia. Yksi saatiin, ja siihenkin tuli kansi betonista. Versowoodin tyyppisilloilla on myös Liikenneviraston hyväksyntä. Kaikki hyvät tavoitteet unohdettiin. Versowood Oy:n toimitusjohtajan Ville Kopran mukaan yhtiön oma tavoite oli, että jopa viidesosa silloista voisi olla puisia. Pitää verrata investointija käyttökustannuksia, sekä sillan käyttöikää koko sen elinkaaren ajalta. Silläkin on laskelmissa merkitystä, tuleeko siltaan käytetty teräs norjalaiselta terästehtaalta jossa käytetään vesivoimaa, vaiko vaikkapa Kiinasta.” Elinkaari on vaikea juttu Ainoa E18-moottoritien ylittävä puusilta on Pyhtäällä. ”Julkisen sektorin tulisi ottaa hankinnoissaan huomioon hinnan ohella tuotteiden ekologisuus, uusiutuvuus, kotimaisuus ja vähähiilisyys
”Kaikkia suunniteltuja leimikon osia ei taideta ennättää tälle talvelle tehdä loppuun, koska kevät painaa päälle”, kertoo metsätilan omistaja Juhani Simonen . Reposaaren koeala » Kertymät kuudesta harvennuksesta: 274,40 m 3 /ha » Kertymä päätehakkuussa: 223,30 m 3 /ha » Kokonaistuotos / 52 v: 497,60 m 3 /ha » Keskimääräinen kasvu / 52 v: 9,5 m 3 /ha/v » Tukkipuun osuus päätehakkuussa: 66,1% » Päätehakkuurunkojen tiedot (260 r/ha) Keskiläpimitta (D 1,3): 29 cm Keskipituus: 31,75 m Rungon keskikoko: 0,858 m 3 Tässä kaatuu historiallinen istutuskoivikko Kun koivunistutusta ryhdyttiin 60-luvulla kokeilemaan, taimet eivät kelvanneet edes ilmaiseksi. Ollaan saarisavotalla Joensuun kaupungin Onkamon kylän Reposaaressa. FAKTA Reposaari Jatkuu seuraavalla aukeamalla.. 9 31. Kyseessä on päätehakkuu entiselle pellolle 52 vuotta sitten istutetussa koivikossa. MAALISKUUTA 2016 u NRO 6 AJASSA ARI KOMULAINEN teksti ja kuvat U udenkarhea Komatsun moto hakkaa sujakkaa vaneritukkiluokan koivikkoa
Kaksi viimeistä harvennusta Simonen on tehnyt omin päin, kun Metlan vetämä tutkimus rahapulan vuoksi lopettiin. Syy paljastui vasta Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tutkimuksissa 90-luvun alussa – boorin puute, jota koivuntaimikoissa on metsäammattilaisenkin vaikea tunnistaa ajoissa. Onneksi apuun tuli vuosikymmeniä puutavaraa saaresta kuljettanut Pentti Puumalainen traktorikäyttöisellä pumpullaan. "ISTUTUSTIHEYS OHJEESSA OLI 2 500 TAINTA HEHTAARILLE, KUN SE NYKYÄÄN ON 1 600 TAINTA." Ruskotäpläkärpänen on jättänyt jälkensä. Lehtitikaskuoriainen turmelee koivun tyviosuuden 2–3 metrin korkeuteen. Ajatus tuntui hullulta tuolloiseen koivun menekkiin suhteutettuna. Keskus jakoi koivuntaimia Pohjois-Karjalaan 40 000 kappaletta niin, että maksettavaa jäi kokeiluun osallistuville vain rahti. Yhteensä harvennuskertoja on ollut kuusi. Aluksi Simonen nosti vettä jäätielle heikkotehoisella polttomoottoripumpullaan. MAALISKUUTA 2016 u NRO 6 Saarihakkuuta varten tarvittiin jäätie. AJASSA 10 31. Tuosta 40 000 kappaleen erästä Simoselle jäi 22 000 kaksivuotista koivun avojuuritainta, jotka eivät olleet muille kelvanneet. Samalla kun koeala mitattiin, siihen leimattiin harvennus. 12 jäädytyksellä jään paksuus saatiin 80 senttiin, mikä kantaa 30 tonnin kuorman. ”Ehtona oli, että viljelyalue oli vähintään puoli hehtaaria ja että istutus ja hoitotyöt tehtiin Metsätutkimuslaitoksen ohjeiden mukaan”, Juhani Simonen muistelee. Metlan koeala Metsäntutkimuslaitos (nykyisin osa Luonnonvarakeskusta) perusti paikalle viitisentoista vuotta koivujen istutuksen jälkeen 20 aarin kestokoealan. Vaikka myöhäisemmät harvennukset on tehty ohjeiden mukaan, niin alaoksat kuivuivat nopeammin kuin puille olisi terveellistä.” Kolme vuotta sitten ennakoitiin päätehakkuuta tekemällä verhopuuhakkuu, ja koivujen alle istutettiin samalla kuusentaimet. ”Ensimmäinen harvennus hieman viivästyi, kun koivukuidulla ei ollut kysyntää ja koivut pääsivät kasvamaan raippamaisiksi. Kaksituhatta tainta meni samassa saaressa veljen laidunalueiden metsittämiseen. Motoyrittäjä Pasi Puumalainen ja metsänomistaja Juhani Simonen suunnittelevat hakkuuta.. ”Istutustiheys ohjeessa oli 2 500 tainta hehtaarille, kun se nykyään on 1 600 tainta hehtaarille tai jopa alle. Niillä metsitettiin keväällä 1964 kahdeksan hehtaaria entisiä peltoja. Mittauksia ja harvennuksia tehtiin Metlan johdolla vielä kaksi lisää noin viiden vuoden välein. Sen sijaan alavammille savikkopelloille istutetut koivut kärsivät hivenainepuutteesta.” ”Silloin 60ja 70-luvuilla ei tiedetty, mikä taimistoa vaivaa, kun nuoret parimetriset koivut pensoittuivat ja nuorten kuusien vuosikasvaimista saattoi kolmekin ylintä kuivaa yhden kesän aikana”, Simonen muistelee. Simonen on leimannut kuoriaisen vaurioittamat puut kolmen metrin lahokannoiksi, ja ne jätetään kasvavan kuusentaimikon sekaan lahoamaan pystyyn. Yllättävä koivukokeilu Talvella 1963–1964 Suomen vaneriteollisuuden alainen Koivukeskus julkisti hankkeen koivuntaimien istuttamiseksi yksityismetsiin. Nyt koivuissa on alkanut esiintyä lahovikaisuutta ja lehtitikaskuoriaiset ovat iskeytyneet ulkoapäin terveisiin, elävälatvuksisiin koivuihin. Nämä koivut, jotka istutettiin tähän talon ympärille perunaja viljansänkipelloille, ovat kasvaneet kohtuullisen virheettömiksi
Lisäksi taimituotannossa alettiin siirtyä paljasjuuritaimista paakkutaimiin, mikä helpotti istutustyötä ja lisäsi istutusten onnistumista. Sen jälkeen koivunistutus lisääntyi nopeasti, ja 1974 koivua istutettiin jo 8 000 hehtaarille. Siitä lähti liikkeelle nykyinen koivumetsätalous", kertoo Luken tutkija Anneli Viherä-Aarnio . Pellonmetsitystä tuettiin taas, ja tutkijat arvioivat, että virheistä oli opittu sen verran, että koivunistutusta uskallettiin kokeilla uudelleen. Seuraavana keväänä saareen istutettiin koivikko, jonka päätehakkuun aika on nyt koittanut.. Koivun suosio on jälleen hienoisessa nousussa. 1990-luvulla kokeiltiin myös hieskoivun istutusta. Kaskiviljelyn aikana syntyneet koivikot ja koivusekametsät alkoivat huveta, ja vaneriteollisuus huolestui raaka-aineen riittävyydestä. Kuusen ja männyn viljelymääriin koivu ei ole yltänyt edes huippuvuosinaan. Yksittäinen huippuvuosi istutusmäärissä tosin koettiin vielä 1990-luvun puolivälissä. Tutkijoiden mielestä koivun viljelyä kannattaisikin lisätä. Syynä oli Niemistön mukaan hirvikannan kasvu. kt Juhani Simonen osti yhteensä 46 hehtaarin saaren yhdessä veljensä kanssa vuonna 1963. Pelloilla oleellista heinäntorjuntaakaan ei osattu, mistä seurasi myyräja laikkutautituhoja", sanoo Luken jalostusmetsänhoitaja Risto Hagqvist . Taustalla oli EU-jäsenyyden tuoma pellonmetsityksen lisääntyminen. Myös pellonmetsitys oli silloin vilkasta. "KOIVUA ISTUTETTIIN VÄÄRILLE KASVUPAIKOILLE JA HUONOSTI VALMISTELTUUN MAAHAN." Lähde: Luke ja Koivun kasvatus ja käyttö -kirja Koivunistutuksella ja pellonmetsityksellä yhteinen tie Rauduskoivun istutuksen ja pellonmetsityksen määrät sekä hirvien arvioitu talvikanta vuosina 1970–2014 5 000 10 000 15 000 20 000 Rauduskoivun istututus Pellonmetsitys Hehtaaria 30 000 60 000 90 000 120 000 150 000 Hirvien arvioitu talvikanta 1970 -75 -80 -85 -90 -95 2000 -05 -10 2014 Yksilöä joukossa", Viherä-Aarnio sanoo. Hänen mukaansa noin puolet istutuskoivikoista kasvaa entisillä pelloilla, joilla puuston laatu on huonompi kuin metsämaalla. Ensimmäiset rauduskoivun koeistutukset tehtiin vuonna 1964. Viime vuosina koivun istutusmäärät ovat kääntyneet hienoiseen nousuun. Valittiin jalostukseen sopivia pluspuita, tutkittiin viljelymenetelmiä ja tehtiin kasvatustutkimuksia. Viherä-Aarnio ja Hagqvist arvioivat, että taustalla ovat kuusikoita vaivanneet tuhonaiheuttajat: myrskyt sekä hyönteisja sienituhot. "Pellolla niin oksaisuus kuin viatkin pudottavat puuston laatua, mutta toisaalta runkojen järeys voi nostaa sitä", hän pohtii. "Jos kuusen tilalle haluaa jonkin toisen puulajin, on koivu itsestäänselvä vaihtoehto. Syynä olivat myyrien ja hirvien koivuntaimikoissa aiheuttamat tuhot sekä istuttajien kokemattomuus. Suurimmillaan koivun istutusmäärät olivat 1990-luvun alussa. Vauhdittajana oli 1970-luvun alussa vilkkaana käynyt pellonmetsitys. Artikkelissa on hyödynnetty Metsäkustannuksen julkaisemaa Koivun kasvatus ja käyttö -kirjaa. "Kuusen kaikki tuhoriskit vain lisääntyvät tulevaisuudessa. "Vaneritehtailla kokemukset ovat olleet pääosin myönteisiä. Koivikko tuottaa huimasti enemmän kuin juurikäävän lahottama kuusikko, vaikka hirvet olisivat sitä vähän syöneetkin", Hagqvist arvioi. Kulta-aika 90-luvulla 1980-luvulla koivunistutus lähti uuteen nousuun. Se tietää helpotusta koivua käyttävän teollisuuden raaka-ainepulaan, mutta nähtäväksi jää, minkä laatuista puuta ensimmäisistä istutuskoivikoista saadaan. Pian koivua opittiin myös kloonaamaan. AJASSA 11 31. Niemistö ennakoi, että istutuskoivikoista vuosittain hakattavien koivutukkien määrä nousee kymmenessä vuodessa 200 000–300 000 Onko taas koivun aika. Kokeilu kesti kuitenkin vain muutaman vuoden. "Tutkimusohjelma eteni monella rintamalla. Lisäksi koivu on ilmastoennusteissa menestyjien LIINA KJELLBERG KOIVUNVILJELYN historiassa eletään jännittäviä aikoja: ensimmäiset istutetut rauduskoivikot ovat nyt päätehakkuuiässä. Koivunistutus kääntyi vuoden 1992 huipun jälkeen jälleen laskuun. "Koivua istutettiin väärille kasvupaikoille ja huonosti valmisteltuun maahan. Suosio kasvussa Vuonna 2014 koivua istutettiin Luken tilastojen mukaan vajaalle 3 000 hehtaarille, kylvöalan suuruus oli 80 hehtaaria. 1980-luvulle tultaessa koivua istutettiin vuosittain enää alle kahdelletuhannelle hehtaarille. Huippuvuodesta 1974 alkoi kuitenkin alamäki. Luken tutkija Pentti Niemistö on arviossaan varovaisempi. Vuonna 2014 kuusta viljeltiin noin 52 000 hehtaarille, mäntyä noin 43 000 hehtaarille. Metsäntutkimuslaitoksessa, joka nykyään on osa Lukea, käynnistettiin tutkimusohjelma rauduskoivun jalostuksen ja viljelyn edistämiseksi. MAALISKUUTA 2016 u NRO 6 kuutiometriin. Se on noin neljännes nykyään vuosittain hakattavasta koivutukin määrästä. Vuonna 1992 rauduskoivua istutettiin yli 14 000 hehtaarille. Rauduskoivua huonompikasvuista ja -laatuista hieskoivua istutettin varsinkin turvemaan pelloille. Tukkikertymä on ollut istutuskoivikoissa yleisesti jopa kymmenen prosenttia korkeampi kuin luonnonkoivikoissa", sanoo Luonnonvarakeskus Luken professori Erkki Verkasalo . Pellonmetsitys ja hirvet ovat sanelleet koivunistutuksen tahdin. Vauhtia pellonmetsityksistä Koivunviljely alkoi Suomessa 1960-luvulla. Myös rauduskoivun kylvö ja luontainen uudistaminen yleistyivät 1990-luvun alussa hetkellisesti. Viherä-Aarnion mukaan kloonitaimien tuotanto loppui kuitenkin 1990-luvulle tultaessa, sillä se tuli liian kalliiksi
41,37 . 22,91 . 52,46 . Keitele sahaa mäntyä Alajärvellä ja Kemijärvellä sekä kuusta Keiteleellä. KOKO MAA . nousussa . 18,08 . Harvennushakkuu 46,81 . 27,86 . 10,89 . 35,80 . 17,07 . 22,48 . 45,84 . ”Joulun jälkeen on painettu sata lasissa. 20,47 . 29,78 . 28,94 . Energiapuun varastot ovat isot ja ostohalut lähellä nollaa.” Metsäpäällikkö Kari Wuolijoki Keitele Groupista vahvistaa, että sahan puunhankinnassa katseet ovat kesäleimikoissa. Harvennushakkuu 48,20 . SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva V anha nyrkkisääntö siitä, että talvikorjuukelit loppuvat pääsiäisenä juhlapyhien ajankohdasta riippumatta, näyttää jälleen toteutuvan keskisessä Suomessa. KYMI-SAVO . Uudistushakkuu 56,42 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,63 . nousussa . nousussa . 34,75 . Ensiharvennus 11,62 . 17,06 . Ensiharvennus 11,79 . Hankintahinnat 52,68 . 39,90 . Hankintahinnat 56,28 . 11,16 . Hankintahinnat 55,52 . 36,13 . 43,28 . 15,26 . 25,63 . 11,20 . 44,28 . 24,29 . Eteläja Keski-Suomessa puuta korjaava yritys on pystynyt siirtämään koneitaan pohjoisemmaksi keliolosuhteiden mukaan. 41,16 . 56,13 . nousussa . ETELÄ-SUOMI . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,22 . 20,18 . 3,13 miljoonaa kuutiota Metsäteollisuuden ostot yksityismetsistä tammikuussa 2016 Lähde: Luonnonvarakeskus. 55,92 . 25,64 . 16,81 . 24,83 . 22,66 . 44,55 . 15,22 . 46,40 . Kaikkia talvikohteita emme päässeet korjaamaan.” Puu liikkuu Keski-Suomessa Keski-Suomessa on nautittu ”normaaleista” talvikorjuukeleistä. Tukin hintataso on vakaa.” Minne hinta asettuu. 33,58 . Varsinais-Suomessa talvikorjuu loppui maaliskuun alkupuolella. 17,32 . 53,11 . 36,20 . 57,03 . 15,40 . ”Siellä helmikuun vesisateet sulattivat maapohjat. 14,95 . 11,51 . 15,30 . 27,48 . ”Tilanne on Keski-Suomessa täysin toivoton. 47,76 . 28,25 . 17,08 . 55,03 . Ensiharvennus 11,38 . 21,12 . Hankintahinnat 58,69 . 15,47 . 14,52 . ”Pääsiäistä edeltävän viikon kaikki koneet olivat täysillä töissä. 28,47 . Harvennushakkuu 48,69 . Tammikuun pakkaset loivat hyvät olosuhteet”, kertoo operaatiomies Sirpa Henttonen Metsäkonepalvelu Oy:stä. 18,59 . 20,40 . 55,23 . 16,82 . Eniten kysyntää on kesällä korjattaville tukkileimikoille.” Pentinpuron mukaan havutukkien hinnat ovat viime viikkoina hivenen vahvistuneet. 15,14 . 28,52 . 17,87 . SAMI KARPPINEN METSÄNHOITOYHDISTYS Keski-Suomen toiminnanjohtaja Ilpo Pentinpuro kuvailee puumarkkinoiden tunnelmaa odottavaksi. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,71 . 16,92 . 21,50 . 17,24 . Energiapuun kysyntään ei kulunut talvi tuonut helpotusta. Uudistushakkuu 55,30 . 54,98 . ”Kuitupuun hinta on sen sijaan laskenut trendinomaisesti jo pitkään.” Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan vaikutus ei ole vielä näkynyt markkinoilla. 47,07 . ”Sekä ostajat että myyjät kyttäilevät, minne puun hintataso asettuu. 55,83 . AJASSA 12 31. 24,07 . 15,24 . 42,88 . 23,92 . 14,57 . Uudistushakkuu 54,81 . 23,90 . 46,77 . 54,18 . Saamme talvivarannon korjattua kaikkien asiakkaidemme osalPääsiäinen päättää talven Kunnon talvikelit mahdollistivat leimikoiden järkevän ketjutuksen. 18,14 . 21,56 . 31,51 . 24,54 . 38,43 . 14,97 . Ensiharvennus 11,47 . 14,15 . 21,16 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,01 . 29,07 . 16,37 . 24,88 . Uudistushakkuu 54,90 . 21,07 . 15,85 . 27,39 . ”Ostamme kelirikkoja kesäkauden korjuuseen mäntyja kuusitukkileimikoita. 22,64 . ETELÄ-POHJANMAA . 48,13 . 10,86 . Monen vetelän talven jälkeen puuta päästiin korjaamaan suuressa osassa maata erinomaisissa olosuhteissa. MAALISKUUTA 2016 u NRO 6 PUUKAUPPA Hintatilastot ovat pääsiäisen vuoksi poikkeuksellisesti viikolta 11. Harvennushakkuu 45,40 . 20,38 . 16,24 . 54,89 . 14,62 . 14,41 . Niiden jälkeen korjuumahdollisuudet oli selvitettävä leimikkokohtaisesti. 15,07 . 13,79 . 28,33 . 14,87 . 16,95 . 24,50 . 35,73
Kun maa kantaa, eikä korjuusta kertyvä puutavaralajijakauma aseta tiukkoja raameja hakkuutyölle, on leimikoiden järkevä ketjuttaminen helppoa. 14,94 . 54,34 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,51 . Uudistushakkuu 54,69 . 12,29 . 10,85 . 53,58 . nousussa . 12,52 . SAVO-KARJALA . 34,29 . 14,59 . Harvennushakkuu 43,00 . 22,53 . 41,78 . 49,90 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,42 . 27,84 . Ostomäärät viikolla 11 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Etelärannikko 19 723 Pohjanmaa 22 844 Lounais-Suomi 30 932 Häme-Uusimaa 48 896 Kaakkois-Suomi 55 102 Pirkanmaa 54 303 Etelä-Savo 74 816 Metsäkeskus Määrä m 3 Etelä-Pohjanmaa 29 550 Keski-Suomi 36 721 Pohjois-Savo 42 019 Pohjois-Karjala 53 899 Kainuu 12 546 Pohjois-Pohjanmaa 24 648 Lappi 26 990 Koivutukki Mäntytukki Kuusitukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2012 2013 2014 2015 2016 viikot 1–11, 2016 2014 Koko maan viikko-ostojen määrä Miljoonaa m³ €/m³ 1–2 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 2015 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 Kantohintojen kehitys koko maassa 10 20 30 40 50 60 Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 14,52 . ”Kaikki talvikohteita emme ehdi tänä talvena korjaamaan, sillä varantoa on kertynyt edellisvuosiltakin.” Metsänhoitoyhdistys toimittaa kuitupuun junaan eri ostajille. 16,85 . 17,19 . 16,78 . nousussa . 29,00 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Ensiharvennus Hankintahinnat 52,46 . 53,99 . Onneksi lunta on ainakin 30 senttiä, joten korjuu on onnistunut kokonaisuudessaan hyvin.” Ketjuttamalla kannattavuutta Metsä-Multia urakoi pääasiassa läntisessä Keski-Suomessa Metsä Groupille, UPM:lle, Versowoodille sekä Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomelle. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat 54,28 . 14,27 . ”Talviolosuhteista huolimatta toimintamme on tehostunut 10–15 prosenttia. 43,10 . 14,99 . 28,45 . 24,65 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 32,98 . 28,17 . 15,42 . Ensiharvennus 12,86 . 46,72 . ”Puuta varmasti löytyy”, Kellokumpu vakuuttaa. 15,91 . ”Maapohjat ovat edelleen hyvin jäässä, mutta siirrämme korjuuta vähitellen kesäteiden varsille”, kertoo korjuupalveluvastaava Sauli Kellokumpu Metsänhoitoyhdistys Kainuusta. 44,35 . 45,45 . ”Vuoden alusta maaliskuun loppuun olemme korjanneet noin 250 000 kuutiota puuta. Olemme siirtäneet konetta ajamalla leimikolta toiselle tammikuusta lähtien. 27,71 . 17,21 . ta hyvin. 18,49 . Määrästä jopa 70 prosenttia tulee harvennusleimikoilta”, Laaja kertoo Ponsse Scorpionin pukilta. 33,01 . ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI 532 993 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 11 Pääsiäinen päättää talven Metsä-Multia Oy:n johtaja Kai Laaja hyppää itsekin välillä hakkuukoneeseen, jotta tuntuma käytännön työhön säilyy. 14,72 . Ensiharvennus 10,20 . nousussa . Hankintahinnat 54,42 . Kellokummun mukaan kuitupuu on liikkunut Kainuussa kohtalaisesti, mutta etenkin ensiharvennusleimikoiden myynti-intoa jarruttaa heikko kantohinta. ”Monet metsänomistajat lykkäävät nyt ensiharvennuksia, koska kuitupuun kantohintaa pidetään liian matalana. 27,34 . 48,84 . Puihin tarrautuvasta lumestakaan ei ole juuri ollut haittaa. 17,52 . 52,67 . 14,04 . 21,51 . 27,57 . 10,24 . 41,40 . 51,21 . 25,78 . Se on edellyttänyt venymistä myös henkilöstöltä”, Laaja muistuttaa. 20,62 . 15,42 . MAALISKUUTA 2016 u NRO 6 routaa yllättävän nopeasti, kun vesi lähti liikkeelle. Yhdistyksen koneketjut urakoivat pääasiassa harvennuskohteilla. Hakkuurästejä kertyy vääjäämättä.” Äänekosken biotuotetehtaan toivotaan heijastuvan myös Kainuuseen. Puut ovat liikkuneet myös varastoista eteenpäin tavallista rivakammin, joka on lisännyt omaa työmotivaatiota”, kuvailee Metsä-Multia Oy:n johtaja Kai Laaja . 22,76 . Ainoastaan kaksi tukkileimikkoa ovat vaatineet lavettireissua.” Onnistunut ketjutus tuo suoria säästöjä sekä lisää korjuutyön tehoa ja kannattavuutta. 44,34 . 25,79 . nousussa . 40,62 . 15,40 . Hankintahinnat 54,72 . AJASSA 13 31. 52,14 . Korjuu kesäteiden varsille Kainuussa puuta korjataan edelleen täydellä teholla talvikohteilla. 55,16 . Uudistushakkuu 51,22 . 15,12 . 42,53 . Uudistushakkuu 55,37 . Harvennushakkuu 45,20 . 17,51 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. KESKI-SUOMI . 17,22 . ”Tämä koneketju on hyvä esimerkki. 13,49 . KAINUU-POHJANMAA . LAPPI . 18,87 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 49,62 . Harvennushakkuu 46,78 . 35,03 . Tammikuun kipakat pakkaset hankaloittivat konemiesten työtä, mutta muutoin keli on ollut puunkorjaajille ihanteellinen. 17,34 . ”Viikon lämmin jakso sulatti tosin
Ravinnehäiriön oireet voivat olla hyvin moninaisia. Ilman neulasanalyysia asiaa on vaikea varmistaa.. Tuhkan sisältämät fosfori, kalium, kalsium ja boori korjaavat maaperän ravinne-epätasapainoa. Parhaan tuloksen tuhkalannoitus tuottaa paksuturpeisissa havupuuvaltaisissa kasvatusmetsissä, joissa vesitalous on kunnossa. Lannoitus antaa puille mahdollisuuden hyödyntää maaperän kasvuedellytykset. ”Jos metsä ei ole ensimmäisen ojituksen ansiosta lähtenyt kunnolla kasvuun, ei tuhkakaan ihmeitä tee. Ota neulasnäyte. ”Tuhka sopii ojitusalueille, joiden maaperässä on runsaasti typpeä, mutta muiden ravinteiden puute rajoittaa puuston kasvua”, Pätynen opastaa. Oikein valitussa kohteessa tuotto palkitsee hyvin”, kuvailee Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen metsäneuvoja Ville Pätynen . Siksi noin sata euroa maksava neulasnäyte on usein järkevä ottaa. ”Lannoitus kannattaa suunnitella ennemmin metsän tarpeen ja metsänomistajan tavoitteiden kuin tukien pohjalta”, hän sanoo. Kasvua parantava vaikutus kestää jopa kolmekymmentä vuotta. Puuston pitää olla kehityskelpoista ja riittävän nuorta, jotta se reagoi lannoitukseen.” Ravinnetasapaino kuntoon Pätynen painottaa, että tuhkalannoitus on ensisijaisesti metsänhoidollinen toimenpide. Koko paketti kerralla Tuhkan maalevitys metsätraktorilla edellyttää hyvää ajouraverkostoa ja kunnon talvikelejä, jotta maastoja Tuhkalannoitus antaa potkua turvemaalle Oikein valitussa kohteessa tuhkalannoitus kannattaa ilman tukiakin. Oikein valitussa kohteessa tuhkalannoitus on Pätysen mukaan kannattavaa ilman valtion tukiakin. Männyllä neulasten kellertävä väri voi olla merkki kaliumin puutoksesta. 31. Kun metsä lannoitetaan riittävän nuorena, tuottaa lannoitus parhaan tuloksen. Metsäneuvoja Ville Pätynen esittelee männyn latvakasvainta tuhkalannoitetussa ja kunnostusojitetussa rämemännikössä. Kaikkein karuimpiin suometsiin tuhkaa ei kannata levittää. Mikäli kuviolla on selvästi silmin havaittava tai neulasanalyysillä todettu ravinnehäiriö, voi terveyslannoitukseen saada kemeratukea 40 prosenttia hankkeen kustannuksista. MAALISKUUTA 2016 u NRO 6 M E T S Ä S T Ä 14 METSÄNHOITO SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat ”T uhkalannoituksella varmistetaan, että suometsään vuosien varrella laitetuista tuotantopanoksista saadaan täysi hyöty irti
Leudot talvet ovat vaikeuttaneet merkittävästi tuhkan maalevitystä, mutta rakeistettua tuhkalannoitetta on mahdollista levittää myös helikopterilla. Parhaiten levitys onnistuu välittömästi puunkorjuun jälkeen jäätyneitä ajouria pitkin. Jos puut on korjattu jo edellisenä talvena, täytyy urat käydä polkemassa etukäteen kantavuuden varmistamiseksi. Tuhkalannoitus on järkevää toteuttaa harvennushakkuun ja kunnostusojituksen yhteydessä. Tuhkalannoitus onkin helpointa toteuttaa osana suometsän kunnostushanketta, jossa tehdään samassa yhteydessä ojalinjaja harvennushakkuu sekä kunnostusojitus. Tarkista, saako kohteelle kemeratukea. ”Lentolevitys edellyttää yleensä yhteishanketta ja yhteensä vähintään kymmenen hehtaarin kuviota varastopaikkaa kohden. MAALISKUUTA 2016 u NRO 6 puustovaurioita ei synny. 6 Ajoita lannoitus harvennushakkuun yhteyteen. ”Lentolevityksen etuna on, että sitä voidaan tehdä tehokkaasti sulan maan aikaan. Jos näin ei ole, on syytä miettiä onko kohde riittävän puustoinen lannoitettavaksi.” Vaikutus näkyy hitaasti Tuhkalannoituksen vaikutus puustossa ei näy välittömästi ensimmäisellä kasvukaudella. Kohteella ei myöskään tarvitse olla ison metsätraktorin vaatimia ajouria.” Maasta vai ilmasta. Kun lannoitettavaa aluetta on enemmän kuin kymmenen hehtaaria tai kyseessä on yhteishanke, voi rakeistetun tuhkan lentolevitys olla järkevää. Vaikutus kestää jopa 30 vuotta. Männyn latvukset osoittavat tuuhentumisen merkkejä. ”EI TUHKA IHMEITÄ TEE. Levityksen voi tehdä talvella, koska tuhka ei huuhtoudu helposti vesistöihin. Yhdistä muihin metsänhoitotöihin. Lentolevitys onnistuu ympäri vuoden. Tuhkaa levitetään kolmesta kuuteen tonnia hehtaarille. 7 Valvo, että työ tehdään sovitusti. Kohteesta ja tuhkan ravinnesisällöstä riippuen sitä levitetään kolmesta kuuteen tonnia hehtaarille. Pätysen mukaan tuhkan lentolevityksen kokonaiskustannus hehtaaria kohti liikkuu noin 500 euron hintaluokassa lentomatkasta ja lannoitettavan alueen laajuudesta riippuen. Kysy ovatko naapurit kiinnostuneita yhteishankkeesta. Tarkista kunnostusojitustarve. 3000–6000 kiloa hehtaarille. METSÄSTÄ 15 31. Vuosittainen kasvunlisäys hoidetussa metsässä voi olla 2–4 kuutiota hehtaarilla”, Pätynen luonnehtii. Maalevityksen kokonaiskustannus on Pätysen mukaan Keski-Suomessa noin 350 euroa hehtaarilta. Samoilta varastopaikoilta voidaan levittää myös keinolannoitetta”, kertoo metsäneuvoja Ville Pätynen. Selvitä ravinnetasapaino neulasanalyysillä. Ravinteet liukenevat tuhkasta hitaasti, joten puuston kasvu alkaa elpyä 2–5 vuoden kuluessa. ”Harvennushakkuusta kertyvä tulo kattaa yleensä kustannukset. ”Männyillä latvukset tuuhentuvat ja neulasten väri muuttuu tummemman vihreäksi. Maalevityksessä käytetään joko rakeistettua tuhkalannoitetta tai itsekovetettua vedellä kostutettua tuhkaa. Talvella 2013 tehty tuhkalannoitus on innostanut kuusen kasvuun. ”Tämä edellyttää töiden huolellista suunnittelua, jotta puunkorjuun, tuhkatoimituksen sekä levityksen aikataulut osuvat yksiin.” Kolmesta kuuteen tonnia hehtaarille Tuhkalannoitukseen käytetään kotimaisilla voimalaitoksilla syntyvää puuntuhkaa. Vaikutus näkyy 2–5 vuoden kuluttua. Vinkit tuhkalannoitukseen Suunnittele suometsän kunnostus huolella. Tuhkan saatavuus vaihtelee eri osissa maata, joten lannoituksen hintaan vaikuttaa lannoitteen kuljetusetäisyys käyttöpaikalle. PUUSTON PITÄÄ OLLA KEHITYSKELPOISTA JA TARPEEKSI NUORTA.”
Repolainen on sopeutunut elämään suurempiensa varjossa. Sitähän piti ryhtyä seuraamaan. Ei pidä elämöidä jos lähistöllä asustelee ilves tai susi. MAALISKUUTA 2016 u NRO 6 METSÄSTÄ Luontokuvaaja kuuli lähiseudulla elävästä kettupoikueesta. Suuret korvat kertovat tarkasta kuulosta. Se ei astu risujen päälle, eikä tee yhtään turhaa liikettä väistellessään oksia ja pujotellessaan tiheiköissä. KETTUJEN KESÄ Kettu luottaa vaistoihinsa. BENJAM PÖNTINEN,, teksti ja kuvat N uori kettu sovittaa askeleensa kuin balettitanssija. Ketun liikehdintää voisi verrata enemmän kissaan, eikä sen lähisukulaiseen koiraan. Ne ovatkin tarpeen pikkunisäkkäitä metsästettäessä.. 16 31. Pääsin seuraamaan kettujen elämää lähietäisyydeltä lähes kolmen kuukauden ajan
Elokuuhun mennessä olin ominut punaturkit itselleni kokonaan. Ne olivat pikemminkin uteliaita. Elokuun lopulla eräs tunnettu kuusamolainen kuvaajaguru istui illan odotellen, mutta ei nähnyt repolaisista vilaustakaan. Tästä huolimatta minulla oli kaksijakoinen mieli: ensinnäkin halusin valokuvata kettuja ja toisaalta pelkäsin, että ne tottuvat minuun ja menettävät ihmispelkonsa. Kuitenkin epäilykseni kohdistuivat enemmän johonkin petoon. Kun huomasin pääseväni lähemmäksi käytin yhä lyhyempiä linssejä ja viimein laajakulmaa. Pyrin ottamaan enemmän maisemallisia kuvia, jossa eläin olisi osa metsää. Pelkäsin, että pennut tottuvat ihmisiin liikaa ja siksi houkuttelin ne kauemmaksi metsään. Päivä päivältä ne alkoivat luottaa minuun yhä enemmän. MAALISKUUTA 2016 u NRO 6 METSÄSTÄ Kaikki sai alkunsa, kun kuulin naapurin isännältä lähiseudulla elelevästä kettupoikueesta. Itse asiassa kävikin toisin päin. Iltaisin siellä kävi vieraita tuoden kaikenlaista syötävää. Joskus unohdin kuvaamisen kokonaan, kun seurasin niiden touhuja ja riitelyä ruokapaloista. Minulla oli toinen kamera valmiina jalustalla ja laukaisin kädessä. Ihmeissäni kävelin perässä ja mitä näin: Tuttu pariskunta istui autossa ja rouva heitteli ketuille kakunpalasia. Ne eivät koskaan ottaneet ruokaa kädestäni, mutta jos olisin halunnut, olisin voinut napata ne syliini, niin lähellä ne monesti olivat. Olin kuvannut kahta pentua jo jonkin aikaa, kun ilman varoitusta molemmat ryntäsivät pois ja ”JOSKUS UNOHDIN KUVAAMISEN KOKONAAN, KUN SEURASIN PENTUJEN RIITELYÄ RUOKAPALOISTA.” KETTUJEN KESÄ juoksivat tien mutkan taakse. Tuolloin elettiin heinäkuun toista viikkoa. Kohteen kanssa luottamuksen rakentanut kuvaaja saa nauttia luontokuvauksen iloista lähietäisyydeltä. Minusta oli tullut niille jonkin sortin keinoemo. Ongelmaksi muodostui useasti se, että pennut olivat liiankin lähellä. Tähän sai yllykkeen viljelystiellä sattunut tapaus. Ne söivät suurella halulla kaikkea mitä niille tarjosin: kalaa, koiranruokaa ja teitten varsilta löytämiäni kuolleita eläimiä. Tämän päivän Suomessa nämä kaikki vaihtoehdot ovat mahdollisia, liikenne kaikkein ilmeisin. Olin näkevinäni pennun katseessa noloutta ja anteeksi pyytelyä, että se oli ylittänyt sen rajan, jonka olimme sanattomasti sopineet. Kuvasin niitä melko tiiviisti koko kesän ajan ja ihmettelin kuinka nopeasti ne kasvoivat ja muuttuivat reilussa kuukaudessa ”oikeiden” kettujen näköisiksi. Tämä siksi, että yhdellä pennuista oli häntänsä tyvessä pahannäköinen haava. Yhdistin pennun vamman emon katoamiseen. Kesän aikana minulla kävi useita kuvaajakollegoita vieraana ja kettuja kuvaamassa. Pentujen nahistelussa oli paljon yhtäläisyyksiä ihmislasten ja varsinkin sisarusten väliseen nahisteluun. Toin tullessani niille kaikenlaista syötävää. Onneksi näin ei käynyt. Luottamus kasvoi Lähestyin pentuja aluksi varovasti, mutta ne eivät oikeastaan pelänneet. Olin tehnyt erittäin rasvaisen voileivän houkuttimeksi ja asetin mehupullon leivän viereen ja jäin odottelemaan repolaisen lähestymistä. Ensimmäisinä viikkoina kuvasin niitä vähän liikennöidyn viljelystien varrella, joka sattui olemaan erään kyläläisen lenkkipolku. Luontokuvaajalle mahdollisuus kuvaamiseen ilman piiloutumista on suuri etu. Aluksi kuvasin kauempaa pidemmillä objektiiveilla. Syksyn tullessa erityisesti urospennut saattavat lähteä pitkillekin vaelluksille, jopa satoja kilometrejä, omaa reviiriä etsiessään. Oliko se jäänyt auton alle, ilveksen kynsiin vai suden suuhun. Mitä sille oli tapahtunut. Täytyihän minun maksaa pennuille kuvauspalkkiota. Ketut nousevat kivien päälle mielellään, sieltä näkee lähestyvän vaaran parhaiten, samasta syystä ne usein myös nukkuvat kivien päällä.. Uudet keinot Olin kuvannut kettuja jo usean viikon ajan, kun aloin miettiä uutta lähestymistapaa. Olin kuvaamassa mahallani yhtä pentua, kun toinen tuli takaa ja puraisi minua kenkään. Ketunpennut oli kylämme yhteinen salaisuus. Käännyin ihmettelemään, että mitenkäs sinä nyt noin. Naaraspentu saattaa jäädä emonsa avuksi seuraavaa pesuetta hoitamaan, samoin käyttäytyvät myös sudet. Pennut olivat vielä pieniä, ehkä parin kuukauden ikäisiä. Pennut tunnistivat pullakuskin auton jo kaukaa. Hyvin pian selvisi, että pennut olivat ilman emoaan. Kuvausten jälkeen jaoin leivän tasapuolisesti kullekin pennulle. Aivan kuin nahasta olisi purtu pala pois. Lenkkeilijän tullessa ketut saivat jalat alleen ja pian juoksijan kadottua mutkan taakse pennut palasivat kerjäämään purtavaa. Lavastin myös tilanteen, missä näyttäisi että valokuvaaja ei tiedä ketun läsnäolosta kuvatessaan jotakin. Tuona kesänä metsien myyräkannat olivat alamaissa ja tuleva talvi ennusti huonoja näkymiä ketunpennuille. 17 31. Ihme kyllä haava parani kuukaudessa. Lokakuulle tultaessa paikalla oli enää yksi pentu
Sanoivat, että entinen on taimikkosi”, enonkoskelainen metsänomistaja Kari Turunen nauraa päähänpistolleen. MAALISKUUTA 2016 u NRO 6 METSÄNOMISTAJA JERE MALINEN, teksti ja kuvat ”H ullunahan ne pitivät, kun kiikutin kymmenisen vuotta sitten ensimmäiset suolakivet männyntaimikkoon. ”Riistapainotteisia metsäsuunnitelmia tehdään vähänlaisesti. ”Puissa on perheemme leipä. METSÄSTÄ 18 31. Ovatko ne sitä. Omalla motolla. Pari vuotta aiemmin Kari Turunen oli päässyt armeijasta ja ostanut ensimmäisen metsäpalstansa. Hirvet kyllä ramppasivat männynalkujen seassa suolansyönnissä, mutta pötsinsä ne tankkasivat täyteen viereisellä palstalla. Yli 20 vuotta firmoille urakoineen Kari Turusen aika riittää nykyään enää omista ja tuttavien metsistä huolehtimiseen. ”Hirvet ovat metsänomistajan huolista pienimpiä. Metsänomistajilla on niihin kyllä kiinnostusta, mutta paperille asti tie tuntuu olevan pitkähkö.” Parin päivän päästä Huupponen soitti hyväntahtoisesti velmuillen. Olen havainnut sen vähentävän huomattavasti taimikkovahinkoja.” Kari Turusen puheet kuulostavat kovan linjan metsänomistajien korviin kansankiihotukselta. ”Hirvien talvilaidunalueilla teen männikköharvennukset aina keskitalvella. Hänen mielestään hirvieläimet ovat metsänomistajan vaivoista vähäisemmästä päästä. Enonkoskelainen Kari Turunen tietää ajatustensa herättävän hämmennystä metsänomistajien edunvalvojissa. Tänä päivänä hehtaareja on kasassa jo yli 700. Luulin puhelinyhteyden katkenneen, mutta hetken hiljaisuuden jälkeen asiakkuuspäällikkö Harri Huupponen vastasi diplomaattisesti. Ei niillä ylitetä uutiskynnystä toisin kuin hirvellä, joka loikkaa MTK:n käskystä vaikka uutisseinän yli.” Leipä puusta 25 vuotta Helmikuussa soittelin Etelä-Savon metsänhoitoyhdistykseen ja pyysin vinkkiä metsänomistajasta, joka eläisi metsästä, mutta huolehtisi siinä sivussa oma-aloitteisesti myös riistasta ja luonnon monimuotoisuudesta. ”Pitkällisten ponnistelujen jälkeen löysimme vakavasti metsätalouteen suhtautuvan henkilön, joka myöntää rakastavansa myös riistaa.” Enonkoskelaisten Turusten maatila muutettiin metsätilaksi 1991. Siellä Turunen oli tehnyt vastikään ensiharvennuksen ja jättänyt latvukset hirville appeeksi. Ei mennyt taimikko. ”Minulle metsien monimuotoisuus ja hyvä metsänkasvatus ovat synonyymeja muuallakin kuin maljapuheissa.”. Pyrin tekemään valtaosan metsänhoito”Hirvet ovat pieni murhe” Kari Turuselle on lähes 200 hehtaaria taimikoita. ’Luontaisista vihollisistamme’ listaisin kärkikolmikoksi kirjanpainajat, myyrät ja sienitaudit.” ”Mutta ne ovat näkymättömiä vihollisia
Voi olla hyvin viisasta, ettei kevään perinteisissä tiekunnan kokouksissa osallistuja katso sormiensa läpi verottajan huijaamista. Lyhyemmät rupeamat saattavat antaa aiheen nuotiomakkaroihin ja virvoitusjuomiin. Yhtä lailla selviää, jos talkoolaisia on hyvitetty rahallisesti eikä hernesopalla. Sitä mukaa kun metsänomistajat ovat vanhentuneet, sitä mukaa myös tiekunnan osakkaat ovat vanhentuneet. Verottaja suhtautuu kielteisesti tällaiseen tiekunnan ratkaisuun. Paikkakunnalla kyllä tiedetään, mikä on verottajan tarkoittama tavanmukainen ja kohtuullinen. Kuka joutuu vastuuseen. Oli mahdollista järjestää talkoita, joilla tien ylläpitokustannukset saatiin alenemaan. Varttuneita taimikoita harventaessaan hän alkaa säästää järjestelmällisesti jättöpuuryhmiä. Kokenut tarkastaja keskittää huomionsa siihen, että kaikki liiketapahtumat ovat kirjanpidossa ja tositteet ovat asianmukaisia. Sitä vastoin verottaja suhtautuu myötämielisesti siihen, että talkoolaisille voidaan antaa tavanmukaista ja kohtuullista tarjoilua. Jos tiekunnan joillakin osakkailla on edelleen talkoohenkeä, mieleen voi tulla, että talkoolaisille hyvitettäisiin heidän aherruksensa yhteiseksi hyväksi. Jos talkoolaiset viettävät pitkän päivän tiekunnan hyväksi, on vain oikeus ja kohtuus, että tarjotaan hernesoppaa, kahvia ja voileipää. ”Teen taimikonhoitotyöt usein 1–2 vuotta etuajassa hyvän alkukasvun varmistamiseksi. Mutta kokoukseen osallistuneet maan hiljaiset ovat kyllä maksumiehiä. Mutta entä jos paikkakunnalla asuvat vaatimalla vaativat tiekunnan kokouksessa talkoovaivojensa hyvittämistä rahallisesti. Suomen hirvikantaa voisi kasvattaa kymmeniä prosentteja nykyisestä.” Oman leiviskänsä hirvieläimistä metsien mies on ainakin hoitanut. Tiekunnan talkoista ei saa maksaa Vanhaan hyvään aikaan yksityisen metsätien tiekunnan osakkaat asuivat kaikki samalla paikkakunnalla. Kolmen hehtaarin aitauksessa käyskentelee jo lähes 50 kuusija valkohäntäpeuraa. Nopeasti selviää, jos tiekunnalla on ollut tapana hoitaa toimitsijamiehen palkkio jättämällä perimättä tiemaksu. Tiekunnan talkootöistä ei saa maksaa rahaa verottomasti. Joissakin tiekunnissa on jopa tehty päätös, että talkoolaiset saavat verovapaan korvauksen tekemästään työstä. Kokouksesta poissa olleet osakkaat voivat uskottavasti väittää, etteivät he ole olleet tietoisia laittomasta päätöksestä. Jos väärä menettely on hyväksytty tiekunnan kokouksessa, seuraamuksista ovat vastuussa kaikki kokoukseen osallistuneet tiekunnan osakkaat, jotka eivät ole vaatineet eriävää mielipidettä kokouksen pöytäkirjaan. ”Sopiva määrä olisi noin neljä hirveä tuhannella hehtaarilla. Talvehtivia hirviä ei saa olla metsissä rajattomasti. Siten hirvimailla onnistuu koivujenkin viljely.” Männyntaimikot hän pitää puhtaana lehtipuista. Voi joutua maksumieheksi.. Tiekunta saa laskun siitä, ettei ole toimittanut verottajalle tietoa teettämästään työstä. Pari vuotta sitten hän perusti Kari Luostarisen kanssa mailleen yksityisen peuratarhan. Paikalliset maanomistajat ovat suhtautuneet ideaan myötämielisesti.” Jättöpuuryhmiä hirvivaaran rauettua Turusten taimikoiden venyttyä hirvivaaran ulottumattomiin alkaa metsästävän metsänomistajan takaraivossa raksuttaa riista. Vähintäänkin talkoolaisille korvataan matkakustannukset, kenties jopa päivärahoineen. METSÄSTÄ 19 31. Jos tiekuntaan tehdään verotarkastus, tileistä nähdään suoraan, jos talkoolaisille on maksettu verottomia korvauksia. ??. Tiekuntien verotarkastukset ovat olleet harvinaisia, mutta kyllä niitäkin on tehty. Periaate on, että talkoolaiset tekevät työnsä ilman korvausta kukin ammattitaitonsa ja jaksamisensa mukaan. Kun taimikko starttaa vauhdikkaasti, on metsän varttuessa helpompi huomioida myös monimuotoisuutta. Ulkopaikkakuntalainen voi pitää vaatimusta oikeutettuna. Muuten metsä saa kasvaa moni-ilmeisenä kaikessa rauhassa.” Enonkoski MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Metsokukon jälkijono mutkittelee metsäautotiellä. Ne ovat muutaman aarin kokoisia länttejä, jotka Turunen säästää hakkuuikään asti. Hän on perustanut tilalleen myös kaksi vapaaehtoista vanhojen metsien suojelualuetta. Eniten talkoilla hoidettiin vesakonraivausta, mutta myös tukkeutuneita rumpuja kunnostettiin yhteisin ponnistuksin. ??. Talkoolaisten veroseuraamus on se, että he joutuvat maksamaan veron saamistaan tuloista. Mieleen voi tulla, että halvimmin kustannuksin päästään, kun ulkopuolelta ostetun palvelun sijasta annetaan rahallinen hyvitys talkoolaisille. ”Metsien monipuolisuus on osa hyvää metsänkasvatusta ja pitäisi olla automaatio jokaiselle metsänomistajalle.” Kari Turusen ohje luontoarvoja arvostavalle metsänomistajalle on yksinkertainen: ”Tehokasta talousmetsänhoitoa on tehdä vain oikeasti tarpeelliset asiat. Siinä sivussa olen oppinut aika paljon metsäluonnostakin.” Taimikonhoito suojelee luontoa Turusen motto metsänkasvatuksessa on panostaa puiden alkumetreihin. PALSTALLA ”SUOMEN HIRVIKANTAA VOISI KASVATTAA KYMMENIÄ PROSENTTEJA NYKYISESTÄ.” Metsosoitimet Kari Turunen käsittelee hiljaa hivuttamalla venyttäen toimenpiteet 10–15 vuoden ajalle. Lisäksi metsätilojen omistajat saattavat asua muualla kuin paikkakunnalla, jopa vieraissa maissa. MAALISKUUTA 2016 u NRO 6 töistä ja hakkuista itse. ”Tällöin ne eivät ime hirviä kimppuunsa eivätkä vahvakasvuisten männyntaimien neulaset maistu hirville kuten ylitiheän taimikon varjotaimet.” Turunen korostaa avoimen ajattelunsa perustuvan hirvikannan säätelyyn metsästämällä. Nykyisin saattaa olla, että tiekunnan osakkaiden vähemmistö on työkykyisiä paikkakuntalaisia. ”Parhaita ympäristöjä ’tureikoille’ ovat esimerkiksi puronvarret, kosteikkopainanteet, avokalliot, kivikot, mäenrinteet ja kuvioiden rajapinnat.” Turunen sanoo, ettei jättöpuuryhmistä kerry taloudellista tappiota. ”Ajatus on vapauttaa peuroja lähivuosina luontoon. Varoitus on paikallaan. Kun työ on vastikkeetonta, heillä ei ole myöskään oikeutta omassa verotuksessaan vähentää talkoista aiheutuneita matkaja muita kustannuksia
”Se soveltuu erityisen hyvin esimerkiksi lautaseinien suojaamiseen, koska se imeytyy paremmin puuhun kuin terva. ”Maanviljelijät ovat huomanneet että kun rehupaalin päällisen sivelee tervalla, eivät naakat noki siihen reikiä.” Männystä saatu terva, tuo vanha suomalainen vientituote, kiinnostaa yhä ulkomailla. Jokin aika sitten Erkki Sippu lähetti muutaman purkillisen ruskeaa tuotettaan erään luontaistuotekaupan kautta Saksaan. Yksityishenkilöt ostavat tervaa ja tervankusta varsinkin hirsirakennusten suojaamiseen ja pärekattojen käsittelyyn. » Varainkeruun lisäksi Eläköön terva -yhdistys kerää tietoa tervaperinteestä. Tervassa kasteltu hamppuköydenpätkä seinällä taas antaa mökkiin mukavan tuoksun”, Erkki Sippu luettelee uusia käyttökohteita. Ihmiset selvästi haluavat, että tervaa vielä tehdään.” Vielä sitä tippuu Satojen vuosien ikäinen tervanpolton perinne elää yhä Suomessa. Olimme muun muassa kolme päivää Korian erämessuilla, kaksi päivää Luopioisissa ja kaksi Jokelassa. Siellä sitä kokeillaan elintarvikkeiden raaka-aineena.. Rekisteröinti on tehtävä 1. Mutta kuinka kauan. Perinne on satoja vuosia vanha, vain välineet ovat kehittyneet. Sen sisältämät tärpätit ja hapot ovat nekin arvokkaita raaka-aineita. » Jos rekisteröintiä ei tehdä, on vaarana että mäntytervan kaupallinen valmistus Suomessa loppuu. MAALISKUUTA 2016 u NRO 6 METSÄSTÄ MARTTI LINNA, teksti ja kuvat K ouvolalainen Erkki Sippu kiinnostui tervanpoltosta työskennellessään vuosituhannen vaihteessa Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen puuenergiaprojekteissa. remien parantamiseen. » Mäntytervalla ei ole vielä EU:n edellyttämää rekisteröintiä. » Rekisteröintiprosessi ja siihen liittyvä tervan ominaisuuksien tutkiminen maksaa noin 200 000 euroa. Sipun tulilla olevan retortin löytää helposti nenänsä avulla: tervan miellyttävän makea tuoksu leviää pitkälle ympäristöön. Prosessin alkuvaiheessa männystä irtoaa tervakusta. Viimeiset pari vuotta Sipulla on ollut tervanpoltossa ”oppipoikana” häntä paria vuotta vanhempi Arto Poteri. Tänä vuonna 74 vuotta täyttävä mestari arvioi, että puolen kuution erästä sormijatketun sahatavaran hukkapätkiä valmistuu kahdessatoista tunnissa kymmenkunta litraa valmista ainetta. ”Lämmityksen alkuvaiheessa puusta irtoaa tervakusta, eli tärpättejä ja happoja”, Sippu kertoo. Erkki Sippu (oikealla) ja ”oppipoika” Arto Poteri ovat haluttuja vieraita erilaisiin yleisötilaisuuksiin siirrettävän retorttinsa kanssa Kun kaikki terva on saatu talteen, nostetaan retortin lämpötila hetkeksi 400 asteeseen. Tutuilta puunjalostajilta saadut hukkapätkät ovat nykyisin hänen pääasiallisin raaka-aineensa. ”Kun puuceen reiänympäryksen käsittelee alapuolelta tervalla, se vähentää kärpäsiä. » Lisätiedot: pelastetaanterva.fi. ”Viime vuonna taisi olla kymmenkunta näytöstä. Siirrettävä hiilija tervaretortti on haluttu näytösesine erilaisissa tilaisuuksissa. 20 31. Pelastetaan terva » Eläköön terva -yhdistys on aloittanut Pelastetaan terva -kampanjan. Samasta määrästä hyviä tervaksia tulisi minimissään 15 litraa, jos niitä vain jostain saisi. Jäätyään eläkkeelle Sippu on lirutellut retorteistaan ruskeaa arvoainetta useammankin litran. Sipun koivuklapeilla lämmitettävän retortin optimilämpötila on tervanpolttovaiheessa 200–250 astetta. Puuveneisiin ei tervaa enää tarvita niin paljon kuin ennen, mutta uusia käyttökohteita on löytynyt tilalle. kesäkuuta 2018 mennessä. Silloin saadaan tulokseksi puhdasta hiiltä.” Menekkiä puuceehen ja Saksaan Sipulla ei ole ollut ongelmia tuotteidensa markkinoinnissa. Hevosihmiset taas käyttävät tervaa hevosten kavioiden ja vuohisten suojaamiseen sekä paarmanpuPerinne entinen, välineet uudet Erkki Sippu on kerännyt itselleen paljon tietoa entisaikojen tervanpoltosta. ”Erkki selostaa, ja minä katson että systeemi pelaa”, Poteri kertoo. Jos lämpötila karkaa korkeammaksi, höyrystyy osa tervasta savupiippua pitkin taivaan tuuliin