Metsälehti selvitti, minkä puolueiden ehdokkaita metsänomistajat aikovat äänestää eduskuntaan. Sivut 9–12 K uv a A nn a B ac k METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 26. MAALISKUUTA 2015 • NRO 6 • WWW.METSALEHTI.FI • PERUSTETTU 1933 Uutinen: Metsät on taas inventoitu ›› sivu 3 Haastattelu: Raportti torjuu kiinteistöveron ›› sivu 6 Metsänhoito: Taimikkoon, mars! ›› sivut 14–15 Kokeiltua: Polariksen uutuuskelkka testissä ›› sivu 20 Kenelle metsän äänet?
Mikä on todellinen hankintakustannus, jossa ovat mukana kuljetus ja korjuu, ja kuinka hyvin hintaodotus ja maksukyky kohtaavat”, hän pohtii. ”Kasvu nousee vieläkin, mutta hitaammin. Hintapainetta eri suuntiin VMI-tuloksista ja ennakoidusta kysynnän kasvusta voi päätellä, että hintapaineet ovat mäntykuitupuulla ylöspäin ja Etelä-Suomen kuusikuitupuulla alaspäin. Toinen kysymys on, että saadaanko sitä kannattavasti markkinoille. Osa niistä poistuu harvennuksissa, joten päätehakkuuvaiheen puuston laatua on vaikea ennustaa. Sivu 5 Metsätilakauppa teki ennätyksen Sivu 7 Etujärjestöt ovat törmäyskurssilla Sivu 8 Katseet jo kohti kesäleimikkoja Sivut 12–13 METSÄSTÄ Kulttuurikohteet saatu kartoitettua Sivut 16–17 Metsä tuottaa, kun on monessa mukana Sivut 18–19 Kontortamännystä oli turha luopua Sivu 19 Ammattisahaus vaatii ajokortin – Ruotsissa Suomeen moottorisahakorttia on kaavailtu vain vapaaehtoisena. m /v) 2,57 1,68 2,21 1,65 1,66 0,90 0,48 1,02 0,98 1,99 0,03 2,02 1,99 1,95 0,85. Sivu 21 PILKKEITÄ ”Energiapuun hinta ei ole kohdallaan” ”Jos tavaran tuottaminen maksaa sen arvoa enemmän, puuhastelussa ei ole mieltä”, Veli Pohjonen kirjoittaa. 1970-luvulta tähän päivään kestänyttä kasvupyrähdystä ei enää nähdä”, erikoistutkija Kari T. Tunnistetuista syypäistä suurimpia ovat lumi, sienitaudit kuten juurikääpä ja hirvi. Toisaalta Etelä-Suomessa kuusikuitupuuta on käytön kasvua enemmän”, Tuula Packalen sanoo. Varttuneissa kasvatusmetsissä parhaan laadun runkoja on selvästi vähemmän kuin uudistuskypsissä metsissä, joten sahojen pitää jatkossa elää heikkolaatuisemman tukkisuman kanssa. Vakavia tuhoja on vain kolmella prosentilla metsäalasta. Jos sellutehtaat rakennetaan, niin kilpailu kasvaa hankinta-alueiden raja-alueilla. Kasvua ovat vauhdittaneet etenkin parhaassa kasvuiässä olevat ojitusalueet ja Pohjois-Suomen mittavat uudistusalat sekä se, että puustopääoma on ylipäätään kasvanut. Inventoinnin mukaan energiapuuta riittää tavoiteltuun 13,5 miljoonan kuutiometrin korjuuseen, jos puolet korjataan hakkuutähteinä ja kantoina. valtakunnan metsien inventointi (VMI) osoittaa. VMI:n mukaan kotimaan puu riittää. Lähde: Luke Pohjoisessa puureserviä Suurimman kestävän ja toteutuneiden hakkuiden ero 2011–2020 (ainespuukertymä, milj. Jyrsijätuhot sen sijaan ovat marginaalisia. Professori Tuula Packalen korostaa, että VMI:stä nähdään metsävarojen suuruusluokat, mutta ei puunhankinnan kustannuksia. Todellisuus metsätuhoista on mielikuvaa lievempi. Täällä sitä puuta olisi VMI: Puuta riittää uusille tehtaille, mutta aiempaa suurempi osa pitää hankkia turvemailta. Teollisuus on viime vuosina käyttänyt kotimaan puuta 53 miljoonaa kuutiometriä. Vakavia metsätuhoja varsin vähän Töitä nuorten metsien kanssa riittää, sillä sekä taimikonhoidon että ensiharvennusten rästit ovat noin 800 000 hehtaaria. Korjaamatonta puuta etenkin suomaakunnissa Suurin runkopuun hakkuumäärä, joka ei pienennä huomisen hakkuumahdollisuuksia, on 81 miljoonaa kuutiometriä ja sen arvioidaan nousevan 86 miljoonaan ensi vuosikymmenellä. ”Iso osa hakkuiden lisäämismahdollisuuksista on turvemailla. Tilanne saattaa olla väliaikainen. Sivu 24 Hakkuutyömaa houkuttaa riistaa Sivu 25 Näsijärven uitto kansien väliin Sivu 26 Alligaattorilammikoihin ei harvesterilla mennä Sivu 30 M ik ko R iik ilä 3 TÄSSÄ NUMERoSSA a j a s s a MIKKO HÄYRYNEN M etsien vuosikasvu on noussut 105,5 miljoonaan kuutiometriin ja puuvaranto 2,4 miljardiin kuutiometriin, juuri valmistunut 11. Alihakattuja maakuntia ovat etenkin Lappi, Eteläja Pohjois-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Varsinais-Suomi. Ilmastonmuutos ja metsänjalostus vaikuttavat samaan suuntaan, mutta vaikutusta on yliarvioitu. Uudet sellutehtaat lisäisivät havukuitupuun käyttöä jopa 14 miljoonalla kuutiometrillä. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 AJASSA Uutuuskolumnisti kaipaa keskustelua Metsäala yrittää vaieta ongelmiaan kuoliaaksi, Heikki Smolander sanoo. Tuoreimman valtakunnan metsien inventoinnin mukaan suuri osa hakkuiden lisäämismahdollisuuksista on turvemailla. Nuorissa kasvatusmetsissä paraslaatuisia tukkirunkoja on ainakin lukumäärällisesti. Pienimmät lisäämismahdollisuudet ovat Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Hämeessä. 3 26. Luonnonvarakeskuksen inventointi mittaa mennyttä kasvua ja kasvuluvut tarkoittavat vuotta 2009. Korhonen sanoo. ”Etenkin mäntytukin hakkuita pitää lisätä, jotta tarvittava mäntykuitupuu saadaan liikkeelle
Se oli ykkössijal la myös viime eduskuntavaalien alla 2011 tehdyssä kyselyssä, mutta ero seuraaviin oli paljon pienempi. 09 315?49?804 AD: Anna Back p. . Pääkohtia olisivat met sien kiinteistöveron torppaaminen, metsäverotuksen uudistaminen ja kotimaisen energian edistäminen. Esitystä vastustanut keskustan puheenjohtaja Juha Si pilä kiirehti sälyttämään äänestys tuloksen salista puuttuneiden pe russuomalaisten syyksi. Perussuomalaisten suosio on pudonnut 13 prosenttiin, kun se neljän vuoden takaisessa ky selyssä oli 20 prosenttia. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI gALLUp VERKKOKESKUSTELU Ei 12% Kyllä 88% v as t a ajia 16 7 pÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA SITAATTI Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/ Metsalehti/Lukijoiden-kuvat. Heistä metsänomista jia on siten noin 16 prosenttia. Sillä pääsisi läpi tuurista ja metsänomis tajien äänestysaktiivisuudesta riip puen 30–35 kansanedustajaa. Uusi kysymys: Kasvatatko visakoivua. Harva sen edeltäjistä on urakoinut yhtä paljon isoja metsä alan lakiuudistuksia. Varastoinnin merkitystäkään eivät kaikki tajua, taimet voivat olla puolikuolleita jo istutusvakassa.” Yhistyksen metsuri ”Taisi olla Matti Kärkkäinen, joka huomasi, että taimitarhatoimituksissa pisimmät taimet jatkavat voittoisaa kasvua myös vuosien kuluttua. Samassa sumassa oli metsäalalla eripuraa aiheuttanut haketuki, jonka eduskunta hyväk syi täpärästi. Äänestäjille vaaliko ne aukeaa 31.3.. Joukkoon mahtuu myös alaikäisiä, mutta varo vaisenkin arvion mukaan äänioikeu tettuja metsänomistajia on 700 000. Muuten olisi varaa olla joustava. EERO SALA Metsäpuolue r.p. . Moni äänestäjä epäröi yhä valintaan sa, mikä näkyi myös Metsälehden gal lupissa. Ehkä jo ensi vaaleissa. Tästä on seuraavan hallituksen hyvä jatkaa. Vuosi vuodelta isompia koivunreuhakkeita joutuu ylispuuhakkuilla poistamaan.” Suorittava porras Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. . Yllättäen perussuomalaiset näyttävät menettävän metsänomis tajien ääniä kokoomusta enemmän. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Sil loin vajaa kolmannes metsänomista jista aikoi äänestää keskustaa. Eduskuntavaalien voittajaksi vei kattu keskusta on lisännyt kanna tustaan myös metsänomistajien kes kuudessa. Kaik Yhteinen tavoite, erilaiset keinot ki puolueet haluavat edistää luonnon varoihin perustuvaa taloutta, mutta keinoista mielipiteet vaihtelevat lai dasta laitaan. Yksi keino siihen on Metsälehden ja Tapion vaalikone, johon parhaillaan keräämme kansanedustajaehdokkai den vastauksia. . Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Saavutusten listalla on myös muun muassa bio talousstrategia. Ehdotus hallitusohjelmaksikin olisi valmis – ehkä yksipuolinen, mutta silti. Jalkanen ”Sitten vielä vaikuttaa aika paljon sekin, jätetäänkö istutetut taimet ensimmäisiksi elinvuosiksi oman onnensa nojaan, vai huolehtiiko joku niistä.” Puun takaa ”Hyvänkin taimen saa hengiltä, jos on tohelo istuttaja. Tällaiset ko kemukset ovat harju?illa liikkuessa tavallisia.” Suomen ympäristökeskuksen tutkija Terhi Ryttäri harjumetsien hoidosta. Näihin tekijöihin verrattuna taimitarhan vaikutus on niin häviävän pieni, ettei sitä varmaan pystyttäisi kokeellisesti edes osoittamaan.” A. Suomessa on yh teensä noin 4,4 miljoonaa äänioi keutettua. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. . Tällä kertaa kannatuskyselyssä toiseksi ja kolmanneksi sijoittunei den puolueiden paikat ovat vaihtu neet. Ehdokkailla on siis vielä hy vin aikaa vaikuttaa metsänomistajiin. Lasketaanpa. Eli jos halutaan hyvää taimiainesta metsiin, ostetaan 1-vuotiasta hyvin kasvanutta tavaraa.” Kuitupuun kasvattaja ”2-vuotiailla tulee joskus ahtautunut juuristo ja siksi pikkupaakussa oleva 2-vuotias taimi ei saisi olla kovin pitkä ja että juuristovarsi-suhde on sopiva. Ahtautunut juuristo näkyy heikompana pituuskasvuna.” Ammattiraivooja Metsälehden teettämä vaaligallup vahvistaa ilmiön, joka näkyy muis sakin puoluekannatuskyselyissä. Suurimman puolueen asemasta Metsäpuolue r.p. Muuten hallitus on suoriutunut metsäpolitiikasta vähintään tyy dyttävästi. Esimerkiksi metsän suojasta avautuvat näkymät koetaan useimmiten miellyttävinä, koska niihin liittyy turvallisuuden ja hallinnan kokemus. ”Silmiini ei ole sattunut yhtään kuusentaimien kasvu -laatuvertailua. LUKIJAKUVA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi pystykarsintaa ”Koura puussa ja sovellettua karsintaa: tätä se nykypäivän talvisavotointi pitää sisällään. . ei kilpailisi, mut ta paikka hallitusneuvotteluissa oli si taattu. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 Aiotko äänestää. Muutoksia selittää hallituksen kom purointi loppusuoralla suurten ra kenneuudistusten kanssa, mikä on satanut opposition ja varsinkin kes kustan laariin. ajassa 4 26. Kokoomus on noussut toiseksi suo situimmaksi puolueeksi 19 prosentin kannatuksella. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. 09 315?49?840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Vaikka ihmisten mielty mykset vaihtelevat, niin osin niitä ohjaavat hyvin alkukan taiset perustarpeet. Lienevätkö tutkimustulokset niin tulenarkoja, ettei niistä kerrota taimien käyttäjille?” Timppa ”Entisenä taimitutkijana sanoisin, että istutustaimien kasvuun vaikuttaa eniten sellaiset tekijät kuin alkuperä eli siemenen tyyppi, taimen tyyppi, taimihuolto, istutuksen huolellisuus ja tietysti istutuspaikan olosuhteet. Mielenkiintoista on, että keskus ta on saamassa lähes puolet metsän omistajien äänistä. Metsää omistaa eri tavoin noin 750 000 suomalaista. Suunta on selvä. Nettiä selaamalla selvisi, että ainakin Metla tutkii asiaa. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p
Jalostushyöty ja paremmat saannot taimitarhoilla ja kylvöaloilla peittävät siemenen hintaan tulevat kehittämiskustannukset. Näin lupaa lehden uusi kolumnisti, metsäntutkija Heikki Smolander. Käyttäjien valvoman monopolin epäilijöille suosittelen paneutumista Ekokem Oyj:n historiaan. Heikki Smolanderin mielestä metsäalan rakenteita tulee koetella ja tarvittaessa uudistaa. Alle kolmasosa nuorista kasvatusmetsistä on hyvässä metsänhoidollisessa tilassa. Kuusella hyviä siemenvuosia on vain 1–2 vuosikymmenessä. Sen osuus oli vuosituhannen vaihteessa jo noin 80 prosenttia, mutta on sen jälkeen vaihdellut ollen alimmillaan 20 prosentin luokkaa. Hoitoakin laiminlyötiin. Verovaroilla plussalla olo ei ole ylpeilyn paikka silloin, kun edes perusasiat eivät ole kunnossa. Kolmen toimijan ”omistajat” ovat hiljan ylpeilleet siemen bisneksensä olevan plussalla. Hän ihmettelee sitä, etteivät metsäalan toimijat halua tuoda mielipiteitään julkisuuteen omilla nimillään. Männyn taimitarhakylvöistä reilu puolet tehdään jalostetulla siemenellä ja kylvöistä alueesta riippuen 20–80 prosenttia. ”Uudistus on tuonut syvän kriisin metsäntutkimukseen. aJankoHTainen kolUmni FakTa Metsäpuiden siemenhuoltoa maaja metsätalousministeriö on pannut kuntoon kymmenen vuoden välein teettämällä työryhmämuistioita. Nyt työryhmäkauden puolivälissä on hyvä vaihe katsoa onko tilanne kohentunut, eli realisoituvatko metsänjalostukseen laitetut mittavat panokset. Se ei ole kunniakas ”Metsäala vaikenee” Suoran keskustelun puute haittaa metsätalouden kehitystä, sanoo Metsälehden kolumnistina aloittava tutkija Heikki Smolander. Jos seinä kaatuu, oli aikakin. Koivun istutukset tehdään jalostetulla materiaalilla. Tähän päästään parhaiten luopumalla näennäiskilpailusta ja turhista tuista. Heikki smolander » 65-vuotias metsäntutkija. » Viime vuosien päällimmäinen työsarka metsäntutkimushankkeiden järjestely ja johtaminen. ”Argumentoivan keskustelun puute on yksi metsäalan uusiutumisen este. » Jää 1.4.2015 eläkkeelle Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan paikalta. Kuusen kohdalla on kyse saatavuudesta. ”Metsäala haluaa peitellä ongelmiaan. Siementen käyttäjien on otettava vastuu ja kustannukset omiin käsiin. ”Vastoin juhlapuheita metsien tilanne ei ole niin hyvä. Kuvitellaan, että ongelmat häviävät sillä, kun ne kielletään tai niistä vaietaan.” metsäntutkimus kriisissä Kirjoituksissaan Smolander aikoo käsitellä kotimaista metsätaloutta ja sen parannusmahdollisuuksia. Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla ei paljon metsää näy”, Smolander sanoo. Ylpeillä voi sitten, kun on saatavilla riittävästi hyvää jalostettua materiaalia. Jos se kestää, hyvä on.” Smolander aikoo siis kyseenalaistaa metsäalan rakenteita. Ministeriö uskoo, että näinkin pienellä tukiin pohjaavalla toimialalla kilpailu tuo tehokkuutta enemmän kuin keskitetty tutkimukseen pohjaava kehitystyö. ajassa 5 26. Näennäiskilpailua parempi vaihtoehto on yhdistää voimat ja perustaa yksi, siementen käyttäjien ja tutkiSiemenet liian pieni toimiala kilpailulle joiden kanssa yhteistyössä toimiva, voittoa tuottamaton organisaatio, joka vastaa siemenhuollon koko prosessista. Yhteinen tavoite, erilaiset keinot. VALTTERI SKYTTÄ, teksti KIMMO BRANDT, kuva M etsälehden sivuille on luvassa lisää suoraa mutta perusteltua puhetta metsäalan nykytilasta. ”Jussi Kylätasku määritteli aikanaan kirjailijan roolin niin, että kun hän näkee edessään seinän, hän potkaisee. Hän toivoo, että tilanne paranee jossain vaiheessa. Koko toimialan liikevaihto on alle viisi miljoonaa euroa. Työuransa juuri päättävä tutkija ei aio muuttaa reipasta tyyliään eläkkeelläkään. » Kolumnikirjoittelun ohella aikoo eläkkeellä paneutua puutarhakasvien viljelyyn. Luonnollisesti viljelytaimikot on myös hoidettava kunnolla. Valtio leikkaa tutkimusrahoitustaan ja Metla liitettiin uuteen Luonnonvarakeskukseen. Smolander on kommentoinut julkisuudessa aiemmin suorasanaisesti muun muassa metsätalouden tukijärjestelmiä ja organisaatiouudistuksia. Siemenviljelmiä perustettiin mäntyhuuman aikaan liian vähän ja usein huonoille kasvupaikoille. Mikä tässä mättää. Se edellyttää, että metsänviljelyyn on saatavissa jalostettua materiaalia ja sitä myös käytetään. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 Heikki smolander Kirjoittaja on erikoistutkija Luonnonvarakeskuksessa. Siemenhuolto tulee kuntoon vain rakenteellisella muutoksella, sillä sen perimmäinen ongelma on vakavan kehitystyön puute. Laittamalla siemenen hintaan kohtuulliset kehittämiskulut saadaan hoidettua monet nykyisen siemenhuollon ongelmat. Kokenut tutkija sanoo, että suomalaismetsien erinomaisuutta hehkutetaan tällä hetkellä liikaa. Kun on erilaisia, perusteltuja mielipiteitä, löytyy uutta ja maailma muuttuu.” Smolanderin ensimmäinen kolumni löytyy tuosta alta. Jalostettu kuusen siemen on niukkuusartikkeli. tilanne maailman johtavalle metsätalousvaltiolle.” Suonenjoen metsäntutkimusasemaa pitkään johtanut Smolander jää eläkkeelle aikana, jolloin metsäntutkimus on syvässä murroksessa. Metsänomistajat, jotka ovat valmiita maksamaan tuotantoeläinten ja koirien hyvistä vanhemmista, eivät ole valmiita maksamaan jalostetusta siemenestä vaan käyttävät halvempaa metsikkösiementä. Vahvasti yhteiskunnan tukeen pohjaavalla toimialalla on kisaamassa kolme valtion organisaatiota: Siemen-Forelia, Siemen-Tapio ja Otso. Puolenkymmentä vuotta sitten niitä valmistui kaksi: ”Metsäpuiden siementuotannon tulevaisuus – organisaatiorakenne ja julkinen rahoitus” sekä ”Metsäpuiden siementarvearvioryhmän muistio”. Uuden polven siemenviljelysten perustaminen ja hoito ovat kunnossa ja ne antavat lisää jalostushyötyä. ??. ??. Männyn osalta on kyse myös halusta maksaa hyvästä perimästä
”Kiinteistövero pitäisi silloin voida vähentää esimerkiksi puun myyntitulojen verosta. ”Maaja metsätaloudella on jo nyt paljon yhtymäkohtia. ”Kiinteistöveron toteutus vaatisi mittavaa ja kallista perustietojen hankintaa. Jos puun myyntitulojen verotus pysyisi ennallaan ja kiinteistövero koskisi metsämaan lisäksi puustoa, joutuisivat metsänomistajat maksamaan puustosta kahteen kertaan. Kiinteistöveron ulottaminen metsään olisi Leppäsen mukaan näennäisesti helppoa mutta teknisesti vaikeaa. Lisäksi metsätalouden tulot pitäisi voida jaksottaa useammalle vuodelle. Molemmat ovat muistiinpanovelvollisia mutta eivät kirjanpitovelvollisia. Tutkimusraportti pyrkii olemaan keskustelunavaus aiheeseen”, Leppänen sanoo. FAKTA Metsätalous saataisiin yritysmäisemmäksi, jos se yhdistettäisiin maatalouden verotukseen, sanoo Luken tutkija Jussi Leppänen. Puunmyyntitulot ovat lähtökohtaisesti pääomatuloja ja vain hankintahakkuista voi saada ansiotuloja.” Apu tähän löytyisi metsätalouden liittämisestä maatilatalouden veromalliin. ”Metsästä on todella hankala saada ansiotuloja. Periaatteessa metsien kiinteistöverotuksessa voisi Leppäsen mukaan hyödyntää vuonna 2005 päättyneen pinta-alaverotuksen tietoja. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 ajassa LIINA KJELLBERG, teksti KIMMO BRANDT, kuva K iire. Tällaisia ovat esimerkiksi Pohjois-Suomen vajaatuottoiset alueet. Julkisessa keskustelussa väläytetään usein varsinkin kiinteistöveron ulottamista metsään. Sitä, miten realistisia ehdotukset ovat, ei kuitenkaan usein tiedetä. Riskinä tuplaverotus Aivan helppoa ei Leppäsen mukaan Ei kiinteistöverolle Jussi Leppänen ei ulottaisi kiinteistöveroa metsiin mutta on valmis yhdistämään maaja metsätalouden verotuksen. Jotta kansanedustajaehdokkaat tietäisivät mistä puhuvat, kun puhuvat metsäverotuksesta. Jussi Leppänen » syntynyt 1970 » asuu sekä Sysmässä että Helsingissä » metsänhoitaja » vaimo ja kaksi lasta » työskennellyt Lukessa (ent. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija haluaa tutkimusraporttinsa valmiiksi ennen huhtikuun eduskuntavaaleja. ”Metsäverotukseen tulee kaiken maailman ehdotuksia. Nettovarallisuus saadaan, kun varoista vähennetään velat. HAASTATTELU. Metla) vuodesta 1996 » viljelee maata Sysmässä ole myöskään määritellä, mitä kiinteistöverolla verotettaisiin: pelkkää metsämaata vai myös puustoa. Tietoa kerätään vain yksityismetsistä, kun taas kiinteistövero koskisi kaikkia metsänomistajia. Esimerkiksi verohallinnolla tai Maanmittauslaitoksella ei sellaisia ole. Muuten metsänomistajien verotus kiristyisi liikaa”, Leppänen sanoo. Verotuksen yhdistäminen toisi metsätalouteen niin sanotut nettovarallisuuslaskelmat. Veromuutos tekisi metsänomistuksesta yritysmäisempää”, Leppänen sanoo. Se värittää nyt Jussi Leppäsen arkea. Ensimmäisenä vastaan tulee kysymys, mistä saadaan riittävän kattavat tiedot metsäpinta-aloista ja puustosta. Se, mitä tarvittaisiin lisää, olisi, että tulojen lisäksi varat ja velat määriteltäisiin myös metsätaloudessa”, Leppänen sanoo. Kiinteistöveron ulottaminen koskemaan vain metsämaata aiheuttaisi puolestaan ongelmia sellaisilla alueille, joissa metsän arvo on puustossa. Puun myyntitulojen verotuksen hän olisi sen sijaan valmis laittamaan remonttiin. 6 26. ”Nykyinen verojärjestelmä on yksinkertaisempi, mutta se määrittelee metsätulot lisätuloiksi, joiden eteen ei juurikaan tehdä töitä. Esimerkiksi metsäyhtiöiden ja Metsähallituksen verotustiedot perustuisivat niiden omiin tietoihin. Leppäsen yhdessä Suomen metsäyhdistyksessä työskentelevän Päättäjien Metsäakatemian johtajan Harri Hännisen kanssa kirjoittama raportti pureutuu sekä kiinteistöveroon että metsätalouden tuloverotukseen. Nykyisillä tiedoilla siitä ei saataisi oikeudenmukaista”, Leppänen summaa. Kohti yritysmäisyyttä Kiinteistöveroon liittyy Leppäsen mukaan niin paljon avoimia kysymyksiä, ettei hän ulottaisi sitä metsään. Metsäkeskuksen keräämä metsävaratieto karttuu koko ajan, mutta senkin käyttöön liittyy ongelmia. Tutkimusraportti ”Metsäverotus – vaihtoehtojen tarkastelua” ilmestyy Luonnonvaraja biotalouden tutkimus -sarjassa. Tiedot ovat kuitenkin vanhentuneita, osa on peräisin 1950-luvulta. Kiinteistöveroa ei yleensä ajatella ainoaksi metsäveroksi vaan nykyisen puun myyntitulojen verotuksen rinnalle. Sitä käytetään pääomatulojen osuuden laskemiseen
Sukulaiskaupat ja tilojen määräosakaupat eivät ole mukana. 7 26. Kallein keskihinta 4 353 euroa oli Häme-Uusimaalla ja lähes yhtä korkea 4 274 euroa Lounais-Suomessa. Kantohintoihin suhteutettuna metsämaa kallistui, sillä samaan aikaan kantohinnat laskivat alueesta riippuen vähän tai selvästi. Tilat myydään ilmoitetuilla hinnoilla. Tilakauppojen määrän reipas ja keskihintojen maltillinen nousu kertovat siitä, että sekä kysyntä että tarjonta ovat kasvaneet. Huutokaupan pitäminen on muitten juttu.” Tilakauppa jatkuu vilkkaana Pohjanmaalla eniten kauppoja Pelkkää metsämaata sisältävät yli 2 ha kiinteistöt maakunta lukumäärä pinta-alan keskiarvo Hinta keskiarvo kpl ha €/ha Uusimaa 55 10,1 5 055 Varsinais-suomi 151 12,6 5 320 satakunta 155 12,6 4 595 Kanta-Häme 78 12,0 5 099 Pirkanmaa 226 16,5 4 551 Päijät-Häme 55 20,0 4 448 Kymenlaakso 102 12,0 3 855 Etelä-Karjala 120 14,3 3 950 Etelä-savo 244 18,2 3 797 Pohjois-savo 234 24,1 3 148 Pohjois-Karjala 243 49,9 2 818 Keski-suomi 252 18,6 3 398 Etelä-Pohjanmaa 321 15,0 2 836 Pohjanmaa 247 11,9 3 074 Keski-Pohjanmaa 77 18,9 2 744 Pohjois-Pohjanmaa 519 26,9 1 999 Kainuu 208 57,8 1 697 Lappi 120 32,1 1 345 ahvenanmaa 6 11,2 5 270 Koko maa 3 413 23,2 3 223 Lähde: Maanmittauslaitos. Yli kymmenen hehtaarin tiloilla metsähehtaari maksoi keskimäärin 2 781 euroa ja mediaanihinta oli 2 442 euroa. Lapissa keskikoko oli 47, Pohjois-Pohjanmaalla 41 ja Pohjois-Savossa 38 hehtaaria. Myös peltokauppojen määrä on hivenen kasvanut. ”Kasvu on ollut poikkeuksellisen voimakasta ja kiihtyvää, sillä pari vuotta aiemmin kauppasumma oli sata miljoonaa euroa pienempi”, johtava asiantuntija Esa Ärölä sanoo. Sen kommentteja odotettiin tämän viikon tiistaiksi. ”Tämä koskee työlajeja, joihin ei tarvita varsinaista ennakkolupaa, vaan pelkkä ennakkosuunnitelma. Muissa maakunnissa keskikoko oli 20 ja 30 hehtaarin välillä. Ostaja on Forest Kilpi One Oy -yhtiö. UPM:n isoihin sijoittajakohteisiin liittyy pitkäkestoinen hoitosopimus ja useita kohteita on myyty ulkomaiseen omistukseen. Alkuvuoden suurin kauppa on UPM:n myymä kolmen tilan kokonaisuus Pielavedeltä, Lieksasta ja Tohmajärveltä, yhteensä 3 700 hehtaaria ja arvoltaan 11,2 miljoonaa euroa. Väisäsen mukaan UPM on valmis tänäkin vuonna myymään joitain kymmeniä tuhansia hehtaareja. Hehtaarihinnat sen sijaan kasvoivat maltillisesti parin prosentin tasoa. Hänen mukaansa kemerapäätös tulee kolmen viikon kuluessa. Maakunnittain kasvua oli eniten Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa ja Kainuussa. MIKKO HÄYRYNEN Viime vuonna raha todella meni metsään, sillä metsätilakauppojen määrä kasvoi yhdeksällä prosentilla ja tilakaupoissa vaihdettu rahasumma ylitti 300 miljoonan euron rajan, Maanmittauslaitoksen kauppahintatilasto kertoo. Maanmittauslaitoksen tilastossa ovat mukana rakentamattomat, pelkästään metsätalo?usmaata sisältävät kiinteistöt. Uusi kemera etuajassa EU:n komissio on antanut lupauksen uuden kemeralain hyväksymisestä lähiviikkojen aikana. Töihin päästäneen jo keväällä. Aluejako noudattaa metsäkeskusten vanhaa aluejakoa. Tässä kokoluokassa tilakauppojen määrä kasvoi kuusi prosenttia. Asetusluonnos on tiettävästi jo hyväksymistä vaille valmis. Ärölän mukaan mielenkiintoista on, että maaja metsätalousmaan kauppamäärät ovat kasvaneet samaan aikaan kun muiden kiinteistöjen kauppa on laantunut. Raha meni metsään Metsätilakauppa kiihdytti jo yli 300 miljoonan euron. Hän toteaa, että uuden kemeralain mukaiset tietojärjestelmät valmistuvat todennäköisesti kesäkuulla. Sen takana on ranskalainen AXA Insurance Company, joka on maailman suurimpia vakuutusyhtiöitä. Kymmenen ja plus -tiloja yli puolet Metsätilakaupoista reilu puolet eli 1 877 kauppaa tehtiin yli kymmenen hehtaarin tiloista. Parhaimmillaan metsänomistajat ja metsurit pääsevät raivuulle jo toukokuulla, jos asiat etenevät kitkatta. Näitä työlajeja ovat nuoren metsän hoito, taimikon varhaishoito ja juurikäävän torjunta”, kertoo johtaja Ari Eini Suomen metsäkeskuksesta. UPM:n myymät isot tilat näkyvät tilastossa siten, että Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa myytyjen tilojen keskikoko on selvästi muita maakuntia suurempi, 74 ja 69 hehtaaria. Lapissa keskihinta jäi alle 939 euroon ja puolentoista tonnin tietämissä oltiin Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. ”KASvU ON OLLUT pOIKKeUKSeLLISeN vOIMAKASTA jA KIIhTyvää.” Metsätilakauppa on jatkunut vilkkaana myös tämän vuoden puolella ja kohteita on varattu jopa ilman maastokäyntiä, UPM:n myyntipäällikkö Riitta Väisänen kertoo. Metsämaa kallistui suhteessa kantohintoihin Metsätilakauppojen kokonaismäärä oli 3 413 tilaa. ”Myymme vuosittain useita satoja tiloja. Kauppatahti kasvoi kaikissa kokoluokissa, mutta painottui puuhapalstoiksi kutsuttuihin alle kymmenen hehtaarin tiloihin, joiden kauppamäärät kasvoivat 11–12 prosenttia. Sen avulla osa kemeratöistä voitaisiin aloittaa viipymättä EU:n päätöksen ja Suomessa tarvittavien asetusten laatimisen jälkeen. Lehden painoon mennessä niiden sisällöstä ei ollut tietoa. Ainoa, joka luvatun aikataulun voi sotkea, on EU:n ympäristöpääosasto. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 ajassa M ik a K im m o MIKKO RIIKILÄ Lupauksen kemeralain nopeasta käsittelystä antoi viime viikolla Suomessa vieraillut EU:n irlantilainen maatalouskomissaari Paul Hogan. Maaja metsätalousministeriö, MTK ja Suomen metsäkeskus valmistelevat parhaillaan ohituskaistaa. Keskihehtaarihinta oli 3 223 euroa. Aiemmasta poiketen uuden kemeralain mukaan tukea voidaan maksaa myös taimikon varhaishoidolle, mikä todennäköisesti alentaa taimikonhoidon kustannuksia. Lukumäärällisesti eniten kauppoja tehtiin Pohjois-Pohjanmaalla, 316 kauppaa, seuraavaksi eniten eli 209 kauppaa Etelä-Pohjanmaalla. Ennen sitä tukien maksatuksia ei voida aloittaa. Koko maan keskimääräinen metsämaan hehtaarihinta nousi 3 223 euroon. Kauppamäärät jäivät alle sadan Lapissa, Häme-Uusimaalla ja Rannikolla
Yhteishenki hiipui hakesähkötukeen Osapuolet ovat erimieltä myös välien huononemisesta. Täydennysohjelma on tarkoitettu erityisesti Etelä-Suomen yksityismailla sijaitsevien soiden suojeluun. Kokoomus halusi lisäselvityksiä vapaaehtoisen soidensuojelun mahdollisuuksista. Tiirolan mukaan käänne tapahtui viime vuoden aikana. Samalla metsäkeskuksen nykyiset 13 alueyksikköä jaetaan viiteen palvelualueeseen. Järjestöt perustelevat voimien yhdistämistä biotalousbuumilla. 8 26. Tässä asiassa metsänomistajat ja metsäteollisuus ovat varmasti samassa veneessä.” Meno kuin vaaliväittelyssä MTK:n ja metsäteollisuuden välit näyttävät viileämmiltä kuin aikoihin. ”Höpö höpö. Eniten tuotettiin kuusen taimia, 105 miljoonaa kappaletta. Tosin siitäkään ei ole yksimielisyyttä. Metsäkeskus uusii organisaatiotaan Suomen metsäkeskuksen organisaatio uudistuu huhtikuun alussa. Sopu päättyi kiistaan hakesähkön tuesta”, Tiirola toteaa. Halutuimpia kohteita ovat sulan maan aikana korjattavat harvennukset sekä tukkivaltaiset uudistushakkuut. Koivukuidun hinta on tehtaan portilla 30–40 euroa kuutiolta. Suojeluohjelma etenee nykyisen hallituksen linjauksen perusteella niin, että ympäristöministeriö antaa ensi syyskuun loppuun mennessä ehdotuksen suojeltavista soista ja niiden suojeluvaihtoehdoista. Eukan ja koivun hintaero tasoittuu Eteläamerikkalaisen plantaasipuun hinta on noussut jo lähelle suomalaisen koivukudun hintaa, kertoi liiketoimintajohtaja Jaakko Jokinen Pöyryltä viime viikolla Metsäteho 70 vuotta -seminaarissa. Samalla metsäteollisuus ilmoitti, että ehdotetut sukupolvenvaihdosten helpotukset suosisivat perhemetsätaloutta. Metsäteollisuudelle pelkät sukupolvenvaihdokset eivät riittäneet. Soidensuojelusta kirjeitä Vapaaehtoiset vastaukset eivät sido maanomistajaa mihinkään.. ”Se olisi lyhytnäköistä. Männyn taimia kertyi 48 miljoonaa kappaletta ja koivun taimia tuotettiin viisi miljoonaa kappaletta. Haluamme Suomesta kilpailukykyisen toimintaympäristön investoijille ja uutta puunkäyttöä. ”Teollisuus on vahvasti sitoutunut kotimaisen puun käytön lisäämiseen. Uusi järjestö, Luva – Luonnonvarat ry, aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa ja ottaa kontolleen Meton ja Agrologien käytännön toiminnan: muun muassa edunvalvonnan, vaikuttamisen ja koulutuksen. Mikä ihmeen intressi meillä sellaiseen olisi. Jos ohjelmaan ehdolla olevien soiden suojelu toteutuu, suojelupinta-ala lisääntyy yhteensä noin 117 000 hehtaarilla. MTK valitteli sen laimeutta, ja Metsäteollisuus ry kiisti tämän pikaisesti. Taimien tuotantoon pientä kasvua Suomessa tuotettiin viime vuonna yhteensä 159 miljoonaa metsäpuiden tainta. Talvileimikoille ei liene kysyntää, sillä lyhyt talvi aiheutti pulmia ja osa yhtiön talvileimikoista siirtyy ensi talven korjuuseen. Kirjeessä kysytään muun muassa suon tämänhetkistä käyttötarkoitusta, maanomistajan halukkuutta suon suojeluun ja suon mahdollista suojelukeinoa. Valtaosa – noin 142 miljoonaa tainta – oli peräisin suurilta taimituottajilta, paikallistuottajilta taimia saatiin runsaat 17 miljoonaa kappaletta. Sen pitäisi olla myönteinen asia kaikille. Nollatoleranssi on huono tulokulma konsensusta haettaessa.” Julkisuudessa esitetyt epäilyt Metsäteollisuus ry:n pyrkimyksestä oman profiilinsa nostoon Salo tyrmää. Se lisäisi vientituloja. Ympäristöministeriön vetämään suojeluohjelmaan on yhä ehdolla 748 suota, joiden omistajille saapuu maaliskuun lopulla kyselykirje suojeluun liittyen. huhtikuuta. Näkemyserot luovat fiksua vuoropuhelua, joka auttaa alaa löytämään parhaat ratkaisut.” Esimerkiksi puukauppakiistassa metsäteollisuus korosti, että viime vuoden alku oli poikkeuksellisen hyvä. Suojeluohjelmaan ehdolla olevat suot täydentäisivät suojeluverkostoa etenkin itärajalla, maaselän alueella ja Järvi-Suomessa, jossa soista on suojeltu vain muutama prosentti. Pinta-alaperusteisille maksuille on MTK:lla nollatoleranssi. VALTTERI SKYTTÄ ViiMe syksynä jäihin laitettu soidensuojelun täydennysohjelma palaa yksityisten maanomistajien pohdittavaksi. ”Maaja metsätalousministeri Jari Koskisen aikana valmistelimme yhdessä teollisuuden kanssa metsäalan isoja lakimuutoksia. Yhteistä näkemystä ei syntynyt. Selvitykset lakisääteisistä ja vapaaehtoisuuteen perustuvista suojeluvaihtoehdoista ovat parhaillaan käynnissä. Kun eukalyptus maksoi Brasiliassa 1980-luvulla noin 10 euroa kuutiometriltä, nykyään tehdashinta on jo noin 30 euroa kuutiometriltä. MIKKO RIIKILÄ Metsäalan tärkeimpien etujärjestöjen, MTK:n ja Metsäteollisuus ry:n välit ovat yleisen näkemyksen mukaan kiristyneet. Myöskään puun riittävyydestä suunnitteilla oleville sellutehtaille ei päästy yhteisymmärrykseen. Stora Enso kaipaa sulan maan kohteita Kevät on lisännyt Stora Enson puuntarvetta, ja yhtiön mukaan kaikille puutavaralajeille on nyt vahvaa kysyntää. Eviran mukaan määrä kasvoi edellisvuodesta neljä miljoonaa tainta. Siitä kehkeytyi ”metsäteollisuus vastaan muu Suomi” -ottelu, jonka kaikki mielestään hävisivät. Äänekkäimmin kiisteltiin puusähkötuesta järeälle kuitupuulle. Tuorein kiista syntyi alkuvuoden puukaupasta. Toivottavasti tilanne rauhoittuu vaa lien jälkeen ja pystymme viemään metsäalaa hyödyttäviä esityksiä yhdessä poliitikoille.” ”Henkilöt eivät riitele” Metsäteollisuuden Salo korostaa, että teollisuuden ja metsänomistajaleirin avainhenkilöiden välit ovat hyvät. Ohjelma oli valmis toteutettavaksi jo viime syksynä, mutta ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) pysäytti sen vihreiden lähdettyä hallituksesta. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola toteaa vastakkainasettelun jyrkentyneen. Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo ei näe tilanteessa dramatiikkaa. Yllättävin törmäys puolestaan koettiin, kun metsäsektorin edustajat pohtivat maaja metsätalousministeriön työryhmässä malleja metsätilojen sukupolvenvaihdosten helpotuksiin. Konsensus on hyvä lähtökohta, mutta edellyttää kaikilta joustamista. Edes Luonnonvarakeskuksen hakkuulaskelmat eivät riitaa ratkaisseet. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 ajassa LYHYET Meto ja agrologit yhdistävät voimat Meto – Metsäalan asiantuntijat ja Agrologien liitto ry perustavat yhteisen metsäja maatalousosaajien edunvalvontajärjestön. Tämän vuoden vertaaminen vain siihen ei siten anna koko kuvaa tilanteesta. Sitten on asioita, joista olemme eri mieltä, mikä on normaalia. Vastaaminen on vapaaehtoista, eivätkä vastaukset sido maanomistajaa. Pitkällä aikavälillä konsensus on alan yhteinen etu. Vastausaika kirjeeseen päättyy 24. Hän arvelee, että teollisuus pyrkii käyttämään hyväkseen alan investointibuumia ja vahvaa asemaansa etujensa ajamiseen. ”80–90 prosentissa asioista olemme MTK:n kanssa samalla linjalla. ”Olemme muutamasta asiasta hieman eri linjoilla, mikä ei ole tavatonta”, Salo sanoo. Silloin toimintaa ryhdytään johtamaan kolmen valtakunnallisen prosessin – metsätietoja tarkastuspalvelut, elinkeinopalvelut sekä hallintopalvelut – kautta. Se esitti laajempaa keinovalikoimaa, muun muassa metsänomistajilta perittävää ennakkoveroa
Metsälehden vuoden 2011 eduskuntavaalien alla tekemässä vastaavassa kyselyssä keskustaa ilmoitti äänestävänsä 31,9 prosenttia, perussuomalaisia 20,1 prosenttia ja kokoomusta 19,1 prosenttia metsänomistajista. Keskusta on asettunut äänekkäästi tätä kehitystä vastaan. Keskustan kannatus on vahvaa etenkin äänestyspäätöksestään jo varmojen metsänomistajien keskuudessa. Vuoden 2011 vaaleissa keskustaa näpäytettiin monista asioista, kuten jätevesiasetuksen hoidosta, mikä heijastui erityisesti perussuomalaisten kannatuksen nousussa. RKP KD Muut Alle 5 ha 5–20 ha 21–50 ha 51–100 ha yli 100 ha Puoluekanta metsäomaisuuden suuruuden mukaan 2015 33,6 17,5 16,8 11,7 9,5 7,3 2,9 0,8 38,7 15,0 13,9 11,2 3,3 4,7 7,7 4,8 0,7 59,1 10,8 8,2 11,4 10,1 1,7 3,2 5,2 10,3 3,0 3,2 1,2 3,1 1,0 68,5 60,4 17,8 10,5 2,4 2,4 2,4 4,2 Lähde: Taloustutkimus vaalit 2015 VALTTERI SKYTTÄ M etsänomistajat ovat palanneet sankoin joukoin viime eduskuntavaaleissa sukeltaneen keskustan kannattajiksi. PS SDP Vihreät Vas. Neljän suuren puolueen jälkeen seuraa pienpuolueiden rypäs, jossa puolueiden ääniosuus on alle viisi prosenttia. Kokoomusta ilmoitti äänestävänsä 14,4 prosenttia ja perussuomalaisia 12,9 prosenttia metsänomistajista. Jytky sulanut metsässä Mitä puoluetta metsänomistajat aikovat äänestää eduskuntavaaleissa 10 20 30 40 50 Keskusta Kok. ”Yllätyksellistä ei ole keskustan suuri osuus, kun otetaan huomioon esimerkiksi se, että metsänomistajat asuvat vielä pääosin maaseudulla. Kannatustaan ovat menettäneet kokoomus ja perussuomalaiset. RKP KD Muut Metsälehden gallup 2011 Lähde: Taloustutkimus % 46,4 14,4 12,9 9,7 4,9 4,6 3,8 2,9 0,4 31,9 19,1 20,1 12 6,8 2,7 1,9 4,4 1,1 Uusi eduskunta pitää täysistuntonsa eduskuntatalon remontin ajan Sibelius-akatemian tiloissa (kuvassa vasemmalla).. Vankin keskustan tukiryhmä löytyy kuitenkin yli 21 hehtaaria metsää omistavien joukosta. Tutkimus toteutettiin helmi– maaliskuun vaihteessa ja siihen osallistui 801 metsänomistajaa. Pienemmistä puolueista vihreät menestyvät parhaiten alle viisi metsähehtaaria omistavien keskuudessa. Keskusta suurin kautta linjan Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten metsäomaisuuden määrä vaikuttaa puoluevalintaan. ”Tuoreissa kannatusluvuissa näkyy metsänomistajien palautunut luottamus keskustaa kohtaan. ”Kuluneella vaalikaudella erityisesti SDP:n ja kokoomuksen riveistä on pyritty ulottamaan kiinteistövero metsätalousmaahan. SDP:n ja vasemmistoliiton kannatus painottuu myös selkeästi alle 50 hehtaarin metsäomistusten joukkoon. Keskustan kannatus on suurinta kaikissa metsänomistajaryhmissä. Kannatuslukemien virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen. Kok. Nyt tilanne on normalisoitunut”, sanoo vaalitutkija Jussi Westinen Åbo Akademista. Puolueiden kannattaa siis käydä vaalitaistoa loppuun asti. Vas. PS SDP Vihr. Keskustan jyrkästi noussut kannatus maanomistajien keskuudessa voi johtua osin tästä”, Westinen arvioi. Suurimman ääniosuuden kokoomus saa silti suurmetsänomistajien eli yli 100 hehtaaria metsää omistavien keskuudessa. Kokoomus on suosituimmillaan omistusmittarin wääripäissä. 9 26. Perussuomalaiset keräävät kannattajikseen etenkin pienempien metsätilojen haltijoita. Metsänomistajista 41,6 prosenttia ei osannut tai halunnut vielä sanoa kyselyssä puoluekantaansa. Paluumuutto keskustaan Perussuomalaiset ja kokoomus ovat menettäneet metsänomistajien kannatusta. Hämmästyttävää on kuitenkin keskustan kannatuksen suuri nousu verrattuna vuoden 2011 vaaleihin”, sanoo yksityismetsätalouden professori Heimo Karppinen. ”Kiinteistöverolla vaikutusta” Suurista puolueista SDP:n kannatus jäi 9,7 prosenttiin. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 ajassa Ee ro sa la 20 40 60 80 100 % Kesk. Metsälehden Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 46,4 prosenttia metsänomistajista aikoo äänestää huhtikuun eduskuntavaaleissa Juha Sipilän johtaman puolueen ehdokkaita
Metso-ohjelman jatko on turvattava. Riittää. 2. Suojelua täytyy lisätä laadukkaasti niin, että tavoitteet täyttyvät: luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen täytyy saada pysäytettyä. Perussuomalaiset ovat metsänomistajan puolella. 2. 7. 3. Pitääkö valtion edistää puuntarjontaa. Ei ainakaan merkittävästi. 55 euroa. Kokoomus haluaa luoda metsätalousyrittäjyydelle hyvät edellytykset. Kyse on enemmän siitä, missä puu on ja kenelle se kuuluu. Etelä-Suomen metsäpinta-alasta on suojeltu 4 prosenttia. Tärkeätä on varmistaa puun saatavuus kilpailukykyiseen hintaan. Vastustimme yksimielisesti lakiesitystä, joka olisi puolittanut metsähakkeen tuotantotuen jalostukseen kelpaavalta puulta. Uudet isot investoinnit tuovat myös lisää puuta markkinoille. Puuta riittää varmasti. On hyvä, että metsiä hyödynnetään monipuolisesti. TEKSTI: LIINA KJELLBERG JA VALTTERI SKYTTÄ vaalit 2015 Kysymykset 1. 3. Miksi metsänomistajan kannattaa äänestää juuri tätä puoluetta. En osaa sanoa. Kuinka paljon mäntytukki keskimäärin maksaa kuutiometriltä. Tähän hyvä väline esimerkiksi metsätilojen sukupolvenvaihdoshuojennus. 4. Kyllä, esimerkiksi verotuksen kautta. 5. 6. Kyllä. Ei ole hyvä, että meillä perikunnat omistavat perikuntia. Kemeratuet ovat hyvä työkalu. 6. Kukaan ei halua maksaa puusta enempää kuin on pakko eikä kuljettaa puuta kauempaa kuin on pakko. Pitääkö valtion tukea yksityismetsien hoitoa. Perintöveron osalta tulee tarkastaa, voisiko sen avulla ehkäistä metsien pirstoutumista. 4. 3. Puu saadaan liikkeelle, kun aktiivisesti metsiään hoitaville ja puuta myyville myönnetään jonkinlainen verokompensaatio. Lisäksi kannatamme turpeen käyttöä. 60 euroa. 7. 2. Tätä ei kokoomuksen mielestä edistetä metsätilamaksuilla eikä muilla kiinteistöveron tyyppisillä maksuilla. Jari lindStröm PeRUSSUOMALAISeT Kaakkois-Suomen vaalipiiri 1. Samaa mallia pitää käyttää myös soiden osalta. Pitääkö suojelua lisätä. 4. 7. 10 26. Hyvä metsänhoito turvaa myös tulevaisuuden puun saantia ja Suomen hyvinvointia. 6. Suojelu ja verot jakavat Metsälehti kysyi suurimpien puolueiden ehdokkaiden näkemyksiä metsäpolitiikasta. Kemeratuki on valtiollekin investointi, joka maksaa itsensä takaisin. Taimikoiden hoitoon on kiinnitettävä jatkossa tarkemmin huomiota, jotta markkinaehtoinen ensiharvennushakkuu voidaan tehdä ilman tuen tarvetta. 3. Kyllä. Kyllä, valtion tulisi entistä enemmän lähestyä metsänomistajia, herätellä, tukea ja opastaa. Riittääkö puuta sekä sellutehtaille että energiapuuksi. 5. 7. Ei tarjontaa, vaan markkinoiden toimivuutta niin, että kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 Janne Sankelo KOKOOMUS Vaasan vaalipiiri 1. Pitääkö metsäja/tai perintöverotusta muuttaa. 6. 2. SDP haluaa tukea aktiivista metsätalouden harjoittamista. Viime vuosina käytetty Metso-ohjelma on ollut menestys. Laatu on tärkeämpää kuin prosentit. Metsäverotuksesta kannattaa tehdä selkeä porkkana: vero olisi aktiivisille metsänomistajille alhaisempi kuin passiivisille. Tarvitaan muun muassa toimivaa metsälainsäädäntöä ja kannustavaa metsänhoitoa. Metsähakkeen kilpailukykyä on kehitettävä tasapainoisesti, mutta varmistettava myös puuta jalostavan teollisuuden raaka-ainehuolto. Suurimpien perintöjen verotusta voidaan edelleen nostaa. Pitää tukea esimerkiksi kemeran avulla. On haettava veromalleja, jotka kannustavat myymään metsää sekä hoitamaan sitä ja jotka edistävät sukupolvenvaihdoksia. Jos metsästä haluaa tuottoa, on sitä ylläpidettävä, kuten mitä tahansa omaisuuden lajia. 5. 5. 4. tytti tuppurainen SDP Oulun vaalipiiri 1. Kyllä pitää. Metsät pitää saada nopeammin uuden sukupolven käsiin. Suomen metsät ovat vajaakäytöllä. (Noin 56 euroa.) ajassa. Kyllä riittää
En osaa sanoa. 4. Kyllä, esimerkiksi estämällä puunostajien kartellit, kehittämällä liikenneinfraa, edistämällä puupohjaisten pienvoimaloiden syntymistä ja huolehtimalla siitä, ettei eri puujakeille tule EU:ssa eri kestävyyskriteerejä. 5. Puuta on toistaiseksi ollut riittävästi tarjolla. Yhteismetsään liittyvät perikunnat voisivat esimerkiksi saada verohuojennuksen. 3. Ymmärrämme, että metsiin liittyy Suomessa omistajuus, emmekä kyseenalaista sitä. Pääomatuloveroon esitämme viiden prosentin yrittäjävähennystä. 2. 4. Metsäverotukseen tulisi saada jonkinlainen progressio, ja metsätulot pitäisi voida ottaa kokonaan tai osittain ansiotuloina. Kyllä, esimerkiksi vähentämällä metsien pirstoutumista. Tärkeätä olisi suunnata tukia esimerkiksi luonnonhoitotöihin. 2. Vasemmistoliitolle ovat tärkeitä niin uusiutuvat luonnonvarat kuin metsäteollisuuden kotimaan työpaikatkin. 6. 3. 5. 58 euroa. Tuista pitäisi kuitenkin pyrkiä eroon. Metsänhoidon menetelmiä tulee kehittää niin, että talousmetsissäkin ajatellaan suojelua nykyistä enemmän. Pitää hakea muita uusiutuvia energiamuotoja. 4. 7. 60 euroa. Puolueessa on keskusteltu siirtymisestä pinta-alaverotukseen, mutta itse pidän puun myyntitulojen verotusta oikeudenmukaisempana. 7. 7. Nykyinen malli on hyvä. 3. Kyllä, sillä hoitamattomia metsiä on paljon. Keskusta haluaa lisätä kestävää metsien käyttöä ja huolehtii omaisuuden suojasta. Perintöveroon tulee metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa saada samat huojennukset kuin muissakin yrityksissä. Metsien vuotuista hakkuumäärää voisi kasvattaa 20 miljoonaa kuutiometriä. 6. K uv a a nn a B ac k. Perintöveron avulla voisi ehkäistä metsätilojen pirstoutumista. anne kalMari KeSKUSTA Keski-Suomen vaalipiiri 1. Ei. ennakkoäänestys www.metsalehti.fi EduskuntaVaalit 2015 mEtsälEhdEn ja tapion VaalikonE aukEaa 31.3. Ei, mutta vapaaehtoista suojelua voidaan lisätä. Ei. Metsien kiertoaika on niin pitkä, että metsänhoitotöiden tekijä ei välttämättä hyödy hoitotöistä itse. Esimerkiksi kansallisen metsäohjelman kestävä hakkuumäärä ei vastaa ympäristöjärjestöjen teettämiä selvityksiä. Jos biotaloutta halutaan edistää, pitää keskustella, mikä on oikeasti kestävä hakkuumäärä. Vihreät huomioi myös metsän luontoja virkistysarvot. 8.4.–14.4. 5. ajassa anniina kostilainen VIhReäT Uudenmaan vaalipiiri 1. Valtion ei pidä tukea metsänhoitotöitä, jotka ovat muutenkin kannattavia. Riittää toistaiseksi. Metsänomistamisen kohdalla puhutaan usein vain tuloista, vaikka pelkkää taloudellista hyötyä metsästä hakee vain noin kolmasosa metsänomistajista. Vastustamme metsämaan kiinteistöveroa. Pitkällä aikavälillä metsähake ei ole kestävä energiaratkaisu. Riittää. 2. Vaalipäivä sunnuntai 19.4. Suojelua pitää lisätä, mutta tarkka hehtaaritai prosenttimäärä ei ole ratkaisu. Kyllä, valtion kemeratukiin laittama summa on niillä saavutettuihin etuihin nähden pieni. Suojelun työkalupakissa pitää olla mukana myös vapaaehtoisuus. Riittää, mutta kilpailua voi tulla. Kun metsästä syntyy tuloja, niitä verotetaan. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 Jari Myllykoski VASeMMISTOLIITTO Satakunnan vaalipiiri 1. 6. Esimerkiksi kiinteistövero lisäisi puunmyyntipainetta, vaikkei metsänomistaja ole välttämättä selvillä siitä, miten haluaa metsiään käyttää. Siihen eivät auta metsämaksun tai kiinteistöveron kaltaiset kepit vaan myönteiset keinot, kuten metsävähennyksen muuttaminen entistä kannustavammaksi. Kyllä, jos sillä voidaan suojella jotain luontoarvoltaan korvaamatonta. Jos puun energiakäytön tuet alkavat uhata korkeamman jalostusasteen tuotantoa, pitää tukia muuttaa. Metsien hoito on kuitenkin kansallisesti merkittävä asia niin metsien kasvun kuin hiilensidonnankin kannalta. 11 26
nousussa . 29,45 . 17,11 . 14,99 . 29,34 . 16,73 . 15,74 . 41,73 . 28,44 . 17,20 . 17,83 . 15,56 . 44,61 . 54,81 . Kelitkin ovat olleet todella hyvät, metsässä on voinut hiihtää jopa tavallisilla suksilla. 14,83 . EtElä-SuomI . Hankintahinnat 57,45 . 17,93 . 29,67 . 45,54 . KYmI-SaVo . 28,46 . Hankintapuu kallistui koko vuoden ajan ja pystykauppapuu vuoden jälkipuoliskolla etenkin rangan ja latvusmassan hintojen noustessa. MIKKO HÄYRYNEN VIImE vuoden lopulla energiapuun hinnat nousivat, mutta korjuumäärät pienenivät. Nyt on ollut toinen ääripää – hanki kestää ja metsätietkin ovat pysyneet jäässä. 26,10 . puukauppa Raakapuun hintatilastot, viikkojen 9–12 keskiarvo KoKo maa . 13,40 . 49,53 . 15,35 . ajassa 12 26. 55,73 . 55,37 . 14,17 . Muuten olosuhteet ovat metsässä liikkujan kannalta olleet Pohjois-Suomessa vaihtelevat. Harvennushakkuu 46,80 . Energiapuusta oli karsittua rankaa hieman yli puolet. 26,24 . 13,35 . Uudistushakkuu 56,00 . 14,68 . 27,53 . Koko maan keskihinta oli 4,3 euroa kuutiometriltä. Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Teemu Paavola on viime viikot hiihdellyt uutterasti leimikoita tekemässä. Korjuutuki on koko maassa seitsemän euroa ja nuoren kasvatusmetsän harvennuksen tuki 4–7 euroa kuutiometrille. 13,96 . Karsimattoman kokopuun hinnat olivat pystykaupoissa 0,7 ja hankintakaupoissa 21,3 euroa. 47,49 . 14,28 . nousussa . Energiapuun kauppa hiljeni selvästi alkukesän jälkeen ja laajoilla alueilla jopa pysähtyi. Hankintahinnat 57,59 . 46,95 . 15,46 . Harvennushakkuu 48,25 . Uudistushakkuu 56,47 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,58 . 47,57 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,42 . 45,64 . 14,86 . 14,56 . 54,99 . 43,14 . Hankintahinnat nousivat kolmella prosentilla 25,1 euroon. 17,14 . 44,51 . 22,53 . 25,39 . 14,80 . Metsäneuvoja Teemu Paavola kävi viime perjantaina tekemässä suuren harvennusleimikon perikunnan omistamalle metsätilalle Rovaniemen pohjoispuolella.. 55,92 . 28,15 . 33,90 . Taulukko viereisellä sivulla Energiapuun hinnat nousivat Kesäleimikoita tekemään Nyt on aika tehdä puunmyyntisuunnitelma eli leimikko. 28,85 . Suurimman energiapuulajin eli karsitun rangan kantohinta nousi vuoden viimeisellä neljänneksellä kahdeksan prosenttia. 16,64 . 15,34 . 22,45 . 16,64 . 38,43 . 51,13 . 19,71 . MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 5 100 henkilöä työskenteli puunkorjuussa tammikuussa 2015 (5 400 henkilöä tammikuussa 2014) Lähde: Luke HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuva V aikka puukauppa on viime viikkoina käynyt nihkeästi, puuta tarvitaan kevään ja kesän korjuuseen. nousussa . 17,70 . 24,61 . 15,04 . Sitten jatkui upottavaa suojakeliä useampi viikko. 16,59 . 14,76 . 16,43 . 14,97 . 14,41 . 20,92 . Etelässä ovat maat jo sulaneet ja Pohjois-Suomessa vallitsevat hankikelit. 19,37 . Tasaisimmin kävi karsitun rangan ja kokopuun kauppa. 14,40 . 43,32 . 40,27 . Uudistushakkuu 56,80 . Kesäkohteilla on kohtalainen kysyntä. Nyt on sopiva aika suunnitella puunmyyntejä. 53,79 . 16,94 24,49 . 16,87 . 17,37 . Hankintahinnat 61,07 . EtElä-PoHJaNmaa . Hankintahinnat 53,31 . 41,48 . 23,58 . 18,20 . 17,29 . 33,58 . Alkuvuodesta oli metrin verran pehmeää lunta, eikä edes moottorikelkalla päässyt kunnolla etenemään. 54,35 . Harvennushakkuu 49,69 . 55,63 . Uudistushakkuu 57,37 . 38,00 . 14,49 . 18,43 . 21,82 . Ensiharvennus 46,19 . 30,24 . 21,83 . 54,07 . 13,72 . 22,32 . 24,22 . nousussa . Harvennushakkuu 49,48 . Ensiharvennus 45,92 . 27,81 . 31,48 . 12,96 . Ensiharvennus 45,87 . 15,61 . 14,61 . Luonnonvarakeskuksen tilastoimat hinnat eivät sisällä tukia. Ensiharvennus 45,00 . 34,14 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,11 . 23,11 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,63 . 54,92 . 14,89 . 16,95 . 45,10 . Taustalla oli hakkeen heikko menekki, suuret puuvarastot, lauha loppuvuosi ja tukipolitiikan muutokset. 14,97 . 49,80 . 54,56 . 14,36
Energiapuun kantohinnat loka–joulukuussa 2014 Alue Puutavaralaji €/m³ Kannot Latvusmassa Kokopuu Rankapuu Keskimäärin Koko maa 0,95 3,45 0,74 4,34 3,62 Etelä-suomi 0,75 4,02 1,73 3,44 3,41 Keski-suomi 1,15 3,71 -0,94 6,46 4,68 savo-Karjala 0,48 2,12 – 2,60 2,05 Kymi-savo – 3,00 1,51 2,46 2,64 Etelä-Pohjanmaa 1,18 3,50 – 6,31 5,09 Kainuu-Pohjanmaa – 2,78 1,59 1,84 2,16 Lappi – – – – 2,31 Tilasto kattaa noin kaksi kolmasosaa koko maan energiapuun kaupasta. Paavolaa ovat työllistäneet leimikoiden teot sekä jonkin verran tila-arviot. 53,52 . Uudistushakkuu 57,11 . 26,28 . 12,57 . Ensiharvennus 44,63 . 13,47 . ”Leimikoita on tehty normaalin puunmyyntitai hoitotarpeiden pohjalta”, Paavola kertoo. 13,38 . 41,57 . 12,73 . MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 Ostomäärät viikolla 12 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Etelärannikko 22 978 Pohjanmaa 16 628 Lounais-Suomi 29 179 Häme-Uusimaa 45 739 Kaakkois-Suomi 48 825 Pirkanmaa 32 408 Etelä-Savo 47 104 Metsäkeskus Määrä m 3 Etelä-Pohjanmaa 49 796 Keski-Suomi 37 942 Pohjois-Savo 25 264 Pohjois-Karjala 23 233 Kainuu 4 366 Pohjois-Pohjanmaa 23 460 Lappi 17 180 Hyvät kelit ovat helpottaneet leimikon tekijöiden lisäksi muitakin metsässä liikkujia. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 45,86 . 29,07 . 15,06 . Hankintahinnat 55,85 53,53 45,15 28,41 28,37 30,56 . 54,38 . Osa ostajista on tehnyt tarjouksia melko valikoivasti.”, Paavola kertoo. 28,74 . 17,50 . 15,49 . Lähde: Luke. 11,66 . 53,59 . 16,85 . 14,53 14,45 . 17,00 . 20,17 . 20,36 . 15,33 . 29,94 . 19,37 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 19,12 . huhtikuuta. 17,63 . Uudistushakkuu 55,36 . 15,06 . Talvikohteita on Lapissa saatu korjattua kohtalaisesti, vaikka talvi tuli normaalia myöhemmin ja kevät aikaisemmin, joten talvikorjuuaika on jäämässä vain muutaman kuukauden mittaiseksi. Harvennushakkuu 43,16 . Paavolan mukaan kemerakohteita löytyy vielä etenkin sellaisten metsänomistajien metsistä, jotka eivät ole puuta kovin innokkaasti myyneet. 12,21 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 51,34 . 15,97 . Hakkuita ei ollut tehty 30 vuoteen, joten leimikonpaikkoja ei tarvinnut etsiä. 15,01 . Perinteistä nauhoitusta tehdään Paavolan mukaan lähinnä tilanrajoille. 18,27 . 43,53 . 15 15,37 14,61 . Koska leimikko sijoittuu hyvän metsätien varteen, kohde houkuttelee ostajia. 10,40 . Muutama lämmin päivä sulattaa helposti tiet sellaisiksi, että tukkirekoilla ei leimikolle ole enää asiaa. 16,77 17,03 . 35,69 LAPPI . Sen vuoksi mukaan tarvitaan tavallisesti myös muuta hakkuuta, harvennusta tai uudistushakkuita. 25,85 . Hankintahinnat 53,91 . 14,67 . 52,15 . 17,18 . 16,74 . 14,35 . 48,09 . Uudistushakkuu 52,63 . Leimikkoa tehtäessä kerätään hakkuukohteista tarvittavat puustotiedot ja tallennetaan ne leimausselosteeseen. Puunmyyntisuunnitelmaan kerättiin kesäkorjuukelpoiset harvennukset, joista kertyy puuta noin tuhat kuutiometriä. ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI 424 107 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 12 toisten metsien uudistamiseen, joiden puista on tehty kaupat viimeistään 17. nousussa . Hakkuukohteet voivat edelleen olla talvikorjuun vaativia, mutta puuta ei enää juuri uskalleta korjata talviteiden varsille. 24,26 . 13,40 . KAINUU-POHJANMAA . 15,88 . 14,08 . 41,48 . 13,93 . 45,02 . Harvennushakkuu 45,23 . Isoja leimikoita Paavolan tekemät leimikot ovat viime viikkoina olleet lappilaisittain melkoisen suuria, puuta saattaa kertyä 1 000– 2 000 kuutiometriä. Harvennushakkuu 47,60 45,59 . 16,18 . 15,79 . Uudistushakkuu 47,34 . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. 43,50 . 44,29 . nousussa . Hankintahinnat 52,82 . 51,75 . Harvennushakkuu 48,47 . Kemerakohteiden puukertymä jää yleensä vähäiseksi, keskimäärin 30–70 kuutiometriin hehtaarilla. 14,40 . 28,35 . Metsänhoitotöitä ja metsätilakauppoja on ollut helppo suunnitella, etenkin jos kohteet ovat syrjäisiä. Talvitiekohteet pian korjattu Vaikka talvikelit ovat Lapissa jatkuneet viime viikot hyvinä, leimikoiden korjuussa ollaan Paavolan mukaan siirtymässä talviteiden varsilta kesäajokelpoisten teiden äärelle. 46,48 . 55,42 . Esimerkiksi viime viikolla Paavola lävi hiihtelemässä erään kuolinpesän noin sadan hehtaarin tilalla. 54,54 . Ensiharvennus 14,50 . 50,78 . 12,96 . 29,00 . 16,02 . Kemeroilla kohta kiire Myös kemeran vajaatuottoisten metsien uudistamistuen loppuminen on herättänyt metsänomistajat leimausten tekoon. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 18,38 . nousussa . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,59 . Hankintahinnat 56,14 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. KESKI-SUOMI . Myös hakkuutavan muutoskohdat merkitään, jos vierekkäisillä kuvioilla on eri hakkuutapa. 43,00 . ajassa 13 26. Ensiharvennus 45,85 . ”Tarjouksia on kesäkohteista tullut ihan kohtalaisesti, mutta mitään suurta ryntäystä ei puukaupoille ole ollut. 16,32 . 22,58 . 44,74 . Hakkuiden ja uudistamistöiden tekemiseen on sen jälkeen useampi vuosi aikaa. nousussa . Kemeratuen saa niiden vajaatuotKantohintojen kehitys Lapissa Mäntytukki Kuusitukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Euroa m viikot 1–12, 2015 2014 2013 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 10 20 30 40 50 60 Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. SAVO-KARJALA . Ensiharvennus 41,00 . 14,19 . 15,81 . 14,06 . 27,21 . 22,04 . 24,61 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,42
Kukkonen suosittelee täydennysistutusta, jos elinvoimaisten taimien määrä on kymmenen prosenttia pienempi. Metsänhoidon suositusten mukaan kuusen taimia tulisi olla hehtaarilla 1 800, männyn taimia 2 200 ja koivun taimia 1 600. Ahavaa esiintyy, jos puu ei saa vettä jäätyneestä maasta mutta haihdunta on suurta aurinkoisen ja tuulisen sään takia. Jos taas taimikkoa ei ole syksyllä heinätty, on lumen painosta lakoontunut heinä voinut taittaa taimia. Taimikko kannattaa Kukkosen mukaan käydä läpi järjestelmällisesti, mutta jos kuvio on laaja, tulee ainakin riskialttiit paikat tarkastaa. Alkukeväästä uhkana on ahava. Routa nostaa varsinkin syksyllä istutettuja taimia herkästi ylös maasta. Se nakertaa lumipeitteen alla sekä havuettä lehtipuiden taimien kuorta. Tuhoriski on suurin myyräkantojen ollessa huipussaan. Lisäksi kato on usein laikuittaista, kun taas tavoitteena on tasainen taimikko”, hän sanoo. Hienojakoisilla mailla taimien riesana on routa. Jos on oletettavissa, että myyrät ovat tehneet taimikossa tuhojaan, kannattaa taimikon tarkastukseen Kukkosen mukaan varata mukaan myös mittakeppi. Näkyvyys on taimikoissa silloin parhaimmillaan, sillä heinät eivät ole vielä ehtineet vallata aluetta. ”Kun lumi on sulanut, näkee taimista koko rungon. Silloin niiden kunto on helppo käydä tarkastamassa uudelleen kesällä tai syksyllä”, hän sanoo. Seurauksena on latvaversojen kuivuminen. Taimia voivat koetella talven aikana niin myyrät, routa kuin lumikin. ”Toki taimia tulee luontaisestikin, mutta ne eivät yleensä ole taloudellisesti yhtä arvokkaita kuin istutustaimet. ”Heikentyneet tai arveluttavan näköiset taimet voi merkitä kuitunauhalla. Myyrille on tyypillistä suuri kannanvaihtelu. Lisäksi keväällä voi esiintyä hallaa. Kukkosen mukaan siitä, että neulaset ja silmut ovat vihreät, kuoresAika tarkastaa taimikko Keväinen käynti taimikossa kertoo, miten taimet ovat selvinneet talvesta. Kuitunauhaa mukaan Taimikon tarkastus onnistuu ilman erityisiä työvälineitä, mutta Kukkonen kehottaa ottamaan mukaan hieman kuitunauhaa. Metsänhoitoyhdistys Uusimaan metsäneuvoja Heikki Kukkonen ja metsänomistaja Pertti Linnamäki kävivät maaliskuun puolivälissä katsomassa, miten Mäntsälässä sijaitseva taimikko voi. Tällaisia ovat painanteet, joissa hallan vaara on suuri sekä rehevimmät laikut, joissa myyrät viihtyvät. 26. Voi katsoa, onko kuorta syöty ja missä kunnossa neulaset ja silmut ovat”, sanoo metsänhoitoyhdistys Uusimaan metsäneuvoja Heikki Kukkonen. Kun lumet ovat sulaneet, on aika tarkastaa taimikoiden kunto. Jos taas havupuiden kärkisilmut on syöty ja latvakasvaimien kuorta nakerrettu, on kyseessä todennäköisesti metsämyyrä. Jos mittakeppi on neljän metrin mittainen, vastaa jokainen taimi 200 taimea hehtaarilla. metsänhoito. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 M E T S ä S T ä 14 LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat L umien sulettua on aika käydä tarkastamassa taimikoiden kunto. Mittakepin kanssa pyörähdetään ympäri ja lasketaan muodostuneen ympyrän sisälle osuneiden taimien määrä. Myyristä tuhoja aiheuttaa eniten peltomyyrä. Sen avulla voi selvittää, onko taimikossa riittävästi elinvoimaisia taimia. Väri hyvä mittari Mistä terveen taimen tunnistaa
Jos kuolleita tai vaurioituneita taimia on paljon, arvioi täydennysistutuksen tarve. Hallan aiheuttamat vauriot sen sijaan vaihtelevat pelkistä kasvutappioista rungon laatuvikoihin. huhtikuuta. 6 Tarkasta taimikon kunto uudelleen viimeistään syksyllä. Kukkosen mukaan taimikossa tulee käydä vähintään kaksi kertaa kasvukaudessa vähintään kahtena vuotena istutuksen jälkeen. Myös peltomyyrä voi tappaa taimen. Terveen taimen neulaset ja silmut ovat vihreät. Tuhoalueille vielä tukea Kierrä koko metsä. Merkitse heikentyneet taimet kuitunauhalla ja tarkasta niiden kunto uudelleen kesällä tai syksyllä. Käy taimikko läpi mahdollisimman tarkasti. Kerralla kannattaa kiertää isompi ala. Jos tarvittava taimimäärä lähentelee tuhatta, siirtyy täydennysistutus kuitenkin todennäköisesti syksyyn. Tukihakemuksen on oltava Suomen metsäkeskuksessa viimeistään 17. Esimerkiksi koivuntaimien kunnon näkee tosin lopullisesti vasta lehtien puhjettua. Istutuspaikalla on väliä. Täydennystaimiksi kannattaa valita isopaakkuisia varttuneita taimia. Pienimpiä taimia halla myös tappaa. METSÄSTÄ 15 26. Arveluttavan näköiset taimet voi merkitä kuitunauhalla ja tulla tarkastamaan uudelleen kesällä tai syksyllä. ”Itse kävisin läpi koko metsikön ainakin kerran vuodessa. Metsämyyrien tekemä silmujen syönti taas aiheuttaa varsinkin mäntyihin mutkia. Tarkastuskierros kattavaksi Miten kauan taimikko sitten vaatii tarkastuskäyntejä. Pertti Linnamäen kuusta ja koivua kasvava kaksijaksoinen metsikkö kaipaa pian koivujen harvennusta. Taimi kuolee, jos syöntijälki ulottuu rungon ympäri. Nykyisen kemeralain mukaan metsäalueen uudelleenviljelyyn saa tukea, jos viljellyn alueen joutuu uudistamaan myrskytai lumituhon tai jonkin muun luonnontuhon takia. Heinää kasvavassa taimikossa pärjää parhaiten kolmivuotinen isopaakkuinen taimi”, Kukkonen sanoo. Taimia on Kukkosen mukaan keväisin yleensä hyvin saatavilla täydennysistutuksiin. Uudessa kemeralaissa metsänuudistamista ei näillä näkymin enää tueta. Hänen mukaansa metsään ei kuitenkaan kannata mennä tarkastamaan pelkän taimikon kuntoa. Terveen taimen tunnistaa siitä, että neulaset ja silmut ovat vihreät, kuoressa ei ole syömäjälkiä ja taimi seisoo suorassa. ”Mitä varttuneempi taimikko on, sitä varttuneempia tulee täydennystaimien olla. Painanteeseen kertyvä lumi painaa herkästi taimen kumoon, kun taas mättääseen istutettu taimi selviää talvesta pystyssä.. Jos kato iskee heti istutusta seuraavana talvena, voi täydennysistutuksessa käyttää kaksivuotisia taimia. ”Minimi on keväällä ja syksyllä. Kaikki vaurioituneetkaan taimet eivät ole elinkelvottomia. Jos taas kato on suuri, kannattaa taimikkoa täydentää uusilla taimilla. Tuen saaminen edellyttää, että taimikko on kehityskelvoton ja kooltaan vähintään puoli hehtaaria. Jos vaurioituneita taimia ei ole paljon, voi ne Kukkosen mukaan jättää kasvamaan ja poistaa harvennusten yhteydessä. Keväällä tulee käydä tarkastamassa taimien kunto ja syksyllä polkemassa heinä taimien ympäriltä”, Kukkonen sanoo. Katso, onko taimien kuorta syöty ja missä kunnossa neulaset ja silmut ovat. Pienemmät syöntijäljet kylestyvät mutta voivat vioittaa puuainesta. Kuitunauhaa mukaan. Esimerkiksi ahava aiheuttaa yleensä lähinnä kasvutappiota. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 sa ei ole syömäjälkiä ja taimi seisoo suorassa. Taimikon lisäksi kannattaa tarkistaa, miten metsä muuten voi. Jos metsäalue on alun perin viljeltykin kemeratuella, saa tukea myös täydennysviljelyyn. Tarkasta taimien kunto. Talven aikana tuhoutuneen taimikon uudistamiseen voi vielä muutaman viikon ajan hakea valtion myöntämää kemeratukea. Nykyisin on kaikenlaisia vitsauksia, esimerkiksi kirjanpainajia, jotka tappavat varttuneita kuusikoita.” Aika tarkastaa taimikko ”ITSe KävISIN LäpI KOKO MeTSIKöN AINAKIN KeRRAN vUOdeSSA.” Vinkit taimikon tarkastukseen Tarkasta taimikon kunto heti lumien sulettua. Sen jälkeen taimet pärjäävät yleensä vesakonraivaukseen asti omillaan
”Kuoppia ja kivikasoja, että mikähän tämä on ollut. Oikealla: Vintilän poroerotuspaikan kämppä Savukoskella. Kuopissa on ollut teroitettuja paaluja tai kuoppa on ollut niin syvä, että kuoppaan etupää edellä sortunut hirvi tai peura ei ole pystynyt kääntymään, jolloin liha on pysynyt tuoreena teurastajaa odotellen. Mäntyjoen uittoränniä Nurmeksessa. Etelässä on enemmän viljelyn ja pohjoisessa pyyntikulttuurin merkkejä. Muinaismuistolain suojelema muinaisjäännös on suppeampi käsite. ”Jos epäilee kivikautista asutusta, niin tuulenkaatojen juurikuopat KaiKKi MuuTTuu kulttuuriksi Metsähallitus saa metsätalousmaiden kulttuurikohteiden kartoitusurakan päätökseen tänä vuonna. Saksalaisten juoksuhautaa Inarissa. Kohteita, joiden tarkoitusta ei pystytä selvittämään, on löytynyt paljonkin. 16 26. Toisia taas ei huomaa vaikka päältä kulkisi. Kulttuurikohteen tuntee nahoissaan Eri puolella Suomea kohteet ovat erilaisia. ”Tulee tunne, että tässä on tervahauta tai kaskialue lähellä, tai asumuksen jäännöksiä. Laissa ei ole määritelty muinaisjäännöksen ikärajaa, mutta sata vuotta on muodostunut käytännöksi. M ai ja Le hi ko in en Pi rit ta H äk äl ä R iik ka M us to ne n M ai ja Le hi ko in en Ei ja O ja nl at va Ta is to K ar ja la in en. Tervahauta on tavallinen ja helppo kohde. Muinaismuisto ei kerro, onko paikalla puhuttu suomea vaiko saamenkielen kadonneita murteita. Kivikautisen asuinpaikan merkkejä eivät osaa tulkita juuri muut kuin asialle vihkiytyneet arkeologit. Raaka pyyntimenetelmä kiellettiin 1800-luvun lopulla, mutta sitä käytettiin pitempään. Taivainen tuntee selkäytimessä kun jotain on lähellä. Yksityismaiden tuhannet historiakohteet ovat vielä kartoittamatta. ”Tarvitseeko kaikkia suojella, mutta tarvitseeko niitä varsin rikkoakaan?” Taivainen pohtii. Hylätyn tilan viljelysten kiviröykkiö Nurmeksessa. Valtaosa asuinpaikoista on tutkimatta, kiviesineistä löytymättä. Yllä: Koiviston tilan päärakennuksen uuni Äänekoskella. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 METSÄSTÄ MIKKO HÄYRYNEN ”J okseenkin kaikki ihmisen jäljet muuttuvat kulttuuriksi kun aikaa on kulunut riittävästi”, sanoo Metsähallituksen erikoissuunnittelija ja kulttuuriperintökohteiden kartoittaja Jouni Taivainen. Niitä on koko maassa tuhansia tai kymmeniä tuhansia. Kivikausi tuotti siruja ja nokea Kivikautta kesti 8 000 vuotta ja vaikka väkeä oli vähän, niin siinä ajassa ehdittiin askarrella yhtä jos toista. Metsähallituksen kohteista niitä on ehkä kolmannes. Petäjälammen pystyyn nostettuja kiviä Posiolla, mahdollisesti rajamerkkejä tai seitakiviä. Siinä on voinut olla asumus, pyyntikuoppa, varasto, kellari.” Pyyntikuopat ovat yleensä järjestelmiä vesistöjen tai soiden välisillä kannaksilla. Kasvillisuus muuttuu, metsä ei tunnu tavalliselta.” Etnisyyttä on vaikea todentaa arkeologian keinoin
Kvartsi oli tavallinen pienten tarvekalujen materiaali ja sitä naputellessa tuli silppua. Yllä: Kujanginlehdon raunioituva päärakennus Nurmeksessa. Metsäkämpät, uittorakenteet ja niittyladot ovat enimmäkseen puuta ja hiljalleen maatuvaa ja katoavaa kulttuuriperintöä. Korpia asutettu taas ja taas Metsissä näkyy asutuksen syklisyys. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 kannattaa syynätä tarkkaan. 17 26. Muistitietoa varmasti on ja paljon. Kyrönkankaan keskiaikainen kesätie on vanhimpia tiedettyjä valtateitä. Rintamamiesten asuttaminen korpeen ja asutustilojen tyhjeneminen ei ole mitään uutta historian isossa kuviossa. Uusimmat ovat romua ja raunioita Uusimmat kulttuuriperintökohteet ovat romua ja raunioita. Perinteisen maatalouden aikana tiedettiin paikat, joissa oli pärjäämisen edellytykset.” Hämeessä on paljon 1800-luvun lopulla perustettujen kruununtorppien jäännöksiä. Pi rit ta H äk äl ä H an na Ke lo la -M äk el äi ne n V ill e La ur ila. ”JOS epäILee KIvIKAUTISTA ASUTUSTA, TUULeNKAATOJeN JUURIKUOpAT KANNATTAA SyyNäTä TARKKAAN.” Vasemmalla: Kivipöytä Taivalkosken Haapovaarassa. Kivikauden kohteilla pitää hahmottaa, että miltä maisema on näyttänyt muinoin, missä rantaviiva on mennyt, missä on ollut hyvä paikka nuotiolle tai kodalle. ”Ne sijaitsevat paikoissa, että ihmettelen, miten on voitu elää.” Mutta todistettavasti siellä on eletty. Kinttupolut ovat yhdistäneet torpat vertaisverkostoksi ja torppa on ollut itsellinen vaihtoehto rengin elämälle. Se leviää, vankistuu, heikkenee ja häviää. Yksityismaiden tuhannet historiakohteet ovat vielä kartoittamatta. ”Uusi tie vedettiin toisaalle, ja nyt se on pieni polku metsien keskellä”, Taivainen kertoo. Ne eivät ole kulttuuriperintöä, ainakaan vielä.” Tämäkin aika jättää jotain Jokainen aika jättää itsestään jälkiä, mutta aikalaisten on vaikea nähdä mitä tulevaisuudessa pidetään kulttuuriperintönä. Ovatko he vanhenneet tyytyväisinä. Kivistä metsää, suota ja peltotilkku, jonka äärellä on asuttu ehkä yksi sukupolvi. Itä-Suomessa on inventoitu kymmeniä Ruotsiin-muuton 1960-luvulla autioittamia kohteita. Kuka tietää vaikka ovat. Arkeologit kutsuvat asuinpaikkojen tummaa, noensekaista maata likamaaksi. ”Vankileirien romurauta kuuluu kulttuurikohteisiin, mutta metsäautot ovat kuriositeetti. Yksityismaat haravoimatta Metsähallituksen metsätalousmaiden kulttuurikohteiden kuusivuotinen inventointiprojekti päättyy tänä vuonna. Se oli aikoinaan vilkas valtaväylä Hämeestä Pohjanmaalle. Pitkät rauhanjaksot ja hyvät sadot ovat lisänneet väkimäärää ja asutuspaine on purkautunut metsiin. METSÄSTÄ KaiKKi MuuTTuu kulttuuriksi Metsähallitus saa metsätalousmaiden kulttuurikohteiden kartoitusurakan päätökseen tänä vuonna. Sota-aika jätti jälkeensä vankileirien paikkoja, alasammuttuja lentokoneita, saksalaisromua. Metsähallitus omistaa kolmanneksen metsistä ja karummasta päästä, joten yksityismailla kohteita on ainakin kaksin verroin. Voi löytyä kvartsin siruja tai saviastian palasia”, Taivainen kertoo. Museoviraston rekisteröimät muinaisjäännökset löytyvät internetistä hakusanalla ”muinaisjäännösrekisteri”. Kohteiden määrä noussee yli kymmenen tuhannen. ”Elinvoimaiset kylät säilyvät ja ne synnyttävät ympäristöönsä torppia, jota autioituvat ja saatetaan asuttaa taas sadan vuoden kuluttua. Mitä tapahtuu kesämökkiperinteelle tai voisiko vaikka vilkas valtatie muuttua metsien kulttuuriperinnöksi, Taivainen pohtii. Missä joskus oli vaaranlaki täynnä rakennuksia ja peltoja, ei ole enää kuin niiden jäännöksiä. Ne ovat vielä kartoittamatta, hämärän peitossa
Koskiselle metsätalous on aidosti osa elinkeinoa. netkin rangat energiapuuksi. ”Onko se kallis. ”Metsikön kiertoajallaan tuottamasta puusta 70 prosenttia on oltava tukkia.” Ajouraverkosto jää harvemmaksi kuin pystykorjuussa. ”Jokainen yhtymä on erillinen verotusyksikkö. AnJussi Koskinen omistaa hakkuukoneen yhdessä naapuriensa kanssa.. Tekemisen ote on yrittäjämäinen. Se hidastaa hakkuuta.” Käytetyn hakkuukoneen veroton hinta on sadan tuhannen euron kieppeillä. Tienvarressa on parkissa Valmetin kahdeksanpyöräinen ajokone. Jussista tuli Uuden Laukkalan isäntä vuonna 1998. Ne osaavat arvostaa laadukasta, hyvin kuivattua lähihaketta. Väittämälle on vankka perusta. Lisäksi hän täyttää muiden viljelijöiden veroilmoituksia ja EU-tukihakemuksia. ”Vieraiden metsiin ei hakkuille ehdi. Lisäys on pääosin tukkipuuta.” Laatu tarkoittaa tarkkaa puiden valintaa. Yhteensä koneen osakkailla on hoidettavanaan seitsemisen sataa hehtaaria kasvuisaa keskisuomalaista metsää. Agrologiksi opiskellut mies viljelee kesäisin siemenviljaa. Jussi Koskinen myy haketta pienille lämpölaitoksille. Ei ainakaan, jos sitä vertaa kylvökoneeseen, joka maksaa noin 50 000 euroa, eikä työtunteja kerry vuosittain kuin vajaat sata. Molemmat koneet Koskinen omistaa yhdessä naapureidensa kanssa. Motolla teemme 700 tuntia.” Kuutio lisäkasvua hehtaarille Oman hakkuukoneen kannattavuutta Koskinen ei ole laskenut. ”Koko ketju puunkorjuusta hakkeen toimittamiseen on hankintatyötä. Enimmillään määrä kohoaa noin tuhanteen kuutioon vuosittain.” Koskisen hankintasavotta on monesti vasta puolivälissä, kun puut ovat pinossa. Näin verovapauden piiriin tulee tavallista enemmän työtuloa.” Myös verovapauden ylittävä osa hankintatyötä on verotuksessa edullista. Tärkein ponnin on laadukas työnjälki. Metsänomistajaksi Koskinen on nuori, alle 50-vuotias. Koskinen korjaa pääosan myymästään puusta itse. METSÄSTÄ 18 26. On täysi työ hoitaa kaikki omatkin ensiharvennukset, varsinkin kun teen pieKaukana keskiverrosta Jyväskyläläisen Jussi Koskisen metsätulo kertyy monista pikku puroista. Männikön ensiharvennuksella odotti Sampo-hakkuukone. Sampo on ketterä ja kapea, joten se mahtuu kasvatettavien puiden välistä.” Hankintatyö tuo nettoa Koskisen perhe on 1950-luvulta asti hankkinut satoja hehtaareita metsää siitä alkaen, kun ukki osti tilan Vesangasta, joka nykyisin kuuluu Jyväskylään. ”Varsinaiset ajourat tulevat 30 metrin välein, kun teen niiden välille kaksi haamu-uraa. Voimme tehdä kaikilta yhtymiltä erikseen verovapaasti hankintapuuta 125 kuutiota vuodessa. ”Itse tehdyt harvennukset parantavat metsien kasvua laskelmani mukaan kuution verran hehtaarilla vuodessa. Lisäksi harkittu, huolellinen yläharvennus nostaa tukkipuusatoa. Hän jalostaa pienpuut hakkeeksi ja myy sitä lähiseudun lämpölaitoksille. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 Jyväskylä metsänomistaja MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat ”E n liene millään mittarilla lähelläkään keskimääräistä metsänomistajaa”, pohtii Jussi Koskinen. Metsien omistus on jaettu useisiin perheen omistamiin kiinteistöyhtymiin
Ruotsalainen arvio on, että kontortan kasvu on ollut 30–40 prosenttia suurempi kuin männyn. Suomessa on oltu varovaisempia, meikäläisiä kontortaviljelmiä on yhteensä 10 000 hehtaaria. Sieltä tultiin Suomeen tekemään mittauksia ja miettimään, kannattaisiko kontortaa viljellä ihan tosissaan. Vaikka alkuaan kontortaa istutettiin sellupuuksi, nyt arvioidaan, että tulossa on myös suuria määriä täysin kelvollisia sahatukkeja. ”On tärkeää, että maaja metsätalous yhdistyvät edunvalvonnassa. F. Vapaaehtoinenkin metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu – tai tässä tapauksessa maksut – jäänevät Koskiselta maksamatta. METSÄSTÄ 19 26. Ei ole helppoa viedä kaupallisia metsänhoitoyhdistyksiä ja talkoopohjalla toimivia tuottajayhdistyksiä saman katon alle.” ”Kun puuntuotanto on elinkeino, pitää metsien olla hyvässä kasvukunnossa”, Jussi Koskinen korostaa. Sitä mukaa kun käpyjen määrä kasvaa, luontainen uudistuminen lisääntyy. Tigerstedt viljeli laajamittaisesti kontortaa, ja tulokset olivat hyviä. ??. Käytännössä on havaittu, että taimivaiheessa kontortan kuolleisuus on pienempi kuin männyn, mutta varttuneella iällä suhteet kääntyvät päinvastaiseksi mm. Puhutaan jopa harvennuksettomasta metsänhoidosta taimikonhoidon jälkeen. Muissa kartanoissa seurattiin perässä, ja niin Suomessa oli sotien jälkeiseen aikaan asti enemmän kontortametsiä kuin Ruotsissa. ”SUUReT UhAT MUOdOSTUvAT heLSINgISSä jA BRySSeLISSä TehTävISTä pääTöKSISTä.” Vasemmalla istutettu kontorta ja oikealla samaan aikaan istutettu mänty. Menettäisin mahdollisuuden verovapaaseen hankintatyön tekemiseen.” MTK:n vaan ei yhdistyksen jäsen Koskinen on hakenut metsilleen vapautuksen metsänhoitomaksusta jo aikoja sitten. Vielä enemmän taidetaan pelätä sitä, että kontorta leviää luontaisesti viljelyalueilta muuanne, jonne sitä ei toivota. Nyt tiedetään, että luontaista uudistumista on jo tapahtunut. ”Saamme metsäyhtiöille suoraan myyMATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Taimikon harventaminen on kuitenkin muistettava tehdä ajoissa, sillä nopeakasvuisen kontortan heikkous on alttius tuulija lumituhoille nuoren metsän harvennuksen jälkeen. Taisivat ruotsalaiset jälleen kerran olla suomalaisia viisaampia. Ruotsalaisten innostus viljellä kontortaa männyn sijasta oli suurimmillaan 1980-luvulla. ”Jäsenmaksu menisi jokaisesta yhtymästä erikseen. Lisäksi metsämme sijaitsevat kahden eri yhdistyksen alueella. Huippu saavutettiin 1984, jolloin istutettiin 40 000 hehtaaria. ??. Aika ajoin esiintyi sienituhoja, mutta niidenkin merkitys on jäänyt kokonaisuuteen nähden siedettäväksi. Metsänomistajien jäsenmaksut menevät metsälinjan maakuntien väen, entisten metsänomistajaliittojen toimihenkilöiden palkkaukseen. Ympäristösyistä Ruotsissa rajoitetaan nykyisin den kuitupuusta pari euroa paremman hinnan kuin yhdistyksen hankintapalvelun kautta myyden.” MTK:n jäsen Koskinen on maataloustuottajien yhdistyksen kautta. Suomi oli edelläkävijä Ruotsiin verrattuna. kontortan viljelyä, mutta kiellettyä se ei ole. Kontortamännyn unohtaminen oli virhe Suomessa Ruotsissa on istutettu pohjoisamerikkalaista kontortamäntyä eli tuttavallisesti kontortaa 600 000 hehtaaria. Kylvetyn kontortan oksaisuuslaatu on suorastaan erinomainen, ja kasvu on kuitenkin olennaisesti parempi kuin männyllä. Ruotsissa siitä muistettiin kyllä puhua, mutta käytännön toiminta oli muuta. Ratkaisu hakee vielä lopullista muotoaan. Kylvetty kontorta vaikuttaa kokemusten perusteella olevan suorastaan toinen puulaji istutettuun kontortaan verrattuna. Siellä tarvitaan tehokasta edunvalvontaa. pAlsTAllA. Niillä kentillä MTK onkin tehnyt hyvää työtä.” Hän muistuttaa, että ylätason edunvalvonta kustannetaan yhä maataloustuotta jien jäsenmaksuilla. Kontortametsiköissä on vähemmän monimuotoisuutta kuin mäntymetsiköissä, ja tämä huolestuttaa ympäristöväkeä. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 siotulona verotettavien hankintatulojen veroaste jää alemmas kuin puun myyntitulojen pääomavero. Maaja metsätalouden tulolähteet pitäisi yhdistää.” Tärkein metsäverotuksen korjaus olisi Koskisen mukaan veroasteen kohtuullistaminen. Se ei kuitenkaan houkuta. Ruotsin ja Suomen nykyinen ero syntyi siitä, että legendaariset ruotsalaisten metsäyhtiöiden metsänhoitopäälliköt Stig Hagner ja Roland Nellbeck panivat ison pyörän pyörimään silloin, kun Suomessa alettiin touhuta luonnonmukaisen metsänhoidon puolesta. Nyt myös tiedetään, ettei tuulituhojen merkitys ole aivan pelätyllä tasolla. tuulituhojen vuoksi. Se varmistaa hänen mukaansa metsällisen edunvalvonnan tärkeimmän ulottuvuuden. Yllätyksiäkin on koettu. Alkuaan kuviteltiin, ettei kontorta uudistu merkittävästi luontaisesti, koska ajateltiin käpyjen aukeamisen tarvitsevan metsäpalojen kuumuutta. Ei tarvitse tukeutua pieniin koealoihin, vaan voidaan puhua suuren pinta-alan antamalla varmuudella. Nyt nämä mittavat istutukset ovat suunnilleen kiertoaikansa puolivälissä. ”Yhtiömuodossa metsätalous olisi selvästi kevyemmin verotettua. ”Maaja metsätalouden suuret uhat muodostuvat Helsingissä ja Brysselissä tehtävistä päätöksistä. Puulajia tosin kutsuttiin tuona aikana Murrayn männyksi, mutta samasta kontortasta oli kyse. Välissä on luontaisesti syntynyttä mäntyä ja kuusta. Panostus kontortaan on tuomassa heille kahmalokaupalla rahaa. Nyt voidaan jo arvioida, oliko viisasta panostaa vieraaseen kontortaan männyn sijasta. Jo 1910luvulla todellinen valtioneuvos A. Kaikkiaan meidän pitäisi maksaa kahdeksan erillistä jäsenmaksua.” Hänelle metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys ei toisi sanottavaa hyötyä. ”Yrittäjämäisen metsätalouden tueksi pitäisi luoda mahdollisuus jakaa metsätuloja ansioja pääomatuloksi nykyistä helpommin. Myyntituloista perittävä 33 prosentin vero yhdistettynä kerran sukupolvessa maksettaviin perintötai lahjaveroihin nostaa kokonaisveroastetta
Tuulisuoja on liian pieni, ja sen vaikutusta heikentää vielä, että se on hyvin kaukana kuljettajan edessä. Peruutus toimii sähköisellä suunnanvaihtajalla. Työajossa ajovarustus ei yleensä ole sitä luokkaa kuin vapaa-ajan ajoissa. Keulan erillisjousitus on kohtalaisen hyvin suojattu tukiraudoilla. Variaattorin toiminta on säädöistä kiinni. Jos puunajomatkat ovat lyhyitä, ne voi körötellä pienemmällä vaihteella. Bensatilaa tarvitaankin, sillä polttoaineen kulutus oli koeajossa melkoisen suuri, keskimäärin 30–33 litraa sadalla kilometrillä. Kyyditettävälle on apukahvat, joihin saa myös lämmityksen. Reen ja puukuormien kanssa liikuttaessa peilit ovat tärkeät, jotta kuljettaja voi tarpeen mukaan vaivatta seurata reen tilannetta. Polariksessa on iso, 54 litran polttoainesäiliö. Peräkoukku on varustettu vaijerin päässä olevalla lukitussokalla. Hyvät tavaratilat Penkin alla on mukavasti tavaratilaa. ja jousituskin on kunnossa, joten vapaa-ajan käyttöönkin se kelpaa. Sähköpakki on kätevä, koska vaihteistovivun kanssa ei tarvitse värkätä. Keulassa on jämäkkä puskurointi ja erillinen pitkittäinen suojarauta. Polariksen peilit ovat pienet, eikä näkyvyys ei ole parhaasta päästä. Kelkka ei siten rouhi rikki polanteen pintaa liikkeelle lähdettäessä. 20 26. Polariksessa on tilava takatarikka. KoKeIlTua. Järeän Polariksen kuivapaino on 304 kiloa, joten täydellä tankilla kelkka on melko painava – umpihankeen ei kannata juuttua. Kelkka on hyvä kiihtymään Tehokas leveätelainen Polariksen IQ WT on tehokas työjuhta, joka kuitenkin kaipaisi metsätyökelkaksi pientä parantelua. Puunajossa hyvällä pohjalla ykkösvaihteella ajettaessa kierrokset nousevat melko korkeiksi jo noin 10 kilometrin tuntivauhdissa. ”JO eNSIMMäINeN JäRveN yLITyS pALJASTAA, eTTä IQ ON TehOKAS MeNIJä.” Polaris IQ WT 600 » Moottori: 2-tahti 599 cm3 » Jäähdytys: neste » Raideleveys: 108 cm » Telamatto: 51 x 396 x 3,2 » Polttoainesäiliö: 54,1 l » Paino: 304 kg » Hinta: 9 990 € » www.polaris.fi Polaris IQ 600 on järeä 2-tahtikelkka, joka sopii niin työajoon kuin vapaa-ajankin kelkkailuun. Vauhtia kelkan mittariin kertyy helposti paljon enemmän kuin säädökset sallivat. Plussat ja miinukset + tehokas moottori + tavaratilat + hinta-laatusuhde – tuulisuoja – bensankulutus – voimansiirto Polariksen tuulisuoja on pieni ja liian kaukana kuljettajasta. Polariksessa lienee painotettu raskaan umpilumen ajoa. Samaan tilaan mahtuu myös kombikannu ja varustevyö. Jo ensituntuma järven jäällä ajosta paljastaa IQ:n merkittävimmän puutteen – pienen mutta olennaisen. Kun mittaristo on sijoitettu tuulisuojan tapaan kauas kuljettajasta, se on vaikealukuinen. Sen vuoksi tuulisuojan pitää olla hyvä, muuten tulee vilu. Kun tehoa on, isotkin kuitupuukuormat liikkuvat vaivatta. Ensimmäinen järven ylitys paljastaa kuitenkin myös sen, että IQ on tehokas menijä: hevosvoimia on 125. Kelkka pyrki alkuun puskemaan mutkissa, mutta takapään jousituksen säädöillä asia korjaantui. Kuorma kulkee Puunajossa Polaris osoittautui kohtalaiseksi työvälineeksi. IQ mallia on myyty kevään aikana kymppitonnin hintaan. Polariksen penkki on miellyttävä. Kyydissä olijallekin on hyvät tilat ja mukavan pehmeä selkänoja. Se ei ole saavuttanut sellaista suosiota kuin perusversio 500 LX, joka saa ensi kaudeksi rinnalleen myös ilmajäähdytteisen 550-mallin. Pitkässä etuosassa on tuulisuojan ja ohjaustangon välissä pieni lämpimänä pysyvä säilytyslokero. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 METSÄSTÄ HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuvat P olariksen leveätelaisista työkelkkamalleista tehokkaampi, IQ 600 Widetrak ES 14, on ollut markkinoilla muutaman vuoden. Mittaristossa on lähes kaikki tarpeellinen. Peräpään tavaratila on reilu ja moottorisaha mahtuu kyytiin pitkittäin. Kelkka on hinta-laatusuhteeltaan hyvä pienistä puutteista huolimatta. Varoitusvalot ja mittarilukemat ovat melko pieniä. Polariksen kytkin toimi liikkeelle lähdettäessä hyvin, suurenkin kuorman saa liikkeelle hyvin varovasti pienellä kaasulla. Polariksessa on helppotoiminen jousituksen pikasäätö. Reen kanssa ajettaessa takapään pitää olla jäykkä. Polariksessa on normaali variaat torivaihteisto, vaihdealueina hidas ja nopea. Kakkosvaihde puolestaan tuntuu liian isolta, ikään kuin välistä puuttuisi yksi vaihde. Vaihteleva maasto on hankalampi, etenkin kuin Polariksessa ei ole synkronoitua vaihteistoa, joten vaihtaminen ei onnistu vauhdissa