Sivut 10–11 Ajankohtaista: Jalostettu siemen vähissä ›› sivu 3 Puukauppa: Hakkuu lipsahti rajan yli ›› sivu 12 Metsänhoito: Lapin syyskylvö tutkittu ›› sivut 14–15 Lukijalta: Eriävä mielipide majavasta ›› sivu 25 Hakevuori odottaa Ju ha O lli la. MAALISkuuTA 2012 • Nro 6 • www.Metsalehti.fi Markus Tykkyläinen haluaisi jo rakentaa uuden voimalan Rovaniemelle. Metsäalan ajankohtaislehti • TORSTAINA 29
Kun pitäisi saada lisää työtä ja kotimaista energiaa, nykytoimilla pyritään pikemminkin vähentämään kotimaisten raaka-aineiden käyttöä. 2 METSÄLEHTI 6 • 2012 NÄKÖKULMA METSÄPILA SITAATTI TÄSSÄ NuMEROSSA S iihen nähden, miten hitaasti talous elpyy, on yllättävää, ettei työttömyys ole kasvanut. Uudet tukisysteemit ovat sekaisin ja rahat loppu vanhan mallin mukaan toimittaessa. 020 772 9123 aD: Tuomas Karppinen (sij.) p. Yleinen hokema on, että tehtaita suljetaan ja puunjalostus loppuu Suomesta. Nyt suuret ikäluokat ovat jättämässä jälkeensä niin ison aukon, ettei se enää täyty koneellistamalla tai muuten työtä tehostamalla. Menneen maailman tuntua vahvistaa entisestään metsäteollisuuden rakennemuutos. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Sivu 26 Pinjansiemenet jo antiikin herkkua Sivu 30 Se pp o Sa m ul i. Myös Metsälehti osallistuu Metsä puhuu -hankkeen kesätyökampanjaan. Turve ja puu korvautuvat kivihiilellä. 020 772 9122 toimitussihteeri: Eero Sala p. 020 772 9136 Postiosoite: Soidinkuja 4 C, 00700, Hki julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Metsäenergia hukassa Energiapuun korjuun ongelmat sen kuin jatkuvat. Nuoret arvostavat ekologisuutta, kestävää kehitystä ja monipuolista työtä. 020 772 9143 toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Työelämään tulee vuosittain nuoria noin 10 000 vähemmän kuin varttunutta väkeä siirtyy eläkkeelle. Hankkeen hieno oivallus on, että kaikki metsän parissa toimivat voivat välittää tietoa omassa lähipiirissään. Hallituksen ministereillä näyttää riittävän intoa vaikkapa turvetuotannon lopettamisen kanssa puuhasteluun. Sen sijaan metsäenergian käytön lisäämiseen tai edes nykyisen tason turvaamiseen ei tunnu löytyvän tahtoa eikä halua. Sivu 8 Peurakannan nousu taittui kainuussa Sivu 9 METSÄSTÄ Perhokalastajan kausi alkamassa Sivut 16–17 Kesätöihin metsäalalle PÄÄkIRJOITuS 29.3.2012 ELIISA kALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Metsänhoitoa monelta kantilta Asikkalalaisen Matti Mäkiahon elämässä metsällä on ollut poikkeuksellisen merkittävä rooli. hannU jaUhiainen AJANkOHTAISTA Energiapuusta uhkaa tulla pula Sivut 4–5 Luonnonvarojen tutkimus yhteen Sivu 6 Hallitus puinut kehysriihensä Sivu 7 Taimikonhoitokoneet eivät pärjää metsurille Metsätehon vertailussa kustannukset menivät tasan mutta metsuri voitti laadussa. Metsäalalla työvoimasta on ennustettu niukkuutta usein ennenkin, mutta tähän asti työn tuottavuuden kasvu on pelastanut pulasta. Sivut 18–19 Jatkuvaa kasvatusta metsäammattilaisille Sivu 20 Ammattina luontokartoittaja Sivut 22–23 kuninkaallinen hippiäinen Sivu 24 PILkkEITÄ kattava kuvaus sahateollisuudesta Markku Kuisman kirja ”Saha” luo jopa uskoa sahojemme uuteen tulemiseen, Esko Pakkanen arvioi. Tehokas keino saada nuoret kiinnostumaan alasta on palkata heitä kesätöihin. Kun kotimaasta ei saada kannattavasti raaka-ainetta energialaitoksille, sitä tuodaan ulkomailta. Tervetuloa mukaan kampanjaan! Lisätietoja löydät lehden takakannesta. Metsäalalla on hyvät edellytykset houkutella opiskelijoita. Ei tarvitse odottaa, että joku kampanjatoimisto hoitaa asian. Sen lisäksi metsäalalle ennustetaan kasvua, jota tekemään kysytään uudenlaisia osaajia. Uutta on, että kehitystä eivät selitä niinkään uudet työpaikat kuin työvoiman tarjonnan vähentyminen. Alan yhteinen Metsä puhuu -hanke on ryhtynyt oikomaan vääriä käsityksiä. Missään muussa maassa ei taideta toimia kotimaisten energialähteitten kanssa yhtä pöljästi. Uusista keksinnöistä vain harva on kuullut. Sen tavoitteena on saada nuoret huomaamaan, kuinka monipuolisia töitä metsään ja puuhun liittyen on tulevaisuudessa tarjolla. Tätä kaikkea on tarjolla. Uusia tuotteita ja palveluja luomaan tarvitaan parhaat voimat. Esittelemme kesällä metsäalaan tutustuvia nuoria ja tarjoamme heille kanavan kertoa työkokemuksistaan verkkosivuillamme. Ongelma vain on, että nuoret tuntevat metsäalaa huonosti tai heillä on siitä vanhentunut käsitys. Joensuun Elli on iso askel matkallemme kohti uudenlaista rakentamisen kulttuuria Suomessa. 020 772 9128 asiakaspalvelu: p. Viime vuonna se väheni selvästi, ja suunta näyttää jatkuvan. CLT-pohjaisilla rakenneratkaisuillamme on toteutettu viime vuosina jo lähes 2?000 taloa ympäri Eurooppaa, ja nyt läpimurto on nähtävissä myös kotimaassa.” aluejohtaja janne Manninen kehuu stora enson Clt-elementeistä rakennettavaa puukerrostaloaluetta
Varsinkin taimituottajat ovat olleet todella kiinnostuneita”, kertoo vanhempi tutkija Tuija Aronen Metsäntutkimuslaitokselta. Metsätutkimuslaitoksella kehitetään parhaillaan kasvullista taimituotantoa perinteisen taimituotannon rinnalle. ”Alustavat tulokset viittaavat siihen, että kuusella jalostetun siemenen hyödyt olisivat samaa suuruusluokkaa kuin männyllä”, kertoo metsänjalostusohjelmaa vetävä vanhempi tutkija Matti Haapanen Metlasta. Kun tavallisesti siemenestä syntyy yksi alkio ja taimi, solukkoviljelyssä pystytään tuottamaan moninkertainen määrä alkioita ja taimia kerralla. Niissä puut varttuvat nopeasti, ovat hyväkuntoisia ja tuottavat painavampaa, itävyydeltään parempaa siementä kuin luonnonmet sien puut. Nyt taimituottajat ovat joutuneet turvautumaan kuusen metsikkösiemenistä kerättyyn varmuusvarastoon. AJANKOHTAISTA 3 METSÄLEHTI 6 • 2012 Vuosikymmenen alun jälkeen romahdus Kuusen siemenviljelysiemenen osuus taimitarhakylvöissä 1991–2011 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 % 1991 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 Lähde: Evira tiia PUUkila T änä keväänä maahan iskettävistä kotimaisista kuusentaimista vain noin viidesosa on saanut alkunsa jalostetusta siemenestä. ”Kyllä sieltä on tulossa runsas kukinta, mutta huippukukintaa ei kuitenkaan ole odotettavissa. ”Kun kolmivuotinen hanke on loppu, tavoitteenamme on, että meillä olisi tarjota kasvullisen lisäyksen resepti sekä solukkoviljelyaineistoja niistä kiinnostuneille taimituottajille.” siemenviljelykset kohta historiaa. Kasvullinen lisäys tarjoaa mahdollisuuden kiertää siemenviljelyksien epävarman sadon tuottamat ongelmat. Kuusella siemenviljelyssiemenen edut tunnetaan sen sijaan huonommin. Rauduskoivuilla vastaava tutkittu kasvunlisäys on jopa 25 prosenttia. Suurin osa tänä vuonna istutettavista kuusen taimista on kasvatettu metsikkösiemenestä. Siemenviljelmille vartetut puut kasvavat ravinteikkailla ja viljavilla kasvupaikoilla. Metsäntutkimuslaitos ennustaa kuuselle ensi vuodeksi selvästi keskimääräistä parempaa siemensatoa. Metsistä talteen otetut siemenet riittävät vielä muutaman vuoden kylvötarpeiksi. ”Jalostettu kuusensiemen olisi erittäin haluttua tavaraa ja hinnat olisivat korkealla, mutta varastot ovat aivan tyhjät”, kertoo metsänviljelyaineiston ylitarkastaja Kari Leinonen Evirasta. ”Vuoden kuluttua tilanne on parempi.” Se pp o Sa m ul i. Elintarviketurvallisuusviraston tilastoista selviää, että vielä 2000-luvun alun parhaina vuosina runsas 80 prosenttia taimitarhoilla kylvetyistä kuusensiemenistä tuli siemenviljelmiltä. Myös siementuottajilla on jalostetusta siemenestä hyviä kokemuksia. Siinä taimia kasvatetaan solukkoviljelyalustalla monistamalla parhaiden puiden välisistä risteytyksistä syntyneitä jälkeläisiä. Arosen mukaan suurin haaste on huolehtia siitä, ettei solukkoviljeltyjen taimien hinta nouse liian korkeaksi. Jalostamalla parempi kasvu Siemenviljelyssiemenen etu verrattuna tavalliseen metsästä kerättyyn siemeneen on parempi kasvu ja laatu. Kuusen jalostettu siemen olisi haluttua, mutta varastot ammottavat tyhjyyttään. ”Hankkeen vastaanotto on ollut innostunut ja tuloksia odotetaan kovasti. Tapion Siemenkeskuksen johtajan Jouko Paijan mukaan siemenviljelyssiemenen etu maatiaissiemeneen verrattuna on selvä ja jalostuksen hyöty kannattaa käyttää hyväksi. Irlannissa vastaavaa menetelmää on sovellettu onnistuneesti sitkankuuselle, ja Kanadassa solukkoviljelyllä on tuotettu valkokuusta metsänviljelyyn. Tällä hetkellä hanketta on takana puoli vuotta, ja ensimmäiset kasvullisesti lisätyt taimet kasvavat jo kasvihuoneilla. Kuusi ei ole tuottanut kunnollista käpysatoa moneen vuoteen, eikä siemenviljelyssiementä enää riitä taimituotantoon. Tänä vuonna varisevasta siemensadosta ei saada täytettä hupeneviin siemenvarastoihin, mutta vuoden kuluttua tilanne näyttää paremmalta. Myös siementen itävyydessä on eroavuuksia. Kuusella sato kuitenkin vaihtelee eri puolella Suomea, eikä hyvä sato välttämättä satu parhaimmille siemenviljelyksille. Jalostetusta siemenestä alkunsa saaneet männyt kasvavat tilavuutta yli 15 prosenttia enemmän kuin metsikkösiemenestä itäneet puut. Jalostettu siemen on nykyään kiven alla Muutaman vuoden kuluttua kuusen taimia saatetaan tuottaa siemenen sijaan solukosta. Metsäntutkimuslaitoksen tehtävänä on kehittää Suomen olosuhteisiin soveltuva kasvullisen lisäyksen menetelmä. 2000-luvulla on ollut ainakin pari parempaa vuotta kuin nyt on odotettavissa”, varttunut tutkija Tatu Hokkanen arvioi
Tutkimuksessa havaittiin, että Itä-Suomessa lajit palautuivat paremmin kuin Länsi-Suomessa. kestävyydessä parannettavaa Metsäluonnon monimuotoisuuden köyhtyminen saattaa olla Suomessa jo peruuttamatonta. Rakennustyöt on määrä aloittaa tämän vuoden lopulla. Rakentaminen alkaa tänä kesänä, valmista pitäisi olla jo kesällä 2013. Suurin osa sähkökatkoista aiheutuu metsässä kulkevien keskijännitteisten ilmajohtojen vikaantumisesta. Ne perustuvat massiivisiin ristiinliimattuihin puulevyihin, joihin asennetaan valmiiksi eristeet, ulkoverhous, ikkunat ja ovet. Metsähake ottaa tänä vuonna tukisummasta leijonanosan, yli 80 miljoonaa euroa. Metsän keskihinta koko maassa oli 2?480 euroa hehtaarilta, se on neljä prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Liikenteen polttoaineilla EU-tason velvoite on kymmenen, mutta Suomen itsensä asettama tavoite kaksikymmentä prosenttia. Talot rakennetaan Stora Enson CLT-elementeistä. Mitä matalampi päästöoikeuden hinta, sitä korkeampi tuki, koska jos fossiilisen hiilidioksidin tupruttelu on halpaa, niin hakkeen poltto tarvitsee suurempia tukia. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan tuotanto kasvoi edellisvuodesta 17?000 tonnia, mutta huippuvuoden 2008 tuotannosta jäätiin liki 70?000 tonnia. Alueelle rakennetaan kuusi kaksikerroksista puutaloa, joihin tulee 100 opiskelija-asuntoa. Tehdasalue sisältäisi vuosikapasiteetiltaan 900?000 tonnin sellutehtaan sekä 450?000 tonnin kartonkikoneen. Tuen piiriin kuuluvat metsähake, metsäteollisuuden tähteitä käyttävät puupolttoainelaitokset, tuulivoima ja biokaasu. Vienti kutistui edellisvuodesta neljänneksen ja viennin osuus kotimaisesta pellettituotannosta supistui 44 prosenttiin, kun edellisvuonna se oli vielä 62 prosenttia. Metsähakkeen tuki maksetaan energian tuottajalle, ja se määräytyy päästöoikeuksien hinnan mukaan. Talot ovat lähes passiivitasoisia ja talotekniikassa pyritään nollatason energiaratkaisuihin. Pellettiviennin kokonaisarvo oli 17 miljoonaa euroa. Hän on vastikään aloittanut energiamarkkinaviraston uusiutuvat energiat -yksikön päällikkönä. Tehdasalue sijaitsee Guangxissa eteläisessä Kiinassa. Toimitusvarmuutta on tarkoitus parantaa muun muassa maakaapelointia lisäämällä ja korvauksia korottamalla. Syöttötariffi on suurin metsätuki Metsähakkeen kysyntä on saanut sähkön syöttötariffissa tuen, mutta tarjontaa lisäävä pienpuun energiatuki on jumittunut. Tilanne saattaa johtaa ennennäkemättömään energiapuupulaan. Budjetissa syöttötariffiin on varattu sata miljoonaa euroa. Ripatin mukaan julkishallinto on valjastanut tavoitteiden saavuttamiseksi riittävät resurssit, mutta perinteisellä metsätaloudella on edessä vyönkiristyksiä. Maanmittauslaitoksen mukaan yli kahden hehtaarin palstoja myytiin reilut 3 200 kappaletta, mikä on viidenneksen enemmän kuin edellisvuonna. Lisäksi tehostetaan reunametsien hoitoa. Syöttötariffikelpoisuus edellyttää suurehkoja investointeja. 4 METSÄLEHTI 6 • 2012 LyHyESTI Metsä teki kauppansa Metsäkiinteistöjen kauppa piristyi viime vuonna. Joensuussa rakennetaan puukerrostaloja Joensuun keskustan lähelle Noljakkaan nousee uusi puupienkerrostaloalue. Mikko häYRYnen, teksti leena loUhiVaaRa, kuva U usiutuvan energian kasvutavoitteista ei neuvotella, vaan ne ovat oikeudellisesti sitovia”, Pekka Ripatti toteaa. Sähkötuki suurempi kuin kemera Syöttötariffi eli uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tuki tuli voimaan vuosi sitten, mutta toiminta on varsinaisesti käynnistynyt tänä vuonna. Suomen tavoite on, että vuoteen 2020 mennessä 38 prosenttia energian loppukäytöstä perustuu uusiutuvaan energiaan. Ministeriö esittää, että jakelunverkon haltijalle annetaan oikeus tehdä sähköjohtojen reunametsässä ennaltaehkäiseviä toimia toimitusvarmuuden turvaamiseksi Stora Enso investoi kiinaan Metsäyhtiö Stora Enso suunnittelee 1,6 miljardin euron kartonkija sellutehtaan rakentamista Kiinaan. Tuotanto alkaisi vuonna 2014. Voimalan pitää olla liitetty sähköverkkoon. Pekka Ripatti korostaa, että syöttö tariffi takaa hakkeella sähköä tuottavien voimalaitosten kilpailukyvyn ja pitää hakkeen kysynnän kasvu-uralla.. Tuotannosta meni vientiin 136?000 tonnia. Pellettiviennissä iso pudotus Suomen pellettituotanto nousi viime vuonna 308?000 tonniin. Myytyjen tilojen pinta-alan keski-arvo oli 21 hehtaaria. Reunametsät kuntoon Työja elinkeinoministeriö on saanut valmiiksi esityksen sähkön toimitusvarmuutta parantavista toimenpiteistä. Ero selittyy metsien käytön erilaisella historialla. Kartonkija sellutehtaan tarvitsema puu saadaan 120?000 hehtaarin eukalyptusviljelmiltä. Summa on noin puolet enemmän kuin metsänhoidon kemera-tuki. EU-maat ovat sitoutuneet lisäämään uusiutuvan energian osuutta. ”Tarkoitus on, että hake korvaa fossiilisia polttoaineita ja turvetta. Turpeen verotusta tullaan kiristämään asteittain, mikä parantaa hakkeen kilpailukykyä, ja todennäköisesti metsähakkeen tuki tulee pienenemään.” Puusähkövoimaa ehkä sahojen yhteyteen Tähän mennessä syöttötariffin piiriin on ilmoittautunut yli 50 voimalaitosta, mutta läheskään kaikki kynnelle kykenevät laitokset eivät ole vielä mukana. ItäSuomen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan luonnonmetsiin sitoutunut lajisto ei välttämättä palaa ennallistetuille metsäalueille
Suomessa osuus on 28,5 prosenttia ja EU-maissa keskimäärin vain 8,5 prosenttia. Kerrannaisvaikutukset mukaan lukien ekonomistit puhuvat 150–200 työpaikasta. 5 METSÄLEHTI 6 • 2012 PENTTI HyTTINEN KOLUMNI Kirjoittaja on Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja. Lisäksi eri puolilla maata on vireillä useita paikallisia biopolttoainehankkeita. Tuontiöljyä voidaan näin korvata omassa maakunnassa tuotetulla bioöljyllä. ”Aloitin metsäpolitiikan ja tukien tutkijana, ja nyt olen virkamiehenä toimeenpanemassa niitä.” rulle ja tukkien pintaosien hakkeelle uuden käyttökohteen – ja toivon mukaan myös paremman hinnan. UPM ilmoitti hiljattain ryhtyvänsä rakentamaan naapurimaakunnassa biojalostamoa, joka valmistaa raakamäntyöljystä biodieseliä. Uusiutuvan energian ketju – korjuupaikalta käyttöpaikalle siihen tarvittavine teknologioineen – muodostaa jo tällä hetkellä merkittävän ja voimakkaasti kasvavan sektorin Pohjois-Karjalan aluetaloudessa. Finnairin toimitusjohtajan asunto ja muutkin pääkaupunkimme kaukolämpökiinteistöt pysykööt skandaaliotsikoissa niin kauan, kun niiden lämmitykseen käytetään epäeettistä kivihiiltä. Puuraaka-ainetta tarvitaan 225?000 kiintokuutiometriä. Menekki on taattu, sillä vuonna 2020 tankkiin menevästä polttonesteestä viidesosan pitää olla bioperäistä. 2013 syksyllä toimintakunnossa oleva laitos valmistaa hienoksi silputusta puuraaka-aineesta nopean pyrolyysin tekniikalla suksitervan näköistä bioöljyä. P ari viikkoa sitten energiayhtiö Fortum julkisti rakentavansa bioöljylaitoksen Joensuuhun. EU-jäsenyys edellytti sähkömarkkinoiden avaamista kilpailulle ja uusi virasto tarvittiin, jotta kuluttajat oppivat kilpailuttamaan sähköntoimittajansa ja jotta energia-alan vahvat toimijat eivät käytä markkina-asemaansa väärin. Fortumin investointi tulee olemaan maailman ensimmäinen voimalaitoksen yhteydessä toimiva teollisen mittakaavan bioöljylaitos. Mutta ei enää. Fortumin laitos tarjoaa 70 suoraa työpaikkaa. Joensuun laitoksen suunniteltu vuosituotanto on 50?000 tonnia bioöljyä, energiana mitaten 210 gigawattituntia. Sheikit näppejään nuolemaan Syöttötariffi on suurin metsätuki ”Muutamia uusia laitoksia on rakenteilla, mutta isoa ryntäystä ei ole vielä koettu.” Nähtäväksi jää, alkavatko yksityiset sahat rakentaa omia voimaloita, jotka käyttäisivät sahausjätteitä ja myös metsähaketta. Suomalainen metsäsektori on etulinjassa panemassa käytäntöön EU:n ilmastoja energialinjauksia. Eurooppa 2020 -strategian unelma älykkäästä, kestävästä ja osallistavasta taloudesta on toteutumassa. Päästöoikeuksien hallinta tuli virastolle 2000-luvulla. Se on huomattavan korkea osuus sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti. Lappeenrannan jalostamon on määrä olla käyttökunnossa vuonna 2014. Rahavirrat jäävät kiertämään aluetalouteen. Kun tähän päälle lisää Metsäliiton ja Stora Enson koelaitokset, on ilmeistä, että paperin ja sellun ylikapasiteettiongelmien kanssa painiva metsäteollisuutemme on ketterästi muuntumassa biopolttoaineiden tuottajaksi. Maakunnan energiankäytöstä lähes kaksi kolmasosaa perustuu uusiutuviin energianlähteisiin. Sektorilla työskentelee 1?300 osaajaa ja liikevaihtoa on noin 200 miljoonaa euroa. Uusiutuvan energian tuet ovat viraston uusin tehtävä. ”Risukasojen pitää kuivua vähintään yhden kesän yli, joten tarjontaongelmat tulevat ensija sitä seuraavana talvena.” ”Jos hiilidioksidin tupruttelu on halpaa, hake tarvitsee suurempia tukia.”. Pohjois-Karjalassa tavoitteena on jättää öljysheikit nuolemaan näppejään ja luoda maakunnasta ennen pitkää kokonaan öljyvapaa, uusiutuvalta energiantuotannoltaan yliomavarainen maakunta. Se antaisi puTutkijasta toimeenpanijaksi Työja elinkeinoministeriön alainen energiamarkkinavirasto on perustettu vuonna 1995. Biodiesellaitoksia ei tueta, vaan niiden edistäminen hoidetaan biopolttoaineen alhaisemmalla valmisteverolla. Se vastaa yli 10?000 omakotitalon vuosikulutusta. Lämmitysenergia on jo tähänkin saakka pystytty tuottamaan suurelta osin kotimaisin eväin, mutta liikennepolttoaineiden korvaamista kotimaisilla on pidetty ajatuksenakin utopistisena. Yksikön vetäjä, kansantaloudellisesta metsäekonomiasta tohtoriksi väitellyt Pekka Ripatti on aiemmin työskennellyt Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion kehittämispäällikkönä ja tulosalueen päällikkönä, Työtehoseuran tutkimusjohtajana sekä Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusyksikön johtajana ja tutkijana. ”Syöttötariffi ja metsäenergian kysynnän kasvu tarkoittavat yhdessä sitä, että energiapuuta tulisi nimenomaan kasvattaa, mikä seisoo jo Tapion suosituksissa.” Petu eli pienpuun energiatuki on pysähtynyt Brysseliin, joten hakkeen tarjonnalta puuttuu nyt kannustin. kysyntää pian tarjontaa enemmän Metsähakkeen käyttö pyritään tuplaamaan vuoteen 2020 mennessä. Harmillisesti tämä metsäalan kannalta suorastaan sensaatiomainen läpimurto jäi talousuutisissa Finnairin toimitusjohtajan asuntokaupan varjoon. Raaka-aineen hankinnan talousvaikutukset ulottuvat laajalti ympäröivälle maaseutualueelle. Biotalous on täällä tänään. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi kiinteistöjen lämmityksessä raskaan polttoöljyn asemesta
Mahtavia etuja kestotilaajille. Ensi vuonna kasvu vauhdittuu. Yhdistymistä valmisteleva projektiryhmä aloittaa työnsä toukokuussa. Maksuun sisältyvän 9 %:n arvonlisäveron metsänomistaja saa normaalina alv-palautuksena takaisin. Ja huipputarjous juuri sinulle. Jatka suomalaisen metsän pää-äänenkannattajan tilausta nyt! Nopean tilaajan lahjana saat metsäaiheiset pelikortit! Valitse sinulle paras vaihtoehto ja tilaa osoitteessa www.metsanetti.info tai soita 020 77 29136 Metsälehti ja Metsälehti Makasiini 12 kuukautta kesto tilauksena. Vienti kasvaa hitaasti Muutos ed. Valtiontaloudessa niukkuutta on jaettu jo pidemmän aikaan, jolloin yksittäiset laitokset vain kurjistuvat. Nyt on aika jatkaa tilausta. ”On katsottu, että esimerkiksi kansainvälisessä yhteistyössä olisi ongelma, jos organisaatiot nimenä pyyhittäisiin yhtäkkiä pois”, tutkimusjohtaja Mikko Peltonen maaja metsätalousministeriöstä kertoo. Uuden keskuksen pitäisi aloittaa toimintansa vuoteen 2016 mennessä. Paperiteoll.. ”Tämä on aiheuttanut tiettyä kustannustehokkuusongelmaa”, Peltonen selvittää. ”Esimerkiksi Aalto-yliopistossa TKK, Kauppakorkeaja Taideteollinen korkeakoulu näkyvät organisaatiossa tietyllä tavalla edelleen omalla profiilillaan.” Taustalla raha Yhdistymisen taustalla on raha ja valtiontalouden säästöohjelma. Etla arvioi paperiteollisuuden tuotannon lisääntyvän tämän vuoden luvuista 7 prosenttia ja puutavarateollisuuden 4 prosenttia. Puutavarateollisuudella menee vähän paremmin: tuotanto kasvaa prosentilla ja vienti lisääntyy 2 prosenttia. Jatkos 2012 Tabloid 260x190.indd 1 21.3.2012 20.02 Uuden luonnon vara tutkimus keskuksen on määrä aloittaa toimintansa vuoteen 2016 mennessä. Sen puheenjohtajaksi on kutsuttu ylijohtaja Hannu Raitio Metlasta ja jäseniksi ylijohtaja Erkki Kemppainen MTT:stä, ylijohtaja Eero Helle RKTL:stä sekä tutkimusjohtaja Mikko Peltonen ministeriöstä. 12+1 kk hintaan 104 euroa (etu 8,67 euroa) Metsälehti ja Metsälehti Makasiini 6 kuukautta kesto tilauksena. Me lupasimme paljon, kun kerroimme Metsälehdestä ja Makasiinista. Asiaa valmistelemaan on perustettu projektiryhmä, joka laatii yhdistämisestä suunnitelman vuoden loppuun mennessä. Hän kuitenkin korostaa, että pelkästään säästöjä ei haeta. 12+1 kk hintaan 57 euroa (etu 7,12 euroa) arvo 7 ,50 euroa arvo 7 ,50 euroa Metsälehden tilausmaksun voit vähentää metsäverotuksessa. Juustohöylällä ei voi määrättömästi vedellä”, Peltonen toteaa. Uskomme vilpittömästi, että lunastimme mielestäsi lupauksemme. Onko Metsälehden tutustumistilauksesi päättymässä. Tarkoitus on, että eri tutkimuslaitokset muodostaisivat hallinnollisesti yhden kokonaiMetla, MTT ja RkTL halutaan panna yhteen suuden. Toisaalta pyritään siihen, että laitosten omat brändit pystyttäisiin muutosprosessissa säilyttämään. Tilaajalahjana 1 kuukausi kaupan päälle ensimmäiseen tilausjaksoon. Tunnusta väriä ja seiso suomalaisten metsänomistajien joukossa. Tilaajalahjana 1 kuukausi kaupan päälle en simmäiseen tilausjaksoon. Paperinvalmistus vähenee 3 prosenttia ja vienti 2 prosenttia. 6+1 kk hintaan 57 euroa (etu 7,12 euroa) Metsälehti Makasiini (8 numeroa vuodessa) 12 kuu kautta kestotilauksena. vuodesta, % 2011 2012 2013 -2 2 4 Puutavarateoll. Tilaajalahjana 1 kuukausi kaupan päälle ensimmäiseen tilausjaksoon. ”Jossakin vaiheessa on haettava uusia ratkaisuja. Tutkimuslaitosten oman profiilin säilyttämistä yhdessä yhteisessä organisaatiossa Peltonen pitää täysin mahdollisena. 6 METSÄLEHTI 6 • 2012 Tulossa tärkeitä teemoja kuten uusi metsä, metsän kunnostus, puukauppa. Etlan ennusten mukaan kotimaan sahatavaramarkkina vetää tänä vuonna huonosti, sillä rakentaminen vähenee. Pudotusta viime vuodesta on pari prosenttia. Sektoritutkimuslaitosten kehittäminen on ollut jo usean hallituksen asialistalla – ongelmana on pidetty muun muassa tutkimuslaitosten raskaita rakenteita ja laitosyksiköiden suurta määrää. + + Metsäteollisuudella vaisu vuosi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ennustaa metsäteollisuudelle vaatimattomia tuotantoja vientilukuja tälle vuodelle. Tarkoitus on varmistaa myös tutkimuksen laatu. jUssi Collin Maaja metsätalousministeriö suunnittelee Metsäntutkimuslaitoksen, Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) ja Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen yhdistämistä luonnonvaratutkimuskeskukseksi
”Viime syksyn raamisopimuksen yhteydessä sovittiin energiavaltaisen teollisuuden energiaverotuksen kohtuullistamisesta lähelle kilpailijamaiden tasoa. Kevään aikana selviää, meneekö ehdotus läpi”, maaja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) sanoo. hanna lehto-isokoski P ienpuun energiatukeen jo kertaalleen myönnetyt 17 miljoonaa euroa maksetaan kemeran kautta, jos hallitus hyväksyy maaja metsätalousministeriön ehdotuksen valtion lisätalousarvioon. Veme muutti putken leukaosan muotoilua niin, että läpimitaltaan viisisenttinen Finputki 5 korvaa sekä 50-millisen että 55-millisen Pottiputken. Kehysriihen logistiikkapäätöksiin hän sen sijaan on tyytyväinen. Kehysriihessä syntyi myös periaatepäätös, jonka mukaan välille Luumäki–Imatra aletaan suunnitella kaksoisraidetta. MTK:n mukaan paras lääke olisivat sukupolvenvaihdosten verohuojennukset. Pottiputken patenttisuoja on rauennut jo aikoja sitten, joten Fin-putken malli pysyy pienin parannuksin ennallaan. ”Jos kaikki metsänomistajat möisivät puuta yhtä aktiivisesti kuin maanviljelijät, sitä saataisiin markkinoille kahdeksan miljoonaa kuutiota vuodessa enemmän kuin nyt. Toisaalta kemera-tuista leikataan kolme miljoonaa euroa vuodesta 2015 lähtien. Rotstop® torjuu metsiä lahottavaa juurikääpää täysin luonnonmukaisesti, eikä se sisällä lainkaan typpeä. Summa on jo budjetoitu tämän vuoden talousarvioon, mutta Euroopan komissio vaatii muutoksia Suomen valmistelemaan lakiin pienpuun energiatuesta (petu). Rotstop sopii sekä koneellisesti että manuaalisesti tapahtuvaan kantokäsittelyyn. ”Olen hämmästynyt, että hallitus ei tarttunut asiaan, kun se haki uuden kasvun eväitä”, metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola toteaa. Ikärakenteen nuorentamista ja tilakoon kasvattamista korosti myös ministeriön asettama metsätilojen rakenteen kehittämistyörymä. Nyt Auran sinappi löytyy joka marketin hyllyltä. Siksi sitä voi huoletta käyttää kaikkien vesistöjen – myös metsäpurojen – äärellä ilman rehevöitymisvaaraa. Summat sisältyvät hallituksen viimeviikkoisen kehysriihen päätöksiin. myöntänyt metsätaloudelle verokannusteita, vaikka niillä voitaisiin helpottaa puumarkkinoiden toimivuutta. ”Ideana on, että metsänomistajat ottaisivat paremman vakuutusturvan metsälleen”, ministeri perustelee. Nyt kohtuullistaminen sulaa olemattomiin”, sanoo Metsäteollisuus ry:n energiaja infrastruktuurijohtaja Jouni Punnonen. Koskinen ei kuitenkaan vahvista tietoa. Se näkyy puunmyynnissä. Metsälehden tietojen mukaan hallitus on myöntämässä osana elvytyspakettiaan metsäsektorille viisi miljoonaa euroa työllisyyden edistämiseen. Istutusputkien teko jatkuu, mutta väri vaihtui siniseen ja merkki Fin-Putkeksi. sininen istutusputki on suomalaista tekoa suomessa tehdyn istutusputken tunnistaa sinisestä väristä. Myös rataväliä Imatralta Venäjälle parannetaan. Fin-Putkia on saatavilla neljää eri mallia. Koska eduskunta ei pääse vielä hyväksymään lakia, rahojakaan ei voida maksaa suoraan talousarviosta. 7 METSÄLEHTI 6 • 2012 M B E OLETHAN vesist ö jen yst ä v ä . Koska Venäjä on hyväksytty Maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi, sekä sen tuonnin että viennin odotetaan piristyvän. Maataloudessa huojennusjärjestelmä on jo käytössä, ja sen ansiosta maanviljelijämetsänomistajat ovat kymmenen vuotta nuorempia kuin muut metsänomistajat. Metsätilan sukupolvenvaihdos viivästyy, koska se on verotuksellisesti edullisinta vasta perinnön kautta. ”Ne parantavat kuljetusten toimintavarmuutta ja kustannustehokkuutta.” Hallitus sopi raakapuun rautatiekuljetusten kehityshankkeesta, jossa toimintaa keskitetään nykyistä suurempiin terminaaleihin ja junien pituutta kasvatetaan. Mikko Riikilä Punaiselle Pottiputkelle kävi kuten Turun sinapille taannoin. Sa ri G us ta fs so n / Le ht ik uv a. Rotstopin valmistaja Verdera lahjoittaa jokaisesta myydystä Rotstop-pakka uksesta 50 senttiä Elävä Itämeri -säätiölle (BSAG). Leik kaukset kohdistuvat myrskytuhojen korvauksiin. Suurin osa säästöistä kohdistuu maatalouteen. Suomalaisena tunnetun brändin valmistus vietiin Ruotsiin, mutta tuotteen valmistus jatkuu Suomessa. Kaikkiaan hallitus päätti leikata 55 miljoonaa euroa maaja metsätalousministeriön hallinnonalalta. Suomen hallituksen tuoreiden päätösten arvioidaan piristävän idänkauppaa. Metsämaan kiinteistöveroa ei ole tulossa. Koskinen: Petu-rahat kemeraan Kehysriihi nipisti myrskytuhojen korvauksista kolme miljoonaa euroa. Läpimitaltaan pienin on nelisenttinen ja suurin seitsemänsenttinen. Sen vuoksi metsäteollisuuden tuotantoa siirtyi muista maista Suomeen. Lue lisää juurikäävän torjunnasta ja Rotstopista osoitteesta www.rotstop.fi Metsänomistaja – sinä päätät. Sukupolvenvaihdoksille ei verohuojennuksia Maaja metsätaloustuottajien keskusliitossa harmitellaan sitä, ettei hallitus kehysriihessään Valtiovarainministeri jutta Urpilainen ja pääministeri jyrki katainen tiedottivat viime viikolla hallituksen kehysriihen saavutuksista. Keskeisin selittävä tekijä eroon on metsänomistajan ikä.” Metsäteollisuus kiittää logistiikkapäätöksiä Vuonna 2014 otetaan käyttöön windfall-vero, joka kohdentuu päästöttömiin sähköntuotantomuotoihin. ”Esitämme, että rahat siirretään kemera-momentille ja että ne korvamerkitään energiapuun rahoitukseen. Sininen Suomi-putki on halvempi kuin Pottiputki. Vuodesta 2014 lähtien valtio vähentää metsäkeskusten rahoituksesta miljoona euroa. Finputki 5 maksaa arvonlisäveroineen Uittokalustolla 124 euroa. 50 millimetrin pottiputken hinta on 143 euroa ja 55-millisen 156 euroa. Pottiputken entinen valmistaja, laitilalainen Veme Oy, yrittää samaa. Omistajien keski-iän noustessa yrittäjämäisesti toimivien metsänomistajien määrä on vähentynyt. Turkulaiset eivät aikanaan alistuneet ylikansallisen suuryhtiön manööveriin vaan jatkoivat tuotantoa. Metsäteollisuuden mukaan vero heikentää sen kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia
Kaadettavien vesojen määräksi on oletettu 12 000 hehtaarilla. Kustannuslaskelman oletuksena on, että Tehojätkällä perataan taimikoita kahdessa vuorossa touko-lokakuiden välinen aika. Perkauslaitetta käyttävä hakkuukone on työllistettävissä taimikonhoitosesongin ulkopuolella puunkorjuutöihin. Lisäksi kitkennän yhteydessä vau rioitui yli kymmenen prosenttia taimista, niistä noin puolet kasvatuskelvottomiksi. 8 METSÄLEHTI 6 • 2012 Mikko Riikilä, teksti ja kuvat M etsäteho tutki koneellisen taimikonhoidon ajanmenekkiä, kustannuksia ja vaikutuksia puuntuotantoon. Tätä hentoisemmassa vesakossa miestyö on edelleen edullisinta. Aikaero koneen hyväksi kasvaa sitä mukaa, kun kaadettava vesakko järeytyy. Koneiden suorituskykyä selvitettiin käytännön työmailla. naarva-perkain nyhtää vesat juurineen maasta. 1. Tällöin konekitkennän hehtaarikustannus asettuisi samalle tasolle kuin metsurin tekemän varhaisperkauksen ja taimikonhoidon yhteenlaskettu hinta. Tehojätkä pärjää kustannuskilvassa metsurille paremmin kuin isoon metsäkoneeseen asennettu perkain, koska pikkukoneen hankintahinta ja käyttökustannukset ovat alemmat. 3. kitkentä hidasta Vesakon kitkentä Naarva-perkaajalla osoittautui yli kaksi kertaa kalliimmaksi kuin metsurin tekemä varhaisperkaus. homma voi kannattaa, jos kitkentä estää vesakon uudelleen syntymisen eikä toista taimikonhoitokertaa tarvita. Siihen mitä tämä muu työ voisi olla, ei Metsätehon raportissa oteta kantaa. 4. Metsuri ja raivaussaha ovat koneisiin verrattuna kustannuksiltaan edelleen kilpailukykyinen ja työn laadultaan ylivoimainen ratkaisu taimikonhoitoon. Vertailussa käytetty metsurityön hinta määriteltiin alan työehtosopimuksen mukaan. Näin varhaisperkaus riittäisi ainoaksi taimikonhoitokerraksi ennen ensiharvennusta. Raivaussahuria halvemmalla se ei kuitenkaan taimikonhoidosta suoriudu. Metsuri voittaa yhä taimikonhoitokoneet Taimikonhoitokoneet eivät suoriudu taimikonhoidosta raivaussahuria edullisemmin. Metsurin jäljiltä hehtaarille jää siis kymmenen aaria enemmän kasvatettavaa taimikkoa. Selvityksessä kuitenkin havaittiin, että hakkuukoneen tekemille ajourille tallautuu kymmenen prosenttia taimikon pinta-alasta. Parempi tuottavuus ei silti riitä kustannuskisassa alkuunkaan, koska MenSen tuntikustannus on liki kolminkertainen raivaussahuriin verrattuna. Työn laatuvertailu päättyy metsurin suvereeniin voittoon Konetyö on edelleen kallista Metsurityön kustannukset merkitty sadalla. Metsäkone kallis risusavottaan Varsinaista taimikonhoitoa tekevien koneiden tuottavuus on parempi tai vähintään yhtä hyvä kuin raivaussahurin. Jos koneen kokonaistyöaika vuodessa lyhenee oletetusta, työtuntia kohti laskettavat pääomakustannukset kohoavat, mikä heikentää koneen kilpailukykyä. Tulos ei kuitenkaan ole lannistanut konetyöstä innostuneita metsäyhtiöitä. Lisäksi oletetaan, että pienmetsäkoneelle löytyy talvikaudella kolmeksi kuukaudeksi muuta työtä. Varttuneissa taimikoissa Usewoodin valmistama pienmetsäkone, tehojätkä saa hieman metsuria enemmän valmista. Usewoodin Tehojätkäksi nimetty risuraivain on hieman mönkijää suurempi pienmetsäkone. Tehojätkä pärjää, jos työtä riittää Tehojätkä perkaa läpimitaltaan kaksisenttistä vesakkoa samaan tahtiin kuin sahuri. Naarva-perkaaja ja MenSen raivauspää kytketään hakkuukoneen kuormaimeen. Tätä vartevammassa vesakossa Tehojätkä on metsuria nopeampi. Oletuksen mukaan kitketyn vesakon tilalle ei enää nouse uutta lehtipuustoa. hakkuukoneen kouran tilalle asetettava Mensen raivauslaite on tehokas, mutta metsäkoneen korkeat käyttökustannukset heikentävät työn kannattavuutta. Lähde: Metsäteho Suhteellinen kustannus 250 200 150 100 50 MenSe UW40 2 cm Kantoläpimitta taimikonharvennuksessa 3 cm Kun kaadettavien puiden läpimitta oli kaksi senttiä, MenSeltä kului kahdeksan tuntia työhön, jonka metsuri tekisi kymmenessä tunnissa. 2. Tutkittavina olivat varhaisperkausta tekevä Naarva-perkaaja sekä taimikonhoitoon tarkoitetut MenSe-raivauspää ja Usewood 40 -risuraivain. Ihmisja konetyön laatua Metsäteho ei varsinaisesti vertaillut. 1 2 3 4. Siinäkin raivauspää on asennettu kuormaimeen. Kun kaadettavan vesakon kantoläpimitta on kolme senttiä, Tehojätkä suoriutuu työstä samalla hehtaarihinnalla kuin metsuri
Kannan romahduksen aikaan osuu suurpetojen runsastuminen alueella. Laskennan tulos antaa toivoa, että kanta on taas kasvussa. Metsäpeura › Tieteellinen nimi Rangifer tarandus fennicus. ”Mitään keskiarvoa siitä, mikä puolestaan on susien vaikutus peuranvasojen hävikkiin, on vaikea sanoa. Vuoden 2010 lentolaskennassa Kainuusta löydettiin enää 811 ja vuotta myöhemmin 802 peuraa, kun vuosituhannen vaihteessa peuroja oli ollut noin 1?700. Tämän talven lentolaskenta toi hieman lohtua. Hänen mukaansa liikenne vie parikymmentä peuraa, sudet ja ilvekset suurin piirtein saman verran, mutta karhun osuutta ei tiedetä. Eniten ilahdutti vasojen määrä, joka oli 13 prosenttia kannasta, kun vuotta aikaisemmin luku oli 11. Kainuun peurakanta alkoi pienentyä ja Oulujärvi jäi valloittamatta. 9 METSÄLEHTI 6 • 2012 Syytä peurojen määrän laskuun selvitetään gps seurannalla. Peurakannat olivat kohtaamassa Oulujärven länsitai lounaisrannalla. › Levisi takaisin Vienan Karjalasta 1950-luvulta alkaen. › Vuosina 1979–84 peuroja siirtoistutettiin Keski-Suomeen.. Karhukantaa on viime vuosina leikattu myöntämällä peura-alueelle lisää kaatolupia. Yksiselitteistä syytä peurakannan taantumaan ei tiedetä. Peuroja siirtyy kesäksi itärajan yli Venäjän puolelle. Rktl:n seurannassa on tällä hetkellä 30 gps-pannalla varusliikenne on petojen veroinen peurojen verottaja. Suomenselän geneettisesti kapea populaatio oli saamassa runsaasti uutta verta. Talvilaitumeltaan Sotkamon–Kuhmon rajalta peurat vaeltavat vasomisja kesälaitumille huhtikuun puolivälin jälkeen. Mutta näin ei käynyt. › Presidentti Urho Kekkosen käskystä 1972 rauhoitettiin Elimyssalon vasomisalue hakkuilta ja peurat alkoivat levitä länteen. Kenttämestari Kauko Kilpeläinen on ollut mukana peuratutkimuksessa vuodesta 1984. Yleinen mielipide pitää sutta peurojen surmana, mutta myös ilves ja karhu verottavat peurapopulaatiota. kainuun peurakanta romahti Romahduksesta uuteen nousuun Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen petotutkija Ilpo Kojola kertoo, että peura-alueella on ensi kesänä tarkoitus pannoittaa karhuja, jolloin niiden vaikutusta varsinkin vasahävikkiin voidaan selvittää tarkemmin. Maaliskuussa toteutettu laskenta tuotti tulokseksi 840 peuraa. neljäs peura vasemmalta kantaa kaulassaan tutkimuspantaa. › Metsästettiin Suomessa lähes sukupuuttoon 1900-luvun alkuun mennessä. tettua peuravaadinta. aRi koMUlainen teksti ja kuvat Vielä vuosituhannen alussa peurojen tilanne näytti ruusuiselta. Joillekin susille peuranvasat ovat tärkeässä roolissa ravinnon hankinnassa, mutta toisille eivät juuri ollenkaan”, Kojola sanoo. Kuhmosta lähtenyt kanta oli levittäytymässä länteen ja Suomenselän kanta pohjoiseen sekä itään
Kotimaisen uusiutuvan energian käyttöä pitäisi lisätä, mutta kun sitä yrittää, lyödään kapuloita rattaisiin. Kemera-tuet on lähes käytetty ja haketustuki päättyy tämän vuoden lopussa. Vuonna 2011 saavutettiin seitsemän miljoonan kuutiometrin taso, joten olemme noin puolessa välissä. Lapissa se tarkoittaa nuoria metsiä”, Tykkyläinen sanoo. Kun turpeen verotusta lämmöntuotannossa kiristetään, EU-komissiolle ilmoitetun mekanismin mukaan samalla joudutaan vähentämään metsäenergian tukea sähköntuotannossa. Hyvä kehitys metsäenergian käytön lisäämisessä ei jatku, jos metsäenergia ei ole kannattavaa.” kivihiiltä Rovaniemelle Kun turpeen verotusta ollaan kiristämässä ja ympäristöministerin mielestä sen käyttö pitäisi kokonaan lopettaa, mikä jää jäljelle. Energiapuu on otettava nuorista, harvennusta vaativista metsistä. päähän kohdistettu tukimekanismi. Pohjois-Suomi on metsäenergian suhteen erilaisessa asemassa kuin Etelä-Suomi. Ainespuuta on mahdollista hakata Lapissa kestävästi ainakin kuusi miljoonaa kuutiometriä, kun vuosittaiset hakkuut ovat olleet kolmesta neljään miljoonaa kuutiota. 10 METSÄLEHTI 6 • 2012 hannU jaUhiainen, teksti jUha ollila, kuvat R ovaniemen Energian toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen on ymmällään. ”Me haluamme kuitenkin tehdä lämpöä ja energiaa lappilaisella raaka-aineella, jolloin kaikki hyöty jää maakuntaan.” Nykyinen energiapolitiikka on Tykkyläisen mielestä johtamassa valtakunnallisestikin siihen, että metsäenergia korvautuu lauhdesähkön tuotannossa turpeella ja varsinkin kivihiilellä. k-m Lähde: Energiateollisuus * Tavoite 16 14 12 10 8 6 4 2 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2020*. Tilanne voi lähivuosina olla sellainen, että Rovaniemellekin kannattaa rahdata ulkomailta kivihiiltä energialaitoksen polttoaineeksi. Metsäpääkin sekaisin Kovin hyvä ei tilanne ole metsäpäässäkään. ”Tätä resurssia on Pohjois-Suomessa riittävästi. Ilmastotavoitteet vaarassa EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi olisi uusiutuvan energian käyttöä lisättävä Suomessa vuoteen 2020 mennessä noin 40 terawattituntia. Tykkyläisen mielestä pitäisi toimia juuri päinvastoin. Puuta riittää käsityksemme mukaan olemassa oleville metsäteollisuuden laitoksille sekä suunnitelluille energiantuotantolaitoksille”, Tykkyläinen toteaa. ”Metsäenergian kannattavuusnäkymät ovat heikentyneet hurjasti tämän talven aikana”, Tykkyläinen toteaa. Kivihiiltä palaa yhä paljon Sähkön hankinta energialähteittäin vuonna 2011 Lähde: Energiateollisuus Ydinvoima 26,4% Nettotuonti 16,4% Vesivoima 14,6% Biomassa 11,9% Kivihiili 11,8% Maakaasu 10,9% Turve 6,2% Öljy 0,4% Tuuli 0,6% Jäte 0,8% Puolet tavoitteesta saavutettu Metsähakkeen käytön kehittyminen ja tavoite Milj. Rovaniemen Energia aikoo rakentaa yhdessä Oulun Energian kanssa suuren voimalaitoksen Rovaniemelle. Korvaava pienpuun energiatuki (petu) on sekin tyssännyt EU-komissioon. Vuosi sitten EU:lle jätetyn tukiselvityksen tulkinnat yllättivät energiateollisuudenkin, ja tukimuutokset toivat uutta ajateltavaa myös Rovaniemen Energialle. ”Voimalaitoksilla tehdään joka vuosi taloudellisin perustein valintoja käytettävistä polttoaineista, ja jopa investointipäätöksiä tehdään kauas tulevaisuuteen kannattavuusnäkymien varassa. Metsähakkeen käytön määrä on 2000-luvulla noussut tasaisesti. EU:n pelisääntöihin sopisi metsäpään tukemista paremmin laitosMetsäenergia tuuliajolla Epävarmuus tukien määrästä ja verotuksesta heijastuu niin metsäpäähän kuin voimalaitosinvestointeihin. ”Tuet pitäisi kohdistaa sinne, missä kulut syntyvät. Rakennusprojekti jouduttiin jäädyttämään viime vuonna kaavoituksesta tehdyn valituksen vuoksi. Tavoitteena pitäisi kuitenkin olla sekä uusiutuvien energiamuotojen Rovaniemen energian toimitusjohtaja Markus tykkyläinen toivoo maan hallitukselta ratkaisuja, joilla metsähake saadaan kilpailukykyiseksi polttoaineeksi sähköntuotannossa. Myös maaperän vähäravinteisuus rajoittaa hakkuutähteiden korjuuta. Valitus on nyt korkeinta hallintooikeutta myöten kumottu, joten asemakaava ja rakennuslupa ovat lainvoimaisia. Pohjoisessa hakkuutähteitä eikä kantoja ole juuri tarjolla. Metsäpään tukileikkaukset nostavat voimalaitoksille tarjottavan metsäenergian hintaa, ja kun voimalaitostenkin metsäenergiatukia leikataan, tuotantoa on Tykkyläisen mukaan vaikea saada kannattavaksi. Tykkyläisen mielestä valtakunnan tasolla on tuudittauduttu liikaa viime vuosien hyvään kehitykseen. Tänä vuonna metsähakkeen käyttö mitä ilmeisimmin kuitenkin vähenee etenkin sähköntuotannossa, jos metsähakkeen, kilpailevien polttoaineiden sekä sähkön markkinahintojen suhteet säilyvät nykyisinä. Tästä metsähakkeen osuuden on arvioitu olevan lähes puolet. Talven aikana energialaitosinvestoinnin ylle on kuitenkin noussut uusia synkeitä pilviä. Lapissa se tarkoittaa nuoria metsiä.” suunnitellun Mustikka maan voimalan puukentällä tehdään jo haketta – vanhalle voimalaitokselle. Rakennustöiden Mustikkamaan voimalaitostyömaalla pitäisi jo olla täydessä käynnissä. ”Perusperiaatteen pitäisi olla, että tuet kohdistetaan sinne, missä kustannukset syntyvät. Kiintokuutiometreiksi muutettuna tavoitteena on saavuttaa noin 13,5 miljoonan kuutiometrin vuosittainen käyttötaso. Aiem min rakennetun haketerminaalin viereinen suo paistattelee kuitenkin koskemattomana kevätauringossa. Tämä tarkoittaa, että turpeen ja kivihiilen kilpailukyky energiapuuhun verrattuna pelkässä sähköntuotannossa paranee
Rovaniemen Mustikkamaan laitos voisi käyttää täydellä teholla toimiessaan jopa miljoona kuutiometriä energiapuuta. Nuoret metsät puskevat runsaasti pieniläpimittaista puuta, jonka teollinen käyttö on Kemijärven sellutehtaan lakkauttamisen jälkeen vähentynyt. Miljoonan kuution laitos käytön lisääminen että energiaomavaraisuuden kasvattaminen. Työllisyysvaikutuksetkaan eivät olisi ihan vähäisiä”, Tykkyläinen huomauttaa.. Tämä olisi valtakunnallisestikin merkittävä lisäys joka toteutuisi, jos turvetta ei käytettäisi lainkaan. Tämäntasoinen käyttö edellyttää kuitenkin, että sähkön tuottaminen verkkoon metsähakkeella ja turpeella on taloudellisesti kannattavaa. Normaalitilanteessakin energiapuun kulutus olisi noin 650?000 kuutiota vuodessa. Tällöin noin kolmasosa energiasta tuotettaisiin turpeella. Energiapuu hankittaisiin lähinnä Keskija Itä-Lapista, missä on paljon käyttämättömiä puu varoja. Päästöoikeuksia ulkomailta Pahimmillaan tilanne kehittyy Tykkyläisen mukaan siten, että uusiutuvan energian lisäystavoitteet jäävät toteutumatta. Kotimaisten polttoaineiden hintakilpailukyvyn heiketessä tuontipolttoaineiden, kuten kivihiilen, osuus kasvaa ja rahaa virtaa ulkomaille. ”Lisäksi suomalaiset energiayhtiöt joutuvat ostamaan päästöoikeuksia eurooppalaisilta päästöoikeusmarkkinoilta, luultavimmin Itä-Euroopasta.” Tähän menee helposti satoja miljoonia euroja vuodessa ensi vuonna alkavalla kolmannella päästökauppajaksolla. Mutta tällä hetkellä metsäenergia ei pärjää ilman tukia hintakilpailussa muiden polttoaineiden tai tuontisähkön kanssa”, Tykkyläinen sanoo. Myös energiaverotuksen tulevat ratkaisut ja tukipolitiikka vaikuttavat rakentamispäätökseen. ”Järkevästi kotimaisten polttoaineiden käyttöä suosimalla kaikki tämä raha saataisiin pysymään kotimaassa. Rovaniemen Energian nykyinen Suosiolan laitos käyttää energiapuuta 150?000–170?000 kuutiota vuodessa. Voimalaitoshankkeen osakkaat, Rovaniemen Energia Oy ja Oulun Energia, haluavat katsoa, millaisen ympäristöluvan laitos saa. Sähkön hinta ratkaisee Uuden laitoksen olennainen kysymys onkin, pystytäänkö energiapuulla tuottamaan sähköä kilpailukykyiseen hintaan. Jos lauhdesähköä ei kannata tuottaa, laitos voisi toimia pääosin kaukolämmöntuottajana, jolloin energiapuun käyttö olisi 400?000 kuutiota vuodessa. Luvan myöntäminen on kestänyt odotettua pidempään, mutta se saataneen kesään mennessä. Tykkyläinen vertaa polttoaineiden hintoja Rovaniemellä, jos veroja ja tukia ei olisi. Turve maksaisi Tilastokeskuksen tilastojen mukaan noin 11 euroa megawattitunnilta, kivihiili markkinahinnoin 15 euroa ja metsähake Tilastokeskuksen luvuin ilman tukia 23 euroa megawattitunnilta. Mustikkamaa odottaa kesää Päätöksiä Mustikkamaan voimalasta joudutaan vielä odottamaan. 11 METSÄLEHTI 6 • 2012 Päätökset Mustikkamaan voimalasta odottavat ensi kesää. ”Minultakin on monesti kysytty, miksi näin suuria investointeja rakennetaan tukien varaan
Puheena olevan hakkuun laajuus selvisi vasta viime kesänä, kun mies hoidatti ostamansa tilan taimikoita. Muutama vuosi sitten hän osti veljensä palstan. ”Tämä on usein pettymys. Yhtiö suunnitteli avohakkuuleimikon ja myös korjasi sen. Muuta tietoa meillä Leimikon rajan ylitys on kalliimpaa kuin tilarajan Ei ole tavatonta, että hakkuu ylittää vahingossa tilan rajan. Korvausvaateet todettiin myös vanhentuneiksi. ”kaikki on sujunut asianmukaisesti” Lankinen otti yhteyttä metsäyhtiöön ja vaati korvausta menettämistään puista. Hän teki puukaupan UPM:n kanssa. ”Naapuripalsta kuului silloin veljelleni. 12 METSÄLEHTI 6 • 2012 PuukAuPPA Mikko Riikilä teksti ja kuva N äitähän sattuu. Vastaus ei miellyttänyt Länkistä. Tavallisesti vahingot korvataan vakiintuneiden peli sääntöjen mukaan. Yövuoro, hutaisten rajattu leimikko ja tukkoinen raja – ei ihme, että puita kaatuu tilan rajan takaa. Keuruulaisen Jorma Länkisen tapaus on kiperämpi. Länkinen on antanut asian lakiasiantoimistn hoidettavaksi. Yleensä hakkuun tekijä korvaa vahingot vakiintuneiden pelisääntöjen mukaisesti. Tukkimetsän hakkuussa vahingoksi katsotaan puiden yksinkertainen kantoraha-arvo. Länkisen ja UPM:n tekemän metsäpalvelusopimuksen mukaan yhtiön olisi pitänyt huolehtia, että Länkisen metsiä hoidetaan asianmukaisesti.” korvaus todellisen vahingon mukaan Metsänhoitoyhdistysten lakimies Tuomo Pesälän mukaan tilan rajan ylittävät hakkuut käsitellään vahingonkorvauslain perusteella. Hän ihmettelee, kuuluuko asianmukaiseen puunkorjuuseen koukkaus naapuritilan puolelle. Mutta ei aina. Myös perusteettomasti saatu hakkuutulo esimerkiksi naapurin puolelta kaadetuista puista on lain mukaan palautettava. Runsaampia korvauksia on tarjolla, kun hakkuu ulottuu puukaupassa määritellyn leimikon rajan yli, mutta puut korjataan saman tilan rajojen sisällä. Sen mukaan hakkuuoikeuden haltijan on korvattava todelliset vahingot. Kemera-hakemusta tekemässä ollut yh tiön mies totesi, että 0,6 hehtaaria vuoden 2000 hakkuun jälkeen perustetusta taimikosta olikin vanhan palstani puolella”, Länkinen muistelee. ”Minulla on metsäpalvelusopimus UPM:n kanssa. länkinen epäilee, että UPM ylitti naapuripalstaa hakatessaan tilan rajan vuonna 2000.. Periaatteessa uudistamisvelvoite on tällaisessakin tapauksessa metsänomistajalla. Esimerkiksi tonteille ulottuneissa hakkuissa maksetaan usein lisäkorvaus maiseman pilaamisesta. ”Tällöin sovelletaan sopimussakkopykälää. ”Vetoamme sopimusrikkomukseen. Länkinen arvioi, että hänen puoleltaan oli vuonna 2000 korjattu puuta 150–200 kuutiota. Hakkuun oli määrä ulottua rajallemme.” Yrittäjänä toimiva Länkinen ei ehtinyt vahtia naapurin hakkuita. ”Käsityksemme mukaan hakkuu vuonna 2000 sujui asianmukaisesti. Vastauksessa puhuttiin ”väitetystä, mahdollisesta rajan ylityksestä”. jorma länkiselle selvisi viime kesänä, että hänen metsässään oli ylimääräinen 0,6 hehtaarin aukko. Se sai alkunsa vuonna 2000, kun hänen Pylkönmäellä sijaitsevan metsätilansa naapurissa tehtiin avohakkuu. Nieminen UPM:ltä. Vahingonkorvauslain mukainen vanhenemisaika on kymmenen vuotta siitä, kun vahinko todetaan. Laihoin tuloksin. Moni uskoo, että rajan väärältä puolelta hakattujen puiden arvo maksetaan kaksinkertaisena”, Pesälä toteaa. Lakimies Jussi Pirhonen Tammer-juristeista kertoo, että korvauskiistassa pyritään ensisijaisesti neuvotteluratkaisuun. Sen mukaan leimikon ulkopuolelta hakattujen puiden arvo korvataan kaksinkertaisena”, Pesälä toteaa. Ei siis ihme, että kiistasta kertyneen paperinivaskan alta pilkottaa Stora Enson esite. Monesti vahingon aiheuttaja maksaa myös uudistamiskustannuksia. ei ole”, toteaa hankintapäällikkö Tero E
13,62 . hankintahinnat 29,33 . 15,05 . 45,26 . Keski-Suomessa toimivan Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusniemi näkee puumarkkinoilla myönteisiä merkkejä. harvennushakkuu 13,04 . ensiharvennus 44,29 . 22,25 . Uudistushakkuu 53,59 . 15,76 . Uudistushakkuu 56,08 . 16,11 . 53,61 . 22,35 . harvennushakkuu 47,45 . 54,68 . 20,05 . ensiharvennus 45,13 . 19,21 . 18,48 . 54,51 . 44,19 . 13,83 . 12,92 . 15,80 . 17,17 . 26,50 . 16,79 . 14,99 . harvennushakkuu 47,89 . 15,70 . 42,78 . 21,92 . Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 47,15 . 21,11 . 33,86 . laPPi . 14,44 . 12,53 . 29,05 . 17,67 . 28,96 . nousussa . 33,81 . 29,85 . harvennushakkuu 43,02 . ”Olemme viestineet metsänomistajille, että nyt on otollinen aika laittaa leimikoita myyntiin.” Kuusniemen mukaan tämänhetkinen kantohintataso vastaa viime vuoden alkukesän tilannetta ennen Euroopan taloustilanteen kurjistumista. 56,33 . 46,00 . 55,15 . 25,77 . 23,57 . Uudistushakkuu 53,97 . 29,60 . 29,01 . 29,06 . ensiharvennus 38,72 . 15,93 . 44,25 . 14,37 . 18,12 . 26,51 . 18,07 . 23,08 . 14,74 . 15,15 . 16,12 . 13,69 . Myös sahatavaran vientihintojen lasku on oiennut. 13,13 . 51,12 . 14,15 . 52,61 . 17,44 . 53,42 . 36,34 . 17,49 . 40,17 . ensiharvennus 14,82 . hankintahinnat 54,71 . nousussa . 34,58 . 48,08 . 28,70 . 55,25 . 24,04 . 18,97 . KESKiSUoMi . harvennushakkuu 47,22 . 25,12 . 29,33 . 13,71 . 42,53 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 52,37 . Järvi-Suomen metsänomistajien liiton toiminnanjohtaja Timo Leskinen kannustaa metsänomistajia teettämään puunmyyntisuunnitelmia. nousussa . 17,02 . 30,55 . ”Puun myyntisuunnitelman teettäminen metsänhoitoyhdistyksellä ei maksa mitään”, Leskinen muistuttaa. nousussa . 12,21 . 42,64 . Joulun myrskyjen vuoksi Etelä-Suomessa tukkipuun keskimääräinen kantohinta on yli viisi euroa alempi kuin Kaakkois-Suomessa. 21,84 . 53,05 . 20,74 . kevät nostaa tukin hintaa Metsäkeskus Määrä m 3 koko maa 405?125 etelärannikko 16?104 Pohjanmaa 8?997 lounais-suomi 40?972 häme-Uusimaa 47?651 kaakkois-suomi 40?167 Pirkanmaa 19?741 etelä-savo 73?011 etelä-Pohjanmaa 26?134 keski-suomi 33?229 Pohjois-savo 27?546 Pohjois-karjala 28?970 kainuu 8?567 Pohjois-Pohjanmaa 25?709 lappi 8?322 Ostomäärät viikolla 12 metsäkeskuksittain ETEläSUoMi . hankintahinnat 54,88 . 13,86 . nousussa . 29,17 . 13,05 . 16,06 . 11,89 . KainUUPohjanMaa . 36,94 . 54,73 . 13,99 . 25,53 . Parhaissa leimikoissa havutukilla on kuudenkympin raja puhkaistu. Uudistushakkuu 54,37 . 13,98 . 19,83 . 16,29 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 49,93 . 46,08 . 15,05 . 18,35 . 53,18 . 22,66 . 28,65 . 14,03 . 44,54 . 24,58 . SavoKaRjala . 30,00 . 24,17 . 53,29 . 53,86 . 16,38 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.. 17,51 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 54,55 . 17,05 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 52,59 . 43,93 . 14,37 . 13,40 . 14,69 . 14,63 . 24,09 . Uudistushakkuu 52,11 . 41,53 . 15,26 . 15,76 . 13,51 . 56,04 . 19,92 . hankintahinnat 56,88 . ETEläPohjanMaa . 17,77 . 29,48 . 43,39 . 17,97 . 29,18 . 15,42 . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. hankintahinnat 57,81 . 13,83 . 29,69 . 17,43 . 53,78 . 31,28 . 17,20 . ensiharvennus 41,62 . 37,64 . 15,81 . 13 METSÄLEHTI 6 • 2012 EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Raakapuun hintatilastot, viikkojen 9–12 keskiarvo Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Euroa, m viikot 1–12, 2012 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 2010 2011 Mikko Riikilä Tukkipuun hinta on noussut viikko viikolta, mikä on kevään varmimpia merkkejä. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Osin syynä on kysynnän kääntyminen kehnohintaisista talvileimikoista kelirikkoaikana korjattaviin kohteisiin. 17,39 . 11,73 . 16,56 . hankintahinnat 53,89 . 52,58 . 52,42 . ensiharvennus 42,78 . 18,99 . 28,60 . 31,17 . Tukkipuun keskihinta on kohonnut tammikuulta kolmisen euroa. 45,41 . 13,55 . 18,43 . KoKo Maa . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 52,99 . 12,56 . Hänen mukaansa sahojen ostohalut ovat piristyneet. 54,77 . harvennushakkuu 46,22 . 30,17 . 47,23 . 13,38 . 14,72 . 19,25 . ensiharvennus 46,98 . 29,55 . 13,88 . 14,02 . 17,80 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 52,33 . 12,90 . 49,53 . 13,44 . 11,74 . 26,98 . 54,00 . 55,63 . 21,61 . 25,59 . 42,65 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. hankintahinnat 53,33 . 12,47 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 53,78 . 16,17 . 13,15 . 47,41 . 37,22 . nousussa . 48,11 . 14,93 . hankintahinnat 55,46 . 44,99 . Uudistushakkuu 55,07 . ensiharvennus 45,92 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 49,34 . nousussa . Uudistushakkuu 51,54 . harvennushakkuu 48,69 . harvennushakkuu 42,84 . 15,26 . Uudistushakkuu 54,37 . 13,86 . nousussa . 45,38 . 13,04 . 13,27 . KyMiSavo . 17,54 . 43,16 . 12,86
Maastotyöt tehtiin vuonna 2008. Huonoihin tuloksiin lienee osaltaan ollut syynä se, että kylvöt on tehty alkusyksystä ja useimmat tutkimukset Etelä-Suomessa. Männyn syyskylvöihin liittyvä tutkimus on osa Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa -tutkimushanketta, ja sen ovat tehneet erikoistutkijat Ville Hallikainen ja Mikko Hyppönen. Paras kylvöajankohta onkin silloin, kun maaperä on vielä pääosin lumeton mutta talvi pian tulossa. ”Talven tulosta pitää olla kohtaSyyskylvö kannattaa Lapissa Tutkimus tukee pohjoisen syyskylvöjä, mutta ajankohdan kanssa pitää olla tarkkana. Syystä tai toisesta syyskylvöissä routiminen ei kuitenkaan näyttänyt vaikuttavan kylvöjen onnistumiseen. Metlan tutkimuksessa inventoitiin satunnaisesti valittu otos Metsähallituksen vuosien 1997–2005 syyskylvöistä. METSÄLEHTI 6 • 2012 METSÄSTÄ 14 METSÄNHOITO hannU jaUhiainen M etsäntutkimuslaitos on saanut lupaavia tuloksia syyskylvön onnistumisesta Keski-Lapin uudistusaloilla. Huonojakin tuloksia Ville Hallikaisen mukaan tähänastiset tutkimukset eivät ole tukeneet syyskylvöä. Siemenet eivät myöskään saa alkaa itää syksyllä, vaan niiden on jäätävä kylvön jälkeen lepotilassa odottamaan seuraavaa kevättä. Myös kylvövuosien välillä oli eroja. Myös alueen lämpösumma vaikutti: mitä korkeampi lämpösumma, sitä enemmän taimia. Routimisen tiedetään vaikuttavan männyn kevätkylvöön. Maaperän kivisyys ja humuksen paksuus puolestaan heikensivät uudistumistulosta. Vuoden 2005 kylvöt onnistuivat huonoiten, mikä tutkijoiden mukaan selittyy kesän 2006 kuivuudella. Maanmuokkauksen merkitys nousi esille tässäkin tutkimuksessa. Vaikka keskimääräinen tulos oli hyvä, sääolot, maaperän laatu ja maanpinnan korkeus toivat tuloksiin vaihtelua. H an nu Ja uh ia in en. Valtion metsiin kylvetyille uudistusaloille nousi keskimäärin 14?000 tainta hehtaarille, siis vähintään yhtä monta kuin keväällä kylvetyille aloille yleensä. Siemenet voivat vaurioitua, jos syksy on märkä ja lämpötila vaihtelee nollan molemmin puolin. Tutkimusalat sijaitsivat Keski-Lapissa, Kittilässä, Rovaniemellä ja Sallassa. Pienet sirkkataimet eivät pärjää routivilla mailla. Taimia oli sitä enemmän, mitä suurempi oli muokatun maan osuus. omatoiminen metsänomistaja voi helposti ajoittaa kylvön loppusyksyyn juuri ennen talven tuloa, jolloin uudistaminen onnistuu varmimmin
Sopiva kylvöajankohta on silloin mahdollista valita talven tulon edistymisen mukaan. Valtaosa myöhemmin syntyneistä taimista oli jo kuollut siinä vaiheessa, kun taimikko saavutti noin 15 vuoden iän. Luontaisen uudistamisen siemenpuut kannattaa siis poistaa mahdollisimman nopeasti, yleensä viimeistään viiden vuoden kuluttua siemenpuuhakkuusta. ”Viime syksynä Lapissakin oli vielä lokakuun lopulla niin lämmintä, että siemenet saattoivat jopa itää. kuvan taimikko on kulotetulle uudistusalalle tehdyn äestyksen ja konekylvön tulos. kokemukset ovat pääosin hyviä. Jos näin käy, männynalut tuhoutuvat talven aikana”, Hallikainen sanoo. › Siemenet kylvetään muokattuun maahan. Viisi seuraavaa vuotta tuottivat noin 10 000 tainta lisää. Syyskylvö sopiikin niille omatoimisille metsänomistajille, jotka kylvävät siemenet käsin. Maanmuokkaus ja kylvö pitää tehdä lumen ja roudan sulamisen jälkeen mutta ennen kesäkuun alkua. Viime vuosien leudot syksyt ovat tuoneet omaan haasteensa kylvöajankohdan valintaan. Etenkin Lapissa myös kelirikko hankaloittaa kylvöjä. Siemenet kestävät jonkin verran lämpöä ja kosteutta. 15 METSÄLEHTI 6 • 2012 Männyn syyskylvö › Paras kylvöajankohta on mahdollisimman myöhään syksyllä, juuri ennen talven tuloa. Osalle muokkauskohteista voidaan viedä kone vasta kesäkuun puolivälin tienoilla, jolloin kylvöaika jää kovin lyhyeksi. Maa on saattanut olla märkä ja lumeton vielä joulukuussakin aina Lappia myöten. › Syyskylvö sopii parhaiten Lappiin ja osin muuallekin Pohjois-Suomeen. EteläSuomessa leuto alkutalvi voi haitata siementen talvehtimista. › Omatoiminen metsänomistaja voi kylvää siemenet käsin. Jos siemensatoa ei ole tiedossa, muokkausta kannattaa siirtää vuodella. Taimimäärän lisäyksellä ei ollut olennaista merkitystä metsän uudistumiselle, riittävä taimitiheys syntyi jo ensimmäisinä vuosina. konekylvö yleistynyt Suuri osa viime vuosien kylvöistä on tehty koneella. Pitkään kestävä leuto ja sateinen sää voi kuitenkin tuottaa ongelmia siementen säilymiselle. Esimerkiksi Kuhmossa sijaitsevalla koealueella kolmen ensimmäisen vuoden aikana taimia syntyi uudistusalalle noin 40 000 kappaletta hehtaarille. Näin käy silloin, kun siemenpuut jäävät useamman metrin mittaiseen taimikkoon. ”Talven tulosta pitää olla kohtalainen varmuus ennen syyskylvöä.” Valtion metsissä syyskylvöä on tehty jo pitkään. Metsäntutkimuslaitos on selvittänyt Kainuussa sijaitsevilla koealoilla luontaisen uudistamisen siemenpuiden poistoajankohtaa. Siemenpuut nopeasti pois siemenpuut kannattaa poistaa uudistusaloilta nopeasti senkin vuoksi, että taimien kasvu jää siemenpuiden lähiympäristössä muuta uudistusalaa huonommaksi. Konekylvön käyttöä on kuitenkin rajoittanut kevään lyhyt kylvöaika. R is to Ja lk an en H an nu Ja uh ia in en. › Käsinkylvö on järkevää myös silloin, kun maanmuokkausta ei jostain syystä voida ajoittaa myöhäissyksyyn, vaan se on jouduttu tekemään aikaisemmin kesällä. Tämä on ollut osasyy siihen, miksi Metsähallitus on jo toistakymmentä vuotta harrastanut syyskylvöjä. Noin 15 vuoden kuluttua elossa olevat taimet ovat pääosin näitä ensimmäisinä vuosina syntyneitä puunalkuja. › Konekylvö on kustannustehokkain kylvötapa. Siemenpuut kannattaa poistaa taimettumisen jälkeen nopeasti senkin vuoksi, että taimien keskipituus jää siemenpuiden lähiympäristössä selvästi lyhyemmäksi kuin muualla. Myöhemmin syntyneet taimet jäävät häviölle kasvukilpailussa ja kuolevat. Kylvö on silloin mahdollista sovittaa parhaaseen mahdolliseen ajankohtaan, ja poikkeuksellisten säiden riskit ovat paremmin hallittavissa. Kylvö on kuivilla ja kuivahkoilla kankailla usein kustannustehokkain ja muutenkin järkevä tapa uudistaa metsää. Vastaavanlaisia tuloksia saatiin myös muilta koealoilta, missä taimettumista seurattiin vuosien ajan. lainen varmuus ennen kylvöä”, toteaa Hallikainen. Tutkimuksen mukaan valtaosa uudistusalojen taimista syntyy muutaman ensimmäisen vuoden aikana siemenpuuhakkuusta ja maanmuokkauksesta. Koska taimettumisen edellytykset ovat suotuisimmat maanmuokkausta seuraavina vuosina, siemenpuualojen muokkaukset kannattaa ajoittaa hyvää siemenvuotta edeltävään syksyyn
Perho sidotaan melko kookkaaseen ja pitkävartiseen koukkuun. Siiveksi tulevat mustan metson vastakkaisiksi pareiksi sopivat höyhenet. Tällöin perhokalastajien saaliina ovat kaikki kalaravintoa syövät petokalat, virtavesissä lähinnä taimen ja harjus. arto Rantasen valmistama ”hankikorri”, jolla pitäisi kalaa tulla.. Perhokalastuksessa käytetään syötteinä saaliskalojen ruokalistalla olevien hyönteisten eri kehitysmuotoja jäljitteleviä perhosidoksia. Toki tunnettu perhomies saa kavereiltaankin materiaalitäydennystä sidontapakkiinsa. Metsästyksen harrastajana hän tallentaa käyttökelpoiset höyhenet ja karvat. Sidokset voivat jäljitellä hyönteisten lisäksi myös kalojen ravintonaan käyttämiä pieniä kaloja sekä äyriäisiä. ”Perhokalastajien ensimmäinen sesonki koittaa jo maalis-huhtikuussa sumukorentojen eli hankikorrien arto Rantanen suunnittelee sitovansa kädessään olevasta mäyränkarvasta perhon. Sidonta aloitetaan kiertämällä koukun varteen ohutta messinkilankaa, jonka päälle kierretään sidontalankaan dubattua jäniksen karvaa. PErHOAINEKSET METSÄSTÄ Perhosidos voi jäljitellä myös pientä kalaa. Metsän nisäkkäistä perhoja saavat karvoillaan kernaasti sävyttää orava, kettu, näätä, mäyrä, majava, valkohäntäpeura ja jopa karhu. Taimenelle Rantanen sitoo simppua jäljittelevän streamerin seuraavalla reseptillä. He sitovat ottiperhojaan ympäri vuoden, ja keväällä valon ja lämmön lisääntyessä tahti vain kiihtyy. Rantanen käyttää perhonsidonnassa monien metsäkanalintujen – tärkeimpinä riekon ja metson – sekä sorsalintujen höyheniä. kevättä koskella Perhokalastajat valmistautuvat jo talvella tuleviin sulan veden kalastuskoitoksiin. 16 METSÄLEHTI antti saRaja, teksti ja kuvat H yvinkääläinen perhokalastaja Arto Rantanen löytää materiaalit perhoihinsa suoraan metsästä
Metson höyhenistä sidottu simppujäljitelmä on tarkastettavana tekijänsä hyppysissä.. Yhdessä kollegansa kanssa hänen työnään on Hyvinkään kaupungin perhosinventointi. Hankikorri on koskikorentoihin kuuluva hyönteinen, jonka toukka elää koskenpohjassa kivien ja vesikasvien suojassa. Ahon myötä Viitasaaren Huopanankoski on nykyisin kaikkien perhokalastajien tuntema ja yhä houkutteleva kalastuspaikka. Ritariyökkössuvun massaesiintyminen yllätti myös perhostutkijat. Parhaillaan hän tutkii viisivuotisessa projektissa Kytäjän parin vuoden takaisen Jukolan-viestin maastovaikutuksia ja ennallistumista. ”Koskikaran laulaessa elän perhokalastajan hienoja hetkiä.” set korrit lentävät sankoin joukoin kosken yllä muniakseen veteen uuden sukupolven. Kuoriuduttuaan aikuierityyppisiä ja monenkokoisia perhokoukkuja on lukematon määrä. Suomessa perhokalastajien lähettiläänä on näkyvästi toiminut maamme ensimmäinen ammattikirjailija juhani aho, jonka syntymästä tuli viime vuonna kuluneeksi 150 vuotta. 17 6 • 2012 PErHOAINEKSET METSÄSTÄ Perhokalastajien sesonki alkaa jo maalishuhtikuussa korrien kuoriutuessa. ”Keväällä, ensimmäisten peippojen laulaessa kosken rantapuissa ja västäräkin viipottaessa jään reunalla kuoriutuvien korrien toivossa, koskikaran laulaessa ja pyyhältäessä pitkin virtaa, elän perhokalastajana todella sykähdyttäviä hetkiä”, Rantanen vakuuttaa. ”Tällöin saattaa kalastuskin herpaantua toveiksi ja taimenen mahdollinen otti kariutua vain tärpiksi.” Luonnon asiantuntija Arto Rantanen on biologi ja monialainen luontoasiantuntija. Rantanen on myös hyönteismies. kuoriutuessa keväisestä virtavedestä”, Rantanen kertoo. Maalis-huhtikuun leutoina ja ehkä sumuisinakin päivinä on tullut aika kuoriutua ja muuttua aikuiseksi hyönteiseksi. Aho oli uranuurtaja Perhokalastus rantautui Suomeen 1800-luvulla kalastusta harrastavien brittiliikemiesten matkassa
Siemenpuut kaadettiin viime talvena. Mäkiaho kuului tapahtuman järjestäjiin. Maapohja olisi sopinut visakoivulle, mutta nuori hirvi tuijotti miehiä pusikosta jo raivausvaiheessa. ”Taidan olla aika keskiverto suomalainen metsänomistaja”, Mäkiaho kommentoi. Rapiat 15 vuotta sitten Matti Mäkiaho hakkautti puolentoista hehtaarin kuusikon. Löytyy viisi vuotta vanha kuva, jossa Mäkiaho poseeraa hakkuu aukiolla. Selaamme juhlakirjaa eteenpäin. kyltit autokatoksen nurkassa ovat metsäammattilaisten sM-viestihiihdoista. Maapohja oli tuoretta kangasta mutta soistunut, ja pintavettä oli juoksutettu pois navero-ojia pitkin. Eipä ehtinyt heinikko reuhahtaa riesaksi asti. ”Se oli sitä mieltä, että kun te olette menneet, minä tulen syömään. hän jäi kolme vuotta sitten eläkkeelle neuvonta-asiantuntijan tehtävistä Metsäkeskus häme-Uusimaasta. Matti peri niistä aikanaan osansa ja osti lisää velivainajan perikunnalta. Rahaa säästyy, ja metsään syntyy yhä tiukempi side. Hän oli istutustöissä yhdessä ystävänsä Kaarina Heikinmäen kanssa. ”Isän ja veljien kanssa opettelin. asikkalalainen Matti Mäkiaho tekee polttopuita naapurinsa palstalla. nyt paikan. Mikäpä muu taustalla häämöttäisi kuin metsä! Matti on kuvassa noin seitsenvuotias mutta jo osaava risusavottalainen. Hyvin ovat kasvaneet”, napauttaa Mäkiaho – pohjalainen mies. Korkeamman kohdan Mäkiaho jätti männylle, ja nyt siellä kurkottelevat puolimetriset taimet. Töiden jälkeen hän oli soittanut Mäkiaholle ja sanonut, ettei sitä voi istuttaa, on niin kivinen. Taimet laitettiin keväällä päätehakkuun jälkeen. Sitten kaivinkonemies oli mätästäKohtalona metsä asikkalalainen Matti Mäkiaho tekee itse työt omassa metsässään. 18 METSÄLEHTI 6 • 2012 METSÄNOMISTAJA hanna lehto-isokoski, teksti sePPo saMUli, kuvat A sikkalalaisen Matti Mäkiahon 60-vuotisjuhlakirjassa on mustavalkokuva, jossa Matti ja velipojat leikkivät kotitilan pihassa. Ei siellä koivu menesty.”. Kameran laukaisusta on kulunut reilut 50 vuotta, mutta Soinissa Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan tilan metsät ovat yhä suvulla. Metsä kiinnosti minua jo silloin”, myhäilee Mäkiaho, josta tuli metsätalousinsinööri. Nyt omistuksia on vajaat 30 hehtaaria. Viikonlopun annos oli puolitoista hehtaaria kuusentaimia pottiputkella. ”Ilmoitin, että olen päättänyt istuttaa ja istutan
Paju, leppä ja koivu saivat lähtöpassit. Rumpuputki kulkee altaan pohjan lähellä tien poikki. ”Naisetkin pärjäävät metsässä. Turku Asikkala kannattaa tehdä itse Viime kesänä Matti Mäkiaho perkasi kuusikkoon nousseita kantovesoja. Hehtaarilla on nyt 10?000 taimea, joista täytyy poistaa 8?000. Kun ilmiö toistuu yleensä samoilla kohdilla, parhaat tiekunnat ovat valmistautuneet ilmiöön. Rumpuputken sisälle on laitettu pysyvästi tai jokaisena syksynä erikseen muovinen vesiletku tai vastaava siten, että molemmat päät ovat tulvaveden yläpuolella. Umpijäässä olevaan rumpuputkeen saadaan kätevästi veden mentävä aukko kaatamalla kuumaa vettä vesiletkuun, ja tuota pikaa virtaava vesi alkaa syödä itselleen lisätilaa rummussa. Onko tien ojiin johdettu metsäojia luvattomasti. Mäkiaho tietää, että hentokin ihminen pystyy hyvin esimerkiksi istuttamaan taimia pottiputkella. Mäkiaho on sen puheenjohtaja, ja jäsenmäärä on kasvanut 20:stä 230:een. Kuntoilet, kuulet linnunlaulua, virkistyt.” Ennen kuin niin pitkälle pääsee, pitää tietysti tuntea metsätyöt. Tarvitaan jokin pysyvämpi ratkaisu. Yhdistys ei kilpaile alan virallisten toimijoiden kanssa vaan esimerkiksi opastaa hakemaan palvelut oikeasta paikasta. Jotkut tiekunnat ovat säästäneet vuosittaisia työkuluja asentamalla rummun yläpuolelle pienemmän putken, jonka on toivottu pysyvän auki kevään tulvavesiin saakka. Uusilla metsäteillä keväisiä vesiongelmia ei yleensä ole. Mäkiaho ehdotti omaa yhdistystä, joka perustettiin saman tien. Pitäisi muistaa, etteivät metsäteiden ojat ole mitään valtaojia, jonne saisi johtaa mitä vain mistä vain. Jo viiden hehtaarin ojitusmätästysalue saattaa riittää siihen, että jo alkuaan kin liian pieneksi mitoitettu rumpu ei pysty johtamaan kaikkea vettä tien rungon läpi. ”Siinä säästää, mutta pitää laskea tapauskohtaisesti, paljonko. Ei tarvitse olla ronkka mies.” Pakkaskeleillä Matti Mäkiaho lämmittää klapeilla aina, kun on kotona. ”Ei ole kyse jalkojen välistä vaan korvien!” Naiset pärjäävät myös metsässä. Meillä on sisarusten kanssa yhteinen.” Yhteinen on vanha kotitilakin, jonka rakennuksista kuusi elossa olevaa perillistä pitävät hyvää huolta. Mutta heti omakotitalon autokatoksesta näkee, et. Hyvin toteutetun metsätien rummut eivät nimittäin jäädy umpeen. sama koskee tierumpuja. Tällaisen viritelmän aiheuttama lisähinta ei ole kohtuuttoman suuri, jos rumpuputki joudutaan uusimaan tien peruskorjauksessa. Ratkaisu voi olla rauhoittaa veden juoksu kohtuulliseksi tien molemmin puolin olevilla syvillä laskeutusaltailla. ”Ei tarvitse olla ronkka mies.” kesällä soi raivaussaha Omaan metsäänsä Matti Mäkiaholla on matkaa 250 kilometriä, joten siellä tulee käytyä vain muutaman kerran vuodessa. Nyt he saavat tietoa täällä, missä asuvat”, Mäkiaho kertoo. Viitisentoista vuotta vanha taimikko odottaa hoitajaa. Tällä hetkellä heitä on hallituksessa kolme neljän miehen lisäksi. Lisäksi käydään retkillä ja joskus järjestetään jokin lyhyt kurssi. Päätehakkuuta lukuun ottamatta hän tekee kaikki työt itse ja kannustaa samaan muitakin. Jos niitä alkaa ilmaantua vanhemmiten, on syytä tarkistaa, onko ympäristöä muutettu. Kun kurssi päättyi Päijät-Hämeessä, osallistujat halusivat jatkaa sitä jotenkin. Aina. Sopivin välein tien ojien vesi johdetaan muihin ojiin tiestä poispäin. Kevättalvi on paras aika halkosavotalle, sillä kuivuminen alkaa maaliskuussa. Yksi mahdollinen syy saattaa olla, että tien ojaan on jälkikäteen johdettu suuren valuma-alueen vedet huonosti toteutetulla ojituksella. Vuosittainen taistelu umpeen jäätyneiden rumpuputkien kanssa viittaa siihen, että seuraavan peruskunnostuksen yhteydessä asiaan on puututtava. Usein ne pääsevätkin, sillä Mäkiaho tekee innokkaasti polttopuita naapurin palstalla. Naiset ovat aktiivisesti mukana. Hiljattain Päijät-Hämeen metsänomistajat ry täytti jo 20 vuotta. Päätalosta löytyy jokaiselle petipaikka. Kun vesi katkaisee metsätien MATTI kÄRkkÄINEN PALSTALLA Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Kunto pysyy korkealla.” Omaa metsää Matti Mäkiaholla on nyt riittävästi. Olen huomannut, että niitä hakkaavat papat elävät vanhoiksi. ”Siihen tarvitsen raivaussahaa. Tien ojat palvelevat tieltä valuvan veden pois johtamista, ja lisäksi ne keräävät ympäristöstä tihkuvan veden tien runkoa pilaamasta. Poikkeukset vahvistakoot säännön. Opittiin perusasiat taimikonhoidosta puukauppaan, käytiin läpi verotus ja lainsäädäntö. ”Olen pitänyt poikani Juuson, Kaarinan ja itseni polttopuissa. 19 METSÄLEHTI 6 • 2012 J os kevät on tänä vuonna keskimääräisten tapojensa mukainen, metsäteiden yli virtaa vesi umpeen jäätyneiden rumpuputkien vuoksi muutamassa sadassa paikassa. Tavanomaisin syy on veden voimakas virtaus talvella niin, ettei suojaavaa jääkantta synny. Mäkiaho korostaa, että naiset ovat aivan yhtä päteviä kuin miehetkin. Rummun mitoitus tehdään ojan poikkileikkauksen mukaan, ja perusteellinen tientekijä voi myös vilkaista valuma-alueen laajuutta mitoitusta varten. Kolmivuotias pojanpoika on kovasti papan perään, joten metsätyöt käyvät tutuiksi.” Kun tulee kesä, Mäkiaho kääntää auton keulan kohti Soinia. ”Hän on kiinnostunut metsästä, tytär ei niinkään. Ja voi uskoa, että on yhä vähemmän niitä maaseudun vaareja, jotka omaksi ilokseen jaksavat keväisin sulatella umpeen jäätyneet tierummut estääkseen veden juoksun katkaisemasta tietä. hin Mäkiaho kurssitti ihmisiä työskennellessään Metsäkeskus Häme-Uusimaassa. Rumpu kokonaan veden sisään Peruskorjauksessa kannattaa miettiä, milloin hyydepato syntyy. Lisäksi pitää harventaa viisivuotias männikkö. Lisää hän havittelee korkeintaan pojalleen, joka omistaa palstan yhdessä serkkujensa kanssa. Nyt kun tekee halot, ensi talvena pääsee polttamaan niitä. ”Seudullamme elää paljon ihmisiä, joiden metsät sijaitsevat satojen kilometrien päässä. Muutama rumpu saatetaan tarvita myös tieojan veden siirtämiseksi tien toiselle puolelle. Kun alajuoksun puolella huolehditaan riittävän ylös sijoitetulla poistoputkella, että laskeutusaltaassa on jatkuvasti vettä, rumpu toimii luotettavasti kesät talvet. Kun teet itse, metsä tuntuu enemmän omalta. Joskus ratkaisu on jopa toiminut. jos ojan vesimäärä vaihtelee talven kuluessa paljon, se voi olla jäätynyt pohjasta pintaan saakka. Jos tie risteää jonkin vanhan ojan kanssa, sille kohdalle asennetaan rumpu, jonka avulla vesi ohittaa tien. Lähtökohdaksi voidaan ajatella uuden metsätien tekemistä. Talvisin jääkansi ja sen päällä oleva lumi huolehtii siitä, ettei rumpu voi koskaan jäätyä umpeen. Etelä-Suomen oloissa riittää, että rumpuputken päällä on vuoden ympäri vettä puolisen metriä ja altaiden koko kymmenkunta neliömetriä. Niitä täällä asuu metsäihminen: moottorisaha ja raivausveitsi odottavat pääsyä tositoimiin
”Ainakin meillä viranomaistoimi on todennut, että puustoa voidaan käsitellä erirakenteisuuteen pyrkien, kunhan lakisääteisiä puuston pohjapinta-alarajoja ei aliteta.” koskitukin kangasalan hankintaesimies toni kankaantausta kertoi, että puun ostossa kohtaa säännöllisesti avohakkuille vaihtoehtoja kyseleviä metsänomistajia. Näin varmistettiin, että leimikon suunnittelijan ajatus siirtyy katkoitta korjuuseen. Ei vielä usein, mutta säännöllisesti.” Kurssi antoi hänelle entistä paremmat eväät tarjota vaihtoehtoja metsänomistajille, jotka eivät halua aukkoja metsiinsä. ”Kierrettiin isännän kanssa palstaa. Hän kertasi lähtötilannetta, jonka metsäneuvojat yhä useammin kohtaavat. ”Olin paikalla opastamassa korjuuta parin päivän ajan. Leimikkoa suunnitellessaan Kastari hahmotteli mielessään jo seuraavaa hakkuuta – mihin tulevan taimikon päältä poistettavat ylispuut voidaan kaataa. Mietin, että tähän saa helposti tuhannen motin aukon. Vaikka aukkoja ei hakata, puuston käsittely on aika kovaa, kun erirakenteisuutta luodaan.” Bäckman uskoo, että jatkuvan kasvatuksen kaltaiset hakkuut soveltuvat esimerkiksi asutuksen lähelle tai saaristometsiin. ”tärkeintä on saada konemiehet ja metsurit ohjeistettua uudenlaiseen hakkuuseen.” kolle piirreltiin lukuisia käsittelykuvioita: järeiden ylispuiden poistoa, varttuneen kuusikon yläharvennusta, jatkuvan kasvatuksen hakkuuta sekä kaistalehakkuuta. ”Tavoitteena on luoda metsään erirakenteinen puusto. ”En oikein tiedä, onnistuisiko tällainen suurilla metsäalueilla.” Hänen pirkanmaalaiskollegansa Timo Vesanto toteaa, että metsälaki nykyiselläänkin mahdollistaa jatkuvan kasvatuksen hakkuut. ”Metsänhoitoa voidaan käyttää yhä luovemmin ja joustavammin metsänomistajien tavoitteiden toteuttamiseen. ”Kantohinnat asettuivat samalle tasolle kuin keskimääräisellä väljennyshakkuulla.” yhä useampi kysyy vaihtoehtoja Koskitukin Kangasalan ostomies Toni Kankaantausta tuli kurssille varautuakseen metsälain uudistuksen tuomiin muutoksiin. Kurssin vetäjä, metsäekologian lehtori Petri Keto-Tokoi lupaa metsäammattilaisille uusia työkaluja muuttuvan metsänomistajakunnan palvelemiseen. Kierros meni uusiksi, kun metsänomistaja totesikin, ettei meidän metsiin enää tehdä aukkoja.” Kastarin tehtävä oli haastava. Puusto oli järeää ja vanhaa – ja sitä oli paljon, keskimäärin 300 kuutiota hehtaarilla. kymppi pois kantohinnasta Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu teki hakkuun. Pohjois-Pirkan metsänhoitoyhdistyksen neuvoja Vesa kastari valvoi korjuutyötä. ”Lisäksi ostossa törmää metsänomistajien kysymyksiin metsänkäsittelyn vaihtoehdoista. ”Tällä Näsijärven tuntumassa maapohjat taimettuvat herkästi. Näin myös omistajan on sitouduttava tavoitteeseen vuosikymmeniksi”, Kastari toteaa. Näkökulma oli toinen, kun käytännön metsäammattilaiset pohtivat metsänhoidon vaihtoehtoisia menetelmiä. Kertahakkuulla se ei kuitenkaan onnistu. ”Metsänomistajan on sitouduttava tavoitteeseen vuosikymmeniksi.”. ”Aiemmin tällaisissa tapauksissa on tehty yleensä puuntuotannollisesti turhia vanhan metsän harvennuksia.” Metsäkeskuksella Uudenmaalla metsäluontoneuvojana toimiva Mona Bäckman kertoi, että moni metsänomistaja on kiinnostunut vaihtoehtoisesta metsänhoidosta. Pääosin puut hakattiin koneella. 20 METSÄLEHTI 6 • 2012 Mikko Riikilä, teksti ja kuvat Y leensä jatkuvasta kasvatuksesta puhuvat joko palavasti asiaa kannattavat tai sitä vastustavat ”tosiuskovaiset”. Metsäkeskuksen metsäluonto neuvoja Mona Bäckman arveli, että monella metsänomistajalla saattaa olla turhankin kiilto kuvamainen käsitys vaihto ehtoisista metsänhoitomenetelmistä. Tämä edellyttää kuitenkin aiempaa laaja-alaisempaa metsänhoidollista ajattelua ja osaamista.” kastarin haaste Kurssille osallistunut metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan alueneuvoja Vesa Kastari sai näyttää osaamistaan leimikollaan Ylöjärvellä. Tähän heille tarjoutui mahdollisuus Tampereen ammattikorkeakoulun järjestämällä monitavoitteisen metsänhoidon kurssilla. Metsuri teki järeät ylispuut nuoren kuusikon päältä. ”Monesti heidän odotuksensa ovat turhankin kiiltokuvamaisia. Kastari arvioi, että tukkipuun kantohinta jäi noin kymmenen euroa pienemmäksi kuutiolta kuin avohakkuuleimikolla. Se sopi metsänomistajalle, joka totesi, ettei tässä pelkästään tulojen vuoksi olla liikkeellä.” Puuta kertyi kaikkiaan 500 kuutiota. Homman haastavin vaihe on ylispuiden korjuu taimikoita tuhoamatta.” Seuraava hakkuu on ajankohtainen noin kymmenen vuoden kuluttua. Vajaan neljän hehtaarin leimiJotain muuta kuin avohakkuu avohakkuulle on vaihtoehtoja, mutta leimikon suunnittelijoille ja puun korjaajille se tietää lisähaasteita. Palstaa halkovalla korpijuotilla oli taimikkoa, mutta senkin päällä kasvoi järkälemäisiä kuusia