METSÄSTÄ HUUMORILLA PETOTUTKIJA Suurpetojen suojelussa onnistuttu TILAKAUPPA VINKIT METSÄN OSTAJALLE Uusi kolumnisti Pasi Heikura Pikatesti Isojen miesten viiltosuojahousut MILLAINEN AUTO METSÄÄN. MAALISKUUTA • NUMERO 2/2026 • 13,50 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 2/2 02 6 TE EM A : TIL A KA U PP A 11908_.indd 1 11908_.indd 1 11.3.2026 11.33.10 11.3.2026 11.33.10. VÄHENNYS VÄHÄLLÄ KÄYTÖLLÄ PUUKAUPASSA NOUSUN MERKKEJÄ ›› Metsää puilta -näytelmä pureutuu luontokeskusteluun 13
Hanki kesäetu talven keskelle The renewable materials company Kelpaisiko tonnin kesäetu puun takaa – heti talvella. Nyt onnistuu! Kun sovit kesäkorjuupuukaupan viimeistään 31.3.2023, saat jopa 1.000 €:n edun metsänhoitotöistä. 020 46 1478 890765_Stora_Enso_Forest_Metsalehti_makasiini_210x270.indd 1 890765_Stora_Enso_Forest_Metsalehti_makasiini_210x270.indd 1 2.3.2026 15.16 2.3.2026 15.16 11909_.indd 2 11909_.indd 2 11.3.2026 11.38.10 11.3.2026 11.38.10. Tutustu talven kesäetuun: storaensometsa.fi Ota yhteyttä alueesi metsäasiantuntijaan puh
44 KYSY POIS: Miksi hirvet järsivät kuusia. 12 S. 18 18 S. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS: Greenpeace heikentää luonnonhoitoa 6 METSÄNOMISTAJA: Sijoittaja Karo Hämäläinen 12 LOPPUUKO TRICO TAAS KESKEN. 15 KADONNEET TUKKIKUUTIOT 16 LUKIJAKUVA: Lenkoja vai ei. JU HA M ET SO LUONNOSTA 62 TEATTERI: Nyt puhutaan metsästä 65 SANASTA METSÄÄ: Niin metsä vastaa! 66 KOLUMNISTI: Alivaltiosihteeri menee metsään 68 METSO & NÄKKI: Tikka ja Hokkanen 74 TUOTE & TEKIJÄ: ”Vanhaa kannattaa kunnioittaa” 78 YLLÄTYS PALOAUKEALLA 80 MAKASIINIKRYPTO 82 SAVOTALLA: Koivusta klapeja, muut puut myyntiin SE PP O SA M U LI VA LT TE RI SK YT TÄ Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 11910_.indd 3 11910_.indd 3 5.3.2026 16.24.03 5.3.2026 16.24.03. 14 METSÄTYYPPI: Häritseekö raivaus lintujen pesintää. 68 S. 18 TEEMA: Metsää ostamassa 28 VAIKUTTAJA: Petotutkija Ilpo Kojola OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO: Viisi vinkkiä karttapalveluihin 40 MITÄ METSÄSSÄ TAPAHTUU NYT: Kuusi kupissa, petäjä pihdeissä 42 TUTKIMUS: METSÄTIAISET PAREMMIN HUOMIOON 43 KOLUMNI: Kuoleeko metsäni. 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Myrsky aikaisti hakkuun 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA: Yhteismetsäosuuksia huutokaupasta 56 TILAKAUPAT: Hinnat karanneet pilviin 57 ALIARVOSTUS RASITTAA yhteismetsäosuuksien kauppaa 59 MINKÄLAISELLA AUTOLLA METSÄÄN. 46 PIKATESTI: Turvahousut tukevalle 48 PERINTÖMETSÄ: Vähennystä metsälahjasta TALOUS 51 KOLUMNI: Todisteet puuttuvat 52 PUUKAUPPA: Saavutettiinko korjausliikkeen pohjat. Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli
Vain 13 prosenttia suomalaisista talousmetsistä on näin tiukasti sertifioituja. Pelko voi olla aiheeton, mutta joidenkin metsänomistajien mielestä riski on todellinen. 13). Greenpeace hyökkäsi kuitenkin yksityisen Kemijärven yhteismetsän talousmetsään, jonka hoidossa noudatetaan FSC-sertifikaattia. Metsän tulee tuottaa enemmän iloa kuin harmia eikä kaiken tarvitse olla täydellistä.” VALTTERI SKYTTÄ TOIMITTAJA ”Istutusputkeen solahtaa yhä useammin kuusen sijaan mänty tai koivu. Esityksen tukieuroista tekee Riistakeskus (s. Greenpeacen toiminta Kemijärvellä on omiaan lisäämään metsänomistajien epäluuloa kiertoaikojen pidentämistä, luonnonhoidon toimia ja sertifiointia kohtaan. 11911_.indd 4 11911_.indd 4 5.3.2026 15.45.11 5.3.2026 15.45.11. Tosin ilmastonmuutos nopeuttaa nyt kasvua Lapissa. Samalla kuusen kuivuusja lahoriski vaihtuu mäntyja koivutaimikoiden hirvituhoriskiin. Aktivistit nostattavat metsänomistajien pelkoa siitä, että talousmetsän lajiston monipuolistuessa Greenpeace tulee ja karkottaa puunostajat, jolloin metsä muuttuu omistajalleen arvottomaksi. Ympäristöministeriön vuonna 2000 julkaiseman suojelutarvearvion mukaan pohjoisen lajisto on jo niin hyvin turvassa kuin se voidaan suojelulla turvata. On helppo yhtyä metsänomistaja Karo Hämäläisen neuvoon: Nauti ja löydä oma tapasi olla metsänomistaja. Greenpeace ja muut aktivistit saivat Koneen Säätiöltä äskettäin satojatuhansia euroja järjestelmään, jonka tehovalvonta piti kohdistua valtion suojelemattomiin luonnonmetsiin. Ne tulevat nyt lujaa silmille.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA GREENPEACE hälytti loppuvuodesta 2025 Ylen raportoimaan, kuinka ”Metsä Group aikoo avohakata arvometsää selluksi Kemijärvellä – keski-ikä lähes 200 vuotta”. 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS MIKKO HÄYRYNEN TALOUSTOIMITTAJA ”Enemmän tietoa ja vähemmän luuloa on metsätilakaupan pitkä trendi. Sillä pyritään varmistamaan luontoarvojen säilyminen. Luontaisesti uudistuneen talousmetsän kasvu on ollut Kemijärvellä hidasta, mikä selittää metsän korkean iän ja eteläsuomalaisten silmissä hitaan kypsymisen uudistukseen. PETRI KOSKINEN petri.koskinen@metsalehti.fi Greenpeace heikentää luonnonhoitoa Miksei hirvien torjuntaan tarkoitettua hintatuettua Tricoa tilata riittävästi. Metsälehden uutisoimia hirvipolitiikan ongelmia ei ole ratkaistu. Mitkään markkinat eivät toimi täydellisesti ja teemajuttukin kertoo, että edelleen tehdään sekä aliettä ylihintaisia kauppoja.” LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”Metsänomistaminen tuo mukanaan monenlaisia tunteita eikä aina pelkästään iloa. Metsä Groupin kestävän kehityksen johtaja Vesa Junnikkala kiirehti ilmoittamaan, ettei yhtiö hanki puuta luonnontilaisista metsistä. Suuressa osassa Lappia metsätalous on alkanut myöhemmin kuin muualla Suomessa, mikä selittää sen, että talousmetsissä on siellä jäljellä sellaisia luonnonmetsän piirteitä, joiden palauttaminen Etelä-Suomen talousmetsiin voi viedä pari sataa vuotta
Kangasalla maaliskuun alussa (1.3.) lumet sulivat lähes kokonaan. Helmikuun kovien pakkasten jälkeen tulikin hetkessä plussakelit. KUVA: TONI NEFFLING 11911_.indd 5 11911_.indd 5 5.3.2026 15.45.11 5.3.2026 15.45.11. Kyllä se kevät vielä koittaa. Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea
TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 11912_.indd 6 11912_.indd 6 5.3.2026 15.43.41 5.3.2026 15.43.41. ”METSÄ ANTAA ENEMMÄN KUIN OT TAA” Karo Hämäläisen metsäsuhde on mutkikas. Pörssisijoittajalle metsä on lähinnä mukava lisä, mutta tunneside sukumetsiin on vahva
Muistan aina mainita sen”, sanoo Karo Hämäläinen. ”Olen alkanut kiinnittää huomiota siihen, miten ylpeilen metsälläni. 11912_.indd 7 11912_.indd 7 5.3.2026 15.43.43 5.3.2026 15.43.43
”Uskon, että pappa halusi antaa lapsilleen jotain, jotta nämä pääsisivät elämässä alkuun pikkuisen helpommalla kuin mitä hän itse oli päässyt. Näen sen, mitä on ollut mutta ei enää ole. Hän päätyy kahviin ja porkkanakakkuun ja suuntaa ne kädessään kohti kahvilan perällä olevia pöytiä. Ja sen, mitä ehkä on.” Näin kuvaa suhdettaan metsään toimittaja, kirjailija, sijoittaja ja mediayrittäjä Karo Hämäläinen. Jonkinlaisia sitouttamishommia siihen liittyi, ainakin taimenrassuuta. O O LEN ylpeä siitä, että olen metsänomistaja, mutta samalla metsän omistaminen tekee kipeää. Niinpä haastattelu tehdään Helsingissä. Ajatuksen metsäomaisuuden ylisukupolvisuudesta Hämäläinen kokee kuitenkin ymmärtäneensä silloin ensimmäistä kertaa – sen, että hän saisi joskus oman osansa isovanhempiensa metsistä. On kirkas helmikuun talvipäivä, kun Hämäläinen astuu sisään kahvilaan Helsingin Hakaniemessä. Metsäalalla työskennelleen isoisän ajatus oli, että sata hehtaaria metsää elättää nelihenkisen perheen. Niinpä hän kartutti 200 hehtaarin metsäomaisuuden, jotta pystyi antamaan molemmille lapsilleen sata hehtaaria metsää. Pappa oli pienen maalaistalon ison perheen lapsi, joka lähti tyhjästä ja aloitti työuransa jatkosodasta”, Hämäläinen kertoo. Hämäläisen metsät sijaitsevat Etelä-Savossa Mikkelin seudulla, mutta sinne hän suuntaa vasta kesällä. Hämäläiselle isoisä antoi ennakkoperintönä kaksi pientä metsäpalstaa pian sen jälkeen, kun tämä täytti kymmenen vuotta. Sen, mikä olisi voinut olla mutta ei ole. Pappa teki vesurilla, mummi kassaralla ja minä poljin heiniä. Hämäläisen metsät ovat hänen isoisänsä aikoinaan ostamia. Metsässä näen ajan. KARO HÄMÄLÄINEN 49 vuotta KOTOISIN Mikkelistä, asuu Helsingissä FILOSOFIAN maisteri yleisestä kirjallisuustieteestä TOIMITTAJA, kirjailija, sijoittaja ja mediayrittäjä HARRASTAA kestävyysliikuntaa MIKKELI HELSINKI » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini 11912_.indd 8 11912_.indd 8 5.3.2026 15.43.47 5.3.2026 15.43.47. Jonkun nimellisen palkan siitä sai, ehkä viisi markkaa tunnilta.” Reilun kymmenen vuoden ikäisenä metsänomistajuutta ei miettinyt sen tarkemmin. ”Se oli varmaan järkevää taloudenpitoa, että papalla oli metsäpalstaan elinikäinen hallintaoikeus
Hän arvioi, että isoisä ymmärsi alan ammattilaisena, millaista metsää kannattaa ostaa. Seppo Samuli Karo Hämäläinen odottaa jo ensi kesän taimikonhoitourakkaa ja ylipitkiä työpäiviä. ”Se oli loistavaa aikaa kilpailutukselle. Hän kertoo, että metsät ovat nykyisin yksi häntä ja hänen vanhempiaan yhdistävä tekijä. Viime aikoina hän on tosin alkanut siirtää vastuuta hiljalleen pojalleen. Metsät sijaitsevat hyvillä kasvupaikoilla ja hyvien kulkuyhteyksien päässä, joten metsänhoitotyöt ja puunkorjuu sujuvat helposti. ”Jos metsää ajattelee sijoituskohteena, kasvupaikalla ja kulkuyhteyksillä on suuri merkitys. Pappa on varmaan saanut laatupalstaa keskimääräisellä hinnalla, jolloin päästään hyviin sijoituksiin.” Ulkonäöllisesti Hämäläistä kiehtoo kuitenkin eniten talousmetsänä hoidettu männikkö – selkeälinjaiset puunrungot, rapina kengän alla ja männynneulasten tuoksu. Hän juoksee maratoneja ja on kokeillut myös polkujuoksua sekä ultrajuoksua, jossa juostaan maratonia pidempiä matkoja. Sain kuusitukista 89 euroa kuutiometriltä. Metsänhoitotöiden teon Hämäläinen Sukupolvenvaihdos kaupalla Hämäläinen teki äitinsä kanssa sukupolvenvaihdoksen kymmenisen vuotta sitten. ”Haen metsänhoidosta samanlaista extreme-suoritusta kuin juoksusta. ”Laskimme, että kauppa tulee lahjaa tai ennakkoperintöä järkevämmäksi, koska silloin saa metsävähennyksen. Metsänhoitotöiden tekoon Hämäläinen suhtautuu samaan tapaan kuin harrastukseensa kestävyysliikuntaan. Mietin, olisiko reppuruiskutus kiva tehdä itse”, Hämäläinen pohtii. Metsälehti Makasiini 9 11912_.indd 9 11912_.indd 9 5.3.2026 15.43.51 5.3.2026 15.43.51. On hienoa lähteä aamulla ajamaan nousevaan aurinkoon kohti omaa metsäpalstaa ja tehdä töitä väsymyksen rajoille. Niinpä Hämäläinen kilpailutti vuosi sitten ensimmäistä kertaa puukaupan. ”Se oli loistavaa aikaa Hämäläisen metsät ovat pääosin reheviä kuusikoita. ”Sellaista metsää minulla ei kuitenkaan ole, joten kävelen muiden männiköissä.” Mukavuusalueen ulkopuolella Ensi kesäksi Hämäläisen metsiin on luvassa ainakin taimikonraivausta, mahdollisesti myös boorilannoitusta. Metsärahastojen kiinnostus ja raakapuun hinnan nousu alkoivat kaupan jälkeen, joten jälkiviisaasti ajatellen kauppa oli minulle taloudellisesti fiksumpi kuin äidilleni, mutta äitini tuskin on siitä pahoillaan.” Sillä, kenen nimissä metsät ovat, on Hämäläisen mukaan merkitystä vain paperilla. Metsäasiat ovat luonteva syy olla yhteydessä etenkin isän kanssa. Metsien hoidosta vastaa edelleen pitkälti Hämäläisen isä. Mieltä jo kutkuttaa ajatus ylipitkistä työpäivistä.” Sen, kuinka monta raivaussahan tankillista sopivan ylipitkä työpäivä sisältää, Hämäläinen arvioi tietävänsä kesän jälkeen. Eri tarjousten välillä eroa kuusitukin hinnassa oli melkein kymmenen euroa”, hän kertoo. ”Uskon, että iskällä on jo selvät kuviot, minne mennään
on oppinut isältään, joka puolestaan oppi ne apeltaan. Metsissään hän käy silloin, kun siellä on jotain metsänhoidollista tekemistä. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini 11912_.indd 10 11912_.indd 10 5.3.2026 15.43.55 5.3.2026 15.43.55. Esimerkiksi istutus on juuri sellaista meditatiivista hommaa, jota pystyy tekemään väsymyksen rajan yli. Pottiputki maahan ja ploms uusi taimi. ”Olen vankkumaton puurakentamisen puolestapuhuja. Hänen mielestään metsät ovat osa ratkaisua, eivät osa ongelmaa. Metsät sitovat hiiltä ja sen jälkeen hiili varastoidaan talojen seiniin ja kattoihin.” Luonnon monimuotoisuudesta hän kertoo huolehtivansa noudattamalla sertifioinnin sääntöjä ja pyrkimällä lisäämään lehtipuuston määrää metsissään. ”Jos käsitys siitä, mikä on hyvää metsänhoitoa, muuttuu, vaikuttaa se tietysti siihen, miten teen metsänhoidollisia päätöksiä.” Ympäristöasioiden kanssa Hämäläinen kertoo olevansa sinut. Virikkeitäkin silti on, kun pitää katsoa, missä se seuraava mätäs on.” Talousnäkökulma edellä Karo Hämäläisen metsät ovat puhtaasti talousmetsiä ja niitä hoidetaan talousnäkökulmasta. Päällään hänellä on aito Luhdan vintagetoppatakki, johon hän pukeutui teini-ikäisenä 1990-luvulla. Hänen metsiään kasvatetaan tasaikäisinä, eikä siihen ole näillä näkymin tulossa muutosta. Hämäläinen kokee kuuluvansa metsänhoidossa konservatiiveihin. Metsänhoitotöissä kiehtoo kuitenkin niiden tuoma vastapaino ansiotyölle, joka on pitkälti työpöydän ääressä istumista. ”Lehtipuuston lisääminen kannat”Esimerkiksi istutus on juuri sellaista meditatiivista hommaa, jota pystyy tekemään väsymyksen rajan yli.” Karo Hämäläinen kotimaisemassaan Helsingin Merihaassa. Hämäläinen ei koe olevansa metsänhoitotöissä mukavuusalueellaan, vaan sanoo olevansa epävarma ja huono erilaisten koneiden kanssa. ” Ku n om a työ on käsitteiden pyörittämistä, niin onhan se hienoa päästä fyysiseen konkreettiseen työhön. Hämäläinen pyrkii ajoittamaan metsänhoitotoimet järkevästi, hahmottelee investoinneille tuottoa ja pyrkii saamaan puukaupoista mahdollisimman hyvän hinnan
LÖYDÄ oma tapasi olla metsänomistaja. Se oli nykyrahassa 78 euroa eli täsmälleen sama kuin nytkin. Ei ole kyse siitä, että ajattelisin tekeväni työtä turhaan, vaan siitä, että koen, että jollain tapaa päätän ketjun. Mutta sitä ennen vielä metsänomistamisen herättämistä ristiriitaisista tunteista. Toisaalta hänen mielestään on hienoa, miten suuria tunteiKaro Hämäläisen asunnon ikkunasta avautuu näkymä Helsingin Kruununhakaan. Kaikkea ei tarvitse osata itse, ja kaiken ei tarvitse olla täydellistä. Se iskee joka kerta, kun astun metsään. ”Olen sielultani ja vakaumukseltani pörssisijoittaja ja osakepoimija, en metsäsijoittaja. Itse hän kokee kuitenkin olevansa liian mukavuudenhaluinen metsäsijoittajaksi. Mistä ne kumpuavat. Se antaa hyvän pohjan, jos oletetaan, että tilanne pysyy samanlaisena – eli että esimerkiksi metsäteollisuus säilyy Suomessa.” Hämäläisen mukaan metsäomaisuus myös tasapainottaa sijoitussalkkua, sillä se on reaaliomaisuutta eli konkreettista omaisuutta. Metsäsijoittamisen puolesta puhuu tosin se, että samalla tavalla kuin kiinteistösijoittamisessa metsäsijoittamisessakin sijoituksen arvoon pystyy vaikuttamaan omalla työllään ja ostoja myyntipäätöksillään. Metsän tulee tuottaa enemmän iloa kuin harmia. Metsälehti Makasiini 11 11912_.indd 11 11912_.indd 11 5.3.2026 15.43.57 5.3.2026 15.43.57. Metsä on mukava lisä, mutta en oikein osaa pitää metsiä osana sijoitusvarallisuuttani enkä ole aktiivisesti ostamassa lisää metsää. Olen alkanut kiinnittää huomiota siihen, miten ylpeilen metsälläni. Metsätöihin mennään yhdessä ja mukaan pakataan eväät ja termospullot. ”Metsä on kohtuullisen likvidi omaisuus. On kaiken maailman pörriäistä ja pistiäistä.” Tuotot osakemarkkinoille Hämäläinen on jo vuosikymmeniä sijoittanut aktiivisesti pörssiosakkeisiin. Uskon, että pappa ja mummi ajattelivat, että jälkipolvet saavat tehdä metsällä mitä haluavat. Mutta onko se sitten kasvatusta vai mitä, niin kyllähän siihen on kasvanut, että metsän haluaa omistaa ja pitää.” l KARO HÄMÄLÄISEN VINKIT NAUTI. Jos olisin puhtaalta pöydältä altistamassa itseäni metsäomaisuusluokan tuotolle, tuskin tekisin sitä ostamalla metsää. Ilmeisesti inflaatiosuoja toimii. ”Kun puhutaan metsänomistajasta, sanassa korostuu omistaminen ja sitä kautta taloudellinen ulottuvuus. Muistan aina mainita sen.” Mitä taas metsän tulevaisuuteen tulee, sitä Hämäläinen kieltäytyy ajattelemasta. ”Metsäsuhteeni on siis vähintään kompleksinen, mutta metsä antaa ilman muuta enemmän kuin ottaa. ”Katsoin mielenkiinnosta, mikä kuusitukin hinta oli 50 vuotta sitten. taa taloudellisestikin, kun erilaiset kuusikkotuhot ovat lisääntyneet. ”On paljon helpompi sijoittaa kännykkää näpsyttämällä. Mikään ei hänen mukaansa kuitenkaan viittaa siihen, että metsä olisi pitkällä aikavälillä tuottavampi sijoituskohde kuin hajautettu osakemarkkinasijoitus. Kahvit on juotu ja kohta on aika lähteä etsimään hyviä valokuvauspaikkoja meren rantaan. ”Minulla ei ole perhettä. En voi ajatella tyytyväisenä, että ehkä lapsenlapseni aikoinaan kaataa puut, joita nyt istutan.” Hämäläinen pohtii, että nämä ajatukset saattavat olla taustalla myös siinä, että hän on vältellyt vastuun ottamista metsien hoidosta. Jos yöunet menevät, on jokin väärin. Metsiään hän ei kuitenkaan pidä osana sijoitussalkkuaan. Mitä metsille tapahtuu minun jälkeeni. Siksi hän ei laske mitään metsästä saatavien tuottojen varaan. siaalinen ulottuvuus. Kanavoin metsän tuotot osakemarkkinoille.” Metsänsä tuottoprosentteja Hämäläinen ei ole laskenut. Metsässä se on paljon konkreettisempaa kuin pörssiosakkeissa.” Hämäläisen puheessa korostuvat metsänomistamisen ylisukupolvisuus ja sota metsä synnyttää – vaikka tunteet eivät aina myönteisiä olekaan. Sen aika ei ole vielä. Omistamisen toinen ulottuvuus on huolen pitäminen. Aiemmin eväät teki isoäiti, nyt ne tekee äiti. Mutta kun metsää nyt on tullut, omistan sitä ylpeänä.” Kompleksinen metsäsuhde Hämäläinen nojautuu taaksepäin penkillään
10 20 30 40 50 60 70 80 mänty rauduskoivu milj. taimea Lä hd e: Ru ok av ira st o 2021 2022 2023 2024 2025 » AJASSA 12 Metsälehti Makasiini 11913_.indd 12 11913_.indd 12 5.3.2026 15.47.54 5.3.2026 15.47.54. SA M I KA RP PI N EN Mäntyä ja koivua mättäisiin ennätysmäärät Männynja rauduskoivun tuotantomäärät nousseet miljoonilla taimilla 2020-luvulla
Tämän vuoden kilpailutus oli maaliskuussa käynnissä. Männyntaimet käsitellään karkoteaineella loppuvuodesta juuri ennen lumien tuloa, joten alkuvuoden menekki viittaa koivunistutusinnon nousuun, sillä koivuja tulee suojata syönniltä kesälläkin. Sen summan voisi suorilta siirtää Tricon ostoon. Karkoteainetta riittää Tricoa maahantuovan Bernerin tuoteryhmäpäällikkö Kyösti Nissi kertoo, että Tricoa kuluu nykyisin entistä enemmän myös alkukesästä. Kyseisten puulajien syönnistä kertyy mittavimmat hirvivahingot, joten ei ole ihme, että hirvikarkote Tricon kysyntä on myös kasvussa. Tuen kanssa kymmenen litran kanisteri karkotetta maksoi metsänomistajalle viime syksynä 55 euroa, ilman tukea hinta oli 180 euroa. Tämän vuoden budjetissa hirvivahinkojen torjuntaan esitetään 3,8 miljoonaa euroa. Tämän vuoden tuettu hinta ei ole vielä tiedossa, tueton hinta pysynee viime vuoden tasolla. Viranomaisten on oltava ajan tasalla männynja koivuntaimia suojaavan karkoteaineen saatavuuden kanssa. Vaikka tarjolla on vain yksi toimivaksi todettu hirvikarkote ja sillä yksi maahantuoja, Tricon hankinta pitää kilpailuttaa. Männyn ja koivun istutusinto kasvaa, niin myös hirvikarkotteen kysyntä. VALTTERI SKYTTÄ Metsälehti Makasiini 13 11913_.indd 13 11913_.indd 13 5.3.2026 15.47.57 5.3.2026 15.47.57. Metsänomistajat voivat saada Tricoa tuettuun hintaan: hirvivahinkojen estämistä rahoitetaan pyyntilupamaksuilla. Useamman vuoden aineja levityskustannuksista koituu metsänomistajalle helposti yli tuhannen euron lisäkulu hehtaarin taimikkoa kohden. l LOPPUUKO TUETTU TRICO TAAS KESKEN. Hirvivahinkokorvaukset pyörivät Metsäkeskuksen kautta, mutta esityksen vuosittain tilattavasta Trico-määrästä tekee Riistakeskus. Näin hintatuettua hirvikarkotetta riittäisi isommalle porukalle. METSÄNOMISTAJIEN omavastuuosuuden nostaminen ei ole ainut keino taata hintatuettua hirvikarkotetta kaikille. Viime syksyn perusteella metsänomistajien kannattaa hankkia hintatuettua Tricoa tänä vuonna hyvissä ajoin. 40 000 litraa Hintatuetun Tricon menekki vuonna 2025 MIHIN RAHAT MENEVÄT. Vaikka hintatuettu karkotusaine loppui viime vuonna kesken, markkinahintaan Tricoa oli saatavilla. Harkinnassa on myös, että metsänomistajien omavastuuosuutta hintatuetusta aineesta korotetaan. Lambergin mukaan Tricon toimitukset alkavat todennäköisesti huhtikuussa. MÄNTYJÄ ja koivuja istutettiin viime vuonna ennätystahtia. Siitä paljon kuitenkin valuu muuhun kuin hirvivahinkoihin ja niiden estämiseen. Esimerkiksi hirvieläinkantojen hoitoon käytetään puoli miljoonaa euroa. Riistakeskuksen riistasuunnittelijan Teemu Lambergin mukaan Tricon hankintamäärärahaa nostettiin tälle vuodelle 85 000 eurolla. Valtio voi myös lisätä rahamäärää, jolla Tricoa ostetaan. Viime syksynä hintatuettu Trico loppui kuitenkin jo lokakuussa – kesken levityskauden. Metsänomistajat ovat viimein vastanneet huutoon vähentämällä kuusten istutusta ja lisäämällä mäntyä ja koivua
Ne myös ruokailevat pienissä taimikoissa samoin kuin peippo ja vihervarpunen. Häiritseekö taimikonraivaus lintujen pesintää. Aleksi Lehikoisen mukaan taimikoissa pesii yleisesti varpuslintuihin kuuluvia lajeja. 3 4 » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini 11914_.indd 14 11914_.indd 14 5.3.2026 15.50.48 5.3.2026 15.50.48. Noin viisi metriä korkeassa puustossa pesivistä lajeista ovat Eteläja Keski-Suomessa vähentyneet pajulintu, peippo, punarinta, lehtokerttu, keltasirkku ja punakylkirastas. Pohjoisessa haavoittuvinta pesintäaikaa ovat kesäkuu ja heinäkuun alku. Häirinnällä tarkoitan sitä, että lintuemo on liian pitkään pois pesältä, jolloin munat tai poikaset voivat kylmettyä. Jos taimikon viereisessä metsässä on lähellä suuren petolinnun avopesä, raivaus voi aiheuttaa häiriötä petolinnun pesinnälle. VALTTERI SKYTTÄ TEKSTI JA KUVA 1 2 ALEKSI LEHIKOINEN KUKA. HÄIRITSEEKÖ RAIVAUS LINTUJEN PESINTÄÄ. Mitä lintulajeja pesii pienissä taimikoissa. Niiden tuntomerkkeihin voi tutustua Luonnontieteellisessä museossa. Metsäkanalinnuista esimerkiksi teeren pesiä on nuoren puuston seassa. EU:n lintudirektiivi tiukentaa kesähakkuiden rajoituksia. Myös pensastasku voi pesiä harvassa matalassa taimikossa, mutta se katoaa, kun avoin alue alkaa sulkeutua. Mitä lintulajeja pesii varttuneissa taimikoissa. Jo parin tunnin häiriö voi olla liikaa munien ja poikasten kannalta, mutta tämä riippuu olosuhteista. Pesinnän kannalta riskialttein taimikonraivausaika on etelässä touko-kesäkuussa, pohjoisessa kesä-heinäkuussa. Lintujen linjalaskentojen parimäärätiheyksien perusteella tiedetään, kuinka paljon eri lintulajeja pesii ja missä ne pesivät. Keltasirkku ja talitiainen voivat pesiä taimikkoalueella kolollisissa säästöpuissa. Etelä-Suomessa lintujen pesintä on taimikoissa herkimmässä vaiheessa toukokuun jälkipuoliskolta kesäkuun loppuun. Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti MITÄ. Vastaa linnustoseurannasta MIKSI. Milloin raivaamaan ei kannata mennä. Linjalaskentojen perusteella 1–2 metriä korkeissa puustoissa pesivät pajulintu, metsäkirvinen, lehtokerttu, punarinta, punakylkirastas, räkättirastas ja hernekerttu. Myös metsäkirvinen, talitiainen, laulurastas ja mustarastas pesivät viisimetrisissä nuorissa puustoissa. Taimikonraivauksissa tuhoutuu pesiä sekä pesäpuiden kaatuessa että häirinnän takia
Kallista tukki on myös selluksi. Määrä on laskettu keskimääräisellä käyttösuhteella: 2,2 kuutiota tukkia per sahatavarakuutio. m 3 Hakkuut Tuonti Vienti Käyttö* Erotus (hakkuut+tuonti-vienti-käyttö) 2020 25,05 0,48 0,34 24,61 0,58 2021 29,33 0,38 0,33 27,23 2,15 2022 28,89 0,18 0,48 26,27 2,32 2023 27,62 0,1 0,48 23,78 3,46 2024 28,93 0,1 0,47 25,69 2,87 *sahaja vaneriteollisuuden raakapuun käyttö Lähde: Luonnonvarakeskus Klappi tukkipuun korjuumäärien ja puuteollisuuden käyttömäärien välillä on mysteeri. Kokonaistalouden kannalta jalostuksen arvonlisä jää kuitenkin saamatta. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN Vuosittain tukin korjuumäärästä päättyy noin 10 prosenttia muualle kuin sahatai vaneriteollisuuteen. Metsä Group torppaa sellunkeittoepäilyt, ”Tukin keittämisessä selluksi ei ole pienintäkään taloudellista järkeä. Se menee aina tulosrivillä tappioksi”, sanoo Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppanen. ”Meillä ei korjata sellutukkia” Minne kadonneet tukit menevät. TUKKIPUUN korjuumäärästä päätyy lähes kymmenen prosenttia jonnekin muualla kuin sahaja vaneriteollisuuteen, tällä vuosikymmenellä keskimäärin 2,3 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kyse ei ole puunmyyjien tappiosta, sillä hakkuutilastoihin kirjautuva tukkipuu on ostettu ja maksettu tukkipuuna. Jokin pieni ja pilaantuva erä voi ohjautua selluksi, mutta sekin on harvinaista.” Laatu selittää. Tilastoinnissa on myös ajallista eroa, sillä korjattu puu tilastoidaan hakkuuajankohdan mukaan ja teollisuuden käyttämä puu käyttöajankohdan mukaan. ”Kaatohetken jälkeen puutavaralaji saattaa vaihtua, jos tukkipuu osoittautuu jalostuskelvottomaksi esimerkiksi sinistymisen, virheellisen katkonnan tai vasta myöhemmin havaittujen runkovikojen vuoksi”, sanoo Luonnonvarakeskuksen metsätilastojen yliaktuaari Markus Toikka. Klappi tukin korjuuja käyttömäärien välillä jää arvoitukseksi. Oletettavasti sellupatoihin enimmin, sillä polttokattiloiden energiapuuksi tukki on liian kallista. » AJASSA Metsälehti Makasiini 15 11915_.indd 15 11915_.indd 15 5.3.2026 16.00.53 5.3.2026 16.00.53. ”Meillä ei korjata sellutukkia yhtään kappaletta. Jos jalostusarvon kannalta väärään osoitteeseen menevät tukit päätyisivät sahaukseen, sahatavaran tuotanto kasvaisi lähes kymmenellä prosentilla eli miljoonalla kuutiolla. Jotain tekemistä asialla voi olla tukin laadun kanssa. Myös varastomuutoksilla on oma vaikutuksensa. l KADONNEET KUUTIOT M AT IA S H O N KA M A A PARIN MILJOONAN KUUTION KLAPPI Tukkipuun hakkuut, tuonti, vienti ja käyttö, milj
Kun kuvan leimikko on hakkuukypsää, siihen soveltuu laajasta pylväsvalikosta ns. Tuollaisesta kohteesta voi jo pylväitä hakata, ja todellinen laatu paljastuu edelleenkin kaadon jälkeen.” MEHTÄUKKO ”Arvokas ja hyvä pylväsleimikko. A N TE RO A A LT O N EN » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini 11916_.indd 16 11916_.indd 16 5.3.2026 15.53.52 5.3.2026 15.53.52. latvapylväs.” METSÄ-MASA ”Mistä mutkaisuudesta. Joidenkin mielestä kameran linssi tuo aina mutkia runkoihin mutta ei tässä. Kaiken kaikkiaan taimia tuotettiin neljä prosenttia edellisvuotta enemmän, 175 miljoonaa, kertoo Ruokavirasto. Kun ostajalla on täydellinen mittavalikoima, pylväiden hankintaan on odotettavissa hyvä pylväsprosentti. Voin tietysti olla väärässäkin.” TIMPPA LENKOJA VAI EI. 340 244 Kuusamon yhteismetsä oli 340 244 eurolla Suomen suurin metsänhoidon tukien saaja viime vuonna. Kuusentaimien osuus oli edelleen noin puolet, mutta männyntaimien osuus kasvoi 39 prosenttiin ja rauduskoivun yhdeksään prosenttiin. Muiden puulajien osuus oli 0,4 prosenttia. Kovin järeältä puusto ei näytä, varmaan voisi harventaa ja siinä ottaa pois lengot rungot.” PANU ”Minun silmääni nuo puut näyttävät hieman liian honteloilta. Joskus jopa keskinkertainen tukkileimikko antaa hyvän tuloksen, jos ostajan pylväät viedään eri maihin ja eri käyttötarkastuksiin.” METSÄ-MASA ”Sanoisinpa, että erittäin petollinen laji kerätä parhaiten kasvavia keskenkasvuisia pikkupylväitä harvennushintaisesti, jossa syntyy omat korjuuhaasteet harvennukselta.” MEHTÄUKKO ”Kuvakin kertoo, että mäntykuvio on runkomuodoltaan pitkää suhteessa rinnankorkeuteen. Hieman lenkoutta näkyy joissakin rungoissa. Keskipituus on 19 metrin paikkeilla.” PASILISKO ”Enimmillään hyvälaatuista kuvissa. Lähde: Talouselämä HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Mitä mieltä olette mäntyjen mutkaisuudesta. MÄNNYN JA KOIVUN TAIMET ENNÄTYKSEEN PUULAJIVALIKOIMA monipuolistuu, ainakin jos viime vuoden taimituotannosta voi jotain päätellä. Männyn ja rauduskoivun taimien tuotantomäärä nousi suurimmaksi vuonna 2006 alkaneen tilastoinnin aikana, mutta kuusentaimien tuotanto oli tilastohistorian pienintä. Nimimerkki PasiLisko toi männikkönsä arvioitavaksi. Metsälehti.fi:n lukijakuvapalstalla ruodittiin mäntyjen suoruutta
METSÄT & RAHA METSÄT & RAHA Ilmoittaudu mukaan osoitteessa: metsalehti.fi/lukijatapahtuma-oulu26 ”Erittäin hyvin koostettu ohjelma ja monipuolinen anti.” ”Hyvä tunnelma, hyvät ja puhuttelevat aiheet.” ”Hyviä keskusteluja järjestäjien ja osallistujien kanssa.” 11917_.indd 17 11917_.indd 17 4.3.2026 13.42.25 4.3.2026 13.42.25. Teemana muun muassa turvemaiden metsänhoito. Luvassa on ajankohtaista metsäasiaa, asiantuntijoiden näkemyksiä ja vinkkejä sekä verkostoitumista. METSÄLEHDEN SUOSITUT METSÄT & RAHA -LUKIJATAPAHTUMAT JATKUVAT! L U K I J ATA PA H T U M AT Tervetuloa Ouluun 6.5.2026! Voit osallistua paikan päällä tai etänä nettiyhteyden kautta
METSÄÄ OSTAMASSA Tilakaupassa voi kaksi asiaa mennä pieleen: puumäärän arvio ja hinta. Ne kun oppii, ei kaupanteko niin vaikeaa ole. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 19 11918_.indd 19 11918_.indd 19 4.3.2026 14.18.09 4.3.2026 14.18.09
Salomäki vinkkaa, että verkon myyn tiilmoituksista kannattaa sortata van himmat kohteet. TEEMA » TILAKAUPPA 20 Metsälehti Makasiini 11918_.indd 20 11918_.indd 20 4.3.2026 14.18.09 4.3.2026 14.18.09. Tai että teen isommalta alueelta tar jouksen tiloista, joiden puusto painottuu hyvän arvokasvun vaiheeseen, kakkos ja kolmoskehitysluokkiin. Nor dic Silvan toimitusjoh taja Markku Kouva kehottaa ostajia ensin miettimään, miksi metsätilaa on ylipää tään ostamassa. Joskus kiinnostusta on enemmän kuin kykyä, mutta toki on ostajia, joilla molemmat ovat korkealla”, Salomäki to teaa. Jos aikoo ostaa useamman kuin yhden ti lan, oma strategia kannattaa selkeyttää. Yksityisen ostajan strategia voi ol la myös samanlainen kuin instituutiolla: osta ja nosta tuottoa, osta ja aina laajen na tai osta myydäksesi. ”Se on lompakon kyky kertaa kiinnos tus. Onko vaikutin taloudel linen, harrastus vai näiden yhdistelmä. Esimerkiksi sadan hehtaarin tavoitteeseen voi edetä kah della 50 hehtaarin kaupalla tai kymme nellä kymmenen hehtaarin. Strategia voi olla esimerkiksi se, että teen tarjouksen kaikesta tietyltä alueel ta myyntiin tulevasta, niin isolta alueelta kuin rahkeet riittävät. M M AANVALMISTUS on lopetettu, mutta metsätilo jen tarjonta kasvaa ja metsätaloudes sa on menossa hil jainen rakennemuutos. Tärkeimmät kauppapaikat Metsätilojen markkinapaikoista tärkeim piä ovat metsänhoitoyhdistystaustai nen Metsätilat.fi sekä Etuovi.com. Salomäki pitää pienten tilojen poimimista kassan hallinnan kannalta turvallisempana ta pana. Metsätilan keskikoko on 30 hehtaa rin tienoilla. Strategian mukaan vai muuten vain. Ulosmitatut metsätilat myydään huu tokaupalla osoitteessa Huutokaupat.com, sieltä löytyy myös vapaaehtoisesti huu tokaupattavia kohteita. Salomäki toimii SpKotiketjun sopi musyrittäjänä yrityksensä Arbour Fin land Oy:n kautta. Niissä ostajalla on pa rempi neuvotteluasema. Jos laajentumisella on tavoite, siihen voi pyrkiä eri tavoin. Sitten ostan taas. Nordic Silva ostaa metsätiloja Poh joisSuomesta keskimäärin tilan viikossa ja myy tiloja isompina kokonaisuuksina. Sitten varmiste taan rahoitus, sillä pankit voivat olla va rovaisia”, Kouva sanoo. Keskikoon muutos on huono mittari muutokselle, sillä samaan aikaan yhtenäisiä tiloja pirstoutuu ja toisaalta omistusta keskittyy hajapalstoista koos tuviin kokonaisuuksiin. Kun kat soo peruskarttalehteä 50 vuoden takaa, niin isot tilat olivat yleensä yhtenäisempiä kokonai suuksia.” Miksi ostaa metsää. Ei yhtä voimakas kuin on ollut maatalouden keskittymi nen, mutta jotain sinne päin. Kotipaikka on Padas joella PäijätHämeessä, mutta toimialue on koko maa. Mo lemmissa oli tätä juttua kirjoitettaessa helmikuun hiljaisen tilakaupan aikana myynnissä noin kaksisataa metsätilaa. Joskus kyky sumentaa sen, että pe rijäsukupolvella ei olekaan kiinnostusta metsänomistamiseen. Lisäksi monilla Repussa kulkevan Catalyst DA2 -tarkkuuspaikantimen satelliittiyhteys näyttää sijainnin 60 sentin tarkkuudella. ”Sekä alle kymme nen hehtaarin että yli sadan hehtaarin metsä tilojen lukumäärät ovat kasvaneet”, kertoo met sänomistusrakennetta selvittänyt tutkija Jussi Leppänen Luonnon varakeskuksesta. ”Seuraavaksi mietitään hintaluokka, ja mitä ollaan ostamassa. ”Mutta eivät isot tilat mitään yhtenäisiä aluei ta muodosta. Sopisiko metsänomis taminen minulle. Myös metsäkiinteistövälittäjä Jussi Salomäki kehottaa ostajia arvioimaan omaa tahtotilaansa. Tai että ostan taimikkovaltaisia tilo ja, joiden hoitotyöt pystyn tekemään itse. Tai että ostan päätehakkuuvaltai sia tiloja ja teen puukaupat toivoen, että saan kauppahinnan takaisin uudistamis kulujen ja korkojen kanssa