Koeajossa Kesla 104 -peräkärry TUNGOSTA KANSALLISPUISTOISSA YHTYMÄN SÄÄNNÖT PAPERILLE ›› Juho Moilanen on panostanut turvemaiden puustoon 11. MAALISKUUTA • NUMERO 2/2021 • 11,50 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 2/2 02 1 TE EM A : TU RV A LL IS ES TI M ET SÄ TÖ IS SÄ SAMI KARPPINEN 8293_.indd 1 6.3.2021 11.17. VAIKUTTAJA Metsä Groupin Ilkka Hämälä TURVALLISUUS TUNNISTATKO VAARAN PAIKAT
Meitä on pienen palstan perijästä mittavien metsäomaisuuksien omistajaan, ympäri Suomen maan. Metsä Groupin satatuhatta omistajajäsentä on sellainen voima, että yhdessä tekemällä saamme metsistämme tuottoa, johon ei yksin yltäisi. Tervetuloa Metsän omistajaksi. Meitä kaikkia kuitenkin yhdistää se, että haluamme hoitaa metsiämme kestävästi, niin että ne kasvavat hyvinvointia tulevillekin polville. Yhdessä me myös huolehdimme, että jokainen Metsän omistaja saa nauttia reilun osansa yhteisestä kasvusta. Lue lisää: metsaforest.com Kyllä Metsä pitää huolen omistaan 8294_.indd 2 6.3.2021 11.13. Metsä Group on meidän metsänomistajien oma yritys
Tämän numeron kannen kuvasi Sami Karppinen. 47 PIKATESTI : Kalliimpi hanska on mukavampi 48 PERINTÖMETSÄ : Yhtymän pelisäännöt paperille TALOUS 51 RAHAPUU : Sellu on hieno tuote 52 PUUMARKKINAT : Lumi hidastaa korjuuta 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Järeästä kuusitukista huippuhinta 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Pieni tila, paljon tunnetta 56 METSÄTILAMARKKINAT : Näkyykö uusi tehdas hinnoissa. 28 Ilkka Hämälä: Haasteet metsissä JORMA LUHTA M IK KO RII KIL Ä SE PP O SA M U LI Turvallisesti metsätöissä Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 8295_.indd 3 5.3.2021 15.30. 15 UUDISTAMISRÄSTEJÄ JÄÄ, MUTTA VÄHÄN 16 LUKIJAN KUVA : Mikä vaurioitti männyn. 62 Tungosta korvessa S. 18 S. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS 6 METSÄNOMISTAJA : Juho Moilanen panostaa suometsiin 12 MAALISKUUSSA RYTISEE 14 METSÄTYYPPI : Missä metsät ovat parhaiten vakuutettuja. TEEMA 18 TURVALLISESTI METSÄTÖISSÄ 28 VAIKUTTAJA : Metsä Groupin Ilkka Hämälä OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 19 kysymystä metsityslaista 40 SAHA KÄYNTIIN : Akkusaha tuo helppoutta 42 TUTKIMUS : Puulevyillä kantavuutta 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Lomakausi lopuillaan 44 KYSY POIS : Miksei ketjun viilaus onnistu. 57 KOEAJO : Keslan kärryyn mahtuu isompi kuorma LUONNOSTA 61 ENNEN & NYT : Uusi koivikko tuhopalstalle 62 LUHTA : Tungosta korvessa 68 KOLUMNI : Kuningatar savotalla 70 KÄSIN TEHTY : Tunne metsä jaloillasi 74 TUOTE & TEKIJÄ : Pyytivaaralta maailmalle 76 LUKIJALTA : Sekametsiä on tutkittu 78 PILKKEET : Pakoon lepakoita 80 MAKASIINIKRYPTO 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Sata vuotta metsänmittausta S
Huonolla onnella seudulle on jäänyt pitkäksi aikaa iso lauma, ja vahingot ovat sen mukaisia. Nyt hanget sulavat vauhdilla, ja pian metsään on taas helppo mennä. Silloin ne tulevat tilastoiduiksi ja siten paremmin näkyviksi. Vaikka hirvieläinten aiheuttamista tuhoista maksetut summat eivät ole järin suuria, on tärkeää, että kaikki korvauskelpoiset vahingot ilmoitetaan. Tämän lehden teemajutusta voit lukea, miten metsätyöt sujuvat turvallisemmin. Metsävahinkoilmoituksissa ne ovat vielä harvinaisia. Todennäköistä kuitenkin on, että kauristuhoja jää huomaamatta. Hirvituhoista maksettavien korvausten perusteita muutettiin muutama vuosi sitten, joten kannattaa perehtyä uusiin ehtoihin. Kenties vahingot eivät ole ylittäneet korvauskynnystä. Ainakin havuselluun pohjautuvan luonnonkuitukomposiitin kehittely 2000-luvun alussa on poikinut hyvää, kuten Kupilka-eräastioiden tarina osoittaa.” MIKKO RIIKILÄ TOIMITTAJA ”VETOPELIKSI valikoitui yli 30-vuotias neliveto-Valmet, kun koeajoimme Keslan metsäkärryä. Taimia on voinut syödä myös valkohäntäkauris, jota ennen sanottiin laukonpeuraksi. Haastattelun löydät sivulta 28. Metsäkeskuksen verkkosivuilta löytyvä laskuri auttaa arvioimaan, onko korvaus mahdollinen. 8296_.indd 4 5.3.2021 15.57. TIIA PUUKILA TOIMITTAJA ”MEINASIN nuorempana saada pihapuulta turpiini, kun päätin hetken päähänpistona kaataa sen pokasahalla. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Vahinkoja sattuu Pääjohtaja Ilkka Hämälä on viime viikkoina puhunut paljon Kemiin nousevasta uudesta tehtaasta, mutta nyt hänellä on asiaa metsistä. Ensimmäiseksi on hyvä käydä katsomassa taimikoiden kunto. Tieliikenteen riistaonnettomuuksista jo suurin osa on valkohäntäkauriin ja auton törmäyksiä. Viime vuonna korvauspinta-alasta alle prosentti oli valkohäntäkauriiden aiheuttamia tuhoja. Toimittaja Tiia Puukila keräsi tietoa metsätöissä sattuneista haavereista. Kun lunta on ollut paljon, hirvet ovat liikkuneet tavallista vähemmän. Vanha punainen traktori palautti mieleen muistoja nuoruuden savotoilta, vaikka en mikään nostalgikko olekaan.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS TALVI on ollut koko maassa pitkästä aikaa luminen, minkä huomaa tästäkin lehdestä. Nyrkkisääntö on, että Etelä-Suomessa tuhoalueen on oltava vähintään puoli hehtaaria ja taimista kolmanneksen oltava pilalla. Sivulta 18 alkavasta jutusta käy ilmi, missä vaarat piilevät. Vahingot, ja ennen kaikkea niiden välttäminen, ovat myös tämän numeron pääjutun aiheena. Niiden määrä on lisääntynyt viime vuosina paljon. Ainakin oppi ja kunnon välineet on hyvä olla.” HEIKKI HAMUNEN TOIMITTAJA ”ONKO kaiken maailman innovaatioista mitään käytännön iloa
8296_.indd 5 5.3.2021 15.57. “VAELTELIN keväisessä metsässä Etelä-Karjalassa Lemillä maaliskuun ensimmäisinä päivinä ja sain kokea auringon säteiden valon ja lämmön. Paksu lumipeite rakoili jo siellä täällä.” KUVA: MIKKO HAIKO Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea
”NÄMÄ ON PYSTYTTÄVÄ HYÖDYNTÄMÄÄN” Ylikiimingissä metsiään hoitava Juho Moilanen uskoo, että kuitupuu lähtee Kemin uuden sellutehtaan ansiosta liikkeelle aiempaa laajemmalta alueelta. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN Ylikiiminki on lumista seutua. ›› Metsälehti Makasiini 7 8297_.indd 7 5.3.2021 14.48. Tykkylumen aiheuttamilta tuhoilta ei aina voi välttyä. Ostajia kiinnostavat alueen puustoiset suometsät. Lannoitus lisää Juho Moilasen havaintojen mukaan tuhoriskiä, joten vakuutukset kannattaa olla kunnossa
Pehmeään puuterilumeen kelpaa aterioinnin päätteeksi painautua kieppiin sulattelemaan vehreitä neulasia. Olen panostanut taimikonhoitotöihin ja lannoituksiin.” Kesäsetelillä töitä nuorille Raivaussahatöihin ja metsän uudistamiseen Moilanen on pestannut apuvoimia oman kylän nuorisosta. Parhaillaan neljäkymmentä tonnia Oulaisten lämpölaitokselta tuotua puutuhkaa odottaa ajourien kohmettumista ja levitystä. Peltojen viljely on nykyään lähinnä harrastushommaa.” Vanhemman rajavartijan vapaa-aika kuluu pitkälti metsänhoitotöissä. ”Työrytmi sopii minulle hyvin. JUHO MOILANEN 39 vuotta. Väliin mahtuvat pojat Hemmi ja Niilo. Tykkytuhojen syntymistä edesauttoi se, että puiden neulasmassa on lannoitusten ansiosta selvästi tavanomaista suurempi. Pari vuotta sitten teimme kotitilalla sukupolvenvaihdoksen, jonka myötä metsäpinta-ala kasvoi. HARRASTAA metsästystä ja monipuolisesti luonnossa liikkumista. YLIKIIMINKI 8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 8297_.indd 8 5.3.2021 14.48. Puillekin perinteinen pakkastalvi sopii, sillä tykkylumi ei ole tänä talvena juuri tarttunut latvuksiin. Lumen katkomia runkoja kerättiin pois, joten metsässä on nyt pieniä aukkopaikkoja. TYÖSKENTELEE vanhempana rajavartijana. Onneksi tuhot kohdistuivat pääasiassa vikapuihin, kuten kaksilatvaisiin ja kieroihin runkoihin”, Moilanen kertoo. ”Veljeni tekee lannoitteen levitystä yrittäjänä, joten hän tulee levittämään tuhkat.” Rajavartijan työrytmi sopii metsätöihin Moilanen asuu Ylikiimingin Arkalan kylässä kotitilallaan. Siksi metsävakuutukset kannattaa pitää kunnossa.” Viime kesänä Moilanen levitti omalla maataloustraktorillaan lannoitetta parinkymmenen hehtaarin alalle. Esimerkiksi hankintahakkuita en ole viime vuosina tehnyt. Tuloksiin olen ollut tyytyväinen, mutta kääntöpuolena on lumituhoriskin kasvaminen. Pidemmän työrupeaman jälkeen on useamman päivän vapaa, jolloin ehtii metsään.” Tosin metsätöiden rytmi on pitänyt rakentaa hieman uudelle mallille, sillä viimeisen kuuden vuoden aikana Moilasen perheeseen on syntynyt neljä lasta. Esikoinen Sanni täyttää kohta kuusi vuotta ja kuopus Kerttu on vasta neljän kuukauden ikäinen. Pohjois-Pohjanmaan metsät kasvavat mäntyä 6,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. PERHEESEEN kuuluu vaimo ja neljä alle kouluikäistä lasta. Helmikuinen metsä tarjoaa metsolle oivat olosuhteet. ASUU Ylikiimingissä. ”Tälle kuviolle osui muutama vuosi sitten pahat tykkytuhot. ”Olen lannoittanut kivennäismaakuvioita keinolannoitteilla ja turvemaita tuhkalla. M U S T A m e t s o pomppaa siivilleen tukin mittoja hätyyttelevästä männystä, kun tar vomme Juho Moilasen metsässä jääkäripolun lumista pohjaa. ”Olen ostanut muutamia metsätiloja jo nuorempana. Hän toimii leipätyönään rajavartijana, mutta metsätalous on tilan toinen tukijalka. Virkatöissä Moilasen asemapaikka on normaalisti Kuusamossa, mutta korona-aikana Moilanen ja saksanpaimenkoira Veke on komennettu länsirajalle Tornioon. ”Perheen kasvaessa on ollut pakko miettiä aiempaa tarkemmin, mihin aikansa metsässä käyttää
”Peltojen viljely on nykyään lähinnä harrastushommaa.” Työkaverit. Saksanpaimenkoira Veke kulkee rajavartija Juho Moilasen kanssa töissä rajalla ja nauttii vapaapäivistä Ylikiimingissä. ›› Metsälehti Makasiini 9 8297_.indd 9 5.3.2021 14.48
”Kyllä leimikoista on täällä aina saanut tarjouksia. Osuuskunnan jäsenyys on kuitenkin rakennettu viisaasti: bonukset ja osuuskorot houkuttelevat sitoutumaan yhteistyöhön.” Metsänomistajien kannalta on mielenkiintoista nähdä, kuinka Metsä Group tukkipalapelinsä alueella sommittelee. ”Pahimmilla paikoilla on kuusentaimet pitänyt heinätä kolmeen kertaan. Hän on yhtiön sopimusasiakas, joten tavat ovat tuttuja. Moilanen luottaa metsänhoidossa tutkittuun tietoon. Jos tehtaan rakentajat uskovat alaan, niin kyllä metsänomistajakin voi luottaa, että puulla on menekkiä. Erinomainen.” Jääkäripolku halkoo osuvasti Juho Moilasen maita, joka suuntasi sotilaalliselle uralle. Siemenpullon kanssa kun käy istutustyömaan tarkistamassa, niin samalla voi tarvittaessa vähän parsia jälkiä.” Vaikka Pohjois-Pohjanmaan metsistä piirtyy ensisijaisesti karuhko mielikuva, löytyy uudistusaloilta rehevyyttä joskus haitaksi asti. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 8297_.indd 10 5.3.2021 14.48. Uusi sellutehdas lisää kuitupuun tarvetta 4,5 miljoonalla kuutiolla vuodessa. ”En minäkään usko kuitupuun hinnan nousevan, mutta ainakin puu kulkee jatkossakin perushinnalla. Taimikonhoitoon hän ei ensikertalaisia ole päästänyt. Mutta kun suunnataan kauemmas Koillismaalle, niin kuitupuun kysyntä on ollut välillä heikkoa.” Juuri tästä syystä Metsä Groupin Kemin jätti-investointi on otettu Pohjois-Pohjanmaan metsänomistajien keskuudessa tyytyväisenä vastaan. Kysehän on pitkäaikaisesta investoinnista.” Muutama vuosi sitten Äänekosken tehtaan valmistuessa metsänomistajien keskuudessa rohjettiin odottaa parempaa kuitupuun hintaa, mutta käytännössä kysynnän kasvu ei ole näkynyt hintatilastoissa. Sen si”Investointi on viimeisen päälle hyvä uutinen. Mutta sen tekee mielellään kun tietää, että kasvu palkitsee.” ”Puu kulkee perushinnalla” Juho Moilasen into mallikkaaseen metsänhoitoon kielii siitä, että puun menekkiin on alueella voinut luottaa. ”Investointi on viimeisen päälle hyvä uutinen. ”Kilpailutan puukaupat, eikä ostaja aina ole ollut Metsä Group. Yhtiöllä ei kuitenkaan ole pohjoisessa omaa tukkipuun jalostusta. Selvää on, että Metsä Groupin on hankittava puuta aiempaa laajemmalta alueelta”, pohtii Moilanen. Nuoret ovat olleet töissä yleensä parin viikon jakson ja osa innokkaimmista pidempäänkin.” Nuorille sopiviksi työlajeiksi Moilanen on todennut istutuksen ohella varhaisperkaukset sekä ennakkoraivaukset. Erinomainen. ”Oulun kaupungilla on käytössä kesäseteli, joka on ollut hyvä apu työllistämisessä. ”Joskus on taimikko jäänyt tiheäksi tai joku kulma istuttamatta, mutta en ole siitä ketään moittinut. ”Uuden tehtaan tarpeisiin tarvitaan myös päätehakkuilta tulevaa puuta, joten Metsä Groupin on pystyttävä kilpailemaan tukkileimikoistakin”, uskoo Moilanen
Hän korostaa ymmärtävänsä myös soidensuojelun merkityksen. jaan se on ilmoittanut toimittavansa tukkia alueen yksityisille sahoille. ”Pyrin luottamaan metsänhoidossa tutkittuun tietoon, eikä jatkuvasta kasvatuksesta mielestäni ole vielä kattavasti tietoa ja kokemusta. Luku on Suomen korkeimpia muutamien muiden pohjoispohjalaisten kuntien jälkeen. ”Tällä kuviolla on mietittävä, mitä tehdään seuraavaksi. Moilasen metsistä löytyy esimerkiksi Metso-ohjelman kautta suojeltua vanhaa metsää. Tutkittuun tietoon kannattaa luottaa, mutta pienialaisia kokeiluja voi tehdä. Metsänomistajien edustajien ja metsätaloutta ymmärtävien poliitikkojen pitää olla terävänä, jotta metsänomistajien näkemykset tulevat kuulluksi.” ”Nyt kannattaisi kaikkien metsänomistajien maksaa puukaupoissaan Metsäsäätiön menekinedistämismaksu, jos sen avulla saadaan metsänomistajan ääni paremmin kuuluviin.” Ilmajäähdytteinen Deutz-Fahr on valjastettu talveksi linkohommiin. Mutta metsätalousmaan hän haluaa pitää metsätalouden käytössä. ”Suometsistä keskusteltaessa luontoja ympäristöjärjestöt ovat saaneet ääntään yhä enemmän kuuluviin. Suurimpana riskinä näen, että kuusi valtaa alaa, vaikkei se aina olisi kasvupaikalle paras puulaji. Yhtenä keinona turvemaametsien hakkuissa yhtiö on nostanut näkyvästi esille peitteisen metsänkasvatuksen. ”Turvemaametsät ovat monin paikoin reheviä ja hyväkasvuisia. 2. Kontaktit metsäalan toimijoihin ja muihin metsänomistajiin ovat tärkeitä, jotta voi kysyä neuvoa. Kun mennään kymmenen vuotta eteenpäin, niin männyt alkavat olla jo päätehakkuukokoisia. Pohjois-Pohjanmaan metsille ominaista on, että turvemaata on paljon. Juuri näihin puustoisiin suometsiin puunhankkijoiden kiinnostus nyt kohdistuu. Männyn uudistuminen on paljon epävarmempaa.” Mutta on puuta kasvamassa kangasmaillakin. ”Tornion rajanylityspaikalla on ollut mielenkiintoista seurata jo nyt, kun sekä tukkiettä kuitupuuta liikkuu rajan yli jatkuvasti molempiin suuntiin.” Turvemaat tähtäimessä Ylikiiminki on takavuosien liitoksen myötä osa Oulun kaupunkia. Suurimpiin sahureihin Kemin tehtaan hankinta-alueella lukeutuvat ainakin Pölkky, Keitele ja Junnikkala. Valtakunnan metsien 12. Moilanen seisahtuu metson hakomismännyn tyvelle ja tarkastelee ympäröivää puustoa. Metsästä voi aina oppia uutta, esimerkiksi alan lehdistä. Moilanen ei ajatusta aivan varauksetta osta. MOILASEN VINKIT METSÄNHOITOON 1. 3. Yhtä roolia palapelissä näyttelee Ruotsi. Niihin on panostettu paljon, joten puusto on pystyttävä hyödyntämään”, Moilanen sanoo. Metsä Groupissa turvemaiden merkitys Kemin puunhankinnalle on tiedostettu. l Metsälehti Makasiini 11 8297_.indd 11 5.3.2021 14.48. Nähtäväksi jää, lisääntyykö kilpailu tukista aidosti, jos jalostaja tiedetään joka tapauksessa jo etukäteen. inventoinnin mukaan Oulun metsätalousmaasta turvemaata on 45 prosenttia. Toisaalta varovaisen harvennuksen voisi vielä silloin tehdä.”
6,3 MM 3 Maaliskuun hakkuut keskimäärin 2010–2020 4,8 MM 3 Kuukausittaiset hakkuut keskimäärin 2010–2020 Hakkuukoneita töissä 2020 maaliskuu 2 250 2020 heinäkuu 1 350 6,5 6,7 6,9 7,1 7,3 7,5 55 57 59 61 63 65 vk 30 vk 40 vk 50 vk 2 vk 7 KUUSITUKIN KANTOHINTA UUDISTUSHAKKUILLA, ELOKUU 2020-HELMIKUU 2021 SUURIMMAT KUUKAUSITTAISET HAKKUUMÄÄRÄT 2010-LUVULLA €/m 3 Mm 3 Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s 3/2017 3/2019 3/2018 1/2019 10/2018 1 2 3 4 5 6 7 8 SUURIMMAT KUUKAUSITTAISET HAKKUUMÄÄRÄT 2010-LUVULLA Mm 3 3/2017 3/2019 3/2018 1/2019 10/2018 Maaliskuu 3/2017 7,3 Mm3 Maaliskuu 2019 6,9 Mm3 Maaliskuu 2018 6,8 Mm3 Tammikuu 2019 6,6 Mm3 Lokakuu 2018 6,6 Mm3 , Mm 3 , Mm 3 , Mm 3 , Mm 3 , Mm 3 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 8298_.indd 12 5.3.2021 14.40
Hyvät hinnat ovat myös innostaneet metsäomistajia puukaupoille. TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ PUUN OSTOT tammi-helmikuussa 2020 3,0 miljoonaa kuutiometriä tammi-helmikuussa 2021 4,7 miljoonaa kuutiometriä TÄNÄKIN vuonna maaliskuussa metsistä hakataan puuta enemmän kuin muina kuukausina. Tyypillisesti nousu on taittunut, kun kelirikkokohteilta on siirrytty talvikorjuukohteille. Tammi-helmikuun hintatilastoissa kuusitukin kantohinta on päätehakkuilla kivunnut yli 63 euroon kuutiolta. Olivatpa talven korjuukelit huonot tai hyvät, ne ovat aina maaliskuussa parhaimmillaan. Niin on kuitenkin käynyt joka vuosina 2010–2021. Ai miksikö. Metsälehti Makasiini 13 8298_.indd 13 5.3.2021 14.40. Se tarkoittaa, että kuusitukin käypä hinta on kohonnut jopa yli 65 euron. MAALISKUUSSA RYTISEE Puuta hakataan nyt, sillä puunkorjaajat hyödyntävät parhaat talvikelit ja ruokkivat sahojen yltynyttä tukin nälkää. Käytännössä tämä on varmaa, vaikka kuukausi on vasta aluillaan eikä korjuumääristä ole vielä tilastoitua tietoa. Tammi-helmikuussa (viikot 1-7) yksityismetsistä ostettiin puuta noin 4,7 miljoonaa kuutiometriä. Tästä syystä kuusitukin kantohinta on poikkeuksellisesti noussut talven aikana. Samaan aikaan sahasuhdanne on hyvä. Niitä kun yleensä riittää. Esimerkiksi tukkivaltaisia talvileimikoita on alkuvuodesta ostettu vielä tänä talvena korjattaviksi
Miksi vakuuttaminen ei innosta. Silti vuosi 2020 oli rauhallinen vahinkovuosi. Pellervon Taloustutkimus PTT selvitti meille metsävakuuttamista Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuksessa. MARIKA MAKKONEN KUKA: Vakuutusyhtiö LähiTapiolan metsätalousliiketoiminnan johtava asiantuntija. l TEKSTI TIIA PUUKILA 1 2 3 4 5 MISSÄ METSÄT OVAT PARHAITEN VAKUUTETTUJA. Metsät ovat keskimääräistä paremmin vakuutettuja KeskiSuomessa ja PäijätHämeessä, kertoo Marika Makkonen LähiTapiolasta. Metsän arvoa ei ymmärretä. Metsäkeskus arvioi, että viime vuonna myrskyistä koitui metsille 20 miljoonan euron vahingot. Myyrätuhoja todennäköisesti paljastuu taimikoista keväällä Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Metsä-Lapissa. Parhaiten metsät on vakuutettu Keski-Suomessa ja Päijät-Hämeessä.. Ennätysmyrskyvuodelta 2011 korvattavaa kertyi kymmenkertaisesti. Maksoimme viime vuonna metsänomistajille korvauksia yhteensä hieman alle viisi miljoonaa euroa. MIKSI: LähiTapiolalla on 54 prosentin osuus metsävakuutusmarkkinoista. MITÄ: Vastaa metsänomistajien palveluista ja niiden kehittämisestä. Missä metsätuhoja on eniten. Kirjanpainajat eivät toistaiseksi ole korostuneet maksetuissa vakuutuskorvauksissa, mutta niiden populaatiot ovat paikoin suuret ja tuhoja voi ilmetä. Itä-Suomessa vakuutusaktiivisuus on silti muuta maata alhaisempi, samoin Lapissa. Vakuutettujen metsien osuus on 53 prosenttia. Määrä ei ole juuri muuttunut kymmenen vuoden takaisesta. Tavoitteena on jakaa tietoa ja auttaa metsänomistajia ennaltaehkäisemään metsätuhoja. Eniten tuhoja, etenkin lumituhoja, sattuu Kainuussa, Koillismaalla ja idässä. Yksi syy on tiedon puute. Minkälainen metsätuhovuosi oli 2020. Kuinka suuri osa metsistä on vakuutettu. Mitä tuhoja tälle vuodelle ennakoidaan. Lumituhoja voi tulla ympäri Suomen, ja tuskin selviämme myrskyittä tänäkään vuonna. Moni ajattelee, että metsävakuutus on kallis, ja luottaa, ettei vahinko osu omalle kohdalle. SE PP O S A M U LI 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 8299_.indd 14 5.3.2021 14.46
l MIKKO HÄYRYNEN Uudistamisrästejä jää, mutta vähän 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 50 000 100 000 150 000 200 000 Avohakkuut, ha Kotimaiset taimitoimitukset riittävät, ha Päätehakkuualat ja taimitarhoilta toimitettujen taimimäärien perusteella lasketut istutusalat vuosilta 2011–2019. Tukkuportaan eli välittäjien on kuitenkin hyvä tietää, että jokseenkin kaikilla männyntaimilla on jo osoite, eikä uusia tilauksia juuri voi enää ottaa. Taimien tarvetta ei voi kuitenkaan laskea suoraan avohakkuiden määrästä, sillä osa aukoista uudistetaan joko luontaisesti, kylvämällä tai tuontitaimilla. Myöhään tuleva talvi on puunkorjuun kannalta ongelmallinen, mutta mahdollistaa muokkauskauden jatkumisen pitkään, kuten kahtena edellisenä syksynä. Tulevaa kevättä Salminen ei pidä mitenkään dramaattisena. ”Eiköhän aukkoihin taimet löydy”. Joka vuosi uudistetaan sekä uusia että 2–3 vuotta vanhoja aukkoja.” Myös kevään ja syksyn sääolot vaikuttavat. Viime vuosikymmenellä vuotuiset hakkuualat vaihtelivat 100 000 hehtaarista 170 000 hehtaariin, toimitettujen taimien määrät 142 miljoonasta 174 miljoonaan. Kevään taimet jo tilattu Viime vuonna kotimaiset taimitarhat toimittivat metsänviljelyyn 168 miljoonaa tainta. ”Monet asiat tasaavat”, Suomen Metsätaimituottajat ry:n puheenjohtaja Timo Salminen sanoo. Taimien tarvetta ei aukkojen määrästä voi kuitenkaan päätellä. » AJASSA Metsälehti Makasiini 15 8300_.indd 15 5.3.2021 15.31. Jos hehtaarille lasketaan menevän 1 800 tainta, määrä riittäisi vajaan 100 000 hehtaarin istutuksiin. Hakuuaukkoa enemmän kuin taimia Avohakkuualojen ja taimitoimitusmäärien ero täyttyy luontaisella uudistamisella, kylvöllä, taimien tuonnilla ja uudistamisrästeillä Lähteet: Luke, Ruokavirasto Ha Vuodet Tilastojen perusteella taimitoimitukset eivät näytä riittävän hakkuuaukkojen täyttämiseen. PÄÄTEHAKKUIDEN pinta-alat saattavat vuosittain sahata melkoisesti, mutta kotimaisten taimitarhojen toimittamien taimien määrät reagoivat hakkuisiin vaisusti. Istutusala arvioitu niin, että hehtaarille tulee 1 800 tainta. Aukkoa oli vuonna 2019 tehty kuitenkin 114 000 hehtaaria. ”Suuri osa metsänomistajista on hitaita uudistamishommissa. Uudistamisrästejäkin jää, mutta niiden osuus on pieni
Myös oksien puuttuminen viittaa samaan.” METSOMIES ”KUN tonttia on avattu puista vapaaksi, on moto ryskinyt rantapuita päin ja vetänyt alas kaatamansa tuon runkoa pitkin.” JEES H-VALTA ”HAARAPUU on ollut. Mutta jos ei ole se, niin tervasroso, johon tullut lisäksi mustakoro tai jokin muu sienitauti.” PUUKI ”HAARA lienee revennyt irti. 1/4 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Viime vuonna yksityismetsistä ostettiin eniten mäntykuitupuuta. 17 hirvitalousalueella raja ylittyy ja neljällä hirvitalousalueella alittuu. Toinen haara revennyt irti. Verkkokeskustelussa arvuuteltiin syytä puunrungon heikkoon kuntoon. 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 8301_.indd 16 5.3.2021 15.36. POIKAOKSA katkennut lumen painosta.” METTÄMAKURI ”KATKENNUTTA haaraa veikkaisin minäkin. Lähde: Luonnonvarakeskus LUKE: HIRVIKANTA PIENENI Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan hirvikannan koko viime syksyn jahdin jälkeen oli noin 82 100 hirveä. Pieniä hirvitiheyksiä oli etenkin Lapissa. Sen osuus koko ostomäärästä oli runsas neljännes. Syy selviää, kun puu on kumossa ja sen sisältöä pääsee tutkimaan, eli onko siellä haaranperä.” JÄTKÄ ”ONKO mahdollista, että männyn vieressä on ollut joskus toinen isohko puu, joka on hangannut runkoa. Nimimerkki Maccepi ihmetteli, mikä jätti männynrunkoon jäljen ja vei toiselta puolelta oksat. Edellisestä vuodesta kanta on pienentynyt 10,6 prosenttia. Suurimmat hirvitiheydet olivat eteläisellä ja lounaisella rannikolla, Pohjanlahden rannikolla sekä Kaakkois-Suomessa. Yhteensä 38 hirvitalousalueella kanta sijoittuu alueellisen riistaneuvoston asettamaan tavoitteeseen. Jäljethän näkyvät vielä repeämän alalaidassa.” METSÄNMIES Mikä vaurioitti männyn
www.husqvarna.com/fi-fi #wearetheverybestworkday 45,7 cm³ • 2,2 kW • 8,4 kg 545FXT Autotune ™ 545FXT-RAIVAUSSAHAN OSTAJALLE TECHNICAL-RAIVAUSTAKKI JA -HOUSUT -50%. Arvo 144,90 € RAIVAUSASU PUOLEEN HINTAAN VAIHDA 550 XP® MARK II -SAHAAN JA PAREMPAAN TYÖPÄIVÄÄN VAIHDA VANHA KÄYTTÖKUNTOINEN SAHASI UUTEEN HUSQVARNA 550 XP®/XP®G MARK II -SAHAAN HYVITYS 200 € 8302_.indd 17 3.3.2021 14.15
Niiden kaato kannattaa jättää ammattilaiselle. 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » TURVALLISESTI METSÄTÖISSÄ 8303_.indd 18 4.3.2021 14.18. TEKSTI TIIA PUUKILA Lumen pingottamat sähkölinjojen ylle kallistuneet puut ovat vaarallisia. Vakavimmat onnettomuudet vältetään, kun metsään lähdetään levänneenä, muistetaan turvavarusteet ja tiedostetaan oman osaamisen rajat. VAARAN PAIKAT Vuosittain metsätöissä sattuu useampi sata tapaturmaa
K A A DE T U N puun alle jääneet pienemmät puut ovat kuin jousipyssy. ”Konkeloita on tullut jokunen. Vaarallisin yksittäinen työvaihe puutavaran teossa on puunkaato. Viime vuoden tapaturmat eivät vielä näy tilastoissa, mutta alkuvuosi näyttää edellisvuosia synkemmältä. Todellisuudessa tapaturmia sattuu enemmän, sillä kaikki onnettomuudet eivät päädy tilastoihin. RI ST O TO IK KA N EN Myrskyn runtelema metsä on vaarallinen työmaa, jossa työskentely vaatii vankkaa ammattitaitoa. Vaarallinen tilanne syntyy, jos kaatuva puu jää kiinni toiseen puuhun, konkeloon. Toikkanen on kaksi viimeistä vuotta tehnyt metsissään energiapuusavottaa suopohjaisilla mailla, jonne ei traktorilla ole asiaa. Vuosittain niitä tilastoidaan 300 –500 kappaletta, metsänomistajia vakuuttavasta maatalousyrittäjien eläkelaitos Melasta kerrotaan. Kun runkoa karsiessa katkaiset samalla alle jääneen pingottuneen puun, se tulee naamalle. Metsässä on paljon ojia, joiden ylitykseen metsänomistaja on kehitellyt alumiinirampit. Yhdelle kaverille kävi näin. Neljässäkymmenessä prosentissa selvitään sijoiltaan menolla, venähdyksellä tai nyrjähdyksellä. Tapaturman aiheuttaa tyypillisimmin päälle kaatunut puu tai puristuksiin jäänyt raaja. Yksin sahan kanssa myrskypuiden kaatoon ei pidä lähteä 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » TURVALLISESTI METSÄTÖISSÄ 8303_.indd 20 4.3.2021 14.18. Puun kuljetuksessa apuna on toiminut mönkijä. Hänellä meni alahampaat huulesta läpi ja muutaman tunnin hän makasi tajuttomana, kunnes virkosi.” Tamperelaisen metsänomistajan Risto Toikkasen kertomus on vain yksi esimerkki ikävistä metsätöissä sattuneista tapaturmista. Toikkanen on tehnyt metsätöitä kolmekymmentä vuotta ja turvautunut kiperän paikan tullen apuvoimiin. Vuosina 2010–2019 tapaturmia oli yhteensä yli 4 400. Tarkkuutta vaaditaan, jotta kone kuormineen pääsee turvallisesti yli. ”Pääsin itse alta pois. Muutaman kuukauden sisään kaksi metsätöiden tekijää on kuollut tapaturmaisesti. Siinä olisi voinut käydä huonosti, jos alla olisi ollut kanto, joka olisi mennyt kyljestä läpi. Puutavaran teossa sattuu Melan tilastoimista metsätyötapaturmista liki puolet liittyy puutavaran tekoon. Yleensä tapaturmat ovat lieviä. Kaksi kertaa olen soittanut naapurille, että tulee purkamaan sen traktorilla. Ei tuollaiM IK KO RI IK IL Ä Metsänomistaja Risto Toikkaselle on sattunut 30 vuodessa muutama metsätyötapaturma. Kerran turvemätäs yllätti ja sai mönkijän kaatumaan. 2010-luvulla kolmessa tapauksessa metsätyötapaturma on johtanut kuolemaan. Vakavampia tapaturmia sattuu harvoin. Sen selvittäminen vaatii ammattitaitoa ja voiman sijasta tekniikkaa. Turvallisinta on jättää myrskytuhopuiden korjuu hakkuukoneelle. Ihan turha repiä ja vaarantaa itseään.” Myös puun kuljetuksessa voi tulla ongelmia