MAALISKUUTA • NUMERO 2/2020 • 11,50 € METSALEhTI.fI M et sä le h ti M a ka sii n i 2/2 02 Te em a : ka tk o n ta 7584_.indd 1 5.3.2020 14.29. vaikuttaja Metsä hallituksen uusi johtaja katkonta näin moto pätkii puunrungon Palax C750 ja Japa 365 klapikoneet kokeilussa Sellu muuttuu langakSi liSää yhteiSmetSiä kuuSitukin hinta nouSuSSa reiPPaita hakkuita tarvitaan ›› Muuten männiköt jäävät syntymättä, Petri kortejärvi tietää 15 kysymystä väljennys hakkuusta 12
7585_.indd 2 5.3.2020 14.32. Viime vuonna maksoimme jäsenetuja omistajajäsenille yli 90 miljoonaa euroa eli keskimäärin 6,4 euroa jokaista omistajajäseneltä vastaanotettua puukuutiometriä kohti. Hae oma metsäasiantuntijasi www.metsaforest.com ja pyydä tarjous puukaupasta. JÄSENEDUT KESKIMÄÄRIN 6,4 EUROA/M 3 Tee puukauppa kanssamme ja hyödy jäseneduista
Niemelä johtaa Metsähallitusta oMa MetSä 36 MetSänhoito : 15 kysymystä väljennyshakkuista 40 kuuSen 80 vuotta : Myyntipuun mittoihin 42 tutkiMuS : Metsämittari laskee hakkuun vaikutuksia 43 MetSäLäiSen aLLakka : Kadonneen koivukuidun opetus 44 kySy PoiS : Miten hyödynnän käpysadon. aJaSSa 4 PääkirJoituS : Poikki ja pinoon 6 MetSänoMiStaJa : Petri Kortejärvi ja kärsivä kuusikko 12 Lankkua eri PuoLiLLe MaaiLMaa 14 MetSätyyPPi : Millaiset ovat kevään näkymät. teeMa 18 katkonta on tiLinteon hetki 28 vaikuttaJa : Juha S. 28 s. jo rm a lu ht a 62 57 s. Metsälehti Makasiini 3 7586_.indd 3 6.3.2020 13.45. s. KOKEILUssA: Ammattilaisten klapikoneet LUHTA: Kuukkeli etsii kätköjään oksilta vAIKUTTAjA: Metsähallituksella on edelläkävijän osa se pp o sa m ul i » sisällys 18 s. 47 PikateSti : Lumiketjuilla pitoa talviteille 48 PerintöMetSä : Metsävähennys voi puraista taLouS 51 rahaPuu : Energiatuotannon nopea muutos 52 PuuMarkkinat : Kuusitukista vauhtia kauppaan 54 kuukauden PuukauPPa : Kuusileimikko kevään korjuuseen 55 kuukauden tiLakauPPa : Kunto ja sijainti nostivat hintaa 56 MetSätiLaMarkkinat : Rahaa löytyy, ostettavasta pulaa 57 kokeiLuSSa : Klapilanssien kunkut LuonnoSta 62 Luhta : Metson ja lumen maassa 69 koLuMni : Karkauspäivä 70 käSin tehty : Lastulehmiä vuolemaan 74 tuote & tekiJä : Villan veroinen lämmittäjä 78 tyLy naaPuri 80 MakaSiinikryPto 82 työSSä MetSäSSä : Laskemaan lähdössä sa m i ka rp pi n en sa m i ka rp pi n en Millä perusteilla metsäkone puunrungon katkoo. 15 yhteiSMetSien kaSvu Jatkuu 16 LukiJan kuva : Tuleeko tähän sekametsä. Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli
Katkonta askarruttaa myyjiä. Kiitos luottamuksesta! » Pääkirjoitus 4 metsälehti makasiini 7587_.indd 4 6.3.2020 14.13. Monen aukon laidalla kuitupino on melkein yhtä iso kuin tukkipino. Sen vuoksi perkaus, harvennukset ja ennakkoraivaus auttavat myös tässä asiassa. Toistaiseksi runkohinnoittelua käytetään vain parhailla leimikoilla, joissa puun laatua on helppo ennustaa. Ostajan etu on pitää yllä luottamusta puukaupassa. Viime vuonna katkontakiista päätyi Turun hovioikeuteen asti, missä riita ratkesi metsänomistajan eduksi. Kesätoimittajaa jännitti jugend-talon portaissa. Miten puut kasvoivat nuoruutensa. Virallisen levikintarkastuksen mukaan se on nyt 33?683. Onko se liian iso. Kun puukauppa sattuu kohdalle vain harvoin, on hankala tietää, mitä katkonnasta pitäisi sopia, miten valvoa sitä tai jälkikäteen tarkastaa. Jutusta selviää sekin, että automaatiosta huolimatta myös katkonnassa hakkuukoneen kuljettaja on avainasemassa. Teiden varsille kertyy paljon kuitupuuta, sillä viime aikoina sen osuus teollisuuden käyttöön hakatusta raaka-aineesta on ollut yli puolet. Tuorein vierailu Tikkurilassa ei tuntunut ihan samalta, syystä tai toisesta.” Mikko riikilä toimittaja ”pereHdyin maaliskuun Makasiinin pääjutussa lähemmin siihen, miten tukkirunkojen katkontaa käytännössä ohjataan. Sellaisella myös katkonta onnistuu yleensä hyvin. Poikki ja pinoon Maaliskuu on perinteisesti puunkorjuussa vuoden vilkkain kuukausi. Olisipa älypuhelimet keksitty jo 150 vuotta sitten ja joku tallentanut mäntyjen kasvun opiksi meidän ajallemme.” runkohinnoitteluun, jossa ostaja maksaa kokonaisesta rungosta ja katkoo sen sitten tarpeidensa mukaan. Silti epäily elää. Tapausta käsitellessään oikeus joutui perehtymään katkontamatriiseihin. Ostajat eivät kuitenkaan ole valmiita tähän, koska tekniikka ei vielä riitä paljastamaan etukäteen runkojen laatua ja siten todellista arvoa. Onko tukki otettu tarkasti talteen. Siihen nähden, kuinka paljon puukauppoja tehdään, kiistoja syntyy harvoin. Kuitupuuta korjataan harvennuksilta, mutta varsinkin mäntykuidusta suuri osa on peräisin uudistushakkuilta. Toimittaja Mikko Riikilä otti selvää, miten nuo numerosarjat ohjaavat tukkikertymää. Eliisa KallioNiEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi tEKijät tässä NumErossa Metsälehti Makasiinin tilausmäärä kasvoi kolmatta vuotta peräjälkeen. Ei voi kuin ihastella, kuinka korkeatasoista osaamista puunkorjuussa nykyisin käytetään.” Valtteri skyttä toimittaja ”askolassa tuli ihailtua upeita, toista sataa vuotta vanhoja mäntyjättejä. Siksi yritykset jakavat entistä avoimemmin myyjille tietoa katkonnasta. Metsänomistajan kannalta selkeintä olisi siirtyä Mikko Häyrynen taloustoimittaja ”ensiMMäisen kerran tapasin Metsähallituksen pääjohtajan 1990 pääkonttorissaan Helsingin Erottajalla
Lumisen talven tykky on jo puista pudonnut. Maaliskuun aurinko aloitti kevään saapumisen viime viikon alussa Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Muoniossa. kuVa: TIMO VEIJALAINEN » Metsä nyt Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. metsälehti makasiini 5 7587_.indd 5 6.3.2020 14.13
Petri Kortejärvi tietää, miten näille puille käy isoina. » MetsänoMistaja 6 Metsälehti Makasiini 7588_.indd 6 6.3.2020 13.57. Kuusilla on ikää 50-60 vuotta, mutta parhaista tukkimitoista ollaan yhä kaukana. TeKsTi ValTTeri sKyTTä KuVaT sePPo samuli Karunnäköinen kuusikko männyn maalla. Kärsivä KuusiKKo Kuusta on istutettu puulajin kannalta liian karuille mäntymaille
Petri Kortejärvi ikä 47 koulutus metsänhoitaja, maaja metsätaloustieteiden maisteri ammatti metsäpalvelupäällikkö OP-ryhmässä perhe vaimo ja neljä lasta harrastukset metsästys, metsänhoito, puulämmitys ja osallistuminen lasten harrastuksiin Metsälehti Makasiini 7 7588_.indd 7 6.3.2020 13.57
Hän on pitkän linjan metsäammattilainen ja metsänomistaja, mutta jaksaa yhä puhua innostuneesti monelle metsäihmisille tutuista käytännön perusasioista, kuten juurikäävästä ja säästöpuista. Kyseessä on Kortejärven mukaan melko tyypillinen eteläsuomalainen maaja metsätila, jonka historia on keskittynyt peltoviljelyn ympärille ja metsää on hoiPunavalkoista suojele-säästä-merkintänauhaa käyttämällä metsänomistaja voi varmistaa, että omat tavoitteet ja puuvalinnat näkyvät hakkuissa. Ongelma on tämä: ”Mänty ei ole uudistunut, kuusi on. Huonokuntoisia kuusikoita on hehtaarikaupalla. Ja hyvä niin. Aiempien sukupolvien puunkaatotyyli on ollut pääasiassa erilaista ”jatkuvaa harventamista ja väljentämistä”. ”Mänty ja koivu on syytä saada myös uudistumaan. ”Helppo, halpa ja hauskakin tapa vaikuttaa omien metsiensä käsittelyyn.” asKola dettu siinä sivussa. Koska maaperä ei tue kuusten kasvua, puiden kunto on kääntynyt heikoksi ja tuhoriskit ovat nousussa, vaikka kuuset eivät ole vielä alkuunkaan parhaimmissa tukkipuumitoissa. Hakkuita on tehty ensin hevospelillä, myöhemmin traktorilla ja vinssillä. Mutta kyseessä on männyn kasvupaikka”, Kortejärvi kertoo. Aamupäivän pari ensimmäistä tuntia puiden parissa eteläsuomalaisessa metsässä ovat olleet vasta alkusoittoa. Lopputulos näkyy metsissä. Ei kuusi siinä kasva. Kyseessä taitaa olla vihje. Suuri osa varttuneesta puustosta on syntynyt metsiin luontaisesti. Metsän ja innokkaan metsämiehen vuoksi Askolaan Porvoon pohjoispuolelle on tultukin. ”Tuossakin puut ovat jäkäläpeitteisellä kummulla. Ja että tällaisia on Etelä-Suomessa paljon enemmän kuin on kuviteltu.” Askolan metsissä on saatu aikaan kehityskulku, jossa metsän luontainen uudistaminen ja jatkuva kasvatus eivät enää onnistu. Minä väitän, että tämä on jatkuvan väljentämisen seurausta. Tai ainakaan se ei ole järkevää, jos paikalla halutaan kasvattaa talouspuustoa. Kortejärveä tuntuu ärsyttävän, miten puuston jatkuvaa kasvatusta pidetään julkisuudessa osin riskittömänä ja kaiken kattavana ratkaisuna metsätalouden ongelmiin. Alue on hankalaa metsien kasvun kannalta. Siitä Kortejärvellä on runsaasti kokemusta, sillä mäntymaiden kuusettuminen vaivaa noin 400 hehtaarin kotitilan metsiä Askolasta. Kortejärvi on metsänkävijä vastavahattuja vaelluskenkiä myöten. Askolassa on tarkoitus selvittää, mistä valtava into metsää kohden kumpuaa. Hän on tilan metsien hoidossa apuna ja konsulttina veljelleen. Täällä tilanne on se, että ilman reippaita hakkuita männyt jäävät syntymättä.” Puulaji kun ei varjossa kasva. Menneiden metsänkäsittelyiden seuraukset Ensiksi kuitenkin ajankohtaista metsäasiaa kuusista, jotka kasvavat puulajille liian karuissa olosuhteissa. Savensekaista maata on paikoin vain ohut kerros kallioiden päällä ja puiden juuria sekä tyvitukkeja lahottava juurikääpä on yleinen riesa. p etri Kortejärvi ilmoittaa, että kun hänellä on metsäpäivä, metsässä ollaan yleensä pimeän tuloon asti. Tehtävänä saada kasvupaikalle sopivaa puustoa Askolaa ympäröivän itäisen Uudenmaan hankalat kasvuolosuhteet ovat oma luku sinänsä, mutta viimeaikaisen kuusenistutusbuumin seurauksena puulajia kas» MetsänoMistaja 8 Metsälehti Makasiini 7588_.indd 8 6.3.2020 13.57
Askolassa kärsivien kuusten elämää pitkitetään mahdollisuuksien mukaan, sillä kaikkea ei haluta kaataa ja uudistaa kerralla. vaa liikaa karuilla ja kuivahkoilla mailla myös muualla. Istutusmättäitä varten on otettu kallioisella alueella maata sieltä, mistä on saatu. Hirvet eivät syö kuusentaimia toisin kuin karuille maille sopivinta puulajia eli mäntyä. Kiertoajan jatkamisen edellytyksenä on, että metsäalalla kasvaa sen olosuhteisiin sopiva hyväkuntoinen puusto. ”Täällä tilanne on se, että ilman reippaita hakkuita männyt jäävät syntymättä.” Huonokuntoisten kuusten tilalle on istutettu mäntyjä, jotta saataisiin oikea puulaji oikealla kasvupaikalle. Nuorissa kuusikoissa lopulliset seuraukset ovat vielä näkemättä, mutta Kortejärven sukumetsän esimerkit eivät lupaa hyvää. ”Laaja avohakkuu ei silmää miellytä, mutta tarkoituksena on saada aikaiseksi kasvupaikalle sopiva, hiiltä sitova puusto.” Kuumana käyvässä ilmastokeskustelussa on ehdotettu metsien kiertoaikojen pidentämistä eli suurten tukkipuiden pitämistä pystyssä nykyistä kauemmin. ”Jos kirjanpainaja antaa myöten, kuuset yritetään saada lihomaan yhden kahden tukin puiksi”, Kortejärvi sanoo. Kallioiselta mäellä kasvanut kuusivoittoinen puusto on kaadettu ja tilalle on istutettu männyntaimia. Pääsyinä tilanteeseen ovat kuusen hyvin toimiva istutusketju, jonka avulla taimet lähtevät kasvuun karulla paikalla, ja hirvituhojen pelko. Osassa metsää päätepysäkki on jo tullut vastaan. ”Metsät täytyy pitää terveinä.” Metsälehti Makasiini 9 7588_.indd 9 6.3.2020 13.57
”Muutokset metsissä ovat niin hitaita, että tällainen hidasälyisempikin pärjää. Hakkuutuloihin ei pidä tässä vaiheessa kiinnittää liikaa huomiota. Mistä miehen valtava kiinnostus metsiä kohtaan on peräisin. Nykyhintasuhteilla kannattaa keskittyä pitämään jo olemassa olevat metsäomistukset huippukunnossa, sen jälkeen voi harkita lisämetsän ostamista. Ensiharvennus ajoissa. Päivän metsäretken edetessä vastaan tulee terhakkaasti kasvavia taimikoita, lupaavia nuoria männiköitä ja suojelualueeksi vaihdettu puronvarsilehto. Omaa metsää hän on ostanut 2000luvulla Keski-Suomesta ja Savosta 100 hehtaarin verran. >> 2. Sen näkee jo siinä, että hyvinhoidetuista taimikkovaltaisista metsistä maksetaan metsätilamarkkinoilla hyvää hintaa. Minulla ei ole ongelmia ajaa valoisaan aikaan vaikka 500 kilometriä Suomen teillä metsiä katsellen.” Puiden väsymättömän tarkkailijan sanoma on, että Suomen metsissä voidaan tehostaa sekä puun tuotantoa että metsien suojelua. Kortejärven kotitilan metsien parhaimmat männyt ovat todellista huippulaatuluokkaa ja niitä on jätetty säästöpuiksi. Esimerkiksi itäisellä Uudellamaalla on selvästi nähtävissä metsiä, jotka on avohakattu mutta joita ei ole uudistettu taimia istuttamalla tai siemeniä kylvämällä. Tehoa puun tuontantoon sekä suojeluun Kituvista kuusikoista huolimatta Kortejärven sukumetsissä on paljon hyvää. Kortejärven vinKit Metsän oMistajille >> 1. Petri Kortejärvi harppoo läpi metsäalueita innostuneella otteella. On tärkeää saada jäävien puiden runkomuoto tuulta kestäväksi ja latvus elinvoimaiseksi. >> 3. Metsien hyvä uudistaminen ja huolellinen taimikonhoito kannattavat. » MetsänoMistaja 10 Metsälehti Makasiini 7588_.indd 10 6.3.2020 13.57. Metsäalan opinnot olivat Kortejärven mukaan oiva valinta kotimetsiä koluamaan tottuneelle maatalon pojalle ja osoittivat, että hänellä on silmää teorian ja käytännön yhdistämiseen metsissä
”20–30 prosenttia metsänomistajista voimaantuu metsätaloudesta. l Suojelualueeksi päätyneen sukumetsän osan suurin kuusi on ollut kuollut jo hyvän tovin. ”Siinä luontoihmiset ovat oikeassa.” Yksi metsäistä mielenkiintoa ylläpitävä asia on varmasti aktiivinen ajatusten vaihto. ”metsäala puhuu moteista, taimikon hoito rästeistä ja heinäämisestä. Toiselle taakka, toiselle ilon aihe Käytännön metsänkäsittelyhuomioiden lisäksi Kortejärvellä on paljon tietoa myös metsänomistajista. Suojelualueeksi päätyneeltä sukumetsän osalta Kortejärvi osoittaa lähes 80 senttiä paksun pystyyn kuivaneen kuusen, jonka kuolemaa hän kertoo seuranneensa pelon sekaisin miettein jo nuorena. Alueen suurin puu on yhä pystyssä ja vaikka se kuoli, metsä sen ympärillä ei kuollut. euroista ei puhuta riittävästi.” Alueille on syntynyt luonnostaan sekalainen puusto, mutta arvokasta tukkipuuta ei tule kasvamaan yhtä paljon kuin, jos asian eteen olisi nähty vaivaa. Metsäalalla lokeroidaan vielä liian helposti, minkälainen on oikeantyyppinen metsänomistaja.” Kortejärven mukaan samankaltainen metsä voi olla toiselle taakka ja toiselle suuri ilon aihe. Metso-metsiensuojeluohjelma on saanut lisärahoitusta, mutta parhaimpien suojelukohteiden etsintään ja tunnistamiseen ei Kortejärven mukaan panosteta vielä tarpeeksi. Tehokkaiden talousmetsien rinnalla Etelä-Suomeen tarvitaan samanaikaisesti lisää metsien suojelua. Kortejärvi on huomannut, että harva finanssipalveluiden asiakas kertoo ensi kättelyllä metsäomaisuutensa merkityksestä. Omaa metsäajatteluaan voi kehittää, vaikka Kortejärvi vitsaileekin, että perinteisellä maatalous-metsätiede-taustalla uuden kehittäminen metsäasioissa on lähes mahdotonta. Voitaisiin esimerkiksi lisätä tulen käyttöä ja jättää isompia säästöpuuryhmiä”, Kortejärvi sanoo. Hän on työskennellyt viime vuodet pankkija vakuutusjätti OP:n metsäpalvelupäällikkönä. 20–30 prosentille metsänomistajista metsätalous on kuormittava tekijä.” Kuormittavuudesta huolimatta metsää halutaan silti omistaa itse. ”Metsäala puhuu moteista, taimikonhoitorästeistä ja heinäämisestä. Metsälehti Makasiini 11 7588_.indd 11 6.3.2020 13.57. Turhaan. Kortejärvi käy metsäkeskustelua tai jopa vääntää metsäaiheista muun muassa sosiaalisessa mediassa. Hän korostaa, että luontotoimien ja suojelun pitää myös kohdistua oikealla tavalla oikeisiin paikkoihin. ”Metsäalan pitää ryhdistäytyä ja olla aloitteellisempi luontoasioissa. Metsissä tosin pysähtyminen tekee välillä hyvää: puuston hidasta muutosta ehtii ajattelemaan. ”Yritän olla avarakatseinen.”. Euroista ei puhuta riittävästi.” Kehittyminen pitää mielenkiintoa yllä Askolan retki ei vie tälle kertaa metsänkulkijoita aivan hämärän rajamaille asti, sillä kaksi hiekkatien yli kaatunutta kuusta katkaisee matkanteon viimeisenä vuorossa olleelle metsäkohteelle. Ihminen on sinänsä raadollinen olento, että raha on usein se, joka käynnistää kaikenpuolisen kiinnostuksen omaan metsään. ”Tärkeää on, että ei tarvitse kokea itseään ensisijaisesti metsänomistajaksi saadakseen palvelua metsäasioissa. Euromäärät tulisi mainita heti metsänomistajataipaleen alussa vaikkakin suuntaa-antavasti
Kun mukaan otetaan neljänneksi tärkein vientimaa Iso-Britannia, niin kärkinelikko kattaa yli puolet sahatavaraviennistä. Rekkakuljetusten kannattavuus vaihtelee esimerkiksi satokausien mukaan – hedelmärekan kannattaa ottaa paluukuormaksi vaikka sahatavaraa. Egyptin Aleksandrian satama on erikoisuus, siellä niput puretaan redillä eli laiva ei aja laituriin. Valtaosa sahatavarakuljetuksista viedään merirahtina ja merirahdista valtaosa viedään rahtikonteissa. l Artikkelia varten on haastateltu Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuorta ja Seachart Oy:n toimitusjohtaja Mika Sinkkosta. Tavallisimpaan 40 jalan eli noin 12 metrin pituiseen konttiin pakataan keskimäärin 46 kuutiota. Britit ostavat sitä etenkin Ruotsista ja pienempiä määriä Suomesta. Sh u tt er St O cK » AjAssA 12 Metsälehti Makasiini 7589_.indd 12 6.3.2020 14.02. Kaukorahdissa sahatavaran pitää olla ehdottoman kuivaa, jotta se ei homehdu konttikuljetuksessa. Kumipyörillä sahatavaraa voidaan kuljettaa Italian keskiosiin ja Turkkiin saakka. Määrällisesti suurimmat vientimaat ovat Egypti, Japani ja Kiina, mutta viennin arvon perusteella järjestys on Japani, Kiina, Egypti. Nipuittain ruumaan lastattuna sahatavaraa viedään Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään. 200 €/m³ Iso-Britannian erikoisuus on höylätyn kuusitavaran kysyntä, sillä maan puurakentaminen perustuu ympärihöylättyyn sahatavaraan. Suomen hieman yli 11 miljoonan kuutiometrin sahatavaratuotannosta yhdeksän miljoonaa kuutiometriä menee vientiin. Mikko Häyrynen kuusisahatavaran vientihinta on noin 200 euroa kuutiolta, mäntysahatavaran 190 euroa. Lankkua eri puolille maailmaa Valtaosa Suomen sahatavaran viennistä hoidetaan meritse. Tilaa olisi enemmän, mutta kontin kokonaispainon 32,5 tonnin maksimi tulee vastaan eikä sen kanssa jousteta, jotta laiva ei heilu lastausvaiheessa eikä painopiste nouse liian ylös
Kontin matka Suomen lähtösatamasta Pohjois-Afrikkaan kestää noin 30 päivää, Kiinaan 50 päivää ja Japaniin 55 päivää. Kiinan sahatavaran tuonti on vuosikymmenessä lähes viisinkertaistunut. Suomesta viedään etenkin kuusisahatavaraa, joka menee pääasiassa huonekaluteollisuudelle. Kiina on maailman tehdas ja sieltä tulevat kontit pitää joka tapauksessa palauttaa takaisin vaikka tyhjinä. ToSi kauaS halVempaa kuin puoliVäliin Kontin merirahti Pohjois-Afrikkaan maksaa välilastauksesta riippuen 1?000–2?000 euroa, Kiinaan noin 1?100 ja Japaniin noin 1?600 euroa. Siksi edullinen rahti. Kontit siirretään syöttöliikenteen aluksista tuhansia kontteja kuljettaviin valtamerialuksiin Hampurin, Antwerpenin tai Rotterdamin isoissa satamissa. PohjoisAfrikan ja Lähi-idän maita sahurit tapaavat kutsua hiekkamaiksi. Usein matkan toisessa päässä, esimerkiksi Shanghaissa tai Singaporessa, kontit siirretään taas pienempiin aluksiin. Työvoimapula on osaltaan johtanut pitkälle automatisoituihin prosesseihin, mikä edellyttää tasalaatuista materiaalia. Metsälehti Makasiini 13 7589_.indd 13 6.3.2020 14.02. Sinne viedään etenkin halvempia laatuja, mutta myös laadukasta mäntytavaraa. Herkkä markkina-alue, jossa yhteiskuntien häiriöt voivat sotkea markkinoita nopeasti. Japani ostaa liimapuuta, koska maan rakennusperinteen mukaan puuosat pitää työstää millintarkoiksi. Kuusikalusteita suositaan vaalean värin vuoksi
» Metsätyyppi 14 Metsälehti Makasiini 7590_.indd 14 6.3.2020 14.03. Pitää myös muistaa, että Keski-Euroopasta tulee myrskyja hyönteistuhopuiden vuoksi paljon sahatavaraa markkinoille tänäkin vuonna. l. Tuotteiden kysyntä ei tuo tällä hetkellä suuria nousupaineita puunhintoihin. Siinä mielessä metsäteollisuuden tuotantomääriä laskeneet lakot ja huonot korjuuolosuhteet tulivat sopivaan suhdannesaumaan. Jari ViiTanen KuKa: Erikoistutkija Luonnonvarakeskuksessa (Luke) Mitä: Seuraa metsäalan lopputuoteja puumarkkinoita sekä suhdanteita. Listasta puuttuu vielä se, että maailmanmarkkinat eivät vedä. Jos viruksen vaikutukset lähtevät kunnolla vyörymään maailmalla, muiden asioiden ennustaminen on turhaa ainakin hetkellisesti. TeksTi ValTTeri skyTTä kuVa Miska korpelainen Mihin suuntaan kurssi kääntyy. Iso-Britannian brexit-neuvotteluiden talousvaikutukset eivät ole vielä selvillä. Toisaalta teollisuus on voinut ajaa aiemmissa hakkuissa kertyneitä puuvarastoja alas. Saksan talouskasvu on hiipunut, mikä vaikuttaa metsätuotteiden, kuten painopaperien ja pakkausmateriaalien, kysyntään. Metsäalan näkymissä on nyt paljon kysymyksiä, joihin ei ole selvää vastausta, arvioi Luken tutkija Jari Viitanen. Millä on suurin vaikutus metsäalaan. Kiinan lisäksi Euroopalla on väliä. Nyt on yhtä aikaa hirveän paljon kysymyksiä, joihin ei ole selviä vastauksia. 4 Mikä vaikutus suhdanteilla on puukauppaan. 2 Kuinka suuri uhka koronavirus on taloudelle. Koronaviruksen lopullista vaikutusta maailmantalouteen ei vielä tiedetä. 3 Missä metsäalan suunta määräytyy. Maailmantalouteen vaikuttaa myös Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulos marraskuussa 2020. 1 Alkuvuotta ovat leimanneet huonot korjuuolot, lakot ja koronavirus. Kelirikkoleimikoita on myös jouduttu hakkaamaan jo talvella, mikä voi näkyä puun kysynnässä.. MiKsi: Suhdannekehitysten seuraaminen auttaa ymmärtämään, mitä metsäsektorilla voi tapahtua niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä
Yhteismetsien yleistymistä jarruttaa Pajulan mukaan lähinnä se, että harva yhteismetsä haluaa uusia osakkaita. ”Yhteismetsistä alle sata ottaa uusia osakkaita. sistä on perheiden ja sukujen perustamia. Viime vuosina yhteismetsät ovat tosin kasvattaneet suosiotaan myös etelämpänä, esimerkiksi Eteläja Pohjois-Savossa sekä Etelä-Pohjanmaalla. Kaikkiaan yhteismetsiä oli tämän vuoden alussa 497 kappaletta, 37 enemmän kuin vuotta aiemmin. Siellä yhteismetsien pinta-ala myös kasvaa nopeimmin. Esimerkiksi Lapissa suunnitellaan ainakin kahden suuren yhteismetsän perustamista.. Mutta eivät kaikki isommatkaan yhteismetsät halua uusia osakkaita.” Tästä huolimatta Pajula ennakoi, että yhteismetsien pinta-ala jatkaa kasvuaan tänäkin vuonna. Yhteismetsien pinta-alasta noin 70 prosenttia sijaitsee Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa. l Liina KjeLLberg 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 700 000 800 000 Yhteismetsien suosio kasvussa Yhteismetsien maapinta-ala ja lukumäärä vuosina 2002–2019 maapinta-ala, ha lukumäärä, kpl Lähde: Maanmittauslaitos ja Suomen metsäkeskus 100 200 300 400 500 600 700 800 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Valtaosa pohjoisessa Yhteismetsien pinta-alan jakautuminen eri maakuntien kesken 2019 Etelä-Karjala 0,5 % Pohjanmaa 0,7 % Kymenlaakso 0,7 % Uusimaa 0,8 % Pirkanmaa 1,1 % Satakunta 1,4 % Päijät-Häme 1,6 % Varsinais-Suomi 2,0 % Kanta-Häme 2,0 % Etelä-Savo 2,0 % Etelä-Pohjanmaa 2,5 % Keski-Suomi 2,6 % Pohjois-Karjala 2,7 % Pohjois-Savo 2,8 % Lappi PohjoisPohjanmaa Keski-Pohjanmaa 3,4 % 47,2 % 23,0 % Kainuu 3,1 % 694 000 ha Metsälehti Makasiini 15 » ajaSSa 7591_.indd 15 6.3.2020 14.05. ”Yhteismetsien suosio lähti kasvuun 2010-luvulla. Yhteismetsät kasvattavat suosiotaan. Viime vuonna yhteismetsiä perustettiin lähes 14?000 hehtaarin edestä ja jo olemassa oleviin yhteismetsiin liitettiin lähes 9?000 hehtaaria metsää, selviää Maanmittauslaitoksen tilastoista. Metsää ne omistivat liki 700 000 hehtaaria, mikä on noin kolme prosenttia Suomen metsäpinta-alasta. Harva haluaa uusia osakkaita Pajulan mukaan yhteismetsät kiinnostavat varsinkin sellaisia metsänomistajia, jotka asuvat kaukana metsistään tai eivät jostain muusta syystä pysty hoitamaan metsiään itse. Se on ymmärrettävää, sillä valtaosa yhteismetKasvuvauhti 20 000 hehtaaria vuodessa Yhteismetsien pinta-ala on lisääntynyt varsinkin Pohjois-Suomessa. Vuodesta 2014 lähtien yhteismetsien pinta-ala on kasvanut noin 20?000 hehtaaria vuodessa”, sanoo Suomen metsäkeskuksen metsätilarakenteen johtava asiantuntija Antti Pajula. Joillekin yhteismetsä on myös sijoitus
Korjuukustannukset ovat korkeat koko ajan.” MetsuRi-Motokuski ”Metsuri motokuski puhuu nyt asiaa, mutta eihän se mene perille näille, jotka koko ajan hokevat ’monimuotoisuus, monimuotoisuus, ilmastonmuutos, ilmastonmuutos’.” Jokkesill Tuleeko tähän sekametsää. keitele saa 10 MilJoonaa kuutiota täyteen 3,7 Puuvaroiltaan kolme EU:n rikkainta jäsenmaata ovat: Saksa (3,7 miljardia kuutiometriä), Ruotsi (3 mrd. Jokaisen harvennuskerran jälkeen on metsä aina enemmän ja enemmän aukkoinen, jossain vaiheessa se on uudistettava kokonaan. Laitokset sijaitsevat Keiteleellä, Alajärvellä ja Kemijärvellä, ja määrä tulee täyteen maaliskuun aikana. Keskelle kuvaa on jäänyt joku lepän (?) käkkärä, niitä ei todellakaan tarvitse kaikkia poistaa. Kantorahatulot ovat olleet yhteensä noin 1,5 miljardia euroa, ja lisäksi urakoitsijoille on maksettu puun korjuusta ja kuljetuksesta puoli miljardia euroa. Olli on kyllä hyvin jäljillä sekametsästä ja ehkä jopa vähän monimuotoisuudestakin. m³). Verkossa pohdittiin metsikön tulevaisuutta. Yhteensä tukkia ja pikkutukkia on käytetty yli 23 miljoonaa kuutiometriä. m³) ja Suomi (2,3 mrd. Lukijan kuva 16 Metsälehti Makasiini » ajassa 7592_.indd 16 6.3.2020 14.06. Ymmärrän hyvin, jos asia hoidetaan maisema edellä eikä välitetä puutilistä mitään. ” ReseRvuaaRi-indeksi ”Mikä tuossa on se bisnes, kun 10–15 vuoden jälkeen käydään puu sieltä toinen täältä keräämässä. Jos sitä kerroksellisuutta haluaa, niin se tulee usein itsestään, kun vaan odottaa. keitele GrOupin sahalaitokset ovat tuottaneet yhteensä kymmenen miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa. Yleensä Suomessa kasvut eivät räjähtele, niin aikaa pohdinnoille on. Lähde: Suomen metsätilastot 2019, Luke hyvä uutinen Pe tt er i Ki vi m ä Ki Avohakkuun sijaan kuviolle voisi olla kehittymässä sekä erirakenteisuutta että koivuja kuusten sekaan, pohtii nimimerkki Olli Salli. Lähes 40 vuotta jatkuneen toiminnan aikana vientitulot ovat olleet 2,5 miljardia euroa
929 €) HUSQVARNA 545 G Mark II 50,1 cm³ • 2,7 kW • 5,5 kg 699 € (Norm. 779 €) UUTUUS VAHVEMPIA KUIN KOSKAAN! #wearebatterypower 7593_.indd 17 6.3.2020 14.07. Uudet akkukäyttöiset moottorisahamme vastaavat teholtaan 40 cm³ ammattimoottorisahoja. #newchainsawgeneration JO SE PH IN E H ED GE R Tre e ca re pro fe ss io na l, UK @josephinehedger Husqvarna painottaa tuotteidensa turvallista ja vastuullista käyttöä. HUSQVARNA T540iXP ja 540iXP 749 € (ilman akkua ja laturia) HUSQVARNA 550 XP®G Mark II 50,1 cm³ • 3,0 kW • 5,5 kg 879 € (Norm. www.husqvarna.fi PAREMPI TYÖPÄIVÄ HUSQVARNAN KANSSA – NYT LÄMPÖKAHVAT KAUPAN PÄÄLLE! TYÖN VAATIMAA PUHDASTA TEHOKKUUTTA Uusi Husqvarna T540i XP® on puussa kiipeilevän arboristin unelma. Se on tehty puiden latvassa työskentelyyn, mikä tarkoittaa pettämätöntä kestävyyden, monipuolisuuden ja suorituskyvyn yhdistelmää. Noudata aina käyttöohjekirjan ohjeita ja varoituksia ja käytä suositeltuja suojavarusteita
18 Metsälehti Makasiini teema » katkonta 7594_.indd 18 5.3.2020 14.34
teKsti miKKo RiiKilä Kuvat miKKo RiiKilä ja sami KaRPPinen Metsälehti Makasiini 19 7594_.indd 19 5.3.2020 14.34. TilinTeon heTki Puiden pätkintä näyttää sujuvan hakkuukoneelta helposti, mutta todellisuudessa runkojen jaon perusteet ovat melkoisen pitkää matematiikka. Kyse on myös edunvalvonnasta: katkonnassa määritellään puun myyjän tili
teema » katkonta 20 Metsälehti Makasiini 7594_.indd 20 5.3.2020 14.34. Taustalla on kuitenkin huimasti tietoja mittaustekniikkaa. ”Tarkimpienkin katkontaohjelmien tueksi tarvitaan osaava kuljettaja, muuten tukkien katkonnassa tulee virheitä”, korostaa korjuuta ja metsäpalveluja tarjoavan Metsäkuutio Oy:n toimitusjohtaja Antti Toljander. Pelkästään tietokoneiden avulla runkojen katkonnassa ei tosin päästä parhaaseen tulokseen. Omassa tukkileimikossaan häärivä hankintahakkaaja – sellaisiakin joskus oli koettaa katkoa rungot niin, että joka sentti rungon tukkiosaa tulisi katkottua tukiksi. Aikoinaan hakkuutyömailla oli Metsäkuutio Oy:n toimitusjohtaja Antti Toljander ja hakkuukoneen kuljettaja Roni Sutinen eivät luota pelkästään mittaustietokoneen antamiin katkontaehdotuksiin. Nykyaikaisessa hakkuukoneessa on kymmenkunta tietokonetta, jotka ohjaavat koneen toimintoja ja puun mittausta sekä katkontaa. T ukkien katkontaan sisältyy oikeastaan aina lähtökohtainen eturistiriita. Se ei ole sama asia kuin tukkisaannon maksimointi. Kaikki näyttää sujuvan kuin itsestään. Katkontaohjeet kaikille leimikoille Runkojen jakamista erimittaisiksi tukeiksi ja kuitupuupölleiksi kutsutaan apteeraukseksi. Kun metsäyhtiö tai saha – tai yhtä lailla korjuupalvelua tarjoava metsänhoitoyhdistys – hakkauttaa samanlaista tukkimetsää, konemiehet saavat ohjeet tehdä sellaisia tukkien pituus-läpimitta-yhdistelmiä, joita sahalta on tilattu. Silloin koura kiirehtii jälleen kohti latvaa, karsii oksat ja pysähtyy taas ehkä 4,9 metrin päässä ja saha sähähtää uudestaan. Tietokoneiden ohjaamaa savottaa Hakkuukoneen työskentely on välillä melkein hypnoottista katsottavaa: Kun puu kaatuu, hakkuukoura ryntää jo rungolla eteenpäin kuuden metrin sekuntinopeudella, pysähtyy, ja kun terä sirahtaa, tukki pyörähtää maahan. Tukin hinta tienvarressa on yli kaksinkertainen kuitupuuhun verrattuna