METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 13. MAALISKUUTA 2014 • Nro 5 • WWW.METSALEHTI.FI Tilastojen mukaan 632 000 suomalaista omistaa vähintään kaksi hehtaaria metsää. ›› sivu 3 Puukauppa: Uudistamisinto ei laantunut ›› sivu 12 Metsänhoito: Pystykarsinnan aika ›› sivut 14–15 Kokeiltua: Mönkijä kulkee liukkaasti teloilla ›› sivu 23 Keitä olemme. Sivut 10–11 Ajankohtaista: Miten käy puudieselin. Keitä he ovat. A n n a B a c k
Kasvusta osa katettaneen tuonnilla. Puuta sen pyörittämiseen kuluisi noin viisi miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Mäntsälän palkitut kenttäsahurit Antero Lindqvistin ja Tuomo Sipilän sahurintaival on kääntynyt neljännelle vuosikymmenelle. Se ei vielä riitä. Sivu 25 Suojakaista ei yksin riitä Rantametsien oikea hoito suojaa metsäpuroja parhaiten. Samalla kiihtyy arvailu uudesta sellutehtaasta. Raaka-ainetta Suomessa on, samoin vakaa ympäristö, toisin kuin esimerkiksi Venäjällä. PÄÄKIRJOITUS 13.3.2014 S ellua tuotettiin Suomessa viime vuonna liki neljä prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, ja kasvu jatkuu. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. Sivu 20 Ylpeys ei sallinut ennallistamista Sivu 22 Metsäkauris tuli takaisin Sivu 24 Keskustelu tuista jatkuu ”Puuntuotannon tukia uudistettaessa on syytä antaa myös vastuuta”, Heikki Smolander kirjoittaa. www.metsalehti.. Kymin ja Pietarsaaren investointeihin verrattuna uusi sellutehdas on aivan eri kokoluokan päätös. HANNU JAUHIAINEN Rahat pois suorääseiköistä Toimin pääjohtajana runsaat seitsemän vuotta. Kuka sen rakentaa, ja mihin. Sääntely lisääntyy koko ajan ja jo pelkkä byrokratia maksaa paljon – puhumattakaan seurauksista, joita koituisi mahdollisista puuraaka-aineen kestävyyskriteereistä. Siitä huolimatta lisäys tarkoittaa kaivattua uutta kysyntää tuhansille harvennusleimikoille. Sellun kysyntä jatkuu hyvänä, mikä pitää hintatason korkealla. 2 METSÄLEHTI 5 • 2014 NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA SITAATTI TÄSSÄ NUMEROSSA Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Puustoisilla kohteilla voi vapaasti tehdä uudistushakkuita, jos kasvu on esimerkiksi ravinteiden puutteen vuoksi päässyt rapistumaan. Uutta kysyntää harvennusleimikoille Ojitusalueiden hakkuita on nyt mahdollista tehdä aikaisempaa vapaammin. UPM lisää tuotantoa sekä Kymin että Pietarsaaren tehtaillaan. Kymiin UPM investoi 160 miljoonaa euroa, mikä kasvattaa puun käyttöä Kuusankoskella vajaalla miljoonalla kuutiometrillä. Talvileimikoilla ja ojitusalueilta kertyvällä energiapuulla on valitettavasti rajallinen kysyntä. Siihen tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä EU:n tasolla ja keskenään kilpaile vien yritysten välillä. Alueen voi jättää sen jälkeen ennallistumaan suoksi. /Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Sääntelyviidakkoa vastaan taistelemaan Suomi on yksinään pieni. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. . Myös edeltäjieni toimikaudet ovat olleet suunnilleen samanmittaisia, se näyttää olevan hyvä aika tällaisen pestin hoitamiseen. Pääjohtajan vaihdos tekee näin hyvää Metsähallitukselle, kuten minullekin!” Jyrki Kangas kommentoi lähtöään. Sivu 26 Täsmätietoa inventoinneista Sivu 26 Euroopanlehtikuusen elinvoima vaarassa Sivu 30 METSÄSTÄ PILKKEITÄ Joskus kuva pettää silmän ”Tämä pajunkissa on kuin pajulintu.” Pahkatar Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Myös UPM teki viime vuoden tuloksestaan ison osan sellunkeitolla. Sellutehtaan arvioidaan maksavan noin 1,5 miljardia euroa. Metsäteollisuuden sijoitukset kotimaahan eivät ole aikoihin yltäneet lähellekään euromäärää, joka yhteen uuteen tehtaaseen tarvittaisiin. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa.. Ojitusalueiden hakkuukohteita kannattaa nyt laittaa myyntiin aina kun siihen on mahdollisuus. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Uusi metsä syntyy usein luontaisesti, joten uudistamiskulut jäävät kohtuullisiksi. Viime viikolla pidetyssä metsäteollisuuden EU-seminaarissa UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen toi painokkaasti esille yritysten Euroopan unionia kohtaan tunteman huolen. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.. Vähäpuustoisiksi jääneiden alueiden metsät voi hakata ilman uudistamisvelvoitetta. Sivut 4–5 Energiapuun tuet yhä auki Sivu 6 Metsäkeskus karsii yksiköitä Sivu 8 Kaakkoisen Aasian mangrovemetsissä Sivut 16–17 Metsänomistaja koneellisti hakkuunsa Sivut 18–19 Väärin ymmärretty jokamiehenoikeus Sivu 19 Paavo Yli-Vakkurin metsäinen vuosisata Metsänhoitotieteen emeritusprofessori täyttää sata vuotta. Riskejä tosin on myös meillä. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.. Maailmalla havusellun tuotantokapasiteetti ei ole kasvanut siten kuin eukalyptussellun. Aktiivinen myyjä saa kuitenkin yleensä puunsa kaupaksi. AJANKOHTAISTA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.. . On hyvä, että Metsähallitukseen nimitetään aikanaan uusi pääjohtaja uusia linjauksia toteuttamaan. EU:n metsästrategia on hyvä osoitus yhteisestä saavutuksesta, mutta se ei vielä riitä. Pietarsaaressa investointi on vähän pienempi, mutta yhteensä kuitupuun tarve kasvaa reilusti yli miljoonalla kuutiometrillä
FT-synteesiksi kutsutulla kaasutusmenetelmällä risun saattoi muuttaa liikennepolttoaineeksi. Green Fuel Nordic eli GFN aikoo rakentaa laitokset ensin Iisalmeen, myöhemmin Savonlinnaan ja Lieksaan. Tuolloin pysähtyivät myös Stora Enson ja Neste Oilin yhteishanke sekä UPM:n biojalostamosuunnitelma Raumalle, koska ne eivät pärjänneet kilpailussa EU-tuesta. Helmikuussa hankkeen ilmoitettiin pysähtyneen investointi-ilmapiirin epävarmuuteen ja rahoittajakumppaneiden puutteeseen. Teknologiaa bioöljyn jalostamiseksi liikennepolttoaineeksi ei vielä ole, mutta sitä pidetään mahdollisena. Kiintokuutiometristä puuta tulee 220 litraa öljyä. Lappeenrannasta öljykaupunki Ainoa toteutumassa oleva puuhun pohjautuva dieseltehdas on UPM:n Lappeenrannan jalostamo, jonka on määrä valmistua kesällä. Pikapyrolyysilaitos toimii jo Fortumin Joensuun lämpövoimalan yhteydessä. GFN:n laitokset olisivat toistensa kopioita. Neste Oil käyttää mäntyöljytähdettä eli mäntypikeä Naantalin jalostamolla, mutta muuten yhtiön raaka-ainekiinnostus ei kohdistu puuhun. Metsäenergia olisi ensisijaisesti karsittua rankaa, jonka toimittamisesta on sopimus puunhankintayritys Harvestian kanssa.” M a tt i B jö rk m a n / L e h ti k u v a. Pisimmälle pääsi Vapo, joka kaavaili puudieseltehdasta Kemiin. EU:n komissio julkisti tammikuussa linjauksen, jonka mukaan liikennepolttoaineiden uusiutuvan osuuden velvoite ei ole voimassa enää vuoden 2020 jälkeen. Se rakennettaisiin mäntyöljyjalostamon viereen ja se valmistaisi liikennepolttoaineita kiinteästä puumassasta. UPM on hakenut työja elinkeinoministeriöltä tukea myös toiselle, tuotantomäärältään puolet pienemmälle jalostamolle. puun hankinnan vaikeuksiin ja arvaamattomaan politiikkaan. Ison laitoksen sopiva sijainti on kivihiilikaivoksen tai puuplantaasin vieressä. Pikapyrolyysi tuottaa bioöljyä, jolla korvataan polttoöljyä. Liian suuria Suomeen FT-teknologia on osoitettu toimivaksi, mutta nyt nähdään, että FT-laitokset ovat liian suuria Suomeen. Toimitusjohtaja Timo Saarelainen kertoo, että Iisalmen Soinlahdessa alustavat maanrakennustyöt on aloitettu ja laitoksen on tarkoitus käynnistyä ensi vuonna. Laitos jalostaa raakamäntyöljyä, ja vuosituotanto on 100 000 tonnia. AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 5 • 2014 3 MIKKO HÄYRYNEN V ielä pari vuotta sitten ilmassa oli suurta odotusta, kun isot metsäyhtiöt hakivat kilvan tukirahaa puudieseltehtaiden rakentamiseksi. Hän uskoo FT-synteesin mahdollisuuksiin edelleen, mutta nyt on haettava uusi alku. FT-prosessiin verrattuna mäntyöljyn jatkojalostus on halpaa ja helppoa, mutta rajallista, koska mäntyöljyä ei varsinaisesti tuoteta, vaan sitä tulee sellutehtaan sivutuotteena. FT-laitosten investointikustannus on 500–700 miljoonaa euroa ja raaka-aineen tarve pari miljoonaa kuutiometriä, mikä venyttää hankinta-alueen liian suureksi. Uutta aloitusta haetaan alemmalta tasolta. Kaasutustekniikan kehityspäällikkö Esa Kurkela VTT:ltä on tehnyt puupohjaisen FT-synteesin pioneerityötä useita vuosia. Suunnitelmat törmäsivät korkeisiin kustannuksiin, energiaPuudiesel uutta alkua etsimässä Toiveet sellutehtaan kokoisista puudiesellaitoksista ovat hiipuneet. EU:lta oli lupaus 88 miljoonan euron investointituesta. ”Investointikynnys on korkea, sillä ensimmäinen puudieseltehdas joutuu kantamaan pilottilaitoksen kustannukset.” Tuotekehityksen uusi haaste on kaasutusteknologian kehittäminen pienemmän kokoluokan laitoksille. Puusta öljyä -hankkeet Toteutunut › Fortumin pikapyrolyysilaitos, Joensuu Etenevät tai aloitettu › UPM:n mäntyöljyjalostamo, Lappeenranta › GFN:n pikapyrolyysilaitos, Iisalmi Suunnitteilla › GFN:n pikapyrolyysilaitokset Savonlinnaan ja Lieksaan › UPM:n Lappeenrannan toinen laitos Pysähtyneet › Vapon ja Metsäliiton FT-laitos, Kemi › Stora Enson ja Neste Oilin FT-laitos, Porvoo › UPM:n FT-laitos, Rauma Puusta voi valmistaa liikennepolttoainetta, mutta tehdasinvestoinnin käytännön esteet ovat suuret. Pikapyrolyysilaitoksia jos rahoittajat suo FT-laitosten varjoon on jäänyt, että samanaikaisesti viedään eteenpäin toiseen teknologiaan perustuvia pikapyrolyysilaitoksia, joiden investointikustannukset jäävät kymmenesosaan. Kemin tehdas piti alun perin rakentaa yhdessä Metsäliiton kanssa, mutta Metsäliitto vetäytyi jo kesällä 2012. Yksi laitos ottaisi 350 000 kiintokuutiota raaka-ainetta ja tuottaisi 90 000 tonnia bioöljyä. Rahoitus on avoin, sillä valtiollinen riskirahoittaja Finnvera ei ole lähtenyt mukaan. ”Puolet raaka-aineesta tulisi naapurista Anaikan sahalta. Pisimmällä ja omassa sarjassaan uusiutuvan dieselin kehittäjänä on Neste Oil
Vuotuinen puunkäyttö noussee liki miljoonalla kuutiolla 3,5 miljoonaan kuutioon. Sahaamasta puimaan Myös yhteiskunnan muutokset ovat näkyneet sahurin työssä. Puusta noin puolet on koivua ja puolet havukuitua. Useimpien toimitusten hinnat nousivat, mutta muutamien laskivat – keskimäärin hinnat kuitenkin kohosivat reilut viisi prosenttia. Enempää ei kestä revitellä, sillä traktorin perässä kulkee vaikuttavat kymmenen metriä pitkä laitos: kenttäsaha. Yli kolmen vuosikymmenen aikana miesten sirkkelisahan läpi ovat kulkeneet kaikki Suomessa kasvavat puulajit, mutta yhä tulee eteen uusia tilanteita ja pulmia. Joku taas korjaa kattoa, toinen seinää. Vapaavuori luopuisi turveveron korotuksesta Ensi vuoden alussa voimaan tulevasta turpeen veronkorostuksesta pitäisi luopua, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) arvioi. Se on kolme prosenttia aiempaa enemmän. Tässä on kuva. Niinpä Suomen Sahayrittäjät hiljattain myönsi Sääksjärven Puu ay Lindqvist & Sipilälle Vuoden sahayrittäjä -palkinnon. Turpeen energiaveroa nostettiin jo viime vuoden alussa, eikä lisäkorotuksiin ole ministerin mukaan varaa. Hänet Lindqvist oli värvännyt kaveriksi, sillä silloisella puurakenteisella sahalla piti ehdottomasti olla kaksi käyttäjää, perämies ja etumies. Siinä se kesä menikin. Tehdään, kun ihmiset pyytävät”, Tuomo Sipilä naurahtaa. UPM:n diesel pärjäsi liikenteessä Metsäyhtiö UPM:n uusiutuvan biodieselin testeistä on saatu hyviä tuloksia: metsäteollisuuden tähteistä valmistettu polttoaine on toiminut liikennekoeajossa tavallisen dieselin tapaan. Lindqvist ja Sipilä ovat tehneet 33 vuoden uran liikkuvina sahureina. Kaikki asiakkaat nimittäin eivät tiedä, mitä puistaan haluaisivat, ja heitä sahurit auttavat päättämään. Keski-Suomessa saatiin suurin ilvessaalis Ilvessaalis nousi 505 yksilöön helmikuun lopulla päättyneellä metsästyskaudella, Suomen riistakeskus kertoo. Sana kiiri ja toi muita kyläläisiä sahauttamaan omia puitaan. Ehdotuksessa on sitä ennen vielä tekemistä, sillä tukijärjestelmään vaikuttavat EU:n uudet valtiontukiohjeet valmistuvat vasta kesäkuussa, maaja metsätalousministeriöstä kerrotaan. Saalis kasvoi edellisvuodesta lähes 130 eläimellä. Reilut 30 vuotta sitten Lindqvist aikoi kunnostaa navetan ja tehdä sikalan, mutta juuri silloin kylän sahuri sairastui. ”Ennen piti olla sahuri, nyt koneenhoitaja. Eniten saalista kertyi Keski-Suomen alueella, 67 ilvestä. Silloin miehet sahasivat tammikuusta. Syksyyn mennessä nousivat sekä porsaiden että rakennustarpeiden hinnat, joten sikala jäi rakentamatta. Porsaiden sijasta Lindqvistillä oli uusi ammattitaito, ja niin oli myös Tuomo Sipilällä. ”Että ai, tämä tuleekin näin tehdä”, Sipilä tuumailee. 4 METSÄLEHTI 5 • 2014 LYHYESTI Lohkominen kallistui Maanmittauslaitoksen kiinteistötoimitusmaksut muuttuivat maaliskuun alussa. Sahuripiireissä parivaljakko tunnetaan taitavina ammattilaisina. UPM lisää sellunkeittoa Metsäyhtiö UPM investoi Kymin sellutehtaaseen Kuusankoskella tuotannon lisäämiseksi. Se pitää mielenkiintoa yllä. Nykyisin parivaljakolla on Laitilan Metallin valmistama, hydrauliikan avulla toimiva saha, jota pystyy käyttämään yksinkin. Eräskin rouva tuli aikakauslehden kanssa ja ilmoitti, että nyt täytyy saada pergola. Ura sahureina alkoi niin kuin urat aika usein – puolivahingossa. Kaikkiaan pyyntilupia haettiin yhteensä 1 333 ilveksen pyytämiseen, mutta riistakeskus myönsi vain 573 lupaa. Sen verran jo tiedetään, että komissio haluaa tulevaisuudessa puuttua aiempaa yksityiskohtaisemmin rahoitettavien toimenpiteiden valintaan ja myönnettävän tuen tasoon. Lukipa Kelan papereissa mitä hyvänsä, elämästä ei eläköidytä, ja sahaaminen jos mikä on miesten elämäntapa. Uneliaan harmaana perjantaiaamuna Sipilän kodin pihalla yrittäjät itse ovat kehuista hieman hämillään: ”Kyllä tällainen harrastus pitää olla. ”No jaa, jotain täytyy meidänkin tietää”, Tuomo Sipilä toteaa vaatimattomasti. Hinnankorotuksilla Maanmittauslaitos pyrkii omakustannusarvon toteutumiseen. Viime vuosina miehet ovat sahanneet paljon kirjanpainajan kuivattamia puita. Isännät eivät tahdo niitä hakkeeksikaan laittaa, vaikka eivät lautaa sillä hetkellä tarvitsisikaan. Lindqvistillä ja Sipilällä on yhä jokainen sormi tallella, mutta kaikSahurit isolla ässällä Palkittujen kenttäsahurien Antero Lindqvistin ja Tuomo Sipilän silmissä pilkahtelee vielä yli 30 vuoden uran jälkeen. Koeajoissa tutkittiin uusiutuvan dieselin vaikutuksia auton moottorin toimintaan ja polttoaineen kulutukseen erilaisissa olosuhteissa. Saavatpahan tavaraa varalle. Koeajoista vastasi VTT, jonka testikuljettajat ajoivat neljällä autolla yhteensä 80 000 kilometriä. Lindqvistin Antero ja Sipilän Tuomo siinä köröttelevät seuraavalla työmaalleen 40 kilometrin tuntivauhtia. Täytyy saada pergola Miehet sahaavat yleensä 15–20 kilometrin säteellä kotikylältään. Loppua ei näy vieläkään, vaikka virallisesti kumpikin on jo eläkkeellä. Investoinnin ansiosta Kymin sellutehtaan vuosituotantokapasiteetti nousee 170 000 tonnilla 700 000 tonniin valkaistua koivuja havusellua. Käsiä meni, ja sahaajia kuolikin muutama. ”Panin puut telalle ja sahasin pöllit pois. Lupien käyttöaste jäi 88 prosenttiin. 1980-luvulla oli rakentamisen buumi. Viime keväänä aloitetut koeajot päättyivät tämän vuoden alussa. Sahat olivat puuta ja miehet rautaa”, Antero Lindqvist sanoo. Oli itse tartuttava sahaan. Käytössä olevan tukimallin takia turpeen veronkorotus johtaisi metsähakkeen tuen laskuun. Puurakenteisen muisto ei kuitenkaan hevillä haalene. ”Miehet ovat sahureita isolla ässällä”, yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Timo Ripatti kiteyttää puhelimessa. Kemera kiinnostaa komissiota Ehdotus uudesta kemerajärjestelmästä on tarkoitus luovuttaa eduskunnalle syksyllä. Hyvä asiakaspalvelu oli yksi Vuoden sahayrittäjä -palkinnon perusteista. HANNA LEHTO-ISOKOSKI, teksti SEPPO SAMULI, kuvat S ähäkänsininen traktori on näin kevään korvalla miltei jokapäiväinen näky Mäntsälän Sääksjärven kylänraitilla. Yhtiö käyttää 160 miljoonaa euroa uuteen sellun kuivauskoneeseen, havukuitulinjan modernisointiin, uuteen kuorimoon ja energiatehokkuuden parantamiseen. Ei se työtä kummempaa ollut”, Lindqvist muistelee. Oli liukupöytä, ja tukkia pidettiin käsin vastinta vasten. ”Hevonen on hyvä eläin, kun se syö aitaa, jota täytyy korjata.” ki kollegat eivät olleet yhtä onnekkaita. Väliajat kenttäsaha on yleensä parkissa Lindqvistin pihamaalla, jonne ihmiset tuovat peräkärryllä puitaan. Sikalan sijasta saha Sekä Lindqvist että Sipilä ovat maanviljelijöitä ja asuneet ikänsä Sääksjärvellä. Hanke käynnistyy välittömästi. ”Niin kauan kuin kuntoa piisaa”, Antero Lindqvist jatkaa. ”Tuen lasku nykytasosta vaarantaisi metsähakkeen kilpailukyvyn kivihiileen verrattuna myös sähkön ja lämmön yhteistuotannossa”, Vapaavuori varoitti. Yleisimmän toimituksen eli lohkomisen hinta on nyt esimerkiksi 10 hehtaarilta 1 490 euroa
Tilojen pirstomisen estävä lainsäädäntö on otettava käyttöön. Ei siis ole kyse maaseudun pröystäilevästä omakotirakentamisesta, vaan elinkeinotoimintaan usein lainarahalla tehdyistä investoinneista, lähes aina osaksi puunmyynnillä rahoitetuista. Tämä on kuolleena syntynyt ajatus. He ovat mukana sahuriporukassa, jolla on oma kirkkovene. Katajan mielestä kaikki metsänomistajat saataisiin näin pakotettua aktivoitumaan. Metsätalous on kuitenkin taloudellista toimintaa Suomessa. Kokoomuksen vasemmistosiipi on kovin kaukana todellisuudesta. Otetaan käyttöön suoraan Ruotsin malli: Tukijärjestelmät pois, yksityismetsätalous rinnastetaan muuhun yritystoimintaan, perintöja lahjavero pois, kiinteistöverosuunnitelmat romukoppaan. Niitä ennen sininen traktori sahoineen suuntaa monta kertaa pöllikasan luo. Siis oivallinen keino riistoverotukselle. Kun kiinteistöjen verotusarvot nousevat, nousevat kiinteistöverot kuntakohtaisia prosentteja muuttamattakin automaattisesti. Mutta kesään ja soutuihin on vielä aikaa. Raukkamaista on tähyillä metsämaan kiinteistöveroon. › Lindqvistin perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi aikuista poikaa. Kommentoi kolumnia osoitteessa metsalehti.fi. Täällä ei näy katuvaloja, tiet aurataan itse, vesija lämpöjärjestelmät tehdään itse. Kataja toteaa lisäksi, että kuntien verotuksen painopistettä tulisi siirtää kiinteistöveron suuntaan. Maatilojen asuin -ja tuotantorakennukset ovat tällä hetkellä kiinteistöveron piirissä. Siinä on puusta veistetty keulakuvakin, nimeltään tietysti Rimadonna. Mutta miten erotellaan passiivinen ja aktiivinen metsänomistus. › Kumpikin asuu Mäntsälän Sääksjärvellä. Mitä jäbä duunaa. Maalla korjausremontit ovat silti työllistäneet kenttäsahureita myös lama-aikoina. Vaikka kesällä olisi miten paljon sahattavaa, Sulkavan soutujen aikaan Lindqvistiä ja Sipilää ei kannata työkeikalle tilata. Loppukesät kuluivat niin, että aamulla sahaamaan ja illalla ohraa puimaan. Onhan se hitaasti tuottavaa omaisuutta, puun kasvu Suomessa on hidasta eikä risuilla tehdä tiliä. Puunmyyntitulon pitäisi riittää investointeihinkin. Katajan mieleen on tullut ensimmäiseksi metsät. passiivisen omaisuuden ja hitaan tuoton verotus. Tarkoitus on saattaa kaikki metsämaa hyväksytysti kiinteistöveron piiriin. Mitä haja-asutusalueet sitten saavat kiinteistöveron vastineeksi. V altiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja Sampsa Kataja (kok.) näkee, että talouskasvua haittaa vähiten ns. Uusia maatalousrakennuksia tehdään harvoin puusta, ja hevostallin tarpeita parivaljakko työstää useammin kuin navetan. On kuivureita, konehalleja, vuokrattavia lomamökkejä. Lääkkeenä Kataja näkee metsien kiinteistöveron. Mitä saadaan: Suurempi tilakoko, aikanaan hoidetut taimikot, tasaisesti toimivat puumarkkinat ja vakiintunut metsätalousyrittäjyys. Sanoisin, että maaseudulla asutaan aika vaatimattomasti, talot voivat olla isoja, mutta satavuotiaas sa talossa asumisessa on omat haasteensa. Pääkaupunkiseudulla se ehkä on vieraampi ajatus. Yksityistieavustukset taitavat olla niitä harvoja saamapuolen asioita. ”Hevonen on hyvä eläin, kun se syö aitaa, jota täytyy korjata”, Lindqvist vitsailee. Nykyisin omakotitaloa varten sahataan vain runko, kun kattotuolit ostetaan valmiina. Me emme maitamme saa siirretyksi veroparatiisiin. Haja-asutusalueilla maksetaan huomattavia kiinteistöveroja, moninkertaisia omakotiasujiin nähden. ”Tieto kulkee suusta suuhun”, miehet kertovat.. Harrastaa metsästystä, erityisesti hirvijahtia. Tuomo Sipilän ja Antero Lindqvistin ei tarvitse mainostaa palvelujaan. Kun naapurissa korjattiin kookas navetta, moninkertaistui kiinteistövero. Kauniisti vihjaillaan kiinteistöveron vähennysoikeudesta, korotukset ovat todennäköisempiä. › Sipilän perheeseen kuuluu avovaimo ja aikuinen poika. Haja-asutusalueiden asukkaille ja rajanaapureille metsäpalstojen etuosto-oikeus. Poliitikkojen olisi nyt kuunneltava koko maan metsänomistajia ja ajateltava koko maan maaseutua. asti ja kävivät välissä kevätkylvöillä, vaikka tavallisesti sesonki käynnistyy helmi-maaliskuussa. Lisäksi Kataja sotkee tähän asiaan vielä isojen omakotitalojen rakentamisen metsän kiinteistöverosta puhuttaessa. Maanviljelijöitä, metsänomistajia ja kenttäsahureita. Sulkavan souduissa sahurit käyttävät Rimadonnan kuvalla varustettua paitaa. Mitään ei ole saatu aikaan. Ainakin vuosikymmen on puhuttu metsätalouden verotuksen järkeistämisestä. 5 METSÄLEHTI 5 • 2014 RIITTA ALESTALO KOLUMNI Kirjoittaja on iittiläinen agronomi ja metsänomistaja-yrittäjä. Harrastaa metsästystä ja matkailua maailmalla. Sahurit isolla ässällä Antero Lindqvist ja Tuomo Sipilä › Lindqvist 69 vuotta, Sipilä 67 vuotta. Millaisen ja miten kalliin byrokratiakoneiston se vaatisi toteutuakseen
Teimme viikkoa myöhemmin tilauksen uudesta murskaimesta, mutta sille tukea ei enää herunut.” ”Nämä tuet pitäisi kaikki lopettaa. Hakkuri on alle minuutissa toimintavalmis, kun se ajetaan energiapuukasan viereen Kiteellä. On mahdollista sekin, että tuki tulee jatkossakin olemaan osa kemeraa”, Hilska-Aaltonen sanoo. ”Pienpuun energiatuen tulevaisuudesta on vaikea sanoa mitään varmaa. Hilska-Aaltonen ymmärtää tämän. Tänään Piipposten veljesten perustamat yritykset täydentävät toisiaan. Pienpuun korjuuta tuetaan tämän vuoden loppuun asti kemeran korjuutuella. Energiapuun tuen saannin edellytyksenä on myös se, että puu tulee nuoren metsän hoitokohtailta tai ensiharvennuksilta. Energiapuun tuki yhä auki ARI KOMULAINEN teksti ja kuvat V eljekset Piipposen toimistossa – remontoidussa vanhassa kivinavetassa – on helmikuisena aamuna vilskettä, kun työntekijät käyvät noutamassa uusia työmääräyksiä. Tuettuun toimintaan liittyvä yritystoiminta on hänen mielestään kuitenkin aina haavoittuvainen, koska se on riippuvainen poliittisista päätöksistä. ”Puuta meidän yritykset eivät omista missään vaiheessa, me tarjotaan vain sen kuljetusta ja käsittelyä tienvarressa tai terminaaleissa”, Raimo Piipponen kertoo. Hakkuri tositoimissa Sekera Oy:n uusin hakkuri on saksalaisen Albach Maschinenbaun valmistama Diamant 2000. Hammaslahtelaisten Piipposten yrityksistä Sekera Oy, Veljekset Piipponen Oy ja Kuljetusliike Piipponen Oy keskittyvät metsäenergian ja puun käsittelyyn sekä kuljetukseen teiden varsilta tehtaille ja terminaaleihin. ”Tämä hallitus näyttää kääntäneen kelkkansa uusiutuvista energiamuodoista öljyn ja kivihiilen suuntaan. ”EU:n ohjeistukset ei oikein sovellu suomalaiseen käytäntöön. Energiapuun korjuuta suunnittelevien yritysten kannalta epävarma tilanne on hankala. Odotus jatkuu.. Kun hakkeenkuljetusauto peruuttaa hakkurin viereen, alkaa rutu kuulua ja perävaunu täyttyy vauhdilla. Suomen esitys pienpuun energiapuun tuesta (petu) herättää edelleen epäilyksiä. Näin olemme toimiArvaamattomat tuet energiapuualan huoli Piipposen veljekset eivät omista puuta vaan kuljettavat ja käsittelevät sitä. Tuki on seitsemän euroa kuutiometriltä. Ne ovat investoineet viimeisten kolmen vuoden aikana yli kolme miljoonaa euroa uuteen kalustoon ja palkanneet myös uusia työntekijöitä. Tukea maksettaisiin viisi euroa kiintokuutiometriltä. Alan ajankohtainen ongelma on epätietoisuus siitä, miten uusiutuvan energian tukipäätösten kanssa jatkossa käy. neet ennenkin.” Eino Piipponen kertoo yrittäjän näkökulmasta esimerkin tukipäätösten arvaamattomuudesta: ”Tilasimme uusimman hakkurin viime keväänä ja saimme sille investointitukea. Tukea saisi siis vain sähkön ja lämmöntuotantoon, ei esimerkiksi biopolttoaineiden valmistukseen, ja vasta kun puuerä on siirtynyt laitoksen omistukseen. Raimo tuli yritykseen johtoon mukaan vuonna 1983 ja Reinon jäätyä eläkkeelle 1987 aloitti johtotehtävissä myös Eino. 6 METSÄLEHTI 5 • 2014 HANNU JAUHIAINEN Energiapuun tulevien vuosien tukijärjestelmä on yhä auki. Hallituksen päättämättömyys saa yrittäjiltä tuomion. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen maaja metsätalousministeriöstä kertoo, että viimeksi ministeriöltä vaadittiin lisäselvityksiä energiapuun tuotantoketjusta. Suomen esittämässä tukimallissa tuen saaja olisi energian tuottaja eli sähkötai lämpölaitos. Kun energiapuusta maksetaan tukea ennen polttoa, EU haluaa varmistua siitä, että tuen saanut energiapuu ei päädy sellukattilaan. Pienpuun energiatuen kohtalo on edelleen kiinni EU:n päätöksistä. Sen valtteina on hyvä liikkuvuus huonollakin tiestöllä ja tarvittaessa myös maastossa – ja tietenkin tehokkuus haketuksessa. ”Jos terät ovat kunnossa ja energiapuu on kunnon rankaa, tekee Diamantilla hakeauton sadan kuution puoliperävaunun täyteen 25 minuutissa”, hakkurin kuljettaja Heikki Kuronen kertoo. Ener gian tarve ei kuitenkaan vähene tulevaisuudessakaan, ja uudet biopolttoaineita tuottavat laitokset tarvitsevat raaka-ainetta yhä enemmän”, Eino Piipponen sanoo. Nykymuotoista tukea voidaan maksaa tämän vuoden loppuun saakka. Jos toiminta ei lyö leiville, teemme sitten jotain muuta. Töitä veljekset olivat tehneet jo vuosia isänsä yrityksessä ennen johtotehtäviin tarttumista – esimerkiksi Eino suoritti rekkakortin 16-vuotiaana. Sopimukset on tehty UPM:n ja Metsäliiton kanssa, ja toiminta tapahtuu Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla. Tällä kertaa energiapuukasa on enimmäkseen oksia ja latvuksia, jolloin hakkurin työteho ei pääse kunnolla oikeuksiinsa. ”Vaikka laitokset ovat vielä suurelta osalta täällä alkutekijöissään, niihin me yrittäjinä luotamme investointeja tehtäessä. Puuenergiayrittäjät ovat odottaneet jo pitkään selvyyttä tukien tulevaisuudesta. Tehdään me täällä sitä, millä pärjätään”, hän puuskahtaa. Meillä ei liene kovin todennäköistä, että pari vuotta tienvarressa kuivunutta energiapuuta käytettäisiin selluntekoon”, Hilska-Aaltonen toteaa. Jos homma ei kannata, tehtäköön se sitten siellä, missä se on kannattavaa, vaikka Timbuktussa. Yritysten juuret soranajossa Yritystoiminta Piipposilla juontaa vuoteen 1956, jolloin veljesten isä Reino Piipponen aloitti soran ajon Hammaslahdessa
Vähemmän *#@#%!!! Vain yritysasiakkaille. Enemmän kestäviä työkaluja. Lisätietoja tarjouksesta: www.sonera.?/yritys/Sony 36 03 €/kk Sony Xperia Tablet Z + Liikkuva Netti 4G 24 kk sopimus alv % Yrittäjä, tilaa omasi täältä: • www.sonera.?/yritys/sony Osta verkkokaupasta! Saat laitteista -10 % • 0800 134 134 (ma–pe 8–16.30) • Sonera Kaupat ja Soneran valtuuttamat yrityskauppiaat 29 95 €/kk Sony Xperia Z + Sopiva Yritys 1000 24 kk sopimus alv % Laskimme hintaa 40 % Sony Xperia Tablet Z ja Liikkuva Netti 4G • Huippuohut ja kevyt tabletti on pölyja vesitiivis • Kaupan päälle Tasku Loisto -navigointiohjelma ja kolmen merikartta-alueen veneilykarttasarja (arvo 59,90 €) • Rajaton tiedonsiirto verkon maksimi nopeudella Sony Xperia Z Sopiva Yritys 1000 -liittymällä • Huippuluokan älypuhelin kestää pölyä ja vettä! • Paketissa 1000 min puhetta ja videopuheluita, 1000 tekstija kuvaviestiä sekä 4G-netti • Voit puhua, viestitellä ja surffata samaan hintaan myös pohjolassa ja Baltiassa!. %. Tarjous voimassa 31.3.2014 asti. Kaikkien Liikkuva Netti -liittymiemme mukana saat tietoturva palvelun maksutta yhteen laitteeseen. Hinnat alv
Lannoitetussa metsässä voi huoletta liikkua ja kerätä sen antimia. Hänen mukaansa tuotantolähtöisestä organisaatiosta on muovattava asiakaspalvelun tavoitteita paremmin palveleva. Annamme niille laatuja puhtaustakuun. den aikana tehtävään metsäkeskuslain remonttiin, jossa samalla säädetään metsäkeskuksen metsäpalveluyksikkö Otson yhtiöittämisestä ensi vuonna. Yllättävän hyvää tuottoa Tutustu verkossa metsanlannoitus.fi ja yara.fi Lannoitus on turvallista Yaran metsälannoitteet valmistetaan Suomessa. Tiesitkö tämän metsänlannoituksesta. ”Pyrimme säästämään muun muassa sähköisiin järjestelmiin tehtävistä investoinneista. Osa alueyksiköstä perataan ensi vuoden alussa. Toisaalta valmisteilla oleva kemeralain uudistus merkitsee lisäkustannuksia, koska metsäkeskuksen tietojärjestelmät joudutaan samalla uusimaan. Ari Einin mukaan karttaharjoituksia Suomen metsäkeskuksen uudesta aluejaosta on tehty, mutta ei vielä päätöksiä. Toivottavasti henkilöstön eläköityminen riittää mahdollisimman pitkälle.” Metsäkeskuslakiin tulossa muutoksia Metsävaratietojen entistä joustavampi hyödyntäminen tehostaa muun muassa rahoitusja tarkastuspalveluita. Ensi vuoden alusta alueyksiköiden määrä vähenee nykyisestä 13:sta. Samalla metsän kyky sitoa hiilidioksidia kasvaa entisestään. Jatkossa tuotteet myydään Lennartsfors-merkkisinä. Eini ei vielä ota kantaa väen vähennystarpeisiin, mutta toteaa, että työt on jatkossa saatava tehdyiksi nykyistä pienemmällä porukalla. ”Valtionapu kattaa 85 prosenttia metsäkeskuksen julkisen palvelun toiminnasta. Rautaja Pyörähevon lisäksi Lennartsfors valmistaa muun muassa pieniä vannesahoja. Metsäkeskus linjaa organisaatiotaan kevään aikana, jotta uudistukset ehtivät tämän vuoTuottoa jopa 20 % Voit saada metsän sijainnista ja tilasta sekä lannoitusajankohdasta riippuen lannoitukseen käytetylle rahalle 10–20 prosentin vuotuisen tuoton. Tähän asti Lennartsforsin valmistamat tuotteet on Suomessa myyty Jonseredin nimellä. MIKKO RIIKILÄ Pienimuotoiseen puunkorjuuseen tarkoitettujen Rautaja Pyörähepojen maahantuoja vaihtuu. ”Olemme toimineet kaksi vuotta metsäkeskuslain pohjalta yllättävänkin hyvin. Lannoitus parantaa metsän terveyttä sekä järeyttää ja tuuheuttaa puita. Rautahevolle uusi maahantuoja M ik k o R ii k il ä. ”Toivon, että lakia väljennettäisiin niin, että organisaation kehittämispäätökset voidaan jatkossa tehdä metsäkeskuksen johtokunnassa ilman lakimuutoksia”, Eini sanoo. Jatkossa metsäkeskuksen on toimittava entistä vähemmin varoin. ”Ratkaisevaa on organisaation toimivuus, ei aluejako”, hän korostaa. Lannoittaminen on ilmastoteko Yaran lannoitteilla on myös hiilijalanjälkitakuu. 8 METSÄLEHTI 5 • 2014 MIKKO RIIKILÄ S uomen metsäkeskus uudistaa julkisen palvelun yksikköään. Samalla maahantuonti siirtyy Espoossa toimivalle Koneliike Oleniukselle, joka myy muun muassa Husqvarnan moottorija raivaussahoja. Tähän asti ruotsalaisvalmisteisia hepoja maahantuonut Oy Husqvarna Ab keskittyy omien tuotteidensa markkinointiin. Ari Einin mukaan karttaharjoituksia uudesta aluejaosta on tehty, mutta ei vielä päätöksiä. Avusta on kahdessa vuodessa leikattu yli viisi miljoonaa euroa.” Tämä kuulostaa yt-neuvotteluilta. Viime vuonna valmistunut uusi strategia ja taloudelliset realiteetit pakottavat tarkistamaan tilannetta”, kertoo johtaja Ari Eini. Metsäkeskus karsii alueyksiköitään Toimipisteiden vähentämisellä on myös henkilöstövaikutuksia
Ensinnäkin teollisuuden kilpailukyky on nostettava politiikanteon keskiöön. ”Tarvitaan sekä rakenteellisia uudistuksia että menosopeutusta. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.. ”UPM investoi poistoista vain 27 prosenttia Suomeen, mikä tarkoittaa, että UPM:n pääomat valuvat ulos”, totesi viime syksynä Metsäteollisuus ry:n puheenjohtajaksi valittu Pesonen. T u u k k a Y lö n e n /c o m .p ic elinkeinoministerin koolle kutsumassa Selkäranka-seminaarissa tammikuussa, ja yllättyi saamastaan palautteesta. Helmikuun lopussa UPM kertoi 160 miljoonan euron investoinnista Kymin sellutehtaaseen, mikä on Suomen mittakaavassa huomattavan suuri sijoitus. Hän hämmästelee, kuinka vähän teollisuuden maastapako kiinnostaa EU:ta tai Suomea. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.. metsakirjakauppa.. 9 METSÄLEHTI 5 • 2014 the original POTTIPUTKI 1970 Finnish design since www.bccab.com info@tarmet.fi www.tarmet.fi TARMET Uusista taimenkantotelineistämme saat lisätietoja jälleenmyyjiltämme! Uu Uu Uu Uu Uu U jäjjäjäjälll www.agrimarket.fi Uutuu s Uutuu s Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus www.metsakustannus.. ”Tieto ei säpsäyttänyt ketään. Jussi Pesonen hämmästeli, kuinka vähän teollisuuden maastapako kiinnostaa EU:ta tai Suomea. tai asiakaspalvelustamme puh. Pian parlamenttiin ja komissioon valittavien päättäjien on huolehdittava yritysten kilpailukyvystä nykyistä paremmin. Siinä missä EU:n entiset ongelmamaat Irlanti, Espanja ja Portugali ovat saaneet taloutensa nousuun, Suomi on pudonnut kasvuluvuissa samaan sarjaan Italian ja Ranskan kanssa. Olin oikeasti yllättynyt.” Tilanteen muuttamiseksi Pesosella on päättäjille kolmen toimenpiteen lista. Toiseksi energiaja ilmastopolitiikkaan on saatava ennustettavuutta ja kolmanneksi EU:n on tehtävä jotain aina vain pahenevalle ”regulaatioähkylle.” Sääntelyn sijaan huomio pitäisi saada käännettyä uusiin tuotteisiin ja kasvuun. Hannu Hautala Metsän poika Hannu Hautala on luonnonsuojelija, kirjailija ja maamme luonto valokuvauksen todellinen grand old man. Samana päivänä UPM tiedotti myös laajentavansa 277 miljoonalla eurolla Changshun tehdastaan Kiinassa. Metsän poika valaisee Hannu Hautalan pitkää uraa vuodesta 1966, jolloin hän otti ensimmäisen merkittävän valokuvansa. Hautala on valinnut kirjaan yhden valokuvan jokaiselta valokuvausvuodeltaan ja varustanut ne kuvaustilanteesta kertovilla teksteillä. Edessä on 5–10 vuoden mittainen urakka, joka pitäisi aloittaa heti”, Rehn kannusti.. Kirja on paitsi luontokuvakirja myös elämäkerta ja katsaus suomalaisen luontovalokuvauksen historiaan. Suomi pärjää kilpailussa huonosti EU:n komission varapuheenjohtaja Olli Rehnin mukaan varsinkin Suomelle on tärkeää, että kasvun edellytyksiä saadaan parannettua. Hinta 32 € ELIISA KALLIONIEMI UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen sanoma viime viikolla pidetyssä metsäteollisuuden EU-seminaarissa oli selvä. Hän kertoi saman asian työja ”EU vie investointihaluja” UPM:n toimitusjohtajan mukaan Euroopan unionista on tullut säännellyin teollinen toimintaympäristö maailmassa
Kunnioitan luontoa enkä ymmärrä talouskäytön ja suojelun vastakkainasettelua. Metsänomistaja minusta tuli nuorena, maatilan isännyyden myötä. Tällä vuosituhannella metsämaan ala on kasvanut selvästi eniten yli 200 hehtaaria omistavien luokassa. Me omistamme joka kuudennen metsähehtaarin.. PERINTEIKKÄÄT Metsä on minulle perinteitä. Osalla meistä on yrittäjäasenne valmiina, ja osa kasvattaa tilakokoa ilman politiikkaakin. Joku saa toimeentulonsa metsästä, joku pitää metsänhoitoa mukavana harrastuksena ja joku hädin tuskin muistaa omistavansa metsää. Usein käveleskelen palstallani muuten vain, tarkastellen. Yrittäjyys sopisi minulle hyvin, mutta hieman arveluttaa mitä se tarkoittaisi silloin, jos joudunkin työttömäksi. Luokka ei ole ikuinen, vaan elämäntilanteen tai metsätilan muuttuessa metsänomistaja saattaa siirtyä karikatyyristä toiseen. Tunnen tämän alueen puunostajat ja asiat sujuvat heidän kanssaan. Kotitarvepuut tulee haettua ja aikaa kuluu metsässä muutenkin ihan huomaamatta. Minusta on ollut aina mukava tehdä metsätöitä itse. Metsäverotusta aiotaan kehittää yrittäjämäiseen suuntaan ja tilakoon kasvattamiseen etsitään keinoja. Tutkija Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitoksesta on avustanut metsänomistajatyyppien hahmottelussa. 10 METSÄLEHTI 5 • 2014 MIKKO HÄYRYNEN, teksti ANNA BACK, kuvitus M e metsänomistajat emme ole yhdestä puusta, vaan meitä on moneksi. Keskivertometsänomistajia ei ole monia, mutta metsänomistajia voi ryhmitellä. Olen kasvanut viljelemään tilaani ja hoitamaan metsiäni, ja niin tulen aina tekemään. Puukaupparahojen varaan ei voi hirveästi laskea, mutta kannattaa kuitenkin ottaa se, mitä metsä antaa. Valtaosa metsätiloista on kooltaan 20 ja sadan hehtaarin väliltä, mutta käynnissä on kahdensuuntainen kehitys: veto käy sekä pienempään että suurempaan suuntaan. Ja mikäpä niitä on tehdessä, kun talo on oman palstan laidalla. Osaan taas ei mikään politiikka pysty. Kaikki metsässä on minulle tärkeää, niin metsärahat kuin marjastus, sienestys ja metsästys. Metsätila on sopivan kokoinen ja raivaussahatyöt ja istutukset ehdin tehdä itse, välillä pieniä hankintahakkuitakin. Haen metsästä kotitarvepuut totta kai, ja teen myös hankintahakkuita. Viisi karikatyyriä perustuvat hänen sekä Harri Hännisen ja Heimo Karppisen tutkimuksee n Suomalainen metsänomistaja 2010. Kuitenkin vähän haikealta tuntuu, sillä meidän kaltaisia tuntuu olevan aina vähemmän. Me omistamme kaksi hehtaaria viidestä ja metsätilamme ovat tavallista isompia. Yrittäjämäinen metsänomistus on minulle arkipäivää ja toivoisin, että yhteiskuntakin ymmärtäisi metsänomistamisen niin. Meitä on joka viides ja tuntuu, että lukumäärä olisi vähän nousussa. TOIMELIAAT Metsätyöt ovat vastapainoa muille töilleni ja perhe-elämälle. TÄSSÄ ME OLEMME Metsänomistajia on moneen lähtöön. Alle kymmenen hehtaaria ja yli kaksisataa hehtaaria omistavien määrä kasvaa, mutta välikoon metsänomistajien määrä laskee. Marjassa, sienessä ja joskus jahdissa. Metsänomistuksen pirstoutuminen pienemmiksi tiloiksi on totta, mutta vielä enemmän totta on, että metsämaa keskittyy suuremmiksi omistuksiksi
Mikä kuuluu säästettäväksi, sen ovat muut päättäneet ja säätäneet, mutta muuten en tee ratkaisuja luonto edellä. Yleensä harvennuksia, sillä avohakkuista emme oikein välittäneet. Palsta on niin pieni ja kaukana, ettei se ole jaksanut kiinnostaa enkä olisi kiireiltäni ehtinytkään. Metsätiloja on jo monessa pitäjässä. rmojen mainosposti menee avaamatta kierrätykseen, enkä ole erityisen kiinnostunut luonnostakaan. Meitä on joka neljäs, mutta meidän metsätilamme ovat pieniä ja metsähehtaareista meillä on vain kuudesosa. Ja puhtaita metsätiloja. Metsä. Meidän määrämme on nousussa ja omistamme joka viidennen metsähehtaarin. EPÄTIETOISET En ole ehtinyt käydä perimälläni metsätilalla vuosiin. Mielessä on silti, että vielä joskus voisin käydä katsomassa palstaani. Saatan joskus tehdä metsänhoitohommia itsekin, mutta enimmäkseen annan toimeksiantoja ja ammattilaiset hoitakoot. Emme kuitenkaan omista paljon, vain joka kahdeskymmenes hehtaari on meidän.. Metsässä raha on turvassa . Nyt eläkeläisenä heikentynyt terveys on rajoitteena. Puukauppaa teimme harvoin, ja metsänhoitoyhdistyksen tuttu neuvoja auttoi. Mukavampaa kun mökin tienoo näyttää ja tuntuu metsältä. SIJOITTAJAT On mukava olla varakas ja kerryttää kapitaalia. Hoidatan metsiä pykälien mukaan. Olen sijoittanut metsään omia rahojani ja haluan sijoitukselle tuottoa. En oikein ymmärrä huolta puun tarjonnasta, sillä olen aina valmis myymään jos hinnoista sovitaan. Eikä isojen tehtaiden pärjääminen voi olla meidän pienistä puupinoista kiinni. Rakennukset myyn pienen palstan kanssa eteenpäin, sillä siten niistä saa parhaan hinnan. Olkoon palsta siellä, ei se mihinkään karkaa. Osa meistä on nuoria, mutta valtaosin olemme jo eläkeiässä. Näin eläkkeellä olisi aikaa käydä mökillä ja marjastamassa, mutta leski-ihmisenä ei tule enää niin usein lähdettyä. Kouluja tuli käytyä ja olemme pärjänneet työelämässä hyvin. nanssimaailman myllerryksiltä. Polttopuita on haettu silloin tällöin ja metsä on pysynyt hoidetun näköisenä. Myin kuitenkin kerran puuta, kun metsänhoitoyhdistyksen mies soitti ja sanoi hintojen olevan korkealla. Meitä epätietoisia on joka kymmenes. Minun puolestani metsäverotus on juuri nyt kohdallaan, paitsi perintöverotuksen osalta. 11 METSÄLEHTI 5 • 2014 VAPAA-AJAN VIETTÄJÄT Kun mieheni peri tämän palstan, niin rakensimme mökin ja metsätilasta tuli tärkeä henkireikä perheelle. Harrastuksenikaan eivät erityisesti ole metsään päin, muuten kuin että niiden rahoittamiseen tarvitaan metsärahoja
Lisäksi vaihtoehtoisen metsähoidon edistämiseen pyrkiviä maanlaajuisia yrityksiä on kaksi. Lisäksi opastamme ja valvomme puunkorjuuta”, selvittää Arvometsän toimitusjohtaja Sami Koskimaa. Runkojen pieni koko alentaa kantohintoja jonkin verran. Yhtiön perustivat metsäorganisaatioiden horjuttajana tunnettu suurmetsänomistajia Timo Kujala ja jatkuvan kasvatuksen puolestapuhuja professori Timo Pukkala. Toinen vaihtoehtoiseen metsänhoitoon keskittyvä yritys Arvometsä Oy aloitti juuri toimintansa. Jatkuvaan kasvatukseen ei tullutkaan ryntäystä Uusi metsälaki ei mullistanut metsänhoitoa. Vuonna 2007 perustetun Innofor Oy:n toimitusjohtaja Erno Lehto kertoo, että kiinnostus alkoi uusiin hakkuutapoihin alkoi viritä viime vuonna. PUUKAUPPA. Kaikkiaan tammi-helmikuussa tehtiin metsänkäyttöilmoituksia 23 500. He ovat myös yhtiön pääomistajat. Vaihtoehtoisen metsänhoidon edistämistä ei voi kehua hääviksi liiketoiminnaksi. ”Alkuvuoden hakkaajat ovat korostaneet, että taimikko täytyy laittaa heti alulle.” Kasvatusmetsien päätehakkuita on alkuvuodesta tehty vain satunnaisesti. Metsä Groupin Keski-Suomen piiripäällikön Matti Rossin mukaan yhtiölle ei Keski-Suomessa ole tarjottu yhtään kasvatusmetsien uudistuskohdetta. ”Ensisijaisesti tarjoamme metsäsuunnitelmia, joiden avulla puustoja kehitetään erirakenteisiksi. Suomen metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspalveluiden päällikkö Aki Hostikka kertoo, että jatkuvan kasvatuksen leimikoita ilmoitettiin 144 kuviolla ja pienaukkohakkuita 38 kuviolla. Alkuvuoden aikana toimeksiantojen määrä ei ole lisääntynyt merkittävästi. Metsänomistajien into uudistamiseen ei näytä laantuneen, vaikka uudistamisvelvoite väljenikin lakiuudistuksessa. Jatkuvan kasvatuksen leimikoiden kaupittelu on monin paikoin ollut hankalampaa. Hakkuita on kysytty asutuksen lähimetsiköihin, joiden maisemaa halutaan vaalia. Jatkuvaa kasvatusta yhdistyksen asiakkaat eivät ole kyselleet. Kasvatusmetsien päätehakkuiden hän uskoo lisääntyvän pohjoisessa. Kiuruvedellä uudistettiin vähäpuista suometsää kaistalehakkuulla helmikuussa. ”Tavoitteena on ollut metsien kuviorakenteen järkeistäminen.” Jatkuva kasvatus on kiinnostanut Metsäliiton asiakkaita jonkin verran. Aika näyttää, mihin suuntaan tässä mennään”, Ruotsalainen pohtii. Vuosittain noin 300 000 euron liikevaihtoon yltävä Innofor on toimintansa aikana tehnyt 1,2 miljoonaa euroa tappiota. Nuorten metsien päätehakkuita ei ole tilastoitu, mutta niitäkään ei ihan läjäpäin näytä olevan vireillä. Nuorten metsin päätehakkuuleimikoiden markkinoinnissa ei ole ollut ongelmia. Istutusinto ei laannu Kyselykierros viiteen metsänhoitoyhdistykseen paljasti, että jatkuvaa kasvatusta ja kasvatusmetsien päätehakkuita on kyselty satunnaisesti. Pienialaisia nuoren metsän kuvioita on liitetty päätehakkuuseen. Arvometsässä työskentelee kymmenen ihmistä, joista osa on vakinaisia. ”Kukaan ei ole jatkuvaa kasvatusta pyytänyt, mutta olemme ehdottaneet niitä muutamiin kohteisiin”, toiminnanjohtaja Teuvo Tapaninen Sodankylän metsänhoitoyhdistyksestä kertoo. Myöskään Järvi-Savossa tai Pudasjärvellä ei jatkuvan kasvatuksen leimikoita ole tilattu. Yhteensä niiden pinta-ala on 250 hehtaaria. 12 METSÄLEHTI 5 • 2014 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva R eilusti alle prosentti alkuvuonna ilmoitetuista hakkuista oli jatkuvan kasvatuksen luonteisia. ”Näyttää käyneen päinvastoin. ”Äärialueilla avohakkuu pelastaa kilpailukyvyn.” Haapajärvi-Kärsämäen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jaana Ruotsalainen kertoo muutamasta kasvatusmetsien päätehakkuutilauksesta. Arvometsä aloitti Metsänhoitoyhdistykset ja metsäyhtiöt näyttävät ottaneen kasvatuksen palveluvalikoimaansa suuremmitta tuskitta. Jatkuva kasvatus on yhä harvinaisuus. Alkuvuoden hakkaajat ovat korostaneet, että taimikko täytyy laittaa heti alulle. Niiden kattama leimikoiden ala oli 132 000 hehtaaria. Ensimmäisen toimintaviikkonsa aikana yritys sai 28 yhteydenottoa metsänomistajilta
16,24 . 15,77 . Hankintahinnat 54,91 . 54,46 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 34,98 . 18,01 . Ensiharvennus 45,19 . KESKI-SUOMI . 14,42 . nousussa . 14,65 . 16,85 . 12,97 . 14,77 . 28,66 . 18,43 . 52,03 . Uudistushakkuu 58,26 . 23,80 . 46,08 . 18,55 . 26,30 . 15,86 . 13,29 . Havukuidun tilanne on haastava, mutta uskon, että markkinat tasapainottuvat kesään mennessä.” Vakaa hinta liikuttaa puuta. 28,79 . 30,08 . 36,50 . 29,70 . 55,96 . 11,23 . 17,33 . 21,27 . 15,45 . 25,31 . 14,12 . 22,97 . Harvennushakkuu 50,53 . 17,66 . 29,87 . 14,57 . Omatoimisia puunkorjaajia kiinnostavat kuitupuun hankintahinnat eivät ole kehittyneet mitenkään. 41,30 . 15,39 . nousussa . 44,88 . 46,31 . 58,25 . 35,98 . 17,96 . 29,51 . 52,75 . Harvennushakkuu 48,68 . 18,52 . 17,54 . Hankintahinnat 59,39 . 48,73 . Koivukuitu on vuosia jäpittänyt 30 eurossa. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,79 . 47,03 . 25,08 . EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa 453 851 Etelärannikko 13 342 Pohjanmaa 18 605 Lounais-Suomi 40 021 Häme-Uusimaa 65 670 Kaakkois-Suomi 45 587 Pirkanmaa 23 984 Etelä-Savo 51 385 Etelä-Pohjanmaa 46 532 Keski-Suomi 51 196 Pohjois-Savo 19 468 Pohjois-Karjala 30 919 Kainuu 8 760 Pohjois-Pohjanmaa 23 388 Lappi 14 990 Ostomäärät viikolla 10 metsäkeskuksittain Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 12,52 . Ensiharvennus 47,58 . 25,69 . 14,62 . 23,20 . 42,12 . Alkuvuodesta 2012 tukista maksettiin nelisen euroa vähemmän. 45,51 . 16,90 . 14,44 . 15,01 . 42,99 . 13,75 . 14,55 . 13 METSÄLEHTI 5 • 2014 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 7–10 keskiarvo ETELÄ-SUOMI . 24,56 . 42,60 . 57,13 . 37,78 . 15,34 . Mäntykuidusta on viime vuodet maksettu 28–30 euroa tienvarressa. 18,68 . 17,82 . nousussa . LAPPI . Järvi-Suomen metsänomistajien liiton toiminnanjohtaja Timo Leskinen ennakoi, että kelirikkoleimikoiden kysyntä vahvistuu lähiviikkoina. ETELÄ-POHJANMAA . 10 20 30 40 50 60 70 80 Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Euroa m3 viikot 1–10, 2014 2013 2012 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1 ,2 1,5 MIKKO RIIKILÄ Puukauppa on alkuvuodesta käynyt paremmin kuin kertaakaan vuoden 2007 jälkeen. 14,13 . 29,67 . 46,62 . 19,39 . Harvennushakkuu 49,10 . 17,50 . 18,91 . 23,10 . 49,02 . 30,21 . 16,57 . 55,96 . 54,70 . 17,20 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 47,01 . Ensiharvennus 47,29 . 57,56 . 43,04 . 37,98 . KYMI-SAVO . nousussa . 18,59 . Uudistushakkuu 56,72 . 40,45 . 29,91 . Harvennushakkuu 43,64 . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. Uudistushakkuu 57,74 . 48,33 . 24,90 . 44,89 . 14,19 . 34,78 . 15,60 . 47,76 . 30,59 . 46,05 . 24,25 . 13,97 . 24,49 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,10 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,24 . 29,63 . 14,30 . 14,22 . Ensiharvennus 45,79 . 18,85 . 24,35 . 30,42 . Harvennushakkuu 45,99 . 21,93 . 16,57 . 23,14 . 49,23 . 17,40 . 15,87 . 34,82 . 25,35 . 17,56 . 17,89 . 49,30 . 13,81 . 32,16 . 54,88 . 14,42 . Hankintahinnat 57,76 . 57,60 . Harvennushakkuu 45,60 . 46,76 . 15,47 . KAINUU-POHJANMAA . 17,81 . 46,28 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 16,86 . nousussa . nousussa . 15,04 . Hankintahinnat 57,40 . 15,16 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,26 . 17,50 . 15,00 . 15,86 . Harvennushakkuu 48,55 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Hyvä kysyntä pitää kantohinnat vakaina, mikä on rohkaissut metsänomistajat tarjoamaan puuta markkinoille. 14,43 . 15,29 . 28,02 . 16,16 . 36,02 . 15,36 . Uudistushakkuu 53,22 . 21,84 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,20 . Ensiharvennus 46,54 . 13,09 . 37,53 . KOKO MAA . 23,35 . 25,27 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,20 . 41,46 . 25,86 . 14,39 . 13,38 . 16,29 . 56,27 . 29,00 . 20,67 . Hankintahinnat 54,84 . 29,68 . 14,51 . Hankintahinnat 55,83 . SAVO-KARJALA . Uudistushakkuu 57,11 . 57,34 . 32,45 . 38,02 . 55,31 . 57,42 . 27,31 . 13,61 . 13,50 . 56,58 . Havutukkien kantohinnat olivat helmikuussa keskimäärin euron paremmat kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. 15,13 . Ensiharvennus 47,53 . 28,97 . 40,60 . Uudistushakkuu 48,11 . 23,82 . nousussa . Ensiharvennus 13,10 . 21,97 . 17,43 . nousussa . 19,38 . Uudistushakkuu 57,67 . 53,97 . 18,20 . 44,24 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,02 . 17,53 . 17,72 . 16,98 . 29,96 . 48,35 . Uudistushakkuu 56,80 . 14,58 . 15,55 . 41,42 . 14,20 . 16,41 . 19,57 . 28,95 . 45,56 . 17,06 . 56,42 . Kymmenen vuotta sitten helmikuussa kuusikuidusta sai tienvarressa 29 euroa, nyt 30 euroa. 29,47 . 57,03 . 29,85 . 12,10 . 23,25 . 17,79 . Hankintahinnat 55,33 . Harvennushakkuu 47,96 . ”Havutukkivaltaisista kelirikkoleimikoista tulee arvotavaraa, joten ne kannattaa ehdottomasti kilpailuttaa ennen kaupan tekemistä. 15,21 . 58,38 . 14,55 . 29,76 . 56,80 . 24,25 . 13,76 . Kuusikuidun hinta on pysynyt ennallaan pitkään. Ensiharvennus 46,37 . 14,82 . 14,62 . Hankintahinnat 57,40 . 26,89 . 17,10 . 15,45
Järkevä metsänomistaja pysyttelee ensinnäkin männikössä. Muista nyrkkisääntö: runkoa vahingoittamatta ja tynkää jättämättä. Työ onnistuu, kun karsintasahan terävällä alaosalla tökätään ensin alhaalta ylös niin, että oksan kuori murtuu. Niiden täytyy aina kuulua vallitsevaan latvuskerrokseen. Mänty pystyy paikkaamaan pienet vauriot”, kertoo metsätalouden opettaja Heikki Kiuru ammattiopisto Hyriasta. Älä koske koivikkoon, ellet ole todella kokenut pystykarsija. ”Puu ylläpitää latvuksellaan elintoimintoja. Myös sahaajan pitää pysyä kunnossa. Sitten oksa katkaistaan yhdellä nopealla vedolla. ”Hitaasti jos sahaa, terä saattaa juuttua kiinni ja paksunnos vahingoittua.” VINKIT PYSTYKARSINTAAN Käsittele vain hyvälaatuista männikköä. M ik k o R ii k il ä. Huonosta ei kuitenkaan tule tukkipuuta. Ennen kuin tarttuu sahaan, kannattaa omaksua muutama asia. Jos oksakaulus menee rikki, jälsikerrokseen saattaa kulkeutua haitallisia sieniä. METSÄSTÄ METSÄLEHTI 5 • 2014 14 METSÄNHOITO HANNA LEHTO-ISOKOSKI, teksti HEIKKI KIURU, piirrokset P ystykarsinnan ideana on poistaa rungon tyviosan elävät ja kuolleet oksat 5-6 metrin korkeudelle. Oksatyven paksunnoksen eli oksakauluksen pitää säilyä ehyenä. Koivua taas voi pystykarsia, mutta sitä ei asiantuntija suosittele. Pystykarsittavan männikön on oltava hyvässä kasvussa ja puiden suorarunkoisia. Syntyy oksaton tyvitukki, josta omistaja ainakin tänä päivänä saa paremman hinnan kuin tavallisesta puusta. ”Jos tekee vähäisenkin virheen, puuhun tulee lahoja värivikoja. Niiden kasvu jää muista jälkeen, ja koko työ menee hukkaan. Koska tarkoitus on kasvattaa oksatonta puuta karsitun kohdan ympärille, kovin paksuiksi päässeitä runkoja ei kannata karsia. Käytä siis kypärää. Teetettynä se tulee kalliiksi. Pystykarsinta sopii omistajan omaksi reippailuksi metsässä. Se kuuluu runkoon ja muodostaa puun luontaisen suojavyöhykkeen. Männyn elävistä oksista karsitaan korkeintaan yksi kolmasosa ei enempää. Samalla vihreää latvusta jätetään vähintään 40 prosenttia rungon pituudesta. Kuusikko ei pystykarsintaa kaipaa, sillä se kasvaa luontaisesti tiheänä ja oksaisena. OKSAT POIS! On taas se aika vuodesta, jolloin nuoren männikön omistaja katselee puitaan sillä silmällä: ryhtyisinkö pystykarsimaan. Sopiva läpimitta on 9–13 senttimetriä. Liian niukka latvus ei jaksa torjua lahottajia, ja puun kasvu heikkenee. Se on kuin tehdas”, Kiuru selventää. Nopealla vedolla Itse sahaamiseen Kiuru neuvoo nyrkkisäännön: runkoa vahingoittamatta ja tynkää jättämättä. Tynkä on poistettava, koska muuten se jää puun sisälle laatua heikentämään. Pieniin ja ohuisiin puihin ei kannata kajota
Tehtävä on välttämätön, jos tammesta tahtoo laatupuuta, sillä vain 250–300 runkoa hehtaarilla mahtuu kehittymään tukeiksi. Lisätietoja teoksesta Heikki Kiuru: Jalopuumetsät – perustaminen ja hoito (Metsäkustannus 2008). Vihreän latvuksen osuudesta saa kerralla poistaa korkeintaan 20 prosenttia. Työn lopullinen hyöty selviää vasta vuosikymmenien päästä. Tammen käsittelytapa riippuu sen iästä. Sileimmät rungot houkuttelevat niitä eniten”, Heikki Kiuru selvittää. Jätä tarpeeksi vihreää latvusta Ei näin pitkää tynkää Oksankaulus kuuluu runkoon Valitse hyvälaatuiset ja suorarunkoiset Väärin: Iso haavapinta ja rikottu oksankaulus M ik k o R ii k il ä W ik ip e d ia C o m m o n s x x x. ”Jos haluaa avata näkymää kotimetsään tai vaikka järvelle, karsimalla se onnistuu”, Heikki Kiuru toteaa. ”Muina vuodenaikoina kestää pystykarsia, kunhan työn tekee oikein.” Kun pystykarsimaan ryhtyy, kannattaa käsitellä kerralla ainakin 400– 500 runkoa hehtaarilta. Toinen vaikea aika on alkukesä, kun puut lähtevät kasvuun. Tammi toipuu nopeasti, ja paksunkin oksan päälle kehittyy suorasyistä puuta. Silloin kehittyy järkevänkokoinen erä oksatonta puuta myyntiin. Parista kolmesta rungosta ei erikseen kauppaa tehdä. Koska tammesta tulee järeärunkoinen, kannattaa vielä läpimitaltaan 20-senttisiä puita karsia. Tammesta laatupuuta ”Hitaasti jos sahaa, terä saattaa juuttua kiinni ja paksunnos vahingoittua. Pitkävartisella sahalla työ onnistuu jopa kahdeksan metrin korkeuteen. Puu hoitaa itsensä pihkalla. Ei kuitenkaan aina. Jos se voi huonosti, ei sitä voi mitenkään auttaa. Sitten puu jätetään muutamaksi vuodeksi kokonaan rauhaan tai siitä poistetaan vain yksittäisiä oksia. Lokakuusta vuodenvaihteeseen Kiuru kieltäisi koko puuhan, sillä silloin metsässä on viileää ja kos teaa. Kuori on löysää, jolloin se sahatessa repeää tavallista helpommin – ja avaa tien lahottajille. Lahottajat kuten nahakkasienet käyvät hanakasti jälsikerroksen kimppuun, jos karsimiskohta vaurioituu. Kukaan ei tiedä, mitä ostajat silloin haluavat ja mitä puusta maksetaan, mutta ei pystykarsinnasta haittaakaan liene. Kun puut ovat kasvaneet, karsitaan loput 5-6 metriin saakka. Täysin pensastuneita, mutkaisia ja monirunkoisia taimia leikataan muutaman sentin korkuisiksi. Kun tyven läpimitta on vain kolmisen senttiä, työkaluksi riittävät oksasakset. Kierrosten välissä kuluu seitsemisen vuotta. 15 METSÄLEHTI 5 • 2014 Kevättalvi on sopiva aika myös tammen pystykarsimiseen. Lahottajat uhkaavat Kevättalvi kovine hankineen on suosittu pystykarsinta-aika, mutta toki työtä voi tehdä muulloinkin. Lisäksi hidas sahaaminen käy voimille”, Kiuru toteaa. Kantoon kasvavista suorista vesoista paras jätetään kasvamaan. Osa jätetään silti karsimatta – varalta. Varttuneita tammitaimikkoja karsitaan oksasahalla vähän kerrallaan mutta usein. Sahauskohdan paranemista ei tarvitse tarkkailla eikä suoja-aineita lisätä. ”Jääpähän jotakin pelastettavaa sen jälkeen, kun hirvieläimet ovat hanganneet sarviaan leikattuihin puihin. Oksaisen männikön Kiuru karsisi kahdessa erässä, ensin parin kolmen metrin korkeuteen. Joka tapauksessa sen harrastaja saa liikuntaa raittiissa ilmassa. Lisäksi maisema pysyy hoidettuna
Väestön ja turismin kasvu levittää asutusta yhä uusille tropiikin rannoille. Kalaonni puolestaan on riippuvainen mangrovemetsistä. 16 METSÄLEHTI 5 • 2014 TIIA PUUKILA, teksti ANNA BACK, kuvat S uojavalli, turvapaikka, hiilinielu. Tuolloin hän perusti miehensä kanssa sukellusretkiä ja majoitusta tarjoavan yrityksen Bunaken saarelle Indonesiaan. Tropiikissa rantaviivan läheisyydessä kasvavaa mangrovea on pinta-alaltaan vähemmän kuin Suomessa metsiä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että mangrovemetsät ovat maailman hiilirikkaimpia alueita. useamman metrin syvyyteen veden alle maahan ja toimii valtaisana ankkurina tropiikin myrskyjä ja aaltoja vastaan. Sanat kuvaavat hyvin yhtä maailman uhanalaisimmista metsävyöhykkeistä, mangrovemetsää. Vasta hirmumyrskyt ja taifuunit tuovat mukanaan muistutuksen mangrovevyöhykkeen merkityksestä. 2. Jälkikäteen on arvioitu, että moni olisi säästynyt, jos mangrovemetsät olisivat olleet tallella”, Kanninen sanoo. Heistä monen elinkeino ja turvallisuus riippuvat siitä. ”Mangroveilla on ilmajuuria, joiden avulla ne ottavat ilmasta happea ja kuljettavat sitä juuristoonsa”, Kanninen kertoo. Kun tavalliset puut tarvitsevat ravinteiden ja vedenottoon happea, mangrovet ovat ratkaisseet asian toisin. Silti yhä useamman tilalla seisoo hotelli. Merkittävästä roolistaan huolimatta mangrovemetsien tilalle nousee kaupunkeja ja hotelleja. Niiden läpitunkematon juuristo tarjoaa kutemisja lisääntymispaikan kaloille ja katkaravuille sekä suojan poikasille. Toisilla puista ilmajuuret puolestaan kurottavat piikkimäisenä mattona kohti taivasta. Merikilpikonna on yleinen vieras. Juuristo ulottuu RANTOJEN KASVATIT Mangrovemetsät suojaavat tsunameilta ja sitovat valtaisat määrät hiiltä. ”Jos haluamme suojautua ilmastonmuutokselta, ensimmäiseksi tulisi suojella ne metsät, joihin on sitoutunut eniten hiiltä ja joiden hakkuista aiheutuvat suurimmat päästöt. ”Mangrovemetsät ovat luontainen missa kuoli yksin Indonesiassa yli satatuhatta ihmistä. Silti sen vaikutusalueella asuu Euroopan väestöä vastaava määrä ihmisiä. Osalla mangroveista runko haarautuu alaosastaan lukuisiksi juuriksi, jotka ovat kuin toinen oksisto. Ne sitovat hiiltä kolminkertaisen määrän hehtaarilla verrattuna Suomen metsiin. 3.Merietana ja sukeltaja.. ”Esimerkiksi vuoden 2004 tsunaMangrovemetsä estää rannan eroosiota ja pitää koralliriutat elinvoimaisina Bunakenin saarella. Lukuisten paikallisten leipä tulee ravustuksesta ja kalastuksesta. Elämää mangroven naapurissa Metsänhoitaja ja sukellusyrittäjä Mia Huopalainen on asunut mangrovemetsän vieressä vuodesta 2002. Bunakenin saarta ympäröivä kymmenen metrin levyinen metsäkaistale on lukuisien lintujen, lepakoiden, varaanien ja merikäärmeiden koti. 1. Ne kasvavat vuorovesien armoilla ja ovat evoluution kuluessa sopeutuneet suolaiseen veteen sekä hapettomiin oloihin. Koralliriutta kukoistaa. suojavalli hirmumyrskyjä, taifuuneja ja merenpinnan nousua vastaan. Niillä on myös suuri taloudellinen merkitys alueen ihmisille”, kertoo trooppisen metsänhoitotieteen professori Markku Kanninen Helsingin yliopistolta. Ilman mangrovemetsää moni kalastaja joutuu etsimään itselleen uuden ammatin. Hapettoman maan puut Tropiikin mangrovemetsät ovat puumaailman omituisuuksia. Mangrovemetsät ja suot täyttävät nämä kriteerit”, Kanninen sanoo. TROOPPISTEN Mangrovevyöhykkeen leveys riippuu siitä, kuinka loiva ranta on
Vedessä kasvava metsävyöhyke hiekkarannan ja meren välissä suojaa paitsi rakennuksia ja veneitä myös saarta ympäröiviä koralleja. 4. Laskuveden aika. Puiden rungot ja juuret tulevat pian näkyviin. Se pysäyttää veden mukana kantautuvat pienhiukkaset ja estää rantahiekkaa huuhtoutumasta koralliriutan päälle. ”Uskon, että mangrovemetsän ansiosta meidän edustallamme olevat korallit ja riutta on säilynyt puhtaana ja terveenä”, Huopalainen sanoo. Pehmytkoralliin on maastoutunut pieni rapu. ”Kun kokit perkaavat kalastajien tuomia kaloja vedessä, paikalla on heti joukko nälkäisiä mureenoita. Kartta: Mangrovemetsiä on ympäri maailmaa. Ilman mangrovea ei varmasti olisi näin eksoottisia perkuukavereita”, Huopalainen nauraa. Juuri saaren rantoja verhoavat mangrovemetsät tekivät Huopalaiseen vaikutuksen. Riutoille kulkeutunut ylimääräinen aines hankaloittaa valon pääsyä ja heikentää uuden korallin muodostumista. 5. Vuorovesi nostaa ja laskee meriveden pintaa useita metrejä vuorokaudessa. Hän on saanut puolustella metsien olemassa oloa monille hiekkarannasta ja avoimesta merinäköalasta haaveilevalle turistille. Mangroven juuristossa elää myös erikoisempi naapuri. 6. ”Jos haluamme suojautua ilmastonmuutokselta, ensimmäiseksi tulisi suojella mangrovemetsät.” Meriveden vaivaamalla rannalla kasvavan mangrovepuuston ilmajuuret ovat kuin fakiirin matto. Mureena odottaa lounastaan. Mangrovemetsän tiivis juuristo toimii siivilän tavoin. Vuokkokalan koti on polttavassa merivuokossa. Bunaken, Indonesia
18 METSÄLEHTI 5 • 2014 METSÄNOMISTAJA HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuvat U tajärvellä maaja metsätaloutta harjoittavan Pasi Haverisen hakkuutyömaa on tältä keväältä lopuillaan. Ne Haverinen on jo hankkinut – käytettynä tietysti – mutta ne vaativat vielä kunnostusta. Viime syksyn puunajossa tuli tilanteita, joissa kantavuus petti. Varsinainen ojitusalue oli jo harvennettu, ja hakattavana oli enää tienvarren reunametsiä. Metsätöihin pieni ja ketterä kaivinkone sopii Haverisen mukaan hyvin. Haverinen on urakoinut myös muiden metsissä ja pelloilla. Sen jälkeen sillä on kaivettu ojia sekä metsiin että tilan pelloille. Laite maksoi käytettynä noin puolet uuden hinnasta. Kun puuta kertyy tästäkin savotasta noin 600 kuutiometriä, isännän avuksi tarvitaan jo konevoimaa. ”Ketjuvarustuksella maapohjan pitää olla melko hyvin jäätynyt, jotta se kantaa kuormaa. Puunajoa varten Haverinen on ostanut 80-luvun lopulla valmistetun Valmet 828 -metsätraktorin. Pari viikkoa sitten Haverinen viimeisteli noin 15 hehtaarin kunnostusojitusalueen harvennussavottaa. Haverinen korjaa suurimman osan puistaan karsittuna rankana. Kaivinkoneen Haverinen osti uutena vuonna 2004. Teloilla kantavuus paranee”, hän perustelee. Turku Utajärvi. Lisäksi laajoilla ojitusalueilla on syntynyt tarpeellisia penkkateitä. Pienen koneen etu on, että sen perä on lyhyt ja kone sopii kääntymään ahtaammissakin paikoissa ympäri. Hakkuut Haverinen tekee kahdeksan tonnin painoisella Kobelco SK 70 SR -kaivurilla, jossa on hakkuupäänä Keto Forst. Pieni kaivinkone hakkuupäällä varustettuna sopii hyvin pienirunkoisen puun korjuuseen. Isompien kaivinkoneiden ohjaamon takaosa vaatii kääntyessä enemmän tilaa. Pyörissä on vain ketjuvarustus, mutta ojitusalueilla telat olisivat tarpeen. ”Omaan käyttöön tämä kone on sopiva, urakointityöhön pitäisi sitten olla jo vähän isompi ja tehokkaampi kone”, Haverinen sanoo. Siihenkin on pientä viritystä suunnitteilla. Jatkopuomilla lisää ulottuvuutta Haverinen on myös tyytyväinen muutama vuosi sitten hankkimaansa hakkuupäähän. Ne menevät kunnan energialaitokselle, joka tarvitsee vuosittain puuta Kaivurimoto hankintasavotalla Kun hankintasavotat ovat suuria, metsänomistajakin voi koneellistaa hakkuunsa. Hakkuupää on kiinni jatkopuomissa, jonka Haverinen on itse rakentanut, kaivinkoneen oma ulottuvuus kun ei ole kovin suuri. Metsäkoneiden siirtelyyn Haverinen käyttää lavetilla varustettua tilan maataloustraktoria. Pakkasjaksoja oli sen verran, että Haverinen sai talvisavotan puut kuitenkin tienvarteen. Puomin kaatopäineen voi tarvittaessa vaihtaa normaaliin kaivinkoneen kauhaan
Itse teosta tavattu vanha pariskunta vakuuttaa, että biojäte kyllä maatuu metsässä. Pykälä 14 säätää jokamiehenoikeuksista: ”Tämän luvun säännökset eivät koske maassa olevien kuivien risujen, maahan pudonneiden käpyjen tai pähkinöiden taikka luonnonvaraisten marjojen, sienten, kukkien tai, jäkälää ja sammalta lukuun ottamatta, muiden sellaisten luonnontuotteiden keräämistä toisen maalta.” Jokamiehenoikeutta ei toden totta ole valkovuokon juurakoiden kaivaminen säkkikaupalla toisten metsistä, erityisesti kun esiintymä on jäänne muutama tuhat vuotta sitten vallinneelta lämpökaudelta. ”Kun otan alueen työn alle, teen sinne yleensä ensimmäiseksi penkkatien.” Utajärveläinen Pasi Haverinen käyttää kaivinkonetta monenlaisiin metsätöihin. Ojitusalueita on myös paljon, kuten Utajärvellä yleensäkin. Siinä on mukana satakunta hehtaaria avosoita, josta osa on menossa suojeluun uuden soidensuojeluohjelman myötä. On edelleen yksityishenkilöitä ja pienyrittäjiä, jotka katsovat oikeudekseen kuljettaa metsiin kaikenlaista jätettä. luku käsittelee varkautta, kavallusta ja luvatonta käyttöä. Niiden korjuuseen oma kalusto on liian heiveröistä”, Haverinen kertoo. Tämän talven hakkuukohteella on ensi kesänä vuorossa ojien kaivaminen ja perkaus. Jos esimerkiksi vanhasta televisiosta laillinen eroon pääseminen edellyttää ajamista useita kymmeniä kilometrejä, ei ole ihme, että metsänomistaja löytääkin sen ikivanhasta tervahaudasta tai kaskipellon nauriskuopasta. Ei oikein mukavia vierailijoita metsässä. Vielä kolme vuotta sitten tilalla viljeltiin perunaa, mutta sittemmin pellot on laitettu lähes kokonaan viljalle. Keruuta koskeva jokamiehenoikeus määritellään Vierailuoikeuden pelisäännöt Maatuvaa puutarhajätettä löytyy keväisin ihmeen paljon metsäteiden varsilta. Toki kesällä aikaa kuluu edelleen maataloustöissäkin. Viimeisimmän käytettynä ostetun maastoauton moottori ja vaihdelaatikko joutuivat ensimmäiseksi isännän tarkkaan syyniin. Suurimman siivoustarpeen metsänomistajalle aiheuttaa poistettava tavara, joka mahtuu mukavasti henkilöauton pieneen peräkärryyn. Pystykauppojakin syntyy. Paikallinen Rokua-Paljakan metsänhoitoyhdistys huolehtii osaltaan siitä, että näin myös tapahtuu. Keskustelunavaus johtui siitä, että Suomen Luonnonsuojeluliiton paikallisjärjestöt – Kiuruveden Luonnonystävät ja Iisalmen Luonnon Ystäväin Seura – järjestivät linja-autolla yhteisen kevätretken valkovuokkoalueelle. Pörsänmäen valkovuokkoalue on muisto tuhansien vuosien takaiselta lämpökaudelta. Uudistushakkuiden siirtämisen syynä on ollut myös hirvitilanne. Suuri osa menee energiapuuksi tai hankintapuuna. PA L STA L L A henoikeus väärin ymmärtämisestä. Ja saattaahan se jopa lannoittaa metsää. ”Kun otan jonkin alueen työn alle, teen sinne yleensä ensimmäiseksi penkkatien, ellei tietä ole.” Hyvä tienpohja helpottaa kulkemista, ja talvisen hankintasavotan puiden metsäajomatka lyhenee, kun rekalla pääsee leimikon lähelle. ”Tukkileimikoita olen vähän yrittänyt säästää sopiviin ajankohtiin. Metsien hankinta on edelleen mielessä, mutta hyviä kasvatusmetsiä on harvoin myynnissä kohtuulliseen hintaan. Osanottajat olivat varustautuneet lapioin ja säkein, ja saalista tuli säkkikaupalla. Huonojen tapojen lisäksi asiaan vaikuttaa raha. Mitä huonommin kunnassa on järjestetty jätehuolto, sitä enemmän roskataan metsäteiden varsia. Jos kunta perii puutarhajätteen tuomisesta käsittelypaikalle maksun, metsänomistaja huomaa kyllä sen metsissään. Huollot ja korjaukset omana työnä Haveriselle koneiden kanssa puuhaaminen on myös harrastus. Rikoslain 28. Ehkä olisi syytä unohtaa lakikieli ja puhua vierailuoikeudesta. Tilakoko kasvanut Neljääkymmentä lähestyvästä Haverisesta tuli kotitilansa omistaja vuonna 1999 sukupolvenvaihdoksen jälkeen. ”Viimeisimmän tilan ostin 2011. Nyt hintataso on noussut sen verran, että uusien tilojen ostamista on harkittava tarkoin.” Puukauppoja Haverinen tekee vuosittain. noin 5 000 kiintokuutiometriä. ”Viljanviljely sopii hyvin Utajärvelle, koska meillä on oma hieno jalostuslaitos, Kinnusen Mylly”, Haverinen kertoo. Työtkään eivät pysähdy pitkäksi aikaa konerikon sattuessa. Muualla Ylä-Savossa valkovuokkoja ei ole, ja yhtenäisen valkovuokkoalueen raja kulkee satoja kilometrejä etelämpänä. Totta. Kun pinta-alaa on paljon, hankintahakkuut kannattaa keskittää oman työn kannalta kohtuullisen metsäajomatkan päähän. Nyt hirvien määrä on jonkin verran vähentynyt, joten mäntytaimikoitakin ehkä uskaltaisi taas perustaa. Rakentamista ja huoltamista varten löytyy oma konehalli maatilan yhteydessä. Jäljistä voi päätellä, että muovikasseissa luontoon jätetyt tavarat ovat perua iltaisilta kävelyretkiltä. Sittemmin hän on kartuttanut metsäomaisuutta tiloja ostamalla. Huoltotyöt voi ajoittaa sopivaan ajankohtaan, vaikkapa pakkaskeleille. Se, että tällaisia ylilyöntejä sattuu tavan takaa, saattaa johtua ruotsin kielestä johdetun termin jokamieV uosia sitten paikallislehdessä ja maakunnallisessa Savon Sanomissa keskusteltiin, onko sopivaa ja lainmukaista, että Iisalmen Pörsänmäen valkovuokkoalueen yksityismetsistä kaivellaan valkovuokon juurakoita vietäväksi kotipuutarhoihin ja ties minne. Haveriselle jää nykyään aikaa lähes pelkästään metsätöihin. Kokonaispinta-ala on nyt jo noin tuhat hehtaaria. Vierailuoikeus metsissä on vanhaa tapakulttuuria, ja kun ollaan vieraana toisen metsissä, sitä koskevat laissa määritellyt pelisäännöt ja hyvät tavat. Roskaamisen ongelma Lumen kadottua Etelä-Suomesta on metsäautoteiden varsilta paljastunut jokakeväinen riesa. Vuosikymmenien perinne saattaa kylässä olla, että metsän kuopat täytetään romulla. 19 METSÄLEHTI 5 • 2014 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Maatilan koneiden purku ja kasaus on tuttua puuhaa, mutta mieheltä sujuu autojen kunnostaminenkin. Mutta ihmeen hitaasti orapihlaja-aidan jäänteet katoavat luontoon. Savon Sanomissa käydyssä keskustelussa Iisalmen Luonnon Ystävien puheenjohtaja ei nähnyt teossa mitään moittimista: kyseessä oli muka jokamiehenoikeus. Kemerasuunnitelmat on laatinut metsänhoitoyhdistys. Hankalimmat talvikohteet voi myydä pystykaupalla.. Kun koneiden huolto ja niiden korjaaminenkin sujuvat, syntyy selkeää säästöä. ehkä yllättävästi rikoslaissa toteamalla, mikä ei kuitenkaan ole rikos
Järjestelmällinen metsänhoito tuli Paavo Yli-Vakkurille tutuksi jo lapsuudenkodissa, koska isä Oskari harjoitti tilallaan metsätaloutta Metsänhoitoyhdistys Tapion ohjeita noudattaen. Yli-Vakkurin aloitteesta lainvalvontaa yhtenäistettiin ja . Kotiin Yli-Vakkuri pääsi erinäisten vaiheiden jälkeen vasta vuonna 1944. TIEDEMIES JA KAUNOSIELU Paavo Yli-Vakkurin vuosisata on merkittävä osa suomalaisen metsänhoidon historiaa. Taitavana tiedemiehenä ja opettajana hän on vaikuttanut vahvasti tapaan, jolla Suomen metsiä on hoidettu sotien jälkeiseltä ajalta tähän päivään. Professori Olli Heikinheimo ja dosentti Erkki K. Yliopisto rakensi samaan aikaan Metsätaloa, ja nuori assistentti joutui varustamaan metsänhoitotieteen laitosta hyvin itsenäisesti. Onnistuipa Paavo Yli-Vakkuri saamaan myös sattumoisin samaan aikaan Suomen vierailulla olleen Yhdysvaltain entisen presidentin rouvan Eleanor Rooseveltin talkoisiin mukaan. Tarkoituksena oli saada kaikki metsää omistavat perheet yhdeksi päiväksi metsäänsä hoitotöihin. Tulokset puhuvat puolestaan: sekä metsien puuvarasto että vuotuinen kasvu ovat kaksinkertaistuneet. Tuleva professori syntyi Yli-Vakkurin talossa Kauhajoen pitäjässä 23. Suojeluluskuntalaisena hänet kuitenkin komennettin palvelukseen. Elokuussa 1941 Yli-Vakkuri joutui venäläisten vangiksi hänen moottoripyörälähettinsä ajettua vahingossa linjasta läpi. L u st o / E . Metsänhoidon uudistaja Suomen metsätalouden historian merkittävin päätös on ollut siirtyminen harsintametsätaloudesta metsikkötalouteen. Paavo Yli-Vakkuri (vasemmalla) ja Erkki Länsimies Hyytiälän metsäaseman opiskelijoina kaivamassa ojaa vuonna 1936. Tiedemies ja kaunosielu Sotien jälkeisenä aikana ekologian tutkijoiden kaarti Suomessa kasvoi valtavasti. Metsänjalostussäätiö oli perustettu 1940-luvun lopulla ja siellä oli selvitetty, paljonko Suomessa tarvitaan metsäpuiden siementä ja paljonko siemenviljelyksiä pitää perustaa. 20 METSÄLEHTI 5 • 2014 LIISA SAARENMAA M etsänhoitotieteen emeritusprofessori Paavo Yli-Vakkuri täyttää ensi viikolla sata vuotta. Valmistuttuaan metsänhoitajaksi Paavo Yli-Vakkuri hakeutui metsänhoitotieteen assistentiksi. maaliskuuta 1914. rmojen vuorineuvokset saatiin uskomaan hyvään metsänhoitoon, minkä johdosta yksityismetsälain vastaiset hakkuut vähenivät dramaattisesti. Äiti Albertina Yli-Vakkuri puolestaan hoiti innokkaasti puutarhurin suunnittelemaan puutarhaa, joka perustettiin saman vuonna kuin Paavo syntyi. Kirjoittaja on Paavo Yli-Vakkurin oppilas. Metsähallituksen ylijohtaja Lappi-Seppälä kauhistui ehdotusta eikä olisi halunnut viedä sitä eteenpäin, mutta Yli-Vakkuri sanoi, että annetaan valtiovarainministeriön ratkaista asia ja esitetty summa saatiinkin pennilleen. Paavo Yli-Vakkuri kuvattuna vuonna 1994. Kirjoitus perustuu vuonna 1994 tehtyyn haastatteluun. Vapauduttuaan asepalveluksesta helmikuussa 1945 hän palasi metsänhoidon assistentiksi ja löysi viisi vuotta aikaisemmin työhuoneensa kappiin jättämänsä aineistonsa hiukan nurkasta kärähtäneenä. Kalela olivat kehittäneet uusia metsänhoitomenetelmiä, ja he olivat kuvanneet metsikkötalouden periaatteet oppikirjoissaan. Syksyllä 1935 hän ilmoittautui Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan metsätieteitä. Hän kävi opettamassa metsänhoidonneuvojille metsien käsittelyä, leimausta ja lainvalvontaa. Paavo Yli-Vakkurin tehtäväksi jäi saada kentän väki toimimaan uudella tavalla. Paavo-Ylivakkuri oli mukana perustamassa myös siemenviljelysohjelmaa. Paavo Yli-Vakkurilla oli siinä merkittävä rooli ensin Keskusmetsäseura Tapion koulutusja valistustoimiston päällikkönä ja myöhemmin Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen professorina. Ansio tästä kuuluu paljolti Paavo Yli-Vakkurille, joka heti tutkijauransa alussa kiinnostui ekologiasta ja myöhemmin erityisesti ekofysiologiasta, minkä seurauksena metsänhoitotieteen – myöhemmin metsäekologian – laitokselle syntyi niin kutsuttu ”koppilaisryhmä”. Ryhmässä syntyi paljon metsätieteellisiä väitöskirjoja ja sen piiristä saatiin useita yliopiston professoreita, kuten Pertti Hari, Markku Kanninen, Pekka Kauppi, Seppo Kellomäki, Olavi Luukkanen, Annikki Mäkelä-Carter, Eero Nikinmaa ja Paavo Pelkonen. L ä n si m ie h e n a rk is to L ii sa S a a re n m a a n a lb u m i. Metsämarssiin osallistui 480 000 ihmistä presidentti Paasikivi heidän joukossaan – ja metsää hoidettiin yhden viikon aikana noin 60 000 hehtaarin alalla. Metsistä tulee pitää hyvää huolta, jotta ne kestävästi tyydyttäisivät aineellisia ja henkisiä tarpeitamme. Yli-Vakkurin kiinnostus kohdistui myös ympäristönsuojeluun, ja hänen aloitteestaan alan professuuri perustettiin 1970-luvulla maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan. Paavo Yli-Vakkuri on myös kaunosielu, jolle luonnon estetiikka, musiikki ja kirjallisuus ovat olleet koko pitkän elämän tärkeitä innoituksen lähteitä, kuten hän omin sanoin on todennut: Suomalaisen ajatuksissa metsään on sisältynyt aina henkisiä arvoja, siellä olivat muinoin uhripaikat ja karsikkopuut, metsän tunnelmista kirpoaa vieläkin runo, syntyy taulu, valokuva, hyvä mieli. Paavo-Ylivakkuri oli mukana tekemässä laskelmia ja laatimassa niiden pohjalta budjettia, joka nousi huimaksi. Ylioppilaaksi Paavo Yli-Vakkuri tuli vuonna 1934. Metsänhoitotöiden vauhdittamiseksi Keskusmetsäseura Tapio järjesti kesällä 1950 metsämarssin, jonka käytännön järjestelyt ja johtaminen olivat Paavo Yli-Vakkurin vastuulla. Paavo-Ylivakkurilla oli asepalveluksesta lykkäystä opintojen takia, kun sota alkoi. Sotien jälkeen Suomen metsät olivat huonossa kunnossa tekemättömien metsänhoitöiden ja epämääräisten hakkuiden jäljilta