MAALISkuuTA 2012 • Nro 5 • www.Metsalehti.fi Mikko Roppo on hoitanut yli sata hehtaaria metsää. Metsäalan ajankohtaislehti • TORSTAINA 15. Sivut 18–19 Ajankohtaista: Metsähallitus myy maata ›› sivu 3 Puukauppa: Uutta tietoa klapeista ›› sivu 12 Kokeiltua: Heittosahalla konkelon kimppuun ›› sivu 21 Lukijoilta: Kolumnisti saa palautetta ›› sivu 25 Metsä pitää arvonsa Ti ia Pu uk ila
Sen sijaan kulut ovat kasvaneet. Tapio saa mahdollisuuden uudistua yritykseksi. Sivu 6 Metsäväki tapaa Saksassa ja Jämsässä Sivu 7 Harvennuksille uusi hakkuukone Sivu 8 Yksityismetsien tuottavuus kasvoi Sivut 10–11 METSÄSTÄ Montako kertaa taimikko perataan. Sivut 4–5 Petua ei ole vielä haudattu Energiapuun tukiepäselvyyksiin ei ole luvassa pikaista ratkaisua. Mikäli uusiutuvan energiankäyttötavoitteisiin mielitään päästä, energiapuumarkkinat pitää saada vakiintumaan.” koneyrittäjien liiton toimitusjohtaja Matti Peltola vaatii liiton tiedotteessa. Mikko häYRYnen AJANkOHTAISTA Tahto ratkaisee puurakentamisessa Espooseen valmistuva Suomen luontokeskus Haltia on Timo Kukon voimannäyte. Sivu 26 Tappaja putoaa palmun latvasta Sivu 30. Sekin on hyvin todennäköistä, että puumarkkinoiden ja sitä myöten myös kannattavuuden jyrkät vaihtelut jatkuvat. 2 METSÄLEHTI 5 • 2012 NÄKÖKULMA METSÄPILA SITAATTI TÄSSÄ NuMEROSSA M etsäntutkimuslaitoksen ennakkotiedot yksityismetsien liiketuloksesta osoittavat pientä nousua viime vuodelta. 020 772 9123 aD: Tuomas Karppinen (sij.) p. Myös puuntuottamisen, varsinkin taimikonhoidon, kustannukset ovat nousseet. Niiden perusteella näkee selvästi, että pienestä noususta huolimatta tulos on yhä vaatimaton. Myös puun hinta on jäänyt aiempaan verrattuna alemmalle tasolle. Uudistamisen vakuustalletuksen poistaminen oli ensimmäinen isompi valvontaja edistämiskoneiston purkutoimi. Lyhyellä aikavälillä ei ole näkyvissä nopeaa parannusta metsätalouden kannattavuuteen. Vuosien välisten erojen ja muutoksen suunnan kuvaamiseen keskiarvoluvut sopivat hyvin. 020 772 9143 toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 020 772 9122 toimitussihteeri: Eero Sala p. Keskiarvo kuvaa kuitenkin huonosti metsätalouden kannattavuutta, sillä tuloksen vaihteluväli on iso. Epäselvä suhdannetilanne jarruttaa yhä metsätuotteiden kysyntää, ja metsäteollisuuden rakennemuutos lisää epävarmuutta. Kehysriihessä on välttämätöntä siirtää pienpuun energiatukeen tälle vuodelle jo varatut määrärahat käytettäväksi kemera-tukiin, ennen kaikkea haketustukeen ja energiapuun korjuuseen. Professori Eljas Pohtila ei innostu Tapion yhtiöittämisestä. Varmalta näyttää ainoastaan energiapuun kysynnän kasvu. Katelaskelmassa eniten painavat puun vähäiset myyntimäärät. Metsäsektorin erityisasemaa on pönkitetty monilla omintakeisilla ratkaisuilla, mutta erityistoimia on vaikea perustella tilanteessa, jossa hakkuumahdollisuudet kasvavat ja puunkäyttö junnaa paikallaan. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Tilakohtaiseen kannattavuuteen vaikuttaa erittäin paljon metsän sijainti mutta myös metsänomistajan aktiivisuus. Viime vuonna tulos nousi jo 96 euroon hehtaarilta. Aika näyttää, pystyykö Suomen metsäkeskus tarjoamaan edistämistyötä tuhatlukuiselle henkilöstölleen. Metsänhoitomaksun poistaminen tuskin jää viimeiseksi. Pienpuun energiatuki on pysähtynyt EU-komissioon ja koko kemera-järjestelmä on hyvin suomalainen kehitelmä. Kun hoitaa ja harventaa ajoissa sekä seuraa valppaasti markkinoita, hehtaarin saa tuottamaan huomattavasti keskiarvoa paremmin. Sivut 14–15 Lohiateria valmistuu hitaasti kiiruhtamalla Sivut 16–17 Vakuutusturva kuntoon Melassa Sivu 20 Metsätalouden tulos kohenee hitaasti PÄÄkIRJOITuS 15.3.2012 ELIISA kALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Majava lisää luonnon monimuotoisuutta Sivut 22–23 PILkkEITÄ Mikä on Tapion tuleva kohtalo. Puun myyntituloista maksettiin vuonna 1995 veroa 25 prosenttia, nyt prosentti on jo 30. 020 772 9136 Postiosoite: Soidinkuja 4 C, 00700, Hki julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Riittävästi edistetty Metsänhoitomaksua, jota on voinut luonnehtia Sinuhen sanoin niin on aina ollut ja niin on aina oleva , ollaan poistamassa. 020 772 9128 asiakaspalvelu: p. Kun tuoreessa muistissa on parin vuoden takainen pohjanoteeraus, lukemat näyttävät jopa hyviltä. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan viime vuonna puusta maksetut reaaliset kantohinnat olivat keskimäärin 12 prosenttia vuoden 1998 tason alapuolella. Metsäntutkimuslaitoksen kokeessa selvisi, että kannonnostoalan kuusitaimikko on perattava alle kaksimetrisenä. Nopeisiin käänteisiin sopeutumisessa auttaa kokeneen metsänomistajan neuvo: puun hintoja on hyvä seurata, mutta ensiharvennukset kannattaa hoitaa ajallaan, olipa hinta hyvä tai huono. Vuonna 2009 puukauppa pysähtyi lähes kokonaan ja hehtaaria kohti laskettu liiketulos romahti 55 euroon
UPM tekee tilakauppaa Bonvesta-merkin alla. Puhdasta metsätalousmaata hankitaan vain 1,6 miljoonalla eurolla. Myyntimäärät ovat marginaalisia koko metsänomistukseen nähden.” Oikarinen myöntää, että Etelä-Suomessa maankäytön paineet ovat moninaiset, mutta myynnit eivät painotu etelään sen vuoksi, että metsätalouden harjoittaminen olisi mennyt hankalaksi. Toimitusjohtaja Arto Huurinaisen mukaan kysyntää on ollut hyvin, sillä viime vuonna myyntiin laitetut kohteet on myyty 70–80-prosenttisesti. Tämän vuoden vaatimus on nostettu 110 miljoonaan euroon, kun viime vuodesta tilitettiin valtion kassaan 96 miljoonaa euroa. Metsähallitus ei luovu tutkimuksen tai puolustusvoimien käytössä olevista alueista, kansallispuistoista ja muista suojelualueista eikä saamelaisalueilla olevista maistaan. Metsätalouden harjoittamiseen ne ovat tavaraa, jota ei juuri muuten ole markkinoilla, ja ainakin näiden kysyntä on hyvä.” Pääosin Stora Enson ja eläkevakuuttajien omistama Tornator myy metsätiloja lähinnä itäisestä Pohjois-Suomesta. ”Tilat ovat hyvin hoidettuja, kehitysluokkajakauma kohdallaan ja runkoluvut kunnossa. ”Monessa tapauksessa rajoitteet alkavat vasta sitten kun metsätalousmaata aletaan kaavoittaa muuhun käyttöön.” Myyntilinja saanee jatkoa Metsähallituksen tämän vuoden maanostoista valtaosa menee puolustusvoimien käyttöön. ”Kyse on kiinteistörakenteen kehittämisestä. ”Tuloutusvaateen vuoksi investointeja pienennetään ja myyntejä lisätään.” Maanmyyntilinja saanee jatkoa, sillä ensi vuonna tuloutusvaade valtion kassaan nousee vielä yli kymmenen miljoonaa euroa. Tiloja on kaupan alueilla, jotka ovat kaukana konsernin nykyisistä tehtaista, eli etenkin Pohjois-Karjalassa, PohjoisSavossa, Kainuussa ja PohjoisPohjanmaalla. Pääsääntöisesti kohteet pyritään myymään tarjousten perusteella, mutta internetin Laatumaa-kauppapaikalle tulee myyntiin myös hinnoiteltuja palstoja. Maanmyyntitulot tarvitaan valtion tuottovaateen täyttämiseen. Valtaosa kohteista on alle kymmenen hehtaarin pikkupalstoja, mutta mukana on myös isompia, Metsähallituksen kannalta irrallisia kohteita. Pieniä palstoja tarjousten perusteella Kaikkiaan Metsähallitus pyrkii tänä vuonna myymään 4?000– 5?000 hehtaaria. Itä-Suomessa kohteita on myynnissä etenkin Pielisen ympäristössä, LänsiSuomessa Kivijärven ja Parkanon seuduilla. Aivan eteläisessä Suomessa Metsähallituksen maat ovat kartalla kuin maaliroiskeita, joten ”pientä silppua on tarjolla vähän joka puolella”. isot omistajat myyntilaidalla lee metsätalousmaan ja puolet jalostetun maan myynnistä. Metsähallituksen maakauppoja hoitavan Laatumaa-yksikön johtaja Aimo Oikarinen sanoo, että myynnit painottuvat Etelä-Suomeen, missä Metsähallituksella on runsaasti pieniä hajapalstoja ja missä myös metsämaasta saa parhaimman hinnan. Murunen koko metsäomaisuudesta Oikarisen mukaan Metsähallitus ei kuitenkaan aio vetäytyä kokonaan tukkoisesta Etelä-Suomesta. Metsähallitus on myymässä useita tuhansia hehtaareja lähinnä oulun läänin eteläpuolisia pikkuja hajapalstoja, aimo oikarinen sanoo.. Aiem min valtio on ostanut maata enemmän kuin on myynyt, mutta tänä vuonna tavoitteena on, että maakaupoista tulee 25 miljoonaa ja maiden ostoon menee viisi miljoonaa euroa. AJANKOHTAISTA 3 METSÄLEHTI 5 • 2012 Ensimmäistä kertaa Metsähallitus myy metsätalousmaata enemmän kuin ostaa. ”Lisäsimme tarjontaa viime vuonna, ja tiloja tuodaan myyntiin sitä mukaa kun saadaan valmisteltua”, maankäyttöja kiinteistöjohtaja Jorma Saarimaa sanoo. Tällä hetkellä myynnissä on yli sata metsätilaa. Puunmyyntitulot eivät yksin riitä tuottovaateen täyttämiseen. Osa kohteista on isojen taajamien lähellä, jolloin ne todennäköisesti päätyvät muuhun kuin metsätalouskäyttöön. Metsätaloudesta voitaisiin puristaa lisätuottoa luontoarvoista tinkimällä, mutta ainakaan vielä valtion maiden metsänhoitoa ei ole linjattu uudestaan. Metsähallitukselle Etelä-Suomi tarkoittaa Oulun läänin eteläpuolista Suomea. Mikko häYRYnen, teksti janne UlVinen, kuva V altion koventuneet tuottovaatimukset ovat saaneet Metsähallituksen hakemaan tuottoa myös metsätalousmaan myymisestä. ”Mutta palstojen hinnoittelu etukäteen on hirveä työ.” Myyntitavoitteesta puolet tuMetsähallitus pani maata myyntiin Myös maan toiseksi ja kolmanneksi suurimmat maanomistajat UPM ja Tornator ovat myyntikannalla
Tuontipuusta reilut 60 prosenttia oli peräisin Venäjältä. Suomen riistakeskuksen mukaan pienten hirvieläinten kannat ovat pienentyneet voimakkaasti paksulumisten talvien ja ilveskannan kasvun vuoksi. Se on yhdeksän prosenttia vähemmän kuin edellisvuodesta. Puuntuonti hyytyi Puun tuonti väheni viime vuonna. Pystykaupoilta puuta kertyi vajaat kolme miljoonaa kuutiota, siinä pudotusta oli reilut 10 prosenttia. haltiasta tulee suomen ensimmäinen puuelementeistä pystytetty julkinen rakennus. 4 METSÄLEHTI 5 • 2012 LYHYESTI Bioöljyä Joensuusta Fortum rakentaa bioöljylaitoksen Joensuun sähkön ja lämmöntuotantolaitoksen yhteyteen. Laitos tuottaa sähkön ja kaukolämmön lisäksi tulevaisuudessa 50?000 tonnia bioöljyä vuosittain. Tuonti hidastui lähinnä syksyn aikana. Sen sijaan hankintakaupoilta puuta tuli muutaman prosentin vuodentakaista enemmän. Siellä hakkuumäärä oli 3,6 miljoonaa kuutiota, mikä on lähes 10 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammikuussa. Peurasaalis kutistui Suomessa kaadettiin päättyneellä metsästyskaudella 21?600 valkohäntäpeuraa. Tuotanto lisää Joensuun voimalaitoksen energiapuun käyttöä merkittävästi, nykyinen 300?000 kuution vuotuinen käyttö lähes kaksinkertaistuu. Hakkuut vähenivät yksityismetsissä Hakkuutahti hidastui hieman tammikuussa. Saalis pieneni edellisvuodesta lähes neljällätuhannella eläimellä. Siksi niiden myrskynsietokyvyn kohentaminen olisi tärkeätä, se kuitenkin edellyttää johtoalueen reunalla olevien vierimetsien hoitoa. Kuusipeuroja saatiin saaliiksi 77 ja metsäpeuroja 36 yksilöä. ”täällä luonto näyttelyyn syntyy oikea tunnelma”, timo kukko iloitsee.. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan tuontimäärä jäi vajaaseen 11 miljoonaan kuutioon, mikä on 11 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Vierimetsien hoito ei etene Suurin osa sähköverkon ilmajohdoista tulee Energiateollisuuden mukaan kulkemaan vielä pitkään metsissä. Yhtiöiden ja valtion metsissä hakkuumäärä nousi miljoonaan kuutioon. Puutavaralajeista eniten tuotiin haketta, liki neljä miljoonaa kuutiota. Korjuu väheni etenkin yksityismetsissä. Valkohäntä-, metsäja kuusipeuran metsästys päättyi tammikuussa. ”Tavoitteemme on, että tähän saataisiin toimiva ratkaisu vapaaehtoisten ja sopimuspohjaisten toimenpiteiden pohjalta”, Energiateollisuuden sähköverkkojohtaja Kenneth Hänninen totesi. Bioöljyn raaka-aineena käytetään metsähaketta sekä muuta puubiomassaa. Toiseksi eniten tuotiin koivukuitua, runsaat kolme miljoonaa kuutiota, mikä on lähes viidenneksen vähemmän kuin edellisvuonna. Metsäpeuraa lukuun ottamatta myös muiden pienten hirvieläinten saalismäärät pienenivät. Verkkoyhtiöt ja metsänomistajajärjestöt antoivat viime syksynä yhteisen suosituksen vierimetsien hoidosta. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan hakkuumäärä jäi 4,7 miljoonaan kuutioon, mikä on prosentin vähemmän kuin vuotta aiemmin. Se on liki 50 prosenttia enemmän kuin viime vuoden tammikuussa. Se ei ole johtanut toivottuihin tuloksiin
Ei ole väliä, kuka tavaran toimittaa, sillä osat sopivat automaattisesti yhteen. Poikkeuksista päättää aina paikallinen viranomainen, joten yllätyksiä voi tulla. Tavoitteet ovat yhteiset: sektorin elinkeinojen kilpailukyky. Elementit voidaan valmistaa niin suuriksi kuin kuljetusmääräykset sallivat. Espoon Nuuksioon nousevan Suomen luontokeskus Haltian seinät alkavat muotoutua. › Metsänhoitaja, Metsähallituksen tytäryhtiön Nuuksiokeskus Oy:n toimitusjohtaja. M etsät eivät kuulu Euroopan yhteisön perustamissopimukseen, eikä EU:ssa ole yhteistä metsäpolitiikkaa. Betonituotteilla ne on – tietyt moduulimitat ja elementtien paksuudet. Ei esimerkiksi betonille, lasille tai teräkselle, saati öljylle. Kansainvälissä metsäedunvalvonnassa kotimainen yhteistyö valtiovallan, metsäomistajien, teollisuuden, yrittäjien ja työntekijöiden välillä sujuu mallikkaasti. Timo Kukko on vanha konkari julkisten näyttelytilojen rakennuttajana. Timo kukko › Syntynyt 1966 Ylistarossa. Työ on hidasta, kallista ja välillä turhauttavaakin, mutta täysin välttämätöntä. ”Ei puu ole sen vaikeampi kuin muutkaan materiaalit.”. Sisukas löytää ratkaisut Jos kaikki olisivat yhtä sinnikkäitä kuin Espooseen luontokeskusta rakennuttava Timo Kukko, johan nousisi Suomeen julkisia puurakennuksia. Jos sitä ei tehtäisi, on riski, että metsäelinkeino olisi pian entinen elinkeino. Käytännössä rakennus pitää suunnitella toiseen kertaan. Tilaa tulee noin 3?300 neliötä. Kollegat Itävallassa olivat laskeneet, että EU:ssa on kuitenkin yli 400 lakia tai lainsäätämisohjetta, jotka koskevat suoraan metsiä ja metsätaloutta. Meillä on jo tiukka metsälainsäädäntö ja sertifiointijärjestelmät. Rakentajan käsiä pilkuttavat työn jäljet: saha on rouhaissut muutaman röpelöisen viillon, joista tuorein on hyvää vauhtia paranemassa. Niin oli käydä Haltiallekin. 5 METSÄLEHTI 5 • 2012 JuHA HAkkARAINEN KOLUMNI Kirjoittaja on MTK:n metsäjohtaja. ”Osa arvonlisäyksestä tulee siis Suomeen. Levyt viimeistellään Pälkäneellä. Rakennuttaja ei lasilevyä halunnut, joten seinät piti piirtää uusiksi. Piti löytää edullisempi ratkaisu, mutta mistä. Kun tämä asia on saatu kuntoon, EU:ssa sorvataan täyttä päätä lainsäädäntöä biomassan kestävyyskriteereille. Arvostaa elämyksiä, joita hyvä näyttely tarjoaa. Haltia poikkeaa Kukon muista taloista, sillä kellarikerrosta lukuun ottamatta se tehdään kokonaan puusta. Hetki on erityisen tärkeä Nuuksiokeskus Oy:n toimitusjohtajalle Timo Kukolle, joka on työstänyt Haltiaa jo neljä vuotta. ”Viranomaiset ja valmistava teollisuus pitää saada jo suunnitteluvaiheessa samaan pöytään. Kiitos tiukan edunvalvontatyön, todistamiseen riittää metsälain mukainen toiminta, mutta tämä lopputulos ei ollut mikään itsestäänselvyys. Kypäräpäiset miehet ottavat sen vastaan ja ryhtyvät asennustöihin. ”Mutta jos arkkitehti sanoo, että tähän tarvitaan seitsemän senttimetrin puulevy, yksikään firma ei sitä välttämättä tee”, Kukko kertoo. Entinen strategia ei ole toiminut niin kuin olisi ollut suotavaa. Haltiasta tulee Suomen luontoa elämyksellisesti esittelevä näyttelyja tapahtumakeskus, joka avataan keväällä 2013. Tässä esimerkki. Tavoite on, että kun seuraavia 400:aa lainsäädäntöohjetta rustataan, toiminnan pitää olla koordinoitua ja metsien rooli selvä. Sisäverhouksia ja paljon käsityötä vaatinut suunnitelma olisi romuttanut kustannusarvion. Kilpailutuksen jälkeen puusta rakentava joutuu tyytymään niihin mittoihin, joita sattuu olemaan tarjolla. Tikkuja ristiin vai kapuloita rattaisiin. Osa puutavarasta tulee omasta metsästä. Suunnitelmalle sanotaan joko kyllä tai ei, tehkää uusi. Ansioluettelosta löytyy myös pienempiä rakennusprojekteja. ”Välissä ei ole mitään suuria rakennuksia varten. ”Ei puu sen vaikeampi ole kuin mikä tahansa materiaali. Suunnittelua saattavat hankaloittaa myös paloturvallisuuteen liittyvät määräykset. Silloin vältytään turhalta työtä.” Tahto ratkaisee Timo Kukko on sitä mieltä, että puisia kirjastoja, päiväkoteja ja näyttelyhalleja nousee kyllä, jos on tahtoa. Toivottavasti Haltian esimerkki herättää kysyntää niin, että elementtien valmistaminen kannattaa aloittaa täälläkin.” Standardeja puutuotteille Puutuotteiden kilpailua vaikkapa betonin kanssa vaikeuttaa standardien puute. EU:ssa on kyllä metsästrategia ja metsätoimintaohjelma, joita ollaan paraikaa uusimassa. Sen seurauksena meillä on valtava määrä ohjelmia, ohjeita ja lakeja, jotka ovat jopa keskenään ristiriidassa. Samaa aikaan komissiosta kuitenkin tipahtelee tasaisesti lakialoitteita, jotka hankaloittavat metsien kestävää käyttöä. Hän ei malta jättää puuta edes vapaa-aikanaan vaan on rakentamassa Inariin karjalaistyylistä hirsihuvilaa. Rakennuttajan halu ratkaisee. Kuitenkin ensi vuonna tulee voimaan EU:n puutavara-asetus, joka kieltää laittomat hakkuut. Miksi. Kun perinteisesti edunvalvonta on risujen jakamista, tässä on ruusujen paikka. Ennen Haltiaa hän oli teettämässä museokeskus Siidaa Inariin sekä Suomen Metsämuseo Luston lisärakennusta Punkaharjulle. Kukko ymmärtää, että viranomaisella on valtava vastuu, mutta hän toivoo yhteistyötä. Isoja elementtejä tarvitaan ”Puinen, julkinen rakennus tulee helposti liian kalliiksi, jos se joudutaan tekemään pitkästä tavarasta”, Kukko toteaa. Joissakin kohdissa betoni silti toimii puuta paremmin, ja silloin kannattaa käyttää sitä.” Kukko pitää puusta, sillä se on ekologista ja tuo näyttelytilaan aivan omanlaisensa, intiimin tunnelman. Pientaloelementtejä on kyllä tarjolla, mutta kymmenen metriä korkean puuelementin valmistajaa ei Suomesta löytynyt. Ne valittiin. Nyt pintamateriaaliksi kaavaillaan natriumsilikaatilla kyllästettyä puuta. Metsät ja puu ovat tärkeitä talouskasvulle, maaseudun kehittämiselle, uusiutuvan energian tavoitteille ja hiilensidonnalle. Kun toisessa päässä ovat puu ja saha, toisessa onkin jo urakoitsija. Koko EU:ssa ollaan menossa biotalouteen ja uusiutuvien luonnonvarojen – kuten puu – varaan lasketaan paljon. Palomääräysten perusteella Haltian ulkoseinät olisi pitänyt kattaa yli kolmen metrin korkuisella lasilevyllä, jotta niiden sytyttäminen olisi vaikeaa. Haltiaa varten järjestettiin kilpailullinen neuvottelumenettely, jossa selvisi, että Stora Enso valmistaa Itävallassa ristiin laminoituja CLT-kuusipuuelementtejä. › Harrastaa luontoa, retkeilyä ja rakentamista. Tarvitaan välijalostavaa teollisuutta”, Kukko vaatii. › Opiskellut myös museoalaa ja kehittänyt sitä esimerkiksi Luston johtajana. › Perheessä vaimo ja kolme lasta. Ongelmiin löytyy aina ratkaisu. Siis ensi vuodesta alkaen jokaisen metsäomistajan pitää todistaa, että omasta metsästä hakattu puu ei ole laitonta. Julkisen rakennuttajan on helppo kilpailuttaa valmistajia. Ja meillä siis ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa. Vaikuttaminen Brysselissä on täysin välttämätöntä. Yhteistä metsäpolitiikkaa ei todellakaan kaivata, mutta toivottavasti seuraavasta metsästrategiasta saadaan aito strategia, joka tarkastelee metsiä mahdollisuutena. hanna lehto-isokoski, teksti MaURi Ratilainen, kuva T yömaanosturi siirtää paikoilleen ensimmäistä, mustaan muoviin verhottua elementtiä. Talon rakenteiksi suunniteltiin puupilaripalkkeja, jotka kilpailutettiin. Näinhän se virallinen liturgia menee. › Asuu Hämeenlinnassa. ”On hienoa nähdä, miten ne konkretisoituvat taloksi”, Kukko iloitsee. Julkiset rakentajat eivät Suomessa puuta juuri käytä kuin pintamateriaalina, vaikka esimerkiksi Itävallassa siitä rakennetaan sujuvasti. Siis puulle, ainoalle taatusti uusiutuvalle raaka-aineelle väännetään laillisesti sitovia kestävyyskriteereitä. Takana on lukemattomia neuvotteluissa, palavereissa ja työpöydän ääressä vietettyjä työtunteja. Ne komis sion pääosastot, joilla on ollut eniten intohimoja metsiin liittyen ja valtaa, ovat jyllänneet. Tosin tähtien asento, tai siis komission virkamiesten asenteet, eivät ole tälle vielä kovin suotuisat. Ovet ja ikkunat jyrsitään kohdilleen, ja pinta kelpaa sisäseinäksi ilman verhousta
Jos käyttöä ei ole ensi talvelle, niin annetaan olla pystyssä.” Myyjä saa tilinsä kun tavara on tienvarressa. M ik ko R iik ilä. Turvetta polttoon puun sijasta EPM Metsä aloitti viime vuonna puunhankinnan sekä Myllyahon sahalle Alajärvelle että Vaasan ja Seinäjoen voimaloille. Jos tukea ei ole niin kantohinnat lähenevät nollaa, ja silloin ei kauppa käy.” Päätehakkuiden mukana tuleva energiapuu ei riitä voimaloiden tarpeisiin. Ajatushan oli, että loppuvuosi toimitaan petun mukaan, johon on varattu 17 miljoonaa euroa. Rahat ovat kuitenkin vähissä. Tilanteen epäselvyys saattaa heikentää energiapuun tarjontaa ja johtaa turpeen polton kasvuun. Varastoon ei kannata tehdä tavaraa, jota ei varmuudella saada myytyä eteenpäin. L&T Biowatti Oy:n PohjoisSuomen liiketoiminta-alueen johtaja Juha Fränti toteaa syksyn olleen poikkeuksellisen lämmin jouluun saakka, joten tänä talvena polttoainetta on kulunut suhteellisen vähän. Hinta nousee, jos kohteelta voi samalla korjata myös kuitumittaista ainespuuta. Päästöoikeuksien hinta on ollut alhaalla, mikä huonontaa puun kilpailukykyä”, Kuusniemi sanoo. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen maaja metsätalousministeriöstä kertoo, että petu-säädöksiä yritetään vielä sorvata sellaiseen muotoon, että ne kelpaisivat myös komissiolle. Energiapuun ostajat toivovat, että tukipäätös saataisiin aikaan, olipa se millainen tahansa. ”Mutta ostot ovat menossa kahden vuoden korjuuajalla. Fräntin mukaan metsäenergialla on nyt tasainen hinta. Nuoren metsän kunnostuskohteen kantohinta ilman tukea on vähän tai ei mitään. Tämän vuoden budjetissa energiapuun kemera-tukeen on varattu vain kolme miljoonaa euroa. Toistaiseksi energiapuun korjuun tuet maksetaan kemeran perusteella. Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajan Kari Kuusniemen mukaan kuluvan talven aikana varastotaso on normalisoitunut, ja uusia energialeimikoita pystytään jälleen ostamaan. ”Mutta tukiasioiden sekavuus on erittäin murheellista toiminnan käynnistämisen kannalta.” Hongiston mukaan yleinen epätietoisuus heikentää energialeimikoiden tarjontaa ja luo epäluottamusta. ”Koska tukiasiat ovat avoinna niin ei oikein tiedä, että millä hinnalla kannattaa lähteä ostamaan.” Kaskihakkeella on riittävät leimikkovarannot toimitussopimusten hoitamiseksi. On mahdollista, että lisäbudjetin yhteydessä petun rahat siirretään kemera-tukeen, jolloin energiapuun tilanne helpottuisi. Kuitupuun hinnan arvioiminen on paljon helpompaa.” Energiapuuta ei korjata varastoon Pohjois-Savossa toimivan Kaskihake Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Siponen sanoo, että metsävarastot ovat nyt minimissään. ”Nyt kaivataan nopeita ratkaisuja, että mitä petun tilalle. Tilanne saattaa johtaa niiden polton lisäämiseen. Päätös petu-varojen siirrosta kemeraan ei synny ennen kesäkuuta. Petua yritetään vielä eU:ssa euroa. Tämä tapahtuu aikaisintaan kesäkuussa. Pakkasjakso oli napakka, mutta kohtuullisen lyhyt. ”Aloitimme syksyllä nollilta, joten huonot kuivaamisolosuhteet eivät haitanneet meitä”, toimitusjohtaja Timo Hongisto toteaa. hannU jaUhiainen EU-komissio hylkäsi Suomen eduskunnan hyväksymän lain pienpuun energiatueksi eli petuksi. Mikko häYRYnen P ienpuun energiatuki on pysähtynyt EU-komissioon. Päästöoikeudet nyt edullisia Keljanlahden voimala Jyväskylässä valmistui pari vuotta sitten, mutta sen käynnistämissä oli viivytyksiä, minkä vuoksi energiapuuta kertyi tienvarsivarastoihin. Kantohinta on nollasta kymmeneen Tukisotku sekoittaa energiapuukauppaa energiapuun ostajat toivovat tukiepäselvyyksiin pikaista ratkaisua, oli se mikä tahansa. Tämä lämmityskausi on lopuillaan ja energiapuun ostajien huomio alkaa siirtyä seuraavaan kauteen. Energiapuun metsävarastotilanne vaihtelee, mutta tukitilanteen vuoksi ostohalut ovat ylipäätään vaisut. Hilska-Aaltosen mukaan viime vuodelta siirtyi energiapuun kuljetustuen ja haketuksen maksatuksia tälle vuodelle noin viiden miljoonan euron edestä. ”Korjuun pystyy lupaamaan tälle vuodelle, mutta talvikorjuuta ei enää voi taata.” Kuusniemikin korostaa, että tukien epäselvyys hämmentää eikä ammattilainenkaan tahdo pysyä käänteissä mukana. 6 METSÄLEHTI 5 • 2012 Energiapuun osto halukkuus on vaisua, kun tulevaisuudesta ei ole varmuutta. Seinäjoen ja Vaasan voimalat pystyvät polttamaan myös turvetta ja kivihiiltä. ”Tavaraa tarvitaan silti koko ajan, sillä kaupan pitää käydä koko ajan molempiin suuntiin.” Talvileimikoiden korjuuta ainakaan tälle talvelle Fränti ei voi enää luvata, vaan korjuu saattaa mennä ainakin yhden kesän yli. ”Emme uskalla olla aktiivisesti ostamassa, kun emme tiedä millä hinnalla puista aikanaan liikkuu raha.” Tällä hetkellä ostotoiminta on pääosin sahan puunhankintaa ja sen mukana tulevaa energiapuuta. ”Energiapuun hintaan vaikuttaa moni asia. ”Metsäenergian kilpailukykyyn vaikuttaa kilpailevien polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinta
Joka neljäs vuosi aidossa metsäympäristössä pidettävät messut levittäytyvät noin 100 hehtaarin kokoiselle alueelle. Vielä ei esimerkiksi tiedetä, toistuuko epidemia vuosittain tai jääkö tämä uusi taudinaiheuttaja pysyväksi tuo mien kirjavoittajaksi. kesäkuuta 50-vuotisjuhliaan mielenkiintoisessa paikassa Euroopan laajimmalla metsitysalueella Etelä-Ranskassa. Käpristyneiden lehtien suojasta löytyykin suuri joukko kirvoja tai myöhemmin niiden luurankoja. Euroopan suurin metsäalan messutapahtuma Skogselmia järjestetään joka toinen vuosi, ja ensi kesänä messut viettävät välivuotta. Mukana on paljon myös suomalaisia yrityksiä. Viime kerralla Forexpo keräsi 25?000 kävijää. Liian värikkäät tuomet tuomenloimutaudin oireita näkyi jo pahoin harsuuntuneessa tuomessa kittilän Rautuskylässä viime elokuun lopulla. Viime kesä oli taudin leviämiselle erityisen otollinen, sillä se oli yleinen Suomen lisäksi muualla Pohjolassa sekä KeskiEuroopassa, mistä tauti lieneekin levinnyt meille. Ruotsissa metsäkoneisiin voi tutustua kesällä muiden muassa Skog & Traktor, Nolia Jord & Skog ja Mellanskogsmässan näyttelyissä. Kukkiessaan se kyllä havaitaan niin ulkonäkönsä kuin hienon tuoksunsa ansiosta. kirjoittaja on Metsän tutkimuslaitoksen erikoistutkija. Viimeksi vuonna 2008 mesMetko ja kWF vuoden suurimmat metsämessut kesän suurista metsämessuista ensimmäisenä järjestetään saksalainen kwf-tagung, joka houkutteli viimeksi yli 40?000 kävijää. Sadan hehtaarin tapahtumat Järjestyksessä 14:s FinnMetkonäyttely yltää pinta-alaltaan samoihin mittoihin saksalaisen KWF:n kanssa: tilaa on yli 100 hehtaaria. Tuomella tavataan nimittäin aika ajoin voimakkaan punaisten lehtien oksia eri puolilla ylälatvusta vihreiden oksien välissä. ”Jo yli 230 näytteilleasettajaa on mukana, ja osastoja on myyty melkein 300 kappaletta”, hän kertoi viime viikolla. Lisäksi useampi konealan yritys juhlii syntymäpäiviään messujen yhteydessä. Punastumiseen ei näyttäisi olevan mitään ensisijaista syytä, joten elokuun lopun tai syyskuun alun ilmiö liittyy talveentumiseen. KW FTa gu ng. Risto jalkanen teksti ja kuva Jos tuomen koko latvus värittyy monenkirjavasti jo elokuussa selvästi ennen ruska-aikaa, kyseessä on tuomenloimutauti. Toinen kesän suurtapahtuma on joka toinen vuosi järjestettävä FinnMetko Jämsässä 30.8.–1.9. Tuomi voi tulla esille ruskaankin liittyen. Tauti on meillä heikosti tunnettu, vaikka sitä tavataankin koko Suomessa. Ranskalainen metsämessujen konkari Forexpo viettää 6.–8. Kukinnan jälkeen tuomi kuitenkin katoaa odottamaan seuraavaa kukintaa, kun ruskapuuksikaan sitä ei mielletä. Värit vaihtuvat Koko maassa yleinen tuomi on melko huomaamaton puulaji. Poikkeuksiakin on. kesäkuuta Saksassa lähellä Müncheniä. suilla kävi runsaat 43?000 metsästä kiinnostunutta. Lehdet irtoavat helposti, ja puu harsuuntuu ennenaikaisesti. Metkossa on esillä runsaasti koneuutuuksia. Sen aiheuttava sieni tartuttaa ja kirjavoi lehdet punaisiksi, keltaisiksi tai ruskeiksi, taudin kehitysvaiheesta riippuen. Puutteellisten tietojen takia on vaikea arvioida taudin merkitystä puulle. Tapahtuman toimitusjohtaja Erkki Eilavaara kertoo, että näyttelyn myynti on edennyt ripeästi. Vuonna 2010 Metko houkutteli runsaat 33?000 vierasta ja yli 330 näytteilleasettajaa. Tuomenloimun historia meillä rajoittuu 2000-luvulle. Viime kesä oli tuomen loimutaudille erityisen otollinen. Eniten eurooppalaista metsä väkeä kokoontuu ensi kesänä EteläSaksan Bobfingeniin ja Suomen Jämsään. Jos tuomenoksien kärjet reagoivat ruskamaisesti jo kesäkuun lopulla tai yleisemmin heinäkuussa lehtien värittyessä keltaisesta punaiseen, se johtuu mitä todennäköisimmin voimakkaasta tuomikirvan imennästä. Erityisen huomiota herättäväksi tuomi muuttuu tuomenkehrääjäkoiepidemian aikana, jolloin toukkalauman seitti verhoaa lehdettömiksi kalutut puut hopeanharmaiksi. 7 METSÄLEHTI 5 • 2012 eliisa kallionieMi Tänä vuonna Euroopan suurin metsäalan messutapahtuma KWF-Tagung järjestetään 13.–16. Uutta on tapahtumateltta, jossa pidetään perjantaina metsäseminaari ja metsänomistajailtamat. Järjestäjät odottavat tapahtumaan yli 400:aa näytteilleasettajaa yli 20 maasta. Muuten suomalaisnäyttely on vähän pienempi
Vuonna 1987 Nisulat siirtyivät ostokoneisiin hankkimalla ensimmäisen Ponssen valmistaman hakkuukoneen. Tupa on lämmitettävä, tulipa tukea tai ei. kone on varustettu kymmeneen metriin ulottuvalla liikeratakuormaimella ja nisula 425h -hakkuupäällä.. 8 METSÄLEHTI 5 • 2012 nointipäällikön tehtävästä hiljattain Nisulan leipiin siirtynyt Kalle Mattsson. saMi kaRPPinen teksti ja kuvat Y ksi ympyrä sulkeutui Nisula Forest Oy:n toimitusjohtaja Ali Nisulan uralla, kun yhtiö esitteli uuden pyöräkuormainkaivurin alustalle rakennetun N4-hakkuukoneen. Hakkuukone on yksi lisätukijalka toimintaamme”, kertoo tuoteryhmäpäällikkö Jan Aspvik. ”Heti kun luvat myönnettiin, pysähtyivät tuulimyllyjenkin siivet.” Isäntälinjan kourien kysyntä on tukisekoilusta huolimatta pysynyt tasaisena. Tuorein muistutus alan nisula forestin päätuotteita ovat energia-, hakkuuja yhdistelmäkourat. ”Veroton hinta alkaa kakkosella”, Mattsson vihjaa. nisula forest oy:n n4 –hakkuukone on suunniteltu harvennushakkuisiin. Esimerkiksi Ponssen 53ja 73-kourien prototyypit tehtiin meillä.” Parhaimmillaan Nisula urakoi metsässä kymmenen koneen voimin, mutta monen sattuman summana yritys luopui urakoinnista kokonaan kolme vuotta sitten. Koneen markkinointi alkaa toden teolla ensi syksyn Metkossa. arvaamattomuudesta oli pienpuun energiatuen vesittyminen. ”Siitä alkoi toistakymmentä vuotta kestänyt yhteistyö Ponssen kanssa. ”Rakensimme sen veljeni Sepon kanssa vuonna 1978. ”Energiapuun osalta pitäisi kyetä näkemään kansantaloudelliset vaikutukset koko hankintaketjun osalta.” Hakkuut siirtyvät myös entistä useammin harvennuskohteisiin, joille Nisula Forestilla on nyt heittää monipuolisen kouravalikoiman lisäksi näppärä hakkuukone. Metsänomistajat epäilemättä toivottavat siron koneen tervetulleeksi metsään, mutta urakoitsijoiden vakuuttaminen vaatinee enemmän työtä. Vain akselistot on muutettu maastoon sopiviksi ja koneeseen on suunniteltu näköalaohjaamo metsäkäyttöön. Tällä koneella siihen voidaan päästä.” Lopullista hintalappua koneelle ei ole vielä lyöty, mutta se tulee olemaan selkeästi edullisempi kuin isommat kilpaveljensä. Mattsson uskoo koneen erottuvan muista harvennuskoneista kustannustehokkuutensa ansiosta. ”Lyhytjänteisten päätösten varassa yrittäjien on todella vaikea toimia. Jämsän Hallissa toimivan yrityksen tarina käynnistyi nimittäin aikoinaan Valmetin kaivurin alustalle tehdystä ajokoneesta. Ainakin länsinaapurissa on kysyntää tämän tyyppiselle koneelle.” Poukkoilevaa politiikkaa Poukkoileva metsäenergiapolitiikka on heijastunut myös Nisula Forestin toimintaan. kustannustehokas ja ketterä Nisulalla uskotaan pienen ja ketterän koneen mahdollisuuksiin, vaikka konekaluston koko on harvennuksillakin ollut kasvussa. nisula forest oy:n toimitusjohtaja ali nisulalla on yli kolmenkymmenen vuoden kokemus metsäkoneista. ”Harvennuksilla pitäisi päästä tilanteeseen, jossa hakkuutyö on tuottavaa ilman, että töitä tarvitsee tehdä pimeässä. Se on näkynyt etenkin ammattipuolen energiapuukourien menekissä. Yhteistyökumppaniksi projektiin löytyi Lännen Tractors Oy, jonka valmistamalle alustalle hakkuukone on rakennettu. arto tuominen kokoaa 400C-monikäyttö kouraa. Lännen pyöräkuormainkaivurin runkoon ei ole tarvinnut tehdä suuria muutoksia. Hän näkee yhteyden ydinvoimalupien myöntämisen ja uusiutuvan energian vastatuulen välillä. ”Markkinoille lähdetään tosissaan, muttei hampaat irvessä”, Nisula summaa. Päättäjien puheet ovat olleet suurempia kuin teot”, toteaa Ali Nisula. Nisulalla riittää kuitenkin uskoa alaan. ”Talossamme ei ole metsäpuolen erityisosaamista, joten Nisula on meille hyvä kumppani. Miehen luotsaama yhtiö työllistää jämsän hallissa 17 ihmistä. Lisäosaamista yhteishankkeeseen on tuonut Valtran markki”Ensivaiheessa tähtäämme kotimaahan, mutta jatkossa myös vientimarkkinoille. Sillä aloitimme metsuripuiden ajamisen”, Nisula muistelee. ”Päätuotteiksemme ovat muodostuneet energia-, hakkuuja yhdistelmäkourat, joita toimitamme esimerkiksi Valtralle.” Luonteva askel Hakkuukonevalmistajaksi siirtyminen on Nisula Forestille iso mutta luonteva askel yrityksen kehityskaaressa. Jo muutaman vuoden kuluttua miehet olivat kehittäneet prosessorin, jolla tehtiin päätehakkuita. Koura kohti konemarkkinoita Nisula Forest ja Lännen Tractors tuovat markkinoille harvennuksille suunnatun hakkuukoneen
Opas esittelee suotyyppijärjestelmän sekä luonnontilaisten soiden ja ojitettujen turvekankaiden tyypit ja niiden opaskasvit. Tuoretta puuta työstetään kirvein, kiiloin ja vuolimin. Hinta: 42 euroa Rakotulilta maailmalle Eljas Pohtila Professori Eljas Pohtila, poromiehen poika Sallasta, kertoo tarinoita lapsuusja nuoruusajastaan, mutta ennen kaikkea sattumuksia työuransa varrelta. Hinta: 40 euroa Uutuuskirjat ilmestyvät maaliskuussa. Kirjat tabloid 3-12.indd 1 27.2.2012 20.43. Hinta: 42 euroa Suotyypit ja turvekankaat – opas kasvupaikkojen tunnistamiseen Jukka Laine ym. Hinta: 26 euroa Juurikkalan 500 mottia Martti Linna (toim.) Kirja kokoaa Juurikkalan kokemusperäisen tiedon metsänomistajan ratkaisuista, kun ohjenuorana on metsätalouden kannattavuus. Se on viheralan ammattilaisen ja kotipuutarhurin käsikirja. Tilaa verkkokaupasta! Kun tilaat verkkokaupasta vähintään kaksi kirjaa, saat ne ilman postikuluja! Metsäpuiden erikois muodot – koristepuita viherrakentamiseen Teijo Nikkanen ja Pirkko Velling (toim.) Kirja esittelee laajasti kotimaisten metsäpuiden poikkeavia muotoja ja niiden käyttöä viherrakentamisessa. Hinta: 39 euroa Metsänomistajan rahakirja Martti Linna Runsaasti esimerkkilaskelmia sisältävä opas oman metsän talouden tunnuksista. Puhelintilaukset: 02077 29136 Kaikki metsäkirjat: www.metsakustannus.fi/kauppa Postija toimituskulut: 1 kirja 7,50 euroa, 2-5 kirjaa 8,50 euroa, 6 kirjaa tai enemmän 10,00 euroa/lähetys. Kirjassa on mukana DVD. Hinta: 32 euroa Veistotöitä Markus Tuormaa Monipuolisesti kuvitettu kirja opastaa puun veistämisen saloihin. Ennakkotilaukset sähköpostilla tilaukset@metsalehti.fi Ei postiku luja maalisk uun tilauk sista. Se on käytännön työkalu yhteismetsien hoitokunnille ja toimitsijoille . Ei postiku luja maalisk uun tilauk sista. Kirjakauppa Maaliskuu muutakin näyttää kuin maata, uutuuskirjat. Ei postiku luja maalisk uun tilauk sista. Hinta: 38 euroa Metsä maisemassa – Suunnittelu ja hoito Minna Komulainen Runsaasti kuvitettu opas käytännön maisemanhoitoon erityisesti metsänomistajille ja kylätoimintaan. Hinta: 42 euroa Yhteismetsä – perustaminen, hallinto, verotus Pirjo Havia Kirjassa kuvataan kattavasti yhteismetsän perustaminen ja toiminta. Opas on oiva apu uuden yhteismetsän perustamista suunnitteleville
Menoiksi katsottavat kulut ovat pääosin niitä, jotka voidaan metsäverotuksessa katsoa vähennyskelpoisiksi menoiksi. kannattavuus tilakohtainen Yksityismetsätalouden liiketulos perustuu katelaskelmaan, jossa puutavarasta saaduista myyntituloista vähennetään puuntuotannosta syntyneet menot. Nousua edellisvuodesta on reaalisesti eli inflaatio huomioon ottaen viisi euroa. Itä-Suomessa paras tulos Alueellisesti liiketulos oli paras Itä-Suomessa, 135 euroa hehtaarille, nousua edellisvuodesta kuusi prosenttia. Liiketulosta laskettaessa ei oteta huomioon verotusta. ”Noin 60 miljoonan vuosittainen euron kemera-tuki parantaa metsätalouden hehtaarituottoa 4–5 eurolla”, Uotila kertoo. Uotila korostaa, että Metlan laskelmat kuvaavat keskimääräistä tilannetta. Pohjois-Suomessa tulos oli vaatimaton 37 euroa hehtaarilta, missä kasvua oli kuitenkin 10 prosenttia edellisvuodesta. Kalenterivuosittainen liiketulos on tulojen ja menojen erotus. Hyvähintaisen tukin osuuden kasvaessa tulos paranee. Vuositulos on vain ollut 5–20 euroa Itä-Suomea huonompi. Eroa kertyi siis lähes 170 euroa per hehtaari. Seuraavana vuonna Itä-Suomessa tulos romahti noin 75 euroon, kun se Pohjois-Suomessa oli noin 25 euroa – eroa oli siis enää 50 euroa hehtaarilta. kuluista. hannU jaUhiainen Y ksityismetsätalous jatkoi viime vuonna toipumistaan parin vuoden takaisesta syvästä taantumasta. Tuloihin lasketaan myös omaan käyttöön otetun puutavaran arvo. Ero on siis nyt noin 90 euroa hehtaarilta. ”Paljon puuta myyvien ja metsänhoitotöitä itse tekevien metsänomistajien metsissä kannattavuus on varmasti paljon paremmalla tasolla”, Uotila toteaa. Tulos Itä-Suomen alueella on ollut koko 11 vuoden tarkastelujakson ajan maan paras. Tulos on Itä-Suomessa noussut noin 130 euroon, mutta Pohjois-Suomessa vain vajaaseen 40 euroon. Metsätalouden menot syntyvät investoinneista metsänhoitoja metsänparannustöihin sekä metsäomaisuuden hallintoyms. ”Puiden myyntimäärä vaikuttaa eniten tähän Metlan laskemaan liiketulokseen. Kantorahatulojen merkitys on tuloksenmuodostuksessa ylivertainen. Pohjois-Suomessa ollaan lähes 2000-luvun alkupuolen tasolla, kun Itä-Suomessa ollaan edelleen selvästi vuosikymmenen alkuvuosien tason alapuolella. Länsi-Suomessa yllettiin 117 euron liiketulokseen, nousua samaten kuusi prosenttia. Vuosituhannen huippuluvuista ollaan kuitenkin vielä kaukana. Metsäntutkimuslaitoksen ennakkotietojen mukaan yksityismetsien liiketulos nousi 96 euroon hehtaarilta. Viime vuonna yksityismetsänomistajat saivat kantorahatuloja noin 1,6 miljardia euroa. Huippuvuonna 2007 ero repesi suurimmilleen: kun Itä-Suomessa päästiin noin 220 euron tulokseen, Pohjois-Suomessa nousua ei ollut juuri yhtään, ja tulos oli vain vähän päälle 50 euroa. Vuonna 2000 tulos oli noin 180 euroa hehtaarilta, kun Pohjois-Suomessa päästiin noin 40 euroon, eroa siis 140 euroa hehtaaria kohden. Toisaalta ero etelän ja pohjoisen välillä on viime vuosina pienentynyt. Kohti uutta nousua Yksityismetsätalouden reaalinen liiketulos suuralueittain 2000–2011 225 200 175 150 125 100 75 50 25 €/ha * ennakkotieto Lähde: Metla 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011* Koko maa Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 10 METSÄLEHTI 5 • 2012 B ar br o W ic ks tr öm. Metsänomistajien saamia tuloja ovat bruttokantorahatulot sekä puuntuotannon kemera-tuet. Tilakohtaisesti metsätalouden kannattavuus voi olla hyvinkin erilainen. Tutkija Esa Uotila Metsäntutkimuslaitokselta kertoo, että tuoton paraneminen edellisvuoteen verrattuna johtui pitkälti mäntytukin myyntimäärien noususta. Hehtaarikohtaiseksi liiketulos on muutettu valtakunnan metsien inventoinnin tietojen perusteella. Metsäeurojen virta kasvoi Yksityismetsien hehtaarituotto nousi viime vuonna vajaaseen sataan euroon hehtaarilta. Yksityismetsätalouden liiketuloksen vuosittainen vaihtelu on ollut Etelä-Suomessa selvästi suurempaa kuin Pohjois-Suomessa. Kahden viime vuoden aikana ero on taas hieman venähtänyt. Noususta huolimatta tulos jäi kymmenen edellisen vuoden keskiarvosta yhdeksän prosenttia. Länsi-Suomen alueen kehitys on noudattanut hyvin pitkälle ItäSuomen linjoja. Jonkin verran tulokseen vaikuttaa myös kantohintojen kehitys sekä myydyn puutavaran lajivalikoima. Mitä enemmän puuta myydään, sitä enemmän yleensä kertyy myös tuloja ja liikevoittoa”, Uotila sanoo. Vastaavasti laskukin oli Itä-Suomessa sitten pohjoista jyrkempi. Laskelmat tehdään alueittain Suomen metsäkeskuksen aluejaon (entiset metsäkeskukset) mukaan
”Oikea-aikaisen harvennuksen tekoon ei ole montaa vuotta.” Kun ensiharvennus on tehty, kasvatushakkuun kanssa ei enää ole niin tarkkaa, ja päätehakkuuta voi suunnitella vaikka 10–20 vuotta. kantorahatulot laahaavat yhä Kun metsiään hoitaa hyvin ja hakkuut toteutetaan metsäsuunnitelman mukaisesti, metsätalouden tuottokin on hyvä. Kantohintojen nousun ja hyvän puun kysynnän ansiosta vuonna 2007 kantorahatulo nousi noin 2,3 miljardiin euroon. Valtion ja yhtiöiden saamat tulot ovat pysytelleet melko vakaina. Kantorahatulopotin pieneneminen on siten kohdistunut lähes pelkästään yksityismetsiin. Sieltä tultiin taas jyrkästi alas ja pohjalukemat saavutettiin vuonna 2009, jolloin kantorahatulot olivat noin 1,2 miljardia euroa. Yksityismetsänomistajien saama kantorahatulopotti oli lähes koko 2000–luvun alun noin kahden miljardin euron tuntumassa. Niiden suhteellinen osuus on kuitenkin hieman kasvanut vuosikymmenen loppujaksolla. Tilanne vielä hieman parani viime vuonna, jolloin kantorahatulot olivat noin 1,6 miljardia euroa. Ensiharvennuksia tehtäessä on tärkeää myös että harvennusvoimakkuus on sopiva. Päätehakkuita voi sitten hieman suunnitella.” Huippuvuodesta ollaan vielä kaukana Yksityismetsätalouden reaaliset bruttokantorahatulot 2000–2011 * ennakkotieto Lähde: Metla 3000 2500 2000 1500 1000 500 Milj. Korhosen metsät ovat perheen muodostaman metsäyhtymän hallussa. ”Harvennukset myyn metsän tilanteen mukaan. Puuta ei saa jäädä metsään liikaa eikä liin vähän. Vuonna 2010 noustiin sitten hieman päälle 1,5 miljardin. Hintaindeksi on vuoden 1987 jälkeen ollut viimevuotista selvästi huonompi vain 90-luvun alkupuolen lamavuosina. Kantohintataso on vuoden 2007 huipputason jälkeen ollut pienessä laskussa. € 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2011* 11 METSÄLEHTI 5 • 2012 A rt o Tu lim a. Puunmyynti ratkaisee tuoton ari korhosen mukaan metsävähennyksellä on merkittävä vaikutus metsätalouden nettotulokseen. Toinen tärkeä asia on ensiharvennus. Hakkuita tehdään vuosittain suurin piirtein metsäsuunnitelmien mukaisesti. Metsätalouden kokonaistulokseen vaikuttaa luonnollisesti myös verotus. Korhonen kiertääkin tarkoin tutkimassa ensiharvennusikää lähestyviä metsäkuvioita ja latvusten kuntoa. Vuosikymmenen puoliväliin mennessä tulot laskivat lähelle 1,5 miljardia euroa. Kun metsäteollisuus ja valtio lasketaan mukaan, koko kantorahatulopotti oli viime vuonna noin 1,9 miljardia euroa. Yhtymän metsien puuston vuosikasvu on 7?000–8?000 kuutiometriä, ja hakkuut lähes samaa luokkaa vuosittain. Sen tekemisessä ei kannata vitkastella. Korhosella on usein itse laaditut runkolukutaulukot hakkuukoneen kuljettajan ohjeistukseksi. Puuston kasvua hän on sen sijaan seurannut hyvinkin tarkoin. ”Kainuussa on mahdollista päästä hyvin hoidetuissa metsissä kiertoajan puitteissa noin kuuden kuutiometrin vuosikasvuun hehtaaria kohden.” Korhosen mukaan hyvään kasvuun päästään, kun taimikon varhaishoito tehdään ajallaan – mieluusti silloin, kun havupuun taimet ovat metrin mittaisia. Kajaanilainen metsätalousyrittäjä Ari Korhonen ei ole kovin tarkkaan laskeskellut hehtaarituottoja tai muita tuottolukuja. ”Harvennukset myyn aina metsän tilanteen mukaan, päätehakkuita voi sitten hieman suunnitella puun kysynnän ja hintatason mukaan”, Korhonen kertoo. Viimeisen kolmen vuoden aikana Metlan laskema kantohintaindeksi on ollut alempi kuin 2000-luvun alkupuolella. ”Metsävähennyksen käyttömahdollisuudella on merkittävä vaikutus nettotulokseen”, Korhonen sanoo
Klapiyrittäjä Pertti Alakopsalla on ollut kuivuri neljä vuotta. Osalla yrittäjistä varastot ovat vähissä, mutta polttopuuta löytyy varmasti vielä”, sanoo puuenergianeuvoja Juha Hiitelä metsäkeskuksen Pirkanmaan Halkoliiteri-palvelusta. Tutkimuksessa kumoutui myös perimätietona kulkenut oppi, jonka mukaan polttopuun pitäisi olla ylivuotista. Menee kuitenkin vuosia ennen kuin energiasisältöön perustuva hinnoittelu yleistyy, mutta hankkeessa mukana olleet yrittäjät aikovat sitä jatkaa”, kertoo erikoistutkija Ari Erkkilä VTT:ltä. Hintoihin tarjoajien määrä ei ole vielä vaikuttanut. Yrittäjän mukaan koneellinen kuivaus ei tuo lisätuloa tilipussiin. Kuivurilla klapien kuivuminen polttovalmiiksi kestää parhaimmillaan vain pari päivää ja laatu on perinteisin menetelmin kuivattua tasaisempaa. ”Tämä talvi on siinä mielessä ollut erilainen, että klapikauppa on syksystä asti käynyt aika hyvin ja tasaisesti. Paikoin varastot kuitenkin ovat loppuneet. Ostajien on vaikea verrata polttopuuerien laatua keskenään. Suomen metsäkeskuksen ja VTT:n yhteishankkeessa uutta hinnoittelutapaa testasi kuusi polttopuuyrittäjää hyvin tuloksin. ”Yrittäjät ovat olleet kiinnostuneita. Koneellisesti kuivattu puu tunnetaan vielä huonosti, eikä siitä makseta tavallista klapia enempää. Polttopuuerän painon ja kosteuden avulla voidaan laskea puusta saatava energia kilowattitunteina ja hinnoitella klapit sen mukaan. Viime talven paukkupakkaset ja kysyntäpiikki nostivat polttopuun hintaa. Suosionsa säilyttäneestä koivuklapista pyydetään eri puolin Suomea 35–65 euroa irtokuutiolta riippuen siitä, sisältyykö kuljetus hintaan. Ostajat ovat ottaneet opikseen ja hankkineet liiterin täyteen jo hyvissä ajoin. Hän toimittaa vuosittain 1?500 irtomottia koneellisesti kuivattua polttopuuta Oulun seudun markkinoille. Alakopsa kuitenkin epäilee hintojen putoavan ensi syksynä. Lisäksi mukaan on lähtenyt pienempiä yrittäjiä. Myyjiä on tullut niin paljon lisää, että päät kolisevat yhteen”, Alakopsa sanoo. ”Oulun alueella polttopuubisnes on lähtenyt ihan käsistä. Kuluvana lämmityskautena tahti on ollut rauhallisempi. Klapien tuotantomäärät kasvavat ja koneellinen kuivaus yleistyy. Polttopuuta kilowatteina Yksi keino osoittaa myytävän polttopuun laatu on sitoa hinta tilavuuden sijaan energiasisältöön. Kuluva talvi on kuitenkin alkanut hiljaisesti. ”Seurasimme polttopuun kuivumista kahtena vuonna. Markkinoille on tullut paljon erilaisia toimitustapoja ja toimituspakkauksia”, Hiitelä kertoo. Hinnat on pysyneet vuoden 2011 tasolla tai hieman laskeneet. Klapikauppa kasvaa ja kaupallistuu Viime vuoden kova polttopuun kysyntä on houkutellut alalle uusia yrittäjiä. Jos kuivausolosuhteet ovat asianmukaiset, yhden kevään ja kesän aikana saa uunivalmista klapia”, Erkkilä sanoo. ”Kaupallisen polttopuun osuus on koko ajan lisääntynyt ja monipuolistunut. Oulun seudulla jo ahdasta Polttopuun kasvava kysyntä on innostanut yrittäjiä laajentamaan toimintaansa ympärivuotiseksi. Paikkakunnalle on noussut kaksi uutta polttopuutehdasta, jotka kumpikin tuottavat sata irtomottia viikossa. Klapien ostajilla on mahdollisuus valita aina yhdellä kädellä kannettavasta pienpakkauksesta kotipihaan tuotavaan liiteriin. ”Myyjiä on tullut niin paljon lisää, että päät kolisevat yhteen.” suomen metsäkeskuksen ja Vtt:n tutkimus kumoaa perimätiedon, jonka mukaan polttopuun pitäisi olla ylivuotista. Myös Lapin Polttopuupörssistä vastaava bioenergia-asiantuntija Sampo Honkanen sekä energianeuvoja Veli-Pekka Kauppinen metsäkeskuksen Keski-Suomen Halkoliiteri-palvelusta vakuuttavat, että klapeja vielä saa. Haukiputaalainen yrittäjä on saanut huomata, että viime vuoden kuumentuneet polttopuumarkkinat ovat tuoneet paikkakunnalle runsaasti uusia myyjiä. Samalla koneellisesti kuivattu polttopuu ja investoinnit kuivureihin ovat yleistyneet. 12 METSÄLEHTI 5 • 2012 PuukAuPPA tiia PUUkila K ovat pakkaset aiheuttivat viime talvena ryntäyksen polttopuukaupoille, ja monelta klapiyrittäjältä puut loppuivat kesken. O ss i Le ht on en / R od eo
15,68 . 13,70 . 38,15 . 13,81 . harvennushakkuu 41,75 . hankintahinnat 57,78 . 21,49 . nousussa . 54,54 . Etenkin havutukit ovat kysyttyjä”, kertoo toiminnanjohtaja Rauno Karppinen Ylä-Savon metsänhoitoyhdistyksestä. ”Puukaupassa on selvästi ollut virkistymisen merkkejä, kun kevättä kohden mennään. 34,33 . 15,36 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 51,78 . 42,16 . 52,11 . SaVoKaRJaLa . 12,82 . 39,36 . 14,46 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 51,72 . 13,82 . 17,57 . 13,68 . 13 METSÄLEHTI 5 • 2012 EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Raakapuun hintatilastot, viikkojen 7–10 keskiarvo Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2007 2008 2009 2010 2011 Euroa, m viikot 1–10, 2012 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 2010 2011 tiia PUUkila Talvikorjuuleimikoiden kauppa on hiljentynyt. 43,73 . KYMiSaVo . LaPPi . nousussa . 13,04 . 23,81 . 12,85 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 48,55 . 55,49 . 52,64 . 30,27 . harvennushakkuu 44,45 . 16,98 . 14,48 . ensiharvennus 43,86 . 21,18 . 28,74 . 54,19 . ”Leimikontekoa on ollut yllättävänkin paljon. KoKo Maa . 29,68 . 17,08 . Uudistushakkuu 49,87 . 29,01 . 22,62 . 42,67 . Uudistushakkuu 53,83 . 43,28 . 12,67 . 47,07 . ETELäPohJaNMaa . 13,66 . 29,77 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 52,67 . 44,77 . 36,24 . 37,32 . 53,85 . 14,24 . 52,96 . nousussa . 28,83 . 14,28 . 30,10 . harvennushakkuu 44,65 . Savonlinnan seudulla puolestaan viimeiset talvikorjuut työllistävät puunostajia ja puukauppa on ollut verkkaista. 14,02 . 56,07 . 31,14 . 15,11 . 17,20 . 18,57 . 23,08 . 18,94 . 29,27 . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. 19,65 . 55,39 . 17,16 . 46,18 . ensiharvennus 14,19 . 54,73 . 26,36 . 30,59 . nousussa . 52,36 . 15,66 . 50,13 . 16,06 . 16,48 . Ennustaisin, että viimeistään syksyllä käydään puukauppaa” sanoo Itä-Savon metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Huupponen. laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 52,69 . 29,96 . 17,78 . 23,58 . 52,70 . 13,01 . KaiNUUPohJaNMaa . harvennushakkuu ensiharvennus 14,30 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.. 18,06 . 25,04 . 31,24 . Uudistushakkuu 53,52 . 15,71 . 14,51 . 17,90 . 44,76 . 54,06 . harvennushakkuu 46,31 . 14,36 . 20,71 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 54,00 . hankintahinnat 56,62 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 51,60 . 13,94 . 21,05 . 46,34 . 17,78 . 28,57 . ensiharvennus 40,35 . Kelirikkokauden lähestyessä kesäkorjuuja tukkileimikot kiinnostavat. nousussa . 51,88 . 15,98 . KESKiSUoMi . 29,41 . ”Myrskypuuta on vielä paljon myymättä, mutta ei tunnu olevan osoitteita. Samalla hinnat laskivat 20 prosenttia ja ovat pysyneet pohjalukemissa. 22,30 . 13,91 . 22,31 . 45,91 . hankintahinnat 53,86 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 15,27 . 29,26 . 18,45 . 24,88 . 55,04 . 28,62 . 15,24 . 13,57 . 17,06 . 12,82 . 41,80 . Tervetuloa ostamaan!” patistaa yhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Neero. 25,56 . 34,17 . 13,15 . 14,85 . 15,47 . Uudistushakkuu 54,59 . 16,40 . 14,18 . hankintahinnat 54,12 . 14,60 . 12,76 . 13,41 . 13,15 . 15,89 . 13,63 . Loimaan seudun metsänhoitoyhdistyksen alueella puita kaatui tapaninpäivänä vähintään vuoden hakkuumäärä. 17,15 . 19,30 . 29,02 . 36,36 . 14,83 . 12,89 . Uudistushakkuu 51,00 . 56,25 . 18,02 . harvennushakkuu 46,18 . 43,43 . ensiharvennus 44,01 . 14,47 . Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 45,12 . 12,31 . Uudistushakkuu 53,21 . 27,43 . 43,85 . 42,38 . 53,39 . ensiharvennus 45,15 . 17,01 . 54,19 . hankintahinnat 54,59 . 14,48 . ensiharvennus 42,92 . 16,82 . 13,93 . 25,78 . harvennushakkuu 43,16 . ensiharvennus 42,11 . Firmoja kaivataan vieläkin talkoisiin. 24,23 . 12,34 . 23,53 . Kysyntää olisi etenkin mäntytukille. 16,46 . 17,46 . Metsänomistajat miettivät lähinnä myyntiajankohtaa. 13,50 . nousussa . harvennushakkuu 47,25 . Havutukille kysyntää Metsäkeskus Määrä m 3 koko maa 281?563 etelärannikko 10?065 Pohjanmaa 8?193 lounais-suomi 25?777 häme-Uusimaa 30?709 kaakkois-suomi 29?555 Pirkanmaa 9?950 etelä-savo 41?195 etelä-Pohjanmaa 21?474 keski-suomi 31?996 Pohjois-savo 25?046 Pohjois-karjala 12?828 kainuu 6?144 Pohjois-Pohjanmaa 23?234 lappi 5?392 Ostomäärät viikolla 10 metsäkeskuksittain ETELäSUoMi . 44,75 . hankintahinnat 28,93 . nousussa . hankintahinnat 56,34 . 13,71 . 14,34 . 14,12 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 47,69 . Uudistushakkuu 54,04 . 28,49 . 21,83 Uudistushakkuu 55,82 . 15,60 . hankintahinnat 56,84 . 45,33 . 42,24 . 18,83 . 14,90 . 43,65 . Pahimmilla myrskytuhokohteilla ei uusia puukauppoja ole syntynyt koko vuonna. 40,81 . 55,30 . 47,65 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 17,21 . Myyntihaluja jarruttaa myös tukkien alhainen, 55 euron kuutiohinta. 22,53 . 17,27 . 28,77 . 15,27 . 14,86 . 44,18 . 15,98 . 17,22 . 28,76 . 24,31 . 13,14 . nousussa . 52,74
Täysperkauksen jälkeen hehtaarille nousi neljässä vuodesPerkausten aikataulu VuOSI 1 2 3 4 5 6 7 8 hakkuu ja kantojen nosto istutus täysperkaus, kun taimikko on 1–1,5 metrin mittainen. Pituuskehityksestä päätellen kasvupaikat eivät siis olleet kaikkein viljavimpia. Täysperkaus metrin taimikossa riitti Perkaamattomuus tai perkaustapa eivät vielä neljänä ensimmäiPentti nieMistÖ teksti ja kuvat I stutettu kuusentaimikko on syytä perata ennen kuin kuusten keskipituus ohittaa kahden metrin rajan. Perkaushetkellä, kuusi vuotta istutuksesta, kuusten pituuskasvu oli noin 30 senttiä vuodessa. Täysperkauksessa poistettiin kaikki lehtipuusto, ja reikäperkauksessa poistettiin alle metrin säteellä istutuskuusista kasvaneet puut. Perkaamattomassa ja reikäperatussa taimikossa suuri lehtipuusto, lähinnä koivut, olivat keskimäärin 1,6 metriä kuusen latvojen yläpuolella. Yli puolen metrin korkuisia koivuja oli hehtaarilla 10?000–30?000 ja lisäksi 6?000– 13?000 muuta lehtipuuta. Kuusten pituuskasvu on kiihtynyt vuosi vuodelta niin, että se oli vuonna 2010 keskimäärin 55 senttiä. erilaista vaihtoehtoa 1–1,3 metrin korkuisiin kuusentaimikoihin, joissa suurimmat lehtipuut (1?500 kpl?/?ha) olivat 90 senttimetriä kuusia korkeampia. METSÄLEHTI 5 • 2012 METSÄSTÄ 14 METSÄNHOITO Yhden vai kahden perkuun taktiikalla. Kasvamaan jäänyt puusto mitattiin uudestaan neljän vuoden kuluttua, jolloin inventoitiin myös koealoille ilmestynyt lisäpuusto. Kuuset olivat kuitenkin sitä vahvempia, mitä voimakkaampi perkauskäsittely oli. senä kasvukautena vaikuttaneet istutettujen kuusentaimien pituuskehitykseen. Lisäksi viljavimmilla mailla on yhdellä perkauksella vaikea turvata kuusten hyvä kasvu ensiharvennukseen saakka. Kun kaikki lehtipuut poistettiin metrisestä taimikosta, selvittiin yhdellä perkauskerralla. Toista perkauskertaa ja sen kustannuksia ei pidä pelätä, koska se vähentää ennakkoraivauksen tarvetta ja helpottaa ensiharvennusta. Niin tai näin, kuusentaimikko kannattaa perata alle kahden metrin mittaisena. Kymmenessä vuodessa 1 500 suurinta istutuskuusta hehtaarilla kasvoivat keskimäärin 3,1 metrin korkuisiksi. Kannonnostoalat oli istutettu kuuselle vuonna 2001, ja niille syntyi runsaasti luontaista lehtipuustoa. Vertailuksi jätettiin perkaamattomat kontrollikoealat. Osittainen perkaus joko reikäperkauksena tai energiapuuharvennukseen tähtäävänä harvennuksena näyttäisi toimivan, kun kuusten keskipituus on noin kaksi metriä. Kuusten kanssa saman korkuiseksi jäänyt lehtipuusto karkasi tämän jälkeen istutuskuusten edelle. Täysperkauksessa 1?500 suurinta kuusta per hehtaari olivat rinnankorkeudelta keskimäärin kolmen sentin paksuisia, mutta perkaamattomassa taimikossa hennompia, keskimäärin 2,7-senttisiä. Mutta tarkkana pitää olla, sillä etukasvuinen lehtipuusto alkoi tässä vaiheessa hidastaa kuusten kasvua. Neljä erilaista perkausta Metsäntutkimuslaitos perusti vuonna 2006 yhteistyössä UPM:n kanssa kaksi perkauskoetta Juupajoelle ja yhden Uuraisiin. Sen sijaan reikäperkaus tai energiapuuharvennukseen tähtäävä taimikonhoito olivat metrin korkuisessa taimikossa liian aikaisia. Energiapuuharvennukseen tähtäävässä käsittelyssä jätettiin istutuskuusten sekaan luontaiset havupuut ja lisäksi korkeintaan suurimpien kuusten korkuisia lehtipuita niin, että taimikon kokonaistiheys oli 4?000–5?000 puuta hehtaarilla. Kun täysperkaus tehtiin runsaan metrin korkuisessa kuusentaimikossa, ei uudistusalalle kehittynyt lehtipuusto enää ohittanut kuusia eikä toista perkauskertaa välttämättä tarvita. nyt. Näin todettiin Metsäntutkimuslaitoksen kokeessa kannonnostoaloille kymmenen vuotta sitten istutetuissa taimikoissa. Perkauskokeissa tehtiin neljä 1 Reikäperkaus tai energiapuu harvennukseen tähtäävä perkaus, kun kasvatettavien kuusten keski pituus on noin kaksi metriä. Tätä aikaisemmin varhaisperattu taimikko vaatii yleensä toisenkin perkauksen
Täystiheän kuusentaimikon alle perkauksen jälkeen syntyneistä lehtipuista suurin osa kuolee ennen kuusikon ensimmäistä ainespuuharvennusta, mutta jonkinlaista haittaa niistä harvennuksessakin koituu. Perkauksessa jätetyt, korkeintaan suurimpien kuusten kokoiset lehtipuut kasvoivat neljässä vuodessa 50–80 senttiä kuusten latvojen yläpuolelle, joten ne nousevat vielä haittaamaan kuusten kehitystä ennen energiapuuharvennusta. Reikäperkauksen ja energiapuuharvennukseen tähtäävän perkauksen edullisin ajankohta näyttää olevan noin kahdeksan vuotta istutuksen jälkeen. Osittainen perkaus ei ole yhtä riskitön ja johtaa perinteistä ensiharvennusta varhaisempaan energiapuuharvennukseen. Kummassakin käsittelyssä oikea-aikaisuus on tärkeää ja taimikon kehitystä on pidettävä silmällä, ettei toisen perkauksen tarve jää havaitsematta. 15 METSÄLEHTI 5 • 2012 Yhden vai kahden perkuun taktiikalla. kirjoittaja on Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija. Metrin korkuisessa kuusentaimikossa tehty täysper kaus näytti siis riittävän taimikon ainoaksi perkauskerraksi. 1. kaksimetrisessä taimikossa tulos olisi ilmeisesti parempi. energia puuharvennukseen tähtäävä perkaus tehtiin liian aikaisin. Harvennukseen mennessä niiden uskotaan kasvavan niin kookkaiksi, että energiapuun korjuu on kannattavaa. Reikäperkauksen ajankohdasta voidaan antaa sama ohje, ja siinä kannattaisi poistaa myös pisimmät lehtipuut, vaikka ne eivät välittömästi varjostaisi viljelykuusia. Lisäksi uutta pienikokoista lehtipuustoa ilmestyi yhtä paljon kuin täysperkauksessa, joten energiapuuharvennusvaiheen puustoksi kehittyy melkoinen tiheikkö, jossa pienpuusto haittaa kookkaamman energiapuun korjuuta. Näistä 1?500 suurinta olivat lähes metrin kuusia matalampia, joten ne eivät enää uhkaa kuusten kehitystä. Täysperkaus on turvallinen valinta, ja sillä tähdätään perinteiseen ainespuuharvennukseen. ”Täysperkaus on turvallinen valinta, ja sillä tähdätään perinteiseen ainespuuharvennukseen.” 2. Energiapuuperkaus 2 metrin taimikossa Energiapuuharvennukseen tähtäävässä perkauksessa on ajatuksena kasvattaa viljelykuusten ohessa energiapuuksi 2?000– 3?000 luontaisesti syntynyttä havuja lehtipuuta hehtaarilla. Viljely kuusten korkuiset lehti puut ovat karanneet etu kasvuisiksi, kun perkaus tehtiin metrin pituusvaiheessa. Pituuskehitys riippuu kasvupaikan laadusta, joten perkaustarve on parempi arvioida taimikon pituuden kuin iän avulla. Täysperkauksen edullisin ajankohta kuusentaimikossa oli 6?7 vuotta istutuksesta. Ajoitus tärkeintä Yhdenkin perkauksen taktiikka näyttäisi siis onnistuvan kannonnostoalojen istutuskuusikoissa, mutta tarkkana pitää olla: perkaus on ajoitettava viimeistään kahden metrin pituuteen. Valinta perkaustapojen välillä riippuu metsänkasvattajan tavoitteista. Uusi pienpuusto jäänee liian pienikokoiseksi, että sen talteenotto kannattaisi. Tällöin istutuskuusten korkuinen lehtipuusto ei enää karkaa kuusten edelle ja perkauksen jälkeen syntyvä uusi lehtipuusto jää enemmän jälkeen valtapuuston kehityksestä kuin varhaisperkauksessa. Metrin korkuisena täysperattu kuusentaimikko Uuraisissa ei tarvitse välttämättä toista perkausta. Energiapuukasvatukseen tähtäävä perkaus kannattaisi tehdä siinä vaiheessa, kun kasvatettavien kuusten keskipituus on noin kaksi metriä. 2. sa 5?000–18?000 uutta rinnankorkeuden ylittävää koivua ja 2?500?9?000 muuta lehtipuuta
Paikkana on Vesasen vanhaan sekametsään rakentama kota Nastolan kunnalta vuokratulla maalla Sylvöjärven länsirannalla. Retkillä oli aina mukana pannut ja padat, tykötarpeina perunoita, juureksia, voita, leipää, suolaa ja mausteita. ”Milloin samoiltiin Aartin Ekan ja Bomanin Paten kanssa pohjoisen riekkotuntureilla, milloin Päijänteen verkkovesillä”, Vesanen muistelee kolmen vuosikymmenen takaisia eräretkiä. Jokin makea hillokin oli matkassa tasapainottamassa suolaista evästä. Vesasen rakkaus nuotiolla valmistettuun ruokaan syttyi kokeneiden kavereiden ja kulinaristien seurassa metsästysja kalastusretkillä. Tulisija on kodan sydän Kotaa suunnitellessaan arkkitehti Vesanen antoi ajatukselleen siivet. Rosamunda-hiillosperunat tarjoillaan mustavahakaskermakastikkeen kera. antti saRaja, teksti ja kuvat T änään kokkaamme nuotiolohta. Tulitiilistä muurattu nuotiosija on perustettu valetulle alustalle ja eristetty roudan varalta. Yrttituorejuustolla ryyditetty lohi on kääritty folioon ja maustettu tillillä sekä valkopippurilla. Näin tilaa tuli riittävän suurelle tulisijalle sekä istuinpaikoille asiakkaita varten. Paikalla veistetyt mäntypuiset aisat kannattelevat rakennetta, jota verhoaa tuppeen sahattu haapalauta. nyytit on avattu ja ateriointi voi alkaa.. Ulkovuoraus tervataan parin vuoden välein. Yhdeksän neliötä tuntui kovin pieneltä, joten Vesanen päätti laajentaa kotaa rakentamalla sen alaosaan ulospäin kallistuvat seinät. Työn lähtökohtana oli kolme kertaa kolmen metrin kokoinen rakennus. kota nastolan sylvöjärvellä on arkkitehti jukka Vesasen luomus. Aterian valmistaa ja tarjoilee arkkitehti ja kokki Jukka Vesanen. Ulkokehää reunustavat luonnonkivet, jotka on 16 METSÄLEHTI 5 • 2012 MAuSTEINA lIEKIT Nuotiolohi valmistuu kodassa eräretkien opeilla hitaasti kiiruhtaen. Kota on perustettu vanhojen puhelinpylväiden kehälle. Ruislimppu on leivottu sata vuotta vanhaan juureen. Vedon turvaamiseksi kodan torni kohoaa tulisijan kohdalla usean metrin korkeudelle. Jälkiruoaksi tarjoillaan liekitettyjä metsämarjoja
Arkkitehtina Vesasen silmäterä on perinnerakentaminen. Keraaminen kastikekulho lämpiää vähän ulompana kuumimmasta hehkusta. Tulisijan kulmissa on pyörivät, teräksestä hitsatut aisat keittotasoineen. 17 METSÄLEHTI 5 • 2012 nuotioruoan valmistuksessa ei parane hoppuilla. Pääruoka on nautittu kiitollisena ja on aika siirtyä jälkiruoan valmistukseen. Nuotioruoka valmistuu hyvin hitaasti kiiruhtaen, mutta torkahtaa ei saa. Hän piirtää taloja porokämpistä kerrostaloihin. Nuotion lämpö houkuttelee kesän maut lautaselle. ”Olen hiilikynämies”, Vesanen korostaa perinteen merkitystä. ”Toimistolla sitten visioni käännetään sähköiseen muotoon.” Maltti on valttia Vesanen säätää tulta tarkkaillen jatkuvasti liekin ja hiilloksen lämpöä. Ritilöillä paahtuvat folioon käärityt lohipaketit ja hiillosperunat. Pannulle tulta tuikattaessa marjojen ylle leimahtaa monivärinen liekki. ”Turhat puheet voivat häiritä keskittymistä ja särkeä herkän tulistelu hetken.”. Paloturvallisuudesta huolehtii kodan pohjalle kärrätty traktorikuormallinen soraa. Pakasteesta otettujen metsämarjojen joukkoon kaadetaan nuotiolla lämmitetty terävä alkoholi, tässä tapauksessa konjakki. Niitä on kätevä käännellä kulloisenkin lämmöntarpeen mukaan. väännetty käsivoimin kotaa ympäröivästä metsästä. Turhat puheet voivat häiritä keskittymistä ja särkeä herkän tulisteluhetken. Valetun anturan päälle muurattu tulisija on ilmastoitu 35 sentin teräsputkella vedon aikaan saamiseksi. Se, niin kuin ulkoilma-ateriat yleensäkin, on yksinkertainen mutta sitäkin mielenpainuvampi
Ensimmäisen hankintahakkuun, verhopuuston poiston kuusikosta, hän teki vanhempiensa metsässä vuonna 1999. ”Suomalainen ei yksinkertaisesti sovi yhteisomistajaksi.”. ”Pitäisi joku metsäpalsta saada, missä olisi hommia”, isäntä toteaa. Kun omissa metsissä työt loppuvat, isäntä siirtyy paikallisen metsänhoitoyhdistyksen palkolliseksi. Nyt kevättalvella jopa harmittaa, ettei omissa metsissä ole enempää töitä. Roppo on pienestä pitäen ollut isänsä apuna maatalousja metsätöissä. Hämeenkoskelainen maanviljelijä ja metsänomistaja on viimeisten viidentoista vuoden aikana hoitanut mailtaan kaikki hoitorästit. Hän on huomannut, että energiapuukin tuottaa enemmän motteja hoidettuna. Tuolloin hän osti vanhempiensa tilan. Hankintahakkuu innostaa Roposta tuli metsänomistaja ja päätoiminen maanviljelijä vuoden 2008 alussa. Talvisin hän on tehnyt pikkuveljensä kanssa talvisavottaa kotimetsissä ja kesäisin ollut kiireapuna naapuritaloissa. Kohta töitä taas on, kun ensimmäisten palstojen käsittelystä on kulunut 15 vuotta”, Roppo kertoo. Kohentunut energiapuun hinta innostaa tekemään energiarankaa myös myyntiin. ”Kyllä hankintahakkuita kannattaa aika ajoin tehdä. ”105 hehtaarin metsäalasta olen joko istuttanut, raivannut tai tehMikko Roppo on sahannut myrskypuut pinoon sekä omissa että tuttavan metsissä tänä talvena. tiia PUUkila, teksti ja kuvat M aanomistaja Mikko Ropon metsissä ei ole hetkeen raivaussahalle käyttöä. Metsät tulee hoidettua, kun ylimääräinen roskapuu menee kaupaksi eikä kaikkea tarvitse itse yrittää polttaa. Keskimäärin Roppo raivaa vuosittain seitsemänkymmentä hehtaaria. 18 METSÄLEHTI 5 • 2012 METSÄNOMISTAJA nyt hakkuun yhteensä sadalla hehtaarilla. Metsänomistaminen arvokysymys Roppo ei mieti, kuinka kannattavaa sahan kahvoihin tarttuminen on. Ennen kylvöä puolestaan on hyvää aikaa istutuksille ja kesällä puintia odotellessa ehtii hoitaa taimikoita. Siinä pääsee palkoille, kun sellaisia tekee itse.” Roppo hakkaa oman tilan hakelämmitystä varten vuosittain sata kuutiota hakerankaa. Talvisin metsänomistajan aika kuluu harvennushakkuilla. Hän tekee hankintahakkuita ja raiItsenäinen savottalainen hämeenkoskelainen tilanisäntä Mikko Roppo arvostelee rankasti perikuntia. Etenkin energiapuurisukot ovat usein hajallaan siellä täällä. ”Käsittelen nyt toisen kerran sellaista metsää, jonka olen jo itse kerran käsitellyt.” Tavallisesti hankintaurakat ovat olleet noin kolmesataa kiintokuutiota vuodessa, mutta parhaana vuonna omista ja yhdistyksen metsistä on kertynyt hakattavaa peräti kuusisataa kiintoa. onneksi omalla tilalla tuulenkaatoja kertyi vain muutama runko. hän haluaa tehdä päätökset ja hoitaa metsänsä yksin. Talousmetsien lisäksi 32-vuotias isäntä on raivannut myös energiapuuta kasvavat joutomaapalat. Ensi talvena samaisella alalla on luvassa harvennushakkuu
Usein ostajat omistavat jo entuudestaan metsää ja osaavat sitä hoitaa. Viitenä viime vuonna on neljä kertaa hakattu vuodessa yli 20 miljoonaa kuutiometriä, kun 1950ja 1960-luvuilla hakkuut ylittivät vain kerran 15 miljoonan kuutiometrin rajan. Raivaussahan jälki näkyy hämeenkoskelaisen isännän taimikoissa. Kuitenkin jo se, että metsätiloja hallinnoidaan saman pöydän äärestä, on merkittävä asia.” Ropon metsät sijaitsevat viidentoista kilometrin säteellä kotilasta. ”Suomalainen ei yksinkertaisesti sovi yhteisomistajaksi. Sijoituksena metsämaa kuitenkin on omaa luokkaansa. Ainoastaan kuusikuitupuu on poikkeus. Yksityismetsien markkinahakkuut ovat enemmän kuin kaksinkertaistuneet 1950-luvulta, mutta vain muutamina vuosina valtio ja yhtiöt ovat päässeet edes 1950-luvun keskiarvon tasolle. Ei ole ihme, että suurelle yleisölle ja jopa metsäteollisuuden asioita tarkoin seuraaville puuntuottajille on jäänyt mielikuva, että metsäteollisuus vetelee Suomessa viimeisiään. Ainakaan mäntyä ja koivua koskevat hakkuutilastot eivät viittaa kuiduttavan teollisuuden alasajoon. Maatalouspuolella tarvitsee monenlaista lenkkiavainta ja pihtiä. ”Perunkirjoitusta pidempään en suostuisi olemaan mukana minkäänlaisessa yhteisomistuksessa. Uutinen ei ole, että jollakin tehtaalla on pienin investoinnin saatu avatuksi jokin pullonkaula. ”Metsää pystyy harvoin ostamaan oman tilan vierestä. Mutta jos näin on, miten ovat tulkittavissa hakkuutilastot. Uusien metsien hankkiminen kiinnostaisi, mutta nykyisillä hinnoilla tilakaupat saavat vielä odottaa. Kovalla rahalla metsää on järkevää ostaa vain oman tilan rajalta. Ne ovat uutisia. Viitenä viime vuonna hakkuut ovat olleet 8 miljoonan kuutiometrin luokkaa, ja se on selvästi vähemmän kuin ennen. Jonkin edun väheneminen on ilmoitettava hyvissä ajoin etukäteen. Jos pikkuveli olisi halunnut tilanjatkajaksi, Roppo olisi etsinyt töitä muualta. työvälineiden pitää olla hyvässä kunnossa. Ennätysvuosia ovat olleet 2007, 2008, 2010 ja 2011. ne Roppo pitää hyvässä järjestyksessä.. Vain vuonna 2009 ei saavutettu ennätystä, mutta silloinkin hakattiin enemmän kuin koskaan 1950-, 1960-, 1970tai 1980-luvulla. Myös Roppo on ostanut viimeisten neljän vuoden aikana peltokauppojen kylkiäisenä 14 hehtaaria metsämaata ja käynyt ne raivaussahan kanssa läpi. Ainoa, mikä voisi viedä metsän arvon, on sosialistinen vallankumous tai täyssuojelu, joista kumpikaan ei onneksi ole todennäköinen”, Roppo sanoo. Koko sodanjälkeisen ajan havutukin hakkuut ovat trendinä kasvaneet, ja erityisen hyvä aika sahateollisuudelle oli 1993–2005, jolloin veromuodon muutoksen siirtymäajan ansiosta oli mahdollista purkaa vanhoja hakkuusäästöjä alhaisella veroasteella. Jokainen lopetettu paperikone on saanut ansaitsemansa huomion, samoin kaikki tuotannonrajoitukset. Niissä enemmistö päättää, päätöksenteko luistaa ja metsät hoidetaan ajallaan. Yhteisomistukseen hän ei kuitenkaan olisi lähtenyt. Ennen kuin ryhdytään syyllistämään yksityismetsänomistajia on syytä katsoa, miten hakkuut ovat kehittyneet yhtiöiden ja valtion metsissä. tylsällä sahalla ei synny kelvollista tulosta. Kun on monta päättäjää, päätöksenteko ei suju”, Roppo perustelee. Monissa muissa hommissa ei samalla tavalla näe työn jälkeä, pääse nauttimaan ulkoilmasta ja hoitamaan kuntoa kuin talvisavotoilla. Siinä käy usein niin, että yksi tekee työt ja muut korjaavat potit.” Roppo kuitenkin korostaa, että yhteismetsät ovat eri lukunsa. Yhtymissä puolestaan eteen voi Turku Hämeenkoski tulla jatkamisongelmia, jos osakkaiden perilliset eivät löydäkään yhteistä säveltä. Mutta jos on todella tarpeen lisätä yksityismetsien puuntarjontaa, varma keino on yksinkertainen. ”Metsä pitää varmasti arvonsa. Jos vastuuta ei halua ottaa tai metsän hoidattaminen ulkopuolisella käy liian kalliiksi, metsälle löytyy aina ostaja. Erityisen ongelmallisena hän pitää kuolinpesiä, joissa yksikin eriävä ääni estää asioiden viemisen eteenpäin. Jos ajattelisimme niin, jokaisen viljelijän kannattaisi myydä pellot ja sijoittaa rahat joihinkin futuureihin.” Jyrkkä ei yhteisomistukselle Ropolle on aina ollut selvää, että hän haluaa jatkaa vanhempiensa tilalla. Maanomistaminen on myös arvokysymys. Riittää, ettei tilan maaja metsätalous tuota tappiota ja jotain jää elämiseenkin. Metsän ostaminen kiinnostaa Roppo painottaa, että metsäomaisuudesta pitää kantaa huolta. Mutta ei kun piti kiirehtiä vahingoksi koko kansantaloudelle. Koivukuitupuulla tilanne on vielä parempi. vaa, koska pitää työstään. ”Minua harmittavat asiantuntijat ja pankinjohtajat, joiden mukaan kaikki pitäisi laskea bisnestyylillä. Sen ansiosta tuotantoa on voitu nostaa pari prosenttia. Suomen kansa kun ei pidä verojen maksusta. Ensimmäisen kerran nykyisin tuiki tavalliset 20 miljoonan kuutiometrin hakkuut ylitettiin vasta 1979. Esimerkiksi viimeisen viiden vuoden aikana mäntykuitupuuta on hakattu neljänä vuonna enemmän Metsäteollisuuden alasajo ei ole totta MATTI kÄRkkÄINEN PALSTALLA Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. kuin milloinkaan sen jälkeen, kun nykymuotoista tilastoa alettiin pitää vuonna 1955. 19 METSÄLEHTI 5 • 2012 T iedotusvälineet ovat kertoneet totuudenmukaisesti ja perustehtävänsä mukaisesti jokaisen Suomessa olevan metsäteollisuuslaitoksen alasajon ja sen seuraukset paikalliselle elinkeinoelämälle. kotimaiset ennätyshakkuut eivät tue käsitystä metsäteollisuuden kuolemasta. Metsäpolitiikassa toivomisen varaa Kriitikot ovat oikeassa siinä, että suuremmatkin hakkuut olisivat mahdollisia metsävarojen puolesta. Se on hienoa, kun on raivannut aikaisemmin kauhean rääseikön ja pääsee sitä harventamaan.” Ropolle metsänomistamisessa ei ole tärkeintä tuotto eikä hän laske työlleen arvoa. Ei tällainen pikkujuttu voi ylittää edes paikallista uutiskynnystä. Kyse ei ole hakkuumahdollisuuksien puutteesta, sillä sekä yksityismetsissä että valtion ja yhtiöiden metsissä talousmetsien hyväksikäyttö on samansuuruinen, noin 80 prosenttia. Anteeksi nyt vain pahan ilman linnut. Esimerkiksi jos viime vuonna olisi ilmoitettu, että metsäverokanta kohoaa 30/32 prosenttiin vuonna 2016, vuodet 2012–2015 olisivat olleet hyviä puun tarjonnan kannalta. Viitenä viimeisenä vuotena on jokaisena hakattu koivukuitupuuta enemmän kuin minään vuonna 1950-, 1960-, 1970-, 1980ja 1990-luvuilla. Roppo arvostaa sitä, että omistaa metsää, peltoja ja saa hoitaa suvussa kulkenutta omaisuutta. Ei edes havutukki herätä erityistä huolta. ”Kun etenee metsässä ja katsoo taakseen, näkee heti omat saavutukset ja ne näkyvät pitkän aikaa
Tätä ei kannata vieroksua, sillä myös poromiehet, kalastajat sekä tieteen ja taiteen apurahansaajat vakuutetaan maatalousyrittäjän eläkelain (myel) mukaan. Metsänomistajasta voi tuntua oudolta kuulua samaan ryhmään maanviljelijöiden kanssa. Metsänomistajalle lisäeläke Maanviljelijöille myel on lakisääteinen eläketurva ja siten sen piirissä ovat käytännössä kaikki alalla toimivat. Pakollisen Myel-vakuutuksen ehtona on, että metsänomistajalla on metsää Etelä-Suomessa 50 hehtaaria, Keski-Suomessa 75 hehtaaria tai Pohjois-Suomessa 100 hehtaaria. Moottorikelkalla ja mönkijällä kannattaakin olla kuljettajan vahingot korvaava liikennevakuutus. Myel-vakuutus tuo eläketurvaa, mutta eläkeläinen saa tapaturmavakuutuksen Melasta, vaikka ei olisikaan ollut myel-vakuutettu. ”Tarve vakuutuksen ottamiseen lähtee metsänomistajasta itsestään.” Pe da co m. tapaturmavakuutus myös eläkeläisille Myeleläke vakuutuksen piiriin pääsee halutessaan jo melko pienillä metsä tuloilla. Melan nettisivuilla on runsaasti tietoa vakuutuksista. Melan tapaturmavakuutukset eivät kuitenkaan korvaa erilaisten koneiden ajamisesta aiheutuneita vahinkoja. Muille metsänomistajille myel on lisäeläke vapaaehtoisen, itse maksetun eläkevakuutuksen tapaan. Etuus kannattaa hyödyntää, koska muuta kautta otetut tapaturmavakuutukset eivät ole metsätalouden verotuksessa vähennyskelpoisia. Oman työpanoksen arvoksi katsotaan 100 euroa päivältä. Laskureiden avulla voi hahmotella maksujen ja tulevan eläkkeen suuruutta. Metsähehtaarille on laskettu alueittain ja hehtaa rien määrän mukaan tietty arvo. nallista myel-työtuloa voidaan korottaa, jos hän tekee paljon metsätöitä. Tapaturmavakuutuksen saa myös vapaaehtoisen myel-vakuutuksen ottanut. Vapaaehtoisen vakuutuksen edellytys on, että metsätulon määrä on noin puolet pakollisen maksun tulosta eli noin 1?800 euroa vuodessa. Metsänomistajan laskenVakuutusturvaa saa Melasta Pakolliseen eläkevakuutukseen liittyy myös pakollinen maatalouden tapaturmavakuutus sekä ryhmähenkivakuutus. Metsänomistaja voi olla myel-vakuutettu, vaikka hän työskentelisi päätoimisesti muulla alalla. Vakuutus on varsin laaja, eikä siinä ole suuria rajoituksia esimerkiksi harrastusten suhteen. Päätoimiselle metsätalousyrittäjälle myel tuo samaan tapaan eläketurvaa. EteläSuomessa 120 hehtaariin saakka yksi hehtaari tuottaa laskennallista työtuloa noin 59 euroa. Keskivertometsänomistajan maksettavaksi ei tule kovin suurta eläkemaksua eikä vastaavasti eläkettäkään kerry kovin paljon. Jos on kiinnostusta Melan vakuutuksiin, Leena Vehkomäki suosittelee ottamaan yhteyttä Melan paikalliseen asiamieheen. 20 METSÄLEHTI 5 • 2012 hannU jaUhiainen M aatalousyrittäjien eläkelaitos Mela huolehtii paitsi maanviljelijöiden myös metsänomistajien työeläkeja tapaturmavakuutuksista. Työtulon määrä lasketaan silloin yhteisten työmäärien ja hehtaarien mukaan. Sen saa kasaan jo parinkymmenen hehtaarin metsätilalta, jos tekee itse kohtalaisen määrän metsään liittyviä töitä. Vakuutettuna voi olla myös metsänomistajan puoliso tai muu perheenjäsen. Lisäksi metsätöistä syntyvän työtulon pitäisi olla vuodessa vähintään 3?500 euroa. Sen tarkemmin töitä ei tarvitse eritellä. Työvahingot korvaavan tapaturmavakuutuksen lisäksi Melalla on tarjota vapaa-ajan tapaturmavakuutus. Vehkomäen mukaan pienempienkin tilojen omistajat voivat päästä myel-vakuutetuiksi, jos siihen on riittävät perusteet. Metsänomistajan maksama eläkevakuutusmaksu määräytyy metsähehtaarien ja työpäivien mukaan lasketun työtulon mukaan. Käytännössä edellytetään myös jonkinasteista työskentelyä omassa metsässä. Kaikki Melan perimät vakuutusmaksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia. Noin sadan hehtaarin omistuksella ja 30 päivän työtulolla eläkemaksu on alle tuhat euroa vuodessa. Vakuutus on samantasoinen kuin pakollisenkin myelin piirin kuuluvalla. Käytännössä riittää, että omistaa ohjeen mukaisen määrän metsää ja ilmoittaa tekevänsä hoitotöitä omassa metsässä. Ero omaeläkkeeseen on, että myös valtio osallistuu kustannuksiin. Eläkeläiset voivat edelleen säilyttää oikeuden tapaturmavakuutukseen, vaikka eivät eläkevakuutusta maksakaan. ”Tarve vakuutuksen ottamiseen lähtee metsänomistajasta itsestään, ketään ei siihen pakoteta”, sanoo Melan vakuutusyksikön tiiminvetäjä Leena Vehkomäki. Tapaturmavakuutuksen voi myös saada eläkeläisenä, vaikka ei aikoinaan olisi ollut myel-vakuutettu. Myel-vakuutus on periaatteessa pakollinen tarpeeksi suuren hehtaarimäärän omistaville metsänomistajille. Parinkymmentä maksuvuotta tuottaa 63-vuotiaana jonkin verran päälle 200 euron kuukausieläkkeen. Eläkemaksua vapaaehtoisesti Metsänomistaja voi päästä vapaaehtoisen myel-vakuutuksen piiriin vaikka ohjeelliset hehtaarimäärät tai työtulon alaraja eivät täytykään. ”18 vuotta täyttänyt lapsikin voi olla Myel-vakuutettu, jos asuu kotona ja tekee runsaasti metsätöitä ja saa siitä palkkaa”, Vehkomäki kertoo. Myelin maksaminen päättyy yleensä, kun vakuutettu jää vanhuuseläkkeelle 63–68-vuotiaana. Myel on siten maksajan kannalta omaeläkettä edullisempi eläkejärjestelmä