LOKAKUUTA 2021 ● NRO 18 Erilaisia metsäpalveluyrityksiä on jopa tuhansia. Työtä riittää kaikille, mutta erikoistumalla pärjää paremmin. Sivut 8–11 USKALLUSTA JA YRITYSTÄ PERJANTAINA 27. HELMIKUUTA 2026 ● NRO 4 ● PERUSTETTU VUONNA 1933. TORSTAINA 7
Metka-tukea hallinnoivan Suomen metsäkeskuksen mukaan taimikoiden ja nuorten metsien hoidon tukivarat tulevat loppumaan toisena peräkkäisenä vuonna kesken. Tänäkin vuonna olosuhteet sallivat monin paikoin raivauksen myös vähä lumisessa talvikelissä.. AJANKOHTAINEN / UUTISET 27.2.2026 2 Metsälehti.fi UUTISET Kiina on myös metsäteollisuuden uusi haastaja ›› 6–7 Suomalaispuuta menossa Saksaan ›› 12–13 METSÄSTÄ Mitä tehdä, kun neulaset kellertävät ›› 18–19 Vertailussa metsäsukset ›› 22–23 Valkoselkätikan uusi tuleminen ›› 24 PILKKEITÄ Lintukuvaajan kommelluksia ›› 28–29 Palkitulla sahayrittäjällä riittää tekemistä ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Jesse Nurmela karsi puita Nastolassa. Metsälehti 94. Kuva: Seppo Samuli VALTTERI SKYTTÄ Metsätalouden tukirahaa jäi ennen reilusti käyttämättä, mutta nyt rahat eivät riitä. Metsätien perusparannuksiin haettiin niin paljon tukia, että osa hakemuksista todennäköisesti hylätään. Talvi on vähäluminen, ja toteutusilmoituksia näyttää tulevan jatkuvasti”, kertoo Metsäkeskuksen hankehallinnon päällikkö Sameli Salokannel. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki: 29 744 (LT/24) Lukijoita 253 400 (KMT/25) Painopaikka PunaMusta, Joensuu Taimikoiden ja nuorten metsien osuus metsä talouden tukipotista on ollut viime vuosina noin 80 prosenttia. ”Se ei tule riittämään millään. Syksyllä taimikkonsa raivaavat metsänomistajat saavat odottaa tukirahaa ensi vuoteen. Tänä vuonna ei ainakaan kannata vitkutella pitkälle raivaussahatöissä, vaan taimikonhoitoon kannattaa ryhtyä nyt”, sanoo Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen myyntipäällikkö Henri Mommo. Tukivarat loppuvat todennäköisesti jo kesällä. ”Tuen saa se, joka ensimmäisenä toteuttaa työt. Tälle vuodelle uutta tukirahaa on myönnettävissä raivauksiin vain reilut kahdeksan miljoonaa euroa. TUKIRAHAT LOPPUMASSA, NYT PIAN RAIVAAMAAN Taimikoita kesän jälkeen raivaavat saavat odotella tukieurojaan ensi vuoteen
Tiehankkeita 25 miljoonalla Metka-tukien takamatkaa kasvattaa tänä vuonna entisestään se, että metsäteiden perusparannuksiin haettiin tukirahaa viime vuonna valtava määrä: tavallisen kolmen miljoonan euron sijaan noin 25 miljoonan euron edestä. ”Metsurit eivät ole moittineet, että palelisi.” Rahoitusta leikattu Puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen tarkoitettuja tukirahoja on leikattu viime vuosina yli kymmenellä miljoonalla eurolla. Nyt tukia on leikattu ja tilanne on toisin päin”, Metsäkeskuksen Salokannel sanoo. ”Peräänkuulutan nopeaa ratkaisua lisärahoituksen suhteen, ettei jo liikkeelle saatuja tiehankkeita jäisi toteuttamatta.” SA M I KA RP PI N EN KOMMENTTI MIHIN TUKIHIMMELIÄ TARVITAAN. Muuten voi tulla markkinahäiriöitä, ja hyvä tarkoitus menetetään”, Päijänteen mhy:n Mommo sanoo. Syynä oli metsäteiden tukitason laskeminen tälle vuodelle parillakymmenellä prosentilla. TUKIRAHOJEN loppuminen on merkki siitä, että järjestelmä on kannattava ja rahaa pitää saada lisää. Metkan tukibudjetti on tälle vuodelle reilut 36 miljoonaa euroa ja myöntämisvaltuus 20 miljoonaa euroa. Metsäkeskuksen mukaan viime vuonna ilmoitettuja metsätiehankkeita joudutaan todennäköisesti hylkäämään. Ympäristötuella suojellaan ensisijaisesti metsälain kymppipykälän erityisen tärkeitä elinympäristöjä. UUTISET 27.2.2026 Metsälehti.fi 3 TUKIRAHAT LOPPUMASSA, NYT PIAN RAIVAAMAAN ”Toisista maakunnista tuet loppuvat aikaisemmin kuin toisista.” Mommon mukaan eteläisessä Suomessa on lunta monin paikoin niin niukasti, ettei estettä raivaus töille ole. Kun suojelutukea ei haeta akuutin rahapulan paikkaamiseksi, metsänomistajat jaksavat Mommon mukaan odottaa suojelupäätöstä kärsivällisesti, vaikka tukipäätös voi kestää kuukausitolkulla. Tukijärjestelmä on matkalla solmuun, joka käy omaa tarkoitustaan vastaan ja uhkaa hidastaa tärkeitä metsänhoitotöitä. Tukihakemuksia käsitellään lain mukaan saapumisjärjestyksessä, joten joulukuussa saapuneilla tiehakemuksilla on suurin riski päätyä hylkyyn. Metsänomistaja voi saada päätöksen suojeluhakemukseensa vasta vuonna 2027. Tukihakemuksen voi tehdä tiehankkeeseen uudelleen, mutta tukiprosentti on pienempi. Jos metsätietukea hakee tänä vuonna, käsittely menee automaattisesti vuodelle 2027. Päinvastoin. Tukitasoihin ja -mekanismeihin kaivataan pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta” sanoo metsäpalveluyritys Luontovarman liiketoimintajohtaja Tuomas Kähö. ”Siksi haluamme edetä mahdollisimman pitkälle niin, että vanhat hankkeet maksetaan ensin päältä pois ennen kuin uusia aletaan käsitellä”, Salokannel sanoo. ”Ympäristötukihakemusten käsittelynopeudet ovat todella hitaita. Kun tämän vuoden budjetista maksetaan edellisvuoden tukia, lumipalloefekti vain voimistuu. Ruotsissa taimikonraivauksia ei ole tuettu pitkään aikaan, mutta metsät kasvavat edelleen. Tukea ei voi tarjota siinä mielessä metsänomistajalle puukaupan vaihtoehtona, että siitä saisi nopeasti rahaa”, Päijänteen mhy:n Henri Mommo sanoo. Ympäristötukisopimus tehdään 10 vuodeksi kerrallaan. Tosin tukivarat kohdennetaan maakuntakohtaisesti, ja syksyllä selviää, miten tukivaroja on siirreltävissä maakuntien ja eri tukityölajien välillä. Lain kirjaus on, että jos taimikon ja nuoren metsän hoidon määrärahat loppuvat kesken, tuki maksetaan seuraavana vuonna. Jos metsätalous ei ole Etelä-Suomen kangasmailla kannattavaa ilman tukea, mikä järki koko hommassa on. Kähön mukaan tiehankkeiden eteen on jo hakemusvaiheessa käytetty reilusti voimavaroja. Jos rahat loppuvat silloinkin kesken, tukihakemus hylätään. ”Huojunta aiheuttaa epävarmuutta. Eihän tukiraha voi silloin loppua, tai metsälain kymppipykälän kohteilta putoaa pohja pois”, Mommo toteaa.. ”Tukijärjestelmien pitää olla ennakoitavia ja riittävän yksinkertaisia. Tukia ei pitäisi tarvita kuin kolmeen kohteeseen: luontokohteiden suojeluun, sekasortoisiin suometsiin ja pohjoisimpaan Suomeen. VALTTERI SKYTTÄ SUOJELU EI TOIMI PUUKAUPAN VAIHTOEHTONA Metsäkeskuksen mukaan myös ympäristötukeen osoitetut määrärahat voivat loppua kesken. ”Toisista maakunnista tuet loppuvat aikaisemmin kuin toisista”, Metsäkeskuksen Salokannel arvioi. Tänä vuonna toteutettavien taimikon ja nuoren metsän hoitojen tukimaksuja siirtynee maksettavaksi ensi vuonna jopa yli 20 miljoonan euron edestä, Salokannel arvioi. ”Tukivaroja ei monina vuosina käytetty siinä määrin, kuin niitä oli tarjolla. Tukien perusidea on jalo: ohjataan ja kannustetaan metsissä hyödylliseen toimintaan. ”Vähäistä suurempi haitta pitää korvata. Metkaa edeltäneen kemera-järjestelmän tukibudjetti vuonna 2023 oli 47,5 miljoonaa euroa ja myöntämisvaltuus 54,5 miljoonaa euroa
Tilastoa aiemmin ylläpitänyt Luonnonvarakeskus lopetti sen julkaisun viime vuonna. Hakkuuarviot päivitetty Luonnonvarakeskus on päivittänyt arvioitaan maakunnittaisista hakkuumahdollisuuksista. AJASSA 27.2.2026 4 Metsälehti.fi LYHYET MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA ”AIKA mennä Ukrainaan on nyt, eikä pidä odottaa sodan päättymistä”, Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Mykhailo Vydolnuk patistaa. Ukrainassa etsitään myös ratkaisuja, mitä tehdä kaikille sodassa raunioituneille rakennuksille. Matalammilla korkokannoilla hakkuumäärät ovat alkuvaiheessa pienempiä. Maassa on teollisuuspuistoiksi kutsuttuja erityistalousalueita. ”Ukraina pitää jälleenrakentaa parhaalla modernilla teknologialla. Korkeimmilla, neljän ja viiden prosentin korkokannoilla suurin ylläpidettävissä oleva hakkuumäärä on tällä tasolla jo ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella 2021–2030. Miinoitusten purkuun tulee löytää ratkaisuja.” Ukrainalla on myös tarjottavaa. ”Viidesosa metsäalasta, kaksi miljoonaa hehtaaria, on miinoitettu. Suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän vuotuiset runkopuun hakkuumäärät ovat 82– 84 miljoonaa kuutiometriä, korkokannasta riippumatta. Seutu on mahdollisimman kaukana rintamasta, ja vuoristoinen maasto suojaa ohjuksilta. Suomalaisilla on sitä, joten älkää arastelko. Siviilikäyttöä tulisi kehittää myös roboteille, jotka vievät ammuksia ja hakevat haavoittuneita. Maa valmistaa sodassa käyttämänsä droonit itse. Investointi on pieni, mutta läsnäolon avulla pääsee kiinni informaatioon ja voi edistää omaa tarjontaansa. Suurlähettiläs Vydolnuk toivoo yhteistyötä selluloosapohjaisen ruudin valmistuksessa. Drooneille ja roboteille siviilikäyttöä Kun katsotaan sodan jälkeiseen aikaan, niin maa tarvitsee metsäkoneita, sillä sodan aikana hakkuut ovat supistuneet ja metsiin kertyy korjattavaa. Siksi tarvitaan ratkaisuja, joissa teollinen esivalmistus on viety pitkälle, mikä tarkoittaa erilaisia elementtitoimituksia. Ei ole kaukaa haettu ajatus, että tekoälyn avulla itsenäisesti toimiva robotti voisi hoitaa taimikoita. Sille olisi tällä hetkellä kysyntää rajattomasti. Kantohintojen vaikutus tuottoon laski 2,4 prosenttiyksikköön. Sisustusmateriaaleille ja rakennuspuusepänteollisuuden tuotteille on tulossa pohjaton kysyntä. Lainsäädäntö väestönsuojista on valmistelussa. Tuotto muodostui pääosin biologisesta kasvusta, jonka vaikutus tuottoon oli 4,4 prosenttiyksikköä. Tarvitsemme läsnäoloanne.” Vydolnuk kehottaa perustamaan aluksi pieniä toimistoja ja palkkaamaan ukrainalaisia. Ukraina pyrkii mataloittamaan investointikynnystä ja tarjoaa erilaisia kannustimia lähinnä verotuksen ja tullialennusten kautta. Asuinrakennusten lisäksi tarvitaan julkista rakentamista, kuten sairaaloita, kouluja, päiväkoteja ja veteraanien kuntoutuslaitoksia. Korjuuta tehdään liki 220 hehtaarin alueella siemenpuuhakkuuna, ylispuiden poistona ja poimintahakkuuna. Vertailun vuoksi, Suomen valtion tämän vuoden budjetti on menojen osalta 90 miljardia euroa. Viime vuonna sijoitustuotto oli Induforin mukaan 6,9 prosenttia. Puurakennukset sopivat ympäristöön, mutta materiaalien kuljettamisessa kahden kilometrin korkeuteen on vaikeutensa. Deere osti Risutecin Metsäkoneita valmistava John Deere Forestry Oy on ostanut koneellisen istutuksen laitteisiin erikoistuneen Risutec Oy:n liiketoiminnat. Sodan jälkeen niille tulisi kehittää siviilikäyttöä, ja Vydolnik näkee, että sitä löytyy maaja metsätaloudesta. Sijoitustuotto kutistui Metsäkonsultti Indufor jatkaa yksityismetsien puuntuotannon sijoitustuotto -tilaston julkaisua. Kauppahintaa ei kerrottu.. Karu tilanne on, että sota jatkuu. Potentiaali valtava Sodan tähänastisten tuhojen ja jälleenrakennustarpeen kustannukseksi on arvioitu 150 miljardia euroa. Luken mukaan vuonna 2024 sijoitustuotto oli 14,9 prosenttia. ”Olemme kiinnostuneita etenkin pohjoismaisesta julkisten puurakennusten osaamisesta.” Puurakentamisessa on tosin rajoitteena syystäkin syväänjuurtunut pelko, miten rakennus kestää ohjushyökkäykset. ”Teknologia niiden kierrättämiseen on tervetullutta.” Hiukan yllättävä sodan seu raus on, että länsirajalla Karpaattien vuoristossa on isoja hiihtokeskusten ja hotellien rakennushankkeita. ”1,4 miljoonaa kotitaloutta ja niissä 3,4 miljoonaa ihmistä on menettänyt kotinsa tai asuu vaurioituneissa rakennuksissa.” Maa kaipaa nopeaa rakentamista samanaikaisesti, kun sodan seurauksena on työvoimapula. Suurlähettiläs Mykhailo Vydolnuk toivoo yhteistyötä selluloosapohjaisen ruudin valmistuksessa ja jälleen rakennuksessa. Metsä Group puukaupoille Inarissa Metsä Group on sopinut puukaupoista Utsjoen yhteismetsän kanssa. Puukaupat Inarissa keskeytyivät vuonna 2022, kun Metsä Group päätti tarkastella puun korjuun linjauksiaan. Vydolnuk puhui Sahateollisuus ry:n järjestämässä Wood from Finland konferenssissa. Lisäksi alueelle on laadittu metsäsuunnitelma, jossa huomioidaan porotalous. Sen jälkeen yhteismetsä on ohjannut osan puukauppakohteista suojeluun. ”Aika mennä Ukrainaan on nyt” Jalansija Ukrainan jälleenrakennuksen jättimarkkinoilla kannattaa ottaa varhain, kehottaa maan Suomen-suurlähettiläs Mykhailo Vydolnuk. Näin Deeren metsäkoneliiketoiminta laajenee kattamaan myös metsän uudistamisen ratkaisut. Jälleenrakennuksessa perussahatavara on merkittävässä roolissa, mutta Vydolnuk kannustaa ottamaan askelia jatkojalostuksessa yhteisyritysten kautta
Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan vesilaki antoi aluehallintovirastolle toimivallan ar vioida ojitusten lainmukaisuutta. Niillä ei ole käytännössä juuri merkitystä puun elintoimintojen kannalta”, Sarkkola toteaa. Alueen koko oli yli 20 hehtaaria. Tuulituhoriski on sekava soppa Entä vaikuttaako suometsän vedenpinnan taso puiden herkkyyteen kaatua tuulessa. Roudattomuus ja pehmeä maa toki lisäävät tuulenkaatoalttiutta, mutta yhtä lailla, ellei enemmän, puun tuulituhoriskiin vaikuttavat aika edellisestä hakkuusta, viereisen metsäkuvion puusto sekä puun oma pituus ja latvus. Näin kuitenkaan ei ole. Maanomistaja ei kuitenkaan tehnyt näin. Meillä metsätilakauppa käy!. Suositukset ovat keränneet metsänomistajilta ja ojien kaivajilta vastaväitteitä, joiden mukaan vedenpinnan saaminen ojituksilla syvemmälle on yhä suometsissä perusteltua. Lisäksi oikeus katsoi, että kun otetaan huomioon ojituksen laajuus, ojien syvyys ja osin puutteelliset vesiensuojelutoimet, niin ojituksesta on voinut aiheutua pilaantumista alapuolisessa vesistössä. Hän ei siten voi vahvistaa, että kysymys on juuri hänen tapauksestaan. Ojituskiistan valitus meni nurin oikeudessa Suositus turvemaiden vedenpinnan nostosta ei ole tuulesta temmattu. Kärkkäinen kertoo, ettei ole saanut tietoa hallinto-oikeuden päätöksestä. Karuimmilla kasvupaikoilla osuudet ovat vielä suurempia. SE PP O SA M U LI lan mukaan olevan se, millaiset ovat melko ohuen maan pintakerroksen olosuhteet. Itä-Suomen aluehallintovirasto määräsi maanomistajan hakemaan vesilain mukaisen luvan ojituksille. ”Toisin kuin helposti saatetaan ajatella, suurin osa puiden juurista on (suometsissä) lähellä maanpintaa: ylimmässä 20 senttimetrin paksuisessa pintakerroksessa”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Sakari Sarkkola. Valittajan mukaan ei myöskään ollut osoitettu, että ojitukset olisivat ennalta arvioiden voineet aiheuttaa veden pilaantumista. Tämä koskee erityisesti niin sanottuja hienojuuria, jotka ovat tärkeitä puiden ravinteiden ja veden saannille. Pääosa puuston juuristosta kasvaa suometsissä hyvin lähellä maanpintaa. Maanomistaja oli tehnyt Pielavedellä metsäojituksen omillaan ja kahden naapurin omistamilla metsäkiinteistöillä. Luvan tarpeen arviointi perustuu ennakolliseen riskinarviointiin, eikä edellytä pilaantumisen osoittamista. Maanomistaja oli ilmoittanut ojituksista paikalliseen ely-keskukseen, josta kehotettiin hakemaan ojituksille lupa alue-hallintovirastosta. Oikeuden mukaan maanomistajan olisi tullut hakea ojituksille etukäteen lupa. ”Tuulituhojen ehkäisyssä perusneuvot ovat, että vältä jyrkkiä metsänreunoja ja voimakkaita harvennuksia”, kertoo palvelualuepäällikkö Kalle Vanhatalo Tapiosta. Valituksen mukaan aluehallintovirastolla ei ollut toimivaltaa arvioida, oliko ojituksissa rikottu vesilakia. Maanomistaja valitti viraston päätöksestä hallinto-oikeuteen. Ongelma on, että puiden riskiin kaatua tuulessa vaikuttaa moni tekijä. ”Juuria voi kyllä kasvaa syvemmälle, aina 50–60 senttiin saakka myös turvemailla suotuisissa oloissa. Puiden juuretkin kasvaisivat näin syvemmälle maahan. Harvennetun puuston lannoitus kasvattaa entisestään puiden latvuspinta-alaa, minkä vuoksi pöytä on katettu tuulenkaatoriskille muutamien vuosien ajaksi. Sarkkola viittaa muutaman vuoden takaiseen tutkimukseen, jossa selvitettiin hienojuurituotosta eri turvekangastyypeillä. AJASSA 27.2.2026 Metsälehti.fi 5 VALTTERI SKYTTÄ METSÄLEHTI on uutisoinut suometsien uusista suosituksista, jotka kehottavat nostamaan vedenpintaa 30 sentin tasolle maanpinnasta. Tulosten perusteella keskimäärin 80 prosenttia juurten tuotoksesta tapahtui 0–20 sentin syvyydellä maan pintakerroksessa ja 90 prosenttia tuotoksesta 0–30 sentin syvyydellä pintakerroksessa. Määräystä tehostettiin 11 000 euron sakon uhalla. Hallinto-oikeuden päätökseen voi hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Keskeistä puiden juuriston ja edelleen kasvun ja elinvoimaisuuden kannalta näyttää SarkkoTutkija: Sitkeä uskomus suometsistä ei päde EERO SALA VAASAN hallinto-oikeus on hylännyt maanomistajan valituksen ojitusta koskevassa kiistassa. Vuodenvaihteen Hannesmyrskyn tuhoista kertyneiden havaintojen perusteella tuuli kaatoi puita aukonreunoista ja vasta harvennetuista metsistä yhtä lailla kivennäismailla. Hallinto-oikeuden pöytäkirjoista ei ilmene valittajan nimeä, mutta yksityiskohdat täsmäävät tunnetun metsäprofessori Matti Kärkkäisen Pielaveden Ventosuolla tekemään ojitukseen. Kuvassa taimikkoa, varttuneempaa metsää ja niitä halkova oja suometsässä Tammelassa Etelä-Suomessa. Ojituksesta harkittiin vuonna 2024 jopa syytettä ympäristön turmelemisesta, mutta syyttäjä luopui kanteesta
Kiinan kulttuuri on ikivanha, mutta maa on käänteissään jotenkin mystinen. ”Kiina tavoittelee globaalia talousjohtajuutta, mutta ei tuhlaa resurssejaan konflikteihin”, Mikkilä tiivistää kokemansa. KIINA VAHVISTUU MYÖS METSÄTEOLLISUUDESSA Kiinan pyrky globaaliksi talousjohtajaksi kääntää metsätuotteiden kauppavirtoja, apulaisprofessori Mirja Mikkilä uskoo. Hän vietti maassa lähes neljä vuotta Stora Enson vanhempana metsäekonomistina, ja ammatilliskulttuurinen kiinnostus yltää kolmelle vuosikymmenelle. ”Etelä-Amerikan selluntuottajien on syytä olla hereillä Kiinan suhteen, mutta välittömiä radikaaleja muutoksia ei vielä näy”, Mikkilä sanoo. Vaikka metsäalalla käänteet tapahtuvat hitaasti, Kiinan istutusmetsien kasvu ja maan oman teollisuuden nousu voivat liikuttaa metsätuotteiden maailmankaupan mannerlaattoja. ”Kiina on noussut papereiden ja kartonkien viennissä Suomen ja Ruotsin ohi.”. Maa soveltaa sotilasstrategi Sunzin Sodankäynnin taito -klassikon oppeja kahden ja puolen vuosituhannen takaa: ”Ainoastaan vältetty sota on voitettu sota.” Maailmankaupan mannerlaatat Talousjohtajuus tarkoittaa myös metsäteollisuutta. AJASSA / HAASTATTELU 27.2.2026 6 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA METSÄALAN liiketaloustieteen apulaisprofessori Mirja Mikkilä tuntee Kiinaa – sikäli kuin isoa maata kukaan voi sanoa tuntevansa. Kotimaisen puun osuus Kiinan selluntuotannon raaka-aineena on noussut jo yli puoleen, ja selluntuotanto on tällä vuosikymmenellä melkein kaksinkertaistunut noin 26 miljoonaan tonniin. Hän viittaa arvioihin, joiden mukaan Kiina on yhä sellussa korkeintaan puoliksi omavarainen. Jonain päivänä Kiina ei enää ole maailman kuitunielu, vaan myös kuitutuotteiden viejä. ”Kiinassa asuvat ulkomaalaiset suhtautuvat vaikeaselkoiseen maahan usein joko turhautumisella tai ihastumisella.” Mikkilän suhtautuminen on jälkimmäistä
”Mikäli ovet Eurooppaan pysyvät venäläiselle puulle kiinni ja mikäli Yhdysvaltojen poliittinen suunta jatkuu myös seuraavien presidentinvaalien jälkeen niin ei olisi yllättävää, jos Venäjä ja Yhdysvallat löytäisivät toisensa puumarkkinoilla.” Lisäksi maa tuottaa edelleen nelisen miljoonaa tonnia sellua vanhalla tavalla muusta kuin puusta – oljesta, ruo’osta ja bambusta. Yhdysvaltojen havusahatavaran kysyntä ylittää selkeästi oman tuotannon. Opiskelin tuolloin Tredussa metsänomistajille suunnatussa kaksivuotisessa koulutuksessa metsäalan perustutkintoa, ja meillä oli yhtenä oppikurssina maisemanhoito. Tämä onkin oma kädenojennukseni luonnon monimuotoisuudelle. Tuella ei voi kuitenkaan rahoittaa niityn tai kedon perustamista esimerkiksi istuttamalla tai kylvämällä. Kääntöpaikalle ajettiin 60 tonnia 65 millimetrin mursketta ja niityn reunaan 60 kuutiometriä kompostimultaa, josta tehtäisiin pinta 0,1 hehtaarin alueelle. Kohteelle laaditaan hoitosuunnitelma, joka piti hyväksyttää ely-keskuksessa (nyk. 27.2.2026 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI Tomi Salo KIRJOITTAJA ON METSÄNOMISTAJA JA SIJOITTAMISEN ASIANTUNTIJA. ”Kiina on jo pitkään laajentanut havupuuplantaaseja, mutta tukintarjonnan kasvupotentiaali ei ole näkynyt virallisissa tilastoissa. Maanmuokkaus oli tehty talvikorjuun jälkeen saman vuoden syksyllä, ja niityltä oli kannot nostettu pois. Tässä vaiheessa totesin, että byrokratia on siitä saatavaan hyötyyn nähden liiallinen. Kiinan-vuosien jälkeen Mirja Mikkilä puhui arkikiinaa ja hallitsi parhaimmillaan parisataa kirjainmerkkiä.. Ympäröiville kuvioille oli muutama vuosi sitten tehty uudistushakkuu ja siinä yhteydessä heräsi ajatus, voisiko tuon metsittyneen kuvion palauttaa uudelleen niityksi. Jo kakkonen paperissa ja kartongissa Kiina keksi paperin. Tällaisena yhdistettynä hankkeena niityn tuoma lisäkustannus oli pienin mahdollinen. MIRJA MIKKILÄ KOULUTUS maaja metsätaloustieteiden tohtori, Itä-Suomen yliopisto 2006 TYÖ apulaisprofessori, metsäalan liiketaloustiede, Helsingin yliopisto vuodesta 2023; Stora Enson vanhempi metsäekonomisti 2008–2011, Beihai City, Kiina; tutkijaopettaja, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto 2012–2023 ASUNUT Suomessa monipaikkaisesti, asettunut Imatralle HARRASTUKSENA metsänomistajuus. Samalla olisin sitoutunut tukiehtojen mukaisesti hoitamaan kuviota. Ehdotin opettajallemme, että olisin ennallistanut kuvion alkuperäiseen asuunsa niityksi ja tehnyt hankkeesta maisemanhoidon oppikurssin näyttötyön. Kaivuri tuli paikalle lavettiautolla, levitti ensin mullan niitylle ja ajoi sen jälkeen metsäautotietä levittämään murskeen kääntöpaikalle. Olisi yllättävää, ellei Kiinan viisivuotissuunnitelmiin olisi kirjattu tavoitteeksi omavaraisuutta myös havusahatavarassa.” Venäjän tukkia Yhdysvaltoihin. Tuotanto ylittää selvästi kotimaisen kulutuksen ja on nostanut Kiinan viennin noin 10 miljoonaan tonniin. Paperin ja kartongin tuotanto on kasvanut Kiinassa tällä vuosikymmenellä 20 prosentilla 136 miljoonaan tonniin. Myöhemmin niitty pääsi metsittymään, ja se oli juuri tunnistettavissa maisemassa. YKSITTÄISENÄ HANKKEENA niityn ennallistaminen ei olisi ollut ainakaan taloudellisesti kannattavaa. KANNATTIKO TÄMÄ taloudellisesti. Maa vei juuri ja juuri sahatavaran määritelmän täyttävää ja siksi vientitullista vapaata tavaraa Kiinaan, mutta vienti hiipui tällä vuosikymmenellä maan kiinteistösektorin vakavan laskusuhdanteen vuoksi. Riistatiheikön reunaan laitettiin nuolukivi. Venäjällä on merkittävät ja aliTÄMÄ ON KLIKKIOTSIKKO, myönnän sen. Seuraavana kesänä oli suunnitelmana vierestä kulkevan metsäautotien kääntöpaikan kunnostus. Tämä hyväksyttiin. Ajatukset ennallistamisesta liitetään läheisesti soiden ennallistamisesta käytävään keskusteluun. Toteutan hankkeen omalla kustannuksellani – silloin ei sitoudu mihinkään byrokratian kiemuroihin ja tulos on juuri niin hyvä kuin itse tavoittelee. KANNATTAAKO ENNALLISTAMINEN RAHALLISESTI. Omasta mielestäni hanke oli ehdottomasti kannattava. Niityllä oli tuolloin viljelty heinää karjalle. Lupaja valvontavirastossa). Jonkun mielestä hukkaan heitettyä rahaa, koska tuon kuvion olisi voinut metsittää. Tukihakemuksen lomake on kolmisivuinen. ”Kiina on noussut papereiden ja kartonkien viennissä Suomen ja Ruotsin ohi ja jakaa nyt Yhdysvaltojen kanssa maailmanlistan toisen sijan.” Hyväksyykö Kiina riippuvuuden Venäjän-tuonnista. Nyt kuitenkin kirjoitan uudistushakkuun jälkeisestä tilanteesta, jossa metsätilaltani paljastui vajaan 0,2 hehtaarin entinen niitty, joka oli ollut käytössä vielä 1950-luvulla. Kylän asukkailtakin on tullut kiitosta onnistuneesta lopputuloksesta – niityllä on runsaasti pölyttäjiä, ja metsäkauriita käy siellä syömässä. ”Venäjän raakapuuviennin kannalta potentiaalinen suunta voisi olla Yhdysvallat”, Mikkilä pohtii. KUKA KUKA. Tämä non-wood-sellu on pitänyt asemansa täydentävänä tuotteena yllättävänkin sitkeästi. Kanadan tuotanto on kärsinyt metsäpaloista ja laajoista hyönteistuhoista. Aikaa koko työhön meni muutama tunti. Jos Kiina ei jonain päivänä tarvitse venäläistä puuta, niin mitä Venäjä metsävaroillaan tekee. Materiaalit ja kaivurityöt 0,1 hehtaarin osalta olivat yhteensä noin 2 500 euroa. Puuntuonti Venäjältä elpynee tulevina vuosina.” Mikkilän mukaan Kiina tuskin hyväksyy pitemmällä aikavälillä merkittävää tuontiriippuvuutta. Uudistushakkuun yhteydessä kuvion reunoihin oli jätetty kaksi riistatiheikköä. Toinen 0,1 hehtaaria jäi kasvamaan luontaisesti maitohorsmaa. Aivan kaikkea ei kannata mitata rahassa. ”Takavuosina Kiinan rakentaminen ylikuumeni ja entiselle tasolle tuskin palataan, mutta rakentaminen ei Kiinassa lopu eivätkä omat istutusmetsät riitä. Kunnostetulle osalle kylvettiin niittykukkasekoitus, ja itäminen lähti hyvin käyntiin. LASKIN, ETTÄ rahallista tukea tämän kokoisen niityn ennallistamiseen olisi saanut 56 euroa. hyödynnetyt metsävarat. Mennyt menestys ei ole tae tulevasta, sanotaan, mutta menestysnäkymät ovat niin lupaavat kuin kypsillä markkinoilla voi olla
Toimialan määrittely on hankalaa, eikä alan kokonaisliikevaihdosta liiku edes arvauksia. Metsäalan yrittäjien yhdistyksessä Metossa on noin 150 jäsentä. Puukaupan kylkiäisinä on toisinaan saanut taimia tai metsänhoitopalveluja ilmaiseksi tai alle tuotantokustannusten.” Varsinkin neuvonnan ja koulutuksen myyminen metsänomistajille on metsäpalveluyrittäjille vaikeaa. Valtaosa metsäpalveluyrityksistä on yksin tai yhden kaverin kanssa yrittävien, ja liikevaihto on alle kaksisataa tuhatta. MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT E meritusprofessori, Itä-Suomen yliopistosta eläköitynyt Jyrki Kangas teki runsas vuosi sitten maaja metsätalousministeriölle laajan selvityksen metsäpalvelumarkkinoista. Meto-yrittäjien puheenjohtajan Toni Pajulan mukaan yritysten todellinen määrä voi olla jopa lähellä neljäätuhatta. Meto-lyhenne viittaa opistotai nykyään amk-koulutettujen metsäammattilaisten järjestöön. ”On totuttu saamaan ilmaiseksi etenkin neuvontaa ja koulutusta niin julkisen sektorin toimijoilta, metsänhoitoyhdistyksiltä kuin suuremmilta metsäfirmoilta. Pienten ja lukuisten toimijoiden bisnes Metsäpalveluyritysten lukumäärästä ei ole varmaa tietoa, mutta niitä on paljon. ”Tästä ilmaiskulttuurista poisoppiminen ei ole helppoa, mutta se voi tapahtua ajan mittaan metsänomistajakunnan vaihtuessa ja toimintamallien kehittyessä”, Kangas toteaa. AJASSA 27.2.2026 8 Metsälehti.fi TUNTEMATON METSÄPALVELUYRITTÄJÄ Metsäpalveluyrityksiä on kaikkialla, mutta silti kyseessä on toimiala, jota on vaikea läpivalaista. Perustyötä metsissä riittää, mutta erikoistuminen parantaa kannattavuutta. Järjestön jäseninä on yksinyrittäjämetsureita, joulukuusenkasvattajia, metsäkiinteistövälittäjiä, matkailuyrittäjiä, puukauppayrittäjiä, erilaisia asiantuntijapalveluita sekä raskailla koneilla urakoivia. Selvityksen mukaan markkinat toimivat kelvollisesti, lukuun ottamatta erästä häiritsevää piirrettä: asiakaskunta eli metsänomistajat ovat kasvaneet osittaiseen ilmaiskulttuuriin. ”Omilla oppilaitosvierailuilla olen painottanut,. Pajula uskoo, että ala tulee pysymään pienten toimijoiden bisneksenä ja toimijoiden määrä kasvaa, sillä metsäalan oppilaitoksista ohjataan suoraan yrittäjyyteen
AJASSA 27.2.2026 Metsälehti.fi 9
Keskittymistä ja kasvua sanotaan markkinatalouden luonnonlaiksi. Suurin osa metsäpalveluyrityksistä lienee tasolla entrepreneur , jossa omistaja työllistää itsensä omalla työllään ja elämäntavallaan ja yritys loppuu, kun työkyky tai työikä loppuu. ”Kun puukauppa käy ja puunhinta on kohdillaan, niin metsänomistajat haluavat teettää töitä.”. Metsäpalvelujen alalla kehitys on ollut hitaahkoa – hyvä niin, sillä paikallisia perustöiden tekijöitä tarvitaan aina. Kuljetus Kivistön Jukka Kivistö korjaa hautausmaalta puita teleskooppikuormaimen ketjusahakouralla suoraan autoon ja energiavarastoon, apunaan Savottasusien metsuri Panu Lakanen. KOMMENTTI Elämisen tavasta yrittäjäksi ja yritykseksi PIDÄN suomen kielestä, mutta joissakin asioissa englanti on ilmaisuvoimaisempi. Savottasusien leipälajeja ovat istutukset ja raivaukset suoraan metsänomistajille, energiaharvennukset ja tonttihakkuut. En osaa selittää sanojen enterprise, firm, company ja corporation eroja, mutta yrityksiä ne tarkoittavat pienemmästä suurempaan. On asiakkaita, jotka eivät halua metsäänsä vierasmaalaisia työntekijöitä eikä Viron palkkatasokaan ole enää erityisen matala. Puskaradio on paras markkinoija ja nykyään myös sosiaalinen media.” Kuitenkaan perustyöt eli metsuripalvelut ja korjuupalvelut eivät ole mitään kultakaivoslajeja. ”Kyllä tekijät palkkansa saavat ja kaluston pystyy pitämään ajantasaisena, mutta pienellä tulosprosentilla mennään.” Pajula kannustaakin erikoistumaan, että on jokin vahva leipälaji. Toni Pajula perusti toiminimen jo armeijassa ja työt alkoivat ensimmäisenä siviilipäivänä. MIKKO HÄYRYNEN että yrittäjyyteen ei ole pakkoa, meillä yrittäjillä on hyvistä työntekijöistä aina pula.” Perustöillä ei kaiveta kultaa Pajula luonnehtii, että alalla on ollut hyvä pöhinä päällä viime vuodet. Jos pihapuiden kaadot loppuvat, niin sitten raivauksille.” Pajulan oman yrityksen nimi on Metsäpalvelu Savottasudet Oy. AJASSA 27.2.2026 10 Metsälehti.fi Savottasusien metsuri-arboristiopiskelija Jesse Nurmela karsii Nastolan hautausmaalta poistettavia puita alhaalta ylös. Savottasusilla on töissä pelkästään kotimaan väkeä. ”Kun puukauppa käy ja puunhinta on kohdillaan, niin metsänomistajat haluavat teettää töitä. Jotain siirtymää tasolle firm kuitenkin on, olkoon se suomeksi sitten firma. ”Mutta ei pelkästään yhteen lajiin, vaan että jotain on varalla, jos jollakin suunnalla hiljenee
Yrityksellä on nyt omassa omistuksessa kaksi korjuuketjua ja oma tukkirekka, mutta Oldenburgin mukaan ei olla kuitenkaan muututtu koneyritykseksi. LOMARAHAT HIACEEN JA RAIVAUSSAHAAN HEINOLAN, Kuopion ja Lappeenrannan rajaaman kolmion alueella toimiva Jani Konttisen Metsäpalvelu J. Konttisen yritys on verkoston keskipiste sikäli, että hän käyttää paljon kumppaniyrityksiä alihankkijoina, eikä omaa korjuukalustoa ole lainkaan. ”Infrassa kovimmat kasvun vuodet näyttävät olevan takanapäin. Oldenburg on kokenut, että metsäalaan liittyvä negatiivinen uutisointi vaikuttaa työskentelyyn. Yleinen ilmapiiri on muuttunut, ja taajamametsissä työtään tekevät saavat kuulla kaikenlaista. Suurin liikevaihto tulee taajamametsistä, tonttihakkuista ja ylipäätään kaava-alueilta. Aliurakoitsijoita olisi hankala saada tekemään yhden päivän keikkoja.” Taajamametsien hakkuissa on aina mielensäpahoittajia, ja siksikin koneita käytetään vain yhdessä vuorossa. Yritykseltä voi tilata yhden puun kaatamisen tai kartanon metsien hoitosopimuksen ja kaikkea siltä väliltä. Täysi kalusto olematta koneyritys Ensimmäiset yksitoista vuotta yritys toimi kevyellä kalustolla, mutta sitten hankittiin ensimmäinen oma metsäkone. Erikoistuminen on menestysresepti, ja Konttinen kehottaakin jokaista yrittäjää löytämään oman juttunsa. AJASSA 27.2.2026 Metsälehti.fi 11 Toni Pajulan Savottasudet on myös huomattava metsäenergian toimittaja. Neljä viime vuotta ovat olleet voimakkaan kasvun vuosia. Konttinen Oy tekee infraa – siis sähkölinjoja, ratoja ja teitä. Toinen asia on kaavoitus. Yksi ja liikevaihdoltaan selvästi suurin – Metsän Woima – on luonteeltaan metsäenergiayritys ja menee jo toiseen kategoriaan. Asiakkaina ovat kaupungit, seurakunnat, yritykset, maanrakennusliikkeet ja yksityiset henkilöt. Hyvä tulos tulee perässä.” YLI MILJOONAISET Meto-yrityksistä viitisenkymmentä on osakeyhtiömuotoista. Liikevaihto, € Liiketulos, € Liiketulos-% Kotipaikka Metsän Woima Oy 39 225 764 1 686 791 4,3 Pirkkala Puistometsäpalvelu Oldenburg Oy 4 571 136 740 149 16,2 Vantaa Metsäpalvelu Turunen Oy 4 319 501 135 312 3,1 Joensuu Metsäpalvelu J. ”Liikevaihdon kasvu on tullut voitetuista kilpailutuksista ja tuloksen kasvu loistavasta henkilöstöstä. Ne maksavat yllättävän paljon, ja pieniläpimittaisilla kohteilla tulot saattavat mennä lupiin.. Meillä on oikeat ihmiset oikeissa työtehtävissä.” Yrityksessä on vakiväkeä yhdeksän, Konttinen itse mukaan laskettuna. ”Se oli tiukkaa aikaa, verkostoja ei ollut ja työt piti kaivaa, mutta Etelä-Suomessa vietetyt vuodet olivat antaneet itseluottamusta.” Intohimo edellä, hyvä tulos perässä Infratilaukset ovat kilpailutettuja julkisia hankintoja. Kahdella yrityksellä tulosprosentilla mitattu kannattavuus menee selvästi yli muiden. Henkilöstöä on vähän toista kymmentä. Puunhinnat ovat painuneet, eikä metsissä ole enää rähinä päällä. ”Yleiskaavoja vedetään isolla pensselillä ja harvennuksille pitää hakea maisematyölupia. Se heijastuu infrapuolellekin kilpailun kiristymisenä.” Mutta kuitenkin: ”Kun toiminta lähtee intohimosta ja tekemisessä on sydän mukana, se heijastuu kaikkeen. Oldenburg ei ole yllättynyt, että hänen yrityksensä on kannattavuusvertailun kärkeä. Ne ovat Puistometsäpalvelu Oldenburg Vantaalta ja Metsäpalvelu J. ”Sähkölinjoilla tehdään raivauksia ja pidetään huoli, että voimalinjoille ei kaadu puita, samoin ratojen suoja-alueilla. Niiden liiketulosprosentit ovat 16, kun kaikilla muilla tulosprosentit ovat 1,3–6,6 prosentin välillä. Tavallisissa talousmetsissä pärjääminen olisi vaikeampaa.” Vaikka kaikki metsät käyvät, niin kohteet ovat yleensä sellaisia, joihin isot metsäyhtiöt eivät jostain syystä halua mennä – joko olosuhteiden vuoksi, tai asiakkaat ovat erityisen vaativia, kuten eräs nimeltä mainitsematon kartanonomistaja. Kun jätetään pois nollaliikevaihtoiset ja toimialaltaan selvästi muuta kuin metsätaloutta palvelevat, osakeyhtiömuotoisten ja aktiivisesti toimivien metsäpalveluyritysten lukumääräksi tulee noin 35. ”Erikoistuminen taajamametsiin oli selvää heti alussa. Konttinen Oy 3 636 528 580 766 16,0 Savonlinna Metsäsuunnittelu Hollanti Oy 2 972 124 195 067 6,6 Oulainen Lapin Metsäpalvelut Oy 2 391 865 143 497 6,0 Rovaniemi Metsäparooni Oy 2 270 395 30 601 1,3 Pori Metsäpalvelu SavottaSudet Oy 1 815 114 59 366 3,3 Hollola Metsätoimisto Tuomiaho Oy 1 309 499 86 306 6,6 Outokumpu Ikimetsä Oy 1 152 616 30 391 2,6 Joensuu Eteläja Itä-Suomi kärjessä Osakeyhtiömuotoisten Meto – Metsäalan yrittäjät ry:n jäsenyritysten viime tilikauden lukuja TAAJAMAMETSISSÄ PÄRJÄÄ PAREMMIN UUDELLAMAALLA Hangosta Loviisaan toimiva Jan-Erik Oldenburgin Puistometsäpalvelu Oldenburg Oy täyttää maaliskuussa 32 vuotta. Tiealueiden puustojen poistot liittyvät yleensä asfaltointiin.” Konttinen aloitti yrittämisen vuonna 2010, jolloin hän jätti palkkatyön pääkaupunkiseudulla, osti viimeisillä kesälomarahoilla kaksikymmentä vuotta vanhan Hiacen ja raivaussahan, ja muutti perheineen kotiseudulle Savonlinnaan. Konttinen Savonlinnasta. ”Olen edelleen metsätalousteknikko, ja omat koneet ovat välttämätön pakko. Niistä kymmenellä liikevaihto ylittää miljoonan euron rajan. Näin laskien miljoonarajan ylittävien jäsenyritysten määräksi tulee yhdeksän
Sellaisen rakentaminen on hankalaa aloittaa tyhjästä. Aari Metsällä ja RWZ Reiffeisenilla on ollut puolentoista vuoden ajan Keski-Euroopassa toimiva yhteisyritys Aari Forest. PUUKAUPPA & TALOUS 27.2.2026 12 Metsälehti.fi HELI VIRTANEN Keski-Euroopassa puun hinta on ennätyslukemissa. Kuusitukista maksettiin Saksassa tammikuun alussa noin 130 euroa kuutiolta, ja sen jälkeenkin hinta on ollut nousussa. A RT O H EN RI KS SO N. Yhtiö pyrkii nyt aloittamaan säännölliset puutoimitukset Suomesta. ”Kaarnakuoriaisepidemian jäljiltä paikallista tukkipuuta ei ole tarjolla tarpeeksi Saksan ja muun Keski-Euroopan teollisuudelle. Saksassa ja muualla Keski-Euroopassa PEFC-sertifioidulle puulle on hyvät markkinat. Niiden korjuu on kuitenkin loppumassa vuoden tai parin sisällä. RWZ Reiffeisen -yhtiö selvittää parhaillaan aluskuljetusten hintatasoa. Suoraa vertailua Suomen hintatasoon vaikeuttaa, että Saksassa puutavara mitataan kuoren alta ja hinnat ovat tienvarsihintoja. Puun hinta on kohonnut jo vuoden tai puolitoista, ja se nousee edelleen”, kertoo myyntipäällikkö Jochen Krappen RWZ Reiffeisenin Reinin-Mainin alueen tavarakeskuksesta. Kuusija mäntytukki kiinnostavat välittäjäyhtiötä eniten, mutta myös muiden puutavaralajien kauppa voisi olla mahdollista. ”Puuta tuotaisiin Suomesta esimerkiksi kerran kuussa iso aluslasti.” Puut Suomesta Keski-Eurooppaan kuljetettaisiin aluksilla. Pitkäkestoinen toimitussopimus Syy, miksi RWZ Reiffeisen tähyää ensisijaisesti Suomeen, on sen yhteistyö Aari Metsän kanssa. Nyt alueella on tukkipula, joka saattaa laajentaa puun hankintaa Suomeen. Yhtiö toivoo saavansa sopimuksen aikaan suomalaisten kanssa kesään mennessä, minkä jälkeen puun tuontia täältä olisi tarkoitus jatkaa useita vuosia. ”Yritämme solmia pitkäkestoisia puun toimitussopimuksia niin, että markkinatilanne säätelee tuonnin tason”, Krappen kertoo. Krappenin mukaan puun tuonnin aloittaminen ulkomailta vaatii luottamuksellista suhdetta. ”Englannissa kysytään joskus FSC-sertifioitua puuta esimerkiksi lattiamateriaaliksi, mutta vain pieni osa puusta välittämästämme puusta on FSC-sertifioitua.” SUOMALAINEN PUU KIINNOSTAA SAKSASSA Keski-Euroopan kaarnakuoriaistuhopuut on korjattu ja sahattu. Toistaiseksi RWZ Reiffeisen tuo puuta Irlannista, jossa korjataan edelleen viimetalvisia myrskytuhopuita. Myöhemmin myös puun tuonti Ruotsista tai Norjasta voi tulla kyseeseen. Niin ikään tuontikuviot Baltian maista ovat selvitettävinä. Läntisessä Saksassa ja Benelux-maissa puuta teollisuuden käyttöön välittävä RWZ Reiffeisen on alkanut tähytä Suomen suuntaan. Yritys tarjoaa metsänomistajille digisovellusta oman metsän kehityksen seurantaan ja metsätalouden suunnitteluun
24,09 24,18 22,96 .. .. Ensiharvennus .. nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,67 71,40 .. Hankintahinnat .. Hankintahinnat 72,54 75,70 58,22 40,30 40,49 40,70 .. .. .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. 14,78 .. ”Pysyvä sopimus voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että puuta tuotaisiin Suomesta kerran kuussa iso aluslasti, 100 000 tai 150 000 kuutiometriä kerrallaan”, Krappen toteaa. .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. ”Tämän hetken hinnoilla emme tee asiakkaidemme lukuun puukauppaa, mutta seuraamme mielenkiinnolla Suomen ja muiden maiden hintaerojen kehitystä”, toimitusjohtaja Mikael Beck kertoo.. nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,40 77,32 54,22 21,48 22,82 22,26 31,50 32,49 Uudistushakkuu 76,75 78,71 56,81 23,78 24,80 24,76 33,81 34,66 Harvennushakkuu 67,38 67,56 47,61 20,32 19,55 21,32 29,60 29,38 Ensiharvennus .. .. Uudistushakkuu 76,36 78,56 57,08 22,67 24,81 24,39 .. 13,52 .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 22,01 23,87 20,87 36,73 37,97 Uudistushakkuu 75,46 77,41 .. 24,53 27,39 22,95 31,82 31,11 Uudistushakkuu 77,34 77,61 .. .. .. 52,42 .. .. .. .. Hankintahinnat 72,42 75,52 58,24 39,59 40,80 39,01 .. .. Vasta sen jälkeen voidaan miettiä tarkemmin, kenen kanssa yhteistyö käynnistyy ja millaisella sopimuksella. Niissä puu siirrettäisiin pienempiin jokialuksiin, joilla se kuljetettaisiin paikallisen metsäteollisuuden tarpeisiin. Krappenin mukaan yhtiössä selvitetään parhaillaan, millainen hintataso Suomesta tuotavalle puulle olisi mahdollinen. Harvennushakkuu 64,32 65,93 .. .. 25,78 26,51 22,89 34,87 35,63 Harvennushakkuu 63,86 64,48 .. .. .. .. Läntinen manner-Eurooppa on yhtä suurta markkina-aluetta. Suomalainen Aari Metsä ei ole suuna päänä aloittamassa puun myymistä Keski-Eurooppaan. .. 27,05 29,33 25,42 33,89 32,73 Harvennushakkuu 64,32 64,54 .. RWZ Reiffeisen ei kuljeta puuta lainkaan kumipyörillä. .. 20,35 20,15 16,77 29,18 .. .. 41,32 .. .. Harvennushakkuu 68,95 70,17 52,87 22,40 21,68 22,18 32,10 31,04 Ensiharvennus 49,86 49,04 37,43 17,21 16,69 16,80 .. 15,27 .. Hankintahinnat 68,28 71,13 .. nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,17 79,66 60,02 22,68 24,66 22,92 33,39 34,43 Uudistushakkuu 78,04 80,45 61,96 25,58 26,49 25,86 .. .. .. 20,84 23,00 19,01 32,80 34,40 Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. 40,42 39,20 39,72 .. .. .. .. Hankintahinnat 72,37 73,08 .. 38,99 .. 15,31 15,23 15,48 .. Harvennushakkuu 68,03 68,58 48,36 19,05 18,99 19,53 .. .. nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 71,96 75,17 .. .. Myös puun laadusta ja mitoista on päästävä selvyyteen, sillä Saksassa käytössä olevat laatuluokat eivät vastaa suomalaisia. Hankintahinnat 72,36 75,75 59,95 40,88 .. .. .. .. .. .. 16,29 .. .. .. .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,60 75,27 .. 40,79 .. Aluskuljetuksilla päästöt pysyvät aisoissa. .. Hankintahinnat 73,95 75,22 63,09 41,09 40,65 43,09 .. .. .. Keskeinen syy on hiilineutraaliustavoite. 21,74 24,20 18,91 31,48 35,05 Uudistushakkuu 73,75 74,72 .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 69,21 72,69 44,95 17,69 21,38 19,14 29,51 30,13 Uudistushakkuu 72,33 74,89 45,99 20,39 24,79 21,38 30,90 31,21 Harvennushakkuu 61,91 63,78 41,47 14,78 17,01 16,10 27,90 26,59 Ensiharvennus 43,26 .. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 517 012 Puukauppamäärä vko 7, m 3 Suomen-puun hinta vielä auki Käytännössä RWZ Reiffeisen laivaisi puun Itämereltä Pohjanmeren isoihin satamiin, Hollannin Rotterdamiin tai Belgian Antwerpeniin. Alkuun tutkitaan aluskuljetusten hintoja. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 73,07 77,22 56,80 20,58 23,55 21,92 31,69 32,46 Uudistushakkuu 75,79 78,71 59,10 23,02 25,57 24,43 33,82 34,02 Harvennushakkuu 65,55 67,23 49,93 18,82 20,33 20,38 29,53 28,94 Ensiharvennus 50,58 48,40 36,25 16,40 16,14 15,80 27,35 25,45 Hankintahinnat 71,63 74,07 59,97 40,29 40,33 40,92 51,03 50,06 KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 4-7 keskiarvo nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,82 79,48 59,40 22,14 24,78 23,32 31,42 32,89 Uudistushakkuu 77,64 80,73 61,87 25,00 26,95 26,22 34,04 35,36 Harvennushakkuu 67,87 69,81 52,39 21,63 23,39 22,72 29,68 28,70 Ensiharvennus 50,42 52,42 38,00 15,94 17,29 15,94 .. Hankintahinnat 70,88 72,29 .. .. Ensiharvennus .. .. .. 37,97 .. 40,18 .. 20,71 23,41 19,56 28,30 27,81 Ensiharvennus .. AJASSA 27.2.2026 Metsälehti.fi 13 nousussa laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,35 77,32 54,92 20,56 22,92 21,82 .. .
“Mänty korvaamaan, kun kuusesta pulaa” Euroopan kuusi varojen niukentuminen oli saha konferenssissa vahvasti esillä. Myrsky oli kaatanut puita noin kolmen hehtaarin alueelta. ”Suomessakin runkorakentamisen sahatavara oli vielä reilut kolmekymmentä vuotta sitten mäntyä, mutta käyttö vaihtui kuuseen, joka oli tuolloin halvempaa. ”Näin saataisiin maksukyky mäntytukilla pysymään, sillä nyt männyn sahauksen kannattavuus on todella heikkoa ja joka motilta tulee tappiota. Puolelta hehtaarilta nurin olivat kaikki puut. Männyn sahaus on noussut noin kymmenellä prosentilla, mutta määrä on edelleen kuusen sahausta pienempää. ”Venäjä kävi maailman suurimpana sahatavaran viejänä, mutta tämä vuosikymmen on ollut yhtä laskua sekä pakotteiden että Kiinan rakentamisen lamaantumisen vuoksi.” Venäjän sahatavaravienti on supistunut hinnallisesti vielä enemmän kuin määrällisesti, sillä vienti painottuu alhaisen hintatason markkinoille Kiinaan ja vielä matalamman hinnan IVY-maihin. Nyt olisi tarve tehdä muutos takaisin mäntyyn.” Ruotsissa siirtymä kuusesta männylle on jo aluillaan, sillä kuusen sahausmäärät ovat supistuneet vuoden 2022 huipusta 15 prosentilla. Hurjimmissa, mutta kuitenkin vakavasti otettavissa ennusteissa Saksan kuusivarojen ennustetaan supistuvan neljäsosaan tämän vuosisadan loppuun mennessä. Konsulttiyhtiö Afryn saha-asiantuntija Antti Koskinen esitti laskelman, jonka mukaan Pohjoismaiden 22,6 miljoonan kuutiometrin vienti ylittää kakkosena olevan Kanadan lähes kahdella miljoonalla ja kolmosena olevan Venäjän lähes viidellä miljoonalla kuutiometrillä. Kyseessä on varttunut kasvatusmetsä, jonka kasvu ja hiilensidonta ovat parhaassa vauhdissa. Esimerkkileimikko on kesäkorjuukelpoinen, metsätien varressa sijaitseva 17 hehtaarin palsta. Teknisten vierailujen ohella pääsemme maistamaan paikallisia perinneruokia. Etelä-Pohjanmaalla korjattiin tamm i–helmikuun vaihteessa myrskytuhoja. Metsänhoitoyhdistys myi puut hankintapuuna metsäyhtiölle ja maksoi metsänomistajalle oheiset kantohinnat. Mäntytukki ei laatunsa puolesta kelvannut tukiksi, joten siitä maksettiin kuitupuun mukaan. Pohjoismaat ykkönen sahatavaraviennissä Pohjoismaat ovat ryhmänä nousseet maailman suurimmaksi havusahatavaran viejäksi. Hakkuu tehtiin korjuupalvelukauppana, koska yhtiöiltä ei tullut lainkaan pystykauppatarjouksia. Hakkuumahdollisuuksia ei ole siellä eikä Ruotsissakaan enää entiseen malliin”, Euroopan sahateollisuusjärjestön puheenjohtaja Tommi Sneck painotti Wood from Finland -sahateollisuuskonferenssissa Helsingissä. Sneckin mukaan kuusta tulisi korvata sopivissa käyttökohteissa mäntysahatavaralla – ja nopeasti. 27.2.2026 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS 14 Metsälehti.fi TÄLLÄ ETELÄ-RUOTSIIN suuntautuvalla kierroksella vierailemme Ruotsin metsähallituksessa ja SLU Asa -koemetsässä, jossa tutustumme kestävään metsänhoitoon ja innovatiivisiin metsänhoitomenetelmiin. TUORE PUUKAUPPA Myrskytuhopuiden korjuuta. Tutustumme Metsäkonepalvelu-konsernin tytäryhtiöön, Södran pääkonttoriin, Alvestan Vidan sahoihin sekä Terri Skogsmaskiner -metsäkonevalmistajaan. Samalla taklattaisiin orastava sahatavarapula.” Sneck näkee mäntytavaralle käyttökohteita etenkin runkorakenteissa ja CLT-levyjen sisäkerroksissa. Koska myrskytuhot alueella ovat massiivisia, korjuupalvelu poisti hakkuussa ainoastaan myrskyn kaatamat puut, pääosin siis poimintahakkuuna. Käymme Husqvarnan moottorisahatehtaalla ja näemme Grännan perinteisen polkagris-karkin valmistuksen. Vastuullinen matkanjärjestäjä Oy Kon-Tiki Tours Ltd 20.-23.4.2026 Lue lisää: www.kontiki.fi/lukijamatkat/ Nimetön 1 1 Nimetön 1 1 4.2.2026 9.36 4.2.2026 9.36 Puutavaralaji määrä m 3 hinta e/m 3 yhteensä, euroa Mäntytukki 3,1 14 43,40 Mäntykuitu 17,3 14 242,20 Kuusitukki 40,0 60 2 400,00 Kuusikuitu 79,8 14 1 117,20 Karsittu ranka 10,7 1,8 19,26 Yhteensä 151 3 822,06 MIKKO HÄYRYNEN ”KUUSESTA tulee ja on jo pula, kun Keski-Euroopassa ötökkäpuu vähenee
Teemana muun muassa turvemaiden metsänhoito. Luvassa on ajankohtaista metsäasiaa, asiantuntijoiden näkemyksiä ja vinkkejä sekä verkostoitumista. METSÄT & RAHA METSÄT & RAHA Ilmoittaudu mukaan osoitteessa: metsalehti.fi/lukijatapahtuma-oulu26 ”Erittäin hyvin koostettu ohjelma ja monipuolinen anti.” ”Hyvä tunnelma, hyvät ja puhuttelevat aiheet.” ”Hyviä keskusteluja järjestäjien ja osallistujien kanssa.”. Metsälehti.fi 15 METSÄLEHDEN SUOSITUT METSÄT & RAHA -LUKIJATAPAHTUMAT JATKUVAT! L U K I J ATA PA H T U M AT Tervetuloa Ouluun 6.5.2026! Voit osallistua paikan päällä tai etänä nettiyhteyden kautta
Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Jo 3,4 miljoonaa ukrainalaista on menettänyt kotinsa tai asuu Venäjän rikki pommittamissa taloissa. Ruotsi aloitti sen vain vuotta aiemmin. Suuret suomalaiset rakennusliikkeet ovat kulttuuriltaan konservatiivisia ja liian rakastuneita betoniin. Kerrostalojen rakentaminen puusta voi olla betonia kalliimpaa, mutta elinkaarensa aikana puutalo tulee tutkimusten mukaan huokeammaksi. Ruotsissa on monena vuonna rakennettu jo kymmenen prosenttia asuinkerrostaloista puusta, Suomessa osuus on vain promilleja. Pulaa rakentajilla onkin ilmeisesti liiketoimintaosaamisesta. 4). Ne edistävät metsien hyödyntämistä monipuolisesti ja kestävästi siten, että paikalliset lähtökohdat, kehittämistarpeet ja tavoitteet otetaan huomioon. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi SE PP O SA M U LI PUURAKENTAJAT, LÄHTEKÄÄ UKRAINAAN! ”ALUEELLISET METSÄOHJELMAT ovat lakisääteisiä maakunnallisia metsäsektorin kehittämissuunnitelmia ja työohjelmia. Suomalaisten kannattaisi ottaa mallia ruotsalaisesta Lindbäcks Bygg AB:stä. Tuntuu kummalliselta, etteivät suomalaiset kykene siihen. Puulla on myös paljon muita hyviä ominaisuuksia. 30 vuoden edistämistyön jälkeen puukerrostalojen osuus on viime vuodet vähentynyt. Sisustusmateriaaleille ja rakennuspuusepänteollisuuden tuotteille on tulossa Ukrainassa pohjaton kysyntä. Samalla niissä on kuitenkin yksi rakenteellinen puute – edellisen viisivuotiskauden VIIDEN VUODEN METSÄOHJELMALLE VIIDEN VUODEN MUISTI 2019-2024 2024 75 79 82 82 84 90 92 92 108 80 89 83 87 83 97 97 93 93 93 96 98 92 94 91 98 107 105 106 102 103 104 101 89 89 104 114 100 109 Toteutuneen hakkuukertymän osuus suurimmasta ylläpidettävissä olevasta hakkuukertymäarviosta 2019-2024 Lähde: Luke Metsätalous ei toimi yhden vuoden aikajänteellä. Sitten kaavaa on muutettu, ja loput on rakennettu betonista. Puustopääoman, hakkuukertymän ja hiilinielun juuret ovat aina edeltävissä vuosissa, kirjoittaa asiakkuusjohtaja Eero Mikkola. Hirsirakentaminen on poikkeus – siinä Suomi on suurvalta. PUURAKENTAMISEN EDISTÄMINEN verovaroin alkoi Suomessa jo vuonna 1995. Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Mykhailo Vydolnuk kehottaa puurakentajia perustamaan Ukrainaan toimistoja vauhdittamaan projektien käynnistämistä. Se ei suostu rakentamaan yksittäisiä asuinkerrostaloja, vaan lähtee rakentamaan vain kokonaisia kortteleita. Ukrainan karmea tilanne on puurakentajille miljardin euron paikka. SUOMESSA TUOTETAAN ulkomaisten ostajien mukaan maailman parasta sahatavaraa. Lisäksi tarvitaan kuntoutuskeskuksia veteraaneille ja sotainvalideille. Ukrainassa on nyt pula työvoimasta. Suomessakin on suurissa kaupungeissa kaavoitettu kortteleita puurakentamiselle. Hirsitaloja myytiin paljon ennen sotaa hyökkääjän oligarkeille. Pienessä Virossakin kymmenkunta yritystä tuo Suomesta sahatavaraa ja jalostaa siitä vientiin rakennuselementtejä, joita tuodaan myös Suomeen. Jälleenrakennuksen hinta nousee 150 miljardiin euroon (s. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Suomeen on rakennettu puusta tuona aikana 500 päiväkotia ja 300 koulua. Ukrainaan on rakennettava myös valtavia määriä päiväkoteja, kouluja ja sairaaloita. Nyt on aika herätä. Lopputulos on kuitenkin ollut, että kortteliin on noussut vain yksi tai kaksi puukerrostaloa. ”Berliinin keskustasta löytyi puu kottaraisille.” ANTERO.KARNA. Sen jalostaminen kotimaassa on kuitenkin jäänyt marginaaliseksi. Joka vuosi Suomessa palkitaan upeita puurakennuksia hienosta arkkitehtuurista. Metsäohjelmien keskeinen tavoite on lisätä metsien monipuolisen ja kestävän käytön kautta hyvinvointia metsistä ja metsille.” Uudet ohjelmat vuosille 2026–2030 ovat laajoja ja tulevaisuuteen suuntaavia. Sen vuoksi jälleenrakentamisessa on käytettävä mahdollisimman pitkälle esivalmisteltuja komponentteja. 27.2.2026 16 Metsälehti.fi VIROLAISET TILAELEMENTTIEN valmistajat kärkkyvät Ukrainan jälleenrakentamisen käynnistymistä, mutta suomalaiset ovat unessa. Teknisestä osaamisesta se ei johdu. Nyt niitä pitäisi viedä uhreille
UUSIA METSÄOHJELMIA ON HAASTETTU myös siitä, korostuvatko ohjelmissa talousnäkökulmat liikaa. Kaikki neljä halusivat jatkaa, metsäyhtymänä.” Mehtäukko ”Suosittelen liittymään nykyaikaiseen aktiiviseen yhteismetsään. Puustopääoman kehitys, hakkuukertymät ja hiilinielut reagoivat hitaasti, ja niiden juuret ovat aina edeltävissä vuosissa. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP SE PP O SA M U LI MIKKO HÄYRYNEN AJASSA Verkkokeskustelu: Olisiko yhteismetsä vaihtoehto. Pohjoisempana on jämähdetty tilanteeseen, jossa koivua ei kannata kasvattaa, koska ei ole kysyntää, eikä kysyntää ole, koska tarjonta on niin vähäistä, ettei kannata hakea. Saisi sillä tavalla jälkipolven mukaan metsähommiin.” Puuhastelija ”Näillä näkymillä jälkeeni tulee suvun yhteismetsä, kun kysyin nuorelta liikekumppanilta, mitä tehdään. Ostajat on jo tiedossa periaatteessa metsänaapureissa.” Apli ”Meillä yhteismetsän perustamissopimus allekirjoitettiin 2006 ja se aloitti toimintansa 2008. Koivutukin sahaamisessa ei tarvita erikoiskalustoa, mutta erikoistunutta markkinointia kylläkin. Samoin jälkipolvilla on jo omia palstoja.” Visakallio ”Meilläkin ajatuksena oli yhteismetsä, mutta varmaan myydään tilat pois ja jaetaan rahat. Silloin omaisuutesi on turvassa, sillä ison yhteismetsän osuudet tekevät kauppansa ja hinta on oikealla tasolla. Tämä näkyy myös metsäohjelmissa – menneen kehityksen ja asetettujen tavoitteiden välistä suhdetta ei avata. Vanerissa jalostusarvo on suurempi ja kustannukset kestävät pitemmät kuljetukset. Metsät ansaitsevat suunnittelun, joka tunnistaa ajallisen jatkumon – ja niin ansaitsevat myös päätöksentekijät ja metsänomistajat. Hiilinielut eivät käänny nopeasti, joten menneen kauden vaikutukset määrittävät, lähdetäänkö uudelle kaudelle etumatkalta vai takamatkalta. Metsäohjelmien tehtävä ei ole ainoastaan hahmotella tulevaisuutta, vaan myös kertoa, mistä siihen tullaan. Muuten ohjelmat jäävät yhden oletuspolun varaan tilanteessa, jossa metsäsektorin riskit ja muutokset edellyttäisivät juuri vaihtoehtoisuutta. Hieskoivu on mutkikkaampi juttu. Viisivuotinen ohjelma, joka ei analysoi edellistä viittä vuotta, rakentaa tavoitteita ankkuroimatta niitä todelliseen lähtötilaan. Kasvu on ollut huimaa viimevuosina, jos hehtaareissa mitataan. Saattaahan hänen mielensä asiasta muuttua, hänestä kyllä tulee pääosakas. Ilman analyysia siitä, miten edelliset viisi vuotta ovat vaikuttaneet puustopääomaan ja hiilinieluihin, realististen vaihtoehtoisten polkujen rakentaminen on mahdotonta. Nyt tämä keskustelu jää käymättä. Suoria runkoja tulee vähemmän, mutta tulee kuitenkin. Tämä on yllättävää, sillä metsätalous ei toimi yhden vuoden aikajänteellä. Omat tiet valitaan, ja se on tietysti oikeutettua. Jos tätä ei tunnisteta, ilmastotavoitteet jäävät irrallisiksi luvuiksi suunnitelmiin. Toinen keskeinen näkökulma on tarve rakentaa useampia tulevaisuuden skenaarioita. Yhteismetsän on mielestäni oltava riittävän iso, meillä tavoitteena on tuhannen hehtaarin pinta-ala.” Metsäkupsa ”Kyllähän se yhteismetsä meillä päätilan osalta suunnitelmissa on. Juhannusaattona porukka kokoontuu kantatilalle juhlimaan nyyttärisysteemillä.” Timppa ”Olipa perillisiä tusina tai yli, voi olla, ettei ketään kiinnosta. Tämä ei automaattisesti tarkoita ongelmaa, mutta asia pitäisi käsitellä. MONELLA ALUEELLA HAKKUUKERTYMÄT ovat viime vuosina ylittäneet laskennallisen kestävän enimmäismäärän useampana vuotena. Yhteismetsän toiminta on ollut sopuisaa ja tulosta tuottavaa. Rahtaus Etelä-Suomen vaneritehtaille tai isompien määrien laivakuljetus Baltiaan on täysin realistista. Jos lähtökohtana on jo valmiiksi ”kireä” hakkuutaso, ohjelman olisi luontevaa arvioida, mitä se merkitsee tulevalle kaudelle – esimerkiksi hyväksytäänkö nykyinen taso vai tavoitellaanko suunnitelmassa puustopääoman vahvistumista. Muodostui appivanhempien perikunnan kahdesta tilasta, joista lohkottiin ennen yhteismetsän perustamista eroon rantatontit ja tilakeskus peltoineen ja lähimetsineen. Mehtäukko on onnellisessa tilanteessa. Ilmeisesti tarjouksissa on pärjätty, vaikka hinnat ovat olleet aika mahdottomia. Kyse ei ole metsäalan kritiikistä. 27.2.2026 Metsälehti.fi 17 Pohjois-Suomeen istutettavat kuuset päättävät kiertoaikansa Etelä-Suomea vastaavassa ilmastossa, kirjanpainajatuhot leviävät, metsien terveys vaatii lehtisekapuustoa, ja niin vaativat sertifioinnitkin… Kaikki hyviä syitä lisätä koivua sekapuustoksi puhtaisiin kuusikoihin, mutta talousperuste puuttuu, sillä koivutukin vakiintuneen kysynnän nollaraja on sitkeästi Kalajoen-Pyhäjoen tasalla. Koivutukin liikkumaton pohjoisraja tarkastelu on hyvin ohutta tai puuttuu kokonaan. Jos hieskoivutukille saisi edes pikkutukin hinnan, se olisi kannattavuudelle helppo tasokorotus. ”Silmääni sattui juttu Lähi-Tapiolan yhteismetsän kehityksestä. Onkohan kokemuksia näistä?” Bertza ”Olen yhtenä vaihtoehtona miettinyt perheen yhteismetsää. Muuten ohjelmat rakentuvat oletusten varaan, eivät analyysiin. Sama pätee ilmastonäkökulmaan. Se on nähty, että rauduskoivu kasvaa hyvin nollarajan yläpuolellakin. Päinvastoin – avoin arviointi vahvistaisi alan uskottavuutta ja parantaisi päätöksenteon tietopohjaa. Ensimmäinen on tarve lisätä läpinäkyvyyttä metsäpolitiikassa: päätöksenteko nojaa usein optimistisiin oletuksiin, vaikka toteumat kertovat muuta. Loppuviimein lapseton pariskunta on ollut samalla viivalla. Pienen perheyhteismetsän osuuksia voi olla vaikea myydä edes kohtuullisella hinnalla.” Timo Heikki. Keskustelu on tärkeää, mutta yhtä tärkeää olisi varmistaa, että ohjelmien strategiset valinnat perustuvat avoimeen ja rehelliseen tietoon menneestä. Toki jätän itselleni eläketurvaksi yhden sopivankokoisen puuhapalstan. Tähän liittyy kaksi näkökulmaa, joita metsäkeskustelussa on viime aikoina korostettu. EERO MIKKOLA Kirjoittaja työskentelee asiakkuusjohtajana Tapiossa. Jos haluamme metsäohjelmien todella ohjaavan toimintaa, niiden on katsottava sekä taaksepäin että eteenpäin. Joskus itsekin olen miettinyt tätä vaihtoehtoa
Taustalla on muun muassa se, että tuen saaminen metsän terveyslannoitukseen ei enää edellytä neulasanalyysin tekemistä. Neulasanalyysien tekeminen on viime aikoina vähentynyt. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 27.2.2026 18 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG MONILATVAISUUTTA , kasvun tyrehtymistä ja kellertäviä neulasia. Hyvä aika on joulukuun alusta maaliskuun loppuun”, kertoo Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes. Nykyisin on harvoin sellainen tilanne, että kokenut metsänomistaja tai metsäammattilainen ei tunnistaisi tyypillisimpiä tapauksia”, Remes sanoo. Neulasanalyysiä varten tarvitaan vähintään puoli litraa oksankärkiä. ”Esimerkiksi boorilannoituksen vaikutus kestää yleensä yli kymmenen ja parhaimmillaan jopa yli parikymmentä vuotta. Se tulee tehdä viimeistään maaliskuussa. Jos havupuut näyttävät kärsivän ravinteiden puutteesta, voi olla paikallaan teettää neulasanalyysi. Jos metsään ei ole tulossa harvennusta, kehot”Luotettavin tulos saadaan, jos oksankärjet otetaan puiden ylimmän tai toiseksi ylimmän oksakiehkuran uusimmasta vuosikasvusta.”. Kellertävät neulaset kielivät turvemailla kaliumin puutteesta. Neulasanalyyseille on kuitenkin edelleen paikkansa. Remeksen mukaan neulasanalyysi kannattaa tehdä, jos ei ole täysin varmaa, mikä puustoa vaivaa. NEULASANALYYSIN AIKA. Jos puustossa näkyy ravinnepuutoksen merkkejä, voi neulasanalyysi olla tarpeen. Jos tämä ei onnistu, riittää, että oksankärjet otetaan puiden ylimmästä kolmanneksesta. Esimerkiksi kuivuus, tuhohyönteiset ja sienitaudit voivat aiheuttaa puissa samankaltaisia oireita kuin ravinteiden puute. ”Neulasanalyysejä tehtiin paljon 2000-luvun molemmin puolin. Lisäksi monet metsänomistajat ja metsäammattilaiset ovat harjaantuneet tunnistamaan tyypillisimmät ravinnepuutoksista johtuvat oireet silmämääräisesti. Oksankärkiä tulee ottaa 7–10 puusta, jotta näytteestä tulee tarpeeksi edustava. Silloin on aika harkita neulas– analyysia. Tärkeää on, että oksankärjet otetaan terveistä puista. ES SI LA N TT A / EU RO FI N S AG RO VI LJ AV U U SP A LV EL U O Y SE PP O SA M U LI Näytteet terveistä puista Neulasanalyysejä tekee muun muassa Eurofins Agro Viljavuuspalvelu Oy. Myös Yaran tuotepäällikkö Juho Salmi kannustaa tekemään neulasanalyysin, jos on epäselvää, mikä puustoa vaivaa. Lantan mukaan luotettavin tulos saadaan, jos oksankärjet otetaan puiden ylimmän tai toiseksi ylimmän oksakiehkuran uusimmasta vuosikasvusta. ”Havupuilla neulasanalyysi tulee tehdä, kun puut ovat lepotilassa. Hänen mukaansa moni metsänomistaja haluaa varmuuden ennen kuin lähtee lannoittamaan metsäänsä. Sairaista puista otetut näytteet eivät anna luotettavaa tulosta. Jos oireet palaavat jo muutaman vuoden kuluttua, kannattaa miettiä, onko taustalla jotain muutakin kuin boorinpuutos ja tehdä neulasanalyysi.” Puustossa näkyvät oireet voivat myös hämätä. Hyvä aika sille on juuri nyt. Näytteet tulee ottaa puiden etelänpuoleisista osista. Helpointa oksankärjet on kerätä harvennuksen yhteydessä kaadetuista puista. Yhtiön analyysipalvelupäällikkö Essi Lantta kertoo, että neulasanalyysiä varten tarvitaan vähintään puoli litraa oksankärkiä
Terveyslannoitteisiin luetaan boorija tuhkalannoitteet. Nopeus valttia lannoituksissa Puut reagoivat Remeksen ja Salmen mukaan varsinkin viljavammilla mailla yleensä melko nopeasti terveyslannoitukseen. Kaliumin puutos aiheuttaa Salmen mukaan oireita varsinkin rämeiden alikasvoskuusissa. • Ota näytteitä vain terveistä puista. Jos puusto kasvaa paikalla, jolla boorinpuutos on todennäköinen, voi lannoituksen hänen mukaansa tehdä jo ennen kuin puustossa näkyy oireita. Tämän jälkeen jauheesta selvitetään kemiallisesti eri ravinteiden pitoisuudet. • Ota näytteet 7–10 puusta. ”Jos puusto kärsii ravinteen puutteesta, on parannuskeino lannoitus.” ES SI LA N TT A / EU RO FI N S AG RO VI LJ AV U U SP A LV EL U O Y. Boorinpuutosta esiintyy sekä kivennäismailla että turvemailla. Metka-tukea on mahdollista saada boorinpuutoksesta kärsivän metsän boorilannoitukseen ja suometsän tuhkalannoitukseen. Pisimmistä puista oksankärjet voi myös ampua alas haulikolla. Tuhkalannoitteet sisältävät fosforia, kaliumia ja booria. taa Remes käyttämään apuna oksasahaa tai -leikkuria. Ikärajaa sille, minkä ikäisistä metsistä neulasnäytteitä voi ottaa, ei ole. Oksankärkiä käsitellessä tulee pitää suojakäsineet kädessä, jotta näytteeseen ei tule epäpuhtauksia. METSÄSTÄ 27.2.2026 Metsälehti.fi 19 VINKIT NEULASANALYYSIIN • Kerää näytteet havupuista joulukuun ja maaliskuun välisenä aikana, lehtipuista heinä-elokuun vaihteessa. Männyillä kaliumin puute saa neulaset kellastumaan kärjistä alkaen ja lopulta varisemaan pois. LEHTIPUUT ANALYYSIIN LOPPUKESÄSTÄ Myös lehtipuut voivat kärsiä ravinnepuutoksesta. YA RA / JE SS E KA RJ A LA IN EN Boorinpuutos aiheuttaa puissa muun muassa monilatvaisuutta ja latvojen pensastumista. Terveyslannoituksiin tukea Jos puusto kärsii jonkin ravinteen puutteesta, on parannuskeino lannoitus. Vaikutus on sitä suurempi, mitä suurempi ravinnepuutos on. Lopulta pituuskasvu pysähtyy, ja pahimmillaan boorinpuutoksesta kärsivä puu voi kuolla. Terveyslannoituksesta puhutaan silloin, kun puiden latvat eivät kehity normaalisti ilman lannoitteden lisäravinteita. Varsinaista oikeaa hetkeä lannoitukselle ei Salmen mukaan ole. Kaliumista ja fosforista on yleensä pulaa paksuturpeisilla turvemailla, mutta varsinkin fosforista voi olla pulaa myös kivennäismailla. Nyrkkisääntö on, että lannoitus tulisi tehdä mahdollisimman pian sen jälkeen, kun puissa alkaa näkyä oireita. Fosforin puutoksessa puu varistaa muut kuin tuoreimman neulaskerran neulaset pois, neulaset ovat lyhyitä, puun pituuskasvu on heikkoa ja oksat puutuvat huonosti ja ovat ohuita. • Ota näytteet puun ylimmästä kolmanneksesta ja etelän puolelta. Yleensä neulasnäytteet otetaan Remeksen mukaan kuitenkin nuorista metsistä. Silloin laatutappioilta voidaan välttyä kokonaan. • Käytä suojakäsineitä. Boorin, kaliumin ja fosforin puute aiheuttaa niissä samankaltaisia oireita kuin havupuissakin. Boorinpuutos aiheuttaa puissa monilatvaisuutta, latvojen pensastumista, oksaisuutta ja poikaoksia. Silloin vaikutukset puiden kasvuun, laatuun ja terveyteen jäävät mahdollisimman pieniksi. Eurofins Agro -viljavuuspalvelussa neulasanalyysi maksaa Lantan mukaan arvonlisäveroineen 72,79 euroa. Boorista on pulaa varsinkin Keskija Itä-Suomessa ja erityisesti kaskija laidunmailla sekä entisillä peltomailla. Oksankärjet pakataan paperipusseihin, jotta ne eivät homehdu. Kuivat neulaset irrotetaan oksista, minkä jälkeen neulaset jauhetaan. • Pakkaa näytteet paperipusseihin. Kuusten vanhimmat neulaset kellertyvät ja vain uusin neulaskerta säilyy vihreänä. Boorinpuutos on Remeksen ja Salmen mukaan yleinen kuusikoissa, mutta männiköissä, koivikoissa ja lehtikuusikoissakin sitä on. Lannoitukset jaetaan terveysja kasvatuslannoituksiin. Jauhettu neulasnäyte annostellaan laboratoriossa upokkaaseen ravinneanalyysiä varten. Lehtipuiden ”neulasanalyysi” tehdään heinä-elokuun vaihteessa ennen lehtien kellastumista. Laboratoriossa neulasnäytteet kuivataan yön yli korkeintaan 70 asteen lämpötilassa. Varsinkin boorin osalta Salmi olisi liikkeellä jo ennakkoon. YA RA / JA N N E VI IN A N EN Nestemäisen boorin levitys käy moottoriruiskulla
27.2.2026 20 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT JÄÄTIEN TEKIJÄN on nykyään syytä olla liikkeellä heti, kun sääolosuhde kääntyy otolliseksi. ”Kelit alkoivat loppumaan todella nopeasti. Kannonkosken Vuosjärveltä 30 hehtaarin laajuisen Lintusaaren omistanut Kyösti Leppänen aloittikin talvitien teon jo neljä vuotta ennen kuin leimikko lopulta korjattiin. Kyösti Leppänen on kulkenut tähän rantaan sadat kerrat veneellä, hevosreellä, moottorikelkalla, traktorilla tai autolla. ”Kun laskin, mitä hakkuista jäi rahallisesti käteen, tulin siihen tulokseen, että hommassa ei ole mitään järkeä yksittäiselle metsänomistajalle. Lopulta parintuhannen kuution leimikkoa päästiin korjaamaan alkuvuonna 2022. Lisäksi seuraavat tulot ovat aikaisintaan 10–15 vuoden päässä”, Leppänen arvioi. AARILLA ON SAARI Kyösti Leppänen päätti liittää omistamansa saaren yhteismetsään, kun samalle leimikolle piti jäädyttää tietä neljä talvea. Metsänomistajan oma aktiivisuus ratkaisi onnistumisen, sillä metsäyhtiöt eivät tehneet pystykauppaa jäätien taakse. Vesipumppuja yhtiöltä toki saatiin käyttöön. Ajoin itse puut jäätietä pitkin mantereelle ysisatasella Valmetilla.” Vaikka jäätien tekeminen aloitettiin tuonakin talvena jo joulukuussa potkukelkkojen kanssa, kun jää ei jalkamiestä vielä kantanut, meinasi lopussa tulla kiire. ”Kauppa tehtiin hankintana ja paikallinen metsäkoneyrittäjä Pekka Vesterinen hakkasi leimikon. Onneksi sain toisen traktoriurakoitsijan kaveriksi, niin saimme kaikki puut ajettua.” Kulujen jälkeen ei paljon käteen Viitasaarella asuvalle kodinkoneja kylmälaitehuoltajalle yötöiksi venynyt talvitieurakka oli muiden töiden ohessa sen verran raskas koettelemus, että se sai pohtimaan saarimetsänomistuksen kannattavuutta. ”Talvitien jäädyttämistä yritettiin monena talvena, mutta aina lämpimät kelit pilasivat yritykset”, Leppänen muistelee. Puita mies ei todennäköisesti aja saaresta itse enää milloinkaan. Kyösti Leppäsen omistama, Vuosjärven Lintusaaressa sijaitseva metsätila liitettiin yhteismetsä-Aariin viime syksynä.. Tänä talvena jääolosuhteet ovat pitkästä aikaa mahdollistaneet sen, että saareen pääsee vaikka henkilöautolla ilman jäätien tekemistä