Metsälehti 4/2026 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

LOKAKUUTA 2021 . HELMIKUUTA 2026 . Sivut 8–11 USKALLUSTA JA YRITYSTÄ PERJANTAINA 27. NRO 4 . Työtä riittää kaikille, mutta erikoistumalla pärjää paremmin. TORSTAINA 7. PERUSTETTU VUONNA 1933. NRO 18 Erilaisia metsäpalveluyrityksiä on jopa tuhansia
”Tuen saa se, joka ensimmäisenä toteuttaa työt. Tänäkin vuonna olosuhteet sallivat monin paikoin raivauksen myös vähä lumisessa talvikelissä.. Metsälehti 94. Tänä vuonna ei ainakaan kannata vitkutella pitkälle raivaussahatöissä, vaan taimikonhoitoon kannattaa ryhtyä nyt”, sanoo Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen myyntipäällikkö Henri Mommo. Kuva: Seppo Samuli VALTTERI SKYTTÄ Metsätalouden tukirahaa jäi ennen reilusti käyttämättä, mutta nyt rahat eivät riitä. Syksyllä taimikkonsa raivaavat metsänomistajat saavat odottaa tukirahaa ensi vuoteen. Metka-tukea hallinnoivan Suomen metsäkeskuksen mukaan taimikoiden ja nuorten metsien hoidon tukivarat tulevat loppumaan toisena peräkkäisenä vuonna kesken. Tälle vuodelle uutta tukirahaa on myönnettävissä raivauksiin vain reilut kahdeksan miljoonaa euroa. Talvi on vähäluminen, ja toteutusilmoituksia näyttää tulevan jatkuvasti”, kertoo Metsäkeskuksen hankehallinnon päällikkö Sameli Salokannel. Tukivarat loppuvat todennäköisesti jo kesällä. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki: 29 744 (LT/24) Lukijoita 253 400 (KMT/25) Painopaikka PunaMusta, Joensuu Taimikoiden ja nuorten metsien osuus metsä talouden tukipotista on ollut viime vuosina noin 80 prosenttia. ”Se ei tule riittämään millään. Metsätien perusparannuksiin haettiin niin paljon tukia, että osa hakemuksista todennäköisesti hylätään. TUKIRAHAT LOPPUMASSA, NYT PIAN RAIVAAMAAN Taimikoita kesän jälkeen raivaavat saavat odotella tukieurojaan ensi vuoteen. AJANKOHTAINEN / UUTISET 27.2.2026 2 Metsälehti.fi UUTISET Kiina on myös metsäteollisuuden uusi haastaja ›› 6–7 Suomalaispuuta menossa Saksaan ›› 12–13 METSÄSTÄ Mitä tehdä, kun neulaset kellertävät ›› 18–19 Vertailussa metsäsukset ›› 22–23 Valkoselkätikan uusi tuleminen ›› 24 PILKKEITÄ Lintukuvaajan kommelluksia ›› 28–29 Palkitulla sahayrittäjällä riittää tekemistä ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Jesse Nurmela karsi puita Nastolassa
Ympäristötuella suojellaan ensisijaisesti metsälain kymppipykälän erityisen tärkeitä elinympäristöjä. UUTISET 27.2.2026 Metsälehti.fi 3 TUKIRAHAT LOPPUMASSA, NYT PIAN RAIVAAMAAN ”Toisista maakunnista tuet loppuvat aikaisemmin kuin toisista.” Mommon mukaan eteläisessä Suomessa on lunta monin paikoin niin niukasti, ettei estettä raivaus töille ole. Syynä oli metsäteiden tukitason laskeminen tälle vuodelle parillakymmenellä prosentilla. TUKIRAHOJEN loppuminen on merkki siitä, että järjestelmä on kannattava ja rahaa pitää saada lisää. ”Ympäristötukihakemusten käsittelynopeudet ovat todella hitaita. VALTTERI SKYTTÄ SUOJELU EI TOIMI PUUKAUPAN VAIHTOEHTONA Metsäkeskuksen mukaan myös ympäristötukeen osoitetut määrärahat voivat loppua kesken. Tosin tukivarat kohdennetaan maakuntakohtaisesti, ja syksyllä selviää, miten tukivaroja on siirreltävissä maakuntien ja eri tukityölajien välillä. Tukitasoihin ja -mekanismeihin kaivataan pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta” sanoo metsäpalveluyritys Luontovarman liiketoimintajohtaja Tuomas Kähö. ”Tukivaroja ei monina vuosina käytetty siinä määrin, kuin niitä oli tarjolla. Metkan tukibudjetti on tälle vuodelle reilut 36 miljoonaa euroa ja myöntämisvaltuus 20 miljoonaa euroa. Tiehankkeita 25 miljoonalla Metka-tukien takamatkaa kasvattaa tänä vuonna entisestään se, että metsäteiden perusparannuksiin haettiin tukirahaa viime vuonna valtava määrä: tavallisen kolmen miljoonan euron sijaan noin 25 miljoonan euron edestä. Ympäristötukisopimus tehdään 10 vuodeksi kerrallaan. Tukea ei voi tarjota siinä mielessä metsänomistajalle puukaupan vaihtoehtona, että siitä saisi nopeasti rahaa”, Päijänteen mhy:n Henri Mommo sanoo. Nyt tukia on leikattu ja tilanne on toisin päin”, Metsäkeskuksen Salokannel sanoo. ”Metsurit eivät ole moittineet, että palelisi.” Rahoitusta leikattu Puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen tarkoitettuja tukirahoja on leikattu viime vuosina yli kymmenellä miljoonalla eurolla. Kun tämän vuoden budjetista maksetaan edellisvuoden tukia, lumipalloefekti vain voimistuu. Kun suojelutukea ei haeta akuutin rahapulan paikkaamiseksi, metsänomistajat jaksavat Mommon mukaan odottaa suojelupäätöstä kärsivällisesti, vaikka tukipäätös voi kestää kuukausitolkulla. ”Peräänkuulutan nopeaa ratkaisua lisärahoituksen suhteen, ettei jo liikkeelle saatuja tiehankkeita jäisi toteuttamatta.” SA M I KA RP PI N EN KOMMENTTI MIHIN TUKIHIMMELIÄ TARVITAAN. Tukihakemuksia käsitellään lain mukaan saapumisjärjestyksessä, joten joulukuussa saapuneilla tiehakemuksilla on suurin riski päätyä hylkyyn. Kähön mukaan tiehankkeiden eteen on jo hakemusvaiheessa käytetty reilusti voimavaroja. Tukihakemuksen voi tehdä tiehankkeeseen uudelleen, mutta tukiprosentti on pienempi. Tukien perusidea on jalo: ohjataan ja kannustetaan metsissä hyödylliseen toimintaan. Päinvastoin. Metsänomistaja voi saada päätöksen suojeluhakemukseensa vasta vuonna 2027. ”Siksi haluamme edetä mahdollisimman pitkälle niin, että vanhat hankkeet maksetaan ensin päältä pois ennen kuin uusia aletaan käsitellä”, Salokannel sanoo. Jos rahat loppuvat silloinkin kesken, tukihakemus hylätään. Eihän tukiraha voi silloin loppua, tai metsälain kymppipykälän kohteilta putoaa pohja pois”, Mommo toteaa.. Tukijärjestelmä on matkalla solmuun, joka käy omaa tarkoitustaan vastaan ja uhkaa hidastaa tärkeitä metsänhoitotöitä. Metkaa edeltäneen kemera-järjestelmän tukibudjetti vuonna 2023 oli 47,5 miljoonaa euroa ja myöntämisvaltuus 54,5 miljoonaa euroa. Jos metsätalous ei ole Etelä-Suomen kangasmailla kannattavaa ilman tukea, mikä järki koko hommassa on. ”Tukijärjestelmien pitää olla ennakoitavia ja riittävän yksinkertaisia. Ruotsissa taimikonraivauksia ei ole tuettu pitkään aikaan, mutta metsät kasvavat edelleen. ”Huojunta aiheuttaa epävarmuutta. Jos metsätietukea hakee tänä vuonna, käsittely menee automaattisesti vuodelle 2027. ”Toisista maakunnista tuet loppuvat aikaisemmin kuin toisista”, Metsäkeskuksen Salokannel arvioi. Lain kirjaus on, että jos taimikon ja nuoren metsän hoidon määrärahat loppuvat kesken, tuki maksetaan seuraavana vuonna. Metsäkeskuksen mukaan viime vuonna ilmoitettuja metsätiehankkeita joudutaan todennäköisesti hylkäämään. Tukia ei pitäisi tarvita kuin kolmeen kohteeseen: luontokohteiden suojeluun, sekasortoisiin suometsiin ja pohjoisimpaan Suomeen. Muuten voi tulla markkinahäiriöitä, ja hyvä tarkoitus menetetään”, Päijänteen mhy:n Mommo sanoo. Tänä vuonna toteutettavien taimikon ja nuoren metsän hoitojen tukimaksuja siirtynee maksettavaksi ensi vuonna jopa yli 20 miljoonan euron edestä, Salokannel arvioi. ”Vähäistä suurempi haitta pitää korvata
Drooneille ja roboteille siviilikäyttöä Kun katsotaan sodan jälkeiseen aikaan, niin maa tarvitsee metsäkoneita, sillä sodan aikana hakkuut ovat supistuneet ja metsiin kertyy korjattavaa. Suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän vuotuiset runkopuun hakkuumäärät ovat 82– 84 miljoonaa kuutiometriä, korkokannasta riippumatta. Tilastoa aiemmin ylläpitänyt Luonnonvarakeskus lopetti sen julkaisun viime vuonna. Vydolnuk puhui Sahateollisuus ry:n järjestämässä Wood from Finland konferenssissa. Lisäksi alueelle on laadittu metsäsuunnitelma, jossa huomioidaan porotalous. ”1,4 miljoonaa kotitaloutta ja niissä 3,4 miljoonaa ihmistä on menettänyt kotinsa tai asuu vaurioituneissa rakennuksissa.” Maa kaipaa nopeaa rakentamista samanaikaisesti, kun sodan seurauksena on työvoimapula. Sisustusmateriaaleille ja rakennuspuusepänteollisuuden tuotteille on tulossa pohjaton kysyntä. Tarvitsemme läsnäoloanne.” Vydolnuk kehottaa perustamaan aluksi pieniä toimistoja ja palkkaamaan ukrainalaisia. Maa valmistaa sodassa käyttämänsä droonit itse. Näin Deeren metsäkoneliiketoiminta laajenee kattamaan myös metsän uudistamisen ratkaisut. Siviilikäyttöä tulisi kehittää myös roboteille, jotka vievät ammuksia ja hakevat haavoittuneita. Suurlähettiläs Vydolnuk toivoo yhteistyötä selluloosapohjaisen ruudin valmistuksessa. Vertailun vuoksi, Suomen valtion tämän vuoden budjetti on menojen osalta 90 miljardia euroa. Suomalaisilla on sitä, joten älkää arastelko. Luken mukaan vuonna 2024 sijoitustuotto oli 14,9 prosenttia. ”Teknologia niiden kierrättämiseen on tervetullutta.” Hiukan yllättävä sodan seu raus on, että länsirajalla Karpaattien vuoristossa on isoja hiihtokeskusten ja hotellien rakennushankkeita. Kantohintojen vaikutus tuottoon laski 2,4 prosenttiyksikköön. Seutu on mahdollisimman kaukana rintamasta, ja vuoristoinen maasto suojaa ohjuksilta. Ukrainassa etsitään myös ratkaisuja, mitä tehdä kaikille sodassa raunioituneille rakennuksille. Sen jälkeen yhteismetsä on ohjannut osan puukauppakohteista suojeluun. ”Ukraina pitää jälleenrakentaa parhaalla modernilla teknologialla. Siksi tarvitaan ratkaisuja, joissa teollinen esivalmistus on viety pitkälle, mikä tarkoittaa erilaisia elementtitoimituksia. Matalammilla korkokannoilla hakkuumäärät ovat alkuvaiheessa pienempiä. Ukraina pyrkii mataloittamaan investointikynnystä ja tarjoaa erilaisia kannustimia lähinnä verotuksen ja tullialennusten kautta. Sijoitustuotto kutistui Metsäkonsultti Indufor jatkaa yksityismetsien puuntuotannon sijoitustuotto -tilaston julkaisua. Viime vuonna sijoitustuotto oli Induforin mukaan 6,9 prosenttia. Kauppahintaa ei kerrottu.. Korjuuta tehdään liki 220 hehtaarin alueella siemenpuuhakkuuna, ylispuiden poistona ja poimintahakkuuna. Tuotto muodostui pääosin biologisesta kasvusta, jonka vaikutus tuottoon oli 4,4 prosenttiyksikköä. Investointi on pieni, mutta läsnäolon avulla pääsee kiinni informaatioon ja voi edistää omaa tarjontaansa. Sodan jälkeen niille tulisi kehittää siviilikäyttöä, ja Vydolnik näkee, että sitä löytyy maaja metsätaloudesta. Miinoitusten purkuun tulee löytää ratkaisuja.” Ukrainalla on myös tarjottavaa. Suurlähettiläs Mykhailo Vydolnuk toivoo yhteistyötä selluloosapohjaisen ruudin valmistuksessa ja jälleen rakennuksessa. ”Viidesosa metsäalasta, kaksi miljoonaa hehtaaria, on miinoitettu. ”Aika mennä Ukrainaan on nyt” Jalansija Ukrainan jälleenrakennuksen jättimarkkinoilla kannattaa ottaa varhain, kehottaa maan Suomen-suurlähettiläs Mykhailo Vydolnuk. Deere osti Risutecin Metsäkoneita valmistava John Deere Forestry Oy on ostanut koneellisen istutuksen laitteisiin erikoistuneen Risutec Oy:n liiketoiminnat. AJASSA 27.2.2026 4 Metsälehti.fi LYHYET MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA ”AIKA mennä Ukrainaan on nyt, eikä pidä odottaa sodan päättymistä”, Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Mykhailo Vydolnuk patistaa. Asuinrakennusten lisäksi tarvitaan julkista rakentamista, kuten sairaaloita, kouluja, päiväkoteja ja veteraanien kuntoutuslaitoksia. Hakkuuarviot päivitetty Luonnonvarakeskus on päivittänyt arvioitaan maakunnittaisista hakkuumahdollisuuksista. Jälleenrakennuksessa perussahatavara on merkittävässä roolissa, mutta Vydolnuk kannustaa ottamaan askelia jatkojalostuksessa yhteisyritysten kautta. Puurakennukset sopivat ympäristöön, mutta materiaalien kuljettamisessa kahden kilometrin korkeuteen on vaikeutensa. Metsä Group puukaupoille Inarissa Metsä Group on sopinut puukaupoista Utsjoen yhteismetsän kanssa. Sille olisi tällä hetkellä kysyntää rajattomasti. Puukaupat Inarissa keskeytyivät vuonna 2022, kun Metsä Group päätti tarkastella puun korjuun linjauksiaan. Ei ole kaukaa haettu ajatus, että tekoälyn avulla itsenäisesti toimiva robotti voisi hoitaa taimikoita. Korkeimmilla, neljän ja viiden prosentin korkokannoilla suurin ylläpidettävissä oleva hakkuumäärä on tällä tasolla jo ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella 2021–2030. ”Olemme kiinnostuneita etenkin pohjoismaisesta julkisten puurakennusten osaamisesta.” Puurakentamisessa on tosin rajoitteena syystäkin syväänjuurtunut pelko, miten rakennus kestää ohjushyökkäykset. Maassa on teollisuuspuistoiksi kutsuttuja erityistalousalueita. Potentiaali valtava Sodan tähänastisten tuhojen ja jälleenrakennustarpeen kustannukseksi on arvioitu 150 miljardia euroa. Karu tilanne on, että sota jatkuu. Lainsäädäntö väestönsuojista on valmistelussa
Puiden juuretkin kasvaisivat näin syvemmälle maahan. Valittajan mukaan ei myöskään ollut osoitettu, että ojitukset olisivat ennalta arvioiden voineet aiheuttaa veden pilaantumista. ”Tuulituhojen ehkäisyssä perusneuvot ovat, että vältä jyrkkiä metsänreunoja ja voimakkaita harvennuksia”, kertoo palvelualuepäällikkö Kalle Vanhatalo Tapiosta. Pääosa puuston juuristosta kasvaa suometsissä hyvin lähellä maanpintaa. Määräystä tehostettiin 11 000 euron sakon uhalla. Maanomistaja oli tehnyt Pielavedellä metsäojituksen omillaan ja kahden naapurin omistamilla metsäkiinteistöillä. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan vesilaki antoi aluehallintovirastolle toimivallan ar vioida ojitusten lainmukaisuutta. Keskeistä puiden juuriston ja edelleen kasvun ja elinvoimaisuuden kannalta näyttää SarkkoTutkija: Sitkeä uskomus suometsistä ei päde EERO SALA VAASAN hallinto-oikeus on hylännyt maanomistajan valituksen ojitusta koskevassa kiistassa. Tuulituhoriski on sekava soppa Entä vaikuttaako suometsän vedenpinnan taso puiden herkkyyteen kaatua tuulessa. Tulosten perusteella keskimäärin 80 prosenttia juurten tuotoksesta tapahtui 0–20 sentin syvyydellä maan pintakerroksessa ja 90 prosenttia tuotoksesta 0–30 sentin syvyydellä pintakerroksessa. Meillä metsätilakauppa käy!. Ojituksesta harkittiin vuonna 2024 jopa syytettä ympäristön turmelemisesta, mutta syyttäjä luopui kanteesta. ”Toisin kuin helposti saatetaan ajatella, suurin osa puiden juurista on (suometsissä) lähellä maanpintaa: ylimmässä 20 senttimetrin paksuisessa pintakerroksessa”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Sakari Sarkkola. Karuimmilla kasvupaikoilla osuudet ovat vielä suurempia. Alueen koko oli yli 20 hehtaaria. Hallinto-oikeuden pöytäkirjoista ei ilmene valittajan nimeä, mutta yksityiskohdat täsmäävät tunnetun metsäprofessori Matti Kärkkäisen Pielaveden Ventosuolla tekemään ojitukseen. Maanomistaja ei kuitenkaan tehnyt näin. Niillä ei ole käytännössä juuri merkitystä puun elintoimintojen kannalta”, Sarkkola toteaa. Vuodenvaihteen Hannesmyrskyn tuhoista kertyneiden havaintojen perusteella tuuli kaatoi puita aukonreunoista ja vasta harvennetuista metsistä yhtä lailla kivennäismailla. Sarkkola viittaa muutaman vuoden takaiseen tutkimukseen, jossa selvitettiin hienojuurituotosta eri turvekangastyypeillä. Ongelma on, että puiden riskiin kaatua tuulessa vaikuttaa moni tekijä. Kärkkäinen kertoo, ettei ole saanut tietoa hallinto-oikeuden päätöksestä. Roudattomuus ja pehmeä maa toki lisäävät tuulenkaatoalttiutta, mutta yhtä lailla, ellei enemmän, puun tuulituhoriskiin vaikuttavat aika edellisestä hakkuusta, viereisen metsäkuvion puusto sekä puun oma pituus ja latvus. Näin kuitenkaan ei ole. ”Juuria voi kyllä kasvaa syvemmälle, aina 50–60 senttiin saakka myös turvemailla suotuisissa oloissa. Valituksen mukaan aluehallintovirastolla ei ollut toimivaltaa arvioida, oliko ojituksissa rikottu vesilakia. Maanomistaja oli ilmoittanut ojituksista paikalliseen ely-keskukseen, josta kehotettiin hakemaan ojituksille lupa alue-hallintovirastosta. Suositukset ovat keränneet metsänomistajilta ja ojien kaivajilta vastaväitteitä, joiden mukaan vedenpinnan saaminen ojituksilla syvemmälle on yhä suometsissä perusteltua. Maanomistaja valitti viraston päätöksestä hallinto-oikeuteen. Hän ei siten voi vahvistaa, että kysymys on juuri hänen tapauksestaan. Itä-Suomen aluehallintovirasto määräsi maanomistajan hakemaan vesilain mukaisen luvan ojituksille. Harvennetun puuston lannoitus kasvattaa entisestään puiden latvuspinta-alaa, minkä vuoksi pöytä on katettu tuulenkaatoriskille muutamien vuosien ajaksi. SE PP O SA M U LI lan mukaan olevan se, millaiset ovat melko ohuen maan pintakerroksen olosuhteet. Hallinto-oikeuden päätökseen voi hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Kuvassa taimikkoa, varttuneempaa metsää ja niitä halkova oja suometsässä Tammelassa Etelä-Suomessa. Ojituskiistan valitus meni nurin oikeudessa Suositus turvemaiden vedenpinnan nostosta ei ole tuulesta temmattu. AJASSA 27.2.2026 Metsälehti.fi 5 VALTTERI SKYTTÄ METSÄLEHTI on uutisoinut suometsien uusista suosituksista, jotka kehottavat nostamaan vedenpintaa 30 sentin tasolle maanpinnasta. ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Tämä koskee erityisesti niin sanottuja hienojuuria, jotka ovat tärkeitä puiden ravinteiden ja veden saannille. Oikeuden mukaan maanomistajan olisi tullut hakea ojituksille etukäteen lupa. Luvan tarpeen arviointi perustuu ennakolliseen riskinarviointiin, eikä edellytä pilaantumisen osoittamista. Lisäksi oikeus katsoi, että kun otetaan huomioon ojituksen laajuus, ojien syvyys ja osin puutteelliset vesiensuojelutoimet, niin ojituksesta on voinut aiheutua pilaantumista alapuolisessa vesistössä
Maa soveltaa sotilasstrategi Sunzin Sodankäynnin taito -klassikon oppeja kahden ja puolen vuosituhannen takaa: ”Ainoastaan vältetty sota on voitettu sota.” Maailmankaupan mannerlaatat Talousjohtajuus tarkoittaa myös metsäteollisuutta. ”Kiina on noussut papereiden ja kartonkien viennissä Suomen ja Ruotsin ohi.”. ”Etelä-Amerikan selluntuottajien on syytä olla hereillä Kiinan suhteen, mutta välittömiä radikaaleja muutoksia ei vielä näy”, Mikkilä sanoo. AJASSA / HAASTATTELU 27.2.2026 6 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA METSÄALAN liiketaloustieteen apulaisprofessori Mirja Mikkilä tuntee Kiinaa – sikäli kuin isoa maata kukaan voi sanoa tuntevansa. ”Kiina tavoittelee globaalia talousjohtajuutta, mutta ei tuhlaa resurssejaan konflikteihin”, Mikkilä tiivistää kokemansa. Kotimaisen puun osuus Kiinan selluntuotannon raaka-aineena on noussut jo yli puoleen, ja selluntuotanto on tällä vuosikymmenellä melkein kaksinkertaistunut noin 26 miljoonaan tonniin. Vaikka metsäalalla käänteet tapahtuvat hitaasti, Kiinan istutusmetsien kasvu ja maan oman teollisuuden nousu voivat liikuttaa metsätuotteiden maailmankaupan mannerlaattoja. Hän viittaa arvioihin, joiden mukaan Kiina on yhä sellussa korkeintaan puoliksi omavarainen. ”Kiinassa asuvat ulkomaalaiset suhtautuvat vaikeaselkoiseen maahan usein joko turhautumisella tai ihastumisella.” Mikkilän suhtautuminen on jälkimmäistä. KIINA VAHVISTUU MYÖS METSÄTEOLLISUUDESSA Kiinan pyrky globaaliksi talousjohtajaksi kääntää metsätuotteiden kauppavirtoja, apulaisprofessori Mirja Mikkilä uskoo. Jonain päivänä Kiina ei enää ole maailman kuitunielu, vaan myös kuitutuotteiden viejä. Kiinan kulttuuri on ikivanha, mutta maa on käänteissään jotenkin mystinen. Hän vietti maassa lähes neljä vuotta Stora Enson vanhempana metsäekonomistina, ja ammatilliskulttuurinen kiinnostus yltää kolmelle vuosikymmenelle
YKSITTÄISENÄ HANKKEENA niityn ennallistaminen ei olisi ollut ainakaan taloudellisesti kannattavaa. Kääntöpaikalle ajettiin 60 tonnia 65 millimetrin mursketta ja niityn reunaan 60 kuutiometriä kompostimultaa, josta tehtäisiin pinta 0,1 hehtaarin alueelle. Maanmuokkaus oli tehty talvikorjuun jälkeen saman vuoden syksyllä, ja niityltä oli kannot nostettu pois. LASKIN, ETTÄ rahallista tukea tämän kokoisen niityn ennallistamiseen olisi saanut 56 euroa. Tämä hyväksyttiin. Tämä non-wood-sellu on pitänyt asemansa täydentävänä tuotteena yllättävänkin sitkeästi. Ajatukset ennallistamisesta liitetään läheisesti soiden ennallistamisesta käytävään keskusteluun. Tuotanto ylittää selvästi kotimaisen kulutuksen ja on nostanut Kiinan viennin noin 10 miljoonaan tonniin. Kanadan tuotanto on kärsinyt metsäpaloista ja laajoista hyönteistuhoista. 27.2.2026 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI Tomi Salo KIRJOITTAJA ON METSÄNOMISTAJA JA SIJOITTAMISEN ASIANTUNTIJA. ”Kiina on jo pitkään laajentanut havupuuplantaaseja, mutta tukintarjonnan kasvupotentiaali ei ole näkynyt virallisissa tilastoissa. Jonkun mielestä hukkaan heitettyä rahaa, koska tuon kuvion olisi voinut metsittää. Yhdysvaltojen havusahatavaran kysyntä ylittää selkeästi oman tuotannon. Samalla olisin sitoutunut tukiehtojen mukaisesti hoitamaan kuviota. Jos Kiina ei jonain päivänä tarvitse venäläistä puuta, niin mitä Venäjä metsävaroillaan tekee. ”Kiina on noussut papereiden ja kartonkien viennissä Suomen ja Ruotsin ohi ja jakaa nyt Yhdysvaltojen kanssa maailmanlistan toisen sijan.” Hyväksyykö Kiina riippuvuuden Venäjän-tuonnista. Tässä vaiheessa totesin, että byrokratia on siitä saatavaan hyötyyn nähden liiallinen. Ympäröiville kuvioille oli muutama vuosi sitten tehty uudistushakkuu ja siinä yhteydessä heräsi ajatus, voisiko tuon metsittyneen kuvion palauttaa uudelleen niityksi. Olisi yllättävää, ellei Kiinan viisivuotissuunnitelmiin olisi kirjattu tavoitteeksi omavaraisuutta myös havusahatavarassa.” Venäjän tukkia Yhdysvaltoihin. KANNATTAAKO ENNALLISTAMINEN RAHALLISESTI. Materiaalit ja kaivurityöt 0,1 hehtaarin osalta olivat yhteensä noin 2 500 euroa. Toinen 0,1 hehtaaria jäi kasvamaan luontaisesti maitohorsmaa. Omasta mielestäni hanke oli ehdottomasti kannattava. MIRJA MIKKILÄ KOULUTUS maaja metsätaloustieteiden tohtori, Itä-Suomen yliopisto 2006 TYÖ apulaisprofessori, metsäalan liiketaloustiede, Helsingin yliopisto vuodesta 2023; Stora Enson vanhempi metsäekonomisti 2008–2011, Beihai City, Kiina; tutkijaopettaja, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto 2012–2023 ASUNUT Suomessa monipaikkaisesti, asettunut Imatralle HARRASTUKSENA metsänomistajuus. Aivan kaikkea ei kannata mitata rahassa. ”Takavuosina Kiinan rakentaminen ylikuumeni ja entiselle tasolle tuskin palataan, mutta rakentaminen ei Kiinassa lopu eivätkä omat istutusmetsät riitä. Opiskelin tuolloin Tredussa metsänomistajille suunnatussa kaksivuotisessa koulutuksessa metsäalan perustutkintoa, ja meillä oli yhtenä oppikurssina maisemanhoito. Kaivuri tuli paikalle lavettiautolla, levitti ensin mullan niitylle ja ajoi sen jälkeen metsäautotietä levittämään murskeen kääntöpaikalle. Ehdotin opettajallemme, että olisin ennallistanut kuvion alkuperäiseen asuunsa niityksi ja tehnyt hankkeesta maisemanhoidon oppikurssin näyttötyön. KANNATTIKO TÄMÄ taloudellisesti. Paperin ja kartongin tuotanto on kasvanut Kiinassa tällä vuosikymmenellä 20 prosentilla 136 miljoonaan tonniin. Niityllä oli tuolloin viljelty heinää karjalle. Kohteelle laaditaan hoitosuunnitelma, joka piti hyväksyttää ely-keskuksessa (nyk. Jo kakkonen paperissa ja kartongissa Kiina keksi paperin. Puuntuonti Venäjältä elpynee tulevina vuosina.” Mikkilän mukaan Kiina tuskin hyväksyy pitemmällä aikavälillä merkittävää tuontiriippuvuutta. Uudistushakkuun yhteydessä kuvion reunoihin oli jätetty kaksi riistatiheikköä. Mennyt menestys ei ole tae tulevasta, sanotaan, mutta menestysnäkymät ovat niin lupaavat kuin kypsillä markkinoilla voi olla. Toteutan hankkeen omalla kustannuksellani – silloin ei sitoudu mihinkään byrokratian kiemuroihin ja tulos on juuri niin hyvä kuin itse tavoittelee. Tukihakemuksen lomake on kolmisivuinen. Tämä onkin oma kädenojennukseni luonnon monimuotoisuudelle. ”Mikäli ovet Eurooppaan pysyvät venäläiselle puulle kiinni ja mikäli Yhdysvaltojen poliittinen suunta jatkuu myös seuraavien presidentinvaalien jälkeen niin ei olisi yllättävää, jos Venäjä ja Yhdysvallat löytäisivät toisensa puumarkkinoilla.” Lisäksi maa tuottaa edelleen nelisen miljoonaa tonnia sellua vanhalla tavalla muusta kuin puusta – oljesta, ruo’osta ja bambusta. Lupaja valvontavirastossa). KUKA KUKA. Maa vei juuri ja juuri sahatavaran määritelmän täyttävää ja siksi vientitullista vapaata tavaraa Kiinaan, mutta vienti hiipui tällä vuosikymmenellä maan kiinteistösektorin vakavan laskusuhdanteen vuoksi. Kylän asukkailtakin on tullut kiitosta onnistuneesta lopputuloksesta – niityllä on runsaasti pölyttäjiä, ja metsäkauriita käy siellä syömässä. Kiinan-vuosien jälkeen Mirja Mikkilä puhui arkikiinaa ja hallitsi parhaimmillaan parisataa kirjainmerkkiä.. Venäjällä on merkittävät ja aliTÄMÄ ON KLIKKIOTSIKKO, myönnän sen. Riistatiheikön reunaan laitettiin nuolukivi. Tuella ei voi kuitenkaan rahoittaa niityn tai kedon perustamista esimerkiksi istuttamalla tai kylvämällä. Tällaisena yhdistettynä hankkeena niityn tuoma lisäkustannus oli pienin mahdollinen. Kunnostetulle osalle kylvettiin niittykukkasekoitus, ja itäminen lähti hyvin käyntiin. hyödynnetyt metsävarat. Seuraavana kesänä oli suunnitelmana vierestä kulkevan metsäautotien kääntöpaikan kunnostus. Myöhemmin niitty pääsi metsittymään, ja se oli juuri tunnistettavissa maisemassa. ”Venäjän raakapuuviennin kannalta potentiaalinen suunta voisi olla Yhdysvallat”, Mikkilä pohtii. Aikaa koko työhön meni muutama tunti. Nyt kuitenkin kirjoitan uudistushakkuun jälkeisestä tilanteesta, jossa metsätilaltani paljastui vajaan 0,2 hehtaarin entinen niitty, joka oli ollut käytössä vielä 1950-luvulla
Meto-lyhenne viittaa opistotai nykyään amk-koulutettujen metsäammattilaisten järjestöön. Selvityksen mukaan markkinat toimivat kelvollisesti, lukuun ottamatta erästä häiritsevää piirrettä: asiakaskunta eli metsänomistajat ovat kasvaneet osittaiseen ilmaiskulttuuriin. ”Tästä ilmaiskulttuurista poisoppiminen ei ole helppoa, mutta se voi tapahtua ajan mittaan metsänomistajakunnan vaihtuessa ja toimintamallien kehittyessä”, Kangas toteaa. Toimialan määrittely on hankalaa, eikä alan kokonaisliikevaihdosta liiku edes arvauksia. Puukaupan kylkiäisinä on toisinaan saanut taimia tai metsänhoitopalveluja ilmaiseksi tai alle tuotantokustannusten.” Varsinkin neuvonnan ja koulutuksen myyminen metsänomistajille on metsäpalveluyrittäjille vaikeaa. Valtaosa metsäpalveluyrityksistä on yksin tai yhden kaverin kanssa yrittävien, ja liikevaihto on alle kaksisataa tuhatta. MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT E meritusprofessori, Itä-Suomen yliopistosta eläköitynyt Jyrki Kangas teki runsas vuosi sitten maaja metsätalousministeriölle laajan selvityksen metsäpalvelumarkkinoista. ”Omilla oppilaitosvierailuilla olen painottanut,. Perustyötä metsissä riittää, mutta erikoistuminen parantaa kannattavuutta. Järjestön jäseninä on yksinyrittäjämetsureita, joulukuusenkasvattajia, metsäkiinteistövälittäjiä, matkailuyrittäjiä, puukauppayrittäjiä, erilaisia asiantuntijapalveluita sekä raskailla koneilla urakoivia. AJASSA 27.2.2026 8 Metsälehti.fi TUNTEMATON METSÄPALVELUYRITTÄJÄ Metsäpalveluyrityksiä on kaikkialla, mutta silti kyseessä on toimiala, jota on vaikea läpivalaista. Meto-yrittäjien puheenjohtajan Toni Pajulan mukaan yritysten todellinen määrä voi olla jopa lähellä neljäätuhatta. Pajula uskoo, että ala tulee pysymään pienten toimijoiden bisneksenä ja toimijoiden määrä kasvaa, sillä metsäalan oppilaitoksista ohjataan suoraan yrittäjyyteen. Metsäalan yrittäjien yhdistyksessä Metossa on noin 150 jäsentä. Pienten ja lukuisten toimijoiden bisnes Metsäpalveluyritysten lukumäärästä ei ole varmaa tietoa, mutta niitä on paljon. ”On totuttu saamaan ilmaiseksi etenkin neuvontaa ja koulutusta niin julkisen sektorin toimijoilta, metsänhoitoyhdistyksiltä kuin suuremmilta metsäfirmoilta
AJASSA 27.2.2026 Metsälehti.fi 9
Jos pihapuiden kaadot loppuvat, niin sitten raivauksille.” Pajulan oman yrityksen nimi on Metsäpalvelu Savottasudet Oy. Savottasusien leipälajeja ovat istutukset ja raivaukset suoraan metsänomistajille, energiaharvennukset ja tonttihakkuut. Toni Pajula perusti toiminimen jo armeijassa ja työt alkoivat ensimmäisenä siviilipäivänä. ”Mutta ei pelkästään yhteen lajiin, vaan että jotain on varalla, jos jollakin suunnalla hiljenee. MIKKO HÄYRYNEN että yrittäjyyteen ei ole pakkoa, meillä yrittäjillä on hyvistä työntekijöistä aina pula.” Perustöillä ei kaiveta kultaa Pajula luonnehtii, että alalla on ollut hyvä pöhinä päällä viime vuodet. KOMMENTTI Elämisen tavasta yrittäjäksi ja yritykseksi PIDÄN suomen kielestä, mutta joissakin asioissa englanti on ilmaisuvoimaisempi. ”Kun puukauppa käy ja puunhinta on kohdillaan, niin metsänomistajat haluavat teettää töitä.”. On asiakkaita, jotka eivät halua metsäänsä vierasmaalaisia työntekijöitä eikä Viron palkkatasokaan ole enää erityisen matala. ”Kun puukauppa käy ja puunhinta on kohdillaan, niin metsänomistajat haluavat teettää töitä. Puskaradio on paras markkinoija ja nykyään myös sosiaalinen media.” Kuitenkaan perustyöt eli metsuripalvelut ja korjuupalvelut eivät ole mitään kultakaivoslajeja. Keskittymistä ja kasvua sanotaan markkinatalouden luonnonlaiksi. Jotain siirtymää tasolle firm kuitenkin on, olkoon se suomeksi sitten firma. Savottasusilla on töissä pelkästään kotimaan väkeä. Kuljetus Kivistön Jukka Kivistö korjaa hautausmaalta puita teleskooppikuormaimen ketjusahakouralla suoraan autoon ja energiavarastoon, apunaan Savottasusien metsuri Panu Lakanen. Metsäpalvelujen alalla kehitys on ollut hitaahkoa – hyvä niin, sillä paikallisia perustöiden tekijöitä tarvitaan aina. En osaa selittää sanojen enterprise, firm, company ja corporation eroja, mutta yrityksiä ne tarkoittavat pienemmästä suurempaan. Suurin osa metsäpalveluyrityksistä lienee tasolla entrepreneur , jossa omistaja työllistää itsensä omalla työllään ja elämäntavallaan ja yritys loppuu, kun työkyky tai työikä loppuu. ”Kyllä tekijät palkkansa saavat ja kaluston pystyy pitämään ajantasaisena, mutta pienellä tulosprosentilla mennään.” Pajula kannustaakin erikoistumaan, että on jokin vahva leipälaji. AJASSA 27.2.2026 10 Metsälehti.fi Savottasusien metsuri-arboristiopiskelija Jesse Nurmela karsii Nastolan hautausmaalta poistettavia puita alhaalta ylös
Tavallisissa talousmetsissä pärjääminen olisi vaikeampaa.” Vaikka kaikki metsät käyvät, niin kohteet ovat yleensä sellaisia, joihin isot metsäyhtiöt eivät jostain syystä halua mennä – joko olosuhteiden vuoksi, tai asiakkaat ovat erityisen vaativia, kuten eräs nimeltä mainitsematon kartanonomistaja. Yksi ja liikevaihdoltaan selvästi suurin – Metsän Woima – on luonteeltaan metsäenergiayritys ja menee jo toiseen kategoriaan. Oldenburg ei ole yllättynyt, että hänen yrityksensä on kannattavuusvertailun kärkeä. Ne maksavat yllättävän paljon, ja pieniläpimittaisilla kohteilla tulot saattavat mennä lupiin.. Toinen asia on kaavoitus. Ne ovat Puistometsäpalvelu Oldenburg Vantaalta ja Metsäpalvelu J. Meillä on oikeat ihmiset oikeissa työtehtävissä.” Yrityksessä on vakiväkeä yhdeksän, Konttinen itse mukaan laskettuna. Hyvä tulos tulee perässä.” YLI MILJOONAISET Meto-yrityksistä viitisenkymmentä on osakeyhtiömuotoista. Yrityksellä on nyt omassa omistuksessa kaksi korjuuketjua ja oma tukkirekka, mutta Oldenburgin mukaan ei olla kuitenkaan muututtu koneyritykseksi. Kun jätetään pois nollaliikevaihtoiset ja toimialaltaan selvästi muuta kuin metsätaloutta palvelevat, osakeyhtiömuotoisten ja aktiivisesti toimivien metsäpalveluyritysten lukumääräksi tulee noin 35. Oldenburg on kokenut, että metsäalaan liittyvä negatiivinen uutisointi vaikuttaa työskentelyyn. Yritykseltä voi tilata yhden puun kaatamisen tai kartanon metsien hoitosopimuksen ja kaikkea siltä väliltä. Se heijastuu infrapuolellekin kilpailun kiristymisenä.” Mutta kuitenkin: ”Kun toiminta lähtee intohimosta ja tekemisessä on sydän mukana, se heijastuu kaikkeen. Puunhinnat ovat painuneet, eikä metsissä ole enää rähinä päällä. ”Sähkölinjoilla tehdään raivauksia ja pidetään huoli, että voimalinjoille ei kaadu puita, samoin ratojen suoja-alueilla. Liikevaihto, € Liiketulos, € Liiketulos-% Kotipaikka Metsän Woima Oy 39 225 764 1 686 791 4,3 Pirkkala Puistometsäpalvelu Oldenburg Oy 4 571 136 740 149 16,2 Vantaa Metsäpalvelu Turunen Oy 4 319 501 135 312 3,1 Joensuu Metsäpalvelu J. Henkilöstöä on vähän toista kymmentä. Konttisen yritys on verkoston keskipiste sikäli, että hän käyttää paljon kumppaniyrityksiä alihankkijoina, eikä omaa korjuukalustoa ole lainkaan. Suurin liikevaihto tulee taajamametsistä, tonttihakkuista ja ylipäätään kaava-alueilta. Täysi kalusto olematta koneyritys Ensimmäiset yksitoista vuotta yritys toimi kevyellä kalustolla, mutta sitten hankittiin ensimmäinen oma metsäkone. Konttinen Oy tekee infraa – siis sähkölinjoja, ratoja ja teitä. Yleinen ilmapiiri on muuttunut, ja taajamametsissä työtään tekevät saavat kuulla kaikenlaista. Niiden liiketulosprosentit ovat 16, kun kaikilla muilla tulosprosentit ovat 1,3–6,6 prosentin välillä. Asiakkaina ovat kaupungit, seurakunnat, yritykset, maanrakennusliikkeet ja yksityiset henkilöt. Aliurakoitsijoita olisi hankala saada tekemään yhden päivän keikkoja.” Taajamametsien hakkuissa on aina mielensäpahoittajia, ja siksikin koneita käytetään vain yhdessä vuorossa. ”Olen edelleen metsätalousteknikko, ja omat koneet ovat välttämätön pakko. Kahdella yrityksellä tulosprosentilla mitattu kannattavuus menee selvästi yli muiden. Näin laskien miljoonarajan ylittävien jäsenyritysten määräksi tulee yhdeksän. LOMARAHAT HIACEEN JA RAIVAUSSAHAAN HEINOLAN, Kuopion ja Lappeenrannan rajaaman kolmion alueella toimiva Jani Konttisen Metsäpalvelu J. Tiealueiden puustojen poistot liittyvät yleensä asfaltointiin.” Konttinen aloitti yrittämisen vuonna 2010, jolloin hän jätti palkkatyön pääkaupunkiseudulla, osti viimeisillä kesälomarahoilla kaksikymmentä vuotta vanhan Hiacen ja raivaussahan, ja muutti perheineen kotiseudulle Savonlinnaan. Niistä kymmenellä liikevaihto ylittää miljoonan euron rajan. Konttinen Savonlinnasta. ”Infrassa kovimmat kasvun vuodet näyttävät olevan takanapäin. ”Se oli tiukkaa aikaa, verkostoja ei ollut ja työt piti kaivaa, mutta Etelä-Suomessa vietetyt vuodet olivat antaneet itseluottamusta.” Intohimo edellä, hyvä tulos perässä Infratilaukset ovat kilpailutettuja julkisia hankintoja. Neljä viime vuotta ovat olleet voimakkaan kasvun vuosia. ”Liikevaihdon kasvu on tullut voitetuista kilpailutuksista ja tuloksen kasvu loistavasta henkilöstöstä. Erikoistuminen on menestysresepti, ja Konttinen kehottaakin jokaista yrittäjää löytämään oman juttunsa. Konttinen Oy 3 636 528 580 766 16,0 Savonlinna Metsäsuunnittelu Hollanti Oy 2 972 124 195 067 6,6 Oulainen Lapin Metsäpalvelut Oy 2 391 865 143 497 6,0 Rovaniemi Metsäparooni Oy 2 270 395 30 601 1,3 Pori Metsäpalvelu SavottaSudet Oy 1 815 114 59 366 3,3 Hollola Metsätoimisto Tuomiaho Oy 1 309 499 86 306 6,6 Outokumpu Ikimetsä Oy 1 152 616 30 391 2,6 Joensuu Eteläja Itä-Suomi kärjessä Osakeyhtiömuotoisten Meto – Metsäalan yrittäjät ry:n jäsenyritysten viime tilikauden lukuja TAAJAMAMETSISSÄ PÄRJÄÄ PAREMMIN UUDELLAMAALLA Hangosta Loviisaan toimiva Jan-Erik Oldenburgin Puistometsäpalvelu Oldenburg Oy täyttää maaliskuussa 32 vuotta. AJASSA 27.2.2026 Metsälehti.fi 11 Toni Pajulan Savottasudet on myös huomattava metsäenergian toimittaja. ”Erikoistuminen taajamametsiin oli selvää heti alussa. ”Yleiskaavoja vedetään isolla pensselillä ja harvennuksille pitää hakea maisematyölupia
Sellaisen rakentaminen on hankalaa aloittaa tyhjästä. Pitkäkestoinen toimitussopimus Syy, miksi RWZ Reiffeisen tähyää ensisijaisesti Suomeen, on sen yhteistyö Aari Metsän kanssa. Myöhemmin myös puun tuonti Ruotsista tai Norjasta voi tulla kyseeseen. Niiden korjuu on kuitenkin loppumassa vuoden tai parin sisällä. A RT O H EN RI KS SO N. RWZ Reiffeisen -yhtiö selvittää parhaillaan aluskuljetusten hintatasoa. ”Englannissa kysytään joskus FSC-sertifioitua puuta esimerkiksi lattiamateriaaliksi, mutta vain pieni osa puusta välittämästämme puusta on FSC-sertifioitua.” SUOMALAINEN PUU KIINNOSTAA SAKSASSA Keski-Euroopan kaarnakuoriaistuhopuut on korjattu ja sahattu. Toistaiseksi RWZ Reiffeisen tuo puuta Irlannista, jossa korjataan edelleen viimetalvisia myrskytuhopuita. Kuusitukista maksettiin Saksassa tammikuun alussa noin 130 euroa kuutiolta, ja sen jälkeenkin hinta on ollut nousussa. ”Yritämme solmia pitkäkestoisia puun toimitussopimuksia niin, että markkinatilanne säätelee tuonnin tason”, Krappen kertoo. Yhtiö pyrkii nyt aloittamaan säännölliset puutoimitukset Suomesta. Puun hinta on kohonnut jo vuoden tai puolitoista, ja se nousee edelleen”, kertoo myyntipäällikkö Jochen Krappen RWZ Reiffeisenin Reinin-Mainin alueen tavarakeskuksesta. Yritys tarjoaa metsänomistajille digisovellusta oman metsän kehityksen seurantaan ja metsätalouden suunnitteluun. Aari Metsällä ja RWZ Reiffeisenilla on ollut puolentoista vuoden ajan Keski-Euroopassa toimiva yhteisyritys Aari Forest. Krappenin mukaan puun tuonnin aloittaminen ulkomailta vaatii luottamuksellista suhdetta. Saksassa ja muualla Keski-Euroopassa PEFC-sertifioidulle puulle on hyvät markkinat. Kuusija mäntytukki kiinnostavat välittäjäyhtiötä eniten, mutta myös muiden puutavaralajien kauppa voisi olla mahdollista. Nyt alueella on tukkipula, joka saattaa laajentaa puun hankintaa Suomeen. Niin ikään tuontikuviot Baltian maista ovat selvitettävinä. Yhtiö toivoo saavansa sopimuksen aikaan suomalaisten kanssa kesään mennessä, minkä jälkeen puun tuontia täältä olisi tarkoitus jatkaa useita vuosia. Suoraa vertailua Suomen hintatasoon vaikeuttaa, että Saksassa puutavara mitataan kuoren alta ja hinnat ovat tienvarsihintoja. ”Puuta tuotaisiin Suomesta esimerkiksi kerran kuussa iso aluslasti.” Puut Suomesta Keski-Eurooppaan kuljetettaisiin aluksilla. ”Kaarnakuoriaisepidemian jäljiltä paikallista tukkipuuta ei ole tarjolla tarpeeksi Saksan ja muun Keski-Euroopan teollisuudelle. Läntisessä Saksassa ja Benelux-maissa puuta teollisuuden käyttöön välittävä RWZ Reiffeisen on alkanut tähytä Suomen suuntaan. PUUKAUPPA & TALOUS 27.2.2026 12 Metsälehti.fi HELI VIRTANEN Keski-Euroopassa puun hinta on ennätyslukemissa
26,59 . 30,90 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 49,04 . 78,71 . 80,45 . Aluskuljetuksilla päästöt pysyvät aisoissa. 64,54 . 40,42 . 31,42 . Uudistushakkuu 72,33 . 75,75 . .. .. Hankintahinnat 73,95 . .. 21,82 . Hankintahinnat 72,36 . 40,92 . 58,24 . .. .. 23,78 . 21,63 . .. 25,57 . .. .. 20,15 . 16,29 . 32,80 . .. 45,99 . 75,27 . 58,22 . 40,88 . 68,58 . 22,18 32,10 . nousussa . 20,32 . 31,82 . 22,14 . 33,39 . Harvennushakkuu 64,32 . 22,82 . Uudistushakkuu 75,46 . 16,80 . 40,18 . Hankintahinnat 70,88 . .. 21,32 29,60 . 23,41 19,56 . 26,51 . 23,55 . 52,87 . .. .. 22,72 . 44,95 . .. 24,76 . 41,32 . Ensiharvennus 50,58 . .. 25,45 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,67 . 54,22 . 60,02 . 24,53 . .. .. 67,23 . .. Ensiharvennus .. ET EL Ä-P OH JA NM AA . 20,71 . 52,42 . 59,97 . Suomalainen Aari Metsä ei ole suuna päänä aloittamassa puun myymistä Keski-Eurooppaan. 40,49 . .. 28,70 . 21,38 . 38,99 . .. 24,78 . .. 16,77 . 47,61 . 54,92 . Myös puun laadusta ja mitoista on päästävä selvyyteen, sillä Saksassa käytössä olevat laatuluokat eivät vastaa suomalaisia. Hankintahinnat 68,28 . .. nousussa . 24,80 . 40,70 . Harvennushakkuu 63,86 . 40,30 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,17 . 39,01 . 56,81 . 22,01 . Läntinen manner-Eurooppa on yhtä suurta markkina-aluetta. Ensiharvennus .. 24,81 . 24,18 . nousussa . 22,89 . .. Harvennushakkuu 68,03 . 75,17 . 39,20 . 63,09 . . 79,66 . 31,48 . 31,50 . nousussa . Alkuun tutkitaan aluskuljetusten hintoja. 69,81 . 25,78 . .. 72,69 . Uudistushakkuu 76,75 . 77,22 . 77,61 . 48,40 . 77,32 . Uudistushakkuu 75,79 . 27,81 . 52,39 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,40 . .. 51,03 . 20,87 . .. 22,92 . .. 18,99 . 25,00 . 23,00 . 32,49 . .. .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 19,53 . 36,73 . 80,73 . Ensiharvennus 49,86 . .. 67,56 . . 52,42 . 32,73 . .. .. 24,09 . AJASSA 27.2.2026 Metsälehti.fi 13 . Hankintahinnat .. RWZ Reiffeisen ei kuljeta puuta lainkaan kumipyörillä. .. .. .. .. Ensiharvennus 50,42 . 41,09 . 26,95 . 15,31 . Harvennushakkuu 68,95 . nousussa . 71,13 . 17,29 . Hankintahinnat 71,63 . 77,32 . 21,74 . 40,79 . 20,58 . .. .. 59,10 . 27,39 . 13,52 . 19,05 . .. 34,04 . 29,53 . 24,39 . 37,43 . .. 78,56 . .. 19,01 . 20,35 . 31,11 . 15,94 . Ensiharvennus 43,26 . .. 79,48 . 29,38 . 22,40 . 22,96 . 27,35 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,82 . KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. 15,23 . Krappenin mukaan yhtiössä selvitetään parhaillaan, millainen hintataso Suomesta tuotavalle puulle olisi mahdollinen. Hankintahinnat 72,54 . 31,04 . ”Tämän hetken hinnoilla emme tee asiakkaidemme lukuun puukauppaa, mutta seuraamme mielenkiinnolla Suomen ja muiden maiden hintaerojen kehitystä”, toimitusjohtaja Mikael Beck kertoo.. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 73,07 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 69,21 . .. 75,22 . 59,95 . .. .. .. Harvennushakkuu 64,32 . 39,59 . 23,02 . Niissä puu siirrettäisiin pienempiin jokialuksiin, joilla se kuljetettaisiin paikallisen metsäteollisuuden tarpeisiin. 57,08 . 22,92 . 65,93 . 22,95 . .. 18,91 . .. .. 50,06 . 22,68 24,66 . .. 72,29 . .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA . 35,36 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 71,96 . 16,10 . 16,69 . 61,96 . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 517 012 Puukauppamäärä vko 7, m 3 Suomen-puun hinta vielä auki Käytännössä RWZ Reiffeisen laivaisi puun Itämereltä Pohjanmeren isoihin satamiin, Hollannin Rotterdamiin tai Belgian Antwerpeniin. 32,46 . Uudistushakkuu 77,64 . Hankintahinnat 72,37 . 25,42 . 20,33 . Keskeinen syy on hiilineutraaliustavoite. 25,58 . . 38,00 . Harvennushakkuu 65,55 . 40,65 . .. 34,87 . 20,39 . 35,05 . 15,94 . 59,40 . .. .. .. 26,49 . Ensiharvennus .. .. 22,67 . 28,30 . .. 17,21 . 48,36 . .. 21,92 . 49,93 . KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 4-7 keskiarvo . nousussa . .. Harvennushakkuu 67,38 . 40,80 . 34,40 . 63,78 . .. .. .. 41,47 . 20,84 . 25,86 . 29,68 . 21,48 . Vasta sen jälkeen voidaan miettiä tarkemmin, kenen kanssa yhteistyö käynnistyy ja millaisella sopimuksella. 71,40 . 21,68 . .. Uudistushakkuu 76,36 . .. 78,71 . 74,07 . 33,81 . 24,79 . .. 23,87 . 74,89 . 61,87 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,60 . 24,43 . .. 14,78 . 21,38 . 39,72 . .. 29,33 . .. Ensiharvennus .. Harvennushakkuu 67,87 . 26,22 . 19,14 29,51 . 28,94 . 33,89 . 35,63 . 34,02 . 64,48 . 37,97 . 29,18 . 27,05 . .. 15,48 . .. 43,09 . 32,89 . .. 24,20 . 17,01 . .. nousussa . nousussa . 17,69 . Uudistushakkuu 78,04 . 75,70 . 75,52 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,35 . .. 33,82 . nousussa . 31,69 . Harvennushakkuu 61,91 . .. 23,39 . 15,27 . 77,41 . 20,38 . 34,43 . .. 30,13 . Uudistushakkuu 73,75 74,72 . 19,55 . 36,25 . ”Pysyvä sopimus voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että puuta tuotaisiin Suomesta kerran kuussa iso aluslasti, 100 000 tai 150 000 kuutiometriä kerrallaan”, Krappen toteaa. .. .. .. .. .. 15,80 . 14,78 . 16,14 . Uudistushakkuu 77,34 . .. 34,66 . .. 27,90 . 73,08 . 23,32 . 22,26 . 20,56 . .. 56,80 . KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I . 16,40 . 37,97 . 40,33 . . 31,21 . 70,17 . 40,29 . Ensiharvennus .. Hankintahinnat 72,42 . 18,82
Vastuullinen matkanjärjestäjä Oy Kon-Tiki Tours Ltd 20.-23.4.2026 Lue lisää: www.kontiki.fi/lukijamatkat/ Nimetön 1 1 Nimetön 1 1 4.2.2026 9.36 4.2.2026 9.36 Puutavaralaji määrä m 3 hinta e/m 3 yhteensä, euroa Mäntytukki 3,1 14 43,40 Mäntykuitu 17,3 14 242,20 Kuusitukki 40,0 60 2 400,00 Kuusikuitu 79,8 14 1 117,20 Karsittu ranka 10,7 1,8 19,26 Yhteensä 151 3 822,06 MIKKO HÄYRYNEN ”KUUSESTA tulee ja on jo pula, kun Keski-Euroopassa ötökkäpuu vähenee. Hakkuumahdollisuuksia ei ole siellä eikä Ruotsissakaan enää entiseen malliin”, Euroopan sahateollisuusjärjestön puheenjohtaja Tommi Sneck painotti Wood from Finland -sahateollisuuskonferenssissa Helsingissä. Mäntytukki ei laatunsa puolesta kelvannut tukiksi, joten siitä maksettiin kuitupuun mukaan. Teknisten vierailujen ohella pääsemme maistamaan paikallisia perinneruokia. ”Venäjä kävi maailman suurimpana sahatavaran viejänä, mutta tämä vuosikymmen on ollut yhtä laskua sekä pakotteiden että Kiinan rakentamisen lamaantumisen vuoksi.” Venäjän sahatavaravienti on supistunut hinnallisesti vielä enemmän kuin määrällisesti, sillä vienti painottuu alhaisen hintatason markkinoille Kiinaan ja vielä matalamman hinnan IVY-maihin. Hurjimmissa, mutta kuitenkin vakavasti otettavissa ennusteissa Saksan kuusivarojen ennustetaan supistuvan neljäsosaan tämän vuosisadan loppuun mennessä. Pohjoismaat ykkönen sahatavaraviennissä Pohjoismaat ovat ryhmänä nousseet maailman suurimmaksi havusahatavaran viejäksi. Metsänhoitoyhdistys myi puut hankintapuuna metsäyhtiölle ja maksoi metsänomistajalle oheiset kantohinnat. Konsulttiyhtiö Afryn saha-asiantuntija Antti Koskinen esitti laskelman, jonka mukaan Pohjoismaiden 22,6 miljoonan kuutiometrin vienti ylittää kakkosena olevan Kanadan lähes kahdella miljoonalla ja kolmosena olevan Venäjän lähes viidellä miljoonalla kuutiometrillä. “Mänty korvaamaan, kun kuusesta pulaa” Euroopan kuusi varojen niukentuminen oli saha konferenssissa vahvasti esillä. Etelä-Pohjanmaalla korjattiin tamm i–helmikuun vaihteessa myrskytuhoja. Männyn sahaus on noussut noin kymmenellä prosentilla, mutta määrä on edelleen kuusen sahausta pienempää. Myrsky oli kaatanut puita noin kolmen hehtaarin alueelta. Hakkuu tehtiin korjuupalvelukauppana, koska yhtiöiltä ei tullut lainkaan pystykauppatarjouksia. Kyseessä on varttunut kasvatusmetsä, jonka kasvu ja hiilensidonta ovat parhaassa vauhdissa. Puolelta hehtaarilta nurin olivat kaikki puut. Samalla taklattaisiin orastava sahatavarapula.” Sneck näkee mäntytavaralle käyttökohteita etenkin runkorakenteissa ja CLT-levyjen sisäkerroksissa. ”Näin saataisiin maksukyky mäntytukilla pysymään, sillä nyt männyn sahauksen kannattavuus on todella heikkoa ja joka motilta tulee tappiota. ”Suomessakin runkorakentamisen sahatavara oli vielä reilut kolmekymmentä vuotta sitten mäntyä, mutta käyttö vaihtui kuuseen, joka oli tuolloin halvempaa. Koska myrskytuhot alueella ovat massiivisia, korjuupalvelu poisti hakkuussa ainoastaan myrskyn kaatamat puut, pääosin siis poimintahakkuuna. TUORE PUUKAUPPA Myrskytuhopuiden korjuuta. Sneckin mukaan kuusta tulisi korvata sopivissa käyttökohteissa mäntysahatavaralla – ja nopeasti. Käymme Husqvarnan moottorisahatehtaalla ja näemme Grännan perinteisen polkagris-karkin valmistuksen. Tutustumme Metsäkonepalvelu-konsernin tytäryhtiöön, Södran pääkonttoriin, Alvestan Vidan sahoihin sekä Terri Skogsmaskiner -metsäkonevalmistajaan. Nyt olisi tarve tehdä muutos takaisin mäntyyn.” Ruotsissa siirtymä kuusesta männylle on jo aluillaan, sillä kuusen sahausmäärät ovat supistuneet vuoden 2022 huipusta 15 prosentilla. Esimerkkileimikko on kesäkorjuukelpoinen, metsätien varressa sijaitseva 17 hehtaarin palsta. 27.2.2026 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS 14 Metsälehti.fi TÄLLÄ ETELÄ-RUOTSIIN suuntautuvalla kierroksella vierailemme Ruotsin metsähallituksessa ja SLU Asa -koemetsässä, jossa tutustumme kestävään metsänhoitoon ja innovatiivisiin metsänhoitomenetelmiin
Teemana muun muassa turvemaiden metsänhoito. Metsälehti.fi 15 METSÄLEHDEN SUOSITUT METSÄT & RAHA -LUKIJATAPAHTUMAT JATKUVAT! L U K I J ATA PA H T U M AT Tervetuloa Ouluun 6.5.2026! Voit osallistua paikan päällä tai etänä nettiyhteyden kautta. METSÄT & RAHA METSÄT & RAHA Ilmoittaudu mukaan osoitteessa: metsalehti.fi/lukijatapahtuma-oulu26 ”Erittäin hyvin koostettu ohjelma ja monipuolinen anti.” ”Hyvä tunnelma, hyvät ja puhuttelevat aiheet.” ”Hyviä keskusteluja järjestäjien ja osallistujien kanssa.”. Luvassa on ajankohtaista metsäasiaa, asiantuntijoiden näkemyksiä ja vinkkejä sekä verkostoitumista
Sen jalostaminen kotimaassa on kuitenkin jäänyt marginaaliseksi. Ukrainan karmea tilanne on puurakentajille miljardin euron paikka. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi SE PP O SA M U LI PUURAKENTAJAT, LÄHTEKÄÄ UKRAINAAN! ”ALUEELLISET METSÄOHJELMAT ovat lakisääteisiä maakunnallisia metsäsektorin kehittämissuunnitelmia ja työohjelmia. Pienessä Virossakin kymmenkunta yritystä tuo Suomesta sahatavaraa ja jalostaa siitä vientiin rakennuselementtejä, joita tuodaan myös Suomeen. Jo 3,4 miljoonaa ukrainalaista on menettänyt kotinsa tai asuu Venäjän rikki pommittamissa taloissa. Puustopääoman, hakkuukertymän ja hiilinielun juuret ovat aina edeltävissä vuosissa, kirjoittaa asiakkuusjohtaja Eero Mikkola. 30 vuoden edistämistyön jälkeen puukerrostalojen osuus on viime vuodet vähentynyt. Ukrainassa on nyt pula työvoimasta. Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Mykhailo Vydolnuk kehottaa puurakentajia perustamaan Ukrainaan toimistoja vauhdittamaan projektien käynnistämistä. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Samalla niissä on kuitenkin yksi rakenteellinen puute – edellisen viisivuotiskauden VIIDEN VUODEN METSÄOHJELMALLE VIIDEN VUODEN MUISTI 2019-2024 2024 75 79 82 82 84 90 92 92 108 80 89 83 87 83 97 97 93 93 93 96 98 92 94 91 98 107 105 106 102 103 104 101 89 89 104 114 100 109 Toteutuneen hakkuukertymän osuus suurimmasta ylläpidettävissä olevasta hakkuukertymäarviosta 2019-2024 Lähde: Luke Metsätalous ei toimi yhden vuoden aikajänteellä. Suomalaisten kannattaisi ottaa mallia ruotsalaisesta Lindbäcks Bygg AB:stä. Suuret suomalaiset rakennusliikkeet ovat kulttuuriltaan konservatiivisia ja liian rakastuneita betoniin. Ukrainaan on rakennettava myös valtavia määriä päiväkoteja, kouluja ja sairaaloita. Se ei suostu rakentamaan yksittäisiä asuinkerrostaloja, vaan lähtee rakentamaan vain kokonaisia kortteleita. Sisustusmateriaaleille ja rakennuspuusepänteollisuuden tuotteille on tulossa Ukrainassa pohjaton kysyntä. Jälleenrakennuksen hinta nousee 150 miljardiin euroon (s. Nyt on aika herätä. SUOMESSA TUOTETAAN ulkomaisten ostajien mukaan maailman parasta sahatavaraa. Hirsitaloja myytiin paljon ennen sotaa hyökkääjän oligarkeille. Sen vuoksi jälleenrakentamisessa on käytettävä mahdollisimman pitkälle esivalmisteltuja komponentteja. Ruotsi aloitti sen vain vuotta aiemmin. Teknisestä osaamisesta se ei johdu. Nyt niitä pitäisi viedä uhreille. Ne edistävät metsien hyödyntämistä monipuolisesti ja kestävästi siten, että paikalliset lähtökohdat, kehittämistarpeet ja tavoitteet otetaan huomioon. Metsäohjelmien keskeinen tavoite on lisätä metsien monipuolisen ja kestävän käytön kautta hyvinvointia metsistä ja metsille.” Uudet ohjelmat vuosille 2026–2030 ovat laajoja ja tulevaisuuteen suuntaavia. Joka vuosi Suomessa palkitaan upeita puurakennuksia hienosta arkkitehtuurista. PUURAKENTAMISEN EDISTÄMINEN verovaroin alkoi Suomessa jo vuonna 1995. Ruotsissa on monena vuonna rakennettu jo kymmenen prosenttia asuinkerrostaloista puusta, Suomessa osuus on vain promilleja. Puulla on myös paljon muita hyviä ominaisuuksia. Lisäksi tarvitaan kuntoutuskeskuksia veteraaneille ja sotainvalideille. 27.2.2026 16 Metsälehti.fi VIROLAISET TILAELEMENTTIEN valmistajat kärkkyvät Ukrainan jälleenrakentamisen käynnistymistä, mutta suomalaiset ovat unessa. Suomeen on rakennettu puusta tuona aikana 500 päiväkotia ja 300 koulua. Lopputulos on kuitenkin ollut, että kortteliin on noussut vain yksi tai kaksi puukerrostaloa. Kerrostalojen rakentaminen puusta voi olla betonia kalliimpaa, mutta elinkaarensa aikana puutalo tulee tutkimusten mukaan huokeammaksi. Pulaa rakentajilla onkin ilmeisesti liiketoimintaosaamisesta. Sitten kaavaa on muutettu, ja loput on rakennettu betonista. ”Berliinin keskustasta löytyi puu kottaraisille.” ANTERO.KARNA. Tuntuu kummalliselta, etteivät suomalaiset kykene siihen. 4). Suomessakin on suurissa kaupungeissa kaavoitettu kortteleita puurakentamiselle. Hirsirakentaminen on poikkeus – siinä Suomi on suurvalta. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi
Viisivuotinen ohjelma, joka ei analysoi edellistä viittä vuotta, rakentaa tavoitteita ankkuroimatta niitä todelliseen lähtötilaan. Toki jätän itselleni eläketurvaksi yhden sopivankokoisen puuhapalstan. Koivutukin liikkumaton pohjoisraja tarkastelu on hyvin ohutta tai puuttuu kokonaan. 27.2.2026 Metsälehti.fi 17 Pohjois-Suomeen istutettavat kuuset päättävät kiertoaikansa Etelä-Suomea vastaavassa ilmastossa, kirjanpainajatuhot leviävät, metsien terveys vaatii lehtisekapuustoa, ja niin vaativat sertifioinnitkin… Kaikki hyviä syitä lisätä koivua sekapuustoksi puhtaisiin kuusikoihin, mutta talousperuste puuttuu, sillä koivutukin vakiintuneen kysynnän nollaraja on sitkeästi Kalajoen-Pyhäjoen tasalla. Muuten ohjelmat rakentuvat oletusten varaan, eivät analyysiin. Loppuviimein lapseton pariskunta on ollut samalla viivalla. Hiilinielut eivät käänny nopeasti, joten menneen kauden vaikutukset määrittävät, lähdetäänkö uudelle kaudelle etumatkalta vai takamatkalta. Ensimmäinen on tarve lisätä läpinäkyvyyttä metsäpolitiikassa: päätöksenteko nojaa usein optimistisiin oletuksiin, vaikka toteumat kertovat muuta. Muodostui appivanhempien perikunnan kahdesta tilasta, joista lohkottiin ennen yhteismetsän perustamista eroon rantatontit ja tilakeskus peltoineen ja lähimetsineen. Jos tätä ei tunnisteta, ilmastotavoitteet jäävät irrallisiksi luvuiksi suunnitelmiin. Jos lähtökohtana on jo valmiiksi ”kireä” hakkuutaso, ohjelman olisi luontevaa arvioida, mitä se merkitsee tulevalle kaudelle – esimerkiksi hyväksytäänkö nykyinen taso vai tavoitellaanko suunnitelmassa puustopääoman vahvistumista. Vanerissa jalostusarvo on suurempi ja kustannukset kestävät pitemmät kuljetukset. Päinvastoin – avoin arviointi vahvistaisi alan uskottavuutta ja parantaisi päätöksenteon tietopohjaa. MONELLA ALUEELLA HAKKUUKERTYMÄT ovat viime vuosina ylittäneet laskennallisen kestävän enimmäismäärän useampana vuotena. EERO MIKKOLA Kirjoittaja työskentelee asiakkuusjohtajana Tapiossa. Omat tiet valitaan, ja se on tietysti oikeutettua. Jos haluamme metsäohjelmien todella ohjaavan toimintaa, niiden on katsottava sekä taaksepäin että eteenpäin. Samoin jälkipolvilla on jo omia palstoja.” Visakallio ”Meilläkin ajatuksena oli yhteismetsä, mutta varmaan myydään tilat pois ja jaetaan rahat. Metsäohjelmien tehtävä ei ole ainoastaan hahmotella tulevaisuutta, vaan myös kertoa, mistä siihen tullaan. Hieskoivu on mutkikkaampi juttu. Kyse ei ole metsäalan kritiikistä. Keskustelu on tärkeää, mutta yhtä tärkeää olisi varmistaa, että ohjelmien strategiset valinnat perustuvat avoimeen ja rehelliseen tietoon menneestä. Nyt tämä keskustelu jää käymättä. Saisi sillä tavalla jälkipolven mukaan metsähommiin.” Puuhastelija ”Näillä näkymillä jälkeeni tulee suvun yhteismetsä, kun kysyin nuorelta liikekumppanilta, mitä tehdään. Sama pätee ilmastonäkökulmaan. Joskus itsekin olen miettinyt tätä vaihtoehtoa. Kaikki neljä halusivat jatkaa, metsäyhtymänä.” Mehtäukko ”Suosittelen liittymään nykyaikaiseen aktiiviseen yhteismetsään. Metsät ansaitsevat suunnittelun, joka tunnistaa ajallisen jatkumon – ja niin ansaitsevat myös päätöksentekijät ja metsänomistajat. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP SE PP O SA M U LI MIKKO HÄYRYNEN AJASSA Verkkokeskustelu: Olisiko yhteismetsä vaihtoehto. Yhteismetsän toiminta on ollut sopuisaa ja tulosta tuottavaa. Saattaahan hänen mielensä asiasta muuttua, hänestä kyllä tulee pääosakas. UUSIA METSÄOHJELMIA ON HAASTETTU myös siitä, korostuvatko ohjelmissa talousnäkökulmat liikaa. Rahtaus Etelä-Suomen vaneritehtaille tai isompien määrien laivakuljetus Baltiaan on täysin realistista. Tämä näkyy myös metsäohjelmissa – menneen kehityksen ja asetettujen tavoitteiden välistä suhdetta ei avata. Silloin omaisuutesi on turvassa, sillä ison yhteismetsän osuudet tekevät kauppansa ja hinta on oikealla tasolla. ”Silmääni sattui juttu Lähi-Tapiolan yhteismetsän kehityksestä. Toinen keskeinen näkökulma on tarve rakentaa useampia tulevaisuuden skenaarioita. Kasvu on ollut huimaa viimevuosina, jos hehtaareissa mitataan. Tämä ei automaattisesti tarkoita ongelmaa, mutta asia pitäisi käsitellä. Ilmeisesti tarjouksissa on pärjätty, vaikka hinnat ovat olleet aika mahdottomia. Jos hieskoivutukille saisi edes pikkutukin hinnan, se olisi kannattavuudelle helppo tasokorotus. Ilman analyysia siitä, miten edelliset viisi vuotta ovat vaikuttaneet puustopääomaan ja hiilinieluihin, realististen vaihtoehtoisten polkujen rakentaminen on mahdotonta. Tämä on yllättävää, sillä metsätalous ei toimi yhden vuoden aikajänteellä. Suoria runkoja tulee vähemmän, mutta tulee kuitenkin. Ostajat on jo tiedossa periaatteessa metsänaapureissa.” Apli ”Meillä yhteismetsän perustamissopimus allekirjoitettiin 2006 ja se aloitti toimintansa 2008. Koivutukin sahaamisessa ei tarvita erikoiskalustoa, mutta erikoistunutta markkinointia kylläkin. Tähän liittyy kaksi näkökulmaa, joita metsäkeskustelussa on viime aikoina korostettu. Juhannusaattona porukka kokoontuu kantatilalle juhlimaan nyyttärisysteemillä.” Timppa ”Olipa perillisiä tusina tai yli, voi olla, ettei ketään kiinnosta. Pienen perheyhteismetsän osuuksia voi olla vaikea myydä edes kohtuullisella hinnalla.” Timo Heikki. Yhteismetsän on mielestäni oltava riittävän iso, meillä tavoitteena on tuhannen hehtaarin pinta-ala.” Metsäkupsa ”Kyllähän se yhteismetsä meillä päätilan osalta suunnitelmissa on. Pohjoisempana on jämähdetty tilanteeseen, jossa koivua ei kannata kasvattaa, koska ei ole kysyntää, eikä kysyntää ole, koska tarjonta on niin vähäistä, ettei kannata hakea. Se on nähty, että rauduskoivu kasvaa hyvin nollarajan yläpuolellakin. Muuten ohjelmat jäävät yhden oletuspolun varaan tilanteessa, jossa metsäsektorin riskit ja muutokset edellyttäisivät juuri vaihtoehtoisuutta. Onkohan kokemuksia näistä?” Bertza ”Olen yhtenä vaihtoehtona miettinyt perheen yhteismetsää. Mehtäukko on onnellisessa tilanteessa. Puustopääoman kehitys, hakkuukertymät ja hiilinielut reagoivat hitaasti, ja niiden juuret ovat aina edeltävissä vuosissa
Yhtiön analyysipalvelupäällikkö Essi Lantta kertoo, että neulasanalyysiä varten tarvitaan vähintään puoli litraa oksankärkiä. Neulasanalyysien tekeminen on viime aikoina vähentynyt. Oksankärkiä tulee ottaa 7–10 puusta, jotta näytteestä tulee tarpeeksi edustava. Jos puustossa näkyy ravinnepuutoksen merkkejä, voi neulasanalyysi olla tarpeen. Se tulee tehdä viimeistään maaliskuussa. Lisäksi monet metsänomistajat ja metsäammattilaiset ovat harjaantuneet tunnistamaan tyypillisimmät ravinnepuutoksista johtuvat oireet silmämääräisesti. Nykyisin on harvoin sellainen tilanne, että kokenut metsänomistaja tai metsäammattilainen ei tunnistaisi tyypillisimpiä tapauksia”, Remes sanoo. Jos havupuut näyttävät kärsivän ravinteiden puutteesta, voi olla paikallaan teettää neulasanalyysi. Taustalla on muun muassa se, että tuen saaminen metsän terveyslannoitukseen ei enää edellytä neulasanalyysin tekemistä. Silloin on aika harkita neulas– analyysia. Tärkeää on, että oksankärjet otetaan terveistä puista. Kellertävät neulaset kielivät turvemailla kaliumin puutteesta. Myös Yaran tuotepäällikkö Juho Salmi kannustaa tekemään neulasanalyysin, jos on epäselvää, mikä puustoa vaivaa. Sairaista puista otetut näytteet eivät anna luotettavaa tulosta. Esimerkiksi kuivuus, tuhohyönteiset ja sienitaudit voivat aiheuttaa puissa samankaltaisia oireita kuin ravinteiden puute. Lantan mukaan luotettavin tulos saadaan, jos oksankärjet otetaan puiden ylimmän tai toiseksi ylimmän oksakiehkuran uusimmasta vuosikasvusta. ”Neulasanalyysejä tehtiin paljon 2000-luvun molemmin puolin. Jos metsään ei ole tulossa harvennusta, kehot”Luotettavin tulos saadaan, jos oksankärjet otetaan puiden ylimmän tai toiseksi ylimmän oksakiehkuran uusimmasta vuosikasvusta.”. Helpointa oksankärjet on kerätä harvennuksen yhteydessä kaadetuista puista. ”Havupuilla neulasanalyysi tulee tehdä, kun puut ovat lepotilassa. Hyvä aika sille on juuri nyt. Jos tämä ei onnistu, riittää, että oksankärjet otetaan puiden ylimmästä kolmanneksesta. Hyvä aika on joulukuun alusta maaliskuun loppuun”, kertoo Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes. Hänen mukaansa moni metsänomistaja haluaa varmuuden ennen kuin lähtee lannoittamaan metsäänsä. Neulasanalyysiä varten tarvitaan vähintään puoli litraa oksankärkiä. Remeksen mukaan neulasanalyysi kannattaa tehdä, jos ei ole täysin varmaa, mikä puustoa vaivaa. NEULASANALYYSIN AIKA. Näytteet tulee ottaa puiden etelänpuoleisista osista. Neulasanalyyseille on kuitenkin edelleen paikkansa. Jos oireet palaavat jo muutaman vuoden kuluttua, kannattaa miettiä, onko taustalla jotain muutakin kuin boorinpuutos ja tehdä neulasanalyysi.” Puustossa näkyvät oireet voivat myös hämätä. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 27.2.2026 18 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG MONILATVAISUUTTA , kasvun tyrehtymistä ja kellertäviä neulasia. ”Esimerkiksi boorilannoituksen vaikutus kestää yleensä yli kymmenen ja parhaimmillaan jopa yli parikymmentä vuotta. ES SI LA N TT A / EU RO FI N S AG RO VI LJ AV U U SP A LV EL U O Y SE PP O SA M U LI Näytteet terveistä puista Neulasanalyysejä tekee muun muassa Eurofins Agro Viljavuuspalvelu Oy
Jauhettu neulasnäyte annostellaan laboratoriossa upokkaaseen ravinneanalyysiä varten. METSÄSTÄ 27.2.2026 Metsälehti.fi 19 VINKIT NEULASANALYYSIIN • Kerää näytteet havupuista joulukuun ja maaliskuun välisenä aikana, lehtipuista heinä-elokuun vaihteessa. Kaliumista ja fosforista on yleensä pulaa paksuturpeisilla turvemailla, mutta varsinkin fosforista voi olla pulaa myös kivennäismailla. Kaliumin puutos aiheuttaa Salmen mukaan oireita varsinkin rämeiden alikasvoskuusissa. Silloin vaikutukset puiden kasvuun, laatuun ja terveyteen jäävät mahdollisimman pieniksi. YA RA / JE SS E KA RJ A LA IN EN Boorinpuutos aiheuttaa puissa muun muassa monilatvaisuutta ja latvojen pensastumista. Varsinkin boorin osalta Salmi olisi liikkeellä jo ennakkoon. Varsinaista oikeaa hetkeä lannoitukselle ei Salmen mukaan ole. • Ota näytteitä vain terveistä puista. • Pakkaa näytteet paperipusseihin. Boorista on pulaa varsinkin Keskija Itä-Suomessa ja erityisesti kaskija laidunmailla sekä entisillä peltomailla. Boorinpuutos aiheuttaa puissa monilatvaisuutta, latvojen pensastumista, oksaisuutta ja poikaoksia. Silloin laatutappioilta voidaan välttyä kokonaan. Boorinpuutosta esiintyy sekä kivennäismailla että turvemailla. Boorinpuutos on Remeksen ja Salmen mukaan yleinen kuusikoissa, mutta männiköissä, koivikoissa ja lehtikuusikoissakin sitä on. Terveyslannoitteisiin luetaan boorija tuhkalannoitteet. taa Remes käyttämään apuna oksasahaa tai -leikkuria. Vaikutus on sitä suurempi, mitä suurempi ravinnepuutos on. Boorin, kaliumin ja fosforin puute aiheuttaa niissä samankaltaisia oireita kuin havupuissakin. Jos puusto kasvaa paikalla, jolla boorinpuutos on todennäköinen, voi lannoituksen hänen mukaansa tehdä jo ennen kuin puustossa näkyy oireita. • Ota näytteet 7–10 puusta. Yleensä neulasnäytteet otetaan Remeksen mukaan kuitenkin nuorista metsistä. Fosforin puutoksessa puu varistaa muut kuin tuoreimman neulaskerran neulaset pois, neulaset ovat lyhyitä, puun pituuskasvu on heikkoa ja oksat puutuvat huonosti ja ovat ohuita. Metka-tukea on mahdollista saada boorinpuutoksesta kärsivän metsän boorilannoitukseen ja suometsän tuhkalannoitukseen. Laboratoriossa neulasnäytteet kuivataan yön yli korkeintaan 70 asteen lämpötilassa. Nopeus valttia lannoituksissa Puut reagoivat Remeksen ja Salmen mukaan varsinkin viljavammilla mailla yleensä melko nopeasti terveyslannoitukseen. • Ota näytteet puun ylimmästä kolmanneksesta ja etelän puolelta. Terveyslannoituksiin tukea Jos puusto kärsii jonkin ravinteen puutteesta, on parannuskeino lannoitus. ”Jos puusto kärsii ravinteen puutteesta, on parannuskeino lannoitus.” ES SI LA N TT A / EU RO FI N S AG RO VI LJ AV U U SP A LV EL U O Y. Lopulta pituuskasvu pysähtyy, ja pahimmillaan boorinpuutoksesta kärsivä puu voi kuolla. Lannoitukset jaetaan terveysja kasvatuslannoituksiin. Ikärajaa sille, minkä ikäisistä metsistä neulasnäytteitä voi ottaa, ei ole. • Käytä suojakäsineitä. Tämän jälkeen jauheesta selvitetään kemiallisesti eri ravinteiden pitoisuudet. Kuivat neulaset irrotetaan oksista, minkä jälkeen neulaset jauhetaan. LEHTIPUUT ANALYYSIIN LOPPUKESÄSTÄ Myös lehtipuut voivat kärsiä ravinnepuutoksesta. Terveyslannoituksesta puhutaan silloin, kun puiden latvat eivät kehity normaalisti ilman lannoitteden lisäravinteita. Oksankärkiä käsitellessä tulee pitää suojakäsineet kädessä, jotta näytteeseen ei tule epäpuhtauksia. Pisimmistä puista oksankärjet voi myös ampua alas haulikolla. Lehtipuiden ”neulasanalyysi” tehdään heinä-elokuun vaihteessa ennen lehtien kellastumista. Oksankärjet pakataan paperipusseihin, jotta ne eivät homehdu. Tuhkalannoitteet sisältävät fosforia, kaliumia ja booria. YA RA / JA N N E VI IN A N EN Nestemäisen boorin levitys käy moottoriruiskulla. Nyrkkisääntö on, että lannoitus tulisi tehdä mahdollisimman pian sen jälkeen, kun puissa alkaa näkyä oireita. Männyillä kaliumin puute saa neulaset kellastumaan kärjistä alkaen ja lopulta varisemaan pois. Eurofins Agro -viljavuuspalvelussa neulasanalyysi maksaa Lantan mukaan arvonlisäveroineen 72,79 euroa. Kuusten vanhimmat neulaset kellertyvät ja vain uusin neulaskerta säilyy vihreänä
Lisäksi seuraavat tulot ovat aikaisintaan 10–15 vuoden päässä”, Leppänen arvioi. ”Kauppa tehtiin hankintana ja paikallinen metsäkoneyrittäjä Pekka Vesterinen hakkasi leimikon. AARILLA ON SAARI Kyösti Leppänen päätti liittää omistamansa saaren yhteismetsään, kun samalle leimikolle piti jäädyttää tietä neljä talvea. Onneksi sain toisen traktoriurakoitsijan kaveriksi, niin saimme kaikki puut ajettua.” Kulujen jälkeen ei paljon käteen Viitasaarella asuvalle kodinkoneja kylmälaitehuoltajalle yötöiksi venynyt talvitieurakka oli muiden töiden ohessa sen verran raskas koettelemus, että se sai pohtimaan saarimetsänomistuksen kannattavuutta. Puita mies ei todennäköisesti aja saaresta itse enää milloinkaan. ”Kelit alkoivat loppumaan todella nopeasti. Kannonkosken Vuosjärveltä 30 hehtaarin laajuisen Lintusaaren omistanut Kyösti Leppänen aloittikin talvitien teon jo neljä vuotta ennen kuin leimikko lopulta korjattiin. Metsänomistajan oma aktiivisuus ratkaisi onnistumisen, sillä metsäyhtiöt eivät tehneet pystykauppaa jäätien taakse. Lopulta parintuhannen kuution leimikkoa päästiin korjaamaan alkuvuonna 2022. Kyösti Leppänen on kulkenut tähän rantaan sadat kerrat veneellä, hevosreellä, moottorikelkalla, traktorilla tai autolla. 27.2.2026 20 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT JÄÄTIEN TEKIJÄN on nykyään syytä olla liikkeellä heti, kun sääolosuhde kääntyy otolliseksi. ”Kun laskin, mitä hakkuista jäi rahallisesti käteen, tulin siihen tulokseen, että hommassa ei ole mitään järkeä yksittäiselle metsänomistajalle. ”Talvitien jäädyttämistä yritettiin monena talvena, mutta aina lämpimät kelit pilasivat yritykset”, Leppänen muistelee. Ajoin itse puut jäätietä pitkin mantereelle ysisatasella Valmetilla.” Vaikka jäätien tekeminen aloitettiin tuonakin talvena jo joulukuussa potkukelkkojen kanssa, kun jää ei jalkamiestä vielä kantanut, meinasi lopussa tulla kiire. Tänä talvena jääolosuhteet ovat pitkästä aikaa mahdollistaneet sen, että saareen pääsee vaikka henkilöautolla ilman jäätien tekemistä. Vesipumppuja yhtiöltä toki saatiin käyttöön. Kyösti Leppäsen omistama, Vuosjärven Lintusaaressa sijaitseva metsätila liitettiin yhteismetsä-Aariin viime syksynä.
Todistusvoimaisimpia ovat ennen sotia otetut valokuvat tutuista paikoista. Metsäkustannuksen julkaisemassa Esko Pakkasen kirjassa Halkojen Suomi (2017) kerrotaan, että 1800-luvun puolivälissä kolme neljännestä puun kotitarvekäytöstä oli polttopuuta. Eläkkeellä raivuulle Vaikka viime syksynä Aariin liitetyn Lintusaaren metsänhoitohommat ovat nyt Leppäsen harteilta pois, riittää tehtävää mantereen puolella Korosniemessä, johon hänelle jää toinen metsätila. Sudet ja irrallaan olevat koirat rajoittavat kuitenkin lampurien mahdollisuuksia rajoittaa pusikoitumista. Sanoin, että no ostetaan!” Ja onhan vaarillakin vielä pieni tuhannen neliön kokoinen saari, jonne voi eläkkeellä viedä lapsenlapset retkelle. Ne syövät pajun, haavan, raidan, koivun ja jopa lepän lehtiä, vesoja ja nuorten puiden kuorta. ”Päädyin valitsemaan Aarin muun muassa siksi, että sen maksama vuosittainen tuotto ja tulevat tuotto-odotukset vaikuttivat parhaimmilta.” Myös lähestyvä sukupolvenvaihdos vaikutti ratkaisuun. ”Pienet yhteismetsät eivät olleet kiinnostuneita saaresta, mutta lopulta sain tarjouksen kolmelta eri yhteismetsältä.” Tuotto-odotukset vaikuttivat valintaan Yksi tarjouksen tekijöistä oli valtakunnallinen Aari-yhteismetsä, jonka pinta-ala oli viime vuoden lopussa noin 6 800 hehtaaria. Miten muuten voidaan kertoa ihmisille, että erityisesti asutuilla Etelä-Suomen alueilla tureikot ovat lisääntyneet sotien jälkeen. ”Tuon Kokonsaaren aivan Lintusaaren vierestä jätin vielä itselleni.” Kyösti Leppänen on tyytyväinen tammikuussa mantereen puolella tehdyn harvennushakkuun korjuujälkeen. Sitä saatettiin käyttää 1800luvun maaseudulla 10–15 kuutiometriä henkeä kohti. Parhaillaan työn alla on vielä vuoden -63 malli. 27.2.2026 Metsälehti.fi 21 METSÄSTÄ PALSTALLA Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. Viimeisin tämän sanakirjan painos on vuodelta 1961. Risukimppua kantava huivipäinen mummoparka ei ollut kuvataiteilijoiden keksintö, vaan elävää todellisuutta. Vaikka saaresta saatavat hakkuutulot ovat harvassa, yhteismetsästä saisi tasaista tuottoa helposti joka vuosi. ”Olen tyytyväinen korjuujälkeen, ja maa kantoi nyt kaikkialla hyvin. Metsälaiduntamista on yritetty elvyttää perinneympäristöjen hoitomenetelmäksi, mutta ilman valtion tukea se ei ole onnistunut. Tässä vaiheessa on ajateltava jo lapsia ja lapsenlapsia, joita on kohta tulossa”, 65-vuotias Leppänen sanoo. Koivikon harvennus oli hieman viivästynyt, joten runkolukua jätettiin hieman suosituksia enemmän. Hyviä metsien avoimuuden ylläpitäjiä ovat lampaat. Itse poltettiin huonosti kaupaksi meneviä puulajeja ja puun osia, tai ainakin siihen yritettiin kannustaa valistuksella. Vaimolta toivoin syntymäpäivälahjaksi kympin pöntön sahabensaa, jolla pääsee alkuun.” Harvennusten osalta tilanne on mantereen puolella hyvällä mallilla, kun Metsä Group kävi kiireellisimmät harvennuskohteet läpi tammikuussa. ”Tallissa on valmiina vuosimallit -69 ja -77. Suomen kielen perussanakirja ei tunne tureikkoa, ei myöskään tietoverkosta löytyvä jatkuvasti uudistuva Kielitoimiston sanakirja, jonka viimeisin päivitys on tehty 19.3.2024. Koivuhalkojen polttoon oli halua ja mahdollisuutta vain vakavaraisilla ihmisillä. Asutuksen liepeillä metsälaiduntamista tärkeämpi syy tureikkojen vähäisyyteen ennen sotia oli polttopuun tarve. Vaimo ehdotti, että pitäisi ostaa myös Vespa. Täällä rannalla on aina tietysti iso riski tuulituhoista harvennusten jälkeen.” Metsätöiden ohella Leppänen aikoo käyttää aikaa myös Pappa-Tuntureiden parissa, joita hän on entisöinyt pieteetillä. Muutaman päivän päästä tuli kuitenkin sähköpostia, että he ovat sittenkin kiinnostuneita.” Metsätilasta laadittiin metsänhoitoyhdistyksen toimesta tila-arvio, johon kaikki tarjouksen tehneet yhteismetsät pohjasivat tarjouksensa. Olisi syytä palauttaa tämä sana käyttöön, sitä tarvitaan. Raivaussahalla taimikoiden hoito on tosi mukavaa hommaa. ”Sieltäkin ensin sanottiin, että saari ei kiinnosta. Kriteereitä tuen saamiseksi on viime vuosina tiukennettu, ja metsälaidunnetut alueet ovat pikemminkin vähenemässä kuin lisääntymässä. ”Alan kesällä opettelemaan eläkeläisen arkea ja aion suuntautua metsänhoitotöihin. KANNONKOSKI ”Hommassa ei ole mitään järkeä yksittäiselle metsänomistajalle.” Leppänen ryhtyi selvittelemään erilaisia vaihtoehtoja saaren suhteen. Paksut oksat piti hakata polttopuuksi, ja jopa varpuja käytettiin polttoaineena. Mökkiläisten osana saattoi olla lupa kerätä katajia ja pieniä risuja polttopuuksi. METSÄLAIDUNTAMISEN LOPPUMINEN on tärkeä syy siihen, että metsät ovat alkaneet kasvaa umpeen. Talolliset myivät polttopuuta mieluusti halkoina, mutta oma käyttö pyrittiin minimoimaan tulojen saamiseksi. Vaihdoin sitä varten vanhan Stihlin 450-sahan juuri uudempaan 460-malliin. METSÄÄN LIITTYVÄ SANA, jonka yleisistä sanakirjoista tuntee vain klassinen Nykysuomen sanakirja, on tureikko, joka tarkoittaa tiheää, sekavaa, vaikeakulkuista metsää tai pensaikkoa. Leppänen oli yhteydessä viiteen eri yhteismetsään. ”Saarimetsä olisi työläs hoidettava jälkipolvelle. Harvennukset olivat vähän viivästyneet, joten oli hyvä, että puusto jäi vähän tiheämmäksi. TUREIKKOJEN SUOMI. Mittaustietoihin perustuvaa näyttöä tureikkojen lisääntymisestä on niukasti. Esille nousi mahdollisuus liittää saari yhteismetsään
KSF:n Scout eroaa joukosta. Muut sukset on varustettu Rottefella BC Magnum -siteillä, jotka kiinnittyvät niitä varten valmistettuihin hiihtokenkiin. Eroja löytyi.. Suksen kärjen muoto vaikuttaa umpihangessa hiihtämisen sujuvuuteen. Runsaimmin kantopintaa oli joukon pisimmissä Ihmeskissä ja Lapponiassa. Näin suksien kulkua ja toimivuutta syvässä lumessa ei päästy kunnolla kokeilemaan. Suksia on kehitetty ja testattu vuosia. Myös Peltosen Metsä Skin on aito metsäsuksi. Kisat ovat siivittäneet metsäsuksien kehittelyä. Veimme Lieksan itäisille saloille myös Harri Kirvesniemen KSF-yhtiön kehittämän, sotilasliitto Naton hankintaohjelmaan hyväksytyn niin sanotun Nato-suksen siviiliversion Scout BC:n. Niinpä vertailimme suksien kantavuutta laskelmalla niiden kantopinta-alan tehollisen pituuden ja leveyden tulona. Myyntiin niitä on valmistettu muutamia kymmeniä pareja. Kahden kerroksen metsäsuksia Kolmimetriset Ihmeskit ja Lapponiat ovat metsäsuksien aatelia. Niillä sujutellaan satojen kilometrien hiihtovaelluksia ja napsitaan podiumpaikat umpihankihiihdon MM-kilpailuissa. Nykyisin metsäsuksiväki kokoontuu joka vuosi Pudasjärvelle umpihankihiihdon MM-kilpailuihin. Leveämpi kärkiosa lisää suksen kantavuutta ja helpottaa suksen ohjattavuutta. Neljäntenä matkassa olivat Peltosen Metsä Skin -metsäsukset, kokonaan kotimaista valmistetta nekin. Korkeimmalle kaartuvat Lapponian ja Scoutin kärjet, joten ne ohjaavat hangessa kyntävän suksea kohti pintaa. METSÄSTÄ 27.2.2026 22 Metsälehti.fi KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI ARI KOMULAINEN, KUVAT YRJÖ ERONEN, ASIANTUNTIJA METSÄSUKSI on löytänyt muotonsa jo satoja vuosia sitten. KSF:n Scouttien leveys kasvattaa kantopintaa, vaikka ne ovatkin vertailun lyhyimmät. Selvitimme samalla, pärjäävätkö ne ”Nato-suksille”. Se on ”inttisuksi” – perinteisiä metsäsuksia lyhyempi ja kokemattomalle helpoin hiihdettävä. Näin suksen kärki hakeutuu hangen pinnan suuntaan. Haitta lievennee, kun hiihtokilometrejä karttuu. Ainakin uutena sen hiihdettävyys kärsi luistoa heikentävästä, 60 senttiä pitkästä pitokarva-alueesta, koska sukset ovat jalkavuudeltaan löysät. Ne halkoSujuvasti halki salomaiden Kokeilimme Lieksan saloilla markkinoiden parhaita metsäsuksia. Myös suksen tiimalasimuoto poikkeaa muista metsäsuksista. Nato-suksea on myyty kymmeniä tuhansia pareja eri Nato-maiden puolustusvoimille. Tosin myös pito-ominaisuudet alkavat vähitellen heiketä. Tosin Scoutin kärjen leveys hidastaa lumen halkomista. Umpihangessa Ihmeiden keveys pääsee oikeuksiin. Saimmekin kokeiluumme Ihmeen veljesten hiilikuituiset Ihmeski-sukset, jotka valmistetaan käsityönä Pudasjärvellä. Ihmeskit ja Järviset kantavimmat Helmikuun alussa Lieksassakin oli lunta vain noin puoleen sääreen. Pitkä, kantava ja kärjestään kohoava suksi on kyydinnyt suomalaisia talvisin niin rauhan kuin sodankin töissä. Scouteissa on monenlaisiin maastojalkineisiin sopivat NordGrip-siteet. ”Metsäsuksi on kyydinnyt suomalaisia talvisin niin rauhan kuin sodankin töissä.” Kokeilimme neljää eri paria metsäsuksia Lieksan itäisillä saloilla. Ihme-suksien kärki on matala. Toisaalta suksen kärkiosa kaartuu ylöspäin jo noin 60 senttiä ennen kärkeä ja on rento. Halusimme nähdä, kuinka innovatiivinen Ihme-suksi haastaisi monen umpihankihiihtäjän perinteisen suosikin, Järvisen Lapponia-suksen
Kokeilumme aikaan lumi oli hötteröistä ja mittari näytti noin 15:tä pakkasastetta. Ihmeskin luisto parantunee, kun suksen voitelukerrat lisääntyvät. Arbormaxin ketjut ovat esivenytettyjä. USA pesi Kiinan selvästi sekä halkaisunopeudessa että sahaustuntumassa. Halkaisuketju oli pettymys Kokeilimme myös Arbormaxin puun halkaisuun suunniteltua ketjua, mutta se tuotti pettymyksen. Kokeilimme leikkuutehoa sahaamalla noin 25-senttisestä mäntytukista viiden kiekon sarjoja. Yllättäen myös tavallisella Stihlin teräväkulmaisella ketjulla halkaisu onnistui selvästi sujuvammin kuin Arbormaxilla. Houkuttelevan Arbormaxin full chisel-ketjusta tekee hinta. Esimerkiksi Uittokalusto myy 60-lenkkistä .325-jaollista ketjua 12,90 euron hintaan. Verrokiksi otimme Stihlin vastaavan teräväkulmaisen RS Pro -ketjun. ”Näppituntumalla” sahuri olisi tuskin pystynyt erottamaan, kumpi ketju sahassa on paikoillaan. TOIMI TUKSE N SUOSI KKI. Scoutin luisto jäi kärkiparista. Lapponiat ja Ihmeskit olivat tasavahvoja luistotestissä alamäkeen sekä ladulla että umpihangessa. Halkaisuketjun hampaat ovat tavallista loivemmassa 10 asteen kulmassa, mikä erottaa sen katkaisuketjuista. Scoutin suksien suomupohja ei uudella ja jauhoisella pakkaslumella antanut täyttä pitoa. Toisaalta ne päihittivät pitkän pitokarva-alueen hidastamat Peltoset sekä ladulla että umpisella. Silmämääräisesti parhaan tuloksen tarjosi Granberg. Halkaisut tehtiin ilman ohjureita, joten sahausjäljestä voimme tehdä vain suuntaa antavia havaintoja. Pito haettiin onnistuneesti alimmaksi laitetulla Power Grip -kerroksella ja sen päälle levitetyllä miinus 4–12 asteen purkkivoiteen yhdistelmällä. Paras luisto suksiin saadaan, kun sukset on käsitelty luistoparafiinilla noin kymmenen kertaa. Ihmeskin ja Lapponian pidon ratkaisee voitelijan taito. Verrokkiketjuna kokeilussa oli yhdysvaltalaisen Granbergin valmistama halkaisuketju. Kokeilun perusteella kalliimpi ketju on hintansa väärti. SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA METSÄLEHDEN teräketjukokeiluihin on poimittu mukaan usein myös niin sanottuja halpisketjuja. KSF:n Scoutteja ei voidella, vaan pohja on suunniteltu luistavaksi – ja myös pitäväksi. Esimerkiksi Uittokalustolta 60-lenkkinen, 1,3 mm ja .325 jaollinen Arbormax halkaisuketju maksaa 36 euroa. Halkaisimme ketjulla noin 25 senttiä paksun mäntytukin sekä sulana että jäisenä. Peltosen pitokarvapohjan ansiosta suksissa oli likimain seinäpito. Arbormaxin huokea hinta ja asiallinen leikkuuteho houkuttaakin ottamaan ketjuja mukaan esimerkiksi tuulenkaatosavottaan, jossa ketjuja tunnetusti kuluu kovaa tahtia. IKH:lta hakemastamme Stihlin verrokkiketjusta pulitimme 33 euroa. Stihlin ketjulla aikaa kului keskimäärin 21 sekuntia. Tämän havaitsimme, kun hiihdimme Ihmeskin suksi toisessa ja Lapponian suksi toisessa jalassa. Nato-suksen siviiliversio, Scout, on helposti hiihdettävä inttisuksi. Teimme Stihlin 261-sahaan sopivalla .325-jaollisella 60-lenkkisellä Arbormax ketjulla pikakokeilun jäiseen puuhun. Molemmat ketjut tarjosivat jäiseen puuhun pehmeän sahaustuntuman. Vastaavalle Granbergille hintaa kertyy 42 euroa. Yleensä syy edullisuuteen on selvinnyt heti ensi puraisulla, mutta kiinalaisen Arbormaxin teräväkulmaisella hampaalla varustettu full chisel -ketju yllätti. Kiinalaisketjun leikkuuteho yllätti Kiinalainen Arbormax leikkasi puuta tehokkaasti. Scoutteja lukuun ottamatta suksien luistopinnat käsiteltiin pakkaskelin vihreällä luistoparafiinilla. Arbormax irrotti kiekot keskimäärin 23 sekunnissa. IHMESKI Pituus 300 cm Leveys 7,5 cm Jalkavuus 6 cm – jäykkä Kantopinta 2190 cm 2 / suksi Side Rottefella BC Magnum Voideltava suksi Suksiparin paino siteineen 3 802 grammaa Hinta siteineen 1 080 euroa Valmistajat Ihmeen Veljekset, Pudasjärvi + pituutensa nähden ultra kevyt + paras kantavuus +luistava ladulla ja erityisesti umpihangessa – joukon kallein JÄRVINEN LAPPONIA Pituus 300 cm Leveys 7 cm Jalkavuus 4 cm – joustava Kantopinta-ala 1974 cm 2 /suksi Side Rottefella BC Magnum Suksiparin paino siteineen 4 820 grammaa Voideltava suksi Hinta siteineen 529 euroa Valmistaja Kiteen suksitehdas, KSF + kantava + luistava + edullinen – paino KSF SCOUT BC Pituus 230 cm Leveys 9/7,8/8 cm – kärki/keskiosa/kanta Jalkavuus 4 cm – joustava Kantopinta-ala 1 821 cm 2 /suksi Side NordGrip Suksiparin paino siteineen 4024 grammaa Ei voidella, pitoalueella suomukuviointi Hinta siteineen 649 euroa Valmistaja Kiteen suksitehdas, KSF +Kevyt +Pituuteensa nähden kantava +sopii kokemattomalle – oiva inttisuksi – pito pakkaslumella – kiikkerä ladulla ja umpilumessa Ihmeskit ja Järvisen Lapponiat ovat aitoja metsäsuksia, Peltonen Metsä Skin hävisi niille luistossa. METSÄSTÄ 27.2.2026 Metsälehti.fi 23 KOKEILTUA PELTONEN METSÄ SKIN Pituus 270 cm Leveys 7 cm Jalkavuus 4 – joustava Kantopinta-ala 1813 cm 2 /suksi Side Rottefella BC Magnum Suksiparin paino siteineen 4 428 grammaa Pitokarva, voideltava luistoalue Hinta siteineen 419 euroa Valmistaja Peltonen + Joukon edullisin + Helppo hiihdettävä +seinäpito – pituuteensa nähden painava – huonoin luisto vat umpilunta paljon keveämmin kuin Lapponiat
Valkoselkätikan reviiri on verrattain laaja, joten pienalaisistakin talousmetsien lehtipuupöheiköistä on hyötyä ravinnonhankinnassa. Valkoselkätikka on uhanalaisluokitukseltaan vaarantunut, mutta laji ei enää yhdessä talvessa katoa. Lauhat talvet parantavat valkoselkätikan selviytymistä”, Lehtiniemi kertoo Vielä ei tiedetä, millä tavoin meneillään oleva kova pakkastalvi verottaa tikkakantaa. Lehtipuut myös kasvavat usein kosteissa painanteissa, joiden raivaaminen talouspuun kasvatukseen on kovan työn takana. ”Myös raita on hyvä puu tikalle.” Rengastukset tuovat tärkeää tietoa valkoselkätikkojen esiintymisestä. Edellinen varma tieto saman tikan pesinnästä on vuodelta 2024. Tikalle sopivat hyvin metsänkohdat, joihin vesi välillä nousee, lehtipuu kärsii ja on herkästi lahoavaa. Valkoselkätikkoja nakuttelee jo viitisensataa paria Valkoselkätikka oli takavuosina jopa riidanaihe metsänomistajien ja suojelijoiden kesken. Rantametsien ja muiden kosteiden alueiden lehtipuupuustojen lisäksi valkoselkätikka voi löytää ruokapuita esimerkiksi vähälle metsätalouskäytölle jääneiden peltosaarekkeiden vanhoista lehtipuista. Toki, jos lähistöltä vapautuu parempi elinalue, tikka voi muuttaa sinne. Kotimaan poikastuotto on noussut, ja itärajan takaa tulleet vaeltajat ovat täydentäneet kantaa 2010-luvulla. ”Elossa säilyvyyden parantuminen on merkittävin tekijä. Kontiokorpi on seurannut valkoselkätikkoja pitkään Eteläja Pohjois-Karjalassa. METSÄSTÄ 27.2.2026 24 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ METSIEN hakkuuja suojelukeskustelu tiivistyy nykyisin lintulajeista hömötiaiseen. Koivut, lepät, haapa – raitakin kelpaa Valkoselkätikka viihtyy yhä koivikoissa, esimerkiksi vanhoilla ydinalueillaan Päijät-Hämeessä. Siitä löytyy paljon toukkia syötäväksi”, kertoo Itä-Suomen elinvoimakeskuksen suunnittelija Jari Kontiokorpi. Valkoselkätikalle sopivat ravinnonhakuun ja pesäpuuksi koivujen lisäksi esimerkiksi lepät ja haapa. Niiden säästäminen tikan käyttöön ei metsänomistajaa juuri kirpaise. Tikka on riippuvainen lahoavista lehtipuista, joista se löytää ruokansa. Tikka viihtyy vähäarvoisessa puustossa Valkoselkätikan ruokailupuut ovat metsätalouden kannalta vähäarvoista lehtipuustoa. Birdlifen Lehtiniemen mukaan valkoselkätikka on positiivinen esimerkki siitä, että suojelutoimet olivat tarpeen ja ne toimivat. ”Myös raita (pajulaji) on hyvä puu tikalle. Etelärannikolta Pohjois-Pohjanmaalle Birdlifen Lehtiniemen mukaan asenne valkoselkätikkaa kohtaan on muuttunut selvästi menneistä vuosikymmenistä. Valkoselkätikan kanta oli alimmillaan vuosituhannen vaihteessa, kun parimäärä oli 30–50. Hänen mukaansa valkoselkätikan voi näin talvisin nähdä lintujen ruokintapaikoilla. JA RI KO N TI O KO RP I ”Myös maapuut ovat tikoilla tärkeitä ruokapuita.” Vähälumisena talvena niihinkin pääsee käsiksi. Lehtiniemi nostaa valkoselkätikkamäärän nousevan kehityksen selitykseksi ennen kaikkea olosuhteet. Valkoselkätikka on reviiriuskollinen lintu. Itärajan takaa tulleet vaellukset ovat nopeuttaneet tikan levittäytymistä laajemmalle Suomeen. Nykyisin Suomessa on noin 500 pesivää valkoselkätikkaparia, kertoo Birdlife-Suomen suojeluja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi. Nyt tikkalajin kanta Suomessa on kasvanut. Jos tikkalaji sai aiemmin aikaiseksi riitaa, nyt se voi olla metsänomistajallekin ylpeydenaihe. Valkoselkätikan pelasti sen ydinelinympäristöjen suojelu, lajin suojelemiseksi rauhoitettiin etenkin koivikoita. Kontiokorven mukaan valkoselkätikat pesivät usein kesämökkien lähistöllä, mutta tikanpoikaset ehtivät jo lähteä pois pesästä alkukesästä, kun mökkiläiset vasta saapuvat.. Valkoselkätikoilla on nykyisin pysyviä reviirejä etelärannikolta Pohjois-Pohjanmaalle. Aiemmin saman huomion sai valkoselkätikka. ”Rantalepikko kannattaa säästää pystyyn”, Jari Kontiokorpi sanoo. Viime vuosina on vahvistunut käsitys, että tikkalaji osaa hyödyntää myös muita lehtipuita. Kuvan valkoselkätikkakoiras on kuvattu tammikuussa 2019 Rääkkylässä, ja lukurenkaan avulla tiedetään, että lintu oli rengastettu vuonna 2014 pesäpoikasena 20 kilometrin päässä
mietityttää, vaikka hän on varma asiansa oikeutuksesta. Maanmittauslaitoksen järjestämässä lunastustoimituksessa toimitusinsinööri pitäytyi vanhojen korvausten osalta nollalinjalla, eikä pellosta metsäksi muuttuneelle osalle maksettu korvausta. Sähkölinjan alle jäänyt pelto näyttää nyt tältä. Nuorena hänestä odotettiin Eero Mäntyrannan manttelinperijää, mutta sitkeä keuhkosairaus musersi olympiahaaveet. Kiista maaoikeuteen Uudessa lunastustoimituksessa Miettinen vaati hyvitystä myös vanhan johtokäytävän alueesta, josta ei alun perin maksettu kunnollista korvausta. Kumpikin johtaisi noin kymmenentuhannen euron korvaukseen”, Säisä selostaa. ”Ehdotimme kahta vaihtoehtoa. Kymmenkunta vuotta myöhemmin Imatran Voima teki oman 110 kilovoltin linjansa samalle johtoaukealle. Peltomaasta ei maksettu pientä haittakorvausta enempää, koska linja ei estänyt maanviljelyä. Kaksi isoa sähkölinjaa Savon Voiman Alapitkältä Siilinjärvelle kulkeva 110 kilovoltin linja rakennettiin 1960-luvun lopulla Miettisen pellolle. Leo Miettinen ja Mauri Säisä mittasivat kasvuisaa istutuskuusikkoa.. Valittamiseen liittyvä riski Korvaus maapohjasta nolla euroa Maanomistaja hakee takautuvasti korvausta sähkölinja-alueesta. METSÄSTÄ 27.2.2026 Metsälehti.fi 25 MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT SIILINJÄRVEN Luvelahdella asustava Leo Miettinen on monien tarinoiden mies. ”En osallistunut Savon Voiman yhteismyyntiin, vaan markkinoin puut itse. Lisäksi maksettavaksi voi tulla vastapuolen oikeudenkäyntikuluja, jos valituksemme hylätään.” Joulukuusiviljelmäkin kaadettiin Johtoaukealle Miettinen perusti 1990-luvulla joulukuusiviljelmän. Joko linjalle jääneen pellon arvo korvataan 25 prosentilla korotettuna, kuten nykyinen lunastuslaki edellyttää, tai että Miettiselle hyvitetään metsän keskimääräinen tuotto vuodesta 1995 alkaen. ”Valituksen tekeminen maksaa 600 euroa. Voimayhtiö järjesti hakkuun. Tätä varten pidettiin uusi lunastustoimitus vuonna 2019. ”Olisi kuulemma pitänyt olla raivaussopimus sähköyhtiön kanssa. Nykyisin Fingrid omistaa Imatran Voiman rakentaman linjan. Perusteena oli se, että Miettinen ei osallistunut tarjottuun yhteismyyntiin, jolloin riskiä ei olisi ollut. Sittemmin Miettinen loi Siilinjärven Huvikummusta Suomen johtavien rokkibändien arvostaman keikkapaikan. Tämä ei tullut mieleenikään. Nyt katsotaan, voiko maankäyttömuodon muutos muuttaa myös korvausperusteita. Tästä päätöksestä Miettinen on päättänyt valittaa maaoikeuteen. Sitä perua johtoaukean molemmin puolin on nyt kasvuisa kuusikko, jossa on puuta arviolta 250 kuutiota hehtaarilla. Lisää harmistusta Miettiselle tuottaa myös äskettäin laajennetulta linja-alueelta hakatun puutavaran pilaantuminen. Asiassa häntä on avustanut pitkän uran metsänomistajien neuvojana tehnyt Mauri Säisä. Kun Suomesta tuli EU:n jäsen vuonna 1995, Miettinen luopui maanviljelystä ja metsitti peltonsa. Yhteensä johtoaukean leveys on 70 metriä. Mutta nyt ei puhuta Epuista tai Juicesta, vaan Miettisen kiistasta sähkölinjoja rakentaneiden voimayhtiöiden kanssa. Vuosikymmeniä hiertänyt linja-asia nousi uudelleen esille, kun Savon Voima päätti uusia linjansa ja johtoaluetta piti laajentaa. Se tehtiin heinäkuussa, eikä mikään saha ottanut silloin tukkeja vastaan, vaan ne sinistyivät ja myytiin lopulta kuitupuuna.” Tästäkään hänelle ei maksettu korvausta. Jos linjaa ei olisi rakennettu, samalla paikalla näyttäisi tältä. Ajattelin, että saan omalla maallani kasvattaa joulukuusia.” Miettisen mukaan hän ei saanut korvauksia kaadetusta joulukuusiviljelmästä, koska raivaussopimusta ei ollut tehty. Muutaman vuoden päästä linjan raivaajat kaatoivat kuuset
Samalla kun kiinnostus uusiutuviin materiaaleihin ja esimerkiksi puurakentamiseen on kasvussa, havusahatavaran tuotanto on monin paikoin laskussa. ”Puhutaan luopumisen tuskasta, mutta on olemassa myös vastaanottamisen tuska. ”Ero tarjousten välillä voi olla yli kymmenen euroa kuutiolta. MTK:n kenttäpäällikkö Seppo Niskasen mukaan sukupolvenvaihdoksen sijaan pitäisikin mieluummin puhua omaisuusjärjestelyistä. Metsän siirtämisen perheen sisällä ei tarvitse olla ainoa vaihtoehto. Elisa Lähdesmäki, Olli Korhonen ja Heli Virtanen kuuntelivat.. ”Keski-Euroopan havupuuvarat ovat koetuksella lähitulevaisuudessa. Kotimaiselle havutukille onkin Beckin mukaan luvassa hyvää kysyntää. Suomalaiselle havutukille kysyntää Havupuuvarat ovat maailmassa rajalliset, Aari Metsän toimitusjohtaja Mikael Beck muistutti. Metsälehden lukijat kokoontuivat tällä kertaa taas Helsinkiin kuulemaan tuoretta metsäasiaa. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat havupuun suhteen avainasemassa. Itselläni viimeisimmässä päätehakkuussa ero oli 15 euroa kuutiolta”, Rintala kertoi. Järjestyksessään kolmas Metsät ja raha -lukijatapahtuma palasi Helsingin Kulttuurikasarmille. Esimerkiksi Kanadassa tuotanto on vähentynyt, ja tilanne on hankala Keski-Euroopassakin. Tilaisuuteen saapui reilusti toistasataa metsänomistajaa ympäri Suomea. Silloin on parempi myydä vieraalle kuin pitää metsä väkisin omassa AJANKOHTAISEN ÄÄRESSÄ Metsälehden kolmannessa Metsät ja raha -lukijatapahtumassa kuultiin tietoa niin puukaupasta, sukupolvenvaihdoksesta, jatkuvasta kasvatuksesta kuin metsänja luonnonhoidon yhdistämisestä. Kaikki eivät koe metsänhoitoa omakseen. Fakta on se, että Keski-Euroopasta havupuu vähenee”, Beck sanoi. METSÄSTÄ 27.2.2026 26 Metsälehti.fi JUSSI COLLIN JA EERO SALA, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT PUUKAUPPATARJOUSTEN väliset erot lähtivät Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen huimaan kasvuun, totesi MTK:n kenttäpäällikkö ja metsäasiantuntija Pauli Rintala Metsälehden lukijatapahtuman paneelissa toissa viikolla. Metsä muullekin kuin omalle lapselle Metsäomaisuus on Suomessa tapana siirtää omille lapsille tai vähintään lähisuvulle, jos sellaisia vain on. Aina se ei kuitenkaan ole paras vaihtoehto. MTK:n kenttäpäällikkö Seppo Niskasen (vasemmalla) mukaan metsän siirtämisen lähisukulaisille ei tarvitse olla ainoa vaihtoehto. Rintala opasti, että metsänomistajalle runkohintakauppa on turvallisinta huonoissa metsissä, kun taas ostajalle se on varminta tasalaatuisissa metsissä. Ennusteet ovat todella lohduttomia
JOUNI SEPPÄNEN Tulen Espoosta. LIISA LAMMINEN Asun Nokialla. Sijoitan puukauppatuloja pörssiin, esimerkiksi UPM:n osakkeisiin, sekä kesämökkien kunnostukseen. Maajärven mukaan metsäomaisuuden hoito on aina myös luontopääoman hoitoa: kun tehdään metsien hoitoon ja käyttöön liittyviä päätöksiä, tehdään samalla myös luontopääomaan vaikuttavia päätöksiä. 3. Myös metsäomistaja ja metsäyrittäjä Elisa Lähdesmäki laajentaisi sukupolvenvaihdoksen käsitteen koskemaan metsätaloudessakin sitä, että jatkaja tulee perheen ulkopuolelta. ”Eri puutavaralajeille voi olla erilainen kysyntä eri aikoina”, Maajärvi huomautti. Metsät sijaitsevat Isojoella ja Teuvalla. METSÄSTÄ 27.2.2026 Metsälehti.fi 27 ”Sukupolvenvaihdoksen ei tarvitse merkitä loppua metsätaloudelle.” Sijoittaminen kiinnosti METSÄSTÄ 1. HANNU RÄSÄNEN Asun Espoossa. Monimuotoisuuden lisäämiseen metsänomistajalla on käytössään monipuolinen keinovalikoima: sekametsien kasvatus, kuolleen puun säästäminen, suojavyöhykkeet, lehtojen ja paahderinteiden hoito, poltot ja kulotukset ja pienvesien ennallistaminen. Akuuttia kohdetta ei ole. Edelliset puukaupat tein viime vuonna. Viime puukaupat tein vuonna 2025. Missä asut ja missä metsäsi sijaitsee. Olen varannut rahaa kesämökin kunnostukseen sekä tulevaan metsän lannoitukseen. Metsät sijaitsevat Humppilassa ja ovat nykyään pojan nimissä. Jotenkin puukauppatulot pitäisi sijoittaa. TIIA PUUKILA, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT piirissä”, Niskanen totesi lukijatapahtuman paneelissa. Milloin viimeksi olet tehnyt puukaupan. Metsiä esimerkiksi arvotetaan eri tavoin, ja myös tietojen saannissa voi olla vaikeuksia. Yhteismetsien vertailu on hankalaa, UPM:n yhteismetsien puheenjohtaja Seppo Vesalainen arvioi. Tein edelliset puukaupat vuonna 2016. Katsotaan, miten puun hinta kehittyy. HELENA PAANANEN Asun Espoossa. Puukauppatulot sijoitin osakkeisiin, elämiseen sekä metsän uudistamiseen. Metsäpalstoja minulla on Juvalla, Leppä virralla, Heinävedellä ja Kuusamossa. Edellinen puukauppa on vuodelta 2024. Ei sukupolvenvaihdoksen tarvitse merkitä loppua metsätaloudelle.” Metsänhoito on myös luonnonhoitoa Luonnon monimuotoisuus on paras pohja kaikelle metsiin perustuvalle tuotannolle, Tapion kehittämispäällikkö Matti Maajärvi arvioi omassa esityksessään. Ehkä lähivuosina teen. Puukauppatulot menevät pojalleni. MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala kertoi, että katkonnalla on suurin vaikutus metsänomistajan tilipussiin harvennusleimikoissa ja pienin päätehakkuissa. ANTTI RAITANEN Asun Hattulassa. En ole vielä tehnyt puukauppoja. Luonnoltaan monipuolinen ja monimuotoinen metsä edistää puiden kasvua, vastustaa metsätuhoja ja tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Hän on sijoittanut niitä muun muassa osakkeisiin ja vanhoihin keräilyautoihin. ”Se ei silti tarkoita, että vanha sukupolvi jättää metsänhoidon, vaan se voi ostaa rahoilla uutta metsää. Mihin sijoitat puukauppatuloja. Metsät sijaitsevat Suomussalmella. Sami Karppisen (oikealla) johtamassa paneelissa olivat mukana myös UPM:n puukaupan ja palveluiden päällikkö Janne Vaittinen (vasemmalla) sekä mediatoimija Tapio Haarlaa.. Silloin metsän voi myydä markkinahintaan ja lapset saavat täyden metsävähennyksen. Metsää minulla on Reisjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. 2. Jos lapset ovat kuitenkin halukkaita sukupolvenvaihdokseen, se kannattaa Lähdesmäen mielestä tehdä heti, kun edellinen sukupolvi on omistanut metsän 10 vuotta
PILKKEET 27.2.2026 28 Metsälehti.fi LUONNOSTA LASSE KOKKO, TEKSTI JA KUVAT LINTUJEN KUVAAMINEN on hauskaa ja helppoa – mutta niinhän on mikä tahansa puuha, jos uskoo pelkkiä mainospuheita. Koska siitä piti saada vielä kuva, ei auttanut kuin lähteä ylittämään aukeaa. Todellisuus voi kuitenkin yllättää. Kevätsateet katkaisivat kuvaukset, mutta teltta jäi odottamaan takatalvea, jota ei kuitenkaan tullut, ja teltta piti hakea pois. Ja jotta kotimatka ei olisi ollut liian kevyt, ei autoa pystynyt hankien keskellä kääntämään, joten parin kilometrin paluu isolle tielle piti tehdä peruuttamalla. Kerran tuli vinkki etelään vaeltaneesta lapinpöllöstä, jota piti lähteä etsimään, varsinkin kun sen paikka eräällä peltoaukeamalla oli selvillä. Lapinpöllö jäi kameran etsimeen kymmenen tunnin työn jälkeen. Kerran teltta jäi odottamaan seuraavan aamun kuvauksia, mutta päivällä noussut tuuli oli heittänyt sen järven puolelle, josta se löytyi puoleksi uponneena. Saipahan niska verryttelyä. Silloin (harvoin), kun kuvaus on helppoa, saa hyviä kuvia muutaman minuutin vaivannäöllä. Neljännellä kerralla uhkasi jo tappiomieliala, kunnes – bingo – pöllö löytyi kaukaa peltojen takaa. Muutama tunti puuterilumessa ja pakkasessa riitti jäädyttämään auton jarrut, joiden avaamiseen korvessa ei tuntiakaan riittänyt. Joku vuosi sitten runsasluminen talvi jatkui pitkälle keHELPPOA – VAI ONKO. Siperia opettaa Joskus ihminen oppii virheistä, tai ainakin yrittää oppia. Neljän retken ajomatkat ja vaeltelut pitkin peltoja antoivat lopputulokseksi 10 tuntia muutamasta kuvasta. No, niitä peltoaukeamia riitti pöllölle valittavaksi asti, joten ensimmäinen ja toinen reissu eivät tuottaneet tulosta, ja kolmannen retken katkaisi hankeen pudonnut kamera. Lintu tuli kuitenkin kuvattua, ja kotona tein laskelman noihin kuviin käytetystä ajasta. Autolla vaikeuksiin Onneksi aina ei tarvitse kävellä, koska auto on keksitty. Toisella kertaa samalle tielle oli kaatunut puu, ja loppumatka piti kävellä. Lintuja kameran kanssa metsästäessä sattuu ja tapahtuu. Kevään ensimmäisiä telkkiä pääsee kuvaamaan sulaan vesirajaan pystytetystä teltasta. Muisto hukkuneesta teltasta opetti ankkuroimaan sen nuoskalumella, ja teltta pysyi tällä kertaa paikallaan. Muistikuva ajoreitistä eräälle piilokojulle oli helppo: viivasuoraa metsätietä muutama kilometri ja perillä ollaan. ”Joskus ihminen oppii virheistä, tai ainakin yrittää oppia.” vääseen, ja kerrankin oli mahdollista kuvata teltasta teeren soidinta keväthangilla. Hankikeli oli melkein täydellinen, eli kilometrin matkalla hanki melkein kantoi jokaisella askeleella, ennen kuin petti ja jalka upposi polvea myöten. Komea kuva keväisestä telkästä auttaa unohtamaan kuvaustilannetta edeltäneet kommellukset.. Paitsi että yhdessä kohtaa olikin mutka, ja suorana jatkuva tie osoittautui moottorikelkkauraksi, jolta pois pääsyyn tarvittiin traktorin apua
Vartin päästä saman kuulustelun suoritti paikalle hälytetty kyläpoliisi, jolle sentään riittivät todistusaineistoksi muistikortin lintukuvat ja Suomen passi. Ulkopinnalleen haavasolukko muodostaa kuorta. Se oli tarjolla jo tehdessäni puukirjaa (Latva pilviä piirtää, 2016), mutta ei päässyt kirjaan, kun en osannut selittää arven muotoa ja syntyä. Kotikylä sijaitsee lähellä valtakunnan kaakkoisrajaa, joten maastonvärinen takki, kiikarit ja kamera herättävät huomioita. METSÄN KÄTKÖISSÄ Tai olisi kannattanut hakea jo aiemmin, niin sitä ei olisi tarvinnut onkia kuraisesta pelto-ojasta. Oksien katkeaminen ei ole niin haitallista, elleivät ne revi rungon kuorta auki. Haavan reunalle syntyy haavasolukkoa, joka alkaa levittäytyä yli haavapinnan. Useamman kerran varovainen lintujen lähestyminen kameran kanssa katkeaa siihen, kun ohikulkija rientää isoon ääneen kysymään, että mikä lintu siellä oikein on. Kuiva oksantynkä ei enää ole vaarallinen rungon kannalta. ja sitten kaivautunut syvemmälle puuhun. Toisena elinvuotenaan sormenpaksuiseksi varttunut toukka on kaivautunut ulos puusta koteloituakseen maahan. Kuori on puun suoja sekä sieniä, eläimiä, säiden vaihtelua että joskus kulojakin vastaan. Purijoiden torjumiseksi kuoressa on kitkeriä ja suorastaan myrkyllisiä aineksia, esimerkiksi rauduskoivun kuoressa on tanniineja 4–6 prosenttia. Alapinnalle haavakudos kasvatti puuta, joka tukki käytävän. Kuoren alla oleva elävien solujen muodostama jälsikerros on parasta, mitä puu tarjoaa, mutta samalla puun elämän ehto. Syvällä paksun kuolleen kuoren alla elävä jälsikudos on alkanut kasvattaa haavasolukkoa, joka on tukkinut reiän. Teltta on tällä kertaa vähemmän kuivalla maalla. Kun kuori on näin tärkeä osa puun puolustusta, kuoreen syntyneet haavat on paikattava mahdollisimman nopeasti. Kyllä, lintujen kuvaaminen on hauskaa ja helppoa. Jonkinlaisen haavan se peittää, mutta tavanomaisesta kolhaisusta tai oksan irtoamisesta ei ole kyse. Teerien soidin on kevään hienoimpia näytelmiä. Haavapintaan erittyy nopeasti nesteitä, jotka huuhtovat mahdolliset itiöt pois. Kun kuoren oma jälsikerros kasvatti kuorta rungon suojaksi, syntyivät ulospäin kurottavat sormimaiset tai kynsimäiset ulokkeet.. PILKKEET 27.2.2026 Metsälehti.fi 29 KAMALA LUONTO SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Eräs vanha signora suoritti kameramiehen tarkoitusperistä varsin kiivassävyisen kuulustelun, jossa suomen kieli ei oikein auttanut. Kun valokuvaaja kertoi, että kuvassa on koivu ja arpi on säännöllisen pyöreä, päädyin pitämään todennäköisimpänä seuraavanlaista tapahtumien kulkua: Koivun tyvikaarnan rakoseen on muninut puuntuhooja, jonka toukka on elellyt ensin kuoren alla ARPI KOIVUN KYLJESSÄ Arven pyöreä muoto kertoo, että joku on tullut puusta ulos – mutta kuka. Signora kimpussa Oman värikkään lisän antavat kanssakansalaiset. Kauempaa rungosta katkenneiden oksien suojaamiseksi riittää, että nesteen kuljetus oksaan lakkaa. Kerran taas Italian-lomalla kuvasin sikäläistä linnustoa. JOTKUT KUVAT JA HAVAINNOT pyörivät vuosikausia mielessä, kuten oheisen kuvan merkillinen arpi. Kuori on pääosin kuollutta korkkisolukkoa, joten ravintona se on huonoa. Jopa siinä määrin, että välillä on saanut tehdä tiliä perään usutetuille rajavartijoille. Helppo vastaus on, että ei enää mikään. Piti suorittaa taktinen vetäytyminen takaisin majapaikkaan
Ajatuksena on, että tien varren asukkaat hakevat mainoslehtensä tästä yhdestä laatikosta, eikä mainoksia enää jaetaan suoraan kunkin talouden postilaatikkoon. Kollegojeni kanssa vuosi sitten laatimamme kansalaisaloite lakimuutokseksi ei saanut riittävää kannatusta. Ehdottamani hinta sallii vapaan katkonnan, tekee tarjoukset vertailukelpoisiksi ja kertoo, miten ostaja painottaa sahatavaraa ja sekä tukista että kuituosasta tulevaa haketta. Puukaupan siirtyminen markkinatalouteen aiheuttaisi aluksi sopeutumisongelmia, mutta toisi aikaa myöten markkinatalouden edut. Markkinataloudessa hinta on viestinviejä kysynnän ja tarjonnan välillä sekä nyt tehtävässä kaupassa että suunniteltaessa tulevaisuutta. Tämä aiheuttaa yhteiskunnalle hyvinvointitappion. LUKE) ENTINEN TUTKIJA. Tavaralajihinnoittelussa ostajan ei kannata maksimoida katkonnassa saatavien pölkkyjen arvoa vaan pölkkyjen arvon ja kantohinnan erotusta. Lue lisää: www.mmsaatio.fi Kukaan muu ei kerro laajasta osaamisesta puolestamme. Ehdotan myös keskimääräiseen sahatavaran määrään perustuvaa hinnoittelua, joka mielestäni täyttää markkinatalouden vaatimukset. JUHA LAPPI KIRJOITTAJA ON METLAN (NYK. Tavaralajihinnoittelusta ollaan siirtymässä runkohinnoitteluun, jossa kaikelle ainespuulle annetaan yksi hinta. Runkohinta ei kerro harvennusja kasvatusmalleja laativille tutkijoille millaisia puita kannattaa kasvattaa. Tukkija kuitutilavuudesta maksetaan eri hinta. Kunpa löytyisi teollisuusjohtajia ja poliitikkoja, jotka uskaltavat katsoa puukauppaa yhtä kvartaalia ja yhtä vaalikautta pidemmälle. Ostajat vain tottelevat voiton tuottamiseen velvoittavaa osakeyhtiölakia. Runkohinta mahdollistaa ostotarjousten vertailun myytäväksi päätetyn leimikon osalta. MIKA KIMONEN SUONENJOEN RAKENNUSTARKASTAJA KUOPION KAUPUNKI A N TT I LU KK A RI N EN Saako postilaatikon pystyttää ilman lupaa. Toivottavasti MTK ajaa muutoksen seuraavaan hallitusohjelmaan. Runkohinta ei kerro myyjille, millaisiin leimikoihin hakkuut kannattaa keskittää sellun ja sahatavaran hintasyklien kussakin vaiheessa. Pieneen tukkitilavuuteen pettyneiden myyjien ei ole syytä arvostella ostajia. Tee esitys Viestintää tukeva työnantaja -palkinnon saajiksi. Jos kyseessä on tiehoitokunnan pitämä tie, tarvitaan myös lupa tiehoitokunnalta. KYLLÄ maanomistajan lupa tarvitaan, oli kyse postilaatikosta, mainoskylteistä tai vastaavasta. Vuonna 2024 Scientific Research -sivustolla julkaisemassani tutkimuksessa raatelen tavaralajihinnoittelun. Ostaja päättää tukkitilavuuden ja siten toteutuvan hinnan kaupanteon jälkeen hakkuukoneelle antamallaan salaisella hintataulukolla, jossa on hinnat sallituille tukin pituuden ja latvaläpimitan yhdistelmille. Siten ehdotus ei mennyt eduskuntaan. Maanomistaja voi kehottaa kirjallisesti yritystä poistamaan postilaatikon mailtaan tietyn ajan kuluessa tai sopimaan asian. Helppo ensiaskel pelisääntöjen tervehdyttämiseen olisi muuttaa puutavaran mittauslakia niin, että myyjä saa halutessaan hakkuukoneen tallentamat runkotiedot. Haku on jatkuva. Jos laatikkoa ei poisteta tai sopimusta ei synny, voi maanomistaja poistaa laatikon. Mutta runkoMarkkinataloutta puukauppaan MAILLENI i lmestyi viime syksynä Suomen Suoramainonnan omin luvin pystyttämä postilaatikko mainoslehtiä varten. ”Markkina taloudessa hinta on viestinviejä kysynnän ja tarjonnan välillä.” Haluamme nostaa esille ja palkita metsäalan työnantajia, jotka rohkaisevat ja tukevat työntekijöitään henkilökohtaiseen viestintään esimerkiksi kouluissa, sosiaalisessa mediassa, lehdissä ja radiossa. hinta ei kerro myyjälle mihin hinta perustuu, kuten tukkija kuituhinnat nyt tekevät, vaikka ostaja päättääkin tukkitilavuuden. Markkinatalouden kannalta runkohinta on askel eteenpäin ja toinen takaisin. Saako yritys omalla ilmoituksellaan pystyttää postilaatikoita yksityisteiden varsille ja yksityisten maanomistajien maille kysymättä maanomistajalta lupaa. Sekä puun jalostuksessa että kasvatuksessa on pitkä tähtäin. PILKKEET 27.2.2026 30 Metsälehti.fi LUKIJAKYSYMYS LUKIJALTA PUUKAUPASSA vallitseva tavaralajihinnoittelu on markkinatalouden irvikuva. Kuluttajien suojaksi laaditut EU-määräykset suojelevat puuta ostavia miljardiyrityksiä metsänomistajien epäterveiltä myyntitavoilta. Puun myyjä ei pääse kaupan jälkeen katsomaan, miten häntä on vedätetty, koska ostajat eivät luovuta myyjälle hakkuukoneen kymmenen sentin välein tallentamia runkojen läpimittoja. Syypää on puukaupan pelisäännöt laativa valtiovalta
Sitä en ihan allekirjoita. URAPOLKU ESA KORVA Ikä: 37 KOTIPAIKKA: Rovaniemi TYÖ: metsäkoneenkuljettaja ja metsäkoneyrittäjä. Ajokoneella ajetaan kilometrin tai parinkin päästä puut. Lapissakin on isoja oksaisia puita. Hän on toiminut SLC:n valtuuskunnan puheenjohtajana vuosina 2018–2019, SLC:n hallituksen jäsenenä vuosina 2004–2017 sekä tuottajaliitto SLC Nylandin pitkäaikaisena puheenjohtajana.. Matkailu ei näy puunkaadossa, mutta teillä pyörii paljon turisteja. Blomqvist aloitti tehtävässä 23. Ajoin ajokonetta ensimmäisen kerran yhdeksänvuotiaana, kun oli koulusta lomaa. Liikkuuko metsäkoneista vääriä uskomuksia. Kun muutaman päivän ajoi, sehän alkoi jo luonnistua. Entinen ministeri, kansanedustaja ja SLC:n järjestössä pitkään luottamustehtävissä toiminut Thomas Blomqvist hoitaa SLC:n toiminnanjohtajan tehtäviä seuraavan kuuden kuukauden ajan, kun varsinainen toiminnanjohtaja Jonas Laxåback on vanhempainvapaalla. Blomqvist tuntee ruotsinkielisen maaja metsätalouden järjestön hyvin. Metsäkoneen ohjaimissa yhdeksänvuotiaasta Esa Korva seurasi isänsä jalanjälkiä metsäkonekuskiksi. Koneenkuljettajan koulutuksessa on myös opetettava sitä, että määrä ei riitä, pitää tehdä hyvää jälkeä. Nyt meillä on yhteinen metsäkoneyritys isän ja veljen kanssa. Verenperintönä. SLC Ruotsinkielisten maaja metsätaloustuottajien keskusliitto SLC on nimittänyt Thomas Blomqvistin toiminnanjohtajaksi varsinaisen toiminnanjohtajan perhevapaan ajaksi. Korjuujälki riippuu kuskista ja hakkuun suunnittelusta. Metsäkonekuskin työn opettelu aloitetaan yhä ajokoneen ohjaimista. Esa Korva tekee hakkuita Rovaniemellä Ponsse Ergo -koneella. Myös kokonaisurakointia: tientekoa ja teiden aurausta KOULUTUS: metsäkoneen kuljettaja, Taivalkosken metsä oppilaitos 2006 NIMITYS KUKA. Nykyään ei pysty hinnalla kilpailemaan, pitää kilpailla työn jäljellä. Kyläteillä on hankala liikkua isojen autojen kanssa esimerkiksi metsäkonetta siirrettäessä. Kuuntelemme metsänomistajan toiveita hakkuista. Metsäkuljetusmatkat ovat Lapissa pitkiä etenkin talvisin. Urakoimme metsänhoitoyhdistys Metsä-Lapille Rovaniemellä. Lapissa on jo suojeltu isoja alueita, mutta silti aina kuulee, ettei vanhoja petäjiä saisi kaataa. Mitä Lapin lisää työssä on. Metsäkoneyrittäjä elää korjuutyön laadusta. Iso moto (hakkuukone) on kolme metriä leveä – ei tarvita viiden metrin ajouria. helmikuuta. AVOIMET TYÖPAIKAT Metsäasiakasvastaava Kuopio UPM Vanhenee 8.3.2026 Metsäasiakasvastaava Jyväskylä UPM Vanhenee 8.3.2026 Toimitusvastaava Lappeenranta / Kouvola UPM Vanhenee 8.3.2026 Tuotepäällikkö Helsinki Tapio Palvelut Oy Vanhenee 5.3.2026 Katso metsäalan työpaikat metsalehti.fi/ tyopaikat tai käytä QR-koodia. Tulosta pitää saada aikaiseksi miljoonien koneilla, mutta korjuutyön laadun kustannuksella tulosta ei voi tehdä. Samalla koneella pitää pystyä kaatamaan kaikenlaisia metsiä. Päätehakkuupuuston ikä on täällä usein lähellä pariasataa vuotta. Sillä saadaan kerralla puuta kulkemaan melkein kolme kertaa enemmän kuin pienemmällä koneella. Korjuutyön laadulla. PILKKEET 27.2.2026 Metsälehti.fi 31 w VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI JUHA OLLILA, KUVA Miten päädyit nykyiseen työhösi. Konekuskia saa ja pitää jututtaa. Paljon on ollut esillä, että vain pienillä metsäkoneilla saadaan tehtyä hyvää korjuujälkeä. Millä metsäkoneyrittäjä saa leivän pöytään. Se vaatii isompaa kalustoa
Olemme osa Iisalmen historiaa yli sadan vuoden ajalta ja investoimme voimakkaasti ollaksemme sitä myös seuraavat sata vuotta. 045 111 1004. PALVELUKSEEN HALUTAAN Ilmoita Metsälehdessä! Mediamyynnin päällikkö Anssi Linjamäki P. 029 432 6112 UIkoasu Anna Back p. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, lisätietoja Teemu Saarinen, puh. 040 486 1025 anssi.linjamaki@metsalehti.fi. Lisätietoja antaa metsäpäällikkö Mikko Pötsönen p. 8,7 ha ja runsaspuustoista metsää n. 139 000 € / tarjous. Peltojen pinta-ala n. Kohdetta myy Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV. Hakijalta odotamme: – soveltuvaa koulutusta – hyviä ihmissuhdetaitoja ja positiivista asennetta – käytännönläheistä ja tuloshakuista työotetta – kykyä itsenäiseen työskentelyyn – valmiutta oman auton käyttöön Arvostamme: – alueen metsävarojen ja metsänomistajien tuntemusta – vastuullisen puunhankinnan ymmärtämistä – hyvää it-osaamista Työ alkaa sopimuksen mukaan tai viimeistään 1.7.2026. 127 m3/ha, kokonaispuusto n. (sähkö ja vesi). 2026 klo 16 mennessä sähköpostilla antti.kakkonen@metsat.fi tai postitse Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju. 040 1623991 Toimittajat Liina Kjellberg p. Vastaat itsenäisesti alueen yksityismetsien puukaupasta, puunkorjuusta sekä -kuljetuksista. 029 432 6108 Toimitussihteeri Eero Sala p. 029 432 6059 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Heti hakattavia uudishakkuita on n. Työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva. Tarjoamme henkilökunnallemme kattavat työterveyshuollon palvelut ja työhyvinvointiedut. 1151 m3. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 1140 m3 (+ 2024 ja 2025 kasvu). Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä / hylätä saadut tarjoukset. Tilan keskimääräinen puusto on n. Pe–la 13.–14.3.2026 järjestetään Oulun seudulla SMtalvikisat, joissa on mukana myös metsänomistajien sarja. Kalenteria päivitetään kisakauden edetessä. Mahdollisuus tehdä tarjous myös pelkästä pihapiiristä (n. 1011 m3 ja harvennushakkuita n. 040 510 8085. Haemme METSÄALAN AMMATTILAISTA puunhankintaan Kiuruveden hankinta-alueelle. PILKKEET METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. Lisätietoja Antti Kakkonen, puh. 050 438 2865 Toimituspäällikkö Jussi Collin p. 029 432 6114 Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. Kokonaispuusto arvion mukaan n. 18 m3. Tervetuloa kisailemaan! www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! METSÄTILA, Savonlinnantie 743, Parikkala 9,478 ha. perustettu 1933 27.2.2026 32 Metsälehti.fi MYYDÄÄN Iisalmen Sahat Oy on yksityisessä omistuksessa oleva saha Iisalmen Peltosalmella. Pihapiiri rakennuksineen (mm. 044 264 6507. Hintanäkemys 61 273 €. 0,8 ha) ilman konehallia. 4,4 ha. 040 486 1025 LEVIKKI Levikkipäällikkö Susanna Metsälä p. TARJOUKSET 9.3. Valmistamme pohjoissavolaisesta puusta vastuullisesti tuotettua, korkealaatuista saha tavaraa kansainvälisen puutuoteteollisuuden käyttöön. Tieyhteydet ovat hyvät. MAATILA, Laihia Noin 15 ha. Hp. 029 432 6029 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 050 523 5897 Metsälehti 94. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja Pirjo Sutela-Mero MEDIAMYYNTI Mediamyynnin päällikkö Anssi Linjamäki p. Työhyvinvointi ja suositteluindeksimme ovat erittäin korkealla tasolla. Metsätila myydään tarjousten perusteella. Ollut vapaa-ajan käytössä, pellot vuokrattu. vuosikerta. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p, 029 432 6115 Heli Virtanen p. Osaava, hyvinvoiva ja sitoutunut henkilöstö on historiamme perusta, ja sen varaan rakennamme myös tulevaisuutta. konehalli ulkomitoiltaan 18 x 12 m) ja liittymäsopimukset. Jätä hakemuksesi ja ansioluettelosi 6.3.2026 mennessä osoitteessa https://ipowood.fi/meilletoihin/ KILPAILU Suomen Metsäurheiluliitto ry METSÄTAITOKISAT TALVI 2026 Kilpailukalenteri löytyy Suomen Metsäurheiluliiton kotisivuilta osoitteesta smul.fi kohdasta metsätaitokisat. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittaja Sami Karppinen p
Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. PILKKEET 27.2.2026 Metsälehti.fi 33 METSÄRISTIKKO 4 METSÄKRYPTO 1, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. PALKINNOT Metsäkryptosta 1 on arvottu seuraaville kolmelle: Antero Hiilesvuo, Nousiainen; Eija Karjalainen, Rovaniemi ja Irene Siitonen, Ruovesi. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). audion) ja näköislehtiarkiston, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksulliset sisällöt sekä Metsätietäjä palvelun (arvo 11,90 € / kk) . Laskutuslisä paperilaskuissa 3,90 €. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti, kun olet saanut ruudut täyteen.. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: Näköislehti (sis. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 4”. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 13.3.2026 osoitteessa Tapio Palvelut Oy, Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . tai p. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh
Metsänomistajan ei kannata kaikkea hukata hakkuriin.” Lisää varmuutta tuhopuun käyttöön saadaan, kun Suomen Sahayrittäjien sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Metsäkeskuksen tuhopuiden hyödyntämistä selvittävistä hankkeista saadaan tuloksia. Valintaperusteina ovat toiminta piensaha-alan hyväksi sekä alan edistäminen merkittävällä tavalla. Tuhopuuta rakennuksiin ja laboratorioon Osittain myös kirjanpainajan tekemät tuhot ovat pitäneet sahayrittäjän kiireisenä. Sahattavaa jonoksi asti Vuoden sahayrittäjäksi valitun Sami Pulkan työssä ei rakentamisen lama näy. Oikea hirsi on joka puolelta yhtä hyvää”, Pulkka summaa. ”Ei tämän kokoisen sahan kannata lähteä bulkkitavaraa työntämään. Nyt käytössä oleva kotimainen Slidetech-sirkkeli on sahayrittäjän kolmas saha. 58-vuotias Pulkka on viihtynyt pikkupojasta asti isänsä sahalla, ja mopoikäiseksi vartuttuaan hän taitoi jo sahan käytön. VUODEN SAHAYRITTÄJÄ -PALKINTO Suomen sahayrittäjät ry:n vuosittain myöntämä tunnustus ansioituneelle sahayrittäjälle. TIIA PUUKILA, TEKSTI RISTO PÖNTINEN, KUVA MIKÄ?. Liimat eivät kuulu hirteen. Sahurin toiveista näitä kehitetään”, Pulkka toteaa. ”Parina viime vuonna on ollut ihan mahdoton ryysis. Pulkka on sahannut isännille tuhopuuta kymmenen viime vuotta. Ensimmäisen oman liikkuvan rautarunkoisen sahan Pulkka hankki 1990-luvun puolivälissä. Palkinto on jaettu vuodesta 2011. Samaan hengenvetoon hän harmittelee, että nykyään hirsi-sanaa käytetään väärin. Korjattavaa ja kunnostettavaa riittää, eikä erikoismittoja saa kuin sahurilla teettämällä. Sen ansiosta tukki ja terä pysyvät paremmin aloillaan. ”Kirjanpainajapuusta tulee ihan kelpo puuta käyttää rakennuksissa. Muun muassa näin on luonnehdittu vuoden 2025 sahayrittäjäpalkinnon saajaa mäntyharjulaista Sami Pulkkaa. ”Sahat ovat kehittyneet 30 vuoden aikana huimasti ja kehitys on tapahtunut nimenomaan kentältä. Yksi syy lisääntyneisiin tilausmääriin on sijainti. On keskityttävä erikoissahaamiseen”, Pulkka toteaa. Vaikka julkisuudessa puhutaan rakennusalan ahdingosta, Pulkan kenttäsirkkeli soi entistä kiivaammin. Kenttäsirkkeli soi kiivaasti Pulkka käy sahaamassa asiakkaiden luona rahtina tukkia vuosittain 1 500–2 000 mottia. 27.2.2026 34 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN TUHOPUUN sahauksen edelläkävijä, piensahauksen kehittäjä, yksi kenttäsahauksen kovimmista kavereista. Pulkka sahaa tuhopuut hankkeiden laboratoriotesteihin. ”Liimapuussa asiakas ei tiedä, mitä rojua sinne sisään on liimattu. Vuoden sahayrittäjä Sami Pulkan kiireisimmät sahausajat ovat helmikuun lopussa käsillä ja jatkuvat juhannukseen. Hirsiä oman metsän tukeista Rahtisahauksen lisäksi Pulkka sahaa ja jalostaa oman metsän puuta vuosittain noin 100–150 mottia. Perinnehirsirakentajille varatut hirret Pulkka vuolee valmiiksi asti. Mäntyharju ympäristöineen on mökkiläisten suosimaa seutua. Tämä rahtisahaus on kiihtymään päin”, Pulkka kertoo. Niistä syntyy valmiita hirsikehikoita sekä suuria pelkkahirsiä asiakkaan mittojen mukaan. Lähivuosina apuun on tulossa Pulkan 20-vuotias poika Ville. Edellinen tutkimuserä lähti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun laboratorioon sahalta helmikuussa. Isot sahat työntävät sitä niin halvalla markkinoille. Oikea hirsi on täyttä puuta. Pulkka on ollut mukana ideoimassa yhdessä sahavalmistajan kanssa siihen perinteisestä rullapöydästä poikkeavaa liukupöytää
Kaarnan paksuus on kakkosnelosen luokkaa. Kolmen neulasen sijasta neulaset kasvoivat enimmäkseen viiden neulasen ryppäinä, kävyt olivat pienempiä ja kasvualue korkealla vuoristossa ja etelämpänä kuin ponderosamännyllä. leiophylla ), joka sekin kasvaa enimmäkseen Meksikossa – joskin hajanaisesti myös Arizonassa. Metsänhoidossa suunta oli kohti kevyempiä menetelmiä. Kauanko näyte sen ajan verkkaisilla kulkupeleillä kesti mantereen poikki, sitä ei tiedetä varmasti. Viisi vuotta myöhemmin siitä kuitenkin tuli niin sanottu tyyppinäyte, jonka perusteella tunnettu puuntutkija George Engelmann pystyi kuvaamaan tieteelle uuden puulajin, Pinus arizonican . Rothrock päätteli löytäneensä tieteelle uuden puulajin, muttei ollut asiasta aivan varma. Puun neulaset ovat jopa parikymmensenttisiä, ja jos maastopalo yltää latvapaloksi puiden tuuheisiin latvuksiin, voi toipuminen palon jälkeen olla haasteellista. arizonica on suosittu ja hakkuut yleisiä, mutta puuta pidetään IUCN-uhanalaisuusluokituksessa elinvoimaisena esiintymisensä suhteen.. Metsälehti Makasiini ilmestyy 13.3.2026 KESTÄVÄ VUORISTOMÄNTY ARIZONASTA HELMIKUUSSA vuonna 2000 Metsälehti kertoi väitöstutkimuksesta, jossa käsiteltiin metsänomistajien arvoja ja tavoitteita. Aineettomien tavoitteiden arvo – ulkoilun, luonnonsuojelun, marjastamisen – oli kasvussa. 27.2.2026 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI Osaatko ostaa METSÄTILAN. Paikalliset alkuperäisasukkaat olivat toki tunteneet puun jo ennestään omalla kielellään. Pinus arizonica risteytyy monen eri mäntylajin kesken ja sitä pidettiin pitkään ponderosamännyn alalajina. ”Maanviljelijöiden osuuden vähentyessa metsänomistajakunta monipuolistuu. Metsänomistamisen tavoitteet olivat erilaistumassa varsinkin maan eteläosassa. Ne muistuttivat paljon jo tunnettua ja mantereella laajalle levinnyttä ponderosamäntyä (Pinus ponderosa ), mutta erosivat siitä neulasten, käpyjen ja kasvupaikan suhteen. Tutkimustieto ei kuitenkaan tue tätä käsitystä”, Karppinen totesi Metsälehdelle. Metsänhoidon menetelmiin uusilla asenteilla sen sijaan saattoi olla vaikutusta. Palonkestävyyttä ja kestävää metsänhoitoa Pinus arizonican kaarna on paksu suojaten rungon kasvusta vastaavaa jälsikerrosta melko hyvin metsäpaloilta. HEIKKI NUORTEVA TEKSTI JA KUVA 1800-LUVUN lopulla Pohjois-Amerikan lounaisosia kolunnut kasvitieteilijä Joseph Trimble Rothrock kiinnitti huomionsa alueen kiinnostaviin mäntyihin. Pituudeltaan puu on meikäläistä metsämäntyä hieman pienempi. Pinus arizonican paksu kaarna suojaa rungon jälsikerrosta metsäpaloilta. Rakennusja polttopuuna P. Karppisen mukaan tämä vei metsänomistajia kohti luontoystävällisiä metsänkäsittelysuosituksia. Maailmalla puusta käytetään nimeä ”Arizona pine”, joskin puu on suurelta osin kotoisin parin kolmen kilometrin korkeudelta Meksikon vuoristosta. Geenitutkimuksen perusteella puu on lopulta tunnustettu omaksi lajikseen. Metsäntutkimuslaitoksen tutkijan Heimo Karppisen mukaan ei ollut vaaraa, että puuntarjonta olisi merkittävästi heikkenemässä metsänomistajien muuttuvien tavoitteiden vuoksi. Rakennemuutosta on pidetty uhkana yksityismetsien puuntarjonnalle. Hän nappasi puista oksanäytteen neulasineen ja lähetti sen Yhdysvaltojen itärannikon asiantuntijoille tutkittavaksi. Ennusteen mukaan metsästä elävien osuus oli vähenemässä selvästi vuoteen 2020 mennessä. Nimi aritsonanmänty on jostakin syystä hyväksytty tyystin toiselle lajille (P. Puulla ei ole virallista suomenkielistä nimeä. Metsänomistaja vuonna 2000 ”ODOTAMME, ETTÄ METSÄNOMISTAJAT ILMOITTAVAT VIIME VUODELTA SELVÄSTI SUUREMPIA PUUNMYYNTI TULOJA KUIN VUOSIKYMMENEN ALKUVUOSINA.” YLITARKASTAJA KARI PILHJERTA VEROHALLINNON TIEDOTTEESSA 17.2.2026 METSÄLEHTI SILLOIN ENNEN Sarja kertoo, miltä maailma näytti Metsälehden sivuilla tähän aikaan vuodesta joskus ennen
Boorilannoitus kannattaa tehdä jo pienissä taimikoissa, jos puustoon on odotettavissa ravinne-epätasapainosta johtuva kasvuhäiriö. 050 4035 533 Sähköposti: bernt@bionutria.fi Kielet: suomi, ruotsi ja englanti Troels R Ingwersen Myynti ja neuvonta P. Lannoituksen vaikutus on nykytietojen mukaan 10-20 vuotta. Boorilannoite itsessään on ympäristön kannalta turvallinen tuote. +45 6146 90873 Sähköposti: troels@bionutria.dk Kielet: tanska ja englanti. Kuusimetsä Leppävirrassa, jossa on todettu boorin puutos. Nestemäinen boorilannoitus metsälle Ota rohkeasti yhteyttä Agrotiimiimme saadaksesi lisätietoja ja neuvoja: – Tiesitkö että lieväkin boorinpuute voi alentaa metsänomistajan tuloja jopa 10%. Kuva: Rami Mattila maaliskuu 2025. Boorinpuutos aiheuttaa runkovikoja ja heikentää puuston pituuskasvua, pahimmillaan boorinpuutos tyrehdyttää puuston kasvun lähes kokonaan. Sofie Yliheljo Myynti ja neuvonta P. 040 5582 965 Sähköposti: sofie@bionutria.fi Kielet: suomi, ruotsi ja englanti Bernt Backman Myynti ja neuvonta P. BioNutria Bor 150 on hyväksytty käytettäväksi terveyslannoitteeksi Metka-tuetuissa terveyslannoitushankkeissa. Boorin puutos vaikuttaa erityisesti suureen osaan kuusimetsistä ja kuusten kasvun parantaminen on myös ympäristöhyöty. Laatu ei maksa se maksaa itsensä takaisin! bionutria.fi Ehkäise boorinpuutosta ja kasvuhäiriöitä metsässäsi Boori on välttämätön hivenaine kasveille, ja sitä esiintyy luonnostaan Suomen kallioperässä ja maaperässä. Puihin syntyneitä laatuvaurioita lannoituksella ei voida poistaa, joten suosittelemme ennaltaehkäisemistä. Toimitamme BioNutria Bor 150 lannoitetta 10 litran kanistereissa ja jopa 500 ja 1000 litran säiliöissä. Boorilannoitteen vaikutus kestää pitkään, yleensä vähintään 10 vuotta, ja sitä voidaan käyttää sekä taimikoissa että varttuneissa metsissä. Jos näet metsässäsi tai sen reuna-alueilla merkkejä boorin puutoksesta, boorilannoite tulisi levittää mahdollisimman pian. Pääosan boorilannoituksista tehdään metsäkoneilla tai reppuruiskulla, myös lentolevitys helikoptereilla ja droneilla on yleistymässä. BioNutria Bor 150 -hivenravinne on turvallinen tuote, joka on sallittu käytettäväksi luomuviljelyssä ja metsissä. Lue lisää osoitteessa bionutria.fi – täältä löydät myös uusimman tuotekuvastomme sekä metsien terveyslannoitussuosituksemme. Boorilannoittaminen tulee tehdä maan ollessa sulana. BioNutria Bor 150 nestemäinen boorilannoite palauttaa puuston kasvukyvyn ja lisää hiilensidontaa