TORSTAINA 7. NRO 18 PERJANTAINA 4. MAALISKUUTA 2022 . Sivut 8–11 LIIKAA LEVEYTTÄ 9168_.indd 1 9168_.indd 1 25.2.2022 9.42 25.2.2022 9.42. PERUSTETTU VUONNA 1933 Nykyinen konekalusto sopii huonosti ensiharvennuksille. NRO 4 . LOKAKUUTA 2021
”Ympäristöhuoli nähdään luonnonsuojelijoiden ääriajatteluna”, kertoo tutkija Tuomo Takala Itä-Suomen yliopistosta. Sivut 8–11 LIIKAA LEVEYTTÄ 9169_.indd 2 9169_.indd 2 25.2.2022 10.48 25.2.2022 10.48. NRO 4 . HUOLI LUONNOSTA JAKAA METSÄNOMISTAJAT Metsänomistajien näkemykset luonnon lisä huomioinnin tarpeellisuudesta poikkeavat suuresti toisistaan. Luontolaaturaportin perusteella talousmetsien luonnonhoidon tulokset kuitenkin heikkenivät 2010-luvulla. ”Nämä metsänomistajat luottavat vahvasti siihen, mitä luonnon hyväksi jo tehdään, joten luonnon huomioimisen tasossa ei koeta olevan ongelmaa.” Sertifikaattiuudistus lisää luontotoimia Metsänomistajien toisistaan poikkeavat luontonäkemykset joutuvat joka tapauksessa testiin: luonnon huomiointia ollaan suomalaismetsissä jo lisäämässä. TORSTAINA 7. Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen tuoreen tutkimuksen mukaan viidesosa metsänomistajista on erittäin huolissaan luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä ja haluaa muuttaa metsien käyttöä perustavanlaatuisesti. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 764 (LT/20) Lukijoita 166 000 (KMT/21) Painopaikka Punamusta, Joensuu Noin neljännes harvennettavan metsän alasta jää ajourille. NRO 18 PERJANTAINA 4. Takalan mukaan näiden näkemysten väliin asettuu enemmistö, noin 40 prosenttia metsänomistajista. Suuri osa metsänomistajista arvioi, että moderni metsätalous huolehtii hyvin luonnon monimuotoisuudesta. He suhtautuvat myönteisesti metsien luonnonhoitotoimiin, kuten vesistöjen rantojen suojavyöhykkeisiin ja tekopökkelöihin, kunhan luonnon huomioiminen vain istuu osaksi metsän talouskäyttöä. Hakkuissa on huomioitu luontoa lakien ja sertifiointikriteerien vähimmäisvaatimuksia noudattaen: nyt PEFC-sertifikaatin vaatimukset nousevat myös kuvan säästöpuumäärien osalta. AJANKOHTAINEN / UUTISET 4.3.2022 2 Metsälehti.fi UUTISET Sota näkyy myös puumarkkinoilla ›› 4 Uusi haaste löytyi Etelä-Savosta ›› 6–7 METSÄSTÄ Vyöhykeharvennus sopii reheville paikoille ›› 18–19 Bioöljyt eivät kavahda talvea ›› 22 Eläkeikä, mutta työt jatkuvat ›› 26–27 PILKKEITÄ Kuvataidetta tuhansien vuosien takaa ›› 28–29 Mäntymetsä pystytettiin Töölönlahdelle ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 90. PERUSTETTU VUONNA 1933 Nykyinen konekalusto sopii huonosti ensiharvennuksille. MAALISKUUTA 2022 . Saman tutkimuksen mukaan reilu kolmasosa metsänomistajista kokee talousmetsän luonnonhoitotoimet tarpeettomiksi. Joka tapauksessa luontotoimia tullaan suomalaismetsissä lisäämään. Kuva: Sami Karppinen VALTTERI SKYTTÄ LUONTOARVOJEN nykyistä parempi huomioiminen tulee muuttamaan metsien käsittelyä Suomessa, mutta metsänomistajakunnassa on huomattavaa vaihtelua siinä, miten luontotoimiin suhtaudutaan. He eivät halua tehdä monimuotoisuuden eteen kuin lain vaatimat toimet. LOKAKUUTA 2021
”Sitä tutkimuksemme ei kerro, miten pysyviä metsänomistajien luontoa koskevat ajatusmallit ovat. ITÄ-SUOMEN yliopiston tutkijan Tuomo Takalan mukaan tavalliselta kansalaiselta tai metsänomistajalta ei voida vaatia sellaista ekologista tietoa, jota edellytetään metsäluonnon monimuotoisuuden aidossa huomioimisessa. Metsänomistajilla voi silti olla valmiuksia luonnon suurempaan huomiointiin, sillä tutkimuksen mukaan luonnonhoitoon suhtautui täysin välinpitämättömästi vain 10 prosenttia metsänomistajista. ”Metsänomistajien keskuudessa on selkeästi suositumpaa suojella omaa metsää yksityisenä luonnonsuojelualueena, jossa lakisääteinen ja pysyvä suojelualue jää metsänomistajan omaan omistukseen”, Horne sanoo. Luonnonhoitotoimiin ja metsien suojeluun suhtaudutaan siis myönteisemmin, kun toimet kunnioittavat metsänomistajan omistusoikeutta. Luontoarvojen turvaamista tulisi lisätä Suomessa Luontokohteen suojelu omassa metsässä määräaikaisella korvauksella 1005<10 10<20 20<50 50<100 1005<10 10<20 20<50 50<100 Lä hd e: M et sä no m ist aj a 20 20 -t ut kim us 9169_.indd 3 9169_.indd 3 25.2.2022 12.20 25.2.2022 12.20. Metsänomistajat tarvitsevat apua ammattilaisilta. ”Samalla lailla, kun metsänomistaja nyt pääsee metsäammattilaisen kanssa metsään, pitäisi metsään päästä luontoammattilaisen kanssa”, Takala sanoo. ”Ei voida ajatella niin, että jos 20 prosenttia metsänomistajista on huolissaan monimuotoisuudesta, 20 prosenttia metsäalasta tulisi olemaan metsäteollisuuden ulkopuolella”, Takala sanoo. UUTISET 4.3.2022 Metsälehti.fi 3 HUOLI LUONNOSTA JAKAA METSÄNOMISTAJAT ”Ratkaisevaa on, millä tavoin luonnon lisähuomiointi tehdään.” YR JÖ H U U SK O / VA ST AV A LO Suomen yleisimmän metsäsertifikaatin, PEFC:n kriteerit uudistuvat ensi syksynä. Kun metsänomistajilta kysytään tarkemmin luontoa huomioivista käytännön toimenpiteistä, heillä on usein vahvempi halu toteuttaa toimenpiteitä omissa metsissään. Lisäksi EU-pöydissä on suunnitteilla lukuisia uusia linjauksia, jotka tulisivat toteutuessaan lisäämään luonnon huomioimista suomalaismetsissä merkittävästi. Takalan mukaan kyseisen kaltaiset palvelut puuttuvat kuitenkin lähes kokonaan. Kuopion pohjoispuolella, Iisalmen ympäristössä toimiva metsänhoitoyhdistys Savotta perusti tämän vuoden alussa ensimmäisenä metsänhoitoyhdistyksenä Suomessa päätoimisen luonnonhoidon erityisasiantuntijan toimen. Savotan mukaan erityisasiantuntija tulee lisäämään met sien suojeluhankkeiden ja luon non hoitotöiden aktiivista suunnittelua ja toteutusta. Hänen mukaansa mielenkiintoista on esimerkiksi, onko luontoarvoja taloudellisesti optimaalisella tavalla huomioiva enemmistö metsänomistajista valmis joustamaan taloudesta luonnon hyväksi. Horneen mukaan ratkaisevaa on, millä tavoin luonnon lisähuomiointi tehdään. Se näkyy esimerkiksi siinä, että kolmasosa metsänomistajista ei myisi metsätilaansa perheen ulkopuoliselle mistään hinnasta”, Horne kertoo. Oletus on, että ne ovat pysyviä ja arvoihin sitoutuneita, mutta asiaa pitäisi tutkia lisää.” Omistusoikeus tärkeää metsänomistajille Suomalaisista metsänomistajista kertovan jättiselvityksen, Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan puolet metsänomistajista piti luontoarvoja turvaavaa tasoa sopivana vuonna 2019. PTT:n tutkimusjohtajan ja metsänomistajatutkimushankkeen vetäjän Paula Horneen mukaan metsänomistajien luontonäkemyksistä pitää erottaa luontoarvojen lisääminen yleensä ja niiden lisääminen omissa metsissä. ”Metsänomistus itsessään on valtavan tärkeää metsänomistajille. Tarvitaanko nykyistä kattavampiin luontotoimiin sitten kaikkia metsänomistajia vai riittääkö lisätoimiin myönteisesti suhtautuvan metsänomistajaviidenneksen aktiivisuus asiassa. Luontolähtöiset neuvontapalvelut voisivat nykyisessä metsäpalvelukentässä sopia luontevimmin metsänhoitoyhdistysten toimintaan, ovathan yhdistykset lähtökohtaisesti metsänomistajien asialla. Savon pohjoisimmassa kolkassa onkin jo tapahtunut tällä saralla. METSÄÄN MYÖS LUONTOAMMATTILAISEN KANSSA 10 20 30 40 50 10 20 30 40 50 metsänomistajan omistama hehtaarimäärä Samaa mieltä, % vastanneista Kiinnostaa paljon tai melko paljon, % vastanneista Hehtaarit tuovat näkemyseroja Kiinnostus luontotoimiin omassa metsässä poikkeaa yleisestä näkemyksestä luontoarvoja kohtaan etenkin suurmetsänomistajilla. Muun muassa ely-keskukset ja ympäristöjärjestöt ovat kritisoineet PEFC:n uudistuksia riittämättömiksi, mutta esimerkiksi suojakaistojen leveneminen ja säästöpuiden määrän sekä järeyden nouseminen tulevat lisäämään luontotoimia yksityismetsänomistajien metsissä
Polttonesteiden hinnannousu on jo täällä. ”Spekulointi pakotteiden ja vastapakotteiden vaikutuksista on ennenaikaista.” Kuitupuun ja hakkeen tuonti Venäjältä Suomeen on vajaa kymmenen miljoonaa kuutiometriä, josta osa menee energiaksi. ”Metsäteollisuudessa vientirajoitteiden uhka on tiedostettu jo ennen tilanteen kärjistymistä, joten varautumissuunnitelmia on laadittu.” Arvolla mitattuna Suomen metsäteollisuuden viennistä neljä prosenttia suuntautui Venäjälle vuonna 2020. UUDISTETTU PEFC LISÄÄ JATKUVAA KASVATUSTA Suomen PEFC-metsäsertifioinnin uudistetut vaatimukset lisäävät jatkuvaa kasvatusta. Pelkona on, että kohta kustantajat joutuvat osin luopumaan printtijulkaisuista paperipulan takia. Vaatimuksissa avosoiden reunoille ja vesistöjen varsille jätettävät suojakaistat levenevät ja niillä sallitaan vain poimintahakkuut. Niin osoittavat aina oikeassa olevat markkinavoimat. Runsaasti viemätöntä sahatavaraa ja romahtanut ruplan kurssi on yhdistelmä, josta Kiina ottaa kaiken hyödyn. Sodan osapuolet ovat merkittäviä sahatavaran viejiä. Suurin osa Suomen ja Venäjän välisestä metsäteollisuuteen liittyvästä kaupasta on kuitupuun ja hakkeen tuontia. Sahamaailmasta yhä vaikeammin ennustettava Jos Venäjän hyökkäystä Ukrainaan katsoo sahatavaran näkökulmasta, niin mukana on maailman kymmenestä suurimmasta sahatavaraviejästä kolme. Chicagon raaka-ainepörssissä sahatavaran hinta oli helmikuussa nousussa ja pörssi ennustaa korkean hintatason pysyvän ainakin ensi vuoteen. Muunnetun koneen vuosikapasiteetti olisi 750 000 tonnia kartonkia. Päätavoite on, että vuoteen 2050 mennessä kaikki ennallistamista tarvitsevat alueet ovat ennallistamistoimien piirissä. Kun sota vaikeuttaa tuotantoa ja sulkee Mustanmeren vientisatamat, se tekee myös vientimarkkinoilla tilaa, jonka jotkut muut täyttävät. ”En osaa sanoa minne mennään, mutta ennen Venäjän hyökkäystä ensimmäinen vuosipuolisko näytti menevän positiivisissa merkeissä”, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori tiivistää. Isot kriisit nostavat energian ja perusraaka-aineiden kysyntää ja hintaa, kun varastoja täytetään pahimman varalta. Venäjä on jo omalla päätöksellään lopettanut havutukin sekä tuoreen ja järeän sahatavaran viennin. Metsä Fibrellä on iso saha Syvärillä, Stora Ensolla kaksi pienempää sahaa ja kolme aaltopahvitehdasta, UPM:llä vaneritehdas sekä tarrapaperin jakeluyksiköitä. Valko-Venäjä ja Ukraina eivät ole tuottajina suuria, mutta viejämaina ovat muutamassa vuodessa ja kaikessa hiljaisuudessa nousseet kymmenen suurimman joukkoon, sijoille seitsemän ja kymmenen. Elvytys, inflaatio, korot ja epävarmuus Sahatavaramarkkinat olisivat vaikeasti ennustettavassa vaiheessa ilman Venäjän hyökkäystä Ukrainaankin ennakoimattoman elvytysrahan, päätään nostaneen inflaation ja horroksesta heräilevien korkojen maailmassa. Venäjä on suurin havusahatavaran viejä ja kolmanneksi suurin tuottaja, tosin suurin osa viennistä suuntautuu Kiinaan. Painotalojen paperivarastot ovat käymässä vähiin. Toiselle vuosipuoliskolle mentäessä inflaatio hillitsee ostovoimaa ja konflikti lisää yleistä epävarmuutta. Viennin arvo on neljä viidesosaa tuonnista, ja suurimmaksi osaksi kartonkia. MTK: EU KAAVAILEE ENNALLISTAMISESTA SITOVAA EU-komissio valmistelee asetusta, joka sisältäisi sitovat tavoitteet ennallistamiselle, MTK kertoo. Suomalaissahoille muutenkin supistunut Kiinan-markkina saattaa sulkeutua kokonaan laskevien hintojen ja kohoavien rahtikustannusten vuoksi. PAINOALA VETOAA LAKON LOPETTAMISEKSI Euroopan painoalan liitto Intergraf on vedonnut metsäyhtiö UPM:ään, jotta paperiteollisuutta koskeva lakko saataisiin päätökseen. Kriisit tuoneet hintapiikkejä Missään tapauksessa sahatavara ei ole niin suuri asia, että pakotteita laadittaisiin sahatavara mielessä. Pelkäämme, että tämä kolahtaisi erityisesti Suomen maaja metsätalouteen”, toteaa MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. Korean-suhdanne ja öljykriisi ovat syöpyneet metsäalan muistiin kantohintojen hintapiikkeinä. Toissa vuonna metsäteollisuuden puunkäyttö kotimaassa oli 67 miljoonaa kuutiometriä, ja venäläisen puun osuus 12 prosenttia. Tuotanto voisi alkaa vuonna 2025. Tämä siirtää 3,5 prosenttia metsäpinta-alasta jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn piiriin. MIKKO HÄYRYNEN ”TILANNE ON erittäin epäselvä”, kommentoi Metsäteollisuus ry:n Venäjän-asiantuntija Timo Tolonen sitä, millaisia vaikutuksia Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on Suomen metsäteollisuuteen. Sahatavarakauppaa on tehty varsin pitkälle, puukauppa on ollut tasapainossa ja pystyvarannot riittävät. Venäjällä on suomalaisomisteista metsäteollisuutta. Sodan vaikutukset vielä auki Metsäteollisuus oli jo varautunut vienti rajoituksiin. Tilaa vapautuu vielä enemmän, jos pakotteet lopettavat Venäjän sahatavaraviennin länteen. Jos hanke näyttää kannattavalta, päätös investoinnista voitaisiin tehdä kuluvan vuoden loppuun mennessä. Intergrafin mukaan helmikuun puolivälistä alkaen noin 40 prosenttia painotalojen tarvitsemasta paperista jää lakon takia saamatta. Investointi lisäisi kuitupuun käyttöä Oulussa noin miljoona kuutiota. Uudet vaatimukset otetaan käyttöön ensi syksynä kansainvälisen arvioinnin valmistuttua. Elvytysraha pitää kulutusta yllä, mutta kiihtyvä inflaatio johtaa korkojen nousuun, ellei kriisi sitten käännä suuntaa. Lisäksi muun muassa säästöpuiden määrä ja järeys kasvavat. ”Suojeluvaatimusten lisäksi EU on edellyttämässä merkittävien pinta-alojen ennallistamista. Korean-suhdanteen toisintoa tuskin tulee, mutta sodan vuoksi sahatavaran hinta pysynee korkeana pitempään. AJASSA 4.3.2022 4 Metsälehti.fi LYHYET OULUSSA SELVITETÄÄN PAPERIKONEEN MUUNTAMISTA Stora Enso tekee kannattavuusselvityksen Oulun tehtaan käytöstä poistetun paperikoneen muuntamisesta kuluttajakartonkilinjaksi. M AT TI BJ Ö RK M A N 9170_.indd 4 9170_.indd 4 25.2.2022 14.16 25.2.2022 14.16
Hirvien hampaanjälkiä näkyy myös vastaistutetuissa taimissa. Tukihakemuksia on tullut toistaiseksi 1 600 kappaletta noin 6 800 hehtaarille. Kirjaudu palveluun verkkosivuillamme. Luonnonvarakeskuksen vuonna 2019 julkaiseman arvion mukaan hirvistä aiheutuu vuosittain metsätaloudelle kustannuksia noin 50 miljoonan euron edestä. Tutkimustiedolle huutava tarve Kuoppalan mukaan hirvieläinten aiheuttamista syöntituhoista tarvitaan ehdottomasti lisää tutkimustietoa. Tällä hetkellä käsittelyssä on 900 hakemusta. Tutkimustietoa kaivataan myös susien vaikutuksista hirvien talvisiin liikkeisiin ja viihtymiseen syöntipuuhissa mäntytaimikoissa. Esimerkiksi Ete läPohjanmaan Suupohjassa on susihavaintoja ja vahinkokorvausmäärät romahtaneet. Valtio korvaa metsänomistajille hirvieläinten pyyntilupamaksuista hirvien ja valkohäntäpeurojen aiheuttamia vahinkoja, ei metsäkauriiden. Aika suunnitella metsänhoitoa! Metsään.fi-palvelusta löydät tiedot metsäsi puustosta, luontokohteista ja hoitoehdotuksista. Tai pikemminkin hirvieläinten, sillä etenkin Lounais-Suomen tiheiden hirvieläinkantojen alueella on lisääntynyt epäselvyys siitä, onko taimia järsinyt hirvi, valkohäntäpeura vai metsäkauris. Syöntituhoja myös nuorissa taimissa Vastaistutetuissa taimikoissa on epäselvää, mikä hirvi eläimistä on käynyt järsimässä puuntaimia. Hirvivahinkokorvauksia kyseisen vuoden tuhoista maksettiin 1,4 miljoonaa euroa. Siksi olemmekin panostaneet kuormaintemme voimakkuuteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen. Hirvivahinkokorvausten laskuun voi vaikuttaa metsänomistajien hakuinto ja pelko 170 euron korvauskynnyksen ylittymisestä. ”Viime vuosina on tullut uusi piirre, että vahinkojen kohteena ovat myös hiljattain viljellyt taimikot”, Metsäkeskuksen kehittämisasiantuntija Heikki Kuoppala kertoo. Määrä on metsäkeskuksen mukaan melko huomattava. Tukea on myönnetty 500 hankkeelle, 1 900 hehtaarin alalle. Tähän mennessä käsitellyistä hakemuksista noin 300 on hylätty. Suuri osa metsitys hakemuksista hylätty UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva www.kesla.com MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT: www.agcosuomi.fi Keslalla yrittäjä on kuningas. Metsänhoitoon saa myös kemera-tukea, jota voit hakea Metsään.fi-palvelussa. AJASSA 4.3.2022 Metsälehti.fi 5 VALTTERI SKYTTÄ HIRVIVAHINGOISTA maksettavien korvausten määrä on laskenut selvästi vuodesta 2018 lähtien, mutta samalla havainnot syöntituhojen monipuolisuudesta ovat vahvistuneet. Hirvivahinkokorvausten vuosittainen määrä poikkeaa suuresti sarvipäiden metsätaloudelle arvioidusta kokonaishaitasta. metsakeskus.fi 9170_.indd 5 9170_.indd 5 25.2.2022 14.17 25.2.2022 14.17. Yleisin syy hakemuksen hylkäämiseen on ollut se, että metsitettäväksi aiottu alue on jo metsittynyt luontaisesti. Myönnetty tukisumma on 3,7 miljoonaa euroa. Käytä julkisin varoin tuotettua tietoa ja hoida moniarvoista omaisuuttasi. Metsäkeskuksesta arvioidaan että niistä saadaan päätökset ensi kesään mennessä. JUSSI COLLIN JOUTOALUEIDEN metsitystukea on haettu vilkkaasti, Suomen metsäkeskuksesta kerrotaan. Hirvien määrä voi myös olla laskusuunnassa, tuorein kanta-arvio julkistetaan nyt maaliskuussa. Tutustu nyt uuteen KESLA 326T -kuormaimeen ja vaikutu! Metsään.fi Suunnittele, asioi, löydä työlle tekijä
”Meillä on kymmenen metsäesimiestä, jotka vastaavat korjuupalvelun tarjousten tekemisestä. Metsäyhtiöissä yhdistysten korjuupalvelu on usein koettu kiusalliseksi kilpailijaksi ja sen toimintaa on kritisoitu läpinäkymättömyydestä. Osaamisen tehokasta hyödyntämistä yhdistyksen sisällä kehitetään kuitenkin koko ajan”, Seppänen sanoo. ”Onhan tämä ollut todella silmiä avaavaa. ”Olen aina tykännyt tehdä yhteistyötä yrittäjien kanssa.” Seppänen kuvailee yhdistyksen puunkorjuutoimintaa metsäyhtiöön verrattuna perinteisemmäksi ja myös pienimuotoisemmaksi. Viimeisimpänä yhdistykseen liittyivät vuoden alussa Kangasniemi ja Pieksämäki. Yhdistyksen koko on kasvanut fuusioiden myötä. ”Minä näen tämän myös positiivisena asiana. Samalla organisaatiorakennetta ja vastuiden jakoa on jouduttu pohtimaan uudella tavalla. Olen aina tykännyt tehdä yhteistyötä yrittäjien kanssa, joten tämä tehtävä kuulosti jo työpaikkailmoituksessa omalta”, aiemmin Metsä Groupissa operaatioesimiehenä toiminut Mervi Seppänen kuvailee. Yhdistyksen korjuupalvelun kohteet valikoituvat pääasiassa metsänhoidollisista lähtökohdista, eivätkä ne siten aina olisi yhtiöiden puunhankinnan kannalta kaikkein kiinnostavimpia.” SILMIÄ AVAAVA SIIRTO Mervi Seppänen sai työuralleen kaipaamaansa haastetta hypätessään Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen operaatiopäälliköksi. Esimerkiksi suuria alueyrittäjiä ei ole, vaan meille urakoi paljon muutaman koneyksikön yrityksiä, joiden vahvuus on paikallisuus.” Korjuupalvelussa liikkuu raha Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksessä työskentelee 85 toimihenkilöä. AJASSA / HAASTATTELU 4.3.2022 6 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT ”OPERAATIOPÄÄLLIKÖN toimenkuvaan kuuluu muun muassa metsänhoitopalveluiden, puunkorjuun sekä kuljetusten kehittämistä ja niiden resursointia. Jos kyseessä on valtakirjakaupan kilpailutus, tar jous tehdään aina Kuutio-palvelun kautta kiinteillä kantohinnoilla, mikä lisää kilpailutuksen läpinäkyvyyttä.” Puunkorjuulla on tänä päivä9171_.indd 6 9171_.indd 6 25.2.2022 10.52 25.2.2022 10.52. ”Meillä oikeastaan kaikki metsäasiantuntijat tekevät kaikkea. Koska ollaan Mikkelissä, työhön voinee tarttua jääkiekkovalmentaja Risto Dufvan teesein: norsukin syödään pala kerrallaan. Millainen käsitys Seppäselle on asiasta muotoutunut uuden työn myötä. Monissa metsänhoitoyhdistyksissä korjuupalvelu on eriytetty omaksi kokonaisuudekseen, mutta Etelä-Savossa näin ei ole. Puunkorjuukausi on kiivaimmillaan, joten Seppäsen työpöydällä ovat alkuun olleet etenkin korjuupalvelun asiat. Kun operaatiopäällikkö toimii lisäksi operaatiotiimin toimihenkilöiden esihenkilönä ja yhdistyksen johtoryhmän jäsenenä, kuulostaa lista työtehtävistä hengästyttävältä
moninainen luonto kiehtoo, mm. Rajana oli, että tila on elinkelpoinen, ja sellaiseksi määritettiin 500 kuution vuosikasvu. Hän uskoo, että metsänhoitoyhdistyksellä on hyvät mahdollisuudet pärjätä kilpailussa laadukkaista yrittäjistä. Kenellekään seuraavasta sukupolvesta ei ole epäselvää, mikä on kehitysluokka tai miksi taimikkoon levitetään Tricoa. 36-vuotias . AJASSA 4.3.2022 Metsälehti.fi 7 TIINA LIETZÉN KIRJOITTAJA ON SUOMUSJÄRVELÄINEN METSÄTALOUSYRITTÄJÄ. On tärkeää aidosti kuunnella ja ymmärtää heidän näkemyksiään.” Seppänen on kiinnittänyt huomiota siihen, että yhdistyksen metsäasiantuntijat ja metsänomistajat tuntevat hyvin oman alueensa yrittäjät ja jopa konekuskit. Sisarusten lapset, kuinka rakkaita ja läheisiä he ikinä ovatkaan, kuuluvat verottajan mukaan veroluokkaan kaksi. harrastaa hiihtoa ja juoksua, lisäksi vapaa-aikaa vietetään lapsen joukkuelajiharrastuksia seuraten . Meidän pitää pyrkiä luomaan olosuhteet, joissa yrittäjän on mahdollisuus tehdä työnsä kannattavasti.” Toki taloudelliset raamit ovat tiukat ja yrittäjätkin yleensä tiedostavat sen. Sen verran vähemmän peltoa omistavan lapsi maksaa miljoonan omaisuudesta perintöveroa. työskennellyt aiemmin 9 vuotta Metsä Groupissa eri tehtävissä ja projekteissa . Metsäni pinta-alaa en ole salaillut, joutomaineen 200 hehtaaria. VIIMEISEN PUOLEN VUODEN aikana kuolema on sivaltanut perhettämme oikealta ja vasemmalta. Mervi Seppänen korostaa yrittäjien näkemysten kuuntelemisen tärkeyttä. Ykkösveroluokassa veroa menee häneltä 57 500 euroa, kun tätinsä metsätilan perivä pulittaa 317 000 euroa, noin viisi ja puoli kertaa enemmän. Jälkeeni jääneet saisivat oudoksua verottajan selvästi muusta yhteiskunnan kehityksestä jälkeen jäänyttä perhetulkintaa. ”Ennen fuusioita korjuupalvelun rooli on eri paikkakunnilla ollut hyvin erilainen, mutta toimintaa on tavoitteena jatkossa yhtenäistää.” Puun hyvä kysyntä on eduksi korjuupalvelun toiminnalle. Seppänen vaihtoi kuulumisia hakkuukoneenkuljettaja Tony Peltomaan kanssa korjuupalvelun leimikolla Mikkelissä. Viime aikoina etenkin energiapuun rooli on Seppäsen mukaan jälleen vahvistunut. LAPSETTOMUUDELLANI ON SIIS yhteiskunnan silmissä hintansa. Jos summa halutaan kuitata puunmyyntituloilla, leimikkoa täytyy tehdä 480 000 euron edestä – kas maksuun pantua perintöveroa kun ei voi edes vähentää metsätalouden kuluna. En tätä ihmettele seurattuani muutamassa Facebook-ryhmässä käytyjä metsäkeskusteluja. Eräänkin kerran pottiputki on ollut korkeampi kuin sen käyttäjä. kotoisin Kangasniemeltä, palannut Keski-Suomen vuosien jälkeen Etelä-Savoon . Metsitin 30 vuotta sitten tilani kaikki pellot, ja silloin puhdas metsätila sai kaikki maatalouden sukupolvenvaihdosedut. ”Tämä on vahvuus, josta halutaan myös pitää kiinni. Ihan kohdalle ei vielä ole osunut – mutta entä jos osuisi. Rajapyykkien paikat on käyty etsimässä ja merkkaamassa. MERVI SEPPÄNEN . Vuodenvaihteen lähestyessä kuviin ilmestyi uusittua metsätalouden kalustoa ja vinkkejä kilometreillä kikkailusta, joilla metsätalouden tulo hinataan lähelle nollaa. RAKKAAT, MUTTA NIIN ERIARVOISET LAPSET AJASSA KOLUMNI 9171_.indd 7 9171_.indd 7 25.2.2022 10.52 25.2.2022 10.52. Asia ei ole aiemmin minua harmittanut, mutta nyt perälaudan vääjäämättä lähestyessä verottajan laskuri näyttää sen karskilla tavalla. patikointina tuntureilla ja retkinä majakkasaarille nä suuri merkitys metsänhoitoyhdistysten taloudelle. Perintövero on noin kaksinkertainen verrattuna omiin lapsiin. Sille löytyy hinta, ja se on 260 000 euroa. Päätoimista metsäyrittäjyyttä ei kai sitten enää pidetä mahdollisena. ”Aina ei voi olla kaikille mieliksi, mutta uskon, että avoimuus ja rehellisyys ovat parhaat keinot päästä eteenpäin”, Seppänen sanoo. metsätalousinsinööri . Yrittäjää kannattaa kuunnella Yksi Seppäsen keskeisistä tehtävistä on yrittäjäresursseista vastaaminen. Uskallan väittää, että sitkeästi vuodesta toiseen mukanani kulkenut siskojeni jälkikasvu on viettänyt Suomusjärven metsissä monin verroin enemmän aikaa kuin keskiverron metsänomistajaperheen lapset heidän kotimetsissään. Verottajan laskurilla perintöveroa tulee metsän osuudelta jälkeeni maksuun 317 000 euroa. Eli tehnyt itse lapsen ja jättänyt kolme hehtaaria metsittämättä. ”Yrittäjillä on usein paras tieto siitä, miten työt tehdään tehokkaasti ja laadukkaasti. Reilua. KUKA. Viime vuonna Etelä-Savon metsänhoitoyhdistys korjasi ja välitti asiakkailleen ainespuuta noin 300 ja energiapuuta 150 tuhatta kuutiota. ”Korjuupalvelussa liikkuu isoja puumääriä, joten yrittäjiä ja toimihenkilöitä työllistävä vaikutus on kokonaisuutena suuri”, Seppänen muotoilee. ENTÄ JOS OLISIN AIKANAAN valinnut toisin. Kun riittävän moni hehkuttaa metsänomistuksen olevan heille ennen kaikkea harrastus, aletaan sitä myös sellaisena pitää. Siinäpä tulee aikanaan hiilinielu saamaan kyytiä! TÄSSÄ KOHTAA KUULEN korvissani vakiovastauksen: kannattaa ostaa muutama hehtaari peltoa, niin saa maatilan statuksen ja sillä on keveämpi verokohtelu. Läheisyydestä huolimatta verottaja tulkitsee nämä elämäni merkityksellisimmät ihmiset samaan luokkaan kuin kenen tahansa Hentun Liisan
AJASSA 4.3.2022 8 Metsälehti.fi NYKYKONEET OVAT LIIAN ISOJA ENSIHARVENNUKSILLE 9172_.indd 8 9172_.indd 8 25.2.2022 9.53 25.2.2022 9.53
Alkuaan kuusikossa oli 1 600 puuta hehtaarilla. ›› 9172_.indd 9 9172_.indd 9 25.2.2022 9.53 25.2.2022 9.53. Jos urien väliset kaistat olisi harvennettu tavoitteen mukaisesti (tuhanteen runkoon/hehtaari), kasvatettava puusto olisi huvennut metsälain minimirajalle, kun ajourien vaikutus otetaan huomioon. ”Pieni hakkuukone voi pärjätä ensiharvennuksilla, mutta lähikuljetuksen taksat ovat niin kireät, Korjuusta pitäisi maksaa nykyistä enemmän, jotta pienten hakkuuja ajokoneiden käyttö kannattaisi. Yleisin moitteen aihe on puuston liiallinen harventaminen – todennäköisesti korjuun kannattavuuden parantamiseksi. Ei ollut painumia urilla eikä kolhuja reunapuissa. Esimerkiksi viime vuonna korjuu todettiin hyvän metsänhoidon suositusten mukaiseksi vain joka viidennellä tarkastetuista kohteista. Harvennuksen jälkeen puusto näytti edelleen taajalta. Tukkisato leikkautuu Suomen metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes kuvaa tilannetta inhorealistisesti. Tämän jälkeen urien väleiltä voitiin ottaa enää 200 puuta hehtaarilta, siis vain yksi puu säteeltään neljän metrin ympyrältä – eli ei oikeastaan mitään. AJASSA 4.3.2022 Metsälehti.fi 9 MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, MIKKO RIIKILÄ, KUVAT I stutuskuusikko ensiharvennettiin Etelä-Savossa viime kesänä. Lähes viisi metriä leveät ajourat puhkoivat harvennettua metsää 20 metrin välein. ”Meillä ei juuri ole käytössä ensi harvennuksille sopivaa kone kalustoa.” Ajourien keskimääräinen leveys harvennushakkuilla on lähes viisi metriä. ”Esiselvityksen perusteella katsotaan, onko jatkotoimenpiteisiin tarvetta”, kertoo neuvotteleva virkamies Satu Rantala maaja metsätalousministeriöstä. Tilanteesta huolestunut maaja metsätalousministeriö teettää parhaillaan korjuun laatua tarkentavaa esiselvitystä Metsäkeskuksella. ”Kolme, neljä euroa lisähintaa” Loimaalaisen yrittäjän Mika Jouhkin mukaan ensiharvennusten laatuongelma johtuu liian kireistä korjuutaksoista. Luonnonvarakeskuksen tutkijan Pentti Niemistön mukaan valikoivan harvennuksen puutteellisuus alentaa metsikön tuottamaa tukkisatoa. Ministeriö huolissaan korjuun laadusta Metsäkeskus valvoo harvennuskorjuun laatua, eivätkä tulokset ole hurrattavia. Ongelmana on, etteivät puut jakaudu tasaisesti. Kääntäen tämä tarkoittaa, että neljässä tapauksesta viidestä metsänomistaja ei saanut sitä, mitä puukauppaa tehdessään arvattavasti odotti. Hänen mukaansa moni ensiharvennus muistuttaa käytäväharvennuksen ja pienaukkohakkuun yhdistelmää, ei tasaisesti harvennettua nuorta kasvatusmetsää. ”Leveätkään ajourat eivät aiheuta sanottavaa kasvutappiota, mutta tukkisato vähenee.” Liian voimakas harventaminen alentaa männiköiden kasvua. Turvemailla ajourat joudutaan tekemään jopa kuuden metrin levyisiksi, koska metsäkoneet on tällöin varustettava leveillä teloilla. Niistä poistettiin 600 puuta, joten hehtaarille jäi metsänhoitosuositusten mukaiset tuhat runkoa. Istutuskuusikot pystyvät hyödyntämään lisääntyvän kasvutilan. Rantalan mukaan tarkoitus on erityisesti selvittää, vaarantaako oletetusti rujo harvennusjälki kasvatusmetsien kykyä sitoa hiiltä. Silti metsänomistaja oli pettynyt. Tuloksista ei vielä puhuta, mutta rivien välistä kuuluu, ettei uusikaan selvitys taida tilannekuvaa kaunistaa. Risteyksissä ja mutkissa urat levenivät entisestään. Näki, että ammattilaiset olivat asialla. ”Pienillä koneilla tehty harvennuskorjuu maksaa muutaman euron tavallista enemmän”, yrittäjä Mika Jouhki sanoo. Ajourille jäi arviolta neljännes metsäalasta, joten niiltä kaadettiin 400 puuta hehtaaria kohti
KYMEN LAAKSOSSA KAPEIMMAT URAT, LEVEIMMÄT VÄLIT . Yhdelläkään isoista metsäyhtiöistä ei ole tarjota ainakaan kattavasti tavallista kapoisempaa kor”Pienten koneiden tuottavuus ei riitä kattamaan kaikkia kuluja.” 9172_.indd 10 9172_.indd 10 25.2.2022 9.53 25.2.2022 9.53. Helpoissa maastoissa metsävarusteisen maataloustraktorin vetämä metsäperävaunu luontuu Sampo-luokan hakkuukoneen perään. Tähän sarjaan tarjolla olisivat Ranualla valmistettava Jarcracin Magna Pro sekä ruotsalainen Malwa 560 C. Kaikki koneet ovat leveydeltään vähän yli kaksimetrisiä, joten ne mahtuvat kulkemaan reilun kolmen metrin ajourilla. Niiden leveys on hieman yli kaksi metriä. Nykytaksoin se ei sitä ole. Tosin Jouhkin kiireisyys kertoo, että osa metsänomistajista saattaisi olla valmis tinkimään ensiharvennuspuun hinnasta saadakseen haluamansa harvennusjäljen. Kapeita ja kantavuudeltaan edes kohtalaista ajokoneita on harvassa. Keskimääräinen ajourien leveys, koko maa: 4,8 metriä . Keskimääräinen ajouraväli, koko maa; 20,4 metriä . Kääntäen sama tarkoittaa, että metsänomistajan pitää tyytyä tämän verran alempaan kantohintaan. Suurin uraväli: Kymenlaakso, 22,6 metriä Lähde: Korjuujäljen laadun tarkastukset 2021, Suomen metsäkeskus Puun ajotaksat ovat niin matalat, että lähikuljetus kannattaa vain isoilla ajokoneilla. Lisäksi puusto jakautuu tasaisemmin eikä kapeammista ajourista muodostu tuulitunneleita, joten myrskytuhotkin varmasti pienenevät. Täytän parhaillaan ensi talven työkalenteria”, hän sanoo. Isot yhtiöt eivät tarjoa pieniä koneita Metsälehden äskettäin tekemän kyselyn mukaan kaksi kolmesta koneyrittäjästä haluaisi hankkia nykyistä pienempiä koneita, jos niiden käyttö olisi taloudellisesti mahdollista. AJASSA 10 Metsälehti.fi MISTÄ KONEET ENSIHARVENNUS KORJUUSEEN ENSIHARVENNUKSILLE sopiva, ammattilaisarjan hakkuukoneita ovat muun muassa Sampo Rosenlew HR46 ja Rottne 8H. ”Työtä on niin paljon kuin ehtii tehdä. Tarjolla on myös pieniä yhdistelmäkoneita, jotka voidaan muuntaa hakkuukoneesta ajokoneeksi. Hänen mukaansa lisäpanostuksen ensiharvennuskorjuuseen saa takaisin jo seuraavassa harvennuksessa, kun puuta on enemmän korjattavaksi. ”Jätän harvennuksessa puita hieman tavallista enemmän. Pienkoneilla puuta korjaavia yrittäjiä on harvassa. Seuraavan harvennuksen aikana kapeita uria ei enää havaitse.” Korjuu Jouhkin kalustolla maksaa 3-4 euroa tavallista enemmän. Puut hän lähikuljettaa maataloustraktorin ja vetävän Kronos 121 -metsäperävaunun yhdistelmällä. Ajokoneet määrittävät urien leveyden.” Jouhki itse tarjoaa toisenlaista vaihtoehtoa. Kapea hakkuukone puikkelehtii tarvittaessa myös ajourien välisillä haamu-urilla. Pienin ajourien leveys: Kymenlaakso ja Varsinais-Suomi, 4,5 metriä . Hankalissa paikoissa ajourien väli voidaan venyttää jopa 40 metriin. että yrittäjien on pakko käyttää isoja ajokoneita, jotta homma pitää edes jotenkin päällään. Suurin ajourien leveys: Päijät-Häme, 5,1 metriä . Pienin uraväli: Uusimaa, 19,4 metriä . Hakkuukoneena hänellä on Rottne 8H. Helppo siirrettävyys on valttia pienillä leimikoilla, mutta pieni kuormatila syö kannattavuutta. Hän korjaa ensiharvennusja harvennusleimikoita pääosin suoraan metsänomistajin lukuun kevyellä korjuukalustolla. Lupaavimpia lienevät ruotsalaiset Ecolog 750 F ja Vimekin NG
Ponsse-metsäkoneet suunnitellaan ja valmistetaan aina siten, että ne täyttävät erilaisten käyttöolosuhteiden asettamat vaatimukset”, Nummela toteaa. Ponsse ei pienennä Ponsse sen paremmin kuin muutkaan isot metsäkonevalmistajat eivät tee Sampon tai Rottnen kaltaisia kapeita hakkuutai ajokoneita. Silti valtaosa harvennuksista tehtäneen jatkossakin nykyisenkokoisella kalustolla ja nykyisellä mallilla. Liian leveät ajourat Runsaasti maastovaurioita Liikaa ajouria Runsaasti puustovaurioita Puusto jäänyt liian tiheäksi Viidennes reputtaa Korjuun laatu vuoden 2021 harvennuksilla, Suomen metsäkeskus Tarkastettu yhteensä 848 ha Korjuun laatua alentaneet syyt 2021, SMK yhteensä 690 ha (sisältää kohteet, joissa hyvän metsänhoidon suosituksiin ei ylletä) Hyvän metsänhoidon suositusten mukainen Metsälain vähimmäisvaatimukset täyttävä Metsälain vaatimuksia huonompi Osuus tarkastetuista kohteista , % Osuus , % Liiaksi harvennettu 73 13 5 4 3 2 19 62 19 9172_.indd 11 9172_.indd 11 25.2.2022 9.54 25.2.2022 9.54. ”Ajouran varteen puuta voidaan jättää aavistuksen tiheämpään, jolloin ajouran tarjoamat ravinteet, kasvutila ja lisääntynyt valo ovat puiden käytettävissä.” Kannattavuuskin perustelee nykyisiä, tuottavuudeltaan tehokkaita koneita. ”Harvennuksilla hakkuukoneessa on oltava ulottuva kuormain, jonka alustaksi tarvitaan vankka kone. Nummelan mukaan nelimetrinen ajoura ei aiheuta ongelmia ensiharvennuksissa. Toimitusjohtaja Juho Nummela kertoo miksi. AJASSA 4.3.2022 Metsälehti.fi 11 KOMMENTTI ENERGIAPUUN hyvän kysynnän luulisi kohottavan myös kuitupuun tienvarsihintoja. VI M EK A B HARVENNUSMETSIIN TARKOITETTUJA AJOKONEITA omapaino, t kantavuus, t leveys, m Ponsse Wisent 17,30 12 2,69–2,84 Sampo Rosenlev FR 28 13 10 2,72 Eco Log 750f 11 8,50 2,40 Vimek Next Generation 7 7 1,95–2,25 HARVENNUSMETSIIN TARKOITETTUJA HAKKUUKONEITA omapaino, t ulottuvuus, m leveys Ponsse Beaver 17,70 8,60–11 2,75–3,08 Sampo Rosenlew HR46x 9 7,10 2,30 Rottne H8 10 7 2,05–2,42 Malwa 560H 5,70 6,20 1,95 Huom. Koneiden ilmoitettu leveys riippuu renkaiden leveydestä. Isossa yhdistyksessä riitti työmaita, mutta korjuu oli sen verran kallista, ettei kantohintaa juuri jäänyt, ja pienkoneet ovat jääneet pois käytöstä”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan johtaja Jussi Parviainen. Ei oota myydään myös runsaasti puuta korjaavalla Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaalla. Esimerkiksi palkkakulut ja kaluston siirtokulut eivät riipu koneiden koosta. Rottnehakkuukone on vain vähän yli kaksi metriä leveä. Ainakin männyllä olisi luvassa laatuongelmia. ”Edellisessä työpaikassani Metsänhoitoyhdistys Lakeudella oli takavuosina parikin ensiharvennuksia tekevää pienkoneketjua. Sopimusyrittäjien konekalusto on yleiskäyttöistä, koska nykyisin myös yhdistys korjaa samanlaisia leimikoita kuin metsäfirmatkin. Helppoja konsteja tilanteen parantamiseen ei ole. Ruotsalaisen Vimekin NG-ajokone on reilut kaksi metriä leveä ja kantaa seitsemän tonnin kuorman. Kannattaisiko taimikot harventaa nykyistä voimakkaammin, jotta isoilla koneilla ei tarvitsisi mennä juuri kuitupuun mitat täyttäneisiin metsiin. Hyvä alku olisi se, että taimikot hoidettaisiin ajoissa edes nykyisten kasvatusohjeiden mukaisiin runkolukuihin. Kuusella se voisi onnistua. juukalustoa metsänomistajille, jotka olisivat valmiit tyytymään alennettuun ensiharvennuspuun kantohintaan saadakseen mieleisensä korjuujäljen. MIKKO RIIKILÄ Pitäisikö metsänhoitoa säätää metsäkoneille sopivaksi. Sen voisi ajatella vahvistavan pienillä koneilla operoivien yrittäjien toimintamahdollisuuksia. ”Pienten koneiden tuottavuus ei riitä kattamaan kaikkia kuluja
”Omassa metsässä antaisin harventaa nytkin, mutta jotkut asiakkaat pelkäävät pitkiä kantoja.” Järeässä päätehakkuuleimikossa tilanne muuttuu, sillä viisimetrinen tyvitukki saattaa olla puolikuutioinen. Ne voivat jäädä pitkiksi paitsi itse lumen vuoksi myös siksi, että tyvellä voi olla risuja ja havuja jo kaadetuista puista, joita ei pysty hakkuupäällä painamaan maahan saakka. Ensiharvennuksella yhden kuitupuun tilavuus on maksimissaan 70 litraa, joten kuutiomäärä on vain kuutiosta puoleentoista, arvoltaan alle kahdenkympin. Hehtaarilta harvoin otetaan yli 500 runkoa ja Penttinen laskee, että jos jokaiseen kantoon jää korkeutta 20 senttiä, niin se on sata metriä puuta. Metsä-Karelia Oy ostaa puuta ja välittää tehtaille. Keijo Jormanainen oli männikön harvennuksessa Tuupovaaran Pirttijärvellä viime viikolla. Kuusikoissa toisenlaista lumihaittaa Koneyrittäjä Keijo Jormanainen Koneyrittäjälle lumitalvi tarkoittaa korjuun hidastumista ja suurempaa polttoaineen kulutusta. ”Joidenkin leimikoiden korjuu on siirretty seuraavaan talvikauteen, metsänomistajan pyynnöstä.” Syynä ovat pitkät kannot. Metsäalalla tiedetään, että on sitä paikoin enemmän. MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI MISKA KORPELAINEN, KUVA YLEENSÄKIN lumisessa Pohjois-Karjalassa on lunta nyt erityisen, mutta ei kuitenkaan ennenkokemattoman paljon. AJASSA / PUUKAUPPA 4.3.2022 12 Metsälehti.fi LUNTA, LUNTA JA PITKÄT KANNOT Paksun lumen vuoksi kantoihin voi jäädä korkeutta. Lähde: Ilmatieteen laitos loka 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 cm marras joulu tammi helmi maalis huhti touko 2020–2021 2021–2022 mediaani 1991–2020 Melkein metrissä käyty Lumen syvyys Juuan Niemelän havaintoasemalla 9173_.indd 12 9173_.indd 12 25.2.2022 15.12 25.2.2022 15.12. Viisimetrisiksi kuitupuiksi muutettuna se tekee 20 kappaletta. ”Niistä kannoista sitten keväällä isäntien kanssa jutellaan, että mitä tehdään.” Pitkien kantojen kustannuslaskelma Harvennuksilla haitta on enemmän esteettinen. Harvennuksilla haitta on vain esteettinen, mutta päätehakkuilla myös taloudellinen. ”Lumitilanne panee miettimään, että onko korjuu jossakin vaiheessa keskeytettävä”, yrittäjä Seppo Penttinen sanoo. Ilmatieteen laitoksen Juuan havaintoasemalla lumensyvyys on käynyt 95 sentissä, mikä on puolet pitkän ajan mediaania enemmän. 500 rungon hehtaaritiheydellä kantoihin voi jäädä kymmenen kuutiota, arvoltaan 600–700 euroa
Viime vuonna yksityismetsistä ostetusta kuusitukista maksettiin pystykaupoissa keskimäärin 66,1 euroa ja mäntytukista 62 euroa kuutiometriltä. Hinnat kääntyivät kesällä laskuun Lähes kaikkien puutavaralajien hinnat nousivat koko alkuvuoden ajan, kunnes kääntyivät kesällä laskuun. ”Kuusitukin pystykauppahinta nousi vuositasolla reaalisesti yhdeksän prosenttia ja mäntytukin 10 prosenttia”, Torvelainen sanoo. ”Ostetun tukkipuun määrä nousi lähes edellisen huippuvuoden 2018 lukemiin ja poikkeuksellisesti suuremmaksi kuin kuitupuulla. Yksityismetsien puukauppa kasvoi viime vuonna Tukkien hinnat nousivat 10 prosenttia. Eniten ostettiin kuusitukkia. Kuusikoissa lunta on maassa vähemmän ja oksilla enemmän, mutta toisaalta lumipölyäkin tulee enemmän. Mäntykuitupuuta oli vajaa neljäsosa ja mäntytukkia viidesosa”, kertoo yliaktuaari Jukka Torvelainen Lukesta. ”Joskus pölyää, joskus ei, riippuu onko lumi jäätynyt oksiin.” Joskus kone liikkuu lumessa yllättävänkin hyvin. ”Puuta on paljon tienvarsilla katkottuna, joten kevätseisokeista saattaa tulla pitkiä”, Jormanainen ennakoi. ”Vielä liikkumaan pääsee, mutta kantoihin alkaa jäädä korkeutta.” JUSSI COLLIN VIIME VUONNA puumarkkinoilla oli huippusuhdanne, kun sahatavaran ja sellun erinomainen kysyntä ja hintataso maailmanmarkkinoilla nostivat puun käyttöä ja hankintamääriä. ”Turvemaalla pitkien kantojen riskiä ei niin ole, koska maa antaa tiivistyvän lumen alla periksi.” Kuusikoiden juurilla lumi ei haittaa, mutta Sissonen arvioi, että pölyävä lumi leikkaa pahimmillaan kolmasosan työajasta. Pölylumi leikkaa työaikaa jopa kolmanneksen Kuljettaja Jukka Sissonen sanoo, että jonkin verran hitaammin puu kaatuu, kun pitää ensin kuoppaa kaivaa. Koko vuoden keskimääräinen hintataso oli pystykaupoissa edelliseen vuoteen verrattuna tukkipuulla kuitenkin reaalisesti 10 prosenttia ja kuitupuulla 2–3 prosenttia korkeampi. ”Vielä liikkumaan pääsee, mutta kantoihin alkaa jäädä korkeutta.” Korkeutta jää etenkin harvennuksilla, sillä ohuet rungot eivät kestä hakkuupäällä temppuilua. Tukkien ostot nousivat 42 prosenttia, kuitupuun 16 prosenttia. Esimerkiksi kesäkuun puukauppamäärä oli edelliseen viiteen vuoteen verrattuna yli kaksinkertainen. Se vie näkyvyyden ja niistää työaikaa. Lumessa ja lumessa on eroja ja vaikka lunta olisikin telan ylätasalle saakka, niin nyt Tuupovaaralla upottaa vain renkaan verran, vanteeseen asti. Suomessa yksityismetsistä puuta ostettiin teollisuudelle runsaat 47 miljoonaa kuutiota, mikä on neljännes enemmän kuin edellisvuonna, Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kerrotaan. Ajokoneen liikkumista paksu puuterilumi vaikeuttaa lähinnä aukkojen ylityksissä, jolloin kone on pohjastaan lumipatjan päällä eivätkä telat saa maakosketusta. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 9173_.indd 13 9173_.indd 13 25.2.2022 15.13 25.2.2022 15.13. Puukauppaa käytiin vilkkaasti keväällä ja kesällä. Kaivaminen tarkoittaa, että kouralla vetäistään lunta pois. Lumisuus on isompi kysymys männiköissä ja koivikoissa. AJASSA 4.3.2022 Metsäkoneurakointi Veljekset Jormanainen Ky:stä toteaa korjuutalven olleen hyvä, mutta nyt lunta alkaa olla liikaa. Maan kattavin markkinapaikka. Kelirikko alkaa maalis-huhtikuun vaihteessa ja kestää hyvästi toukokuulle. Hakkuulla telojen alle voi laittaa havuja. Puutavaralajeista kauppaa käytiin eniten kuusitukilla, jonka määrä oli runsas neljäsosa kaikesta puusta. Kuusikuitupuun keskihinta oli 20,7 euroa, mäntykuitupuun 18,4 euroa ja koivukuitupuun 17,7 euroa kuutiolta. Päätehakkuulla rungot kestävät sen, että hakkuupäätä rullataan ylös alas ja juntataan kouraa tyvelle
Hankintahinnat .. .. .. .. .. 23,06 . 28,59 s 29,10 . .. 40,61 s 18,23 . 61,08 s .. 21,42 . Hankintahinnat 58,70 s 60,37 . 14,10 s 14,57 s 13,93 s .. .. 62,83 s .. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 20,99 s 21,95 . .. Harvennushakkuu .. Ensiharvennus 42,59 s 44,10 s .. Hankintahinnat 62,08 s 63,15 s 47,94 . 17,18 s 18,70 s 17,65 s 27,68 . .. 19,25 s 27,60 . .. .. 17,81 s 17,91 s 17,21 s 24,70 s 26,30 s Uudistushakkuu 62,60 s 65,19 . Ensiharvennus .. .. 17,94 s 25,78 s 26,69 . .. 32,21 s 31,66 s 31,79 s .. .. Vertailussa erikoispuutavaralajit korostuivat ja ne vaikuttivat tarjousten järjestykseen. Ensiharvennus .. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi TUORE PUUKAUPPA OSTOT JA HINNAT Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2020 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2022 Nimelliskantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Lähde: Luke €/m 3 2002 2006 2010 2014 2018 2022 10 20 30 40 50 60 70 80 Ensimmäinen kesäleimikko 9173_.indd 14 9173_.indd 14 25.2.2022 15.13 25.2.2022 15.13. 33,17 s 32,89 s .. .. 23,37 s 23,76 s Ensiharvennus 40,55 s 41,57 s 33,83 . .. 4.3.2022 14 Metsälehti.fi AJASSA s nousussa . 16,89 s 17,46 . 17,63 s 19,48 . .. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . 19,28 . Harvennushakkuu 56,07 . .. .. 57,90 . .. 28,30 s Harvennushakkuu 52,89 s 53,23 s 39,16 s 17,09 s 17,17 s 16,60 s 23,29 s 23,95 s Ensiharvennus 31,90 s 35,62 s .. 17,69 s 19,38 . .. .. .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 19,21 s 20,63 . 31,46 s .. 20,91 . Hankintahinnat 64,12 s 65,53 s 46,05 . Keskelle leimikkoa vie kesäkelpoinen metsäautotie. .. .. .. .. 23,31 . 24,61 . 13,07 . .. .. Harvennushakkuu 57,10 . Uudistushakkuu 65,91 s 67,59 s 51,58 s 20,80 . 21,80 . .. .. 17,24 . .. .. 23,51 . .. .. .. 17,72 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat .. 33,36 . Hankintahinnat .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,39 s 66,43 s 42,02 . 17,19 . .. s nousussa . .. 29,80 . .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,19 s 66,43 s 49,49 s 18,76 s 20,11 . .. .. 30,74 s 29,91 . 32,31 s 38,64 s 37,89 s KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 4-7 keskiarvo s nousussa . .. .. 17,82 s 15,57 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 59,39 . .. .. Hankintahinnat 64,03 s 64,70 s 49,92 . 29,03 s Harvennushakkuu 53,99 . .. .. .. 45,41 . Tarjouksissa oli mukana 5–9 euroa kuitua arvokkaampia pikkutukkeja ja parruja sekä 1–2 euroa tukkia arvokkaampia sorvitukkeja. Harvennushakkuu .. 38,64 . .. .. 46,95 s .. 26,21 s 28,16 s Uudistushakkuu 61,40 . .. 15,11 s 14,31 . 19,67 s 19,66 s 19,12 s 27,88 . 12,97 . .. 17,48 . 17,24 . .. .. .. .. .. .. 24,36 . .. Ensiharvennus .. Uudistushakkuu .. METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. .. 55,65 . Hankintahinnat 63,56 . 16,45 . .. 17,31 s 25,64 s 27,26 s Uudistushakkuu 63,77 s 66,68 s 47,01 . .. .. .. 20,18 . .. Hankintahinnat 60,43 s .. 18,82 . .. 19,10 . s nousussa . 28,52 . 19,80 . .. Uudistushakkuu .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat .. 17,07 s 23,80 . .. .. 18,40 . LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . Ensiharvennus .. .. .. 31,94 . 25,28 . .. 37,51 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,41 s 67,05 s 42,12 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 61,74 s 65,46 s 44,96 . KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA Leimikko: Lähes kuusi hehtaaria kuusikon päätehakkuuta ja noin 14 hehtaaria harvennuksia, joista osa entisellä maatalousmaalla. .. 17,39 . .. .. 25,85 s 27,20 s Uudistushakkuu 65,78 s 68,15 s 43,64 . .. Hankintahinnat 60,49 s .. .. 47,78 . .. 16,75 . 32,87 . .. Harvennuspuun laatu vaihtelee. Ensiharvennus .. 47,46 s 32,40 s 32,54 s 32,51 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,48 s 63,87 . .. .. Uudistushakkuu 65,32 s 67,58 s 43,80 s 19,15 . 15,27 s 25,38 s 28,38 s Uudistushakkuu 57,75 s 57,60 s .. .. 33,18 s 33,64 s 33,19 s .. 23,12 . .. 16,05 s 17,16 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. .. 28,96 s Harvennushakkuu 48,55 . .. 13,50 s 14,13 s 13,22 s .. .. .. 64,62 . .. 19,12 . s nousussa . KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . .. .. .. 13,68 s 13,10 s 19,08 s 18,67 . 48,22 s 32,45 . s nousussa . 32,17 s 32,69 . PÄÄTEHAKKUU P uutavaralaji määrä m 3 kantohinta €/m 3 myyntitulo € Mäntytukki 78 63 4 914 Mäntykuitu 56 20 1 120 Kuusitukki 266 65 17 290 Kuusisorvi 524 67 35 108 Kuusikuitu 388 21 8 148 Lahokuusi 6 20 120 Koivutukki 17 42 714 Koivukuitu 32 19 608 Yhteensä 1 367 68 022 HARVENNUSHAKKUU Yhteensä 849 16 460 Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. .. 20,02 s 17,57 s 24,87 s 28,43 . 57,78 . 12,51 s 12,79 s .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,70 s 56,06 s .. 17,77 . 17,17 s 17,91 . .. 13,47 . Harvennushakkuu 55,71 s 55,96 s 37,75 . 19,29 . .. .. 28,63 s 30,46 s Harvennushakkuu 52,37 s 52,67 s .. .. .. .. .. .. Sijainti: Pohjois-Karjala Ostaja: Integraatti Hakkuukertymä: 2 216 kuutiometriä Muuta: Alueen ensimmäisiä kesäleimikkokauppoja, johon tuli useita tarjouksia. .. 23,66 s 24,47 s Ensiharvennus .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Sorvitukin katkonnan arvioitiin sopivan parhaiten kyseiseen leimikkoon. .. .
p o l k u o m a a n m e t s ä ä n Tunnelma metsässä sähköistyy. 9173_.indd 15 9173_.indd 15 25.2.2022 9.58 25.2.2022 9.58. Liitimme tilaukseeN uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €) : • verkkolehti • näköislehti • maksulliset verkon sisällöt • lehtiarkisto Rekisteröidy ja ota palvelu käyttöön osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy (Rekisteröintiin tarvitset asiakasnumerosi lehden osoitekentästä). Kestotilaajan eDUT paranevat
Jo yli sata vuotta sitten metsätyyppiteoriaa kehittänyt A.K. UPM:n Suomen tehtaiden lakko) ja kustannustasoon liittyvä ilmiö. Investoinnit perustuvat luonnollisesti pidemmän aikavälin markkinanäkymiin, eikä tärkein peruste ole muuttunut: Kiina ja kehittyvät markkinat tarvitsevat edelleen merkittävän määrän METSÄYHTIÖILLÄ MENEE VAHVASTI Biopolttoaineet, fossiilisten materiaalien korvaajat, kuitupohjaiset ratkaisut sekä uudet sellulaadut vastaavat jatkossa yhä suuremmasta osasta yhtiöiden liikevaihtoja, kirjoittaa yli 20 vuotta metsäteollisuusyritysten kehitystä seurannut Henri Parkkinen. Koko unionin alueelle sopivia määritelmiä on mahdotonta laatia. Kysynnän kasvusta merkittävä osa johtuu pyrkimyksistä pienentää pakkaamisen ja kuljettamisen ympäristörasitusta, ja kuitupakkaamisella on kiistattomia vahvuuksia verrattuna esimerkiksi muoviin ja lasiin. Metsäteollisuustuotteiden vahvistunut kysyntä, toimitusketjujen pullonkaulat ja poikkeusolot ovat aiheuttaneet ajoittain ennen kokematonta niukkuutta paperista ja kartongista. LUONNONSUOJELUJÄRJESTÖJEN tekemässä kyselyssä valtaosa suomalaista oli sitä mieltä, että kaikki luonnonmetsät tulisi suojella. SELLUMARKKINA on yhä voimakkaammin riippuvainen Aasian edesottamuksista. Kiitos palautteesta! Työturvallisuus on tärkeä asia. VAIKUTTAA SILTÄ, että ongelma ei ole määritelmien puute vaan se, että metsää on vaikea standardisoida. Eurooppalaisten kartonkivalmistajien tilauskirjat olivat vuodenvaihteessa täynnä, ja vaikka markkinat aikanaan tasaantuvatkin, ovat kartongin pidemmän aikavälin kasvunäkymät suotuisat. Viime numerosta yhteydenottoja tuli tavallista enemmän, kun kannen moottorisahamieheltä puuttui silmäsuojus. Päätoimittaja ilahtuu aina palautteesta, koska siitä huomaa, että lehteä luetaan. Luonnontilan lisäksi epäselviä käsitteitä on paljon muitakin. Ministerit eivät ymmärrä, mitä tarkoittavat ilmaisut kuten metsien tilan heikkeneminen tai ei-kestävä korjuu. ELIISA KALLIONIEMI PÄÄTOIMITTAJA eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi 9174_.indd 16 9174_.indd 16 25.2.2022 14.19 25.2.2022 14.19. MISTÄ PUHUTAAN. Meillä se tarkoittaa, että suojeluohjelmille pitää varata riittävästi rahaa. METSIEN LUONNONTILA on kuitenkin tavoitteena EU komission valmistelemassa ennallistamisasetuksessa. Suhdanteiden vahvistuminen ja kulutuksen ainakin väliaikainen kasvu lisäsivät kysyntää ja mahdollistivat hintojen korotukset erityisesti loppuvuonna kustannusinflaation kiihtyessä. Paperin osalta kyseessä on melko varmasti ohimenevä, toimintaolosuhteisiin (mm. Samalla pitää jatkaa hyvin edennyttä työtä luonnonmetsien piirteiden tuomiseksi talousmetsiin. On turha kiirehtiä asetuksen toimeenpanoa, jos sen pykäliä ei osta tulkita. Brysselin metsäsanaston tulkintaan kyllästyneet maatalousministerit vaativat viime viikolla selkeitä määritelmiä. Sellaisia meillä ei ole ollut aikoihin. Kysyjät tarkoittivat luonnontilaisia tai sen kaltaisia metsiä, mutta moni vastaaja varmaankin ajatteli kirveen koskemattomia saloja. Suomen kaltaisessa maassa metsäluonnon hyvinvointi riippuu paljolti siitä, mitä suojelualueiden ulkopuolella tehdään. Miten se käytännössä tehdään, on asetusluonnoksesta vaikea saada selville. Heidän kritiikkinsä kohdistui EU:n metsäkatoasetukseen. Pidemmällä aikavälillä kysynnän suunta kehittyneillä markkinoilla on laskeva digitalisaation vaikuttaessa tapoihin ja tottumuksiin. Siinä esitetään, että metsiä pitäisi kehittää takaisin kohti luonnontilaa. 4.3.2022 16 Metsälehti.fi SE PP O SA M U LI YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS METSÄPILA AJASSA / MIELIPIDE TI M O TO IV A N EN SUOMALAISET metsäteollisuusyhtiöt tekivät viime vuoden poikkeuksellisissa oloissa hyvää tulosta. Cajander joutui toteamaan, että kotimaasta ei enää löydy vanhoja metsiä, jotka olisivat saaneet kasvaa täysin ilman ihmisen vaikutusta. JK. Otamme sen huomioon entistä tarkemmin. Sen sijasta on paljon arvokkaampaa tehdä työtä luonnon hyväksi. Metsä Boardin, Stora Enson ja UPM-Kymmenen yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 16 prosenttia (noin kolme miljardia euroa) suurempi kuin vuonna 2020 ja yhteenlaskettu operatiivisen toiminnan liikevoitto kasvoi noin 86 prosenttia (noin 1,6 miljardia euroa)
Paikallinen metsänhoitoyhdistys voisi varmaan välittää energiapuut eteenpäin.” A.Jalkanen ”Ei risukasa ole liian vanha energiaksi. Kasa oli läjässä ilman suojaa kaksi talvea ja kesän.” Mehtämies ”Kyllä ne vielä kelpaa kevään mittaan jollekin. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. 9174_.indd 17 9174_.indd 17 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20. Biopolttoaineet, fossiilisia materiaaleja korvaavat raaka-aineet ja materiaalit, kuitupohjaiset ratkaisut terveydenhuoltoon ja ominaisuuksiltaan yhä monipuolisemmat sellulaadut ovat esimerkkejä tuotteista, jotka vastaavat jatkossa yhä suuremmasta osasta yhtiöiden liikevaihtoja sekä tuovat niille uusia asiakkaita. Ilmastokriisi ratkeaa lopullisesti, kun kielletään kaikkinainen maanviljely ja varmuudeksi vielä metsästys ja kalastus ynnä marjojen poiminta. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. MIKKO RIIKILÄ Ratkaisu ilmastokriisiin M A RK KU U LA N D ER tuontikuitua pehmopapereiden ja hygieniatuotteiden valmistamiseksi kasvavalle ja keskiluokkaistuvalle väestölle. LUKIJAKUVA TOIMITTAJALTA METSÄTALOUTTA on korvennettu ympäristöväen hiiligrillissä vähän joka kulmalta. Jos joku yksityinen urakoitsija suostuisi nuo hakettamaan ja veisi pois. Tästäkin vuodesta on muodostumassa nousujohteinen, tosin kulmakerroin loivenee vahvan viime vuoden jälkeen. Sitralla on selvästi ratkaisukeskeisempi ote ilmastokriisiin. Jos on kysynnän ja tarjonnan tasapainossa koettu poikkeuksellisuutta, pätee sama myös hintoihin: sanomalehtipaperin hinta nousi tammikuussa Saksassa noin 170 euroa ja aikakauslehtipaperin hinta noin 250 euroa tonnilta. En peitellyt kasoja.” Mammeli ”Taitaa olla niin, että jos on jo kahdet lumet sulamassa päälle, niin on jo menetetty kanta. 4.3.2022 Metsälehti.fi 17 AJANKOHTAINEN / UUTISET WWW.METSALEHTI,FI Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Jos neulasmassa oli oksista karissut ennen kasaan ajoa, tavara on käyttökelpoista useimmiten.” Metsäkupsa ”Minulla oli varmaan kolme vuotta energiakasa tien varressa. Korotusten seurauksena kyseisten paperilaatujen hinnat ovat 70–80 prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin. Artikkeli on kirjoitettu ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Avohakkuutkin loppuvat, mikä ilahduttanee myös Sitran ylijohtaja Jyrki Kataista – #kanakoirametsästys. Tosin tavoitteena näyttää enemmän olevan metsän hakkuiden kuin ilmastonmuutoksen jarruttaminen – #naurettavaapelleilyä. Itse keruutin risut tien varteen hakkuuaukolta. Kuidut ja kuituteknologia voivat osaltaan pienentää materiaalivirtojen ympäristörasitusta ja lisätä kierrätettävyyttä. Planeetta alkaa olla hiilineutraali, kunhan viimeiset ihmisen raadot ovat kuivahtaneet. Jos neulaset olivat vielä havuissa, silloin tavara on mennyt pilalle. Kuormatessa voi nosturin kouralla vähän kopistella happamimpia pois, jos on tarvetta.” Puuki ”Yhtiöt eivät yleensä osta hankintana hakkuutähteitä. Paperien, kartonkien ja sellun hinnat ovat edelleen nousseet alkuvuonna, kun merkittävästi kohonneita raaka-aineiden ja tuotantopainosten (energia, kemikaalit, kuljetuskustannukset jne.) hintoja on siirretty eteenpäin arvoketjussa. Pantzarin ehdotus on oikean suuntainen, mutta jää pikkuista vajaaksi. Kyllä se siitä lopulta hävisi, kun kyselin perään. Johtaja Mari Pantzar twiititti äskettäin ehdotuksen maidon ja lihan tuotannon lopettamisesta 15 vuodessa ja laidunmaiden metsittämistä – #maajussitpolvilleen. Kotimaisilla metsäteollisuusyhtiöillä on aitiopaikka lisätä tietoisuutta vaihtoehdoista ja kaupallistaa kannattavat mahdollisuudet. ”Löysin hakkuu työ maaltamme tuulen pesän, joka on kuin kukka vihko.” KUUSIKKO ”Mitä teen hakkuutähteille, jotka eivät nyt kelpaa kenellekään. Tai voihan ne keväällä polttaa ja levitellä tuhkat lannoitteeksi.” Tolopainen Verkkokeskustelu: Mitä tehdä vanhalle energiapuukasalle. Liikevaihtojen ja tulosten summan arvioidaan nousevan muutamalla prosentilla vuodesta 2021 olosuhteiden mitä todennäköisimmin palautuessa vastaamaan aikaa ennen koronapandemiaa. Tein e-puukaupat metsänhoitoyhdistyksen kautta. En tekisi mitään, yllättävän äkkiä ne kasat lätistyvät ja pusikko peittää näkyvistä.” Sulli ”Paljon riippuu siitä, onko risut ajettu toissasyksynä neulasineen vai olivatko karisseet jo metsään. Kaadoin 2 hehtaarin alueelta kuusivaltaisesta metsiköstä puut syksyllä 2020 ja oksia tuli valtavat kasat. VAIKKA toimintaolosuhteet ovat viimeisen kahden vuoden aikana olleet vaikeasti ennustettavia, ovat yhtiöt määrätietoisesti edistäneet investointiohjelmiaan varmistaakseen tuloksentekokykynsä ja luodakseen uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalleen. HENRI PARKKINEN Kirjoittaja on OP:n seniori analyytikko
Tiheys on siten lähellä toisen harvennuksen jälkeistä puustotiheyttä. Toisessa harvennuksessa ajoura tehdään käsittelemättömään vyöhykkeeseen. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 4.3.2022 18 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI JA PIIRROS KUUSIKKOHARVENNUKSELLA metsäkoneen kuljettaja oli harventanut voimakkaasti ajouran ympäriltä, mutta ajourien väliin jäävä keskialue näytti liki koskemattomalta. Mennään eri reittiä, mutta suunnilleen samaan lopputulokseen”, Ovaskainen selventää. Ajouraväli on tavanomaista suurempi, 24–30 metriä. Jos puita ei tarvitsisi kurkotella kaukaa, harvennushakkuun tuottavuus nousisi. Ensiharvennuksessa hakkuun tuottavuus nousi 7 –8 prosenttia ja toisessa harvennuksessa jopa kymmenen prosenttia verrattuna perinteiseen tasaiseen harventamiseen. Voimakkaasti ensiharvennettuun metsään ei mennä toisessa harvennuksessa lainkaan. Ajourien väliin jätetään kokonaan harventamaton vyöhyke. Eri reittiä samaan tulokseen Vyöhykeharvennuksessa ensiharvennusikäinen metsä harvennetaan ajourien ympäriltä harvaksi. Tässä tehdään perinteistä harvennusta kevyemmällä koneella. Pystyyn jätetään 700 laadukkainta runkoa hehtaarilla. AJOURA AJOURA 30 m 10 m 4 m 13 m 1 350 r/ha HARVENTAMATON 12 m 700 RUNKOA HEHTAARILLA Ensimmäisessä harvennuksessa puusto hakataan ajouran ympäriltä harvaksi, lähelle kakkosharvennuksen puustotiheyttä. toisen harvennuksen jälkeiseen tiheyteen. SA M I K A RP PI N EN Vyöhykeharvennukselle riittää pienempikin metsäkone, sillä puita ei ole tarpeen kurotella kaukaa. Voimakkaasti harvennettuun metsään ei enää mennä kakkosharvennuksessa. Välivyöhykkeelle puustoa jää noin 1 350 runkoa hehtaarille. Metsänomistaja ei välttämät9175_.indd 18 9175_.indd 18 25.2.2022 10.02 25.2.2022 10.02. ”Tässä on ajatuksena, että näillä kahdella harvennuskerralla päästäisiin samaan puuston tilajärjestykseen, mihin päästään normaalilla kahdella tasaisella harventamisella. Lähtökohtana oli harvennushakkuun tuottavuuden lisääminen. Vyöhykeharvennuksen tuottavuutta tutkittiin metsäkonesimulaattorilla. Harvennuksessa on niin paljon asioita, joita kuljettaja joutuu huomioimaan, tekemään päätöksiä niiden pohjalta ja työskentelemään varovasti kolhimatta jääviä puita”, Ovaskainen selittää. ”Vaikka metsäkoneet ovat kehittyneet, se ei ole heijastunut harvennushakkuun tuottavuuteen. Toisessa harvennuksessa ajoura tehdään käsittelemättömään vyöhykkeeseen, jolloin harventamaton alue sekä kevyesti harvennettu alue harvennetaan kerralla HARVENTAMALLA MONIMUOTOISUUTTA Vyöhykeharvennus lisää harvennushakkuun tuottavuutta ja luo samalla vaihtelevuutta metsämaisemaan. Harventamattoman ja harvaksi harvennetun metsän väliin tehdään niin sanottu välivyöhyke, joka harvennetaan perinteistä ensiharvennustakin varoivaisemmin. Ajourien väliin jätetään kokonaan harventamaton vyöhyke. Metsätehon erikoistutkijat Heikki Ovaskainen ja Asko Poikela jalostivat näkemänsä pohjalta idean vyöhykeharvennuksesta. Kävely vuonna 2017 poikkeuksellisesti harvennetussa metsässä poiki ajatuksen uudenlaisesta harvennusmenetelmästä
9175_.indd 19 9175_.indd 19 25.2.2022 10.02 25.2.2022 10.02. Tosin ympäröivä kevyesti harvennettu ja harventamaton metsä suojaavat jonkin verran tuulelta. Pienikokoiseen tai esimerkiksi pitkään ja kapeaan harvennuskuvioon menetelmä ei istu, sillä siihen eivät eri voimakkuudelle harvennetut vyöhykkeet mahdu rinnakkain. Toisessa harvennuksessa puuta sen sijaan päätyy pinoon perinteistä kakkosharvennusta enemmän, mutta tiheässä kasvaneen metsän tukkisaanto jäänee tässä vaiheessa vähäisemmäksi. Ensiharvennus on tehtävä ajoissa, sillä ajouran ympäriltä harvaksi otettavan alueen puut ovat tuulelle alttiita. ”Vyöhykeharvennus voi olla myös keino siirtyä eri-ikäiseen metsänkasvatukseen, tai ainakin säilyttää se vaihtoehto seuraavaan käsittelyyn asti”, erikoistutkija Heikki Ovaskainen Metsäteholta arvioi. Liian honteloksi niitä ei pidä päästää ennen harvennusta. Jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa yksi kysymysmerkki on, miten metsän monimuotoisuudelle ja terveydelle tärkeää lehtipuusekoitusta saadaan syntymään. Maastotutkimukset puuttuvat ja vielä on esimerkiksi selvittämättä, voittaako vai häviääkö metsänomistaja tällä harvennusmenetelmällä. Lisäksi hakkuukoneessa riittäisi lyhyempi puomi, koska metsää harvennetaan pääasiassa ajouran lähiympäristöstä. Runsas hakkuutähde parantaa maan kantavuutta ja auttaa siirtämään pehmeän maan kohteita sulanmaan aikana korjattaviksi. Alustakoneen ei tarvitse olla niin järeä lyhyemmällä puomilla varustetussa koneessa, joten metsään päästäisiin kevyemmällä koneella. Harvenna ajoissa Parhaiten vyöhykeharvennus sopii reheville kasvupaikoille ja kuusikoihin. Vaihtelevan harvennusvoimakkuuden seurauksena alueelle jää sekä tiheää että harvempaa metsää, mikä luo elinympäristöjä monenlaiselle lajistolle. Vyöhykeharvennuksessa harvan puuston alle valopuuna tunnetulla koivullakin voisi olla mahdollisuuksia itää – ainakin ajourissa, joissa maanpinta on rikkoutunut. Vähemmän maaperäpainaumia Vyöhykeharvennuksessa juuristoon ja maaperään kohdistuvaa rasitusta saadaan pienennettyä, sillä ensiharvennuksessa tehtyjä ajouria ei enää käytetä toisessa harvennuksessa. Tässä ainakin käsittelemättömällä vyöhykkeellä pienikokoista lahopuuta syntyy hieman enemmän”, Ovaskainen pohtii. Näin voimakkaasti harvennettuun vyöhykkeeseen on hyvät edellytykset kehittyä luontaista alikasvosta, jonka voi myöhemmin hyödyntää. Toisessa harvennuksessa puusto on tiheä ja poistuma suuri, joten hakkuutähdettä kertyy paljon ajouralle. Toisaalta harvemmassa kasvavilla puilla on tilaa ja valoa kasvaa ja järeytyä. METSÄSTÄ 4.3.2022 Metsälehti.fi 19 FAKTA ”Mennään eri reittiä, mutta suunnilleen samaan lopputulokseen” VINKIT VYÖHYKE HARVENNUKSEEN Sopii parhaiten reheville kasvupaikoille Ensiharvennus tehtävä etupainotteisesti Harvennuskuvion oltava vähintään muutaman hehtaarin Pienemmälläkin metsäkoneella pärjää Hyödynnä harvennetun metsän alle syntyvä mahdollinen alikasvos Vyöhykeharvennus sopii kuusikon ensiharvennukseksi, mutta tuulituhoriskin vuoksi harvennus on tehtävä etupainotteisesti. ”Jos joudutaan siirtymään voimakkaammin luonnon monimuotoisuutta huomioon ottaviin harvennusmenetelmiin, tämä voisi vastata siihen. SA M I K A RP PI N EN VYÖHYKEHARVENNUKSESSA harvaksi jo ensiharvennuksessa hakattava ajourien ympäristö tarjoaa hyvät olosuhteet luontaisen alikasvoksen synnylle. Tämä voi auttaa torjumaan esimerkiksi lahovikaa aiheuttavaa juurikääpää, joka leviää herkästi juuristovaurioista puustoon. Ensiharvennuksessa hakkuukertymä ja siten tuotto jää tavanomaista vähäisemmäksi. Ovaskainen näkee vyöhykeharvennuksessa mahdollisuuksia myös huonosti kantavilla mailla. Uusi reitti jatkuvaan kasvatukseen tä suoraan hyödy parantuneesta harvennustyön tuottavuudesta, mutta saattaa se helpottaa joskus hankalasti myytävien ensiharvennusten kaupaksi menoa. Aivan varauksetta vyöhykeharvennuksen puolesta ei voi liputtaa
Lopputuloksen pitäisi olla sellainen, että se edes joten kin tyydyttää kaikkia.” Kaupunginpuutarhurina Oino nen osallistui yhdessä kaupungin metsätoimiston kanssa myös ka lakukkokaupungin helmen, Pui jon, suojeltujen metsien hoitami seen. kasvista uutettua hoitavaa liuosta, jonka tehoon luottaa myös Oinos ten lääkärinä työskentelevä tytär. ”Meidän maillamme on kym meniä järeitä haapo ja. Kirsti Oinonen on toiminut puutarhakaupan ja vihersuun nittelualan yrittäjänä. ”Kuusikot vanhenevat, ja sa malla niiden kunto huononee. Jos tuhot jatkuvat, metsä pitää uudistaa ennen aikojaan, Erkki Oinonen kertoo. Kesäkelissä eron olisi huoman nut vieläkin selkeämmin, koska oman leimansa tuovat moninai set lehtipuut, joita Oinonen vaa lii perheen talousmetsissä. METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 4.3.2022 20 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT ”RYTKY”, seisoo sinisessä kil vessä tienvarressa, joten alan ol la perillä Erkki ja Kirsti Oinosen luona. Työssään hän vastasi taaja ma ja puistometsien käsittelystä. Me katsoimme kisaa Kuo pion maaseudulla. Eikä ”Se on enempi diplomatiaa kuin metsänhoitoa.” 9176_.indd 20 9176_.indd 20 25.2.2022 10.05 25.2.2022 10.05. Pariskunta muutti taloon 1980luvun alussa, tosin sivutoi misiksi tilanpitäjiksi. Piti aluksi kysyä, mistä kum mallinen paikannimi juontuu, mutta haastattelun alku lykkään tyy olympiahiihtojen vuoksi. Lumitykky on runnellut yli 200 metrin korkeudella kasvavan kuusikon vajaapuiseksi. Tärkeää olisi saa da uuteen puusukupolveen myös lehtipuusekoitusta.” Tuotto edellä, pihlajia unohtamatta Oinosten kotona hoksaa heti, et tä nyt ollaan tavallista ammatti maisempien viherpeukaloiden vieraana. Erkki teki pitkän uran Kuopion kaupungin puutarhurina ja ilmeisen menes tyksekkäästi, koska uransa päät teeksi hän sai puutarhaneuvok sen arvonimen. Pyrkimykseni on säästää haaparyhmiä kaikille metsikköku vioille.” Myös leppäryhmiä Oinonen on pyrkinyt suosimaan kuusen taimikoissaan, niis tä pyyt pitävät. Vieremän mies kun hiihti ja La pinlahden nainen jakoi kultami talin. Molemmat ovat tehneet uran sa puutarhaalan ammattilaisi na. Pian Pasilasta kajahti Porilaisten mars si – vaikka Savolaisten laulu oli sikin ollut luontevampi valinta. Muutaman kilometrin moot torikelkkasafarilla selvisi, et tä puutarhaammattilaisen kä denjälki näkyy myös metsässä. Kaikkia pi tää kuulla, ja kaikilla on oma nä kemyksensä, kuinka metsä pitäi si hoitaa. Niistä mies on huolissaan. Kaa pista löytyy itse kasvatetusta aloe TYKKYMETSÄN PUUTARHURI Puutarha-alan ammattilainen tavoittelee mahdollisimman hyvää tuottoa, mutta metsiä rikastuttaville yksityiskohdillekin on sijansa. Tapasimme Poikkimäellä, mis sä Oinoset hoitavat perheen su kutilaa. ”Se on enempi diplomatiaa kuin metsänhoitoa. Vanhoja kuusikoita pitäisi vähitellen uudistaa pienia laisin aukoin. Salin jukkapalmu tavoittelee kohta kuitupuun mittoja, ja myö häisherännäisen joulukaktuksen kukinnot koristavat kuistia. Kun tuulenkaadot jätetään kor jaamatta, kirjanpainajatuhojen riski kasvaa