Sivut 8–9 Suunta Kemiin PALSTALLA: ”Sopimuksen tekijä vastaa käyttämiensä urakoijien toilauksista.” ›› 19 UUTISET Mh-yhdistysten talous vaihtelee ›› 2–3 Haussa taas puiset läpimurtotuotteet ›› 4–5 ”Metsäsuhteesta apua korona-aikana” Uusi toimitusjohtaja Niina Uronen haluaa Metsämuseo Lustosta näkökulmien kohtaamispaikan. ›› 6 Hirvikannan koko ei lakkaa hiertämästä ›› 10–11 Mikä määrää hinnan hakkuutähteille. ›› 30–31 Metsä Groupin päätös sellutehtaan rakentamisesta kääntää puuvirrat pohjoiseen. Pian ehkä myös meillä. ›› 12–13 METSÄSTÄ Lakialan kokemus auttaa metsässäkin ›› 18–19 Raivaus onnistuu myös lumihangessa ›› 20 Pilkekone vaikka yhteiskäyttöön ›› 22 Näin käy harvennus pikkumotolla ›› 23 PILKKEITÄ Soopeli yrittää levitä Suomeen ›› 24 Tuulenkaadot juontuivat kelkalla ›› 27. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 25. HELMIKUUTA 2021 • NRO 4 • PERUSTETTU 1933 • METSÄLEHTI.FI Sa m i Ka rp pi ne n Ti m o ki lp el äi ne n TUTKIJOILTA: Etelänversosurma on jo aiheuttanut tuhoa Ruotsissa
Sinne pääsee kirjautumaan osoitteessa www.omametsä.fi . Viime syksynä Metsähallitus osti kerääjiltä käpyjä, ja keräystä oli tarkoitus jatkaa kevättalvella. Metsänomistaja voi ottaa palvelun käyttöönsä heti. Talous jakaa yhdistyskenttää Metsänhoitoyhdistysten kannattavuudessa on suuria eroja. Keskipohjan yhdistys on turvautunut koviin tervehdyttämistoimiin. ”Rannikolla tuontipuu lisää havukuidun ja energiapuun menekkivaikeuksia, mikä tuntuu voimakkaasti turvemaiden hakkuilla. ”Koronan vuoksi kontaktit ovat vähentyneet.” Pohjoisessa ei kerätä keväällä käpyjä Metsähallitus ei järjestä kuluvan kevättalven aikana männyn käpyjen keräystä Pohjois-Suomessa. Kotimaisilta tarhoilta lähti runsaat 168 miljoonaa tainta, liki neljä prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna, Ruokavirasto kertoo. Alkuvaiheessa palvelusta löytyy oman metsän metsävaratiedot ja puun hintatietoja. Palvelu on suunnattu lähinnä metsäammattilaisille, mutta se sopii myös metsänomistajille. 69 prosenttia toivoo, että oma kunta lisäisi puurakentamista. Kulurakenne on pitkään ollut raskas, ja jäsenprosentti on keskimääräistä matalampi.” Pajala pitää Keskipohjan toimintaympäristöä tavallista vaikeampana, sillä turvemaavaltaisen seudun puusto on pienirunkoista ja kuitupuuvaltaista. Kulotusoppia verkossa Suomen metsäkeskuksen julkaisema Kulotuskoulu-verkko-oppimisympäristö tarjoaa tietoa kulotusten käytännön toteutuksesta. LYHYET UUTISET 25.2.2021 / AJASSA 2 MIKKO HÄYRYNEN, teksti ESKO KESKI-VÄHÄLÄ, kuva M etsänhoitoyhdistys Keskipohja on talousvaikeuksiensa vuoksi joutunut ottamaan järeät keinot käyttöön. Yhdistyksen omistamia metsäpalstoja on myyty myös niistä saadun hyvän hinnan vuoksi. Ilk ka Va ar a/ M et sä ha lli tu s. Viime vuonna yhdistyksessä oli kahdet yt-neuvottelut. ”Tilanne on kääntymässä. Taimitoimitukset vähenivät viime vuonna Metsänviljelyyn toimitettujen taimien määrä laski viime vuonna. Kaikki puunkorjuun urakointimaksut on maksettu, mutta lannoitustöille on neuvoteltu lisää maksuaikaa.” Yhdistykset eivät tavoittele tulosta Keskipohja ei ole ainoa talousvaikeuksissa kamppaileva yhdistys. ”Suurin syy on, että yhdistyksen perustoiminta sakkaa. Verkkomateriaali antaa perustiedot kulotusten vaikutuksista metsäluonnossa ja siitä, mitä kulotuksissa on otettava huomioon. Yhdistysten uusi verkkopalvelu avautui Metsänhoitoyhdistysten uusi OmaMetsä-verkkopalvelu on avattu. Kuusentaimien määrä laski muutamalla prosentilla 120 miljoonaa tainta. Tehdashintaan nähden puuta on ostettu ja korjattu liian kalliilla ja kuljetettu liian pitkälle.” Myös mittatappioiden eli mitattujen korjuumäärien ja tehtaan portilla mitattujen toimitusmäärien erojen seurannassa on ollut puutteita. ”Metsänomistajat ovat ikääntyneitä, ja koronan vuoksi kontaktit ovat vähentyneet metsänhoitoja puukauppa-asioissa.” Yhdistyksen tasevarallisuus on heikko, ja Keskipohjalla on ollut maksuvaikeuksia. ”Kannattavuusseuranta ei ole pysynyt volyymin kasvun mukana. Tammikuussa kerätyistä näytteistä kuitenkin selvisi, että kovat pakkaset ovat heikentäneet siementen itävyyttä liiaksi. Peräti 77 prosenttia suhtautuu myönteisesti tai erittäin myönteisesti julkisten rakennusten – muun muassa koulujen ja päiväkotien – rakentamiseen puusta. Pajala toteaa huonon tuurin seuranneen toistaan, sillä aiempien vaikeuksien päälle tuli korona. Palvelun avulla metsänomistaja voi hallinnoida metsäomaisuuttaan ja pitää yhteyttä yhdistysten ammattilaisiin. Viime syksynä Metsähallitus osti kerääjiltä käpyjä yhteensä 570 000 litraa. Männyntaimia tuotettiin koko maassa 42 miljoonaa, laskua oli yhdeksän prosenttia. Hallituksen puheenjohtaja Markku Pajala kertoo, että tilanne on pitkään jatkuneen kielteisen kierteen tulosta. Matalan kannattavuuden vuoksi kynnys ostaa hoitopalveluja on korkea.” Puukauppayhtiö vaikeuksissa Vakavia ongelmia on myös yhdistyksen puukauppayhtiöllä My Forest Oy:llä, joka ostaa ja myy puuta omalla riskillään. Suomalaiset haluavat lisää puurakentamista Suomalaiset suhtautuvat puurakentamiseen varsin myönteisesti, ympäristöministeriön selvityksestä käy ilmi. Pajala uskoo kuitenkin, että pahin on jo takana. Eniten kannatusta julkiselle puurakentamiselle löytyi Etelä-Savosta, vähiten Varsinais-Suomesta, Pirkanmaalta ja Uudeltamaalta
Toteutuneet hakkuut ovat olleet noin kuusi miljoonaa kuutiota vuodessa. ”Kaikki lähtee ammattitaitoisesta porukasta, jolla on metsänomistajien luottamus. Tänä vuonna ohjelman kautta on tarkoitus suojella pysyvästi 4 500 hehtaaria. Ympäristötukisopimuksia ja luonnonhoitotöitä on tarkoitus tehdä 82 000 hehtaarille talousmetsää. Viime vuoden loppuun mennessä suojelutavoitteesta oli saavutettu 82 prosenttia, mutta luonnonhoidon ja metsätalouden ympäristötuen tavoitteesta vasta 63 prosenttia. Etenkin energiapuukauppa seuloo yhdistyksiä varallisuuden mukaan. Se vastaa noin 3,8 prosentin tuottoa liiketoimintaan sijoitetulle pääomalle. Siinä tavoitteisiin yltäminen edellyttäisi rahoituksen tuplaamista. Toiminnanjohtaja Jaakko Tossavainen toteaa, että yhdistys pystyy lakipalveluja lukuun ottamatta tarjoamaan jokseenkin samat palvelut kuin suurikin, mutta se vaatii moniosaamista. Suurin osa tästä oli yksityisiä suojelualueita. Suurin menoerä ovatkin henkilöstökulut.” Pieni voi pärjätä paremmin Koko ei suoraan selitä kannattavuutta, mutta löysän tuntuman mukaan pienillä yhdistyksillä on taipumus pärjätä paremmin. Mhy Rautavaara on yhden pitäjän, kahden toimihenkilön ja vajaan miljoonan euron liikevaihdon yhdistys. Maaja metsätalousministeriö on asettanut kuluvan vuoden tulostavoitteeksi 99,2 miljoonaa euroa. Uusista omistajapoliittisista linjauksista päätettiin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa viime huhtikuussa. ”Savotalla on konttori ja metsäasiantutijat alueen jokaisessa kunnassa. Varoissaan oleva yhdistys pystyy tekemään tilitykset metsänomistajalle heti kun puut on korjattu, vaikka haketusta joutuu odottamaan toista vuotta. Lisäksi jatkuvan kasvatuksen osuutta uudistushakkuista lisätään 15:stä 25 prosenttiin. Yhdistysperiaatteen mukaan suuria voittoja ei tavoitella, vaan liiketoiminnan tuotoilla kustannetaan jäsenten neuvontaa ja pidetään palveluja jäsenmaksut matalina. Toisaalta moni yhdistys pärjää hyvin, vaikkakaan se ei näy tilinpäätöksen viimeisellä rivillä. Suojelutavoitteiden saavuttaminen on mahdollista nykyrahoituksella, mutta luonnonhoidon ja ympäristöhankkeiden osalta ei, ympäristöministeriöstä ja maaja metsätalousministeriöstä arvioidaan. Valtiolle maksettavien tuloutusten arvioidaan suunnittelukauden aikana vähenevän yhteensä noin 48 miljoonalla eurolla, ministeriöstä kerrotaan. Siihen on käytettävissä 35 miljoonaa euroa. 09 315. ”Tietävinään pitää olla joka asiasta”, Tossavainen naurahtaa. Metsänomistajat suojelivat metsää pysyvästi ohjelman kautta vuonna 2020 yhteensä 5 500 hehtaaria, kun edellisvuonna jäätiin alle 5 000 hehtaarin. Ympäristötukisopimuksia tehtiin noin 3 500 hehtaarille ja luonnonhoitotöitä tehtiin 128 hehtaarilla. JUSSI COLLIN U udet omistajapoliittiset linjaukset tuntuvat Metsähallituksen tulostavoitteessa. Metsähallituksen monikäyttömetsien puusto kasvaa 13 miljoonaa kuutiota vuodessa. Pitkällä aikavälillä etenkin energiapuun menekki antaa toivoa. Hinnoittelun pitää olla kilpailukykyistä, sillä emme ole mitenkään monopoliasemassa.” Ruotsalainen kiteyttää, että jäsenmaksujen osuus liikevaihdosta on pieni, mutta palvelu on hyvää. Edellisvuonna ympäristötukisopimuksia tehtiin vain runsaalle 2 000 hehtaarille. Viime vuonna eduskunta myönsi ohjelmalle lisärahoitusta runsaat 10 miljoonaa euroa. 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi metsalehti.fi Talous jakaa yhdistyskenttää Markku Pajala uskoo, että Keskipohja selviää talousvaikeuksistaan, mutta aikaa menee vuosia. Johtaja Ari Ruotsalainen sanoo, että hyvän talouden takana ovat hyvin yksinkertaiset asiat. H et a Vä lim äk i. 3 AJASSA / 25.2.2021 Huhujen mukaan erään pienen yhdistyksen fuusion ehtona oli, että vastuuhenkilöt kevensivät ensin velkakuormaa omasta pussista. Ilman uusien omistajapoliittisten linjaus ten vaikutusta luku olisi ollut 12,65 miljoonaa euroa suurempi. Metso-ohjelman tavoitteena on perustaa 96 000 hehtaaria uusia suojelualueita vuoteen 2025 mennessä. ”Välillä olen toimistonhoitaja, metsäneuvoja ja kiinteistövälittäjä.” Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Vuotuisen tulosja tuloutustason arvioidaan olevan suunnittelukauden 2020–2024 lopussa noin viisi prosenttia edellisen kauden (2016–2020) tasoa pienempi. Näihin on rahoitusta varattu runsaat yhdeksän miljoonaa euroa. Metso-suojelun kasvu jatkuu Metso-ohjelman suojelutavoitteesta on saavutettu yli neljä viidesosaa. 029 432 6112 Ulkoasu: Anna Back p. Siitä suurin osa osoitettiin kuitenkin suojelukohteiden hankintaan, ei ympäristötukihankkeisiin. Kasvua edistetään myös lisäämällä jalostetun metsänviljelymateriaalin käyttöä ja pidentämällä mahdollisuuksien mukaan kiertoaikoja. 040 162 3991 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Suojelusta sovitaan ely-keskusten kanssa, ympäristötuki ja luonnonhoito sovitaan Metsäkeskuksen kanssa. Metsähallituksen tulostavoite laski JUSSI COLLIN M etso-ohjelmassa jatkui viime vuonna kasvu. Lannoitusta kohdennetaan turvemaille, menetelmäksi on valittu tuhkalannoitus. Lisää jatkuvaa kasvatusta Tavoitteena on, että valtion metsissä puuston hiilivarastoa ja monikäyttömetsien hiilinieluja kasvatetaan vuoden 2034 loppuun mennessä 10 prosentilla. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Tulostavoitetta on pienennetty, sillä uudet linjaukset lisäävät Metsähallituksen menoja ja vähentävät tuloja. Ympäristötukisopimuksia on tavoitteena tehdä 3 550 hehtaarille ja luonnonhoitohankkeita 250 hehtaarille. Lisäys kohdennetaan erityisesti turvemaille ja maisemallisesti herkille alueille. Koko ei yksin tuo kannattavuutta Mhy Savotta on Keskipohjan tapaan iso, noin kymmenen miljoonan euron liikevaihdon yhdistys. Tähän pyritään muun muassa nostamalla lannoitusmäärät 30 000 hehtaariin eli tuplaamalla ne tästä vuodesta lähtien. 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p
POHJOIS-SUOMEN metsänomistajille tehdas tulee kreivin aikaan. Kun Kemin tehdas pääsee täyteen vauhtiin, määrä on noussut yli 8 miljoonaan. Kuitupuun hinnan nousua ei kannata tälläkään kertaa odottaa. Metsä Group on ilmoittanut kuuluvasti siirtyvänsä suosimaan suometsissä ”peitteistä metsänkasvatusta”. Jopa Berliinissä vanhan Tegelin lentokentän alueelle nousee puutalolähiö. . SELLUN HINTA ON tänä vuonna noussut Kiinassa nopeasti, sillä koronapandemiasta toipuvassa maassa sitä tarvitaan taas paljon pehmopaperiin ja kartonkiin. Sen seurauksena kivikaupunkeihin suunnitellaan kilvan korkeita puukerrostaloja. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Fibdex sai ensimmäisen jälleenmyyntisopimuksensa viime vuonna, ja nyt sairaalahoidoissa käytettävää haavasidosta on miltei jokaisessa Suomen yliopistollisessa sairaalassa. METSÄTALOUS TUOTTAA pohjoisessa huonosti, sillä puu kasvaa hitaammin kuin etelässä ja metsien hoito on kallistunut enemmän kuin puusta saatu tulo. Kun vielä äsken sellunkeittoon tarvittiin fossiilisia polttoaineita, Kemin tehtaan energiaomavaraisuusaste on 250 prosenttia. Syynä tähän on etenkin EU:n tiukka hiiilineutraalisuustavoite. . Todennäköisesti hinta pysyykin hyvänä, sillä uutta tuotantokapasiteettia ei ole tulossa tänä tai ensi vuonna. Se on vähemmän kuin missään muualla Suomessa Sodan jälkeen uudistettujen metsien kasvunopeus on yllättänyt kaikki. Nyt metsiin kannattaa taas investoida. Suma näkyy varsinkin Lapissa, missä hakkuumahdollisuuksista on käytetty noin 60 prosenttia. Vihdoin harvennusrästejä päästään purkamaan. Meneillään olevalla kymmenvuotiskaudella Lapissa olisi voitu kestävästi korjata vuosittain 6,8 miljoonaa kuutiometriä. Näytä siltä, että odotettu puurakentamisen uusi nousu on vihdoin alkanut. Etsitään tuoreita puupohjaisia tuotteita tai ratkaisuja, jotka vastaavat maailman megatrendien kuten kaupungistumisen, resurssien vähenemisen ja tiedostavan kuluttamisen luomaan kysyntään. Kukaties sellusta tehdään ensi vuosikymmenellä sitä, mitä nyt muovista ja metallista. Sellua tarvitaan entistä enemmän. ”Nanosellussa on paljon enemmän pinta-alaa kuin tavallisessa sellussa, eli siinä on paljon vedenpidätyskykyä. Solut viihtyvät nanosellussa Fibdex-haavasidoksen teho perustuu tällä hetkellä koivusta valmistetun nanosellun ominaisuuksiin, mutta nanosellu on myös oiva solujen kantaja eli alusta muille soluille ja aineille. Vihdoinkin suma purkautuu. Tämä sopii erinomaisesti Kemin puunhankintastrategiaan. Luontaiseen uudistumiseen tähtäävissä hakkuissa suometsistä voidaan korjata kerralla suurempia puumääriä kuin perinteisessä harvennuksessa. Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa kuitupuuta on kysynnän puutteessa kertynyt metsiin yllin kyllin. Tehdas tuottaa alusta alkaen myös paljon uusiutuvaa energiaa. 25.2.2021 / AJASSA 4 Fakta METSÄLEHTI.FI Lukijakuva PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi ”Väsy yllätti ketun espoolaisen omakotitalon pihalla.” TIMPPA Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoidenkuvat. . Väkiluku kasvaa ja samalla puupohjaisten tuotteiden kysyntä. Järjestetään neljättä kertaa . Kaukana ovat ajat, kun Metsäliiton palkkalistoilla vastailin vuonna 2009 jäsenten kysymyksiin siitä, meneekö koko firma nurin. Niiden perään on kyselty esimerkiksi Kemin tuoreen selluja biotuotetehtaan rakentamisuutisen yhteydessä. Näin uskotaan metsäyhtiö UPM:ssä, joka on mukana tänä keväänä järjestettävän Uusi puu -kilpailun finaalissa nanosellupohjaisella haavasidoksella, Fibdexillä. Kemin uusi biotuotetehdas ei tähän sellusykliin ennätä, mutta sitä rakennetaan vahvassa tulevaisuudenuskossa. Kehitteillä on paljon uusiakin käyttötarkoituksia. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Koivunanosellu on niin sanotusti bioyhteensopivaa, eli Sellu parantaa haavat Uusi puu -kilpailu etsii jälleen markkinoille läpimurtoa tekeviä uusia puutuotteita. Hakkuumahdollisuuksista iso osa kohdistuu turvemaille. Metsäalan yhteistyöhanke . Samalla korjataan imagohyöty. Hyvä vedenpidätyskyky tarkoittaa, että Fibdex pitää haavan sopivan kosteana, mikä on tärkeää haavan paranemisessa”, kertoo UPM:n Biomedicals-yksikön johtaja Johana Kuncova-Kallio. Nuoret metsät on hyvä hoitaa kuntoon, sillä myös tukin kysyntä kasvaa. Metsäalan kehittämässä Uusi puu -kilpailussa pyritään tuomaan esillä uusia innovatiivisia puutuotteita. UUSI PUU -KILPAILU . Sidos nopeuttaa haavan paranemista ja sopii esimerkiksi ihonsiirtokohtien hoitoon. SAMI KARPPINEN Peitetarina VALTTERI SKYTTÄ K oivusta valmistetussa nanosellussa on monipuolisesti mahdollisuuksia lääketeollisuuden tuotteiksi. Omistajajäsenet ovat saaneet toki nauttia Metsä Groupin nosteesta kovina osuuskorkoina. METSÄ GROUPIN Kemin investointi luo kaivattua kysyntää Pohjois-Suomen metsiin
Saisi sitten olla asiakkaana siellä kuka haluaa ja maksaa asiakkaanaolomaksua (nyk. Kyllä 67% EDELLISESSÄ ELÄMÄSSÄNI metsänhoitoyhdistyksen neuvojana pääsin opastamaan lukiolaispoikaa mäntytukkien hankintahakkuussa. ”Ideoita ja patentteja syntyy. Mhy voisi olla vaikka osuuskunta, jossa jäsenmaksu muuttuisi osuusmaksuksi, jolle saa tuottoa.” A. Miten vaikuttaisi metsien käyttöön, jos perheen lukiolaisella olisikin jo valmius keskustella vanhempiensa kanssa puukaupan teosta ja maanmuokkausmenetelmän valinnasta. YKSI ITSESTÄÄNSELVYYS tässä yli 600 000 metsänomistajan maassa on tähän asti puuttunut joukosta: metsätalous. UPM tähtää nanosellutuotteillaan vientiin, mutta lääkesovellusten kehittäminen ja myyntiluvan saaminen on pitkä prosessi. UPM:n Fibdex-tuotteessa (1.) kuvan geelimäinen nanoselluloosa on jalostettu steriiliksi haavasidokseksi. JALKANEN ”Varmaan on aika vähäistä mhy:n hakkeen tuonti, millä yrittää sopimuksiaan täyttää lämpölaitoksille. Tuohan korjaantuu sillä, että metsänomistajat alkavat myydä puuta.” METSURI MOTOKUSKI ”Tässä hakehommassa kyse on kaksinaismoraalista. Isä oli opettanut hakkuutekniikan, minä neuvoin puiden valinnan ja selostin tukkien apteerauksen. ”Koivu valikoitui puulajitestauksessa parhaiten yhteensopivaksi solujen kanssa.” Perinteinen sellubisnes perustuu tuotannon määrään. Kaikki varmaan ihan hyviä taitoja. Nuori voi keskittyä musiikkiin, kansainvälisyyteen, kieliin, taideaineisiin, ilmaisutaitoon, ratsastukseen tai vaikkapa jääkiekkoon. Metsät ja asunto ovat eri paikkakunnilla eikä rajapyykkejä ehdi normaalin viikonlopun aikana käydä edes vilkaisemassa. Jos he ovat sopineet hakkeen toimituksista yrityksille eikä puuta Suomesta saa, niin jostain sitä on tehtävä. Uusi puu -kilpailun viisi muuta finalistia ovat Papticin muovia korvaava makeispussi (2.) , Lumirin akustiikkapaneeli, Pyrollin ja Kotkamillsin muovittomat takeaway-pakkaukset (3.), Rasweetin koivun kuoresta tehty makeutusaine ja Sulapacin movia korvaava biomateriaali. 3. KOLUMNI se ei ole myrkkyä ihmisen soluille, vaan solut viihtyvät hyvin nanoselluloosassa. Lukiossa tarjottava mahdollisuus syventyä metsätalouteen on hyvä kädenojennus aivan tavalliselle metsänomistajaperheelle. VANHA SANONTA ”Tyvestä puuhun noustaan” ei siis kerro nykynuorelle enää yhtään mitään. Samoja palveluja asiakkailleenhan tarjoavat isot ja pienemmätkin metsäyritykset.” TILLEY ”Juuri näin. Neuvonnan perille menemättömyys paljastui rujolla tavalla ostomiehen tullessa mittaamaan puita. Nanosellussa ämpärimitat vaihtuvat millilitroihin, ja tulos tulee lopputuotteen korkeasta lisäarvosta. Perhemetsätalous on Suomen vahvuus. ”Täytyy ihmetellä metsänhoitoyhdistysten toimintaa. Nanosellu voisi auttaa herkkiä soluja säilymään. Jos he eivät sitä tekisi, sitä tekisi jotkut muut. Kehitysluokka, metsätyyppi, arvonlisäverovelvollisuus, diskonttaaminen ja avainbiotooppi ovat termejä, jotka haluaisin näiden lukiolaisten hallitsevan. KOULUTUS METSÄAMMATTEIHIN on ihan oma lukunsa. TIINA LIETZÉN Kirjoittaja on suomusjärveläinen metsätalousyrittäjä. Koivunanosellun valmistus tapahtuu UPM:n tehtailla Lappeenrannassa. Metsät ovat pysyviä, mutta niiden omistajat vaihtuvat keskimäärin 30 vuoden välein. –18.4. Metsätalouden biologia, metsänhoito, metsäverotus ja puukauppa olisivat opetuksen peruskauraa. 5 AJASSA / 25.2.2021 KOLUMNI Verkkokeskustelu Gallup Käytätkö sanomalehteä sytykkeenä. ”On paljon aineita, jotka on todettu hyväksi haavanhoidossa, mutta ne eivät selviä riittävän pitkään antaakseen parantavaa vaikutusta. Mhy:n on syytä kiireesti palata toteuttamaan ainoastaan alkuperäisiä tehtäviään: neuvontaa ja ammattiavun antamista.” JIIKOO ”Mhy tekee ihan oikein. Metsistä ja niiden kannattavasta hoidosta on maassamme tutkimustuloksia yli sadan vuoden ajalta. Metsäväki vain ei ole oikein osannut tuoda sanomaansa esiin ja ehkäpä siksi erilaiset uskomuksiin ja hurskaisiin toiveisiin perustuvat metsien käsittelytavat ohjaavat erityisesti julkisten tahojen omistamia metsiä avohakkuukieltoihin. ”Tuotannon osalta investointeja tarvitaan enemmän ihmisiin ja sertifikaatteihin kuin uusiin tehdastiloihin”, Kuncova-Kallio sanoo. Kaupallistaminen on nyt eniten lautasella.” Uusi puu -kilpailun yleisöäänestys verkossa 1. UPM on aikaisemmin julkaissut koivunanosellusta kaksi lääketeollisuuden tuotetta, joissa nanosellu toimii alustana solukasvatukseen ja 3D-biotulostamiseen. Uusi kysymys: Onko sinulle sattunut tapaturma metsätöissä. Kun yhdessä tähän selviteltiin syytä, kävi ilmi, että nuori mies ei ollut tiennyt, mikä on ”tyvitukki” – eikä kehdannut sitten asiaa keneltäkään kysyä. Hyvä Ruovesi – mutta miksi vasta nyt. Toimiala vaatii samanlaista pitkäjänteisyyttä kuin puun kasvatus. Si ni Pe nn an en An ne Pe nk ar i UP M 1. Sieltä valmistuu hyviä tyyppejä kasaamaan kansantaloudelle kakkua muille jaettavaksi. Lukiot ympäri maan ovat ottaneet houkuttimikseen monenlaisia erikoislinjoja. Voittaja julkistetaan 29.4. Energiapuuta laivataan urakalla ulkomailta ja samaan aikaan räyhätään, kun ei kotimainen puu mene kaupaksi. Katso kaikki ehdokkaat verkossa osoitteessa uusipuu.fi/kilpailu. Metsätietokaan ei välttämättä siirry perheessä seuraavalle sukupolvelle. Kuinka paljon paremmin nuori sitoutuisi sukupalstaan, kun pohjalla olisi koulusta saatu tieto metsien biologiasta ja metsätaloudesta. Tämän jälkeen ei ole siltä suunnalta perusteita päätä aukoa, tulipa puuta mistä päin hyvänsä.” MEHTÄUKKO ”En näe mitään väärää mhy:n puukauppatai haketoiminnassa. 2. Olen enemmän kuin ilahtunut kuultuani, että Ruoveden lukio Pirkanmaalla suunnittelee metsälinjan avaamista ensi syksynä aloittaville lukiolaisille. Hyvä että mhy:t toimivat aktiivisesti puukaupassa.” APLI ”Ihan hyvin voisi lain metsänhoitoyhdistyksistä kumota ja muuttaa mhy:t osakeyhtiöiksi. Mitä valmiuksia uudella metsänomistajalla pitäisi olla. Huomattavasti isompaa on mhy:n puunvienti, tällä hetkelläkin Perämeren rannalla laivoja lastataan kuitupuulla Ruotsiin vietäväksi.” LASSE. Nostan hattua ruoveteläisille kouluammattilaisille metsän merkityksen hoksaamisesta ja toivon opiskelijaryntäystä linjalle. ’jäsenmaksu’). Metsätietämys on osa yleissivistystä. Solukokeiden toistettavuus on parempi koivunanosellulla kuin soluviljelyssä yleensä käytössä olevilla eläinpohjaisilla geeleillä. Jokainen tukki oli katkottu mittaan 31 desimetriä, mikä olikin siihen aikaan sallittu pituus tyvitukeille
Suomalaisten metsäsuhteen ympärille kietoutuu pitkälti myös Punkaharjulla sijaitsevan Metsämuseo Luston toiminta. Metsien käytöstä käydään tällä hetkellä kiivasta keskustelua. ”Ihmisen on tärkeä hahmottaa paikkansa. Metsästä haetaan hyvinvointia, apua ja turvaa”, hän sanoo. Lustossa kävi viime vuonna noin 25 000 vierailijaa, kun määrä vuonna 2019 oli noin 40 000. Urosen mukaan museon tärkein tehtävä onkin suomalaisten metsäsuhteen vahvistaminen. Uudistuksia edessä Samalla kun koronaepidemia on lisännyt ihmisten luontoinnostusta, se on laskenut museoiden kävijämääriä. ”Henkistä hyvinvointiaan voi lisätä retkeilemällä, marjastamalla tai sienestämällä, mutta metsä voi lisätä hyvinvointia myös taloudellisessa mielessä työpaikkana, sivutulona tai vaikka varaavan takkalämmön kautta.” Kokonaisuus haltuun Lusto on yksi Suomen valtakunnallisista vastuumuseoista. Luston tavoitteena on tarjota elämyksiä ihmisen ja metsän vuorovaikutuksesta menneisyydestä tulevaisuuteen.” Itse Uronen uskoo vakaasti metsäluonnon hyvinvointia lisäävään vaikutukseen. Se tarkoittaa sitä, että perinteisen museotoiminnan lisäksi sen tehtäviin kuuluu muun muassa yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Kun ymmärtää pitkät aikajatkumot, syy-seuraussuhteet ja muutoksen jatkuvuuden, voi ymmärtää myös nykyisyyttä ja rakentaa tulevaa.” Lusto on auki erityisjärjestelyin, mutta poikkeustilanne on vienyt myös sen toimintaa entistä enemmän verkkoon. ”Metsä linkittyy Suomessa melkein kaikkeen. ”Se, että me kriisin kohdatessa suuntaamme metsään, kertoo paljon metsäsuhteestamme. ”Jos mietitään metsäkeskustelua, avainasemassa on se, että pyrimme sekä lisäämään ymmärrystä että ymmärtämään toinen toisiamme.” Metsäsuhteen vaalijaksi Niina Uronen toivoo, että Metsämuseo Lusto voisi toimia metsiin liittyvien erilaisten ajatusten ja näkökulmien kohtaamispaikkana. ”Ulkomaiset vierailijat puuttuvat kokonaan ja varmasti myös. Se, millainen hyvä metsäsuhde on, vaihtelee hänen mukaansa kuitenkin paljon. ”Lusto antaa asioihin metsäkulttuurisen näkökulman ja kehittää ja pitää esillä metsäsuhdeajattelua”, Uronen kertoo. 25.2.2021 / AJASSA 6 LIINA KJELLBERG, teksti TIMO KILPELÄINEN, kuvat M etsämuseo Luston tuore toimitusjohtaja Niina Uronen on tyytyväinen suomalaisten kasvaneeseen luontoinnostukseen. ”Luston tavoitteena on tarjota elämyksiä ihmisen ja metsän vuorovaikutuksesta menneisyydestä tulevaisuuteen”, sanoo Metsämuseo Luston toimitusjohtaja Niina Uronen. kt Suomen metsähistoriaa ja -kulttuuria pitäisi Urosen mielestä katsoa nykyistä enemmän kokonaisuutena. Uronen toivoo, että Lusto voisi toimia metsiin liittyvien erilaisten ajatusten ja näkökulmien kohtaamispaikkana. Koronaepidemia on saanut ihmiset viettämään aikaa luonnossa ja erityisesti metsissä
Tavoite on saada päätöksiä riittävän nopeasti, jotta metsitystöitä voidaan tehdä tulevana kesänä.” Kaksi elementtiä, kolme maksatusta Metsitystukea myönnetään pääasiassa käytöstä poistuneiden peltojen ja turvesoiden metsittämiseen. Tarkemmat ehdot myyjältäsi. Tällä hetkellä Luston verkkosivuilla on tarjolla 1960ja 1970-lukujen taitteen metsätyömiehistä kertova Miehen työ -verkkonäyttely. alv 24 %. . T A P I O . Koronavuonna aikaa on riittänyt myös Luston ydinnäyttelyn uudistuksen suunnitteluun. . ”Tuen edellytyksenä on myönteinen päätös ennen töiden aloittamista. . Tanhuvaaran Urheiluopiston koulutuspäällikkö ja varatoimitusjohtaja 2012– 2021, sitä ennen opettajana Espoossa ja Savonlinnassa . MIKKO HÄYRYNEN Vuoden vaihteessa voimaan tulleen metsitystukilain hakuaika alkaa maaliskuun alussa, mutta Suomen metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspäällikkö Jussi Pirkonen toivoo hakijoilta muutaman viikon malttia. harrastaa metsänhoitoa, avantouintia, hiihtoa, lenkkeilyä, maastopyöräilyä ja retkeilyä osa senioreista”, Uronen sanoo. Lisäksi museon kokoelmiin voi tutustua Finna.fi-hakupalvelussa ja metsähistoriaan ja -kulttuuriin liittyviä kysymyksiä esittää Kysy museolta -verkkopalvelussa. . Jos ojanpenkkojen puusto edellyttää hakkuuta, kohde katsotaan metsittyneeksi. 47-vuotias . Pirkonen pitää lain hankalana kohtana sitä, että paljonko peltoheitolla voi olla luontaisesti syntynyttä puustoa. Luontaisen metsittymisen hankala raja Tukea ei myönnetä suoraan viljelystä poistuville pelloille, mikä määritelmällisesti tarkoittaa, että pellolle ei ole myönnetty maatalouden tukia vuoden 2019 jälkeen. NIINA URONEN . ”Tuki koskee lievästi vesakoituneita maatalouden maita. Kohde voi silti olla tukikelpoinen, jos puuttoman saran leveys on vähintään 20 metriä. Ely-keskus antaa jokaisesta kohteesta Metsäkeskusta sitovan lausunnon, jossa otetaan kantaa mahdollisiin tuen esteisiin, kuten luontoja maisema-arvoihin. 0294 32 6000 Kylvä hyvää! T U T U S T U : W W W . ”Nautin äärettömästi raivaustyöstä. Siinä näkee kättensä jäljen, ja se on loistavaa liikuntaa ja tekee päälle hyvää.” Luston toimitusjohtajan paikkaa hänet sai hakemaan paitsi kiinnostus metsään ja ihmisten metsäsuhteeseen myös kiinnostus aikaan, tietoon ja vaikuttamiseen – sekä osin ehkä myös kotiseuturakkaus. Jalostetuilla siemenillä LISÄÄ KASVUA • PAREMPAA LAATUA • ENEMMÄN TULOJA Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle Pyydä tarjous: siemenkeskus@tapio.fi tai p. Tuki koostuu kustannuskorvauksesta ja hoitopalkkiosta. Tukikohteet painottuvat Metsitystuen hakuaika alkaa Metsäkeskus toivoo kuitenkin hakijoilta muutaman viikon malttia. Metsämuseo Luston toimitusjohtaja . F I / M E T S A P U I D E N S I E M E N E T www.kesla.com MYYNTI | HUOLTO | VARAOSAT: AGCOSUOMI.FI Kotimaista huipputekniikkaa ERIKOISHINTAAN edun arvo 2900 € edun arvo 3900 € Malliston järeimpiin KESLA-kuormaimiin KESLA proC-ohjausjärjestelmä kaupan päälle KESLA 144ND proTRACTION kuormain-vaunupaketteihin KESLA proC-ohjausjärjestelmä ja proTRACTION-vedonohjausjärjestelmä erikoishintaan Ohjausjärjestelmäetu koskee uusia KESLA 314/T, 305/T ja 316/T-tilauksia. Tarkemmat ehdot myyjältäsi. Laki ei koske myöskään metsätalouden vähäpuustoisia kituja joutomaita. pohjoisille alueille. Uudistunut näyttely avataan näillä näkymin keväällä 2023. Läheinen metsäsuhde Urosen omassa elämässä metsä on aina ollut läsnä. Jos alue on luontaisesti taimettunut, niin tukea ei voi saada.” Useinkin ojanpenkoilla on voimakkaasti puustoa, mutta saralla ei juuri ollenkaan. . Vanha näyttely on auki vuoden 2022 loppupuolelle”, Uronen sanoo. Lustossa onkin kuluneen vuoden aikana otettu digiloikkaa. . Kustannuskorvaus on kohteesta riippuen 1000–2000 euroa hehtaarille, ja se maksetaan työn toteuttamisen jälkeen. kasvatustieteiden ja kauppatieteiden maisteri . perheessä kaksi aikuista tytärtä ja koira . Yhdistelmäetu koskee uusia KESLA 144ND proTRACTION tilauksia, joissa mukana 300-sarjan kuormain KESLA proC-ohjausjärjestelmällä. Sitä tulkitaan niin, että yhtenäistä raivattavaa vesakkoa ei voi olla. ”Kävijöitä on vuosittain paljon, joten on aika tuottaa jotain uutta. Suvussa on metsää ja kotoa löytyy raivaussaha. Hinnat sis. 7 AJASSA / 25.2.2021 Kuka. Tukikohteen tulee olla vähintään puoli hehtaaria. kotoisin Punkaharjulta, asuu Savonlinnassa . Töitä tehdään myös verkon välityksellä, ja asiakkaille on suunnitteilla uudenlaisia etävierailumahdollisuuksia, muun muassa videoesityksiä ja -opastuksia. maaliskuuta. Hän on kotoisin Punkaharjulta ja kertoo ”kasvaneensa ikkunat metsään päin”. ”Sähköinen hakupalvelu avautuu 23. . Hinnat voimassa 1.2.-31.3.2021 välisenä aikana tehtyihin uusiin tehdastilauksiin.. Kovasti toivomme, että hakua ei ruuhkauteta paperisilla hakemuksilla ennen sitä.” Vaikka sähköinen haku alkaa myöhemmin, niin Pirkonen uskoo päätösten tulevan nopeammin sitä kautta. Hoitopalkkio on kaikille maapohjille 900 euroa hehtaarille ja se maksetaan kahdessa 450 euron erässä kahden ja kahdeksan vuoden kuluttua toteutuksesta
Mäntyja kuusikuitua ei sellun teossa erotella. Länsi-Lapista puut saapuvat Kolarin rataa. Junapuun osuus kohoaa suureksi. Kainuusta puu tulee Kontiomäen ja Kajaanin rataa myöten ja Pohjanmaalta päärataa pohjoiseen. Puun käytön nettolisäys on 4,5 miljoonaa kuutiota vuodessa, koska vanha sellutehdas suljetaan. ”Koivusellua tehdään pääasiassa vain Metsä Boardin Kemin laineritehtaan tarpeeseen”, kertoo Metsäliitto Osuuskunnan liiketoimintajohtaja Juha Mäntylä. Suurtehtaan puunkäyttö heijastuu Eteläja LänsiSuomeen asti. Koivukuidun vuotuinen käyttö arvioidaan 1,3 miljoonaksi kuutiometriksi. Noin miljoona kuutiometriä tuodaan lähinnä Ruotsista. Sitä varten tehtaalle saapuu joka päivä keskimäärin yhdeksän puujunaa ja 180 puutavara-autoa. Luonteva kumppani puun hankintaan olisi Pohjois-Ruotsin metsänomistajien ”metsäliitto”, Norra, joka on osaomistajana ja puuntoimittajana Metsä Fibren Husumin sellutehtaalla. Omaa ostoa Mäntylä ei Ruotsin puolelle lupaa ulottaa. 25.2.2021 / AJASSA 8 MIKKO RIIKILÄ J os kaikki sujuu suunnitellusti, uusi Metsä Groupin biotuotetehdas Kemissä starttaa vuoden 2023 jälkipuoliskolla. Jatkossa Äänekoskelle hankitaan entistä enemmän puuta Eteläja Keski-Pohjanmaalta. Terminaalit Junaverkko Seinäjoki Haapajärvi Oulainen Vaala Nurmes Vuokatti Kontiomäki Hyrynsalmi Suomussalmi KEMI Rovaniemi Pello Kemijärvi Kolari Junapuuta neljästä suunnasta Kemin biotuotetehtaan puusta yli puolet tulee rautatiekuljetuksina Lä hd e: M et sä Gr ou p Is m o Pe kk ar in en Yli puolet tulevan biotuotetehtaan käyttämistä puista on määrä kuljettaa rautateitse.. Tätä helpottaa se, että Raumalla kuitupuun tarve vähenee, kun sellutehtaan viereen valmistuva suursaha alkaa parin vuoden kuluttua suoltaa haketta sellukattilaan. Parin vuoden kuluttua puuvirrat kääntyvät Kalajoen tasalta ja Kainuusta ylöspäin Kemiin. Silloin pohjoisen pallonpuoliskon suurin biotuotetehdas ahmii vuosittain 7,6 miljoonaa kuutiometriä pääosin havukuitupuuta. Valtio rahoittaa ratojen kunnostuksen. Se on rakentanut ison mittausterminaalin Haaparantaan puun Suomeen vientiä varten. Kemin puut hankitaan pääosin kotimaasta. Viime vuodet Metsä Group on rahdannut saman alueen puut Äänekoskelle. Uusi sellutehdas kääntää puujunat kohti pohjoista Rautatiet tuovat neljästä suunnasta puuta Kemin tulevalle biotuotetehtaalle. ”Olemme valmistelleet kuljetuksia hyvässä yhteistyössä väyläviraston ja VR:n kanssa”, Mäntylä sanoo. 24 000 kuutiota vuorokaudessa Tuleva tehdas kuluttaa puuta 24 000 kuutiota vuorokaudessa. Itä-Lapissa rata yltää Kemijärvelle
Se ei yksin riitä, vaan talousmetsien luonnonhoitoon on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Se ei ole ihan helppoa, koska kasvavat hakkuumäärät eivät välttämättä paranna korjuuyritysten kannattavuutta. 9 AJASSA / 25.2.2021 Mäntylä ei kiistä eikä myönnä hankintayhteistyötä Norran kanssa. ”Metsä Fibre voi aloittaa tehtaan rakentamisen, mutta se tekee sen omalla riskillään”, selvittää ympäristöylitarkastaja Mari Kangasluoma Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta. ”Aluksi Metsä Group saanee runsaasti kuitupuuta harvennuksilta, joita on runsaasti rästissä. ”Arviomme mukaan kolmannes hakkuuseen tulevista suometsistä soveltuisi jatkuvapeitteiseen kasvatukseen. Ne käyttävät yli puoli miljoonaa tukkikuutiota vuodessa. Turvemaiden hiilidioksidipäästöjen hillitsemiseksi Metsä Group tarjoaa paksuturpeisten suometsien hoitoon jatkuvapeitteistä metsän käsittelyä. Hänkin kommentoi yhteistyötä niukkasanaisesti. Se koettelee yrityksiä.” Kolmannes soista jatkuvapeitteisesti Metsäluonnon monimuotoisuus KORKEIN hallinto-oikeus, KHO, näytti pari vuotta sitten mahtinsa, kun se ympäristöväen valituksen jälkeen kaatoi Kuopioon suunnitellun Finnpulpin sellutehtaan ympäristöluvan. ”Parin viime vuoden aikana korjuumäärät ovat uudelleen romahtaneet 11 miljoonaa kuutiometriä vuoden 2018 tasosta. Pohjoisen sahurit ovat innoissaan kuitupuun kysyntää lisäävästä suurtehtaasta. ”Pohjois-Suomessa on sikäli hyvä tilanne, että vanhoja metsiä on suojeltu runsaasti. Keinoja ovat muun muassa sekametsien lisääminen sekä tekopökkelöiden tekeminen ja suojatiheiköiden säästäminen metsiä käsiteltäessä”, Mäntylä kertoo. Miljardi euroa Uusi biotuotetehdas tuottaa puolen miljardin verran tuloja ja suunnilleen saman suuruiset vientitulot. Uskoa on perusteltu muun muassa sillä, että Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi hankkeelle ympäristöluvan ja erillisen luvan aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. ”Kuitupuun huono kysyntä on tähän asti haitannut tukin hankintaa. Niiden ja puutavara-autojen kuljettajia tarvitaan noin tuhat lisää. Ensisijaisesti ne myydään paikallisille sahoille tai laivataan Rauman sahalle. Metsänomistaja tietysti aina päättää metsänsä hakkuutavan.”. ”Olemme jo toimittaneet puuta Suomeen, ja meillä on hyvät mahdollisuudet toimittaa suuria määriä puuta uudelle tehtaalle´.” Sahurit iloitsevat Kemin kuitupuun hankinnan sivussa kertyy vuosittain arviolta miljoona kuutiometriä tukkipuuta, pääosin Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta. Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola muistuttaa, että puunkorjuuta Äänekosken ja muiden uusien investointien vuoksi lisättiin roimasti. Se oli sokki metsäalalle. Hän arvioi, että tukkipuun osuus hakkuista kasvaa viiveellä. Yleisesti arvioidaan, että Kemillä olisi paremmat edellytykset selvitä KHO:n käsittelystä. Luonnonsuojeluliitto on odotetusti valittanut Kemin tehtaan ympäristöluvasta. Puunkorjuuseen tarvitaan 150 uutta koneketjua. Todellisuudessa aloittamislupa ei takaa mitään, vaan se voidaan kumota valitusta käsittelevissä Vaasan hallinto-oikeudessa tai myöhemmin korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Peli ei vielä ole selvä sekä hiilensidontatavoitteet ovat ohjanneet biotuotetehtaan puunhankinnan suunnittelua. Jatkossa tätä murhetta ei pitäisi enää olla”, ennakoi Pölkky Oy:n metsäjohtaja Jani Jaakkola. Myös Norran toimitusjohtaja Per Lärkeryd iloitsee Kemi-uutisesta. ”Uusien kuljettajien kouluttaminen on iso investointi korjuuyrityksille, joten henkilöja koneresurssien lisäys täytyy tehdä tehdä hallitusti ja vastuullisesti”, kertaa Metsä-Multian johtaja ja osaomistaja Kai Laaja. Tämä huomattiin jo Äänekosken puunkorjuuta lisättäessä. Myöhemmin tukkipuun osuus alkaa kasvaa.” Samaa tukkisumaa kärkkyvät uudelleen käynnistyvät Rolfin saha Kalixissa ja Seskarön saha Haaparannan lähellä
Maaliskuussa alueelliset riistaneuvostot asettavat hirvelle kantatavoitteet vuosille 2021–2023. ”Nyt toimivien riistaneuvostojen toimikausi olisi päättynyt kesällä 2020, mutta koronan vuoksi niiden toimikautta on jatkettu” kertoo riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta. Markku Ekdahl Jani Körhämö Hirvien taimikoille aiheuttamien tuhojen pelätään pahenevan tänä talvena, kun lunta on runsaasti lähes kaikkialla Suomessa.. ”Sidosryhmäkokouksissa arvioidaan Luonnonvarakeskuksen kanta-arvioiden pohjalta, ovatko alueelliset tavoitteet hirvikannan suhteen toteutuneet, ja asetetaan tavoitteet uudelle kolmivuotiskaudelle”, Körhämö kuvailee. Kantatavoite määritellään hirvitalousalueittain hirvien lukumääränä tuhatta hehtaaria kohden. Osissa Uuttamaata ja Varsinais-Suomea tavoiteluku on ollut jopa 5, mitä monet maanomistajien edustajat pitävät selvästi liian suurena. Kysyimme riistaneuvostojen jäseniltä, onko järjestelmä tuottanut tuloksia. Halutessaan metsäsTeatteria vai totisia tavoitteita. 25.2.2021 / AJASSA 10 SAMI KARPPINEN A lueellisten riistaneuvostojen asettamiin hirvikantatavoitteisiin on pyritty nyt kahden kolmivuotiskauden ajan vuosina 2015–2020. Suuressa osassa maata metsästyksen jälkeen metsiin jäävän kannan tavoitehaarukka on ollut 2,5–3,5 hirveä tuhannelle hehtaarille. Hirvitalousalueita on Suomessa 59 kappaletta. Hirvisopan hämmennys ei ole hirvitalousalueiden myötä loppunut. Metsänomistajat vähemmistössä Maaliskuussa alueelliset riistaneuvostot kutsuvat koolle vuosittaiset sidosryhmäkokoukset. ”MTK ja Metsäkeskus ovat käytännössä kahdestaan maanomistajien edustajina, joten mahdollisissa äänestyksissä emme pärjää. Pohjois-Pohjanmaan riistaneuvostossa vaikuttava MTK:n kenttäpäällikkö Markku Ekdahl muistuttaa, että metsästäjäpuolella on riistaneuvostoissa selvä enemmistö. Suomessa toimii viisitoista alueellista riistaneuvostoa, joissa kussakin on edustajat maakuntaliitosta, ely-keskuksesta, Suomen metsäkeskuksesta, alueellisesti merkityksellisestä maanomistajajärjestöstä sekä kuusi edustajaa alueen riistanhoitoyhdistyksistä
”Metsästäjät voivat tehdä sellaiset päätökset kuin haluavat.” ALUEELLINEN RIISTANEUVOSTO . ”Riistakeskus ei voi esimerkiksi myöntää enemmän lupia kuin mitä metsästysseurat hakevat. . Asettaa hirvitalousalueille hoitosuunnitelman mukaiset tavoitteet. Moni näkee nykyisen tavoitetason sopivana jatkoakin ajatellen. MTK:n Ekdahl huomauttaa, että metsästäjien ilmoittama jäävä hirvikanta on käytännössä aina ollut aliarvio. ”Hirvitalousalueet, joilla tavoitetiheydet on saavutettu, ovat lisääntyneet. . Seuraa toiminta-alueen riistataloutta ja tekee sitä koskevia esityksiä. Useissa vastauksissa nostettiin kuitenkin esille se, että ”kenelläkään ei ole todellista, selkeää päätösvaltaa asiaan” . . Viime syksyn jahdin jälkeen hirviä onkin arvioitu olevan tuplasti enemmän”, kertoo Kaakkois-Suomen riistaneuvoston puheenjohtaja Ilkka Tiainen. . Määrä oli noin kuusi prosenttia edellisvuotta pienempi ja 16 prosenttia pienempi kuin kaudella 2018-19. Sopiva talvehtiva kanta noin kolme hirveä tuhannella hehtaarilla” , kuvailee eräs vastaaja. Kymmenen jäsentä. . Kymmenen prosenttia oli sitä mieltä, että hirviä on liian vähän. Riistahavainnot.fi-sivustolta löytyvät reaaliaikaiset saalistilastot sekä arviot jäävästä hirvikannasta. . Kaikista vastaajista 86 prosenttia harrasti itsekin hirvenmetsästystä. Isossa kuvassa suunta oikea Hirvisoppa ei siis ole osoittanut ainakaan kaikkialla jäähtymisen merkkejä. Jos hirvikantatavoitehaarukkaan ei päästä, todetaan vaan, että tällä kertaa ei päästy, kokeillaan ensi kerralla. . Ylivoimainen enemmistö Metsälehden kyselyyn osallistuneista alueellisten riistaneuvostojen jäsenistä pitää kuitenkin edustamansa alueen nykyistä hirvikantaa sopivana. ”Jos ne pitäisivät paikkaansa, Suomen hirvet olisivat toteutuneilla saalismäärillä loppuneet aina neljän vuoden välein.” Luonnonvarakeskuksen takaisinlaskentaan perustuva arvio on antanut yleensä selvästi korkeamman kanta-arvion, mitä metsästäjien ilmoituksiin perustuvat tiedot ovat antaneet. ”Riistapäälliköiden asenne heijastuu niin riistaneuvoston toimintaan kuin viestintään metsästysseuroihin päin.” Tietoa on, mutta voiko siihen luottaa. Esimerkiksi täällä Pohjois-Pohjanmaalla yhteistyö riistaneuvostossa on toiminut.” Siitä vallitsee varsin yhteneväinen käsitys, että metsästysseurat, metsästyksenjohtajat ja metsästäjät maastossa lopulta päättävät, paljonko lupia haetaan, milloin liipaisimesta vedetään, ja mitä metsään ilmoitetaan jäävän. Avoimuuden lisääntymisestä huolimatta kannan arviointiin liittyy edelleen paljon epävarmuutta. Kaikilla tasoilla metsästäjillä on enemmistö, joten voivat tehdä sellaiset päätökset kuin haluavat.” Enemmistön mielestä hirvikanta sopiva Keväällä 2020 lähes puolella hirvitalousalueista hirvikanta oli tavoitetasoa suurempi. ”Susi on metsänomistajan kaveri, sillä se pitää hirvet liikkeellä, mutta vaikeuttaa toisaalta metsästystä ja aiheuttaa kotieläinvahinkoja”, näkee MTK:n Ekdahl. Alueellisten riistaneuvostojen jäsenistä 73% 27% Omistaa metsää Ei omista metsää 86% 14% Harrastaa hirvenmetsästystä Ei harrasta Hirvikanta on mielestäni edustamallani alueella Liian pieni Sopiva 10% 16% 74% Liian iso. Esille nousi vahvasti myös se, että hirvet jakautuvat alueittain hyvin epätasaisesti, mikä aiheuttaa ongelmia. Mitä tapahtuu, jos kantatavoite jää jollain alueella toistuvasti saavuttamatta. . Turhauttavaa.” MTK:n Ekdahl pitää joka tapauksessa myös Riistakeskuksen riistapäälliköitä paljon vartijoina hirvestyksen tavoitteiden saavuttamisessa. Niin riistaneuvostot, riistakeskus, riistanhoitoyhdistykset kuin maanomistajat nähtiin neuvottomiksi, jos metsästäjät eivät pyri tavoitteisiin. Huolehtii alueellisesta sidosryhmien kuulemisesta. Sa m i Ka rp pi ne n Hirvien taimikoille aiheuttamien tuhojen pelätään pahenevan tänä talvena, kun lunta on runsaasti lähes kaikkialla Suomessa. ”Toivon, että viime syksyn jahdin jälkeen on päästy tavoitteisiin paremmin. Viisitoista prosenttia vastaajista piti hirvikantaa edelleen liian suurena. Kyselyyn osallistuneista 74 prosenttia oli tätä mieltä. Osallistuu Suomen riistakeskusta koskevaan strategiseen suunnitteluun sekä riistaa ja elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien valmisteluja päivittämistyöhön. . ”Paikoin sudet lisääntyneet niin, että koko hirvikanta niillä alueilla vaarassa”, pelkää yksi vastaajista. ”Parikkalassa hirvikanta oli vuosi sitten jahdin jälkeen 1,9 hirveä. Maaja metsätalousministeriö nimittää riistaneuvostot riistanhoitoyhdistysten aluekokouksen ja sidosryhmien tekemien esitysten pohjalta. Luonnonvarakeskuksen kanta-arvio saadaan viikolla 9”, Körhämö sanoo. ”Siihen pitäisi mielestäni kiinnittää enemmän huomiota, että hirvihavainnot kirjattaisiin kaikkialla yhtenäisin käytännöin, jotta tiedot olisivat vertailukelpoisia”, sanoo Ilkka Tiainen. ”Riistakeskus voi vaikuttaa asiaan ohjaamalla verotussuunnittelua, neuvonnalla riistanhoitoyhdistysten ja metsästäjien suuntaan sekä osin pyyntilupaharkinnalla”, Körhämö toteaa. ”Maanomistajien kuuleminen on teatteria. . Sa m i Ka rp pi ne n Vastausprosentti 76,2%. Tammikuussa päättyneellä metsästyskaudella Suomessa kaadettiin 49 111 hirveä. Ekdahl näkee silti, että kokonaisuus hirvikannan suhteen on kuudessa vuodessa mennyt parempaan suuntaan. Vastauksissa nostettiin esille myös se, että Suomesta löytyy edelleen hirvitalousalueita, joilla ei kertaakaan viimeisen kuuden vuoden aikana ole saavutettu asetettua tavoiteväliä. ”Nämä syövät järjestelmältä uskottavuuden” , yksi vastaaja paalutti. Riistakantojen seurantamenetelmät ovat kehittyneet 2000-luvulla paljon. ”Keskimäärin sopiva hirvikanta, mutta jo nyt on ihan tyhjiä alueita. 11 AJASSA / 25.2.2021 täjät saavat tahtonsa läpi.” Samanlaisia havaintoja nousee esille myös kyselyssä. Muutokset voivat olla nopeita. . Myös petoeläimet puhuttavat eri puolilla maata. Kuka kantaa vastuun tavoitteista
Energiapuun hintatilastointi on kuitenkin puutteellista, ja lisäksi tilastointia sekoittavat energiapuun kirjavat hinnoitteluja mittausperusteet. ”Yksi tapa leimikon (hakattavaksi merkityn alueen) voittamiseksi on maksaa latvusmassasta reilusti enemmän kuin kilpailijat, ja sitten ainespuutavaroista saman verran kuin muut”, kertoo tutkija Jussi Leppänen Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Uudelleen myyntiin vuodenvaihteessa, ja oikea-aikainen reagointi kannatti. Isäntä polki ennalta koneille kantavan uran pellon yli. Hakkuumäärästä 87 prosenttia eli 56 miljoonaa kuutiota oli tukkija kuitupuuta pääasiassa metsäteollisuudelle. Talvi toi lähes 70 000 euroa. 25.2.2021 / AJASSA 12 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2020 2019 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 TUORE PUUKAUPPA VALTTERI SKYTTÄ M etsälehdessäkin on tänä vuonna esitelty puukauppaesimerkki, jossa ostotarjousten välinen ratkaiseva hintaero syntyi lopulta tarjouserittelyn toiseksi alimmalla rivillä. ”Määrä oli kolme prosenttia edeltävän kymmenvuotisjakson hakkuiden keskiarvoa pienempi”, toteaa yliaktuaari T iina Sauvula-Seppälä Lukesta. Koneet metsään jo tammikuussa. Tänä talvena lykästi Puutavaralaji määrä kantomyyntim3 hinta tulo €/m3 € Kuusitukki 585 62 36 270 Kuusikuitu 255 22 5 610 Kuusilaho 110 20 2 200 Mäntytukki 295 60 17 700 Mäntykuitu 105 21 2 205 Koivutukki 50 45 2 250 Koivukuitu 100 20 2 000 Yhteensä 1 500 68 235 JUSSI COLLIN SUOMESSA hakattiin viime vuonna puuta yhteensä 65,2 miljoonaa kuutiota, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotieto kertoo. Hakkuutähteitä eli puiden oksia ja latvuksia kerätään energiapuuksi pääasiassa avohakkuissa kaadettujen kuusikoiden jäljiltä. Yksityismetsistä puuta korjattiin lähes 46 miljoonaa kuutiota, mikä on 14 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Siellä lukee hakkuutähteet tai latvusmassa. Loput oli energiapuuta eli pientalojen polttopuuta tai lämpöja voimalaitoksien metsähakkeeksi hakattua runkopuuta. Kohde: Kuusivaltaisen sekametsän päätehakkuu Sijainti: Lounais-Suomi Tarjouksia: 2 kpl, viideltä kysytty Ostaja: Iso metsäyhtiö Hakkuukertymä: 1 500 m3 Leimikon koko: 5 ha Muuta: Märkäpohjainen metsä pellon takana, ehdoton talvikorjuukohde. Hakkuutähteiden hinnat ovat tilastojen perusteella olleet viime vuoden lopulta lähtien nousussa eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Luke: Hakkuut laskivat selvästi. Se on 11 prosenttia eli seitsemän miljoonaa kuutiota vähemmän kuin vuotta aikaisemmin ja 17 prosenttia vähemmän kuin huippuvuonna 2018. ”Jotkin sahat ovat maksaneet kuitupuusta kuiduttavaa teollisuutta enemmän.” Luonnonvarakeskuksen tilastojen perusteella latvusmassan keskikuutiohinta on pyörinyt pystykaupoissa pitkään 3–4 euron välillä. Syynä kikkailuun on se, että puun kova kysyntä ei saisi puunostajien näkökulmasta näkyä pääpuutavaralajien eli tukkija kuitupuun hintatilastoissa niin voimakkaana nousuna, että metsänomistajille syntyy Tähteilläkin on hintansa Jos hakkuutähteistä tarjotaan enemmän, onko kyse energiapuun kysynnästä vai tukkija kuitupuun hintasäätelystä. Oksien ja latvojen keruussa on harvoin kyse useista tuhansista euroista, mutta niiden hinnoittelu voi tuoda puukauppatarjouksiin useiden satojen tai jopa tuhannenkin euron hintaeron. Viime vuonna leimikosta ei tullut tarjouksia, kun ei ollut talvea. Hakkuutähteiden hinnannousu voi olla puunostajien keino säädellä ainespuun eli tukin ja kuidun hintakehitystä. Eli kun paikallisella puunostajalla ei ole enää halua tai pääkonttorin lupaa nostaa tiukasti kilpaillun hakkuukohteen tukkija kuitupuun hintoja, hän lisää hintaa hakkuutähderiville ja pyrkii sitä kautta nostamaan puunostotarjouksensa kärkipaikalle. Yhtiöiden ja valtion metsissä hakkuut sen sijaan lisääntyivät pari prosenttia liki 11 miljoonaan kuutioon
20,13 s 20,39 . 32,15 . Toisaalta sellu-, kartonkija paperitehtaisiin nojaavat metsäyhtiöt toimivat asiassa markkinalogiikan mukaan toisin päin – yhtiöt maksavat tukista reilusti, mutta pitävät omalle tuotannolleen tärkeimmän kuitupuun hinnan alempana. 17,04 . Ensiharvennus Hankintahinnat 58,28 . 17,71 . 22,69 . 31,59 . 43,36 s 33,98 s 12,98 s 13,97 s 13,08 s 19,66 s 21,34 . 32,10 . Harvennushakkuu 53,97 . 19,92 . 14,50 s 13,76 s 19,92 s Hankintahinnat 61,54 s 61,11 s 49,00 s 33,12 s 32,86 s 32,95 s LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA ET EL Ä-P OH JA NM AA KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I KO KO M AA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 16,52 . 46,98 s 31,72 s 31,80 . 23,85 . 21,41 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,76 s 63,68 s 43,51 s 18,36 s 20,91 s 18,02 s 25,85 s 29,78 s Uudistushakkuu 61,92 . 21,45 . Ensiharvennus 13,82 . s nousussa . 25,59 . 31,68 . 18,43 s 17,32 s 25,04 . 31,61 . Todellinen kuutiohinta Hakkuutähteet eivät ole ainoa elementti puukauppojen hintapelissä. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,55 s 63,25 s 45,52 . 37,47 s nousussa . 23,35 . 29,41 . ”Korkealaatuinen runkopuuhake kestää varastointia huomattavan paljon paremmin kuin hakkuutähdehake. 21,31 s 18,98 s 28,61 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,11 s 59,17 s 43,79 s 17,14 . Energiakäyttö tuskin on pääsyy hakkuutähteiden hintapompsahduksille, sillä oksista ja latvuksista tehty hake ei ole parasta energialaitosten hakepolttoainetta. 19,20 s 29,43 s 29,07 s Harvennushakkuu 48,27 s 48,74 s 16,34 s 17,05 s 15,63 . Tähteistä ei niin laadukasta haketta Luken erikoistutkija Johanna Routa kertoo, että hakkuutähteiden käyttömäärä vaihtelee lämpöja voimalaitoksissa hiukan eri vuosina, mutta mitään suuria muutoksia hakkuutähteiden käyttöön ei ole odotettavissa. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 17,78 s 26,26 s 28,31 . 29,16 s Harvennushakkuu 51,09 s 53,48 s 38,39 . 19,05 . Hankintahinnat 58,80 s 59,72 . 32,02 s 36,73 . 26,59 . 16,86 s 17,57 s 16,27 s 23,14 . 19,23 . Raakapuun hintatilastot, viikkojen 3–6 keskiarvo Sami Karppinen teollisuuden näkökulmasta liian suuria hintaodotuksia tuleviin puukauppoihin. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 20,07 . ”Viime vuosien ilmiö on ollut, että jotkin sahat ovat maksaneet kuitupuusta huomattavasti enemmän kuin kuiduttava teollisuus: varmaankin tarkoitus on vaikuttaa myös hakkeen hintaan, joka seuraa tilastoituja kuitupuiden hintoja” Leppänen kertoo. 18,09 . 24,78 s Uudistushakkuu 51,71 s 51,20 s 19,88 s 16,79 s 27,40 s Harvennushakkuu 45,11 s 43,33 s 14,78 s 13,26 s 22,11 s Ensiharvennus Hankintahinnat 54,67 s 55,18 s s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,49 s 51,76 s 17,76 s 18,25 s 15,57 s 24,44 s 25,45 s Uudistushakkuu 55,38 s 53,17 . 64,46 s 44,79 s 19,68 s 22,20 s 19,32 s 31,38 s 33,02 s Harvennushakkuu 54,04 s 56,37 s 37,69 . 31,27 . Oksien ja latvuksien todellinen kuutiokertymä on kuitenkin yleensä vain noin viideosa kertyneestä ainespuun määrästä. 18,25 . Tätä ei aina huomioida puunostotarjouksessa, vaan hakkuutähderivillä näkyy sama kuutiomäärä kuin mitä kuusitukin ja -kuidun oletettu kertymä on. 54,99 s 40,21 . 23,04 s 23,39 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,37 s 62,73 s 41,38 . 27,63 s Uudistushakkuu 57,95 s 58,38 . 20,43 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,74 . 27,73 s Uudistushakkuu 61,90 s 63,53 s 42,90 . 56,54 . 16,95 s 16,35 s 22,98 . s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 57,62 s 60,03 s 35,07 s 17,69 s 17,32 s 25,32 s 6,42 s Uudistushakkuu 59,38 s 60,72 s 35,45 s 19,21 s 18,68 s 28,09 s 7,25 s Harvennushakkuu 48,56 s 48,32 s 29,18 s 16,33 s 15,64 s 22,49 s 6,64 s Ensiharvennus Hankintahinnat 54,57 s s nousussa . 25,58 s Ensiharvennus 48,62 s 14,14 s 15,14 s 14,18 s Hankintahinnat 62,76 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 23,77 s Ensiharvennus 36,98 s 13,15 s 12,65 s 12,59 s Hankintahinnat 55,96 . Huonolaatuisempi hakkuutähdehake jää häviölle, jos rajan takaa virtaa korkealaatuista haketta polttoon”, Routa kertoo. 32,65 . 19,75 s 17,30 s 25,55 . 31,82 s s nousussa . 47,86 31,83 . 19,68 s 29,98 . s nousussa . 20,49 s 20,40 s 18,01 s 26,59 . 30,85 . 16,56 . Suomessa on viime aikoina kohistu tuontihakkeen määrän kasvusta, kun energialaitoksissa on ryhdytty etsimään korvaajaa kivihiilen lisäksi myös turpeelle. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 50,47 s 49,65 s 16,26 . 26,90 s Harvennushakkuu 45,58 s 45,01 s 15,68 s 15,07 s 14,02 s 22,60 s 21,27 s Ensiharvennus Hankintahinnat 55,57 . Hakkuutähteissä sekavuutta tuottaa myös se, että niistä tarjotaan hintaa, joka sidotaan tavallisesti hakattuun kuusiainespuumäärään. Sahat myyvät tukkipuiden sahauksesta ylijäävää haketta selluteollisuuteen. Tällöin oksien ja latvusten muutamien eurojen kuutiohinta on todellisuudessa viisinkertainen.. 26,15 . 17,49 . 31,50 s 31,47 s 31,72 . 62,55 . 14,96 . 17,58 s 16,71 s 24,86 s 26,57 s Uudistushakkuu 58,36 s 60,68 s 46,13 s 19,22 s 19,16 s 18,51 s 28,79 s 28,94 s Harvennushakkuu 49,32 s 50,51 s 38,29 . Ensiharvennus 13,47 s 12,90 s Hankintahinnat 59,91 s 62,18 s 47,08 s 32,31 s 32,51 s 32,13 s s nousussa . 19,17 s 30,03 . Harvennushakkuu 52,68 s 54,99 s 36,86 s 17,18 . Uudistushakkuu 62,04 s 64,54 s 47,21 . 56,88 . Ensiharvennus 41,51 . Luken Jussi Leppänen huomauttaa, että tukkipuun tai kuitupuun hintapaineita voidaan purkaa kantohintojen sijasta myös runkohintoihin, joita ei nykyisellään tilastoida. 27,41 s Uudistushakkuu 60,21 s 62,98 s 45,11 s 19,87 . 13 AJASSA / 25.2.2021 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi s nousussa . 17,94 . 17,70 s 18,22 s 16,90 s 23,72 . 56,46 s 45,57 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 58,55 s 61,91 s 43,51 s 17,86 . 23,75
Myös jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa hieskoivulla on arvonsa. ”Jos hieskoivikko pääsee turvemaalla kolmen neljän metrin pituuteen, melkein kannattaa lähteä kasvattamaan sitä eteenpäin. Raivaussahalla hieskoivuja vastaan käydyssä taistossa tulee väkisinkin mieleen, voisiko hieskoivua jotenkin hyödyntää. Kohteilla, jossa halla on säännöllinen vieras, hieskoivua ei kannata raivata yhdettömiin ennen kuin taimet ovat kasvaneet ohi hallan. Se on aikamoinen tiheikkö ja sen raivaaminen on jo iso kustannus. Kannattaako luontaisesti syntynyttä hieskoivikkoa lähteä kasvattamaan, riippuu täysin tilanteesta, selventää tutkija Pentti Niemistö Luonnonvarakeskuksesta. 14 25.2.2021 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO TIIA PUUKILA V ettyneelle kivennäismaalle ja etenkin turvemaille puskee hieskoivua usein kiusaksi asti. Jos kuitenkin metsän uudistaminen on syystä tai toisesta epäonnistunut, tilanne on toinen. Talousmielessä hieskoivusta on harvoin kilpailijaa männylle, kuuselle tai rauduskoivulle. Sa m i Ka rp pi ne n Sa m i Ka rp pi ne n Tuppaina kasvavaa vesasyntyistä hieskoivua voi vähentää kaatamalla koivut pois viimeisessä päätehakkuuta edeltävässä harvennuksessa.. Hieskoivikko korjataan yleensä kuitupuuna, sillä tukiksi se kasvaa korkeintaan Etelä-Suomen rehevillä turvemailla. Vesakko suojaa Mikäli kuusentaimikko kasvaa alavassa hallanarassa paikassa, voi luontaisesti syntyneestä hieskoivusta olla etua. Jatkossa se tietää myös aikamoista taimikonhoitourakkaa, jos sitä lähtee havupuille uudistamaan. Se on vähän sellainen epäonnistujan oljenkorsi”, Niemistö jatkaa. ”Tavoitteellisesti en lähtisi hieskoivun kasvatukseen. Kivennäismaakohteilla uudelleen aloittamisen kynnys saattaa olla hieman korkeammalla”, Niemistö arvioi. Tällöin reikäperkauksella on huoRiesasta pelastajaksi Jos uudistaminen epäonnistuu tai halla kurittaa, voi luontaisesti syntynyt hieskoivu pelastaa. Nopeasti kasvava tiheä hieskoivikko suojaa kuusentaimia pakkasen puremilta
Silloin koivikon voi harventaa toisen kerran noin 700 runkoon hehtaarilla. Mikäli kaikki koivut kaadetaan, metsä herkästi kuusettuu. Tästä syystä hieskoivun leviämistä uudisalalle kannattaa yrittää estää jo ennalta. ”Varhaisperkauksessa kannattaa poistaa kaikki koivut. W ik im ed ia Co m m on s Sa m i Ka rp pi ne n Jos taimikonhoito rehevillä turvemailla unohtuu, hieskoivu valtaa herkästi alan. Kun kuusialikasvoksen vapauttaa, ne eivät olekaan enää sutjakoita koivuja, jotka solahtavat kuusten väliin vaan ne ovat paksuoksaisia ja korjuussa vaurioittavat herkemmin kuusta.” Hallanaroilla paikoilla kuusien kannattaa antaa kasvaa viiteen, kuuteen metriin ja vasta sitten kaataa koivut. Hieskoivu haihduttaa havupuita reippaammin ja voi auttaa pitämään vedenpintaa kurissa niin kauan, että havupuuntaimet kasvavat. Hieskoivu kuriin vahingoittuvat. Tällöin korjuu onnistuu helpommin ilman, että taimet ”Tuotetaan hieskoivulla, mitä se tuottaa.” Vinkit hieskoivun hyödyntämiseen 1. Mikäli hieskoivut ovat ehtineet nelimetrisiksi, kannatta harkita niiden kasvatusta kuiduksi tai energiaksi. Hieskoivun voi kasvattaa hoitamattomana ja kaataa 40 –50-vuotiaana. Jos taimikko on päässyt vesakoitumaan ja uudistaminen epäonnistunut, harkitse hieskoivun kasvatusta kuitupuuksi. Rehevillä paikoilla hieskoivikon alle saattaa syntyä kasvatuskelpoinen kuusialikasvos. Suometsissä tukkia hieskoivusta ei kasva kuin korkeintaan Etelä-Suomen rehevimmillä turvemailla. Niemistö arvelee vedenpinnan säätelyn vaativan, että hehtaarilla kasvaa vähintään 80 kuutiota havupuuta tai 60 –70 kuutiota lehtipuuta. ”Ylettömästi sitä ei kuitenkaan ole tarve harventaa. vinteet siirtyvät kiertoon havupuukariketta nopeammin. 15 METSÄSTÄ / 25.2.2021 lehdittava, etteivät koivut piiskaa taimia. Mikäli näyttää siltä, että osa hieskoivuista on tukkilaatuisia, ne kannattaa kasvattaa tukeiksi kuusikon päällä. ”Tuotetaan hieskoivulla, mitä se tuottaa ja annetaan parhaimpien kuusten kehittyä. Vesasyntyistä hieskoivua voidaan torjua kaatamalla päätehakkuuta edeltävässä viimeisessä harvennuksessa kaikki koivut pois. Jos sinne saisi koivua joukkoon, jatkuvapeitteisyys voisi olla vähän pitempiaikainen”, Niemistö arvioi. Kun havupuut alkavat olla siinä mitassa, että vedenpinnan säätely onnistuu, voi hieskoivut kaataa. 3. VAIKKA hieskoivu on kelpo kuitupuu, tarjoavat kuusi, mänty ja rauduskoivu parhaimman metsätaloudellisen tulon. Tutkimustulosten mukaan tämän jälkeen on taloudellisesti sama, harventaako hieskoivikon kerran vai jättääkö harventamatta. Jos taimet kuitenkin kärsivät pahasti hallasta, kasvatus sekapuustona on mahdollinen. Tästä syystä hieskoivuja kannattaa säästää, mikäli ajatuksena on siirtyä jatkuvapeitteiseen kasvatukseen. Jos sinne monimuotoisuuden vuoksi halutaan koivua, ehtii se vielä tulla mukaan myöhemmin”, tutkija Pentti Niemistö ohjeistaa. Päätehakkuupuusto voi kuitenkin olla ihan kohtalainen kuusikko. 5. 4. Myös kuusen istutuksesta hieskoivikon alle muokkaamattomaan maahan on hyviä kokemuksia. Jos turvemaan hieskoivikkoa haluaa jotenkin hoitaa, tiheikkö kannattaa harventaa nelimetrisenä 2 500 runkoon hehtaarilla ja kasvattaa kuitupuuta. Lehtipuukarikkeesta raHieskoivun erottaa muun muassa pyöreistä lehdistä, joissa on yksinkertainen sahalaita. Kuituja energiapuuna hieskoivu ei sen sijaan häviä raudukselle ja kasvatus on huokeaa. Välttämättä edes taimikonhoitoa ei tarvita. 6. 2. Aina tuli tulokseksi, että älä harvenna vaan kasvata tiheikkönä ja korjaa pois noin 40–50 vuoden iässä”, Niemistö kertoo. Tilanne muuttuu, jos koivikon alle kehittyy kasvatuskelpoinen kuusialikasvos. Hoitamatta paras Keskimäärin hieskoivun pituus jää 10 prosenttia, läpimitta 20 prosenttia ja kuutiomäärä 30 prosenttia rauduskoivua alhaisemmaksi. Ravitsee metsämaata Hieskoivu parantaa metsämaan ominaisuuksia ja sen arvellaan edistävän luontaista taimettumista. Taistele vastaan, mikäli mahdollista. ”Minulla oli pitkäaikaisia kokeita Pohjanmaan ja Etelä-Lapin turvemailla. Sa m i Ka rp pi ne n. Hieskoivikon alle sattaa kehittyä kuusialikasvos, jonka voi hyödyntää. Mikäli halla ei ole kiusana, voi kuitupuun kokoiseksi ehtineen hieskoivun poistaa, kun alikasvos on parimetristä. ”Jossain vaiheessa ja aika pian se on niin puhdas kuusikko, ettei siitä sitten enää jatkuvalla kasvatuksella mennä eteenpäin. Yritin ja yritin löytää sellaista harvennusreseptiä, millä niitä kannattaisi harventaa. Silloin käy niin, että latvukset alkavat leventyä. Rauduskoivun puuttuessa hieskoivua kannattaa säästää, mikäli siirtyy jatkuvaan kasvatukseen, sillä lehtipuusto voi edistää taimien syntymistä ja kasvua. Kangasmaillakin hieskoivun tukkisaanto jää alle puoleen rauduskoivusta ja tukkiin tulee herkästi vikoja, kuten lahoja oksia ja mutkia. Lisäksi varhaisperkaus on tehtävä ajoissa. Siemensyntyisen hieskoivun leviämistä hillitään, kun vältetään laaja-alaista maanmuokkausta ja jätetään kannot nostomatta. Ei siinä tarvita kuin 500 –600 kuusta hehtaarilla niin se on jo ihan täystuottoinen aikanaan.” Vetisillä mailla hieskoivut voivat lisäksi auttaa huolehtimaan vesitaloudesta. Useat peräkkäiset kuusisukupolvet happamoittavat ja köyhdyttävät metsämaata
9. Saapastuki Varsinkin pitkävartiset saappaat säilyttävät muotonsa paremmin, kun niiden sisään rullaa säilytyksen ajaksi sanomalehteä. Suojaa työalusta Metsälehdillä, niin säästyt sotkulta. Hän neuvoo säilyttämään lehtileikkeet valkoisesta kopiopaperista taitellussa suojakuoressa tai happovapaasta paperista valmistetussa leikekirjassa. Lehti muuntuu niin biojätepussiksi kuin kärpäslätkäksikin, ja sanomalehtipaperi sopii muun muassa kenkien kuivaamiseen ja korvasienten kasvualustaksi. Oikein säilytettynä se säilyy kuitenkin satoja vuosia”, hän sanoo.. 12. 3. Kääri särkyvät esineet Metsälehteen. Sanomalehti imee kosteutta, jolloin kengät eivät ala haista. Sanomalehtipaperi paitsi kuivaa myös kiillottaa lasin. Katso video Metsälehden Youtubesta LIINA KJELLBERG, teksti ANNA BACK JA HEIKKI HURME, kuvat 1. ”Sanomalehtipaperia ei ole tarkoitettu säilytettäväksi. 6. Kylmäkalle Pakasteet ja viileässä säilytettävät tuotteet pysyvät kylmempinä, kun ne käärii sanomalehteen kuljetuksen ajaksi. Biojätepussi Taittele Metsälehdestä biojätepussi. Ikkunoiden ja peilien lisäksi sanomalehti kiillottaa myös tulipesien lasit. Kääreeksi sopivia sivuja löytyy niin puunhinnoista kuin metsäkoneista kiinnostuneille. Paperivene Lapsille tekemistä. Suojakääre Muutto edessä. 25.2.2021 / METSÄSTÄ 16 Metsälehdestä on hyötyä vielä sen jälkeenkin, kun sen on lukenut kannesta kanteen. Tällöin tärkeintä on suojata ne valolta, sillä valo saa sanomalehtipaperin haurastumaan, kertoo Kansalliskirjaston konservaattori Heidi Törrönen. Katso video Metsälehden Youtubesta 10. 5. Arkistoon Parhaat lehtijutut haluaa ehkä leikata talteen. 2. 11. Märkien kenkien kuivaaja Märät kengät saa kuivattua työntämällä niihin rutattuja sanomalehden palasia. Ikkunoiden kirkastaja Pestyt ikkunat ja peilit voi lastan sijaan kuivata sanomalehtipaperilla, neuvoo Marttajärjestön kehittämispäällikkö Salka Orivuori. Pitää vain varoa, ettei mustetta tule ikkunanpuitteisiin”, hän sanoo. Toimii myös maalipurkin alustana ja kun vaihdat viherkasveille multaa. Myös kirjan väliin laittaminen on huono ajatus, sillä kellastuva sanomalehtileike kellastaa myös kirjan sivut. Kärpäslätkä Taittele tai rullaa lehti käteen sopivaksi ja ala lätkiä. Työalustan suoja Kaipaako moottorisaha huoltoa. Yhdestä Metsälehdestä syntyy kahdeksan paperivenettä. Lahjapaperi Jos lahjapaperi on loppu, paketoi lahjat Metsälehteen. Taittele Metsälehdestä paperihattu. 4. Paperihattu Juhlat tulossa mutta asu puuttuu. Mitä useamman aukeaman käytät, sitä tukevampi pussista tukee. Katso video Metsälehden Youtubesta 7. Muovitaskuun lehtileikkeitä ei kannata laittaa, sillä painomuste tarttuu herkästi kiinni muoviin. 8. Jos haluaa säilyttää lehden koko vuosikerran, kannattaa lehdet Törrösen mukaan laittaa taittamatta happovapaaseen arkistokelpoiseen kartonkikoteloon. ”Sanomalehdellä kuivaa näppärästi varsinkin pienet pinnat, joihin ei lastalla pääse
Keräyspaperista valmistetaan muun muassa sanomalehtipaperia ja pehmopaperituotteita. Tehdas kuitenkin suljettiin vuoden vaihteessa. Mihin tahansa korvasieniviljelmää ei kuitenkaan saa perustaa, vaan se vaatii aina maanomistajan luvan. 18. Suomen paperija kartonkiteollisuuden käyttämästä puukuidusta noin viisi prosenttia on kierrätyskuitua. ”Vielä parikymmentä vuotta sitten sanomalehtien osuus oli 70 prosenttia. ”Yleinen näkemys on, että arvokkaalle raaka-aineelle löytyy kotimaasta uusia ottajia, mutta hetkellisesti sen vienti voi lisääntyä”, Vuola sanoo.. Kalankääre Tämän päivän lehti on huomisen kalankääre, kuuluu vanha sanonta. Suurta sanomalehtimäärää hän ei kuitenkaan lähtisi polttamaan, sillä sanomalehtipaperista jää paljon tuhkaa. Enää näin ei kuitenkaan ole –?ainakaan ammattikalastajien joukossa, sanoo Suomen Ammattikalastajaliiton hallituksen puheenjohtaja Olavi Sahlstén. Korvasieni on lahottajasieni, joten sanomalehden sisältämä selluloosa kiihdyttää sen kasvua, kertoo Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen suojelusuunnittelija Tea von Bonsdorff. METSÄSTÄ / 25.2.2021 17 13. Vessapaperi Tähänkin Metsälehti tarpeen vaatiessa käy. Jotta sanomalehdestä olisi hyötyä, tulee maassa olla korvasienen sienirihmastoa. Metsäteollisuus ry:n ympäristöasiantuntijan Aaron Vuolan mukaan käytännössä kaikki saatavilla oleva kierrätyskuitu on tähän asti käytetty. Sanomalehden palaset kannattaa siis kaivaa sellaiselle paikalle, jolta korvasieniä on löytynyt aiemminkin. 15. Von Bonsdorffin mukaan korvasieni viihtyy varsinkin hiekkapohjaisilla mäntykankailla, joilta sitä löytyy erityisesti hakkuiden ja maanmuokkauksen jälkeen. Suomessa tuotetusta paperista 95 prosenttia menee vientiin, ja kovin kaukaa kierrätyskuitua ei kannata Suomeen tuoda. Sytyke Pieni pala sanomalehteä käy hyvin sytykkeeksi, sanoo Metsälehdestä on hyötyä vielä sen jälkeenkin, kun sen on lukenut kannesta kanteen. Sieniviljelmä Mahdollisuuksiaan löytää keväällä korvasieniä voi parantaa kaivamalla maahan sanomalehden palasia. Kierrätykseen Kun kaikki muut keinot on käytetty, on jäljellä vielä paperinkeräys. Lisäksi sitä käytetään eristevillan raaka-aineena. Sanomalehtiä kotikeräyspaperista on alle puolet, arvioi Suomen Keräystuote Oy:n asiamies Merja Helander. 14. Hän arvioi sanonnan olevan peräisin vuosikymmenten takaisesta kalan torimyynnistä. Suomalaiset kotitaloudet ovat ahkeria paperin kierrättäjiä: Pirkanmaan ely-keskuksen mukaan kotikeräyspaperista otettiin vuonna 2019 talteen 85 prosenttia. Taittele Metsälehti sopivan paksuiseksi kiilaksi ja työnnä se ikkunanpuitteen ja ikkunankarmin väliin. 16. Korvasieniviljelmä perustetaan kaivamalla maahan noin puoli metriä syvä kuoppa. Kuoppa täytetään ilmavasti rypistetyillä sanomalehden palasilla ja peitetään lopuksi kuopasta kaivetulla maalla. Nuohousalan Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Tapio Lehtimäki. 17. Lehti muuntuu niin biojätepussiksi kuin kärpäslätkäksikin, ja sanomalehtipaperi sopii muun muassa kenkien kuivaamiseen ja korvasienten kasvualustaksi. ”Syksyllä maahan kaivetut sanomalehden palaset saattavat tuottaa satoa jo seuraavana keväänä”, von Bonsdorff sanoo. Tuuletusapu Eikö ikkuna pysy auki. Valtaosa kotitalouksien kierrättämästä paperista on Vuolan mukaan käytetty UPM:n Kaipolan paperitehtaalla. Nyt niitä luetaan yhä enemmän netissä”, hän sanoo. ”Sanomalehtipaperin koostumus on muuttunut niin, ettei se pala enää yhtä hyvin kuin joskus kauan sitten.” Itse Lehtimäki käyttää sytykkeenä pientä palaa koivun tuohta tai puuliiterin pohjalta keräämiään puutikkuja
Tilit eivät varsinaisesti pursuilleet leveydellään, kun nuori mies urakoi Tehdaspuun savotoilla. 18 25.2.2021 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Kuopio Elimyssalo MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat K uopion maalaiskuntalaisen maatalon pojan uran alku ei antanut viitteitä sen lopullisesta suunnasta. Kun tiedon tueksi karttuu kokemusta, muodostuu vähitellen näkemys, jota voi soveltaa ennenkokemattomissakin tilanteissa.” Tiedon puute on metsänomistuksen pahin ongelma. Hän hakeutui Toivalan metsäkoulun vuoden mittaiseen metsätalousyrittäjäkoulutukseen. ”Eilispäivän tiedoilla tai omilla uskomuksilla ei pitkälle pötkitä.” Metsässä pienestä alkaen Metsässä Savolainen on väkertänyt pienestä alkaen. Siihen maailman aikaan kelpoisuudeksi riittivät ylioppilaspaperit ja metsurin hommien vankistamat hartiat. ”Silloin kuitupuut katkottiin kaksimetrisiksi ja kasattiin kourakasoihin ajouran varteen. ”Ensimmäisen metsätilini sain yhdeksänvuotiaana, kun olin kylvämässä kulotusalaa. Kalle Savolainen kannustaa metsänomistajia päivittämään metsäoppinsa. Sama pätee metsäasioissa. Juristi meni metsäkouluun Savolainen korostaa tiedon ja kokemuksen merkitystä. Kymmenen vuoden kuluttua palstalla on järeää, laadukasta mäntytukkimetsää, jota leimatessa ei tarvitse kuitupuun heikosta hinnasta murehtia. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Kalle Savolainen suuntasi savottahommiin kolmeksi vuodeksi. Vuoden 1963 metsäsuunnitelmassa Savolaisen kotitilan metsien kasvuksi mitattiin 3,3 kuutiota. Uusin suunnitelma lupaa yli seitsemän kuution vuosikasvua. Se oli kyllä raskasta työtä.” Mutta rupeamalla metsurina oli tärkeä panos. ”Esimerkiksi autojen romutussopimukset alkujaan ovat minun käsialaani”, hän mainitsee. Innostuin sen aikana tekemään enemmän kirjallisia töitä kuin oikeustieteellisessä aikanani.” Hän kannustaa kaikki metsänomistajia seuraamaan tiiviisti aikaansa uutta tietotekniikkaa pelkäämättä. ”Se oli yksi parhaita kursseja, joita olen suorittanut. Kokemus luo näkemystä Pitkän linjan metsänomistajan ja lakimiehen tiedoista ja kokemuksesta syntyy näkemys, jota tarvitaan alati muuttuvassa maailmassa. ”Kolmessa vuodessa kertyi riittävästi motivaatiota lukea oikeustieteellisen tiedekunnan pääsykokeisiin Helsinkiin.” Opintojensa rahoittamiseksi Savolainen hankkiutui Kirkkonummelle nuoremman konstaapelin tuuraajaksi. ”Sain paperit oikeustieteellisestä, mutta juristiksi ei valmistuta, vaan kokemus karttuu vuosien saatossa. Myöhemmin kylvöala siirtyi Savolaisen omistukseen, ja nyt sama männikkö on harvennettu kolmesti ja lannoitettu pariin kertaan. Miehet tekivät kuokalla viiruja, joihin me pikkupojat ripottelimme siemenet.” Silloin elettiin 1950-luvun loppua, ja tiliä kertyi kaikkiaan 500 vanhaa markkaa. ”Tärkeintä on osata erottaa oikea tieto suuresta disinformaation tulvasta.” Metsäoppia Savolainen hankki reilut kymmenen vuotta sitten, kun lakihommat eivät enää edellyttäneet viikoittaisia Helsingin reissuja. Jo opiskeluaikaan hän perusti oman yrityksen. Se tarjosi ensin apua vähäisempiin, ja vuosien mittaan merkittävämpiinkin lakiasioihin – Savolainen on muun muassa avustanut Suomen suurimpia kierrätysyrityksiä kuten Kuusakoskea ja Stenaa
Polttaminen ei ole silloin sopimuksen mukainen toimi. Suurinvestointi olisi tuonut Pohjois-Savoon mittavan tulovirran, ja ehkäpä jopa kuitupuun kantohinnatkin olisivat kääntyneet nousuun. Juridisesti asia on selvä: sopimuksen tekijä vastaa. pykälä kannattaa lukea ja yrittää ymmärtää. Muiden kanssa puuntuottajan ei kannata olla tekemisissä. On viisasta sisällyttää sopimukseen lauseke, jossa palveluntarjoaja sitoutuu hakemaan tyhjät laatikot pois ennen kuin laskuttaa taimien istutuksen. PALSTALLA ”Autojen romutussopimukset ovat minun käsialaani.” OMASSA VALLASSA OLEVIEN asioiden hoitaminen kuntoon on paljon helpompaa kuin taivutella muut toimijat tekemään jotakin. Jätelain 3. Ja vaikka se on vähän kliseemäistä sanoa, niin metsätöiden hienointa antia on nähdä oman työn jälki, kun päätoimenaan siirtelee aanelosia pöydän laidalta toiselle.” Savolainen on kehittänyt metsätilaansa niin, että jokaiselle kuviolle on metsäautotieltä tai mönkijäuralta enintään 300 metrin kävelymatka. On sinisilmäistä uskoa palveluntarjoajan vakuuttelua, että sopimusehto on turha, koska palveluntarjoaja joka tapauksessa siistii jälkensä. Silloin puustot olivat harsintahakkuiden hivuttamia ja vuotuinen hehtaarikasvu keskimäärin 3,3 kuutiometriä. Juristit kiistäkööt, jos ovat eri mieltä. Sen jälkeen hän on juristin kiireidensä vastapainoksi aina ehtiessään rientänyt hoitamaan metsiään. Metsien roskaantumisen estäminen kannattaa aloittaa niistä asioista, joihin voi vaikuttaa omilla päätöksillään. Uusimman suunnitelman mukaan metsien vuosikasvu on kivunnut yli seitsemän kuutiometrin hehtaarilla.” Metsää on reilut pari sataa hehtaaria. Kokemukset viittaavat siihen, että vastuulliset toimijat ovat valmiita hyväksymään kohtuullisia ehtoja. Miksi ei käytetty pinon pituussuuntaisia järeitä aluspuita. ”Ensimmäinen metsäsuunnitelma valmistui 1963. ”En ole ikinä käynyt kuntosalilla – enkä mene. Finnpulp törmäsi kolmeen suureen Kun kyseessä on pitkän linjan juristi ja kuopiolainen puuntuottaja, on pakko kysyä kommenttia Soisaloon puuhatusta Finnpulpin suuresta sellutehdashankkeesta, jolta korkein hallinto-oikeus eväsi ympäristöluvan – monien mielestä perin kyseenalaisin perustein. ”Aina kun kaivinkone tekee maanmuokkausta, se tasoittaa mönkijälle kulku-uran kuviolle”, hän neuvoo. ”Minulla on metsäauto lastattuna sahoilla ja muilla tykötarpeilla aina lähtövalmiudessa. Jos myy energiapuun korjuuoikeuden, mutta ei halua hyväksyä hakettajalle kelpaamattoman puuaineksen jättämistä tien varteen, sopimusehtoja kannattaa miettiä. Esimerkiksi jos on tilannut istutustyön joltakin palveluntarjoajalta eikä halua istuttajien jättävän tyhjiä taimilaatikoita metsään, oikea paikka hoitaa asia on istutussopimus. Mutta jos puhutaan vain kuutioista ja euroista, metsän tärkeä hyöty Savolaiselle unohtuu. ”Sukupolvenvaihdosta kannattaa suunnitella kymmenen vuotta etukäteen”, kokenut juristi-metsänomistaja neuvoo. MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Lisäksi kannattaa sopia, että jos laatikoiden poistaminen jää tekemättä ja istuttaja vaatii silti laskun maksamista, metsänomistaja saa istuttajan kustannuksella poistattaa taimilaatikot ja vähentää poistamislaskun istuttamislaskusta. Metsien roskaajat kuriin Pian on se aika, jolloin lumen alta paljastuu metsätalouden oma roskaaminen. Sopimuksen tekijä vastaa käyttämiensä urakoijien toilauksista. ”Kyllä Finnpulp todellisuudessa törmäsi kolmen suuren metsäyhtiön vastustukseen. Ne eivät halunneet uutta kilpailijaa tontilleen. 19 METSÄSTÄ / 25.2.2021 ”Tukin osuus hakkuukertymästä voi parhaimmillaan kohota 95 prosenttiin.” Suvun metsät hän lunasti itselleen vuonna 1977. Jos energiapuun joukossa on paljon kuusenkantoja ja järeää lahovikaista kuusirunkopuuta, tämä aines saattaa levittää maannousemasientä. Vaikka itiöitä on ilmassa muutenkin, ei kannata hyväksyä sitä, että itiötuotantoa kasvatetaan merkittävästi. Kannattaa sopia nimenomaan laatikoiden pois kuljettamisesta. Jos sopimusehto on turha, palveluntarjoajan ei tarvitse pelätä sen ottamista sopimuksen osaksi. Syyllistämisen ketju voi olla niin pitkä, että viimeinen vastuullinen puhuu serbokroatiaa. Syy on ymmärrettävä, mutta ei oikeuta mihin tahansa. Työ tehostuu, kun aika ei kulu työmaalle tarpomiseen tai taimien kantamiseen. Vielä vähemmän kannattaa uskoa, että sertifiointikriteerit takaavat tyhjien taimilaatikoiden hakemisen. Hän harmittelee mittavan hankkeen kaatumista. Voi kysyä, olikohan oikeusvarmuus ihan kohdallaan – voidaanko luottaa, että KHO teki päätöksen oikein perustein”, Savolainen miettii. Kannattaa testata, hyväksyykö energiapuun ostaja ehdon, että on hänen vastuullaan viedä kaatopaikalle se metsäautotien varteen tuotu puuaines, joka ei kelpaa hakettajalle ja jää maanomistajan kiusaksi tien varteen. Metsäauto on lähtövalmiina ja kun siltä tuntuu, siirtyy Savolainen puolessa tunnissa juristin hommista metsätöihin.. ”Tämä on ihan merkittävä perhemetsälö.” Puuvarantoa on viime vuodet kasvatettu sukupolvenvaihdosta silmällä pitäen. METSÄAUTOTIEN VARTEEN UNOHDETTU puutavara on metsänomistajaa kiukuttavaa roskaa, jonka jättäminen sinne on ilmeisesti jätelain vastaista. Jos sitten laiminlyönti on tapahtunut ja istutuksesta vastaava henkilö kehottaa soittamaan heidän käyttämälleen urakoijalle ja vaatimaan asian hoitamista, tähän ei kannata suostua. Olen puolessa tunnissa omassa metsässäni. Etenkin energiapuun ostajat syyllistyvät usein tämän roskan tuottamiseen siten, että metsäautotien varteen jätetään hakkuualueelta kerätyn energiapuupinon alimmat osat, koska ei haluta riskeerata hakkurin terien vaurioitumista kivien ja muun maa-aineksen vuoksi. Metsäsuunnitelmia vuodesta 1963 Eikä Savolaisen ole tarvinnut pelkästään silmävaraisesti ihailla kuinka raivaussaha on seestänyt pusikoista kasvuisia taimikoita ja lannoitukset tuuhistaneet kasvatusmetsät hyvään kasvuun. Mies on vannoutunut hyötyliikkuja. Raivaan ja teen muita metsänhoitotöitä ja ne pitävät minut kunnossa.” Nyt talvikaudella raivaussahat ovat talviteloilla ja metsäauto pihalla parkissa, mutta onneksi tänä talvena Pohjois-Savossakin on satanut kiitettävästi lunta, joten pihalla on riittänyt puuhaa
Hulluuttako. ”Ei meillä ole ollut talvesta aiheutuvia ongelmia sahojen kanssa”, Rossi vakuuttaa. ”Tärkeää on teipata polttoainetankin ja moottorin välinen rako umpeen. Lumikenkäpula uhkaa Hakan ”jätkät” tekevät kahdeksan tunnin päivää, joten talvella raivataan myös aamuja iltahämärässä. Raivaussahojen talvivarustelua on Hakan savotoilla kehitelty toistakymmentä vuotta. Hänen mukaansa metsänomistajille ei talvityöstä koidu lisähintaa, vaan työ maksaa saman kuin kesälläkin tehtynä. Talviraivuu on asennelaji Raivaussahat laulavat Savon lumisissa metsissä. Umpinaiset Alposet-lumikengät ovat osoittautuneet parhaiksi. ”Sähkölämmitys sulattaa kahvalle tulevaa lunta, ja kosteus kulkeutuu kaasuvaijeriin, joka taukojen aikana jäätyisi.” Jäätymisen estämiseksi kaasukahvan päällä pidetään talvella vedenpitävää huppua. Muovikassikin auttaa paremman puutteessa. Kulmavaihteen voiteluaiheeksi lisätään vaseliinin sekaan annos notkeaa perämoottorin peräöljyä, joka ei tönkköydy pakkasella. Taustalta kuuluu talvikelillä epätavallinen raivaussahojen kiljunta. Niinpä metsureilla on led-lamput kypärissään. 20 25.2.2021 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat M etsätyö Markop Oy:n hakkuukone kyntää syvässä lumessa ja harventaa kuusikkoa Karttulassa. Myös moottorin ja rungon välinen rako pitää peittää. Se estää kaasuvaijerin jäätymisen.. Yllättäen Autereella tai Rossilla ei ole sähköisesti lämmitettävin kahvoin varustettua sahaa. ”Eniten häviää kohteilla, joissa raivaaja etenee kesällä puolijuoksua. Sahan varusteena olevien talvisarjojen lisäksi kaikki vähänkin ylöspäin osoittavat ilmanottoaukot on teipattu kiinni. Palkanmaksaja Pasasen mukaan lumi ei hidasta työtä niin paljon, ettei homma kannattaisi. Vaikeilla työmailla lumesta ei ole suurta haittaa.” Pasanen arvioi, että talvityö on keskimäärin arviolta 15 prosenttia hitaampaa kuin kesällä tehty. Jos sinne pääsee lunta, se sulaa ja jäätyy ja jää rikkoo bensaletkun”, Rossi neuvoo. Metsuripalvelu HaKan nuoret kuopiolaismetsurit Akseli Autere ja Pentti Rossi kaatavat alikasvosta hakkuukoneen edeltä. ”Muut eivät Pohjois-Savossa raivaa talvisin, joten kyselyitä tulee myös toimijoilta, joiden kanssa emme muuten tee yhteistyötä.” Paksukaan hanki ei haittaa Yli polven ulottuvassa hangessa on työläs taapertaa, mutta kevyen kälpäkät raivuumiehet etenevät vaivatta lumikengillään. Huppu pitää lumen ja kosteuden loitolla. ”Esimerkiksi kivisillä kohteilla on lumikelillä jopa mukavampi liikkua kuin kesällä – eivätkä itikat tai helle rasita”, Rossi kertoo. Ehkä, mutta enemmän ammattimaista asennetta ja kunnollista varustautumista. Hakkuukoneenkuljet taja Hen ri Kuivalainen kumoaa epäilykset talviraivauksen kehnoudesta: ”En ole kokenut esimerkiksi pitkiä raivauskantoja ongelmaksi.” HaKan osakas Kalle Pasanen kertoo, että talvityötä on tarjolla riittämiin. Paha vain, että niiden valmistus on lopetettu. ”Nämä kantavat erinomaisesti, eikä kantavassa pinnassa ole reikiä, joihin risut voisivat takertua”, Rossi toteaa. Kaasukahva peitetään veden ja lumen pitävällä hupulla. Kaikki moottorikopasta ylöspäin avautuvat ilmanottoaukot on syytä teipata umpeen. Pientä huolta aiheuttaa parhaiksi havaittujen Alposet-lumikenkien valmistuksen lopettaminen. Metsuri Pentti Rossilla riittää talvikaudeksi raivattavaa, koska lumikelillä metsässä viihtyviä tekijöitä on vähän