Onko sillä merkitystä. Sivut 2–3 Mikä on liikaa. ›› 18–19 Tilamuodon muutos voi säästää rahaa ›› 20 Pikkukelkka sopii vaikka peräkonttiin ›› 23 PILKKEITÄ Ilves ei suostunut kameran saaliiksi ›› 24 Luteista on myös paljon hyötyä ›› 25 Australian palmujen hedelmiä ei syödä ›› 30 VUOTTA Monessa maakunnassa hakataan puuta yli kestäväksi arvioidun tason. MAALISKUUTA 2018 • NRO 4 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI UUTISET Venäjän sahoilla tutut pullonkaulat ›› 6 Yhdistyksiin ei iskenyt jäsenkato ›› 8 Metsätietolaki näkyy viipeellä ›› 9–11 Lappi odottaa Kemijärvi-päätöstä ›› 12–13 METSÄSTÄ Näin valitset muokkaustavan ›› 14–15 HENKILÖ "Ei siinä mitään raivuria tarvita" Siilinjärveläinen Leevi Airaksinen hoitaa metsänsä omalla tavallaan. Sa m i Ka rp pi ne n M ik ko Ri ik ilä. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 1
Suojeluun kaivataan etenkin lehtoja, puustoisia soi ta ja laajoja, lajistoltaan monipuolisia kangasmetsiä. "Jos puulla on kysyntää, hak kuumahdollisuudet kyllä käyte tään", sanoo Luken tutkija Jussi Leppä nen . maaliskuuta ja 31. Vapaaehtoiseen suojeluun pyritään houkuttelemaan mu kaan erityisesti Uudenmaan, Hämeen, Pirkanmaan, VarsinaisSuomen ja Kaak koisSuomen metsänomistajia. toukokuuta välisenä aikana ostetus ta kuitupuusta. Keskihinta oli 2 750 euroa hehtaarilta, mediaanihin ta nousi yhdeksän prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Puinen pilvenpiirtäjä suunnitteilla Tokioon Tokiossa suunnitellaan puisen pilven piirtäjän rakentamista. Kasvaneen kuitupuun kysynnän taus talla ovat Metsä Groupin tekemät inves toinnit, muun muassa Äänekosken bio tuotetehdas. Kuusikoita hakattiin hy vän kysynnän vuoksi paljon jo metsä verotuksen siirtymäkaudella", Lep pänen sanoo. Vuon na 2016 kestävät hakkuumahdolli suudet ylittyivät Kymenlaaksossa 13 prosentilla ja EteläKarjalassa 16 prosentilla. Kolmossijalla on PäijätHäme, jossa ylitys oli seitsemän prosenttia. Kuusella ylityksiä oli myös sellaisissa maakunnissa, joissa kes tävät hakkuumahdollisuudet eivät muuten ylittyneet. Metsä Group tarjoaa kuitupuusta tuplabonuksia Metsäyhtiö Metsä Group vauhdittaa kui tupuukauppaa tarjoamalla omistajajä senilleen tuplabonuksia. Metsäkeskuksen mukaan heikenty minen johtuu viime vuoden runsaista sateista ja roudattomuudesta, jotka vai keuttivat korjuuta. LYHYET UUTISET Hakkuurajat paukkuvat Varsinkin kuusta on hakattu jopa yli kestävien hakkuu mahdolli suuksien. "Hakkuumäärät putosivat vuon na 2009, ja sitä seurasi muutaman vuoden taantumajakso. "Silloin hakataan yhä nuorem pia metsiä ja tukkikertymä ja puun myyntitulot pienenevät", Leppä nen sanoo. Ylitys hetkellistä Metsänhoitoyhdistyksissä puhutaan kestävien hakkuumahdollisuuksien sijaan suurimmasta kestävästä hak kuusuunnitteesta. Siitä tulisi maailman korkein puus ta tehty talo. Eniten puuta on hakattu Kymen laaksossa ja EteläKarjalassa. (Lähde: Luke) Kaikki puulajit Mänty Kuusi Lehtipuu Uusimaa 94 71 121 84 VarsinaisSuomi 90 66 128 100 Satakunta 85 68 101 97 KantaHäme 105 82 124 94 Pirkanmaa 93 81 102 95 PäijätHäme 107 74 133 101 Kymenlaakso 113 105 118 121 EteläKarjala 116 105 137 102 EteläSavo 102 85 134 90 PohjoisSavo 88 79 89 100 PohjoisKarjala 83 80 89 80 KeskiSuomi 93 84 98 104 EteläPohjanmaa 78 70 86 94 Pohjanmaa 77 72 73 94 KeskiPohjanmaa 85 80 71 122 PohjoisPohjanmaa 78 82 59 89 Kainuu 63 75 37 62 Lappi 62 67 44 65 Ahvenanmaa 67 58 70 95. Metsäkeskuksen tar kastuksissa jälki todettiin hyväksi vain 37 prosentissa kohteista, kun edellis vuonna korjuujälki oli hyvää yli 60 pro sentilla tarkastetuista kohteista. Vielä se ei kuitenkaan anna aihetta huoleen. Jos ylitykset jatkuvat useita vuosia, on tilanne toinen. Myös hinnat kohosivat. Metsätilakauppa vilkastui Metsätilakauppoja tehtiin viime vuonna 3 700 kappaletta, mikä on viisi prosent tia enemmän kuin edellisvuonna, Maan mittauslaitokselta kerrotaan. Vuonna 2015 ja loppuvuoden säiden vuoksi myös vuonna 2017 puuta hakattiin vähemmän kuin vuonna 2016. Leppäsen mukaan siitä, että kestä vät hakkuumahdollisuudet ylittyvät yksittäisinä vuosina, ei ole haittaa. Kestävät hakkuumahdollisuudet kertovat, miten paljon puuta voi daan vuosittain hakata ilman, että metsätalouden kestävyys vaarantuu. Metso-kohteita haetaan nyt Etelä-Suomesta Tänä vuonna Metsoohjelmassa keski tytään EteläSuomeen. 1.3.2018 / AJASSA 2 LYHYET UUTISET LIINA KJELLBERG, teksti MIKKO RIIKILÄ, kuva P uheet siitä, että hakkuu mahdollisuuksia jää käyttämättä, voi eteläi sen ja itäisen Suomen maakunnissa unohtaa. Tuplabonuk sen saa tänä vuonna 1. Metsän, puu tuotteiden ja rakentamisen parissa toi miva Sumimoto Forestry aikoo juhlistaa yrityksen 350vuotisjuhlaa vuonna 2041 rakentamalla 350 metriä korkean ta lon. Kestävyyden rajat rikki eteläisessä Suomessa Hakkuiden osuus kestävistä hakkuumahdollisuuksista vuonna 2016, %. Sitä, miten kauan kestävät hak kuumahdollisuudet kaikkiaan on ylitetty, Leppänen ei osaa tarkas ti sanoa. Nyt hakkuut ovat taas nousussa", Lep pänen sanoo. Runko tehdään hybridielemen teistä, joissa on sekä puuta että terästä, sisäpintoihin käytetään vain puuta. Rahaa suojeluun on käytettävissä tä nä vuonna yhteensä 28 miljoonaa euroa, mikä on viitisen miljoonaa euroa enem män kuin viime vuonna. Hakkuumäärä ylitti vuonna 2016 kestävät hakkuumahdollisuudet niin KantaHämeessä, PäijätHä meessä, Kymenlaaksossa, EteläKar jalassa kuin EteläSavossa, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) ti lastoista. Metsänhoitoyhdistysten korjaama puu otettiin täysimääräi sesti mukaan Luken tilastoihin vas ta vuonna 2015, joten sitä edeltävät luvut ovat puutteellisia. Eniten huomautettavaa tuli puustovaurioista ja liian voimakkaista harvennuksista. Puuta kuluu yhteensä 185 000 kuutiota. Talo rakennetaan 90prosenttisesti puusta. Korjuujäljessä paljon huomautettavaa Kasvatushakkuiden korjuujälki heikke ni viime vuonna. Kauppojen määrä kasvoi selvästi muun muassa Poh joisSavossa, Satakunnassa EteläPohjan maalla ja Kymenlaaksossa. "Kuusella tilanne on ollut tämä jo pidempään. Kuusella kysyntää Valtaosa hakkuumahdollisuuksien ylityksistä johtuu kuusikoiden hak kuista
"Kymenlaaksossa hakkuusuunnitteen mukaisia määriä on hakattu viimeisten kolmen neljän vuoden aikana. Aiemmin Punkaharjua uhkasi ryteiköityminen, kun hoitovastuu siirtyi silloiselta Metsäntutkimuslaitokselta Metsähallitukselle, eikä hoitohakkuita tehty vuosiin. Puustoa uudistetaan valtapuuston alla jatkuvasti. "Hyvä, että metsänomistajat hyödyntävät hyvän suhdannetilanteen. ”Jatkossa metsiä hoidetaan suunnilleen kymmenen vuoden välein. Työtä riittää vielä viikoksi. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi JUSSI COLLIN M etsätalousyhtiö Tornator laajentaa metsänhoitoliiketoimintaansa ja ryhtyy tarjoamaan metsänhoitopalveluita myös Etelä-Suomessa. Vikaisia puita poistetaan tänä vuonna Punkaharjulta noin kahden ja puolen hehtaarin alueelta muun muassa Valkialammin rannalta. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. Leppäsen mukaan kestävät hakkuumahdollisuudet ovatkin kaikkiaan kasvussa – eniten siellä, missä hakkuumahdollisuuksia on tähän asti käytetty suhteessa vähiten. Sitä puustossa on kohtalaisen runsaasti – eikä ihme, sillä vanhimmat puut ovat lähes 200-vuotiaita. En ole huolissani harjun metsien tulevaisuudesta, luonto uudistaa harjumetsiä hyvin tehokkaasti.” Osan hakkuista tekevät Metsähallituksen luontopalvelun luontovalvojat Leo Parkkonen ja Teemu Uotila . Iso osa puista menee energiapuuksi. 3 AJASSA / 1.3.2018 MIKKO RIIKILÄ, teksti HETA VÄLIMÄKI, kuva P unkaharjun männiköiden hoitohakkuut ovat paljastaneet kansallismaiseman mäntyjen raihnaisuuden. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Tähän saakka on toimittu lähinnä Itäja Kaakkois-Suomessa sekä Oulun seudulla. Perkiö vakuuttaa, ettei perikato lahosta huolimatta uhkaa harjun maaPäätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. ”Poistamme viallisia ja sairaita valtapuita." Tällä rupeamaa harjun metsiä on hoidettu neljänä talvena. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan alueella hakkuusuunnite on ylittynyt parina vuonna. Päätehakkuita yritetään nyt kiriä kiinni, jotta nuoria metsiä saataisiin lisää", yhdistyksen johtaja Jari Yli-Talonen sanoo. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Tosin olemme tauon jälkeen käsitelleet puustoa voimakkaammin, joten samoille paikoille ei pariinkymmeneen vuoteen tulla”, Perkiö kertoo. ”Olemme hakanneet noin 400 metrin rantakaistaa. Osan puista korjaa paikallinen metsäpalveluyrittäjä. Isoista männyistä monet ovat lahon vaivaamia.” Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Puut energiaksi Perkiön mukaan harjun ikimäntyjä vaivaa tyypillinen vanhojen mäntyjen tauti, männynkääpä, joka lahottaa puita. Tyypillisesti palvelut ostetaan puukaupan yhteydessä”, Tornatorin resurssipäällikkö Kauko Kärkkäinen kertoo. "1970-, 1980ja 1990-lukujen hakkuusäästöt ovat vinouttaneet puuston kehitysluokkajakauman pahasti. Hakkuurajat paukkuvat Eteläja Itä-Suomen hakkuut ovat viime vuosina ylittäneet paikoin kestävät hakkuumahdollisuudet. Metsätöiden teosta vastaavat osin yhtiön omat työntekijät – Tornatorilla on 70 metsuria – ja osin yhteistyökumppanit. ”Kasvua tässä ollaan hakemassa”, Kärkkäinen kertoo. Aiemmin taso on ollut 80– 90 prosenttia hakkuusuunnitteesta." Vaario huomauttaa kuitenkin, että laskennallisten hakkuumahdollisuuksien ja toteutuneiden hakkuiden vertaaminen ei ole täysin ongelmatonta. Metsähallituksen luontopalveluiden erikoissuunnittelija Rauli Perkiö kertoo, että rantavyöhykkeeltä poistetaan näkemää peittäviä välikerroksen puita, myös isoja petäjiä kaadetaan. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. Tornator on kehittänyt metsänhoidon toimintamallit omien metsiensä hoidossa niin tehokkaaksi, että palveluita kannattaa myydä talon ulkopuolellekin. Uotila kertoo, että puut kaadetaan jäälle ja tukkeja lukuun ottamatta hinataan pientraktorilla lanssille, jossa puut karsitaan. Yhdistyksen johtaja Markku Vaario arvioi, että kyse on muutaman vuoden hetkellisestä ylityksestä, jonka puumarkkinat aikanaan tasapainottavat. Tornator lisää palvelujen myyntiä Kääpä jäytää kansallismaisemaa lauksellisia männiköitä vielä vuosikymmeniin. Hakattavaa kertyy Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeessä hakkuusuunnitteen ylittyminen on tietoinen valinta. Myös tervasroso vaivaa useita mäntyjä. Kun hakkuusäästöjä on kertynyt vuosikymmenten ajan, voidaan hakkuusuunnite muutamana vuotena ylittää." Samaa sanoo metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson johtaja Jari Ursin . 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. ”Harvennamme valtapuuston alla olevaa välipuustoa ja samalla hoidamme myös taimikkoa. Yhtiö tarjoaa hoitopalveluita metsänomistajille lähinnä puunhankintayritysten kautta. Metsänhoito on lisännyt metsien kasvua ja sitä kautta puumäärää, joten tulevaisuudessa hakattavaakin on enemmän.. Hänen mukaansa 2000-luvun suurista hakkuumääristä huolimatta alueen kokonaispuusto, puuston kasvu ja hakkuusuunnite ovat kasvaneet. Nyt yhtiön organisaatiota on rukattu, ja toimintaa päästään laajentamaan eteläiseen Suomeen. ”Eniten myydään uudistamiseen liittyviä palveluita: maanmuokkausta, istutusta ja taimikonhoitoa. Tavoitteena on maiseman säilyttäminen puustoisena. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Punkaharjulla taimikoita hoidetaan valtapuuston alla. Näin saadaan resurssit myös tehokkaaseen käyttöön ja tekijöille töitä
Aluksi älykylä täytti illat ja viikonloput, mutta pian se vaihtui päätoimiseksi yrittäjyydeksi. Metsän on kuitenkin oltava harva, jotta taimia syntyy, eikä sekään aina auta. Paljon omasta takaa Sodankylän kunta innostui yhteistyöstä. Ajatus ei jättänyt rauhaan, ja Laurila ryhtyi kehittämään ideaa. Nykyisen jatkuvan kasvatuksen yhdistäminen harsinnaksi ajaa kuitenkin saman asian kuin, jos uinnissa polkisi vettä paikoillaan. Siellä, missä päätavoite on puuntuottaminen, kannattaa toimia tehokkaasti. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Salissa kuului historian siipien havinaa. Järjestötoiminta ja työ ovat vieneet hänet mukaan Lapin aluekehitystyöhön, mikä on opettanut, että maaseudulle ei ole helppoa löytää uutta elinvoimaa, ainakaan vanhoilla keinoilla. Metsän jatkuvasta kasvatuksesta -kirjassa tutkijat suosittelevat jatkuvan kohdalle yläharvennus-sanan sijaan termiä poimintahakkuu. Metsänomistaja päättää miten metsiä hakataan. Siksi sana lipsuu usein käyttöön, oli kyseessä mikä hakkuu tahansa. Tämä sekoittaa metsänomistajien päitä, sillä perinteisellä mallilla yläharvennus johtaa päätehakkuuseen, jatkuvassa kasvatuksessa tavoite on ihan toinen. 1.3.2018 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI ”Harmaaorava kisailee kuusikossa auringon noustessa.” KALLE62 Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Valtamenetelmänä jatkuva kasvatus merkitsisi väistämättä, että puuston kokonaiskasvu vähenee ja metsien kyky sitoa hiiltä heikkenee. "Yhdessä kauniissa kokouksessa totesin mielessäni, että täytyy tehdä jotain isompaa, jotain ihan uutta. Valitettavan moni leimaa jatkuvan kasvatuksen yhä suoraan ja selittelemättä harsinnaksi. Paikkakunnalla sekä kaivosteollisuudella että matkailulla on hyvät näkymät, minkä vuoksi myös asuntoja tarvitaan lisää. Silloin keksin älykylän." Älykylän kehittelijä Juri Laurila soutaa vastavirtaan. METSÄN JATKUVA KASVATUS on ollut sallittua neljä vuotta. fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Rakennukset tehtäisiin puusta, ja puu ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS LAPIN METSÄ TALOUS PÄIVILLÄ keskusteltiin pari viikkoa sitten metsätalouden ekologisesta kestävyydestä eli siitä, miten luonto selviytyy hakkuiden lisääntyessä. Tähänastisten valintojen perusteella voi ennustaa, että jatkuva kasvatus yleistyy, mutta nykyiset menetelmät säilyttävät selvän valta-asemansa. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Luonnonsuojelijoiden edustajan mielestä jatkuvan kasvatuksen tulisi olla metsien hakkuissa valtamenetelmä. ON HOUKUTTELEVAA AJA TEL LA metsätaloutta, jossa metsä pysyy koko ajan metsän näköisenä, eikä kallista uudistamista ja työlästä taimikonhoitourakkaa tarvita. Metsätalous ei enää olisi kestävää. Älykylä olisi luontevasti biotaloutta. Lukijakuva PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN ELIISA KALLIONIEMI, teksti JUHA OLLILA, kuva I hmiset muuttavat joukolla kaupunkeihin, mutta Juri Laurilan mielestä on tärkeää asuttaa uudelleen maaseutua. Ihmisiä tarvitaan myös kaupunkien ulkopuolella, eivätkä kaikki halua asua nykyisenkaltaisessa kaupunkiympäristössä. Pärskettä syntyy mutta matka ei etene. Toinen ongelmallinen termi on yläharvennus. VÄHEMMÄLLE HUOMIOLLE Metsätalouspäivien keskustelussa jäi, että metsien käsittelystä päättävät metsänomistajat. Lapin Metsätalouspäivien 60-vuotinen historia juontaa juurensa samoihin aikoihin, jolloin Lapissa siirryttiin luonnonmetsien harsintahakkuista viljelymetsätalouteen. Rovaniemeläinen metsätalousinsinööri työskenteli pitkään tiedottajana Metsähallituksessa. Silti jäljet pelottavat. Jatkuvan kasvatuksen menetelmässä varsinkaan taimien syntymisestä ei vielä tiedetä tarpeeksi. Älykylään voisi esimerkiksi muuttaa perhe, jossa toinen puolisoista työskentelee kaivoksessa ja toinen älykylän palveluissa tai vaikkapa maan alla led-valoilla valaistussa kasvihuoneessa. VALTTERI SKYTTÄ Ei harsintaa eikä yläharvennusta Haja-asutusalueella asuminen on kallista, joten energiaomavarainen älykylä voisi olla ratkaisu. Turvemailla menetelmä vaikuttaa lupaavalta muun muassa siksi, että se voi auttaa vähentämään vesistöpäästöjä. Jos uudistus näkyy hitaasti metsien käsittelyssä, niin samoin on käynyt keskustelussa. Harsinta tarkoitti pääasiassa muuta kuin nykyinen jatkuva kasvatus tai eri-ikäisrakenteinen metsätalous. Siinä hakattiin pois metsän parhaat puut miettimättä taimien syntymistä. Jatkuvan kasvatuksen ensimmäinen hakkuu muistuttaa usein perinteistä metsän yläharvennusta. Myös luonnon monimuotoisuus säilyy parhaiten, kun sitä vaalitaan talousmetsien hoidossa, ja sen ohella jatketaan metsien suojelua vapaaehtoiselta pohjalta. Metsäntutkijat muistuttivat tutkimustiedon puutteesta. Se turvaisi monimuotoisuutta ja monia ekosysteemipalveluja paremmin kuin avohakkuisiin perustuva metsien kasvatus
Metsissämme samoilevat ja laiduntavat suuret ja pienet sorkkaeläimet ovat pakottaneet metsänomistajat istuttamaan kuusta sinne, missä se ei oikein menesty nykyilmastossakaan; näin tehtiin myös äitini perintömetsässä, jonka männyt katosivat lumipinnan yläpuolelta parempiin suihin muuttuen kääpiömäntypensaiksi. Moderni kylä keskelle metsää Juri Laurila uskoo, että energiaomavarainen älykylä voisi olla ratkaisu maaseudulla asumisen kalleuteen. edullista ja kestävää asumista . Uusi kysymys: Onko metsässäsi ollut korjuuvaurioita. Siten 2020-luvun talvi Pohjois-Karjalan ja Kainuun rajamailla on jokseenkin samanlainen kuin talvi Salpausselällä 1980-luvulla. Kaikki oppaat toteavat, että parasta on omistaa henkilönä tai yhteismetsänä ja Oy-muotoinen omistus tuntuu jääneen UPM:n ym. Osakeyhtiötä voi toki käyttää säästöpossuna ja pulskistuttaa sen tasetta.” HATELO ”Osakeyhtiöltä puuttuvat metsävähennys-, menovaraus-, tuhovarausoikeudet ja hankintatyön osittainen verovapaus. . Ihan helppoa ei kuitenkaan ole esitellä ideaa, jota ei vielä missään ole olemassa. Mutta metsävähennyksen ja kemeran puuttuminen ei korvaa 10/14 prosenttiyksikön 'alennusta' verotuksessa jos, kuten melko tavallista, omistajalla ei ole juuri intoa myydä ostopalstojaan pois.” PUUKI ”Oy:ssä yksi ongelma on se, että vaikka yrityksen tuloverotus onkin pääomatuloa kevyempää, niin osakkaat joutuvat maksamaan yrityksestä nostamastaan palkasta vielä veroa. SUOMI 100 -JUHLAMETSIKÖIDEN istutustilaisuuksissa vaikutti istutusten pääpuulaji kuitenkin olevan kuusi. vastaavien iloksi.” RANKA-ANTTI ”Ei ole kokemusta. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi 78% kyllä. Ilmatieteenlaitoksen julkaisemien laskelmien mukaan kunnollinen talvi, jolloin maaperä routaantuu ja lumikerros on kymmeniä senttejä paksu, ryömii pohjoista kohti kymmenisen kilometriä joka vuosi. . . PUDOTUS ON VIELÄKIN jyrkempi, jos ilmasto lämpenee edelleen ja metsätuhot leviävät hallitsemattomasti: Erityisesti Etelä-Suomessa kuusen kasvu taantuu voimakkaasti mm. TAKAVUOSINA LEMMIKKIKOIRAT RINNASTETTIIN ilmastovaikutuksiltaan katumaastureihin. Siihen kannustaa myös mielenkiinto, jota yliopistoissa, yrityksissä ja maakuntaliitossa on osoitettu uudenlaista kylähanketta kohtaan. varsinkin Lapissa matkai luun liittyvää liiketoimintaa olisi myös osa kylän energiapalettia. Yhteismetsäomistuksissa on sama ongelma kuin metsäoy:ssä, eli vakuusarvon määrittämisen vaikeus, jos halutaan käyttää osuutta pankkilainan vakuutena.” A. älykäs tietoverkko . ruoantuotantoa kuten vihannesten ja kalankasva tusta . ÄLYKYLÄSSÄ ON . Puulajivalinta, ilmastonmuutos ja metsien sorkkaeläimet Gallup Tunnetko Metsänhoidon suositukset. Kanto kaskessa Pari viikkoa sitten suunnitelmiin tuli mutka, kun Sodankylän kunnanhallitus päätti äänin 4-3 olla hakematta EU:n Leader -hanketta pilotin jatkokehittelyyn. . ”Aluksi ajatus tuntui itsestäkin utopistiselta, mutta siihen alkoi nopeasti tulla järkeä.” SUOMEN KESKILÄMPÖTILA ON noussut jo kaksi astetta sitten esiteollisen ajan. . . Useat tutkijaryhmät ovat päätyneet metsien kasvuennusteita tehdessään päätelmään, että jo 30–40 vuoden kuluttua metsien nettokasvu lähtee alenemaan. Hirvituhojen aiheuttama kasvuhävikki 2,3 miljoonan hehtaarin metsäalalla oli 850 000 kuutiometriä vuodessa, kun lannoittamalla arvioitiin saatavan 330 000 kuutiometrin pysyvä kasvulisäys. sosiaaliset palvelut omas ta takaa . . omavarainen energia talous . Muuttuvassa ilmastossa pitäisi suosia mäntyä ja koivua, joiden juuristo tunkeutuu syvemmälle maaperään. JALKANEN ”Intuitiolla sanoisin, että jos metsän pitoaika on lyhyt (ostat, hakkaat, uudistat ja kasvatat taimet miehenmittaiseksi, jonka jälkeen myyt voitolla) niin saattaisi olla ihan mielenkiintoista katsella osakeyhtiötä.” ISOINJ Verkkokeskustelu KOLUMNI ANTTI ASIKAINEN Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen professori. satoja asukkaita ja hyvät puitteet yhteisöllisyydelle . Näin käy riippumatta hakkuumääristä. Tästä voi ruutupaperille laskeskella koko maan kasvuja hiilinielutappioita ja miettiä, mihin rinnastaisi hirvien aiheuttamat ilmastovaikutukset. Varsinkin Lapissa luontomatkailu sopii hyvin älykylän palveluihin. Hän ei aio antaa periksi, keskustelut jatkuvat. Erityisesti mänty on muutenkin venyvämpi puulaji ja se sietää esimerkiksi kuivuutta ja myrskyjä kuusta paremmin. Osakeyhtiön on pidettävä kahdenkertaista kirjanpitoa ja annettava tilinpäätöstiedot PRH:lle tilikauden tuloksesta. ”Olihan se pettymys”, myöntää Laurila. kuivuuskausien vuoksi. Tässä lyhyen ja pitkän aikavälin ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen keinot törmäävät konkreettisesti toisiinsa. Naapurimaassamme Ruotsissa Skogforskin ja Sveaskogin tutkimuksessa arvioitiin, että jos metsien kasvua pyrittäisiin parantamaan vaikkapa lannoittamalla, saatu kasvulisäys kattaisi alle puolet hirvituhojen aiheuttamasta kasvuhävikistä. Velvollisuuksiin kuuluvat myös yhtiökokousten pitäminen ja pöytäkirjojen tekeminen kokouksista.” PLANTER ”Osakeyhtiötä perustettaessa menee nyt varmaan varainsiirtovero 4 prosenttia. 5 AJASSA / 1.3.2018 ”Löytyykö palstalaisilta kokemusta tai näkemystä metsän hallinnoinnista osakeyhtiön kautta. Kun tähän lisätään, että kuusen arkkivihollinen kirjanpainaja kykenee pian tuottamaan joka kesä kaksi sukupolvea ja että roudattomana, märkänä talvena myrskyt niittävät nurin juuri kuusikot, ei kuusta pitäisi suosia erityisesti pitkän aikavälin ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulmasta
Suomalaisuus yhdistyy laatuun, luotettavuuteen ja toimitusvarmuuteen.” Venäjällä toimii useita ulkomaalaisomisteisia sahoja. . Vientitullit kuitenkin toimivat. Harrastaa sukellusta ja hiihtoa . Bytshkovin mukaan devalvointihyöty ei enää tunnu ja sahayritysten on pärjättävä normaalin vaikeassa maailmassa. Lopullisiksi dimensioiksi sahaaminen tapahtuu Kiinan puolella, missä kustannukset ovat alhaisemmat. Bytshkovin mukaan tilaa on myös uusille investoinneille.. . ”Miten tukkia saadaan järkevään hintaan, miten logistiikkakustannukset pysyvät järkevissä rajoissa.” Bytshkov toimii Ilim Timberin markkinointija viestintäjohtajana. . ”Euroopan puolella sahurit tappelevat jokaisesta tukista, mutta Siperian puolella on tilaa laajentaa.” Venäjällä valtio omistaa metsät ja yritykset vuokraavat käyttöoikeudet 50 vuoden pituisilla sopimuksilla. Markkinatunnelma myönteinen Venäjän sahatavaravienti sai vauhtia vuonna 2014, jolloin ruplan arvosta lähti lähes 50 prosenttia. HAASTATTELU Kuka. . . ”Vanhastaan Venäjällä on myönteinen perusvire kaikkeen, mikä on valmistettu Suomessa. Siperiassa sahataan sembramäntyä ja lehtikuusta. Tunnelma on kuitenkin hyvä. Asuu Pietarissa, datsha Karjalankannaksella . Kiinan markkina on tärkeä sekä Venäjälle että Suomelle, mutta kyse ei ole kilpailutilanteesta. Valtio ei rakenna metsäteitä eikä yhtiöilläkään ole siihen halua. 1.3.2018 / AJASSA 6 MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuva V enäjän sahateollisuuden pullonkaulat ovat samat kuin muissakin vakiintuneen tuotannon maissa”, Suomessa viime viikolla vieraillut Svjatos lav Bytshkov sanoo. ”Suomen sahoilla on vahva perheyrittämisen traditio. Venäjän puolella on sahoja, jotka jalostavat tukkia sen verran, että sahatavaran määritelmä täyttyy. Opiskellut kielitiedettä Pietarin yliopistossa . Venäjä vie pääosin mäntyä, Suomi taas kuusta. Mahdollisuuksien Siperia Sahateollisuudenkin kannalta Venäjällä on kaksi puolta, Euroopan puoli ja Uralin takainen Siperia ja Kaukoitä. ”Käytännössä kaikki metsät, joiden hyödyntäminen on taloudellisesti järkevää, on jo vuokrattu.” Pullonkaulana on logistiikka, eli pitkät kuljetusmatkat ja huonot metsätiet. ”Markkinat vetävät ja haasteet ovat positiivisia – kuinka laajennetaan ja kuinka päästään uusille markkinoille.” Viime vuonna koettu konttirahtien hinnannousu osui nimenomaan Venäjään, Suomeen ja Ruotsiin, joista on pitkät kuljetusmatkat. ”Miten purulla, hakkeella ja kuorella tehdään rahaa, mieluummin kuin menetetään sitä.” Bytshkovin näkemys, että ratkaisun tulisi tulla biojalostamoiden suunnasta, kuulostaa suomalaisittainkin tutulta. Vientitullit toimivat Venäjän eduksi Raakapuun vientitullien vuoksi Kiinan rajalle on syntynyt erikoinen ilmiö. Perheessä vaimo ja poika ”Jos raaka-aineeseen yhdistetään teknologia ja markkinaosaaminen, niin bisnestä voidaan tehdä varmasti, sekä kotimaan markkinoilla että viennissä." Ilim Timber on avoin yhteistyölle myös ulkomailla, mutta Suomi ei Bytshkovin katsannossa ole helpoin maa perustaa yhteisyrityksiä. 50-vuotias Ilim Timberin markkinointija viestintäjohtaja . Raakapuun vientitullien vuoksi Venäjän ja Kiinan rajalle on kehittynyt tarkoituksellisen matalan jalostuksen tuotanto, Svjatoslav Bytshkov kertoo. Kolmanneksi Bytshkov nostaa sivutuotteiden menekin. Kun verrataan sahauksen kautta vientiin menevien tukkien määrää ja pyöreän sahapuun vientiä, niin sahatavaran vienti ylitti raakapuun viennin vuosikymmenen alkuvuosina. Suunta on selkeä – tukin vienTavallisen vaikeaa sahausta Venäjän sahateollisuuden ongelmat ovat samankaltaisia kuin suomalaissahoilla. Bytshkov luettelee ulkomuistista suomalaisia laitevalmistajia, jotka ovat tuttuja Murmanskista Vladivostokiin: Metso, Valmet, Valon Kone, Heinola, Valutec. . SVJATOSLAV BYTSHKOV . ”Ja kun Suomi opettaa Kiinaa käyttämään sahatavaran erilaisia dimensioita, niin se hyödyttää myös Venäjän vientiä.” Suomen sahateknologia tunnetaan Venäjän ammattilaisten piirissä sekä Suomen metsäteollisuustuotteet että alan teknologia tunnetaan. Yhtiö omistaa Siperian suurimman, sellutehtaaseen integroidun noin 600 000 sahatavarakuutiometrin sahan Ust-Ilimskissä sekä kaksi sahaa Saksassa. Yritykset halutaan pitää niin omina kuin mahdollista.” ti on vakiintunut, sahatavaran vienti on kasvu-uralla. Puhuu venäjää, englantia, espanjaa, koreaa ja jonkin verran saksaa
KUITUPUULLE BONUKSET TUPLANA Metsä Group on suomalaisten metsänomistajien oma yhtiö. Tee nyt puukauppa kanssamme. Kun teet puukaupan 1.3.–31.5.2018, voit saada bonusta jopa 2,8 euroa jokaista myymääsi kuitupuukuutiometriä kohti. *Kampanja voimassa takautuvasti sopimusasiakkaille hintatakuukauden 2018 ajan.. Hae oma metsäasiantuntijasi www.metsaforest.com ja pyydä tarjous puukaupasta. Omistajajäsenenä saat kuitupuusta bonukset tuplana. Investointiemme ansiosta suomalaisen puun vuotuinen kysyntä kasvaa lähes kuudella miljoonalla kuutiometrillä
Valtaosa metsänomistajista kuuluu metsän hoito yhdistykseen. Keskimäärin alhaisin jäsenmaksu on tiettävästi metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalassa. Kaikki jäsenet saavat MTK:n jäsenedut. Jäsenten metsäpinta-ala pysyi kuitenkin ennallaan. Metsänhoitoyhdistys KeskiSuomen johtajan Ilpo Pentinpuron mukaan muutokset jäsenmäärässä eivät välttämättä näy metsäpinta-alassa. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio. Korkeintaan 9,9 hehtaaria omistavat maksavat 45 euroa, 9,9–29,9 hehtaaria omistavat 75 euroa, 30–99,9 hehtaaria omistavat 105 euroa ja yli sata hehtaaria omistavat 155 euroa. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomessa on käytössä neliportainen metsähehtaareihin perustuva malli. "Metsänomistajista 72 prosenttia on metsänhoitoyhdistyksen jäsen. Sellaisiakin yhdistyksiä tosin on, joissa jäsenmäärä kasvaa. Tänäkin vuonna jäsenmaksukirjeitä postitettiin yhdestä kahteen prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Ne järjestävät myös erilaisia kursseja ja tapahtumia. 1.3.2018 / AJASSA 8 LIINA KJELLBERG, teksti EERO SALA, kuva M etsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksukirje lähti tänäkin vuonna valtaosalle metsänomistajista. Uusille metsänomistajille yhdistykset tarjoavat maastokäynnin metsäneuvojan kanssa. Tutustu nettisivuihimme: www.tapio.. Metsäpinta-alassa mitattuna määrä on 80 prosenttia", sanoo Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP:n toimitusjohtaja Jouni Tiainen . KASVAA TUOTTAVA METSÄ Kylvä hyvää! Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Silva Oy Siemenkeskus / puh. Eduissa eroa Se, mitä metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksulla saa, vaihtelee jossain määrin yhdistyksittäin. Perusmaksu on 40 euroa, hehtaarikohtainen maksu 2,30 euroa ja maksukatto 250 euroa. Yhdistysten jäsenmäärä on vähentynyt viime vuosina keskimäärin prosentin parin vuosivauhtia. Perusmaksuun ja hehtaarikohtaiseen maksuun perustuva malli on käytössä metsänhoitoyhdistys Kymenlaaksossa. HYVISTÄ SIEMENISTÄ Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. Lisäksi yhdistykset neuvovat metsien hoitoon ja käyttöön liittyvissä asioissa. "Mietimme myös porrastettua mallia, mutta tämä tuntui tasapuolisemmalta", kertoo yhdistyksen johtaja Jari Ursin . Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Kymenlaaksossa jäsenetuihin kuuluu myös ilmainen puunmyyntisuunnitelma. Yhdistyksen johtajan Markku Vaarion mukaan tasamaksun puolesta puhuu sen selkeys. Kaikkien yhdistykseen kuuluvien metsänomistajien metsät ovat mukana PEFC-sertifioinnissa, ja yhdistykset huolehtivat metsänomistajien edunvalvonnasta. Siellä jäsenyys maksaa kaikille 50 euroa. Hinta ja edut vaihtelevat yhdistyksittäin. Yhdistykset ovat pitäneet pintansa Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu vaihtelee yhdistyksittäin. Tiaisen mukaan maksujen perusteena on yleensä joko perusmaksuun ja hehtaarikohtaiseen maksuun perustuva malli tai pinta-alan mukaan muutamaan maksuluokkaan porrastettu tasamaksu. Yhdistykseen kuuluminen muuttui vapaaehtoiseksi vuonna 2015, mutta alkupudotuksen jälkeen jäsenmäärä on pysynyt pitkälti samoissa lukemissa. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomessa ja Kymenlaaksossa jäsenet saavat myös alennusta palveluista. Esimerkiksi Keski-Suomessa jäsenmäärä tippui viime vuonna avioparien jäsenmaksujen yhdistämisen takia. Yhdistyksistä eroavat omistavat Tiaisen mukaan yleensä alle kymmenen hehtaaria metsää. Hinnat vaihtelevat Jäsenmaksun suuruuden ja sen, miten jäsenmaksu määräytyy, yhdistykset saavat päättää itse. Voit tilata siemeniä suoraan Tapion kaupasta: www.tapio
Avoin metsätieto on tuntematon mahdollisuus Avoin metsätieto on tuntematon mahdollisuus ANNE HELENIUS, teksti SEPPO SAMULI, kuvat U usi metsätietolaki on tullut voimaan maaliskuun alussa. Metsäpiireissä paljon keskustelua herättäneen lakimuutoksen taustalla oli EU:n ympäristötietodirektiivi, jonka mukaan julkisilla varoilla kerätyn, ympäristötiedoksi katsottavan metsätiedon on oltava julkista ja avointa. Miten uusi metsätietolaki nyt vaikuttaa metsänomistajan elämään. Puukauppa ja metsänhoito sujuvoituvat, kun metsävaratietojen parempi saatavuus auttaa yrityksiä kehittämään uusia palveluja metsänomistajille. Jatkuu seuraavalla aukeamalla.. 9 AJASSA / 1.3.2018 Metsätietolain muutos on suuri, mutta uuden lain vaikutukset näkyvät vasta vuosien päästä. Lakimuutoksen siivittäjänä oli maaja metsätalous ministeriön mukaan myös se, että metsävaratietojen käytön tehostaminen tukee Suomen tavoitetta lisätä hakkuita
Tietoja voi ladata karttalehden lisäksi myös kunnittain ja maakunnittain. Kun tieto kerätään julkisin varoin, sen hyödyntämisen pitäisi olla niin tehokasta kuin mahdollista." Uuden metsätietolain seuraukset näkyvät siis vasta jokusen vuoden kuluttua, mutta silloin ne ovat tuntuvat. Metsävaratiedot ovat jatkossa sähköisesti saatavilla aiempaa laajemmin. Täältä löytyvät tiedot kuvioiden maapohjasta, Lakimuutoksen eteen vuosikausia työskennellyt metsätiedon palvelupäällikkö Jorma Jyrkilä Suomen metsäkeskuksesta arvioi näin: "Välittömästi ei tapahdu mitään mullistavaa. Tässä osiossa ei kuitenkaan kerrota metsänomistajan nimija yhteystietoja sekä kiinteistötunnuksia tai tilanrajoja, joten kuviotietoja ei tuosta vain pääse yhdistämään metsänomistajaan. Ensimmäisenä on avattu tiedostojen latauspalvelu. Tiedot tulevat ruudulle konekielisessä muodossa, joten kuvan näkymä avautuu vain sopivaa ohjelmistoa käyttämällä.. Katsotaan muutama vuosi, niin nähdään mitä lakimuutos alalla aiheuttaa." Toisaalta: "Uusi laki ja metsätiedon avoimeksi saaminen on valtava juttu kaikille osapuolille. 1.3.2018 / AJASSA 10 nukset sisältäviä kuviokohtaisia metsävaratietojaan vahvan tunnistautumisen, esimerkiksi pankkitunnusten tai mobiilivarmenteen avulla. Hilatiedoista puolestaan on jatkojalostettu kuviotiedot. Avoimen metsätiedon osioon pääsyyn ei vaadita tunnistautumista, esimerkiksi pankkitunnusten tai mobiilivarmenteen käyttöä, koska lakimuutoksen myötä tieto on nimensä mukaisesti avointa. pykälän kohteita. Metsänomistajat toki pääsevät edelleen tutkimaan Metsään.fi-palvelussa omia, tilanrajat ja kiinteistötun" Julkisin varoin kerätyn tiedon hyödyntämisen pitäisi olla niin tehokasta kuin mahdollista." Metsäneuvoja Satu Mänttäri ja Jorma Jyrkilä esittelevät peruskartalla näkyviä metsävarakuvioita. Ja tällaista tietoa karttalehdiltä ja suuremmilta alueilta löytyy: Kaiken perustana on laserkeilattu hilatieto, 16 kertaa 16 metrin ruudukko, joka on eräänlainen tiedon puolivalmiste. Tämä täyttää henkilötietolain mukaisen tietosuojan ehdot. Tässä osiossa kuka tahansa voi selailla, ladata ja ottaa käyttöönsä minkä tahansa metsäalueen hilaja kuviotietoja, sekä tiedot metsälain 10. Katsotaanpa miksi. Tätä varten Metsäkeskus on rakentanut Metsään. Vastaus piilee juuri avoimen metsätiedon osion tarjoamassa tiedossa, jota uusia palveluita ja liiketoimintaa kehittämään mielivät yritykset ovat innokkaasti odottaneet. Metsään.fi-sivustolla säilyy entiseen tapaan myös toimijapalveluosio, jossa metsäalan palvelujen tarjoajat pääsevät selaamaan niiden metsänomistajien tietoja, jotka ovat suostumuksensa tähän antaneet. Tässä karttanäkymä, jossa voi tutkailla vihreänä näkyviä toimenpidekuvioita ja punaisella olevia metsälain 10. Hilaruutu sisältää tiedot maapohjasta ja puustosta, mutta ei toimenpide-ehdotuksista. Metsään.fi -sivuston näkymä on erilainen verrattuna Metsäkeskuksen työversioon. pykälän erityisen tärkeistä luontokohteista, metsänkäyttöilmoituksista sekä kemeralain mukaisista kohteista. Mullistavaa tietoa Mistä sitten tulee uuden metsätietolain mullistava vaikutus, joka näkyy vasta muutaman vuoden päästä. Tiedot ovat tarjolla melko suurella skaalalla, sillä pienin ladattava alue on kuusi kertaa kuuden kilometrin kokoinen karttalehti. fi-sivustolleen uuden, kaikille avoimen metsätiedon osion, jossa metsävaratietoihin pääsee tutustumaan hilaja kuviokohtaisesti. Karttapohjaisen selauspalvelun Metsäkeskus lupaa kesään mennessä. Henkilötiedot tunnistautumisen takana Lakimuutos ei ensivilkaisulla vaikuta kummoiseltakaan
pykälän kohteet, metsänkäyttöilmoitukset sekä kemerakohteet. Salapoliisityö kannattaa Vaan miten yritykset pystyvät avointa metsävaratietoa hyödyntämään ja palveluja kehittämään, jos tieto on jaossa ilman vihjettäkään metsänomistajan henkilöllisyydestä. Myöhemmin avataan palvelu, jossa kartalla voi selata muita paitsi kuviotietoja. Olemme palveluksessa. Tietojen hyödyntäminen vaatii erillisen karttasovelluksen. Ladattavissa ovat hilaja kuvio tiedot, metsälain 10. pykälän erityisen tärkeät luontokohteet -aineistosta voi tarkistaa, löytyykö metsäalueelta esimerkiksi lähteitä, puronvarsia tai jyrkänteiden alusia. Avoimiin metsävaratietoihin pääsee ilman tunnistautumista. Teemme tiivistä yhteistyötä Metsänhoitoyhdistysten kanssa. Ensimmäinen on se, millä tavoin toukokuussa voimaan tulevan henkilötietoasetuksen määräykset istutetaan metsätietolakiin. Hänen mukaansa lakimuutos jättää vielä avoimeksi kaksi tärkeää kysymystä. "Joku ehkä haluaa alkaa tuottaa palvelua, jossa on yhdistetty metsävaratieto henkilöja kiinteistötietoihin, ja me emme ole sitä estämässä. . Mutta jos lakimuutosta ei olisi tullut, me emme koskaan saisi sitä tietää", Jorma Jyrkilä sanoo. Kun hakkukone työskentelee metsässä, se kerää joka tapauksessa tiedon hakkuualueen rajoista ja paljon muuta hyödyllistä tietoa. . Pari vuotta kestäneen lain valmisteluvaiheen aikana äänenpainot sen sijaan olivat jyrkemmät. . Kädenvääntöä MTK kävi erityisesti metsänomistajien henkilötietosuojan osalta. "Tämä on se juttu. Puustosta kerrotaan muun muassa sen tilavuus puuja puutavaralajeittain sekä lisäksi keskiläpimitta ja keskipituus puulajeittain. "Jos esimerkiksi tilarekisterinumeroa käytetään metsänomistajan henkilöllisyyden selvittämiseen, niin meidän käsityksemme mukaan se on taatusti henkilötietoa." Avoimeksi jää myös se, kenelle metsävaratiedosta koituvat hyödyt ja eurot lopulta tulevat. "Samaan aikaan henkilön tietosuoja tiukkenee ja toisaalta metsävaratiedon saaminen helpottuu, niin siinä on selkeä saumakohta, jota joudutaan vielä miettimään." Kyse on varsinkin siitä, mikä metsätietojen osalta on henkilötietoa. Lisäksi karttalehdelle on ladattavissa myös tiedot metsänkäyttöilmoituksista ja kemeralain mukaisista kohteista. Tässä nimenomaan on bisneksen paikka. Meillä on myös Keskuskauppakamarin auktorisoimat AKA-arvioitsijat. . Metsälain 10. Tällaista tarkempaa tietoa olisi tyrkyllä valtavasti, ja Jyrkilän mukaan tämäkin sataa suoraan metsänomistajien laariin. Vielä ei tiedetä, millaisia palveluja yritykset kehittelevät, sen aika näyttää. Tunnemme metsät, pellot, tontit, mökit ja talot. Tiedon saajan vastuulla on huolehtia siitä, että se noudattaa henkilötietolakia silloin, kun henkilötiedot yhdistetään metsävaratietoihin." Metsäkeskuksessa ei metsätietolain voimaan tultua kuitenkaan ehditä ihmettelemään, kuinka ja miten uusia palveluita luodaan, vaan katse on jo kauempana. "Hyvää on se, etteivät metsänomistajien henkilötiedot ole julkisia, tai ovat julkisia vain niiltä osin, kuin metsänomistaja sen itse haluaa ja julkinen metsävaratieto konekielisessä muodossa", Hakkarainen sanoo. . "Me kuitenkin vilpittömästi odotamme ja uskomme, että kun avointa metsätietoa yhdistellään muihin tietoihin ja digitalisaatio etenee, niin sieltä alkaa vähitellen tulla hyvää metsänomistajille." Jyrkilä toisaalta muistuttaa, että esimerkiksi kiinteistötunnukset ovat saatavilla maanmittauslaitokselta. . Ota yhteyttä! Metsän ammattilainen välittää.. "Jos metsätietolaki ei toteudu aiotulla tavalla, niin silloin laki saattaa kääntyä metsänomistajia vastaan. Eräässä lakiehdotuksessa avoin metsävaratieto olisi tarjoiltu kiinteistötietojen kera. . . Tulevaisuudessa metsävaratiedot pitäisi saada entistä tarkemmiksi. Metsäkeskus ei avoimen metsävaratiedon osiossa jaa tietoja metsänomistajan henkilöllisyydestä tai kiinteistön rajoista ja kiinteistötunnuksista. Jyrkilä myöntää, että tässä on uuden lain saranakohta. 11 AJASSA / 1.3.2018 "Vaikuttaa toimivalta" ANNE HELENIUS Kelvollinen, luonnehtii metsänomistajien edunvalvojan MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen uutta metsätietolakia. alkaen avoimen metsätiedon osio. Yksi keino tähän voisi jatkossa olla toteutustiedon hankkiminen. . Aluksi tietoja voi ladata karttalehdittäin, kunnittain ja maakunnittain. . Uusien palvelujen tulee aidosti hyödyttää metsänomistajia, lain hyväksyttävyys tulee sitä kautta. Tämä ei metsänomistajataholle käynyt, mutta nyt voimaan tullut laki sen sijaan vaikuttaa toimivalta. Metsäpalveluyrittäjät puolestaan voivat etsiskellä vaikkapa taimikonhoitoja ensiharvennusalueita. . Esimerkiksi sahayritys voisi ottaa selvää siitä, missä päin löytyy runsaasti hakkuukypsää kuusimetsää ja lähestyä alueen metsänomistajia. § W ik im ed ia Co m m on s Ostamassa tai myymässä. Puuta ostavalle teollisuudelle on ihan varmasti hyötyä siitä, että se tietää toisen markkinaosapuolen metsävaratiedot." puustosta ja toimenpide-ehdotuksista. "Vain laadukkaan ja ajantasaisen tiedon perustalle voidaan rakentaa kunnollisia ja metsänomistajaa hyödyttäviä palveluja." METSÄTIETOLAKI TIIVIISTI . Metsään.fi-sivustolta löytyy 1.3
Kohteesta tuli kaksi tarjousta. Seassa runsaasti kuusta ja koivua. "Meri-Lapin selluja paperitehtaiden perusparannukset ovat lisänneet puun käyttöä. Nuorista metsistä olisi kaadettavissa runsaasti pienpuuta, mutta sitä käyttäviä tehtaita on puuvaroihin nähden liian vähän. Itä-Lapin mhy:n lisäksi yksityisen puolen isoja toimijoita ovat yhteismetsät Kemijärvellä, Sallassa ja Kuusamossa. Puuston kasvu ennätyssuurta Lähes puolet Lapin metsistä on nopeassa kasvuvaiheessa olevia nuoria metsiköitä. MIKKO HÄYRYNEN Kemijärvelle suunnitellun sellutehtaan puunkäytön on määrä nousta sisäänajovaiheen jälkeen 2,8 miljoonaan kuutiometriin. "Puunhinnan nollaraja on siirtynyt Lapissa pitkästä aikaa kohti pohjoista. Lukemasta 0,4 miljoonaa kuutiota tulee sahahakkeena. Niin on käynyt ainakin Kemin eteläpuolisella alueella, kertoo Pohjois-Suomen Metsämarkkinoiden metsäpäällikkö Jussi Pelimanni . Tai ainakaan se ei ole enää laskeutunut etelämmäs", Kokkoniemi sanoo. Kuitupuukauppa takkuaa runsaan puuntarjonnan vuoksi harvennusmetsissä. Nopean toiminnan talvihakkuu Puutavaralaji määrä hinta myyntitulo m3 €/m3 € mäntytukki 235 57,50 13 513 kuusitukki 61 57,50 3 508 koivutukki 11 25,00 275 mäntyparru 67 28,00 1 876 kuusiparru 30 28,00 840 mäntykuitu 71 18,20 1 292 kuusikuitu 29 18,20 528 koivukuitu 195 19,20 3 744 muu kuitu 18 10,00 180 Yhteensä (arvio) 717 25 755 TUORE PUUKAUPPA VALTTERI SKYTTÄ Puun kysyntä on parantunut hienoisesti Lapissa, vaikka päätöksiä uusien investointien toteutumisesta on saatu odottaa. Tarjoukset olivat hinnoiltaan lähes samanarvoiset, mutta toisella ostajista oli viereisellä palstalla hakkuu ja tämäkin kohde luvattiin kaataa tänä talvena. Lisäksi Keiteleen sahatuotanto Kemijärvellä on päässyt täyteen vauhtiin", kertoo MTK:n kenttäpäällikkö Samuli Kokkoniemi . Nollaraja tarkoittaa pohjoisessa alueita, joilla teollisuuspuulle ei ole ollenkaan kysyntää. 1.3.2018 / AJASSA 12 Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m 2016 2017 2018 Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2,0 KOHDE: Mäntyvaltainen uudistushakkuu. Toteutuessaankin uudet tehtaat vaikuttavat hakkuisiin vasta ensi vuosikymmenellä, joten piristynyt vire on vielä tovin muiden tekijöiden varassa. Siitä oli maininta myös tarjouspyynnössä. SIJAINTI: Keski-Pohjanmaa OSTAJA: Iso metsäyhtiö PINTA-ALA: 3,5 ha KAUPAN KOKO: 717 m3 MUUTA: Metsänomistajan toiveena oli nopea hakkuu vielä tälle talvelle. Pohjoisen puun menekki on parantunut myös välillisten vaikutusten seurauksena. Keiteleen ja Pölkyn sahat tarjoavat puunhankintansa mukana tulevan kuitupuun. Kemijärven puuhuolto perustunee toimitussopimuksiin Itä-Lapin metsätalouden isojen toimijoiden kanssa. Korjattavissa vain talvella. Todennäköisesti suurin toimittaja on Metsähallitus. Pelimanni muistuttaa, että yksistään Stora Enson Kemijärven tehtaan lakkautus vuonna 2008 teki Pohjois-Suomen puun käyttöön yli miljoonan kuution loven. Päätehakkuissa havukuidun hinnat ovat 15–17 euroa, mutta ensiharvennuksissa vain viidestä kymmeneen euroa. Menekin toivotaan näkyvän mäntykuidun kantohinnoissa, jotka ovat varsinkin Itä-Lapissa huomattavan matalat. Tilanne on perua niin sanotun Lapin lain toimenpiteistä, kun vajaatuottoisia metsäalueita uudistettiin menneinä vuosikymmeninä tehometsätalouden keinoin. Kemijärvestä piristysruiske mäntykuidulle PUUKAUPPA Puuston kasvu on Lapissa suurempaa kuin koskaan lähes satavuotisen mittaushistorian aikana. Vanhat lovet vielä täyttämättä Äänekoskella viime syksynä käynnistyneen uuden biotuotetehtaan uumoiltiin piristävän puumarkkinoita pohjoista myöten. Puuntuotannon näkökulmas ta tehostaminen onnistui hyvin, sillä metsänkasvu on Lapissa tällä hetkellä suurempaa kuin koskaan läParikymmentä senttiä lisää kuidusta Puukauppa on hieman piristynyt Lapissa, mutta kuitupuun ylitarjonta pienenee vasta uusien investointien myötä. Vilkas puun kysyntä Pohjois-Ruotsissa ja Baltiasta Etelä-Suomeen tulevien puutoimitusten vaikeudet ovat kasvattaneet Lapin puuvirtoja. ”Ensiharvennukset soiden takana saattavat olla nollahintaisia, niitä ei saa myytyä millään hinnalla”, Itä-Lapin mhy:n toiminnanjohtaja Jari-Pekka Jumisko sanoo. Se vaikutti kaupan syntymiseen. Kuvan ensiharvennusta odottava männikkö kasvaa Rovaniemellä.. "On kuitenkin selvää, että kuitupuun kokonaiskäytön näkökulmasta Pohjois-Suomeen tarvitaan lisää puunjalostusta." Lapin puumarkkinoiden perusongelmaa – kuitupuun tarjonnan ja kysynnän epäsuhtaa – pienet kasvulukemat eivät vielä selätä. Kaksi eri palstaa, joista toisen puut varastoidaan pellolle ja ne on kuljetettava pois jäätyneen maan aikana
"Lapin puun käytön kannalta tärkeää on, että jo olemassa olevat tehtaat ja sahat pyörivät täysillä. 17,84 s 16,27 s 23,01 s 25,06 Uudistushakkuu . 36,51 s 18,69 s 18,32 s 27,74 Harvennushakkuu s 47,42 s 47,75 s 15,52 s 14,90 s 21,47 Ensiharvennus Hankintahinnat s 55,23 s 54,93 s 27,59 s nousussa . 13 AJASSA / 1.3.2018 s nousussa . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 18,27 s 18,66 . 12,27 Hankintahinnat s 59,99 . 57,77 s 59,93 . Lievää hinnannousua Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan kuitupuun keskihinnat nousivat viime vuonna Lapissa. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. "Harvennushakkuissa, pois lukien ensiharvennukset, hintanousu oli mäntykuidulla kymmenen senttiä." Kuitupuun hintaan on ennustettu nousua myös tälle vuodelle, mutta suurista lukemista ei ole kyse, sillä muutaman prosentin kasvu tarkoittaa Lapin hinnoissa yhä joitakin kymmeniä senttejä. Mäntysahatavaran huono hintakehitys on tuntunut sahoilla, mutta siihen odotetaan parannusta", Kokkoniemi arvioi. "Nollaraja on siirtynyt Lapissa pitkästä aikaa kohti pohjoista." Haastavin tilanne puun käytön suhteen on Itäja Pohjois-Lapissa, mistä on pitkä matka kuitupuuta jalostaville tehtaille. Kokkoniemen mukaan pientä helpotusta on tuonut esimerkiksi Kemijärven suuri puuterminaali, josta Itä-Lapin puuta saadaan vietyä kauemmas kiskoja myöten. 18,29 s 17,80 s 25,11 Harvennushakkuu s 46,82 s 47,94 . 12,76 . 28,99 s nousussa . 11,51 s 10,45 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 18,11 s 19,08 s 17,94 s 25,81 s 26,47 Harvennushakkuu s 50,93 s 51,24 s 37,26 s 15,93 s 16,21 s 15,44 s 21,82 s 22,19 Ensiharvennus s 13,08 s 12,88 s 12,69 Hankintahinnat s 59,02 s 60,00 s 28,94 s 31,44 s 29,08 s nousussa . 45,93 s 14,51 s 14,69 s 13,40 s 20,06 . Kokkoniemi kertoo, että päätehakkuilla tämä tarkoitti mäntykuitupuun kuutiohintaan 40 sentin lisäystä. 14,73 s 20,58 Ensiharvennus s 38,35 . 17,21 s 26,16 s 25,39 Harvennushakkuu . 35,77 s 16,99 s 16,67 s 24,64 Uudistushakkuu s 58,58 s 59,72 . "Vilkkaana käyvä puukauppa olisi metsänomistajan etu myös sitä kautta, että nuoria metsiä pitää metsänhoidollisessa mielessä harventaa", MTK:n Kokkoniemi sanoo. 44,84 s 29,18 s 30,51 . 24,23 s 25,53 Harvennushakkuu s 51,79 s 52,72 . 15,36 . 15,15 s 22,87 s 24,60 Uudistushakkuu s 54,78 s 54,15 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 56,69 s 59,06 . Hakkuita on lisäksi mahdollista kasvattaa muualla Pohjois-Suomessa eli Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla, ja puuvirrat liikkuvat yli maakuntarajojen. Ju ha O lli la. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Parikymmentä senttiä lisää kuidusta hes satavuotisen mittaushisto rian aikana. 60,16 . 12,59 s 12,29 s 12,03 Hankintahinnat . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 37,21 . 18,49 s 16,55 s 22,85 s 24,66 Uudistushakkuu . 58,39 s 61,03 s 42,32 . 21,85 s 23,44 Uudistushakkuu . 16,27 . 59,31 s 59,64 s 49,52 s 29,95 s 31,05 s 29,93 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 5–8 keskiarvo LAPPI PUUKAUPAN VÄHÄISYYDEN VUOKSI LAPIN LUVUT PUUTTUVAT KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 52,22 s 53,02 s 15,81 s 17,13 . 46,10 s 18,11 . 11,77 s 17,21 s 20,11 Hankintahinnat s 58,00 s 58,47 s 49,44 s 28,47 s 30,55 s 28,85 . 60,70 s 62,35 s 44,22 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 46,55 . 59,70 . 19,45 s 17,81 . 15,59 . 62,30 s 43,39 s 17,45 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 10,87 Hankintahinnat s 57,77 s 57,98 s 51,01 s 29,31 s 30,27 s 29,85 s nousussa . 37,19 s 16,08 . 16,44 s 15,63 Ensiharvennus s 12,40 . 11,22 s 10,73 Hankintahinnat s 55,10 s 55,80 s 26,74 s 31,35 s 26,77 s nousussa . 55,60 s 58,67 s 44,07 s 16,19 s 16,87 s 15,59 . 20,91 Ensiharvennus . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 58,95 s 61,43 s 47,41 s 16,73 s 18,23 s 16,07 s 22,77 s 25,88 Uudistushakkuu s 60,52 s 62,49 s 49,13 s 18,24 s 19,47 s 17,89 s 24,66 s 27,24 Harvennushakkuu s 52,06 s 51,79 s 40,53 s 16,69 s 16,64 s 15,47 s 22,34 s 22,56 Ensiharvennus . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KOIVU Kantohinnat s 56,88 s 60,25 s 44,00 s 16,30 s 17,94 s 15,95 s 23,23 s 24,85 Uudistushakkuu s 58,86 s 61,34 s 45,70 s 18,03 s 19,10 s 17,74 s 26,19 s 25,93 Harvennushakkuu s 49,47 s 50,64 s 38,02 s 15,55 s 16,13 s 14,80 s 21,04 s 21,37 Ensiharvennus s 39,02 s 40,25 s 34,05 s 12,29 s 11,99 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 58,64 s 61,40 s 42,18 s 16,41 . Puuvarantojen suhteen tilaa on siis esimerkiksi Kemijärvelle kaavaillun sellutehtaan kokoiselle laitokselle. Lapista olisi vara hakata taloudellisessa mielessä kestävästi vuosittain noin kaksi miljoonaa kuutiota ainespuuta nykyistä enemmän. 34,33 s 35,67 s nousussa
Pohjoisen soistuvilla mailla valikoimaan kuuluu myös säätöauraus, vaikkakin sen osuus on supistunut pieneksi. . Ja kun mätästetään, niin istutetaan, ja yleensä kuuselle. Mätästys on yleisnimitys, joka voi tarkoittaa laikku-, kääntö-, naverotai ojitusmätästystä. Viljaville kuusen kasvupohjille laikutus käy myös, jos pohja on niin kivinen, että mätästys ei onnistu. Uudistaminen tapahtuu siemenestä joko konekylvönä tai luontaisesti tai viljavammilla paikoilla istuttaen. Oikean menetelmän löytäminen voi tuntua hankalalta, mutta mitään lottoa se ei ole – logiikka on selkeä. Laikutus – kivennäismaalla kevyesti Laikutus on keveä muokkausmenetelmä, jossa poistetaan pelkästään humuskerros. Neljänlaista mätästystä Kun tullaan viljavuudeltaan vähintään mustikkatyypin kankaille, niin siirrytään mätästykseen. Yhteensä vakoa vedetään 4–5 kilometriä hehtaarille. Kosteammilla ja viljavammilla paikoilla tarvitaan kohoumia ja mätästys-nimisiä muokkauksia. Oikeaa ei silti ole vaikea löytää. Äestys ja laikutus ovat maata paljastavia menetelmiä, jotka soveltuvat kuivemmille paikoille. 14 1.3.2018 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO Maanmuokkausmenetelmiä riittää ja jo pelkät nimet panevat pään pyörälle. Mätästys 381 e/ha Lähde: Luke tilastopalvelut MIKKO HÄYRYNEN, teksti JUHA VARHI, piirrokset M aanmuokkaustavan valinta on uudistamisketjun ensimmäinen osa. Siemenet kylvetään noin 10 sentin päähän laikun reunasta. Istutuskohteilla tavoitellaan puhdasta kivennäismaapintaa. Nämä karut kasvupohjat ovat mäntymaita. Siemenestä uudistamisessa tehdään 4 000–5 000 laikkua hehtaarille, männyn istutuksessa vähintään 2 000 laikkua. Äestysvako on 5–10 senttimetriä syvä ja 60–80 senttiä leveä, karummilla kasvupaikoilla kapea ja viljavammilla leveä. Se soveltuu kuivahkoille ja kuiville kankaille, joilla ei ole kuivatustarvetta. Perusvalinta tehdään laikkuja kääntömätästyksen välillä. Turvemaille käyvät äestystä lukuun ottamatta samat menetelmät kuin kivennäismaille. Jos laikutus tehdään kylvöä tai luontaista uudistamista varten, laikun pinnalle jätetään humusta sitomaan kosteutta ja edistämään itämistä. Äestys 199 e/ha . Muokkauskoneiden kehitys vie suuntaan, jossa kone liikkuu koko ajan. Laikutus 328 e/ha . Luvut ovat koko maan keskiarvoja. . Taimi istutetaan vähintään 15 sentin etäisyydelle laikun reunasta, jolloin tukkimiehentäin syönnin tai pintakasvillisuuden alle jäämisen riski pienenee. . Muokkauskustannuksia vuonna 2016. Äestämällä edullisesti Karkea, nopeasti kuivuva kangasmaa, äestys ja mänty kuuluvat yhteen. Laikkumätästystä voidaan käyttää hieman kosteammilla kohteilla kuin kääntömätäsMonenlaista muokkausta M ik ko Ri ik ilä. Mätästystä ei ole tarkoitettu kylvöä tai luontaista uudistamista varten, mutta toki mättäisiin tulee täydentäviä luonnontaimia. Fakta MITÄ MAKSAA. Kylvökohteilla vaon pintaan on hyvä jättää hieman humusta. Jatkuvatoiminen laikkumätästäjä on osviittaa tulevasta.
Mättäiden maa otetaan vain pintamaasta, joka on parempi kasvualusta kuin syvempien kerrosten vähäravinteinen maa. Naveroja ojitusmätästystä käytetään, jos on kuivatustarvetta. Märillä kuvioilla tarvitaan ojitusmätästys. M ik ko H äy ry ne n Laikutus on keveä muokkausmenetelmä, jossa poistetaan vain humuskerros. Jos kuivatuksen vuoksi on tarvetta tehdä syvempiä ojia, niin syvempien kerrosten maa läjitetään, eikä siihen istuteta taimia. Laikutus sopii sekä istutukseen, kylvöön että siemenpuuasentoihin, ja siemenestä uudistettaessa laikun pinnalle jätetään humusta. Kääntömätästyksellä siistiä jälkeä Kääntömätästyksessä maa pudotetaan käännettynä takaisin samaan kuoppaan. Taimipaakun tulee yltää humuskerrokseen. Turvemaat istutustai kylvökuntoon Turvemaiden kylvöön soveltuvat parhaiten laikutus tai kääntömätästys. Täydennyksenä käytetään kuivatustarpeen mukaan naverotai ojitusmätästystä. Kääntömätästyksessä mättään pintaan tulee osittain maatumatonta turvetta. 5. ”Kehitystyötä tehdään kustannustehokkuuden ja ympäristöarvojen ristipaineessa. Paksuturpeisilla kohteilla mätäs tehdään multamaisesta pintaturpeesta. Äestys on edullisin muokkausmenetelmä. Muokkausjälki on valmis istutettavaksi heti; savimailla talvi tasoittaa muokkausjälkeä. Kun kuivatetaan: naveroja ojitusmätästys Kuten laikkumätästyksessä, myös naveroja ojitusmätästyksessä mätäs tehdään koskemattoman maan päälle. Istutukseen soveltuvat eri mätästysmenetelmät. 2. 15 METSÄSTÄ / 1.3.2018 1. Laikutuksessa poistetaan elävä sammalkerros ja pääosa humuskerroksesta, jolloin turvekerros paljastuu. Ne ovat yleensä kuusimaita, mutta kääntömätästys sopii myös männyn ja koivun uudistamiseen. Aurausalat supistuneet Säätöaurausta käytetään Pohjois-Suomen soistuneilla ja paksukunttaisilla mailla. Aurauk seen liittyy tehometsätalouden kaiku, mutta uudistamismenetelmänä sen edut ovat kiistattomat. Kehitystyö jatkuu tystä. Vallalla olevissa kaivinkoneratkaisuissa kone on paikallaan silloin kun kauha työskentelee. Aurauksen osuus on supistunut pieneksi, mutta Pohjois-Suomen paksukunttaisilla alueilla menetelmän edut ovat kiistattomat. Routivilla mailla on roustevaurioriski, ja kivennäismaakerros täytyy jättää hieman ohuemmaksi kuin karkeammilla mailla. Kääntömätästyksessä maa käännetään takaisin samaan kuoppaan. Mikäli kuivatustarvetta ei ole, turvemaat voidaan laikku-, kääntötai naveromätästää. Yhteen mättääseen istutetaan yksi taimi. Kuusella parhaat tulokset mättäisiin istutettuna. Naveromätästyksessä maa otetaan lyhyistä ja matalista ojanpätkistä eli naveroista. Heti muokkauksen jälkeen kääntömätäs on hieman maanpintaa korkeammalla, mutta mätäs madaltuu ensimmäisen talven aikana. Jatkuvatoiminen laikkumätästäjä on osviittaa tulevasta. Äestys ja siemenestä uudistaminen männyn edullisin uudistamistapa. Ojitusja naveromätästys kannattaa tehdä viljelyä edeltävänä syksynä, jolloin mättäät ehtivät tasoittua talven aikana. Vesottumista vähentää, kun maanpintaa rikotaan mahdollisimman vähän. Ojitusmätästystä käytetään kaikkein märimmillä mailla, joilta on tarvetta johtaa vettä pois. 3. Taimi istutetaan niin, että juuripaakku ylettyy humuskerrokseen. Ohutturpeisilla turvemailla mättään pinnalle pyritään saamaan turpeen alta kivennäismaata tai turpeen ja kivennäismaan sekoitusta. Naverot kuivattavat vähän, mutta eivät kuitenkaan johda vesiä pois kuviolta. Kääntömätästyksen etuja on, että maanpintaa rikotaan vähän,. Kivennäismaa suojaa taimea tukkimiehentäiltä. Samoin erityisesti hienojakoiset, routivat maat sopivat paremmin laikkumätästykseen. jolloin maasto säilyy helppokulkuisena ja vesakoituminen on vähäistä. Naveromätästys sopii myös kivisille, viljaville kohteille, joilla muuten on vaikea tehdä hyvälaatuisia mättäitä. Suunta on kohti menetelmiä, joissa kone liikkuu koko ajan ja jotka rikkovat maata mahdollisimman vähän”, johtava tutkija Timo Saksa Luonnonvarakeskuksesta sanoo. MUOKKAUKSEN kehitystyön viimeistä sanaa ei ole sanottu. Se sopii nopeasti kuivuvalle mäntykankaalle. Istuta taimi syvään mättään keskelle (4–5 cm maata paakun päällä). 4. 6. Vinkit muokkaukseen Äestys on edullisin maanmuokkausmenetelmä. Koska maanpintaa rikotaan vähän, niin vesoittuminen on vähäistä. Paljas kivennäismaa suojaa tukkimiehentäiltä. Mättäisiin ei kuitenkaan käytetä syvempää otettuja ojamaita. Kääntömätästys sopii keskikarkeille kangasmaille. Äestysala voidaan uudistaa luontaisesti, kylvää tai istuttaa. Sitä ei saa olla liian paksulti, sillä istutustaimen paakun tulee ulottua mättään sisällä olevaan tuplahumuskerrokseen. Kuuselle sopiva tiheys on 1 800–2 200 mätästä hehtaarille, koivulle noin 1 600. Lähteenä on käytetty Luonnonvarakeskuksen Kehityshyppy metsänhoitoon -verkkosivuja. Naveromätästys soveltuu paikoille, joissa märkyys on vain pieni ongelma. Laikkumätästyksellä tuplahumuskerros Laikkumätästyksessä laikusta käännetään humusta ja kivennäismaata muokkaamattomalle maalle mättääksi niin, että kivennäismaapintaisen mättään alle jää kaksinkertainen humuskerros. Säätöauraus on voimakkain muokkausmenetelmä, jonka osuus on supistunut muutamaan prosenttiin. Laikkumätästyksessä maata käännetään niin, että kivennäismaakerroksen alla on kaksinkertainen humuskerros. Mättään päälle jää yhtenäinen kivennäismaakerros, jonka alla on humuskerros. Tilaa muokkaus hyvissä ajoin, sesonkina koneilla on kiire. Aurauksessa vedetään maksimissaan 25 senttimetriä syviä uria
Tuuli on ollut innoittamassa Kauhasta moniin teoksiin. Kyseessä oli eri tahojen halu yhteistyössä suunnitella, valmistaa ja lahjoittaa presidentti-instituutiolle kaulakoru, jonka esikuvana oli ajatus historiallisista kuninkaallisista kruununjalokivistä. Kauhanen etsii metsän antimista töilleen yleismaailmallista muotoa, mutta hän ei kopioi suoraan näkemäänsä tai kokemaansa. Puhtaasta kullasta valmistettiin valkokultaa lisäämällä siihen hiven pallaMetsä muuntuu koruiksi Taiteilija Heli Kauhanen löytää muotokielensä metsästä – myös presidentilliseen kaulakoruun. Rouva Haukiolle lahjoitettu kaulakoru on valmistettu Lapista huuhdotusta kullasta, joka on seostettu valkokullaksi. Torvisienet, suppilovahverot, tatit ja kantarellit kannetaan kotiin muiden metsäaarteiden kanssa. Kaulakoru ei ole henkilökohtainen, vaan sitä voivat kantaa tulevaisuudessa muutkin presidentit tai heidän puolisonsa. Lämmittämällä se saa upeita ja erilaisia värisävyjä. Talviaikaan etenkin vanhojen puiden ikiaikaiset muodot ja muut luonnon olosuhteet ja havainnot ovat korutaiteilijalle tärkeitä. Tuulen siivet -rintakorussa on materiaaleina käytetty hopeaa ja terästä.. Kesäja syysaikaan on joka päivä käytävä tarkistamassa tutut sienipaikat. Titaanista valmistetut kaulakorut ovat saaneet valssatessa tuulen muodon. 16 1.3.2018 / METSÄSTÄ ANTTI SARAJA, teksti ja kuvat K ultaseppä Heli Kauhanen tuo metsäretkiltään tuliaisina oksia, käpyjä, jäkälää ja kuivia lehtiä – ei niinkään mitään tuoretta eikä kasvavaa. Korun luovutti Suomen kultaseppien liitto. Titaani on äärimmäisen kova materiaali, joka jopa kirskuu ja valittaa prosessin aikana. Lahjoitus presidentti-instituutiolle Presidentin puolisolle Jenni Haukiolle kaulakorua suunnitellessaan Kauhanen on käyttänyt Lemmenjoen kultaa. Lahtelaiselle Kauhaselle Launeen kaupunkimetsät ovat käyneet perin tutuiksi – samoin kääpiövillakoira Onnille. Yhteistyössä Heli Kauhasen kanssa kultaseppä Juha Loikala on loihtinut korusarjan nimeltään Boforia. Heli Kauhanen esittäytyy Hennalan kuusien katveessa Lahdessa. Suurin osa hänen suunnittelemistaan koruista on kuitenkin saanut vaikutteita metsästä
Taiteilijan identiteettiin on varmasti vaikuttanut myös lapsena vietetty viiden vuoden aika Ranskassa ja lyhyempi opiskelujakso Lontoossa. Ensimmäinen lääninkorutaiteilija Kauhanen suunnittelee koruja useille valmistajille. Oleskelut ulkomailla ovat tuoneet syvyyttä ja kontrastia korutaiteen muotokieleen. Sen teemoina tuli olla suomalainen kansanluonne, kuten tyyneys, rauhallisuus, sisukkuus sekä dynaamisuus. Korun kaikki kivet on sahattu ja hiottu yhdestä läpikuultavasta kiteestä. ”Koru symboloi vettä ja jäätä. Koru sisältää myös kotimaista korukiveä, Luumäen jaloberylliä, joka löytyi jo 80-luvulla. Nykyisin Kauhanen työskentelee korutaiteen läänintaiteilijana – pesti on maan ensimmäinen laatuaan. Heli Kauhasen ura korutaiteilijana alkoi Lahden kultaseppäkoulusta, ja opinnot jatkuivat Taideteollisessa korkeakoulussa päätyen taiteen maisteritutkintoon. Lähtökohtana oli löytää Suomessa hyväksytty muotokieli, joka ei saanut olla liian pramea. He ik ki Sa uk ko m aa "Paljonko tänne metsään maksaa pääsymaksu?”. 17 METSÄSTÄ / 1.3.2018 Metsä muuntuu koruiksi Taiteilija Heli Kauhanen löytää muotokielensä metsästä – myös presidentilliseen kaulakoruun. ”Puistoon matkatessa ja riippusiltaa ylittäessämme poika kysyi: Paljonko tänne metsään maksaa pääsymaksu?” Suomen presidenttiinstituution koru on valmistettu Luumäen jaloberylleistä ja Lemmenjoen huuhdontakullasta. Tällä hetkellä työpöydällä ovat uudet mallit Kalevala-korulle. Valkokultaisen kaulakorun suunnittelu oli monivaiheinen prosessi. Tuloksena oli 18 karaatin kultakoru. Heli Kauhanen kertoo jo vuosia sitten Repoveden kansallispuistoon tekemästään retkestä miehensä Marko Luoman ja poikansa Juliuksen kanssa. Titaanista valmistettu kaulakoru saa värit lämpökäsittelyllä. diumia sekä kuparia. Muotoilun suunnittelu lähti kiven ehdoilla ja sen oli oltava istuva ja käytännöllinen”, Kauhanen kertoo. Lisäksi korun tuli sopia myös Haukion seuraajille
Rehevältä suolta on harvennettu runsas mäntyvaltainen tukkisato, hehtaarilta runsas 200 kuutiota puuHakkuun jälki ilahdutti Leevi Airaksista. Poistettavat rangat kerätään energiapuuksi. Korjuukustannukset saa katetuksi, jos energiarangasta maksettaisiin vähintään 25 euroa kuutiolta.” Kylväen kohti kaksijaksoisuutta Siilinjärvellä asuva Airaksinen ei juuri istuttele taimiakaan, ellei nyt peltoja satu metsittämään. 18 1.3.2018 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat S ekä edellisessä Metsälehdessä (3/2018) esiintynyt metsänomistaja Tiina Lietzen että tämänkertainen haastateltavamme Leevi Airaksinen ovat metsätalousinsinöörejä, jotka molemmat ovat olleet metsäorganisaatioiden palveluksessa. Päätehakkuun aika on vasta 40 vuoden kuluttua.” ”Uusi metsälaki ihan hanurista” Takavuosina Airaksinen työskenteli Suomen metsäkeskuksessa. ”Jotain on tehty väärin, jos metsä ei uudistu kylväen.” Metsänhoito-oppaiden neuvo kylvää mäntyä karuille kasvupaikoille on vain kapea leikkaus Airaksisen kylvöideoista. Hänen epäsovinnaiset hakkuutapansa tahtoivat johtaa yhteentörmäyksiin metsälakia valvovan työnantajan kanssa. ”Rehevillä mailla kylvän koivun ja kuusen siemeniä sekaisin. Finnharvestin kuljettaja Timo Hyvärinen pani koko keinovalikoimansa peliin ja taiteili ylispuumännyt siististi pinolle kuusikkoa särkemättä. Siihen yhteiset nimittäjät sitten loppuvatkin. Luulisi, että uusi, miltei kaiken salliva metsälaki ilahduttaisi omaa linjaansa metsänhoidossa vetävää Airaksista – mutta ei: ”Kaksijaksoisten metsien kasvatus olisi pitänyt pystyä istuttamaan suomalaisen metsäammattikunnan ymmärrykseen muuten kuin sallimalla jatkuvan kasvatuksen hakkuut. Myöskään Finnharvest Oy:n Timo Hyvärisellä ei ollut valittamista hyvin tukkia tuottaneesta palstasta. Hakkuun tuotto oli parempi kuin tavallisella väljennyshakkuulla”, Hyvärinen kertoo. ”Miksi kaataa puuta maahan, kun ne voi myydä. Kun koivut varttuvat tukin mittoihin, ne poistetaan ja kuusikko kasvatetaan päätehakkuuseen asti. Joka hehtaarin olen kauppakirjalla ostanut.” Eikä Airaksisen Leevi metsän hoidossa juuri potti putkea kaan käytä.. ”Kaadettujen puiden keskikoko oli 300 litraa (0,3 kuutiota). Länsisuomalaisen jämpti Lietzen liekehti oikea-aikaisten taimikonhoitojen puolesta. ”Palstalle palataan 10–15 vuoden kuluttua. Savon mies Airaksinen paljastaa, ettei hän omista raivaussahaa ollenkaan. ”Neuvoin motokuskia jättämään pienimmät männyistä pystyyn, ja hyvin viestini näyttää menneen perille. Silloin tukkirungoiksi vankistuneet männyt korjataan ja kuusikkoa harvennetaan. Näin taimet ehtivät kasvuun, eikä heinä pääse rehottamaan.” ”Jotain on tehty väärin, jos metsä ei uudistu kylväen.” Kylvötapa paljastaa, että Airaksisen metsänhoidossa tavoitellaan kaksijaksoista metsää. Hakkuun jälki on erinomaista.” Useampikin konemies olisi saattanut kääntyä kannoillaan raivaamattoman palstan laidalla. ”Tavoitteena on aina, että metsä lopulta uudistetaan avohakkuulla, joka on tehokkain tapa korjata puusato talteen.” Metsä kuntoon ilman raivaussahaa Esimerkkikohteella päätehakkuu saa kuitenkin vielä odottaa vuosikymmeniä. ”Totta kai tällainen hakkuu on sahayhtiölle mieleen, kun tukkia tulee paljon ja kuitupuuta vähän.” Äkkiseltään puusto näyttää puhdasoppiselta jatkuvan kasvatuksen mallialalta. Sekakylvöksen koivut starttaavat nopeasti ja muodostavat valtapuuston, kuuset tulevat perässä ja kehittyvät alemmaksi puujaksoksi. Keiteleen hankintaesimies Jani Rissanenkaan ei pannut pahakseen epätavallista hakkuutapaa. Sen alla sinnitellyt nuori kuusikko jää kasvuun – ei ehkä ihan ohjetiheydessä, mutta aukkopaikkoihin on jätetty mäntyjä. Leevi Airaksinen on metsänhoidon toisintai ehkä jopa kolmansinajattelija. ”En tarvitse sellaista metsieni hoitamiseen!" Nuoret metsät Leevi Airaksinen hoidattaa riukuvaiheessa, ja työkaluna on kaatokahvoin varustettu moottorisaha. Hän ei innostu sen paremmin metsänistuttamisesta kuin jatkuvasta kasvatuksestakaan. Tähän täkyyn Airaksinen ei tartu. Ne tosin kumoutuivat. Hikevästi taimettuva suopohja ja erikokoisista puista muodostuva kasvatusmetsä. Isot puut pois Airaksisen idea alkaa avautua, kun tarvomme helmikuisen kipakassa pakkasessa Keitele Forestin leimikolle Pielaveden takamailla. Nehän ovat suomalaisissa metsissä luonnonvastaisia, eivätkä onnistu kuin poikkeustapauksissa.” Kysymykseen metsähehtaareistaan Airaksinen vastaa savolaisittain: ”Saman verran kuin moottorikelkassa hevosvoimia, siis riittävästi tämän ikäiselle miehelle. Aliskasvoksen varominen ei olisi onnistunut, jos puut olisivat olleet isompia. Kaksijaksoisen metsän kasvatus ei ole jatkuvaa kasvatusta. Käräjilläkin Airaksinen on käynyt vastaamassa lainvalvojan syytöksiin. Maa on paljastettava kauttaaltaan kantoharalla, ja siemenet ripotellaan viipymättä hakkuun jälkeen. ta
Puumateriaalin pitää kestää kauan. Pahimmillaan eristevillat ovat litimärkiä, kuten tuore tutkinnassa oleva tapaus osoittaa. MÄRKÄ RAKENNUSPAIKKA pysyy märkänä. Puumateriaalin epäonnistumisesta saa lukea aika ajoin. JULKINEN PUURAKENTAMINEN keskittyy päiväkoteihin, kouluihin ja vanhusten palvelutaloihin. Sen pitää pysyä hyvännäköisenä pitkään. Puurakentamista on valvottava Joulukuiset jääpuikot räystäällä kielivät pahoista eristysongelmista. Massanvaihtoa ei tehdä, vaan rakennuksen pohja hoidetaan rakennuskelpoiseksi paalutuksella. Pielavesi. Vaikuttaa siltä, että kaavoittaja sijoittaa mieluusti tällaiset verovaroja syövät toiminnot mahdollisimman halvoille tonteille, jotka eivät kelpaa rahastamiseen. Kapillaarisesti nouseva vesi tulee alapohjaan ja ylemmäksikin, etenkin sitten, kun eristysmateriaalit vanhenevat. Kostean betonin päälle ladotaan syyssateissa kastuneet rakennusosat, kun aikaa ja rahaa ei ole ollut asialliseen varastointiin ja tekeillä olevan rakennuksen huputukseen. Kevätauringon jääpuikot ovat eri asia. 19 METSÄSTÄ / 1.3.2018 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Hakkuun jälki ilahdutti Leevi Airaksista. Koneellisessa ilmastoinnissa syntyvä alipaine imee hometoksiinit ja eristysaineiden hajoamistuotteet ilmaan, ja taas on saatu yksi uusi sairas rakennus. Salaojitus tehdään kevyesti jos lainkaan, koska rakennuksen ei haluta painuvan savimaan puristuessa kokoon veden vähentyessä. Myöskään Finnharvest Oy:n Timo Hyvärisellä ei ollut valittamista hyvin tukkia tuottaneesta palstasta. Yllättävän usein tästä syytetään metsänhoitoa (”kasvattavat ahneuksissaan puuta liian nopeasti”) ja puunkorjuuta (”hakataan väärään vuodenaikaan ja väärässä kuunvaiheessa”). Kiireen vuoksi kosteusja lämpöeristyskin on vain sinnepäin. Sisäpintaan tiivistyvä vesi muodostaa paksun jääpatjan, joka aikanaan sulaa ja kastelee rakenteet. Huoltokustannusten on oltava kohtuullisia. Taimipussin kyljessä saattaa lukea, että ”Vahvan ja laajan, veteen hakeutuvan juuriston vuoksi puuta ei voi istuttaa lähelle viemäreitä eikä vesijohtoja”. Mieluusti puuosia pitää pystyä vaihtamaan ja kierrättämään. Puuntuottajan työmatkat venyvät, kun palstoja eri puolilla Savoa. Vaikeita oloja ei haluta kunnostaa suurella rahalla. Kyllä näitä sankareita pitää todellakin valvoa. Eikä kustannustehokkuus ole lainkaan pahasta. Ja minne vesiä voisi johtaakaan tavanomaisella viettoputkituksella, kun rakennuspaikka on matalin kohta neliökilometrien alueella. Puun hyvällä käytöllä on monia ulottuvuuksia. Mutta kun arkkitehti on suunnitellut puiden paikat visuaalisen ilmeen mukaan, puutarhuri haluaa unohtaa ammattiosaamisensa ja tekee työtä käskettyä. VIIMEISEN NAULAN puurakentamisen arkkuun lyö kiireinen rakentaja, joka on saanut urakan suullisella lupauksellaan, että rakennus pystytetään ennätysajassa. Maalilla peitetään vesivahingoista kielivät jäljet. Siksi puuntuottajien kannattaa osallistua keskusteluihin, joissa pohditaan puun hyvää käyttöä rakentamiseen ja sisustukseen. Tosiasiassa suuret ongelmat ovat muualla. Muinaiset suonpohjat, lampien kuivatusaltaat ja muut luontaisesti vesipitoiset paikat vaikuttavat olevan kaavoittajien ykkössuosikkeja. PALSTALLA JOKAINEN VÄÄRIN TEHTY puurakennus on mainontaa muiden rakennusmateriaalien hyväksi. Pimeimpään vuodenaikaan joulukuussa siitä kielivät räystäälle ilmaantuvat jääpuikot. Ongelmaa lisää se, että kostealle paikalle suunnitellut hopeapajujen ja terijoensalavien juuristot tukkivat vähäisetkin salaojitukset muutamassa vuodessa
Yhteismetsään kuuluva maatila ei ole oikeutettuja perintöja lahjaverotuksen tarjoamiin sukupolvenvaihdoksen verohuojennuksiin. Viiden hehtaarin peltopalstan viljely riitti perintöja lahjaveron huojennukseen tilan metsille. Fakta osuudet sen sijaan voi liittää maatilaan. Esimerkiksi metsänhoitotöiden tekeminen eri palstoilla tilan kalustolla voisi olla osoitus tästä”, veroasiantuntija Väinö Sikanen havainnollistaa. Palstojen etäisyys ei ratkaisevaa KHO:n mukaan sukupolvenvaihdoshuojennuksen piiriin voi kuulua metsätai peltopalstoja jopa 200–300 kilometrin päässä tilan muista palstoista. Osa pelloista oli vuokrattu. Kun puhtaalla metsätilalla vero kohoaa jopa 20 prosenttiin, suurilla tiloilla veroero voi olla satoja tuhansia euroja. Aiemmin myyjä oli vapautettu luovutusvoittoverosta kaikissa lähisukulaisten välisissä maaja metsätalousmaan kaupoissa. Maatilan tunnusmerkit täyttyvät, jos tilaan kuuluu vähintään pari hehtaaria viljeltyä peltoa. Jatkajan on yleensä aloitettava viljely tilan nimiinsä saamista seuraavan vuoden alusta. . Sukupolvenvaihdoksissa myös osakeyhtiöille on tietyin edellytyksin tarjolla perintöja lahjaveron huojennuksia. Jatkajan ei tarvitse asua tilalla. Korkein hallinto-oikeus KHO on viimeaikaisilla tulkinnoillaan laventanut maatilan käsitettä yhä useammalle metsävaltaiselle tilalle suotuisaksi. Maatilan rakennusten hallintaoikeus voi jäädä luopujalle. Ti m o Ja ak on ah o YHTIÖITTÄMINEN HELPOTTUU . Nyt luovutusvoitto on verovapaata pellon osalta vain, jos luopuja on jossain vaiheessa viljellyt peltoja. Eteläisessä Suomessa sijaitsevaan tilaan ei todennäköisesti kelpuutettaisi metsäpalstaa Lapista, kun sukupolvenvaihdoshuojennuksia haetaan. Tärkeä täsmennys oli myös KHO:n viimevuotinen ratkaisu, jonka mukaan jatkajan ei tarvitse viljellä tilan kaikkia peltoja, vaan osan voi vuokrata. Luovutusvoittoverovapaus koskee kauppoja, jossa vanhemmat myyvät maaja metsätalousmaata lapsilleen tai sisarukset myyvät maata toisilleen, kun omistus on jatkunut kymmenen vuotta. Verovapauden perusteeksi on riittänyt, että luopuja on ollut maata viljelleen kuolinpesän osakkaana. Yhteismetsän pellot eivät tuo huojennusta Viime aikoina on perustettu runsaasti yhden suvun hallitsemia yhteismetsiä. Yhteismetsän Metsätilasta maatilaksi. Uudistus hyödyttää varsinkin suuria maatiloja, jotka pääsevät yhtiöittämisen jälkeen 20 prosentin yhtiöveron piiriin, joka kattaa myös tilan puunmyynnit. Osassa näistä myös maatila peltoineen on liitetty yhteismetsään. Esimerkiksi marjatiloille huojennuksen saattaa saada tätäkin pienemmällä peltoalalla. ”Huojennusta hakevan on osoitettava, että etäpalstoja hoidetaan tilakokonaisuuden osana. Jo muutaman peltohehtaarin viljely riittää perintöja lahjaveron huojennukseen maatilan metsille. Vuokraaminen ei ole viljelyä, mutta peltotyöt voi teettää ulkopuolisella. Puhtaan metsätilan arvona käytetään käypää arvoa. . Varainsiirtoveroa ei enää peritä osakeyhtiöön luovutettavalta maaja metsätalousmaalta. . METSÄVEROTUS. Luovutusvoitosta enemmän veroa Luovutusvoiton vero kiristyy, jos perintötai lahjaverohuojennuksen saanut tila myydään edelleen. Tästä syystä maatilan perintötai lahjavero jää noin yhteen prosenttiin tilan käyvästä arvosta. Kysymys siis on, millä edellytyksillä tila voidaan laskea maatilaksi. Metsätiloja ei ainakaan sukupolvenvaihdosten edellä ole järkeä muuttaa osakeyhtiöiksi, koska ne eivät ole oikeutettuja metsävähennykseen. . 20 1.3.2018 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ,teksti VÄINÖ SIKANEN, asiantuntija P erintöja lahjaverolain mukaan maatilan arvo sukupolvenvaihdoksessa määritellään tilan varallisuusarvon perusteella. Tarkkaa rajaa sille, kuinka kaukana erillisiä tiloja voidaan liittää samaan tilakokonaisuuteen, ei ole. . Jatkajan on viljeltävä peltoja viisi vuotta. Sillä, kuka peltoja viljeli ennen sukupolvenvaihdosta, ei ole merkitystä – kunhan ne olivat viljelyssä. Tämä saattaa sukupolvenvaihdoksessa käydä hyvin kalliiksi. Ei siis ihme, että suurten metsätilojen omistajat ovat olleet kiinnostuneita ostamaan tiloja, joihin kuuluu myös peltoa. Lähisukulaisten väliset kaupat eivät ole vapaita luovutusverosta, kun maaja metsätiloja luovutetaan kaupalla osakeyhtiölle. Nyt hankintamenona käytetään arvoa, josta lahjatai perintövero on huojennuksen jälkeen maksettu. . . . Maatilojen sukupolvenvaihdosten veroetuudet ovat yhä useampien metsätilojen ulottuvilla. Verottaja on rajannut lähisukulaisten välisten maaja metsätilakauppojen vapautta luovutusvoittoverosta. Aiemmin tilan hankintameno oli käypä arvo, joka oli ollut sukupolvenvaihdoksessa. . ”Maatila, johon pellot kuuluvat, kannattaa pitää erillään yhteismetsästä. Parin peltohehtaarin maatilalla voi olla satoja hehtaareita metsää. Tällöin ne ovat sukupolvenvaihdoshuojennuksen piirissä”, Sikanen neuvoo