RIISTAMETSÄ TILAKAUPAT NÄIN TUNNISTAT HYVÄN METSÄN Sopimus uusiksi 4131_.indd 1 25.2.2016 16.15. M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 2/2 01 6 TE EM A : M ET SÄ TIL A KA U PA T 3. MAALISKUUTA • NUMERO 2/2016 • 9 € • WWW.METSALEHTI.FI Maastotaulukot-apps pikatestissä • Hajutkin jalostuvat biotuotteiksi METSÄNOMISTAJA KAMPPAILUA HIRVIEN KANSSA SUOJELUSTA 22 KYSYMYSTÄ Mika Elomäki laati uuden mallin riistanhoitoon
Kiitämme luottamuksestanne ja lupaamme olla sen arvoisia jatkossakin. METSÄLEHDELLÄ JA MAKASIINILLA ON 186 000 LUKIJAA. 186 000 kertaa. Onpa teitä paljon, lukijoita. 4132_.indd 2 25.2.2016 16.17. Kiitos ja kumarrus Lähde: Kansallinen Mediatutkimus 2015
päivä Jyväskylän Laajavuoressa oli pilvistä ja lämpötila nollan paikkeilla. KUVA: LAURI SALMINEN 4170_.indd 3 26.2.2016 18.29. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Kaksivuotiaalle Leo Färmille pulkkaretki vanhaan kaupunkimetsään oli elämys. METSÄ NYT Helmikuun 23
14 Selvityspyyntöjä tulossa 15 Motoja maailman savotoille 16 MARKKINAT: Paikoin pientä piristymistä 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Tarkan ajoituksen korjuu 18 Tilakaupat painottuvat Pohjanmaalle 19 VERKOSTA: Kannattaako hankinta. JU H A O LL IL A METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 2 3.3. SE PP O SA M U LI 25 Hyvän metsän tuntomerkit 30 RAHAPUU: Eriytyykö metsänhoito. Oma metsä 32 METSÄNHOITO: 22 kysymystä vapaaehtoisesta suojelusta 36 LUONNONHOITOKOULU: Satojen vuosien projekti Sanna Kuula päätti luopua metsästään. s. Teema Tilakaupat 20 Huojentava kauppa SISÄLLYS Metsähallituksen järjestämä metsäkoneesitys veti yleisöä Rovaniemellä. 2016 Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Myyjän markkinat 6 METSÄNOMISTAJA: Juhani Pauna häätää hirviä taimikostaan 12 UUTISET: Outo merkintä hämmentää 13 METSÄTYYPPI: Millainen tukki on ylijäreä. Avuksi tuli välittäjä Teemu Saarinen. Määräaikaiseen suojeluun otetulta letolta voi löytyä tikankontti. 32 4 MAKASIINI 2 • 2016 4134_.indd 4 26.2.2016 18.05
62 Tämän numeron kannen kuvasi Harri Mäenpää 38 PIKATESTI: Uutta käyttöä kännykälle 39 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Kokeile pystykarsintaa 40 PERINTÖMETSÄ: Käytä hallintaoikeutta harkiten 42 KYSY POIS: Onko karsimisesta haittaa. Muuten tiloja tulee tarjolle korkeista hehtaarihinnoista huolimatta vain harvakseltaan. Siitä näkee, miten paljon metsän hinta vaihtelee eri puolilla Suomea ja kohteelta toiselle maakuntien sisällä. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Pääkirjoitus JU H A O LL IL A ETELÄSUOMALAISTEN metsähehtaarien hintaa on jo pitkään moitittu aivan liian kalliiksi, mutta kaupankäyntiä se ei ole hidastanut. Tilanne voi kuitenkin muuttua, kun toisen polven kaupunkilaismetsänomistajat puntaroivat metsäomaisuutensa arvoa. 32 5 MAKASIINI 2 • 2016 4134_.indd 5 26.2.2016 18.05. 44 TUTKIMUS: Pohjoinen houkuttelee metsästäjiä 46 Riistan puolesta 54 Äänekoskella hajutkin jalostuvat biotuotteiksi 56 Balettia metsäkoneella 61 ENNEN & NYT: Pakettipellosta kelpo koivikko Luonnosta 62 LUHTA: Sopulipolulla 66 TAPION PÖYTÄ: Terveisiä pustalta 70 RISTIKKO 72 PILKKEET: Saalistajat liikkeellä 74 TUOTE & TEKIJÄ: Heinästä hevonen s. Moittimisen sijaan olisikin kannattanut ostaa. Uutiset puun käytön kasvusta ovat tehneet siitä entistä houkuttelevamman. Tyypillisesti maaomaisuus vaihtaa omistajaa suvun kesken. JO RM A LU H TA s. Maanmittauslaitoksen keräämästä kauppahintatilastosta selviää, että kymmenen vuotta sitten keskimääräinen metsähehtaarin hinta oli tuhat euroa halvempi kuin nykyään. Näin voi päätellä toimittaja Mikko Häyrysen tekemästä haastattelusta, jossa metsänomistaja kertoo päätöksestään luopua metsästä. Metsätilakauppoja käsittelevä teemakokonaisuus alkaa sivulta 20. Toimittaja tapasi myös Hannu Liljeroosin, joka on jo parin vuoden ajan perannut toteutuneita tilakauppoja selvittääkseen, mitä metsä todella maksaa. Helmikuun katsauksessa on mielenkiintoinen kooste kahden viime vuoden kaupoista. Suomen metsiin kannattaa sijoittaa puun tasaisen hintakehityksen vuoksi, arvioi ranskalaisen sijoitusyhtiön edustaja Metsälehden haastattelussa viime vuoden lopulla. Puun hintakehitys ei selitä hehtaarien kallistumista, mutta talouden epävarmoina aikoina metsä on kuitenkin ollut turvallinen sijoitus. MYYJÄN MARKKINAT Sopuli pärjää tunturissa. Tuorein tilasto on alkuvuodelta 2015, ja silloin metsä maksoi keskimäärin 2 700 euroa hehtaarilta. Kannattaa käydä katsomassa myös Liljeroosin kuukausikatsauksia Metsälehden verkkosivuilla osoitteessa www.metsalehti.fi. Tavallisten metsänomistajien ja metsänomistajiksi haluavien ostointoa hillitsee pula sopivista kohteista. Sen ovat huomanneet myös isot sijoitusyhtiöt ulkomaita myöten. Hintaseurantaan voi tutustua Metsälehti Makasiineissa, tässä numerossa sivulla 18
TEKSTI HANNU JAUHIAINEN KUVAT JUHA OLLILA METSÄNOMISTAJA 6 MAKASIINI 2 • 2016 6 MAKASIINI 2 • 2016 4148_.indd 6 26.2.2016 17.46. Nyt pahin vaihe alkaa olla takana. KAMPPAILU TAIMIKOSTA Hirvet ovat tehneet tuhojaan kemijärveläisen Juhani Paunan männikössä jo vuosia
Mukana on lapinkoira Piki. 7 MAKASIINI 2 • 2016 4148_.indd 7 26.2.2016 17.46. Juhani Pauna käy tarkastamassa taimikkonsa viikoittain
Hirviä vastaan Paunalla ei sinänsä ole mitään. Pauna muistuttaa, että tilastojen mukaan yksi vakava hirvionnettomuus aiheuttaa yhteiskunnalle 1,35 miljoonan euron vahingot. H irviä näyttää olevan tänä talvena runsaasti Javarusjokivarressa, Pyhätunturin ja Javarustunturin välisessä laaksossa Kemijärvellä. Taimikko alkaa olla voiton puolella. Ei ostomiehen suosikki Paunan huolena on noin 10 hehtaarin kokoinen mäntytaimikko, joka on perustettu 90-luvun loppupuolella. Tiivis seuranta on auttanut, sillä viime vuosina hirvien tuhot ovat jääneet satunnaisiksi. Se tietää kasvutappiota ja harvennuskertymän pienentymistä ensiharvennusvaiheessa. Mikä on tärkeätä. Tuhoja näyttää sinnekin syntyvän.” Paunaa harmittaa se, että hirvenmetsästäjät ovat asetelleet nuolukiviä taimikoiden läheisyyteen, jopa aivan niiden viereen. ”Jos niistä on vähänkin apua, niin hyvä on”, Pauna toteaa. Syödessään tielle kaartuvia puidenlatvoja ja oksia ne pitävät samalla tieuran avoimena. 8 MAKASIINI 2 • 2016 4148_.indd 8 26.2.2016 17.46. Näin kivet houkuttelevat hirviä taimikoiden äärelle. Liikkeellä on ollut ehkä kaksikin hirveä. Hirvet ovat kiusanneet taimikkoa ahkerasti ja sitä on täydennetty kahteen kertaan 2000-luvun alkuvuosina. Jos hirvet saisi pysymään loitolla taimikosta vielä parin talven ajan, niin alueelle syntyisi jonkinlainen metsä. Säästyneissä puissa on runkovikoja, kun puu on vaihtanut latvaa. Tiivis tarkkailu auttoi Taimikon alkuvaiheessa hirvillä oli etulyöntiasema. Niiden vaikutus on jäänyt odotettua vähäisemmäksi. Samalla paikalla Pauna näki pari päivää aiemmin viiden hirven tokan. ”Nuolukivien laittamiseen pitäisi olla aina maanomistajan lupa”, Pauna pohtii. Nyt Pauna asuu vaimonsa Sinikan kanssa vanhassa kotitalossaan Kemijärven Tapionniemessä. Kun ajamme moottorikelkoilla Juhani Paunan metsäpalstalle, on kelkkauran varsi paikoin täynnä hirvien jälkiä. Osa jäljistä on tuoreita, edellisyön aikana syntyneitä. Pääosin hirvituhojen vuoksi taimikko on paikoitellen vajaapuustoinen. Silloin Pauna asui vielä RovaHirville kelpaa myös männyntaimien kuori. Yksittäisen metsänomistajan kärsimykset jäävät toki tähän verrattuna pienikniemellä eikä ehtinyt paimentamaan taimikkoa kovinkaan usein. Vaikka taimikko on pääsemässä pahimman vaiheen yli, mitään sahan ostomiehen suosikkikohdetta siitä ei koskaan tule. Ensimmäisellä kerralla täydennystaimia istutettiin 8 000 ja toisella 11 000 kappaletta. Ura palstalle kulkee pääosin metsäautotien pohjia pitkin. Vaikka Pauna saisi hirvet pois omasta taimikostaan, se ei alueen muiden metsänomistajien tilannetta helpota: hirvet vain siirtyvät naapurien maille. Kaikkia vikaisia puita ei pystytä poistamaan ensiharvennuksessakaan, joten huonolaatuisia jää myös kasvatusmetsikköön. Lunta on metrin verran, joten hirvet liikkuvat mieluusti kelkkauria myöten. Paunan kotikylän läheisyydessä on sattunut viimeisen vuoden aikana puolenkymmentä kolaria, joista yksi oli vakava. Kun päästään Paunan palstalle, tien reunasta löytyvät heti tuoreet hirvenjäljet. Nuolukivet kauas taimikoista Taimikkonsa ympärille Pauna on viritellyt hajusteilla terästettyjä nauhoja sekä erillisiä hajutuppoja. Alueella liikkuva usean hirven lauma tekee kevään aikana selvää jälkeä isostakin taimikoista, jos eläimet saavat sen äärellä rauhassa asustella. Satunnaista runkojen järsimistä kuitenkin esiintyy. Sieltä on metsäpalstalle matkaa noin 20 kilometriä, ja Pauna käy vähintään kerran viikossa tarkistamassa hirvitilanteen. Metsäteillä hirvet ovat oikeastaan hyvällä asialla. Tuhoilta säästyneet puut ovat nyt 3–4 metrin mittaisia ja siten ainakin latvakasvaimet ovat hirvien ulottumattomissa. ”Tuossa vieressä on heti hirvien kannalta sopivan kokoisia taimikoita. Lisäksi täydennystaimet ovat vielä pieniä, joten niitä hirvet pystyvät yhä syömään. ”Hirvien määrä pitäisi kuitenkin olla sellainen, että mittavia metsäja liikennevahinkoja ei syntyisi.” Hirvikolareita sattuu etenkin Lapissa edelleen runsaasti. Hän on harrastanut hirvenpyyntiä vuosikymmenten ajan Rovaniemellä asuessaan
Tuhoja näyttää sinnekin syntyvän.” si, ehkä tuhansiin euroihin, mutta kyse on myös periaatteesta. Lappiinkin saatiin muun maan tapaan hirvitalousalueet ja niitä koskevat suositukset. Hänen taimikoilleen aiheutuneista tuhoista maksettiin korvausta noin 1 300 euroa. Metsätyöt hän aloitti vasta neljä vuotta sitten, eläkkeelle jäätyään ja Kemijärvelle muutettuaan. Alueellisissa riistaneuvostoissa on myös metsänomistajien edustus. 9 MAKASIINI 2 • 2016 4148_.indd 9 26.2.2016 17.46. Hankintaa mönkijällä Metsätilansa Pauna hankki isältään vuonna 2000, kun kotitilan metsät jaettiin sisarusten kesken. Lisäksi tuhojen arviointiin menee monesti lähes yhtä paljon rahaa kuin itse korvauksiin. Hankintahakkuita on tehty 50–100 kuutiometrin vuositahtia. ”Vahinkojen arviointia tulisi yksinkertaistaa ja saada kustannustehokkaammaksi. ”Jotenkin tässä tuntuu, että metsänomistajien ääni ei riittävästi kuulu, kun hirvenkaatoluvista päätetään”, pohtii Pauna. Paunan mielestä hirvenmetsästystä voisi harrastaa nykyistä pienemmällä hirvimäärällä. Ensi alkuun puut Hirvien karkotuskeinona on kokeiltu myös hajusteita. Lisäksi hirvilupamaksut voitaisiin hyvin kaksinkertaistaa, jolloin korvausten tasoa voitaisiin nostaa”, Pauna toteaa. Tosin esimerkiksi Koillis-Lapin hirvikantasuosituksista päätettäessä metsänomistajien edustajat jäivät neuvostossa vähemmistöön ja hirvikannan tavoitemäärän yläraja laitettiin tasolle, jota metsänomistajat eivät olisi hyväksyneet. ”Tuossa vieressä on heti hirvien kannalta sopivan kokoisia taimikoita. Hirvituhoista maksettavat korvaukset askarruttavat, ne kun ovat Paunan mielestä vaatimattomia. Juhani Pauna näyttää tänäkin talvena syödyksi tullutta mäntyä, josta ei koskaan kasva edes kuitupuuta. Sitäkin voisi pohtia, kumpi on tärkeämpää – harrastusluontoinen hirvenpyynti vai metsien kasvatus
”Kyllä mönkijä moottorikelkan voittaa. Siinä pääsee vähemmällä puiden kasauksella.” Ensiharvennusten teko on helpointa sulan maan aikaan, joten kelkka-ajoa varten puut on kasattava kohtuullisen kokoisiin kasoihin. ”Välistä on pitänyt kysyä ostomieheltä, että miten mutkaisia kuitupöllit saavat olla.” n Juhani Paunan mielestä hirven kaatolupamaksut voisi kaksinkertaistaa. Ensi syksynä voisi sitten lähteä taas mönkijän kanssa metsään. 10 MAKASIINI 2 • 2016 4148_.indd 10 26.2.2016 17.46. Rakentaminen on ollut Paunan harrastus jo vuosikymmenten ajan. Kuormaus on hoidettu käsin, mikä on raskasta. Koska asuintalon remontti alkaa nyt olla lopuillaan, Pauna toivoo, että hankintapuun kysyntä paransi. Eihän sellaisen hankkimisessa taloudellista järkeä välttämättä ole, Pauna myöntää. Hankintapuulla ei ollut kysyntää ja toisaalta vanhan kotitalon remontti Tapionniemessä vei sen verran aikaa, että metsätyöt saattoi sovinnolla jättää sivuun. Silloin metsänomistajille voitaisiin maksaa nykyistä parempi korvaus hirvivahingoista. Kahvipöydässä Sinikka Pauna muistelee, että kun on 36 vuotta oltu naimisissa, niin ehkä yksi vuosi on ollut sellainen, että mitään ei ole rakennettu. ajettiin tienvarteen moottorikelkalla, viimeiset pari vuotta mönkijällä. Lisäksi on maakellaria ja varastoa ja muuta tarpeellista. Pauna arveleekin, että mönkijän kuormainperäkärry vielä hankitaan töitä helpottamaan. Harrastukset maksavat, niinhän sitä sanotaan. Harvennettavaa nimittäin riittää. Mutta mukavampi on sitten hakkuita tehdä. Nyt kunnollisesta kotimaisesta kuormainperäkärrystä joutuu maksamaan reilut 10 000 euroa. Harrastuksena rakentaminen Viime syksy Paunalta jätti hankintahakkuut väliin kahdestakin syystä. Lumitalvena niitä joutuu sitten kaivelemaan hangen alta. Pikkuisen kuitenkin odotellaan, jospa tuotteet kehittyisivät ja ehkä hinnatkin alenisivat. Hirvien aiheuttamia vikoja on tosin varttuneemmissakin metsissä. Tienvarren taimet kärsivät usein, mutta tällä kohtaa syönnistä ei ole haittaa. Javarusjokivarren metsäpalstalla on nyt useampia rakennuksia, mökkejäkin on kaksi, niistä isompi omakotitalon varustuksin ja pienempi vähän vaatimattomampi
11 MAKASIINI 2 • 2016 4148_.indd 11 26.2.2016 17.46. ”Jotenkin tässä tuntuu, että metsänomistajien ääni ei riittävästi kuulu, kun hirvenkaatoluvista päätetään.” Pauna on rakentanut metsäpalstalleen Javarusjokivarteen metsämökin vapaa-ajan viettoon sekä metsätalouden tukikohdaksi
Erikoista merkinnässä on se, että toiset maakunnat sitä käyttävät, toiset eivät. Rekolan mukaan merkintä Outo merkintä hämmentää Asta Sarkki pitää kaavoituksen LUO-merkintää erityisen vaikeana, koska sen oikeusvaikutukset ovat epäselvät. LUO-alueet tulevat tarkasteluun, jos alue otetaan kunnan kaavoituksen piiriin tai esimerkiksi tiehankkeen vaikutusalueeksi. ei tuo metsänomistajalle lisävelvoitteita metsälain säädösten päälle. Valmisteilla olevassa Uudenmaan maakuntakaavan päivityksessä eli ns. AJASSA Monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita on merkitty maakuntakaavoissa LUO-merkinnällä. Yksittäinen merkintä voi olla satoja hehtaareja, jolloin kokonaisia metsätiloja on LUO-merkinnän alueella. Maakuntakaavan päivitykseen on pyydetty lausuntoja viranomaisilta ja etujärjestöilKaikki maakunnat eivät käytä LUO-merkintää lainkaan. neljännessä vaihemaakuntakaavassa LUO-alueita on noin 20 000 hehtaaria. Luontoarvot tulee ottaa huomioon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa”, ympäristöasiantuntija Lasse Rekola Uudenmaan liitosta sanoo. ”Merkinnän tavoite on tuoda viranomaisille tieto, että alueella on monimuotoisuuden kannalta erityistä arvoa. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT SEPPO SAMULI MAAKUNTIEN kaavoitukseen on ilmestynyt LUO-merkintä, jota käytetään luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeästä alueesta. MTK:n mielestä turha merkintä joutaisi pois. 12 MAKASIINI 2 • 2016 12 MAKASIINI 2 • 2016 4172_.indd 12 26.2.2016 18.17
Tietokone määrittää alueet MTK:n kenttäpäällikkö Asta Sarkki pitää Uudenmaan maakuntakaavan päivitystä ongelmallisena. Maanomistajien muistutusmahdollisuus on loppukesällä lausuntokierroksen jälkeen. ”Maanomistajapuolella LUOmerkintä koetaan ongelmalliseksi ja epämääräiseksi, koska sen tulkinta vaihtelee laveasti.” Epämääräisyytensä vuoksi esimerkiksi naapurimaakunta Kanta-Häme ei käytä LUO-merkintää ollenkaan. 5 Mitkä ovat käyttökohteet. tä. Ei ole ollut vielä niin suurta tyvitukkia, että olisi jäänyt sahaamatta. apuna hydraulisia nostimia. ”LUO-merkinnät on haettu tietokoneohjelmalla useiden paikkatietoaineistojen pohjalta eikä paikan päällä ole välttämättä käyty ollenkaan”, Sarkki toteaa. Parhaista osista tulee ovija ikkunapuiteaihioita, erikoispuusepäntuotteita ja paanuaihioita. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVA VALOKUVAAMO RIKKILÄ Vuoden sahayrittäjät Heikki ja Kaisa Rytkönen sekä muutama tukevampi pölli. Metsätyyppi 1 Millainen tukki on ylijäreä. LUO-alueista syntyy käytännössä suojelualueita ilman korvausta.” 13 MAKASIINI 2 • 2016 13 MAKASIINI 2 • 2016 4172_.indd 13 26.2.2016 18.17. Kaava on määrä hyväksyä Uudenmaan maakuntavaltuustossa ensi vuonna. Sarkki pelkää, että havaintojen ilmoittamisinto vähenee, jos niillä on vaikutuksia kaavoitukseen. Särmäys tapahtuu pyörösahalla, rimoituksessa on Millainen tukki on ylijäreä. Kaikki kuljettimet ovat tavallista järeämpiä. LUO-merkintää käytetään kaikentasoisissa kaavoissa, mutta saman kunnan alueella eri kaavojen merkinnät saattavat tarkoittaa eri asioita. Meillä on järeiden tukkien sahaukseen suunniteltu tukkivannesaha. ”Jos LUO-merkintä edellyttää maisematyölupaa, niin se rajoittaa avohakkuita.” Merkintä voi ilman rajoitteitakin epäsuorasti vaikeuttaa puukauppaa, koska puunostajat saattavat kavahtaa, että hakkuut LUO-alueella voivat johtaa ongelmiin. 4 Tarvitaanko järeiden tukkien sahauksessa erikoistekniikkaa. 3 Paljonko ylijäreä tukki maksaa. Suojelua ilman korvausta Raaseporilaisen metsänomistajan Anders Örnmarkin mukaan kaavoittaja piiloutuu LUO-merkinnöissä tietokoneohjelmien taakse. Sydänpuuta käytetään ulkovuorija terassitavarana. Kuka: Yrittäjäpari Heikki ja Kaisa Rytkönen. Vaikutusta tilan arvoon Vaikka maakuntakaavan LUOmerkintä ei tarkoita muuta kuin tiedoksiantoa, niin huolena on, että merkintä valuu yksityiskohtaisempaan kaavoitukseen ja konkreettisiksi rajoitteiksi. Se joutaisi pois ainakin maakuntakaavoista, joissa sen merkitys saattaa olla pelkästään hämmennystä aiheuttava. 2 Miten hankitte tukit. Heikompilaatuisista osista saa esimerkiksi massiivisia kuljetusalustoja. Esimerkiksi ilveshavainnot lisäävät alueen painoarvoa, vaikka eivät yksistään johda merkintään. Raaka-aine tulee pääasiassa Itäja Kaakkois-Suomen suurilta sahoilta. ”Rajoittava LUO-merkintä laskee metsäkiinteistön arvoa, koska metsätalouteen tulee vääjäämättä annos byrokratiaa ja puukauppa mutkistuu”, Sarkki toteaa. Uudenmaan LUO-merkinnän valmistelussa hän näkee ennakkotapausluonteen. ”Kaavoittajan ei tarvitse todistaa suojeluarvojen olemassaoloa, vaan maanomistajan pitää todistaa, että niitä ei ole.” Örnmark kummastelee mihin uutta merkintää tarvitaan, koska hakkuut, maa-ainesten otto ja rakentaminen ovat jo luvanvaraisia. ”Jos maakuntaliiton menettelytavat vahvistetaan, maanomistaja joutuu ympäristöja rakennusviranomaisten mielivallan armoille. ”Metsälain kymppipykälän kohteilla on lain suoja muutenkin, joten niiden osalta LUO-merkintä on turhaa päällekkäisbyrokratiaa.” Sarkki epäilee myös, onko maanomistajien vaikutusmahdollisuus todellinen. Maksimiläpimitta on tehdaskohtainen, yleensä 50–55 senttiä, me olemme erikoistuneet sahaamaan sitä suurempia mittoja. Mitä: Pariskunnan yritys Finnstamm Oy on erikoistunut ylijäreiden männyntyvien sahaukseen. ”Maanomistaja voi jättää muistutuksen, mutta niiden vaikutus vaihtelee.” Turha maakuntakaavoissa Sarkin mukaan LUO on huonoimpia kaavamerkintöjä. Vuoden sahayrittäjät Heikki ja Kaisa Rytkönen sahaavat Savitaipaleella männyntyviä. Tuhkauurnia, veneitä, soitinpuita, oikeastaan vain mielikuvitus on rajoitteena. Toinen ääripää on, että merkintä tarkoittaa uhanalaisten eliöiden elinympäristöä, josta seuraa toimenpiderajoitus ja jopa -kielto. Maanomistaja voi olla ymmällään, mistä LUO-merkintä on peräisin. Missä: Savitaipaleella Etelä-Karjalassa. Se on hieman kalliimpaa kuin tavallinen tukki
Kaadetuista hirvistä noin puolet oli vasoja ja aikuisista 53 prosenttia sonneja. Puheenjohtaja Jokisalo on yksityishenkilönä tehnyt tutkintapyynnön Hvitträskin museoalueen hakkuista Espoossa. Kokeilun pohjalta arvioidaan metsästyksen vaikutukset susien kantaan ja käyttäytymiseen. Yhdistyksen metsäasiantuntija on metsänhoitaja Osmo Sintonen. Yhdistys aikoo olla aktiivinen vastaavanlaisissa valvontatoimissa jatkossakin ja työn alla on useita selvityksiä, jotka tulevat johtamaan tutkintapyyntöön. Puunkorjuumestarit aikoo viedä useita hakkuita poliisitutkintaan. Yrittäjä ei toimittanut niitä ilmoitettuun määräaikaan mennessä, koska asiakirjojen julkisuus koskee pelkästään viranomaisia. Puheenjohtaja on tehnyt tutkintapyynnön Espoon Hvitträskin museoalueen hakkuista. 14 MAKASIINI 2 • 2016 14 MAKASIINI 2 • 2016 4173_.indd 14 26.2.2016 18.18. Vapaaehtoista sertifiointiseurantaa Puunkorjuumestarit ilmoittaa myös valvovansa itsenäisesti sertifiointien toteutumista. ”Niitä havaintoja käytetään, kun arvioidaan PEFC-vaatimusten toteutumista.” FSC-sertifioinnissa sidosryhmäpalaute on oleellinen osa toimintaa ja se käsitellään heti. Asetus tuli voimaan tämän kuun alussa. Myönnetyistä kaatoluvista käytettiin 87 prosenttia. Edellisenä vuonna hirviä kaadettiin noin 40 000. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVA SEPPO SAMULI PUUNKORJUUMESTARIT ry aikoo aktivoitua hakkuiden valvonnassa ja tuoda läpinäkyvyyttä metsien käsittelyyn eurooppaoikeuden mukaisesti. PEFC Suomen pääsihteeri Auvo Kaivolan mukaan PEFCsertifiointiin ei sisälly Puunkorjuumestarit ry:n kuvaamaa valvontaroolia, mutta kuka tahansa voi toimittaa havaintojaan sertifioinnin auditointieli valvontayritykselle tai sertifikaatin haltijalle. Lyhyesti AJASSA Liikaa sonneja, liian vähän vasoja Viime syksyn hirvisaalis oli noin 44 100 yksilöä, Riistakeskus tiedottaa. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan vasojen osuuden saaliista olisi kuitenkin pitänyt olla keskimäärin 53 prosenttia ja sonnien osuus aikuisista 46 prosenttia. Hakkuut toteuttanut metsäpalveluyrittäjä kummeksuu, että Puunkorjuumestarit kysyi puunkorjuutietoja painostavaan sävyyn. Hvitträskin hakkuista vastasi Senaatti-kiinteistöt. Maaja metsätalousministeriö linjaa myöhemmin kannanhoidollisen metsästyksen tulevaisuuden. Yhdistyksellä ei kuitenkaan ole sopimussuhdetta metsäsertifioinnin organisaatioihin. Vuoden 2019 alussa metsähaketuki jaetaan kahteen tasoon siten, että järeämmälle runkopuulle tukea maksetaan vain 60 prosenttia täydestä tuesta, eli 10,8 euroa megawattitunnilta. Turpeen vero puolestaan laskee puolitoista euroa 1,9 euroon megawattitunnilta. Saaliiksi jäi 43 hukkaa Suden kannanhoidollinen metsästyskokeilu on päättynyt. Metsäenergian tuki nousee Euroopan komissio on hyväksynyt Suomen metsähakkeen sähköntuotantotuen muutokset. Puheenjohtaja Arto Jokisalolla on kokemusta myrskytuhopuiden korjuusta Saksassa. Kaksivuotisen kokeilun jälkimmäisellä, tammi-helmikuun metsästyskaudella kaadettiin 43 sutta. Yhdistyksessä on kolme henkilöjäsentä. Tuki nostetaan nykyisestä 15,9 eurosta megawattitunnilta 18 euroon, vuoden 2012 tasolle. Riistakeskus ja Luonnonvarakeskus pohtivat syksyyn mennessä metsästyksen käytännön toteutusta. Selvityspyyntöjä tulossa Puunkorjuumestarit ry haluaa tuoda läpinäkyvyyttä metsien käsittelyyn. Eurooppaoikeudella yhdistys tarkoittaa etenkin EU:n puutavara-asetusta, joka estää laittoman tai lainsäädännön vastaisesti käsitellyn puun käytön
Liikevaihto kasvoi etenkin Pohjoisja Etelä-Amerikassa. Yhdysvalloissa hyvään myyntiin vaikuttaa myös dollarin vahva kurssi. Vuonna 2014 tauti levisi Puolaan, Liettuaan, Latviaan ja Viroon. Villisiasta tuli lainsuojaton Hallitus on kumonnut villisian rauhoitusajan afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi. ” Kuopioon sellutehdasta suunnittelevan Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson, Lapin Kansa 22.2. ”Kansantalouden ja ihmisen hyvinvoinnin kannalta olisi viisaampaa käyttää metsärahat kampaajien ja siivoojien työllistämiseen sen sijaan, että niiden päällä istutaan ensin vuosikausia.” Siviilioikeuden professori Urpo Kangas, Helsingin Sanomat 11.2 . Pelkillä koneilla ei pärjää.” Motoja maailman savotoille Ponssen viennin kasvu osoittaa, että puulla tehdään taas tulosta maailmalla. Tavaralajimenetelmän osuus on tällä hetkellä noin viidennes maailman puunkorjuusta. Menestystä on tullut, vaikka esimerkiksi Pohjois-Amerikassa metsiä kaadetaan eniten kokorunkomenetelmällä. Suomessa on noin 1 500 villisikaa. 54,39 Mäntytukki maksoi viime vuonna keskimäärin 54,39 euroa. Sanottua ”Suomi on puunhankinnan ja myös tehtaan kilpailukyvyn kannalta paras paikka maailmanluokan havusellutehtaan rakentamiseksi. ”Pohjois-Amerikassa tavaralajimenetelmän yleistyminen on kiinni sahoista ja tuotantolaitoksista. Ponssen liikevaihdolla mitattuna tärkein markkina-alue on yhä Pohjois-Eurooppa. Ponsse valmistaa puutavaralajeittain puita katkovia metsäkoneita. Tästä kertoo esimerkiksi metsäkoneita valmistavan Ponssen viime vuosi, joka oli niin tuotantokuin rahamäärissä mitattuna ennätyksellinen. Pohjois-Amerikka nousussa Metsäkonevalmistaja Ponssen liikevaihdon* jakauma % *metsäkonevalmistajalle liikevaihtoa tuovat koneiden lisäksi esimerkiksi huoltoja varaosapalvelut Lähde: Ponssen tilinpäätökset 20 40 60 80 100 20 40 60 80 100 20 40 60 80 100 20 40 60 80 100 Po hj oi sja Et el äA m er ik ka Po hj oi sEu ro op pa Ke sk ija Et el äEu ro op pa Ve nä jä ja A as ia 2015 2012 2015 2012 2015 2012 2015 2012 Metso-ohjelmaan uusia hankkeita Riistan huomioiva metsänhoito ja metsänomistajien luontoverkosto ovat viiden uuden hankkeen joukossa, jotka maaja metsätalousministeriö on nostanut metsien monimuotoisuutta turvaavaan Metso-ohjelmaan. Viennin osuus metsäkoneyhtiön liikevaihdosta oli historian suurin, 77 prosenttia. Muut Metso-ohjelman uudet hankkeet ovat Metso-kätköily, jossa kehitetään luontokohteiden käyttöä geokätköilyssä, metsien suurten petolintujen pesäpaikkojen turvaaminen sekä Kuusamon Metso-kohteiden hyödyntäminen matkailussa. Koska markkinat ovat pirteät, investointeja on tulossa. W IK IM ED IA CO M M O N S 15 MAKASIINI 2 • 2016 15 MAKASIINI 2 • 2016 4173_.indd 15 26.2.2016 18.18. ”Pohjois-Amerikassa talonrakentamisen nousu on piristänyt myös metsäkonemarkkinoita. Lähde: Luonnonvarakeskus VALTTERI SKYTTÄ MAAILMALLA on kysyntää Suomessa valmistetuille motoille. Venäjälle yhtiön uusien koneiden kauppa on tasaista, mutta vaihtokoneiden myynti on tällä hetkellä mahdotonta itänaapurin uuden kierrätysmaksun myötä, Vidgrén kertoo. Mahdollisuuksia tavaralajimenetelmän kasvulle on”, Vidgrén sanoo. Naarasvillisika, jota vuotta nuorempi poikanen seuraa, on kuitenkin edelleen aina rauhoitettu. Suomessa Ponsse on rekisteröintitilaston mukaan metsäkoneiden markkinajohtaja. Etelä-Amerikassa vahva markkina-alue on Chile, jossa meillä on uusi jälleenmyyjä”, sanoo Ponssen myyntija markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén. Näin villisikaa saa metsästää ympäri vuoden. ”Huoltopalvelut ovat tärkeitä. Afrikkalaista sikaruttoa ei ole koskaan todettu Suomessa, mutta uhka taudin leviämisestä on kasvanut. ”Kivi on myös hyvin kotimainen ja paikallinen materiaali, kun esimerkiksi puurakentamisessa tunnutaan käyttävän mittavassa määrin kaukaa ulkomailta tuotavaa puuta.” Betoniteollisuus ry:n puheenjohtaja Pertti Halonen, Kauppalehti 15.2
Markkinoita on piristänyt Stora Enson Oulun tehdas, joka vetää jälleen puuta Kainuustakin viime vuoden pitkän huoltoseisokin jälkeen. 16,46 . 9,88 . 54,52 . 10,78 . 16,32 . Metsänomistajat ovat olleet silti aktiivisia. Tarjontaa on kuitenkin kysyntää enemmän. nousussa . 46,44 . 17 . Ensiharvennus 11,36 . 15,21 . Kuhmo nosti tukkina ostettavan männyn latvaläpimitan 18 senttiin ja kuusen 20 senttiin. Uudistushakkuu 54,90 . Vaikka maapohja on sula, runsas lumikerros on mahdollistanut talvikohteiden korjuun. 54,7 . 18,07 . 16,96 . 11,17 . Harvennushakkuu 14,52 . 52,04 . 14,78 . 14,01 . Ensiharvennus 36,12 . 55,51 . 15,14 . 43 . Kummastusta herättää kuitenkin ennakoiden kutistuminen. . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,02 . Yhdistykselle onkin tullut leimaustilauksia tavallista enemmän. 16,94 . Pienemmät puut ovat pikkutukkeja. 54,18 . 37,70 . 55,18 . Puumarkkinat saatu purettua. 11,01 . Uudistushakkuu 54,65 . 37,46 . laskussa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,61 . 14,77 . 16,64 . Myös Etelä-Savossa puuIS M O PE KK A RI N EN /L EH TI KU VA 16 MAKASIINI 2 • 2016 16 MAKASIINI 2 • 2016 4166_.indd 16 26.2.2016 18.20. Ouluun taas puuta Kainuun puumarkkinat ovat viimevuotista vilkkaammat, MTK:n kenttäpäällikkö Heikki Rahko kertoo. 17,5 0. 14,09 . Uudistushakkuu 56,34 . 15,24 . ”Talvileimikot eivät käy tähän aikaan kaupaksi, toisaalta kesäleimikoista on aina pulaa”, Vähä toteaa. 15,98 . 43,77 . 37,03 . 33,62 . 17 . Uudistushakkuu 55,39 . 35,79 . 10,39 . Ensiharvennus 38,14 . 15,99 . 14,92 . 15,30 . Raakapuun kantohinnat viikolla 7 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,08 . Hänen mukaansa havukuitupuusta on kroonista ylitarjontaa, eikä kuusitukin tilannekaan ole tällä hetkellä hyvä. 41,58 . 35,97 . 17,18 . Ensiharvennus AJASSA TEKSTI HANNU JAUHIAINEN LAPISSA kevään puumarkkinatilanne on kohtalainen, arvioi Länsi-Pohjan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Vähä Torniosta. 15,18 . 14,40 . 11,17 . 47,48 . 53,63 . 16,85 . Paikallisen suuren sahan eli Kuhmon uutta tukkihinnoittelua on makusteltu. 14,79 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,39 . Harvennushakkuu 46,04 . 45,38 . Stora Enson Oulun ja Varkauden tehtaiden käynnistyminen on näkynyt puumarkkinoilla menekin kasvuna. 14,95 . 11,72 . 36,18 . 42,12 . 40,83 . 17,81 . Metsänomistajia on hämännyt se, että ennen tukkina myytyjä puita kutsutaan nyt pikkutukeiksi. 47,53 . Talvileimikkoreservit on kuitenkin Paikoin pientä piristymistä Ainakin Kainuussa ja Etelä-Savossa puumarkkinat ovat tavallista virkeämmät. 17,89 . 18,35 . 10,72 . Lisäksi odotellaan, joko Äänekosken uuden tehtaan tarpeet heijastuvat Kainuuseen. 14,20 . 52,75 . Harvennushakkuu 47,52 . Harvennushakkuu 47,27 . 15,29 . 14,75
16,21 . Harvennushakkuu Ensiharvennus Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2015 2016 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 52 300 000 600 000 900 000 120 0000 150 0000 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Lisäksi omistaja haTarkan ajoituksen korjuu lusi nimenomaan yhdistyksen korjuun. 16,43 . 13,15 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 49,37 . Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,48 . 17,42 . Kaukokuljetusta ei päästy aloittamaan yhtä nopeasti, sillä puutavara-autolla ei voitu ajaa lumettoman, möykkelikköisen pellon ylitse. Myös kuusitukin kysyntä on parantunut, mäntytukin tilanne on sen sijaan hankala. 9,82 . 34,96 . 17,38 . Uudistushakkuu 43,15 . markkinoilla on pientä virkistymistä ja toiveikkuutta. 42,17 . Ennakot pienentyneet Keski-Suomessa tarjonta puumarkkinoilla on ollut tasaista vilkkaan syyskauden jälkeen, toiminnanjohtaja Juha Jokinen Karstula-Kyyjärven metsänhoitoyhdistyksestä kertoo. 44,63 . 14,86 . Uusi ilmiö markkinoilla on puukauppaennakoiden kutistuminen, ennakot ovat laskeneet 10–15 prosenttiin. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. 50,77 . 10,68 . 13,98 . Metsänomistaja ei pyytänyt kilpailevia tarjouksia, koska piti korjuun ajoitusta tärkeämpänä kuin kaupan osuttamista hintahuippuun. 14,76 . Valtakirjakaupassa sovittiin korjuun kustannuksesta, eli mikä osa toimitussopimuksen hinnoista tulee metsänomistajalle, mikä yhdistykselle. 13,63 . Metsänomistaja sopi ennen joulua metsänhoitoyhdistyksen kanssa, että jos kelit sallivat, niin leimikko hakataan. Tämä kertoo ostajien aikaisempaa tiukemmasta rahoitustilanteesta ja rahaliikenteen seurannasta. MTK:n kent täjohtaja Timo Leskinen kertoo, että Stora Enson Varkauden tehtaan puunkäytön lisäys alkaa näkyä havukuitupuun ostoissa. Ensiharvennus 11,72 . Tosin koivukuitupuun kysyntä on vastaavasti heikentynyt, koska sitä ei enää Varkaudessa jalosteta. 17,04 . 44,08 . 18,26 . 14,47 . Ensiharvennus Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 42,75 . Tammikuussa koitti lyhyt pakkasjakso ja valtakirjakauppa tehtiin heti pakkasten kiristyessä. 52,51 . Kysyntä on painottunut kesäleimikoihin. ”Talvileimikot eivät käy tähän aikaan kaupaksi, toisaalta kesäleimikoista on aina pulaa.” 17 MAKASIINI 2 • 2016 17 MAKASIINI 2 • 2016 4166_.indd 17 26.2.2016 18.20. Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,5 . Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Puumäärä liitettiin yhdistyksen toimitussopimuksiin, joissa on kilpailutetut hinnat valmiina. Välittömästi viimeisen kuorman jälkeen alkoi vesisade, joten kaukokuljetusta ei olisi voitu myöhentää hetkeäkään. Tukit menivät yhdistyksen toimitussopimusten mukaisesti yksityiselle sahalle ja havukuitupuu isolle metsäyhtiölle. 15,51 . 17,13 . 15,72 . 15,97 . 10,30 . Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi MIKKO HÄYRYNEN LOUNAISRANNIKOLLA sijaitsevan rinnemetsän kahden hehtaarin päätehakkuu oli muuten helppo kohde, paitsi että siihen liittyi seudulla tavanomainen vaikeus – leimikko sijaitsi upottavan pellon takana. 14,62 . Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Tiedot kerätään viikoittain. Harvennushakkuu 46,37 . 15,03 . 10,72 . 15,44 . 14,90 . 41,41 . Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. 13,51 . 53,97 . Harvennushakkuu 45,57 . 40,89 . 17,31 . 12,03 . 15,62 . 46,53 . 54,85 . 17,29 . Jokisen mukaan trendi alkoi jo viime vuonna. 16,65 . 14,31 . LOUNAISRANNIKON KIIRELEIMIKKO m3 m3/€ € Mäntytukki 165 55 9 075 Kuusitukki 38 55 2 090 Mäntykuitu 100 17 1 700 Kuusikuitu 26 19 494 Yhteensä 329 m3, 13 359 euroa Lisäksi metsänomistajalle tuli polttopuuksi 12 kuutiometriä lahokuusta ja 28 kuutiometriä koivukuitupuuta. 49,85 . Uudistushakkuu 55,12 . Uudistushakkuu 51,05 . Korjuu käynnistyi välittömästi, sillä urakoitsija sai koneet sopivasti paikalle. Hakkuun aikana satoi lunta parikymmentä senttiä, joten puut ajettiin pois heti hakkuun jälkeen. Ensiharvennus 9,80 . 35,83 . Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. 39,98 . 15,48 . 15,03 . 53,46 . Harvennushakkuu 44,54 . Uudistushakkuu 54,20
Rahastot apajilla Tarjolla on myös suuria yksityismaiden kohteita. Rahastot ovat lisänneet ostojaan myös pienemmistä kohteista etenkin Eteläja Keski-Suomesta. Keski–Suomen kerroin on laskenut voimakkaasti edellisvuodesta (0,83). OP-metsärahasto on tehnyt alkuvuoden suurimman kaupan ostaessaan UPM:ltä lähes 6 500 hehtaaria 15,2 miljoonalla eurolla. Kohteet ovat tosin olleet yli 100 000 euron hintaisia. UPM ei tingi hinnasta, joten kohteet halpenevat vuosien myötä puuston kasvun kautta.” Kolmanneksi suurin välittäjä on ryhmä ”muut”, johon kuuluu yksityisiä välitystoimistoja. 18 MAKASIINI 2 • 2016 18 MAKASIINI 2 • 2016 4180_.indd 18 26.2.2016 18.21. Etelä-Suomen maakunnissa on hiljaista sekä tarjonnan että tehtyjen kauppojen osalta. Parhaat myydään nopeasti Noin puolet kohteista on myynnissä metsänhoitoyhdistystaustaisen Metsätilat.fi-palvelun kautta. suursijoittajakohteet eivät ole seurannassa mukana. Tilakauppojen pienen määrän vuoksi Etelä–Suomen lukuja ei ole laskettu. Yhtiön isot, ns. Kainuussa kauppa käy vilkkaana. Kerroinluku ilmaisee kauppahinnan ja summa-arvomenetelmällä saadun hinnan suhdetta. Myöhempi seuranta kertoo, onko kyse pysyvästä muutoksesta”, Liljeroos pohtii. Outo hinnanlasku Viime vuoden vastaavan ajan seurantaan verrattuna oleellista on Keski-Suomen kertoimen iso pudotus. UPM on laittanut myyntiin 45 uutta kohdetta, joista 30 Kainuussa. AJASSA MIKKO HÄYRYNEN METSÄTILOJA on alkuvuonna tarjottu julkiseen myyntiin viime vuoden tahtiin, mutta alueittaista vaihtelua on nyt paljon, Hannu Liljeroosin seuranta osoittaa. Tarjontaa on runsaasti myös Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Alasta puolet on hakkuukypsää puustoa. Esimerkiksi Siikaisissa on kaupan neljän tilan kokonaisuus, joilla on pinta-alaa 182 hehtaaria ja hintapyyntö 770 000 euroa. Tilakaupat painottuvat Pohjanmaalle Tarjontaa on runsaasti myös Lapissa ja Kainuussa, mutta Etelä-Suomessa on hiljaist a. ”Parhaat UPM-kohteet tekevät kauppansa välittömästi, mutta vähemmän kiinnostavat tilat saattavat roikkua myyntilistalle pitkään. Helmikuun loppupuolelle ulottuvassa seurannassa oli 184 uutta myyntikohdetta, joista joka kolmas sijaitsee Pohjanmaan maakunnissa. ”Metsätilan ostaja saa parhaan hinta-laatu-suhteen Pohjois-Pirkanmaalta, Keski-Suomesta, Pohjoisja Etelä-Savosta, Pohjois-Karjalasta Pielisen länsipuolelta ja Kainuusta.” Alueet ovat samoja, joilta metsärahastotkin etsivät aktiivisesti metsätiloja. United Bankers -rahasto ja Osuuspankin metsärahasto ostavat aktiivisesti isoja kohteita. Tehtyjen kauppojen määrä on 176. Lapissa myydään nuoria metsiä edullisesti. Rautavaaralla on myynnissä 195 hehtaarin tila, jonka hintapyyntö on 631 000 euroa. Otso Metsäpalvelut on varteenotettava välittäjä etenkin Lapissa. ”Kertoimen pudotus johtunee kysynnän laskusta, ainakin väliaikaisesti. METSÄTILAKAUPAT 1.1.– 20.02.2016 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto kpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 6 Satakunta 5 4 125 Häme-Uusimaa 4 5 146 Etelä-Karjala 4 2 22 Kymenlaakso 1 12 Pirkanmaa 4 6 301 Etelä-Savo 6 10 285 21 8 112 33 3 707 33 Eja K-Pohjanmaa 25 24 472 29 8 89 18 2 428 27 0,89 Keski-Suomi 2 17 726 27 10 102 29 3 244 32 0,76 Pohjois-Savo 8 12 546 26 13 114 32 3 545 31 Pohjois-Karjala 18 18 628 35 9 94 32 2 761 29 Kainuu 38 33 2 906 15 6 98 22 1 972 20 Pohjois-Pohjanmaa 46 25 1 158 29 6 69 18 1 545 22 0,87 Lappi 18 19 956 36 8 57 14 1 007 18 Koko maa 184 176 8 283 *Toteutuneiden kauppahintojen ja summa-arvomenetelmän antaman hinnan suhde. Eniten lähtöhinnan alennuksia on nähty Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan kohteilla. Kysynnän lasku on outo, sillä Liljeroosin tuntuman mukaan juuri Keski-Suomesta kannattaa ostaa. Tarjontaa on etenkin Pohjanmaan maakunnissa
retkipaikka.fi/vapaa/nuuksio/ Metsähallituksen kartoittamat metsien kulttuuriperintökohteet ilmaisena e-kirjana. Opetus tästä: harvennukset ajallaan! METSÄ-MASA LUMITUHOJA KUUSIKOSSA Pääkaupungin suosituimman retkikohteen sivut ovat uudistuneet. ”Hankintahakkuiden tulevaisuuteen vaikuttaa merkittävästi se, miten hankintahakkaajiin suhtaudutaan ja kuinka hankintapuusta maksetaan esimerkiksi seuraavan 10 vuoden aikana. Kaikki puukauppa on toimituskauppaa (’hankintakauppaa’) tienvarteen tai tehtaalle.” LAURI VAARA ”Hankinnalla puun hinta menee työn kustannuksiin ja puut firman tuottoihin. Kemeralla ja hankintatyön veroporkkanalla tuetaan metsänomistajien tappiollista toimintaa.” JO VAIN ”Hankintakauppaan syntyy pikkuhiljaa murrosta parempaan päin, kun logistiikan hallinta ja hankintakaupan mittaustavat ottavat edistysaskelia. Hankintahakkuiden kannattavuus ja tulevaisuus puhuttivat verkossa. Joten ei kannata hankintalisän tuottojen varaan laskea uusien metsätilojen tulokertymää.” METSÄKUPSA ”Tukinteossa on aikaisemmin metsuri voittanut saannossa moton, mutta voihan joskus senkin ihmeen nähdä, että motokuskikin osaa katkoa tukin oikein.” JÄTKÄT PÄTKÄT ”Markkinataloudessa ei ole puukauppojen jakoa hankintaja pystykaupoiksi. Ensimmäinen runsas sade taivutti runkoja puolivälistä, toista lumija räntäkuormaa ne eivät kestäneetkään. Taitaa nyky-Suomessa toimettomana makoilu olla ainoa elämänmuoto, jonka kannattavuutta ei ole kyseenalaistettu.” LUMPPI Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Aiotko ostaa metsätilan. Tältä kuviolta ei omistaja saa korkoa korolle, vaan joka talvisen harmillisen työmaan. Pienemmät puuerät voidaan kerätä helpommin talteen, ja uudet ulkomaiset toimijat voivat tuoda ’tienvarsihinnoittelun’ tehokkaasti kauppaan mukaan.” ITÄ-SUOMEN ANTTI ”Kyllä raivaussaha ja istutusputki ovat ne välineet, joita enää käsipelillä kannattaa käyttää. Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. VERKOSSA Uusi kysymys: Aiotko kunnostaa ojia. Mitä mieltä olette?” MIETISKELIJÄ ”Taitaa hankintahakkaajan osa olla sellainen, että työ menee ilmaiseksi, kuten nyt tuppaa tukkien kanssa käymään. Saa hankintaa tehdä niin paljon kuin haluaa, mutta tiliähän sillä ei tee.” METSURI MOTOKUSKI ”Minulle on ainakin tähän mennessä maksettu myös hankintapuista ja käteen on jäänyt enemmän kuin olisi pystymyynnillä saanut, joten kannattavuuden määritelmä täyttyy. Vastaajia 221 Uusi kysymys: 20 40 60 80 100 57 % 43 % Kyllä Ei Va st aa jia 22 1 19 MAKASIINI 2 • 2016 19 MAKASIINI 2 • 2016 4178_.indd 19 25.2.2016 16.25. storify.com/ELYkeskus/tulva Kannattaako hankinta. OMT-kuusikon myöhästynyt harvennus tuottaa tuulenkaatoja vuosittain. www.e-julkaisu.fi/metsahallitus/metsiin_kadonneet/ Tulvatieto on ollut tarpeen jopa tämän talven aikana
Kauppaa hoitamaan otettiin välittäjä. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT SEPPO SAMULI 20 MAKASIINI 2 • 2016 20 MAKASIINI 2 • 2016 4147_.indd 20 25.2.2016 16.25. TEEMA: TILAKAUPAT Perintönä saaduista metsistä tuli Sanna Kuulalle lopulta taakka, joten tilat päätettiin myydä