M et sä le h ti M a ka sii n i 2/2 01 5 Sahatavaran hintojen lasku jatkuu • Energiapuun kauppa nykii • Hirvien uusjako TE Em a : riS kiE n H a ll in Ta m ET Sä SS ä PuukauPPakoulu Parhaan tarjouksen valinta Riskien hallinta näin turvaat metsäsi vesiensuojelusta 15 KYSYMYSTÄ arto appelgren hankki metsää kainuusta. metsänomistaja Metsäalan toiMijat kuka tekee mitä. HElmikUUTa • nUmErO 2/2015 • 9 € • www.mETSalEHTi.fi Vakaa tuotto houkutteli ka n n en ku va M is ka Pu u M a la 3387_.indd 1 19/02/15 15:56. 26
3388_.indd 2 19/02/15 11:19
38 TUTkIMUS: Hirvien uusjako 39 METSäläISEn allakka: Ylistys työkaluvyölle 40 PErInTöMETSä: Muistitko metsävähennyksen. metsälehti makasiini 58 74 20 SISÄLLYS NRO 2/4 26.2.2015 UUTISET 4 PääkIrjoITUS: Raivaussaha torjuu riskejä 6 METSänoMISTaja : Tarjolla vakaata tuottoa Yrittäjä Arto Applegren osti metsää Kainuusta. 16 MarkkInaT: Kauppa käy käsijarru päällä 18 kUUkaUdEn PUUkaUPPa: Tarjoukset tiukassa 18 VIEnTIkaTSaUS: Valuuttakurssien aallokossa 19 VErkoSTa: Verokarhu uhkaa taas TEEMa: rISkIEn hallInTa 20 rISkIT halTUUn Kari Kokkosen metsiin ovat iskeneet niin myrskyt kuin tauditkin. 12 UUTISET: Sahatavaran hintaluisu jatkuu 14 Uudistamistuki tärkeä PohjoisSuomelle 15 METSäTyyPPI: Kuka arvostaa laatumäntyä, Markku Hacklin. 54 SahakISa: Moottori toi vauhtia savotalle 57 kolUMnI: Riittää, ei riitä, riittää lUonnoSTa 58 lUhTa: Pikkulintujen pörhistelyä pakkasessa 62 EnnEn & nyT: Myrskyn jälkeen 64 TaPIonPöyTä: Syö särkeä 66 kIrjaT: Porotalouden kokovartalokuva 70 MakaSIInIrISTIkko 72 PIlkkEET: Kaunis loinen 74 TUoTE & TEkIjä: Puuta kiven sisästä Se PP o SA M U li Jo RM A lU H TA Vi ll e Ko KK o lA 3 MAKASIINI 2 • 2015 3 MAKASIINI 2 • 2015 3389_.indd 3 20/02/15 17:03. 44 TUoTEUUTUUkSIa 46 METSäTIlahInnaT: Yllätys kauppatilastossa 48 METSäorganISaaTIoT: Kuka tekee ja mitä. 30 rahaPUU: Uusia ideoita oMa METSä 32 METSänhoITo: 15 kysymystä vesiensuojelusta 35 PIkaTESTI: Metsurin nastakengät 36 PUUkaUPPakoUlU: Kenen tarjous on paras. 42 kySy PoIS: Kauanko raivurin terä kestää
09 315?49?844, 050 572 2165 metsätaloudellinen ammatti lehti 83. Organisaatioviidakko aukeaa sivulta 48. 09 315?49?873 050 389 0590 markkinointipäällikkö kimmo Hakola p. Moni on myös huomannut, että metsien hyvä hoito auttaa torjumaan riskejä. 09 315?49?842 Ulla Ylikangas p. Pahimmaksi riskikRaivaussaha torjuu riskejä PEFC/02-31-162 Kannen kuva miska puumala Metsäkustannus oy pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi toiMitus päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Ilmaston lämmetessä tuhojen riski kasvaa. 09 315?49?806 (perhevapaalla) Valtteri skyttä 0400 818 078 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. Enemmän on kuitenkin merkitystä sillä, että entistä useampi myrsky sattuu roudattomaan aikaan. Tarkkoja mittauksia siitä ei ole, mutta eri lähteistä on arvioitu myrskyn olleen voimakkuudeltaan jopa Gudrunin veroinen. aikakauslehtien liiton jäsenlehti issN 03550893 makasiinin levikki: 34 562(lt/13) painopaikka paperit Forssa Print 2015 Gprint 170 g novapress silk 80 g 4 MAKASIINI 2 • 2015 3390_.indd 4 20/02/15 17:04. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi laipio p. Tuhoja vastaan suurimmalla osalla on vakuutus. Hoito ehkäisee myös monia muita luonnontuhoja. 09 315?49?849 040 723?1613 MeDiaMyynti myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Puut kaatuvat helposti, kun maa ei ole jäässä. Moneen muuhun maahan verrattuna metsien uhat eivät meillä onneksi ole kovin pahoja. Jatkossa metsämaan hintatilasto julkaistaan jokaisessa Metsälehti Makasiinin numerossa. Ennusteiden mukaan länsituulet jonkin verran lisääntyvät ja voimistuvat syksyisin ja talvisin Etelä-Suomessa. Toimittaja Liina Kjellberg pohtii tämän numeron pääjutussa metsänomistamisen riskejä yhdessä metsänomistajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. 09 315?49?804 Toimittajat liina Kjellberg p. Tässä lehden artikkeleiden joukossa on myös yksi tilaustyö. Eliisa KallioniEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUs si arvioitiin myrskytuhot. Sivulta 46–47 selviää myös, missä on myyty Suomen kalleimmat hehtaarit. Tällä vuosituhannella Suomessa on sattunut useita pahoja tuulituhoja, joissa on kaatunut puuta miljoonia kuutiometrejä. Läheskään kaikkia kaatuneita puita ei saatu ajoissa korjattua pois metsistä, mistä koitui laajoja hyönteistuhoja. Elokuussa 1890 Etelä-Suomea koetteli poikkeuksellinen hirmumyrsky. Esimerkiksi naapurimaata Venäjää tai Etelä-Eurooppaa koettelevat laajat metsäpalot on meillä toistaiseksi onnistuttu torjumaan tehokkaasti. Viimeisin suurpalo on vuodelta 1970. Gudrunin kaltainen katastrofi olisi täällä hyvin harvinainen, joskin mahdollinen. 09 315?49?803 Eero sala p. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö sanna nyman p. Lukijan pyynnöstä selvitimme, mitä metsäalan kymmenet eri tahot oikein tekevät. vuosikerta, perustettu 1933. Tilastosta paljastuu yllättäviä tietoja. Kun tuulee kovaa, juuri mitään ei ole tehtävissä, mutta jos taimikko on aikanaan hoidettu ja harvennukset tehty, puut kestävät paremmin kuin hoitamattomassa metsässä. T asan kymmenen vuotta sitten Ruotsissa korjattiin kovalla kiireellä Gudrun-myrskyn jälkiä. Suomen itäinen sijainti suojelee meitä pahimmilta länsimyrskyiltä. Vuosittain metsää palaa keskimäärin vain muutama sata hehtaaria, mikä on metsäalaan suhteutettuna kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen vähän. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Markkinointi markkinointijohtaja Pasi somari p. 09 315?49?802 040 516 4000 aD anna Back p. Yksi maan kaikkien aikojen pahimmista luonnonkatastrofeista aiheutti tammikuussa 2005 noin 75 miljoonan kuutiometrin metsätuhot. 09 315?49?805 0400 973457 pohjois-suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. Silloin Kalajoella tuhoutui 1 600 hehtaaria metsää. 09 315?49?841 0400 913 822 myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 09 315?49?870 0400 150 910 keski-suomen aluetoimittaja mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Artikkelia varten kysyimme teiltä lukijoilta viime numerossa, mikä on metsänomistamisessa pahin uhka, ja miten riskejä vastaan voi varautua. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi asiakasPaLVeLu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Eeva Kurko p. Kyselyymme vastanneet nostivatkin metsänhoitotöiden laiminlyönnin toiseksi pahimmaksi metsänomistajan riskiksi. Hannu LiLjeroos on vuoden verran seurannut toteutuneita metsätilakauppoja
Juhlavuott aan viettävä Into Konrad Inha syntyi 150 vuotta sitten vain kivenheiton päässä tästä paikasta. Inhalle paikka oli rakas, ja hän viettikin paljon aikaa Torisevalla retkeillen ja kuvaten. KuVA: KArI Leo 3423_.indd 5 20/02/15 17:05. Aurinko on jo sulattanut lunta rotkolaakso n kallionlakimännik ön länsirinteel tä. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. helmiKUUSSA Varjot alkavat pitenemää n, kun kiipeän iltapäivällä 18.2 Virtain Torisevalle
METSÄNOMISTAJA Kainuun metsät kasvavat miltei eteläsuomalaiseen tahtiin. 6 MAKASIINI 2 • 2015 6 MAKASIINI 2 • 2015 3422_.indd 6 20/02/15 17:15. Metsien hinnat ovat silti pysyneet maltillisina
Metsänomistaja Arto Appelgren kertoo, mistä on kysymys. TeksTi Mikko Riikilä kuvaT Miska PuuMala 7 MAKASIINI 2 • 2015 3422_.indd 7 20/02/15 17:15. Tarjolla vakaata TuoTToa Kainuun metsissä tapahtuu ennennäkemättömiä asioita
”Jokaisella Anglialla ja Cortinalla on oma tarinansa. Ei niinkään siksi, että heidän metsäsuhteensa yllättäisi: Puuhailu metsien vapaudessa koetaan lähes aina miellyttäväksi. Osa ehkä arvasikin. Kuhmo Oy:ltä peritty vajaan parin miljoonan markan liikevaihto liki viisitoistakertaistui seuraavien viiden vuoden aikana. ”Kerran pääsin kymppiuutisten kevennyspätkään. Päivän päätteeksi ihastelimme yhtä automaailman kaikkien aikojen maalauksellisimmista menopeleistä – vuoden 1959 Cadillacia sotkamolaisessa autotallissa. Pian hommasin oman sahan. Suomessa on yli puoli miljoonaa metsänomistajaa. Koskaan sen sijaan ei voi aavistaa, kuinka moninaisia ihmisiä haastatteluissa kohtaa. ”Oli iso harppaus siirtyä sahurista toimitusjohtajaksi ja vastata tuotteiden myynnistä.” Luvut kertovat, että harppaus onnistui. Appelgren on innokas mobilisti eli vanhojen autojen keräilijä. Kuhmolainen Arto Appelgren on hyvä esimerkki tästä. Homman hienous alkoi valjeta maallikolle, vaikka liian vanhat autot ovat tähän asti olleet lähinnä arkinen murhe. ”Aluksi olin apumiehenä isäukon kenttäsahalla. ”En ole kertonut edes vaimolleni.” Se kyllä selviää, että monenlaista mobiilia hänen kokoelmissaan on ollut. Vuonna 1997 Appelgren pokkasi ykköspalkinnon kenttäsahauksen Suomen mestaruuskilpailuissa. Cadillac ei kuulu hänen kokoelmaansa, vaan sen omistaa kanssaharrastaja. Että tuollainen FerAppelgrenin vähä vapaa-aika kuluu museoautojen parissa. Se on edellyttänyt ympäripyöreitä työpäiviä sekä oikeaan osuneita, rohkeita ratkaisuja. rarin ostaja tällä kertaa, mutta oli minulla oma Ferrari jonkin aikaa kokoelmissani.” Tällä haavaa Appelgren suosii vanhoja eurooppalaisia käyttöautoja. Kokoelmansa laajuutta mies ei paljasta. Olin poliisin huutokaupassa, jossa myytiin takavarikoitua Ferraria. Kokoelman toista laitaa ovat vanhat leimakirveet. Sporttinen kaunotar ajalta, jolloin autot olivat vielä yksilöitä. ”Leimakirveet kiinnostavat monia keräilijöitä. Syntyi Kuhmon Höylätuote Oy. Siihen aikaan sahurille riitti työtä. M etsätoimittajan arjessa antoisimpia hetkiä ovat metsänomistajien haastattelut. Muistan kerran, kun tulin puoli kuudelta kotiin. Ne ovat rompetoreilla kuumaa tavaraa.” Toisen polven kenttäsahuri Tänä vuonna 54 vuotta täyttävä Appelgren on menestynyt moniulotteisella yrittäjän urallaan, joka alkoi 1980-luvulla. Kävimme savotalla ja keskustelimme metsäasioista. Työmies muuttui yritysjohtajaksi, kun Appelgren osti vuonna 1992 Kuhmon sahan höyläämön. Metsät halutaan hoitaa hyvin. Se tietysti huvitti kuvaajia. Asuni oli ehkä vähän rönttöinen, karvahattu päässä. Yhtä kaikki. Vaimo oli ihmeissään, että onko jotain sattunut, kun jo tähän aikaan tulet kotiin.” Sormet ovat yhä sirkkelitaustasta huolimatta tallella kuten taidotkin. 1980-luvun alun Kuhmossa puu oli luonteva perusta työuralle. Appelgrenin viimeisin oma ostos on 1973 mallin Opel Manta. Erilaisia tarinoita on yhtä monta. Appelgrenin seuraava siirto METSÄNOMISTAJA 8 MAKASIINI 2 • 2015 3422_.indd 8 20/02/15 17:15. Valtameren takaa tuodut jenkkiautot ovat historiattomia.” Pelkkää kromin kiiltoa Appelgrenin keräilyharrastus ei ole. Cadillac Kainuun kätköissä Menin tapaamaan yrittäjä-metsänomistajaa
”Täytyy olla hyvät verkostot. Ajokoneen kuljettaja Juha Väisäsen kuulumiset kiinnostivat innokasta metsänomistajaa. Toimin yhtiön hallituksen puheenjohtajana.” Kenttäsirkkelit ovat kehittyneet siirreltäviksi pyörösahoiksi. Hän on kasvattanut talousmetsiensä määrän Kainuussa 4 000 hehtaariin. Tavallisen talvileimikon pystykauppa on likimain mahdotonta. Toisaalta tiedetään, etteivät kokeneet yrittäjät ja yritysjohtajat hupuloi rahojaan metsiin ke9 MAKASIINI 2 • 2015 3422_.indd 9 20/02/15 17:15. Siellä tutustui moniin eri aloilla toimiviin yrittäjiin.” ”Jokaisella anglialla Ja CoRTinalla on oMa TaRinansa. Sijoitusyhtiöiden ohella lukuisat yksityiset ovat hankkineet tuhansien hehtaarien metsätiloja. Appelgren on palaamassa takaisin juurilleen. ”Ostin osuuden raisiolaisesta Kallion Konepaja Oy:stä, joka on maineikas pyörösahojen valmistaja. Hän on hankkinut kotimaakunnastaan metsiä kuten moni muukin yrittäjä ja sijoittaja. AA-puusta hän luopui viisi vuotta sitten. ”Päätin luopua höyläämöstä ajoissa, koska tyttäreni eivät olleet kiinnostuneet jatkamaan yrityksen toimintaa.” Sahoja ja hotellibisnestä Ikänsä töitä paiskinut, alle viisikymppinen yrityksensä myyjä ei jäänyt kiillottelemaan autokokoelmiaan – kaikkea muuta. Siitä hän kasvatti menestyvän höyläämön. Appelgren ennustaa, että metsäbuumi on vasta alkamassa. Yrittäjille tarkoitettu toimitusjohtajakurssi oli siinä mielessä antoisa. Ne matkat mennään siististi Passatilla, ei millään museoautolla. Hän toimi aikanaan muun muassa PKC Groupin ja Ponssen toimitusjohtajana ja istuu nykyisin useiden pörssiyhtiöiden hallituksissa. ”Minulla on vain satoja hehtaareita…” Sijoittajien into hankkia Kainuusta metsiä tuntuu sivusta katsoen yllättävältä. Samaa tonttia hän hoitaa myös Kuhmon Osuuspankissa. Niinpä mobilistille kertyy melkoisia kilometrimääriä koillinen–lounas-akselilla. Sen pani alkuun metsäyhtiö UPM, joka päätti viisi vuotta sitten luopua maakunnassa olevasta satojen tuhansien hehtaarien metsäomaisuudestaan. Toiminta on käynyt entistä monimuotoisemmaksi. Sen sijaan UPM on osannut hinnoitella tilansa niin, että hyöty jakautuu myyjälle ja ostajalle, Appelgren arvioi. Päivittäisen uutisvirran perusteella vaikuttaa siltä, ettei maakunnan metsissä ole kasvanut muu kuin harvennusrästit. Tunnetuin metsäsijoittajista on Harri Suutari. Ja kun vielä on joviaali supliikkimies, ei ihme, että hänet pari vuotta sitten valittiin vuoden kuhmolaiseksi. Itse hän on kasvattanut metsävarallisuuttaan maltillisesti. Appelgren korostaa, että Kainuussa pätevät samat lainalaisuudet menestystä haettaessa kuin pääkaupunkiseudun bisnesmaailmassakin. Toiminta-ajatus on yhä sama. Sekin on osin totta. Miehen ansioluettelo on vakuuttava ja alusta lähtien itse luotu. Yritys toimii yhä samalla nimellä uusien omistajien vetämänä ja on edelleen kasvu-uralla. Kainuuseen onkin syntymässä suomalaisittain ainutlaatuisen suuria metsätiloja. ”Tähän mennessä UPM on ehtinyt myydä vasta pienen osan metsistään.” Myös Metsähallitus koettaa myydä Kainuusta metsiään, mutta sen hintapyynnöt koetaan korkeiksi. Sekin toi mukanaan puheenjohtajuuden hotelliyhtiön hallituksessa. valTaMeRen Takaa TuoduT JenkkiauToT ovaT hisToRiaTToMia.” oli Kuhmon AA-puu Oy:n perustaminen 1997. Metsäbuumi veti mukaan Tätä haastattelua ei olisi tietenkään tehty, ellei Appelgren olisi myös aktiivinen metsänomistaja. Kainuussa on meneillään vertaansa hakeva ryntäys talousmetsiin. Uusi ulottuvuus Appelgrenin uralla on osuus Kuhmossa sijaitsevassa Hotelli Kainuussa. Kuhmosta Raisioon on matkaa huikonen ja rapiat
Appelgren ei pelkää, että bisnesmiesten tulo maataloustuottajien ylimuistoiselle läänitykselle aiheuttaisi ristiriitoja. Kainuussa metsien hinta on kehittynyt maltillisesti. Se helpottaa muun muassa harvennuspuun kaupaksi saamista.” ”Sukupolvenvaihdoksiin järkeä” Yksityismetsien yhä jatkuva pilkkoutuminen surettaa Appelgrenia. ”Suutarilla on useita omia motoja, ajokoneita ja myös puutavara-auto. Sille kertyi aika vähän käyttöä. Täällä on runsaasti osaavia koneyrittäjiä.” Appelgrenin toimintatapa poikkeaa esimerkiksi Harri Suutarin ja muutaman muun kainuulaisen suurmetsänomistajan linjasta. ”Kerran perkaamani taimikko meni kemeratarkastukseen. ”Metsätilojen koko ei Kainuussa juuri kasva, vaikka suurtiloja syntyy. Huojennus ja hyvä mieli oli suuri, kun selvisin tarkastuksesta kiitosmaininnalla.” Tällä haavaa Appelgrenillä ei ole raivaussahaa kummempia metsäkoneita. Siellä on viihdyttävä.” Ja niin mies kertoo tekevänsä. ”Ruotsissa kuolinpesät on pakko purkaa määräajassa. Eihän meitä muuten olisi hallitukseen valittukaan.” Uuteen aikaan totuttelevalle yhdistykselle parempaa tukea olisi vaikea kuvitella. Vähän jännitti. Mikä järki taustalla on. ”Kainuun metsänomistajat halusivat meidät mukaan. ”Metsä tarjoaa vakaata tuottoa toisin kuin esimerkiksi pörssiosakkeet. Silti metsien kasvu on lähempänä eteläistä Suomea kuin Lappia.” Uusi komento yhdistyksessä Uudenlainen metsänomistajuus on pyöräyttänyt myös Kainuun metsänhoitoyhdistyksen hallinnon uuteen asentoon. Lisäksi siellä on rajoitettu metsätaloustilojen pilkkomista.” • Appelgren toimii metsänhoitoyhdistys Kainuun hallituksen varapuheenjohtajana. Appelgren toimii varapuheenjohtajana. ”Raivaussaha on ollut parhaita investointejani. METSÄNOMISTAJA 10 MAKASIINI 2 • 2015 3422_.indd 10 20/02/15 17:15. Hallituksen puheenjohtajana on maan ykkösketjun hallitusammattilaisiin lukeutuva Suutari. Pyrin tekemään kaikki metsänhoitotyöt itse, joten kesäkaudet kuluvat metsissä. Vastineeksi henkilöstölle on tarjolla tuloksen mukaan määritelty bonusohjelma”, Appelgren selvittää. Ammattilaiset ovat tuoneet mukanaan liikemaailmasta tutut toimintamallit. Ei niinkään se, saanko tuet vai en, vaan se, kelpaako työni jälki tarkastajalle. Yksityisiä tiloja pilkotaan edelleen perinnönjaoissa tai niistä syntyy perikuntia, joissa metsätalous halvaantuu.” Hänen mukaansa metsätilojen sukupolvenvaihdokset tulisi saada verotuksessa tasavertaisiksi maatilojen kanssa, mikä merkitsisi selvästi nykyistä kepeämpää verokohtelua. Oppia kannattaisi ottaa länsinaapurista. Mistä siis on kysymys. ”Kohtuullinen tulos on keino turvata yhdistyksen toimintakyky ja kassavirta.” Raivaussaha vai motoketju Moninaiset luottamustehtävät saati harrastuksetkaan eivät ole laannuttaneet Appelgrenin työintoa, johon nuoruus kenttäsahurina hänet kouli. ”Se tarkoittaa tarkkaa talousseurantaa ja raportointia sekä toimihenkilöiden henkilökohtaista tulosvastuuta. vytmielisesti. Aiemmin hänellä oli oma kaivinkone, jolla mies kunnosti metsiensä ojikot ja tiet. ”Myin sen pois. Oma kalusto takaa toimitusvarmuuden, jota ostajat arvostavat. Muilla metsänhoitoyhdistyksillä on tuskin tukenaan yhtä vahvaa liikkeenjohdon osaamista. ”Se on autuas tunne, kun raivauspäivä on takana ja hiet suihkuteltu pois.” Tärkeintä on, että itse tehdyn työn jälki on mieleinen. Hän tähdentää, ettei metsänomistajien muodostaman ja heille palveluita tuottavan yhdistyksen tarkoituksena ole tuloksen maksimointi kuten yksityisellä liikeyrityksellä. Laskeskelin, että ei kannata pitää omaa konetta
”kainuussa MeTsien hinTa on kehiTTynyT MalTillisesTi. silTi MeTsien kasvu on läheMPänä eTeläisTä suoMea kuin laPPia.” 11 MAKASIINI 2 • 2015 3422_.indd 11 20/02/15 17:15
”Odotellaan ja katsotaan, miten viime vuonna sahattu varastopiikki sulaa”, Hakamäki sanoo. Äänekosken tehdas sai laitevalmistajat Metsä Group on solminut aiesopimukset äänekosken biotuotetehtaan päälaitetoimituksista valmet oyj:n ja andritz oy:n kanssa. Päätös biotuotetehtaan rakentamisesta tehdään tänä keväänä. Isojoella pidettiin kahden ja puolen viikon talviseisokki. ”Toivoa pidetään, että heikentyvän euron ja Yhdysvaltojen vilkastuvan rakentamisen yhteisvaikutus tuo käänteen.” Vaikutus tulisi Suomeen mutkan kautta. ”Aasian menekkiin oli ladattu odotuksia, mutta kun Kiinan-veto alkoikin hidastua, niin varastot kasvoivat.” Ostajat tietävät, että sahojen varastoissa on myymätöntä tavaraa, Isojoellakin reilun kuukauden tuotannon verran. Länsi-Euroopasta vietäisiin lautaa ja lankkua Yhdysvaltoihin, jolloin Euroopan markkinoilla tulisi tilaa. MiKKo Häyrynen, Kuva Mirja KoiviSto Sahatavaran hinnat lähtivät viime syksynä laskuun, ja yllätysliuku näyttää yhä jatkuvan. ”On yksinkertaisesti sahattu liikaa”, Hakamäki sanoo. Hakamäki tietää kokemuksesta, että sahasuhdanteet saattavat saada uuden muodon nopeastikin. Ostajavarastot ovat pienet, mikä lupaa hyvää, kunhan tuottajavarastot saadaan myytyä. Toisen puolen ovat tehneet ruotsalaissahat. Siellä on kuitenkin ölhintaluisu jatkuu Sahoilla varastot ovat kasvaneet, kun markkinat eivät vedä odotetusti. Suomen karhukanta on pienentynyt 30 prosenttia vuoden 2010 huipun jälkeen. Myös tukkien hinnat ovat heikentyneet. ”Pohjat saattavat olla vielä edessä”, Suomen Sahat ry:n hallituksen puheenjohtaja, Isojoen sahan toimitusjohtaja Esa Hakamäki ennakoi. Muualla Suomessa karhujen määrä väheni viime vuonna, mutta vain aavistuksen. Vaikka euro on heikentynyt dollaria vastaan, niin se on hienoisesti vahvistunut suhteessa kruunuun. ”Biotuotetehtaan suunnittelu on edennyt suunnitelmien mukaisesti päälaitetoimittajien valintaan, mikä on yksi investoinnin toteutumisen edellytyksistä”, Metsä Fibren toimitusjohtaja Ilkka Hämälä sanoo. Euroopan keskuspankin elvytystoimet eivät vielä näy kysynnässä, mutta periaatteessa ne tulivat hyvään aikaan. ”Se näkyy siten, että ostajat ostavat vain täsmätoimituksia tarpeeseen eli tarkoilla mitoilla ja nopeilla toimitusajoilla.” Ruotsi kruunullaan Valuuttakurssi avittaa pahinta kilpailijaa Ruotsia, taas. Männyllä on peruskysyntää, sillä osa Pohjois-Afrikan isoista ostajamaista on kunnossa ja rakentaa, muun muassa Algeria ja Marokko. Luke arvioi, että Suomessa on vähintään 1 450–1 590 karhua. Tiukassa kilpailutilanteessa tämä antaa länsinaapurille sen viimeisen, ratkaisevan edun. Perustavaraa Kiinaan Kuusija mäntymarkkinat menevät osittain eri latuja. Päälaitteet ovat 70-prosenttisesti kotimaisia. Nyt eletään vuoden hiljaisimpia kuukausia ja elvytysraha ehtii vauhdittamaan kesäkauden rakentamista. Jos elvytys puree, niin keväänkorvalla saattaa vilkastua. ”Ruotsalaiset ovat pystyneet vielä viime päivinäkin laskemaan hintojaan huomattavasti.” Kolmantena pyöränä kuvioon ovat tulleet venäläiset, joiden kotimarkkina on hiljainen ja jotka saavat apua romahtaneesta ruplasta. Ranska, joka monena vuotena on ollut suomalaisen kuusisahatavaran suurin markkina, on taantumassa. Etelä-Ruotsista halvempien sahatavaralaatujen vienti Amerikkaan on jo kasvanut. Tilauskanta on lyhentynyt ja Isojoella on nyt myytynä noin puolentoista kuukauden tuotanto, mikä on selvästi tavallista vähemmän. Luisun taustalla on ylituotanto, joka on puoliksi itse tehtyä. Luvussa ovat mukana tänä keväänä syntyneet noin 298 pentua. Karhujen kokonaismäärä pysyi kutakuinkin ennallaan. W iK iM eD ia Co M M o n S 12 MAKASIINI 2 • 2015 12 MAKASIINI 2 • 2015 3420_.indd 12 20/02/15 17:23. Aurinko nousee lännestä. UUTISET Lyhyesti Karhukanta vahvistui lännessä Luonnonvarakeskus Luken mukaan karhukanta on vahvistunut Pohjois-Hämeessä ja Pohjanmaalla
Metsäalan ammattilaisten maksuihin ei tule muutosta. eli pelaamme varman päälle ja pidämme yhteyttä vain vanhoihin, tuttuihin metsänomistajiin sekä sidosryhmiin, vaikka voisimme rohkeasti ottaa enemmän kontaktia uusiin asiakkaisiin kielteisiä vastauksia pelkäämättä.” PuHeenjoHtaja jani aKKanen, MeoL – MetSäaLan oPiSKeLijat ry:n jäSenLeHti KonKeLo 1/15. yhtiöt tekivät jääteitä tammikuussa siinä toivossa, että saarilta saataisiin korjattua puuta helmikuussa. 6 000 9 000 12 000 15 000 Sahausmäärät ovat kasvu-uralla vaikka ?nanssikriisiä edeltäneisiin määriin on vielä matkaa Sahatavaran ja puulevyjen tuotanto 2007–2014 Lähde: Metsäteollisuus ry 1000 m 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 13 MAKASIINI 2 • 2015 13 MAKASIINI 2 • 2015 3420_.indd 13 20/02/15 17:23. Vaikka halventunut euro avittaa, niin uhkaava konttipula saattaa nostaa rahtikustannuksia nopeasti. Metsätraktori vaatii jäätä alleen 80 senttiä, puutavara-auto jopa yli metrin. Siellä on paljon tavaraa varastoissa ja ostajat varovaisia. Pienemmillä metsätraktoreilla korjuu on paikoin vielä onnistunut. Kantohinnoissa laskupainetta Esa Hakamäki ennakoi kantohintojen laskun jatkuvan, koska hinnat eivät ole laskeneet sahatavaran hintaluisun tahdissa ja pystyvarantoja on varsin hyvin. ”Show-stoppereita ei ole ilmaantunut.” MetSä GrouPin PääjoHtaja Kari jorDan ääneKoSKen teHDaSHanKKeen eteneMiSeStä, teKniiKKa & taLouS 13.2. jyn hinnan laskun tuomaa epävarmuutta. Palvelu on jo ollut kokeiluluontoisesti ilmainen. ”Projekteista vain muutamat ovat epäonnistuneet. Metsäkeskus ottaa yhteyttä heihin tilausmaksujen palauttamiseksi. tutkimuksen mukaan asiakaskontaktien määrä on metsäalalla pieni, mutta kauppaan johtaneiden yhteydenottojen määrä on suuri. Puun etämittauksessa emme ole edenneet, mutta eivät siinä ole läpimurtoa tehneet muutkaan.” PaLKittu PonSSen teKnoLoGiajoHtaja juHa inBerG, teKniiKKa & taLouS 6.2. fi-palvelussa on tällä hetkellä kaksi kolmasosaa maamme yksityismetsien metsävaratiedoista. Se lupaa hyvää, kunhan tuottajavarastot saadaan myytyä, Esa Hakamäki uskoo. Leuto talvi esti saarihakkuut Metsäyhtiöt ovat joutuneet vähentämään tai lopettamaan saarihakkuut tältä talvelta lauhan sään vuoksi, yle uutisoi. ”Egypti on tukkoinen ja hinnanlasku jatkuu. Metsään. Sahojen tuottajavarastot ovat tavallista isommat, mutta ostajien varastot ovat pienet. Palvelusta jo maksaneet metsänomistajat saavat rahansa takaisin. ”Talvileimikoita ei ole pystytty ostamaan, koska viime talveltakin jäi varantoja, joita nyt puretaan.” Länsi-Suomessa ei ole ollut kovia pakkasia ja talvileimikoiden korjuu on vähän sitä ja tätä. 1/2 Suomessa käytetystä puun kokonaismäärästä poltetaan noin puolet, kun mukaan lasketaan energiapuun lisäksi teollisuuden puuainesjäämät kuten jäteliemet. ”Vaikka lunta on, niin pohja on pehmeä. Osa pahimmista paikoista jää korjaamatta ja joudutaan jättämään seuraavalle talvelle.” Metsään.fi-palvelu maksuttomaksi Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelu muuttuu maksuttomaksi yksityismetsänomistajille maaliskuun alussa. jään paksuus ei kuitenkaan riitä kannattelemaan puutavara-autoja. Ilmeisesti on vaikeuksia saada dollareita pankeista.” Perussahatavaran saa jollakin hinnalla myytyä Kiinaan, jos on valmis tinkimään kannattavuudesta
Kemeralain uudistuksen takia tämäntyyppinen tuki loppuu. Jos seurantajärjestelmän luominen on liian raskas prosessi, voidaan käyttää tuensaajien omaa ilmoitusta. Myös pitkät kuljetusmatkat alentavat maksettavaa kantohintaa. Tämän vuoksi hallinnolliset esteet eivät ole samassa suuruusluokassa niiden ongelmien kanssa, jotka tuen puuttuminen aiheuttaisi,” Aula toteaa. Etelä-Suomessa tukea on saanut lähinnä myrskytuhoalueiden uudistamiseen. Ympäristöjärjestön mukaan ainespuuta voidaan hakata ekologisesti kestävästi 58 miljoonaa kuutiota. Lyhyesti WWF: Luonto ei kestä lisähakkuita jos metsäluonnon monimuotoisuus halutaan säilyttää, suomen metsät eivät kestä lisähakkuita, laskee WWF suomi. teijon tunnuslajiksi harmaapäätikka Teijon kansallispuisto on avattu salossa. Pohjois-Suomessa tuki on kohdistunut vanhojen, syystä tai toisesta vajaatuottoisiksi jääneiden metsien uudistamiseen. kansallispuiston statuksen arvioidaan lisäävän kävijämääriä ja luontomatkailuyrittämistä. TeksTi ja kuva Hannu jauHiainen Vajaatuottoisten ja -vajaapuustoisten metsien uudistamista tuetaan nykyisen kemeralain perusteella. 14 MAKASIINI 2 • 2015 14 MAKASIINI 2 • 2015 3421_.indd 14 20/02/15 17:30. Myös maaja metsätalousministeri Petteri Orpo on pitänyt asian edistämistä tärkeänä. ”Metsänuudistamisen tuella on erittäin merkittävä vaikutus Pohjois-Suomen metsätalo?uden kannattavuuteen. Erityisen paljon tällaisia metsiä on Ylä-Lapissa, vajaatuottoisten metsien osuus on Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Inarin ja Enontekiön alueella noin 32 prosenttia ja muualla Pohjois-Suomessa keskimäärin 10 prosenttia. Keinoksi on esitetty EU:n säädösten mukaisen vähämerkityksellisen de minimis -tuen käyttöä. Uudistamisen tuen jatkaminen de minimis -ehdoin ei ole kuitenkaan saanut valtionhallinnon virkamiesten keskuudessa suurta kannatusta. Koska uudessa, parhaillaan EU:n notifioitavana olevassa kemeralaissa tukea ei ole, se pitää järjestää muulla tavalla. kansallispuiston tunnuslajista käydyn yleisökilpailun voitti ylivoimaisesti harmaapäätikka 46 prosentilla äänistä. Pulmat ratkaistavissa Pohjois-Suomessa tilanne nähdään hieman toisin ja oletettujen ongelmien katsotaan olevan kohtuullisen helposti ratkaistavissa. Pohjois-Suomen Metsämarkkinoiden toimitusjohtaja Jukka Aula arvioi, että esimerkiksi tasavertaisuusongelma on yksinkertaisesti ratkaistavissa: Tukea ei tarvitse rajata koskemaan Pohjois-Suomea. lo?usministeriöstä kertoo, että de minimis -tukeen liittyy monia ongelmia, esimerkiksi tukien seurantaan ja maan eri osien tasavertaisuuteen liittyen. Vanhan kemeran mukaisen tuen voi vielä saada sellaisille uudistamisaloille, joiden puustosta on tehty kaupat 17.4.2015 mennessä. Kemeratuella on ollut suuri merkitys, koska hakkuukertymä on vähäinen. Alueen metsät ovat pääosin uudistuskypsiä metsiä, joten tulot tulevat lähinnä uudistushakkuista. Lapin lain ja kemeratuen avulla on Pohjois-Suomessa uudistettu paljon vajaatuottoisia metsiä. Aulan mukaan de minimis -tuki on tuttu muun muassa yhteismetsille, eikä tukien seuranta ole tuottanut niille vaikeuksia. Näiden ratkaisemista pidetään hankalana. Se on osaltaan lisännyt nykyisen rahoituskelpoisten kohteiden määrää. Virkamiehet epäilevät Eduskunta edellytti syksyllä kemeralakia koskevassa lausunnossaan, että Pohjois-Suomen metsien vajaatuottoisten metsien uudistaminen on otettava jatkossakin huomioon valtion tukipolitiikassa. Metsien suojelupinta-ala pitäisi WWF:n mukaan nostaa 10 prosentista 17 prosenttiin, kaikki talousmetsät käsitellä FsC-sertifikaatin mukaisesti ja kantojen korjuu lopettaa. Ylä-Lappi ongelmallisin Vaikka suuri osa huonosti tuottavista metsistä on laitettu kuntoon, niitä riittää vielä. kansallispuisto perustettiin lailla, joka tuli voimaan vuoden alussa. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen maaja metsätaUUTISET uudistamistuki tärkeä Pohjois-suomelle ellei vajaatuottoisten metsien uudistamiseen saada tukea, Pohjois-suomen metsätalouden kannattavuus heikkenee. Lisäksi kantohintataso on ollut viime vuodet laskussa, toiminnanjohtaja Vesa Väisänen Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistyksestä kertoo. Teijossa käy vuosittain 70 000–80 000 retkeilijää, joista suurin osa salon, Turun ja pääkaupunkiseudun alueilta. Samantasoista tukea on maksettu myös tuhoalueiden metsien uudistamiseen. viime vuoden hakkuumäärä oli 55,5 miljoonaa kuutiota. Nykyisen tasoisen tuen puustoehdot täyttäviä kohteita ei nimittäin muualla juuri ole, kun pellonmetsitykset ja tuhoalueet rajataan pois
Metsäteollisuuden mallissa puun tarjontaa edistettäisiin metsätilamaksulla, joka voisi olla 10 prosenttia metsän tuotosta. Metsänomistajien keskuudessa pelätään myös sitä, että kaikelle tarjolle tulevalle puulle ei löydy markkinoita. mETSäTyyppI 1 Mikä tekee sahurin. Metsäteollisuuden esittämä, vanhaan pinta-alaveroon rinnastettava metsätilamaksu olisi hankala etenkin taimikkovaltaisten tilojen omistajille. 3 Mitä sahatuotteita kysytään tällä hetkellä. Metsänomistajat tuovat yhä omia tukkejaan lähisahalle, kertoo vuoden 2014 piensahayrittäjä Markku Hacklin. Höyläämme vanhanmallisia listoja ja teemme paljon korjauspalikoita vanhoihin taloihin. itse olen kasvanut tähän työhön nuoresta pitäen kesätöitä tekemällä. MiKsi: saha ja höylä Hacklin on toiminut vihdissä yhtäjaksoisesti 45 vuoden ajan. Perheessämme on ollut sahaajia jo kolmessa polvessa. Metsäteollisuuden mielestä pelkkä sukupolvenvaihdoksiin liittyvä verohuojennus ei yksinään vielä riitä, vaan paketin pitäisi sisältää myös puun markkinoille tuloa lisääviä elementtejä. asiakaskyselyjä on tullut enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. Metsänomistaja saisi maksun takaisin verohuojennuksena puun myynnin yhteydessä. Verouudistus ei etene kaavailut metsätilojen sukupolvenvaihdosten huojennuksesta tyssäsivät MTk:n ja Metsäteollisuuden erimielisyyksiin. 2 Miksi saitte sahayrittäjäpalkinnon. inventoinnin (VMI11) mukaan vähentynyt pohjoisessa, mutta lisääntynyt etelässä. Kuka arvostaa laadukasta mäntyä. Ojalan mukaan työryhmässä saatiin kuitenkin hyvää pohjatietoa, jonka perusteella asian valmistelua voidaan tarvittaessa vaalien jälkeen jatkaa. Neuvotteluissa ei päästy yksimielisyyteen siitä, miten metsätilojen sukupolvenvaihdoksia pitäisi edistää. ulkoilmatyö ei tosin taida olla tänä päivänä kaikkein seksikkäintä nuorten mielestä. sahaamme myös asiakkaiden pyynnöstä heidän omia tukkejaan. jäljelle jääneille riittää siis töitä. Etenkin iso osa Pohjois-Suomen metsänomistajista jäisi tämänkaltaisessa uudistuksessa pelkästään maksumiehen rooliin. KuKa: sahuri ja maanviljelijä Markku Hacklin MiTä: sai veljensä Mikko Hacklinin kanssa vuoden 2014 sahayrittäjäpalkinnon. TeksTi vaLTTeri skYTTä kuva kiMMO BrandT Kuvio Lahopuu laskussa pohjoisessa Kuolleen puuston määrä on valtakunnan metsien 11. 5 Miltä piensahojen tulevaisuus näyttää. 15 MAKASIINI 2 • 2015 15 MAKASIINI 2 • 2015 3421_.indd 15 20/02/15 17:30. Piensahojen määrä on esimerkiksi vihdin alueella puolittunut siitä, kun aloitimme. sieltä löytyy vielä hyvälaatuista mäntyä. Tilamaksu kiusaisi taimikon omistajia MTK puolestaan katsoo, ettei keskustelua tilojen sukupolvenvaihdoksista pidä kytkeä muihin puumarkkinoiden toimintaan liittyviin asioihin. Lähialueen omakotirakentajille menee aitoja, leikkimökkejä ja seinälautaa. Markku Hacklinin oma sahuriura alkoi 13-vuotiaana. On eri asia myydä hyvä mänty piensahaukseen ja sitä kautta puusepän käyttöön kuin myydä se isolle sahalle lankkutavaraksi. Harjoitamme myös maanviljelystä, joten kaikki munat eivät ole samalla sahapöydällä. Päätöstä oman sahan ostamisesta ei voi tehdä yhdessä päivässä. Asia sisältyy myös nykyhallituksen ohjelmalinjauksiin. Erilaisia metsätilamaksumalleja ei myöskään pidetä kovin järkevinä nykyisessä puukauppatilanteessa. 2 4 6 8 10 VMI9 (1996-2003) VMI10 (2004-2008) VMI11 (2009-2013) Lähde: Luonnonvarakeskus, valtakunnan metsien inventointi Lahopuun määrä m /ha Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa Hannu jauHiainen MetsätiLojen sukupolvenvaihdosten helpottamista on pohdittu maaja metsätalousministeriön asettamassa työryhmässä. Piensahojen kesken on hyvä yhteistyöhenki, ja asiakkaiden tukit tulevat sahatuksi vaikka töitä jakamalla. Palkinnossa korostettiin nuoruutta, olemme Mikon kanssa noin 40-vuotiaina piensahayrittäjien nuorimmasta päästä. 4 Kuka arvostaa hitaasti kasvanutta mäntyä. Laadukkaalle männylle on oma käyttäjäkuntansa esimerkiksi puusepissä. Tällä hetkellä sahallamme on kaksi työntekijää: minä ja veljeni Mikko. käytämme pääsääntöisesti oman metsän puita. Maaja metsätalousministeriön luonnonvarayksikön päällikkö Juha Ojalan johdolla MTK ja Metsäteollisuus ry ovat etsineet keinoja edistää metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ja samalla puun markkinoille tuloa
Energiarangan sekä hakkuutähteiden lämpöarvo on Pentinpuron mukaan parhaimmillaan, kun ne ovat kuivuneet tien varressa yhden kesän yli. Leuto talvi näkyy myös metsäenergiamarkkinoilla. Myös kaavaillut muutokset sähköntuotannon tukeen sekä kemeralakiin ovat hyydyttäneet kauppaa. Puulla omakotitaloaan lämmittävät voivat myhäillä tyytyväisinä, sillä viime vuoden tapaan lämmitysurakasta selvitään todennäköisesti tavanomaista pienemmällä puumäärällä. ”Nyt määrä on pudonnut kymmeneen kuormaan”, yrittäjä Ilkka Vertainen kertoo. Määrästä kaksi kolmannesta on energiarankaa ja kolmannes hakkuutähteitä. markkinat TeksTi ja kuva sami karppinen KesKiviiKKo 11. ”Nyt haketettavia energiapuita on varastoitu yleensä pari vuotta. ”Korjaamme täyttä vauhtia vanhan kemeran puitteissa tehtyjä energiapuuleimikoita. Pakkasten puute sekä kivihiilen ja turpeen poltto kasvattavat metsäenergian tie?nvarsivarastoja. Onneksi vain yksittäisiä eriä on vanhentunut käyttökelvottomiksi.” Hankala tilanne Hankintaketjussa toimivilla urakoitsijoilla on myös vaikeuksia. Yhdistys hankkii vuosittain reilut 100 000 kiintokuutiota metsäenergiaa. 16 MAKASIINI 2 • 2015 16 MAKASIINI 2 • 2015 3419_.indd 16 26/02/15 10:34. Jyväskylän lentoaseman lämpömittari näyttää +7,8 astetta. ”Tienvarsivarastojen taloudellinen riski on meillä, joten pyrimme säätelemään energiapuun ostoa kysyntäennusteiden mukaan. helmikuuta 2015. Tällä hetkellä ostamme kaikkia energiapuujakeita”, toteaa Länsi-Suomen aluejohtaja Tero E. ”Joillekin varastoille talvitie on tehty kolme kertaa ennen kuin puuerälle on löytynyt menekkiä”, yrittäjä Kari Keski-Korpi kertoo. Oletettua vähäisempi kysyntä näkyy taas suunniteltua hitaampana varastojen kiertona. EK Keski-Korpi Oy:n yrittäjä Kari Keski-Korpi sai syöttää hakkurin kitaan tuoretta koivukuitupuuta Metsäkolmio Oy:n työmaalla Viitasaarella. Haketusten siirtyminen seuraavaan talveen aiheuttaa hävikkiä ja laatutappioita etenkin hakkuutähteiden toimitusketjussa. Nykivää kauppaa Metsänomistajille säiden ja tukipolitiikan vaikea ennakoitavuus näyttäytyy nykivänä energiapuukauppana. Kauppa käy käsijarru päällä energiapuun hankinnassa tasapainoillaan toimitusvarmuuden ja suurten tienvarsivarastojen välillä. ”Vastaanottopäässä ollaan tällä hetkellä käsijarru päällä. Energiapuuta Keski-Suomessa hakettava Kosken Megawatti Oy oli tänä talvena varautunut kuljettamaan voimalaitoksille 30 hakekuormaa päivässä. Lisäksi epätasaisen kysynnän vuoksi ketjuun syntyy turhia kustannuksia muun muassa aurauksista. Kentällä toivotaan nopeita ja energiapuun käyttöä edistäviä päätöksiä tukiasioissa”, Ilpo Pentinpuro kertoo. Uusia vanhan lain mukaisia kohteita emme voi enää ottaa korjuuseen. Tulipalopakkasia ei ole ollut, eikä sähköntuotanto ole kovin kannattavaa”, kuvailee Keski-Suomen Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Ilpo Pentinpuro. Lukema on helmikuulle mittaushistorian toiseksi korkein. Nieminen UPM:n puunhankinnasta
Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. 45,13 . 300000 600000 900000 1200000 1500000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 10 20 30 40 50 60 1/2014 1/2015 85 90 95 100 105 110 17 MAKASIINI 2 • 2015 17 MAKASIINI 2 • 2015 3419_.indd 17 26/02/15 10:35. 16,92 . ensiharvennus 45,07 . ensiharvennus 45,96 . ... ... 12,46 . 42,99 . ... ... 37,56 . 15,38 . 16,37 . Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. 43,54 . 14,55 . 13,46 . 16,93 . 42,08 . 14,18 . 14,91 . uudistushakkuu 55,41 . Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 2014 2015 Kantohintojen kehitys Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Indeksi kertoo muutoksista Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. ... 15,57 . 41,17 . ... 15,28 . 16,52 . 44,82 . Harvennushakkuu 49,73 . 44,26 . 13,34 . 14,40 . 14,66 . 16,68 . 52,19 . ... 17,82 . Raakapuun kantohinnat helmikuussa viikolla 7 . 12,78 . 14,51 . 13,73 . ensiharvennus 45,52 . uudistushakkuu 46,54 . 14,68 . 17,28 . Harvennushakkuu ... 16,70 . 53,33 . 43,90 . 15,38 . 15,18 . 13,38 . 54,18 . ensiharvennus 44,67 . ... 43,53 . 17,42 . Harvennushakkuu 46,26 . 14,36 . 46,89 . 43,59 . Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. Harvennushakkuu 49,57 . 46,25 . Harvennushakkuu 46,70 . Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. 15,60 . 15,15 . 54,77 . 14,43 . 45,75 . ensiharvennus 45,43 . ... 33,25 . Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. 14,55 . 17,81 . 16,79 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,62 . 17,46 . 12,69 . 18,28 . ... 13,83 . 15,67 . 42,83 . ... 14,70 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 50,16 . 14,2 . Harvennushakkuu 48,32 . 17,13 . 14,43 . 37,84 . ... 15,1 . 14,02 . 15,44 . 16,53 . 15,65 . ensiharvennus 45,17 . 15,24 . 15,66 . 55,26 . 44,29 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,30 . 40,88 . uudistushakkuu 55,96 . 43,92 . 13,89 . 53,82 . 13,64 . 17,78 . 14,23 . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,82 . 53,08 . uudistushakkuu 55,97 . 14,60 . 17,07 . 17,28 . 54,53 . 15,05 . 12,55 . 53,62 . 13,39 Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 45,72 . 43,92 . 16,78 . 16,40 . ensiharvennus ... Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,48 . 16,75 . uudistushakkuu 55,74 . 16,69 . 16,53 . 14,47 . 49,77 . uudistushakkuu 56,80 . 15,01 . 17,77 . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. 14,16 . Harvennushakkuu 46,64 . ... Harvennushakkuu 48,79 . ... 14,52 . uudistushakkuu 51,44 . 13,91 . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,97 . 55,30 . 45,43 . 12,58 . ... 18,14 . 55,56 . 48,33 . 14,74 . 48,82 . 13,88 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 53,74 . 14,43 . uudistushakkuu 56,89 . 12,38 . 47,57 . ensiharvennus 44,00 . 38,41 . 18,08 . 11,63 . 10,92 . ... 12,97 . 17,05 . ... 36,94 . 43,46 . nousussa . 14,83 . 36,97 . 15,40 . 54,61 . 43,98 . 13,24 . 16,93 . 41,95 . 13,66 . 15,46
Paperin ja kartongin sisällä suhde on sama – kaksi kolmasosaa paperista, kolmasosa kartongista. Uutta hinnoitteluvoimaa odotetaan lisäleikkauksista ja euron kurssilaskusta. Se on laatutyveä, jonka lyhimmät pituusmitat voivat olla alle kolmemetrisiä. PystykauPPa Pohjois-karjalassa Ensiharvennus Harvennus Uudistushakkuu Puutavaralaji m3 €/m3 m3 €/m3 m3 €/m3 Mäntytukki 60 47,3 216 56,6 Mäntytyvitukki 1 65,5 Mäntyparru 1 20 1 22,5 Mäntykuitu 80 14,8 101 16,5 Kuusitukki 4 40 29 52,8 Kuusikuitu 16 9 6 14,8 15 16 Kuusilahokuitu 1 7 1 9 Koivutukki 1 35 4 40 Koivukuitu 24 9 4 13 28 15 Haapakuitu 1 5 1 7 1 9 Yhteensä 41 158 397 Koko leimikko 596 m3 21 106 euroa markkinat Kuukauden puukauppa Vientikatsaus Hannu JauHiainen Pohjois-Karjalassa sijaitseva talvileimikko meni lopulta kaupaksi tammikuun lopulla. Tehty puukauppa kuvastaa Pohjois-Karjalan markkinatilannetta. korjuu ensi talveen Leimikon ensiharvennus-, harvennusja uudistushakkuukuviot on tarjouksessa hinnoiteltu erikseen. Männyn erikoistyveä leimikosta kertynee jonkun verran. Viime vuonna euroopan kirjoitusja painopaperien tuotanto supistui reilusti, kahden-kolmen modernin paperikoneen tuotannon verran. Yhdysvallat on aloittanut polkumyyntitutkinnan useita hienopaperin tuojamaita vastaan. Viennissä iloiset yllätykset ovat mahdollisia, koska euron arvo on pitkän yliarvostuksen jälkeen laskenut suhteessa dollariin. uutta on, että Venäjällä tutkitaan, onko oman maan painolaitoksia kyykytetty kohtuuttomilla hinnankorotuksilla. Talvileimikoita ostetaan valikoivasti ja tarjouksia tulee niistä vähän. Pohjois-Karjalassa ostetaan valikoiden MiKKo HäYrYnen PaPerin vaikeudet peittävät alleen sen tosiseikan, että Suomen runsaan 11 miljardin euron metsäviennistä liki kaksi kolmasosaa tulee paperista ja kartongista. Sitä myötä hinnankorotukset saattavat keväällä olla mahdollisia. Hintaneuvottelut ovat kesken, mutta valuuttakurssin tuomasta helpotuksesta huolimatta paperien eurohinnat näyttävät jatkavan hienoista laskuaan. Yhtään tarjousta leimikosta ei ensimmäisellä kierroksella jätetty. ilmassa on sellun vientikiintiöiden tai -maksujen uhkaa. Toisen kerran tarjoukset pyydettiin tammikuun alkupuolella. Hakkuukuvioista kolme on pehmeän maaston vuoksi korjattavissa vain talviaikaan. näyttää, että Suomelle tärkeässä lwc-paperissa käyntiaste saadaan sulkemisten kautta nouValuuttakurssien aallokossa 600 700 800 900 1000 Kopiopaperi Lähde: Foex Indexes Oy Hinnoitteluvoima hukassa Paperien eurohinnat ovat polkeneet paikallaan tuotantoleikkauksista huolimatta. 18 MAKASIINI 2 • 2015 18 MAKASIINI 2 • 2015 3418_.indd 18 20/02/15 18:05. Tarjontaa on edelleen liikaa ja paperitehtaiden käyntiasteet ovat noin 88 prosenttia. Pääosa hakkuussa kertyvästä puustosta on mäntytukkia ja mäntykuitua. Koska talvikorjuuaikaa ei enää ole kovin paljoa jäljellä, myydyn leimikon korjuu tapahtunee vasta ensi talvena. Pudotuksen ennakoidaan jatkuvan tänä vuonna, mutta ei kuitenkaan yhtä voimakkaana, jos elvytys piristää taloutta. Venäläisen paperin ruplahinnat ovat nousseet voimakkaasti. Neljä kuviota kaupan Talvikorjuun vaativa leimikko koostuu neljästä pienehköstä, toisistaan erillään olevasta kuviosta. ruotsiin nähden etua ei ole tullut, sillä kruunu on heikentynyt dollaria vastaan enemmän kuin euro. Harvennusja uudistushakkuukuviot ovat kooltaan alle hehtaarin ja harvennuskohde noin kaksi hehtaaria. Paperimaailmasta kuuluu pitkästä aikaa polkumyyntisyytöksiä, jotka on helpointa ymmärtää voimakkaista valuuttakurssimuutoksista seuranneiden kilpailuasetelmien muutosten torjumisena. Suomi ei ole epäiltyjen listalla. Pakkauskartonkien kasvu kompensoi pudotuksen kuitenkin lähes kokonaan. Latvaläpimitan pitää olla noin 25 senttimetriä. Leimikon pinta-ala on yhteensä 4,4 hehtaaria, puuta kertyy arviolta 400 kuutiometriä. Hinnankorotusvoimaa alkaa olla vasta, kun tehtaat käyvät yli 90 prosentin teholla teoreettisesta maksimistaan. Jos kysynnän lasku loivenee, niin kapasiteetin leikkaukset ylittävät kysynnän laskun. Tilanne parani oleellisesti, sillä nyt ostajilta tuli sentään yksi tarjous. Keskimääräinen metsäkuljetusmatka kylätielle on noin 300 metriä. LWC-aikakauslehtipaperi €/Tonni 2013 2014 2015 semaan. Tarjous oli puumarkkinatilanteeseen nähden kohtalainen ja kaupat tehtiin tammikuun lopulla. euroopan maista epäily koskee ainakin Portugalia. Kasvatushakkuukohde on mahdollista korjata myös kesäaikaan. Metsänomistaja oli teetättänyt leimikon jo viime kesänä ja siitä oli pyydetty tarjoukset alueen 11 puunostajalta. Mukana on puutavaralajeja joiden kertymä jää todennäköisesti hyvin pieneksi
”nykyinen malli on ainoa oikea tapa. Teollisuus kun kytkee tuon ehdoksi, niin siinä sitä ollaan.” aIMo JorTIKKa Uusi kysymys: oletko hyödyntänyt älypuhelinsovelluksia metsätaloudessasi. gtkdata.gtk.fi/maankamara Testaa, miten hyvin tunnet jokamiehenoikeudet. Ilmaissovellus auttaa uudistusmenetelmän ja puulajin valinnassa. Eiköhän tässä maassa ole aika luopua konsensuksen hakemisesta joka paikassa ja siirtyä päätöksen tekoon.” TErVaS ”Kyseinen kiinteistövero olisi realistinen silloin, kun siihen liitetään sekä ostopakko että minimihinta.” SIlEncIo ”Toimintamalli, jossa maatalouden tappio paikataan metsätuloilla, ei ole terve tilanne. www.jOkamiehenOikeudet.fi ”Metsäteollisuus esittää lehden mukaan kiinteistöveroa, joka olisi 10 prosenttia metsän vuotuisesta tuotosta. lähden itsekin maanviljelijänä siitä, että toiminnan on oltava kannattavaa joka sektorilla erikseen.” raIVurI ”Se Vanhasen junailema ’verohelpotus’ oli oikein tyyppiesimerkki epäonnistuneesta verotusmenettelystä. Kauppoja ei synny itkemälläkään.” ranE Verokarhu uhkaa taas Vaalien alla metsämaan verotus puhuttaa verkossa. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Stasi-meininkiä vai luonnonsuojelua. METSALEHTI.FI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Sekin sai aikaan vain markkinahäiriöitä ja hintapomppuja puoleen ja toiseen.” KorpITuVan TanElI ”Jos ensin nähtäisiin se puun lisääntyvä osto ja oikea ostohalukkuus ja sen jälkeen, jos sitä on ja emme hoitaisi siltikään teollisuuden puuntarvetta, alettaisiin keskustella vasta kiristystai verotustoimista.” JEES H-ValTa ”Metsäteollisuuden puunostoihin voisi olla hyvä laatia vastaava sanktio, kun puu ei menekään kaupaksi tai hinta poikkeaa liiaksi normaalista maailmanmarkkinahinnasta.” WoodMan ”Miten käy pienmetsänomistajien, jos ne 10 vuoden sisällä myytävät leimikot ovat pieniä talvella tehtäviä ensiharvennuksia. Vero olisi vähennettävissä 10 vuoden kuluessa puukauppatuloista. ViSainen mänty VExI 19 MAKASIINI 2 • 2015 19 MAKASIINI 2 • 2015 3417_.indd 19 19/02/15 15:42. Verotus kohdistuu ainoastaan todellisiin tuloihin eikä mihinkään arvauksiin.” MJo ”Tämmöiset voivat mennä läpi osana jotain suurempaa tupo-sopimusta, jossa päätetään palkoista yms. Ympäristörikokset saivat ilmiantosivun. Vastaajia 191 20 40 60 80 100 Kyllä 36 % Ei 67 % Saitko talvileimikkosi kaupaksi. www.sll.fi/wildleaks Geologian tutkimuskeskus yhdisti maaja kallioperäkartat korkeustietoon
Teema: RISKIeN TORJUNTa Teema: RISKIeN hallINTa Riskit haltuun Asta-myrsky kaatoi Kari Kokkosen metsäpalstalta 5000 kuutiometriä puuta. Tuhokuvat Kari Kokkosen perhealbumista. Kokkonen korjasi puut saaressa sijaitsevalta palstaltaan itse. 20 MAKASIINI 2 • 2015 20 MAKASIINI 2 • 2015 3396_.indd 20 26/02/15 10:25