Kaukana metsästä Mikko ja Matti Pohjola ovat etäomistajia neljännessä polvessa metsänomistaja vierimetsien hoidosta luhta kuutaMokeikka metsäsukset uMPihankeen Puusuksilla tapionpöydältä torstai on rokkaPäivä hirvituhokorvaukset kutistuivat • hyytyykö havukuitukauppa. • varastoi klapit oikein 15 kYsYMYstä te eM a : M et sä la ki 27. helMikuuta • nuMero 2/2014 • 9 € • www.Metsalehti.fi M et sä le h ti M a ka sii n i 2/2 01 4 metsälaki uudet PYkälät tutuiksi 2383_.indd 1 20.2.2014 16.14
Näiden esimerkkikuvien metsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta: • taloudellinen tuotto 20% suurempi kuin vallalla olevalla menetelmällä • metsän tasaisesti toistuvissa hakkuissa parempi tuottavuus kertautuu ja tuottoero vanhaan on huomattava • metsät uudistuvat luontaisesti • ei jatkuvia investointeja (istutukset, heinänpolkeminen, taimikonhoito jne.) • ei hirvija myyrätuhoja • ei kannattamattomia harvennushakkuita • ei jäsenmaksuja OTA YHTEYTTÄ NIIN LAITETAAN METSÄSI TUOTTAMAAN! METSÄPALVELU ARVOMETSÄ OY 0207 860 600 info@arvometsa.fi www.arvometsa.fi www.arvometsa.fi ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla! HALUATKO METSÄLTÄSI • parempaa taloudellista tuottoa • parempilaatuista puuta • enemmän tukkipuuta hakkuussa • peitteisyyden säilymistä hakkuun jälkeen • luontoarvojen säilymistä ja parempaa monimuotoisuutta • suurempia riistakantoja, enemmän marjoja ja sieniä Meillä on satoja toteutuneita kohteita, joilla mielellämme esittelemme sinulle metsänkasvatusmenetelmiämme. 2341_.indd 2 20.2.2014 16.30
metsälehti makasiini 58 64 28 SISÄLLYS NRO 2/4 27.2.2014 UUTISET 4 PääkIRjOITUS: Hyviä säästökohteita 5 kUUkaUdEN kUva : Teeri helmikuussa 6 METSäNOMISTaja : Teknologia etäomistajan apuna 12 UUTISET: Enemmän tuhoja, vähemmän korvauksia 14 Metsähallituksen sisällä kuohuu 15 METSäTyyPPI: Mikä Lapin metsiä uhkaa, Heli Viiri. Hernekeiton jälkeen maistuu perunajauhopannukakku. 57 kOlUMNI: Yllätys – metsä puskee myötävirtaan 58 lUhTa: Mollukka taivaalla 62 ENNEN & NyT: Mänty paransi maan 64 TaPIONPöydälTä: Torstai on rokkapäivä. 46 TUOTEUUTUUdET: Uusi kevytsaha 48 Umpihankeen Ari Komulainen vertaili hiihtoporukkansa kanssa metsäsuksia Tuntsan hangilla. 32 RahaPUU: Miten omistat metsää. OMa METSä 34 METSäNhOITO: 15 kysymystä vierimetsien hoidosta 37 PIkaTESTI: Sormet lämpimiksi 38 METSäNhOIdON PERUSTEET: Kehitysluokat tutuiksi 40 TUTkIMUS: Sukupuolikiintiöt käyttöön 41 METSäläISEN allakka: Varastoi klapit oikein 42 METSäPERINTö: Veroetu vaatii vastikkeen 44 kySy POIS: Paleltuvatko juuret. 16 MaRkkINaT: Hyytyykö havukuitukauppa. 18 kUUkaUdEN PUUkaUPPa: Kesäkohteena kaupaksi vIENTIkaTSaUS: Sanomalehtipaperi nousee 19 vERkOSTa: ”Parasta vastapainoa” TEEMa: METSälakI 20 Uusiksi meni 28 ”Vapaudet ovat hyväksi” Uudistetussa metsälaissa on haettu hyviä asioita, Antti Haapamäki arvioi. 66 lUkIjalTa: Terveiset tavalliselta metsänomistajalta 70 MakaSIINIRISTIkkO 72 PIlkkEET: Puhdas paita käyttöön 74 TUOTE & TEkIjä: Tyvitukista taimikeppejä 3 MAKASIINI 2 • 2014 3 MAKASIINI 2 • 2014 2342_.indd 3 21.2.2014 18.37
Riittää, kun jättää maisemapuita sen verran, että Hyviä säästökohteita PEFC/02-31-162 Kannen kuva Seppo SaMuli meTsäkusTannus oy pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 e-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi ToImITus päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?844, 050 572 2165 metsätaloudellinen ammattilehti, metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 82. 09 315?49?842 ansa seppälä p. Vuoden alusta voimaan tullut metsälaki henkii niin ikään uudenlaista talousajattelua. Kaikkia uuden metsälain tarjoamia mahdollisuuksia metsien hoitoon ei vielä tunneta kovin hyvin. Tämän numeron teemana on kohta kaksi kuukautta voimassa ollut metsälaki. Suunta on oikea, mutta taso vaatimaton. Esimerkiksi turvemaita on monenlaisia. Heikkotuottoiset ojitusalueet voi nyt hakata ilman uudistamisvelvoitetta. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi asIakasPaLVeLu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 8.15–16.00 Puhelin 09 315?49?840 Katja Raninen p. Myös maanmuokkauksen tarpeen voi kukin itse harkita, laki ei enää siihen velvoita. 09 315?49?841 0400 913 822 LeVIkkImyynTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. Samoissa lukemissa pysyttäneen myös tänä vuonna. Eliisa KallioniEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUs kansainvälinen väljä metsän määritelmä täyttyy. Usein kevyt sammalen poisto riittää. 09 315?49?804 Toimittajat liina Kjellberg (hoitovapaalla) Hanna lehto-isokoski p. On tarpeen osata tunnistaa, missä kaivataan järeitä toimia ja missä taas kannattaa tehdä toisin. Kustannuksia säästyy, jos myrskytuhoja korjaamaan tullut kone saman tien hakkaa vähän enemmän, ja lopputuloksena on järkevän kokoinen kuvio. Hyvä esimerkki tästä on turvemaiden käsittely, sillä lähivuosina huomattava määrä ojitusalueita varttuu uudistamisikään. 09 315?49?843 Ulla Ylikangas p. aikakauslehtien liiton jäsenlehti iSSN 0355-0893 makasiinin levikki: 36?084 (lt/12) painopaikka paperit Forssa Print 2013 G-print 170 g novapress silk 80 g 4 MAKASIINI 2 • 2014 2343_.indd 4 21.2.2014 18.38. Niitä tarvitaan myös muuhun tarkan euron metsänhoitoon. 09 315?49?806 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. Myös kunnostusojituksesta on saatu uutta tietoa. Metsä eli kuutiometrit ovat kasvaneet hyvin, mutta hyvään tulokseen se ei vielä riitä. Metsän uudistamiskypsyyttä laki ei enää määrittele lainkaan. Ojien avaaminen ei aina ole tarpeen lainkaan. Toivottavasti jo pian tutkimusten tuloksista saadaan käytännön neuvoja. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. vuosikerta, perustettu 1933. 09 315?49?849 040 723?1613 meDIamyynTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. Metsäntutkimuslaitos ennusti muutama kuukausi sitten, että hehtaaria kohti laskettu puuntuotannon liiketulos nousisi lähelle 90 euroa. Risukoksi ryöstäytyneen taimikon voi halutessaan hakkauttaa kokonaan energiapuuksi. Kymmenen edeltävän vuoden aikana tulos on ollut keskimäärin 15 prosenttia parempi. P uuta ostetaan ja myydään edelleen poikkeuksellisen innokkaasti. Metsää ei edelleenkään saa hävittää, mutta muuten laki sallii paljon uutta. Toimittaja Mikko Häyrynen avaa artikkelissaan pykälien sisältöä. Niiden mukaan Pohjois-Suomen oloissa luontainen uudistaminen voi turvemailla onnistua luultua paremmin. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi laipio p. Kannattavuuslaskelmat ovat paljastaneet, että myös panostuksia metsien hoitoon on järkevää harkita uudelleen. Pari viikkoa sitten Lapin metsätalouspäivillä Metsäntutkimuslaitoksen suotutkijat esittelivät uusia tutkimustuloksia. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö sanna nyman p. Hyvä vire alkoi jo viime vuonna, jolloin kantorahatulojen arvioitiin palaavan 1,5 miljardin euron tasolle. 09 315?49?803 Eero sala p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi markkInoInTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. 09 315?49?802 040 516 4000 aD anna Back p. Metsätaloudessa huomio on viime vuosina kiinnittynyt entistä enemmän talouteen. 09 315?49?805 0400 973457 pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p
Helmikuussa Tänä talvena teeriä on näkynyt ilahduttava n usein ja jopa parvissa. Kuvaan päätyi yksittäinen teerikukko , johon paistoi aurinko. päivä satakuntal aisesta metsästä Huittisissa . Kuva Jussi MurTosa ari 2344_.indd 5 21.2.2014 18.38. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Kaunis aamuvalo korostaa kuuraisen koivun ja tumman linnun välillä eroa. Löysin teeriparve n helmikuun 5
METSÄNOMISTAJA Tekniikka avuksi Metsää kannattaa omistaa, vaikkei raivaussahaan ehtisi itse tarttua, tietävät kaupunkilaisveljekset Mikko ja Matti Pohjola. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI 6 MAKASIINI 2 • 2014 6 MAKASIINI 2 • 2014 2352_.indd 6 21.2.2014 18.50. He ovat etämetsänomistajia jo neljännessä polvessa
Kun tila siirtyi veljesten haltuun, se kattoi runsaat kuusikymmentä hehtaaria. Metsäsijoitusten kannattavuujaossa sukupolven yli. Laskentaohjelmat ja tietokone ovat olleet korvaamaton apu niin Hankasalmi 8 MAKASIINI 2 • 2014 2352_.indd 8 21.2.2014 18.50. Kannattavaa teetettynäkin Metsien siirryttyä veljesten nimiin he miettivät porukalla jatkoa ja päättivät kasvattaa metsäomaisuutta. ”Meidän tuotto-odotus on neljästä kuuteen prosenttia. Sopivia tiloja on etsitty sadan kilometrin säteellä suvun kantatilasta. ”Vaikka metsäalalla tuodaan paljon esille käytännön tekemistä, meille metsän omistaminen on enemmän omaisuuden hallintaa. Helsinkiläisen kahvilan ikkunapöydässä istuvat metsänomistajaveljekset Mikko ja Matti Pohjola. Heidän suvultaan puuttuu perinteinen maanviljelijä-metsänomistajatausta. Tuolloin heidän isotätinsä kuoli ja veljesten isä Markku Pohjola siirsi metsät perinnön”LähdEMME SIITä, ETTä METSäTALOUS On KAnnATTAVAA MyöS TäySIn ULKOPUOLISELLA TEETETTynä” tilakaupoilla kuin metsien hoidossakin. Suurin osa metsänhoidosta teetetään ulkopuolisella, omalle työlle lasketaan aina vaihtoehtoiskustannus. Tosin aivan puhtaasti rahassa veljekset eivät metsän omistusta arvota: se on myös kivaa. Tärkeimmässä roolissa ovat tiedon käyttö, teknologiatyökalut ja nettiyhteys”, Mikko Pohjola kertoo. He katsovat metsäsuunnitelmaa kannettavalta tietokoneeltaan. Tietokoneiden, tablettien ja kännyköiden avulla tiluksia voi onneksi hoitaa pitkänkin välimatkan päästä. Schaumanilla. He nauttivat raivaussahan huudattamisesta, kun aikaa vain on. Veljekset laskevat tuotot metsäntutkimuslaitoksen Motti-ohjelmistolla. Lähdemme siitä, että metsätalous on kannattavaa myös täysin ulkopuolisella teetettynä”, Mikko Pohjola sanoo. Kun metsäyhtiöt ja sahat velvoitettiin myymään metsiään, myös isän isoisä päätti lunastaa omansa. P uheensorina kaikuu katossa. Myöhemmin sotien jälkeiset maan luovutukset hieman verottivat pinta-alaa. Helsingissä asuvalla Matilla ja Turusta veljensä luokse kylään tulleella Mikolla on metsätilalle matkaa. Myös Pellervon taloustutkimuksen talouslaskuri on tullut tutuksi. Lupaavien tilojen tiedot avataan kuvio kuviolta Excel-laskentaohjelmiston avulla. ”Olemme aina kokeneet olevamme metsänomistajia, koska meillä on siellä mökki ja olemme olleet isän mukana hoitamassa metsiä”, Matti Pohjola kertoo. Veljekset varttuivat Espoossa kaukana suvun metsistä, mutta välimatkasta huolimatta he ovat harjoitelleet tulevaa varten koko ikänsä. 2000-luvun miehet ovat silmäilleet aktiivisesti myynti-ilmoituksia. Metsätöitä 37-vuotias Mikko ja 32-vuotias Matti tekevät mahdollisuuksien mukaan. Veljekset ovat harvinaisuus metsänomistajien keskuudessa: he ovat etämetsänomistajia neljännessä polvessa. Metsät sijaitsevat Hankasalmella Keski-Suomessa. Kahvikupit kilisevät. Etäomistusta vuodesta 1928 Mikko ja Matti tulivat metsänomistajiksi vuonna 2003 yhdessä vanhimman veljensä Sampo Pohjolan kanssa. Pohdittavana on, mitä muuta metsässä käytetyllä ajalla olisi saatu aikaan. Hän osti nimiinsä kahdeksankymmentä hehtaaria metsämaata. Metsien tarina alkoi vuonna 1928. Veljesten isän isoisä Emil Kumpulainen oli tuolloin piiriesimiehenä metsäyhtiö Wilh
den ja tuottojen laskeminen ja vertailu on veljeksille jo koulutuksenkin puolesta luontevaa. Runsaassa kymmenessä vuodessa veljesten metsien pinta-ala on kasvanut alle sadasta hehtaarista neljäänsataan. Yhteismetsä hyvä ratkaisu Metsäalan karttuessa veljekset alkoivat pohtia yhtymää parempaa yhteisomistusmuotoa metsilleen. Veljesten lisäksi myös heidän isänsä on yhteismetsän osakas. Matilla on tutkinto Mikkelin ammattikorkeakoulun kansainvälisen liiketalouden linjalta, kevään aikana tarkoitus on viimeistellä gradu Jyväskylän kauppakorkeakouluun. ”Katsoimme, että kokonaisuuden säilymisen kannalta yhteismetsä oli meille paras vaihtoehto. Nimi juontaa juurensa isän isoisän aikanaan ostamasta tilasta. 9 MAKASIINI 2 • 2014 2352_.indd 9 21.2.2014 18.50. Omasta osaamisesta huolimatta mielipidettä kysytään myös asiantuntijalta, kun mielenkiintoinen tila osuu kohdalle. Yhtä tilaa lukuun ottamatta metsät sijaitsevat Hankasalmella lähellä veljesten isän suvun synnyinseutuja. Peilaamme tarvittaessa omia näkemyksiämme heidän arvioihinsa”, Mikko Pohjola kertoo. Vuonna 2010 he päättivät perustaa Rangunkorven yhteismetsän. Nyt ei tarvitse pelätä, että metsätila pirstoutuisi perinnönjakojen myötä”, Matti Pohjola sanoo. ”Meillä on tuttuja, jotka ovat arvioineet metsäkiinteistöjä pidempään. Lain mukaan yhteismetsällä Veljekset Matti (vas.) ja Mikko Pohjola hoitavat metsiänsä tietokoneiden, kännyköiden ja nettiyhteyden avulla vaikka ydinkeskustan kahvilasta. Mikko on valmistunut Turun kauppakorkeakoulusta ja väitellyt viime syksynä
2352_.indd 10 21.2.2014 18.50. Tarvittaessa käydään paikan päällä sopimassa työn yksityiskohdista ja tarkastamassa työnjälki. Veljeksistä kaikkien metsäpalveluiden hakeminen samalta luukulta ei enää tuntunut nykyajalta. Ostamme palveluita parhaalta tarjoajalta – oli se sitten mikä hyvänsä”, Mikko Pohjola kertoo. Tähän asti veljekset ovat kuuluneet yhdistykseen, mutta myös tähän tulee todennäköisesti muutos ensi vuoden alussa. He halusivat kilpailuttaa palveluiden tarjoajat ja punnita vaihtoehtoja. ”Olemme aika varmoja siitä, että emme enää maksa jäsenmaksua emmekä kuulu yhdistykseen. Yksi kesän merkeistä on se, että veljesten eläkkeelle jäänyt isä siirtää kirjansa kesäkuukausiksi suvun mökille ja suuntaa metsään. ”nyT EI TArVITSE PELäTä, ETTä METSäTILA PIrSTOUTUISI PErInnönjAKOjEn MyöTä” Veljesten tietämys metsistä on karttunut itse tekemällä ja tietoa etsimällä, seminaareja kuuntelemalla sekä pääkaupunkiseudun metsänomistajien yhdistyksen PKMO:n retkillä. Vuoden vaihteessa metsänhoitoyhdistyslaki muuttuu ja eroaminen yhdistyksestä käy nykyistä helpommin. Tehtävänjako on tosin vain muodollinen, sillä metsiä hoidetaan yhdessä. Puhelin, tietokone ja internet-yhteys säästävät lukuisilta ajomatkoilta kaupungin ja metsätilan välillä. Viimeisen vuosikymmenen ajan metsäasioita on hoidettu niin yhtiöiden, yksityisten yrittäjien kuin metsänhoitoyhdistyksenkin kanssa. Rangunkorvessa toimitsijan virkaa hoitaa veljesten isä ja varatoimitsijaksi on nimitetty Matti. Yhtiö oli luonteva kumppani, sillä olihan metsien alkuperäinen omistaja ollut Schaumanin mies. Oy Wilh. Veljekset etsivät metsätöiden osaajia pääasiassa verkosta. Ei kaikkea samalta luukulta Aikaisemmin Pohjoloiden suvussa oli tapana turvautua niin puukaupassa kuin metsätöissäkin UPM:n puoleen. Vähintään kerran vuoteen osakkaat kokoontuvat perheineen istuttamaan tai raivaamaan. Vanhimman veljen lähes täysikäiset pojat ovat jopa hoitaneet metsiä kesätyönään. Schauman ab fuusioitui Kymmene Oy:n kanssa ja päätyi lopulta UPM-Kymmenelle. tulee olla joko useammasta osakkaasta koostuva hoitokunta tai vaihtoehtoisesti toimitsija ja varamies pyörittämässä käytännön toimintaa. Kun sopiva tekijä löytyy, monesti puhelinsoitto ja sähköposti riittävät
Verkkosivusto työllistää veljekset täyspäiväisesti. he kehittivät verkkosivuston Metsätie.fi. naapuritilan isäntä huudattaa tarvittaessa raivaussahaa ja osaa suositella muitakin tekijöitä. Suunnitteilla on esimerkiksi yhteistarjouspyynnöt mahdollistava metsänhoitotöiden välityspalvelu. ”Vanha malli on ollut, että metsäpalvelun tarjoaja olettaa metsänomistajan tulevan metsään. Sopivan tekijän työlle voi löytää vaikka kahvilassa istuen kahvia nautiskellen. Laatuakaan ei ole unohdettu. ”Käytämme itsekin palvelua, ja kehitämme sitä sen mukaan, kun saamme markkinoilta vihiä millaista palvelua kaivataan”, veljekset kertovat. ”Paikallisia tekijöitä ei vain löytynyt mistään Googlesta”, Matti Pohjola muistelee. Veljesten kehittämä Metsätie.fi -verkkosivusto auttaa metsänomistajia löytämään tekijät tilojensa töille. Vuosien varrella tutuksi tulleet paikalliset osasivat ohjata, kenen puoleen metsätöissä kannattaa kääntyä. Mikko ja Matti Pohjola ryhtyivät tuumasta toimeen. riittää, kun merkitsee karttaan metsätilan sijainnin ja kertoo, minkälaista metsänhoitotyötä on vailla. Sen avulla pienempienkin tilojen kannattavuutta saadaan parannettua. 2352_.indd 11 21.2.2014 18.50. Osaajien löytäminen metsätilan töihin ei aina ole helppo tehtävä. Tämän saivat huomata Mikko ja Matti Pohjola. Veljesten onneksi heidän isänisänsä oli rakentanut metsien läheisyyteen hankasalmelle mökin 1960-luvulla. Veljeksiä kuitenkin arvelutti, miten heidän lapsensa ja lastensa lapset tulevat löytämään metsätöihin tekijät, kun sidos metsäpaikkakuntaan muuttuu kaukaisemmaksi. jatkossa myös puukauppakumppani voi löytyä veljesten pyörittämän sivuston kautta. Kukin käyttäjä saa antaa verkkosivuilla arvion saamastaan palvelusta samaan tapaan kuin esimerkiksi hotellihuoneita välittävillä sivustoilla. Meidän kaltaisille kiireisille ja kaukana metsistään asuville kaupunkilaismetsänomistajille verkosta löytyvä palvelu on nykyaikaa”, Mikko Pohjola sanoo. Viime vuonna julkistettu verkkosivusto auttaa metsänomistajia löytämään palveluntarjoajia metsätilansa läheisyydestä. Tämän päivän metsäpalvelua Kun on työ, perhe ja välimatkaa metsän ja kodin välillä useampi sata kilometriä, metsätöissä on apu tarpeen. Apu löytyi mökin viereiseltä maatilalta
Suomalainen bioauto Geneven ensi-iltaan Suomalainen, suurelta osin uusiutuvista materiaaleista käsityönä rakennettu bioauto esitellään maaliskuussa Geneven autonäyttelyn ensi-illassa. Myös arvioitujen tuhokohteiden lukumäärä nousi. ”Komission luonnoksessa ainoastaan uhanalaisten eläinten aiheuttamat vahingot olisivat Hirvituhokorvausten määrä laski, mutta arvioitu tuhoala kasvoi viime vuonna. Alle 10 hehtaarin tiloja oli noin 7 000 enemmän kuin kuusi vuotta aiemmin, yli 200 hehtaarin tiloja 400. Korvaukset maksetaan maanomistajille loppukeväästä. Merkittävimmät metsätaloudelliset tuhot aiheutuvat, kun hirvet kerääntyvät laajoilta alueilta pienemmille talvilaitumille. Pöydälle on nostettu myös hirvituhokorvaukset. Suomessa oli vuonna 2012 noin 375 000 vähintään hehtaarin metsätilaa. Matalan hiilijalanjäljen Biofore-auto on UPM:n ja Metropolia-ammattikorkeakoulun yhteistyön tulos. Suurin syy tuhokorvausten laskuun ei kuitenkaan ole hirvituhojen väheneminen. Karummilla mailla taimikot lasketaan kylvämällä tai luontaisesti uudistamalla syntyneiksi. Tuolloin kaikki taimikot laskettiin istuttamalla perustetuiksi. Metsää omisti 632 000 suomalaista. Hirvien talvista joukkokokoontumista ei pystytä metsästyksellä estämään. Summa on runsaan neljänneksen viimevuotista pienempi. Suomessa valtio kerää metsästäjiltä pyyntilupamaksua, jolla katetaan hirvieläinten maanomistajille aiheutuvat tuhot. Sen sijaan 20–100 hehtaarin metsätilojen määrä oli laskenut, vaikka edelleen 60 prosenttia kaikista tiloista osuu tuohon haarukkaan. Aikaisemmin korvausten määrittämiseen käytettiin vuonna 2001 laskettuja arvoja. Tuhokorvausten laskua selittää valtioneuvoston viime keväänä hyväksymä uusi riistavahinkoasetus. Samaan aikaan EU uhkaa pistää korvausjärjestelmän remonttiin. Tätä Euroopan unionin on vaikea käsittää. Enemmän tuhoja, vähemmän euroja 12 MAKASIINI 2 • 2014 12 MAKASIINI 2 • 2014 2353_.indd 12 21.2.2014 18.54. Autossa on käytetty biokomposiittia sekä puuta. Polttoaineena käytetään puupohjaista uusiutuvaa dieseliä. Se muutti tuhokorvausten määräämisen perusteena olevat taimikoiden laskennalliset arvot. EU sekoittaa pakkaa Vaikka hirvikanta on koko maan mittakaavassa tällä hetkellä tavoitteiden mukainen, taimikot eivät ole turvassa. Arvioitujen hirvivahinkokohteiden pinta-ala nimittäin kasvoi vuoden 2012 runsaasta 2 500 hehtaarista viime vuoden liki 3 000 hehtaariin. Niissä on huomioitu kasvupaikka. UUTISET Lyhyesti Pieniä ja suuria metsätiloja enemmän Sekä pienten että suurten metsätilojen määrä on Metsäntutkimuslaitoksen mukaan kasvussa. TIIA PUUKILA HirvivaHinkoja korvataan tänä vuonna metsänomistajille vajaat 900 000 euroa, selviää Suomen metsäkeskuksen tilastoista. Etenkin pohjoisessa tämä pudotti taimikoiden laskennallista arvoa ja rokotti siten hirvikorvausten summaa. ”Hirvikanta on koko Suomessa aika hyvällä tolalla. Auton kori on tehty hiilikuidusta, joten puuautosta ei sentään voida puhua. Kannan suuruus on suurimmassa osassa maata maaja metsätalousministeriön ja Suomen riistakeskuksen asettamien tavoitteiden mukainen”, kertoo metsäkeskuksen riistavahinkovastaava Esko Viinanen. Komissiossa uudistetaan paraikaa valtion tuen suuntaviivat tälle rahoituskaudelle. Samalla yhä useammassa tapauksessa hirvien taimikoille aiheuttama laskennallinen vahinko ei ylittänyt korvaukseen vaadittavaa 170 euron rajapyykkiä. Asetuksen päivityksen myötä käyttöön otettiin vuoden 2007 perustein lasketut taimikoiden arvot. Tähän voi jatkossa tulla muutos
”Puuta on tullut hyvin tarjolle ja sitä on myös ostettu paljon.” SUoMEn SAHAT RY:n ToIMITUSjoHTAjA KAI MERIVUoRI, MAASEUdUn TULEVAISUUS 19.2. Myös Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion uudet suositukset sekä metsätuholain ja PEFC-sertifikaatin kriteerien muutokset otetaan huomioon ohjeiden päivityksessä. Se on Euroopassa ainutlaatuinen. Metsänhoito-ohjeessa tullaan ottamaan kantaa myös eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen valtion metsissä. Suomen riistakeskuksen johtaja Reijo Orava on samoilla linjoilla. Jos luonnokseen ei tule muutoksia, selvitämme miksi nykyistä järjestelmää ei voida hyväksyä”, sanoo ylitarkastaja Janne Pitkänen maaja metsätalousministeriöstä. ”Kevään aikana vielä neuvotellaan. Komissiolta ei ole toistaiseksi herunut selitystä muutokseen. Vaikka hirvikanta on tavoitteiden mukainen, eivät taimikot ole silti turvassa. Kävijöiden rahallinen hyöty oli yhteensä 116 miljoonaa euroa ja 1 500 henkilötyövuotta. Jos hirvituhokorvaukset jäävät valtion tukijärjestelmän ulkopuolelle, se tietää koko korvausjärjestelmän täydellistä remonttia. ”Tämä on iso juttu, ja ilman muuta se tarkoittaa, että komission nykyiseen linjaukseen on pystyttävä vaikuttamaan, kun prosessi etenee”, sanoo MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen. Nykyinen valtiontukijärjestelmä sallii hirvituhokorvaukset. Täytäntöön panoon on mahdollisuus hakea vuoden jatkoaikaa. HirvivaHinkojEn korvaUksEt Vuosi määrä/kpl pinta-ala/ha Maksettu korvaus/€ 2011 886 4703 2 175 912 2012 417 2585 1 200 749 2013 588 2997 876 340 Lähde: Suomen metsäkeskus kansallispuistojen tuotto kasvussa Kansallispuistojen käyntimäärät kasvoivat viime vuonna kahdeksan prosenttia. valtion tukijärjestelmässä korvattavia, mutta metsästettävien eläinten, kuten hirvien, aiheuttamat tuhot eivät”, kertoo metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen maaja metsätalousministeriöstä. PE n TT I jo H A n SS o n /K U VA LI IT ER I.F I 13 MAKASIINI 2 • 2014 13 MAKASIINI 2 • 2014 2353_.indd 13 21.2.2014 18.55. Valtiontukijärjestelmän uusien suuntaviivojen on määrä tulla voimaan heinäkuun alusta. Viime vuonna Suomen 37 kansallispuistossa vierailtiin noin 2,3 miljoonaa kertaa. Suosituin kansallispuisto oli Pallas-Yllästunturin kansallispuisto 488 400 käynnillä. Pelätäänkö EU:ssa nyt jonkinlaista esimerkkivaikutusta?”, Orava pohtii. ”jos mitään ei tehdä, meiltä viedään kohta pyöreää puuta Saksaan sahattavaksi, koska siellä on sivutuotteena tehtävälle energialle niin hyvät subventiot.” MTK:n PUHEEnjoHTAjA jUHA MARTTILA, AAMULEHTI 18.2. ”Keski-Euroopassa villisika on ongelmallinen laji, eikä siellä ole valtiollisia korvausjärjestelmiä. Uudessa laissa puuston läpimittavaatimus on poistunut uudistushakkuissa. Metsähallituskin päivittää ohjeensa Metsähallitus uusii valtion metsien metsänhoito-ohjeen uuden metsälain mukaiseksi. 78 Vuonna 2012 yksityisomistuksessa oli yli 1 000 hehtaarin metsätilakokonaisuuksia 78 kappaletta. Mitä enemmän riistaa metsästysalue pystyy tuottamaan, sitä enemmän metsästäjät voisivat sitä myydä ja maksaa enemmän vuokraa maanomistajille.” RIISTAKESKUKSEn PRojEKTIPääLLIKKö MIKAEL WIKSTRöM, jAHTI 1/2014. Kävijät jättivät 5,5 prosenttia enemmän euroja lähiseuduille, ilmenee Metsähallituksen tilastoista. Valtiolla ei sen jälkeen olisi enää osaa eikä arpaa maanomistajille maksettaviin korvauksiin. Yksimielinen vastarinta Sekä metsänomistajien että metsästäjien edustajat ovat tyrmistyneitä korvausjärjestelmää uhkaavasta remontista. Emme tiedä, mikä komission lopullinen kanta on. Suomella on oltava oikeus säilyttää nykyinen korvausjärjestelmä
ilvespentueiden laskenta siirtyy ensi talven lumille. On hyvä, että tulee uusi pääjohtaja, joka toteuttaa uuden lain.” Kangas sanoo näkemyserojen koskevan sekä tuloutustavoitteita että organisointia. UUTISET MiKKO HäyrynEn UUdistEtUn metsähallituslain on määrä astua voimaan ensi vuonna. Pääjohtaja päätti erota Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas vastustaa yhtiöittämistä. 14 MAKASIINI 2 • 2014 14 MAKASIINI 2 • 2014 2354_.indd 14 21.2.2014 18.58. Laskenta vaatii riittävästi lunta ja ihanteelliset jäljittämisolosuhteet, eikä sellaisia osunut kohdalle. Enni Rukajärvelle nimikkotaimen Olympiamitalisti Enni Rukajärvi on saanut nimikkotaimenen. Hän ilmoitti yllättäen jättävänsä tehtävänsä helmikuun lopussa. Jos maat avataan kilpailulle, niin metsätalousyhtiö olisi palveluntarjoaja muiden joukossa. Myös Enni-taimen on syntyjään kuusamolainen. Silloinkin oli kaikenlaisia mörköjä, että maat ja vedet myydään ulkomaalaisille. Maaomaisuus säilyisi valtion suorassa omistuksessa ja liikelaitoksen hallinnassa. Taustalla on pelko, että metsätalousyhtiö jää heikoksi sekä taseeltaan että itsenäisyydeltään, sillä metsävarat omistaa valtio ja ohjausvalta pysyy emo-Metsähallituksella. Enni-taimenen kutuvaellusta Venäjältä Suomeen on seurattu osana Metsähallituksen vetämää suomalais-venäläistä hanketta kuuntelemalla sen lähettämää radiosignaalia. Odotan, että niin käy nytkin.” Jyrki Kangas ehti johtaa Metsähallitusta seitsemän vuotta. ”Olen vähän huolissani kaavaillun metsätalousosakeyhtiön taloudellisista ja muista toimintaedellytyksistä.” Uudistus jatkuu Uudistuksen valmistelu jatkuu maaja metsätalousministeriössä pääjohtajan erosta huolimatta. Metsätalousyhtiö ei toimisi yksityismetsissä. Ulkomaisista luontevimpia olisivat ruotsin valtion metsiä operoiva Sveaskog ja Latvian metsähallitus. Muutoksen taustalla on EU:n vaatimus, että kilpailluilla markkinoilla toimijoiden pitää Metsähallituksen sisällä kuohuu Metsätaloustoiminnan yhtiöittämissuunnitelma johti pääjohtajan eroon. Ja Metsähallituksen pelätään liukuvan entistä enemmän ympäristöministeriön ohjauksen alle. riittävän isoja kotimaisia toimijoita ei ole monta. Kuusamon ja Metsähallituksen lahjoittaman taimenen vaiheisiin voi tutustua netissä osoitteessa oulangantaimen.fi. Epävarmana nähdään myös voiko yksinoikeus liiketoimintaan valtion mailla olla pysyvä. Metsähallituksen henkilöstön edustajat antoivat yhteisessä kirjelmässä Kankaalle täyden tukensa. Kun muutama vuosi mentiin eteenpäin, niin huomattiin, että tämähän toimii paremmin kuin entinen. Uhkana heikentyvä yhtiö Pääjohtajan ero on voimakas reaktio. ilveslaskentavuorossa olisivat olleet Pohjanmaa, Pohjois-Häme, Pohjois-Karjala, rannikko-Pohjanmaa ja Oulun eteläosa. Metsätalous aiotaan yhtiöittää osakeyhtiöksi, jolla on yksinoikeus harjoittaa metsätalousliiketoimintaa valtion mailla. MiKKO HäyrynEn olla samassa kilpailutilanteessa. LE En a LO U H iV a a ra 1994. Ministeriön metsäosaston päällikkö Juha Ojala sanoo yllättyneensä, että miksi keskustelussa mennään tunnepuolelle ja faktat unohtuvat. Metsätalousyhtiöllä olisi velvollisuus toteuttaa kaikkia Metsähallitukselle säädettyjä velvoitteita, jotka liittyvät lähinnä luonnonsuojeluun, virkistyskäyttöön, saamelaiskulttuuriin ja poronhoitoon. Metsätalousyhtiö vastaisi metsien hoitotöistä, puunkorjuusta, puun myynneistä ja puutoimituksista kuten nykyisinkin. ”Valtio-omistajan näkemykset Metsähallituksen kehittämisestä eivät ole niitä, mihin minä haluaisin Metsähallitusta viedä. Hänen mukaansa lakia on pakko muuttaa ja esitetty malli on ainoa, joka pitää Metsähallituksen yhtenä kokonaisuutena. Nykytilanteessa Metsähallituksen metsätalousyksikkö ei täytä esimerkiksi vaatimusta konkurssikelpoisuudesta, koska valtio viime kädessä vastaa liikelaitoksen veloista. Suurpetojen lumijälkien laskentakausi päättyi helmikuun puolivälissä. Metsähallituksen väliaikaisena pääjohtajana toimii metsätalouden johtaja Jussi Kumpula. Lakiehdotuksen mukaan Metsähallitus jatkaa liikelaitoskonsernina, jonka kaikki liiketoiminnat ovat yhtiömuodossa. Se kuoriutui mätimunasta Oulankajoessa 2003. ”Olin itse Metsähallituksessa, kun siitä tuli liikelaitos vuonna Lyhyesti ilvespentueet jäivät laskematta Suurpetojen lumijälkilaskenta jäi poikkeuksellisen talven vuoksi tekemättä
Uhkana on, että sen ehdot heikkenevät merkittävästi esimerkiksi vajaatuottoisten metsien uudistamisen tai taimikonhoidon osalta. aluehinnat, joita on korotettu kahdella prosentilla. nykyisessä toimessa olen metsäalan muutoksen ytimessä. 4 Mikä on tällä hetkellä suurin haaste omalla työpaikallasi. 2 Mikä Lapissa kiehtoi. TEKSTi HannU JaUHiainEn KUVa JUHa OLLiLa Kuvio HannU JaUHiainEn HaLLitUs päätti viime vuoden kehysriihessään vahvistaa kuntien kiinteistöveropohjaa. Mikä uhkaa Lapin metsiä. Synnyinseutu veti puoleensa, muualta en olisi aluejohtajan paikkaa hakenut. ”Lähes jokaisen kiinteistönomistajan maksettavaksi tulee nyt aiempaa suurempi vero”, toteaa ylitarkastaja Kari Pilhjerta Verohallinnosta. Kemeratuen väheneminen ja metsälain uudet kuviot tuovat haasteita lappilaisille metsänomistajille, toteaa aluejohtaja Heli Viiri. 15 MAKASIINI 2 • 2014 15 MAKASIINI 2 • 2014 2354_.indd 15 21.2.2014 18.59. Myös joukko muita metsänomistajia on saanut vapautuksen maksusta. Etelä-Suomessa metsänhoitomaksua ei ole tarvinnut maksaa, jos pinta-ala jää alle neljän hehtaarin. Metsälö tarkoittaa kaikkia metsänomistajan saman metsänhoitoyhdistyksen alueella omistamia metsiä. Rakennusten verotusarvojen perusteena käytettäviä yksikköarvoja on korotettu 7,14 prosentilla. Henkilökohtainen missio ei ole hämärtynyt missään vaiheessa. Valtionavun supistumisen ja yt-neuvottelujen vuoksi eläkkeelle lähtevien tilalle ei voida palkata uusia työntekijöitä. Veron voi maksaa nyt e-laskulla. Lisäksi asuinrakennusten verotusarvojen laskennassa sovellettavaa ikäalennusten enimmäismäärää on pienennetty. Veroperusteita on kiristetty monella tavoin, lisäksi monet kunnat ovat päättäneet nostaa kiinteistöveroprosentteja tälle vuodelle. Maatalouden ja metsätalouden tuotantorakennusten kiinteistövero määrätään kuitenkin yhä tuloverotuksessa poistamatta olevan menojäännöksen perusteella. Asioi verkossa Kiinteistönomistajat saavat vuoden 2014 kiinteistöverotuspäätökset 10.3. Kiinteistötiedot verkossa -palvelu aukeaa maaliskuussa ja löytyy osoitteesta vero.fi/ kiinteistötiedot. Päätöksen selvitysosaan merkityt tiedot kannattaa tarkistaa: jos tiedot ovat oikein, ei kiinteistöverotuspäätöksen ilmoitusosaa tarvitse palauttaa. alkaen. Sitä ennen tuhohyönteistutkijana Metsäntutkimuslaitoksessa. Kemeratuki on aina ollut tärkeä lappilaisille metsänomistajille. Töitä joudutaan järjestelemään uudelleen lähes joka viikko. MiKsi: Halusi metsäalalle tekemään töitä metsien hyvinvoinnin eteen jo alle kymmenvuotiaana. Tuen tasolla on iso merkitys Lapin metsätalouden kannattavuuden kannalta. Kiinteistöverot nousevat Maaliskuusta lähtien kiinteistöveroasioita voi hoitaa myös verkossa. Halusin uusia haasteita. Myös rakennusmaan verotusarvoihin on tehty tasokorotus. KUKA: Maa ja metsätaloustieteen tohtori Heli Viiri, 44 Mitä: Suomen metsäkeskuksen Lapin aluejohtaja syyskuusta 2013. Lisäksi verotusarvojen tasoksi on määritelty 75 prosenttia aluehinnasta aiemman 73,5 prosentin sijaan. Vuoden alussa tulleet lakimuutokset tuottavat kovasti töitä niin koulutuksessa kuin valvonnassa. 5 Mitkä ovat Lapin metsätalouden kannalta suurimmat lähiajan uhat. Esimerkiksi metsälakikohteiksi katsottavia vähäpuustoisia soita on Lapissa pelkästään yksityismailla yli 600 000 hehtaaria. Kiinteistöverotukseen liittyviä asioita voi hoitaa myös sähköisesti. % 20 40 60 80 100 alle 20 ha 52 % 20-49 ha 30,5 % 50-99 ha 12,6 % yli 100 ha 4,7 % mETSäTyyppI 1 Miksi halusit vaihtaa tutkijan uran metsäkeskuksen aluejohtajan määräaikaiseen toimeen. Verotusarvojen perusteena ovat ns. Ikäalennus voi olla enintään 70 prosenttia, kun se aiemmin oli maksimissaan 80 prosenttia. Yhteensä niitä on 306 978 kappaletta. Olen kotoisin ylitorniolta, missä vanhempani asuvat edelleen kotitilallani. Eläkeikään tulee lähes 15 prosenttia Lapin metsäkeskuksen henkilöstöstä tänä vuonna. Pieniä metsiä on eniten Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsänhoitomaksua maksavat metsälöt kokoluokittain. Varsinkin haja-asutusalueilla rakennusmaan verotusarvoja nostaa myös se, että verotusarvon vähimmäisarvoksi on vahvistettu 0,75 euroa neliömetriltä. 3 Mitä metsäkeskus tekee tällä hetkellä. ylimäärästä rahaa niiden kartoittamiseen ei kuitenkaan ole
Havukuitupuun menekkivaikeuksia Perälä ei sen sijaan ole havainnut. Talvikorjuukausi jää lyhyeksi, joten puukaupassa katseet on käännetty jo kohti kesää. Ostettuaan Myllyahon sahan Alajärveltä Keitele on laajentanut hankintareviiriään myös Etelä-Pohjanmaalle. ”Talviteiden polkeminenkaan ei ole onnistunut lumen puutteen vuoksi. Pentinpuro kehottaa metsänomistajia miettimään mahdollisuuksia tiestön kunnostukseen. ”Kesäkulkukelpoinen tie voi maksaa itsensä takaisin jo ensimmäisessä puukaupassa.” Kaikki tahtovat tukkia Jos kuitupuun osalta sulatellaan talviähkyä, niin havutukkia hamuavat kaikki ostajat kevään ja kesän varalle. Tänä vuonna tavoitteena on ostaa Alajärven tarpeisiin 300 000 kuutiota mäntytukkia. 16 MAKASIINI 2 • 2014 16 MAKASIINI 2 • 2014 2355_.indd 16 21.2.2014 18.59. Sahatavaramarkkinoiden paras imu on Japanissa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa, FM Timber Team Oy:n sahan toimitusjohtaja Petri Säteri kertoo. Tukki liikkuu nyt vauhdilla, mutta havukuitupuukauppa tuntuu tökkivän. Hurjalta tuntuu sanoa helmikuulla näin, mutta puukaupassa katseet on suunnattava kohti kesää.” Tynkätalvien myötä kesäkorjuupaine metsissä kasvaa ja hintahaitari kesäja talvileimikoiden välillä venyy. Puutavara-autoilijat puolestaan ovat saaneet nujuta alituisen liukkauden kanssa. ”Kuusikoiden kasvatushakkuisiin lunta on liian vähän. ”Kuitusuma seisoo. Olematon lumipeite on helpottanut päätehakkuiden korjuuta, mutHyytyykö havukuitukauppa. Talvikorjuuseen ostamme vielä harkiten yksittäisiä tukkileimikoita”, kertoo Keitele Groupin hankintapäällikkö Kauko Mustonen. Tässä vaiheessa talvea kuitupuun ostot kohdistuvat kesäteiden varsille, jotta saamme puut kuljetettua hyönteistuholain puitteissa tehtaille.” Lumipeite olematon Tammikuun pakkasten jälkeen puunkorjuu on sujunut keskisessä Suomessa hyvin. ”Hankintaorganisaatio on värvätty, nyt neuvottelemme urakoitsijoiden kanssa”, Mustonen sanoo. Metsäkolmion Martti Kinnunen sai korjata helmikuun puolivälissä järeää tukkimännikköä lähes lumettomissa oloissa Viitasaarella pohjoisessa Keski-Suomessa. markkinat TeksTi ja kuva sami karppinen Alkuvuoden puukauppa on ollut tasaisen vilkasta, mutta havukuitupuun kysyntä on alkanut sakata. ”Hankimme tänä vuonna selvästi viime vuotta vähemmän energiarankaa”, Metsä Groupin puukauppaja metsäpalveluiden johtaja Yrjö Perälä kertoo. ta aiheuttanut toisaalta harmaita hiuksia harvennuksilla. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen toiminnanjohtaja Ilpo Pentinpuro uskoo, ettei kyseessä ole tavanomainen kausivaihtelu. ”Havukuidun käyttömme ei ole vähenemässä. ”Kesäleimikoita tarvitaan ja kauppa on käynyt tasaisesti. Koivu käy kaupaksi, mutta havukuidulla on selkeä ylitarjontatilanne.” Pentinpuro kaipaa kuitupuulle lisää käyttöä, tavalla tai toisella. Syksyn tuulenkaatojen korjuu on tosin ollut helppoa”, Ilpo Pentinpuro kuvailee. Energiapuustakaan ei ole tänä talvena muodostunut kuitumarkkinoiden korvaajaa, sillä tuontihiilen lisääntynyt tupruttelu vaikuttaa energiapuun kysyntään ostajien sulatellessa vanhoja varastojaan. ”Kotimaassa ja Euroopassa kysyntä ei ole elpynyt, mutta kun myyntimies käy tarpeeksi kaukana, niin tavara menee kaupaksi”, Säteri muistuttaa
... 56,78 . 15,42 . 40,50 . 13,67 . ... 15,63 . 15,52 . 17,68 . 16,86 . 13,58 . 46,03 . 37,68 . ensiharvennus 45,76 . 36,71 . 57,73 . 14,31 . 56,00 . ... 41,98 . 41,58 . 13,58 . 15,37 . 54,99 . 18,59 . 15,46 . 15,61 . 37,00 . 14,47 . 17,37 . 16,62 . 42,68 . ... ... 17,57 . Harvennushakkuu 48,96 . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,41 . metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. 17,53 . 17,39 . ... 16,16 . 45,42 . 16,24 . 18,64 . 15,04 . 14,73 . 57,61 . ensiharvennus 45,56 . 14,55 . 16,35 . 18,42 . uudistushakkuu 57,79 . 41,37 . 17,6 . 35,84 . Raakapuun kantohinnat helmikuussa viikolla 7 . uudistushakkuu 54,85 . 15,76 . 14,44 . 14,06 . 13,87 . ensiharvennus 46,14 . 17,63 . Harvennushakkuu 49,47 . ... ... 14,37 . 17,68 . 13,66 . 14,10 . 17,3 . 37,62 . ... Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. 47,47 . 56,49 . 48,34 . 14,46 . 14,44 . 11,13 . 16,96 . 13,12 . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 47,18 . esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. ensiharvennus 47,46 . 16,66 . 14,21 . 15,59 . 14,17 . 48,91 . 13,98 . 46,39 . 56,66 . ... ensiharvennus ... 15,22 . 13,27 . 47,41 . uudistushakkuu 47,89 . 15,66 . ensiharvennus 43,92 . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,04 . Harvennushakkuu 46,21 . 44,13 . 16,75 . Indeksi kertoo muutoksista Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 2013 2014 Kantohintojen kehitys Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 10 20 30 40 50 60 70 80 2009 2010 2011 2012 2013 2014 1/2014 1/2013 90 94 98 102 106 110 17 MAKASIINI 2 • 2014 17 MAKASIINI 2 • 2014 2355_.indd 17 21.2.2014 18.59. 16,43 . 15,22 . uudistushakkuu 57,47 . 47,70 . uudistushakkuu 57,83 . 14,28 . 43,13 . 45,73 . ensiharvennus 46,42 . 14,11 . nousussa . ... Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,14 . 15,41 . 18,07 . 49,23 . 14,66 . 16,79 . ensiharvennus 46,52 . uudistushakkuu 56,90 . 56,18 . 14,38 . ... 38,78 . 12,85 . Harvennushakkuu 50,45 . Harvennushakkuu 47,22 . 55,62 . 14,70 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 52,66 . 17,10 . 45,19 . 35,50 . 52,30 . 12,86 . 14,78 . indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. 17,39 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,41 . 15,76 . 17,68 . 15,77 . 18,05 . 17,01 . ... laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,63 . 46,08 . 15,65 . 15,15 . 18,80 . 53,42 . 45,07 . 41,18 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,32 . kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. ... 57,08 . uudistushakkuu 56,73 . 14,09 . 42,56 . Harvennushakkuu ... 14,29 . Harvennushakkuu 48,55 . uudistushakkuu 56,58 . 14,66 . 15,73 . 48,31 . 55,06 . 40,57 . 18,72 . Harvennushakkuu 46,36 . 46,69 . 32,45 . 15,19 . indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. 14,23 . 57,41 . 13,36 . 17,32 . 15,81 . ... 17,77 . 13,98 . 18,47 . 17,01
Talvikohteet pois Niinpä leimikkoa päätettiin hieman supistaa. Paperin kulutuksen rakenteellisen laskun odotetaan jatkuvan. KesäleimiKKo Pohjois-Pohjanmaalla Puutavaralaji Määrä m3 Hinta €/m3 Mäntytukki 235 52,00 Mäntypikkutukki 115 22,00 kuusitukki 9 50,00 kuusipikkutukki 2 21,00 Havukuitu 60 18,00 koivukuitu 12 17,00 yhteensä 433 m 3 16 526 Nyt leimikosta saatiin kolme tarjousta. Siitä jätettiin talvikohteet pois, koska ne eivät olleet kovin kiireellisiä. Euroalueen yleistalouden elpyminen lisää mainontaa ja pakkaamista, mikä tuntuu paperija kartonkikoneilla saakka: painopaperissa pienempänä pudotuksena ja pakkauspuolella volyymien nousuna. Eräillä yhtiöillä on normaali käytäntö ilmoittaa julkisesti hintatavoitteistaan. Hintatarjousten vertailun jälkeen leimikko myytiin isolle sahalle joulukuussa. Näin leimikon arvioitu hakkuukertymä pieneni noin 400 kuutiometriin. Sanomalehtipaperi pärjää parhaiten 300 500 700 900 Sanomalehtipaperi on saamassa hinnoitteluvoimaa voimakkaiden tuotannonleikkausten kautta. Kopiopaperin, LWC-aikakauslehtipaperin ja sanomalehtipaperin hintakehitys, euroa/tonni Lähde: Foex Indexes Oy Kopiopaperi LWC-aikakauslehtipaperi Sanomalehtipaperi 18.2.2014 19.2.2013 28.2.2012 18 MAKASIINI 2 • 2014 18 MAKASIINI 2 • 2014 2356_.indd 18 21.2.2014 19.02. Hinnoitteluvoiman rajana pidetään yhdeksänkymmenen prosentin käyntiastetta. Leimikkoon kuului neljä uudistushakkuukuviota sekä yksi harvennusja ylispuuhakkuukuvio. Aikakauslehtija kopiopapereissa ylituotanto on suurempaa. Se on looginen seuraus hinnoitteluvoiman alapuolella 80–90 prosentin välillä olevista käyntiasteista. Näistä harvennuskohde ja yksi uudistushakkuukuvio olivat talvikohteita. Pinta-alaa leimikossa oli yhteensä 7,2 hehtaaria, hakkuukertymäksi arvioitiin noin 600 kuutiometriä. Sanomalehtipaperi oli ainoa merkittävä paperilaji, jossa toimitusmäärien suhde tuotantokapasiteettiin ylitti tuon rajan. kyseinen kauppa kuvastaa osuvasti puumarkkinoiden tilannetta tällä hetkellä. Tuotantoa on edelleen liikaa ja eniten ylituotannosta kärsivillä laaduilla kuten päällystetyillä hienopapereilla korotusyritykset ovat kosmeettisia ja tavoitteena lienee torjuntavoitto – hintojen pysyminen ennallaan. Talvikohteita on monin paikoin vaikea saada myytyä, mutta kesäkorjuukelpoiset leimikot menevät hyvin kaupaksi. Metsänhoitoyhdistys kyseli tarjouksia leimikosta viime vuoden marraskuussa. Hintayhteistyö on kiellettyä, mutta maailman tai suuralueiden yleinen hintataso on yleistä tietoa ja yritykset poiketa siitä ovat uutisia. Hakkuukohde ei kuitenkaan herättänyt kovin suurta kiinnostusta ostajien parissa. Vaikka sanomalehtipaperin kulutus Euroopassa putosi viime vuonna lähes kuusi prosenttia, niin sulkemisten vuoksi tarjonta putosi rahtusen enemmän. Parhaiten näyttää pärjäävän se, joka on ollut pahimmissa vaikeuksissa. Neuvottelut ovat osin edelleen kesken ja hinnoista on tihkunut tavallista vähemmän tietoa. Tosin korotus lähtee historiallisen alhaiselta, reilusti alle 500 euron hintatasolta. Sanomalehtipaperin hinnassa tuntuvat myös kierrätyskuidun hintojen nousupaineet. Sanomalehtipaperissa helmikuun puolivälin tilastot osoitsanomalehtipaperi nousee pohjalta tavat seitsemän euron korotusta tonnihintaan eikä korotusten koko suuruus vielä näy täysin tilastoissa. Muut sijaitsivat kuivalla maalla metsätien varrella ja olivat korjattavissa myös kesäaikaan. Suomessa sanomalehtipaperia valmistetaan enää yhdellä paperikoneella UPM:n kaipolan tehtaalla Jämsässä. Uudistushakkuukuviota jäi 2,7 hehtaaria ja ylispuiden poistoa 1,5 hehtaaria. Tuottajat haluavat korotuksia, sillä sellun ja paperien hintaero on poikkeuksellisen pieni. Kesäkohteena kaupaksi MIkko HäyryNEN Vuoden alussa alkaneet paperien hintaneuvottelut ovat edenneet nihkeästi ja kestäneet tavallista pitempään. Aikakauslehtipaperien ja muiden painoja kopiopaperien hinnat ovat menneet alaspäin. markkinat Kuukauden puukauppa Vientikatsaus HANNU JAUHIAINEN Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevalle metsätilalle oli tehty leimikko viime vuoden puolella
Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Täytätkö metsäveroilmoituksesi verkossa. ”Hiihtoniilolle koitti tilipäivä. www.suOmenluOntO.fi/sisaltO/videOt/ katsO-vuOden-2013-maailman-saapikakelauksena Täältä voit ostaa palan ikimetsää. Ja toimii samalla eläkerahastona.” VänKäri ”Minulla on kai geenivirhe, joka pakottaa haluun omistaa metsää. Metsästän ja pidän myös metsästäni huolta.” n-MerKKi ”Kolme vuosisataa päätila saman suvun hallussa pitäisi tulla täyteen minun omistusaikanani. nythän tämä on vielä hauskempaa, kun laki sallii lähes kaiken, mitä mielikuvitus suo ja tuo.” Jees H-VaLTa ”Kyse on pienistä hetkistä ja muistoista. Tuskin humpuukiin tuhlaan, yleensä on ostettu seuraavia sarkoja.” HiiHToniiLo 94-vuoTias kuusikko nurin Viime vuoden koko maailman sää kahdeksassa minuutissa. 20 40 60 80 100 EI 46 % KYLLÄ 54 % 19 MAKASIINI 2 • 2014 19 MAKASIINI 2 • 2014 2357_.indd 19 21.2.2014 19.03. Teki ne työt sitten itse tai palveleva metsäyritys. Perinteet ja menneiden sukupolvien uhraukset velvoittavat.” JuLLe ”Kotimökkihän tämä on, joten tuli aikanaan ostettua, ettei menisi vieraille. luOnnOnperintOsaatiO.fi/lahjOitukset/ lahjakirjat Katso, mitä tapahtuu maailman metsissä juuri nyt. Tuuli ulvoi korvissa kahvitauolla, kun neljä kettua juoksi pellon toisella puolella.” raiVuri ”isältä ostettu ja lapsilta lainassa! Voi auttaa eläkettäkin sitten, kun se 70–80-vuotiaana minun ikäluokalle koittaa. www.glObalfOrestwatch.Org ”Miksi sinulla on metsää, mitä metsä sinulle tarjoaa. Lahoja, pystykuivia ja kaatuneita oli vain 5,5 prosenttia tässä 1,4 hehtaarin ja 443 kuution hakkuussa. Kylkiäisenä tuli niitä metsiäkin.” TiMPPa ”ostinpa mökkitontin – piti sitten ostaa metsää puolentoistasataa hehtaaria, ettei kukaan pilaisi ympäristöä avohakkuulla. Tänäänkin koin hienon hetken raivausreissulla. Miksi vastaava rahasumma ei ole jossain toisessa omaisuuserässä?” HiLuxMeTsuri ”sieltä saa rahaa ja tekemistään ratkaisuista myös mielihyvää. Juttu alkoi luistaa ja ollaan oltu yhteisellä jääkaapilla yli 50 vuotta. METSALEHTI.FI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. suuri osa metsätöistä tehdään periaatteella, että seuraava sukupolvi saa tästä tuloksen.” HerMan ”Metsässä tekeminen on ollut parasta vastapainoa toimistossa istumiselle ja siellä tietokoneen ruutuun tuijottelulle.” Puun TaKaa ”satuin aikanaan istahtamaan söpön blondin viereen Jyväskylän Kirkkopuistossa. siksi liikenevät ja osin pankin rahat on laitettu metsämaahan ja näin myös itselle työpaikka luotu.” MeTsäKuPsa ”Parasta vastapainoa” Verkossa on pohdittu metsänomistuksen syvintä olemusta
Vuoden 2014 lakiuudistus lopettaa metsätalouden keppiedistämisen. Sitä edeltänyt yksityismetsälaki kesti moneen kertaan muutettuna 69 vuotta. Suometsät vapaaksi Heikkotuottoiset ojitetut turvemaat voi uudistushakkuun jälkeen jättää ennallistumaan itsekseen. 20 MAKASIINI 2 • 2014 20 MAKASIINI 2 • 2014 V uoden vaihteessa voimaan ei itse asiassa tullut uutta metsälakia, vaan vuoden 1997 metsälain iso uudistus. teksti Mikko Häyrynen kuvat anna back uusiksi meni Teema: meTSÄLaKI 2358_.indd 20 21.2.2014 19.21. Myös ennallistettavien perinneympäristöjen Uudistettu metsälaki on leimautunut jatkuvan kasvatuksen sallimislaiksi. Puolimetrinen taimikko ei suinkaan ole kuivilla, joten heikkolaatuisten taimikoiden määrä ei ainakaan laske. Uudistetussa laissa uudistamisvelvoite säilyy, mutta sen määritelmä on muuttunut. Epäaktiivisuus on aina ollut sallittua. Uudistamiseen pitää ryhtyä kuten ennenkin kolmen vuoden kuluessa puunkorjuun päättymisestä. Taimikon perustamisilmoituksesta on luovuttu. Metsänhoidon lakiohjaus on käännetty minimiin ja metsässä saa kukin olla aktiivinen tavallaan. Se on paljon muutakin, ainakin yhden aikakauden loppu. Tämä on tilanteeseen sopeutumista, sillä ilmoituksia on jätetty paljon tekemättä muistutuksista huolimatta. Muokkaus, raivaus, heinäntorjunta ja vesitalouden järjestely on tehtävä tarvittaessa. Uudistamisvelvoite on täytetty, kun taimikko on yltänyt puolen metrin pituuteen eikä muu kasvillisuus välittömästi uhkaa. Uudistamisvelvoite muuttuu Metsä ajatellaan nyt yhtenä omaisuuslajina muiden joukossa yhdellä poikkeuksella – omaisuuttaan ei saa vieläkään hävittää. Yksityismetsälaki oli puuntuotantolaki. Luontaisen uudistamisen muokkausvelvoite ei ole enää yhtä ehdoton kuin ennen lakimuutosta. Käytännössä muutos tarkoittaa, että uudistajan velvollisuuksiin kuuluu enää taimikon varhaisin hoito heinäämisineen ja perkauksineen, mutta ei varsinaista taimikonhoitoa. Aikaisemmin uudistamisvelvoite päättyi taimikon 1,3 metrin pituuteen. Niin on myös vuoden 1997 metsälaki, mutta se otti rinnalleen luontoarvojen säilyttämisen. Uutta on, että riittävän tiheän ja tasaisen taimikon syntymiselle on sijainnista riippuen 10–25 vuoden takaraja, joka koskee sekä viljellen että luontaisesti uudistamista