Yövuorossa Koneyrittäjä tekee talvella pitkää päivää PUUNKORJUU METSÄ VAKUUTUKSISTA VARUSTEET KÄSINEET SAVOTALLE LAKIUUDISTUS OLLAANKO MUUTOKSEEN VALMIITA. HELMIKUUTA • NUMERO / • • WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I / 946_.indd 1 21.2.2013 15.50. METSÄPERINTÖ VEROSUUNNITTELUA TESTAMENTILLA KYSYMYSTÄ Metsän vakuusarvo romahtaa • Koivuntaimet loppuivat • Talitinttejä erämetsässä TE EM A : PU U N KO RJ U U
metsakirjakauppa.fi Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus Eräretkiä Pohjolassa Ax. Jo pikkupoikana metsästyskipinän saanut kir jailija kertoo jännittävistä hetkistä suurriistajahdeissa, ihai lee luonnon kauneutta ja kuvailee lämpimästi lukuisia viisai ta koiriaan. Fr. Kustantajan ovh. Londen Suomennos Kalle Väänänen ja Oskari Väänänen Eräretkiä Pohjolassa on yksi suomalaisen eräkirjallisuuden klassikoita, jonka ainutlaatuisen rehelliset ja monipuoliset metsästystarinat sekä kiinnostava, yksityiskohtainen ajan kuva ovat saaneet lukijoita yhä uusista sukupolvista. 120 euroa Saatavana myös e-kirjana Elisa Kirjasta Suurteos upeassa tuotelaatikossa Suurteos upeassa tuotelaatikossa Uppoudu tarinaan ja arjen elämään Kirjat Maka 2-13.indd 1 17.2.2013 16.28 1153_.indd 2 21.2.2013 15.51. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Run saasti kuvitetun teoksen lähestymistapa on kokemushisto riallinen: kuinka ihminen on eri aikakausina ja erilaisissa tilanteissa kokenut metsän, millaiseksi hän on sen mieles sään jäsentänyt ja miten elänyt sen kanssa. Kirjahankkeesta on vastannut Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitos. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 1923 nimellä Kertomuksia ja kokemuksia eräretkiltä pohjolassa. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. 42 euroa Ihminen ja metsä – kohtaamisia arjen historiassa Heikki Roiko-Jokela (toim.) Metsien hoidon, käytön ja merkityksen kehittymistä valot tava historiateos tarkastelee metsiä samanaikaisesti kansal lisen luonnonvaran, suomalaisen elinympäristön ja muuttu van yhteiskunnan kannalta. Kirjan osat: Jaana Luttinen: Metsän hahmottaminen ja haltuun otto (1500–1850) Erkki Laitinen: Luontoistaloudesta kaupalliseen metsä talouteen (1850–1950) Janne Haikari: Metsän muuttuva merkitys (1950–2000) Kustantajan ovh. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Uusin tapainokseen on koottu kaksiosaisen alkuteoksen parhaat kertomukset
64 taPiONPöydältä: Juhlahetkiin 70 RistikkO 72 Pilkkeet: Kasvua talvella 74 tuOte & tekijä: Vanhan pelastaja 4 ARi KoMulAinEn sEPPo sAMuli MiKKo RiiKilÄ 3 MAKASIINI 2 • 2013 3 MAKASIINI 2 • 2013 1179_.indd 3 22.2.2013 16.03. 40 tutkiMus: 20 miljoonaa kiloa nokittavaa 41 MetsäläiseN allakka: Ei ikinä 42 VaRusteet: käsiNeet OVat Pääasia Pystykarsija, metsuri, luontokuvaaja ja kelkkailija kertovat, millaisilla käsineillä pakkasella pärjää. 58 luhta: Metsätiaiset talvipuuhissa 62 kOluMNi: Tsunami vai loiva laine puumarkkinoille. metsälehti makasiini 42 52 20 SISÄLLYS NRO 2/ 28.2.2013 4 PääkiRjOitus: Kantohinnat joustivat jo 6 MetsäNOMistaja: Pentti Rytikoski uskoo yhdistysten pärjäävän 12 uutiset: Metsien vakuusarvo romahtaa 14 Koivuntaimet loppuivat tarhoilta 15 MetsätyyPPi: Kuka sopii metsuriksi. Teema: Puunkorjuu 20 yksiN yössä Korjuuyrittäjä tekee talvella pitkää päivää. oma meTSÄ 32 MetsäNhOitO: 10 kysymystä metsävakuutuksista 35 MOOttORisahakOulu: Älä tingi turvallisuudesta 36 MetsäPeRiNtö: Testamentin uudet mahdollisuudet 38 kysy POis: Miksi ei Tilhi laula. 46 halPakiN haNska tOiMii 50 RahaPuu: Yksi totuus 51 eNNeN & Nyt: Pellosta mäntymetsäksi 52 lakiuudistus: se kauaN OdOtettu MuutOs Professori Pasi Puttonen pohtii, onko metsäala valmis metsälakiuudistukseen. 16 MaRkkiNat: Viimeisiä viedään 18 kuukaudeN PuukauPPa: Erämaaleimikot yhteismyyntiin 19 VeRkOssa: Tuleeko pinta-alavero
Taantumasta ja tehtaiden lakkauttamisista huolimatta metsäteollisuuden puuntarve pysyy viime vuoden lukemissa. Koneet ovat nykyään tehokkaita, mutta itse työ on tullut entistä vaativammaksi. Juuri valmistunut Metsäntutkimuslaitoksen tilasto kertoo, että reaalinen kantohintataso oli viime vuonna seitsemän prosenttia matalampi kuin vuonna 2011. aikakauslehtien liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 makasiinin levikki: 38?242 (lt/11) Painopaikka Forssa Print 2013 Kannen kuvitus ARI KOMULAINEN vauhdittamistoimet olisivat tässä tilanteessa outoja. Vaikka tukin hinta on laskenut, sahoilla sitä pidetään edelleen kalliina verrattuna lopputuotteiden hintoihin. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi laipio p. Kahtena edellisenä vuotena puuta on silloin hakattu kumpanakin kuusi miljoonaa kuutiometriä. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MaRkkInOIntI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. Niin varmaan käy tänäkin vuonna. 4 MAKASIINI 2 • 2013 1180_.indd 4 22.2.2013 16.05. Ainakaan puupulalla ei voi perustella vaatimuksia metsien kiinteistöverosta tai metsätilamaksusta, jotka taas viime viikkoina ovat nousseet puheenaiheiksi. Valtio tarvitsee rahaa, ja puun ostajat näkisivät mielellään, että tarjonnan kasvu pitäisi kantohinnat kurissa. 09 315?49?849 040 835 6479 asIakasPaLVeLu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 8.15–16.00 Puhelin 09 315?49?840 ansa seppälä p. Puukauppavuodet vaihtelevat, mutta maaliskuu on yleensä aina kaikkein vilkkain korjuukuukausi. 09 315?49?805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Markkinointiassistentti Helena Ågren p. 09 315?49?803 Eero sala p. Puuta on tarjottu myyntiin yllättävän paljon siihen nähden, että hinnat ovat laskeneet. Puun reaalihinta on pudonnut koko maassa. Siitä huolimatta raaka-ainetta ostettiin yksityismetsistä viime vuonna 11 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. 09 315?49?844 Palvelupäällikkö Heta Välimäki (äitiyslomalla) susanna Pellinen p. Joka päivä pinoon on kertynyt keskimäärin liki 200?000 kuutiometriä. Meneillään on monia hankkeita, kuten metsälain uudistaminen, joiden on arvioitu helpottavan puun tuloa markkinoille. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. 09 315?49?847 050 331 4137 Myyntipäällikkö Internet-ilmoitukset sanna nyman p. Kepin käyttö on silti tähän hätään liioittelua. vuosikerta, perustettu 1933. Markkinoihin puuttumiseen liittyy aina riskejä, joten siihen ei pidä ryhtyä kevyin perustein. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. 09 315?49?806 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. 09 315?49?808 0400 581 108 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?841 0400 913 822 ILMOItusMyyntI Myyntipäällikkö Ilmoitusmyynti ja aineistot Jarmo Rautapuro p. 09 315?49?804 Toimittajat liina Kjellberg (äitiyslomalla) Hanna lehto-isokoski p. Metsäteollisuuden päämarkkinoilla taantuma hidastaa kaupankäyntiä, joten puukaupan Kantohinnat joustivat jo täMän nuMeROn teemajutussa Mikko Riikilä esittelee puunkorjuuta, joka kymmenen viime vuoden aikana on muuttunut melkoisesti. M etsässä ryskätään taas yötä päivää, kuten tämän lehden kansikuvasta näkyy. Niiden vaikutusta odotellessa kannattaa turvautua kaupankäynnin perinteisiin menetelmiin, esimerkiksi puukaupan markkinointiin metsänomistajille. Runsaan vuoden takaiset myrskytuhot selittävät hintojen laskua, mutta eivät kokonaan. 09 315?49?802 040 516 4000 AD anna Back (äitiyslomalla) Tuomas Karppinen p. 09 315?49?843 Ulla Ylikangas p. Näin halpaa puu ei ole ollut sitten 1990-luvun alun lamavuosien. Korjattavaa riittää, sillä puukauppa on käynyt vuodenvaihteen pientä hengähdystaukoa lukuun ottamatta tasaisesti koko syksyn ja alkuvuoden. PEFC/02-31-162 Eliisa KallioniEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUs Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi tOIMItus Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?842 045 130 0211 metsätaloudellinen ammatti -lehti, metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. HELMIKUUSSA Nyt on aika laittaa lumikengät jalkaan, isosompais et sauvat käteen ja mennä tutustuma an talviseen metsään. Kuva Ylläkseltä 20. Kuva Veikko Hamara 1181_.indd 5 22.2.2013 16.27. helmikuuta
TeksTi Hannu JauHiainen kuvaT JuHa Ollila ” METSÄNOMISTAJA 6 MAKASIINI 2 • 2013 6 MAKASIINI 2 • 2013 1178_.indd 6 22.2.2013 16.55. Neuvonnan tarve ei mihinkään katoa. ”Tämä on hyvä heräTys Metsänhoito yhdistyksille riittää tehtävää, vaikka laki muuttuukin, metsän omistaja Pentti Rytisalo tuumaa
Uuden lain tuomat metsänkäsittelyvaihtoehdot on esiteltävä metsänomistajille puolueettomasti.” Samalla pitää tietysti kertoa ne riskit, jotka toimenpiteisiin liittyvät. Osin tätä on jo tehtykin, on esimerkiksi ryhdytty metsätilojen välitykseen. Yhdistys päivittää sinne kaikki toteuttamansa hankkeet. Yhdistyksen tulevaisuus kiinnostaa virankin puolesta – Rytisalo on Sodankylän metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja. Metsän merkitys kasvaa Pentti Rytisalon tila sijaitsee Kelujärvellä parikymmentä kilometriä Sotysten jäsenmäärät saattavat laskea jonkin verran. Rytisalo selailee omien metsiensä tietoja usein netin kautta. Uusi metsälaki puolestaan on tuomassa uusia vapauksia metsienkäyttöön. Vaikka pieni joukko kaikkitietäviä metsänomistajia voi pärjätä omillaan, suuri enemmistö on yhä ammattiavun varassa metsätalouden päätöksiä tehdessään. Vaikka lopputulos kummankaan lain osalta ei ole vielä selvillä, yksi asia on Rytisalon mielestä selvä: Metsänomistajan edunvalvontaa sekä neuvontaa tarvitaan entistä enemmän. Yhdistysten on omalta osaltaan pystyttävä vastaamaan uusiin haasteisiin. YhdisSodankylässä metsänhoitoyhdistys tarjoaa jäsenilleen muun muassa ilmaisen metsäsuunnitelman. ”Metsätilojen hinnoittelu on nyt käyvällä tasolla. tä yhteistyökumppaneita, eikä yhdistyksen kannata tavoitella esimerkiksi puunkorjuun herruutta. Osa taas hoitaa jo nykyisinkin metsäasioita muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Kenenkään metsä ei vaihda omistajaa 60–70-lukujen tyyliin, jolloin tiloja myytiin vähän kuin häpeillen ja salassa. Yhdistysten on omalla toiminnallaan kuitenkin saatava metsänomistajat pysymään jäseninään, Rytisalo korostaa. Niinpä metsänhoidossa tarvitaan aikaisempaa enemmän ohjeita erilaisten hakkuutapojen ja metsänhoitomenetelmien käyttöön. Osin sen vuoksi, että osa metsänomistajista ei ole kiinnostunut metsätaloudesta. Näitä asioita olisi ehkä pitänyt pohtia jo aikaisemmin.” Jäsenistä huolehdittava Lakiuudistuksen myötä nykyisestä pakollisesta metsänhoitomaksusta todennäköisesti luovutaan. ”Yhdistysten pitää olla tässä mukana. Metsänomistaja voi itse kirjata suunnitelmaan netin kautta esimerkiksi taimikon varhaishoitoja tehdyksi. Rytisalo on seurannut tarkkaan keskustelua metsälain ja ennen kaikkea metsänhoitoyhdistyksiä koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Ostajina olivat lähinnä metsäyhtiöt, ja hintataso oli sen mukainen.” Rytisalo pitää myös tärkeänä, että yhdistyksen rooli puukaupassa säilyy merkittävänä. Rytisalo haluaisi yhdistyksen ja maakunnallisen metsänomistajien liiton roolin korostuvan maankäytön suunnittelussa. m etsänhoitoyhdistysten rooli muuttuu lakiuudistusten myötä entistä tärkeämmäksi”, sanoo Sodankylän Kelujärvellä maaja metsätaloutta harjoittava Pentti Rytisalo. ”Uudistus on hyvä herätys yhdistyskentälle. Tarvetta ostaa suunnitelmatietoja muualta ei ole. Kaivokset, tuulimyllyt ja matkailu kaventavat koko ajan metsänomistajien mahdollisuuksia metsätalouden harjoittamiseen. Ensiharvennuksissa ja nuorten metsien kunnostuksissa riittää työsarkaa. Yhdistysten onkin nyt tehostettava toimintaansa. Yhteistoimintaa kuitenkin tarvitaan alan toimijoiden kesken. ” Pentti Rytisalo näkee metsän hoito yhdistyslain muutoksen haasteena, mutta uskoo yhdistysten pärjäävän monipuolisia palveluja tarjoamalla. Se on Rytisalon mukaan ollut kaikkein etu. Sodankylässä yhdistys tarjonnut jäsenilleen muun muassa ilmaisen metsäsuunnitelman, jota pidetään jatkuvasti ajan tasalla. Omaisuuden hoitajaksi Rytisalon mielestä yhdistyksen on tarjottava palveluita koko metsäomaisuuden hoitoon. Rytisalon omien kokemusten mukaan metsäsuunnitelma on toimiva kokonaisuus. Puun ostajat ovat tärkeiSodankylä METSÄNOMISTAJA 8 MAKASIINI 2 • 2013 1178_.indd 8 22.2.2013 15.51
Maataloutta on vielä pellonviljellyn verran. ”Pelloille on täällä kysyntää, joten viljelys jatkunee niiltä osin toisten toimesta.” Pellonviljelyn lisäksi Rytisalo tekee metsätöitä. ”Taimikonhoidossa olen monen muun meTsänomisTajan kanssa pääTynyT siihen, eTTä hoiToTyöT on TehTävä hyvissä ajoin. Vanhan perintötilan hoidosta vastaa nyt kolmas sukupolvi. yleensä jo silloin, kun kohTeille ei saa kemeraTukea.” dankylästä Lokkaan päin. Se loppuu kuitenkin ensi vuonna, kun isäntä tulee eläkeikään. Hankintapuuta hän on korjannut jonkin verran myytäväksi polttopuuksi, mutta viime vuosina aika on kulunut etenkin taimikonhoitoon. Jatkon suhteen Rytisalo on mietteliäs. Yleensä jo silloin, kun kohteille ei saa kemeratukea.” On turha odottaa taimikoiden kasvavan läpipääsemättömiksi pöheiköiksi, ennen kuin sinne mennään raivaussahan kanssa, mies korostaa. Tilan noin 600 hehtaarin metsäomaisuuden hoidosta Rytisalo toivoo kahden muualla asuvan tyttärensä joskus kiinnostuvan. 9 MAKASIINI 2 • 2013 1178_.indd 9 22.2.2013 15.51. ”Taimikonhoidossa olen monen muun metsänomistajan kanssa päätynyt siihen, että hoitotyöt on tehtävä hyvissä ajoin. Ajallaan tehty työ on helpompaa ja uusi taimikko pääsee nopeasti kasvuun
Valtio ja yksityiset metsänomistajat ovat satsanneet melkoiset määrät rahaa, jotta vajaatuottoiset metsät on saatu tuottaviksi taimikoiksi ja nuoriksi metsiksi. Lapissa ja Sodankylässä hirviä on pyydetty viime vuodet urakalla, mutta eivät ne ole loppumassa. Kolmaskin hirvi näkyy porukassa olleen. Enemmän huolta pitäisi kantaa siitä, että puulle saataisiin lisää käyttöä. ”Vaikka itsellä olisi kohtuullinen asiantuntemus puunmyynnistä, yhdistyksessä on vielä parempaa osaamista tässä suhteessa.” Puukaupan vauhdittamiseksi kaavailtu metsätilamaksu ei miestä innosta. Pystykaupat hän jättää metsänhoitoyhdistyksen kilpailutettavaksi. Paikallistuntumaa seuroista Hirvi on Rytisalolle tuttu monessa suhteessa. Rytisalo pitäisi hirvikannan kohtuullisena, mutta jonkinmoisia hirvituhoja pitäisi metsänomistajien varautua sietämään. Yhdessä vaimon kanssa hoidetusta lypsykarjasta luovuttiin kahdeksan vuotta sitten. Sen jälkeen Rytisalon tie vei etelään ja 60-luku meni muun muassa laivoja hitsaillessa. Pihlajanoksat ovat vieraille maistuneet, mökkitien varrelta on emä taitellut nuoria mäntyä vasalleen. Ammattiliitot ovat työtehtävien myötä vaihtuneet Metallin ja AKT:n kautta nykyiseen eli MTK:hon. Näin he saavat tuntumaa paikalliseen elämänmenoon.” Rytisalon myymät polttopuut pysyvät kuivina sisävarastossa. ”minusTa on Tärkeää myös se, eTTä muualTa TulevaT meTsän omisTajaT pääseväT seurojen jäseniksi. Savotalta laivoja hitsaamaan Rytisalo on sitä sukupolvea, joka on aloittanut metsätyöt isän matkassa hevossavotalla. Metsästyksessä Rytisalo näkee tärkeänä paikallisten metsästysseurojen toiminnan. Lappilaisittain ongelmana on enemmänkin riittämätön puun kysyntä kuin se, että sitä ei olisi myytävänä. Hirvituhoja on aika ajoin omissa taimikoissa ja syksyllä osallistutaan Mosku-koiran kanssa paikallisen seuran hirvijahtiin. Nyt puut uhkaavat jäädä metsiin. näin he saavaT TunTumaa paikalliseen elämän menoon.” METSÄNOMISTAJA 10 MAKASIINI 2 • 2013 1178_.indd 10 22.2.2013 15.51. Omatoimisesti korjatun puun hän myy enimmäkseen polttopuuna. Uudet biojalostuslaitokset sekä energiapuuta käyttävät voimalaitokset olisivat erittäin tervetulleita metsänomistajien kannalta. Ne ovat pian ainoita tahoja, jotka järjestävät edes jonkinlaista yhteistoimintaa hiipuvilla syrjäkylillä. Vuonna 1975 hän palasi isännäksi kotitilalle. Tuoreimmat hirvenjäljet Rytisalo löytää Kelujärven takana oleva piilopirttinsä pihamaalta. Metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtajuuden lisäksi hän hoitaa paikallisen kyläpäällikön tehtäviä. Rytisalolle on kertynyt lukuisa joukko erilaisia kunnallispoliittisia sekä maakuntatason luottamustehtäviä. Puolipuhtaan pöllin parkkuussa kului moni nuoruuden kesä. Nyt elanto hankitaan erilaisista maaja metsätalouden töistä. Rytisalon mielestä metsänhoitomaksun tilalle tuleva uusi maksu olisi turha ja menisi valtion pohjattomaan kassaan. Luottamustöiden hoitoon menee hyvinkin kaksi päivää viikossa. Yhdistys konsulttina Puukauppoja Rytisalo tekee melko säännöllisesti. ”Minusta on tärkeää myös se, että muualta tulevat metsänomistajat pääsevät seurojen jäseniksi
1173_.indd 11 22.2.2013 16.26
Asia on tiedostettu myös Osuuspankki-leirissä. Näin vakuudeksi kiinnitetyn metsän arvoa ei ole voitu romuttaa”, selvittää Nordean Itä-Suomen maaja metsätalousjohtaja Pekka Kuusisto. Vuoden 1997 jälkeen metsäkiinnityksiä ei ole lain mukaan enää voitu tehdä”, Pekka Kuusisto sanoo. Toistaiseksi meillä ei ole uusia ohjeita vakuuksien arvottamiselle”, sanoo OP-ryhmän metsäpalvelupäällikkö Tapio Tilli. Vapauksia metsiin jaellut lainsäätäjä ei vakuusongelmaa metsälain valmistelussa huomannut. UUTISET Lyhyesti Nanosellusta työkalu lääketeollisuuteen Helsingin yliopistossa on löydetty nanokuituiselle selluloosalle uusi käyttötarkoitus. ”Laki on määrittänyt vähimmäisrajat päätehakkuille, joten metsiä ei ole voitu tyhjentää kokonaan. sätalousministeriin. Tämän takia pankit ovat alentamassa metsien vakuusarvoja roimasti. Hänen mukaansa metsäkiinnitystä vastaavan järjestelmän palauttaminen lainsäädäntöön varmistaisi metsien vakuusarvon säilymisen ja jopa kohoamisen nykyisestä. Aiemmin tätä varten oli tepsivä keino, metsäkiinnitys, jolla puusto voitiin erikseen pantata velan vakuudeksi. Lausunnoissa tullaan ottamaan tähän asiaan kantaa”, toteaa maaja metsätalousministeriön osastopäällikkö Juha Ojala. Mikko Riikilä Viime VuosiNa metsä on kelpuutettu lainoja turvaavaksi vakuudeksi keskimäärin 50–60 prosenttiin käyvästä arvostaan. Kantohinnat laskivat viime vuonna Viime vuoden kantohintataso oli reaalisesti eli inflaatio huomioiden seitsemän prosenttia alempi kuin vuotta aikaisemmin, kertoo Metsäntutkimuslaitos. Uusia ohjeita ei vielä ole, mutta metsän arvostus turvaavana vakuutena pienenee Kuusiston mukaan merkittävästi. Se tietää ongelmia niin metsänomistajille kuin tila kaupoille. Nanokuituista selluloosaa tuotetaan kaupallisesti Suomessa, Saksassa, Ruotsissa ja Japanissa. ”Säädökset velvoittavat pankit arvioimaan vakuudet realistisesti huonoin vaihtoehto huomioon ottaen”, Kuusisto kertoo. Nanoselluun voidaan sitoa lääkeaineita, jotka liukenevat hitaasti ja tasaisesti. ”Silloinen metsälautakunta raportoi pankille hakkuuilmoituksista, joita oli tehty kiinnitetyistä metsistä. Pahimmillaan arvo voi painua negatiiviseksi, jos uudistamistyöt jäävät tekemättä ja velvoite siirtyy uudelle omistajalle. ”Asiasta on keskusteltu ja ongelma tiedostetaan. Pankit ovat voineet luottaa vakuuden arvon säilymiseen. Metsäteollisuus osti yksityismetsien puuta reilut 28 miljoonaa kuutiometriä, missä oli lisäystä 11 prosenttia edellisvuodesta. Juha Ojalan mukaan metsäkiinnitysten tuomista takaisin 12 MAKASIINI 2 • 2013 12 MAKASIINI 2 • 2013 1174_.indd 12 22.2.2013 15.55. Kun mikä tahansa puusto voidaan hakata, metsän vakuusarvo on kiinnityksen haltijan näkökulmasta huonommillaan vain paljaan maan arvo. Sopivia kohteita ovat esimerkiksi erilaiset kehoon sijoitettavat istutteet tai pitkäkestoiset ehkäisyvalmisteet. Mäntytukin kantohinta laski kuusi prosenttia, kuusitukin kahdeksan ja kuitupuun 5–10 prosenttia. ”Tämä asia ei lain valmisteluvaiheessa ole noussut esille. Tuleva metsälaki muuttaa tilanteen. Kiinnitys auttaisi Pankeilla ei nykyisin ole mitään lainvoimaista keinoa varmistaa, että lainojen vakuutena olevista metsistä saadut puun myyntitulot ohjautuisivat velan maksuun. Nordeassa pohditaan, miten uuteen tilanteeseen on mukauduttava. Nyt on, ja täytyy harkita, miten ja millä tavoin vakuusasia on otettava huomioon. Rajoittamattomat päätehakkuut salliva metsä laki uhkaa romahduttaa metsien vakuus arvot. Näin pankit pystyivät turvaamaan saatavansa. Pankkiala on kuitenkin viime viikkoina ollut asian tiimoilta yhteydessä maaja metmiten käy vakuusarvon. Raaka-aineena voi olla paperiteollisuuden puumassa tai muu kasvimateriaali
Sen jälkeen puutavaraa tai puutuotteita ensimmäistä kertaa EU:n markkinoille tuovan on todistettava puun laillinen alkuperä. Myös metsätilojen sukupolvenvaihdokset mutkistuvat, kun omistusjärjestelyiden rahoittamiseen tarvittavan lainan saaminen hankaloituu. 6 Harvempi on tainnut huomata, että tämä yhtiö on tehnyt koko ajan ihan kelvollista tulosta.” METSÄ FIBREN ELI ENTISEN METSÄ-BOTNIAN TOIMITUSJOHTAJA ILKKA HÄMÄLÄ, PRIMA 1/2013. Jos vakuusarvot alenevat nykyisestä merkittävästi, käy metsätilojen keskikoon kasvattaminen vaikeammaksi. Metsien vakuusarvon mureneminen tietää ongelmia pankeillekin. ”ostajat väittävät ettei puuta myydä tarpeeksi ja me myyjäpuolella ihmettelemme, miksi leimikosta ei tule tarjouksia.” JOHTAJA TIMO LESKINEN, METSÄNOMISTAJIEN LIITTO JÄRVI-SUOMEN TIEDOTE 18.2. Tämä tietää hankaluuksia esimerkiksi suuria investointeja tehneille maatiloille. Tiloja ei hevin aleta realisoida”, Nordean Kuusisto rauhoittelee. Perimmiltään ongelma koskettaa kaikkia velallisia, joiden lainojen vakuudeksi on kiinnitetty metsätiloja. ”Ponssen osat ja komponentit tulevat lähinnä Suomesta ja Saksasta, siis kalliiden kustannusten maista. Pankeille pulmia Kun mikä tahansa palsta voidaan hakata, metsän vakuusarvo on huonoimmillaan vain paljaan maan arvo. Näiden luottojen riskitasoa metsien vakuusarvon leikkautuminen nostaa suoraan. Kauppahinnan rahoittaminen käy hankalaksi, kun metsä kelpaa vakuudeksi entistä pienemmälle osalle metsän ostolainaa. lisäksi metsiä on asuntoja muiden yksityisluottojen vakuutena. Siitä huolimatta – tai ehkä juuri siksi – Ponsse pärjää mainiosti.” ETLATIETO OY:N TUTKIMUSJOHTAJA JYRKI ALI-YRKKÖ, TALOUSELÄMÄ 15.2.2013. Metsänostoon myönnettyjä lainoja on myönnetty arviolta miljardin euron arvosta. Asetus koskee niin puun maahantuojia kuin suomalaisia metsänomistajia. kaikkiaan pankit ovat myöntäneet maaja metsätalouden luottoja hieman yli viiden miljardin euron arvosta. metsätyö kiinnostaa ympäri eurooppaa kun Metsänhoitoyhdistys keski-Suomi haki työntekijöitä kolmeen eri tehtävään, hakemuksia tuli peräti 71. Tiettävästi isot metsäpalstojen myyjät – lue metsäyhtiöt – ovat arvostelleet pankkeja metsien vakuusarvojen leikkaamisesta. Luottoja päivitettäessä velallinen saattaa tällöin joutua esittämään lisävakuuksia lainoilleen. Tähänkin mennessä maatilojen luototus on kärsinyt vakuuksien niukkuudesta. Viime vuosina puuta on korjattu tuon yhden kuukauden aikana kuusi miljoonaa kuutiometriä. 13 MAKASIINI 2 • 2013 13 MAKASIINI 2 • 2013 1174_.indd 13 22.2.2013 15.55. Puutavaralla kauppaa käyvien on pidettävä kirjaa toimittajistaan ja asiakkaistaan. M ik ko Ri ik il ä Maaliskuu on vuoden vilkkain hakkuukuukausi. maaliskuuta alkaen. Vakuusvaje aiheuttaa pankeille lisää kuluja, jotka peritään asiakkaan lainojen korkomarginaalia nostaen. lainsäädäntöön ei ainakaan toistaiseksi ole harkittu. Vakuusarvojen leikkautuminen voi johtaa vakuusvajeeseen. ”Metsuripulasta puhutaan, mutta eipä sellaista näytä olevan, kun paikka on auki”, toiminnanjohtaja Ilpo Pentinpuro iloitsee. kansainvälistä väriä oli paljon, sillä hakijoita oli esimerkiksi Syyriasta, Virosta, Venäjältä, italiasta, Ukrainasta ja Espanjasta. Puun alkuperän seuranta pakolliseksi Puutavaran alkuperän seuranta on pakollista 3. Tilakaupat jumittavat Varmimmin metsän vakuusarvon romahdus vaikeuttaa metsätilojen ostamista. Metsänomistajat voivat osoittaa puunsa laillisuuden metsänkäyttöilmoituksella. Eniten hakemuksia eli 40 kappaletta tuli metsuripaikoista. ”Velallisilla ei ole hätää niin kauan kun he pystyvät huolehtimaan lyhennyksistä. Näiden luottojen vakuutena on tyypillisesti kiinnitettyjä metsiä
UUTISET Taimi-Tapio on siirtymässä yhtiön toimitusjohtaja Tero Kauppisen ja markkinointipäällikkö Matti Katajiston omistukseen. Timo Korhonen pitää mahdollisena, että jollakin kasvattajalla on tapahtunut turma, sillä viime kesä oli koivuntaimille vaikea. Koivuinnostuksen syy on arvoitus. Taimi-Tapion toimitusjohtaja Tero Kauppinen pohtii, että taustalla saattaa olla turhan voimakkaana käynyt hirvituhojen pelko. Taimet ovat joka tapauksessa menossa metsänviljelyyn, koska pellonmetsitys on käytännössä loppunut. Varmuuskerroin tarkoittaa, että tarha tuottaa taimia tietyn määrän ennakkotilausten yli. Suosion syyksi arvellaan pienentynyttä hirvikantaa. ”Jos koivuntaimet eivät mene kaupaksi sillä kaudella, mihin ne on tarkoitettu, niin ne ovat pilakalua.” Havupuilla myymättä jääneitä yksivuotisia taimia voidaan kasvattaa vielä toinen kesä ja myydä ne kaksivuotisina. ”Varmuuskertoimesta on jäljellä vielä mäntyä ja kuusta”, toimitusjohtaja Erkki Savolainen sanoo. ”Pitkässä juoksussa vaikutus lienee plus miinus nolla”, Leskinen arvioi. Kenttäpäällikkö Jarko Leskinen pohtii, että koska koivuntaimien tuotantomäärät ovat pieniä, niin pienetkin kysynnän muutokset näkyvät taimien loppumisena. Kauppisen mukaan koivun menekkiä on hankala ennustaa, mutta sen tuotantoa tullaan lisäämään. Suurimman taimiyhtiön Fin Forelian Etelä-Suomen aluemyyntipäällikkö Janne Honkanen kertoo, että kevään osalta koivu on loppuunmyyty heiltäkin. ”Tuntuu myös, että ilmapiiri koivun kasvatukselle on muuttunut myönteisemmäksi.” Koivut on myyty loppuun myös Pieksämäellä toimivalta Partaharjun puutarhalta. Taimi-Tapiolla ovat myös Koivuntaimista kova pula Koivuinnostus on yllättänyt taimituottajat ja taimet ovat loppuneet. ”Aikanaan on tehty isoja virheitä, mutta uskomme, että pystymme tuottamaan hyviä taimia ja myymään ne asiakkaille”, Kauppinen toteaa. männyntaimet melkein lopussa, mutta yksija kaksivuotiaita kuusentaimia saa vielä. Kauppa tarvitsee vielä maaja metsätalousministeriön hyväksynnän. Myönteistä hyrinää Koivu on myyty loppuun myös pienemmiltä perheyrityksiltä, kuten rautavaaralaiselta Taimitarha Timo Korhonen Oy:ltä. Aurinkoisia tunteja oli vähän ja kosteus vaivasi, mikä nosti sienitautien riskiä. Koivuntaimia voidaan kuitenkin tuottaa tilausten mukaan kesän ja syksyn istutuksiin. ”Koivua uskalletaan taas istuttaa, koska pahimmat uhkakuvat eivät toteutuneet ja hirvikantaa on saatu aisoihin.” Taimi-Tapion tuotannosta koivua on muutama prosentti. Toimiva johto ostaa Taimi-Tapion TeKSTi jA KuvA MiKKo HäYrYNeN KeväTisTuTusTen koivuntaimet on myyty kotimaisilta tarhoilta loppuun. Toimitusjohtaja Reijo Linnan mukaan taimituottajat suhtautuvat koivuun varovaisesti, sillä niiden myyntiaika on vain yksi vuosi ja ylivuotiset koivuntaimet ovat metsänviljelyyn liian isoja. Nykyiset omistajat Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Suomen metsäkeskus ja Tornator ovat hyväksyneet ostotarjouksen. Taimi-Tapion liikevaihto on noin neljä ja puoli miljoonaa euroa. Koivutaimien tuotantomäärät ovat pieniä, joten vähäinenkin kysynnän kasvu tyhjentää tarhojen varastot. Yhtiö on selvinnyt takavuosien velkasaneerauksesta ja liikevoitto on joinakin vuosina ollut jopa hyvä, mutta rahoituskustannukset painavat edelleen. Ruotsin kruunun vahvistuminen vaikeuttaa NFP-Taimen kilpailukykyä, mutta joskus kurssimuutos on vaikuttanut myönteisestikin. Myös männyntaimet ovat vähissä. 5000 10000 15000 20000 25000 Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 1991 93 95 97 99 03 05 07 09 11 2001 1000 tainta Reipas lasku Rauduskoivun taimien kotimaan toimitukset 1991–2011 14 MAKASIINI 2 • 2013 14 MAKASIINI 2 • 2013 1175_.indd 14 22.2.2013 15.58. Myyntiaikaa vain vuosi Pohjan Taimellakin on jäljellä enää vain kuusentaimia. Ruotsikaan ei auta Ruotsalaisia taimia maahantuovalta NFP-Taimelta löytyy vielä vähän kuusta, mutta mänty ja koivu ovat loppuneet
”Kyse on ensisijaisesti toimitusvarmuudesta.” Pellettikokeilu jatkuu Helsingin energia jatkaa pelletin polttokokeita kevään aikana. 2 sopiiko ala sinulle. 3 Metsurin koulutukseen voi pyrkiä nyt yhteishaussa. Peruskoulun jälkeen tulin suoraan opiskelemaan alaa. Kevään aikana tehtävissä kokeissa selvitetään, vaikuttaako tämä palamiseen. Niitä töitä voisi myös tehdä, aluksi vaikka hirsipöytiä tutuille. Kenelle suosittelet alaa. KUKA: opiskelija veli-Matti Heinonen, 18 vuotta. Esimerkiksi Tukholman energialaitoksille tuodaan pellettejä Kanadasta asti. Työ on raskasta ja fyysistä, mutta en itsekään ollut atleetti, kun aloitin. opintoihin kuuluu myös hirsiveistokurssi. Hyvönen toivoo, että biopolttoaine pystyttäisiin hankkimaan kotimaasta. Siitä saakka kun on oppinut kävelemään, on liikkunut metsässä perheensä kanssa. Öljyistä ja sahanpuruistakin tämä on. Yksityiset metsätiet, km Rakentaminen 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Perusparannus 500 1000 1500 2000 2500 MiKKo riiKiLä Helsingin Energia aloitti pelletin polttokokeilut Hanasaaren voimalaitoksella viime syksynä. Pölyksi jauhettu hiilen ja pelletin seos on hieman karkeampaa kuin pelkästä kivihiilestä jauhettu polttokattilaan syötettävä jae. ”Esimerkiksi savukaasujen päästöt eivät pelletin polton aikana ainakaan nousseet, vaan pikemminkin päinvastoin”, kertoo Helsingin Energian ympäristöjohtaja Martti Hyvönen. olen oppinut tekemään käytännön metsänhoitotöitä – istuttamaan, hoitamaan taimikkoa, tekemään hakkuita moottorisahalla. Kuka sopii metsuriksi. Tulokset olivat lupaavia, joten kokeilua jatketaan kevään aikana toisella 500 tonnin pellettierällä. Kyllä sopii, tämä on minun juttuni. 2020-luvun alkuun mennessä tavoitellaan miljoonan biomassatonnin polttamista. osaan soveltaa metsäsuunnitelmaa ja määritellä esimerkiksi harvennustarpeet sen mukaan. oman yrityksen pyörittämiseen on myös tullut valmiuksia. Polttopuun teolla voisi aloittaa. Luotan siihen, että metsureita tarvitaan, vaikka yhä enemmän tehdään töitä koneilla. Tykkään tehdä raskasta ja fyysistä hommaa. Työharjoittelussa olen ollut metsänhoitoyhdistyksissä. 5 Jäätkö eläkkeelle metsätöistä. opiskelen nyt kolmatta vuotta ja valmistun toukokuussa. Sitä on paha sanoa. Mutta armeijan jälkeen perustan ja teen metsähommia laajasti. olemme opiskelukaverin kanssa suunnitelleet yrittäjiksi ryhtymistä. Luulenpa, että koko ikä menee jollakin tavalla näissä hommissa. Kokeen aikana poltettiin 500 tonnia Vapon toimittamaa pellettiä. uskon. TeKSTi HANNA LeHTo-iSoKoSKi KuvA riKu vuoreNSoLA Kuvio Rakentamisesta kunnostukseen Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja Metsätiet on kohta tehty, mutta kunnostamista riittää. 15 MAKASIINI 2 • 2013 15 MAKASIINI 2 • 2013 1175_.indd 15 22.2.2013 15.58. Tavoitteet korkealla Hyvösen mukaan tavoitteena on, että jo ensi vuonna biomassojen käyttöä kaupungin voimalaitoksissa nostettaisiin 100?000 tonniin. Työskennellessä voimat kehittyvät. Hän kertoo, että myös tuontipolttoaineen käyttöön varaudutaan. mETSäTyyppI 1 Mitä olet oppinut koulussasi. Koulutukseen sisältyy paljon käytännön harjoittelua koulun harjoitusmetsissä. MIKSI: Ala tuntuu omalta. jos pitää raskaasta työstä ja viihtyy yksin metsässä, metsurin koulutus on oiva vaihtoehto, kertoo opiskelija veli-Matti Heinonen. Täytyy myös viihtyä yksin metsässä. Jos tavoitteeseen ylletään, kohoaa uusiutuvien energialähteiden osuus Helsingin kaupungin energiantuotannossa 20 prosenttiin, kun mukaan lasketaan myös tuulija vesivoima. 4 uskotko työllistyväsi. jos kokeilu onnistuu, nousee biomassan käyttö energiantuotannossa merkittävästi. MITÄ: opiskelee viimeistä vuotta metsuriksi ja metsäpalvelujen tuottajaksi Hyvinkäällä ammatillista koulutusta tarjoavassa Hyriassa. Tätä varten on muun muassa harkittu uuden monipolttoainevoimalaitoksen rakentamista Vuosaareen. olen menossa armeijaan ensi vuoden tammikuussa, eikä sitä ennen kannata perustaa firmaa. Niin suuri osa teollisuuden historiasta liittyy metsiin, että ala tuskin tulee katoamaan Suomesta. jos ei pelkää hikeä ja pihkassa pyörimistä, ala saattaa sopia. Polttoaineiksi on määrä käyttää myös metsähaketta ja biohiiltä sekä metsähakkeesta tuotettua synteesikaasua”, Hyvönen kertoo. Kesäksi on tiedossa töitä sukulaisten ja tuttavien metsissä. ”Tällöin kyse ei ole enää pelkästään pelleteistä
Jos metsänomistaja suunnittelee puukauppoja kesäksi, Orajärvi suosittelee puunmyyntisuunnitelmien tekoa jo nyt keväällä. Orajärven arvion mukaan mäntytukin kantohinta on talven päätehakkuissa painunut alle 50 euron. Mäntytukista on kevään aikana maksettu 57 euron molemmin puolin olevia hintoja. Pohjois-Suomessakin puukauppa on lähtenyt kohtuullisesti käyntiin. ”Meillä tarjonta on ollut hyvä ja puun ostajat ovat saaneet puuta sen, minkä ovat tarvinneet. Tähän aikaan lumikerros on paksu, eikä se erityisemmin houkuttele metsään. Ostajien katse on nyt kesäleimikoissa. Myös Itä-Suomessa kauppoja on jo tehty ajankohtaan nähden mukavasti. Uusia leimikoita ei tämän kevään korjuuseen silti kovin paljoa enää osteta. Puukaupan tilanne vaihtelee jonkin verran maakunnittain. Myös alentunut tukin hinta on vienyt myyntihaluja. ”Puukaupan tekoa ei silti kannata unohtaa, tilanne voi kevään kuluessa parantua”, hän toteaa. Tämän vuoksi korjuuaikataulut viivästyvät. Harvennuksia on vaikeampi saada kaupaksi. Niiden korjuussa käy Rautakosken mukaan usein niin, että puuta kertyy enemmän kuin mitä kauppakirjoihin oli merkitty. Leimikoitahan ei heti tarvitse myydä, vaan vasta sitten, kun siihen on tarvetta. Rovaniemellä rauhallista Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Teemu Orajärvi luonnehtii puukauppaa sen sijaan verraten hiljaiseksi. Viimeisiä viedään Talvileimikot on tältä erää hankittu. Nyt kannattaa ruveta pohtimaan kesän kauppoja. 16 MAKASIINI 2 • 2013 16 MAKASIINI 2 • 2013 1176_.indd 16 22.2.2013 16.38. MARKKINAT TEKSTI HANNU JAUHIAINEN KUVA MIKKO RIIKILÄ HYVÄ TALVI on suosinut puunkorjuuta, ja vanhat talvileimikkovarastot on saatu pääosin purettua. Toukokuussa on yleensä jo kiireitä, koska kaikki haluavat yhtä aikaa leimikontekoon ja istutussesonki on käynnissä. Erilaisista puukaupan vauhdittamisja kannustinpuheista huolimatta kauppoja on tehty lähes koko maassa sen verran, minkä ostajat ovat puuta tarvinneet. Päinvastoin monet tehtaat ja sahat ovat käyneet talvikauden täysillä ja tuotantoennätyksiäkin on tehty. Isompia seisokkeja ei puupulaan vedoten ole tarvinnut pitää. Länsi-Suomessa on viimein toivuttu myrskytuhojen korjuun aiheuttamasta sumasta ja puukauppa on lähtenyt alkuvuoden aikana hyvin liikkeelle. Loppukevään hankikelit ovat Orajärven mukaan hyvää aikaa leimikoiden tekoon kesäkaudelle. Katse kesään Kalajokilaakson metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Rautakoski kuvaa tämän hetken ja koko talvenkin puukauppatilannetta kaikin puolin hyväksi. Tämän talven korjuuseen saattaa vielä saada päätehakkuuleimikon, jos se on sopivalla paikalla. Puun hintataso on säilynyt kohtuullisena”, kertoo Rautakoski. Puunkorjuun kannalta kuluva talvi on pitkästä aikaa ollut suosiollinen
55,19 . 44,19 . ... 38,71 . 14,04 . Ensiharvennus 44,46 . 13,13 . 53,87 . 56,15 . 15,51 . 14,15 . 16,95 . 14,81 . 54,11 . ... 14,74 . Uudistushakkuu 56,55 . ... Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,36 . 48,61 . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,97 . 15,74 . 16,76 . 44,84 . 15,40 . 55,09 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,53 . Harvennushakkuu 49,51 . 19,00 . 17,56 . ... 17,56 . 14,90 . 41,74 . 12,81 . 14,78 . 17,10 . 16,85 . Harvennushakkuu ... Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. 18,24 . 13,17 . 16,56 . 14,40 . 19,15 . 13,49 . 14,89 . 13,96 . 14,38 . Harvennushakkuu 45,59 . 14,86 . 51,62 . 32,79 . 39,98 . 15,70 . 50,81 . 12,83 . Harvennushakkuu 48,03 . 15,16 . Ensiharvennus 45,25 . 44,40 . 46,71 . 17,83 . 16,87 . 17,76 . 18,14 . 40,75 . 37,79 . 15,62 . 13,54 . 18,60 . ... 55,04 . Ensiharvennus ... 38,29 . 14,79 . ... Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. 53,96 . 42,56 . 15,58 . 14,31 . 19,00 . 18,34 . 17,29 . 16,51 . 46,06 . 47,60 . 13,90 . 17,51 . 16,99 . 14,82 . Harvennushakkuu 49,27 . Uudistushakkuu 56,14 . 41,15 . 37,20 . Ensiharvennus 46,40 . 47,62 . 17,39 . 15,94 . 42,35 . ... ... ... Harvennushakkuu 47,63 . Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. ... ... Ensiharvennus 44,33 . Ensiharvennus 45,71 . Uudistushakkuu 55,52 . ... 15,71 . 44,53 . 15,72 . 54,17 . 37,46 . Ensiharvennus 42,52 . 15,70 . 45,69 . 19,25 . 17,47 . 18,86 . 13,69 . ... 13,82 . Ensiharvennus 44,91 . 14,77 . 47,95 . 13,89 . 39,70 . Uudistushakkuu 46,41 . nousussa . 17,20 . Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. 16,62 . 13,09 . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 45,52 . 54,71 . ... Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 51,21 . Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,35 . 47,89 . 16,96 . 14,88 . 46,61 . Harvennushakkuu 47,06 . 17,75 . 14,10 . 43,48 . 16,41 . 14,38 . 15,74 . 36,66 . ... 55,51 . 15,29 . 15,76 . Indeksi kertoo muutoksista Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 Viikot 1–7/2013 2011 2012 Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2011 2012 2013 Euroa m 10 20 30 40 50 60 70 80 Puutavaralajien kantohintaindeksit 2/2012 1/2013 4 6 8 10 12 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 80 85 90 95 100 105 110 115 120 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 17 MAKASIINI 2 • 2013 17 MAKASIINI 2 • 2013 1176_.indd 17 22.2.2013 16.38. 18,08 . 46,30 . ... 53,33 . Harvennushakkuu 46,29 . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,86 . 14,80 . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. 35,78 . 45,74 . Uudistushakkuu 56,25 . Uudistushakkuu 55,48 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,01 . 14,10 . 16,84 . 16,15 . 53,37 . 13,50 . 18,29 . Uudistushakkuu 52,72 . Uudistushakkuu 55,02 . 14,87 . 40,76 . 15,78 . 15,16 . 17,52 . 15,70 . 42,79 . 11,42 . Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. 14,23 . 14,38 . Raakapuun kantohinnat helmikuussa viikolla 7 . 14,88 . 15,18
yleensä polkumyyntisyytteestä seuraa, että hintoja nostetaan rangaistusrajojen yläpuolelle. Japanilaisen Ojin sellutehdastyömaa Kiinassa pysähtyi puuttuvaan ympäristölupaan. yhdysvalloissa on käännetty useita yksiköitä paperimassasPystykauPPa LaPissa Puutavaralaji Harvennus Ylispuuhakkuu m3 €/m3 m3 €m3 Mäntytukki 27 40,00 32 42,50 Mäntypikkutukki 16 20,00 12 20,00 Mäntykuitu 123 12,00 28 16,50 Energiapuu 249 10,50 Yhteensä 487 m3, 7?552 euroa menivät kuusamolaiselle sahalle, kuitupuut isoille metsäyhtiöille ja energiapuu lähiseudun käyttöpaikoille. ta liukosellun tuotantoon, kuten myös Suomessa osa Stora enson enocellin ja ruotsissa Södran tuotannosta. Syy lienee osittain poliittinen ja liittyy Kiinan ja Japanin kiistaan muutamasta itä-Kiinan meren kallioluodosta. esimerkkikohteessa tehtiin ensiharvennusta 7 hehtaaria, kasvatushakkuuta 4 hehtaaria ja ylispuiden poistoa 2 hehtaaria. Puut korjattiin karsittuna rankana energiapuuksi. Leimikoita tarjottiin lokakuussa puunostajille, mutta tarjouksia ei saatu. Puut myytiin hankintakaupalla. Metsänhoitoyhdistys järjesteli leimikkokeskittymän, jonka ansiosta puut saatiin kohtuukustannuksin tienvarteen. niinpä yhdistyksen korjuupalvelu oli ainoa tapa saada puut markkinoille. Oheiset kantohinnat jäivät metsänomistajalle korjuukustannusten vähentämisen jälkeen. Kiina on nostanut yhdysvaltoja, Kanadaa ja Brasiliaa vastaan kanteen liukosellun polkumyynnistä. Liukosellusta valmistetaan lähinnä tekstiilikuituja. 18 MAKASIINI 2 • 2013 18 MAKASIINI 2 • 2013 1183_.indd 18 22.2.2013 16.02. uruguayssa Stora enson ja araucon tehdastyömaalla sattui tammikuussa kuolemaan johtanut onnettomuus, josta seurasi lakko. Ostajat kertoivat talvileimikkokiintiön olevan alueella jo täynnä. Suuren keskittymän vuoksi talvitien kulut saatiin kohtuulliseksi, noin euron korjattua kuutiometriä kohden. Starttia odotetaan keväämmällä kovimpien pakkasten mentyä. Kiinalaistuotteille on määrätty rangaistustulleja niin yhdysvalloissa kuin eu:ssa, ja Kiina haluaa antaa samalla mitalla takaisin. 200 400 600 800 1000 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Havusellu, € Lehtisellu, € teen tuotantoon. Kehitysmaissa painopaperien kysyntä kasvaa verkalleen edelleen, joten markkinasellua tarvitaan sielläkin. Pääosa puusta myytiin korjuupalvelun kautta, kaksi metsänomistajaa korjautti ja myi puunsa itse, samoin Metsähallitus. Tammikuussa amazonilla suljettiin sellutehdas eikä hiukan aiemmin käynnistynyt eldoradon jättitehdas ole vielä pystynyt täysellu on toista maata Lähde: Foex Oy Kysyntä kasvaa, hinta laskee Sellun ja painopaperien kytkös heikkenee, sillä sellua tarvitaan yhä enemmän pakkauksiin ja pehmopapereihin. Hankkeessa oli mukana seitsemän metsänomistajaa ja Metsähallitus. Vaikka tuotantoennätyksiä on tehtailtu, niin pelätyltä ylitarjonnalta on säästytty, sillä toisaalla on kohdattu vaikeuksia. Pehmopapereissa ensikuidun osuus kasvaa kierrätyskuidun kustannuksella. Pohjois-Brasilian Maranhaossa rankkasade keskeytti rakennustyöt. Lisäksi huonoimmasta puuvillasta keitetään sellua, joka kilpailee puupohjaisen liukosellun kanssa. Siperian Bratskissa uuden havukuitulinjan käynnistyminen on pitkittynyt. yhdysvaltojen ja Kiinan taloudet elpyvät, ja pakkausmateriaalien ja pehmopaperien kysyntä kasvaa. Kiina ei salli hygieniapapereissa kierrätyskuitua, joten kysyntä siirtyy suoraan selluun. Suunta näyttää jatkuvan. Metsänhoitoyhdistys toteutti kaikki työt. markkinat Kuukauden puukauppa Vientikatsaus Hannu JauHiainen LappiLaisen metsänomistajan metsäpalsta sijaitsee syrjäisellä alueella. Suurempi syy lienee Kiinan erinomainen puuvillasato, jolle pitää tehdä tilaa tekstiiliteollisuudessa. Jos liukosellun hinnat Kiinassa nousevat, niin samalla nousee houkutus lisätä prosessiin halvempaa raaka-ainetta eli pohjoista havusellua, vaikkapa Suomesta. ensiharvennuskohteen raivauksen kemeratuki meni suoraan metsänomistajalle ja se kattoi raivauskulut. noin 500 kuutiometrin leimikon myynti yksin olisi ollut kustannussyistä kannattamatonta. Kaukana metsäteistä sijaitsevalta alueelta korjattiin alkuvuoden aikana noin 7?000 kuutiometriä puuta. Leimikkoa varten aurattiin 11 kilometriä talvitietä avosoita ja vanhoja talvitienpohjia pitkin. Leimikkokeskittymän tukit erämaaleimikot koottiin yhteismyyntiin MiKKO Häyrynen Viime Vuonna markkinasellun kokonaiskysyntä kasvoi uuden eteläamerikkalaisen sellutehtaan tuotannon verran eli noin miljoona tonnia. Savotan puut on jo korjattu, puunajo saadaan päätökseen lähiaikoina. Metsänomistajille jäi puusta olosuhteet huomioon ottaen kohtuullinen kantohinta
Opintovaihtoehdot, oppilaitokset ja paljon muuta. WWW.PIMPMYMOTO.FI Kiinnostaako metsäalan koulutus. MAKASIINI • MAKASIINI • 1184_.indd 19 21.2.2013 15.52. WWW.METSAOPETUS.FI ”Mitä mieltä olette siitä, että nykyisen hallituksen sisällä metsien pinta-alaan perustuva verotus on saamassa suosiota. Oma käsitykseni on, että verotusmallien tulisi olla ennustettavissa pitkällä aikavälillä.” PETRI ”Nykymalli metsävähennyksineen on melko hyvä, joten pysytään tässä. Täällä pääset tuunaamaan mieleisesi. Aktiiviset, hyvin hoidetut ja kehittyvät metsätilat tulevat pärjäämään jatkossakin, muut vähän huonommin.” PUUN TAKAA ”Ei se väärin ole, jos tilakoko kasvaa. Montakohan sahaa ja muuta puunjalostus. 20 40 60 80 100 EI 28 % KYLLÄ 72 % Tuvantauspellon takana oleva säästökulissimetsä. Lisäveroja ei kaivata, mutta täysi hyvitys esimerkiksi mahdollisesta metsätilamaksusta viiden vuoden tasausajanjaksolla puukaupan verosta lisäisi puukauppaa.” METSÄKUPSA ”Kun on omakohtaiset kokemukset pinta-alaverosta, omaisuusverosta ja manttaalimaksusta, eivät puheet metsätilamaksusta kovin paljoa hetkauta. Ikäloppu kasvun suhteen, mutta maisemametsän aseman takia ilmeisesti väljennyshakkuuta harkittava. Turha sitä on kuitenkaan takaisin haikailla. Nykyinen järjestelmä toimii vähintään yhtä hyvin.” HEMPUTTAJA ”Mitä tapahtuisi, jos hallitus todella päättäisi, että ensi vuoden alussa siirrytään pinta-alaverotukseen. Mutta onko sinusta oikein, että se tehdään verottamalla hengiltä. Jopa niin hyvin, että ihan normaali verotusmuoto, jossa verot maksetaan toiminnasta syntyvistä tuloista, hämärtyy.” GLA ”Pinta-alaeli tuottoverotuksesta luopuminen oli tarpeeton töppäys. METSÄKUPSA TALVINEN SEKAMETSÄ Metsäistä asiaa puuntuottajan näkökulmasta. Vanha hakalaidun, sorkkaeläimet ja hevonen ovat laiduntaneet. METSALEHTI.FI Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Oletko vakuuttanut metsäsi. Jan Vapaavuoren veropuheet puhuttivat verkossa. . Sohlatkoot epävarmat poliitikot mitä tahansa.” JEES H VALTA Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.. ”Minä en ainakaan vartoa mitään. WWW.PUUNTUOTTAJA.COM Miltä moton pitäisi näyttää. Kun on puukaupan aika (kuten joka vuosi on), niin se tehdään. Ne verot ovat pois kuitenkin suurienkin tilojenkin tuotoista.” MJO ”Hyvin on muutamilla kavereilla teollisuuden tarjoamilla illallisilla viesti mennyt perille. rmaa kaatuisi tänä vuonna puupulaan, kun myynti romahtaisi sitä pinta-alaverotusta odotellessa.” TIMPPA Tuleeko pinta-alavero
TEEMA: PUUNKORJUU 20 MAKASIINI 2 • 2013 20 MAKASIINI 2 • 2013 945_.indd 20 21.2.2013 16.22. YKSIN Y SSÄ Hakkuukoneen kuljettajaa yksinäisempää työtä tuskin on ollut kuin entisaikojen majakanvartijoilla. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT ARI KOMULAINEN Metsäalan huippuosaaja työskentelee silloinkin, kun metsänhoitajat katsovat Urheiluruutua kotonaan. Silti monien odotukset kohdistuvat pimeydessä puurtavaan osaajaan