Sivut 22–23 KYLMÄÄ KYYTIÄ PERJANTAINA 18. NRO 3 . NRO 18 Pistimme kevyen keskisarjan moottorisahat koetukselle talvisissa olosuhteissa. LOKAKUUTA 2021 . HELMIKUUTA 2021 . TORSTAINA 7. PERUSTETTU VUONNA 1933 9151_.indd 1 9151_.indd 1 11.2.2022 17.36 11.2.2022 17.36
Yliopisto-opiskelijoista metsäalalle työllistyy Työtehoseuran tuoreen selvityksen mukaan noin puolet valmistuneista ja alan ulkopuolelle noin kolmannes. Ammattikorkeakoulu ja yliopisto-opintojen hakijamäärät notkahtivat reilusti 2010-luvun alkupuolella, mutta nyt kehityssuunta vaikuttaa kääntyneen. 9152_.indd 2 9152_.indd 2 11.2.2022 17.38 11.2.2022 17.38. ”Metsäalalla ehdittiin ehkä tottua siihen, että kouluihin löytyy aina tietty määrä metsäalasta kiinnostuneita hakijoita. Perustutkintoon kaivataan lisää hakijoita Metsäalan perustutkinnon osalta hakijamäärien kehitys ei ole ollut yhtä valoisaa kuin korkeakouluissa. Moni nuori haluaa alalle, jossa on mahdollisuus vaikuttaa ympäristön tulevaisuuteen. Perustutkinto hakee lisää vetovoimaa joustavuudellaan. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 764 (LT/20) Lukijoita 166 000 (KMT/21) Hannu Mykkänen otti tuntumaa kevyen keskisarjan sahoihin. Alan perustutkinnosta valmistutaan metsuri-metsäpalveluiden tuottajaksi, metsäkoneenkuljettajaksi, metsäkoneaMETSÄALAN KORKEAKOULUTUS VETÄÄ TAAS Hyvä työllisyystilanne houkuttelee hakijoita etenkin metsätalousinsinöörija metsänhoitajaopintoihin. AJANKOHTAINEN / UUTISET 18.2.2022 2 Metsälehti.fi UUTISET Veroasiantuntijan terveiset karhulle ›› 6–7 Millä mielellä ovat korjuuyrittäjät. Kuva: Sami Karppinen SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA METSÄALAN opinnot kiinnostavat jälleen nuoria. Metsäalalla on ratkaisuja ilmastonmuutokseen ja fossiilisten raaka-aineiden korvaamiseen.” Etenkin amk-opiskelijat, eli metsätalousinsinöörit, työllistyvät valmistuttuaan koulutusta vastaaviin tehtäviin tällä hetkellä hyvin. ›› 8–11 METSÄSTÄ Tuhkalla on väliä lannoituksessa ›› 18–19 Teinistä tuli metsänomistaja ›› 20–21 Risupeto korjaa kuin puimuri ›› 24–25 Yhteisomistusten ilot ja surut ›› 25–26 PILKKEITÄ Kuka ruokkisi jäniksiä talvella. Metsäalan uudet investoinnit, hyvä työllisyystilanne sekä koulutuksen eteen tehty vetovoimatyö ovat Mannerin mukaan syitä metsätalousinsinöörisekä metsänhoitajakoulutusten tilanteen kohenemiseen. Maaseudun rakennemuutoksen myötä näin ei enää kaikkialla tapahtunutkaan”, kuvailee Metsäkoulutus ry:n toiminnanjohtaja Ville Manner. ›› 28–29 Punapuu olympiamaasta ›› 35 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 90. ”Korkeakoulujen opiskelijamääriin vaikuttaa jossain määrin myös julkisuudessa aktiivisesti käytävä metsäkeskustelu
”Työpaikka on ihan varma. ”Faktaa on, että etenkin Itä-Suomessa, Lapissa ja Kainuussa ikäluokat tulevat pienenemään paljon vuoteen 2040 mennessä. ”Ei ole ollut vaikeuksia herätä aamulla kouluun. Sekä metsureita että metsäkoneenkuljettajia tarvitaan jatkuvasti lisää.” Tenhunen on tykännyt metsäopintojen käytännönläheisyydestä ja joustavuudesta. ”Perustutkintoon on tarjolla noin 600 aloituspaikkaa. Jatkuva haku palvelee perustutkintoa Haapajärvellä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jedun toimipaikassa koulutetaan opiskelijoita metsurija metsäpalveluiden tuottajiksi. ”Koulutuksen järjestämisen kannalta merkittävä haaste on, että Opetusja kulttuuriministeriö leikkasi tämän vuoden alusta oppilaitosten luonnonvara-alan opiskelijaa kohti saamaa yksikköhintaa noin kymmenen prosenttia”, Seppälä huomauttaa. ”Meillä aloittaa vuosittain yhteishaun kautta 13– 15 nuorta metsäalan opiskelun. Kaksi vuotta sitten en ollut sahaan koskenutkaan, mutta nyt homma sujuu. ”Etenkin yläkoulun jälkeen perustutkintoon hakeva nuori mielellään opiskelisi alaa kotiseudullaan.” Tällä hetkellä metsäalan perustutkintoa tarjoaa yhteensä 25 koulutuksenjärjestäjää ja 44 toimipaikkaa. Erityisesti metsäkonepuoli kiinnostaa nuoria ja koneopetuksen lisäämiseen on meilläkin selkeää painetta.” Metsäalan opiskelu on etenkin arvokkaiden metsäkoneiden vuoksi keskimääräistä kalliimpaa. Haastatteluun hän rientää kesken pihapuusavotan. ”TYÖPAIKKA ON IHAN VARMA” sentajaksi tai puutavara-auton kuljettajaksi. ”Olen luottavainen tulevaisuuden suhteen. 2017 2018 2019 2020 2021 Metsätalousinsinööri, amk 449/ 230 525/ 255 492/ 255 572/ 249 576/ 233 Metsänhoitaja, yliopisto 173/ 95 204/ 93 213/ 93 269/ 92 276/ 108 TI M O SE PP ÄL Ä 9152_.indd 3 9152_.indd 3 11.2.2022 17.38 11.2.2022 17.38. Aikuiset mukaan lukien meillä on talossa noin 60 metsäopiskelijaa tällä hetkellä”, kertoo Haapajärven yksikön koulutusjohtaja Timo Seppälä. ”Jos vaan oma motoriikka riittää siihen, niin töitä kyllä löytyy. Hän ei koe, että luonnonvara-alan oppilaitosten keskinäinen kilpailu oppilaista olisi ongelma. Mitä metsille sitten pitäisi tehdä, jos ei niitä saa hyödyntää?”, Tenhunen kysyy viitaten tämän hetken metsäkeskusteluun. HAAPAJÄRVELLÄ Jedussa metsurimetsäpalveluiden tuottajaksi toista vuotta opiskelevalta Anton Tenhuselta tulee napakka vastaus siihen, miksi metsäala kiinnostaa. Oppilaanohjaajan aikoinaan suosittelema lukio jäi nuorukaiselta kesken, mutta metsäopinnot ovat maistuneet. Pohjois-Pohjanmaa on tunnetusti vahvaa maaja metsätalousaluetta, joka tuo edelleen oppilaita luonnonvara-alalle. Totta kuitenkin on, että koulu elää opiskelijoista.” Kiinnostus kasvussa Yhteishaun ensijaisten hakijoiden määrä suhteessa aloituspaikkoihin metsätalousinsinööri, amk ja metsänhoitajaopinnoissa. UUTISET 18.2.2022 Metsälehti.fi 3 METSÄALAN KORKEAKOULUTUS VETÄÄ TAAS ”Moni nuori haluaa alalle, jossa on mahdollisuus vaikuttaa ympäristön tulevaisuuteen.” Haapajärvellä sijaitsevan Jedun oppilaitoksen toisen vuosikurssin opiskelijat harjoittelivat pihapuun kaatoa aidossa ympäristössä. Näihin on viime vuosina nippa nappa löytynyt hakijat ensisijaisista hakijoista”, kertoo Manner. Tilannetta tuskin helpottaa se, että hallituksen vuoteen 2040 ulottuvassa koulutuspoliittisessa selonteossa on varauduttu oppilaitosverkoston karsimiseen. ”Ennemmin ala kilpailee nuorten mielenkiinnosta muiden alojen kanssa. Mukana ei ole täydennyshakuja, amk-monimuoto-opiskelun hakuja eikä kansainvälisiä maisteriohjelmia. Viime viikolla aloitimme myös metsäkonetyöt maastossa.” Tenhunen arvelee, että tuleva työ voisi löytyä nimenomaan hakkuukoneen puikoista. ”Metsäalan opinnot voidaan toteuttaa pienehköissä ryhmissä hyvin joustavasti, jolloin mukaan on helppo liittyä eri vaiheissa lukukautta.” Koulu elää opiskelijoista Seppälän mukaan metsäalan hyvä suhdanne heijastuu Pohjois-Pohjanmaalla myös nuorien kiinnostukseen alaa kohtaan. Seppälän mukaan muutama vuosi sitten tehty uudistus, jonka ansiosta metsäalan perustutkintoon voi yhteishaun lisäksi hakea joustavasti jatkuvan hakumenettelyn kautta, on palvellut koulutusta hyvin. Opintoihin kuuluu paljon työpaikoilla tapahtuvaa oppimista, mutta perusvalmiudet puolen miljoonan metsäkoneen ohjaimiin opetellaan koulussa. Etenkin aikuiset ja alanvaihtajat hakeutuvat opintoihin usein jatkuvan haun kautta. Jatkossa tarvitaan maakuntarajat ylittävää yhteistyötä oppilaitosten välillä”, Manner ennakoi
Pohjolan hiilivarasto kasvanut Metsätuhot verottavat Kanadan ja Venäjän metsänieluja. ”Neuvottelut yksityiskohdista ovat kesken. Se on 12 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, Luonnonvarakeskuksesta kerrotaan. KUUSITUKKI NOUSI YKKÖSEKSI Metsäteollisuuden käyttöön korjattiin viime vuonna Suomesta puuta 65 miljoonaa kuutiota. Pohjoismaissa metsiä hyödynnetään huomattavasti intensiivisemmin kuin muualla. Eniten hirviä kaadettiin Lapissa, runsaat 7 000 eläintä. STORA ENSO LISÄÄ MONIMUOTOISUUTTA Stora Enso käynnistää Suomessa ohjelman, jolla pyritään lisäämään talousmetsien monimuotoisuutta. Saalis väheni lähes koko maassa, suhteellisesti eniten Pohjoisja Itä-Suomessa. Kolmannelta kohteelta on saatu ensimmäiset mittaustiedot, Mäkipää kertoo. ”Maaperän hiilivarasto pienenee avohakkuiden jälkeen sekä suoettä kivennäismaalla olevissa metsissä, mutta kivennäismailla varasto voi palautua ja lisääntyä puuston kehityksen myöhemmissä vaiheissa”, Mäkipää kertoo. VALTTERI SKYTTÄ PUIDEN hiilivarasto kasvoi Pohjoismaissa keskimäärin 35 prosenttia ajanjaksolla 1990–2017, kertoo tuore kansainvälinen tutkimusraportti. Tukin hakkuumäärä nousi viidenneksellä 30 miljoonaan kuutioon ja kuitupuun viisi prosenttia 35 miljoonaan kuutioon. ”Suurin lasku näistä tulee maanomistajille ja siksi esitettyä suurempi korvauskerroin on perusteltu.” Voimansiirtolinjat ovat tiehankkeiden ohella yleisimmät syyt metsäalueiden lunastuksiin. MTK:n maankäyttöasioiden lakimies Leena Kristeri muistuttaa, että tuulivoimahankkeista seuraa kymmeniä uusia linjalunastuksia vuosittain seuraavan kymmenen vuoden aikana, ja samalla luontokadon pysäyttäminen edellyttää lisää suojeltavaa pinta-alaa. Viimeisen viiden vuoden aikana eniten korvauksia maksettiin vuonna 2018, lähes 2 miljoonaa euroa. Kasvua oli vain Kaakkois-Suomen ja Varsinais-Suomen riistakeskusalueilla. Pohjoismaiden ulkopuolisissa metsämaissa kärsitään Pohjolaa enemmän metsäpaloista ja muista metsätuhoista. HIRVIVAHINKOJA KORVATTIIN AIEMPAA VÄHEMMÄN Hirvituhoista maksettavien korvausten lasku jatkuu. Metsä on hiilinielu, kun metsän hiilivarasto kasvaa. Maaperätieto yhä ohutta Tutkimuksen tuloksia tarkastellessa tulee huomioida, että raportoinnissa käytettäviin lukuihin liittyy merkittäviä epävarmuuksia etenkin Kanadan ja Venäjän puustotietojen ja metsämaaperän osalta. ”Ei voi. Korotuskertoimen on tarkoitus varmistaa, että täyden korvauksen periaate toteutuu vaikeasti hinnoiteltavissakin kohteissa. Mutta juuri se on lausuntokierroksella jakanut eniten mielipiteitä. ”Tuulivoima-alueiden johtoaukeiden toistuvaiskorvaukset eli vuokrat ovat valmistelussa tulleet useita kertoja esille, mutta lakiin ei ole tulossa niitä koskevia säännöksiä”, Salila sanoo. ”Olisi aika yllättävää, jos pitkään vähällä käytöllä ollut eli lähellä luonnontilaa oleva metsäalue olisi valtava hiilinielu”, Mäkipää toteaa. Kanadan ja Venäjän hoitamattomien metsien metsäpaloista ja hiilivarastotuloksista ei voida päätellä, että Suomessa hoidettu metsä varastoisi enemmän hiiltä kuin hoitamaton. Viime vuodelta vahinkoja korvataan liki 700 000 eurolla, 1 400 hehtaarin alalta. Eniten laskua tuli Pohjois-Karjalassa, runsas neljännes. ”Tieto on aika vähäistä.” Suomessa turvemaametsien maaperän päästöt ovat kasvihuonekaasuinventaarion mukaan samaa suuruusluokkaa kuin kangasmetsien maaperän hiilinielu. Kun Suomessa on mallinnettu hoidetun talousmetsän ja hoitamattoman metsäalueen hiilivarastoja, hoitamattoman metsän hiilivarasto on pitkällä aikavälillä suurempi. Kuntien maapolitiikan turvaaminen saa hallituksessa tukea etenkin sosiaalidemokraateilta. Kanadassa ja Venäjällä metsien hiilivarastot eivät samaan aikaan juurikaan kasvaneet, ja Alaskassa ne jopa hieman pienentyivät. ”Hirvikanta on pienentynyt ja vahinkojen määrä näyttää sen vuoksi laskeneen. Suomessa on kaksi kohdetta, joissa on mitattu turvemaalla, millaisia päästöjä aiheutuu avohakkuun jälkeen. Kunnat pelkäävät, että kerroin ruokkii kaava-alueilla raakamaan hinnannousua. Ohjelmaan kuuluu lahopuun lisäämistä, lehtipuuston säästämistä, pienvesien turvaamista ja henkilöstön koulutusta. Ehkä myös metsänomistajien into hakea korvausta metsävahingoista on vähentynyt”, sanoo kehittämisasiantuntija Heikki Kuoppala Suomen metsäkeskuksesta. Pohjoismaisen tai suomalaisen metsänhoidon hyvä puoli on se, että hiilinielut ovat säilyneet, mutta tämä tutkimus ei ole osoitus siitä, että parempaan ei missään pystyttäisi.” Kansainvälisen tutkimuksen aineistona olivat pohjoisen havumetsävyöhykkeen maiden YK:n ilmastosopimukselle raportoimat tiedot. Se on enemmän kuin koskaan aiemmin. Lunastuslain uudistus hiertää 9153_.indd 4 9153_.indd 4 11.2.2022 17.39 11.2.2022 17.39. AJASSA 18.2.2022 4 Metsälehti.fi LYHYET HIRVISAALIS KUTISTUI Viime kauden hirvisaalis jäi 42 500 eläimeen. Kanadan ja Venäjän erämaamaisissa metsissä hiilihäviötä tuottavat laajat metsätuhot, kuten metsäpalot. Myös Suomessa kattavaa tutkimustietoa puuttuu yhä erityisesti turvemaametsien maaperän hiilenkierrosta. Korvaussumma lähes puolittui edellisvuodesta. Eniten hakattiin kuusitukkia – 16,3 miljoonaa kuutiota. Tavoite on edelleen antaa lakiuudistus eduskunnalle tällä kevätkaudella, ja lain on määrä tulla voimaan kuuden kuukauden kuluttua vahvistamisesta”, lainsäädäntöneuvos Jari Salila oikeusministeriöstä toteaa. ”Lähtökohta on, että kaikesta aina sovitaan metsänomistajien kanssa”, yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enson Suomen puunhankinnasta kertoo. AR TU R W ID AK MIKKO HÄYRYNEN LUNASTUSLAIN uudistus on saanut ristiriitaisen lausuntopalautteen. Varsinkin uutena elementtinä esitelty korotuskerroin epäilyttää. Täällä metsät ovat myös keskimäärin nuorempia kuin Kanadassa ja Venäjällä. Kuva Albertan provinssista Kanadasta. Laskua edellisvuodesta kertyi 14 prosenttia, Suomen riistakeskuksesta kerrotaan. Uudistuksessa on keskeistä, että korvausperuste muuttuisi laskennallisesta käyvästä arvosta markkinahintaiseksi, jonka päälle tulisi vielä 15 prosentin korotuskerroin. ”Jos meillä jätetään metsä hoitamatta, se ei ole samanlaisissa olosuhteissa kuin metsät Kanadassa ja Venäjällä tiettömien taipaleiden takana”, Mäkipää sanoo. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Raisa Mäkipää: voiko tästä tutkimuksesta päätellä, että metsien hiilensidonnan kannalta pohjoismainen metsänhoito ja hakkuut ovat paras valinta. ”Ei korvaa haittoja” MTK:ssa ja hallituspuolue keskustassa nähdään, että täyden korvauksen periaatekaan ei ole riittävä korvaus metsälle ja metsätalouden harjoittamiselle aiheutuvista haitoista
Kaikkiaan laitoksen vuotuinen puuraaka-aineen tarve on 250 000 kuutiometriä. Hän arvioi tilausten lisäykseksi 35 Klapikonekauppa käy ennätysvauhdilla Kysyntää ovat lisänneet kylmät talvet ja energian hinnan nousu. Kaivattua lisäkysyntää Joensuu Biocoal Oy ja Savon Voima ovat perustaneet yhteisen puunhankintayhtiön Itä-Suomen Biomassa Oy:n. ”Vientiä on pohjustettu vuosia. Ilmoittautuminen sähköpostitse, henna.hurttala@tts.fi. Biohiili myydään teräsja sementtiteollisuuden raaka-aineeksi, mutta tuotteen sanotaan olevan kilpailukykyistä myös voimalaitoksissa kivihiilen korvaajana. SA M I KA RP PI N EN prosenttia viime vuodesta. ”Jokainen kymmenenkin tuhatta mottia uutta kysyntää ensiharvennusten ja nuorten metsien harvennuspuulle edistää Pohjois-Karjalan puumarkkinoita.” Joensuun biohiililaitokselle ei tuoda Venäjän puuta MIKKO RIIKILÄ SUOMALAISET klapikoneet ovat viime aikoina käyneet kaupaksi ennätystahtiin. ”Olemme käyneet alustavia keskusteluita, mutta mitään sopimuksia ei vielä ole tehty”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan johtaja Harri Välimäki. Myyntimäärä kaksinkertaistui viime vuonna, ja nyt koneita menee niin paljon kuin vain saamme kuljetuskontteja.” Tervetuloa Etämetsänomistajien liiton ja Työtehoseuran yhteistyössä järjestämään Metsänomistaja -AKATEMIAAN Kaikille metsänomistamisen kannattavuuden parantamisesta kiinnostuneille suunnattu Metsänomistaja -AKATEMIA Hanketta on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Kaikkiaan Itä-Suomen Biomassa Oy toimittaa ensi vuodesta alkaen puuta noin miljoonan kuution verran. ”Jo syksyllä meillä oli satoja tilauksia”, hän kertoo. Ketolan mukaan yhtiö ei aloita omaa puunkorjuuta vaan se hankkii puunsa metsänhoitoyhdistyksiltä ja alan muilta toimijoilta. Sen tehtävänä on hankkia puuraaka-ainetta sekä Joensuun biohiiltämöön että Savon Voiman muille laitoksille. Mikäli vanhat merkit pitävät kutinsa klapikonekaupan vauhti kiihtyy kevättä kohti, koska perinteisesti koneita on myyty runsaimmin helmi-maaliskuussa. Koneiden kysyntä on tuntuvasti kovempaa kuin vuosi sitten. ”Joensuun biohiililaitoksella ei tulla käyttämään mottiakaan Venäjältä tuotavaa puuta”, Ketola lupaa. Yksi ilouutinen johtaja J yrki Ketolalla on pohjoiskarjalaisille kerrottavanaan. Pilkemaster-koneista valmistavan Agromaster Oy:n Vesa Pitkäniemi kuvailee markkinatilannetta lähinnä ihmeelliseksi. Uutta on, että Japan koneiden kysyntä on vahvistunut myös Yhdysvalloissa. ”Suosituimpien konemallien toimitusajat ovat pidentyneet niin, että tiettyjä malleja pystymme toimittamaan vasta lokakuussa”, Kontro kertoo. Yleensä klapikoneiden kysyntä uinuu vielä tammikuun, mutta nyt tilauk sia on jonossa 600 koneen verran. Kylmät talvet lisänneet kysyntää Hakki-Pilkkeen myyntijohtaja Veijo Kontro vahvistaa kollegansa havainnot. Määrä on kuusinkertainen viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Hinta ja ilmoittautuminen Hinta 250 € (sis. 9153_.indd 5 9153_.indd 5 11.2.2022 17.39 11.2.2022 17.39. Lisätietoa www.mmsaatio.fi Lauantaisin, 19.3.2022 ja 23.4.2022 Scandic Aulanko, Hämeenlinna Tavoitteellista, kannattavaa metsätaloutta • Ensimmäisenä päivänä kuullaan kattavat alustukset ja verkostoidutaan illallisella • Toinen päivä on varattu monipuoliselle maastopäivälle Metsänomistaja-AKATEMIA tarjoaa mahdollisuuden sekä kuulla alan johtavia asiantuntijoita että esittää kysymyksiä ja keskustella. Japa-klapikoneiden vientikaupasta vastaava Lauri Kälviäinen arvioi, että yhtiöllä on kaksinkertainen määrä tilauksia viime vuoden keskitalveen verrattuna. Joensuu Biocoal Oy:n laitoksen on budjetoitu saavuttavan täyden tuotantovauhtinsa ensi vuoden lopulla. Myös Yhdysvaltojen markkinat on toden teolla saatu avattua. Klapikoneet tekevät niin hyvin kauppansa, että suositumpia malleja joutuu odottamaan. Silloin sen on määrä tuottaa 60 000 tonnia biohiiltä vuosittain. alv 24 %), sisältäen kaksi koulutuspäivää, laajan verkkomateriaalin, lounaat ja kahvit, kolmen ruokalajin illallisen sekä maastopäivän kuljetukset. Voit tiedustella erikoishintaista majoitustarjousta suoraan Scandic Aulangosta. Suomalaiset klapikoneet ovat perinteisesti hallinneet sekä kotimaan että Pohjoismaiden markkinoita. Viestiin nimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Pilkemasterin valmistamista koneista noin puolet jää kotimaahan. Voit tutustua yksityiskohtaiseen ohjelmaan osoitteessa www.etamol.fi. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Toistaiseksi ei ole tietoa, miten se jakautuu rankapuuhun ja kuoreen. Hän jaksaa iloita pienestäkin lisäkysynnästä. Hänen mukaansa klapikoneiden kysyntää ovat vauhdittaneet kylmät talvet ja energian pilviin kohonnut hinta. Suuri osa koneista myydään Yhdysvaltojen pohjoisosiin, erityisesti suurten järvien alueelle. Kysyntä on kasvanut voimakkaasti myös Pohjoismaiden markkinoilla. Raaka-aineenaan tehdas käyttää sahoilta ostettavaa kuorta sekä nuorten metsien harvennuksilta ja ensiharvennuksilta korjattavaa rankapuuta. AJASSA 18.2.2022 Metsälehti.fi 5 MIKKO RIIKILÄ TAALERI ilmoitti äskettäin rakentavansa biohiiltä tuottavan laitoksen Savon Voiman Iiksenvaaran voimalaitoksen kupeeseen
Kun vuokratulot tulevat palkan tai eläkkeen päälle, voivat ne nostaa hyvätai kesKAKSI TOIVETTA VEROTTAJALLE Metsälehden pitkäaikainen veroasiantuntija Hannu Jauhiainen löysi petrattavaa vuokratulojen verotuksesta sekä metsävähennysoikeudesta. ”Ehkä yhteismetsää ei pelkästään tuulivoiman takia kannata perustaa, mutta jos muutenkin harkitsee sitä, tuulivoimala on hyvä syy perustaa yhteismetsä” Alarajat pois Toinen Jauhiaisen metsäverotuksen kehittämisehdotus liittyy metsävähennykseen. Mikäli metsään on tulossa tuulivoimala, voi yhteismetsä olla vaihtoehto. Näin ollen metsästään vuokratuloja saava maanomistaja joutuu tekemään metsäveroilmoituksen ohella maatalouden veroilmoituksen. kituloisen metsänomistajan veroäyrin uusiin sfääreihin. Metsävähennyksen käytössä on kuitenkin ehto: metsävähennyksen voi saada vain sellaisina vuosina, kun metsätalouden tulot ovat vähintään 2 500 euroa. Vuokratulot tuulimyllystä voivat olla 20 000 euroa vuodessa. AJASSA / HAASTATTELU 18.2.2022 6 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI JUHA OLLILA, KUVA ”KAIKKI tulot, joita metsästä tulee, pitäisi verottaa metsätalouden tulona.” Tätä mieltä on neljättä vuosikymmentä Metsälehden veroasiantuntijana toimiva Hannu Jauhiainen. Jos maanomistajalla on vain metsää, lukeutuvat esimerkiksi tuulivoimasta maksettavat vuokratulot maatalouden verotuksessa ansiotuloihin. Jos tekee harvemmin puukauppaa, voi mennä kymmeniä vuosia, ettei metsävähennystä pysty hyödyntämään”, Jauhiainen toteaa. Yhteismetsässä vuokratulot toki ovat samalla tavalla maatalouden tuloa, mutta veroprosentti on vain 26,5. Esimerkiksi taimikkovaltaisen tilan ostanut saattaa joutua vartomaan pitkään ennen kuin pää”Tulojen alaraja on täysin turha.” 9154_.indd 6 9154_.indd 6 11.2.2022 17.36 11.2.2022 17.36. Tällä hetkellä metsästä tulevat vuokratulot lukeutuvat maatalouden tuloksi. Metsävähennys on verovähennys, joka pienentää metsätalouden verotettavaa tuloa. Lapin yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtajana toimivalla Jauhiaisella on vinkki, millä vuokratulojen verotusta voi keventää. ”Minusta tämä tulojen alaraja on täysin turha. Aikaisemmin vuokratuloja metsästä saattoi ansaita lähinnä metsästysmaiden vuokrista tai omaan metsään pystytetystä radiomastosta, mutta nykyään tuulivoima on merkittävä ja kasvava vuokratulojen lähde. Yhteismetsällä verotusta kevyemmäksi Tuulivoimasta maksetaan paitsi vuokraa maanomistajalle, jonka maalla tuulivoimala on, myös vyöhykekorvausta lähialueen maanomistajille. Käyttämällä metsävähennystä metsänomistaja pystyy vähentämään osan metsänsä hankintahinnasta verotuksessa
Akatemian valtiolta saamaa summaa ollaan pienentämässä kahdessa vuodessa kolmannes, 159 miljoonaa euroa. Perheeseen kuuluu vaimo ja aikuinen tytär . . Enimmäkseen positiivissävyisessä julkaisussa kerrotaan, että fuusioon kului 10 miljoonaa euroa ja 56 henkilötyövuotta. Omistaa metsää Pohjois-Savossa ja Lapissa . Siirtyminen pinta-alaverotuksesta nykyiseen myyntiverotukseen sai verohallinonkin päät pyörälle. PIKATIEDETTÄ KOLUMNI 9154_.indd 7 9154_.indd 7 11.2.2022 17.36 11.2.2022 17.36. Harrastaa metsänhoito, lintujen bongausta, hirvenmetsästystä sekä matkustamista JAUHIAISEN VINKIT VEROTUKSEEN Matkakulut voi laskea myös auton todellisten kustannusten mukaan. Kuolinpesien ja yhtymien kannattaa tehdä veroilmoitus paperisena, sillä valtuuksien haku suomi.fi-palvelun kautta on työlästä. HANKEMAAILMA SOPII erityisen huonosti metsäntutkimukseen siksi, että tutkittavat prosessit ovat tyypillisesti hitaita. Isoihin muutoksiin kuluu isoja rahoja, mutta veronmaksajana harmittaa, että vasta aika näyttää, jääkö kulloinenkin mullistus taloudellisesti ja henkisesti plussalle. Muutaman miljoonan haaste koko metsäntutkimusrahoituksen kentälle: varatkaa viidennes rahoituksesta vähintään viisivuotisiin hankkeisiin. Projekteja voi ketjuttaa, mutta niinkin käy, että rahoitus katkeaa kesken kaiken, jolloin osa työstä valuu hukkaan. Tämän vuoden veroilmoituksen tekijöille ei ole uutta luvassa. Jos alarajasta luovuttaisiin, kemeratuista ja hirvituhokorvauk sista voisi tehdä metsävähennyksen. Myös yrittäjillä palkkarahat ovat pieninä palasina maailmalla. Edelleen toimittajan hommista eläköityneen asiantuntijan kynästä syntyy Metsälehden lukijoille tuttu Metsäverokirja. Valtiovarainministeriö julkaisi 2021 raportin, jossa tarkasteltiin fuusioprosessia. Verohallinnon puhelinpalveluita kannattaa käyttää. Tee puukauppatuloista menovaraus tulevia metsätalouden kuluja varten. Se ilmestyi tänä vuonna viidennentoista kerran. KUKA. . RAHOITUKSEN SUURUUDEN lisäksi, ja sen sijaan, on syytä miettiä rahojen jakamistapaa. . Vuosikymmeniä veroneuvoja Jauhiainen kiinnostui metsäverotuksesta 1980-luvulla perittyään metsää. Se näkyy ajan kanssa alallamme puuttuvina tietoina metsien tilasta ja kehityksestä sekä uusien metsänhoitomallien synnyn hitautena. FAKTA Hannu Jauhiainen ahkeroi jo viidennentoista Metsäverokirjan. AJASSA KATRI HIMANEN KIRJOITTAJA ON LUONNONVARAKESKUKSEN ERIKOISTUTKIJA 18.2.2022 Metsälehti.fi 7 HANNU JAUHIAINEN . ”Sekin tosin olisi saanut olla suurempi. Jauhiainen perehtyi metsäverotukseen Metsälehden toimittajana kolmenkymmenen vuoden ajan. Täytä paperilomake selkeällä käsialalla ja postita ajoissa. Asioista piti ottaa itse selvää. see metsävähennykseen käsiksi. Ongelmana on, että julkista rahaa ja henkistä pääomaa käytetään vallitsevassa mallissa tehottomasti. Tuolloin metsänhoitoyhdistyksistä ei saanut veroneuvontaa, kuten tänä päivänä. 65-vuotias . Hyödynnä työhuonevähennys. Pieniä puroja metsäntutkimukseenkin on kuivumassa. Nykyään loppumenojäännöksestä saa poistaa kahdensadan euron sijaan kuusisataa euroa. Lyhyet hankkeet rajaavat tutkimuskysymyksiä tarkastelun ulkopuolelle ja vähentävät kokeellista toimintaa, mikä on tahaton ohjausliike. . Viime vuosina metsäverotukseen on tullut muutoksia vain vähän. Tuorein jo viime vuoden verotukseen tullut muutos koskee vuosipoiston suuruutta. Tutkimusta tehdään nykyisin paljolti hankkeissa, jolloin rahoitusta haetaan useista lähteistä. Mullistus oli metsäntutkimuksen kannalta suuri. Olisivat nostaneet sen tuhanteen euroon”, Jauhiainen arvioi. Tämä uudistus oli tervetullut. Niistä harvemmin kertyy vaadittavaa 2 500 euroa vuodessa. Aalto-yliopiston Tommi Tenkanen on laskenut, että pelkästään Suomen Akatemian monialaiseen syyshakuun kuluu hakemusten kirjoittajien työnantajilta vuosittain 10–12 miljoonaa euroa. VELKAANTUVASSA SUOMESSA ei ole yllättävää, että aika ajoin tutkimuksen ja tieteen rahoitusta leikataan tai ainakin uhataan leikata. Viimeisimpänä on puhuttanut yliopistojen ja tutkimuslaitosten monenlaista tutkimusta rahoittavan Suomen Akatemian rahoituksen suunniteltu leikkaus. Mitä sitten. Projektien tavanomainen kesto, 1–3 vuotta, on auttamatta lyhyt aika. Mikäli vaihdat mönkijän uudempaan, uutta ei automaattisesti hyväksytä metsätalouden vähennyksiin. VUONNA 2015 KÄYNNISTYI Luonnonvarakeskuksen toiminta, jolloin Metsäntutkimuslaitos yhdistyi maatalouden ja riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksiin. Syntyvä tutkimuksen määrä jää pienemmäksi kuin rahoituksen suuruudesta voisi päätellä. Tämä raha ei siis suoraan tuota yhtäkään tutkimusta. Metsälehden veroasiantuntija ja pitkäaikainen toimittaja . Tutkijoiden kilpailuttamisen ajatuksena on parantaa laatua, mutta tuottaako sitä huomion ohjaaminen työn ytimestä hankkeiden pyörittämiseen. Esimerkiksi kymppitonnin kunnostusojituskulun poistamiseen menee uusilla säädöksilläkin lähes 20 vuotta, kun vastaavan suuruisen lannoituskulun voi vähentää kerralla. Fuusioon liittyi merkittävää kipuilua, ja samanaikaisesti vuotuisesta rahoituksesta putosi pois lähes 18 miljoonaa euroa, mikä oli 12 prosenttia edeltävien laitosten yhteisbudjetista. Väitän, että melko monta metsäalan tutkimusta jäi kokonaiselämyksen vuoksi syntymättä. Poistoprosentitkin voisivat olla suurempia. Kun uuden paakkukoon vaikutuksia istutuksen jälkeiseen menestymiseen pitäisi testata, hanke onkin jo ohi. Jos halutaan kehittää vaikkapa uusi taimilaji, pari vuotta menee taimien kasvattamiseen. Asuu Rovaniemellä
9155_.indd 8 9155_.indd 8 11.2.2022 17.43 11.2.2022 17.43. 18.2.2022 8 Metsälehti.fi AJASSA PUUNOSTAJAT SANELEVAT EHDOT METSÄKONEEN KOPPIIN Puunostajat määräävät Metsälehden kyselyn mukaan yksipuolisesti korjuupalveluiden hinnat ja ehdot. Joustamaton sopimuspolitiikka on uhka etenkin nyt, kun puunkorjuuyritysten kustannukset kohoavat nopeasti ja kannattavuus on koetuksella. Metsänomistajienkin on syytä olla huolissaan, sillä ahdinko metsäkoneiden kopeissa voi siirtyä korjuujälkeen metsissä
Nousseita kustannuksia ei olla onnistuttu siirtämään metsäkoneiden puomien takaa urakointihintoihin, ja puunkorjuuyritysten kannattavuus on heikkoa. Hinta on tämä. 18.2.2022 Metsälehti.fi 9 AJASSA VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT S anelua, kiristystä, painostusta. Suomessa puunkorjuu on ulkoistettu pienehköille metsäkoneyrityksille, joilta puunostajat – kuten suuret metsäyhtiöt, sahat ja metsänhoitoyhdistykset – ostavat puiden korjuupalvelun. Metsäkoneyritykset ovat ensisijaisessa työsuhteessa puunostajaan, mutta samalla heidän kädenjälkensä ratkaisee, miten tukkija kuitupuiden katkonta toteutuu ja millainen korjuujälki metsään jää. Tilanne voi myös näkyä yrittäjien vastauksissa tässä kyselyssä. Metsälehti teki tammikuussa kyselyn puunkorjuuta harjoittaville koneyrittäjille. Kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta puunkorjuuyrittäjästä kokee, etteivät he pysty aidosti vaikuttamaan puunkorjuun sopimusneuvotteluiden tulokseen. PUUNKORJUUN PYHÄ KOLMINAISUUS METSÄNOMISTAJA , puunostaja ja puunkorjuuyritys: metsänomistaja myy puut puunostajalle, puunostaja ostaa puiden korjuupalvelun korjuuyrittäjältä. Molemmat asiat ovat erittäin olennaisia metsänomistajalle. Metsäkoneyrittäjien kertoma puunkorjuun sopimusneuvotteluista on karua luettavaa. ›› 9155_.indd 9 9155_.indd 9 11.2.2022 17.43 11.2.2022 17.43. Sanelupolitiikkaan perustuvat urakointineuvottelut tekevät parhaillaan erityisen hallaa, sillä puunkorjaajat ovat syvenevässä ahdingossa nopeasti nousseiden kustannusten kanssa. Ota tai jätä. Koneyrittäjät ry:n mukaan metsäkoneurakoinnin konekustannukset nousivat koronavuosina 2020–2021 yli 11 prosenttia. ”On irvokas tilanne, että osa metsäyhtiöistä raportoi jopa parhaasta tuloksestaan ikinä, ja heidän alihankkijansa miettivät samaan aikaan, miten saisivat rahat riittämään”, kommentoi Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola
Korjuuketjujen taloudellinen kurimus on sitä luokkaa, että puolella korjuuyrittäjistä motivaatio puunkorjuuyrittämiseen on tällä hetkellä vähäistä tai erittäin vähäistä. METSÄLEHDEN KYSELY KONEYRITTÄJILLE METSÄLEHTI toteutti tammikuussa 2022 kyselyn Koneyrittäjät ry:hynkuuluville, puunkorjuun parissa työskenteleville yrittäjille. Haalitaan (puunostajat) lisää koneita, vaikka hakkuut eivät lisäänny ja samalla vanhoilla tekijöillä tippuvat työmäärät. Vaikea neuvotella aidosti raha-asioista.” ”OTA TAI JÄTÄ. 57% Reilusti yli puolet korjuuyrittäjästä kokee, että metsänomistajan toiveet välittyvät koneen koppiin hyvin tai erittäin hyvin. Aika mahdotonta on uusia kalustoa, kun ei tiedä, onko edes töitä enää, kun uusi kone saapuisi.” “(Urakointi)Hinta indeksin ”HUIPPULAADUKAS työ ja metsänomistajilta saatu pitkäaikainen myönteinen palaute ei näy millään tavalla hinnassa vaan ainoastaan raha ratkaisee, tai ainakin neuvottelumarginaali minimaalinen.” ”HINTATASO jää liian alhaiseksi, että se kestäisi mahdolliset lakot ja muut markkinahäiriöt sekä suhdannevaihtelut, mitä alalla aina tulee.” ”HYVÄSSÄ hengessä pääosin. Liiton arvion mukaan heidän jäsentensä kautta kulkee noin 85 prosenttia Suomessa korjatusta puusta. Se on ajanut puunkorjuuyrittämisen kriisiin. Mikä sitten ratkaisuksi ahdinkoon. Uhkana on, että osa turhautuneista korjuuyrittäjistä heittää hanskat tiskiin tilanteessa, jossa vastavalmistuneita metsäkoneenkuljettajia on jo valmiiksi ollut vaikea saada jäämään alalle töihin. Urakoinnin hinta elää sen mukaan, miten kustannukset muuttuvat”, Jaakkola toteaa. Taksoitus täytyisi olla sitä tasoa, jolla pystytään hoitamaan kaikki lain vaatimat velvoitteet, jotka yhtiöt itse vaativat. Saadaan epärehellinen kilpailuasetelma ja pakotetaan taksojen alennukseen.” mukaan, ja tarkastusväli maksimissaan 3 kuukautta. Indeksi on jo käytössä esimerkiksi Metsähallituksella, joskaan ei täysimääräisenä. Sopimusten reagoitava kustannusten nousuun Metsäkoneyrittäjien ahdinko on huolestuttavaa paitsi inhimilliseltä kannalta, myös metsänomistajien ja puunkorjuujäljen näkökulmasta. Tämä on huolestuttava tieto myös metsänomistajan kannalta, sillä korjuujälki vaikuttaa suuresti metsän tulevaisuuden kuntoon. Nykyisellään vuoden sopimuksissa kustannukset ehtineet karata käsistä jo moneen kertaan.” ”Kolmivuotisessa sopimuksessa voisi käyttää kustannusindeksiä. ”Niitä ei ole huomioitu käytännössä mitenkään. Jaakkolan mukaan polttoaineen hinnanmuutosten huomiointi eli polttoaineklausuuli on hyvin yleinen puunkorjuun urakointisopimuksissa, mutta korona-aikana polttoainekulujen lisäksi ovat nousseet myös muut kustannukset. Polttoainetta menee myös koneiden siirtoihin ja työntekijöiden kulkemiseen, eivätkä nämä näy polttoaineklausuulissa.” ”HINNOITTELU on sanelupolitiikkaa ja ei perustu mihinkään. Itse asiassa se tie on jo kuljettu aika lailla loppuun, sillä puolet Metsälehden kyselyyn vastanneista korjuuyrittäjistä kokee, että tuottavuuspaineilla on jo selvästi vaikutusta korjuujälkeen metsissä. Kyselyjä lähetettiin noin tuhat ja vastauksia saatiin 241. Hinnan kanssa melkoista sanelua. Valtaosa puunkorjuuyrityksistä on pieniä, muutaman korjuuketjun (kaatokone+ajokone) yrityksiä. AJASSA 18.2.2022 10 Metsälehti.fi 50% Puolella korjuuyrittäjistä motivaatio korjuuyrittämiseen on tällä hetkellä vähäistä tai erittäin vähäistä. 49% Tuottavuuspaineet vaikuttavat joka toisen korjuuyrittäjän työn jälkeen. Koneyrittäjien mukaan yksi askel parempaan olisivat pidempiaikaiset urakointisopimukset, joissa kustannuskehitys tarkistetaan nykyistä huomattavasti useammin. Koneyrittäjät eivät voi loputtomiin paikata nousevia kustannuksia tehostamalla koneiden työskentelyä metsissä. Puunkaatotyön laatu on metsäkoneyritysten ainoita valttikortteja, joten siitä joustaminen kertoo alan syvästä ahdingosta. 69% Kaksi kolmesta puunkorjuuyrittäjästä kokee, että aidot mahdollisuudet vaikuttaa puunkorjuun sopimusneuvotteluihin ovat huonot. Nyt tehdään vain vuoden sopimuksia kerrallaan ja esimerkiksi uusien koneiden toimitusaika on yli vuosi. ”Sopimuskauden pituus on ongelma. Ovat kyllä tietoisia siitä, että taksat eivät ole sitä tasoa, että yritykset pystyvät toimimaan lakien ja asetuksien mukaan.” 9155_.indd 10 9155_.indd 10 11.2.2022 17.43 11.2.2022 17.43
Otamme yrittäjien palautteen aina vakavasti.” ”Kustannuskehitys on tullut kaikille yllätyksenä, mutta olemme yhdessä yrittäneet löytää tilanteeseen ratkaisuja”, Partanen jatkaa. KOMMENTTI 9155_.indd 11 9155_.indd 11 11.2.2022 17.43 11.2.2022 17.43. Siltä osin puunkorjuuyrityksissä on katsottava myös omaan peiliin. Jos tietysti neuvottelun toinen osapuoli ei jousta yhtään, avusta ei ole hyötyä.” Koneyrittäjillä pitäisi olla valmiina myös vaihtoehtoinen suunnitelma sen varalta, jos urakointisopimusta ei synnykään. Silloin pääsee keskustelemaan suoraan metsäkonekuskien kanssa. Yhtiön korjuusopimuksissa ei ole Metsä Groupin tuotantojohtajan Hannu Alarautalahden mukaan tiettyä lukkoon lyötyä sapluunaa, ja korjuuyrittäjien kannattaa tuoda omat näkemyksensä julki. UPM:n operaatiojohtaja Tero Nieminen näkee, että nykyiset sopimusmekanismit huomioivat korjuutoiminnan kustannuspaineet. Jaakkola sanoo, että metsäkoneyrittäjien liiketoimintaosaamisessa sekä hinnoitteluja neuvottelutaidoissa on yhä parantamista. Isompia yrityksiä, leveämpiä hartioita. Puunkorjuun kokonaishinta on keskimäärin 11 euroa kuutiota kohden Suomessa. Koska kannattavuus on heikkoa, harvalla koneyrityksistä on varaa etsiä uutta urakanantajaa parin kuukauden ajan vanhan korjuusopimuksen päättyessä. Hänen mukaansa kukaan ei ollut osannut varautua näin poikkeukselliseen hintojen nousuun. Koneyrittäjien heikoksi kokema neuvotteluasema voi kertoa myös alan yritysten välisestä kilpailutilanteesta. Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen kuvailee yhtiön ja urakoitsijoiden välisiä sopimusneuvotteluja ajoittain tiukoiksikin, mutta tasa-arvoisiksi. On ikävä kuulla, jos osa yrittäjistä kokee vaikutusmahdollisuutensa sopimusneuvotteluissa huonoiksi. Hänen mukaansa Metsä Groupin puunkorjuun asiakastyytyväisyys on kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla, joten korjuujäljen pitäisi olla kunnossa, yrittäjien kustannusahdingosta huolimatta. Valveutunut metsänomistaja ottaa korjuun laadun puheeksi puukauppaneuvotteluissa jopa pitää korjuusopimuksen oikeudenmukaisuutta yhtenä puukaupan ehtona. Ratkaisu on isojen metsäyhtiöiden ja muiden puunostajien käsissä. Esimerkiksi polttoöljy, varaosat, konehinnat jne. Metsälehden kyselyn vastauksissa arvioitiin, että puunkorjuualalla tullaan näkemään jatkossa keskittymistä, kun osa pienemmistä korjuuyrityksistä lopettaa hommat. Tosin metsänomistajan kannattaa joka tapauksessa kirjata puunkauppasopimukseen, että hakkuutyömaalta soitetaan ennen puunkaadon aloitusta. Valtaosa puunkorjuuyrityksistä ei voi muuta kuin hyväksyä kaiken tilaajan esittämän, koska yritysten taloudet ovat niin heikkoja, että ei voi edes lopettaa ilman taloudellisia jälkiseuraamuksia.” ” Palkat, polttoaineet, varaosat, koneet kaikkien hinnat nousevat, mutta urakointihinnat eivät.” ” Taksat eivät tällä hetkellä pysy indeksin mukana. Kursiivilla merkityt ovat koneyrittäjien vastauksia Metsälehden kyselyyn. AJASSA 18.2.2022 Metsälehti.fi 11 SAMI KARPPINEN VALTTERI SKYTTÄ METSÄYHTIÖT UPM, Stora Enso ja Metsä Group, eivät tunnista sanelupolitiikkaa omasta sopimustoiminnastaan, vaikka yhtiöille työskentelevät metsäkoneyrittäjät kuuluvat kyselyn tyytymättömimpien vastaajien joukkoon. ”Nähdäkseni yrityksissä toiminnan laadun ja kannattavuuden välille voidaan usein vetää yhtäläisyysmerkki.” ”En allekirjoita sanelua” METSÄNOMISTAJILLA on korjuuyrittäjien ahdinkoon vähänlaisesta sananvaltaa, sillä korjuusopimukset ovat puunostajien ja metsäkoneyrittäjien välisiä. ”Ymmärrän hetkellisen tilanteen, kun esimerkiksi polttoaineklausuulit reagoivat kustannuksiin viiveellä. Vai irtoaisiko puunkorjuuketjun hyvinvoinnille ymmärrystä helpommin, jos kyseessä olisi yhä lentojätkä, justeerisaha ja hevonen -yhdistelmä. ”Huoli on yhteinen tästä karmeasta inflaatiosta (tavaroiden ja palveluiden laaja-alainen hintojen nousu). nousevat lujaa vauhtia.” ”Väitän, että yllättävän pienellä rahalla pystyttäisiin korjaamaan koneurakoinnin kannattavuutta”, Jaakkola toteaa. En allekirjoita sanelua”, Alarautalahti sanoo. VALTTERI SKYTTÄ Kysy, mitä kuskeille kuuluu ”ALTAVASTAAJAN asemasta aina saa lähteä. Heillä on valta päättää, millaisin ehdoin nykyajan puunkorjuutyötä metsissä tehdään. Taksat varmasti ennalta päätetty, mutta hyvällä laadulla ja toiminnalla mahdollisuus pieneen neuvotteluun.” ”SE PALJON puhuttu vastuu ja vastuullisuus näillä kansainvälisilläkin toimijoilla pitää siirtyä taksataulukkoon.” ”YKSINKERTAISUUDESSAAN tämänhetkinen markkina ei toimi. Jaakkolan mukaan koneyrittäjän puolta pitävän, ulkopuolisen asiantuntijan ottaminen mukaan urakointineuvotteluihin voisi auttaa joissakin tapauksissa. ”Heikkouteen kannattaa koittaa hankkia apua. Toisaalta sama mekanismi toimii toisinkin päin, kun polttoaineet halpenevat.” Niemisen mukaan UPM pyrkii useamman vuoden mittaisiin sopimuksiin korjuuyritysten kanssa. ”Minulla on tunne, että olemme käyneet yrittäjien kanssa aitoja neuvotteluja tasa-arvoisesti. ”Taksatasoja on nostettu, jos siihen löytyy selkeät perusteet. Neljä viidestä yhtiöille työskentelevästä korjuuyrittäjästä kokee, että mahdollisuudet vaikuttaa aidosti sopimusneuvotteluihin tulokseen on melko huonot tai huonot. Kyllä puukaupparahojen päällä istuminen sentään velvoittaa kysymään kuulumisia. Metsä Group hiertää eniten Vastausten perusteella ankarin kritiikki kohdistuu Metsä Groupin sopimuskulttuuriin. Jos yrittäjällä on akuutti hätä, meillä on valmiuksia aikaistaa (sopimus)neuvotteluja.” Inflaatio kurittaa, mutta koneketjujen työllisyystilanne on hyvä, Alarautalahti kertoo. Se on helpommin sanottu kuin tehty
Laivoja on erikokoisia, ja pienemmän pään aluksessakin menee helposti tuhat kuutiota, lähelle 20 rekkakuormaa. Hän istuu myös yhdistyksen hallituksessa. Raaka-aineen vienti aina herkkää Laivakuljetusten aloittaminen ja myös lopettaminen on helppoa. Hän korostaa, että nyt puretaan koivukuitupuun ylitarjontaa. Kilpivaara uskoo, että laivakuljetukset saavat jatkoa, vaikkakin raakapuun vienti saattaa nostattaa tunteita, että raaka-aine pitää jalostaa kotimaassa. 18.2.2022 12 Metsälehti.fi AJASSA / PUUKAUPPA JA TALOUS MIKKO HÄYRYNEN POHJOIS-SUOMEN mh-yhdistysten omistama puukauppayhtiö Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy (PSMM) on aloittanut vuoden tauon jälkeen koivukuitupuun vientikaupan laivalla Pohjois-Suomesta jonnekin Etelä-Ruotsiin. Rajakaupassa ei ole mitään uutta, mutta Pohjois-Suomen kannalta kannalta yhdistysten organisoimat, vuonna 2018 ensimmäisen kerran alkaneet aluskuljetukset ovat tuore asia. Laivakuljetus on pitkäaikaisen, maakuljetuksina hoidetun asiakassuhteen laajennus. Laivaus tapahtuu Raahen ja Oulun satamista. KU VA T: JA N N E KA N GA S 9156_.indd 12 9156_.indd 12 11.2.2022 17.45 11.2.2022 17.45. Koivukuitua laivataan taas vuoden tauon jälkeen Oulun ja Raahen satamista tuntemattomaan määränpäähän, mutta Ruotsiin joka tapauksessa. Salamyhkäisyyttä ”Hinta on kilpailukykyinen ja useampi laivalasti on lähdössä”, Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan johtaja Maunu Kilpivaara to teaa. Kuvat ovat kahden vuoden takaa. 2011 26 2012 3 2013 29 2014 17 2015 24 2016 14 2017 41 2018 228 2019 209 2020 51 Äärilaidasta toiseen Kuitupuumittaisen koivun vienti Suomesta Lähde: Luonnonvarakeskus, Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, Tulli 50 100 150 200 250 201 1 201 3 201 5 201 7 201 9 202 1000 m 3 Koivukuidusta on Pohjois-Suomessa ylitarjontaa Kemin paperitehtaan sulkemisen ja uuden biotuotetehtaan käynnistymisen välillä. Muuten vientiä verhoaa salamyhkäisyys, sillä laivojen määränpäätä, toimitusmääriä, ostajaa ja hintatasoa ei kerrota. Työnjako menee, että metsänhoitoyhdistykset korjaavat puun tienvarteen ja PSMM jatkaa siitä eteenpäin. KUITUA LAIVALLA RUOTSIIN Koivukuidun ylitarjontaa puretaan Pohjois-Suomesta nyt yli Pohjanlahden
Siinä valossa Veitsiluodon paperitehtaan sulkeminen näyttäytyy tilapäisenä häiriönä, jonka vaikutus on tasaantumassa. Kustannukset nousivat vielä enemmän, etenkin sellu ja energia. 18.2.2022 Metsälehti.fi 13 Veitsiluodon paperitehdas suljettiin lokakuussa, mikä teki koivukuidusta alueellisesti ongelmallisen puutavaralajin. Miinukselle valahtaneisiin toimintoihin kuuluivat myös Metsä Groupin pehmoja keittiöpaperit. ”Kaikki vahinko mitä tapahtuu asiakaspäässä vaikuttaa suunnitelmiin.” UPM:n biojalostamoinvestoinnista ei ole päätöstä, mutta se on menossa Kotkan sijasta Rotterdamiin, jonka puolesta puhuu moni muukin syy kuin työrauha. AJASSA ”Useampi laivalasti on lähdössä.” MIKKO HÄYRYNEN ISOJEN metsäyhtiöiden tulosjulkistuksissa tulosnumeroiden lisäksi mielenkiintoista on tunnelma, joka johtajista välittyy. ”Jos nyt olisi kuivaa kuitupuuta pinossa jossakin, niin eiköhän siitä hyvän hinnan saisi.” Ei niin erikoinen tilanne Metsähallitus ja sen puukauppayhtiö Metsähallituksen Metsätalous Oy on historiansa aikana laivannut raakapuuta Japaniin saakka, mutta juuri nyt aluskuljetuksia ei ole Ruotsiinkaan. Metsäyhtiöiden paluu tulevaisuuteen Koronakuoppaan ja kuopasta ylös METSÄYHTIÖIDEN TUNNUSLUKUJA Stora Enso UPM Metsä Group Metsä Board 2021 2020 2019 2021 2020 2019 2021 2020 2019 2021 2020 2019 Liikevaihto, milj. Tutustu nyt uuteen KESLA 326T -kuormaimeen ja vaikutu! 9156_.indd 13 9156_.indd 13 11.2.2022 17.45 11.2.2022 17.45. Hän on katsonut puumarkkinoita Metsähallituksen näkökulmasta liki 40 vuotta. Osa kuitupuupinoista jätetäänkin kuivumaan seuraavaa lämmityskautta varten. Viime vuonna liiketoiminnassa palattiin koronashokin jälkeiseen, normaaliin tai vieläkin parempaan kannattavuuteen. Päällimmäinen vaikutelma oli, että Metsä Groupin Ilkka Hämälä ja Stora Enson Annica Bresky olivat nöyrästi iloisia ennätystuloksesta, kun taas UPM:n Jussi Pesonen paasasi lakosta paatoksella. Metsä Groupin Kemin tehdas käynnistyy vasta ensi vuoden lopulla eivätkä ostot sinne ole vielä kunnolla alkaneet. € 1268 617 856 1307 568 1073 657 262 239 314 170 145 Tulosprosentti 12,4 7,2 8,5 13,3 6,6 10,4 10,9 5,1 4,3 15 8,9 7,5 UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva www.kesla.com MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT: www.agcosuomi.fi Keslalla yrittäjä on kuningas. Yhtiö aloittaa painopapereita koskevan kustannussäästöohjelman valmistelun. ”Vientikaupan osuus on pieni, mutta yhteyksiä pidetään yllä”, puunmyynneistä ja -korjuusta vastaava asiakkuusjohtaja Heikki Kääriäinen sanoo. Hän nosti esille, että Kaukaan ja Pietarsaaren sellutehtaat ovat tulossa tilanteeseen, jossa pitää päättää isoista uusimis investoinneista. € 10164 8553 10055 9814 8580 10238 6017 5055 5473 2084 1890 1932 Liiketulos, milj. Pesosen mukaan tilanne edellyttää kipeitä ja voimakkaita kustannussäästöjä. Viennin kautta saadaan määrää ja ylipäätään kil pailua, mikä nostaa yleistä hintasoa.” Kilpivaara muistuttaa, että kuitumittaisella koivulla on kysyntää myös energiakäyttöön niin nyt kuin seuraavalla lämmityskaudella, hiipuvan polttoturpeen korvaajana. UPM teki painopapereillaan lähes sadan miljoonan ja Stora Enso yli sadan miljoonan euron tappion. ”Talvileimikoiden korjuuaika on parhaimmillaan, mikä lisää ylitarjontaa. Siksi olemmekin panostaneet kuormaintemme voimakkuuteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen. ”Koivukuitua on Pohjois-Suomessa nyt kaikilla puukaupan toimijoilla riittävästi, mutta vuosikymmenien aikana olen nähnyt hankalampiakin tilanteita.” Koivukuitu on ylipäätään kuitupuulajeista se, jonka vaihtelu on jyrkintä. € 1568 922 1305 1562 761 1344 874 376 374 387 221 181 Tulos, milj. Paperi ei pääse karkuun kustannuksia Karu tosiasia on, että viime vuoden hinnannousukaan ei pelasta papereita. UPM piti tappiostaan enemmän ääntä eikä yhtiön erikoispaperiyksikönkään tulos ollut kehuttava. Metsä Groupin puutuoteteollisuus kannatti vaivaisesti, mutta sellun ja sahatavaran hinnannousu ja kartongin hyvänä jatkunut veto siivittivät yhtymän kokonaisuudessaan ennätyksiin sekä liikevaihdossa että tuloksessa. Puunmyyjän kannalta lopettavan ja aloittavan tehtaan välissä on kahden vuoden epäjatkuvuus eikä uusi tehdas paikkaa suljetun tehtaan puunkäyttöä koivukuidun osalta täysin. Pesonen purki sappeaan Paperiliittoa kohtaan ja antoi kohteliaasti, mutta selvin sanoin ymmärtää, että investoinnit kotimaahan ovat vaarassa. Hämälä laittoi syytä etenkin Euroopan energian hinnan nousulle, jota hän kutsui energiakriisiksi. Stora Ensolla on Suomessa yksi paperitehdas, UPM:llä on neljä, Metsä Groupilla ei yhtään. ”Silloin kun sitä menee, niin mikään ei tunnu riittävän, ja hiljaisena aikana tilanne on toisin päin.” Metsähallitus ei saa kemeratukia eikä ole energialeimikoiden korjuussa iso tekijä, joten kuitupuumittaista puuta menee energiaksi vain marginaalisia eriä
37,56 . 59,49 s .. 13,43 . Hankintahinnat 61,07 . .. 16,91 . .. 14,78 s 22,03 s .. .. 19,30 . .. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 38,59 s 38,81 . .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . 18,02 s 17,00 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,69 . Uudistushakkuu 55,95 s 56,83 s .. .. .. Hankintahinnat 59,45 s 60,73 s .. 67,61 . 28,48 . 18,90 . 12,32 s .. 48,34 . 17,35 . 17,78 . 18.2.2022 14 Metsälehti.fi Leimikko: Kolme hehtaaria päätehakkuuta pellon takana ja hehtaari poimintahakkuuta. .. 32,30 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 58,08 . 17,46 s 17,50 . 51,03 s 20,81 s 22,08 . Poimintahakkuussa puiden keskikoko oli 600 litraa, ja puut hinnoiteltiin päätehakkuun hinnoin. .. .. .. 20,78 . .. s nousussa . 17,33 s 17,85 s 16,94 s 24,21 s 25,54 s Uudistushakkuu 62,12 s 65,12 s 49,18 . .. .. .. 47,33 . .. 65,13 s 44,56 . 13,44 s 13,96 s 13,23 . Harvennushakkuu .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. .. 18,60 . .. 26,90 s .. Hankintahinnat 61,66 . .. 33,40 . 23,48 s 23,27 s Ensiharvennus .. 24,01 . 32,70 . Uudistushakkuu .. 62,90 . METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. .. 18,51 . .. .. 15,02 s 24,58 s .. .. 20,12 . 16,65 s 16,93 s 16,36 s 23,08 s 23,63 s Ensiharvennus 32,09 s 35,01 s 32,43 s 13,08 s 13,14 s 12,75 . 18,99 . .. 41,38 . Puutavaralaji määrä / m 3 kantohinta €/m 3 myyntitulo € Mäntytukki 132 64 8448 Mäntypikkutukki 5 29 145 Mäntykuitupuu 39 21 819 Kuusitukki 468 66,50 31 122 Kuusipikkutukki 20 29 580 Kuusikuitupuu 119 21 2499 Lahokuusi 1 16 16 Koivutukki 31 42 1 342 Koivukuitupuu 15 18 270 Yhteensä 830 45 241 AJASSA s nousussa . .. .. KY M I-S AV O SA VO -K AR W JA LA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 59,58 s 63,52 . 13,10 s 20,83 s .. .. .. 33,50 . .. 28,18 . .. 32,32 s .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . .. .. 63,65 . 17,33 s 25,02 s .. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi TUORE PUUKAUPPA OSTOT JA HINNAT Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2020 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2022 Nimelliskantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Lähde: Luke €/m 3 2002 2006 2010 2014 2018 2022 10 20 30 40 50 60 70 80 Talviaukko hakattiin pikavauhdilla 9156_.indd 14 9156_.indd 14 11.2.2022 17.46 11.2.2022 17.46. 32,24 s 31,94 s 32,54 . .. .. 61,81 s .. .. 17,44 . .. 41,28 . Uudistushakkuu 57,62 . .. Ensiharvennus .. 25,12 s 26,81 . 37,51 . .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 29,21 s Uudistushakkuu 65,04 . 28,31 s 30,21 . .. Hankintahinnat .. 16,48 . 56,01 . 11,22 s .. 38,52 s .. 16,27 . 31,13 s 13,42 s 13,56 s 13,05 . 16,60 s .. .. .. .. 66,48 s 46,73 . Hankintahinnat 59,04 . .. s nousussa . 19,13 s 28,81 s 30,68 . .. .. 48,35 s 18,61 s 20,21 . 16,26 . 60,27 . .. .. .. 17,52 . .. 19,35 . .. Ensiharvennus .. .. Harvennushakkuu 56,95 . 33,97 . s nousussa . .. .. .. 32,13 . 57,92 . .. 19,20 s .. .. Hankintahinnat 63,74 . 25,39 s 28,30 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 61,16 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 62,51 s 65,94 s 42,19 s 17,58 . 19,03 s 18,89 . .. .. 19,43 s 17,46 s 25,25 s 26,91 s Uudistushakkuu 64,97 s 67,31 s 43,77 s 18,92 . 17,13 . .. 33,10 . .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. .. 19,46 s 19,43 s 18,93 s 27,97 s 27,43 s Harvennushakkuu 52,88 s 53,01 . 47,58 . Hankintahinnat 63,06 . 24,81 . .. .. 24,02 s 24,00 . 39,02 . Ensiharvennus .. 17,18 s 16,97 . Uudistushakkuu 65,69 . .. 46,22 . 28,19 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,85 s 54,01 s .. 24,65 s 25,96 . Harvennushakkuu 48,72 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,01 . .. 32,40 . Harvennushakkuu 55,20 s 56,42 . Hankintahinnat 64,55 s 65,69 s 48,06 s 32,97 s 33,23 . 12,58 . 32,58 . .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,10 s 66,27 s 41,18 s 17,66 . .. 15,35 . 13,93 s 14,16 s 13,91 s .. 18,95 s 17,49 . 58,34 . KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 1-5 keskiarvo s nousussa . 25,44 s 25,90 s Uudistushakkuu 60,74 . .. 17,23 . .. 20,88 . .. Kohde sopi vielä tämän talven korjuuohjelmaan, joten hakkuu alkoi heti kaupanteon jälkeen. Harvennushakkuu 53,67 s 55,81 . 17,57 . 19,85 . .. 39,60 . 33,09 . 18,02 . .. 15,68 s .. .. 20,00 . 13,54 . 27,61 . Sijainti: Varsinais-Suomi Ostaja: Yksityinen sahayritys Länsi-Suomessa Hakkuukertymä: 830 kuutiometriä Muuta: Korjuukelit ovat Varsinais-Suomessa olleet poikkeuksellisen hyvät, joten puutavara-autot ovat päässeet hakemaan puita peltovarastolta. .. .. Harvennushakkuu 48,39 s 49,07 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat .. 28,60 . .. .. Harvennushakkuu 51,71 s 51,99 s .. 30,32 s Harvennushakkuu 56,03 s 58,07 . 45,91 . 61,29 . 17,50 . .. .. 18,05 . 51,57 . .. Hankintahinnat .. Uudistushakkuu 63,57 . 65,11 . .. 67,36 s 42,65 s 18,80 . .. s nousussa . Ensiharvennus .. .. 21,39 . 17,27 . Ensiharvennus .. .. .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 18,26 . .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . 20,82 s 21,89 s 19,16 . 23,29 s 23,89 s Ensiharvennus 40,01 . .. 25,60 . Ensiharvennus .. .. .. 66,45
Metsälehti Makasiini 8 numeroa 39 90 norm. tilaametsa.fi/konkari 9156_.indd 15 9156_.indd 15 11.2.2022 17.46 11.2.2022 17.46. Laita tieto liikkeelle ja tilaa Metsälehti Makasiini lahjaksi tulevalle metsänomistajalle. 76 € Untuvikon on turha aloittaa umpimetsästä. Lukemalla hän saa tarvittavat perustiedot ja -taidot viisaaseen ja vastuulliseen metsänomistamiseen. V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ Jaa vanhan konkarin viisaus eteenpäin tulevalle metsänomistajalle
Tulonhankintaa voidaan harjoittaa eri toimintamuodoissa, esimerkiksi metsätaloutta yksin henkilönä, yhtymissä muiden kanssa sekä välillisten rakenteiden (kuten yhtiöt, yhteismetsät ja rahastot) kautta. Itse työ on entistä vaativampaa. Näiden tahojen pitää yhdessä ratkaista, miten alalle saadaan hyviä työntekijöitä ja miten heidät saadaan pysymään. Poliittiset arvovalinnat eivät silti saa olla mielivaltaisia – poikkeuksille tulee olla hyväksyttävä ja järkevä syy. Metsiä verotetaan myös luovutusvoittoina, arvonlisäveroin, perintöja lahjaveroin, METSÄVEROTUKSEN GORDIONIN SOLMU Metsäverotuksesta on kehittynyt monimutkainen kokonaisuus, jonka uudistaminen ei ole yksinkertaista, kirjoittaa verosäännösten ristivaikutuksista ja niiden hallinnasta väitellyt Kalle Isotalo. Yrittäjät ovat kuitenkin tiukoilla. Esimerkiksi osakeyhtiöissä puukaupparahan siirtäminen yhtiön omistajalle osinkona johtaa vielä uusiin veroihin. 3) Ohjataanko verotuksella metsänhoitoa. Metsäkoneenkuljettajaksi päätyy valmistuneista lopulta vain noin puolet. Kiinnostava selvityksen tulos oli, että metsä kuitenkin vetää puoleensa. ON metsänomistajien etu, että puuta korjaa taitava kuljettaja. Syitä paljastui useita. Ennen muuta se on kuitenkin tärkeää koneyrityksille ja metsäteollisuudelle. Metsäteollisuus on taksaneuvotteluissa nuuka, jotta raaka-ainekustannukset pysyvät kurissa. Verotuksen päätarkoitus on rahoittaa julkiset menot ottamalla siivuja taloudellisesta aktiivisuudesta, kuten metsätaloudesta. ELIISA KALLIONIEMI PÄÄTOIMITTAJA eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi JK: Metsälehden keskustelupalsta täyttää keväällä 25 vuotta, mutta jutunaiheita riittää. Osa vastavalmistuneista ei koeajan jälkeen saanut vakituista työpaikkaa. Korjuukelit muuttuvat, leimikoilla huolehditaan myös metsäluonnosta ja uusia hakkuutapoja sovelletaan. Työtehoseura selvitti muutama vuosi sitten, miksi kallis metsäkoneenkouluttajakoulutus tuottaa niin vähän kaivattuja uusia osaajia puunkorjuuseen. Valtaosa metsäkoneenkuljettajina työskennelleistä, mutta muualle siirtyneistä haluaisi palata metsätöihin. Metsäverotus ei myöskään ole muusta yhteiskunnasta erillinen saari. Heille pitäisi pystyä maksamaan parempaa palkkaa. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS METSÄPILA SE PP O SA M U LI TI M O TO IV A N EN METSÄKONEENKULJETTAJAPULASTA on puhuttu jo vuosikausia, mutta ongelma näyttää vain pahenevan. Erityisen tukalaa on ollut viime aikoina, kun polttoaine on yllättäen kallistunut huikeasti ja lakko UPM:n tehtailla on seisottanut koneita. METSÄLEHDEN tekemässä kyselyssä koneurakoitsijoilla on selvä vastaus siihen, miten taitavat metsäkoneenkuljettajat saadaan pysymään alalla ja muualle karanneet takaisin koulutustaan vastaaviin töihin. AJASSA / MIELIPIDE 18.2.2022 16 Metsälehti.fi LEGENDAN MUKAAN GORDIONIN solmun avaajasta oli tuleva Aasian kuningas, mutta viisaatkaan miehet eivät osanneet sitä avata. 2) Voidaanko verotuksella muuttaa metsätilarakennetta. Metsäverotus muistuttaa tarinan solmua. Osa nuorista houkuteltiin muihin koneenkuljettajan töihin paremmilla palkoilla ja työllä, joka ei ole niin altis kausivaihteluille. Lisäksi verotuksella ohjataan kansalaisten käytöstä – metsäverotuksessa kannustetaan esimerkiksi sukupolvenvaihdoksiin ja parempaan tilusrakenteeseen. Alanvalinta ei kaikilla ole osunut oikeaan. Verojärjestelmä ja koko yhteiskunta on kuitenkin ihmisiä varten. Suomea hallitsevat kuninkaiden sijaan kirjavat hallituskoalitiot, joiden käsitystä reilusta yhteiskunnasta voidaan edistää verosäännöksin. Tänäkin vuonna koneyritysten palkanmaksukyky on heikoilla. Työ metsässä on vaativaa ja yksinäistä, eikä se sovi kaikille. Osa verojärjestelmän säännöistä on luotu juuri toimintamuodoille, joten metsäverotuksen omat säännöt pitää sopeuttaa niihin kaikkiin. Kun nuoret aikanaan valmistuvat, melkein joka neljäs heistä ryhtyy muihin kuin metsäalan töihin. Kannattaa käydä katsomassa: metsalehti.fi RAHA AUTTAA KULJETTAJAPULAAN 9157_.indd 16 9157_.indd 16 11.2.2022 17.47 11.2.2022 17.47. Samalla metsätalouden tulojen laskentaan on mutkikkaat säännöt, joilla on yhtymäkohtia verovelvollisen muihin tuloihin ja niiden sääntöihin. Alan koulutuspaikat saadaan juuri ja juuri täytettyä. Metsäverokeskustelu on usein omaisuuserälähtöistä, esimerkiksi: 1) Kohdellaanko eri omistajien ja toimintamuotojen metsiä reilusti. PUUN MYYNNIN VEROKOHTELU vaihteleekin toimintamuotokohtaisesti esimerkiksi verokantojen sekä metsäja yrittäjävähennyksen vuoksi. Taidoissa oli puutteita
Silloin on tärkeää, perustuuko verotus keskitettyihin luotettaviin tietovirtoihin (kuten puunostajan ennakonpidätykset) vai tutkailevatko virkamiehet milloin mitäkin yksilöllisiä olosuhteita. LUKIJAKUVA Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Kun sitten joskus alat miettiä, olisiko kohta aika tehdä päätehakkuu, niin teetkin harsinnan, josta saat mukavasti puuta hiukan huonommalla hinnalla kuin päätehakkuusta.” Rane ”Itselläni on työn alla epäonnistunut koivikko, johon on tullut hyvin luontaista kuusta ja mäntyä. Sääntöjä muutettaessa niitä pitää koodata uudelleen. Pienellä pohjatilanteen muutoksella jostakin näkökulmasta reilu idea muuttuu epäreiluksi. MUUTTUJIA ON PALJON, ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ylipäätään talousasiat eivät kaikkia kiinnostaneet. Lisäksi kalliit tietojärjestelmät on rakennettu nykyiseen verojärjestelmään. Kasvu ja tulos ovat selvästi pienemmät. Olisiko ainesta jk-metsäksi?” Metsuri motokuski ”Sekametsäisyys eli eri puulajien sekoitus edistää taimettumista, joten sitä kannattaa harvennuksissa suosia.” A.Jalkanen ”En kyllä ymmärrä yhtään, mitä järkeä on kasvattaa tavallista talousmetsää jatkuvalla kasvatuksella. Kun hienojakoiset erityissäännöt ja elämäntilanteet kasautuvat, sattuma, verosuunnittelu ja tietämättömyys jakavat verotaakkaa. Määrä on kasvussa, sillä kymmenen vuotta sitten heitä oli 20 prosenttia. Verojärjestelmässä pitäisi tavoitella yksinkertaisia ratkaisuja, kuten Aleksanteri Suuri Gordionin legendassa valitsi. METSÄNOMISTAJILLA on metsään liittyvässä talousosaamisessa puutteita, PTT:n tutkimuksessa todetaan. Korjuu on vaikeaa ja riskialtista jäävän puuston osalta. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Hän sivalsi solmun miekallaan auki. Siksi metsäverojärjestelmän muutoksissa on huomioitava, kenelle mitkäkin verokertymät tilitetään ja ovatko ne mukana alueellisissa tasausjärjestelmissä. Metsätalouden osuus verokertymästä vaihtelee eri alueilla. TOIMITTAJALTA ”Piilokojun ruokintapaikalle saapui myös nuori kanahaukka.” ASSE KOKKO 9157_.indd 17 9157_.indd 17 11.2.2022 17.47 11.2.2022 17.47. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Näihin sääntöihin toivotaan myös muiden toimialojen ja omaisuuserien vuoksi muutoksia, joilla toteutuessaan olisi isoja vaikutuksia metsien verotukseen. Seuraava harvennus on yläharvennus, jolloin puusto tasoittuu kivasti.” Gla ”Sanoisin, että taimikonhoidossa kannattaa suosia erikokoisuutta ja puulajeista erityisesti mäntyä, jos sitä yhtään löytyy, ja koivua.” Jean S Verkkokeskustelu: Miten siirtyisin jatkuvaan kasvatukseen. Verohallinnon pitäisi kerätä lakien mukaiset verot reilusti ja kohtuullisin kustannuksin. Kunnostuksen jälkeen tuo näyttää jk-metsältä, kun koivut ovat ylinnä, sitten männyt ja alimpana kuuset. Etenkin iäkkäämmillä metsänomistajilla näyttäisi olevan vaikeuksia ja myös haluttomuutta metsätalouden kannattavuuden arvioinnissa. Mutkikkaassa järjestelmässä on vaikeaa hallita asioiden ristivaikutuksia. JUSSI COLLIN Metsälle oma pankkitili ”Aikaisempien hakkuiden seurauksena minulla on 34 ha taimikkoa T1 ja T2 noin 30 ha. Vähiten huonon ratkaisun etsiminen olisi viisas lähtökohta. Hyvä yksinkertainen metsäverotuskaan ei silti synny kapeasta näkökulmasta. Tutkimuksessa pohdittiin keinoja tilanteen korjaamiseksi. varainsiirtoveroin ja valmisteveroin. Uudistustoiveet saattavatkin osoittautua Gordionin solmuiksi, jossa lainsäätäjä on harakka tervatulla katolla. Tutkimuksen mukaan runsas kolmannes metsänomistajista ei arvioinut metsänomistuksensa kannattavuutta lainkaan. Niissä metsiä koskevat samat perussäännöt kuin muutakin omaisuutta. AJANKOHTAINEN / UUTISET WWW.METSALEHTI,FI 18.2.2022 Metsälehti.fi 17 Aleksanteri Suuri ratkaisee Gordionin solmun ongelman omalla tavallaan Jean-Simon Berthélemyn maalauksessa. Arvioitaessa hyötyjä ja haittoja pitäisi laskea tietojärjestelmäja hallintokulut, jotka eivät välttämättä korreloi muiden vaikutusten merkitykseen. Se selkiyttäisi tulojen, menojen ja esimerkiksi lainanhoidon seurantaa, eikä varsinaista kirjanpito-ohjelmaa tarvittaisi. Yksinkertainen ratkaisu olisi perustaa muusta arjen rahankäytöstä erillinen pankkitili, jolla seurattaisiin vain metsätilan rahaliikennettä. Ostajat pitävät selkeästä tyylistä ja ovat valmiit maksamaan siitä.” Timppa ”Hyvä taktiikka on, että kasvatat metsäsi ihan normaalisti jaksollisesti. Sitten kun toinen harvennus tulee, niin kannattaa katsoa, onko taimettumista tapahtunut ja kuinka erirakenteinen metsä on. Sote-uudistuksen isoja kysymyksiä on, millainen rahoitusjärjestelmä on alueellisesti reilu. Jos ajattelisin kasvattaa sitä jatkuvalla kasvatuksella, niin millä logiikalla nuorta puustoa pitäisi harvennuksissa käsitellä.” PHR ”Minusta ensimmäinen harvennus ihan normaalisti. KALLE ISOTALO Kirjoittaja työskentelee Verohallinnossa omaisuuserien verotuksen asiantuntijatehtävissä
Rakeistuksen yhteydessä tuhkaan voidaan lisätä fosforin ja kaliumin lisäksi booria. Pitkälle maatunut turve on typpirikasta ja lannoitus antaa hyvän kasvuvasteen, Samuli Kallio korostaa. Tavallisen hyvällä tuhkalla määrät ovat lähellä neljää tai viittä tonnia hehtaarille.” Jos tuhka on laiharavinteista ja levitysmäärä lähestyy kymmentä tonnia, niin rajoitteeksi tulevat rahtija levityskustannukset. Ravinteisuuserot johtuvat lämpölaitoksessa poltetun turpeen osuudesta ja polttotekniikasta. ”Paraslaatuisella tuhkalla riittää kolme tonnia, mutta sellaista tuhkaa on vähän. 9162_.indd 18 9162_.indd 18 11.2.2022 17.52 11.2.2022 17.52. Koneen ohjaimissa Pohjoisen Metsälannoituspalvelun yrittäjä Sampo Moilanen. Irtotuhkana ja rakeistettuna Tuhkaa saa sekä irtotuhkana että rakeistettuna. ”Metsäkonelevityksessä en lähtisi kuljettamaan tuhkaa raTUHKASSA JA TUHKASSA ON EROA Huonolaatuista tuhkaa kuluu vähintään tuplasti. Jykylä ei pidä raetuhkan käyttöä boorin vuoksi erityisen välttämättömänä, sillä tuhkassa on booria joka tapauksessa. Helikopterilevityksessä käytetään raetuhkaa, maalevityksessä molempia. Turvemaa tarvitsee vähintään 40 kiloa fosforia ja 80 kiloa kaliumia hehtaarille, mutta levitettävä tuhkamäärä riippuu täysin ravinnepitoisuudesta. ”Ilman ravinneanalyysia en ottaisi käyttöön minkäänlaista tuhkaa, pelkkä tieto käytetyistä polttoaineista ei riitä”, Jykylä sanoo. Tuhka itsessään ei ole lannoite, vaan ravinteiden siirtämisen välittäjäaine. Kivihiilen ja jätteiden poltosta syntyvää tuhkaa ei edes saa käyttää lannoitukseen. LEINONEN, KUVAT ”EMME levitä tuhkaa, vaan ravinteita”, yksinomaan metsälannoituksiin keskittyvän Forest-Vital-yhtiön toimitusjohtaja Petri Jykylä kiteyttää. Ravinnehäiriöt siirtyvät turpeesta tuhkaan ja vievät siitä tehon. Harvennetun turvemaamännikön tuhkalannoitus aloitettiin Utajärvellä viime viikolla. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 18.2.2022 18 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI ANTTI J
to Koistinen Suomen metsäkeskuksesta sanoo. Se kertoo, että kasvupaikalla on typpeä, mutta fosfori ja kalium hiipuvat, Heli Hongisto ja Samuli Kallio näyttävät. Tukin saanto ei yllä kivennäismaiden tasolle.” Harsuuntuneella suomännyllä on neulastupsuja vain oksien kärjissä, mikä osoittaa fosforinpuutosta. Koistinen tuntee harvoja yksittäistapauksia, että turvemaassa olisi runsaan typen johdosta piilevää potentiaalia enemmän kuin kasvupaikkaluokitus osoittaa. Hänen kauttaan menevät kaikki Pohjois-Pohjanmaan lannoitusja suometsänhoitohakemukset. Ravinteiltaan parhaat lannoitustuhkat syntyvät Etelä-Suomessa ja käyttökohteet eli turvemaametsät ovat Keskija Pohjois-Suomessa. Turvemaamännyllä on ollut ojituksen jälkeinen paremman kasvun vaihe, sitten kasvu on taas taantunut. Hän jopa kärjistää, että metsäsuunnitelman maaperäluokitukseen ei pidä aina luottaa. Tuhkaa etelästä pohjoiseen Jykylän mukaan on väärä mielikuva, että tuhkaa olisi yllinkyllin ja kohteita vähän. Forest-Vital ei juurikaan ota työtilauksia suoraan metsänomistajilta. Jos kustannukset ovat selvästi keskitasoa suuremmat, niin Metsäkeskus kysyy perusteluja ja saattaa edellyttää hankkeen kilpailutusta. ”Takavuosina oli erilaisia näkemyksiä ja hakemuksiakin, että tukea tulisi saada huonommille kasvupaikoille, huonokasvuisuutensa vuoksi”, rahoituksen ja tarkastuksen asiantuntija Ris”PARHAITA tuhkalannoituspaikkoja ei ole vielä löydetty, koska ne saattavat näyttää karukkokangasta vastaavalta suolta ja niiden ravinteisuuteen ei uskota.” Näin sanoo lannoituspalveluja ja hiilensidontakompensaatioita tarjoavan Havulatva Oy:n toimitusjohtaja Samuli Kallio. ”Kun liian karujen alueiden hakemuksia joudutaan hylkäämään, niin usein maanomistaja sanoo lannoittavansa ne omalla kustannuksellaan.” Kemeravarojen puolesta tuhkalannoitusta on vara lisätä reilustikin ja suomaakunnissa kohteita olisi kyllä. FAKTA 9162_.indd 19 9162_.indd 19 11.2.2022 17.52 11.2.2022 17.52. ”Aktiiviset metsänomistajat osaavat kysyä tuhkalannoitusta, mutta suurin osa sopivien lannoituskohteiden omistajista ei ole asiaa edes ajatellut.” Tuhkalannoituksen etu ja erikoisuus on, että sijoittaja ehtii elinaikanaan saada panostuksesta tuoton, mikä ei ole ollenkaan pääsääntö pitkäjänteisessä metsätaloudessa. Jos tukea ei olisi, niin se ei olisi tuhkalannoituksen loppu, mutta alat olisivat pienemmät. ”Metsäammattilaisen tekemä hakemus jouduttaa käsittelyä, esimerkiksi kohteen vesitalous ja vesiensuojelutoimet osataan kuvata oikein.” Etu elinaikana Stora Enson Oulun ja Oulun pohjoispuolen metsäasiantuntija Lauri Leinonen harmittelee, että tuhkalannoituksia tehdään niin vähän niiden hyötyyn nähden. Kasvupaikan tulee vastata vähintään kuivahkoa kangasta eli puolukkatyyppiä. Pohjois-Pohjanmaalla turvemaiden tuhkalannoituksen kustannukset ovat yleensä 450–500 eurossa hehtaarilla. Jykylä pitää tuhkalannoitusta sen verran mutkikkaana asiana, että työ kannattaa tilata kokeneen metsäammattilaisen kautta, jotta ei mene kokeilun puolelle. ”Jos rämeen puusto on joskus kasvanut hyvin, niin silloin katse pitää kääntää turpeen maatuneisuuteen.” Kallion neuvo on, että maatuneisuus kannattaa todeta kaivamalla. ”Hyvin maatunut, kukkamultamainen turve on erittäin typpirikasta, ja turvemaan kasvukyky ylittää keskimääräisen kivennäismaan.” Parhaat paikat vielä löytämättä. Kemera kustantaa lähes kolmanneksen Turvemaiden terveyslannoituksen kemeratuki on 30 prosenttia kokonaiskustannuksista eikä kustannuksilla ole ylärajaa. METSÄSTÄ 18.2.2022 Metsälehti.fi 19 VINKIT TUHKALANNOITUKSEEN Tuhkaa vain turvemaille Käytä kokenutta metsäammattilaista apuna Selvitä tuhkan ravinnepitoisuus tuoteselosteesta Optimiajankohta kasvatushakkuun jälkeen keistamolle ja takaisin vain siksi, että siihen saisi lisättyä 200 grammaa booria tonnille.” Selvästä boorinpuutoksesta kärsivät kohteet, jotka useimmiten ovat vanhoja peltoja, ovat asia erikseen, ja niille boorivalmiste on parempi lääke. Kasvu lisääntyy vuositasolla kahdesta neljään kuutiota, harvennusten väli lyhenee noin 15 vuoteen ja päätehakkuu aikaistuu. ”Meillä on tilanne, että lannoituskohteita on, mutta tuhkaa pitää etsiä.” Tuhkavirta kulkee etelästä pohjoiseen. ”Mutta tuhkakaan ei korjaa turvemaiden tyvimutkia
Yleensä vierailun aikana tulee käytyä myös yhteismetsässä. Heickellin mukaan hiilensidontapalveluilla vaikuttaa olevan kysyntää. 3. ”Olen aina tiennyt, että tämä pesti on tulossa. Yhteismetsä on tehnyt hiilensidontasopimuksen METSÄNOMISTAJAKSI SYNTYNYT Anna Heickell omistaa metsää suvun yhteismetsän kautta. Itse hän on ollut mukana muun muassa istuttamassa, raivaamassa taimikoita ja kulottamassa uudistusaloja. OTA selvää asioista ja osallistu koulutuksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhtiö maksaa yhteismetsälle siitä, ettei se tee hakkuita sopimuksessa määritellyllä 15 hehtaarin alueella. Metsätilasta 15 hehtaaria on ainakin toistaiseksi varattu hiilensidontaan. Metsätöissä autan tarpeen mukaan. Virallisesti minusta tuli metsänomistaja, kun täytin 18 vuotta. ”Ilmastonmuutoksesta puhutaan niin paljon, että hiilensidonta on nyt pinnalla.” Metsätöihin tarpeen mukaan Heickell asuu Tampereella mutta käy kotiseudullaan Kuhmoisissa vähintään kerran kuukaudessa, kesäisin useamminkin. Anna Heickell voi. Yhteismetsästä valtaosa on talousmetsää. hiilikompensaatiopalveluita tarjoavan Bluewhite Bioforest Oy:n kanssa. Kuusi on valtapuulaji, mutta myös männiköitä ja koivikoita löytyy. 2. Kuhmoisissa Pirkanmaalla sijaitseva yhteismetsä on kulkenut Heickellin äidin suvussa sukupolvien ajan. Tosin käytännössä hän kokee olleensa metsänomistaja koko ikänsä. USKALLA kysyä, jos et tiedä. Paperilla kaikki voi tuntua kaukaiselta, mutta metsässä tapahtumat konkretisoituvat. Silloin minut liitettiin sukumme yhteismetsän papereihin”, Heickell kertoo. Suojelualueet ovat Heickellin mukaan pääasiassa vanhoja metsiä, mutta mukana on myös tervaleppäkorpi ja laajempi suoalue. ANNA HEICKELLIN VINKIT 1. Metsässä hän samoilee, marjastaa ja tekee metsänhoitotöitä. KÄY metsässäsi ja osallistu vaikka vain pienimuotoisiin metsätöihin. METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 18.2.2022 20 Metsälehti.fi Taivalkoski LIINA KJELLBERG, TEKSTI LAURA VESA, KUVAT HARVA voi 28-vuotiaana sanoa olleensa kymmenen vuotta metsänomistaja. ”Varsinkin kulotuksissa tarviTAMPERE 9159_.indd 20 9159_.indd 20 11.2.2022 17.54 11.2.2022 17.54. ”Vietän metsässä paljon aikaa samoillen, kesäisin ja syksyisin myös marjastaen. Olemme sopineet, että jokainen osallistuu metsänhoitotöihin omien aikataulujensa, kiinnostuksensa ja kykyjensä mukaan”, Heickell kertoo. Yhteismetsäksi metsätilan muutti Heickellin isoisä sisaruksineen. Metsäalasta reilut sata hehtaaria on suojeltu pysyvästi Metso-ohjelman kautta