›› 6 Energiapuuta tuodaan Ruotsista ›› 8 Sekametsien tieltä löytyy tuttu este ›› 9–11 METSÄSTÄ Mitä voi tehdä lengoilla männyillä. HELMIKUUTA 2021 • NRO 3 • PERUSTETTU 1933 • METSÄLEHTI.FI Talviset olosuhteet panivat 50-kuutioiset sahat koetukselle . Sivut 22–23 Luminen sahatesti Sa m i Ka rp pi ne n UUTISET Tältä näyttää uudistettu kemera ›› 2–3 Metsätapahtumia ruudulta seuraten ›› 4–5 Pohjanmaalaista rohkeutta yrittää Marko Ämmälä on uusi Metsäkeskuksen yrityspalveluiden johtava asiantuntija. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 11. ›› 14–15 Meikäläinen metsätalous on ekologista ›› 16–17 Sukutilan hoitaja Etelä-Karjalasta ›› 18–19 Säätöauraus sopii Pohjois-Suomeen ›› 20 PILKKEITÄ Hiihtovaellus kuin Keski-Euroopassa ›› 27 Stadionin tornin korkuinen sypressi ›› 30 KOLUMNI: ”Luopumalla maanmuokkauksesta katoavat sen haitat, mutta myös hyödyt.” ›› 5 8259_.indd 1 8.2.2021 14.15
Koska tukiehdotus suosii raivaa jaa, joka pitää kustannukset kuris sa, Etelä ja KeskiSuomessa koros tuu oikeaaikainen kaksivaiheinen taimikonhoito eli varhaisperkaus ja myöhempi taimikon harvennus. Metsien hiilinieluja voitaisiin lisä tä merkittävästi, jos runsasravinteisissa ojitetuissa turvemaametsissä siirryttäi siin jatkuvaan kasvatukseen. UPM lakkauttamassa Kaukaan pientukkilinjan Metsäyhtiö UPM aikoo tehostaa sahaus taan. Lisäksi tarkoitus on lakkauttaa Kaukaan sahan pientukkilinja. Hiilikompensaatio hankkeilla ei vaikutusta puumarkkinoihin Suomen hiilikompensaatiohankkeet ovat toteuttaneet maa ja metsätalouteen liit tyviä politiikkatavoitteita pääsääntöisesti hyvin, Gaia Consulting Oy:n ja Pellervon taloustutkimuksen tuottamassa selvityk sessä todetaan. Nuorten metsien kunnostuksissa ei ole enää kyse taimikoiden raivauk sista, vaan energiapuun koneelli sesta korjuusta ja niin sanottujen hoitorästien purkamisesta metsä kohteissa, jossa taimikon raivaus on laiminlyöty. Yhtiö aloittaa ytneuvottelut. Pienpuun keräämiseen on mak settu tukea etenkin Pohjois ja Ete läPohjanmaalle, joten taimikon raivauksen hoitaminen ajallaan tu lee kyseisillä seuduilla entistä tär keämmäksi. Tällöin niillä voi ol la arvoa metsäluonnon monimuo toisuuden tai metsän erirakentei Uusi kemeratuki suosisi oikeaikaista raivaajaa Kemeratukijärjestelmän uudistus voi tietää rynnistystä energiapuupöheikköihin, sillä jatkossa pienpuun keruuta ei enää tuettaisi. ”Uudessa tukijärjestelmässä läh detään siitä ajatuksesta, että paino piste ei ole enää pahimpien hoito rästien purkamisessa vaan siinä, että hoitorästejä ei enää syntyisi li sää”, kertoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suo men metsäkeskuksesta. Hirvisaaliissa kuuden prosentin lasku Hirvisaalis kutistui viime metsästyskau della. Otson saneeraus etenee Metsäpalveluita tarjoavan Otson yritys saneerausohjelmaehdotus on toimitet tu käräjäoikeuden käsittelyyn. Suomen riistakeskuksen mukaan kaudella 20/21 saatiin saaliiksi 49 000 hirveä, mikä on kuusi prosenttia vähem män kuin edellisellä kaudella. Myös Korkeakosken sa han käyntiastetta on tarkoitus ”optimoi da”. Käräjä oikeus antaa asiasta välipäätöksen, kun se on tarkistanut, että ohjelmaehdotus täyttää yrityssaneerauslain edellytykset. Selvityksen mukaan suurimmat päästövähennykset saataisiin hillitsemäl lä metsäkatoa, erityisesti välttämällä uu sien turvepeltojen raivausta. Ehdotuksessa tosin korostetaan, että taimikoiden perkausja harvennustyössä on vältettävä lehtipuiden tarpeetonta poistamista ja metsän turhaa siistimistä. ”Hirvisaalis väheni edellisvuodesta useimmilla riistakeskusalueilla, suhteel lisesti eniten Uudenmaan, KaakkoisSuo men ja EteläHämeen alueilla”, kertoo Jani Körhämö Riistakeskuksesta. Remes arvelee, että pahimpia ryt eiköitä raivataan jatkossa kalliilla työllä tai sitten ne kehittyvät oman onnensa nojaan. Arvioi tu vähennystarve on enintään 60 tehtävää. Nykyisellään hankkeiden vaikutukset puumarkkinoihin ja maa ja metsätalousmaan kiinteistömarkkinoi hin ovat lähes merkityksettömät, sillä hankkeiden pintaalat ovat vielä pienet. Arvioim me, että asiakirjat ovat velkojien käytös sä viimeistään helmikuun puolivälissä”, kertoo yrityssaneerausmenettelyn sel vittäjä Jussi Laakkonen. Ne metsänomistajat, jotka eivät tee taimikonraivauksia ajallaan, tuntevat sen jatkossa lompakossaan, sillä tuki nuoren metsän kunnostuk sen yhteydessä tehtävään pienpuun keräyk seen on loppumassa. LYHYET UUTISET 11.2.2021 / AJASSA VALTTERI SKYTTÄ V altion maksamat taimikonhoitotuet kohdistuvat jatkos sa entistä selkeäm min taimikkovaiheen puustojen raivauksiin, eikä koneel lista nuorten metsien kunnostusta enää tueta lisäeuroilla. Oleellisinta uudessa järjestelmäs sä ovat taimikonraivaustukien muu tokset, sillä metsätöihin vuonna 2020 maksetuista kemeratuista 80 pro senttia eli noin 40 miljoonaa euroa meni taimikoihin sekä samaan ka tegoriaan kuuluviin nuoren metsän hoitoihin. Jatkuvalla kasvatuksella lisää hiilinieluja Luonnonvarakeskus on arvioinut maan käyttösektorin ilmastotoimenpiteiden vaikutuksia ja päästövähennysmahdolli suuksia. Rästikohteet kuntoon nyt Vaikka nuorten metsien kunnostuk siin on maksettu kemeratukea ja hy vä tovi, metsänhoitorästeistä ei ole päästy Suomessa alkuunkaan eroon. Uuden tukijärjestelmän kaavailussa onkin selvästi päädytty tulokseen, että oikeaaikaisen taimikonhoito työn tukeminen on kustannuste hokkaampaa kuin jatkuva hoitoräs tien paikkailu. Kemeratuen korvaajaksi kaavailtu tukijärjestelmä ei esitä uusia vaatimuksia luonnon monimuotoisuuden huomioimiseksi taimikoiden raivauksissa. Se vähen täisi hakkuumahdollisuuksia kolmella miljoonalla kuutiolla suurimpaan yllä pidettävissä olevaan hakkuukertymään verrattuna. Luvat käy tettiin 80prosenttisesti. Suunnitelmissa on muutoksia joh tamismalliin ja toimitusketjuun. Näin kaavail laan tammikuun lopussa julkistetus sa ehdotuksessa uudeksi metsätalou den tukijärjestelmäksi eli nykyisen kemeralain korvaajaksi. 2 8260_.indd 2 8.2.2021 13.38. ”Toimitamme ohjelmaehdotuksen vel kojille sen jälkeen, kun käräjäoikeus on antanut päivämäärät ohjelmasta tehtä ville väitteille ja lausumille
”Päätehakkuuleimikoita sinne se kaan vielä mahtuu. Jatkossa pienpuun keräämiseen ei enää saisi tukea, joten tukiraha kohdistuu selkeämmin nimenomaan taimikkovaiheen puustojen raivauksiin. Purettavaa paperikonekapasiteet tia tulee lisää, ja joku tehdas on aina se heikoiten kannattava. UPM tiedotti aloittavansa uuden su kupolven biojalostamon perussuunnit telun. Stora Enson arvion mukaan painopapereissa on yli kapasiteettia kymmenen prosenttia. ”Tämä on hyvä, sillä se vähentää turhaa jaottelua jatkuvaan ja jaksol liseen kasvatukseen. Ne harvennus hakkuukohteet, jotka voidaan olettaa ehdittävän tehtävän tämän talven ai kana, ovat jo pääsääntöisesti olemas sa”, Kuusisto sanoo. Nykyisin taimikon varhaishoitoon saa tukea 160 euroa ja nuoren metsän hoitoon 230 euroa hehtaarille. Tälle vuodelle kustannussäästöt ovat noin 80 miljoonaa euroa. ”Koko kalusto on töissä niin korjuu kuin kuljetuspuolella.” Ongelmatonta pöllien haku metsästä ei ole nytkään. € 8 553 (10 055) 8 580 (10 238) Liiketulos, milj. € 617 (856) 568 (1 073) Omavaraisuus, % 50,4 (49,3) 64,1 (69,2) Henkilöstö 24 455 (26 096) 18 014 (18 742) VALTTERI SKYTTÄ M etsäkoneiden kuljettajat saavat tällä hetkellä painaa täyttä työ päivää talvihakkuukohteiden kimpus sa ympäri Suomen. Raivauskohteen pintaalasta enintään 10 prosenttia on yhä mahdollista jättää raivaamat tomiksi säästöpuuryhmiksi ja riis tatiheiköiksi. Tukiraivausta myös jatkuvassa kasvatuksessa Remeksen mukaan merkittävä muu tos uudessa tukijärjestelmässä oli si myös 0,5 hehtaarin minimiku viokoon vaatimuksen poistaminen taimikonhoidossa. Luonnonsuojelulii ton mukaan säästöpuuryhmien ja riistatiheiköiden jättämisen pitäi si kuitenkin olla taimikonhoitotu en saamisen ehtona eikä vain suo situksena. AJASSA / 11.2.2021 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Koronarajoitukset ovat kääntäneet painopaperien alamäen pudotuksek si ja kerran muuttuneet kulutustavat tuskin palaavat entiselleen. . Puunkorjaajan kelit Vaikka vuosi kokonaisuutena oli vai kea, niin vuoden viimeinen neljännes meni molemmilla yhtiöillä kohtuulli sesti, ja alkaneen vuoden tuloksesta ennakoidaan parempaa. Äkkijyrkän pudotuksen takana oli etenkin painopaperien romahdus, mut ta myös sellun matalat hinnat. Uudistus myös keventäisi tuki byrokratiaa, sillä uudessa järjestel mässä ei enää tarvitsisi tehdä ha kemusta ennen taimikonhoitotyön aloitusta niin sanotun de minimis säännön johdosta. Tilanne on puunkorjaajille enem män kuin mieleinen, sillä talvikeliä vaativia hakkuukohteita jäi runsaas ti varastoon viime vuoden surkeiden sääolosuhteiden keskellä. Metsä Group julkistaa tilinpäätök sensä torstaina 11. . . Hyvinkin menevien tuotteiden ky syntä on vaikeasti ennustettavaa, mutta laajamittaisten rokotusten odotetaan avaavan tietä elpymiselle. Lisäksi pienpuuta kerättäessä nuoren metsän hoidon tuki voi nousta yhteensä 430 euroon hehtaaria kohden. Nämä ovat kui tenkin tuttuja keinoja talvikorjuissa”, kertoo UPM:n operaatiojohtaja Tero Nieminen. Loppuvuosi lupasi parempaa Sen sijaan monet tuotelajit ovat hyötyneet erikoisesta vuodesta. . Korona romautti metsäjättien tulokset STORA ENSO NOTKAHTI VÄHEMMÄN Tunnusluvut 2020 (2019) Stora Enso UPM Liikevaihto, milj. ”Alussa voi olla riski, että rästikohteita jää totaalisesti tekemättä.” MIKKO HÄYRYNEN S tora Enson ja UPM:n viime vuo den liikevaihdot tulivat alas jok seenkin yhtäjalkaa 15 prosenttia. ”Alussa voi olla riski, että rästikoh teita jää totaalisesti tekemättä. Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan uusikaan tukijärjestelmä ei huomioi riittävästi metsäluonnon monimuotoisuutta. ”Nyt on joka puolella puunkorjaajan kelit. UPM:n Niemisen mukaan tämän talven korjuisiin voi vielä mahtua sa tunnaisesti lisää hakkuukohteita, mut ta esimerkiksi helmikuussa solmitta vien uusien talvileimikkokauppojen korjuu menee todennäköisesti ensi talveen tai kuivalle kesäsäälle. Tällä hetkellä puunkorjuusta tehdään Kuusiston mu kaan talvikohteilla 85–90 prosenttia. Hyvien korjuuolosuhteiden lisäk si talven puukauppatilanne on Stora Enson Kuusiston mukaan muutenkin positiivinen, sillä kaikille puutavara lajeille on kysyntää ja leimikoita eli hakkuukohteita pystytään tekemään laidasta laitaan. Metsänpohja on paikoin lumen alla sula, sillä lunta ehti sataa ai mo annos ennen kovempia pakkasia. Fakta suuden näkökulmasta. Koronavuoden tulosuutisten ehkä suurin uutinen oli silti, että uusista pa perikoneiden sulkemisista ei ilmoitet tu. . Tu loksen osalta Stora Enso selvisi ”vain” 30 prosentin laskulla, kun taas UPM:n tulos puolittui. Verk kokaupan kasvu lisää kartonkien ja tarrapapereiden kysyntää, kotien re montoinnissa tarvitaan puutuotteita. Metsien käsit telyssä on jo käytössä hybridimene telmiä paljon”, Remes sanoo. Kemeratukijärjestelmän korvaajaksi ehdotetussa uudessa metsätalouden kannusteet eli metka-mallissa taimikon ja nuoren metsän raivaukseen saisi koko maassa tukea 200 euroa hehtaaria kohden. 029 432 6112 Ulkoasu: Tuomas Nikulin Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. helmikuuta. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315. Jos metsänomistajalla on rästikohtei ta, ne kannattaa tehdä kuntoon van han kemeran aikaan”, Remes sanoo. 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. Nykyinen kemeratukijärjestelmä on tarvittaes sa voimassa vuoden 2023 loppuun. € 922 (1 305) 761 (1 344) Tulos, milj. ”Ajourille täytyy käydä ajamassa jälkiä etukäteen, niin maanpinta jää tyy ja urat tiivistyvät. Oulussa on menossa kartonginvalmistukseen muunnetun tehtaan sisäänajovuosi. . Stora Enso saattaa päätökseen 400 miljoonan euron kustannusjahtiohjel man vuoden loppuun mennessä. Talvileimikkoja on päästy korjaa maan vuodenvaihteesta lähtien koko maassa”, kertoo Stora Enson operaa tiojohtaja Lauri Kuusisto. Elpyminen vaihtelee maittain ja sen odotetaan ole van pitkälti Kiinavetoista. 3 8260_.indd 3 8.2.2021 13.38. Nyt julkaistu selvitys on vasta eh dotus uusista tukiehdoista, joten eh dot voivat vielä muuttua. Kotkaan tai Hollantiin raken nettava laitos valmistaisi huomattavia määriä korkealuokkaisia polttoaineita. . 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi metsalehti.fi Uusi kemeratuki suosisi oikeaikaista raivaajaa M ik ko Ri ik ilä UUDET TUET . Tämä tarkoittaa sitä, että taimikonhoitotukea olisi mahdollista saada myös jatkuvan metsänkasvatuksen mukaisten, kor keimmillaan 0,3 hehtaaria suurten pienaukkojen raivauksiin
Hallituksen pyrkimyksenä on kasvattaa kotimaisen energian osuutta. Turpeen käytön vähetessä hallitus lupasi varmistaa, että ainespuuta ei polteta. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuva K oronavirus on laittanut tapahtumanjärjestäjien suunnitelmat uusiksi myös metsäalalla. Jo syntyneiden rästien purkamista energiaksi on kuitenkin järkevää edistää, vaikka vain väliaikaisella tuella. Hallituksen päätös kiristää turveveroa tuli päästöoikeuden hinnannousun ohella ikävänä yllätyksenä alan yrittäjille ja turvetta polttaville laitoksille. Metsähakkeella on korvattu kivihiiltä, ja nyt sitä tarvitaan lisää korvaamaan turvetta. Kuluneen vuoden aikana tapahtumia on peruttu ja siirretty tulevaisuuteen, mutta yhä enenevässä määrin niitä on siirretty myös verkkoon. Valtion tuki ei saa kannustaa laiminlyömään taimikoiden hoitoa. Myös entistä useampi ensiharvennusleimikko päätyy energiapuun ostajille. Suurin muutos on tapahtunut lämpöja voimalaitoksilla, jotka käyttävät entistä enemmän haketta. Sitä palaa noin kahdeksan miljoonaa kuutiometriä, ja määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan tämän vuosikymmenen aikana. Voimalaitoksilla ei kuitenkaan ajatella metsien hoitoa, vaan polttoaineen hintaa ja varmaa saatavuutta. Juuri näin on käynyt, vaikka hallitusohjelmaan on kirjoitettu päinvastaiset tavoitteet. Kotimaisen pienpuun kilpailukyky uhkaa heiketä entisestään, jos uutta metsänhoidon tukijärjestelmää kaavailleen työryhmän esitys toteutuu. METSÄHAKKEEN raaka-ainetta on kotimaassa yllin kyllin. ”Puheenvuorot sisälsivät tuoretta tutkimustietoa, joka oli tärkeä saada julki mahdollisimman pian. METSÄNOMISTAJA on huomannut käänteen hyvänä energiapuun kysyntänä. AJANKOHTAINEN ”Lappeenrantalaismännystä tulevat mieleen Tolkienin Keskimaan satumetsät.” LASSE KOKKO Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Metsäpäivien kohdalla päädyttiinkin kompromissiin. 11.2.2021 / AJASSA METSÄLEHTI.FI Lukijakuva PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi VIITISEN VUOTTA SITTEN näytti siltä, että kiinalaisen rahan avulla rakennetaan Suomeen isompi joukko biojalostamoja. Vuosikymmenestä toiseen puun poltto on pientaloissa yhtä suosittua. On puhuttu teknologian haasteista, EU:n uusiutuvan energian direktiivistä ja Kiinan johdon linjauksista. Myllykosken ja Savonlinnan hankkeet hiipuivat nopeasti, eikä Kemin eli Kaidin hankkeesta ole toviin kuultu. fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Myös jo kertaalleen koronaepidemian takia siirretyt Valtakunnalliset Metsäpäivät päätettiin järjestää verkossa. Viime viikolla verkkotapahtumana järjestetyt Metsäpäivät koostuivat pääasiassa metsäalan tutkijoiden ja asiantuntijoiden puheenvuoroista, perinteiset Metsäpäivät iltamineen ja minimessuineen järjestetään näillä näkymin lokakuussa. Esimerkiksi Suomen metsäkeskuksen ja metsänhoitoyhdistysten tapahtumakalenterit täyttyvät nyt webinaareista ja muista verkkotapahtumista. Siinä energiapuun keruutuki esitetään poistettavaksi. Kuten aina ennenkin, pesään pannaan puuta ja tuvat pysyvät lämpiminä. JUSSI COLLIN Mikä karkotti kiinalaiset. Korona vie verkkoon Muun muassa Valtakunnalliset Metsäpäivät järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa verkossa. Silloin myyjä saa kauppaan mukaan myös pieniläpimittaista puuta, joka ei kelpaa sellufirmalle. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. ”Päätös ei ollut helppo. Metsäpäivillä on suuri merkitys metsäalan ihmisille juuri kohtaamisja verkostoitumistapahtumana”, kertoo Suomen Metsäyhdistyksen projektipäällikkö Kaarina Aro. Tekniikka haasteena Läheskään kaikki verkkotapahtumat eivät ole ilmaisia, mutta Metsäpäivien verkkotapahtumaan sai osallistua ilmaiseksi. PITKÄSTÄ AIKAA Suomessa on kunnon pakkastalvi. Se, mikä kiinalaiset karkotti, on jäänyt epäselväksi. Biopolttoaineiden valmistusta suunniteltiin muun muassa Kemiin, Savonlinnaan ja Myllykoskelle, Kemijärvellä suunnattiin selluun. Voi olla niinkin, että biopolttoaineiden valmistus ei tarkemmassa tarkastelussa osoittautunut kannattavaksi. Keskusteluita ja sidosryhmätapaamisiakin voi järjestää verkossa, mutta ne eivät toimi yhtä hyvin”, Aro sanoo. Asiantuntijat varoittivat, että äkkikäännöksen seurauksena hakkeen tuonti kasvaa ja kattiloihin päätyy myös kuitupuuta. Kemijärveltä kerrottiin vuodenvaiheessa, että Kiinasta ei enää panostuksia ole luvassa ja rahoitusta haetaan nyt länsimaista. Hoidon tarpeessa olevia nuoria metsiä on puoli miljoonaa hehtaaria ja ensiharvennusrästejä vielä enemmän. Hoitorästit ja hakkeen tuonti kasvavat 4 8261_.indd 4 8.2.2021 13.39. Vielä pitkään aikaan puulle ei ole kilpailukykyistä uusiutuvan energian vaihtoehtoa
Verkkotapahtumien suurimpana haasteena Aro pitää niiden teknistä toteutusta. Muokkauksen taimettumista auttava, maaperän lämpötilaa nostava ja siten taimien kasvua jouduttava vaikutus jää vääjäämättä keinovalikoiman ulkopuolelle. Tapahtuman seuraaminen tietokoneen ruudulta käy pidemmän päälle raskaaksi, joten yleisöä tulisi Aron mukaan aktivoida jotenkin, esimerkiksi yleisöäänestysten avulla. soveltuu mm. Aiempina vuosina Metsäpäivien osallistujamäärä on ollut noin 500. . seminaarien ja koulutusten järjestämiseen . . Tutkimuksen mukaan hyvät taimettumistulokset havaittiin muokatuilla koealoilla. Vararavintonsa turvin kasvava sirkkataimi ei ole itämispaikan suhteen ronkeli, jos se saa kosteutta, happea ja lämpöä. internetissä toteutettu tapahtuma . yleisö seuraa esitystä esim. ”Työtunteja ison verkkotapahtuman järjestämiseen kuluu yhtä lailla kuin perinteisen tapahtuman järjestämiseen.” Aro ennakoi, että erilaiset verkkotapahtumat ovat tulleet metsäalalle jäädäkseen. Taimettuminen oli hyvää, keskimäärin 22 000 tainta hehtaarilla. 2020). Metsäpäivät lähetettiin suorana lähetyksenä osin studiolta, osin puhujien omilta tietokoneilta. Se on semmoinen härveli, mitä en tarvitse kuin metsäkäyntien yhteydessä ja vain silloin, kun teen tarkastuksia. Valitettavasti nämä käsitykset maanmuokkauksen merkityksettömyydestä jatkuvassa kasvatuksessa eivät perustu tosiasioihin. Valtaosan ajasta ohjelmaa oli neljällä eri tapahtumalavalla. kevään webinaareja: 13.3. ”Miten varmistaa, että yhteydet ja aikataulutus toimivat, kun liikkuvia osasia on paljon?” Verkkotapahtumat ovat haastavia myös yleisölle. Näin vältytään sen ympäristöä ja virkistyskäyttöä haittaavilta vaikutuksilta. Eri-ikäisrakenteisissa metsissä tehdyt muutamat maanmuokkauskokeet vahvistavat maanmuokkauksen uudistumista edistävän vaikutuksen. Maanmuokkauksella luodaan näitä suotuisia kohtia uusille puille. On myös niin, ettei esimerkiksi mätästystä ole taloudellisesti järkevää tai juurikäävän vuoksi turvallista tehdä eri-ikäisrakenteisessa metsässä, vaikka haluaisi. Myös mediahuomiota saaneen Turun kaupungin metsäsuunnitelman mukaan kaupungin metsissä ei enää tehdä avohakkuita tai maanmuokkausta. Kumpikaan ei johda taimituhojen vähentymiseen. Tykkään kyllä itse liikkua metsässä mutta kokonaiskuvan voisi hahmottaa paremmin droonilla.” PANU ”Nopeuttaa se aika paljon metsätuhojen tunnistamistakin. Muokkaamattomuusharha KATRI HIMANEN Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija. AJASSA / 11.2.2021 Gallup Verkkokeskustelu: Drooni metsänhoidon apuna LUONNONVARAKESKUS UUTISOI loppuvuodesta tutkimuksesta, jossa seurattiin viiden vuoden ajan rovaniemeläisten männiköiden pienaukkojen taimettumista (Hallikainen ym. Droonin kameran kuvasta näkee esimerkiksi suoraan kuoriaistuhojen vioittamat kuuset. Verkkotapahtumat säästävät myös kustannuksia, joskin kunnon hintalappu niillekin Aron mukaan tulee – varsinkin, jos ohjelma lähetetään studiosta. ”Jatkossa voidaan tapauskohtaisesti valita, mikä on paras toteuttamistapa.” ”Onko palstalaisilla jo kokemusta droonin käytöstä metsänhoidossa?” BERZA ”Jos droonilla voi karkottaa hirvet taimikosta, siitä saattaa olla jotain hyötyä. Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen yksi kärjistä on ajatus, ettei jatkuvassa kasvatuksessa tarvita maanmuokkausta. Syntyneellä pikkutaimella seuraa kuitenkin tämän jälkeen kova koitos, kun juuriston on löydettävä sopivaan maaperään ja taimen on selvittävä muun kasvillisuuden kilpailusta. Verkkotapahtumaan tuli noin 1 800 ilmoittautumista. Metsänomistajan päivä 2021 ”Kysyimme muiden metsäalan tapahtumanjärjestäjien kokemuksia, ja kaikilla oli se tuntuma, että jos tapahtuma siirretään verkkoon ja siitä peritään yhä pääsymaksu, romahtaa osallistujamäärä”, Aro sanoo. Tällöin valoa, ravinteita ja vettä on saatavilla. Ei niitä maastossa liikkumalla ole kovin helppo tunnistaa isolta alueelta.” PUUKI ”Droonista ei ole mitään hyötyä metsäsuunnittelussa. . . Talvilaidunalueet löytyisivät kohtuu helposti. KOLUMNI Kaarina Aro osallistui Valtakunnallisille Metsäpäiville helsinkiläisestä studiosta, josta osa tapahtuman ohjelmasta lähetettiin. Heinittyminen on harmillista, mutta kuvaa toisaalta juuri sitä, että kasvien kasvun kannalta välttämättömiä resursseja on vapautunut. Kävely metsässä antaa paremman kuvan puustosta.” TOLOPAINEN ”Ajatus hirvien karkottamisesta droonin avulla on aivan yhtä typerä kuin hirvien karkottaminen Tricolla. Uudistumisen ajatellaan tapahtuvan ilmankin. Taimen vakiintumisen todennäköisyyttä kasvattaa merkittävästi se, jos kilpailevia vierustovereita on niukasti. Tällöin voi ajatella, että avohakkuu tuottaa maanmuokkaustarpeen. AVOHAKKUUALOILLA TUKKIMIEHENTÄITUHORISKI on peitteisiä kohteita suurempi. En usko, että tuo lennättely jaksaa pitkään kiinnostaa. Myös heinittyminen on usein voimakasta, mikä miellyttää myyriä. Isommilla alueilla muutakin käyttöä, esimerkiksi tuhoalueiden kartoitus ynnä muut inventointitehtävät.” A.JALKANEN ”Kovasti olen harkinnut hankintaa mutta en vielä hankkinut. Luopumalla maanmuokkauksesta katoavat sen haitat, mutta myös hyödyt. Kun uudistumisen epävarmuus on yksi suurimmista jatkuvan kasvatuksen kysymysmerkeistä, tulos on kiinnostava. Käyttö jää siis viikonloppuun per metsäpalsta.” ARNOLD LAYNE Fakta 5 8261_.indd 5 8.2.2021 13.39. Dynamiikka ei riipu siitä, onko taimi eri-ikäisrakenteisessa metsässä, pienaukossa tai suuremmalla avohakkuualalla. Hyvätkin puolensa verkkotapahtumissa on: niihin voi osallistua ympäri maailmaa ja esityksiä voi usein katsoa myös jälkikäteen. Sammalpeitteisissä, muokkaamattomissa kohdissa mitatuista koealoista taimettomiksi jäi puolet. Käytännössä ilmakuvista tuotetuista tunnuksista ei ole kovin helppoa laatia laserkeilauspohjaista avointa metsävaratietoa tarkkuudeltaan vastaavaa tietoa.” TUOTTOARVO ”Drooni on härveli. oman tietokoneensa ruudulta . Kyseessä on kiikkulauta: maanmuokkaus aiheuttaa kohteesta riippuen eriasteisia haittoja, mutta varmistaa uuden puuston synnyn. Pienaukkohakkuut katsotaan usein jatkuvapeitteisen metsätalouden menetelmäksi. KUN METSÄNPOHJAAN VARISEE siemeniä, pieni osa päätyy itämisen kannalta suotuisiin kohtiin. Näitä tuhoriskejä vastaan käytetään maanmuokkausta, kuten mätästystä. Tulokkaan on vaikea pärjätä jo kasvussa olevien naapureiden seassa. Sillä saavutetaan ainoastaan hirvien siirtyminen syömään naapurin taimia entistä nälkäisempinä.” PUTTE ”Voisihan droonilla vaikka etsiä hirvien jälkiä. WEBINAARI
”Toisinaan voimme haastaa yritystä myös pohtimaan asioita uudelta kantilta.” Vahva verkostojen luoja Puolueettomuus on myös Metsäkeskuksen suurimpia vahvuuksia. Omaisuudenhoito, toimeksiantojen välittäminen ja sijoitusneuvonta: LähiTapiola Varainhoito Oy. ”Päivitämme parhaillaan yritysasiakkuusohjelmaa. Jokainen yritys on meille tärkeä.” Varmaa on Ämmälän mukaan se, että metsäalan yrityskenttä tulee monimuotoistumaan. . . ”Alan mahdollisuudet on nähtävä aiempaa avarakatseisemmin. ”Olen ollut Metsäkeskuksen palveluksessa vuodesta 2002, ja käytännössä koko ajan tekemisissä yrittäjien kanssa niin kunnostusojitus-, metsätie-, metsäenergia kuin luonnontuoteasioidenkin tiimoilta. Kun on aika sijoittaa puukauppatulosi, LähiTapiolan 250 sijoittamisen asiantuntijaa ovat apunasi. Sovittujen toimenpiteiden vieminen eteenpäin ratkaisee sen, saavutetaanko tuloksia.” Yritysten kovaa kasvua hehkutetaan paljon, mutta Ämmälä näkee asiassa myös toisen puolen. harrastaa mm. ”Mutta oleellista on se, mitä tapahtuu yrityskäynnin jälkeen. Haluamme tuoda palvelumme entistä selkeämmin asiakkaidemme tietoon ja saataville.” Kenttä monimuotoistuu Metsäkeskuksen yritysneuvonnan tuloksia seurataan numeroiden valossa monella tapaa. . Huomioithan, että sijoittamiseen liittyy aina riskejä. 43-vuotias . Suomen metsäkeskuk sessa vuodesta 2002 . Pilvi Asiakkuusjohtaja Private Banking LähiTapiola Keski-Suomi 8262_.indd 6 8.2.2021 13.41. kylä toimintaa, luonnossa liikku mista ja metsänhoitoa Kuka. Koen yrittäjien kanssa toimimisen tosi mielekkääksi.” Metsäkeskus ei kilpaile kenenkään kanssa Metsäkeskuksen yrityspalveluiden tavoitteena on edistää metsään perustuvia elinkeinoja valtakunnallisen yritysneuvojaverkoston avulla. Kuten metsänhoidossa, sijoittamisessa tärkeää ovat aika ja asiantuntemus. Monitavoitteinen ja kokonaiskestävä metsien käyttö synnyttää uutta yrittäjyyttä maakuntiin ja kaikenlaiselle metsäja luontoyrittäjyydelle on myös tilaa Suomessa.” Tilaa on kaikenlaiselle yrittäjyydelle Marko Ämmälä haluaa, että yritykset löytävät Metsäkeskuksen neuvontapalvelut entistä helpommin. . 11.2.2021 / AJASSA 6 SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva P ohjanmaalla on totuttu yrittämään ennakkoluulottomasti. metsätalousinsinööri, amk . ”Mitä Metsäkeskus tekisi asiantuntijuudella, jos se pidettäisiin talon sisällä. Matkalla kohti lapualaista korjaamoa selviää, että koronan vuoksi leipätyöstään lomautetuksi joutunut kuski tekee nyt hinausautoyrittäjän työtä. perheessä vaimo ja kaksi lasta . ”Jos täältä Pohjanmaalta jonkun opin yrittämisestä veisi koko valtakuntaan, niin kyllä se on juuri rohkeus ottaa kehittämisen ja kasvun askeleita”, vahvistaa korjaamon pihaan toimistoltaan Seinäjoelta rientänyt Marko Ämmälä. ”Kun jonkun tapahtuman tai hankkeen koollekutsujana on Metsäkeskus, on keskenään kilpailevillakin yrityksillä matala kynnys tulla mukaan.” Ämmälä näkeekin Metsäkeskuksen ennen kaikkea osaavana verkostojen luojana. ”Saada leipä itselle ja perheelle on aivan yhtä hyvä tavoite kuin kasvu.” MARKO ÄMMÄLÄ . Samalla joudumme tarkasti miettimään, millaisia yrityksiä ja miten me voimme neuvoa.” Pohdinnan aiheuttaa ennen kaikkea Metsäkeskuksen puolueeton rooli viranomaisena. ”Monen yrittäjän tavoitteena on saada leipä itselle ja perheelle. Kuvaan sopii siis hyvin, että lapualainen Ämmälä aloitti vuoden alussa Suomen metsäkeskuksen yrityspalveluiden johtavana asiantuntijana. ”Olen todennut lukuisia kertoja, kuinka konkreettisia yhteistyömahdollisuuksia löytyy, kun ihmiset kokoontuvat ja alkavat puhumaan keskenään.” Verkostoon tulee Ämmälän mielestä kuulua myös Metsäkeskuksen omat asiantuntijapalvelut. ”Valtakunnallisuus tekee meistä poikkeuksellisen toimijan. ”Meidän on pidettävä huoli siitä, ettemme mene kenenkään toisen toimijan tai yrittäjän tontille kilpailemaan.” Metsäkeskuksen tehtävä on Ämmälän mukaan kuunnella yrittäjää ja tarjota yrittäjän tueksi laaja asiantuntijaverkosto. Sijoitusvakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Yhteistyö alkaa osoitteessa lahitapiola.fi/metsa Puun kaatumisesta alkaa uusi kasvu. Se on aivan yhtä hyvä tavoite kuin kasvu. Vuosittain yritysneuvojat tekevät 700–800 yrityskäyntiä. Autokorjaamo puolestaan on aloittanut juuri uusissa isommissa tiloissa ja ostanut empimättä kilpailevan yrityksen tieltään. HAASTATTELU Pohjanmaalla on vahvat perinteet yrittämisessä. Metsäkeskuksen yrityspalveluiden johtavana asiantuntijana aloittanut Marko Ämmälä poseerasi kameralle vuosina 1900–1980 toimineen Pyhälahden valokuvaamon kaluston keskellä kotikaupunkinsa Lapuan vanhan patruunatehtaan tiloissa. Käsitys saa vahvistusta jo ennen juttukeikkaa, kun toimittajan auto hyytyy Lapuan peltoaukealle. Hinausauto saapuu paikalle hetkessä. . Pystymme 15 neuvojan voimin yhdistämään ja auttamaan yrityksiä vaikka eri puolilta maata.” Tehtäväkenttä on laaja, sillä asiakaskunta koostuu kuusenkerkänkerääjistä puutuotealan yrityksiin ja metsäpalveluyrittäjistä kiinteistönvälittäjiin
Kuten metsänhoidossa, sijoittamisessa tärkeää ovat aika ja asiantuntemus. Sijoitusvakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Huomioithan, että sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Yhteistyö alkaa osoitteessa lahitapiola.fi/metsa Puun kaatumisesta alkaa uusi kasvu. Omaisuudenhoito, toimeksiantojen välittäminen ja sijoitusneuvonta: LähiTapiola Varainhoito Oy. Kun on aika sijoittaa puukauppatulosi, LähiTapiolan 250 sijoittamisen asiantuntijaa ovat apunasi. Pilvi Asiakkuusjohtaja Private Banking LähiTapiola Keski-Suomi 8262_.indd 7 8.2.2021 13.41
”Tuonnilla turvataan puutoi mitukset lämpölaitoksille, kun omien jäsenien metsästä ei saa da riittävästi puuta esimerkiksi huonojen korjuukelien vuoksi.” Kaikkiaan Nyved toimittaa vuosittain noin 300 000 irto kuutiota haketta lämpölaitok sille. Ulkomailta tuotua energiapuuta varastoidaan Nyvedin terminaalissa Inkoon satamassa Se pp o Sa m ul i taman alueella. Alueen metsänomis tajat ovat reviirin jäseniä. Emojärjestö-MTK:ssa tuontia ihmetellään. Vuosit tain sen korjuumäärä on noin 650 000 kuutiota. Metsäreviiri korjaa ja toimit taa jalostukseen 80 prosenttia jäsentensä valtakirjakauppo jen tuottamasta puusta. Tuonti hake ei ole kotimaista halvem paa.” Eteläisen Metsäreviirin pu heenjohtaja, metsänomistaja Otto von Frenckell sanoo, etteivät alueen metsänomistajat ole va littaneet tuonnista. Hän korostaa, että tuontipuu on yksi osa isoa kokonaisuutta, jolla turvataan reviirin jäsenten myymän puun kysyntä suhdan teista riippumatta. MTK:ssa ihmetellään tuontia MTK:n metsävaltuuskunnan pu heenjohtaja Mikko Tiirola ei ymmärrä Nyvedin puun tuontia. Metsänomista jajärjestön toimijoiden pitäisi keskittyä siihen, että energia puuhuolto saadaan turvattua kotimaisista lähteistä.” Venäjä suurin tuontimaa Ylivoimaisesti eniten energian tuotantoa varten tuotiin viime vuonna puuta Venäjältä. Se toimii Uudenmaan ruotsin kielisen alueen metsänhoitoyh distyksenä. Saksan kirjanpainajatu hoalueiden tuonti näyttää Tul lin tilaston mukaan lopulta jää neen suhteellisen vähäiseksi, esimerkiksi Ruotsista tuotiin enemmän energiapuuta viime vuonna. ”Energiapuuta on tuotu Sak san tuhoalueilta. Metsäreviiri on osa MTK:n metsänomistajaorganisaatiota. Vaikka puulla ei Saksassa ole hintaa, logistiik kakustannukset nostavat hintaa Suomeen toimitettuna. Vah vana kakkosena oli Tullin tilas toinnin mukaan Viro. Nyvedin hallituksen puheen johtaja Markus Johansson sa noo, että energiapuun tuonnin perusteena on varmistaa hak keen toimitusvarmuus kaikissa olosuhteissa. ”Meillä on metsät täynnä energiapuuta. Tuontipuun osuus koko naisuudesta on pieni. Aiemmin yh tiön kerrotaan tuoneen myös tukki puuta Suomeen, mutta tätä y h tiön edustajat eivät vahvista. 11.2.2021 / AJASSA MIKKO RIIKILÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuva U udellamaalla toimivan Ete läisen Metsäreviirin omis tama puukauppaan erikoistunut Nyved Oy tuo puuta eteläranni kon satamien kautta Suomeen. ”Ei tuota voi positiivisesti kommentoida.” 8 8263_.indd 8 8.2.2021 13.43. ”Ei tuota voi positiivisesti kommentoida.” Hänen mukaansa metsän omistajajärjestön tavoitteena on hyödyntää kotimaista puu ta. Tuontiuutista hän pitää huo nona myös järjestön imagon kannalta. Nyvedin tuonti keskittyy ener giapuuhun, jonka käsittelyä ja varastointia varten yhtiöllä on puutavaraterminaali Inkoon sa Metsänomistajien firma tuo energiapuuta Ruotsista Tuonnin selitetään varmistavan energiapuun toimitusvarmuutta lämpölaitoksille
Metsä Group suosisi männyn ja kuusen sekaviljelyä. AJASSA / 11.2.2021 K uusen vuosikymmenien jäl keen metsäväki on innostu massa sekametsistä, ja jäl leen uutta suuntaa haetaan käytäntö edellä. UPM:n metsänhoidon kehi tyspäällikkö Heli Viiri puolestaan haluaa lisätä lehtipuiden osuutta havumetsissä. Luonnon varakeskuksen suuri sekametsätutkimus – Sekavahanke – on vasta käynnistymässä. Tavoit telemme pitkällä aikavälillä 20 prosentin lehtipuusekoitusta. Ilman hirvikantojen harventamista haaveet lehtipuiden lisäämisestä jäävät kuitenkin haikailuksi. Metsäyhtiöt Metsä Group ja UPM tä hyävät kohti sekametsiä erilaisilla linjoil la. ”Pyrkimyksenämme on pienentää il mastonmuutoksen tuomia riskejä. Haluamme myös li sätä koivun istutuksia.” Hän viittaa ennusteisiin EteläSuo men kuusikoiden kasvun kääntymisestä Suuntana sekametsät Usean puulajin metsien ennakoidaan kestävän parhaiten muuttuvaa ilmastoa. Sa m i Ka rp pi ne n MIKKO RIIKILÄ Jatkuu seuraavalla aukeamalla 9 8263_.indd 9 8.2.2021 13.43
Muutaman vuosikymmenen kuluttua kuusimetsän koivusekoitus voi parantaa kasvua ja lieventää tuhoriskejä.” Hän kannustaa viljelemään koivua ja Heli Viiri Aino Smolander Tiina Ylioja 10 8263_.indd 10 8.2.2021 13.43. Hieman yllättäen lehtipuusekoitus ei maastomittausten mukaan ole lisännyt kuusivaltaisen sekametsän kasvua, vaan puhtaat kuusikot ovat antaneet suurim man puusadon. ”Lehtipuusto parantaa erityisesti riis tan ja linnuston elinolosuhteita ja moni puolistaa kenttäkerrosta.” Pitkän uran metsäntutkijana tehnyt Viiri myöntää, että ylisuuret hirvikannat ovat vaikeuttaneet seka ja koivuvaltais ten metsien kasvattamista ja kuusta on jouduttu istuttamaan liian kuiville sekä juurikäävän saastuttamille maille. Viiri vaatii riistahallinnon, metsän omistajien ja metsästäjien yhteistyötä, jotta hirvikanta saadaan kuriin. Koh tuullinen hirvituhojen riski kannattaa eh kä sietää, jos vaihtoehtona on lämpene vässä ja entistä kuivemmassa ilmastossa riutuva kuusikko. ”Lehtipuusto parantaa erityisesti riistan ja linnuston elin olo suhteita.” Yli puolet metsistä yhtä puulajia Sekametsien osuus metsämaan pinta-alasta Mäntyvaltaiset sekametsät yleisimpiä Puulajien vallitsevuus sekametsissä 55 % 40 % 14 % 34 % 31 % 26 % Puhtaat havutai lehtipuumetsät Pääpuulajin osuus yli 95 % Mäntyvaltaisia Havupuustoa alle 75 % puustosta Sekametsä Pääpuulajin osuus alle 75 % Kuusivaltaisia Havupuustoa alle 75 % puustosta Lähde: VMI/Luke Lähde: VMI/Luke Lievä sekametsä Pääpuulajin osuus 75–95 % Lehtipuuvaltaisia Lehtipuuston osuus alle 75 % puustosta lähinnä epäsuoraan päättelyyn. Metsiemme ensisijainen tehtävä ei ole hirvenlihan tuotanto.” Koivun valtit vahvistuvat Tiedämme koivuvaltaisista sekametsistä yhtä ja toista, mutta moni tieto perustuu mäntyä aina kun se on mahdollista. Koivun karike alentaa maaperän hap pamuutta, ja tästä syystä ravinteet vapau tuvat nopeasti kasvien käyttöön. 11.2.2021 / AJASSA laskuun 2040luvulta alkaen, kun vuotui nen lämpösumma kohoaa kuuselle kriit tiseksi. Kuvaavaa on, että haapojen määrä on vähentynyt jopa luonnonsuojelualueilla hirvien vuoksi. Se vah vistaa kuusikoiden elinvoimaa. ”Meillä ei ole ollut laajaalaisia kirjan painajatuhoja, joiden pohjalta voitaisiin sanoa, kuinka suuri koivusekoitus tarvi taan jarruttamaan kirjanpainajien leviä mistä”, kertoo Luken tutkija Tiina Ylioja. Hirvet uhkaavat sekametsiä Viiri muistuttaa myös sekametsien suo tuisasta vaikutuksesta metsien moni muotoisuudelle. Männyn ja koivun ennustetaan jopa hyö tyvän lämpenevistä säistä. Kyse ei siis ole metsäta louden aiheuttamasta ongelmasta. Jos puolet metsikön puista on koi vuja tai mäntyjä, metsikkö voi säilyä kasvatuskelpoisena, vaikka kaikki kuu set syötäisiin. ”Emme voi jatkossa lymytä hirviongel man taakse, vaan koivua pitää suosia ai na kun se vain on mahdollista.” Kirjanpainajan riski pienenee Valtaosa tuholaisista on erikoistunut yh teen puulajiin, kuten kirjanpainaja kuu selle. ”Perustamme nyt metsiä, joiden pi tää selviytyä muuttuvassa ympäristös sä. ”Esimerkiksi hirvien lentolaskentoja tarvittaisiin koko maassa, jotta kaatolu pien tarve voitaisiin todeta luotettavas ti. Tulevaisuudessa koivu voi olla vahva valtti kuusimetsien sekapuuna. Samalla kuusten tuhoriski kasvaa. ”Jo kymmenen prosentin lehtipuu sekoituksella voi olla suotuisa vaikutus maaperään”, johtava tutkija Aino Smolander Lukesta kertoo. Viiri ennakoi, etteivät vanhat tutkimuk set pidä kutiaan muuttuvassa ilmastos sa. Mutta vähentävätkö kuusikon seassa kasvavat koivut kirjanpainajan leviämis tä saman metsikön kuusiin. Tämä voi vaarantaa metsien terveyden ja mo nimuotoisuuden
”Olemme tehneet asiassa paljon ke hitystyötä, joten emme halua jakaa tu loksia kilpailijoille”, sanoo UPM Met sän metsäta lousjohtaja Risto Laaksonen. Syysmyrskyjen aikaan lehdettömistä koivusta ei olisi vastaavaa apua.” Jatkuva kasvatus olisi kuusetusta Metsä Group tarjoaa mäntykuusise kametsiä keinoksi vähentää hirvituho jen vaaraa. Kuusen istutustiheyksiä ei alenneta ei kä kahden taimikonhoitokerran –varhais perkauksen ja taimikon harvennuksen – ohjelmasta olla luopumassa. Tulos perustuu maastomittauksiin ja Motti-laskurin ennusteisiin. le. Tarkoitus ”Metsiemme ensisijainen tehtävä ei ole hirvenlihan tuotanto.” Koivu ei lisännyt kuusen kasvua Rauduskoivu-kuusi-sekaviljelyksen tuotos 70 vuoden aikana lehtomaisella kankaalla, kun koivikkoa harvennettiin 20-vuotiaana tiheyksiin 300, 500 ja 700 kpl/ha. Lehtipuuvesakko perataan taimikosta, joka harvennetaan noin 2 000 rungon hehtaaritiheyteen. Aluksi lehtipuun kasvatusta testataan yhtiön omissa metsissä. Lisäksi kylvetään 150 gram maa männynsiemeniä. Ruotsissa todettiin suurten myrsky jen jälkeen, että kuusten myrskytuho riski aleni jopa 50 prosenttia, kun puus tosta vähintään 30 prosenttia oli koivuja. ”Eriikäiskuusikoissa ei synny ja kas va uusia kehityskelpoisia valopuun tai mia suositusten mukaisissa kasvatusti heyksissä (ppa 1225 m2/ha/v)”, sanoo erikoistutkija Sauli Valkonen Lukesta. ”Teoriassa koivut ja männyt, joiden elävä latvus on korkeammalla kuin kuus ten, voivat vähentää kuusikon kesäaikai sia tuhoja tuomalla tuulensuojaa kuusel MONI METSÄNOMISTAJA lähtisi riemusta hihkuen rikastuttamaan kuuset tuvien metsiensä puulajivalikoimaa. AJASSA / 11.2.2021 Hän muistuttaa, että kirjanpainaja on olemukseltaan seuraustuholainen. UPM voisi nyt käyttää vaikutusval taansa hirvien harventamiseksi niin, et tä koivua voitaisiin istuttaa muuallekin kuin pikateiden varsille. ”Tällä ei ole merkittävää vaikutusta metsänhoidon kustannuksiin”, Laakso nen ennakoi. Ilmastomuutos voi muuttaa tilannetta. UPM ei kerro keinoja, kuinka lehti puuston osuutta talousmetsissä lisätään. ItäSuomen yliopiston metsänhoidon professori Heli Peltola ei omien havain tojensa perusteella pysty vahvistamaan tai kumoamaan ruotsalaishavaintoa. Lähde: Luke ei myöskään ole kasvattaa kaksijaksoi sia kuusikoivumetsiä, vaan tasapitkis tä puista muodostuvia puustoja. Puuston kehitys kiertoajan loppupuoliskolle ennustettiin Motti-ohjelmalla vaihtoehtoisesti siten, että koivuista valittiin parhaat 100 kpl/ha kasvatettaviksi kiertoajan loppuun tai koivut poistettiin kokonaan 35 vuoden iässä. Kymmenen vuotta myöhemmin tiheydestä 500 harvennettiin vielä puolet koivuista pois. ”Kirjanpainajan lisääntymisen edelly tykset voivat vähentyä, jos koivusekoi tus parantaa kuusen elinvoimaisuutta ja vähentää tuulenkaatoja. Jatkuvan kasvatuksen metsissä leh tipuusto, sen paremmin kuin männyt kään, eivät menesty, vaan erirakenteiset metsät muuttuvat ajan myötä puhtaik si kuusikoiksi. Nykyisten hirvikantojen vallitessa la hon lounaissuomalaisen kuusikon tilal le istutetaan jatkossakin kuusia, kuten myös puolukkatyypin mäntymaalle Kes kiSuomessa – kun ei muutakaan voida. MIKKO RIIKILÄ Turhaa puhetta, jos hirvien hyysääminen jatkuu KOMMENTTI Koivua syntyy vähänkin rehevämmille maille, mutta sen kasvattaminen sekapuustoksi on haastavaa. Yksinkertainen viljelyresepti esitellään yhtiön nettisivuilla: Kuusia istutetaan noin tuhat hehtaarille, siis reilu puolet normaalista. Mutta niin kauan, kun metsästäjäjärjes töjen edunvalvontakoneisto käytännössä määrittää hirvikannat, meidän on turha haikailla seka ja koivumetsien perään. 100 200 300 400 500 600 700 800 m /ha Koivikko Kuusikko Yhden puulajin metsiköt 300 500 700 100 koivua / ha kiertoajan loppuun 300 500 700 35 vuoden iässä kaikki koivut pois Kuusikuitu Kuusitukki Koivukuitu Koivutukki Heli Peltola Risto Laaksonen Sauli Valkonen 11 8263_.indd 11 8.2.2021 13.43. Luultavasti kuusten todennäköisyys selvitä on suu rempi sekametsissä kuin puhtaissa kuu sikoissa.” Hänen mukaansa myös eri puulajien metsiköistä muodostuva mosaiikki vä hentää kuusikoiden tuhoriskiä
Rajakauppa käy 12 8264_.indd 12 8.2.2021 13.46. Pohjoissuomalaisten metsänhoitoyhdistysten omistama Pohjois-Suomen metsämarkkinat Oy (PSMM) välittää yhdistysten puuta Ruotsiin Itä-Lapista ja Koillismaalta saakka. Toimitusjohtaja Mika Säynäjäkangas vertaa, että kun Suomessa kysyntä vaihtelee, niin Ruotsissa vaihtelevat hinnat, mutta menekki pysyy tasaisena. Ensiksi selvennys, mistä puhutaan, sillä puunhintatilastoja on tavallaan kaksi. Viikkoseuranta julkistetaan tiistaina, ja edellisen viikon hintatiedot pitää ilmoittaa maanantaina puoleen päivään mennessä. Päivässä se on keskimäärin parikymmentä rekkakuormaa havukuitua ja kuusi seitsemän rekkaa tukkia ja pikkutukkia. ”Tämän hetken hintaero on jonkin verran Ruotsin eduksi ja toisinaan ero on toisinkin päin, mutta ilman muuta vienti on kannattavaa.” PSMM:n noin 800 000 kuutiometrin toimituksista kolmasosa menee Ruotsiin. Korjuun teki kokenut kuljettaja pienellä koneella ja suojakelillä, ja viisimetrinen kuusitaimikko säilyi vaurioitta. ”Kaikilla ei ole automaattista tiedonsiirtojärjestelmää, vaan ilmoittaminen on jonkun henkilön takana. ”Voi sanoa, että Ruotsin-kysyntä osaltaan pitää Lapin metsätaloutta pystyssä.” Koivukuitua ei viedä, koska sillä on nyt erittäin hyvä kysyntä kotimaassakin ja Säynäjäkankaan tuntuman mukaan sen rajakauppa käykin toiseen suuntaan. Jos tietoja ei ehditä ilmoittaa aamupäivän aikana, niin niitä ei voi jäädä odottamaan.” Kuukausitilasto kattavampi Myöhässä ilmoitetut tiedot ehtivät kuitenkin Lukelle kuukausitilastoon. Klapikoivut otettiin kahdeksan sentin latvaläpimittaan, mutta muuten vaatimukset olivat lähes yhtä tiukat kuin tukille. Tässä korjataan puuta Lapualla. Metsäteollisuus ry:n viikkoseuranta on sen sisällä, mutta lisäksi Luke kerää tietoja useilta kymmeniltä muilta ostajilta. YLISPUUSTON POISTO määrä m3 €/m3 myyntitulo Klapikoivuaihio 169 20 3?380 Energiakoivu 94 18 1?692 Energiahavu 17 17 119 YHTEENSÄ 280 5?191 MIKKO HÄYRYNEN KORONARAJOITUKSET eivät ole vaikuttaneet Torniojoen yli käytävään puutavarakauppaan. Ne tulevat Luonnonvarakeskuksen kautta, mutta Luke ei vastaa sisällöstä eikä viikkoseurannalla ole virallisen tilaston statusta. ”Silloin kun se tiedonluovuttajien tieturvan vuoksi on välttämäHintatilasto ei kerro kaikkea Puukaupan viikkoseuranta voi olla vähän vinossa, kuukausihinnat eivät niinkään. Sen sykli on hitaampi, ja juuri siitä syystä Islander pitää kuukausitilastointia kattavampana. Puunhintojen puuttumista selittää, että Stora Enson ostoalue ei yllä Länsi-Suomeen eikä UPM:n Lappiin. ”Viikko seurannalla voidaan ohjata etenkin kuitupuun hintakehitystä.” Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2,0 2020 2019 2021 Kahdenlaista energiakoivua TUORE PUUKAUPPA KOHDE: Kuuselle istutetun pellon koivuylispuuston poisto SIJAINTI: Etelä-Pohjanmaa OSTAJA: Metsänhoitoyhdistys HAKKUUKERTYMÄ: 280 m3 LEIMIKON KOKO: 2,1 ha MUUTA: Klapikoivut menivät klapiyrittäjälle, energiakoivu ja -havu energialaitokselle. Se virallinen tilasto on Luken tuottama kuukausitilasto. Myös viikkoseurannan nopea sykli on joskus esteenä. Joskus tosin Luken kuukausihintojakin on salattu. Tietoturva turvattava ”Perusperiaate on, että tietoturva säilyy,” Metsäteollisuus ry:n puukauppatilastoista vastaava Anu Islander sanoo. Jos pohjoisesta otettaisiin Ruotsin-kysyntä pois, niin saman määrän kääntäminen kotimaahan ottaisi aikaa. ”Jos ilmoittajia on vähemmän kuin kolme kunkin ilmoitetun hinnan kohdalla, tietoa ei julkisteta.” Kolmen ilmoittajan ehto jää helpostikin vajaaksi, sillä Metsäteollisuus ry:ssä on 71 jäsenyritystä, joista kolmen ison integraatin lisäksi suoraan puuta ostavia sahayrityksiä vain puolenkymmentä. 11.2.2021 / AJASSA PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN, teksti SAMI KARPPINEN, kuva M etsälehden lukijat ovat ihmetelleet, miksi puunhintaseurannasta ovat useina viikkoina puuttuneet Etelä-Pohjanmaan ja Lapin hintatiedot täysin ja muiltakin hinta-alueilta osittain. Metsälehdessä ja sen verkkosivuilla julkaistava viikkoseuranta perustuu Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten ilmoittamiin tietoihin. Energiakoivun latvaläpimitta oli 3-4 senttiä
Uudistushakkuu 57,29 s 60,35 s 46,20 s 19,25 s 19,07 . 31,57 . 31,91 . 56,88 . 14,66 . 38,11 . 15,45 s 13,49 s 22,18 s Ensiharvennus Hankintahinnat 57,57 s 57,68 s s nousussa . 16,39 s 15,36 . 20,22 s 17,44 . Ensiharvennus 13,65 . Puunhinnoissa on monia elementtejä, jotka eivät sisälly tilastoon, kuten keskittämislisät, takuuhinnat ja kylkiäisetuudet. 20,03 s 20,57 s 19,07 s 29,24 s 28,72 s Harvennushakkuu 48,14 s 48,65 s 16,40 s 16,85 s 15,69 s 23,13 s 23,99 . ”Metsäteollisuus ry:n jäsenten aineistoon perustuvalla viikkoseurannalla voidaan ohjata hintakehitystä etenkin kuitupuun osalta, jossa kilpailua on vähän.” Sahayrityksistä osa antaa tietoja Luken kuukausitilastoon, eikä Merivuoren mielestä sen tiheämpää tilastointia tarvita. ”Selvitys osoitti, että käytännössä niiden lisääminen tilastoon ei ole mahdollista. 13,54 . 63,57 . 16,71 s 25,00 . 31,70 . 20,33 s 17,65 . 46,94 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,83 . s nousussa . 17,49 . Kuukausitilaston kattavuutta heikentää myös, että joidenkin metsänhoitoyhdistysten tietoja puuttuu. 25,43 . Hintatietojen ilmoittajia pitää olla tietty määrä, mutta Torvelainen ei kerro Luken kriittistä rajaa. 25,96 . 33,87 s 12,88 s 13,65 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat 30,69 s 31,11 s s nousussa . Harvennushakkuu 54,01 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,08 s 58,89 s 43,82 . 44,93 . 37,98 . 17,83 s 20,21 s 17,69 s 24,90 s 28,48 s Uudistushakkuu 61,78 . 13,93 . 26,18 s 27,44 s Uudistushakkuu 60,91 s 63,17 s 43,33 s 21,26 s 21,54 s 19,07 . 26,52 . 27,27 s Uudistushakkuu 59,90 s 62,84 s 45,22 . AJASSA / 11.2.2021 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi s nousussa . 32,03 . 32,95 s LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA ET EL Ä-P OH JA NM AA KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I KO KO M AA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 32,28 . Raakapuun hintatilastot, viikkojen 1–4 keskiarvo Hintatilasto ei kerro kaikkea Puunhintojen puuttumista selittää, että Stora Enson ostoalue ei yllä Länsi-Suomeen eikä UPM:n Lappiin. Ensiharvennus 13,52 s 12,80 s Hankintahinnat 58,35 . 13 8264_.indd 13 8.2.2021 13.46. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 59,32 s 62,36 s 41,69 18,55 . 32,91 . 32,63 s 32,31 s s nousussa . 32,01 . 56,47 . Uudistushakkuu 50,89 . 13,01 . Pyrimme viestimään, että saisimme aineistoa useammilta toimijoilta, jotta salauksiin ei olisi tarvetta,” Torvelainen toteaa. 49,30 . Keskittämisbonus laukeaa vasta seuraavan kaupanteon myötä, jos sellainen joskus tulee. 18,15 . 23,92 . Luken aiheesta puunostajille tekemän kyselyn loppuraportti julkaistiin viime syksynä. 48,01 . 17,83 s 19,57 s 17,21 s 25,75 . 55,65 . töntä”, yliaktuaari Jukka Torvelainen tiivistää. 37,56 s s nousussa . 19,27 s 17,75 . 43,10 . 31,64 s 37,62 s s nousussa . 18,83 . 27,54 s Harvennushakkuu 48,85 s 49,34 s 38,43 s 16,56 s 16,63 . 19,50 . Harvennushakkuu 44,85 . Harvennushakkuu 45,45 . 44,47 . 21,12 . 16,75 . 31,65 . 21,05 s 18,89 s 28,56 s 28,81 s Harvennushakkuu 51,01 s 53,05 s 38,60 s 16,75 . 17,36 s 17,36 . 31,86 . 18,73 s 21,30 s 19,14 s 27,81 s Harvennushakkuu 53,50 . 27,36 . 30,37 s 29,21 s Harvennushakkuu 52,41 s 54,89 s 36,70 s 17,11 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,13 s 62,90 s 45,46 . 18,43 s 27,42 . Se on kuitenkin sama kaikilla hinta-alueilla. Hankintahinnat 60,23 s 60,68 s 48,76 . 17,01 s 16,64 . Epäilyä hintaohjauksesta Sahateollisuus ry:n jäsenyritykset eivät toimita hintatietoja viikkoseurantaan. 23,20 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 45,32 s 32,30 . 32,13 . Tilasto ei tunne kylkiäisiä Aluejako on mietitty Luken, Metsäteollisuuden ja MTK:n kesken. 21,51 . 45,98 . 42,93 . Ensiharvennus 41,93 s 13,83 s 14,17 . 25,75 . 37,65 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 50,90 . 29,21 . 26,80 s 27,55 s Uudistushakkuu 57,59 s 58,44 . Hankintahinnat 62,46 . ”Uusia muutoksia ei ole suunnitteilla. Järjestön toimitusjohtaja Kai Merivuori pitää sen lyhyttä päivitysväliä ongelmallisena. 54,46 s 40,28 s 18,15 s 18,35 s 17,31 s 26,13 . Kokorunkohinnalla ostavia taas on vielä niin vähän, että hintoja ei pystytä julkaisemaan.” Hintalisien ongelma on, että ne maksetaan kaupanteon ja tilastoinnin jälkeen. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 23,92 . 14,89 . 13,92 . Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 33,07 . 32,24 s 32,04 s s nousussa . 43,08 . Ensiharvennus 38,07 s 34,22 s 12,28 s 12,11 s 12,25 s Hankintahinnat 56,32 . 24,03 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,30 s 51,12 s 16,88 s 17,17 s 14,85 s 24,31 s 24,02 s Uudistushakkuu 55,18 s 53,39 s 19,65 s 19,76 s 17,45 s 27,00 s 26,00 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,33 . Tässä korjataan puuta Lapualla. 17,98 . 31,97 s 37,49 . 22,45 s Hankintahinnat 58,41 s 60,09 . 22,37 s 19,47 . Ensiharvennus 42,75 . Uudistushakkuu 61,72 s 64,05 s 47,24 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 58,14 s 61,79 s 43,56 . 23,74 . ”Jos ilmoittajia on vain vähän, niin yksittäiset ostajat voisivat verrata omia hintojaan keskihintoihin ja yrittää päätellä muiden ostajien hintatasoja.” Sen sijaan kauppojen määrä ja volyymi eivät vaikuta julkaisemiseen. 17,35 s 16,19 s 23,49 . 31,28 . 64,40 . 63,65 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 49,68 . 16,21 s 23,75 . 23,75 s Ensiharvennus 41,75 s 12,77 s 14,13 s 12,49 s Hankintahinnat 58,92 s 62,10 . 19,83
Voiko tällaisista rungoista kasvaa kuitenkin tulevaisuudessa tukkirunkoja. Toisaalta rehevillä maapohjilla männiköiden kuutiokasvu voi olla erinomainen. Sahatukissa sallitaan yleensä lenkoutta 10 millimetriä metriä kohden, joka on vielä sahauksessa hallittavissa. ”Kokemuksen myötä harvennamme nykyisin huonolaatuiset männiköt aiempaa voimakkaammin. Viljelymänniköiden tyypillinen laatuongelma on tyvien lenkous ja runkojen mutkaisuus. ”Ensiharvennuksessa on otettava rohkeasti huonolaatuisia runkoja pois. Usein metsästä saa silti harventamalla kuorittua kelvollisen kasvatusmetsän. Kannattaako lenkoja kasvattaa. Ensiharvennusvaiheessa metsikön tilanne voikin tuntua lähes toivottomalta. Kehnolaatuiseen viljelymännikköön jää usein väistämättä ensiharvennuksen jälkeenkin kasvamaan tyvestään lenkoja runkoja. Tulevissa hakkuissa tukkia voidaan saada melko lengostakin tyvestä esimerkiksi lyhyen sorvitukin ansiosta. Ensiharvennuksessa pohjapinta-ala kannattaa pudottaa harvennusmallien alarajoille, jos laadukkaita puita on niukasti.” Tuoreen kankaan männikössä tämä tarkoittaa noin 14–15 neliön pohjapinta-alaa hehtaarilla. Lenkous voi hävitä vain toispuoleisen kasvun seurauksena eli ´kuopan täyttymisenä´”, toteaa tutkija Henrik Heräjärvi Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Heikkolaatuisen männikön harventaja on paljon vartijana. Toiveita tulevaisuuden tukkisadosta kuitenkin on. Etenkin avojuuritaimin istutetuille männiköille on tyypillistä, että puiden tyvet ovat voimakkaasti lenkoja. 11.2.2021 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat M enneiden vuosi kymmenten männynistutusbuumin takia useimmilta metsätiloilta löytyy nyt harvennusikään varttuneita männiköitä, joissa runkojen laatu on suorastaan surkea. Koskisella on kolmen vuosikymmenen kokemus harvennushakkuista, joita hän yhtiökumppaninsa kanssa tekee talvikaudet Sampon hakkuukoneen ja John Deeren ajokoneen voimin. Usein parhaat kasvatettavat puut löytyvät hieman pienemmistä lisävaltapuista”, kertoo Jyväskylän Nyrölässä asuva metsätalousyrittäjä Jussi Koskinen. ”Tyvelle kohdistuu suurin tuulivääntömomentti ja lujuuden kannalta optimaalinen muoto on suora.” Lenkous todennäköisesti hiljalleen pienenee epäkeskisen kasvun seurauksena. Viljelymenetelmän lisäksi syynä heikkoon laatuun on usein myös männyn kannalta liian viljava kasvupaikka sekä sekalainen siemenalkuperä. Oikeneeko runko järeytyessään. Hän huomauttaa, että periaatteessa puu kuitenkin jossain määrin pyrkii hiljalleen peittämään mutkaa ja lenkoutta kasvaessaan, koska vääryys ei ole yleensä mekaanisesti järkevä muoto tyvialueella. Katso video Metsälehden Youtubesta! ”Aiemmin kasvanut rungonosa ei suoristu iän myötä. Monivääryyttä eli useampaan suuntaan mutkittelua ei sahatukissa kuitenkaan sallita. Tämä männikkö on tuottanut puuta neljässä vuosikymmenessä 300 kuutiota hehtaarille. ”Siksi lievästi lenkojen runkojen kasvamaan jättäminen harvennushakkuussa on perusteltua, mikäli suoria ja muutoin laadultaan tai kasvuvoimaltaan yhtä hyviä runkoja ei ole käytettävissä”, Heräjärvi neuvoo. ”Olemme huomanneet, että päätehakkuilla järeistä tyvistä tehtävä 2,6 metrin mittainen sorvitukki auttaa saamaan tukkiosan hyvin talteen, vaikka tyvellä olisi lenkoutta”, Jussi Koskinen kertoo. Heikkolaatuisen männikön harven”Pohjapinta-ala kannattaa pudottaa harvennus mallien alarajoille.” 14 8265_.indd 14 8.2.2021 13.48
”Jos lankku on edelleen kuivauksen jälkeen lapetai syrjäväärä, on sen arvo olennaisesti pienempi kuin suoran.” Heräjärven mukaan lengosta tukista käyräsahattu sahe on keskimäärin hieman lujempi, koska kuitujen pituusakseli noudattaa keskimäärin saheen pituusakselia. METSÄSTÄ / 11.2.2021 Kannattaako lenkoja kasvattaa. ”Pikkutukin sahauksessa käyräja suorasahauksen välinen saantoero on luokkaa 2–3 prosenttia, joka kuulostaa pieneltä, mutta tarkoittaa vaikkapa 200?000 kuution vuotuisella sahatavaratuotantomäärällä 4?000– 6?000 kuutiota”, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Henrik Heräjärvi. Näitä harvoja kohtia voi kompensoida hieman tiheämmällä asennolla toisaalla”, Koskinen kuvailee. 5. Voit tinkiä tarvittaessa tasaisesta tilajärjestyksestä laadun nimissä. Kuivaustekniikalla voidaan vaikuttaa siihen, kuinka suora lankku on kuivauksen jälkeen. Myös kutistuminen kuivauksessa ja käytönaikainen kosteuseläminen voivat aiheuttaa ongelmia. Koskinen arvioi, että huolellisen laatuharvennuksen myötä männikössä kasvaa jatkossa kuutio enemmän tukkipuuta vuodessa hehtaarille. MItä varhaisemmassa vaiheessa ensiharvennus tehdään, sitä paremmin voidaan suosia laadukkaampia lisävaltapuita huonolaatuisten päävaltapuiden sijaan. 3. Poista rohkeasti huonolaatuiset puut. Tämä aiheuttaa lujuuden alenemaa sahatavaraan. 2. Toisellla harvennuskerralla huonolaatuisesta männiköstä poistetaan vielä osin runkoja, joista ei laatunsa vuoksi tule tukkia. Latvuksen kunto on helpompi todeta, kun tekee hakkuuta päivänvalossa.” Joskus voi olla syytä tinkiä myös tasaisesta puujärjestyksestä laadun nimissä. Heikkolaatuisen männikön harventaja on paljon vartijana. Lengosta tukista suorasahatussa saheessa syysuunta sen sijaan vaihtelee saheen keskiosan ja päiden välillä. Käyräsahauksella lujempi sahe Lengosta tukista sahattu sahe on märkänä joko lenko (käyräsahattu) tai suora (suoraan sahattu). Sahatukin apteerauksessa sallitaankin yhdensuuntainen lenkous tiettyihin rajoihin saakka. Kasvamaan jätettävien puiden valinta kannattaa tehdä huolella, jotta tulevien hakkuiden tukkisaanto on mahdollisimman hyvä. Toisaalta lylypuu kutistuu ja turpoaa voimakkaasti pituussuunnassa, mikä näkyy sahatavaran muotoja mittapysyvyysongelmina. Toiveita tulevaisuuden tukkisadosta kuitenkin on. Lengon tai mutkaisen havupuurungon koveralle sisäpinnalle muodostuu paksuseinäisiä, hyvin puristusta kestäviä soluja eli lylypuuta, jotka vahvistavat rakennetta nimenomaan puristuslujuutensa avulla. Parhaat rungot löytyvät usein lisävaltapuista. ”Silti tukkisaanto jää vielä toisessa harvennuksessa noin 20 prosenttiin, kun se normaalilaatuisessa männikössä on tyypillisesti 50 prosentin luokkaa.” Hankintahakkaajalle palkka maltista Huonolaatuisen männikön harvennuksessa kiireetön hankintahakkaaja voi ansaita palkkansa. ”Suunnittelemme ajouratkin siten, että ne osuvat mahdollisuuksien mukaan kohtiin, joissa puuston laatu on heikoin”, sanoo Koskinen. ”Jos latvus on kovin toispuoleinen, on puu alttiimpi lumija tuulituholle harvennuksen jälkeen. SAMI KARPPINEN Moderneilla sahoilla on säännönmukaisesti käyräsahausmahdollisuus, jolloin metriä kohden noin kymmenen millimetrin tasainen lenkous pystytään sahaamaan tukin keskilinjaa noudattaen, eli saannon kärsimättä. Symmetrinen latvus elpyy ja kestää tuhoja parhaiten. Kasvamaan jää tällä Petäjävedellä sijaitsevalla kohteella 700–800 parasta tukkirunkoa. 4. 1. Jos päätehakkuu on kahdenkymmenen vuoden päästä, tarkoittaa se tukin kuudenkympin hinnalla 1 200 euron lisätienestiä. Katse myös latvukseen. 15 8265_.indd 15 8.2.2021 13.48. Moneen suuntaan mutkaisista puista ei tukkia tule. ”Pieniä aukkopaikkoja tulee väkisin, kun puut ovat oikein huonoja. Paitsi rungon laatuun, Koskinen neuvoo kiinnittämään huomiota myös latvukseen. Lenkouden vaikutus sahatavaran saantoon pienenee tukin järeytyessä, ainakin suhteellisesti, koska tukin latvalieriö ”mahtuu” lengon tyven sisälle sitä paremmin, mitä järeämpi tukki on. Käyräsahaus sallii lenkoutta nuksessa lyhyet tukkimitat parantavat tukkisaantoa. Vinkit huonolaatuisen männikön harvennukseen Ensiharvennuksen jälkeen valtaosa jäävistä rungoista tuottaa jatkossa tukkipuuta, vaikka lähtökohta laadun suhteen oli heikko
Jälki on sitä suurempi, mitä enemmän ihmisiä on ja mitä ylellisemmin he elävät. Kunkin maankäyttötavan ekologisuutta pitäisi arvioida koko lajiston perusteella. Yhdellä metsäkuviolla ei tietenkään ole kaikkia metsälajeja. Siitä seuraa, että järeää lahopuuta on vähemmän kuin luonnon metsissä. Metsien puulajisuhteetkaan eivät olennaisesti poikkea luontaisesta. Luonnonsuojelualueet ovat alkuperäisen lajistomme turvapaikkoja, vaikka ihmisen vaikutus ulottuu epäsuorana niihinkin: ilman hiilidioksidipitoisuus nousee, ilmasto lämpenee, ilman mukana kulkeutuu saasteita ja ravinteita. Muutokset tosin ovat hyvin hitaita, koska puuston uudistuminen ja puiden kasvu on liki pysähtynyt. Jos indikaattorilajeiksi otetaan punahärö ja kelokääpä, yli 99 prosenttia Suomen metsistä on arvottomia. Alkuperäisen lajistomme kannalta tärkeitä ovat myös sellaiset alueet, joilla luonnon pääpiirteet ovat alkuperäisiä, mutta joiden tuotteita käytetään ihmisen taloudessa. Yksi paljon käytetty arvioperuste on uhanalaisten lajien määrä. Merkittävin ero luonnon metsiin on ikärakenteessa: talousmetsien enemmistö on alle satavuotiaita. Suomalaisesta metsätaloudesta esitetään päinvastaisia arvioita. Metsäkeskusteluissa esitetään tuon tuostakin väite, että monimuotoisuus olisi suurimmillaan vanhoissa metsissä. Asfalttiaavikon ja alkuperäisen luonnon väliin mahtuu jatkumo erilaisia luontotyyppejä. Metsiemme lajisto on alkuperäistä. Metsätalous muuttaa maisemaa Metsä – kuten kaikki luonnossa – muuttuu koko ajan. Ihmisen toiminta ei kuitenkaan kohdistu samanlaisena kaikkialle. Puutteita voi korjata – ja on korjattu – suunnitelmallisilla toimilla, kuten arvokkaiden luontokohteiden (metsälain 10 § kohteet) säästämisellä, säästöpuuSuomalainen metsätalous – EKOLOGISTA VAI EI. Siksi metsätalouden ekologisia vaikutuksia arvioitaessa on tarkkailtava koko kehityssarjaa. 11.2.2021 / METSÄSTÄ I hminen elää muun luonnon tuotolla ja jättää väistämättä jälkensä luontoon. Valtaosa pellon rikkaruohoista ja viljelykasveilla elävistä hyönteisistäkin on meille muualta eri aikoina tulleita vieraslajeja. Arviointi ei myöskään voi perustua mielivaltaisesti valittuihin indikaattorilajeihin. Jos taas indikaattorilajeiksi otettaisiin vaikkapa pihlajaperhonen ja kultapiisku, kärkeen nousisivat tuoreet uudistusalat. Vierailla puulajeilla on toistaiseksi olematon merkitys puun tuotannossa. Miten mitata elinympäristön ekologisuutta. Pellolla pyritään kasvattamaan yhtä ainoaa kasvilajia, jota eivät kiusaisi sen paremmin rikkaruohot, hyönteiset kuin sienetkään – siis yhden lajin monokulttuuri. Toiset pitävät metsätalouttamme esimerkillisen ekologisena, toiset mustamaalaavat sen syvimpiin syövereihin. Mihin tässä vertailussa sijoittuu suomalainen talousmetsä. Kun metsämaata muutetaan pelloksi, selviytyjiä ei juuri ole. Se korostaa harvinaisten ja erikoisiin elinympäristöihin sopeutuneiden lajien merkitystä. Vanha metsä ei ole pysyvä biotooppi, vaan pitkän kehityssarjan yksi vaihe. Mitä paremmin alkuperäislajisto selviää, sitä ekologisempi on tuotantotapa. Suojelualueet eivät kuitenkaan riitä turvaamaan koko luontomme rikkautta. Indikaattorilajien valinnalla voidaan jo etukäteen päättää, mitä etsitään ja mitä arvostetaan. Metsä on erilaisten elinympäristöjen mosaiikki, ja kullakin palasella on enemmän tai vähemmän omaleimainen lajisto. Väite voi pitää paikkansa lahottajasienten ja lahopuussa elävien hyönteisten osalta, mutta ei koko metsän lajiston kannalta. Kun puut ovat kotimaisia, on koko muukin lajisto kotimaista. Toisena ääripäänä on siis kaupungin katuja torimaailma ja toisena luonnonsuojelualueet. Yhteisesti sovittua tapaa mitata metsänkäytön ekologisuutta ei ole. Vanhoja metsiä ei kuitenkaan synny ilman nuoria metsiä. Erilaisten luonnon käyttötapojen ekologisuuteen on kehitelty erilaisia mittareita. Ekosysteemin toiminnan kannalta yleiset lajit ovat kuitenkin tärkeämpiä kuin harvinaisuudet. ”Vanha metsä on pitkän kehityssarjan yksi vaihe.” SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuvat ”Plantaasiviljelmiin verrattuna suomalainen talousmetsä on luonnon paratiisi.” 16 8266_.indd 16 8.2.2021 13.49
Metsälajiston kurja tila on siis myytti, jota ylläpidetään tarkoitushakuisesti. Jos joku keksii meidän metsätalouttamme ekologisemman tavan tuottaa puuta ihmisten tarpeisiin, kertokoon sen! ”Metsälajiston kurja tila on myytti.” 17 8266_.indd 17 8.2.2021 13.49. Puu tuotetaan vieraisiin puulajeihin perustuvilla lyhytkiertoviljelmillä, joilla kasvatetaan nopeakasvuisia puita (mm. METSÄSTÄ / 11.2.2021 Monet kukkajäärät, kuten kuvan nelivyöjäärä, elävät toukka-aikansa metsässä lahopuuta kovertaen, mutta aikuiset viihtyvät avomaiden kukkarunsauden keskellä. Avohakkuut, muokkausalat ja nuoret taimikot erottuvat selvästi, mutta taimikon varttuessa maisema tasoittuu. Uuden Seelannin kotoperäisten puiden (mm. Monissa maissa siihen on päädytty, usein luonnonsuojelijoiden vaatimuksesta. Erilaisten puuntuottotapojen vertailu Joku voisi ajatella, että jyrkkä jako tehokkaassa tuotannossa oleviin talousmetsiin ja rauhaan jätettyihin luonnonmetsiin olisi hyvä ratkaisu. eukalyptuksia, akasioita, sitkankuusta, sugia, gmelinaa). Viljelymetsillä ei ole myöskään merkitystä virkistysalueina saati marjatai sienimetsinä. Puuta on metsissä paljon, mutta alkuperäinen metsälajisto puuttuu lähes kokonaan. Tässä se on löytänyt elinpaikan tien varteen unohtuneesta energiapuupinosta. Vuosittain hakataan noin 37 miljoonaa kuutiometriä. Vuosittain vain kolmisen prosenttia talousmetsienkin pinta-alasta on hakkuiden kohteena ja loput – reilut 95 prosenttia – saa olla rauhassa. ryhmillä sekä määräaikaisilla ja pysyvillä rauhoituksilla. Valikoivat hakkuut voivat kyllä uhata joitakin puulajeja, mutta raiskiolle syntyy kuitenkin metsä, jonka lajit ovat paikallisia ja alkuperäisiä. Plantaasimetsätalous on siis hyvin tuottoisaa. kauri) puuainesta tai niistä valmistettuja esineitä ei saa viedä ulkomaille ilman tiukkaa paperisotaa. Uusi metsä syntyy joko vesoista tai istutetaan, ja sama kierto toistuu säännöllisenä eikä viljellyn puun lisäksi alueella muita puita kasva. Uuden Seelannin metsäala on noin 10 miljoonaa hehtaaria. Heistä voisi sanoa, etteivät he näe metsää puilta. Valtion omistamat alkuperäismetsät ovat lähes kaikki suojelualueita ja yksityismaillakin niiden käyttö on tarkoin säädeltyä. Runsaimmin kasvatetaan montereynmäntyä ja douglaskuusta. Metsätalous perustuu pääosin istutusmetsiin, joita on kaksi miljoonaa hehtaaria. Suomessa metsäala on 26 miljoonaa hehtaaria ja vuotuiset hakkuut 75–80 miljoonaa kuutiometriä. Metsälajiston säilymisen kannalta jopa ryöstöhakkuut, joissa arvopuusto poistetaan ja sitten metsä hylätään, ovat ekologisempi kuin vieraisiin puulajeihin perustuva plantaasiviljely. Alkuperäisiä monilajisia metsiä on kahdeksan miljoonaa hehtaaria, pääosin vuoristoissa. Suomessa metsän lajeilla menee hyvin! Plantaasiviljelmiin verrattuna suomalainen talousmetsä on luonnon paratiisi, vaikka arvostelijat puhuvat niistä puupeltoina, raiskioina ja ryteikköinä. Luonnonmetsistä valtio omistaa suurimman osan, yksityiset noin miljoona hehtaaria. Vuotuinen kasvu on noin 20 kuutiota hehtaarilla ja keskimääräinen puumäärä hehtaarilla 250 kuutiometriä. Oranssikääpä on järeän havupuun lahottaja. Viljelmä perustetaan muokattuun tai poltettuun maahan istuttamalla ja puut hakataan 10–25 vuoden kuluttua. Suomalaisella metsätaloudella onkin suurempi vaikutus maisemaan kuin lajistoon. Toki metsäluonnon tilaa voidaan edelleenkin parantaa esimerkiksi kiertoaikaa pidentämällä ja maanmuokkaustapoja kehittämällä
Tänä talvena edessä on puiden ajo noin viiden hehtaarin suuruiselta harvennukselta. Kärkäs hakkasi sen ja uudisti alan isänsä kanssa koivulle vuonna 2006. Pekka Kärkäs ajaa itse puut harvennuksilta tien varteen. Tänä talvena testiin pääsee uusi kuormain ja peräkärry. kasvatti itse kuusentaimia ja istutti seutukunnan ensimmäiset kuuset vuonna 1955, mitä tuolloin kummasteltiin. Pekka Kärkäs on hoitanut sukutilaa nyt runsaat kaksikymmentä vuotta. Näkymä maaja metsätalousyrittäjä Pekka Kärkkään kotitalon pihalta on tasaisen harmaa. Sukutila ei ole pirstoutunut sodissa, mutta muistoina sota-ajoista metsästä löytyy pari panssarivaunun suojamonttua sekä lähistöllä asuvan sedän mailta juoksuhautoja. Puut hän aikoo ajaa itse tien varteen kuormaimella ja peräkärryllä varustetulla traktorilla. Suvun innostus metsien hoitoon paistaa myös Kärkkään puheista. Kuljetuksineen ja veroineen Kärkäs laskeskelee, että polttorangasta saa liki saman hinnan kuin tukkipuusta. Puut traktorilla metsästä Neljänsadan metrin päässä kotitalosta kasvaa sorja ensiharvennusikää lähestyvä koivikko. Lisäksi Kärkkäällä on omia ja vuokrattuja peltoja viljeltävänä yhteensä 85 hehtaaria. 11.2.2021 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Imatra TIIA PUUKILA, teksti KIMMO METSÄLÄ, kuvat R äntäsade kastelee takin liepeet ja valuu pisaroina lumiseen maahan. Myytävän polttorangan hintaan sisältyy kuljetus ja arvolisävero. Nyt hän on hoitanut suvun tiluksia toiveammatissaan jo runsaat kaksikymmentä vuotta. Tuolloin Kärkkäästä tuli virallisesti tilan neljäs isäntä ja metsänomistaja. Kun on omat ajovehkeet, mielellään niitä myös käyttää”, Kärkäs toteaa. Vuonna 1998 hän alkuun vuokrasi isältään tilan pellot ja osti koneet. Sukutilan hoitaminen on selvästi isännälle toiveiden ammatti. ”Joko minä saan työlle hyvän korvauksen tai puulle hyvän hinnan, mutta en minä ihan kaikkea siitä saa.” Metsätöitä ja teams-kokouksia Kärkäs tekee metsätöitä joka vuosi, jotta sukutilan metsät säilyisivät kasvuisiti. Näin reheville maille kasvavat haavat sekä muu sekapuu saadaan harvennuksilta hyötykäyttöön. Imatran Hallikkalassa, entisessä Jääsken pitäjässä, sijaitsevalta tilalta on matkaa itärajalle vaivaiset pari kilometriä. Myös edellisten isäntien ennakkoluulottomuus on periytynyt. Haastattelussa Kärkäs lisäksi paljastaa, että sotien päättymisestä asti taloon on tullut Metsälehti. Yksi vuokrapelloista on aivan itärajan tuntumassa. Kärkkään kotipihaa rajaavat tilan pellot. Rehevällä lehtomaisella kankaalla kuusikko oli varttunut vauhdilla. Suurin osa tilan noin sadasta metsähehtaarista sijaitsee muutamien kilometrien säteellä kotitalosta. Harvennuspuun hän myy polttorangaksi. Omaa metsää ei näy kuin pellon takainen varttunut kuusikko. ”Siinä kun nukahtaa traktorin rattiin, löytää itsensä Venäjältä”, Kärkäs naurahtaa. Muutaman vuoden sisään tuttu metsäkoneyrittäjä saa tulla harventamaan koivikon. Sukutilan neljäs isäntä Kärkkään suku on omistanut Jääsken kylällä maata 1800-luvun puoliväliltä asSuvun metsien vaalija Teini-ikäisestä asti Pekka Kärkkään haave on ollut kotitilan isännyys. Kärkkään isoisä jopa ”Kun on omat ajovehkeet, mielellään niitä myös käyttää.” 18 8267_.indd 18 8.2.2021 13.50. Sotien päätyttyä kukin tilan isäntä on vuorollaan tehnyt töitä metsässä. Varsinaiset tilakaupat tehtiin kolme vuotta myöhemmin. Sekin kielii jotain sukupolvelta toiselle siirtyneestä mielenkiinnosta metsiin. Aurinkoisena päivänä pihamaalle näkyisivät Svetogorskin paperija kartonkitehtaan piiput. Kärkäs on uudistanut tilan kuusivaltaisia metsiä koivulle, tammelle ja lehtikuuselle. Huhtikuussa on aika riisua traktorista lumiketjut ja ajaa polttorangat asiakkaille. ”Olen aika monta vuotta ajanut puut itse harvennuksilta. Olemme paikalla, johon Kärkkään isoisä istutti kuusikon vuonna 1955. Samalla isäntä pääsee koeajamaan ostamansa uuden kuormaimen peräkärryineen. Noihin aikoihin mäntyä pidettiin kuusta suuremmassa arvossa. ”Meidän isoisä oli hyvin avarakatseinen ja innostunut metsäasioista”, Kärkäs kertoo. Nyt Venäjän läheisyydestä kielivät lähinnä sumun läpi kajastavat rajanylitysvalot Vuoksen takana. Se on edellytys elinkeinon jatkumiselle. Kärkkään isä ja isoisä ovat olleet innokkaita metsän hoitajia. Kärkkään tilalla kunnioitetaan luontoa
Lehtipuusekoitus ei auta lumija tuulituhoissa Varhainen taimikonhoito ja ensiharvennus vähentävät lumija tuulituhoja. Tutkimuksen varsinainen tarkoitus oli selvittää kontortamännyn tilannetta. Mutta onko koivusekoituksesta apua yritettäessä lisätä metsikköjen kestävyyttä lumija tuulituhoja vastaan. Pientä kiertoajan alkupuolelle painottuvaa kasvunlisää voi myös olettaa syntyvän kasvatettaessa kuusen ja rauduskoivun sekametsää. Parhaimmillaan verkon kautta järjestettäviin teams-palavereihin on uponnut seitsemäntoista tuntia viikossa. LUMIJA TUULITUHOT OLIVAT SAMAA luokkaa. Männyn ja rauduskoivun sekametsästä on vaikea saada kasvunlisää mäntyyn verrattua, vaikka joskus sellaistakin on löydetty. Vastaavaa iloa ei synny, jos kyseessä on hieskoivu. na. Oman aikansa vievät luottamustoimet. Jos havupuita oli monenlaisia, tuhoprosentti oli 5,5. 2. Tuhokoealoja oli peräti 14,9 prosenttia eli lähes kolminkertaisesti mäntyyn ja kuuseen verrattuna. Tammien lomassa Kärkäs kasvattaa joulukuusia. Tuoreet harvennukset lisäsivät tässä ruotsalaisselvityksessä tuhojen todennäköisyyden suunnilleen kaksinkertaiseksi. Kärkäs on ollut kahdeksan vuotta metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan toiminnassa mukana. Puhtaissa männiköissä tuhoja oli 5,6 prosenttia, kuusikoissa 6,2. Tekemistä riittää, mutta Kärkäs kokee vaikuttamisen tärkeänä. Kyllä jokainen haluaa mahdollisimman hyvin hoitaa metsän ja pellon, jotta sillä on jatkuvuutta. Suuri rinnankorkeusläpimitta suhteessa pituuteen saadaan aikaan kasvattamalla metsä harvassa asennossa taimikkovaiheesta alkaen. Kattavia seurantatutkimuksia ei ole tehty. Siitä se elanto tulee.” METSÄNHOITOA AMMATIKSEEN TUTKIVAT ovat vuosikymmeniä vakuuttaneet, että lehtipuusekoituksella on monenlaista luonnonhoidollista hyötyä. Ruotsin valtakunnan metsien inventoinnin aineistosta otettiin muutama vuosi sitten otos, joka käsitti läänit Jämtland, Västerbotten ja Västernorrland. Ei minulla olisi ollut mitään mahdollisuuksia jatkaa. Ja kun reunametsän osuus on sitä suurempi, mitä pienempi uudistusala on kyseessä, kannattaa mieluummin tehdä yksi suuri uudistusala kuin monta pientä. Erityisen huolestunut Kärkäs on omaisuuden suojasta. Kun kauluspaidan sujauttaa takaisin henkariin, on aika miettiä, mihin tilan töistä tarttuisi. Samaa luokkaa olevia arvioita on tehty myös käytännön metsätaloudessa. Havu-lehtipuusekametsissä tuhoprosentti oli 5,7 ja lehtipuu-havusekametsissä 6,0. Inventointi vahvisti perinteisen käsityksen, että kontorta on herkkä puulaji. PALSTALLA PEKKA KÄRKKÄÄN VINKIT 1. Mittausten perusteella vaikuttaa ilmeiseltä, ettei lehtipuusekoitus ole tehokas keino hillitsemään lumija tuulituhoja. Suomalaista lehtipuista haapa luokitellaan eurooppalaisissa käsikirjoissa yhtä tuulituhoalttiiksi kuin mänty ja kuusi, ja raudus ja hies korkeintaan keskinkertaisen kestäväksi. Puiden ajon lisäksi isäntää työllistävät raivaukset. Niihin Kärkäs toivoisi liikenevän enemmän aikaa. M at ti Kä rk kä in en 19 8267_.indd 19 8.2.2021 13.50. Tällä hetkellä hän heiluttaa nuijaa yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana. Yleinen arvio on, että jos harvennuksen jälkeen selvitään viisi vuotta hyvällä onnella, riski vähenee normaalille tasolleen. Metsänomistajalla pitäisi jatkossakin olla päätäntävalta metsissään. Näissä lääneissä oli kaikkiaan 14 490 koealaa, joista selvitettiin mm. Vuoden alusta Kärkäs aloitti lisäksi kolmivuotisen työsarkansa MTK:n johtokunnan jäsenenä. Silti on valistunut arvaus, että lumija tuulituhoille altteilla kasvupaikoilla puut on siedätettävä kestämään vaikeita olosuhteita. KUN LEHTIPUUSEKOITUS EI ole ihmelääke, mitä keinoja jää jäljelle. Metsänomistajan pitää olla hereillä, mitä lainsäätäjillä on vireillä ja mitä metsäasioita EU:ssa valmistellaan. Havumetsässä piti havupuuta olla yli 65 prosenttia pohjapinta-alasta, havu-lehtipuusekametsässä 25–65 prosenttia, ja jos havupuuta oli alle 25 prosenttia, koealaa pidettiin lehtipuu-havusekametsänä. 3. Harvennushakkuiden vaikutuksen eliminoimiseksi on parasta tarkastella niitä koealoja, joilla harvennuksia ei ollut tehty edeltävänä viitenä vuotena. ”Jos meillä olisi tuhottu luontoa, minä en olisi neljäs isäntä talossa. METSÄSTÄ / 11.2.2021 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Syystyöt pelloilla venyvät kuitenkin usein pitkälle syksyyn. Mene metsään ja hoida metsät ajallaan. Onhan yleinen käsitys, että koivu kestää myrskyjä havupuita paremmin syväjuurisena puulajina. lumija tuulituhot. Myös metsänomistajiin ja maanviljelijöihin kohdistetut syytökset luonnon ja monimuotoisuuden tuhoamisesta saavat Kärkkään pudistamaan päätään. Hyvin tuulta kestäviä puulajeja ovat lehtikuuset, tammet ja saarni. Istutettavaakin yleensä on, mutta nyt uudistushakkuissa on pidetty pientä taukoa, annettu metsän kasvaa ja seurattu hintoja. Kuuntele, mitä lainsäätäjät puhuvat, ole hereillä ja vaikuta. Hyödynnä metsänhoitoyhdistyksen osaamista. Hiekkamäelle istutetut tammet ovat lähteneet hyvin kasvuun
kuus ja metsänuudistumisen onnistuminen. Osuus on pysynyt jotakuinkin samanlaisena, kun taas mätästyksen osuus maanmuokkausmenetelmänä on kasvanut 2000-luvulla 20 prosentista 70 prosenttiin. Nykyisin pohjoisen yksityismetsissä tehdään vaotusta eli säätöaurausta, jossa vaon keskisyvyys on alle 25 senttiä. Jatkuvatoiminen laikkumätästyskone voi olla vaihtehto auraukselle, jos kiviä tai hakkuutähteitä ei ole liikaa. Tämän tietää Korhonen. ven kansallispuiston pinta-alan verran metsämaata. Vesistöjen ja soiden reunoille jätetään vähintään 10-metriset muokkaamattomat suojavyöhykkeet." Jatkuvatoiminen laikkumätästys vaihtoehto Luken johtavan tutkijan Timo Saksan mukaan jatkuvatoiminen laikkumätästäjä voi olla kustannuksiltaan vaihtoehto auraukselle myös pohjoisen olosuhteissa. Säätöaurauksen mätästystä alhaisemmat kustannukset sopivat Pohjois-Suomen metsätalouteen, jossa käsittelypinta-alat ovat suuria, kertoo Kuusamon yhteismetsän toiminnanjohtaja Jarmo Korhonen. Metsiä aurataan edelleen, mutta menetelmä on muuttunut. Aivan tarkkaa tietoa aurausmäärästä ei ole, sillä tilastossa samaan kategoriaan kuuluvat myös peltojen metsityksissä tehdyt maanmuokkaukset. "Meillä ei kerätä hakkuutähteitä. "Meillä on kokeita, jossa laikkumätästyksellä ja syväistutuksella saadaan ihan hyviä tuloksia myös paksukunttaisilla mailla." Ongelmana tosin on, että jatkuvatoiminen mätästyskone ei sovellu erityisen kivisille mailla tai kohteille, joilla on runsaasti tuoretta hakkuutähdettä. Tilaston perusteella voi kuitenkin haarukoida, että metsänaurausta on tehty viime vuosina maksimissaan noin 2 000 hehtaarin alalla. 10 20 30 40 50 60 70 80 2001 03 05 07 09 11 13 15 17 19 Laikutus Äestys Mätästys Muut (mm. Maanmuokkauksen tavoitteena on yhä saada paikalle istutettaville männyntai kuusentaimille lisää ravinteita ja lämpöä, joista muuten olisi vajetta etenkin Koillismaan ja Itä-Lapin paksukunttaisilla metsämailla. auraus) 20 8268_.indd 20 8.2.2021 13.52. Helsingin pohjoispuolella sijaitsevan Sipoonkorven leveyksillä metsäauraa tuskin kuitenkaan näkee, sillä valtaosa aurauksesta tehdään Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella. Avohakkuuaukon eli uudistusalan aurausta Kainuun pohjoisosissa. Metsänaurauksen osuus maanmuokkauksista on nykyisin noin kaksi prosenttia. Säätöauraus on huomattavasti kevyempää kuin vanha auraus. 11.2.2021 / METSÄSTÄ VALTTERI SKYTTÄ, teksti ARI KOMULAINEN, kuva L umiaurat kulkevat nyt teillä etelän rannikkoseutuja myöten, mutta onko aura yhä myös metsätyökalu. "Vaakakupissa painavat jatkuvatoimisen maanmuokkausmenetelmän kustannustehokLähde: Luke metsänhoitoja metsänparannustyöt Kaksi kolmasosaa mätästystä Eri maanmuokkausmenetelmien %-osuus uudistusalojen muokkauksista. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen perusteella aurauksen osuus metsämaan muokkauksista oli vuonna 2019 noin kaksi prosenttia. Säätöauraukselle on vaikea löytää kilpailevaa kustannustehokasta menetelmää paksukunttaisimmilla mailla.” Korhosen mukaan aurauksen aikaansaamasta runsaasta maanpinnan paljastumisesta ei ole pohjoisessa samanlaista haittaa kuin etelässä, sillä luontaisia taimia ei synny paljastuneeseen maahan yhtä paljon raivattaviksi. Takavuosina metsien syväauraus oli kiistelty menetelmä, ja metsänaurauskuvat tuntuvat yhä löytävän tiensä etenkin sosiaaliseen mediaan, kun keskusteluissa puidaan tehometsätalouden hyötyjä ja haittoja. Valtion metsämailla auraus lopetettiin maanmuokkausmenetelmänä 1990-luvulla. Tuolla määrällä auraa vuosittain suurin piirtein SipoonkorKustannukset puoltavat auraa Säätöauraus eli vaotus sopii pohjoiseen. Pohjoisessa vaotetaan Takavuosikymmenien kiistelty syväauraus auttoi puuston kasvuun lähtöä pohjoisen kylmissä olosuhteissa usein erittäin onnistuneesti, mutta menetelmästä luovuttiin haittojen vuoksi: mylläys lisäsi eroosiota ja ravinnevalumia ja korkeat aurauspalteet vaikeuttivat liikkumista