HELMIKUUTA 2018 • NRO 3 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI UUTISET Nettisovellukset haastavat tila-arviot ›› 2–3 Metsänomistajien ja valtion välissä ›› 6 Mikä kurjisti metsätiet. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 15. ›› 11–13 Kuitupuuta on monenlaista ›› 12–13 METSÄSTÄ Tilarajojen haku ei käy hetkessä ›› 14–15 Lumituhot eivät ole väistämättömiä ›› 19 Teollisuusmies ja hyväntekijä ›› 20 Vakuutus löytyy puolelta metsistä ›› 22 PILKKEITÄ Vesistöjen lutraaja on tullut takaisin ›› 24 Sää vaikuttaa puun paksuuteen ›› 26 Epävirallinen olympiapuu ›› 30 Metsälehden uusi kolumnisti Tiina Lietzén hoitaa huolella mäntymetsää, jollaisen hän halusi jo pienenä omistaa. Sivut 18–19 Haaveesta tuli totta VUOTTA
”Pika-arvio perustuu Luonnonvarakeskuksen tuottamaan valtakunnan metsien inventointiaineistoon vuodelta 2013, johon on lisätty puuston kasvu”, Kortejärvi kertoo. Näiden sovellusten, joita tarjoavat esimerkiksi pankit ja metsäyhtiöt asiakkailleen, tuottamia metsän arvoja voidaan pitää tila-arvioihin rinnastuvina.” ”Vastuutonta toimintaa verottajalta” MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mielestä verottajan ohjeistus on ongelmallinen. Kirjautumalla saa käyttöönsä tarkemmat Metsään.fi -palveluun perustuvat aineistot. Versowood poistaa pullonkauloja SAHAYHTIÖ Versowood hankkii kaksi suurta kanavakuivaamoa Vierumäen sahalleen. Kuivaus on ollut tuotannon pullonkaula, josta halutaan eroon, kun yhtiö on nostamassa sahausta nykyisestä 1,3 miljoonasta kuutiosta 1,5 miljoonaan kuutioon. ”Esimerkiksi omalla tilallani eri palveluiden arviot erosivat toisistaan yli 30 prosenttia. Luvista käytettiin 83 prosenttia. ”Asiaan on otettu kantaa 1.1.2018 voimaan astuneessa Varojen arvostaminen perintöja lahjaverotuksessa -ohjeessa”, kertoo johtava veroasiantuntija Markku Kovalainen Pohjois-Suomen verotoimistosta. Syksyn jahtiin oli myönnetty 53 000 lupaa, eli reilun neljänneksen enemmän kuin edellisvuonna. Ohjeessa todetaan, että ”Luonnonvarakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen keräämiin numeerisiin metsävaratietoihin perustuvat metsän arvon määrittämisen automaattisovellukset sisältävät vastaavat laskentaperusteet kuin perinteiset tila-arviot. UPM harkitsee biojalostamoa Kotkaan METSÄYHTIÖ UPM aloittaa ympäristövaikutusten arvioinnin biojalostamon rakentamisesta Kotkan Mussaloon. ”Investointi mahdollistaa Vierumäen tuotannon nousun ja parantaa kuivauslaatua”, kertoo Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra .. Kiinan kysyntä vauhditti metsäteollisuutta METSÄTEOLLISUUDEN tuotanto oli pääosin kasvussa Suomessa viime vuonna. ”Haluamme herättää metsänomistajia hahmottamaan metsänsä taloudellisen arvon. Tarkoitus on, että ajantasaiset suositukset olisivat jatkossa saatavilla metsäalan toimijoiden sähköisissä järjestelmissä ja palveluissa. On verottajalta vastuutonta toimintaa, jos se hyväksyy näin epätarkat tiedot verotuksen perusteeksi.” EU:n tietosuoja-asetus kiristyy toukokuussa, ja uusi metsätietolaki astuu voimaan maaliskuun alussa. Hirvisaalis kasvoi koko maassa VIIME SYKSYN hirvijahdin saalis nousi 56 500 hirveen, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin edellissyksyn jahdissa. Riistakeskuksen mukaan saalis kasvoi kaikilla riistakeskusalueilla. Hanke on vasta esiselvitysvaiheessa, yhtiöstä korostetaan. Ensin määritellään teknisiä vaatimuksia, toteutukseen päästään ensi vuonna. Kasvun taustalla on muun muassa rakentamisen reipas tahti ja Kiinan kysynnän vahvistuminen. 15.2.2018 / AJASSA 2 LYHYET UUTISET SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat A inakin OP, UPM ja Stora Enso ovat julkaisseet verkossa palveluita, joiden avulla metsänomistaja voi tarkastaa muutamassa sekunnissa metsätilansa taloudellisen arvon maksutta. Verottaja rinnastaa pankkien ja metsäyhtiöiden automaattisovellusten laatimat metsätila-arviot metsäammattilaisen maastossa laatimaan arvioon. Jalostamossa olisi tarkoitus valmistaa 500 000 tonnia kehittyneitä liikennepolttoaineita. Kaadetuista puolet oli naaraita ja puolet uroksia. Siksi esitämme asioita kuutioiden sijaan euroina”, perustelee metsäpalvelupäällikkö Petri Kortejärvi OP:stä. Metsäteollisuus ry:n mukaan sahaus nousi viisi prosenttia liki 12 miljoonaan kuutioon. Simonkadulla seurataan Tiirolan mukaan tarkasti myös sitä, etteivät palvelut kolisuttele liikaa yksilön tietosuojaa. Kumpikaan niistä ei ollut linjassa tuoreen maastotyönä tehdyn metsäsuunnitelman kanssa. Metsänhoitosuositusten digitalisointi käynnistyy tänä vuonna. Hanketta rahoittaa maaja metsätalousministeriö. Raaka-aineena käytettäisiin metsätähteiden lisäksi mahdollisesti muita tähteitä ja jätteitä sekä rypsikasvi Brassica carinataa. Metsänhoidon suositukset sähköistyvät TAPIO RYHTYY siirtämään metsänhoidon suosituksia sähköiseen muotoon. Investointiharkintaan vaikuttavat myös kansalliset ja Euroopan unionin biopolttoaineita koskevat päätökset. Saaliista 55 prosenttia oli aikuisia hirviä ja loput vasoja. Verottaja hyväksyy automaattisovellusten arviot Verottaja on hiljattain linjannut, että automaattisovellusten arviot rinnastetaan perinteiseen maastossa laadittuun tila-arvioon. OP Metsän ”pika-arvio” ei edellytä kirjautumista, vaan arvion saa syöttämällä ruutuun kiinteistötunnuksen. Kartongin tuotanto nousi 3,6 miljoonaan tonniin ja sellun 7,7 miljoonaan tonniin, mutta paperin kutistui 6,7 miljoonaan tonniin. Syrjäytetäänkö perinteiset tila-arviot
Mutta uskon, että tekniikan ja palveluiden kehittyessä sen tarve vähenee. Toteutuessaan se olisi todellinen biojalostamo ilman selluntuotantoa. Parasta olisi, että yksityiskohtaiset palvelut suunnattaisiin henkilötunnistautumisen taakse.” Maastoarviota tarvitaan edelleen Metsäalan toimijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että perinteistä maastoarviota tarvitaan edelleen. Konsernin Metsä Board on nyt täysin kartonkiyhtiö ja toimitusmäärät kasvoivat, mutta sekin hyötyi sellusuhdanteesta selluyhtiö Metsä Fibren osaomistuksen kautta. ”On tärkeää, että myös metsänomistajat ymmärtävät sen. . € 10 045 (9 802) 10 010 (9 812) 5 040 (4 658) 1 849 (1 720) tulos ennen veroja, milj. Valtaosa markkinasellun kaupasta käydään Yhdysvaltojen dollareilla, ja dollarin heikentyminen vuoden toisella puoliskolla avitti osaltaan hinnannousua. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. ”Jotkut havusellun toimittajat nostivat tammikuussa hintatavoitteen 1 070 dollariin, ja korotusaikeista helmikuullekin on annettu vihiä.” Lyhytkuitusellun hinta on seurannut pitkäkuitusellua, mutta hieman alemmalla tasolla. Pankin kannalta sähköinen metsävaratieto mahdollistaa esimerkiksi sujuvan luottoprosessin, jos metsätila pantataan lainan vakuudeksi”, sanoo Kortejärvi. Huomionarvoista onkin, että Stora Enso ei raottanut investointiaikeiden verhoa. Metsäkiinteistöjä välittävä ja omistusjärjestelyjä suunnitteleva Ossi Hannula Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksestä muistuttaa, että automaattisovelluksen antama arvio ja maastotyönä laadittu perinteinen tila-arvio ovat kaksi eri asiaa. Automaattisovellusten arviot perustuvat Luonnonvarakeskuksen tuottamiin metsävaratietoihin. Tuloksissa ovat mukana kertaluonteiset erät. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen hehkutti yhtiön olevan paremmassa asemassa kuin koskaan. Jyrkkää nousua Havusellun Euroopan-hinnat, dollaria/tonni Lä hd e: Fo ex In de xe s O y 800 1000 1100 28.3.2007 30.1.2017 900 3 AJASSA / 15.2.2018 MIKKO HÄYRYNEN S ekä pitkäkuituisen havusellun että lyhytkuituisen lehtisellun hinnat ovat Euroopassa nousseet jyrkästi. Tulosparannuksesta huolimatta Stora Enson tulosprosentti laahaa muihin yhtiöihin verrattuna. Jordanin loppukaneetti tiedotustilaisuudessa oli ytimekäs. UPM tarjoaa Metsän arvo -laskurin lisäksi Oma metsäni -mobiilisovellusta. Seuraavia isoja investointeja voidaan odottaa UPM:ltä. Pääjohtaja Kari Jordanille tulosjulkistus oli viimeinen. Stora Enson kiinteistötunnuslaskuri ilmoittaa metsätilan puuston arvon. . OP:n pika-arviosovellus laskee koko metsätilan arvon. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. . ”Ainakin toistaiseksi. . ”Viime vuonna odottamattomat seisokit supistivat tarjontaa, mikä auttoi hinnankorotusten onnistumista”, johtaja Lars Halén metsäteollisuustuotteiden hintaseurantoja ylläpitävästä Foex Indexes Oy:stä sanoo. ”Metsänomistajan toimeksiannosta tuotamme tarkistettuun tietoon pohjautuvan arvion metsäkiinteistön arvosta.” Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Kiina on iso ostaja ja isoin kysymysmerkki. ”Kiinteistötunnus on kovin helposti yksilöitävissä yksittäiseen henkilöön. € 742 (541) 1 186 (1 080) 506 (361) 171 (102) tulosprosentti 7,4 (5,5) 11,8 (11) 10 (7,8) 9,2 (5,9) omavaraisuusaste, % 67,3 (48) 66,3 (59) 45 (44) 53 (48) henkilöstö 26 206 (26 269) 19 111 (19 310) 9 126 (9 300) 2 351 (2 466) Sellut tuhannen taalan hinnoissa. Sellun hinnan odotetaan pysyvän korkealla, mutta korjausliikkeet ovat aina yllätys. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Metsä Groupin Äänekosken tehtaan käynnistys on sujunut suotuisasti ja se myös osui oivaan suhdanteeseen. Fakta MIKKO HÄYRYNEN I sot metsäyhtiöt esittelivät viime vuodelta sellulla terästettyjä tuloksia. . . Jos historia toistaa itseään, niin markkinasellun ostomäärät saattavat vaihdella voimakkaasti ja ennakoimattomasti. Nousu alkoi noin vuosi sitten, ja tuhannen dollarin tonnihinnan raja saavutettiin vuoden lopulla. TULOKSET KASVAVAT, HENKILÖSTÖ VÄHENEE Vuoden 2017 avainluvut (suluissa 2016). Huhtikuussa seuraajaksi nousee Metsä Fibren Ilkka Hämälä . ”Tää on ollut kivaa. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi PALJON VAIHTOEHTOJA . 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Syrjäytetäänkö perinteiset tila-arviot. Vaikka automaattisovelluksen arvio kelpaa verottajalle, se ei välttämättä ole metsänomistajan kannalta järkevin ratkaisu. Myös alkanut vuosi on mennyt nousutunnelmissa. Jokainen päivä.” Investointeja ilmassa UPM teki tulosennätyksensä ja kvartaalit ovat olleet toisiaan parempia melkein viisi vuotta. Stora Enso UPM Metsä Group Metsä Board liikevaihto, milj. Etenkin tilakaupan tai perinnönjaon yhteydessä kannattaa teettää perinteinen arvio.” Metsäpalvelupäällikkö Kari Kuusniemi Stora Ensosta painottaa, että heidän kiinteistötunnuslaskurinsa ei korvaa tarkkuudeltaan perinteistä tila-arviota, vaan laskelma on suuntaa antava. Neuvottelut ja selvittelyt Uruguayn toisesta sellutehtaasta etenevät. Saksaan suunniteltu biokemikaalijalostamo on edennyt esisuunnitteluun. OP Metsä -palvelu ilmoittaa koko metsätilan arvon, Stora Enson palvelu puolestaan puuston arvon. . Sillä ei ole tuoreita jätti-investointeja sulateltavana ja rahkeet riittävät merkittäviin satsauksiin. Tuhannen dollarin hinta saavutettiin joulukuussa, ja seuraavia korotuksia yritetään tämän kuun aikana. Metsäyhtiöt elävät suhdannehuippua Sellun jyrkkä hinnannousu siivitti isot metsäyhtiöt hyviin tuloksiin. Kokeilun perusteella verkossa tarjottavat maksuttomat arviointipalvelut määrittävät metsätilan arvon monessa tapauksessa kohtalaisen tarkasti, mutta vaihtelu on suurta
Tilanne muuttuu, jos verrataan tilannetta verojen jälkeen ja annetaan joku arvo suhdanteista vapaalle biologiselle prosessille. Sitä tarvitsevat metsälahjavähennystä hyödyntäneet uudet omistajat, jos he ovat jo myyneet puuta viime vuonna. Yhdistyksen jäsenmäärä on hienoisessa kasvussa. MIKKO HÄYRYNEN Nokka tai pyrstö TÄNÄ VUONNA metsänomistajien verolomakevalikoimaan on tullut uusi 2L-lomake. Viime vuonna voimaan tullut laki metsälahjavähennyksestä jää vaatimattomaksi keinoksi edistää metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Tänä vuonna tulee ensimmäistä kertaa yrittäjävähennys ja on vaikea nähdä, että verotuksen kautta voisi vielä bisnestä parantaa. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Isossa osaa pyörösahoista on kovapalaterä ja terien perushuolto tehdään siihen erikoistuneessa yrityksessä.” Sirkkeli kiertää edelleen Mielikuva sahayrittäjästä on, että traktori vetää sirkkeliä pitkin kulmakuntaa. Verokohtelu onkin tehokas kannustin purkaa kuolinpesiä. Pienimuotoiselle ja joustavalLähituotannon nosteessa Sirkkelisahauksella on sija myös modernissa maailmassa. Ollakseni suora, niin maksettavaksi jäänyt vero tuntui varsin kohtuulliselta. Kenttäsirkkelit liikkuvat edelleen, vaikkakin osuus on laskussa. Joskus kuolinpesä on hyvä väliaikainen omistusmuoto, ja yleensä asiat sujuvat hyvin. 15.2.2018 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI "Yö ja päivä. Niiden pinta-ala on viime vuosina vähentynyt tasaisesti noin miljoonaan hehtaariin. Metsätalouden kanssa vaihtoehtoisiksi sijoitusmuodoiksi ajatellaan yleensä arvopaperit ja vuokrakiinteistöt. Hakkuut ja hoitotyöt edellyttävät kuolinpesässä yksimielisyyttä, ja siksi päätöksenteko on joskus hankalaa. KUOLINPESÄOMISTUS voi verotuksellisesti olla osakkaille epäedullinen, etenkin jos sillä on menoja, mutta ei tuloja. ”Suurin osa on pieniä ja paikallisia toimijoita, mutta mukana on jäseniä, joilla liikevaihto pyörii miljoonissa. ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuva ”K aikki lähellä tuotettu on nosteessa, oli kyse sitten ruoasta tai sahatavarasta”, Suomen sahayrittäjät ry:n hallituksen puheenjohtaja Timo Ripatti sanoo. Myös markkinat ohjaavat omistusjärjestelyjä. Ongelmaa ei kuitenkaan pidä liioitella. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. TEIN metsäveroilmoituksen. Osuuksien kaupasta ei myöskään synny metsävähennyspohjaa, joten ne kiinnostavat huonosti ostajia. Tiloja hankkivan kannalta verotuksessa on nokka tai pyrstö kiinni -elementtiä: ilo keveästä verotuksesta himmenee, jos sama syy osaltaan nostaa tilojen hintoja. Se on mahdollista jatkojalostuksella ja viennillä.” Ripatti arvioi sahayrittäjien yhteenlasketun sahausmäärän olevan lähellä miljoonaa tukkikuutiota. Tuorein metsäverotilasto vuodelta 2015 osoittaa, että tuloja ja kuluja kuolinpesillä on vain vähän vähemmän kuin yhtymillä. Todennäköisesti lomaketta tarvitsevat harvat. Markkinat korjaavat omistusrakennetta. Nyt mukana on 271 jäsentä, jotka ovat sahureita, höyläreitä ja jatkojalostajia. Oli myyntituloja, uudistamiskustannuksia, matkakuluja, joitain hankintoja – ja ennen kaikkea metsävähennys. ”Sahat ja ennen kaikkea terät ovat kehittyneet, samoin terähuolto. Metsätalous ei pysty kilpailemaan niiden kanssa, jos vertaillaan tulosta ennen veroja. SEURAAVAKSI HALLITUS pureutuu kuolinpesien ongelmaan. Jos tila jää perinnöksi, se usein jaetaan tai metsä jää kuolinpesälle. Lain tavoitteena on kannustaa luovuttamaan metsä perilliselle edellisen sukupolven vielä eläessä. Perimmäisenä tarkoituksena on saada tilakoko kasvuun ja omistajien keski-ikä laskemaan, jotta puuta tulee tasaisesti markkinoille. ”Emme pysty kilpailemaan hinnalla teollisia toimijoita vastaan, mutta haluamme kilpailla laadulla ja joustavalla palvelulla.” Ripatti sanoo, että sirkkelien mittatarkkuuden heitot ovat taaksejäänyttä aikaa. Veroetu ei tule automaattisesti, vaan sitä on vaadittava. Yhdistys otti hiljattain käyttöön Lähipuu-tuotemerkin, joka kertoo, että puu on hankittu yrityksen toiminta-alueelta. Leppävirralta käsin toimiva Ripatti kuuluu itsekin rahtisahureiksi kutsuttuun porukkaan. Vähennyksestä on hyötyä lähinnä isoille tiloille, ja niillekin löytyy usein parempia tapoja siirtää metsä perillisille. Hakkuuta varten kunnostetun ja kunnostamattoman kuvion raja." SUORITTAVA PORRAS Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/ Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Osakkaita voi olla satoja, joukossa jopa toisia kuolinpesiä, joten omistajia on vaikea tavoittaa. Pohdintojen tueksi on hyvä olla tarjolla apua, mutta järeitä keinoja niiden vauhdittamiseksi ei tarvita. Kun sekä puulla että metsätiloilla on hyvä kysyntä, metsien omistusta mietitään monessa perikunnassa
SITKEÄ ODOTTELU omatoimisuuden heräämisestä käytännön työhön johtaa hoitorästien jatkuvaan kasvuun. Niiden vaikutuksen huomaa rahtisahauksen kysynnässä ja eiköhän Kainuun tykkylumituhot vaikuta samalla tavalla.” Vaikka kenttäsirkkelöinti vähenee, niin samanaikaisesti vannesahaus kasvaa. Samaan aikaan valtakunnan metsien inventointitulosten mukaan nuorissa metsissä on 800 000 hehtaaria hoitorästejä. Kuuselle, ympärillä on vanha sekametsä ja männyntainta tulee luontaisesti sekaan." WANHAJÄTKÄ Gallup Verkkokeskustelu: Millaisia taimia?. Kun sitten taivaan merkit ovat lopulta kohdallaan, keli sopivan puolipilvinen ja viileä, niin eikös sahan käynnistysnaru katkea tai bensakannu ole tukevasti hukassa…..noh, mennään metsään sitten ensi viikolla, ei se niin päivän päälle voi olla. . Jos kylvää, on mänty vähän jäljessä ja voi syntyä rehevälläkin pohjalla hyvä laatu." TAMPERELAINEN "Puolitoistavuotiset kuusentaimet ovat suositukseni. 5 AJASSA / 15.2.2018 TIINA LIETZÉN Kirjoittaja on suomusjärveläinen metsätalousyrittäjä. ”Myrskyt ovat rahtisahurin parhaita kavereita. Millaisia kuusentaimia pitäisi tilata?" ALEXI "Jos ja kun on mätästetty, voi pärjätä pienillä taimilla. Pentti Huppunen sahaa, Olavi Nieminen hankkii puun ja Jyrki Huppunen höylää ja kuivaa. Pieni aukko, pari ha. Ihan kuin siihen työhön sitten kuka tahansa noin vain pystyisi. Eipä liene sellaista metsällistä aviisia, jossa ei pari kertaa vuodessa joku vesa vetreä tai kuten tässä lehdessä tiina topakka kertoisi taluttavansa raivaussahaa pöpelikössä ja huokailisi metsätyön tuovan henkistä ja fyysistä mielihyvää. Jos tilaat yhdistykseltä taimet, kysy vaihtoehtoja ja hintoja ja miten he tekisivät. Kyllä 60% Ei 40% "Viime keväänä hakkuutin ensimmäisen aukkoni, syksyllä mätästettiin. Kulkemalla silmät auki suomalaismetsissä tämä itsensäpettäminen konkretisoituu hienojen istutustaimikoiden peittymisessä lehtipuiden varjoon. Lähipuu-tuotemerkin ottanut käyttöön yli 50 jäsenyritystä . Huppuset toimivat Nurmijärvellä. Lomalla tehdään – ihan varmasti! Entä kun lomalla sataa. Hinnoissa ei eroa eikä kyllä laadussakaan. Uusi kysymys: Tunnetko Tapion Metsänhoidon suositukset. KOLUMNI Fakta Vuoden sahayrittäjä -tunnustuksen sai tänä vuonna lehtikuusen jalostukseen erikoistunut kolmen yrittäjän rinki. Vanhassa neuvojaelämässäni olin kerran selvittämässä tilannetta, kun moto oli jo tullut metsään ja sovittu ennakkoraivaus olikin jäänyt tekemättä. toiminut vuodesta 1946 . Ja ensin pitää tietysti laittaa rippijuhlia, terassin kaide ja käydä Ikeassa. SUOMEN SAHAYRITTÄJÄT RY . ”Pieniä sahoja tarvitaan, jotta asiakkaat saavat haluamansa erikoistuotteet.” Oletko vakuuttanut metsäsi. Aita on maalattava ja lipputangon nuppi uusittava. tarjoaa piensahoille PEFCja FSC-mahdollisuuden SUOMESSA ON 632 000 metsänomistajaa. Vuodessa käytetään noin 1 500 tukkikuutiota. Niin paljon hukkaan menevää taimikon perustamiseen kulunutta rahaa – ja kaikki vain sen takia, kun metsänomistaja on kuvitellut selvittävänsä tilanteen itse. . Nykyisin maat tuppaavat pukkaamaan heinää, joten MT-tyypin, vaikkakin karumman puoleinen, on kylväen usein kyseenalainen onnistumisen kannalta." METSÄKUPSA "Kyselin juuri kuusentaimia Keski-Suomessa useammaltakin taimitarhalta ja saatavuus keväälle näyttää aika huonolta: kolme tarhaa kertoi myyneensä kaikki kevään taimet ja neljänneltä odotan vielä vastausta." OLLIKOLLI "Juuri tässä varmistelen taimitilausta Etelä-Savoon. Niin pitkälle jalostettua kuin vaan on saatavilla. Oman ahkeruuden illuusio käy metsänomistajalle lopulta kalliimmaksi kuin työn teettäminen ammattilaisella. Jos hoidon tarpeessa olevaan taimikkoon ei ole pariin vuoteen ehtinyt, mikä omassa elämässä on niin muuttunut, että pusikkoon tänä vuonna kerkeää. Omatoiminen metsätyö on nostettu ihanteeksi. On niin mukavaa käydä ostamassa erätarvikekaupasta goretex-kengät (kuitti verotukseen!) ja haaveilla, kuinka pusikot saavat pian kyytiä. Tai on niin paha helle, ettei vaan pysty ja samalla menettäisi ainoat uintikelit. Pääkaupunkiseudulla markkinat vetävät niin hyvin, että Pentti Huppunen pelkää joudutaanko kohta myymään eioota. Jos mäntyä laittaisin, niin omina ryhminä karuimmilta näyttäviin kohtiin istuttaen ja sitten parhaille alueille kuusta." PIHKATAPPI "Minä olen käyttänyt 2-v kuusentaimia, joskus mhy:n kautta, joskus yhtiöiden. . ”Vannesaha ei ole massatuotantoväline, mutta loistava erikoispuiden käsittelyssä. JOSKUS MYÖS LUONTO on petollinen. Vinkit metsurin palkkaamisesta ovat kaikuneet kuuroille korville. Yhtälössä on jotakin omituista. Sillä voi tehdä tuppisahausta ja jos jonkinlaista erikoismittaa.” Tunnustuspalkinto yrittäjäringille Vuoden sahayrittäjä –tunnustus myönnettiin tänä vuonna lehtikuusen jalostukseen erikoistuneelle kolmikolle. Olavi Nieminen hoitaa puunhankinnan, Pentti Huppunen sahauksen ja serkkunsa Jyrki Huppunen höyläyksen ja kuivauksen. . Sitä TUNTEE itsensä paremmaksi ihmiseksi, kun vähän liioittelee omaa ahkeruuttaan. Kuusentaimia pitäisi istuttaa, rehevää MTpohjaa 1 ha ja 2 ha on karumpaa. Näkemässäni metsänhoitoyhdistyksen asiakastutkimuksessa 90 prosenttia haastatelluista ilmoitti harrastavansa metsänhoitoa. Siinä me kaikki katsoimme hangen päällä töröttäviä alikasvoskuusia. Isännän oli pitänyt asiasta huolehtia. On helppoa lasketella pajunköyttä omantunnon yhtään värähtämättä, kun kysytään liikunnan määrästä, salaattien syömisestä tai metsätöistä. Karummalle pohjalle on tarkoitus laittaa mäntyä sekaan. Piilossako sitä metsänhoitoa harrastetaan vai onko kyseessä urheilusta tutuksi tullut mielikuvaharjoittelu, jossa keskitytään suorituksen suunnitteluun. Pitäisikö mänty istuttaa vai kylvää. Ihmiseen lienee sisäänrakennettu kuva omasta ehtimisestä ja jaksamisesta. En kylväisi MTpohjaa. Jäyhä isäntä totesi ykskantaan: ”Kyllä minä ne syksyllä raivasin, mutta kun ovat penteleet kasvaneet heti uudelleen.” Uusi kolumnisti esitellään sivuilla 18–19. Metsänhoidon suuri illusioni le toiminnalle on kysyntää. edustaa 271:tä sahaus-, höyläysja jatkojalostuksen yritystä . Sitä tarvitaan etenkin järeiden tyvien sahaamisessa. Männiköt menneet konekylvöllä." APLI "Jos männyn istuttaa yhdessä kuusen kanssa, niin kokemukseni mukaan MTpohjalla mänty yleensä karkaa, tulee etukasvuiseksi, alkaa räkimään
Näin käy varsinkin suojelumyönteisten ja vaihtoehtoa hakevien metsänomistajien kohdalla. . Työmaata ja soviteltavia ristiriitoja riittää: biotalouteen liittyvät valtavat kasvuodotukset kannustavat kotimaisten metsien entistä suurempaan käyttöön. Pohja-aineistoja ovat muun muassa Suomen metsäkeskuksen kuviopohjaiset kaukokartoitusaineistot sekä Luonnonvarakeskuksen tuottama valtion metsien monilähdeinventointi. ANNE HELENIUS, teksti SEPPO SAMULI, kuva S uomen ympäristökeskus Syken toimistossa on hiljaista. Harrastukset: koiran kanssa lenkkeily, ratsastus, monipuolinen liikunta. Kuusivuotisen IBC-Carbon-hankkeen tarkoituksena on löytää toimivia tapoja sovittaa yhteen metsien kestävä käyttö sekä luonnon monimuotoisuuden ja metsien hiilinielujen turvaaminen. Eräs hankkeen päätarkoituksista on kehittää korvausmalli, jolla metsänomistajille voidaan maksaa hyvitystä vapaaehtoisesta hiilensidonnasta. ennustamaan, miten puunkäyttö, metsien erilaiset hoitotoimenpiteet ja ilmastonmuutos yhdessä vaikuttavat luonnon monimuotoisuuden ja hiilensidonnan kannalta tärkeisiin arvokohteisiin", Kuusela visioi ja jatkaa: "Kyse on lopulta siitä, miten metsissä toimitaan. On kiinnostavaa nähdä, kuinka lopulta löydetään synkronia yhteiskunnan ja metsänomistajien tavoitteiden välillä." HAASTATTELU. . Keskuspuisto Helsingissä on myös ahkerassa käytössä. . Korvausmallia sorvataan Uusia näkökulmia sekä metsänomistajille että päättäjille on jo suunnitteilla. . . . Vääntöä on luvassa siksikin, etteivät metsänomistajien ja valtiovallan näkemykset tässä asiassa aina käy yksiin. "Erityisesti kiinnostaa se, pystytäänkö ilmasta paremmin tunnistamaan vaikkapa lahopuuta tai haaparyhmiä, mikä antaisi tarkempaa tietoa monimuotoisuudelle arvokkaista kohteista", Kuusela kuvaa. 15.2.2018 / AJASSA 6 Kuka. "Teemme metsänomistajille kyselyn siitä, kiinnostaisiko heitä tällainen korvaus ja millainen sen pitäisi olla." Metsänomistajien kuuleminen ja heidän innostuksensa ovat hankkeessa avainasemassa. Samaan aikaan hiilinieluja kuitenkin pitäisi säästää – mieluiten kasvattaa – sekä pitää huolta siitä, että metsien lajisto pysyy monipuolisena. SAIJA KUUSELA . Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan hankkeessa kaivataan vieläkin tarkempaa tietoa. Ikä: 38 vuotta. Meillä vaan pitää olla kaikille osapuolille tarjolla useampia näkökulmia asiaan", Kuusela kertoo. Työntekijöille suositeltiin etäpäivää, koska mielenilmauksen vuoksi julkinen liikenne ei Helsingissä toimi. Tässä siis syy siihen, miksei Metsäkeskuksen laserkeilattu aineisto pelkästään riitä: metsäinventointi kun tehdään puuntuotannon lähtökohdista, ja siksi monimuotoisuustulkinta tällaisista aineistoista ei aina osu kohdilleen. Kuuselan mukaan kartoituksessa tullaan käyttämään muun muassa droonilennokkeja. "Ristiriitojen ratkaiseminen on kuitenkin mahdollista. Saija Kuusela harrastaa koiransa kanssa pitkin metsiä viilettämistä. Työ: projektipäällikkö Suomen ympäristökeskus SYKE:ssä. Hiljainen työympäristö on 38-vuotiaalle ekologille ja filosofian tohtorille varmasti tarpeen tulevina aikoina, sillä parhaillaan hän työskentelee vuorovaikutusvastaavana Syken koordinoimassa kunnianhimoisessa hankkeessa. . Me haluamme auttaa metsänomistajien viestejä kuulumaan paremmin." Arvokohteet esille Toinen suuri tavoite on kehittää kaukokartoitusmenetelmiä tarkemmiksi siten, että niiden avulla voisi helpommin tunnistaa metsän erirakenteisuutta ja monimuotoisuutta. "Sidosryhmätilaisuudessamme kävi ilmi, ettei metsäomistajien ääni kuulu julkisessa keskustelussa monimuotoisuusja hiilensidonta-asioista puhuttaessa. Kuuselan tehtävänä on välittää tietoja hankkeen sidosryhmien, käytännössä siis kaikkien kotimaisten metsäalan toimijoiden sekä hankkeen työryhmän välillä. "Silloin ollaan todella mielenkiintoisessa vaiheessa, kun kaukokartoitusja muista aineistosta pystyttäisiin mallinnuksen avulla Kahden tulen välissä Ympäristökeskuksen Saija Kuusela tasapainottelee viestinviejänä päättäjien ja metsänomistajien välillä. Koulutus: filosofian tohtori Helsingin yliopistosta 2010, pääaineena ekologia. Väitteli maankäytön vaikutuksista Suomen metsopopulaatioihin. Projektipäällikkö Saija Kuuselalla oli aamulla kuitenkin onni puolellaan ja hän pääsi normaaliin tapaan bussilla töihin
4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. Kaikki CFMOTO -laitteet on varustettu modernilla vesijäähdytteisellä 4-tahti moottorilla. Kun etsit laitetta vapaa-aajan vauhtiin tai luotettavaa ja monipuolista työkonetta on CFMOTO paras valinta – ja vielä 3-vuoden takuulla. SOHC, EFI • Teho 24 kW/32 HV • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona • Saatavana lyhyt ja 2 hlö rekisteröity pitkä malli • 495 cc. SOHC, EFI • Teho 29 kW/40 HV • Neliveto elektronisella tasauspyörän lukolla • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Kaasuiskunvaimentimet • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona Ajat sitten maantiellä tai maastossa, hiekkateillä tai kallioilla – CFMOTO on rakennettu kestämään ja viemään sinut aina määränpäähäsi. Katso lähin jälleenmyyjäsi: IRS EFI EPS IRS EFI EPS • Puskulevy • kahvanlämmittimet • tuulilasi KYSY TARJOUS TALVIPAKETISTA LÄHIMMÄLTÄ JÄLLEENMYYJÄLTÄSI. • 400 cc
Turun Seudun Energiantuotannon Naantalin monipolttoainevoimalaitos käynnistyi viime vuoden lopulla, ja Helenin Helsinkiin rakentama pellettilämpölaitos vihittiin juuri käyttöön. ”Metsäsijoittaminen kiinnostaa yhä useampia suomalaisia”, kertoo Metsätilat.fi-sivuston päätoimittaja ja Länsi-Suomen Metsätilat Oy:n toimitusjohtaja Jukka Pusa. Toivottavasti voimalaitosinvestoinnit saavat metsähakkeen käytön uuteen nousuun", Fredriksson sanoo. 15.2.2018 / AJASSA 8 kurj istaa kurj istaa LIINA KJELLBERG E nergiantuotannossa on viime aikoina investoitu runsaasti puuenergiaan. Myös muut maaseudun kiinteistöt löytyvät sivustolta. Mistään muualta ei löydy yhtä paljon vaihtoehtoja metsän ostajalle. Tilavahti valvoo puolestasi Tilaa uudet metsätilat, tontit ja muut kohteet sähköpostiisi www.metsatilat.fi ILMOITUS. "Energiantuottajien pitää nykyään varautua kaikkeen. "Uudet kattilat mahdollistavat kuitenkin suuremman puun osuuden", Fredriksson sanoo. Toimitusjohtaja Jukka Pusa houkuttavan sijoituskohteen ympäröimänä. Kyse on enemmänkin tiensä päähän tulleiden vanhojen voimalaitosten korvausinvestoinneista. Puuenergia nousussa Kivihiiltä korvataan yhä enemmän muun muassa metsähakkeella ja pelleteillä. Kun korot ovat alhaalla, metsä nähdään houkuttelevana sijoituskohteena. ”Laadukkaat metsätilat lähes viedään käsistä. Erityisen vahvasti ostajia kiinnostavat suuret metsäpalstat” hän jatkaa. ”Näinä epävarmoina aikoina metsän suosio sijoituskohteena ei yllätä. Kiinnostuksen voi alueellisesti rajata maakunnan tai jopa kunnan tarkkuudella. Samaan aikaan suomalaisten netinkäyttö esimerkiksi hakukoneyhtiö Googlen tilastojen mukaan ei enää kasva. Liikenne kasvoi edellisvuodesta 16 prosenttia. Metsähakkeen kulutuksessa uudet investoinnit eivät vielä näy, käyttömäärät ovat Luonnonvarakeskuksen mukaan polkeneet viime vuodet paikoillaan. Lisäksi Vantaan Energia rakentaa Vantaalle biovoimalaa, Lahti Energia Lahteen biolämpölaitosta ja Oulun Energia Ouluun biovoimalaitosta. Yli 20 vuotta metsäkauppaa tehnyt Pusa pitää tilannetta luonnollisena. Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredriksson on tyytyväinen kehitykseen, mutta varsinaisesta puuenergian investointibuumista ei hänen mukaansa voida puhua. Kaikkiaan kivihiilen kulutus on Tilastokeskuksen mukaan kuitenkin ollut laskussa kymmenisen vuotta. Aleksi Nurmi hienosäätää Salmisaaressa toimintansa aloittanutta Helenin pellettilämpölaitosta. So nj a M es ka ne n Kiinnostus metsäsijoittamiseen kasvaa Metsätilat.fi ylitti 2 miljoonan kävijän rajan Metsätilat.fi-verkkopalvelu on Suomen reilusti suurin metsätilojen ja –tonttien markkinapaikka. Puulla on merkittävä rooli polttoainevalikoimassa, mutta jää nähtäväksi, millaista polttoainetta markkinat voimalaitoksille lopulta ohjaavat", hän sanoo. "Metsähakkeen vuoden 2017 lukuihin on ennakoitu pientä nousua. Metsä tarjoaa vakaata tuottoa suhteellisen pienellä riskillä.” Metsätilat.fi on Suomen suurin metsätilojen ja –tonttien markkinapaikka. Metsätilat.fi -välitysliikkeissä yhdistyvät metsäalan asiantuntemus, alueen paikallistuntemus ja kiinteistönvälitysosaaminen. Kivihiilen kulutukseenkaan uudet investoinnit eivät hänen mukaansa vielä vaikuta. Puuta riittää Naantalissa, Helsingissä, Vantaalla ja Lahdessa uudet investoinnit korvaavat kivihiilen käyttöä, mutta esimerkiksi Oulussa voimalaitoshanke ei tuo muutosta polttoaineisiin: uusi voimalaitos käyttää vanhan tapaan turvetta ja puuta. Tee vahdista oman näköisesi tilaus! Metsä tarjoaa vakaata tuottoa suhteellisen pienellä riskillä. Energiantuottajat haluavat varmasti pitää portit auki ulkomaille", hän sanoo. "Tuskin kukaan puun riittävyyttä epäilee, vaan hintaa. Uudet voimalaitokset ovat ennen kaikkea monipolttolaitoksia, eivät yhden polttoaineen laitoksia. Valtaosa uusista voimalaitoksista käyttää puupolttoaineena metsähaketta ja metsäteollisuuden sivutuotteena syntyviä kuorta ja purua. Metsätilat.fi-sivuston kävijämäärä ylitti 12 kuukauden ajalla 2 miljoonan rajan lokakuussa 2017. Helen uutisoi puolestaan hiljan suunnittelevansa uusien biolämpölaitosten rakentamista Helsinkiin. Metsätilat.fi – ketjun muodostavat 7 metsäja maatilakiinteistöjen välitykseen erikoistunutta metsänomistajalähtöistä kiinteistövälitysliikettä eri puolilla Suomea. Kun suomalaiset haluavat ostaa tai myydä metsää, he suuntaavat Metsätilat.fi-sivustolle. Reaaliaikaisen tiedon myyntiin tulevista palstoista saa kirjaamalla sähköpostiosoitteensa vahtijärjestelmään. Kotimaista puuta Fredriksson ennakoi riittävän kaikille halukkaille
Silti viime vuonna metsätiehankkeisiin varatusta 15 miljoonan euron kemerarahoituksesta käytettiin vain viisi miljoonaa. Keski-Suomessa uusi aika tuli jo aiemmin, kun metsäkeskus luopui metsänparannustoiminnastaan kohta 15 vuotta sitten. Samaan aikaan puuta pitäisi liikkua entistä enemmän yhä useammalle tehtaalle ja laitokselle. ”Kun toiminta siirtyi pienille toimijoille, niin isojen yhteishankkeiden eteneminen hidastui. Greis pitää sitä varoittavana esimerkkinä. Hän luettelee, että perusparannusten tarvetta lisäävät puunkuljetusmäärien kasvu, puutavara-autojen järeytyminen ja pehmenevät talvet. Korjausrästien tarkkoja kilometrimääriä ei ole tilastoitu, mutta ne ovat joka tapauksessa melkoiset. ”Jarruttavia tekijöitä ovat tukiehtojen muutos, julkisen rahoituksen supistuminen, edistämisorganisaation muutokset sekä metsänomistuksen pirstaloituminen ja maaseutuelämästä vieraantuminen, mikä näkyy tiekuntien passiivisuutena.” Nyt eletään siirtymävaihetta vanhasta edistämismaailmasta uuteen markkinaehtoiseen maailmaan. kurj istaa kurj istaa metsäteitä Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Metsänparannusasiantuntija Ilppo Greis Tapio Oy:stä näkee metsäteiden perusparannusvelan ongelmavyyhtinä. Yhtä kaikki tilanne on, että perusparannukseen on enemmän tarvetta kuin halua. Mutta se on myös nykyaikaa. Ilp po Gr ei s 9 AJASSA / 15.2.2018. Se näkyy nyt maakunnan tiestössä ja kunnostusojituksissa. Enää ei ole organisaatiota, joka Maailman muutos Metsäteiden perusparannukseen varattua kemeraa jäi viime vuonna käyttämättä, eikä tämäkään vuosi ole alkanut lupaavammin. Metsäteiden korjausvelan syynä on maailman muuttuminen. MIKKO HÄYRYNEN M etsäteiden kunnosta ollaan huolestuneita, ja syystä
Syvän unen tiekuntia Metsätiellä pitää olla tiekunta ja tiekunnalla hoitokunta, jolla on velvoite pitää tie kunnossa. Metsätien pito kuuluu tiekunnalle, jonka jäseniä yksityistilat ovat tieyksiköidensä mukaisesti. Hän tiivistää perusparannusvajeen syyn yhteen sanaan: luottamus. 15.2.2018 / AJASSA 10 valtion varoin tukisi kannattavaa elinkeinoa.” Metsäteillä ei ole omistajaa Villakoiran ydin on, että yksityisten metsäteiden omistus on niin hajallaan, että se ei ole enää kenelläkään, jolloin kukaan ei tunne erityistä huolta teiden kunnosta. Vanha aika päättyi vuonna 2011, jolloin metsäkeskuksen liiketoiminta eriytettiin ja jonka peruja on nykyinen Otso Metsäpalvelut Oy. Metsätien perusparannuksen kemeratuki suunnitteluun ja toteutukseen on maan eri osissa 35–60 prosenttia kokonaiskustannuksista. Otso ilmoitti hiljattain yt-neuvotteluista, koska ojitusja metsätiehankkeet eivät ole käyneet kaupaksi. ”Nukkuvia tiekuntia, jotka eivät ole kokoustaneet vuosikymmeniin, on paljon”, Pauli Juntunen Otsosta sanoo. Toimijan kannalta perusparannuksen alkuvaihe on ongelmallinen, sillä hanke pitäisi saada liikkeelle omalla riskillä. Käytännössä kukaan ei valvo, että tiekunta pysyy hereillä. Tuki on kiinteistökohtainen, mutta edellyttää tiekunnan päätöstä. Aikaisemmin perusparannukset saatiin liikkeelle metsäkeskuksen edistämisja neuvontatyönä. Metsäteiden perusparannuksia hoitavat etenkin Otso, metsänhoitoyhdistykset, eräät metsäpalveluyrittäjät ja tieisännöitsijät. Fakta Ti m o Pa ja la Ki m m o Ju nt un en Tu om as Aa lto Ilp po Gr ei s. Velvoite on teoreettinen, jos tiekunnan hallinto ei ole järjestäytynyt. Greis pitää mahdollisena, että en”Ei ole tavatonta, että on tiekunnan kaikki vastuuhenkilöt ovat kuolleet.” KEMERATUKI . Koska rakentamisvaiheen jälkeen ei vuosikausiin tarvitse tehdä mitään, niin tiekunnat saattavat nukahtaa ja vastuuhenkilöt jopa poistua tuonpuoleiseen. Seuraavat naulat arkkuun tulivat vuosina 2015 ja 2016, jolloin kemerasta poistui erillinen, sataprosenttinen suunnittelutuki ja tukiprosentit laskivat alle kipurajan. ”Ei ole ollenkaan tavatonta, että on tiekuntia, joissa kaikki vastuuhenkilöt ovat kuolleet.” Jos auto rikkoutuu tien huonon kunnon vuoksi, niin periaatteessa vastuuseen voidaan saattaa vaikka tiekunnan osakkaat yhteisvastuullisesti. ”Uuden toimielimen tehtävänä on sitten miettiä mitä toimia tiellä tarvittaisiin.” Yhteishankkeisiin kaivataan uutta tukimuotoa Nykyinen kemera on voimassa vuoden 2020 loppuun saakka, ja sitä seuraava aika on mutkan takana. Toteutuessaan riski tarkoittaa, että tiekunta ei innostu hankkeesta ollenkaan, tai että iso hanke lähtee liikkeelle, mutta hankintalain rajojen ylittyessä se on kilpailutettava. . Kilpailussa pärjätäkseen alkuvaiheen työlle ei voi laittaa hintaa. Kun nykykemera lähestyy loppuaan ja uudesta saadaan vihiä, se saattaa joko kiihdyttää tai jarruttaa perusparannushankkeita. Juntunen ei kuitenkaan usko, että kunnostustaso olisi laskenut pysyvästi, sillä korjauspainetta kasautuu. Kun osallisia on kymmeniä tai satoja, niin yksittäiselle osakkaalle perusparannushankkeen liikkeellelaittamisen vaiva on hyötyä suurempi. ”Kun uinuvaa tiekuntaa herätellään henkiin ja pöytään lyödään satojen tuhansien eurojen korjaushanke, niin ei ole kummakaan jos muutenkin pöllämystyneet osakkaat kavahtavat.” Rahjan toimintatapa on, että tiekunnan herättelyn ensimmäisessä kokouksessa ei tehdä muuta kuin valitaan tiekunnalle hoitokunta tai toimitsijamies. ”Etenkin Eteläja Keski-Suomessa tukitason lasku on johtanut siihen, että perusparannusinvestointeja on siirretty.” Pöllämystymyksestä kavahdukseen Muhoslaisen tieisännöitsijä Mika Rahjan kokemus on, että perusparannusten toteuttajien liiketoiminnallinen lähestymistapa saattaa nostattaa tiekunnissa vastakarvaa
Perusparannushankkeen käsittely tässä tai toisessa kokouksessa. Pienet metsätiekuvat ovat Facebookin Metsätiemestaritja Puutavarankuljetusta Suomessa -ryhmistä Aloite perusparannuksen toteutukseen tulee joko tiekunnan piiristä tai ulkopuoliselta, hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta kiinnostuneelta taholta. Trippeliteli tuli, tietoa puuttuu Puutavara-autojen kokonaispainon maksimi nostettiin 76 tonniin reilut kaksi vuotta sitten. Hoitokunta on kuin tiekunnan valitsema hallitus . 11 AJASSA / 15.2.2018 si vuosikymmenen tukilainsäädännössä infrahankkeiden kokoamiseen tulee oma tukimuoto. Nykykalustosta noin puolet on järeitä yhdeksänakselisia, mutta vieläkään ei tiedetä miten tie taipuu niiden alla. . Tieisännöitsijä voi olla myös tiekunnan toimitsijamies. Jos ilmenee erimielisyyttä, voi virallisen tarkastuksen pyytää Suomen metsäkeskukselta Toteutus, kustannus 5 000–25 000 euroa kilometrille Rahoituksen haku Toteutuksen kilpailutus (pakollinen, jos hankintalain kynnysarvot 150 000 euroa ja yli 50 prosentin tuki ylittyvät) Suunnittelu, kustannus on 2–4 euroa kilometrille Suunnittelun kilpailutus (pakollinen, jos hankintalain kynnysarvot 60 000 euroa ja yli 50 prosentin tuki ylittyvät) Alkukokous. Yhden kiinteistön omat tiet tai muutaman tilan yhteiset sopimustiet, joita ei ole perustettu yksityistietoimituksessa, eivät ole lain tarkoittamia yksityisteitä. . Sen jälkeen puutavara-autojen maksimipaino on nostettu 60 tonnista 76 tonniin, ja pituutta kasvatettu 25,25 metriin”, tutkija Markus Strandström sanoo. Tiekunta on tieosakkaiden yhteenliittymä . Metsätieohjeistoa uudistetaan parhaillaan, mikä todennäköisesti nostaa kustannuksia hieman. Trippelitelissäkin 24 tonnin paino osuu neljän metrin matkalle, mikä rasittaa siltoja. . . ”Uudet autot ovat myös 40 senttiä korkeampia, mistä koituu vakausongelmaa etenkin kapeilla teillä.” Normit uusiksi Metsätien rakentamisen ja perusparannuksen tekniset normit on määritetty Metsätehon laatimassa metsätieohjeistossa. ”Vaikka rauta kulkee nyt harvemmin, ei tiedetä tarkkaan, rasittaako kymmenen kuormaa yhdeksällä akselilla vähemmän kuin 13 kuormaa seitsemällä akselilla”, Greis tiivistää. Hoitokunnan sijasta tiekunnalla voi olla toimitsijamies . Infrahankkeilla tarkoitetaan metsäteitä ja kunnostusojituksia. . Yksityistiellä on tieosakkaat ja heillä maksuperusteena tieyksiköt . Tieisännöitsijä on kuin asunto-osakeyhtiön isännöitsijä, jolta tiekunta ostaa tienpidon ja juoksevien asioiden hoitoon liittyvät palvelut. Fakta Lopputarkastus. Näkyvimmät muutokset ovat, että päättyvän tien kääntöympyrän säde pitenee metrillä ja T-muotoisen kääntöpaikan sekä sivuteiden liittymien alueita levennetään. . Tarvittaessa nukahtaneen tiekunnan herättäminen eli tiekunnan uudelleenjärjestäytyminen METSÄTIEN PERUSPARANNUS Te em u Ko is tin en Vi lle M oi si o To m m i H ie ta ne n Ju ha ni Pi ha la. . YKSITYISTIESANASTOA . ”Nykyiset normit ovat vuodelta 2001. Akselipainot eivät nousseet, vaan vetoauton ja perävaunun alle ilmestyivät trippelit eli yhdistelmässä on kaksi akselia enemmän. Hän muistuttaa, että säännöllisellä kunnossapidolla kallista perusparannusta voidaan siirtää kymmenelläkin vuodella
Kesällä kaadettu kuusikuitu on saatava tehtaalle viikko tai pari hakkuun jälkeen. Puukaupan tahti hiljentynyt pohjoisessa KOHDE: Talvikorjuukelpoinen 75-vuotias ensiharvennusleimikko SIJAINTI: Lappi OSTAJA: Korjuu tehtiin paikallisen metsänhoitoyhdistyksen hankintapalvelun kautta. Lähes kaikella puulla on kysyntää, mutta tarjonta ei yllä kysynnän tasolle, kertoo metsänhoitoyhdistys Länsi-Rajan toiminnanjohtaja Veijo Ekonoja . Mitään radikaalia ei tapahdu ennen kuin kuitupuulle saadaan lisää käyttöä Lappiin", Ekonoja sanoo. 370 m3 LEIMIKON KOKO: 12,2 ha MUUTA: Hakkuu tehtiin tammikuun alussa. Sellun valKuitupuulla on monta nimeä Puunostajat ostavat kuitupuunsa niin mäntykuituna, hiomokuusena, havukuituna kuin sellukuusena. Metsä Groupin ostopäällikön Janne Nissisen mukaan yleisimpiä tukin kuiduksi alentavia tekijöitä ovat mutkat rungossa, poikaoksat ja laho. Sodankylän pohjoisosat alkavat olla niin kaukana puunkäyttöpaikoista, etteivät puunostajat tee leimikoista tarjouksia. "Jos teollisuuslaitos ostaa puun kuitupuuna, silloin se on kuitupuuta", sanoo Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Aarre Peltola . Metsänhoitoyhdistys Länsi-Rajan alueella kaupaksi käy kaikki puu. Yhdistys välitti puut usealle ostajalle. Kuitupuulla on monta nimitystä, mutta mikä tekee puusta kuitupuun. Kuusikuitu vaativin Kuitupuut jaotellaan puukauppasopimuksissa kuusi-, mänty-, koivuja haapakuitupuuhun, mutta mukana voi olla myös havukuitua, sellukuusta ja lahokuusta. Kuitupuunkin kysyntä on hänen mukaansa piristynyt, mutta ensiharvennuksia on vaikea saada kaupaksi. Metsänomistaja törmää kuitupuu-käsitteeseen useimmiten juuri puukaupan yhteydessä. Ylijäreät ja kuolleet tukkipuun mitoissa olevat puut eivät sen sijaan kelpaa kuiduksikaan, vaan päätyvät polttoon. Muista kuitulajeista valmistetaan pääsääntöisesti sellua. Kuitupuulle ei Peltolan mukaan ole yksiselitteistä määritelmää, vaan kuitupuun mittaja laatuvaatimukset vaihtelevat puunostajittain. Käytännössä kuitupuuta saadaan puista, jotka eivät yllä tukkipuun mittoihin sekä tukkipuun mittoihin yltävien puiden latvoista. Hirsitukkia saatiin alueella kasvaneista vanhoista siemenpuista. Myös tukkipuun mitoissa olevat puut, jotka eivät täytä tukkipuun mittaja laatuvaatimuksia, päätyvät kuitupuiden joukkoon. Tiukimmat mittaja laatuvaatimukset ovat kuusikuidulla, jota kutsutaan myös hiomotai hiokekuuseksi. "Tammi-helmikuu on aina vuoden hiljaisinta aikaa. Kun kevätaurinko alkaa paistaa, heräävät metsänomistajatkin", hän sanoo. Ukkolan mukaan varsinkin tukkipuulla on hyvä kysyntä. Lisäksi kuusikuidun on oltava tuoretta. Stora Enso Metsän ostojohtajan Jari Mutasen mukaan tukeissa ei hyväksytä myöskään sinistymää tai toukanreikiä. Metsätehon tutkijan Timo Melkkaan mukaan kuitupuun pienin sallittu latvaläpimitta on yleensä 6–8 senttimetriä, pöllin pituus 3–5,5 metriä. Hakkuualalta saatavat puutavaralajit jaotellaan puukauppasopimuksessa pitkälti tukkija kuitupuihin. KAUPAN KOKO: n. Tilanne on sama metsänhoitoyhdistys Sodankylän alueella. Siitä valmistetaan hiomalla tai hiertämällä mekaanista massaa, jota käytetään sanomaja aikakauslehtipapereissa. 15.2.2018 / AJASSA 12 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m 2016 2017 2018 Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2,0 TUORE PUUKAUPPA LIINA KJELLBERG, teksti SAMI KARPPINEN, kuva S ellupuu, massapuu, paperipuu, hiokepuu. Eniten kysyntää on kesäja kelirikkoleimikoilla. "Hiomokuusi ei saa sisältää lahoa, värivikaa tai kuoriutumista haittaavia tekijöitä, kuten oksakyhmyjä, lenkoutta ja oksantynkiä", Melkas sanoo. Puun hintaan toiminnanjohtajat eivät ole tyytyväisiä. LIINA KJELLBERG POHJOIS-SUOMESSA eletään nyt puukauppavuoden hiljaisinta aikaa. Nimet kertovat laadusta ja loppukäytöstä. Tukkia ensiharvennuksesta Puutavaralaji määrä hinta yhteensä m3 €/m3 € hirsitukki 46,4 44,00 2041,60 mäntytukki 78,1 44,00 3436,40 pikkutukki 35,1 20,00 702,00 havukuitu 164,8 9,50 1565,60 koivukuitu 42,3 10,00 423,00 Yhteensä 366,7 8168,60. Ekonojan mukaan kuitupuusta maksetaan päätehakkuualalla 16– 18 euroa kuutiometriltä, Ukkolan mukaan 15–18 euroa kuutiometriltä. "Hintataso on ollut huono vuosia. Yhdistyksen toiminnanjohtajan Juha Ukkolan mukaan kauppaa käydään yksittäisistä leimikoista
24,85 Harvennushakkuu s 46,43 s 46,00 s 14,32 s 14,46 s 13,20 s 20,10 s 20,45 Ensiharvennus s 38,72 s 11,34 s 10,47 Hankintahinnat . 28,51 s 35,49 s 35,53 s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 58,20 s 61,14 . 13 AJASSA / 15.2.2018 s nousussa . 50,28 s 37,97 s 15,40 s 15,97 s 14,67 . 18,30 . 17,97 . 47,15 s 16,43 s 17,88 s 15,76 . 54,55 s 54,91 . 18,98 s 17,72 . Sen laatuvaatimukset ovat samat kuin mäntykuidun. 29,26 s nousussa . 24,26 Harvennushakkuu . 11,66 . UPM sen sijaan käyttää havukuitua yleisnimityksenä sellutehtaalla käytettävästä mäntyja kuusikuidusta. 51,32 . 22,70 Uudistushakkuu s 60,32 s 62,17 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 58,64 s 60,96 . 11,14 Hankintahinnat s 56,86 s 57,15 . 24,01 Uudistushakkuu s 54,31 s 53,54 . 18,00 . 18,59 Hankintahinnat . 11,62 s 11,25 . 26,58 s 29,86 . 28,93 . 17,37 s 25,88 . Se, miten paljon lahoa mäntykuitu ja sellukuusi saavat sisältää, vaihtelee ostajittain. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 58,51 s 60,94 s 42,16 s 16,32 s 17,85 s 16,08 . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Kuitupuulla on monta nimeä "Jos teollisuuslaitos ostaa puun kuitupuuna, silloin se on kuitupuuta." Keskisuomalaiselta leimikolta kaadetut kuusikuitupuut odottivat helmikuun alussa kuljetusta sellutehtaalle. 57,34 s 58,92 s 28,70 s 29,14 s nousussa . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 29,27 s nousussa . 24,74 Harvennushakkuu s 51,43 s 51,35 s 39,77 s 16,32 s 16,41 s 15,13 s 22,23 Ensiharvennus s 39,57 s 12,53 s 11,99 s 11,95 Hankintahinnat . Molemmat on kuljetettava tehtaalle kahden kolmen kuukauden kuluessa hakkuusta, ellei metsätuholaki muuta määrää. 26,81 s 35,92 s 36,20 s nousussa . Lahokuusi-nimikkeellä ostettavan kuusikuidun metsäyhtiöt käyttävät sellun raaka-aineena. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 56,35 s 58,28 s 36,77 s 16,99 s 16,64 s 24,63 Uudistushakkuu s 58,19 s 59,04 s 36,87 s 18,68 s 18,19 s 27,47 Harvennushakkuu s 47,12 s 47,84 s 36,22 s 15,61 s 15,01 s 21,24 Ensiharvennus Hankintahinnat . Havukuidun määritelmä vaihtelee Mäntyja havukuitupuusta valmistettua sellua käytetään esimerkiksi pakkauspapereissa ja -kartongeissa. 52,41 . 11,97 . 16,76 . 15,44 . 43,23 s 17,23 s 19,48 s 17,48 . 47,84 s 28,71 s 29,66 . 20,79 s 21,19 Ensiharvennus . 44,12 s 16,19 s 17,74 s 15,80 s 23,11 s 24,52 Uudistushakkuu s 58,56 . Koivuja haapakuitupuusta valmistettavasta sellusta tehdään toimistoja painopapereita. Niin Metsä Group, Stora Enso kuin UPM sallivat tosin mäntykuidun seassa pienen määrän kuusta. 37,94 s 15,87 s 16,51 s 15,43 Ensiharvennus . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KOIVU Kantohinnat s 56,53 s 59,90 . Mäntykuitu sisältää vain mäntyä, kun taas havukuitu voi sisältää sekä mäntyä että kuusta. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 46,59 s 46,56 s 14,70 s 14,42 s 21,30 Uudistushakkuu s 47,93 s 47,72 s 16,53 s 24,04 Harvennushakkuu s 43,22 s 13,17 s 12,63 s 19,98 Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 22,85 . 15,89 s 16,04 s 15,18 Ensiharvennus s 12,20 s 12,18 s 12,16 Hankintahinnat . 45,89 . 46,08 s 47,65 s 37,64 s 15,35 s 15,54 s 14,67 s 20,35 Ensiharvennus . 25,66 Harvennushakkuu s 49,93 s 51,15 s 36,64 . 30,34 . 22,59 Uudistushakkuu s 60,65 s 62,10 s 44,12 . 48,88 s 17,97 s 19,14 s 17,64 . 59,68 s 59,20 s 49,89 s 29,75 s 30,63 s 30,11 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 3–6 keskiarvo LAPPI KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 17,98 s 18,97 s 17,59 s 26,04 . 21,90 Uudistushakkuu s 57,73 s 59,61 . 44,36 s 16,13 s 16,72 s 15,28 . 36,35 s 38,69 . Metsä Group ja Stora Enso ostavat havukuitua Pohjois-Suomessa. 42,14 s 16,20 s 18,48 s 16,24 . 25,76 Harvennushakkuu . 22,44 Uudistushakkuu s 59,96 s 62,06 . Käsittelyä haittaavia mutkia, oksia ja haaroja pölkyissä ei saa olla.. 46,68 s 18,08 s 18,35 s 17,53 Harvennushakkuu . 39,60 . "Tehtaan prosessit edellyttävät, että eri puulajit pidetään pääsääntöisesti erossa toisistaan", sanoo UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander . 47,83 s 27,79 s 30,22 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 55,43 s 58,17 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 52,09 s 52,40 . 15,77 . mistuksessa voidaan käyttää osittain myös lahoja ja värivikaisia puita. 55,02 s 54,24 s 27,45 s 30,75 s 27,59 s nousussa . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Havukuidun määritelmät vaihtelevat yhtiöittäin. 61,05 . 57,80 s 58,27 . Koivukuitu saa yleensä sisältää lahoa korkeintaan puolet pölkyn läpimitasta, haapakuitu korkeintaan kolmanneksen. Sellutehtaalla käytettävää kuusikuitua kutsutaan sellukuuseksi. 12,30 s 12,84 s 12,52 Hankintahinnat s 60,44 . 40,12 s 31,07 . 48,79 . 11,86
Rajan virallinen selvittäminen ei kuitenkaan ole halpaa Älypuhelimen gps:n ja karttasovelluksen avulla rajapyykin voi paikantaa muutaman metrin tarkkuudella. Tukkeutuneen rajalinjan aukaisuun puhelimen tarkkuus ei riitä.. Epäselvät rajalinjat ovat koko metsäalalle iso haaste. Tällöin rajalle voidaan joutua jättämään muutaman metrin käsittelemätön ”varovyöhyke”. Gps-paikantimet ovat kuitenkin vähentäneet rajanylityksiä puunkorjuun ja metsänhoitotöiden yhteydessä merkittävästi”, sanoo Stora Enson metsäpalvelupäällikkö Kari Kuusniemi . Kun naapuri menettePidä huolta pyykeistäsi Jopa 70 prosenttia metsätilojen rajoista on epäselviä. ”Toimihenkilömme ja yrittäjämme törmäävät päivittäin tällaisiin tilanteisiin. 14 15.2.2018 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat V aikka teknologia on kehittynyt huimaa vauhtia, metsäalalla käytetään kadonneiden rajapyykkien ja tukkoisten rajojen etsimiseen edelleen valtava määrä työaikaa. Joskus rajaa ei kerta kaikkiaan löydy maastosta
”Rajankäynnissä selvitetään rajan paikka, rakennetaan tarvittavat rajapyykit kadonneiden tilalle ja merkitään rajalinja maastoon." Rajankäynnissä toimitusinsinöörin tärkein työkalu on tarkka gps-paikannin, jolla pyykit ja raja selviävät muutaman senttimetrin tarkkuudella. Jos niitä ei löydy, on tavallisen tallaajan käytännössä mahdotonta paikantaa rajalinjaa omin neuvoin”, Kovanen sanoo. Tarkista rajat säännöllisesti Rajalinjan pitää olla maastossa selvästi havaittavissa ja velvollisuus rajalinjojen auki pitämisestä kuuluu metsänomistajalle. Raja kannattaa aukaista aina samalla, kun alueella tehdään hakkuutai metsänhoitotöitä. Rajalinjan saa avata 1,5 metriä leveästi siten, että raja kulkee keskellä raja-aukkoa. Merkkaa rajapyykit huolellisesti kun metsään on tulossa koneita töihin. Paikanna ja merkkaa rajapyykit, kun saat metsätilan omistukseesi. Tähän asiaan olisi myös metsäkiinteistöjen välittäjien hyvä kiinnittää huomiota.” Kovanen antaa rahanarvoisen vinkin epäselvien rajojen selvittämiseen kertoessaan, että lohkomistoimitukseen sisältyvät muun muassa rajankäynnin kustannukset. Jos rajapyykit löytyvät rajalinjan molemmista päistä, voi linjan merkitä vesurilla veistetyillä miehen mittaisilla kepeillä. Jos rajan paikasta ei ole epäselvyyttä tai riitaa, saa rajan avata naapuruussuhdelain mukaan myös ilman naapurin suostumusta, kunhan ilmoittaa tälle asiasta. Maastossa on helppo liikkua, ja lehdettömät puut parantavat näkyvyyttä. lee samoin, on rajalinja lopulta koko metsän tukkoisin alue. Ne näkyvät ja säilyvät maastossa pitkään”, Kuusniemi vinkkaa. 2. ”Työ on aloitettava rajapyykkien etsimisestä. Rajankäynti kallis ratkaisu Epäselvä tai riidanalainen rajalinja voidaan selvittää pyytämällä Maanmittauslaitokselta virallinen rajankäynti. ”Vanhat viisarikivet ovat rajapyykkien arvoisia merkkejä, jotka osoittavat rajan paikan luotettavasti. Nykyään niitä ei käytetä, vaan rajan pituudesta riippuen rajalle tulee metallinen pyykki 300 metrin välein." Naapurin kanssa metsään Kovanen ja Kuusniemi painottavat, että epäselvää rajalinjaa kannattaa lähteä selvittämään yhteistyössä rajanaapurin kanssa. 15 METSÄSTÄ / 15.2.2018 ”Puut kuuluvat sille, jonka puolelta rajalinjaa ne on kaadettu." 1. Lisäksi jo rajan päissä olevissa vanhoissa rajamerkeissä voi olla epätarkkuutta”, Kovanen sanoo. Ongelman laajuus tunnetaan hyvin myös Maanmittauslaitoksella. ”Keskisessä Suomessa metsätilojen rajan paikoista jopa 70 prosenttia on epäselviä”, arvioi toimitusinsinööri Harri Kovanen . Esimerkiksi kilometrin mittainen rajankäynti maksaa noin 1 500 euroa.” Myös yritykset tarjoavat palveluita epäselvän rajan selvittämiseen. Rajan saa avata 1,5 metriä leveästi, jos sen paikasta ei ole kiistaa. Hän muistuttaa, että usein maastosta löytyy esimerkiksi vanhoja viisarikiviä, piikkilankoja tai ojia, jotka voivat antaa viitteitä rajasta. 4. Vinkit rajanhoitoon jalinja voidaan avata 1,5 metriä leveästi siten, että molempien rajanaapureiden puolelta kaadetaan puut 75 sentin etäisyydeltä rajasta. Oja, penkkatie tai ajoura kannattaa sijoittaa tilan rajalle, jos se on mahdollista. Jos rajat ovat selvillä, kannattaa huolehtia, että ne myös pysyvät auki. Ongelmana on, että jos rajamerkkejä puuttuu, rajan paikkaa ei välttämättä saada selvitettyä luotettavasti. Kustannuksista vastaa se, joka avaa rajalinjan”, Kovanen kertoo. ”Puut kuuluvat sille, jonka puolelta rajalinjaa ne on kaadettu. ”Luovutuskirjassa voidaan sopia siitä, kuka vastaa kustannuksista, jos rajoissa ilmenee epäselvyyttä. Löytyykö rajapyykkejä. Hyvä konsti on merkata pyykit ja tarvittavin osin rajalinjatkin muovisilla aurausviitoilla. Taimikoissa, etenkin alavimmilla paikoilla, rajalinja pusikoituu parissa kesässä. Tarvittaessa Maanmittauslaitokselta saa kopioita vanhoista maanmittaustoimituskartoista, joista selviää rajamerkkien sijainti ja rajamitat. ”Jos metsätilakaupassa myyjälle jää esimerkiksi kesämökin rakennuspaikka, kannattaa metsätila myydä määräalana. Peitteisessä maastossa niiden virhe voi olla useita metrejä. Jos rajalinja on pahoin tukkeutunut, sen paikantaminen ja aukaiseminen eivät ole helppoja tehtäviä. Ainoa mahdollisuus on tällöin rajankäyntitoimitus.. Tämä vaatii omistajalta lähes vuosittaista tarkastuskäyntiä, ja tarvittaessa vähintäänkin vesurin heiluttamista rajalinjoilla. ”Raja saadaan aina oikealla paikalleen, mutta rajankäyntejä tehdään harvoin, koska toimitus on kallis. 3. Vanhoista kivitai betonipyykeistäkin pitäisi löytyä numero. Kun linja on suora, selvä raSAMI KARPPINEN Toimitusinsinööri Harri Kovanen Maanmittauslaitokselta muistuttaa, että ostajan kannattaa metsätilakaupan yhteydessä selvittää maastossa, ovatko tilan rajapyykit paikallaan ja rajalinjat auki. ”Älypuhelimen gps-paikannin ja karttasovellus auttavat, mutta tarkkaa rajan paikkaa niillä ei voi määrittää. ”Kevät on otollisin aika rajapyykkien ja -linjojen tarkastamiseen. Tällöin sen lohkomisen yhteydessä muodostetaan kesämökkitontin rajat, ja samalla voidaan suorittaa myös metsätilan rajoilla mahdollinen rajankäynti ilman lisäkustannuksia.” Rajankäynti on lohkomiskuluissa Nykyisin rajapyykkeinä käytetään metallisia putkipyykkejä, joita on olemassa useamman mallisia
Timminsiläinen PNG-Logging hankki ensimmäisensä 2006, Buffalon. Lapsesta saakka ”koneilla rymistellyt” keski-ikäinen mies myöntää aristelevansa näyttöpäätteitä ja tietotekniikkaa. Lähtipä Timminsistä mihin suuntaan tahansa, ympärillä huojuu vähintään tuhat kilometriä havumetsää. Ensimmäiset niistä rantautuivat Halifaxin satamaan 1990-luvulla. Täällä voisi kuvitella siintävän silmänkantamattomiin työmaita moderneille metsäkoneille. Savotoilla pyörii edelleen konearmeija kaato-kasauskoneista telatraktoreihin ja juontokoneisiin. Ollaan siis pohjoisen havumetsävyöhykkeen syvimmässä ytimessä. Hän on elämänsä ensimmäistä kertaa huipputeknologisen harvesterin ohjaimissa. Valtaosa sen 50 000 asukkaasta elää kullasta ja kuparista. Niin uskoo myös suomalainen Ponsse. Kahden vuoden savotta Fortierien perheen omistamassa PNG Loggingissa on ainakin otettu taskulaskin käteen. ”Toivomme säästävämme huomattavasti polttoaine-, työvoimaja huoltokuluissa. Pullistelevathan Kanadan kilveksi kutsutulla geologisella vyöhykkeellä maapallon mahtavimmat malmiesiintymät. Ponsse on tuttu ajopeli, mutta silti metsäkoneyrittäjä Phillip Fortieria jännittää. Laskelmiemme mukaan Scorpion pitäisi maksaa itsensä takaisin jo tällä työmaalla”, Phillip puhkuu intoa Ponssen järjestämän ensimmäisen ajo-opeKoneet uusiksi Kanadassa Maapallon metsistä miltei kymmenesosa kasvaa Kanadassa. Tähän asti puunkorjuussa ei ole työtunteja eikä öljytynnyreitä laskettu.. Noin 400 Ponssen maa Vieremällä valmistettuja metsäkoneita on laivattu vuosien varrella Kanadaan noin 400, enimmäkseen kuormatraktoreita. Päitä riittää kuitenkin käännettäväksi. Vuonna 2015 koneketju täydentyi Elephantilla. Pohjoisessa puut loppuvat Hudsoninlahteen, etelässä Suuriin järviin. 16 15.2.2018 / METSÄSTÄ Kanada Yhdysvallat Timmins JERE MALINEN, teksti ja kuvat K eskellä Kanadaa kukoistaa kaivoskaupunki Timmins. Ohjaamossa kouluttajana istuva Jussi Jurvanen Ponsselta tyynnyttelee etenemään askel kerrallaan. ”Baby steps.” Samanlaisin vauvanaskelin vaikuttaa taapertaneen myös metsätalous Kanadassa. Marraskuussa firmaan saapui sen 30-vuotisen historian ensimmäinen pyöräharvesteri. ”Perinteisesti Pohjois-Amerikassa on koneketjussa vähintään kolme konetta, Suomessa vakiona kaksi”, Jurvanen epäilee matematiikan peittoavan pian uskonnon Kanadankin metsissä. ”Tässähän on enemmän apulaitteita kuin lentokoneessa”, Phillip ujostelee istahtaessaan Scorpion Kingin valtaistuimelle. Luonto on laittanut parastaan myös maan päälle. Idässä vastaan tulisi aikanaan Atlanti, vielä etäämpänä lännessä Tyynimeri
”Täältä puut eivät ole loppuneet." Raskastekoinen kaato-kasauskone syö paljon polttoainetta eikä edes pätki puita. ”Luonto”, Phillip myöntää metsätalou den olevan leväperäistä. Ihmisten itsestäänselvä suhtautumi nen metsään painaa Ponsseakin. ”Ne ovat yhtiöiden ja provinssien bis nes”, on yleisin vastaus. ”On haastavaa myydä korkeateknolo gista tuotteita, jos kukaan ei osaa käyt tää niitä.” Avainsana on koulutus. ”ItäKanadassa metsätalous muistuttaa yhtiöiden mailla jo hyvin paljon Pohjois maita. ”Meidän valmistajien on vain näytettävä toteen, että niillä tienaa paremmin!” Modernien met säkoneiden uuden mantereen valloi tusta tukisi myös metsänhoito menetelmien uudistami nen nykyai kaisiksi. To sin savotat tuppaavat siirtymään vuosi vuodelta kauemmas sahoista.” Iso maa, isot toleranssit Maailman metsiä Kiinaa ja Venäjää myö ten kiertänyt Jussi Jurvanen tietää tyy lin olevan yhä yleinen suurissa metsä valtioissa. Paikallis ten puheissakin metsä kuulostaa enem män vapaaajanviettopaikalta kuin ”kes tävästi hyödynnettävältä luonnonvaralta”. ”Savotta alkoi tienteolla umpimetsään. Sekin on meidän heiniä”, Phillip selvittää Kanadassa tavallista hakkuusopimusta. Kukaan jututtamani yksityinen ei tun nu omistavan metsää ainakaan ansain tamielessä. Yritys vastaa Ponssen jälleenmyynnis tä Ontarion provinssissa. Eacom, paikallinen saha, on tilannut Fortiereilta 130 000 kuutiota tukkia ”pi haan toimitettuna”. Suomalaisten motomiesten mielestä sellainen on menneisyyttä.. Ala ei kiinnosta nuoria. Utelen kuka vastaa jälkitöistä. ”Pahin pullonkaula konekaupalle on pula ammattitaitoisista harvesterikus keista”, myyntipäällikkö Denis Bélanger Ready Quipista harmittelee. Se kuulostaa kovalta väitteeltä, kunnes kysylen työmaasta tarkemmin. ”Täältä puut eivät ole loppuneet. Uusien taimien istutuksista, harvennuksista ja niin edelleen. Jurvanen ja koulun entinen opettaja Bélanger vierai levat viikon päätteeksi College Borealis sa kertomassa simulaattoriopetuksesta. Se saattaa olla Ponsse. Motokuskeista paha pula Timmins on pienten omakotitalojen täyt tämä kaupunki, jossa talot on rakennettu kaikesta muusta paitsi puusta. "Metrit vai tuumat?” Jussi Jurvanen miettii ladatessaan tietokoneeseen asetuksia. 17 METSÄSTÄ / 15.2.2018 tuspäivän päätyttyä. Mustakuuset, pihdat ja banksinmännyt kaadetaan kanadalai sittain sanottuna ”kruununmailta”, johon Eacom on lunastanut hakkuuoikeuden. Jussi Jurvanen ja Phillip Fortier tarkastusmittaamassa Scorpion Kingin työjälkeä. Siellä suunnalla on myös harves tereitamme eniten ajossa”, viime kevään New Brunswickissa työnmerkeissä asus tanut Jurvanen kertoo. Metsäoppilaitos on parhaillaan hank kimassa ensimmäistään. ”Kun energia ja työvoima ovat olleet halpaa ja metsävarannot ylenpalttiset, ollaan menty joutokäynnillä.” Jussi Jurvasen mukaan maailmanta louden nopea avautuminen on kääntä mässä markkinaetua kustannustehok kaiden harvestereiden puolelle. Korjuukilpailutuksen voittaneet For tierit arvelevat urakan kestävän kak si vuotta
Tien varrella näkyy upeita kloonivisakoivikoita ja serbiankuusia. "Lapsena näin, kuinka Kekkonen kävi meidän rantamökin mailla korvasienessä", Lietzén muistelee matkalla omille tiluksilleen. ”Minua edelleen pistää vihaksi, jos joku keksii töikseen tekosyitä sille, miksei kiireellistä taimikonhoitoa voi aloittaa heti!” Monelle lukijalle suorasanainen Lietzén on tuttu kirjoittajana eri metsäalan lehdissä. Pikkuisen kauempana taimikonreunassa liehuu Suomen lippu salossa ja metEsimerkin nainen Tiina Lietzénin neuvoilla moni katselisi köyhyyttä enää kiikareilla. 18 15.2.2018 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Mäntyharju Suomusjärvi ANNE HELENIUS, teksti SEPPO SAMULI, kuvat A uton nokka kääntyy kohti Kekkosentietä. Toisaalta annoin sille kaikkeni, ja olen myös liian kiivas olemaan palkkatöissä”. Ollaan saavuttu mäntykankaalle, Lietzénin sielunmaisemaan. Kerta kaikkiaan: atsalearykelmä, alppiruusu, kontukimalaisen pesä... Siinä puuhassa häneltä vierähti 26 vuotta, kunnes mielessä kytenyt halu hypätä kokopäiväiseksi metsäyrittäjäksi kasvoi liian suureksi viitisen vuotta sitten. Nyt männyt on harvennettu kahteen kertaan, ja silmä tarkentuu huomaamaan maastosta erikoisia yksityiskohtia. Tiina Lietzén tykkää järjestää katsottavaa kaikille.. ”Lapsena jäi päähäni, että tuollaisen metsän haluan isona, ja nyt minulla on se.” Kangas näytti vielä puoli vuosisataa sitten kovin toisenlaiselta. 83-vuotias äiti on edelleen mukana kuvioissa helpottamassa tyttärensä elämää: ruoka valmistuu joka päivä kello 12, mistä Lietzén on kiitollinen. Jääkiteet kimaltelevat reippaasti yli nelikymppisten puiden rungoilla, ja lumen alta puskee väkisinkin esiin anteliaan näköisiä mustikanvarpuja. ”Minusta kirjoittaminen on parhaimpia tapoja vaikuttaa.” Kauneutta ja sielunmaisemia Kiemurtelevan kylätien varrella näkyy käytännössä koko Lietzénin metsänomistajaura: kun hän neljännesvuosisata sitten lunasti kotitilan itselleen, hän ensitöikseen metsitti tilan 30 peltohehtaaria. Niin juuri: nimi juontuu siitä kaljupäisestä valtionpäämiehestä, joka 1950-luvun puolessa välissä hankki itselleen kesäpaikan Salon Suomusjärveltä, Tiina Lietzénin kotitilan naapurista. Suomeksi sanottuna Lietzén koki olleensa punaposkinen metsänhoidonneuvoja, joka yritti levittää hyvän metsähoidon evankeliumia, mutta aina sanaa ei kuunneltu. Siinä kasvoi synkkä kuusikko, jonka hakkaamalla perhe sai rahaa neljän tyttären kouluttamiseen. ”Itkun kanssa lähdin Marttilasta, se yhdistys oli minun lapseni. Ja tietenkin mäntyä, sitä on suurin osa karupohjaisen tilan metsistä. Ilves on alueen vakiasukas. Jatkossa myös Metsälehden lukijat saavat nautiskella Lietzénin terävistä kolumneista. Lietzén on varsinaissuomalaisen Marttilan metsänhoitoyhdistyksen entinen toiminnanjohtaja ja metsänhoidonneuvoja. Lietzén haluaa pysäyttää auton. Maailman parhaat vanhemmat veivät Tiina Lietzénin metsään jo pienestä pitäen. Täällä jossain kankaiden kätkössä jolkottelee kolmen suden lauma
19 METSÄSTÄ / 15.2.2018 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. On parempi, että rungossa on heikkouskohtia, joista runko rapsahtaa poikki kipakoiden tuulien tai raskaan lumikuorman vuoksi. Paitsi että hän kotitilansa lunastettuaan metsitti tilan kaikki pellot, hän myös samaan vaahtoon kaatoi 30 hehtaaria metsää rahoittaakseen tilakauppaa. Kumpaankin ongelmaan sopii ratkaisuksi puuston kasvattaminen harvassa asennossa taimivaiheesta alkaen. Mitä pidempi kiertoaika, sitä todennäköisemmin sattuu tavallista voimakkaampi lumituho. Laskijat olivat mielissään, kun voitiin havaita, että puun tavanomainen runkomuoto on aika tarkasti oletuksen mukainen. Semmoiset saa helposti kaupaksi.” Jo Marttilan aikoinaan Lietzén yritti puhua suuremman kuviokoon puolesta. Puun elossa säilymisen kannalta ei ole viisasta, että lujuus on tasainen tyvestä latvaan. Ja ikä on otettava huomioon. Nykyisin käsitystä rungon tasaisesta lujuudesta on täsmennetty. Kun puut kasvatetaan harvanpuoleisessa asennossa, ne jäävät läpimittaansa nähden lyhyiksi. Pahinta oli, että soittaja olisi suostunut maksamaan.” ”Sieluni janoaa kauneutta." 25-vuotias serbiankuusikko antaa havuja ja jatkaa kasvuaan tukkimetsäksi. ”Suosittelen tämmöistä tuoterepertuaarin laajentamista muillekin metsänomistajille tulojen lisäämiseksi.” Laskin käteen Tästä päästäänkin Lietzénin toiseen lempiteemaan, kannattavuuteen. Toki Lietzénin toimet ovat välillä ihmetyttäneet sivusta seuranneita. Lumituhoista kärsivillä vaaroilla optimaalinen puuston tiheys on taimikosta alkaen pienempi kuin normaalimetsätaloudessa. Hän haluaa edestä johtamalla osoittaa, miten töitä tehdään ja homma onnistuu. ”Kerran sanoin, että päivätaksa on tonni, jos tulen paikan päälle neuvomaan. Ja ne lajikkeet, mitä pelloille istutettiin: käärme-, valko-, musta-, serbian-, douglasja lehtikuusta, Loimaan koivua, visakoivua ja visatervaleppää… ”Minullahan on täällä aivan väärä kehitysluokkajakauma, 60 hehtaaria saman ikäistä nuorta metsää. ”Kun hakkaan puut, joku muu käy ne ajamassa omalla koneellaan.” Joskus ihmiset pistävät rahojaan hupsuihin tarkoituksiin. Menetelmä sopii kuuselle paremmin kuin männylle. ”Nyt kun meneillään on paljon sukupolvenvaihdoksia, niin täytyisi pitää huolta siitä, etteivät tilat pirstoutuisi entistä pienemmiksi.” Syykin on selvä: ”Vasta kun tilalla on taloudellista merkitystä, sen tulee hoitaneeksi kunnolla.” Sivutuotteilla tiliä Omissa metsissään Lietzén on toiminut kuin on saarnannut. ”Haen isoa kuviokokoa ja minun metsissäni se on keskimäärin kuusi hehtaaria. Pitkäjänteisessä metsätaloudessa lumenmurtojen hallintaan voi pyrkiä ylisukupolvisin päätöksin. PALSTALLA LUJUUSLASKIJOIDEN SUOSITTU HARRASTUS jo sata vuotta sitten oli laskea, millainen puun runkomuoto antaa koko rungon pituudelle tasaisen lujuuden. Ja mikä parasta, harvassa kasvattaminen lyhentää kiertoaikaa. 56-vuotias metsätalousinsinööri janoaa myös isoja kuviokokoja. Ahkera kerääjä voi tehdä sievoisen päivätilin. Harvassa asennossa kasvavat männyt kärsivät lumituhoista, jotka aiheutuvat siitä, että metsikön harvuudesta aiheutuvat paksut oksat saattavat vahvan lumikuorman alla repäistä rungon rikki. MEIKÄLÄISESSÄ HARVENNUSMETSÄTALOUDESSA on opittava tunnistamaan puut, joiden latvus lyhenisi ankarissa lumioloissa helposti. Jos runko katkeaa kohtalaisen ylhäältä niin, että lumitai tuulikuorma vähenee merkittävästi, mutta puu säilyy elossa katkeamiskohdan alapuolella olevan latvuksen ansiosta, puu jää jatkamaan sukuaan. Toistuvin harvennuksin huolehditaan myöhemmin järeyskehityksestä ja siitä, että lumikuorma pääsee katkomaan hennot kuolleet oksat. Päivätöissä ollessaan hän saattoi lisäksi sahata puita neljä tankillista illassa. Lumija tuulituhojen välttäminen on samanlaista. Tiheämmässä männikössä ohuiksi jäävät oksat katkeavat lumikuorman alla ihan ihmisen toiveen mukaisesti repäisemättä runkoa. Vuosimiljoonien kuluessa runsastuvat puiden populaatiossa sellaiset geenit, jotka johtavat mieluummin puun katkeamiseen kuin koko puun sortumiseen. Opastusta kaipaavat soittelevat edelleen entiselle metsänhoidonneuvojalle. Tämäkin sielunmaisema on 16-hehtaarinen. Oksaisuuslaadun kannalta männikön pitää siis olla muuta kuin ylitiheä tai liian harva. Näin vaikuttaa olevan. Vaikka ahkera monitoiminainen tekeekin tilallaan itse kaikki metsätyöt hankintahakkuista lähtien, hän investoi mahdollisimman vähän koneisiin. sätien varrella on amppeleita odottamassa tulevan kesän kukkaloistoa. Lumisilla vuoristoseuduilla päätehakkuuikäisestä puustosta on huomattava osa puita, joiden latvus on aiemmin katkennut. Lyhyt ja paksu kuusi kestää lumituhoja paremmin kuin pitkä ja ohut. Mutta paras koivikko on jo harvennettu kahteen kertaan ja muutenkin metsä kasvaa älyttömästi.” Nuoruuden innossaan Lietzén tuli olleeksi kaukonäköinen. Hänen mukaansa jokaisen metsänomistajan tärkein työkalu on taskulaskin. Jopa niin, että numero on pitänyt muuttaa salaiseksi. Jos männikkö on kuitenkin ylitiheä, mänty puhdistuu lumen vaikutuksesta kuolleista oksistaan huonosti. Ilmeisesti oksat tukeutuvat toisiinsa ja kestävät siksi lumikuormaa. Ryhdikäs kloonivisametsikkö on kasvattajansa sanoin ”hiton onnistunut”.. Muutaman vuoden päästä samoista oksista voi jälleen riipaista havut myyntiin. Ei niin, että se sama raha sijoitetaan katsastamattomaan maastoautoon, jolla voi ajaa sitä huonoa tietä.” Varmaan turha mainita, että Lietzénin oma tieverkosto on kunnossa. Viisihehtaarisesta serbiankuusikosta hän kerää syksyisin loputtomasti havuja. Lumituhoja voi välttää Vielä lisää lunta, niin kuusi vapautuu taakastaan antamalla latvan katketa. ”Tämähän se bisnes on”, Lietzén myhäilee. Tuloja kertyy myös muun muassa korvasienistä, joita Lietzén ”puoliviljelee” metsissään. ”Sieluni janoaa kauneutta”, Lietzén toteaa. ”Jos metsäautotie on huonossa kunnossa, se kannattaa kunnostaa. Lisäksi hän on ympännyt kasvaviin koivikoihinsa pakuria ja suunnittelee tuohenkeruun aloittamista. LAATUMÄNNYN KASVATTAJIEN NIKSI on, että taimivaiheessa männikkö kasvatetaan niin tiheänä, että oksat jäävät hennoiksi. Harvennushakkuissa poistetaan mieluusti haarapuut, pahojen oksakiehkuroiden puut, leveälatvuksiset männyt kapealatvaisten kuusten tieltä ja erityisesti raippamaiset koivut, joiden kallistumiseen ei tarvita kummoista lumikuormaa
Pyhtäällä jalostetut kartonkija paperituotteet menevät 90-prosenttisesti vientiin ympäri maailmaa. Pyhtään Siltakylässä pääkonttoriaan pitävä Pyroll Group Oy on niistä yksi. Teollisuusneuvos Reino Uusitalon perustama Pyroll on yritys, jonka kasvun ja menestyksen on osittain mahdollistanut vahva ja pitkäaikainen yhteistyö metsäteol lisuusyhtiöiden kanssa. Kellosta tuli tarpeeton, ja saman tien minä sen hävitinkin”, Uusitalo kertoo. Hän on muun muassa rakennuttanut kuntalaisille liikuntahallin sekä kunnostanut Stockforsin historiallista teollisuusaluetta.. ”Minä karsin ja isä katkoi. Näemme siinä aina vain lisää mahdollisuuksia kehittää nykyisiä ja uusia tuotteita.” Konsernin paperitukku varastoi ja välittää asiakkailleen suuria määriä paperija kartonkituotteita. Perheyrityksen kasvutarinassa kiinnittääkin huomiota, että se on historiansa aikana ostanut tuotantolaitoksia monilta Metsä Boardin, Stora Enson ja UPM:n kaltaisilta metsäjäteiltä. Jalostusasteen nostamisella ja tuotekehittelyllä pyritään myös vähentämään muovin käyttöä ja korvaamaan se tietyissä tapauksissa kokonaan uusilla tuotteilla. ”Meidät tunnetaan yrityksenä, jolla on kyky investoida, olla rohkeita ja ennakkoluulottomia. Uusitalo näkee isot metsäteollisuusyhtiöt alan kärkitoimijoina, mutta pienemmillekin yrityksille on markkinoilla tilaa. Käytetystä arkkileikkurista vuonna 1973 alkanut yritys on kasvanut yli 600 ihmistä eri puolilla Eurooppaa työllistäväksi tuotantoja palvelukonserniksi. ”Aina hiihtolomalla menin viikoksi justeerin päähän kaatamaan puita”, 72-vuotias teollisuusneuvos muistelee. Siinä tarvitaan erilaisten yritysten yhteistyötä ja osaamista. Pyrollin sopimusjalostus taas arkittaa ja rullaa uudelleen vuodessa lähes 500 000 tonnia metsäteollisuuden tuottamaa paperia ja kartonkia. Sen vuotuinen liikevaihto on noin sata miljoonaa euroa. Uusitalo näkee alalla useiden kymmenien miljoonien eurojen investointitarpeet ja -mahdollisuudet nyt ja lähivuosien aikana. Suuret metsäyhtiöt tarjoavat näille yrityksille vahvan kumppanuuden. Pakkauksia, tukku ja jalostusta Pyrollin pakkausliiketoiminta tuottaa kartongista, paperista, muovista ja alumiinista erilaisia pakkausratkaisuja sekä teollisuudelle että kaupalle. Siinä oppi tekemään töitä. ”Pakkausmateriaalit ovat meillä iso tuoteryhmä. Illalla oli pitkän päivän jälkeen raukean väsynyt olo.” Raskaat metsätyöt eivät nuoren miehen työhaluja nujertaneet. Uusitalo syntyi Ypäjällä nelilapsiseen maanviljelijäperheeseen. ”Tämä on myös sitä riskinottoa, jota minä rakastan. Elämä kuljetti hänet Kotkaan kunnossapitovastaavaksi paperitehtaalle. Tulee häviäjän fiilis, jos ei ole ajan hermolla ja rohkea”, vuonna 2006 Pyroll-konsernin hallituksen puheenjohtajaksi siirtynyt Uusitalo summaa. Yhä parempia tuotteita Paperija kartonkituotteista tulee koko ajan laadukkaampia: keveämpiä, suojaavampia, jäykempiä ja painopinnoiltaan parempia. Kasvamme ja innovoimme yhdessä kumppaniemme kanssa”, Reino Uusitalo sanoo. Samalla voidaan luoda uutta liiketoimintaa isojen metsäteollisuusyhtiöiden rinnalla. ”Kun idea tuli, piti lähteä täysillä liikkeelle. 20 15.2.2018 / METSÄSTÄ MARTTI LINNA, teksti ja kuva M etsäteollisuus on ala, joka luo monelle pienelle ja keskisuurelle suomalaisyritykselle mielenkiintoisia mahdollisuuksia yrittää ja tuottaa palveluita. Viimeisimmän arkittamonsa Pyroll osti viime syksynä Stora Ensolta Saksasta. Sopimusjalostuksella on lukuisia tuotantoyksiköitä sekä Suomessa että Keski-Euroopassa. Navetasta kaikki alkoi Reino Uusitalon pienestä lähtenyt Pyroll työllistää tänään 600 ihmistä eri puolilla Eurooppaa. Puut vedettiin hevosilla pois metsästä. Yhtiössä on halua kasvaa. Reino Uusitalo tunnetaan kotikunnassaan Pyhtäällä monen lajin mesenaattina. Tehtaalta jäi sekundapaperirullia, jotka hän osti itselleen. Yksin ei kenenkään kannata tehdä kaikkea, sillä jalostusasteen nostaminen tarkoittaa isoja lisäinvestointeja tutkimukseen ja kehittämiseen. Kaikista tilaisuuksista pitää ottaa kiinni. Suhde metsään syntyi nuorena, eli metsätöissä isän kanssa. "Kellosta tuli tarpeeton." Kartonkitehtailta tulleet isot rullat arkitetaan ja rullataan Pyrollin tuotantolaitoksilla loppuasiakkaiden vaatimiin mittoihin. Käytettynä ostetun arkkileikkurin ja Pyhtäältä vuokratun vanhan navetan myötä Uusitalosta tuli yrittäjä: iltaisin mies arkitti paperia, päivisin hän myi sitä kauppojen tukkuliikkeille