Mika Airaksela johtaa pioneeriyhtiötä. JOULUKUUTA 2016 • NRO 24 • PERUSTETTU 1933 Puukerrostalojen rakentaminen vilkastuu vähitellen. . Sivut 9–11 Alkaako nousu. Se pp o Sa m ul i METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 22. sivu 25. sivut 22–23 PILKKEITÄ: Kuusipeurat jättävät keväällä tarhan . WWW.METSALEHTI.FI AJASSA: Venäjän hake lämmittää tunteita . sivut 2–3 METSÄSTÄ: Mihin oikein on halvemman hintaluokan moottorisahoista
”Polttohakkeen tuonti on supistunut selvästi kymmenen viime vuoden aikana, vaikka asiasta onkin kiinnostuttu vasta nyt”, Ylitalo huomauttaa. Liikevaihdon kohtalainen kasvu ei heijastunut tulokseen, joka laski roimasti 922 000 euroon. Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistys on toimittanut yhtiölle vuosittain 4 500 kuutiota energiapuuta. Myös Imatran Lämpö Oy tukeutuu kotimaiseen puupolttoaineeseen. Lisäksi meillä on toimitussopimus muun muassa metsänhoitoyhdistyksen puunhankintayhtiö Karjalan Mänty Oy:n kanssa”, kertoo toimitusjohtaja Vesa-Pekka Vainikka . Riitoja rajapitäjissä Kärjistyneimmin venäläishakkeeseen suhtaudutaan rajapitäjissä, esimerkiksi Suomussalmella ja Inarissa. Tavoitteemme on kehittää kaukolämmöstä entistä houkuttelevampaa ja kasvattaa sen markkinoita. ”Puuta on leutojen talvien jäljiltä runsaasti varastoissa, joten emme voi ottaa lisää vastaan. Tarkastetuista teistä neljännes oli niin huonossa kunnossa, että teiden korjaaminen tulisi aloittaa välittömästi. WWF toivoo pidättyvyyttä etenkin kunnilta, metsäyhtiöiltä, seurakunnilta ja muilta suurilta metsänomistajilta. JPJ-Wood Oy:n tulos laski reippaasti Juupajoen Korkeakoskella sahaava JPJ-Wood Oy teki kesäkuun lopussa päättyneellä tilikaudellaan liikevaihtoa 32,6 miljoonaa euroa. Tuonnin osuus laitosten polttoaineista on vähäinen. Myös niitto oli laiminlyöty usealla kohteella ja sorastustakin kaivattiin lisää. Toimitussopimus päättyi syksyllä, eikä sitä uusittu. ” Aineisto sopii työtehtävästä riippumatta kaikille metsäalan toimijoille”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan metsäasiantuntija Jaakko Toijala . ”Yhdistyksen piti perua myös tukkikauppa Keitele Timberille ja keskeyttää hakkuut, koska latvapuulle ei ole muuta kysyntää, Ylä-Lapin kuitupuukauppa on täysin jumissa”, selvittää Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Vesa Väisänen . Kaikkiaan Suomessa käytetään kahdeksan miljoonaa kuutiota metsähaketta vuodessa. Kotkan Energia Oy on tietoisesti vähentänyt venäläishakkeen tuontia. Maakuntakaupunkien lämpövoimalaitokset ovat tyypillisiä venäläishakkeen käyttäjiä. WWF esittää hakkuista pidättäytymistä Ympäristöjärjestö WWF ehdottaa, että monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmissa metsissä pidättäydyttäisiin hakkuista vapaaehtoisesti. Hän lupaa jatkossakin neuvotella kotimaisten toimitta jien, muun muassa metsänhoitoyhdistyksen kanssa. ”Vähensimme itäpuun käyttöä Ukrainan kriisin alkaessa. Pitkällä aikavälillä se vahvistaisi myös kotimaisen puun kysyntää.” Kotimaisuus tulkinnanvaraista Puuenergian kotimaisuus on yllättävän tulkinnanvarainen asia. Puolelle tarkastetuista teistä Metsäkeskus suositteli hoitotoimia. Tyypillisin ongelma oli lanauksen laiminlyönti. Tuontikuidusta syntyy energiaa lähes yhtä paljon kuin kotimaiTuontihake lämmittää Polttohakkeen tuonti Venäjältä on vähentynyt. Vientimarkkinointi aloitetaan kevättalvella. Edellisellä kaudella tulos oli 1,8 miljoonaa euroa. Suomen riistakeskuksen sivuilta löytyvään maksuttomaan Riistametsänhoito-verkkokurssiin on koottu asian perusteet. Valtion omistamissa metsissä sopivat kohteet tulisi suojella välittömästi. Inarissa energiayhtiö Inergia Oy tuottaa kaukolämpöä pääosin Venäjältä tuodusta puusta. Sellutehtaiden tuottama sivutuote-energia kirjataan kotimaiseksi, vaikka osa kuitupuusta on tuontitavaraa. Inergian toimitusjohtaja Timo Jokinen perustelee tuontia venäläishakkeen edullisuudella ja yhtiön edulla. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 LYHYET Metsänomistajat laistavat tienhoidosta Suomen metsäkeskus on tehnyt jälkihoitotarkastuksen vuonna 2008 päättyneille, kemeratuetuille tiehankkeille. ”Venäläishake on edullista ja hyvälaatuista, koska se tehdään runkopuusta” kertoo tuotantojohtaja Peter Seppälä Kuopion Energiasta. Ensi vaiheessa Cutlink-koneet esitellään Saksan ja Britannian markkinoilla. Farmi Forest Valliuksen avuksi vientikaupoilla Cutlink-taimikonhoitokonetta valmistava Vallius Forestry aloittaa yhteistyön Farmi Forest Oy:n kanssa vientimarkkinoinnin tehostamiseksi. Kuopion Energia ja Fortumin Joensuun voimalaitos käyttävät molemmat 50 000 kuutiota venäläishaketta vuosittain. Tällaisia metsiä järjestön mukaan ovat ne, jotka täyttävät Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metson luokan I kriteerit. Hakkuista pitäisi pidättäytyä niin kauan, kunnes Metso-ohjelman rahoitus saadaan nostettua takaisin leikkauksia edeltävälle tasolle. Se merkitsee menetettyjä puukauppaja korjuutuloja. Kasvua oli 2,5 miljoonaa euroa. MIKKO RIIKILÄ, teksti JUHA METSO, kuva T yöja elinkeinoministeriön mukaan itähaketta tuodaan vuodessa 300 000 kuutiota. Haluamme suosia kotimaisia toimittajia”, energianhankintapäällikkö Jari Taskinen paljastaa. ”Hyödynnämme metsäteollisuuden sivuvirtoja. Riistametsänhoitoon oppia verkosta Riistametsänhoitoa voi opiskella nyt verkossa. Luonnonvarakeskuksen Esa Ylitalo on päätynyt 400 000 kuutioon laskelmissaan. Cutlink-tuotteista tulee osa ammattikäyttöön tarkoitettua Farmi Profi tuotelinjaa. Silti se ärsyttää metsänomistajia ja puunkorjaajia. Kotkan Energia Oy vähensi venäläishakkeen käyttöä, kun Ukrainan kriisi alkoi, kertoo energianhankintapäällikkö Jari Taskinen Hovinsaaren biovoimalaitoksella.. 2 A J A S S A 22
Vaikeampi tuotantoprosessi Liukosellun ja revinnäismassan tuotantoprosessi on vaikeampi hallittava kuin perinteisen markkinamassan. Ruuhkaa on purettu vielä tänä vuonna. AJASSA 3 22. Teihin ja soihin varatuista euroista jäänee käyttämättä 8–10 miljoonaa. Skutskärin tehtaalla kustannus on noin 26 miljoonaa euroa. Eniten tukea on maksettu taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon. Liukosellun ja revinnäismassan kysyntä kasvaa 4–5 prosentin vuosivauhtia, kun Stora Enso harkitsee liukosellusatsausta Tekstiilija vaippasellujen menekki kasvaa paperiselluja nopeammin. Sivu 6 Mistä on tehty metsävuosi 2017. Eloranta sanoo tehtaan tuotantosuunnan muuttamiskustannusta hyvin tapauskohtaiseksi. Sivu 30 KOMMENTTI TÄSSÄ NUMEROSSA Tuontihake lämmittää sesta metsähakkeesta. Enocellin tehtaalla Joensuussa liukosellua on valmistettu viitisen vuotta. Sivut 18–19 Sahat maksavat hirvituhojen hinnan Sivut 20–21 PILKKEITÄ Mikä sai vuokon taas kukkimaan. Liukosellua käytetään pääasiassa tekstiileihin. Tuontihake ei ole energiapuumarkkinoiden tukkoon menon perimmäinen syy. ”Päätöstä ei ole, mutta asia on mietinnässä”, Biomaterials-yksikön johtaja Sakari Eloranta korostaa. Sunilan sellutehdas Kotkassa on yksi vaihtoehto tehtaaksi, jossa Stora Enso voisi laajentaa liukosellun tuotantoa. Pahin ongelma on sähkön alhainen markkinahinta. Sivut 12–13 METSÄSTÄ Metsään lisäkasvua tutuilla konsteilla Sivut 14–15 Veikko Huovinen tunsi metsätyömiehet Sivut 16–17 ”Sää on ennustettu taloutta paremmin” Kittiläläinen meteorologi Leena Neitiniemi-Upola iloitsee metsätalouden noususta. ”Taimikon varhaishoitoa ja nuoren metsän hoitoa on tehty vuonna 2016 lähes puolitoistakertaisesti viime vuoteen verrattuna. Yhtiö näkee kasvumahdollisuuksia revinnäismassassa ja liukosellussa sekä harkitsee liukosellun tuotannon laajentamista Suomessa. Kesäkuun talousarviossa tullut 8,4 miljoonan euron lisäraha tuli tarpeeseen”, kertoo tiedotteessa Metsäkeskuksen hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen . Myös hintaero on liukoja revinnäismassan hyväksi. ”Syksyllä alkanut sähköinen kemera-asiointi nopeuttaa käsittelyä. Sähköinen asiointi helpottaa sumaa Taimikon varhaishoidon hakusulku päättyi lokakuussa, jonka jälkeen Metsäkeskukseen on toimitettu 6 200 uutta hakemusta. Sivu 24 Metsä näkyy joulukorteissa Sivu 26 Kaneli kruunaa joulun herkut Kaneliin ovat turvanneet niin Mooses ja Kleopatra kuin Tatu ja Patukin. Se pp o Si rk ka Irm el i Ju ng / W SO Y VALTTERI SKYTTÄ SUOMEN METSÄKESKUS jakaa kestävän metsätalouden rahoituslain eli kemeran mukaista tukea tänä vuonna kaikkiaan noin 51 miljoonaa euroa. Tästä tosin jatkossa luovutaan. Metsätietöiden ja suometsien hoidon tukimaksut ovat takkuilleet tänä vuonna. MIKKO RIIKILÄ Jumi ei johdu tuonnista MIKKO HÄYRYNEN STORA ENSO pyrkii vähentämään perinteisen havusellun osuuden puoleen nykyisestä viidessä vuodessa. taas perinteisellä havusellulla kasvu on prosentin luokkaa. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 AJASSA Vloggaaja pääsi harvesterin ohjiin Sivu 5 Kiire huolettaa metsäopettajaa Vuoden metsäopettaja Liisa Kuutti jaksaa innostaa tiukkenevista resursseista huolimatta. Liukosellua voidaan valmistaa sekä havuettä lehtipuusta. Yleensä tehtaiden uudistuksissa pyritään nostamaan myös kapasiteettia ja sitä kautta puun käyttöä. ”Varhaishoidon hakemusten käsittelyyn ryhdymme ensi vuoden puolella”, Niskanen kertoo. Revinnäismassa tehdään havupuusta. Näiden lisäksi Metsäkeskuksella on vielä käsittelemättä useampi tuhat keväällä tullutta kemerahakemusta. Tuontihake kärjistää ongelmaa, josta kärsivät sekä koneyrittäjät että metsänomistajat. ”Olisi nurinkurista, että omavaraisuus kasvaisi tuontia lisäämällä”, varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola Koneyrittäjien liitosta toteaa. Jos ratkaisuun päädytään, paikka on todennäköisesti markkinasellutehdas eli tehdas, joka ei ole paperitai kartonkikoneen kupeessa. Myös tuontihake on kirjattu kotimaiseksi. Toinen on Enocell Uimaharjussa. Metsän uudistamiseen varatuista 6,6 miljoonasta käyttämättä jäänee noin kaksi miljoonaa euroa. Kemeraa jää reilusti käyttämättä Taimikonhoitoon myönnetty lisäraha tuli tarpeeseen.. Sen sijaan nuoren metsän hoidon kemeratuen keväällä alkanut hakusulku jatkuu vielä vuodenvaihteen jälkeen. Tänä vuonna käyttämättä jääneet tukivarat siirtyvät käytettäväksi ensi vuonna ainoastaan valtion mahdollisen lisätalousarvion kautta. Lisäksi energiapuun varastot ovat monen leudon talven jäljiltä ylisuuret, joten energiayhtiöillä ei ole intoa sitoa lisää rahaa kiinni puuvarastoihin. Sivu 7 Hakkuut kasvussa, hinnat taas eivät Vuodesta 2017 on tulossa hakkuiden osalta taas ennätyksellinen. Revinnäismassaa käytetään etenkin vaippoihin ja muihin hygieniatuotteisiin. Taimikonhoitotöihin varattu 33,5 miljoonaa euroa tukirahaa käytetään kokonaan. Enocell käyttää tällä hetkellä koivua. Sen vuoksi yhdistelmälaitoksilla ei kannata tuottaa puusähköä. Tällaisia tehtaita Stora Ensolla on Suomessa kaksi: toinen on Kotkan Sunila ja toinen Enocellin isompi linja jo valmiin liukosellulinjan vieressä. Skutskärin tehtaalla Ruotsissa havusellulinja muutetaan markkinamassasta revinnäismassaksi kahden vuoden aikana. Valtion budjetissa kemeraan on osoitettu 63,7 miljoonaa euroa, joten tukea jäänee käyttämättä noin 13 miljoonaa euroa. Kemeralakiuudistus 1.6.2015 tuotti Metsäkeskukselle vuosi sitten kaksinkertaisen määrän hakemuksia tavanomaiseen verrattuna. Tilanne on parempi vuoden takaiseen verrattuna”, kertoo Metsäkeskuksen metsäjohtaja Anna Rakemaa . Metsäkeskuksen mukaan lähes kaikista toteutetuiksi ilmoitetuista raivaustöistä pitäisi kilahtaa maksu tämän vuoden puolella. Taimikoita ja nuoria metsiä onkin raivattu tänä vuonna ennätysmäärä, noin 125 000 hehtaaria
Kyllä sakemanni osaa sahan tehdä. Vapaaehtoisuuteen perustuvan ohjelman rahoitusta on leikattu peräti 70 prosenttia, mikä tulee näkymään suojelumäärissä. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Jahdin jälkeen metsiin arvioitiin jääneen 77 000–100 000 hirveä, kun tavoite oli 65 000– 89 000 hirveä.. Entistä useampi harvennushakkuulta kerätty tukkikuorma sisältää ikäviä yllätyksiä. Hussella olen tehnyt ne kaikkien kovimmat tilit, mutta nyt on laatu pudonnut kuin lehmän häntä.” Ammattimies ”Ilman muuta 440 Husse. Tästä on nähty merkkejä pitkin vuotta, tuoreimpana WWF:n vetoomus hakkuumoratoriosta ja Greenpeacen kampanja pohjoisten havumetsien suojelemiseksi. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Kiinalaisia halpakomponentteja löytyy joka merkistä. AJASSA 4 22. Tuon aikaisiin taimikoihin jäi kasvamaan paljon vaurioituneita mäntyjä, joiden viat alkavat vasta nyt paljastua. Sukulaisen kiinalaisversiossa, joka on vaihtelevista merkkinimistä riippumatta aina samannäköinen, oli purukopan kannen sovitus sellainen, ettei sitä oikeasti voinut saada suoraan asentoon paikalleen ilman lisämuotoilua. Toimiva saha, joka sopii omaan käteen, lienee tärkein juttu, jos ’tosissaan’ aletaan sahaamaan. Katalysaattorilla varustettu Stihl 170 voisi myös olla aivan riittävä polttopuille, eikä tarvitse käryissä sahata.” Tolopainen ”Tähän on turha ottaa kantaa, kun on kaksi koulukuntaa, Stihl ja Husse. Itse kuulun jälkimmäiseen.” Aleksi S ”On mitä suuremmissa määrin tunneasia. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 Metsäteho on laskenut, että kausiluonteisuuden kustannusvaikutus on 100 miljoonaa euroa vuodessa lähinnä siksi, että konekalusto on vajaakäytössä. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. Niistä ajoista parantunut hurjasti. 09 315 49 840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Meni kauppiaalle takaisin saman tien vaihtoon vähän parempaan.” Lastunraapija Asutko puutalossa. Se on kaksi euroa per motti eli aika paljon.” Metsäjohtaja Juha Mäntylä metsätyön kausiluonteisuuden haasteista Metsämiesten Säätiön tilaisuudessa. Tukeissa piilevät viat ovat osoitus siitä, miten vähän pelkät taimikkovahingot kertovat hirvien metsille aiheuttamista kustannuksista. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI GALLUP VERKKOKESKUSTELU Kyllä 80% EI 20% vas taa jia 13 2 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Viime vuodesta lähtien eri tahot ovat yhdessä suunnitelleet paikallista hirvikantaa uusilla hirvitalousalueilla. Kuvaavaa on , että 1970-luvun lopulla ensimmäisissä hirvikannan tavoitearvioissa Etelä-Suomessa tavoitteeksi määriteltiin seitsemän kappaletta hehtaarilla, mikä on vähintään kaksinkertainen nykytavoitteeseen verrattuna. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Sen avulla tiedot saaliista Tuhojen laajuus yllättää ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi ja hirvihavainnoista voidaan tallettaa tietopankkiin, mikä mahdollistaa metsästyksen täsmäohjauksen paikallisesti. Ympäristöjärjestöjen toimeliaisuuden taustalla on kaksi asiaa. Niin kuin edellinen kertoi, hussella ne suurimmat tilit tehtiin. Kumpaa raati kannattaa. ??. Ja ketjun pitää olla terävä, oli merkki mikä tahansa.” Petep ”Parista halpisvehkeestä on tullut kokemusta. Uudistukset toivottavasti auttavat pitämään hirvien määrän tasolla, joka hirvitalousalueilla on yhdessä sovittu. ”Mietinnässä polttopuuhommiin Husqvarna 440 tai Stihl 231. Vuosi sitten tähän ei vielä aivan päästy. Oli ilmeisesti kammen stefa, kun antoi ilmaa moottoriin, joten luovuin siitä.” Kiipiä ”Tilhissä on laatu kohdallaan. Muutos oli niin yhtäkkinen, että kesti kauan ennen kuin hirvien aiheuttamiin vahinkoihin puututtiin ja kantaa ryhdyttiin hoitamaan. Kannan koon seurantaa on puolestaan tehostettu uudella tekniikalla. Vasta tehokas metsätalous avasi hirville runsaat ruokamaat ja uuden kukoistuskauden. Sakemanni toimii miten toimii Suomen talvessa.” Arto ”Onhan noita paljon muitakin merkkejä, TM:n testin voitti Jonköping, hinta 80 euroa. 1970-luvun aikana vajaan 20 000 eläimen kanta kasvoi lyhyessä ajassa 100 000 hirveen. Suomen suurin riistaeläin metsästettiin aikoinaan melkein sukupuuttoon. Välillä se rauhoitettiin kokonaan, mutta salametsästys ja pedot pitivät eläinten määrän pienenä. ??. Kirjoitin Hussen 440 huonosta vedosta. Ensimmäisten viljelymetsien tukin laadussa on muitakin puutteita, mutta hirvituhot ovat sahoilla kasvava ongelma. SITAATTI NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA Ympäristöjärjestöjen kiinnostus metsiä kohtaan on taas elpymässä. Toisaalta huolena ovat suunnitelmat hakkuiden lisäämiseksi, toisaalta harmina suojelurahojen leikkaukset. Uusi kysymys: Tuleeko vuodesta 2017 hyvä metsävuosi. Etenkin suositun Metso-ohjelman alasajo on ikävää. Näkyvien tuhojen lisäksi hirvet myös ohjaavat päätöksiä puulajivalinnoista, minkä aiheuttamaa taloudellista tappiota on kaikkein vaikeinta laskea. Metso on alan yhteisten ponnistusten tulos, joka poiki jonkinlaisen metsärauhan pitkien ja repivien suojelukiistojen jälkeen. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. JUSSI COLLIN Tunnelma kiristyy ”Kirvesleimaus on talvella hyvin nähtävissä myös pimeässä, koska vaalea leima erottuu valokeilassa.” Metsä-Masa Leimakirveelle töitä Moni muistaa vielä ajan, jolloin oli harvinaista nähdä hirvien jälkiä metsässä. Nyt sopu uhkaa rikkoontua. Ylityksiin ei ole varaa
Metsätalouden tappiollisesta tuloksesta olisi saanut vähentää vain 95 prosenttia. ”Nappeja oli kolmessa eri kerroksessa. » Youtubeen kirjautuneet voivat ryhtyä seuraamaan tubettajan kanavaa. Niitä on enemmän kuin normaaleissa peliohjaimissa. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 AJANKOHTAINEN KOLUMNI FAKTA HANNU JAUHIAINEN Kirjoittaja on metsänomistaja ja vapaa toimittaja. Jos vielä metsävähennyksen enimmäismäärä olisi hieman nostettu ja poistettu tarpeeton alaraja, meillä olisi toimiva kannustin sukupolvenvaihdoksille. Tässä tulee väkisinkin mieleen, että kyse on valtionvarainministeriön virkamiesten juonesta: laaditaan esitys näennäisestä huojennuksesta, joka on niin monimutkainen ja tiukkaehtoinen, että siitä ei ole juuri kenellekään hyötyä. Vähennyksen saajiakin odottaa vielä ansa. Vähennyksistä toinen, yleinen yrittäjävähennys, koskettaa myös kohtuullisen suurta osaa metsänomistajista. Jos lahjatilasta joutuukin luopumaan, vähennysetu on maksettava korotettuna takaisin. Kolin Youtube-kanavalla on yli 200 000 seuraajaa. ”Arvostus metsäalaa ja metsätöitä kohtaan nousi suuresti tämän kokemuksen myötä. ”Puut kaatuivat sinne, minne niiden pitikin. Tätähän monessa yhteydessä on esitettykin. » Videoblogin (vloggaus) eli videopäiväkirjan pito on yksi yleisimmistä tubettamisen muodoista. » Metsämies Jallu -video löytyy osoitteesta www.youtube.com/ user/MrJallu101 ohjaimiin Suomen Metsäyhdistys. Toinen vaihtoehto olisi ollut siirtää metsätilat maatalouden verohuojennuksen piiriin. Metsälahjavähennys sen sijaan jäänee valtaosalle Verouudistuksia metsänomistajista vain nimeksi vero-ohjeissa. Samantasoiseen lopputulokseen olisi päästy säätämällä lahjaveron arvo metsävähennyskelpoiseksi hankintamenoksi. Tubettaja arvelee, että suosion taustalla on oma persoona. AJASSA 5 22. Metsäkoneen testauksesta kertova video keräsi viikossa 68 000 näyttökertaa. Hän tekee Youtubeen pelivideoita nimimerkillä MrJallu101. Talvella alkaa armeija, joten silloin videoiden teko jää hetkeksi vähemmälle. ”Videosta tulleita kommentteja on ollut mukava seurata. Siitä pääsee hyötymään useimmiten silloin, kun myy puuta. Tämäkin eriarvoisuus korjattiin lakiehdotuksen eduskuntakäsittelyssä. Onnistuneesti meni”, Koli kertoo. Testistä on tullut positiivista palautetta ja myös sellaisilta ihmisiltä, jotka opettelevat itse parhaillaan metsäalaa.” 19-vuotiaan Kolin haastoi metsäkoneen Tubettaja konekuskina Miten käy, kun suosittujen pelivideoiden tekijä kokeilee metsäkoneen ohjaimia. Videoiden teko alkoi, kun hän seurasi Youtubessa muita pelaajia ja osallistui omalla videollaan toisen pelaajan järjestämään kilpailuun. ??. Koli harjoitteli metsäkoneen ohjaamista ensin kolmen tunnin verran simulaattorissa. Toinen asian valmisteluun liittynyt erikoisuus oli se, että yhteismetsät aiottiin jättää yrittäjävähennyksen ulkopuolelle. Tavallisesti videossa on kaksi kuvaa: isommassa kuvassa näkyy peli, jota Koli pelaa ja pienemmässä ruudussa on kuva hänestä itsestään pelaamassa ja kommentoimassa peliä. Se vei aikaa, että sai sormet osumaan kohdilleen joka vaiheessa.” MrJallu101 Koli on niin sanottu tubettaja. Pienimmän verotettavan lahjan arvo nousee 5 000 euroon ja veroasteikkojen prosentit alenevat kautta linjan, eniten suurten saantojen kohdalla. Kaatokoneen eli moton ohjaaminen on siis varmasti helppoa ahkeralle pelaajalle, vai onko. Ensimmäisissä luonnoksessa yrittäjävähennys olisi tehty myös menoista. Tubettaja Aleksi Koli kuvaa ja editoi itse videonsa. Tubettaja » Henkilö tai ryhmä, joka julkaisee tekemiään videoita internetin Youtube-videopalvelussa. Sukupolvenvaihdoksien edistämiseksi laadittu metsälahjavähennys olisi aivan hyvin voitu jättää toteuttamatta, tai ainakin asia olisi pitänyt hoitaa toisella tavalla. VALTTERI SKYTTÄ N ykyaikaisen metsäkoneen ohjaimisto muistuttaa lasten ja nuorten suosimien tietokoneja konsolipelien ohjaimia. Metsälahjavähennyksen kaltaista uutta mallia ei olisi tarvittu, sama asia olisi voitu hoitaa yksinkertaisimmin ja kustannustehokkaammin korjaamalla metsävähennyksen ehtoja. Kolin mukaan tämä on normaali määrä. ”Karjalan murre tulee esille videoissa, ja sekin saattaa kerätä katsojia”, Joensuusta kotoisin oleva Koli kertoo. Onneksi tämä kummallisuus saatiin korjattua, ja yrittäjävähennys tehdään nyt vain metsätalouden puhtaasta tulosta. Metsäkonesimulaattorin ja oikean koneen suurin ero on tubettajan mukaan se, että oikeassa koneessa näkee päätä kääntämällä ympärilleen. Vuoden vaihtuessa metsänomistajat pääsevät tekemisiin kahden uuden verovähennyksen kanssa. Pientä huojennusta metsätilojen uusille omistajille on tulossa perintöja lahjaveroasteikkojen kevennyksen myötä. ??. Tätä testasi joulukuun alussa Aleksi Koli, joka julkaisee suosittuja pelivideoita internetin videopalvelusivusto Youtubessa. Hankalinta oli hänen mukaansa metsäkoneen ohjaimien nappien määrä. Yrittäjävähennyksestä käytiin lain valmisteluvaiheessa monenlaista kädenvääntöä. Moni suurtilallinen osaa toki hyödyntää nytkin maatalouden edut hankkimalla pienen palasen peltoa metsien jatkoksi. Kovin harvassa ovat ne metsänomistajat, jotka tästä vähennyksestä koskaan hyötyvät. Kansanedustajille kiitosta siitä, että lain loppuvalmistelussa virkamiesten laatimat huonot esitykset saatiin metsänomistajien kannalta hieman paremmiksi. Metsäkoneella tehtävän työn tarkkuus on älytöntä.”. Nähtävästi katsottiin, että parhaimmillaan muutaman miljoonan liikevaihtoa pyörittävät yhteismetsät eivät harrasta yritystoimintaa. Karjalan murretta Koli on tehnyt videoita vuodesta 2011 lähtien. Tubettaminen on ollut Kolin päähomma lukion jälkeen. Puutteista huolimatta vuoden lopun eduskunnassa tehdyt päätökset siivittävät metsänomistajat entistä parempaan uuteen vuoteen – sillä toiveella, että puukauppakin vielä virkistyy ja ehkä hintatasokin hieman kohenee. Mutta voisiko videonikkari kuvitella työskentevänsä yksin pimeässä metsässä metsäkoneen hytissä
”Jos annan sadan kasvin listan, useimmat tunnistavat niistä parikymmentä”, Kuutti kuvaa opiskelijoiden lähtötasoa. ”Rovaniemellä on se etu, että täällä on metsäntutkimuslaitos. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 HAASTATTELU VALTTERI SKYTTÄ, teksti JUHA OLLILA, kuvat L ehtori Liisa Kuutti vastaa puhelimeen – kuinkas muuten kuin kokeita korjatessa. Monipuoliset opetusmenetelmät Kuutti opettaa metsätaloutta Lapin ammattikorkeakoulussa Rovaniemellä. ”Rovaniemeltä valmistuneille metsätalousinsinööreille on ollut hyvin tarjolla ainakin lyhytaikaista työtä. ”Puun kasvu on hidasta karuissa oloissa. Viime vuosina on tietysti nähty tilanteita, jolloin eläkkeelle jääneen metsäammattilaisen tilalle ei ole palkattu ketään, mutta jossain vaiheessa uusia osaajia on pakko ottaa myös kovimmat leikkaukset läpikäyneisiin metsäorganisaatioihin ja -yrityksiin. Kun tavoitteena on oppia erottamaan toisistaan muun muassa monta rahkasammallajia, opettelu vaatii työtä. Kasvien tunnistukseen ei parissa vuosikymmenessä ole tullut muutoksia, mutta metsänhoito, metsäsuunnittelu ja puunhankinta uudistuvat koko ajan muun muassa laitteiston kehityksen myötä. Ammattikorkeakouluopiskelijat valitsivat hänet marraskuussa vuoden metsäopettajaksi ja kiittivät samalla metsäasioiden perusopetusta. Ympäri Suomea on uusia tehtaita suunnitteilla, joten metsäammattilaisia tarvitaan”, Kuutti uskoo. Kiireestä ja työkuormasta huolimatta vuoden metsäopettajan opetus on opiskelijoiden mielestä innostavaa ja mielenkiintoista ja siinä käytetään monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä. ”Opettajien määrä on vuosien varrella vähentynyt. Yhtä kaikille toimivaa opetusmenetelmää ei ole. ”Tänä päivänä opiskelijat ovat kovin erilaisia. Hänen mukaansa nyt ensimmäistä kertaa jaettu metsäopettajapalkinto voi myös olla merkki opiskelijoiden metsäopetukseen kohdistamasta huolesta. ”Maastokäynnit ovat kasvien opiskelussa olennaisia. Kuutin vetämillä kursseilla tulevat metsäammattilaiset oppivat tunnistamaan kasvilajeja ja sitä kautta metsäja suotyyppejä. ”Ei parempaa kiitosta opiskelijoilta tule kuin tällainen valinta.” Eläköityminen ja uudet tehtaat Kasvilajien lisäksi Kuutti opettaa perusasioita metsänhoidosta ja metsäekologiasta eli metsäympäristön vuorovaikutusja riippuvuussuhteista. Kasvi pitää tunnistaa aina eikä vain silloin, kun se kauniisti kukkii”, Kuutti kertoo. Sen saaminen oli laman portilla onnenpotku. Työttömiksi ei kouluteta. Täällä on paljon soita, joten meidän on opetettava, miten puu kasvaa suolla.” Hän tuli Rovaniemelle 1990luvun alussa suorittamaan opettajaharjoittelua. Harjoitteluaikana vapautui sopivasti opettajan paikka. Monessa metsäalan työpaikassa ikärakenne on painottunut työuran loppupäähän, joten eläköitymistä tapahtuu. Metsäopetuksessa on oma pohjoisen näkökulmansa. Sivistäjä sai palkinnon Moni metsätalousinsinööri on oppinut metsätietonsa perusteet Liisa Kuutilta. AJASSA 6 22. Hän toivoo, että opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaukseen olisi enemmän aikaa. Yhteydenpito tutkijoihin on yksi tapa säilyä metsätiedossa ajan hermolla”, Kuutti sanoo. Jäljellä jääneet tekevät entistä enemmän töitä”, yli 25 vuoden ajan metsäinsinöörejä kouluttanut Kuutti sanoo. Toiset oppivat tiedot kirjasta, toiset tarvitsevat enemmän ohjausta. Pohjoisesta ulottuvuudesta huolimatta Rovaniemeltä valmistuvat metsäammattilaiset jalkautuvat valmistuttuaan ympäri Suomea. Resurssien tiukentuminen mainittiin myös opiskelijoiden antaman tunnustuksen yhteydessä. ”Ehkä se kuitenkin niin on, että pohjoisen kaukaisimmille laidoille, kuten Savukoskelle (Itä-Lapissa), valmistuu metsäammattilainen täältä Rovaniemeltä.” Työnäkymät tuleville metsätalousinsinööreille ovat Kuutin mukaan varsin hyvät. ”Kasvi pitää tunnistaa silloinkin, kun se ei kuki kauniisti.” Liisa Kuutti » 59-vuotias » metsänhoitaja, lehtori » kotoisin Savonlinnasta, metsäopettajana Rovaniemellä yli 25 vuoden ajan » Metsäalan opiskelijat (MEOL) valitsi vuoden metsäopettajaksi marraskuussa » perheessä mies ja tytär » lempimetsäkasvit tikankontti ja pallopäärahkasammal » pitää erityisesti Lapin talvesta Ounasvaaran laella sijaitseva Juhannuskallio on luontokohde, jollaisiin tutustuminen kuuluu Liisa Kuutin metsäopetukseen. Opettajia vähennetään ja itseopiskelu korostuu. Kun asioita opiskellaan eri tavalla, niin jokainen saa jotakin”, Kuutti kertoo. FAKTA
Ne Metsävuosi 2017 Metsälahjavähennys voimaan, hirvituhokorvauksiin korotus ja metsänhoitoyhdistyksiin uudet päättäjät – näitäkin lupaa alkava vuosi. Myös Suomen 70-, 75ja 80-vuotisjuhlia on vietetty istuttamalla juhlakuusia. Ensi vuonna istutettavia tulevaisuuden kuusia myyvät 4h-nuoret ja ENO-verkkokoulun tuki ry. Ensimmäinen inventointi tehtiin 1920-luvulla, uusimman, 11. Etämetsänomistajien osuus on noin neljä prosenttia. Cajander ehdotti Metsäntutkimuslaitoksen perustamista raportissa vuonna 1909. Käytännössä taulukoiden päivitys tarkoittaa sitä, että 170 euron suuruinen korvauskynnys ylittyy useammassa taimikossa. Myös metsästäjätutkinnon oppija koulutusmateriaali uudistuu. inventoinnin maastotyöt päättyivät vuonna 2013. Metsien hoitoon ja kasvuun liittyvät tutkimukset vievät vuosikymmeniä, joten yksityiset tahot eivät pysty niitä tekemään”, kertoo Luken kansainvälisten asioiden päällikkö Erkki Kauhanen . Tutkinnon suorittamistapa pysyy sen sijaan ennallaan: tutkintoa suorittavat saavat täytettäväkseen 60 kysymystä sisältävän paperilomakkeen. Maaja metsätalousministeriö valmistelee parhaillaan muutoksia riistavahinkoja käsittelevään asetukseen. Metsänomistajalle ajokone ja hakkuukone... Maaja metsätalousministeriö päätti jatkaa tuen hakusulkua, sillä se valmistelee kemeralakiin muutosta, joka lyhentäisi nuoren metsän hoitohankkeiden toteutusaikaa. Noin 1 600 valtuutetusta 27 prosenttia on uusia, metsänhoitoyhdistyksistä kerrotaan. K. Kemeratuen hakusulku jatkuu Nuoren metsän hoitoon ei voi hakea kemeratukea vielä vuoden 2017 alussa. Juhlakuusiperinne jatkuu Sata vuotta täyttävää itsenäistä Suomea voi ensi vuonna juhlia istuttamalla kuusen. AJASSA 7 22. Hirvituhokorvauksiin korotusta Metsänomistajat voivat ensi vuonna saada tuntuvampia korvauksia hirvieläinten aiheuttamista tuhoista. Metsästäjätutkinto uudistuu Metsästäjätutkinnon painotukset muuttuvat ensi vuoden alussa. Naisia valtuutetuista on 14 prosenttia, mikä on pari prosenttiyksikköä enemmän kuin nyt päättyvällä kaudella. Taulukoita käytetään hirvien vahingoittamien taimikoiden arvon määrittämisessä. Sata vuotta metsäntutkimusta Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) perustamisesta on ensi vuonna kulunut sata vuotta. Tutkinnon suoritustilaisuuksia järjestävät riistanhoitoyhdistykset. Yksi suunnitelluista muutoksista on korvaussummien laskennassa käytettyjen Tapio Oy:n laatimien summa-arvotaulukoiden päivittäminen uusimpiin. Tutkintovaatimuksissa korostuvat jatkossa entistä enemmän muun muassa lajintuntemus, metsästyslainsäädäntö sekä metsästyksen eettisyyteen ja kestävyyteen liittyvät kysymykset. Taimikon varhaishoidon hakusulku taas päättyi jo lokakuussa. ”Metsäammattilaiset oivalsivat, että Suomessa tarvitaan yhteiskunnan harjoittamaa metsäntutkimusta. Suomalainen metsänhoito perustuu pitkälti Metlan maastokokeisiin. Kampanjan tuotot ohjataan Suomen kulttuurirahaston alaisuuteen perustettavaan lasten ja nuorten metsäja ympäristökasvatuksen rahastoon.. Juhlakuusiperinne sai alkunsa vuonna 1917 kylvetystä Helsingin Kaivopuistossa kasvavasta Itsenäisyyden kuusesta. Kun Suomi vuonna 1967 täytti 50 vuotta, istutettiin ympäri maata 30 000 Itsenäisyyden kuusen jälkeläistä, kotikuusta. Tärkeä osa tutkimustyötä ovat 5–10 vuoden välein tehtävät valtakunnan metsien inventoinnit (VMI), joiden avulla kerätään tietoa metsien kehityksestä. Valtuusto on metsänhoitoyhdistyksen ylin päättävä elin. Metsänhoitoyhdistyksissä uudet päättäjät Metsänhoitoyhdistysten uudet valtuustot aloittavat toimintansa ensi vuoden alussa. Katso videot netissä. Valtuutetut toimivat tehtävässään neljä vuotta. Taustalla on ENO-verkkokoulun tuki ry:n käynnistämä Tulevaisuuden kuusi -kampanja, joka jatkaa suomalaista juhlakuusiperinnettä. Raportti johti ensin asiaa käsittelevän senaatin komitean ja sitten Metsätieteellisen koelaitoksen perustamiseen. Metsänomistajien saamia korvauk sia taulukoiden päivitys nostaa Tapion metsätietoasiantuntijan Ari Kotiharjun mukaan keskimäärin neljänneksen. Nuoren metsän hoitoon voi jälleen saada tukea, kun lakimuutos on astunut voimaan. LIINA KJELLBERG Metsälahjavähennys voimaan Sukupolvenvaihdoksia vauhdittamaan luotu metsälahjavähennys astuu voimaan ensi vuoden alusta. ”Erityisesti turvallisuusasioihin ja eettiseen hyvien metsästäjätapojen mukaiseen toimintaan kiinnitetään huomiota. Muiden yrittäjien osuus on 20, palkansaajien 19 ja eläkeläisten 13 prosenttia. Vuonna 2015 Luonnonvarakeskukseen (Luke) sulautunut Metla perustettiin aikoinaan turvaamaan metsäntutkimuksen pitkäjänteisyys. ovat yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita ja edellytys sille, että metsästyksen yleinen hyväksyttävyys säilyy”, sanoo Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Marko Mikkola . Lakiesityksen mukaan nuoren metsän hoitohankkeet tulee saada valmiiksi vuoden sisällä siitä, kun Suomen metsäkeskus on hyväksynyt rahoitushakemuksen. Valtuutetuista hieman alle puolet on maanviljelijöitä. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 Kesän näytökset nettisivuillamme! puh 040 183 0366 www.usewood.fi Hakkuu ja raivaus harvesterilla tai combi-varustetulla ajokoneella. Metsänomistajalle ajokone ja hakkuukone www.usewood.fi puh 040-1830366 ... Terveyslannoitukseen myönnettävän tuen hakusulku sen sijaan päättyy vuoden vaihteessa. Professori A
Vaikka moottorisahasta löytyy CE-merkki, se ei vielä tarkoita, että sahamalli olisi yhdenkään viranomaisen tarkastama. Yksikään 41 testatusta halpasahasta ei täyttänyt sahojen turvallisuudelle asetettuja vaatimuksia. Ruotsalaisja saksalaisselvitysten mukaan pitäisi. Moottorisahojen tärinää ja turvallisuutta on säädelty vuosikymmeniä. Jos valvoisi, alle satasen sahat häviäisivät alehalleista. Myytäviin sahoihin kiinnitetty CE-merkki on ilmoitus, että laite on EU:n vaatimusten mukainen. Jatkuvan kasvatuksen osalta suosituksia piti riittävinä vajaat 60 prosenttia. Myyntikielto voitaisiin kohdistaa vain tiettyyn tuontierään. Valvonnan tiukentuminenkaan ei lopulta siivoaisi halpasahoja markkinoilta. Suositusten muutoksiin on reagoitu hitaasti. Pahimmillaan pakokaasujen hiilivetyja typen oksidipäästöt ylittivät sallitun 400–600-prosenttisesti. 2000-luvulla myös pakokaasupäästöjen raja-arvoja on tiukennettu. Sama CE-merkki löytyy myös jokaisesta halpasahasta. Vastaajista yli puolet oli sitä mieltä, etteivät uudistetut suositukset ole juuri muuttaneet metsänhoitotöiden käytäntöjä. Johtavat sahavalmistajat Husqvarna ja Stihl ovat käyttäneet valtavasti rahaa kehittääkseen vähäpäästöistä moottoritekniikkaa, jota EU:n ja Pohjois-Amerikan markkinoilla edellytetään. Sosiaalija terveysministeriön työturvallisuusosaston vastuulla ovat ammattikäyttöön tarkoitetut laitteet. Tätäkin huolestuttavamman kuvan antoi Ruotsin työturvallisuuslaitoksen, Arbetsmiljöverketin testi. Sitä, miksi uudet suositukset ovat edenneet käytäntöön hitaasti, selittää aika, Koistinen arveli. ”Vastaajien mukaan suositukset luovat toiminnalle pohjaa”, puuntuotannon asiantuntija Arto Koistinen Tapiosta arvioi viime viikolla Tapion seminaarissa. Tuorein EU:n päästöasetus astuu voimaan 2019. ”Suomessa ei edes pystytä mittaamaan moottorisahojen turvalaitteiden toimivuutta tai pakokaasujen päästöjä”, kertoo Trafin erityisasiantuntija Keijo Kuikka . JUSSI COLLIN TAPION metsänhoidon suosituksilla on vahva vaikutus käytännön metsänhoitotöiden toteutukseen alan organisaatioissa, tuore selvitys kertoo. Tapio selvitti suositusten vaikuttavuutta kyselytutkimuksella. Vajaat viisi prosenttia katsoi, etteivät suositukset juuri vaikuta käytäntöihin. Ympäristöministeriö osallistuu päästöjen valvontaan. TAPIO ForestKIT -sovelluksella voit tehdä metsäsuunnitelmat, leimikkosuunnitelmat ja tila-arviot sekä ohjata metsätöiden toteutusta! Metsänomistajan Kantoon -sovelluksen avulla TAPIO ForestKIT -metsäsuunnitelma on aina mukana omalla mobiililaitteellasi: Katso joululahjatarjous TAPIO Maastotaulukot-mobiilisovelluksesta Tapion verkkokaupasta! MIKKO RIIKILÄ HALPOJEN moottorisahojen kauppaa ei käytännössä valvo kukaan. ten keinot ovat rajalliset. Todellisuudessa viranomaisHalpasahojen villi kauppa Halpojen moottorisahojen kauppaa ei valvota. Kelvottomaksi todettu merkki voidaan vetää markkinoilta, ja samaa sahaa voidaan sen jälkeen tuoda eri nimellä. Niinpä Suomessa ja muualla Euroopassa myydään tekniikaltaan luokattomia halpamoottorisahoja. Metsälehteä julkaiseva Metsäkustannus Oy on osa Tapio-konsernia.. Suositukset uudistettiin viimeksi vuonna 2013 vastaamaan uutta metsäSuositusten vaikutus näkyy Tapio: Hyvän metsänhoidon suosituksia hyödynnetään paljon käytännön metsätöissä. Vajaa kolmannes arvioi käytäntöjen kuitenkin muuttuneen: muutokset ovat näkyneet niin korjuussa, luonnonhoidossa kuin taloudellisen ajattelun korostumisessa. WWW.TAPIONKAUPPA.FI Metsäammattilaisen modernit työkalut METSÄAMMATTILAINEN Hanki markkinoiden monipuolisin verkkosovellus ammattimaiseen metsien käytön suunnitteluun. Ensi vuonna Tukes kaavailee pistokokeen tyyppistä selvitystä halpasahojen turvallisuudesta. Tilanteen karuus paljastui Ruotsissa ja Saksassa tehdyissä selvityksissä. Lisäksi sosiaalija terveysministeriön työturvallisuusosasto on osallistumassa eurooppalaiseen moottorisahatutkimukseen. Saksalaisen Deutsche Umwelthilfen testissä vain seitsemän 40 halpamoottorisahasta ja trimmeristä alitti päästönormit. ”Muutokset kentällä ovat hitaita, tässä on ollut aikaa vain kolme vuotta.” Hyödyllistä tietoa Esimerkiksi valtaosa vastaajista arvioi, että suositukset ovat auttaneet yläharvennuksen toteutuksessa ja kohteen valinnassa. Peräti 80 prosenttia katsoi, että suositukset ovat auttaneet hyvin luonnonhoitotöissä sekä vesiensuojelussa. Viranomaiset eivät ennakkotarkasta myyntiin tulevia moottorisahamalleja. 8 22. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 AJASSA M ik ko R iik ilä TAPIO ForestKIT soveltuu erinomaisesti esimerkiksi: • Metsäpalveluyrittäjille • Kaupungeille ja kunnille • Koneyrittäjille • Ammattimaisille metsänomistajille • Oppilaitoksille • Yhteismetsille Lisäosien joukosta voit valita juuri sinun tarpeisiisi soveltuvat: • ForestKIT Field -maastotyöhön • ForestKIT Value -tila-arvio • ForestKIT Works -metsätöiden ohjaus • IPTIM -työkalut metsien käsittelyn optimointiin • Yhteenvedot ja toimenpidetiedot kuvioittain • Kartat, ilmakuvat, kuviokartat ja tilarajat ja omien karttamerkintöjen tallennus Kauttamme on saatavilla myös Panasonic Toughpadtietokoneet vaativaan maastotyöhön! Metsänomistaja: Tutustu Kantoon -sovellukseen osoitteessa kantoon. Uutta on yläharvennuksen käyttö sekä säästöpuiden ja riistan huomiointi. Myös halpasahojen vakiintumaton merkistö vaikeuttaa valvontaa. Valvonta satunnaista Suomessa turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes valvoo kuluttajakäyttöön tarkoitettuja moottorisahoja. Todellisuudessa se on vain valmistajan vakuutus laitteen vaatimustenmukaisuudesta. lakia. Vastanneista kaksi kolmasosaa katsoi suositusten vaikuttavan paljon metsätöiden käytäntöihin, liki kolmannes arvioi niiden vaikuttavan jonkin verran
”Tänne tulee neljä nelikerroksista taloa ja kaksi rivitaloa, yhteensä 116 asuntoa. Reponen on yksi harvoista rakennusliikkeistä, jotka jatkavat isompien kohteiden rakentamista puusta. ANNE HELENIUS, teksti SEPPO SAMULI, kuvat H onkasuon rakenteilla oleva puutalokylä taistelee kirkkailla väreillään joulukuista harmautta vastaan. 9 22. Tänä vuonna uusia asuntoja on valmistunut vajaat 600. Ensimmäinen viisikerroksinen talo valmistui Heinolassa vuonna 2011.. Puukerrostalorakentaminen on Suomessa vähäistä. Jatkuu seuraavalla aukeamalla Rakennusliike Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela luotsaa puukerrostalorakentamisen pioneeriyhtiötä. Helsingin ja Vantaan rajalle muodostuvan 1 600 asukkaan puutaloalueen ensimmäisiä isompia rakennuksia ovat heinolalaisen Rakennusliike Reposen tekemät puiset kerrosja rivitalot. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 AJASSA TAHDON ASIALLA Puukerrostalorakentamista rajoittavat korkea hinta ja tonttien puute. ”Me olemme materiaalivapaita. Puuta on välipohjassa, seinissä, väliseinissä ja parvekkeella”, kertoo Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela . Isot rakennusliikkeet eivät rakenna puukerrostaloja, koska ne eivät sitä ole aikaisemmin tehneet, sanoo apulaisprofessori Markku Karjalainen Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitokselta. Reposen toiminta poikkeaa alan normista. Jos asiakkaat haluavat puurakennuksen, niin me teemme sen”, Airaksela sanoo
”Emme ole saaneet tontteja puukerrostaloille, vaikka olemme niitä hakeneetkin”. Asia pitäisi kääntää ympäri: mitä mahdollisuuksia puu tuo. Puukerrostalon asuinneliö maksaa helposti 100–200 euroa betonineliötä enemmän. Tällä hetkellä yhtiö rakentaa myös Helsingin Kuninkaantammessa, mutta sen jälkeen uusista puutalokohteista ei ole tietoa. ”Suomessa on jämähdetty siihen, että ajatellaan vain puurakentamisen haasteita. Hinta laimentaa suosiota Yksi puurakentamiskeskustelun kestoteema on hinta. 10 22. Esimerkiksi Honkasuon hankkeessa meillä ei ole välipohjissa ollenkaan betonia vaan gyprocia. Se oli meille huomattavasti järkevämpi vaihtoehto.” Lähtisen mielestä neliöhinnan alentamisessa on kyse juuri tästä: kun rakennetaan puusta enemmän ja useammin, toimitusketjut hallitaan yhä paremmin ja tieto kulkee sujuvammin, jolloin kustannukset alkavat laskea. Puukerrostalojen lisäksi Honkasuolle valmistuu kaksi rivitaloa. Rekennusliike Reponen voisi toimitusjohtajansa mukaan rakentaa selvästi nykyistä enemmän puukerrostaloja, jos sopivia tontteja vain löytyisi. Yksittäistä hokkuspokkus-temppua tähän ei ole, Airaksela sanoo. ”Sprinklaus on hyvä asia, mutta muuten paloturvallisuusmääräykset ovat mielestäni ylimitoitettuja. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 AJASSA ”Valtion ja kuntien pitäisi näyttää kohteissaan esimerkkiä.” ”Isoilla rakennusliikkeillä pitäisi olla jokin hirveän hyvä syy, miksi ne ottaisivat betonirakentamisen rinnalle jonkin toisen rakennustavan.” Puurakentamisen liiketoiminnan professori Katja Lähtinen Vaasan yliopistosta komppaa Karjalaista. ”On ihan eri asia tehdä jotain ensimmäistä kertaa kuin sellaista, jota on tehty jo vuosikymmeniä”, Lähtinen muistuttaa. Kustannuksia lisäävät erityisesti tiukat paloturvallisuusvaatimukset, kuten yli kaksikerroksisten puutalojen sprinklaus ja puurungolle vaadittava kipsisuojaverhous. Lisää tontteja puutaloille Airakselan mukaan Reponen voisi rakentaa vielä enemmän puukerrostaloja, jos vain löytyisi sopivia tontteja. ”Kustannusten pienentäminen on kokoaikaista jumppaamista. Reposella haetaankin koko ajan keinoja, joilla neliöhintaa saisi alemmaksi. Airaksela ei näe ongelmia paloturvallisuusmääräysten kanssa. 40 80 120 160 200 240 280 320 360 400 Lähde: Puuinfo Puukerrostalorakentaminen Suomessa 1996-2016 (puukerrostaloksi luokitellaan tässä ainakin osaltaan yli kaksikerroksinen asuinrakennus, jonka kantava runko ja julkisivut ovat pääosin puuta). Tästäkö se lähtee. Toisaalta kysyn, pitääkö puukerrostalojen tulla ihan samaan hintaan kuin betonitalojen”, Karjalainen sanoo. Puu on materiaalina kestävä, uusiutuva ja kotimainen ja puurakennus on viihtyisä asua”, Lähtinen sanoo. Asuntoa 1996 -98 -99-00 -02 -03 -06 -11 -12 -13 -14 -15-2016 -97 580 aloitettu. Hänen mukaansa kipsilevy on osa rakennetta, joka on suunniteltu mahdollisimman kustannustehokkaaksi
”Hallitusohjelman mukaiset 15 miljoonan kuution lisähakkuut puolittaisivat metsien hiilinielun ja aiheuttavat noin 15 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavan haitallisen ilmastovaikutuksen”. Eniten sitä varastoituu pitkäikäisiin tuotteisiin, kuten sahatavaraan”, kertoo ympäristöjärjestö WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder . Julkisivut ovat käytännössä kokonaan puuta. Esimerkiksi Ruotsissa Växjö on hieno esimerkki puurakentamista suosivasta kaupungista.” Myös Markku Karjalainen suuntaa katseensa julkisiin toimijoihin. Vuosittain rakennetaan noin 15 000 kerrostaloasuntoa, joiden keskipintaala on 57 huoneistoneliömetriä. ”Jos me tekisimme kaikki vuoden kerrostalot eli noin 15 000 asuntoa massiivipuu CLT:stä, jota menee noin 0,6 kuutiota kerrosneliötä kohti, niin meidän metsämme kasvavat tuon puumäärän vain 14 tunnissa”. ”Suomessa talonrakentamisen arvosta yli puolet on korjausrakentamista ja suurin potentiaali on 1960–70-lukujen elementtikerrostaloissa. CLT:tä kuluu 0,58 kuutiota kerrosneliötä kohti. ANNE HELENIUS PUURAKENTAMISELLA on oma tärkeä osansa ilmastonmuutoksen hidastamisessa, sillä sen avulla voidaan varastoida huomattavia määriä puuhun sitoutunutta hiilidioksidia. ”Aika hienoja ovat sellaiset rakennukset, joissa on paljon puuta, mutta joissa on myös betonia tuomassa puun pehmeyttä esille”. Markku Karjalainen muistuttaa, että kotimaisen puunkäytön kannalta rakentaminen on mitätön. 11 22. Tästäkin huolimatta Rohweder on sitä mieltä, että Suomessa puurakentamista olisi syytä lisätä, sillä suurin osa kotimaisesta sahatavarasta menee tällä hetkellä vientiin ja siitä tehdään esimerkiksi käyttöiältään lyhyitä rakennustelineitä. 609 000 m3 / 104 000 000 m 3 (metsän kasvu) x 100 vrk (kasvukausi) = 14 tuntia Lähde: Markku Karjalainen Honkasuon taloissa massiivipuuta on parvekkeissa ja porrashuoneissa, seinät ovat puurunkoisia suurelementtejä. Uudisrakennusten lisäksi puuta voisi käyttää entistä enemmän myös korjausrakentamisessa. Huoneistoala kerrosalaksi muutettuna on 57 x 1,23 = 70 kerrosneliömetriä (k-m 2). JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 AJASSA ”Kustannusten pienentäminen on kokoaikaista jumppaamista.” Katja Lähtinen perääkin rohkeutta päättäjiltä siinä vaiheessa, kun kunnissa aletaan tehdä kaavoituspäätöksiä. ”Valtion ja kuntien pitäisi näyttää kohteissaan esimerkkiä. Puurakentaminen taklaa ilmastonmuutosta Puu ei lopu kesken Jos kaikki vuoden aikana rakennettavat kerrostaloasunnot tehtäisiin CLT:stä, siihen riittäisi 14 tunnin metsänkasvu: Metsät kasvavat noin 104 miljoonaa kuutiota vuodessa, kasvupäiviä on noin sata. Tällöin puun hiilivarasto vapautuu nopeasti takaisin ilmakehään. Hyvää ja käyttökelpoista jälkeä saataisiin yhdistelemällä oikealla tavalla erilaisia materiaaleja. ”Parempi olisi jalostaa puu kotimaassa rakennuksiksi”, Rohweder sanoo. ”Kaavoitusta voitaisiin kannustaa siten, että kunnat brändäisivät itsensä kestävän asumisen ja hyvinvoinnin edelläkävijöiksi. ”Rakennuksen jokainen puukuutio sitoo tonnin hiilidioksidia. Niiden julkisivut ja parvekkeet ovat tulleet korjausikään. Lähtisen mukaan Suomessa ajatellaan liikaa, että rakennetaan joko betonista tai puusta. Näin puuta kuluisi koko CLTpuukerrostalo-tuotantoon vuodessa 15 000 x 70,0 k-m 2 x 0,58 m 3 / k-m 2 =609 000 m 3. Nykyinen lainsäädäntö sallii myös yhden puisen lisäkerroksen rakentamisen lähiökerrostalon katolle”, Karjalainen vinkkaa. Jos esimerkiksi kuntien vuokra-asuntoyhtiöt päättäisivät siirtyä puurakentamiseen, niin silloin tie on auki.” Suurimmat puurakentamisen kasvumahdollisuudet Karjalaisen mukaan ovat talojen lisäksi kouluissa, päiväkodeissa, senioritaloissa sekä infran rakentamisessa kuten silloissa ja meluaidoissa. Puuta ei Rohwederin ja WWF:n raporttien mukaan voi kuitenkaan hakata kuinka paljon tahansa ilman, että se vaikuttaisi haitallisesti ilmastoon. ”Tämänvuotisen Puupalkinnon saanut Pudasjärven hirsinen koulukeskus on tunnustuksensa ansainnut”, Karjalainen sanoo. Ainostaan parvekkeen taustaseinien pitää olla palamattomia.
15,59 . 20,77 . 15,18 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,59 . Metsähallituksella on tuloutustavoite valtiolle, mutta puunmyyntitulot vaikuttavat tavoitteen täyttymiseen viipeellä. 27,37 . 45,37 . Lisäksi kotitalouksien lämmitykseen ja omaan käyttöön korjataan vajaa kuusi miljoonaa kuutiometriä, mikä ei näy luvussa. 24,64 . 28,52 . 54,61 . 35,09 . 47,68 . 11,27 . 21,43 . 14,6 . ”Se tarkoittaa, että pystyleimikoita ostetaan varastoon ja hakkuut alkavat ottaa vauhtia kesän jälkeen.” Etenkin kuituvaltaiset harvennusKohti kolmatta ennätysvuotta Luvassa on hinnallisesti tylsä mutta hakkuumäärässä ennätyksellinen puukauppavuosi. 25,1 . 14,67 . 15,41 . 57,25 . 58,03 . MIKKO HÄYRYNEN POHJOIS-SUOMESSA nuristaan ajoittain, että Metsähallituksen myynnit haittaavat yksityismetsien puun menekkiä. 10,96 . 24,55 . Uudistushakkuu 56,49 . 29,64 . ”Vaikutus tuntuu puumarkkinoilla täydellä voimalla vasta vuonna 2018, mutta varautuminen alkaa jo ensi vuoden alussa”, tutkimusjohtaja Paula Horne sanoo. Metsähallituksen metsätalousyhtiön toimitusjohtaja Jussi Kumpula on pidättyväinen ensi vuoden myyntisuunnitelmista, mutta sanoo kysynnän olevan piristymään päin. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,99 . 15,07 . 19,25 . 14,11 . 23,14 . 18,81 . 17,85 . Hankintahinnat 56,05 . 21,06 . 15,39 . Metsätalousyhtiö maksaa kuluvan vuoden voitosta osingot emo-Metsähallitukselle ensi vuonna, ja Metsähallitus maksaa tuloutustavoitteensa valtiolle sitä seuraavana vuotena. Tänä vuonna teollisuusja energiapuun hakkuut ylittivät ensimmäisen kerran 60 miljoonan kuutiometrin rajan. 15,08 . 15,62 . 16,37 . nousussa . ”Emme kerro tarkkoja ajatuksia julkisesti, vaan keskustelemme puukaupoista kahden kesken kunkin asiakkaan kanssa.” Metsävarojensa puolesta Metsähallitus pystyisi kasvattamaan hakkuitaan, mutta niin ei ensi vuonna välttämättä tehdä. 11,49 . Metsähallitus odottaa hinnannousua 32 miljoonaa euroa Joulupuumyynnin vuosittainen bruttoarvo Lähde: Luke. 15,44 . 55,36 . 56,61 . 41,29 . 39,74 . 20,4 . 56,62 . 17,55 . 42,71 . Uudistushakkuu 57,8 . 11,3 . nousussa . 28,85 . 27,72 . 29,48 . 15,14 . 41,1 . KYMI-SAVO . 57,84 . 14,55 . 15,65 . AJASSA 12 22. Hakkuisiin vauhtia loppuvuonna Hakkuumääriä nostaa ensi vuoden lopulla käynnistyvän Äänekosken biotuotetehtaan vaikutus. ETELÄ-SUOMI . Metsähallituksen talousmetsät ovat kysyntään nähden vääränlaisia: enimmäkseen karuja mäntymaita. Hankintahinnat 57,56 . 17,52 . 55,62 . 21,97 . 14,5 . Ensiharvennus 37,21 . 18,39 . Ensiharvennus 38,04 . Uudistushakkuu 55,49 . 28,79 . Uudistushakkuu Harvennushakkuu 45,9 . 38,18 . 45,4 . 31,32 . 27,43 . 10,77 . 17,12 . 16,8 . Ensiharvennus Hankintahinnat 27,04 . 47,64 . 48,48 . 23,22 . ETELÄ-POHJANMAA . 22,15 . 32,47 . Harvennushakkuu 49,61 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,77 . Ensiharvennus 12,03 . 16,54 . 20,08 . Harvennushakkuu 48,64 . nousussa . 55,41 . 20,08 . 18,15 . 39,92 . PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN, teksti SAMI KARPPINEN, kuva V uonna 2017 hakkuumäärät nousevat kolmanteen perättäiseen ennätykseen, ennustaa Pellervon taloustutkimus (PTT). 17,84 . 10,75 . Hankintahinnat 58,39 . 22,82 . 56,86 . Tilastot eivät vielä ole valmiit, mutta arvio on 61 miljoonaa. ”Antaa hintojen vielä vahvistua.” Mäntytukilla on menekkivaikeuksia, mutta kuusitukin hyvään kysyntään Metsähallitus ei pysty vastaamaan. 44,45 . 16,96 . JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 47–50 keskiarvo KOKO MAA . 21,63 . 45,02 . 15,49 . 35,93 . 16,06 . 49,58 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,32 . 17,12 . 24,58 . Harvennushakkuu 46,84 . 38,62 . 16,83 . 43,55 . Tutkimuslaitos ennakoi, että hakkuut saattavat yltää 62 miljoonaan kuutiometriin. 34,54 . nousussa . 35,71 . 22,94 . 17,02 . 10,95
Ennuste koskee kaikkia puutavaralajeja. Ensiharvennus 11,81 . KAINUU-POHJANMAA . 14,1 . 13,28 . Toisaalta, jos kuluva talvi osoittautuu kylmäksi, niin tilanne helpottuu.. 15,23 . 16,67 . 27,81 . 33,92 . Harvennushakkuu 44,28 . 21,4 . Ensiharvennus 34,47 . nousussa . 24,37 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 49,56 . 19,03 . 42,72 . 19,09 . 20,56 . 31,66 . 14,91 . Uudistushakkuu 54,31 . 19,92 . 38,97 . 20,71 . 56,09 . 20,77 . 55,93 . Tilannetta vaikeuttaa, että ne ovat eräänlaista tuoretavaraa, joiden laatu heikkenee pitkässä varastoinnissa. 29,51 . 10,75 . 12,73 . 14,71 . 15,48 . 16,53 . 40,96 . 14 . 27,83 . Hankintahinnat 53,37 . Puukauppamäärät kasvavat ensi vuonna hakkuita enemmän, PTT:n arvion mukaan 4–8 prosentilla. ”Mäntysahatavaralle on vaikea löytää korvaavaa markkinaa. Mäntysahatavaran tilanne on kuitenkin kaksijakoinen. 15,61 . 17,01 . 50,16 . 47,1 . 53,1 . 14,95 . 14,04 . 12,94 . Hänen mukaansa mäntytukilla on laskupaineita eikä kuusellakaan ole nousunäkymiä. 22,06 . 18,7 . Ostomäärät viikolla 50 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Etelärannikko 21 568 Pohjanmaa 42 196 Lounais-Suomi 50 247 Häme-Uusimaa 73 799 Kaakkois-Suomi 65 895 Pirkanmaa 55 635 Etelä-Savo 79 519 Metsäkeskus Määrä m 3 Etelä-Pohjanmaa 38 241 Keski-Suomi 63 421 Pohjois-Savo 63 421 Pohjois-Karjala 49 177 Kainuu 20 590 Pohjois-Pohjanmaa 61 105 Lappi 13 358 697 913 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 50 Kantohintojen kehitys Etelä-Suomessa Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Euroa m³ viikot 1–50, 2016 2015 2014 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m³ 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 2012 2013 2014 2015 2016 10 20 30 40 50 60 Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 23,28 . Uudistushakkuu 51,26 . 10,69 . 40,96 . 17,49 . 51,35 . 11,59 . 42,86 . 22,7 . 14,74 . 24,21 . 17,33 . 26,12 . Harvennushakkuu 42,43 . Vaikka Pohjois-Afrikan perinteisissä vientimaissa on kysyntää, niin esimerkiksi Egyptin taloustilanne on entistä epävarmempi. SAVO-KARJALA . 19,67 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 46,12 . 14,97 . Hankintahinnat 55,89 . 17,27 . ”Kuusisahatavaran suotuisa markkinatilanne perustuu Kiinan kysyntään. 54,52 . 10,16 . Ensiharvennus 36,85 . 15,68 . 47,9 . 12,37 . 45,04 . 25,94 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Kuori ja puru ovat tuoneet lähes kymmenen prosenttia sahojen liikevaihdosta. 17,58 . 16,8 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 52,42 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,29 . 25,81 . Arvuuttelut hintamuutoksista tarkoittavat joko myyntien kiihdyttämistä tai panttausta, eli markkinahäiriöitä. Ongelmat ovat vähäistä suurempia etenkin Itäja Pohjois-Suomessa, missä lämpölaitoksia on harvassa. PTT ennustaa, että kantohinnat nousevat enintään kaksi prosenttia. ”Kysyntäpaineeseen vastaavat etenkin venäläiset ja ruotsalaiset, joilla on valuuttakurssietua.” Merivuoren mukaan sahoilla on ongelmia sivutuotteina tulevien purun ja kuoren kanssa, koska energian yleisen halpuuden vuoksi niiden menekki energiakäyttöön takkuaa. Hankintahinnat 54,16 . 27,88 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 51,7 . Ensiharvennus Hankintahinnat 53,17 . Tässä ollaan Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun harvennusleimikolla Jyväskylän Jyskässä. Sahanterät soivat Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori ennakoi, että sahojen käyntiasteet pysyvät ensi vuonna korkeina ja tukit saadaan myytyä, mutta muistuttaa samalla alan heikosta kannattavuudesta. Harvennushakkuu 47,05 . Vientimäärät esimerkiksi Egyptiin ovat kasvaneet, vaikka maan talous on heikossa jamassa. Hinnallisesti tylsää Hinnallisesti ensi vuodesta on tulossa tylsä. LAPPI . 8,82 . nousussa . 22,07 . 18,89 . 54,18 . 28,02 . Maan valuutta on pantu kellumaan, mikä käytännössä tarkoittaa devalvoitumista ja heikompaa maksukykyä tuontitavaroista. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 48,36 . Kotimaan lievästi vilkastuva rakentaminen ei siihen riitä.” KESKI-SUOMI . 17,28 . Kuusitukin tilanne näyttää paremmalta Kiinan-kysynnän vuoksi, ja myös vienti Japaniin on vilkastunut. 44,63 . Uudistushakkuu 56,46 . 40,74 . 35,88 . 14,74 . 10,33 . AJASSA 13 22. 23,29 . 23,93 . Tilannetta varjostaa, että valuuttakurssien vuoksi Suomen kansainvälinen kilpailukyky on heikentynyt. 16,55 . 57,19 . 32,08 . JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 männiköt ovat haluttuja, ja kuitupuun kysyntä vauhdittaa myös tukkileimikoiden kauppaa. ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI ”Hakkuut alkavat ottaa vauhtia kesän jälkeen.” Harvestereilla riittää ensi vuonnakin töitä, kun hakkuumäärät kipuavat yli 60 miljoonan kuution. nousussa . Uudistushakkuu 47,27 . 15,6 . 15,1 . Harvennushakkuu 45,01 . 44,3 . 14,56 . nousussa . 27,64 . Vakaa hintakehitys edistää tasaista kaupankäyntiä. 16,65 . 10,81 . Hintapaineet ovat kovat etenkin huonommissa laatuluokissa.” Pohjois-Afrikan mäntymarkkinoilla määrällinen kysyntä on pysynyt hyvänä, mutta maksukyvyn kanssa on heikkoa
22. Kun puhutaan taloudellisesti kannattavasta puuntuotannosta, metsän kiertoajat ovat niin lyhyitä, että hakkuissa kaadetaan vielä hyvin kasvavaa puustoa. ”Hakkuutulot motivoivat investointeihin, joilla metsän tuottavuutta pidetään yllä.” RAIVAA TAIMIKOT. Selvityksen mukaan metsän kasvun ja puuntuotannon parantamiseen tepsivät parhaiten muutamat tutut peruskeinot. Hynynen muistuttaa, että jalostetusta siemenestä kasvavat taimet ovat nopeakasvuisempia ja laaduksän kasvu alkaa alusta, tehostamisvuorossa ovat metsänuudistustoimet. Kun tulee hakkuutuloja, se motivoi investointeihin, joilla metsän tuottavuutta pidetään yllä pidemmällä tähtäimellä”, sanoo Luken professori Jari Hynynen . ”Vanhan kuusikon kohdalla kannattaa harkita hyvin tarkkaan, tekeekö harvennuksen vai laittaako puut nilkasta poikki. maksaa rahaa, kun taimien ympäriltä joutuu myöhemmin poistamaan kilpailevaa kasvillisuutta. Kuvassa jalostettua siementä männyn kylvöön. ”Lehtomaisen kankaan kuusikon suosituspäätehakkuuikä on 60 vuotta Etelä-Suomessa, vaikka kuuset kasvaisivat tämän jälkeen vielä 20–30 vuotta. Jalostettu siemen Kun päätehakkuu on tehty ja metPeruskeinoilla lisää puuta ja kasvua Metsän kasvu paranee tutuilla konsteilla, kuten jalostetulla siemenellä ja lannoituksella. Va ltt er i Sk yt tä Va ltt er i Sk yt tä. Tuhoriskien vuoksi päätehakkuu voi olla taloudellisesti kannattavin vaihtoehto”, Hynynen kertoo. ”Metsänomistajan kannattaa ryhtyä miettimään metsän kasvun tehostamista miellyttävimmistä päästä eli tulopuolelta. Tuotto on kuitenkin parhaimmillaan, kun puut laittaa 60-vuotiaana nurin”, Hynynen sanoo. Tällaisia ovat etenkin puuntuotannollisesti yli-ikäiset kuusikot. Viivyttely KÄYTÄ JALOSTETTUJA SIEMENIÄ. Metsien uudistaminen kannattaa aloittaa metsistä, joissa tuhoriski on suurin. Metsänhoitotöitä pitäisi tehdä Luonnonvarakeskuksen mukaan 42 prosenttia nykyistä suuremmalla pinta-alalla. Mitä parempi kasvupaikka, sitä kiireemmin metsä tulee uudistaa, eli maa muokata ja kylvää siemenillä tai istuttaa taimilla. Sv-siemenen eli siemenviljelyssiemenen käyttö parantaa niin puuston kasvua kuin laatua verrattuna metsikkösiemeneen. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 M E T S Ä S T Ä 14 METSÄNHOITO VALTTERI SKYTTÄ L uonnonvarakeskus (Luke) on selvittänyt tänä vuonna, millä tavalla Suomen metsien kasvu voitaisiin nostaa vuotuisesta 100 miljoonasta kuutiosta jopa kohti 150 miljoonaa kuutiota
Metsän lannoittaminen lisää kasvua ja arvokkaan tukkipuun osuutta. ”Jos kakkosharvennus voidaan tehdä yläharvennuksena, kannattavuus paranee vielä.” Turvemailla tuhkan levitys on kannattava lannoituskeino. LANNOITA METSÄÄ. Oikeaan aikaan tehdyt kunnostusojitukset lisäävät myös turvemaiden puuston kasvua. Nopeakasvuisten puulajien, kuten hybridihaavan, lyhytkiertoviljely pelloilla ja muilla hankalilla kasvupaikoilla voi lisätä puuntuotosta, jos tuhoja ei tule. 2. Jos metsän kunto ja olosuhteet sallivat, tee yläharvennuksia. Schildtin mukaan jalostetun siemenen käyttö voi tuoda metsän kiertoajassa jopa 40 prosenttia lisää kantorahatuloja metsänomistajalle. Jos näin saadaan toisessa harvennuksessa hakkuusiirtymää kuitukokoisesta tukkikokoiseen puuhun, investoinnista tulee hyvä tili”, Hynynen kertoo. Koivun tavoin haavan hyvän tuotoksen uhkana ovat hirvien puuntaimille aiheuttamat tuhot. Varmista, että metsän uudistamisessa käytettävät taimet ja siemenet ovat jalostettua alkuperää. Kuusentaimikossa ensimmäistä raivauskertaa eli varhaisperkausta ei kannata lykätä. ”Se ei lupaa hyvää tulevaisuuteen etenkään, jos tämä kohdistuu reheville kasvupaikoille.” Maanmuokkauksen laadulla on myös yksittäisenä työvaiheena merkittävä vaikutus uuden metsän tehokkaaseen syntyyn. VALTTERI SKYTTÄ UPM:N metsänhoitopäällikön Jyri Schildtin mukaan kahdessa metsänhoitotoimenpiteessä on vielä selkeästi hyödyntämätöntä potentiaalia metsän kasvun kannalta. Lannoita ensimmäisen ja toisen harvennuksen välissä ja ennen päätehakkuuta. Yläharvennuksessa hakkuutiliä paisuttaa se, että metsästä poistetaan isoja valtapuita. 5. Tee hakkuut ajallaan. ”Uudistamistoimissa kannattaa vaatia metsäammattilaiselta tarkka tieto siitä, millaista taimialkuperää ja siementä maahan laitetaan.” Taimikonhoito Tehokkaassa puuntuotannossa taimia ei voi jättää oman onnensa nojaan istutuksen, kylvön tai siemennyksen jälkeen. Peltoistutuksissa kiertoaika on 25 vuotta”, Hynynen sanoo. Lisäksi metsänviljelyn osuus näyttää Schildtin mukaan laskevan yksityismetsien metsänuudistuksissa. 3. 4. Siementen osalta huolestuttavaa on se, että muun muassa huonojen siemenvuosien vuoksi jalostetun siemenen määrä jää tavoitellusta. A nn a B ac k M ik ko H äy ry ne n M ik ko R iik ilä Va ltt er i Sk yt tä. Taimikko on perattava lehtipuista viimeistään, kun kuusentaimet ovat metrin korkuisia. Lannoitus tehdään kasvatusvaiheen männikössä ensiharvennuksen ja toisen harvennuksen välissä. ”Hybridihaapa on selvästi Suomen nopeakasvuisin puu. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 Metsän kasvu paranee tutuilla konsteilla, kuten jalostetulla siemenellä ja lannoituksella. Ja tee raivaustyöt ennemmin kuin myöhemmin, säästät kustannuksissa. Ja yleensä taimikonhoito on sitä halvempaa, mitä aikaisemmin sinne menee”, Hynynen sanoo. PUULAJIVALINNALLA LISÄKASVUA. UPM myös lannoittaa metsiään monin paikoin ainakin kaksi kertaa kiertoajassa. ”Hyvällä maanmuokkauksella suuri osa taimista säilyy hengissä ja kasvu alkaa nopeasti”, Schildt sanoo. Kuten männiköissä, hyvin hoidetuissa mustikkatyypin kuusikoissa np-lannoitus (typpi ja fosfori) antaa Hynysen mukaan hyvän tuloksen. ”Hoitoon kuluu rahaa, mutta tulevat harvennukset voidaan toteuttaa aikaisemmin, jos taimikko on hoidettu hyvin.” Lannoitus ja yläharvennus Puuston kasvua on tehokasta lisätä myös nuorten metsien harvennusvaiheessa. Metsään jää silti hyväkuntoista puustoa lihomaan seuraavaan hakkuuseen. Lannoitukset parantavat metsän kasvua kuivahkojen kankaiden männiköissä ja tuoreen kankaan kuusikoissa. Taimikko kannattaa varhaisperata ajoissa. Puulajivalinta ja lyhytkiertoviljely Jos aikaa on ja kiinnostusta, metsänomistajan kannattaa kokeilla männyn ja kuusen lisäksi muita tuottavia puulajivaihtoehtoja. Lannoitus ainakin kahdesti kampia kuin metsikkösiemenestä kasvavat taimet. Rauduskoivun kasvatus on kannattavaa, jos tuhoriski ei ole liian suuri. Puita on usein mahdollista seisottaa pystyssä pitempään, mutta taloudellisesti se ei ole kannattavinta. ”Jalostetun siemenen käyttöä metsänviljelyssä ja metsien lannoituksia on mahdollista lisätä.” Metsiä omistavat yhtiöt ja metsärahastot ovat tunnettuja tehokkaasta puun kasvatuksesta. ”Jos on päättänyt tuottaa puuta, taimikkoa on hoidettava. Hoida taimikoita. Vinkit tehokkaaseen metsänkasvatukseen 1. Yksi harkittava vaihtoehto voi olla esimerkiksi hieskoivun intensiivikasvatus turvesuopohjilla 15–25 vuoden kiertoajalla. METSÄSTÄ 15 22. ”Kasvunlisäys on kova lannoituksen jälkeen. YLÄHARVENNUKSILLA LISÄÄ KANNATTAVUUTTA. Kangasmailla lannoitukset kannattaa ajoittaa 10 vuotta ennen seuraavaa harvennusta. Luken mukaan metsän kasvua voidaan lisätä myös ”uusilla kasvupaikoilla” hybridihaavan kaltaisella puuston lyhtykiertoviljelyllä
Hän kulki puutöissä, metsänhoitajana tai metsästysretkillä: tässä kenties samalla reissulla useammallakin asialla.. 16 22. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 METSÄSTÄ KONSTAN JALANJÄLJILLÄ Kirjailija Huovisen toinen elämä oli metsässä
Jo Huovisen opiskeluaikana ilmestyneessä esikoisnovellikokoelmassa Hirri (1950) esiintyy useita metsänhakkaajia Kainuun korvissa. Kirjailijana työskennellessään Huovinen ei koskaan lopettanut metsällä kulkemista, sillä metsästys oli hänen intohimonsa. Veikko Huovisen metsästyskokemukset siirtyivät kirjojen sivuille humoristisina ja nostalgisina kuvauksina. Hän pohti, miten sitä voisi loiventaa. Valmistuttuaan metsänhoitajaksi 1952 Huovinen palasi kotiseudulleen ja sai viran Kuhmosta. Metsässä kuuluu moottorisahan ääni ja kämppä on muuttunut parakiksi: ”Niillä on väkeviä koneita. Te ijo M ää tt än en. Hänen metsänsä on monimuotoinen ja yllätyksellinen. Tuloksena syntyi Konsta Pylkkänen, Huovisen tunnetuin henkilöhahmo. Viisas puunhakkaaja Puusavotalla nuorta Veikko Huovista jäi askarruttamaan ”herrojen” ja työläisten välinen jännite. Vanhuuden päivinään hän palaa kotikulmille ja ihmettelee metsätalouden muuttuneita keinoja. Nuoruuden metsätöissä kohdatuista maisemista, sääilmiöistä, eläimistä ja Kainuun metsien persoonista hänelle jäi loputon inspiraation lähde kirjallisiin töihin. Ne puskevat vaikka minkälaisen roveikon läpi ja vääntävät kannot tien raviin.” OUTI HYTÖNEN, teksti WSOY:N ARKISTO, kuvat takämpällä ja ylioppilaslakin saatuaan Huovinen päätti lähteä opiskelemaan maaja metsätieteelliseen tiedekuntaan Helsinkiin. Huovinen tunnetaan ensisijaisesti humoristina ja vähemmälle huomiolle on jäänyt, miten värikkäästi ja asiantuntevasti hän kuvaa kainuulaista metsäluontoa ja siellä liikkuneita ihmisiä. Ja rekat tulevat teille ja vievät puut suoraan tehtaille. Siksi kämppäelämään liittyy usein nostalginen vivahde muistona huolettomista päivistä uljaissa männiköissä: ”Suurien, raskaiden lumihiutaleiden leijunta hämärtyvässä talvi-illassa, kellon raksutus, jäsenissä raukeutta takaltavassa lumessa hiihtämisen jälkeen, mielessä metsästysseikkailu teeriparvessa vanhoja käkkyräkoivuja kasvavalla aholla – siinä puitteet mielen täydelliselle levollisuudelle.” Puusavotalla työskennelleiden lisäksi Huovinen kuvasi muitakin metsästä eläviä ja metsässä työskenteleviä: maanmittaajia, tervansoutajia, Kainuun korvenraivaajia, tutkijoita ja erityisen mieluusti kanalintujen metsästäjiä. Huovisen kuvaama savottamiesten elämäntapa muuttui jo kirjailijan aikana historialliseksi. Kauneimmillaan Huovinen maalaa sanoilla maisemaa kuin kuvataiteilija. ”Niillä on väkeviä koneita. Nostalgiaa ja huumoria ”Viilun päässä pannaan tupakaksi ja jutellaan meheviä ja mukavia, höystäen juttuja mahtavan hauskoilla murresanoilla. 17 22. Tuotantonsa päätteeksi Huovinen jättää Pylkkäsen kuuntelemaan haavanlehtien lipinää ja muistelemaan ”kaikkia päiviään Pohjolan saloilla”. Hän näki metsän uusiutuvana luonnonvarana. Sen jälkeen Pylkkästä ei enää nähdä kirveen kanssa heilumassa. Huovisen kuvaamilta metsänhoitajiltakin löytyy esteettistä silmää. Koneellistuvan ja voimallisen tehometsätalouden keinoja hänen oli kuitenkin vaikea hyväksyä ja siitä aiheesta syntyi kirjailijan ainoa ei-fiktiivinen teos Tapion tarhat (1967), pamflettiteos alaotsikolla ”metsäpoliittista tarkastelua”. Metsänhoitajan ja kirjailijan ammattien yhdistäminen osoittautui muutamassa vuodessa raskaaksi yhdistelmäksi ja Huovinen jättäytyi vapaaksi kirjailijaksi. Puiden näkökulmasta etenevässä Puukansan tarinassa (1984) leimausmies Adiel Sukeva herkistyy honkapylväikön kauneudesta ja Konsta Pylkkänen viehättyy vuosikymmentenkin jälkeen rosokaarnaisista ja naavaoksaisista kuusista ”ihmeellisellä tavalla”. Havukka-ahon ajattelijan alussa Pylkkänen tienaa puunhakkaajana, mutta häneltä löytyy myös kirjatietoutta ja viisaita ajatuksia. Samana vuonna ilmestyi hänen klassikkoteoksensa Havukka-ahon ajattelija. Herrojen ja työläisten välinen juopa kapenee edelleen, kun Pylkkänen hakkuun loppuun suoritettuaan lähtee kesäapulaiseksi luontoa tutkiville maistereille ja ystävystyy heidän kanssaan. Kaksi talvea hän vietti harjoittelijana savotMETSÄSTÄ Veikko Huovinen kirjasi tarinoihinsa Kainuun metsien työmiehet sekä loivensi jännitettä herrojen ja työläisten välillä. Sotkamolainen Huovinen oli kouluikäisestä asti ajoittain mukana metsänhoitajaisänsä mukana työmaalla ja uitoissa. Ne puskevat vaikka minkälaisen roveikon läpi ja vääntävät kannot tien raviin. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 irjailija Veikko Huovisen (1927–2009) syntymästä tulee ensi vuonna kuluneeksi 90 vuotta. Elämäkertateoksessaan Muina miehinä (2001) Huovinen arvioi savotalla vietettyjen kuukausien olleen elämänsä parasta aikaa. 52 vuotta Havukka-ahon ajattelijan jälkeen ilmestyneessä pienoisromaanissa Konsta Pylkkänen etsii kortteeria (2007) selviää, että kesäapulaisen pestin jälkeen Pylkkänen toimi Lapin tutkimusasemalla apumiehenä. Metsän ihmisten ohella Huovisen tuotannon kantava voima on luontokuvaus. Laulellaan lurituksia, jotka panevat ihmettelemään, että on niitä tässä ihmiskunnassa hurjia runoseppoja ja eteviä sommittelijoita.” Näin Huovinen kuvasi työmaan tunnelmaa Metsälehdessä vuonna 1950 julkaistussa tekstissä ”Leimauksella Kainuun korvessa”. Paljon noiden jaksojen kokemuksesta on tallentunut kaunokirjallisessa muodossa hänen romaaneihinsa ja novelleihinsa. Sotkamon Hallavaaraan on merkitty kirjailijan nimikkometsä Huovisnäreikkö. Monet Huovisen teksteistä alkavat tarkalla kuvauksella ympäristöstä, jossa kirvesmies tekee työtään, kunnes tapahtuu käänne ja juoni pääsee vauhtiin. Veikko Huovinen tarkastelee puustoa vuonna 2007. Ei pölkkyjä ensi kummassa uiteta.” Kirjailija Huovinen osasi ihailla nuoren taimikon kauneutta siinä missä ikimetsän jylhyyttäkin
Maltillisemman skenaarion mukaan Lapista vähenee 50 vuorokautta termistä talvea ja tilalle tulee lisää kesäpäiviä sekä 35 vuorokautta lisää kasvukauteen. ”EU-päättäjät eivät välttämättä ymmärrä, ettei puun polttaminen ole sama asia kuin fossiilisten polttoaineiden käyttö. ”Sää on ennustettu hyvin verrattuna taloussyklien ennustamisiin.” Luonnon monotoniaa. Tuolloin ilmaan vain vapautuu hiiltä, eikä kiertoa takaisin ole. ”Kuitupuun ostajien lisääntyminen on tietysti hieno asia.” Neitiniemi-Upola kertoo hymyssä suin olevansa hiukan vahingoniloinen siitä, etteivät taloustieteilijät osanneet vielä muutamia vuosia sitten ennustaa metsätalouden uutta nousua Suomessa. Metsäyhtymällä on joen molemmin puolin noin 350 hehtaaria metsää, joista suurin osa on nuorta kasvatusmetsää. ”Meteorologina tiedän, ettei ennustaminen ole niin helppoa. Kun puuta käytetään esimerkiksi energiaksi, hiili vapautuu ilmaan, mutta uusi kasvava metsä puolestaan on jo valmiina sieppaamaan ilmakehän hiilidioksidia. Potentiaalinen metsän kasvu tulee pohjoisessa olemaan suurta. Meillä metsät eivät kaa”Täällä on aina eletty puusta” Leena Neitiniemi-Upolaa kiinnostaa ilmaston lämpenemisen vaikutus Lapin metsänkasvuun. Kittilän metsähoitoyhdistyksen puheenjohtaja ja ilmastoasioihin perehtynyt meteorologi Leena Neitiniemi-Upola istuu tuvan lämpimässä ja hyssyttelee vieraasta innostunutta Leevi -koiraa hiljaiseksi. On tietenkin riskejä, kuten myrskyvahingot, rankkasateet, loiset ja taudit, tykkylumivahingot ja metsäpalot.” Neitiniemi-Upola näyttää kaaviota, joka kuvaa hiilen, tuon ilmaston lämpenemisen kannalta suurimman mörön, kiertokulkua luonnossa. Leena Neitiniemi-Upolan Lapin sodasta palamatta selvinneen kotimuseon puut ovat yli sata vuotta Ranskan vallankumousta vanhempia.. ”Olen myönteisesti yllättynyt noinkin valtavista mahdollisuuksista. Neitiniemi-Upola hallinnoi yhdessä miehensä Esko Upolan ja kahden aikuisen lapsensa kanssa kotitilaansa Ounasjoen varressa Kittilän Alakylässä. Pakkasta on 25 astetta. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 Kittilä METSÄNOMISTAJA ANNE HELENIUS, teksti TIMO VEIJALAINEN, kuvat V iimeinen joulukuun päivä, jolloin aurinko vielä kipuaa horisontin yli. Metsä kasvaa ja sitoo yhä enemmän hiilidioksidia. METSÄSTÄ 18 22. Sään ennustamisessa on ollut tosi hyvät tulokset verrattuna näihin taloussyklien ennustamisiin.” Ilmasto lämpenee, metsä kasvaa Toinen Neitiniemi-Upolaa innostava asia on ilmastonmuutoksen myönteiset vaikutukset Lappiin. Ei ihme, että uusien biotuotetehtaiden valmistuminen innostaa uudelleen Kittilän metsänhoitoyhdistyksen valtuustoon valittua metsänomistajien sanansaattajaa
Oma ongelmansa on puulajisuhteiden säätely. Näin metsä sitoo huomattavan tehokkaasti hiilidioksidia. Mänty voi ymmärtää kasvattajansa aikeet väärin. ”En pystynyt samaan kuin Saarijärven Paavo, mutta on tässäkin 20 prosenttia pettujauhoa.” Kotimuseossa on maistettavana aitoa pettua ja siitä tehtyä leipää. Erityisesti pitää miettiä, onko syytä kehittää metsää ensiharvennuksessa muodinmukaiseksi sekametsäksi vai pyrkiä siitä pois. Samalla NeitiMATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Useimmiten paheksutaan metsän menneen liian harvaksi. Olisi ollut halvempaa huolehtia metsänhoidosta aiemmin. Liian harvan metsän riskit Paikallisessa metsäneuvostossa eli kylän kuppilassa jos kysyy kokemuksia tyytyväisyydestä metsän harventamisen lopputulokseen, harvoin kukaan valittaa metsän jääneen liian tiheäksi. Rajansa kaikella. Ensiharvennuksen ansiosta puiden lumenja tuulenkesto on jo parantunut. METSÄSTÄ 19 22. Pääasia, että puunkasvattaja saa päättää. Pituuskasvu voi heikentyä, ja kaiken muun lisäksi runsastuva alikasvos ottaa ravinteista ja vedestä omansa puun kasvun kustannuksella. PALSTALLA paljon, jotta tukkipuuta saataisiin pian ja paljon. ”Tällä tavoin saisi huonosti kasvavat rääseikötkin edes jollain tavoin tuotannollisiksi.” Kotiseututyö sydäntä lähellä Kun Neitiniemi-Upola muutama vuosi sitten muutti takaisin kotitilalleen, hän päätti ensi töikseen siivota pihan komistuksen, perinteisellä punamullalla sivellyn aitan kuntoon ja järjestellä siellä olleet tavarat arvoiseensa järjestykseen. Ilmaston lämpeneminen tulee nopeuttamaan tuntuvasti Lapin metsien kasvua.. Hakkuukone on liian kallis laite raippojen poistamiseen. JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 tamalla häviä, sillä puu kasvaa koko ajan. Meidän varsinainen omaisuutemme onkin hyvin tuottavassa maaperässä.” Rääseiköt hiilensidontaalueiksi Neitiniemi-Upolalla on linjaus, jota noudattamalla niin pohjoisen asukkaat kuin EU-päättäjätkin voisivat olla tyytyväisiä. Yrittäjä saattaa yrittää parantaa tilannetta poistamalla puuta liikaa. Se, että myös tutkimusten mukaan ensimmäisessä harvennuksessa ja eritoten energiapuun poistossa metsä hakataan liian harvaksi, johtuu siitä, että hakkuutaksa on liian pieni koneen kuluttamaan aikaan nähden. Sekametsän kannattajat vetoavat olettamaansa tuhokestävyyden paranemiseen, josta ei kuitenkaan ole tutkimusnäyttöä. Toimittaja Jyrki Iivosen selvityksen mukaan tämä alue on kaavoitettu teollisuusalueeksi, joten sitä eivät koske metsälain säädökset. Puuntuottajan on turha vaatia kaksiosaista harvennusta, jos hän ei ole valmis maksamaan siitä. Tämä on osa metsänkasvatuksen viehätystä. Sen sijaan, että puu keskittyisi järeytymään mahdollisimman paljon, se voi tuhlata energiansa runsaaseen kukkimiseen ja siementuotantoon. Pettuleipääkin saa maistaa. Tämä lysti maksaa. Aitan sisältä löytyy kattava kokoelma suvun historiaan kuuluneita esineitä: 1800-luvun lohiverkkoja, veneenveistäjän tarvikkeita, poron länget, puisia astioita ja entisajan metsurin varusteita. Ei ole yhtä oikeata ratkaisua, vaan se riippuu siitä, mitä halutaan. Vaikka unohdettaisiin tuhoriskit, erityisesti mäntypuusto voi reagoida yllättävällä tavalla. Toisen kahvikupillisen jälkeen joku voi tosin tulla tunnontuskiin liian kipakasta tuomiosta ja tunnustaa, että mielipiteen mukaan liian harvaksi tehty metsä vaikutti mukiinmenevältä jo parin vuoden kuluttua, ja kymmenen vuoden kuluttua harventaja jo saa kiitosta. Ilmastotalkoisiin ei tarvitsisi osallistua ilman palkkiota, jos kemeratuki korvaisi esimerkiksi hiilensidonta-alueiden menetetyn tuoton. Hyvin nuorena päätehakkuuasentoon hakattu metsä ei ole juuri kärsinyt tuhoista, mutta puuntuotanto on olennaisesti alentunut. Lopputulos epäilemättä riippuu yrittäjän työtilanteesta. Osasta Lapin metsiä voisi tehdä hiilensidonta-alueita, joissa puuta kasvatetaan tiuhemmassa ja joiden harvennusväli on verkkaisempi kuin muiden talousmetsien. Perussyy on, että pituuskasvu vähenee suhteessa läpimitan kasvuun, jolloin puut tukevoituvat. Jos metsästä pitäisi harventaa 50 kuutiometriä hehtaarilta, ensin otetaan 25 ja viiden vuoden kuluttua saman verran. Sitä vastoin monimuotoisuus ihan oikeasti voi suosia sekametsän valintaa. Hyöty on metsän paremmassa kestävyydessä tuhoja vastaan ja myös siinä, että toisella kerralla voidaan poistaa kaatuneet ja kallistuneet puut. Jos koneyrittäjälle tarjoaa kolme tai neljä euroa lisää vaivanpalkkaa kuutiometriä kohti, tarjous saattaa mennä läpi. Tässä vaiheessa riskien jo pienennyttyä saattaa olla kiusaus nopeuttaa järeyskehitystä mahdollisimman ”Täällä on aina eletty puusta” niemi-Upolan esi-isän, kuuluisan veneentekijä Vene-Aapon 1870-luvulla rakentama aitta muuttui puusta elantonsa saaneen suvun kotimuseoksi. Erityisen sopivia alueita olisivat soiset, vaikeasti taloudellisesti hyödynnettävät alueet sekä Metsähallituksen kalliiden teiden varassa olevat kaukaiset metsäpalstat. Kokeneiden harventajien näkemys on, että taimikonhoidon ja nuoren metsän hoidon puutteista kärsivillä kohteilla ensiharvennus on tehtävä todella varovaisesti, jopa niin, että suunniteltu harvennus on jaettava kahteen osaan. ”Täällä on aina eletty puusta: on tehty veneitä, tarve-esineitä ja puukauppaa, ja tarvittaessa valmistettu pettuleipää ja kuusenpihkasalvaa lääkkeeksi.” Hopeisen huurteen peitossa olevan, malkatuohikattoisen aitan hirret ovat peräisin puista, jotka Luonnonvarakeskuksen lustotutkimuksen mukaan ovat kasvaneet vuosina 1690–1720. Tiheiköstä harvennettu metsä on tunnetusti herkkä lumija tuulituhoille. Kokemuksen mukaan klassiset Tapion harvennusmallit ovat hyvä ratkaisu. Huono metsänhoito kostautuu. Myöhemmissä harvennuksissa riskit pienenevät. Saatetaan ajatella, että mitä harvempana metsä kasvaa, sen enemmän järeyskehitys nopeutuu
Hirvi on voinut katkaista taimen tai kaluta puun runkoa hampailla ja sarvilla”, toteaa pian kaksikymmentä vuotta sahatavaran lajittelijana Timber Teamilla työskennellyt Markku Sorri . Se kertoo, että hirviä on hyvin. Timber Teamin logistiikkapäällikkö Rauno Stranius tarkastelee lajittelupöydällä raakattua tukkia, jossa näkyy todennäköisesti hirven taimivaiheessa aiheuttama vika.. Jopa kolmannes vioittunut Viime vuosina pohjoisessa Keski-Suomessa on jälleen eletty tiheiden hirvikantojen aikaa. Seuramme arvioi varovaisesti jääväksi talvikannaksi neljä hirveä tuhannelle hehtaarille”, Viitasaarella hirviä metsästävä Stranius kertoo. ”On selvästi havaittavissa, että tukeissa piilevät viat ovat yleistyneet. Suuntaa tuhojen laajuudesta antaa Metsätieteen aikakauskirjassa 2/2007 julkaistu Risto Heikkilän ja Sauli HärköSAMI KARPPINEN teksti ja kuvat L asku hirvien aiheuttamista taimikkotuhoista lankeaa metsänomistajalle yleensä vasta tulevaisuudessa, kun hän on myymässä puuta tai metsätilaa. METSÄSTÄ 20 22. Todellinen hirvitiheys lienee monin paikoin vieläkin suurempi. Sahurille tyvitukissa piilevä vika sen sijaan muuttuu tappioksi välittömästi, kun pölkky on sahattu. Esimerkiksi Pihtiputaalla pääasiassa mäntytukkia sahaavalla Timber Teamin sahalla ongelma on merkittävä. ”Tuon ajan taimikoiden harvennushakkuista kertyy nyt tukkia, joissa hirvien aiheuttamat viat ovat yleisiä”, sanoo Timber Teamin logistiikkapäällikkö Rauno Stranius . JOULUKUUTA 2016 u NRO 24 tävät muun muassa harvennustukkien osuuden lisääntyminen, puihin aiemmissa hakkuissa syntyneet korjuuvauriot ja ojitusalueilta korjatut puut. ”Meidän yhteislupa-alueella hirvet saatiin käytännössä marraskuun loppuun mennessä. Metsänomistajille ja sahateollisuudelle koituu ylisuuresta hirvikannasta lasku, jonka suuruutta ei kukaan tarkkaan tiedä. ”Röntgen on liian kallis investointi hyötyyn nähden.” Sahatavaran lajittelija Markku Sorri on havainnut, että hirvien hampaiden ja sarvien jättämiä jälkiä löytyy sahatavarasta yhä useammin. Ennen kaikkea merkit kertovat kuitenkin 1980-luvun tiheästä hirvikannasta. Hirvien lisäksi ongelmaa selitHirvituhot maksetaan sahalla Timber Teamin sahalla on havaittu, että yhä useammassa tyvitukissa piilee hirven aiheuttama vika. Tavoitetiheys on 2,5–3,5 hirveä tuhatta hehtaaria kohden, jonka vuoksi Riistakeskus sekä riistanhoitoyhdistykset ovat Straniuksen mukaan patistelleet seuroja kaatamaan enemmän hirviä. Merkittävä osa vioista on hirvien aiheuttamia. Lisäksi mäntyä on viljelty liian reheville paikoille