›› sivut 14–15 Kokeiltua: Kaatotähtäys laserjuovalla ›› sivu 21. Sivut 18–19 Joulunajan kausituote Uutinen: Pullamössötaimille jyrkkä ei ›› sivut 2–3 Puukauppa: Pienaukkohakkuu tulee ›› sivut 12–13 Metsänhoito: Onko kuusta jo liikaa. JOULUKUUTA 2015 • NRO 24 • WWW.METSALEHTI.FI • PERUSTETTU 1933 Tuuheus on joulukuusikaupoilla ykkösasia, Veikko Suikkari kertoo. Se pp o Sa m ul i METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 17
Sahatavaran menekki koheni. Yhteiselosta hyötyvät molemmat: sieni ottaa kasville maasta vettä ja ravinteita, kasvi antaa sienelle tuottamiaan sokereita. Vähintään yhtä tärkeää on juuriston kunto. Tilavuuskasvun lisääntyminen metsärajalla voi tarkoittaa metsärajan huomattavaa etenemistä tunturien rinteillä. Taimet, jotka joutuvat jo taimitarhalla tekemään töitä veden ja ravinteiden eteen, sopeutuvat Pennasen mukaan metsäolosuhteisiin nopeammin kuin runsaasti ravinteita saaneet taimet. Lannoitus kuriin Paras tapa taata laajan juuriston ja mykorritsojen syntyminen on Pennasen mukaan välttää turhaa lannoitusta taimitarhalla. Talouspakotteita lievennetään, koska ydinohjelmasta on saatu sopu. Vieraslajiluettelossa on 37 lajia, joista viisi – persianjättiputki, armenianjättiputki, keltamajavankaali, täplärapu ja villasaksirapu – esiintyy Suomessakin. Sienten itiöitä Juuristo tekee taimen Taimet, jotka joutuvat jo taimitarhalla tekemään töitä saadakseen ravinteita ja vettä, pärjäävät myös metsässä. Tuolloin käytettiin lähinnä pitkää sisävesireittiä ja venäläisiä jokialuksia. ”Uskon, että viennissä saadaan pää auki ensi vuoden aikana”, vastikään vienninedistämismatkalta palannut Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori sanoo. Sellaisia metsäpuiden taimista tulee, jos niiden elämä on liian helppoa taimitarhalla. Iranissa on puunkäyttökulttuuria, mutta talouspakotteet ovat muuttaneet kulutustottumuksia. Näiden lajien maahantuonti, kasvatus, myynti, käyttö ja ympäristöön päästäminen on EU:ssa kielletty. Täpläravun pyynti ja käyttö saavat Suomessa kuitenkin jatkua. Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Taina Pennanen puhuu pullamössötaimista. Metsäraja nousee tuntureilla Kuusen ja männyn tilavuuskasvu ja taimettuminen ovat lisääntyneet Lapissa merkittävästi. Yhtiön mukaan uusi tapa palkitsee hyvin metsänsä hoitaneita metsänomistajia. Onnistuessaan Suomi saattaa saada muutaman prosentin lisäyksen sahaviennin noin 7,5 miljoonan kuution kokonaismäärään. Metsäyhdistys on Hellströmille entuudestaan tuttu, sillä hän ehti työskennellä 11 vuotta yhdistyksen leivissä, Päättäjien metsäakatemian johtajana. ”Sama reitti on olemassa edelleen, mutta todennäköisesti ei enää kilpailukykyisenä.” Tällä hetkellä sahatavaramarkkinat ovat venäläisten hallussa. Hän seuraa puheenjohtajana Petri Parvista , joka toimi puheenjohtajana vuodet 2013–15. MIKKO HÄYRYNEN IRANISTA odotetaan uutta markkinaa Suomen sahatavaralle. Iran aukeaa sahaviennille. Uutta hinnoittelua käytetään harvennuksilla ja puulle sovitaan hinta tienvarteen. Sahatavara piristi syyskuun vientiä Metsäteollisuuden vienti nousi syyskuussa 950 miljoonaan euroon. Maa on Suomelle uusvanha markkina, jonne vietiin sahatavaraa viimeksi 1990-luvun alussa. Sen sijaan massaja paperiteollisuuden viennin arvo laski 26 miljoonaa 727 miljoonaan euroon. 2 A J A S S A 17. Runsaasti ravinteita saaneet taimet eivät myöskään etsi kasvualustastaan sieniä, joiden kanssa muodostaa sienijuuria eli mykorritsoja. JOULUKUUTA 2015 u NRO 24 LYHYET LIINA KJELLBERG, teksti PETTERI KIVIMÄKI, kuva V ehreää versoa pidetään elinvoimaisen taimen tunnusmerkkinä. Hinta täsmentyy korjuun jälkeen, kun hinnasta vähennetään korjuukustannus sovitun menettelyn mukaisesti. Metsäyhdistyksen puheenjohtaja vaihtuu Sitran asiantuntijana työskentelevä Eeva Hellström on valittu Suomen Metsäyhdistyksen hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi. Se määrää, miten taimi istutuksen jälkeen lähtee kasvuun. EU listasi torjuttavat vieraslajit EU:ssa on päästy sopuun torjuttavista vieraslajeista. ”Jos taimet saavat taimitarhalla helposti ravinteita, ne eivät panosta juuristoonsa”, hän selventää. Ovija ikkunateollisuus on siirtynyt käyttämään muita materiaaleja. Stora Enso siirtyy Kainuussa tienvarsihintaan Stora Enso Metsä kokeilee Kainuun puukaupoissa kustannusperusteista tienvarsihinnoittelua. Syyskuussa sahatavaraa vietiin 133 miljoonan euron edestä, mikä on 35 miljoonaa euroa enemmän kuin elokuussa. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan kasvu selittyy todennäköisesti kasvukauden pidentymisellä ja ilmakehän lisääntyneellä hiilidioksidilla. Luonnonvarakeskuksen mukaan kasvua edelliskuukauteen verrattuna tuli vajaat neljä prosenttia. Tämä kostautuu istutuksen jälkeen, sillä luonnossa taimet eivät pärjää ilman mykorritsoja. Mykorritsa on kasvin juuren ja sienen muodostama kokonaisuus. Venäjällä on jatkossakin logistiikkaetu Kaspianmeren vesikuljetusten kautta. Lähtösatama saattoi olla Saimaalla. Merivuoren arvion mukaan Iranin markkinat ovat noin 700 000 kuutiometriä
Sopivat sienilajit on jo valittu, mutta se, että ne saadaan taimitarhaolosuhteissa muodostamaan riittävästi mykorritsoja taimien kanssa, vaatii vielä työtä. Hakemus on tarkoitus tehdä helmikuussa, ja sen jälkeen luvan käsittely kestää noin puoli vuotta. AJASSA 3 17. ”Mykorritsa on kuin juuren kärjen päälle laitettu muutaman millin mittainen mantteli, josta lähtee rihmastoa”, Pennanen kuvailee. Sivu 6 Metsien hiilinielu nostatti kiistan Sivu 7 Suomen metsille nuorennusruiske Sivu 8 Luontoväen FSC yleistyy vähitellen Sivut 9–11 METSÄSTÄ Anton Palmquist jäi Wisconsiniin Amerikansuomalaisella tilalla leipä on sadan vuoden aikana revitty milloin mistäkin. Puuraaka-ainetta tehdas käyttäisi 6,7 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. ”Ratkaisevaa on tietysti ympäristöluvan saaminen. Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredriksonin mukaan ympäristövaikutusten arviointiselvitys on tärkeä askel tehdashankkeessa. Juurenkärjestä lähtevät säikeet ovat sienen rihmastoa. ”Jos taimi joutuu ensimmäiset istutuksen jälkeiset vuodet satsaamaan lähinnä juurten kasvuun, näkyy se pituuskasvussa. Selvityksen mukaan Kallaveden ekologinen luokitus pysyy hyvänä. Paksu tyvi kertoo laajasta juuristosta, juuripaakun hajoaminen on merkki pienestä juuristosta ja mykorritsojen puuttumisesta. Fin Forelian, Taimitapion ja Mellanå Plantin taimitarhoilla lannoitusta ei varsinaisesti tehdä mykorritsojen ehdoilla, mutta UPM:n taimitarhalla lannoitusmäärät pidetään taimitarhapäällikkö Anne Immosen mukaan maltillisina mykorritsojen takia. H ei kk i N uo rt ev a Ta in a Pe nn an en. Mykorritsoja voi etsiä juurten kärjistä. Esimerkiksi UPM:n Joroisten taimitarhalta, Fin Foreliasta, Taimitapiosta ja Mellanå Plantista kerrotaan, että mykorritsat huomioidaan taimituotannossa. Pennanen kehittelee parhaillaan menetelmää, jolla mykorritsojen syntyminen taimiin voitaisiin varmistaa taimitarhoilla. Kuopion Sorsasaloon kaavaillun tehtaan ei arvioida aiheuttavan vakavia ympäristöongelmia sen paremmin alueen luonnolle, vesistöille kuin lähiseudun asukkaillekaan. Siellä useimmat ravinteet ovat orgaanisessa muodossa, esimerkiksi kuolleiden kovakuoriaisten kuorissa. ”Ei taimille ravintostressiä tarvitse aiheuttaa, mutta jos ne kylvetään peruslannoitettuun turpeeseen keväällä, eivät ne välttämättä tarvitse lisäravinteita ennen juhannusta”, Pennanen sanoo. Nyt tehtaan toiminta-ajatus on jalostunut paremmin ajan henkeen sopivaksi biotuotetehtaaksi. Mykorritsojen sienirihmastot tuottavat da taimen juuristoa. Kuopion sellutehdashanke eteni ”MYKORRITSA ON KUIN JUUREN KÄRJEN PÄÄLLE LAITETTU MUUTAMAN MILLIN MITTAINEN MANTTELI.” Logistiikka-asiantuntija Timo Ikäheimonen (vas.)ja tuotantoesimies Heikki Hänninen tarkastelivat joulukuun puolivälissä kuusentaimien vointia UPM:n taimitarhalla Joroisissa. Jos istutuksen jälkeen tulee kuiva kausi, on vaarana, että taimi kuolee”, Pennanen sanoo. Sivut 16–17 Mihin onkaan lehtikuusesta. Metsässä tilanne on toinen. Näin ollen tehdashanketta voidaan lähteä esittelemään sijoittajille ensi kesän jälkeen”, Fredrikson sanoo. JOULUKUUTA 2015 u NRO 24 AJASSA Metsä käy kohti uutta kivikautta Sivu 5 Puutuoteteollisuus pani hynttyyt yhteen Matti Mikkola ryhtyi kokoamaan puunjalostusteollisuutta yhteen järjestöön. Sivu 19 Maanmuokkaus sai uuden sovelluksen Sivu 20 Veljesten syksyt harvennuksilla Sivut 22–23 PILKKEITÄ Oiva joulukinkku villisian potkasta Sivu 25 Runkohaapsasia ja pystynävertäjiä Tutkijatrion uutuuskirja esittelee metsän tuholaiset. Taimitarhoilla taimille annetaan mineraaliravinteita, joita ne saavat otettua helposti omilla juurillaan. Lukessa joitain vuosia sitten tehdyn tutkimuksen mukaan taimien juurissa olevien mykorritsojen määrä vaihteli taimitarhojen välillä. Pennasen mukaan perussääntö on, että juuriston ja verson tulisi painaa yhtä paljon. Kaikkien taimista mykorritsoja kuulemma myös löytyy. Muuttunut biotuotetehtaaksi Finnpulpin hankkeen valmistelun alkaessa hankkeen puuhamiehet puhuivat sellutehtaasta. kulkeutuu taimien kasvualustoihin kasteluvedestä ja ilman kautta, mutta taimet eivät hyödynnä niitä, jos lannoitus on runsasta. Kaavailtu tehdas olisi maailman suurin havusellutehdas, jonka vuosituotannon on määrä nousta 1,2 miljoonaan tonniin. Huomio juuripaakkuun Miten metsänomistaja voi arvioiTÄSSÄ NUMEROSSA Kuusentaimen juuri on muodostanut mykorritsan eli sienijuuren kuopikka-sienen kanssa. Tämän hetken tilanteesta ei ole tutkimustietoa, mutta Pennanen arvioi vaihtelua esiintyvän edelleen. MIKKO RIIKILÄ KUOPIOON suurta sellutehdasta valmistelevan Finnpulpin ympäristövaikutusten arviointiselostus on valmistunut. Taimi jää silloin herkemmin heinän alle. Sivu 26 Joulukuusikauppa nihkeää Kanadassa Sivu 28 Puut innoittivat säveltäjämestaria Sivu 30 entsyymejä, joilla ne liuottavat ravinteet taimen käyttöön. Jos taimella ei ole mykorritsoja, pitää sen ensi töikseen metsämaahan päästyään ryhtyä muodostamaan uusia juuria ja etsimään maaperästä sopivia sienikumppaneita
Tällaiselle on yhteiskunnassa kasvavaa kysyntää.” Suomen Metsäyhdistyksen uusi puheenjohtaja Eeva Hellström ”Onko kenelläkään kokemusta, että onko hyvä ajatus tehdä lammashaka peltokoivikkoon. Kokeile pienellä alalla aluksi.” Vänkäri ”Tiedän Pirkanmaalla ainakin yhden lampurin, joka on pitänyt kymmeniä vuosia istutuskoivikkoa lammaslaitumena. Kun ei kanna niin ei kanna maa. Vaikeaksi sukupolvenvaihdoksen tekee metsänomistuksen moninaisuus. Viime hetken lahjaideaksi suunnitelma ei sovi, mutta keskustelun voi avata jo tänä jouluna. Toivottavasti uudet edistämiskeinot eivät ainakaan lisää sukupolvenvaihdosten monimutkaisuutta. Kukin tapaus pitää arvioida erikseen. Parhaillaan virkamiehet valmistelevat keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi. Yksi haluaa säilyttää hehtaarinsa luonnontilassa, toinen taas hankkii tuloa metsätalousyrittäjänä. Suunnittelu kannattaa joka tapauksessa aloittaa ajoissa. Jostakin asiasta tulee ajan henki, mutta sen tuomalla lisäarvolla on rajansa, jota ei voi ylittää ellei itse toiminta parane. Asian tiimoilta on tehty useita selvityksiä, jopa kalkkiviivoille yltänyt lakiesitys. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. Uusi kysymys: Tuleeko vuodesta 2016 hyvä metsävuosi. Metsäalan ammattilaisilla on aivan olennainen kyvykkyys katsoa asioita eri tarkastelukulmilta – aivan kuten metsäalan ammattilainen osaa katsoa metsää ekologian, metsänhoidon, teknologian, talouden, markkinoinnin ja ihmisten henkisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Luulisi, että lampaat ovat niin kevyitä elikoita, että niiden sorkat eivät pysty vahingoittamaan juuria.” Pientilan pehtoori ”Omissa pusikoissa on seassa vanhoja hakamaita, joissa karja on laiduntanut kymmeniä jossei satoja vuosia. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. JOULUKUUTA 2015 u NRO 24 AJASSA LUKIJAKUVA Harkitsetko FSC-sertifiointia. Ohjelmakirjauksen tueksi hallituspuolueet ovat sopineet tuntuvasta veronkevennysvarasta sukupolvenvaihdosten jouduttamiseksi. Muutama vuosi sitten käytiin siellä päin ja tutustuttiin muun muassa tuhansien hehtaarien perheomisteiseen metsätilaan. Ei ihme, että jo tästä syystä sukupolvenvaihdos jää vanhemman polven vielä eläessä tekemättä, vaikka silloin päästään usein parhaaseen tulokseen. Koivikko on harva ja vanha peltopohja kasvaa hyvin heinää. Jos se olisi, ratkaisu olisi jo löydetty. Tein voitavani vastavuoroisuuden nimissä. Tehtävä ei ole helppo. En usko, että mitään ongelmia olisi. Siellä kaukana toivotaan lisäarvoa meille tutun tutusta asiasta, ja toisinpäin täällä etsitään keinoja tilakoon kasvattamiseksi. 4 17. Koska useampi kuin joka toinen metsänomistaja on yli 60-vuotias, sukupolvenvaihdos koskettaa vuosi vuodelta entistä useampaa perhettä. Näistäkin vaihtoehdoista on hyviä kokemuksia, mutta paljon myös huonoja. MIKKO HÄYRYNEN Vihreämpää meren takana ”Hyytyi se punakonekin Suomen kosteaan talveen. Koivut ovat jo hyvän kuitupuun kokoisia, joten eivät lampaat niitä syö. Tämä tekee sukupolvenvaihdoksen vaikeaksi myös metsänomistajille. Silti puukauppa on käynyt yllättävän tasaisesti. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI GALLUP VERKKOKESKUSTELU Ei 70% Kyllä 30% vas taa jia 13 7 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Lampurikin on metsänhoitaja, joten luultavasti he olettivat koivuille olevan vain hyötyä moisesta.” Jätkät pätkät Metsänomistajien korkeasta keskiiästä on kannettu huolta jo pitkään, koska vanhojen on arveltu myyvän puuta laiskemmin kuin nuorten. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Metsiä omistetaan yksin ja yhdessä, isoja ja pieniä pinta-aloja ja erilaisin tavoittein. Lahjaksi metsä ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi NÄKÖKULMA SITAATTI. Osuustoiminta ja tilakoon suurentaminen ovat yksinkertaisia vastauksia erittäin monimutkaiseen kysymykseen – metsätalouden kannattavuuteen. ??. Ihan hyvää puuta niistä on lähtenyt. Tuulenkaatoja on ilmeisesti kerätty.” Moriz Kantavia kelejä odotellessa Maailma ja monet yhteiskunnalliset ongelmat muuttuvat yhä monimutkaisemmaksi. Ikä ei ole enää samalla tavalla selittävä tekijä kuin ennen. Metsä siintää vihreämpänä meren takana. Onnistuneeseen siirtoon ei ole yhtä neuvoa. Yksi varteenotettava vaihtoehto on antaa metsä lahjaksi tai luovuttaa se jatkajalle lahjanluotoisella kaupalla. Tokkopa lampaan sorkat nyt niin syvälle painuvat, että koivu niistä lahoamaan alkaa. ??. Koivikko tarvitsisi vain harventaa.” Tamperelainen ”Aikanaan kun vielä oli karjaa, pidettiin vasikoita ja nuoria hiehonalkuja harvassa peltokoivikossa eikä niistä haittaakaan mielestäni ollut.” M83 ”Tuossa lähellä on istutuskoivikko lehtomaisella pohjalla, sitä isännöi metsänhoitaja, joka hommasi siihen lampurin, jonka lampaat hoitivat kenttäkerroksen hienosti. Hiljattain sain Oregonista yhteydenoton, jossa pyydettiin kontaktointiapua opintomatkalaisille, jotka haluavat tutustua metsänomistajien osuuskuntatoimintaan. Ja mikä pahinta, väärä arvio voi johtaa isoon taloudelliseen vahinkoon. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. On kuitenkin hyvä, että myös uusi hallitus on ottanut ohjelmaansa sukupolvenvaihdosten edistämisen. Tyypillistä on, että metsä jää perinnöksi, minkä seurauksena se jaetaan tai metsä siirtyy kuolinpesän haltuun pitkäksi aikaa
Puu tarvitsee yhteyttämiseen auringon valoa eivätkä Suomen valo-olosuhteet muutu. Tuntemalla puulajien ekologiaa eli ominaisuuksia ja kasvuedellytyksiä on mahdollista vaikuttaa niiden menestymiseen.” Metsälehden väki toivottaa lukijoilleen rauhallista joulua ja antoisaa uutta vuotta 2016!. ”Ennusteiden perusteella Suomessa on ennemmin tai myöhemmin nykyisen Pohjois-Puolan eli Itämeren eteläosan ilmastovyöhyke”, Väre sanoo. ”Kokonaisten kasvillisuusvyöhykkeiden siirtymiseen aikaa kuluu enemmän kuin sata vuotta.” Etelä-Suomeen nyt istutettavat kuusikot säilyvät siis ainakin oman elinaikansa. Myös metsänomistajat sekä eläimet vaikuttavat osaltaan puulajien yleistymiseen. Suomen kasveja pitkään tutkineen Väreen mukaan puulajien muutos näkyy jo, mutta havumetsät eivät katoa hetkessä. ”Päivän pituus pysyy samana. JOULUKUUTA 2015 u NRO 24 AJASSA AJANKOHTAINEN VALTTERI SKYTTÄ teksti ja kuva ”P otentiaalia on, mutta prosessi on hidas. Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa kasvava sileäkuorinen pyökki voi olla yksi menestyjistä. 5 17. ”Lämpökaudella 6 000 vuotta sitten vuorijalavaa on ollut Oulun korkeudella asti ja mäntyä Kilpisjärvellä.” Suuri osa tämän hetken puulajeista siis sopeutuu muutoksiin. Väreen mukaan metsänomistajien lohdutuksena on se, että moni nykyinen puulaji on jo aiemmin joutunut sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon. ”Jos metsänomistajat suosisivat tammea, se yleistyisi nopeammin. Lämpenevästä ilmastosta hyötyvien puulajien leviämistä hidastaa se, että ne joutuvat taistelemaan tiensä olemassa olevan kasvillisuuden sekaan. Myös metsävaahtera yleistyy”, sanoo Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Henry Väre . ”Monimuotoinen metsikkörakenne vähentää riskiä. Lämpötila ei ole kuitenkaan ainoa puulajien leviämiseen vaikuttavat tekijä. Ilmaston puolesta tänne sopivien puiden pitää sopeutua myös valo-olosuhteisiin”, Väre muistuttaa. Henry Väreen mukaan hakkuuaukot auttavat nopeakasvuisia, lämpenevässä ilmastossa viihtyviä lehtipuita leviämään. Pariisin ilmastokokouksen myötä Suomessa nousi puheenaiheeksi, millaisia puita lämpenevässä ilmastossamme kasvaa sadan vuoden kuluttua. Tarkasti sadan vuoden päähän ei näe kukaan. ”Uusilla” puulajeilla on silti taloudellinen puolensa, sillä kuvitellusta hitaasti kasvuvauhdista huolimatta esimerkiksi tammi on täysikasvuinen 100-vuotiaana. Tammen taimia löytää jo kaukaa sille perinteisen kasvualueen ulkopuolelta. Pyökki leviää Etelä-Suomessa alueilla, joilla sitä on viljelty pitkään. olojen ja muutosten perusteella. Metsänomistajien kannattaa miettiä, mikä puu sopii millekin kasvupaikalle. Lapissa tunturikoivun taimia näkee enemmän, mutta poro hidastaa muutosta popsimalla koivua.” Moni on sopeutunut jo aiemmin Puulajimuutoksissa on kyse oletuksista, jotka tehdään nykyisten Metsät palaavat kivikaudelle Jos ilmaston lämpeneminen jatkuu ennusteiden mukaan, Suomen metsät muuttuvat kohti 6 000 vuoden takaista lämpökautta
Toisaalta jos puurakentamisen osuus Euroopassa kaksinkertaistuu nykyisestä vajaasta kymmenestä prosentista, niin markkinat ovat käytännössä rajattomat. /sertiseri TAPIO ForestTEST® Metsätalouden koulutuksia itsenäisesti suoritettavina kokonaisuuksina. Uutena toimitusjohtajana aloitti Matti Mikkola , ja samalla järjestö siirrettiin RTT:n alta Metsäteollisuus ry:n toimialajärjestöksi, samaan rakennukseen. Vuodenvaihteessa jäsenyrityksiä pitäisi jäsenyhdistysten kautta olla moninkertainen määrä. » Palasi perhesyistä Suomeen vuonna 2003. AJASSA 6 17. » Asuu Porvoossa. Pallot kotiin ja edunvalvontaan Puutuotealalla on monia järjestöjä ja edunvalvontakin on ollut hajanaista. » Kotimaan työpaikat sahoilla Heinävaarassa, Porvoossa ja Kotkassa. Esimerkiksi Ruotsi vie kestopuuta, mutta Suomessa kestopuu on kyllästettyjä pylväitä lukuun ottamatta kotimarkkinateollisuutta. » Markkinoinut sahatavaraa ja jatkojalosteita Saksasta ja Itävallasta käsin. Tehokkuuteenkaan ei oltu tyytyväisiä”, Mikkola valottaa siirron syytä. Mikkolan mukaan menossa on puunjalostusyritysten kansanliike. Tutustu Sertiseri in ja hanki edullinen lisenssi verkkokurssille www.tapio. ”On epärealistista, että kaikki myytäisiin hienossa paketissa kalliilla hinnalla. ”Poliitikoillekin on ollut epäselvää kenelle soittaa, jos haluaa puhua puutuoteteollisuuden kanssa”, Mikkola sanoo. ”Jarrut ovat osittain korvien välissä.” Jalostusvalitus ärsyttää Matti Mikkolaa ärsyttää ikuisuusvalitus alhaisesta jalostusasteesta. . Viime keväänä Puutuoteteollisuus ry otettiin esille laatikosta ja organisoitiin uusiksi. UUDISTUNEET PEFC-METSÄSERTIFIOINNIN VAATIMUKSET OTETAAN KÄYTTÖÖN 2016!. Jalostusarvon peräänkuuluttaminen on helppo aihe yhtälailla poliitikoille kuin toimittajille. ”ON EPÄREALISTISTA, ETTÄ KAIKKI MYYTÄISIIN HIENOSSA PAKETISSA KALLIILLA HINNALLA.” Matti Mikkola » 52-vuotias kaupallinen metsänhoitaja. ”RTT:n pitää olla materiaalineutraali, minkä vuoksi puusta ei saanut puhua. ”Minun tehtävä on mahdollistaa, että järeää puuta voidaan käyttää enemmän Suomen teollisuudessa.” Esteitä on etenkin säädöksissä. Pitää olla hyvä balanssi perustuotannon ja korkean jalostusarvon tuotteiden välillä.” Mikkola korostaa, että perustuotantoa tarvitaan, jotta käyttöaste voidaan pitää ylhäällä ja tuotantokustannukset alhaalla. Esimerkiksi Hirsitaloteollisuus ry ja Kestopuuteollisuus ry edustavat molemmat pariakymmentä alansa yritystä. » Työskennellyt mekaanisessa metsäteollisuudessa lähes neljännesvuosisadan. Puutuoteteollisuudelle yksi ääni Moninaista puunjalostusteollisuutta kootaan Matti Mikkolan johdolla yhdeksi järjestöksi. ”Kun pallomeren pallot on koottu yhteen, sen jälkeen alkaa todellinen edunvalvonta.” Mikkolan mukaan moninaisella toimialalla ristivetoa on ollut yllättävänkin vähän. SERTISERIFFI PEFC . Puutuoteteollisuus ry:ssä oli keväällä 14 jäsenyritystä. Varmista ammatillinen PEFC-osaamisesi Sertiseri n seurassa. ”Mikä erottaa näitä kahta maata?” Mikkola kysyy ja arvelee, että Ruotsissa kestopuutuotanto painottuu maan eteläosaan, logistisesti lähelle Keski-Eurooppaa. ”Jos jollakin jäsenyhdistyksellä on yhteisen viestin lisäksi oma viesti, niin se hoitaa sen ajamisen itse.” Katse omiin lähimarkkinoihin Puunjalostukseen kohdistuu kaksi kesto-odotusta – enemmän vientiä ja enemmän jalostusastetta. Saat todistuksen, jolla osoitat hallitsevasi PEFC metsäserti oinnin vaatimukset. JOULUKUUTA 2015 u NRO 24 MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuva P uutuoteteollisuus ry on vanha järjestö. Säästät aikaa ja työ metsässä sujuu! . . ”Sijainnille emme voi mitään, mutta toisaalta emme ole hirveästi kehittäneet meille luontaisia lähimarkkinoita.” Venäjä on yhä iso mahdollisuus. Mikkolan mukaan osa puukerrostalojen palomääräyksistä ei perustu mihinkään, mikä aiheuttaa turhia kustannuksia. » Harrastaa veneilyä ja liikuntaa. HAASTATTELU FAKTA Menossa on marssi, jossa sadat puutuoteyritykset järjestyvät yhden kattojärjestön alle. ”Ja lakia julkisista hankinnoista tulee uudistaa siten, että uusiutuvista materiaaleista saisi lisäpisteitä.” Kolmas kehityskohde on puualan näivettynyt opetus. » Perhe: vaimo ja kolme lasta. Opiskelu netissä on helppoa ja mukaansa tempaavaa. Sen jälkeen alkaa todellinen edunvalvonta, Matti Mikkola lupaa. ”Koko Suomen sahaus voitaisiin myydä ainakin höyläyksen verran jalostettuna.” Säädöksissä säätämistä Mikkola ei kommentoi puun hintaa, koska Puutuoteteollisuus ry katsoo markkinoita. Se on pitkään nukkunut Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n pöytälaatikossa, ja varsinainen puutuotealan edunvalvoja on ollut RTT:n puutuotejaosto. Suomalaiset rakennusliikkeet ovat kohtalaisella menestyksellä toimineet Venäjällä, mutta puutuoteteollisuus ei laajassa mitassa ole kyennyt samaan
”Puihin sitoutunut hiili pysyy kauemmin pois ilmakehästä, kun puusta valmistetaan jokin tuote. Suomen kannalta ilmastopäätöksissä on myös tärkeää, että maailmalla ymmärretään metsän epävarmuus pitkäaikaisena hiilinieluna. Tämä tapahtuu vuosina 2016–2017. Tutustu Sertiseri in ja hanki edullinen lisenssi verkkokurssille www.tapio. Viime tilikaudella liikevaihto 30 miljoonaa euroa oli kymmenesosa Versowoodin liikevaihdosta, mutta yhtiö teki suuremman tuloksen, ja tunnusluvut paranivat kauttaaltaan. Liiketulos kasvoi puolella miljoonalla 2,1 miljoonaan euroon. Metsien energiakäytön näkökulmasta viime viikolla syntynyt ilmastosopu asettaa uusiutuvat energialähteet, kuten puuenergian, myötätuuleen. Opiskelu netissä on helppoa ja mukaansa tempaavaa. Varmista ammatillinen PEFC-osaamisesi Sertiseri n seurassa. puut sitovat yhteyttäessään hiilidioksidia ilmakehästä. AJASSA 7 17. ”Metsä ei ole kovin luotettava hiilivarasto etenkään käyttämättömänä. Hyvä metsätieverkosto taas on seurasta siitä, että metsiä hyödynnetään ja niistä saatavilla tuloilla ylläpidetään pääsyä metsävaroille. Ilmaston kannalta metsiä kannattaa käyttää. ”Suomen metsien hiilinielua voidaan ylläpitää metsiä hyödyntämällä myös tulevaisuudessa”, Kainulainen sanoo. . Maan suurimman yksityisen sahayhtiön, Kopran suvun Versowoodin tunnusluvut heikkenivät selvästi. /sertiseri TAPIO ForestTEST® Metsätalouden koulutuksia itsenäisesti suoritettavina kokonaisuuksina. Pääoman tuotto putosi viidesosaan ja liiketulos lähes kymmenesosaan edellisvuodesta, 1,9 miljoonaan euroon. MIKKO HÄYRYNEN PIENI sahayhtiö pystyy tekemään isoa parempaa tulosta, kahden yhtiön kesäkuun lopussa päättyneet tilikaudet osoittavat. Uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta Asikaisen mukaan metsien toimintaan hiilinieluina liittyvät monimutkaiset ketjut usein unohtuvat kaavamaisessa tarkastelussa. Metsän toiminta ilmaston lämpenemistä hidastavana hiilinieluna perustuu siihen, että Hiilinielua pitää käyttää Ilmastosopu: Suomi voi hyödyntää metsiään ja ylläpitää samalla metsien kykyä sitoa hiiltä. Pieni saha teki isoa paremman tuloksen M ik ko H äy ry ne n. Metsät eivät ole luotettavia pitkäaikaisina hiilinieluina muun muassa metsäpaloriskin vuoksi. Vertailua vaikeuttaa, että aikaisempi, poikkeuksellisen hyvä tilikausi oli ollut 1,5 vuoden mittainen. Kainulainen muistuttaa, että ilmastosopimus vaatii vielä kansallisen hyväksynnän kunkin maan osalta. Muun muassa metsäpaloissa ja lahoamisessa merkittävä osa puiden sisältämästä hiilestä palautuu ilmakehään. Yhtiön liikevaihto oli 304 miljoonaa euroa. Ilmaston kannalta on tärkeää, että metsät pysyvät taloudellisen toiminnan piirissä: metsästä pidetään huolta, jos siitä on arvoa omistajalleen. ”Toisaalta ilmastosovun tavoitteena on myös energiatehokkuus eli energian kulutuksen yleinen vähentäminen”, sanoo MTK:n energia-asiantuntija Anssi Kainulainen . UUDISTUNEET PEFC-METSÄSERTIFIOINNIN VAATIMUKSET OTETAAN KÄYTTÖÖN 2016! VALTTERI SKYTTÄ PARIISISSA viime viikolla saavutettu ilmastosopimus ei rajoita Suomen metsien käyttöä. Saat todistuksen, jolla osoitat hallitsevasi PEFC metsäserti oinnin vaatimukset. Juupajoella toimivan, Luodelahtien perheen JPJ-Wood Oy:n numerot ovat parantuneet useina perättäisinä vuosina. Metsän biomassa kannattaa hyödyntää raaka-aineena ja energiana ennemmin kuin katsella sen tuhoutumista tai käyttää uusiutumattomia raaka-aineita”, sanoo Luonnonvarakeskuksen professori Antti Asikainen . ”Suomessakin metsäpaloja on vuosittain keskimäärin yli tuhat, mutta palot pystytään sammuttamaan hyvän metsätieverkoston avulla. . JOULUKUUTA 2015 u NRO 24 SERTISERIFFI PEFC . Jos metsiä ei käytetä, hiilen kierto nopeutuu”, Asikainen muistuttaa. Säästät aikaa ja työ metsässä sujuu! . Eli samalla kunnostetaan myös nopeat sammutustyöt mahdollistavia metsäteitä”, Asikainen sanoo
JOULUKUUTA 2015 u NRO 24. AJASSA 8 17
JOULUKUUTA 2015 u NRO 24. AJASSA 9 17
Häntä ei tarvitse perehdyttää uuteen järjestelmään”, toteaa toimitusjohtaja Timo Tolppa Metsäkonepalvelusta. Hän toivoo, että mahdollisimman moni metsänomistaja ilmoittaisi sairastuneista kuusikoistaan. Tuore tutkimus osoittaa, että puiden ikä on arvioitu jopa kymmenen vuotta yläkanttiin. Usein eri firmojen yrittäjät käyvät korjaamassa leimikot – joten lavettiautoille riittää kyytejä. Tämä kävi ilmi, kun Ilvessalon ikälisäyksiä verrattiin hoidetuissa metsissä tehtyjen mittausten perusteella laskettuihin ikälisäyksiin ”Todellinen ikälisäys on vanhaa ikälisäystä pienempi. kuin kuusen juurikääpä. 8 17. Erirakenteissa metsässä taimen kehitys 1,3 metrin pituuteen kestää keskimäärin 60 vuotta. Esimerkiksi satavuotiaaksi arvioitu metsä Pohjois-Suomessa saattaa todellisuudessa olla vasta 90-vuotias. Pienten metsätilojen vallitsemassa Suomessa puunkorjuutyömaat ovat usein pieniä. ”Pohjois-Savossa mustakoro on määrätyillä alueilla suurempi tuhon aiheuttaja Asiantuntija: Ilmoittakaa, jos kuusikoistanne löytyy mustakoroa. Mukaan lähtevät Metsähallitus, Metsä Group ja Stora Enso. Ikälisäys kertoo, montako vuotta puulla kesti kasvaa 1,3 metrin mittaan. Remeksen mukaan suurimmat tuhoalueet yhden metsänomistajan mailla ovat laajuudeltaan yli 30 hehtaaria. Tehostuneen maanmuokkauksen ansiosta myös luontaisesti uudistetut taimikot kasvavat aiempaa nopeammin. Erirakenteisia – siis jatkuvan kasvatuksen metsiä – havainto ei koske, joten niissä ei myöskään ole tarvetta ikälisäysten korjaamiseen. Etelä-Suomessa ero on yhdestä Vanhakin nyt nuortuu Suomen metsät ovat oletettua nuorempia. Mustakoro aiheuttaa kuusen rungolle pihkaa vuotavan koron. Tähän asti ikälisäykset on tehty 1960-luvulla laaditun taulukon perusteella. Mustakoron todellista levinneisyyttä ei varmuudella tiedetä. Syynä ovat olleet ajastaan jälkeen jääneet tutkimusaineistot. Taulukko perustuu Yrjö Ilvessalon väitöskirjaa varten vuosina 1916–1919 tehtyihin puustomittauksiin. Luonnonvarakeskuksen äskettäin julkaisema tutkimus osoittaa, että Ilvessalon ikivanha aineisto yliarvioi nykypuustojen ikää. M ik ko R iik ilä M ik ko R iik ilä. Havaintoja on ilmoitettu myös Pohjois-Karjalasta ja Keski-Suomesta. Tähän voi olla luvassa helpotusta, kun isojen puunkorjaajien yhteinen Wood Force -metsätietojärjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2017. Valtapuuston varjossa taimet kasvavat yhtä hitaasti kuin sata vuotta sitten. Eri firmojen savotat samalle näytölle Metsäyhtiöiden yhteinen metsäjärjestelmä Wood Force vähentää metsäkoneiden siirtoja. Tolppa uskoo, että Wood Force helpottaa myös yrittäjien välisiä työmaiden vaihtoja, joilla pystytään järkeistämään koneiden siirtoja. Se merkitsee runsaasti koneiden siirtoja, varsinkin kun eri yhtiöt saattavat ostaa vierekkäiset leimikot saman metsäautotien varresta. Puunkorjuuyrittäjiä edustavan Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mukaan yrittäjien moniasiakkuus on jo lisääntynyt. Myös asiakkaat ovat oppineet hyväksymään monia toimeksiantajia palvelevat yrittäjät”, Jaakkola sanoo. Nykyisin metsäkoneyrittäjillä on yleisimmin kaksi toimeksiantajaa. Saatuun ikään tehdään ikälisäys, jolla saadaan puun todellinen ikä. Samalla koneella eri firmojen töihin Wood Force on tietojärjestelmä, jolla hallitaan puunkorjuuta sekä metsänparannusja metsänhoitotöitä. Taimikoiden kasvu rivakoitunut Siipilehdon mukaan taimikoiden kasvu on nopeutunut viime vuosikymmenien aikana uudistamismenetelmien kehityksen ansiosta. Niillä on usein monia asiakkaita. Tosin tärkeimmän toimeksiantajan osuus yrittäjän urakoista on 90 prosenttia. ”Yhteistä tautihavainnoille on ollut, että puustoa on kohdannut jokin stressitekijä, kuten maaperän ravinnehäiriö, toistuvat hallavauriot, myyrätai hirvituhot tai esimerkiksi maaperän liiallinen kosteus”, Markku Remes kertoo. ”Tavoitteena on koneyrittäjien toimintaa tehostava suunnitteluja ohjausjärjestelmä. Suuri osa sairastuneista kuusista kasvaa pellonmetsitysaloilta ja muutenkin reheviltä kasvatuspaikoilta. Siipilehdon mukaan uudet ikälisäykset tulisi ottaa käyttöön metsäarvioissa, kun puuston ikää ei voida määrittää esimerkiksi oksakiehkuroiden määrän perusteella tai puuston syntymävuosi ei ole tiedossa. MIKKO RIIKILÄ TAVALLINEN kansalainen näkee metsäkoneen kaikkein todennäköisimmin valtatiellä lavettiauton kyydissä. Suomen metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remeksen mukaan yksin Pohjois-Savossa mustakorosieni on havaittu noin 200 hehtaarin alalla. Havainto koskee erityisesti Pohjois-Suomen talousmetsiä. Lapissa metsät nuorentuivat jopa toistakymmentä vuotta”, toteaa tutkija Jouni Siipilehto luonnonvarakeskuksesta. Järjestelmää käyttävät metsäyhtiöt ja heille palveluita tuottavat yrittäjät. ”Kuljettajien siirtäminen toisen yhtiön työmaalle helpottuu, kun käytössä on yhteinen tietojärjestelmä. Länsi-Suomestakin on tehty ensimmäiset mustakorohavainnot. muutamaan vuoteen. Hän ennustaa, että uuden tietojärjestelmän hiominen toimintakuntoon kestää vielä muutaman vuoden. Wood Force -järjestelmän on käyttäjien kanssa kehittänyt suomalainen ohjelmistotalo Fifth Element, joka myös omistaa ja ylläpitää järjestelmän. Valtakunnan metsien inventoinneissa ja käytännön metsäsuunnittelussa puun ikä määritetään runkoon rinnankorkeudelle tehtävällä ikäkairauksella. MIKKO RIIKILÄ ITÄ-SUOMESSA on tehty runsaasti havaintoja varsinkin viljelykuusikoita vaivaavasta mustakorotaudista. Jos näin käy, Wood Force kattaa liki kaksi kolmasosaa Suomessa korjattavasta puusta. Vanhan aineiston harsintahakatut, luontaiset puustot eivät kuvaa viljellen tai aktiivisen luontaisen uudistamisen tuloksena syntyneiden metsien alkukehitystä. JOULUKUUTA 2015 u NRO 24 Mustakoro Savossa jo juurikääpää yleisempi AJASSA MIKKO RIIKILÄ S uomalaismetsät on tuoreen selvityksen mukaan arvioitu säännönmukaisesti liian vanhoiksi. ”Isot koneyritykset lisääntyvät. Myös Koskitukki on ottamassa järjestelmän käyttöönsä. Tämä on huolestuttavaa, koska sienelle alttiin kuusen vuotuinen viljelyala on kaksinkertaistunut 1990-luvun alusta.” Mustakoro iskee useimmiten varttuneisiin taimikoihin ja nuoriin kasvatusmetsiin. ”Pohjois-Savossa on jouduttu uudistamaan useita mustakoron vikuuttamia kuusikoita kuitupuuvaiheessa”, hän kertoo. Todetut tapaukset on kirjattu satunnaisten ilmoitusten perusteella. Metsäkoneyrittäjille se tarjoaa aiempaa paremmat mahdollisuudet työskennellä eri urakanantajien leimikoilla, jotka löytyvät tietokoneen samalta karttanäkymältä. Yhteinen järjestelmä mahdollistaa yrittäjien työskentelemisen eri toimeksiantajien lukuun”, esittelee Metsähallituksen korjuupäällikkö Ossi Miettinen . Laajoilla tuhoalueilla mustakorosienen vaivaamien puiden osuus on ollut jopa 40 prosenttia. Remes arvioi, että tauti on itäisen Suomen alueella yleinen
Kun euro puhuu, vastustus vähenee. Taustalla on FSC-puun niukkuus ja isojen metsäyhtiöiden tarjoamat ryhmäsertifioinnit. FAKTA M ik ko R iik ilä. ›› FSC nostaa päätään Metsätalous on tähän asti karsastanut ympäristöhenkistä FSC-sertifikaattia. JOULUKUUTA 2015 u NRO 24 AJASSA MIKKO HÄYRYNEN Y mpäristöjärjestöjen suosima mutta metsätaloudessa karsastettu ja vallitsevan PEFC-metsäsertifioinnin varjossa juronut FSC-sertifiointi on tänä vuonna näyttänyt kasvun merkkejä. » PEFC – aiemmin Pan-European Forest Certification Scheme, nykyään Programme for the Endorsement of Forest Certification Schemes. Steward-sanan ei-niinvirallinen, mutta osuvin suomennos on isäntärenki. FSC käyttää itse suomenkielistä ilmausta Hyvän metsänhoidon neuvosto. » FSC – Forest Stewardship Council. ”Vastuullinen kuluttaminen kasvaa ja isojen firmojen asiakkaat kysyvät FSC-tuotteita enemmän kuin ne pystyvät toimittamaan”, FSC Suomen pääsihteeri Anniina Kostilainen sanoo. 9 17. Endorsement tarkoittaa kannattamista tai tukemista
Avoimet markkinat puuttuvat Koska FSC-sertifioituja metsiä on vähän, ei FSC-puulle ole omia, avoimia markkinoita. Vakiomuotoista hintalisää ei ole”, Stora Enso Metsän metsäpäällikkö Jorma Länsitalo sanoo. Mekaanisen puolen puutuotteet ovat enemmän PEFC-maailmaa, ja Mäntylä uskoo sen säilyvän pääsertifiointimenetelmänä. ”FSC:stä aiheutuu metsänomistajalle tuoton menetystä ja paperitöitä. Tietyissä tuotteissa Suurista yhtiöistä Metsä Groupilla ei ole FSC-puuta omasta takaa. Yhtä lukuun ottamatta kyse on metsäyhtiöiden omien metsien sertifikaateista tai yhtiöiden yksityisille metsänomistajille tarjoamista ryhmäsertifioinneista. ”Kun pystymme vastaamaan FSC-kysyntään, niin se helpottaa myös PEFC-merkityn tavaran menekkiä.” Metsä Group maksaa FSC-lisää sekä kuitupuulle että tukkipuulle. Sertifikaattien osuus Suomen talousmetsistä FSC 6 % PEFC 95 % Sertifikaatit eivät sulje toisiaan pois. Se pitää kompensoida.” Metsä Group käy parhaillaan neuvotteluja ryhmäsertifioinnista noin kymmenen yksityisen metsänomistajan kanssa. UPM saa valtaosan FSC-puusta omista metsistään. ”Tietyissä tuotteissa FSC-sertifioinnista on etua, ja siksi haemme meidän FSC-ryhmäsertifikaattiin lisää metsiä”, Mäntylä sanoo. Mäntylän mukaan FSC:n lisäarvo painottuu kuiduttavan metsäteollisuuden tuotteisiin, etenkin pehmopaperija kartonkituotantoon menevään selluun. Stora Enso ostaa FSC-puuta Tornatorilta, jonka suurin omistaja se on, joten lisätarve ei koske koko maata tai kaikkia puutavaralajeja. UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander sanoo, että puunmyyjille korvataan FSC-sertifioinnin aiheuttamat lisäkulut, mikä tarkoittaa pientä lisähintaa sekä tukille että kuidulle. Koska Metsähallitus ei ole mukana, ainoa keino saada PohHän arvioi, että asennemuutos on tapahtunut, ja FSC etenee pitenevin harppauksin ryhmäsertifiointien kautta. ”Hinnoittelu on aina tapauskohtaista. JOULUKUUTA 2015 u NRO 24 tä lopputuotemarkkinoilla FSC-tuotteiden kysyntä kasvaa ja FSC voittaa markkinaosuuksia PEFC-sertifikaatilta. Branderin tuntuma on, etKemijärven yhteismetsälle FSC-sertifikaattiin liittyminen oli helppoa, koska metsänhoito oli jo valmiiksi kriteerien mukaista, puheenjohtaja Antti Kerkelä sanoo. ”Tuskin sellaista kansanliikettä tulee, että FSC-puun niukkuus poistuisi.” Kuitupuulle lisähintaa Metsätalouden isoista toimijoista metsänhoitoyhdistykset, Otso ja Metsähallitus ovat FSC:n ulkopuolella PEFC-leirissä. FSC-sertifioituja metsiä on Suomessa hieman alle 1,3 miljoonaa hehtaaria eli noin kuusi prosenttia tuottavasta metsämaasta. Suodatinpussipaketissa oleva merkki kertoo, että raaka-aine on peräisin FSC-sertifioiduista metsistä. Joissakin tapauksissa metsä on sertifioitu molemmilla järjestelmillä. ”TUSKIN SELLAISTA KANSANLIIKETTÄ TULEE, ETTÄ FSCPUUN NIUKKUUS POISTUISI.” FSC-sertifikaatin merkki löytyy laajasta valikoimasta erilaisia tuotteita. Metsäjohtaja Juha Mäntylän mukaan markkinoiden paine saada FSC-merkittyä tavaraa kasvaa koko ajan. Yksittäisille metsänomistajille suora FSC-sertifiointi on raskas menettely, ja siihen on tarttunut vain yksi parin tuhannen hehtaarin kartano. K ai sa Si ré n PEFC/02-31-162. AJASSA 10 17
Aloite tuli Metsä Groupilta. FSC:n sisäänrakennettu ajatus on jatkuva parantaminen. Vastareaktiona metsäalalla kehitettiin PEFC-sertifikaatti. JOULUKUUTA 2015 u NRO 24 jois-Suomessa FSC-puuta nopeasti on sertifioida suuret yhteismetsät. AJASSA 11 17. Pyysin silloin kommenttia juttuun eräältä metsäteollisuuden järjestöpomolta. Suhtautuminen FSC:hen ei ole koskaan ollut kovin luontevaa, mikä johtuu pitkälti metsäalan sisäisen päätösautonomian kaventumisesta. Sallan ja Kemijärven yhteismetsät ja niiden 110 000 metsähehtaaria liittyivät marraskuussa Metsä Groupin FSC-ryhmäsertifikaattiin. ”Kun muutenkin jätetään hakkaamatta järvien rannat ja vaarojen laet, niin tavoite täyttyy jo niillä.” Merkittävin muutos on, että paperitöitä tuli lisää. Sahatukkien lisähinnasta ei ole varmuutta.” Osakaskunnalle FSC:hen liittyminen sopi hyvin senkin vuoksi, että odotuksissa on isompia jako-osuuksia. Ei me ainakaan semmoseen ruveta.” Sittemmin metsäteollisuustuotteiden alkuperän varmistaminen on tunnetasolla hyväksytty, mutta käytännöstä on käyty vääntöä. MIKKO HÄYRYNEN Ei me ruveta RUOTSISSA FSC-METSIÄ ON HIEMAN ALLE 12 MILJOONAA HEHTAARIA JA SE ON VALTASERTIFIOINTIJÄRJESTELMÄ. ”Sertifikaatti velvoittaa, että metsätalouteen on ammattimainen ote.” Vähäistä vaikuttavuusvajetta Muiden isojen yhteismetsien liittyminen FSC:hen ei ole itsestään selvää. Kuusamolaisen sahayhtiö Pölkky Oy:n metsäpäällikkö Hannu Virranniemen mukaan joillakin markkinoilla PEFC-merkki hyväksytään täysin, joillakin markkinoilla ei ihan. Kerkelä ei kuitenkaan suosittele FSC:tä muutaman kymmenen hehtaarin yksityistiloille, ainakaan jos metsiä hoidetaan ns. Molemmat yhteismetsät säilyvät myös PEFC-sertifioinnissa. ”Lisähinta koskee lähinnä mäntykuitupuuta, jonka markkinat ovat olleet tahmeat. Enontekiön ja Inarin yhteismetsiä koskisi FSC:n alkuperäiskansojen oikeuksien periaate ja todennäköisesti hakkuille olisi haettava hyväksyntä saamelaiskäräjiltä. Kuinka paljon lisähintaa FSC tuo, on kuitenkin liikesalaisuus. ”Serfikaatit alkavat luontoarvojen osalta lähestyä toisiaan, vaikka FSC onkin jonkin verran tiukempi.” FSC edellyttää, että lakikohteiden lisäksi viisi prosenttia pinta-alasta jätetään hakkuiden ulkopuolelle. Kerkelän mukaan metsässä ei tarvinnut muuttaa juuri mitään, sillä metsänhoidossa luontoarvot oli otettu huomioon jo aiemminkin. ha Latviassa 1,20 milj. Asia voidaan miettiä uudestaan, jos FSC-puuta tulee tarjolle enemmän. ”Saadaan puuta markkinoille hyvään hintaan”, Kemijärven yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Antti Kerkelä tiivistää. ha Liettuassa 1,08 milj. Siitä seuraa, että metsätalouden ja ympäristöjärjestöjen neuvottelupöydässä ei voida koskaan saavuttaa täyttä yhteisymmärrystä. ”peffamerkillä”, on sertifioitu yli 90 prosenttia. Muistan vastauksen hyvin: ”En ole kuullut. ”Meillä FSC-puun osuus on niin pieni, ettei juuri ole mitä asiakkaille toimittaa.” METSÄSERTIFIOINTI tuli Suomeen parikymmentä vuotta sitten. Ensin oli ympäristöjärjestöjen FSC, jonka taustalla on Maailman luonnonsäätiö WWF. Toimenpiteet ja korjuujäljen laatutiedot pitää kirjata ylös aiempaa tarkemmin. Keskieurooppalaisilta asiakkailta on tullut painetta saada FSC-puuta, mutta yleensä sekä FSC että PEFC kelpaavat.” Pölkky ei maksa FSC-puusta lisähintaa, koska kustannusta ei voi siirtää myyntituotteeseen. vasemmalla kädellä. PEFC-sertifikaatilla, ns. ”PEFC:llä on jonkin verran vaikuttavuusvajetta, mutta FSC-merkin puuttuminen ei ole kaupan este. Baltiassa valtioiden hallinnoimat metsämaat on FSC-sertifioitu: Virossa 1,25 milj. ha Kuvat: Lehtikuva, FSC GD International PEFC-sertifioituja metsiä on: SUOMESSA 17,58 miljoonaa hehtaaria KOKO MAAILMASSA 268 miljoonaa hehtaaria KOMMENTTI. Kuusamon yhteismetsä olisi iso potti ja liittymistä selvitetään parhaillaan. PEFC-sertifiointi on tapahtunut metsänhoitoyhdistysten ryhmäsertifikaattien kautta ilman, että metsänomistajan on tarvinnut lukea edes sertifioinnin kriteerejä. Suomen talousmetsistä on nyt sertifioitu FSC:n kautta kuusi prosenttia. Sertifiointitietoisuus ei ole kovin syvällistä eikä ole yltänyt joka leimikolle
Erikoiskohteiden kysynnän odotetaan kasvavan siinä määrin, että esimerkiksi Stora Ensolla on yksilöllisiä hakkuutoiveita varten oma Metsäpolku-palvelu. Pienaukot ovat metsän jatkuvaa eli eri-ikäisrakenteista kasvatusta. 19,99 . 27,93 . 30,07 . 46,41 . 17,01 . 24,08 . 47,68 . 17,99 . 22,36 . 17,99 . 55,54 . 45,21 . Uudistushakkuu 56,17 . 35,96 . 55,11 . VALTTERI SKYTTÄ PIENAUKKOHAKKUU voi olla puukaupan vaihtoehto, jos maisemaja luontoarvot ovat metsänomistajalle yhtä tärkeitä kuin puukauppatulot. 13,84 . 17,63 . 21,44 . Espoolainen Rinnekoti-säätiö solmi puolestaan tänä syksynä ensimmäistä kertaa pienaukkohakkuilla toteutettavan puukaupan. 54,55 . 17,58 . 28,63 . nousussa . 15,20 . 15,45 . 16,13 . Nyt maisema lampien rantaan avartuu, mutta aukkojen ympärille jää vanhaa puustoa”, kertoo Rinnekoti-säätiön metsäasiantuntija Pekka Lavonsalo . Hankintahinnat 55,67 . KYMI-SAVO . 23,19 . 14,78 . 55,82 . VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuva K erta se on ensimmäinenkin, sanoi metsuri, kun puun moottorisahalla kaatoi. Ensiharvennus 10,82 . Uusien hakkuutapojen laajempi yleistyminen yksityismetsissä edellyttää kuitenkin sitä, että puukauppa kannattaa myös puunostajalle ja -korjaajalle. Ensiharvennus 11,66 . 23,24 . Uudistushakkuu 57,26 . 14,49 . 51,65 . 21,37 . JOULUKUUTA 2015 u NRO 24 PUUKAUPPA Raakapuun hintatilastot, viikkojen 47–50 keskiarvo KOKO MAA . 30,25 . 28,43 . 14,93 . 15,45 . 23,15 . 54,81 . 22,05 . 14,51 . 46,78 . 29,33 . Kokemusta uudesta Rinnekoti-säätiön metsään tehtävät aukot ovat esimerkki uuden metsälain sallimista hakkuutavoista. nousussa . Ensiharvennus 11,68 . 24,39 . 15,53 . Hakkuutyylivalikoimaa lisänneestä lakiuudistuksesta on vasta kaksi vuotUutta oppimassa Uusi metsälaki on sallinut kahden vuoden ajan muun muassa pienaukkohakkuut. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,67 . 24,21 . 25,05 . Harvennushakkuu 48,39 . 29,28 . Ensiharvennus 11,13 . 16,88 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,23 . 42,07 . Mäntyvaltaisen mäen lähellä on niin uimaranta kuin leirikeskus, joten metsänomistaja halusi säästää maisemaa ja välttää suuret hakkuuaukeat. 28,08 . Yksityismetsien puukaupoissa uudet hakkuutavat ovat vasta kokeilussa. 17,12 . 19,66 . 54,59 . Harvennushakkuu 45,47 . Uudistushakkuu 55,42 . 38,00 . 42,00 . ”Aukoista ei tule kerralla niin isoja, ja maanmuokkausta ei tarvita. 20,25 . 33,46 . 10,98 . 55,53 . 45,19 . 12,04 . 36,88 . 17,51 . 54,36 . Peitteisyys ja metsän tuntu säilyvät.” Valkeapään mukaan pienaukot sopivat monille metsäalueille ja niiden tekeminen on taloudellisestikin järkevää. Uudistushakkuu 55,39 . 16,60 . 44,94 . 52,34 . 10,99 . 15,01 . 53,06 . 22,61 . Yksi pienaukkokaupan hakkuukohteista on kahden lammen välissä sijaitseva 2,5 hehtaarin suuruinen mäki, jolle hakattiin neljä 0,2–0,3 hehtaarin suuruista aukkoa. ”Metsänomistajan kannattaa olla aktiivinen ja kysyä eri hakkuuvaihtoehdoista.” Eri tyylejä samaan kauppaan 37 300 000 m 3 Tänä vuonna tehtyjen yksityismetsiä koskevien metsänkäyttöilmoitusten puumäärä Lähde: Suomen metsäkeskus. ”Tätä ei olisi hakattu, jos pienaukkohakkuuvaihtoehtoa ei olisi ollut. WWF-Suomen metsäasiantuntijan Annukka Valkeapään mukaan pienaukkohakkuut ovat järkevä hakkuutapa luonnon kannalta. 21,11 . 43,66 . 15,20 . 16,01 . 24,41 . 14,21 . Hankintahinnat 58,7 . 18,03 . 18,6 . 23,60. 47,35 . Harvennushakkuu 46,45 . 29,18 . nousussa . 15,06 . 11,23 . 43,59 . ETELÄ-SUOMI . 27,84 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,01 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,64 . ETELÄ-POHJANMAA . 17,16 . 16,73 . 14,33 . Hankintahinnat 53,6 . 32,85 . Hankintahinnat 56,42 . 43,25 . Pienaukkojen houkuttelevuutta puunostajan silmissä voi lisätä se, että samassa kaupassa on pienaukkojen lisäksi tarjolla perinteisiä hakkuukohteita. 14,98 . 10,65 . 14,63 . 17,03 . nousussa . 53,73 . 16,63 . 14,99 . Harvennushakkuu 47,72 . 22,41 . 17,06 . 27,53 . 10,85 . 15,14 . 12,69 . 41,02 . 29,07 . AJASSA 12 17. 21,61
» Uusi metsälaki sallii myös muut hakkuumenetelmät, kuten pienaukkojen teon tai puiden poiminnan. 20,99 . 12,44 . 43,43 . 11,92 . Luonnonvarakeskuksen pienaukkokoealoilta on saatu hyviä taimettumistuloksia karuissa oloissa Kainuun korkeudella. 17,12 . Rinnekoti-säätiön aukoilla seurataan seuraavaksi metsän uudistumista. ta, joten yksityismetsien pienaukkohakkuut ovat olleet vähissä. nousussa . Aukkoja on tehty lähinnä tutkimusaloille ja Metsähallituksen metsiin. 21,64 . 29,95 . 28,46 . 14,79 . ”Pienaukkojen tekeminen on itse hakkuutyön osalta selkeää. Ensiharvennus Hankintahinnat 52,16 . 45,48 . 13,81 . 19,91 . 15,36 . 28,05 . Pienaukoista kertyvän puuston määrää ja järeyttä on Lukkarisen mukaan vaikea arvioida, joten Stora Enso ja Rinnekoti-säätiö solmivat puukaupan alustavalla hinnalla. 15,38 . Hankintahinnat 55,15 . 13,94 . Aukkojen luontainen taimettuminen voi näin onnistua. 15,64 . Harvennushakkuu 45,46 . Rinnekoti-säätiön tapauksessa pienaukkoja tehdään 20 hehtaarin alalle, mikä tekee puukaupasta kannattavan niin myyjälle kuin puunkorjaajalle. 15,25 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,5 . 27,47 . » Pienaukoilla pyritään säästämään maisemaa ja luontoa ja vähentämään uudistamiskustannuksia. 15,59 . Uudistushakkuu 48,75 . 50,16 . 23,16 . Hankintahinnat 54,38 . SAVO-KARJALA . 34,13 . Jos taimettuminen onnistuu, Pohjois-Espooseen tehtyjen aukkojen lähelle voidaan 10–15 vuoden kuluttua hakata seuraavat pienaukot. ”Erilaiset näkökulmat metsänomistamiseen lisääntyvät. 30,03 . 52,58 . 16,09 . JOULUKUUTA 2015 u NRO 24 KESKI-SUOMI . Harvennushakkuu 44,17 . 51,68 . Uudistushakkuu 56,28 . AJASSA 13 17. 16,72 . 16,82 . Harvennushakkuu 43,83 . ”Tähän jää siemenmäntyä ympärille ja metsäkoneet rikkovat maanpinnan. 15,28 . 10,67 . 51,78 . 21,87 . 22,65 . Hakkuumenetelmän maisemalliset hyödyt ovat kuitenkin tärkeämmät”, Lavonsalo sanoo. Ensiharvennus 10,16 . 14,25 . 14,40 . 42,25 . » Pienaukon pinta-ala voi olla enintään 0,3 hehtaaria. Puukauppatulot tarkentuvat hakkuun jälkeen puuston laadun ja korjuukustannusten mukaan. 42,35 . 44,24 . 11,63 . 18,13 . Mänty ei ole niin herkkä myrskytuhoille, joten ei haittaa, että aukkoja tulee useampi”, Lukkarinen sanoo. 36,16 . nousussa . 16,03 . 13,58 . 10,21 . 24,14 . Ensiharvennus 11,46 . 12,18 . » Poimintatai pienaukkohakkuut tähtäävät metsän jatkuvaan eli eri-ikäisrakenteiseen kasvatukseen. Lampien väliselle mäelle joulukuun taitteessa hakatut aukot sopivat Lavonsalon mielestä hyvin maisemaan. FAKTA. Aukoille ei tehdä erillistä maanmuokkausta. 11,35 . 25,50 . 37,09 . Pienaukot » Metsän päätehakkuu tehdään perinteisesti avotai siemenpuuhakkuuna. nousussa . 27,60. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 16,91 . 25,88 . Tämä on tärkeä esimerkkikohde, josta saadaan kokemusta”, sanoo pienaukkohakkuut toteuttaneen Stora Enson metsäasiantuntija Olli Lukkarinen , jolle Rinnekoti-säätiön leimikko on myös ensimmäinen pienaukkopuukauppa. 43,80 . 41,14 . 49,11 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,89 . 55,04 . Kaava-alueelle tehtäviin pienaukkoihin ei tarvitse kaupungilta maisematyölupaa, sillä aukot jäävät pieniksi. Lisätyötä aiheuttavat ainoastaan hakkuutavan uutuus ja enemmän aikaa vievä hakkuusuunnittelu”, Lukkarinen sanoo. 54,83 . 20,60 . 22,64 . ”Hakkuista kertyy järkevä määrä puuta. 9,00 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 50,07 . 16,19 . LAPPI . 44,22 . 53,90 . 45,87 . 26,24 . 17,17 . Siemenillä pitäisi olla hyvin muutama vuosi aikaa”, Lukkarinen arvioi. 11,11 . Taimettuminen seurannassa Metsänkasvuolosuhteiden lisäksi pienaukkohakkuun suunnittelussa tulee miettiä korjuukustannuksia. 19,35 . 26,92 . 11,89 . Uudistushakkuu 51,99 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 15,05 . 14,58 . Pienaukot sopivat Rinnekoti-säätiön metsään useammasta syystä: mäntykangas kestää korjuun kelirikkoaikana eikä hakattu alue heinity helposti. 14,27 . 13,62 . 13,76 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 47,72 . Harvennushakkuu 46,81 . 17,35 . 46,36 . 52,56 . 24,78 . 14,33 . 28,80 . Pienaukkotyylillä hehtaarikohtainen hakkuukertymä jää esimerkiksi siemenpuuhakkuuta pienemmäksi. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Hän on valinnut pienaukkojen paikat maaston ja maiseman perusteella yhdessä puunostajan kanssa. nousussa . KAINUU-POHJANMAA . Ensiharvennus 9,42 . 41,94 . 18,53 . 16,19 . ”Metsänomistajan kannalta pienaukkohakkuu pienentää tietysti hakkuutuloja. 21,25 . Uudistushakkuu 54,85 . Ostomäärät viikolla 50 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Etelärannikko 15 845 Pohjanmaa 40 190 Lounais-Suomi 39 636 Häme-Uusimaa 58 853 Kaakkois-Suomi 63 892 Pirkanmaa 49 356 Etelä-Savo 90 048 Metsäkeskus Määrä m 3 Etelä-Pohjanmaa 32 818 Keski-Suomi 62 131 Pohjois-Savo 59 306 Pohjois-Karjala 76 579 Kainuu 18 785 Pohjois-Pohjanmaa 73 699 Lappi 13 588 Koivutukki Mäntytukki Kuusitukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2011 2012 2013 2014 2015 viikot 1–50, 2015 2014 2013 Koko maan viikko-ostojen määrä Miljoonaa m³ €/m³ 2 4 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 6 8 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 Kantohintojen kehitys Kymi-Savossa 10 20 30 40 50 60 Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI 694 729 m 3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 50 Pinta-alaltaan 0,2–0,3 hehtaarin suuruinen pienaukko on 40–50 metriä leveä, toteavat Stora Enson Olli Lukkarinen (vas.) ja Rinnekoti-säätiön Pekka Lavonsalo. Hankintahinnat 52,21 . 16,74 . 29,49
Kuusi sopii tuoreelle kankaalle ja sitä rehevämmille kasvupaikoille. Saksan mukaan nyrkkisääntö on, että kasvupaikalle viljellään sitä puulajia, joka tuottaa siellä parhaiten ja jonka kasvatukseen ei liity suurta riskiä. Sitä istutetaan suhteessa enemmän kuin kasvupaikkajakauma antaa ymmärtää”, sanoo Luken erikoistutkija Timo Saksa . Istuta kuusta viljavalle.. ”Kuusi voi maanmuokkauksen ansiosta kasvaa karummallakin paikalla hyvin joitain kymmeniä vuosia, mutta sen jälkeen sen kasvu saattaa taantua”, Saksa sanoo. Sellaisille, joilla mänty tuottaisi paremmin. Suurin osa vuotuisesta uudistusalasta oli siihen asti viljelty männylle, mutta vuonna 2005 kuusi porhalsi suosiossa männyn ohi. Vielä muutama vuosikymmen sitten oli muotia viljellä mäntyä liian viljaville kohteille. 17. ”Kuusen osuus saisi olla pienempi. Taustalla on Saksan mukaan hirvituhojen pelko, mutta osin kyseessä on myös muoti-ilmiö. JOULUKUUTA 2015 u NRO 24 M E T S Ä S T Ä 14 M ik ko R iik ilä Is m o Pe kk ar in en /L eh tik uv a METSÄNHOITO LIINA KJELLBERG K äänne tapahtui tasan kymmenen vuotta sitten. Koivun osuus voisi olla jopa 10–15 prosenttia. Männystä voi vielä ennen pitkää tulla pulaa, vaikka nyt tuntuu siltä, että mäntykuitua on tarjolla vaikka kuinka paljon.” Muoti ohjaa Kuusta istutetaan Saksan mukaan liian karuille kasvupaikoille. Tuoreelle kankaalle ja sitä rehevämmille kasvupaikoille sopii lähtökohtaisesti kuusi tai koivu, tuoretta kangasta karummille kasvupaikoille mänty. Jo tuoreiden kankaiden karummassa päässä on hänen mukaansa Malttia kuusen kanssa Kasvupaikan karuus on selkeä syy luopua kuusen istutuksesta, ilmastonmuutos ei. Nyt metsäalalla ollaan huolissaan siitä, että kuusi valtaa Suomen metsät. Lähes puolet vuotuisesta uudistusalasta viljeltiin sinä vuonna kuuselle, viime vuonna jo reilu puolet, selviää Luonnonvarakeskus Luken tilastoista. Ilmastonmuutoksen ennakoidaan lisäävän tuulituhoja varsinkin kuusikoissa. ”Puulajisuhteet vaihtelevat luonnollisesti suuresti maan eri osissa. Saksan mukaan kuuselle ja männylle tulisi uudistaa suunnilleen yhtä paljon. Tiedosta riskit
Tuhot eivät leviä sekametsässä yhtä nopeasti eivätkä aiheuta yhtä suuria tappioita.” Kuusta ja koivua kasvavia sekametsiä Mäkipää ei tarkoituksella kuitenkaan istuttaisi, sillä nopeakasvuinen koivu jättää kuusen herkästi varjoonsa. Riskit liittyvät ilmasto-olosuhteiden äärevöitymiseen ja leutoihin talviin. Puiden keskinäinen kilpailu on vähäisempää, sillä eri puulajit hyödyntävät kasvupaikkaa eri tavalla. Luken erikoistutkijan Raisa Mäkipään mukaan näyttää tosin siltä, että kuusi enimmäkseen hyötyy ilmastonmuutoksesta. Hienojakoiset viljavat maat sopivat sen sijaan parhaiten kuuselle. ”Puuston kokonaiskasvu on sekametsässä parempi kuin yhden puulajin metsässä. JOULUKUUTA 2015 u NRO 24 niin kuivia ja maalajiltaan karkeita kasvupaikkoja, että männystä saa siellä kuusta paremman tuoton. Mäkipää ei siihen usko. ”Pyökki ei edes ole ensimmäinen puulaji, joka tänne tulee. Er kk i O ks an en /L uk e M ik ko H äy ry ne n Älä ruoki juurikääpää. Riskit kuitenkin kasvavat”, Mäkipää sanoo. puulajeilla, jotka pärjäävät ilmastonmuutoksen ansiosta täällä sadan vuoden päästä. Sen ennakoidaan tekevän kuusenkasvatuksesta riskialtista. Mäntykin menestyy, jos paikalla on aiemmin ollut vain kuusta ja kuusenjuurikääpää. Lisäksi lämpenevä ilmasto suosii kuusen tuholaisia, esimerkiksi juurikääpää ja kovakuoriaisiin kuuluvaa kirjanpainajaa. METSÄSTÄ 15 17. Kangasmetsien kasvupaikat Lehto Lehtomainen kangas Tuore kangas Kuivahko kangas Kuiva kangas Karukkokangas Ra vi nt ei su us ka sv aa Puulajien vaihtelu suojaa metsää niin yksittäisen metsikön kuin laajemmankin metsäalueen tasolla. Älä perusta metsätaloutta yhden puulajin varaan. Uudista sillä puulajilla, joka viihtyy kasvupaikalla nyt. Vaihda kuusi juurikäävän saastuttamissa paikoissa koivuun. Riskit kasvavat Yksi kuusen suosion kasvuun liittyvä huoli on ilmastonmuutos. Taustalla on metsiemme pitkä kiertoaika. Ensimmäiset kolmisenkymmentä vuotta ovat puiden kasvun kannalta kriittisimmät. Kuusen pahimman lahottajasienen, juurikäävän, pahoin vaivaamille paikoille kuusta on turha istuttaa. Tiedotusvälineissä ennakoitiin hiljan, että pyökki syrjäyttäisi kuusen Etelä-Suomessa tällä vuosisadalla. Esimerkiksi jalojen lehtipuiden kasvatusintoa hillitsee epävarmuus siitä, onko niillä kysyntää siinä vaiheessa, kun metsä tulee päätehakkuuikään. Kuivien jaksojen yleistyminen kesällä haittaa erityisesti kuusta, sillä sen juuristo kasvaa lähellä maan pintaa. Tiedosta ilmastonmuutoksen kuuselle tuomat hyödyt ja riskit. Sitä ennen tulevat vaahtera, tammi ja saarni. Jos puut eivät sovi nykyilmastoon, eivät ne elä satavuotiaiksi”, Saksa sanoo. Suojaa sekametsästä Saksan mukaan ilmastonmuutokselle ei kannata kuitenkaan laittaa liikaa painoa. Jos talvi on leuto, on kuusi koko ajan valmiina yhteyttämään, mikä kuluttaa sen energiavaroja. Ilmaston lämpeneminen ja kasvukauden piteneminen lisäävät kuusen, kuten muidenkin puulajien, kasvua. Paras tapa suojautua ilmastonmuutoksen kuuselle aiheuttamilta riskeiltä on Mäkipään mukaan välttää puhtaita kuusikoita. Vinkit puulajin valintaan Valitse puulaji kasvupaikan mukaan. Kasvuolosuhteet muuttuvat koko ajan suotuisammiksi eteläisemmille puulajeille, mutta niitä istutetaan niin vähän, että Mäkipää arvioi perinteisten kuusen, männyn ja koivun hallitsevan metsiämme vielä kauan. Leutojen talvien yleistyminen pahentaa tilannetta entisestään, sillä routa on talvisin pitänyt kuuset pystyssä tuulisellakin säällä. Suosi vaihtelevuutta. LIINA KJELLBERG SUOMEN puulajivalikoimaan ei ole lähivuosikymmeninä odotettavissa suuria muutoksia, ennakoi Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Raisa Mäkipää . ”Sekametsät kestävät tuhonaiheuttajia yhden puulajin metsiköitä paremmin. ”Metsiä ei voida uudistaa niillä Juurikäävän vaivaamat alueet kannattaa uudistaa koivulle. Pinnallisen juuristonsa takia kuuset ovat myös muita puulajeja herkempiä tuulisuuden lisääntymiselle. Etelä-Suomessa tammen siementaimia on jo ilmestynyt asutuksen liepeillä oleviin kuusikoihin.” Muutos hidasta. Ne kasvattavat juurensa maaperän eri osiin ja niiden kasvukausi on erilainen”, Mäkipää sanoo. Tämä johtuu siitä, että kuusi ei talveennu, jos sää ei kylmene riittävästi. Kuusta ja mäntyä kasvava sekametsä voisi hänen mukaansa sen sijaan olla hyvä vaihtoehto esimerkiksi kuivahkolle kankaalle. Tällaiset kohteet kannattaa uudistaa koivulle. Leuto talvi taas voi Mäkipään mukaan heikentää kuusen kasvua seuraavan kasvukauden aikana. Vaihtelevat puulajisuhteet suojaavat hänen mukaansa metsää niin yksittäisen metsikön kuin laajemmankin metsäalueen tasolla. ”Kuusi kasvaa meillä tulevaisuudessakin hyvin ja jopa nykyistä paremmin
Anton ja Jacob pyörittivät hakkuutyömaita ympäri Pohjois-Wisconsinia. Tämä männikkö on istutettu vuonna 1991. 1920-luvun loppuun mennessä koskemattomat mäntymetsät oli hakattu, ja amerikansuomalaisetkin joutuivat etsimään vaihtoehtoisia elinkeinoja. lamajoitustoiminta. Elanto kertyy useista puroista, joista metsänhoito ei ole vähäisin. Helen ja Jim Palmquist jatkavat amerikansuomalaisen tilan vuosisadan mittaista taivalta. Amerikanpunamänty on yksi PohjoisAmerikan eniten istutetuista kasvatuspuista. Aukko uudistuu luontaisesti haavan taimilla.. Yleisiä olivat 16, 32, 48 ja 64 hehtaarin farmit. Matkallaan hän kuitenkin pysähtyi Wisconsinissa Jacob Gustafsonin maatilalle ja ihastui tämän 15-vuotiaaseen tyttäreen. Tila työllistää nykyisen isäntäparin Jim (Antonin pojanpoika) ja Helen Palmquistin lisäksi pari osa-aikaista renkiä. 16 17. Suuri osa tukkikämppien ruuasta tuotettiin omalla tilalla, ja kesäaikaan he tarjosivat savottajätkille pellonraivaustyötä asuntoa ja ruokaa vastaan. Palmquistit keskittyivät maidon tuotantoon, mutta jo 1940-luvun aloitettiin maatiSUOMALAISTILA LÄNNEN RISUKOSSA Amerikansuomalaisella farmilla elanto hankitaan monesta lähteestä – myös metsästä. JOULUKUUTA 2015 u NRO 24 METSÄSTÄ Pa lm qu is t Fa rm ILJA KOIVISTO, teksti ja kuvat M etsästä se kaikki alkoi. Lihakarjaa on noin 50 päätä ja peltoa noin 50 hehtaaria. Palmquistin tila on mukana Amerikan Metsäsäätiön PEFCsertifikaatin kestävän metsätalouden ohjelmassa, joka kattaa Yhdysvalloissa lähes kymmenen miljoonaa hehtaaria metsää. Maidontuotanto on keskittynyt osavaltion eteläosaan. Vuonna 2013 hakattuun amerikanhaapametsikköön on jätetty pystyyn mustakuusia ja kanadanlehtikuusia. Anton Palmquist oli kiertänyt lännen savottoja Washingtonissa ja Idahossa, mutta oli aikeissa palata takaisin koti-Suomeen. Nykyisin noin 320 hehtaarin laajuisen tilan pääelinkeino on matkailu. Maatalouden monet sivuelinkeinot Kun suomalaiset asettuivat Pohjois-Wisconsiniin 1900-luvun taitteessa, tilat myytiin yleensä 40 eekkerin eli 16 hehtaarin lohkoissa. Kotimatka unohtui, ja häitä vietettiin 1913. Suurin osa pientiloista on lopettanut, ja nykyään tyypillisiä ovat noin viidenkymmenen lehmän lihakarjatilat. Anton jäi tilalle vävyksi ja myöhemmin isännäksi. Palmquistin tila on huomattavasti alueen keskiarvoa suurempi, mutta verrattuna preeriaosavaltioiden tuhansien hehtaarien maatalousyhtymiin sekin on pieni
17 17. Kaikki rakennukset lämpiävät puilla, ja varsinkin hiihtosesongin aikaan tilan lämpövoimalaitos ja useat tulisijat sekä sauna nielevät aika kasan kookkaita vaahterahalkoja. Biisonitarhaus loppui muuttuneisiin karanteenivaatimuksiin. Kyseessä on keskihinta kokonaisille puille pitäen sisällään sekä kuituettä tukkipuun. Puhveliaitaus olisi pitänyt rakentaa uudestaan pari metriä kauemmaksi peura-aitauksesta. White-Pine-Inn on Palmquistin tilan hienoin majoitusyksikkö. Tilalle on myöhemmin istutettu myös valkoja punamäntyä. Nimitys cord tulee mää32-vuotias Anton Palmquist, vetää yhdeksän tukkireen letkaa Holt-merkkisellä traktorillaan vuonna 1923. Palmquistin savottaporukka työn touhussa noin vuonna 1920. Wisconsinissa harvesterit ja kuljetuskoneet ovat korvaamassa metsurit ja suuret vaijerivinssit, jotka ovat monille tuttuja miestenkanavien amerikkalaisista metsuriohjelmista. Yksi dollari on aavistuksen vähemmän kuin yksi euro. Puun keskikantohinta oli tuolloin 6,60 dollaria per kuutio. Tilalla on kokeiltu monenlaista. Jim Palmquist rakensi komean hirsitalon nimen mukaisesti valkoeli strobusmännyistä vuosina 1991–1992. Tilavuusmittana käytetään cordia, joka on noin 3,62 pinokuutiometriä. Piirikunnan valtion metsistä puut myydään pystyyn huutokaupalla. Viimeisten 20 vuoden aikana katkovat harvesterit ovat yleistyneet, eikä vähiten suomalaisen Ponssen ansiosta, jonka Amerikan pääkonttori on läheisessä Rhinelanderin kaupungissa”, Jim Palmquist valaisee muutosta. Vuonna 2013 piirikunnan alueella sijainneista valtion metsistä saatiin puuta keskimäärin 165 pinokuutiota ja hakkuutuloja noin 1 630 dollaria hehtaarilta. Alkuvuonna 2015 kuusesta maksettiin 7–13 dollaria kuutiolta, haavasta 9–23 ja punamännystä 30 dollaria kuutiolta. ”Meillä ei ole pariin vuoteen ollut hakkuita eikä puunmyyntituloja, mutta yleisesti ottaen Wisconsinin metsäteollisuudella menee nyt hyvin. JOULUKUUTA 2015 u NRO 24 METSÄSTÄ ”Juuri tällä hetkellä maatalous ja majoitustoiminta eivät ole kovin kannattavia. ”Aivan orjallisesti ohjelmaa ei tarvitse noudattaa, vaan voimme joustaa suunnitelmasta muutamalla vuodella ja tehdä kauppaa, kun hinta on mielestämme oikea”, Jim Palmquist selittää. Riistatarhaus valkohäntäpeuroilla ja wapiti-hirvillä lopetettiin myöhemmin kannattamattomana. Toisaalta vaahteratukkien hinnat nousivat lähes 170 dollariin kuutiolta. Ji m Pa lm qu is tin ar ki st o. Farmin metsät ovat mukana Wisconsinin luonnonvaraosaston laatimassa metsienhoitosuunnitelmassa, johon kuuluvat valikoivat hakkuut noin 15 vuoden välein. Hinnat ovat suuntaa antavia, sillä pienempiä aloja omistavat yksityiset eivät saa puusta yhtä hyvää hintaa. Wisconsin, Palmquistien farmi YHDYSVALLAT rämittaisesta narusta, jolla yhden cordin puupinon ympärys ennen määriteltiin. Lihakarjan lisäksi tilalla on kaksi vantteraa työhevosta, jotka toimivat talven suosittujen rekiajelujen vetojuhtina. Tuottajahinta on korkealla, ja pitkään tuotantolaitosten lopetuskierteessä ollut paperija selluteollisuus investoi alueelle.” Palmquistin tila sijaitsee Pricen piirikunnassa. Metsätulot vaihtelevat, sillä hakkuita ei ole joka vuosi. Metsätalous murroksessa Puukauppaa käydään joko painon tai tilavuuden mukaan. Lämmitykseen käytetään pääasiassa vaahteraa ja tammea, jotka palavat hitaasti. Aivan ilman puusavottaa matkailutilan isäntä renkeineen ei pääse. Meillä on maaomistuksia ja kaavoitusta lähellä osavaltion pääkaupunkia Madisonia”, Jim Palmquist kertoo. Pari viime vuotta olemme tehneet nollatulosta ja eläneet kiinteistöyhtiön tuotoilla, jonka omistan yhdessä entisen opiskelutoverini kanssa. Seassa kasvaa jonkin verran palsamipihtaa, mustakuusta sekä amerikanlehtikuusia ja kanadanhemlokkeja. Narut ovat jääneet jo kauan sitten historiaan, ja muutenkin alueen metsätalous on murroksessa. Tilan puusto on pääosin 1920-luvun suurhakkuiden jälkeen syntynyttä lehtimetsää: vaahteraa, tammea, koivua ja haapaa. ”Mekin hakkasimme ja kuljetimme puut tien varteen itse, mutta nykyään käymme pääasiassa pystykauppaa. Puukauppa nosteessa Metsätalous tuo Palmquistin tilan tuloista noin 15–20 prosenttia
”Ensimmäiset kuuset ovat myyntikelpoisia kahdeksan vuoden kuluttua istutuksesta. Ennen kasvatuskuusten tuloa joulupuukauppaa hallitsivat isojen kuusten latvat. ”Täksi jouluksi lähtevistä kuusista pisin on 17-metrinen.” Suikkari myy kuusia suoraan tilalta sekä toimittaa joulupuita vakioasiakkaille. ”Kantoreissuilla hirvitti aina, osaanko takaisin torille kerrostalojen keskeltä.” Suikkari on mukana myös kuusenkasvattajien perustamassa Joulupuuseurassa. Niistä voi ilmoittaa kuusenkasvattajille, sillä hyville kotimaisille joulukuusen siemenille on aina kysyntää. ”Viisitoista vuotta sitten kauppa muuttui: ihmiset eivät enää ostaneet latvakuusia. Tuuheus onkin Suikkarin mukaan kuusikaupoilla ykkösasia. Samaan aikaan istutettuja puita kaadetaan eri tahtia, joten alueella kasvaa eri-ikäisiä kuusiaihioita. Pihka korjaa leikkauspinnan Suikkarin ura kuusenkasvattajana alkoi toden teolla 1990-luvulla, kun Joutomaalle joulukuusia Veikko Suikkari tietää, että joulukuusi kasvaa parhaiten valoisassa paikassa. JOULUKUUTA 2015 u NRO 24 METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuvat K annoista päätellen näistä kuusista ei ole tullut tukkia. Hän kasvattaa niin miehenkorkuisia kuin yli kymmenmetrisiä joulukuusia. 18 17. Kaupanteko verissä Suikkari on kasvattanut joulukuusia 26 vuotta ja myynyt niitä vielä kauemmin. Suikkarin joulupuut ovat pääasiassa suomalaisia metsäkuusia. Näiden niin sanottujen latvakuusten perässä Suikkari kiipesi aikoinaan myös hakkuuseen menossa oleviin kuusenkörmyihin. Joulukuusia on istutettu niin maatilan pihapiiriin, peltojen reunoille kuin muun talousmetsän sekaan. Suikkari esittelee joutomaan palasta, jossa myyntikelpoisten kuusten keskellä on kantoja ja uusia kuusentaimia. Joulukuusia kannattaa siis istuttaa esimerkiksi rinteeseen.” Varjossa kasvaneista alikasvoskuusista ei sen sijaan tule muotonsa puolesta haluttuja joulukuusia. Taimitassut ehkäisevät heinittymistä. Kaupanteko on oikeastaan verenperintöä, sillä Suikkari oli jo pikkupoikana kantamassa kuusia kaupunkilaiskoteihin, kun hänen isänsä myi joulupuita torilla Helsingin Töölössä. Muutoin taimien ympäristö on poljettava tasaiseksi kesällä ja syksyllä. Seuraa kiinnostavat tällä hetkellä luonnostaan tuuheat metsäkuuset. Suurin osa joulukuusista kasvaa myyntikuntoon 15 vuodessa”, Veikko Suikkari kertoo. Saksia voi silloin, kun pihka liikkuu oksissa.. ”Mäki on kuuselle hyvä paikka, sillä puut saavat valoa monelta suunnalta. Oksia leikkaamalla joulukuuseen saadaa pyöreä muoto. Suikkari istuttaa kaksivuotiaita, tavallisia metsäkuusen taimia. Oksat ovat niissä liian harvassa”, kuusenkasvattaja kertoo. Veikko Suikkari katkoo latvasta noin 15–20 senttiä, oksista vähemmän. Kellarhuhdan metsätilalla Hyvinkäällä myös pienet kuuset ovat arvossaan, sillä ne myydään joulupuiksi. ”KANTOREISSUILLA HIRVITTI AINA, OSAANKO TAKAISIN TORILLE KERROSTALOJEN KESKELTÄ.” Joulupuiksi kasvatettavia kuusia aletaan leikata noin metrin pituisina eli tavallisesti 6–7 vuotta istutuksesta