Metsälehti 24/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 19. Sivut 18–19. JOULUKUUTA 2013 • Nro 24 • WWW.METSALEHTI.FI Ajankohtaista: Suositukset uudistuivat ›› sivut 10–11 Puukauppa: Hakkuissa ennätysvuosi ›› sivu 12 Palstalla: Metsätietä ei pidä säästellä ›› sivu 19 Lukijalta: Virtuaaliotso tuli kyläilemään ›› sivu 25 Jouluhavut omasta takaa Ju ha Ta nh ua Heini Katajiston viljelemät leikkohavut kilpailevat ulkomaantuonnin kanssa
Sahojen tuotanto romahti viime vuosituhannen lopulla. Hanke olisi hallitsematon poliittinen riski. Sahaajat luottavat taas tulevaisuuteen. /Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Sahojen hyvä suhdanne voi alkaa vasta, kun rakentaminen kotimaassa ja Euroopassa pääsee kunnolla käyntiin. Kotimaan markkinoilla ja muualla Euroopassa on hiljaista, mutta vienti Pohjois-Afrikkaan ja kauas itään vetää hyvin. Tänä vuonna päästäneen 9,8 miljoonaan kuutiometriin. AJANKOHTAISTA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.. Tuloksena voisi olla vaikutuksiltaan arvaamaton verojärjestelmä, kärryiltä pudonneet metsänomistajat ynnä sotketut puumarkkinat. Metsäenergia käy kovaa taistelua Tuet ovat kainalosauva, mutta lopputuloksen ratkaisee aito kilpailukyky, professori Antti Asikainen sanoo. Tuolle tasolle on vielä matkaa. Sivut 14–15 Metsäala on kukistanut ennenkin laman Sivu 20 Metsurinasu joka joustaa Sivu 22 Kuormalavojen menekki on talouden mittari Sivu 23 Ei ole oravasaalis niin kuin ennen Sivu 24 Metsäalan kilpailu puhuttaa lukijoita Sivu 25 Pätevä kirja riistanhoidosta Sivu 27 Mantelipuun anti kuuluu jouluun Amerikkalaisia huvittaa skandinaavien tapa leikkiä ruokapöydässä. Sivu 7 Lukijat: Se on ”jatkuva kasvatus” Sivu 8 Sekalainen taimikko antaa mahdollisuuksia Kun taimikossa kasvaa vähän kaikkea, metsänomistajan on tehtävä valintoja ja raivattava rankalla kädellä. Nämä ovat hyviä uutisia alalta, jolla ei viime aikoina ole juurikaan investoitu. PÄÄKIRJOITUS 19.12.2013 S ahoilta on tänä vuonna kuultu hyviä uutisia. Metsä Group tehosti isolla rahamäärällä Vilppulan sahan tuotantoa. . 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 2 METSÄLEHTI 24 • 2013 NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA SITAATTI TÄSSÄ NUMEROSSA Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Pitkään patoutuneesta kysynnästä on ennustettu jopa supersykliä. Puunmyyjän kannalta keskittyminen vähentää ostajia ja sen myötä kilpailua tukista. Jos metsäverotus revitään auki, edessä on riitaisa kompromissi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa.. Sahaajat luottavat tulevaisuuteen Metsäpoliittisessa selonteossa kaavailtu metsäverotuksen remontti pelottaa. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Jalansija Kiinassa on sahoille hyvä alku, mutta vienti on kovasta kasvusta huolimatta kuutiometreinä ja varsinkin euroina mitattuna vähäistä. Ylöspäin on kasvavan mieli, luokkivisaa tyvi, mitä tullee uusista latvoista?” Metsäkupsa Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.. Sivu 30 METSÄSTÄ PILKKEITÄ Ylös yrittää ”Lumen painamia visakoivuja eivät ole nestevirtaukset kahden kesän aikana oikaisseet. Turha toivo. Sitä ennen oli pitkä kymmenen vuoden kausi, jolloin sahatavaraa valmistui vähintään 12 miljoonaa kuutiometriä joka vuosi. Prosentit kuitenkin hämäävät, sillä lähtötasot ovat vaatimattomia. Vasemmalta vaadittaisiin kiinteistöveroa, Björn Wahlroos penäisi piiskaa puunmyyntiin, Ville-vihreä ties mitä avohakkuumaksua ja perus-Pentti lisäveroja suurmetsänomistajille. Viimeksi Versowood ilmoitti ostavansa Vapolta Hankasalmen sahan. Sivut 4–5 Eino puhkui suurimmat nurin Sivu 6 Kemerasäännöt yllättivät Joskus byrokratia ja juridiikka sotkevat itsestään selvältä tuntuvan asian. Samalla hyötyy myös kansantalous, sillä lähes kokonaan kotimaisilla tuotantopanoksilla hankitut vientitulot paikkaavat tehokkaasti kauppataseen vajetta. Tuotannon ennustetaan kasvavan viime vuodesta liki kymmenen prosenttia. Kauppa Kiinan kanssa on kasvanut reilusti. Kiteytys metsäsijoittaja Jyrki Ketolan kolumnista Metsälehti Makasiinissa (8/13): ”Järkytyin.” Uudistusta ajava MTK näyttää panevan toivonsa seuraavaan hallitukseen ja sen pääministeriksi veikattuun Juha Sipilään. Toisaalta isommat yksiköt tuovat tehoa ja parantavat asiakaspalvelua. www.metsalehti.. Toimialaa tervehdyttävien yritysja liiketoimintajärjestelyjen on järkeistettävä myös puumarkkinoita, sillä tasaisesti käyvä puukauppahan on sekä myyjän että ostajan etu.” Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra kommentoi Hankasalmen sahan kauppaa. MIKKO RIIKILÄ Pelottava hanke Mekaaninen metsäteollisuus kaipaa uudistumista. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Mielenkiintoisimmat uutiset tältä vuodelta liittyvät puutuoteteollisuuden rakennejärjestelyihin ja investointeihin. Jo nyt Suomessa puutuoteteollisuus on rakenneuudistuksessa pitemmällä kuin ruotsalaissahat, mistä on etua kilpailussa vientimarkkinoilla. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.. Sitä ennen Lounais-Suomeen syntyi uusi sahayritys, ja Keitele otti rohkeita askeleita kohti länttä ja pohjoista. Kun puutuotteet käyvät hyvin kaupaksi, tukin kysyntä lisääntyy ja metsänomistajien kantorahapotti kasvaa. 09 315 49 804 AD: Tuomas Karppinen (sij.) p
”Verotuksen keinoin kannustamme tilakoon kasvuun sekä yrittäjämäiseen ja aktiiviseen metsätalouden harjoittamiseen”, selonteossa todetaan. Nythän sivuelinkeinoja verotetaan maataloustuloina.” Ruotsista Leppänen lainaisi myös laajennusvarauksen (expansionfond). Tilakoon kasvattaminen edellyttäisi metsämaan tarjonnan vahvistamista. Vastineeksi tulisi maatiloja vastaava verokohtelu tilojen sukupolvenvaihdoksissa.” Metsätulojen verotukseen Tiirola ei ota kantaa, koska yksilöityjä ehdotuksia tulevasta mallista ei ole. Tätä tarkempaa ei maaja metsätalousministeriöstä heru. ”Tarkoitus on luoda elinkeinomaisempaa toimintaa tukeva verojärjestelmä – nythän ollaan pääomaverotuksessa, joka ei oikein sovi elinkeinotoimintaan”, tiivistää johtaja Juha Ojala. Kun velat vähennetään varoista, saadaan erotuksena metsätilan nettovarallisuus. Metsätilalla voisi myös olla sivuelinkeinoja, kuten maatilamatkailua tai koneurakointia. Tuloveroremontin lisäksi on luotava edellytykset tilakoon kasvulle ja sukupolvenvaihdoksille.” Sukupolvenvaihdoksia varten maatilojen perintöja lahjaveron huojennukset pitäisi ulottaa metsätiloihin. ”Luonteva velvoite olisi Myel-eläkevakuutuksen ottaminen. Näin pääomatulon osuus jää pieneksi. Tilan kaikki tulot olisivat samaa tulonlähdettä. Metsätilan varallisuus muodostuisi metsän laskennallisesta arvosta sekä koneiden ja rakennusten poistamattomasta arvosta. ”20:tä prosenttia nettovarallisuudesta vastaava osuus tuloksesta verotettaisiin pääomatulona ja ylimenevä osa ansiotuloina. Malliin tulisi liittää myös tuloksen tasausmahdollisuuksia.” Malli kannustaisi tasaisiin puunmyynteihin. Jo maksettu yhteisövero vähennettäisiin tällöin maksettavasta pääomaja ansiotuloverosta. ”Koneet lisäisivät varallisuutta ja hankintatyön tulokin olisi pääomatuloa, mikä parantaisi omatoimisen puunkorjuun kannattavuutta. ”Metsänomistajien on voitava valita, jatkaako nykyisessä verojärjestelmässä vai siirtyykö yrittäjyyttä suosivaan veromalliin.” Tiirolan mukaan yrittäjyyttä tukevan veromallin on tarjottava sekä velvoitteita että etuuksia. ”Metsänomistajan saatava valita” MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola korostaa, ettei uudistus saa heikentää pienmetsänomistajien asemaa. Vaihtoehtoisesti varaus tuloutuisi määräajan kuluttua. Varaus voitaisiin purkaa investointeihin, esimerkiksi lisämaan hankintaan tai tappioiden kattamiseen. Puuvarannon loputon kasvattaminen ei kannattaisi, koska ansiotulona verottava osuus tulevissa hakkuissa kasvaisi. Varaukseen käytettyä summaa verotettaisiin 20 prosentin yhteisöverokannalla. Varmin keino Mäki-Hakolan mukaan olisi määräaikainen luovutusvoittoveron poistaminen metsätilojen myyjiltä. ”Tulo vero remontin lisäksi on luotava edellytykset tila koon kasvulle ja suku polven vaihdoksille.” M ik ko R iik ilä Metsäveron uudistaminen ei ole vielä edennyt yksityiskohtiin saakka. Tutkija Jussi Leppänen esittää mallia, jossa hankintahakkuun kannattavuutta parannettaisiin verottamalla siitä saatuja tuloja pääomatuloina.. Sen mukaan metsäverotus on määrä uudistaa perinpohjaisesti. Leppäsen mallin puutteena hän pitää sitä, ettei metsätilan varallisuuteen lueta puuston arvoa kuin osittain. Tutkija tarjoaa Ruotsin mallia Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Jussi Leppänen esittää Ruotsin mallia yrittäjämäisempään metsäverotukseen. Metsänomistaja voisi valita alemman pääomatulon osuuden, esimerkiksi kymmenen tai nolla prosenttia. Uuden verojärjestelmän sisältöä avataan kuitenkin vain ylimalkaisesti. Metsätalouden harjoittaja voisi tehdä laajennusvarauksen, jonka enimmäismäärä määriteltäisiin tilan nettovarallisuuden perusteella. Pääomatulona saisi Leppäsen mukaan kerralla esimerkiksi 3–5 vuoden hakkuumahdollisuuksia vastaavat tulot. Se tasaisi verokuilua vähintään 30 prosentin pääomaveroa maksavien pienyritysten, kuten metsätilojen, ja 20 prosentin yhteisöveroa maksavien osakeyhtiöiden välillä. Metsävero taas uusiksi Metsäverotus menee remonttiin, jos hallituksen metsäpoliittisen selonteon ehdotus ”yritysmäisestä” verojärjestelmästä pannaan toimeen. AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 24 • 2013 3 MIKKO RIIKILÄ H allituksen ensi vuonna julkaistava metsäpoliittinen selonteko on valmistunut luonnosasteelle. Verotuksessa ne jaettaisiin ansioja pääomatuloihin tilan nettovarallisuuden mukaan. ”Kolme seikkaa on otettava huomioon. Kokonaisuus ratkaisee Länsi-Suomen metsänomista jien liiton toiminnanjohtaja Marko Mäki-Hakola korostaa, että verotusta remontoitaessa on katsottava kokonaisuutta. Tiirola ennustaa, että metsäverotus otetaan esille seuraavassa hallitusohjelmassa
Liitto on julkaissut oppaan lahopuun lisäämisestä puutarhoissa ”Lahoavat puut ovat olennainen osa Suomen luontoa ja niiden varassa elää tuhansia erilaisia eliölajeja”, oppaan toinen tekijä, Tapion ympäristöyksikön johtaja Lauri Saaristo kertoo. Halvasta fossiilienergiasta on kuitenkin tullut ennakoimaton uhka.. 4 METSÄLEHTI 24 • 2013 LYHYESTI Levähdyspaikat energiapuulansseiksi Osa teiden varsille rakennetuista levähdyspaikoista voitaisiin muuttaa puutavaran varastopaikoiksi, Suomen metsäkeskus ehdottaa. Metsäkeskuksen arvion mukaan esimerkiksi Pirkanmaan pikateiden levähdyspaikoille mahtuisi jopa kymmeniä tuhansia kuutioita puuta. Määrä on 16 prosenttia suurempi kuin viime vuonna vastaavalla jaksolla. Tukkia ostettiin vajaat 14 miljoonaa kuutiota ja kuitupuuta vajaat 16 miljoonaa kuutiota. Antti Asikainen pitää jopa yllättävänä, kuinka hyvin metsäenergian kasvutavoitteissa on edetty. Toisaalta haluttiin kerätä yhteen monet vaatimukset, jolloin myös rakennusja paloviranomaiset voivat käyttää suositusta viitteenä päätösten teossa”, kertoo Bioenergian toimialapäällikkö Hannes Tuohiniitty. Samalla yhtiö laajentaa puun hankinta-aluettaan Keski-Suomeen. Puukauppavuosi ollut vilkas Metsäteollisuus on ostanut yksityismetsistä puuta tammi-marraskuussa yhteensä liki 31 miljoonaa kuutiota. Lahopuuta myös puutarhaan Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan lahopuun määrää pitäisi lisätä metsien ohella myös puutarhoissa ja puistossa. Kaupan ansiosta Versowoodin sahausmäärä kohoaa 1,3 miljoonaan kuutioon ja yhtiö nousee Suomen suurimpien sahaajien joukkoon. Kauppa astuu voimaan ensi vuoden alussa, hintaa ei kerrottu. Marraskuussa puukauppa kasvoi kolmanneksella 3,4 miljoonaan kuutioon. Tilastokeskuksen mukaan uusiutuvien energialähteiden käyttö nousi 10 prosenttia ja fossiilisten polttoaineiden laski kahdeksan prosenttia edellisvuodesta. Merkittävintä kasvu oli puupolttoaineissa, ne nousivat nyt ensimmäistä kertaa suurimmaksi energialähteeksi. Lanssipulaa on lisännyt myös energiapuun käytön kasvu. Eino-myrskyn vaikutus näkyi Savon, Pohjois-Karjalan, Lounais-Suomen ja Rannikon alueella. Hankasalmelle uusi isäntä Vapo on sopinut Hankasalmen sahan myynnistä puunjalostuskonserni Versowoodille. Varsinkin kevään kelirikkoaikoina kantavien teiden varsilla olevista lanssipaikoista on pula, joten valtateiden levähdyspaikat lievittäisivät niukkuutta. Hiljattain uudistettu Hankasalmen saha tuottaa mäntyja kuusisahatavaraa, tänä vuonna noin 260000 kuutiota. Jalojen lehtipuiden varassa elävä lajisto on paljolti riippuvainen pihojen ja puistojen hoidosta, sillä luontaisia jalopuumetsiä ei Suomessa paljon ole. ”Tarve on tullut kentältä, asennusten laatua halutaan parantaa entisestään. Suositukseen on koottu ohjeet siitä, kuinka pellettilämmitysjärjestelmä suunnitellaan ja asennetaan. Uusiutuvien osuus energian kulutuksesta kasvoi 32 prosenttiin. Puu nousi suurimmaksi Energian kokonaiskulutus Suomessa laski viime vuonna prosentilla 1,4 terajouleen. Suositukset pellettilämmityksen suunnitteluun Bioenergia ry ja Lämmitysenergia Yhdistys ry ovat laatineet suosituksen pellettilämmitykselle
Jos metsäenergian kilpailukyky ei parane, niin kivihiilestä ei saada edes torjuntavoittoa. › Metsäteknologian professori Metlassa 2001. ”Ei ole ihme, jos metsänomistajilla ja muillakin on välillä pää sekaisin, investoijia myöten”, Asikainen sanoo. Markkinalähtöisyys ei myöskään poista yhteistyön tarvetta – päinvastoin. › Valittu vastikään Ruotsin Kuninkaallisen metsäja maatalousakatemian metsäosaston jäseneksi. Nyt kun koko metsätaloutta, niin lainsäädäntöä kuin organisaatioita, pistetään uusiksi, se heijastuu myös serti?ointiin. ”Energiamarkkina käy ikuista aaltoliikettään kuin banaaneilla tai kahvilla.”. Markkinalähtöisyyden puute vaivaa myös keskustelua eri serti?ointijärjestelmien paremmuudesta ja ekologisuudesta. Jos rokotus on vain harvoilla, ongelmia on tiedossa. Energiapoliittista Rubikin kuutiota väännellään ja käännellään. › Koordinoi Metlan ja VTT:n yhteistä Forest Energy 2020 -tutkimusohjelmaa yhdessä professori Kai Sipilän kanssa. Metsäserti?ointi tarvitaan MIKKO HÄYRYNEN, teksti MATTI MATIKAINEN, kuva M etsäenergia tulee aina olemaan kahden tuulen ristiaallokossa, professori Antti Asikainen huomauttaa. Olennaista on markkinoilta tuleva aito kysyntä. Serti?kaatti on oltava. ”Energiaksi menevät puru, kuoret, mustalipeä; niillä on tehty bisnestä kymmeniä vuosia ilman mitään tukia.” Metsäenergia aina ristiaallokossa Jos metsäenergian kilpailukyky ei parane, kivihiilestä ei saada edes torjuntavoittoa, professori Antti Asikainen sanoo. Se tuottaisi paitsi kuitua, myös energiaa. › Assistentti, yliassistentti ja vs. Jos lähellä oleva lämpölaitos pystyy maksamaan puusta enemmän kuin kaukana oleva sellutehdas, niin miksi ei suoraan energiaksi, Asikainen kysyy. Paras energialeimikko on järeän kuusikon päätehakkuu”, hän sanoo. Hieman liioitellen, keskikokoisen metsätilan tuotot olisivat menneet serti?oinnin pyörittämiseen. Käytön painopiste siirtyy idemmäs myös siksi, että uudet käyttöpaikat ovat Keskija Itä-Suomessa, kuten Fortumin bioöljylaitos Joensuussa. Jos yhdeksän kymmenestä on rokotettu, joka kymmenes menee siinä siivellä. On arvioitu, että halvan fossiilienergian aikakausi kestää jopa vuosikymmenen.” Uudet investoinnit tuovat metsäenergialle lisäkysyntää pari miljoonaa kuutiometriä, mutta se hävitään toisaalla kivihiilelle. ”Näitä muutoksia ei pystytä tasaamaan, vaikka kotimaan energiapolitiikassa tehtäisiin mitä.” Mutta ihmiskunnan energiantarve on ja pysyy. Se vaihtoehto, että meillä ei olisi kattavaa metsäserti?ointijärjestelmää, ei ole vaihtoehto ensinkään. Kysymys on samasta kuin lasten rokottamisessa. Toinen on politiikka, toinen markkinat. Ja kun kaikessa muussakin korostetaan markkinoiden ja markkinoinnin merkitystä, niin erityisesti sen luulisi pätevän ympäristötietoisiin markkinoihin. Kuljetusmatkat pitenevät Vaikka metsäenergian kokonaiskäyttö mataa, maan sisällä tapahtuu. Risut ja kannot tuovat suoraa rahaa suurin piirtein uudistamiskustannusten verran. Keskustelu yksioikoisuutta kuvaa, että meillä on nyt ”metsäomistajien PEFC” ja ”luontojärjestöjen FSC”. Perinteisessä lämmityskäytössä kasvu on suurinta Eteläja Lounais-Suomessa, missä hakkuutähteiden korjuu on jo maksimissaan. Antti Asikainen › 47-vuotias, kotoisin Rääkkylästä › Metsänhoitaja Joensuun yliopistosta 1989, tohtorinväitös 1995. Tulipalopakkasten aikaan tarvitaan parhaiden laatujen täsmätoimituksia. Energia on myös raaka-aine, jonka markkina käy ikuista aaltoliikettään kuin banaaneilla tai kahvilla. Metsänhoidossa ei ole tarvetta tehdä mitään erityisen toisin. ”Käyttämättömät metsäenergiavarat ovat Keski-Suomen pohjoisosissa ja Pohjois-Karjalassa, mistä pitää pystyä kuljettamaan isoja määriä lounaaseen.” Osittain pitkien kuljetusmatkojen ongelma ratkeaa suuremmilla hakerekoilla. Kivihiilen vuoksi metsähakkeen käyttö vähenee Länsi-Suomessa ainakin tilapäisesti. Kommentoi kolumnia osoitteessa metsalehti.?. › Uppopallossa kaksinkertainen seniorien Suomen mestari. professori Joensuun yliopistossa. ”Ongelma kuitenkin hidastaa kasvua. Suomalaiselle metsänomistajalle lienee yhdentekevää, mikä kirjainyhdistelmä serti?kaattitodistuksessa on. Minulta kysyttiin viikko sitten Euroopan metsäviikolla Rovaniemellä, miksi suomalaiset metsäomistajat haluavat vain yhden serti?ointijärjestelmän, PEFC:n. Malli on ollut erittäin kustannustehokas ja toimiva: metsänomistaja osallistuu serti?ointiin metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden kautta ja alueellisia tilastotietoja voidaan käyttää kriteerien toteutumisen varmistamiseen. Kon?ikti jossakin saattaa heittää energian hinnan ylös, maailmantalouden sukeltaminen tuoda sen alas. Välttämättömyyshyödyke tehdään aina jollakin tavalla. Liikaa tavaraa maatuu tienvarsiin ja energiasisältöä menetetään.” Toivoa on, sillä isommat hakeautot pienentävät kuljetuskustannuksia 5–10 prosenttia ja hybriditekniikka säästää kuormausvaiheen polttoainetta oleellisesti. ”Maailmalla on alueita, joissa jopa huonolaatuinen sahapuu kannattaa ajaa hakkeeksi.” Metsänomistajan kannalta parasta olisi iso, uuden sukupolven sellutehdas, jollaista nykyään halutaan kutsua biojalostamoksi. Kivihiili uhkaa vielä pitkään Tämä ja ensi vuosi ovat metsähakkeella hyvin hitaan kasvun vuosia, koska sekä kivihiiltä että päästöoikeuksia saa halvalla. ”Fossiilisten polttoaineiden hinnannousun kautta tulevaa kilpailuetua ei ole näköpiirissä. ”Korjuuja käsittelyketjuun enemmän tehoa ja vähemmän materiaalihävikkiä, sillä saadaan kestävää etua. ”Sieltä saadaan paljon tukkia ja kuitua ja niiden sivutuotteista polttoainetta.” Ainespuun hintaan on leivottu sisään myös energiakäyttöön menevien osien arvoa. Tämä perusfakta pitää edelleen. ”Jos kivihiiltä halutaan aidosti korvata kotimaisella, niin pienpuun korjuutuen tulee säilyä nykyisellään ja sähköntuotannon osalta mieluummin nousta.” Kilpailukyky on logistiikkaa Asikainen painottaa, että tuet ja verot ovat kuitenkin vain kainalosauvoja. Nykyinen alueellinen ryhmäserti?ointimalli käynnistettiin Suomessa 2000-luvun alussa. Kivihiilen käyttö on tänä vuonna noussut puolella. 5 METSÄLEHTI 24 • 2013 JUHA HAKKARAINEN KOLUMNI Kirjoittaja on MTK:n metsäjohtaja. Puuta jalostavat ja jalosteita markkinoivat yritykset tarvitsevat serti?oitua puuta ympäristötietoisilla markkinoilla. K esällä valtakunnan uutiset julistivat, ettei Suomesta löydy serti?oitua, ekologista puuta, vaan sitä pitää tuoda. Olennaista on myös se, että päätösvalta omien metsien käytöstä ja hoidosta ei valu muualle. Jos serti?ointi koetaan metsälakien jatkeena, itsestään selvyytenä, jonka kustannuksia ei ole tarkoituskaan maksattaa markkinoilla, perustelu metsänomistajille on hankalaa. Väärin! Suomessa metsien serti?ointi, kuten monet muutkin asiat, on hoidettu tunnollisemmin kuin missään muualla. Silloin 13 vuotta sitten selvitettiin mahdollisuudet myös toisenlaiseen, tilakohtaiseen serti?ointiin. Siihen vaikuttavat globaalipolitiikka, EU-politiikka sekä oma metsä-, maatalous-, ympäristö-, energiaja aluepolitiikka. Vastaukseni oli, että suomalaiset metsäomistajat eivät halua yhtään serti?ointijärjestelmää, jos edellä mainitut kriteerit eivät täyty. Jos ne täyttyvät, järjestelmiä saa olla vaikka kuinka paljon. Haaste on markkinalähtöisyyden lisääminen metsäpäässä ja raakapuumarkkinoilla. Kumipyörillä ei kannata kuljettaa pitkiä matkoja ja junakuljetusten kilpailukyky ei parane osin siksi, että raiteilla ei ole kilpailua.” Sahapuutakin hakkeeksi Bioöljy on globaalia, mutta lämmön tekeminen lokaalia eli paikallista bisnestä. ”Metsäenergia on vielä pitkään sivutuote
Metsäntutkimuslaitoksen mittauksen mukaan sen tilavuus on 13 kuutiota. Minulle yrittäjänä harjoittelijoiden otto on erittäin vastenmielistä, koska siitä ei makseta. Näin se oli ylivoimaisesti Suomen suurin kuusi. Uusilla ostomiehillä on ollut melkoisia puutteita.” Metsäkoulujen välillä suuria eroja Tuoreen selvityksen mukaan metsäalan koulutuksen saaneista 60 prosenttia päätyy muualle kuin perusmetsätalouden puunkorjuun ja metsänhoidon tehtäviin. Lisäksi Sumiaisissa kasvaa suunnilleen samankokoinen kuusi. Pisimmän puun titteliä se ei saanut, koska mittausta ei varmistettu kiipeämällä. Metsäalan työvoimatarpeen kehityksestä ei ole yhdensuuntaista näkemystä. Jos itsellä ei ole paloa, niin kuinka sitä voi siirtää oppilaisiin?” Lautanen kysyy. Sen perimä jatkaa eloaan istutustaimissa, vaikka itse puu jääkin lahottajaeliöiden nautittavaksi. SeuraaEino kaatoi jättikuuset Eino-myrsky kaatoi sekä Suomen pisimmän että tilavuudeltaan suurimman kuusen. Ammattikorkeakoulun opettajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto ja kolmen vuoden työkokemus opetettavalta alalta, mikä on harvinainen yhdistelmä. Kahdeksan koulua Metsätalousinsinöörin tutkinnon on voinut suorittaa Hämeen, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Mikkelin, Tampereen, Seinäjoen ja Rovaniemen ammattikorkeakouluissa sekä ruotsinkielisessä Novia-oppilaitoksessa Tammisaaressa. ”Suullista ilmaisutaitoa, että pystyy porisemaan ihmisten kanssa eri tilanteissa. Eino kaatoi myös Savonlinnan Varpalan kuusijätin, jonka tilavuudeksi Metsäntutkimuslaitos mittasi kaatumisen jälkeen käsittämättömät 19,5 kuutiota. Kymenlaaksossa mti-koulutus on loppunut tänä vuonna ja vuonna 2016 koulutus loppuu myös Seinäjoella. elää normaalia elämää.” Stora Enson ostopäällikön Risto Nurmelan mukaan koulutus opettaa seurustelemaan puiden ja tietokoneiden kanssa, mutta niiden lisäksi tarvitaan vuorovaikutustaitoja. Muutoksessa uudet asiat korostuvat, mutta vanhojen perusasioiden osaamistarve säilyy. Metsätaloudessa työskentelevistä puolestaan 35 prosentilla on joku muu koulutus ja 22 prosentilla ei ole koulutusta ollenkaan. Suurkuusen perimä on vartteina tallennettu kuusensiemenviljelyksille. Kämppätaitojen aika on takana, ja metsäopetuksen tulisi siirtyä korkeakoulujen kampuksille. MIKKO HÄYRYNEN Metsämiesten säätiö haluaa virittää yhteiskunnallista keskustelua metsäalan koulutuksen suunnasta. ”Oikeissa töissä” olleita kaivataan opettajiksi, tai ainakin opettajille työelämäjaksoja. ”Entä jos opetetaan menneisyyden asioita?” hän kysyy. Säätiö järjesti joulukuun alussa seminaarin, jossa pohdittiin, mitä metsäkouluissa tulisi opettaa. Kaatumisen jälkeen tehdyt mittaukset vahvistivat vainajan pituudeksi 44,2 metriä. Nyt Suomen pisin kuusi löytyy Padasjoen Vesijaon luonnonpuistosta. Suomen suurimman havupuun titteli näyttäisi edelleen pysyvän Toivakassa, jossa kasvavan jättiläismännyn tilavuus on 14,95 kuutiota. Suurpuiden listalle Varpalan kuusi ei eläessään päässyt. Sen koko selvisi tutkijoille vasta kaatumisen jälkeen. Viime viikolla kolmannen vuosikurssin opiskelija aiheutti viiden tonnin vahingon.” Piirainen peräänkuuluttaa asiakaslähtöisyyttä myös metsäkoulujen oppilashankintaan. Muuramen suurkuusen pahoin lahonnut tyvi ei kestänyt Eino-myrskyn voimaa vaksi suurimmat ovat 14 kuution luokkaa. Puun tilavuus on kuusi kuutiometriä. TTS:n tutkija Eila Lautasen mukaan kasvavia osaamistarpeita ovat etenkin metsäenergia ja lämpölaitososaaminen, koneellinen metsänhoito, paikkatieto ja biojalosteet. Oppilaiksi haetaan nyt kaupunkilaisnuoria. Vuosina 2000–2008 valmistuneista metsätalousinsinööreistä 87 prosenttia ja metsänhoitajista 54 prosenttia on edelleen metsäalalla. ”Omaa opettajuutta pitää jatkuvasti kehittää. Mikkelin ammattikorkeakoulu erottautuu edukseen.. Kaksi kolmesta metsätalousinsinööristä on opintoihinsa tyytyväisiä, mutta metsäkoulujen välillä on suuria eroja. Laskussa ovat käsintehtävät hoitotyöt, kannonnosto ja ojitus. Työelämä paljastaa puutteet Koneyrittäjien liiton puheenjohtajan, sotkamolaisen koneyrittäjä Asko Piiraisen mukaan metsäkonealan koulutus on tasapainossa tarpeeseen nähden, mutta oppisopimuspaikkoja tarvitaan lisää. Metsälehti Makasiinissa 1/2012 ollutta juttua tehtäessä suurimmaksi todettiin Mäntyharjulla kasvava kuusi. Maasta tehtyjen mittausten mukaan se olisi 44,5-metrinen, siis Muuramen kuusta pidempi. Säätiön puheenjohtajan Ilpo Tikkasen mukaan metsäkoulutuksen pitkät perinteet saattavat olla myös kehityksen este. ”Nyt haetaan kaupunkilaistyttöjä ja -poikia, jotka haluavat Metsäopetus hakee uutta suuntaa Perinteet voivat olla myös kehityksen este. Ongelma on saada hyviä opettajia. ”Koulutus antaa riittävät perusvalmiudet, mutta entä sitten. Nyt se sai kovia haastajia Keski-Suomesta. Kymmenen vuoden päähän katsovat ennusteet vaihtelevat kymmenen prosentin vähennyksestä yhtä suureen kasvuun. Jyväskylän Jääskelästä löytyi pari viikkoa sitten alustavien mittausten mukaan 14,1-kuutioinen kuusi. 6 METSÄLEHTI 24 • 2013 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva M uuramen Kuusimäessä sortui Suomen pisimpänä pidetty kuusi, kun pahoin lahonnut tyvi murtui Eino-myrskyn voimasta
Kemerahakemuksen laatinut Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen neuvoja mittasi 6,4 hehtaarin osakuviolla poistumaksi 30000 runkoa hehtaarilla. Sipilä työskentelee opettajana Evon metsäopistossa. Metsänomistajan kannalta tilanne on epäoikeudenmukainen ja aiheuttaa tyytymättömyyttä sekä viranomaisten uskottavuuden alenemista.” Suomalaisessa metsässä kääntyy uusi sivu Taimikonhoidon korotetun kemeratuen myöntämisperusteet Korotettu tuki loppui kuin seinään Lähde: Metsäkeskus Mäntyvaltainen Havu-lehtisekapuusto Kuusivaltainen Sipilän taimikko 100000 80000 60000 40000 20000 Poistuma, kpl Kantoläpimitta, cm 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Korotettu tuki myönnetään Ei korotettua tukea. Etelä-Suomessa metsänomistaja saa tästä 40 prosenttia, siis 111 euroa. Käyrä päättyy vaaka-akselilla 4,5 sentin kantoläpimitan kohdalle. ”Metsänomistaja valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen, mutta se hylkäsi valituksen toteamalla, ettei kantoläpimitta ollut ministeriön ohjeessa määritellyllä vaihteluvälillä. Kemerakäyrä loppui kesken Metsäkeskus ei tehnyt virhettä, vaan toimi laatimansa ohjeen mukaan. Tuen saa korotettuna, kun työ on tavallista vaikeampaa. Tukihakemus palasi kuitenkin metsäkeskuksesta bumerangina. pykälässä määrätyn suuruisia.” Tuki maksettiin normaalin taimikonhoidon kustannusten mukaan. Sen mukaan taimikonhoidon tuki voidaan korottaa, kun poistuman määrä ja kantoläpimitta ovat ministeriön ohjeessa olevan käyrän alueella. Kantojen läpimittaa ei ainakaan kannata yliarvioida, kun kemeratukea haetaan taimikonhoidolle. Selkosuomeksi tämä tarkoittaa, että tukea ei saa korotettuna, kun kaadetut puut ovat kannolta tätä paksumpia. Taimikonhoitoon myönnetään kemeratukea, kun hehtaarilta kaadetaan vähintään 2000 kantoläpimitaltaan yli 0,5 senttiä paksua puuta. Ohje on valtakunnallinen. Se annettiin kiistassa, josByrokratia voitti järjen Korotettu kemeratuki evättiin, koska metsäkeskus totesi taimikonhoito kohteen liian vaikeaksi. Omituinen päätös niisti Sipilän tuesta 400 euroa. 7 METSÄLEHTI 24 • 2013 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva Korotetun kemeratuen perusteet näyttävät yksiselitteisiltä. Tällaista me emme esittäneet.” Partasen mukaan metsäkeskus linjasi tämän jälkeen, maaja metsätalousministeriön ohjeistamana, ettei korotettua tukea makseta, kun kantoläpimitta ylittää 4,5 senttiä. Partanen korostaa, ettei tukea evätty korkean kantoläpimitan vaan vähäisen poistuman vuoksi. Tuuloslainen metsänomistaja Antti Sipilä sai kuitenkin huomata, että juridiikka ja byrokratia voivat sotkea selviltäkin näyttävät asiat. Sipilällä ei kuuden sentin kantoineen ollut siis toivoakaan saada hakemaansa tukea. Aiemmin hän toimi Metsälehteä julkaisevan Metsäkustannus Oy:n kustannuspäällikkönä. Tällöin laskennallinen työkustannus on 421 euroa hehtaarilta, josta Etelä-Suomessa saa tukena samat 40 prosenttia, siis 168 euroa. Sen saamisen piti olla itsestään selvää, koska maaja metsätalousministeriön ohjeen mukaan korotetun tuen raja ylittyy, kun kannolta 4,5-senttisiä puita kaadetaan 10000 runkoa hehtaarilta. Metsäkeskuksen Pohjois-Savon johtava esittelijä Jarkko Partasen mukaan ohje perustuu Kuopion hallinto-oikeuden vuonna 2011 tekemään päätökseen. Melkoista ryteikköä siis. Saatteessa todettiin: ”… poistettujen puiden runkoluku ja keskimääräinen kantoläpimitta eivät ole maaja metsätalousministeriön asetuksessa 97/2001 2. Tämä ei ole meidänkään mielestämme toivottava tilanne.” MTK:n metsälakimies Tuomo Pesälä katsoo, että metsäkeskuksen päätös vaarantaa metsänomistajien oikeusturvan ja on yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. Sipilä teetti kymmenen hehtaaria taimikonhoitoa. Palkkatyössä tuki lasketaan 278 euron hehtaarikustannuksen perusteella. Enää se ei käy päinsä, mikä on harmillista. Itse näen, että säädösten tarkoitus on, että korotettua tukea myönnetään kaikkiin tietyn vaikeusrajan ylittäviin kohteisiin. ”Kyse lienee asetustekstin sananmukaiseen tulkintaan vetoamisesta. ”Aiemmin jatkoimme ohjekäyrää silmävaraisesti ja päättelimme, voiko tuen maksaa korotettuna. sa metsänomistaja haki, mutta metsäkeskus ei maksanut korotettua tukea kohteella, jossa kantoläpimitta ylitti 4,5 senttiä. Ei tullut korotusta Sipilän kuviolle haettiin korotettua kemeraa. Kaadettujen puiden kantoläpimitta oli kuusi senttiä
Silloin puustosta oli tapana poistaa isot, geneettisesti parhaat yksilöt. Myös taimikko on kasvavaa metsää.” Aikanaan Mielikäinen suhtautui kriittisesti koko menetelmään mutta on lieventänyt kantaansa. ”Silloin pohdittiin, saako tehdä vai ei. Nyt mietitään, miten tehdään ja missä menetelmä on järkevä.” Metsälehti toimii jatkossa kuten tähänkin asti. Nimi on selkeä ja lyhyt ja kuvaa sitä, että metsässä on koko ajan puita pystyssä. Puhuttiin määrämittaharsinnasta, joka rapautti metsien kunnon. ”Sallittakoon. Jatkuva voitti erkin Jatkuva kasvatus on Metsälehden lukijoiden suosikki metsänhoitomenetelmän nimeksi. Käypää kansanomaisuutta Riidan taustalla kummitteli muisto sotavuosista ja niitä edeltäneistä ajoista. 8 METSÄLEHTI 24 • 2013 HANNA LEHTO-ISOKOSKI M etsälehden lukijoilta kysyttiin, kuinka he haluavat nimittää menetelmää, jossa metsää ei hakata kokonaan vaan hoidetaan poimintaja pienaukkohakkuilla. Ehdotettiinpa jatkuvalle kasvatukselle napakkaa lyhennöstäkin – jatkumoa. Eli metsä tuottaa koko ajan tasaisesti.” ”Tätä meillä on totuttu käyttämään.” Eri-ikäisrakenteinen kasvatus ”Kyse on koko ajan eri-ikäisistä puista ja -puustoista.” ”Eri-ikäistä puutahan tuossa tapauksessa metsässä kasvaa.” Erirakenteinen kasvatus ”Suhteellisen lyhyesti ilmaistu. Niitä ovat luomumetsä, määrämittakasvatus, hi?stely, vapaa harvennus, vapaa kasvatus ja jatkuva kituutus. Sitä voi harjoittaa sopivissa paikoissa, mutta metsän kasvua pitää seurata huolellisesti.” Kari Mielikäinen on osallistunut myös uutta metsälakia valmistelleisiin työryhmiin. Takavuosikymmeninä meno ei ollut yhtä maltillista. Lähteen vastustajat olivat pitkään voitolla ja kouluttivat tulevat metsänhoitajat tasaikäisrakenteen suosijoiksi. ”Kaikki metsänkasvatus on jatkuvaa kasvatusta. Jos käytti nimitystä jatkuva kasvatus, kuului menetelmän ja sen puolesta puhuneen professori Erkki Lähteen kannattajiin. Perustelujakin esitettiin. Puhevälit menivät Useimmille tämän päivän metsänomistajille jatkuva kasvatus ja eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus ovat neutraaleja termejä, jotka tarkoittavat samaa asiaa. Eri-ikäiskasvatustahan metsäalan väki kutsuu jo tuttavallisesti erkiksi. Lyhenne: ERK.” Metsänhoidollinen harsinta ”Kyse on harsinnasta! Mutta tehdään viisaammin kuin entisaikoina.” ”Vanha hyvä nimitys, jota viimeksi käytettiin ennen harsinnan pannakomentoa.” Vastaajien kommentteja. Jatkuva kasvatus Erirakenteinen kasvatus Eri-ikäisrakenteinen kasvatus Metsänhoidollinen harsinta Jokin muu 10 20 30 40 50 Jatkuva kasvatus ”Selkeä maallikollekin helposti ymmärrettävä vaihtoehto.” ”Myönteinen, pehmeiden konsonanttien muodostama, kevyesti lausuttava ilmaisu.” ”Se parhaiten kuvaa perinteistä kasvatusmenetelmää. Toinen yleisesti käytetty termi, eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus, keräsi 12 ääntä ja siitä lyhennetty erirakenteinen kasvatus kahdeksan. Minusta kuitenkin eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus on eksaktimpi termi”, linjaa kiistojen ulkopuolella aikanaan pysytellyt emeritusprofessor i Matti Leikola. Ryhmittymät debatoivat voimakkaasti 1980-luvulta lähtien muun muassa lehtien palstoilla. Kaikki kasvatus jatkuvaa Professori Kari Mielikäinen Metlasta kannattaa myös eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta, koska se kuvaa tarkasti, mistä on kyse: metsässä kasvaa eri-ikäisiä puita. Lähteen saksankielisestä Keski-Euroopasta omaksuma menetelmä rinnastettiin harsintaan, vaikka se käytännössä tarkoitti eri asiaa: metsään kuului jättää parhaat puut ja elinvoimainen taimikko. Jatkuvaa kasvatusta Kari Mielikäinen pitää epämääräisenä. ”Jatkuva kasvatus on käypä kansanomainen ilmaisu, joka merkitsee sitä, että latvuspeittävyyttä ei pysyvästi rikota. Jatkuva kasvatus sai 45 ääntä 101:stä ja voitti äänestyksen ylivoimaisesti. Lisäksi nimitystä on käytetty jo vuosikymmenet. Johtaja Olli Äijälä korostaa, että keskustelu painottuu nyt eri seikkoihin kuin riitavuosina. Jatkuvalla kasvatuksella ja harsinnalla on jo historiallista painolastia.” ”Kuvaa menetelmän ideaa parhaiten. Jos sanoi eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus, lukeutui Metsäntutkimuslaitoksen pääjohtajan Elias Pohtilan joukkoihin, jotka kritisoivat menetelmää voimakkaasti ja kannattivat tasaikäisrakenteista metsikkömetsätaloutta. Eihän pyörääkään kannata uudelleen keksiä.” ”Jatkuva kasvatus kuvastaa hyvin sitä mihin pyritään. Erottaakseen menetelmänsä kaikista erilaisista harsintamalleista Lähde kehitti kannattajiensa kanssa termin jatkuva kasvatus. Termi tulee myös metsätalouden kehittämiskeskus Tapion uusiin metsänhoidon suosituksiin, ja perustelu on sama kuin Leikolalla ja Mielikäisellä eli ilmaisun tarkkuus. Puheväleissä ei aina oltu. Muita ehdotuksia › Hi?stely › Määrämittakasvatus › Ylispuuhakkuu › Poimintahakkuu › Jatkuva kituutus › Luomukasvatus › Vapaa harvennus › Valikoiva kasvatus › Yläharvennus › Jatkuva kierto › Vapaa kasvatus › Urbaani harsinta › Jatkumo Mikä on sinun mielestäsi paras nimitys metsänhoitomenetelmälle ilman avohakkuita. Kysely myös kirvoitti lukijoilta omia nimiehdotuksia. Lakitekstissä käytetään hänen suosimaansa eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta. Se on myönteinen, pehmeiden konsonanttien muodostama, kevyesti lausuttava ilmaisu. Jutuissa käytetään kumpaakin yleistä ilmausta synonyymeina, jolloin vältytään lukijaa ikävystyttävältä toistolta
Hoidamme metsiämme ”Itä-Suomi on puun varassa” Yliopistosta metsäntutkimuksen ykkönen maailmassa ja bioöljystä uusi tukijalka, siinä ItäSuomelle tavoitteita. Aikaa kanteiden käsittelyyn on alustavasti varattu juhannukseen asti. Helsingin käräjäoikeuden tiedottajan Anni Lehtosen mukaan tuomiot voidaan antaa noin vuoden kuluttua. Puunjalostukselle neljäs tukijalka Uuden ajan airueena metsäopettajille esittäytyi Iisalmeen bioöljyjalostamoa valmistelevan Green Fuel Nordicin toimitusjohtaja Timo Saarelainen. Kaikkiaan kanteita on käsiteltävänä yli 700. Rikittömyytensä ansiosta sitä kokeillaan myös Itämerellä liikkuvien laivojen polttoaineena. ”Itä-Suomen yliopistosta on tehtävä maailman johtaja puuntutkimuslaitos koko maailmassa.” Itä-Suomen yliopistoon kuuluvat muun muassa Joensuun luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta sekä puun kemiaa tutkiva yksikkö Kuopiossa. Lisäksi markkinat ovat valmiina, koska tuote korvaa raskaan polttoöljyn, eikä bioöljy myöskään ole sitä kalliimpaa”, Saarelainen korosti. Hän lupasi bioöljystä puunjalostuksen neljännen tukijalan paperin, sellun ja sahatavaran rinnalle. Suurinta korvaussummaa, 159:ää miljoonaa euroa, hakee Metsähallitus. Fortum käynnisti maailmankin mitassa ensimmäisen teollisen bioöljyjalostamon Joensuussa marraskuun lopulla. Paine kepin – pakkokeinojen – käyttämiseen kasvaa, jos asiaa ei vapaaehtoisin keinoin saada ratkaistua.” Lääkkeeksi Kääriäinen tarjosi sukupolvenvaihdoksiin ja metsätilojen koon kasvattamiseen sekä puun myyntiin ja metsänhoitoon kannustavaa veroratkaisua. ”Käyttämämme prosessi on vuosikymmeniä testattu. Green Fuelin laitosten bioöljy korvaa raskasta polttoöljyä, joka sopii lämmitykseen. Tutustu maksutta joulukuun ajan. Marraskuussa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi asfalttikartelliin osallistuneet yhtiöt maksamaan kunnille reilut 37 miljoonaa euroa vahingonkorvauksia. Green Fuelin ensimmäisen laitoksen on määrä käynnistyä reilun vuoden päästä.. ”Puukaupan toimivuus on turvattava, niin että puuta virtaa tasaisesti jalostukseen. Käräjäoikeudessa käsitellään Metsähallituksen, kaupunkien ja kuntien sekä yksityisten puunmyyjien vahingonkorvausvaatimukset. Keskustan kansanedustaja ja moninkertainen ministeri lateli kolmipykäläisen ohjelman, jolla Itä-Suomen runsaat metsävarat saadaan heruttamaan hyötynsä alueen taloudelle. Kaikkiaan Suomessa on suunnitteilla kymmenkunta biojalostamoa. ”Kivihiilen maailmanmarkkinahinnan laskuun ei ole osattu reagoida.” MIKKO RIIKILÄ Metsänomistajien puukauppakartellista nostamien vahingonkorvauskanteiden käsittely alkaa Helsingin käräjäoikeudessa tammikuussa. Metsähallituksen kanteisiin vastaaville metsäyhtiöille on annettu lisäaikaa viimeistellä vastineitaan ensi helmikuun loppuun asti. Kansanedustaja Seppo Kääriäinen sanoo, että ellei teollisuus saa puuta vapaaehtoisin ratkaisuin, paine pakkokeinoihin kasvaa. Kuulijakuntaansa, maan metsäopetuksesta vastaavia, Pohjois-Savon vahva mies lämmitti vaatimalla riittävän metsäalan koulutuksen järjestämistä eri puolilla maata. ”Viime vuosina on tehty maan edun vastaista politiikkaa. 9 METSÄLEHTI 24 • 2013 www.metsalehti.?/mobiili Mobiilisti 1.1.2014 alkaen. Summa on vajaa kolmannes oikeudelle esitetyistä korvausvaatimuksista. Toinen Kääriäisen kolmesta teesistä oli Suomen metsätalouden etujen turvaaminen kansainvälisillä foorumeilla, erityisesti EU:ssa. 50000 tonnia bioöljyä tuottava laitos lisää Fortumin puukäyttöä Joensuussa noin 220000 kuutiota. Kivihiilen maailmanmarkkinahinnan laskuun ei ole osattu reagoida.” Kääriäisen kolmas teesi oli lisätä puulle uusia käyttötapoja tuottavaa tutkimusta. Kartelli käräjät alkavat tammi kuussa paremmin kuin kukaan.” Hän moitti, että bioenergiapolitiikassa on tyritty pahasti, kun voimaloissa vaihdetaan kotimaisista polttoaineista kivihiileen. Yksi jalostamo tuottaa 90000 tonnia bioöljyä. Green Fuelilla on Iisalmen lisäksi suunnitteilla jalostamot sekä Savonlinnaan että Lieksaan. kuten haluat . Yhteenlasketut vahingonkorvausvaatimukset puukauppakartellista ovat noin 230 miljoonaa euroa. Yksityisten metsänomistajien esittämien vahingonkorvausten käsittely alkaa Suuri Savotta -ryhmää vetävän Reijo Lahtosen tiedon mukaan maaliskuussa. Lataa Apple Storesta tai Google Playsta MIKKO RIIKILÄ, teksti KATRI TENHUNEN, kuva ”Itä-Suomen elinvoimaisuus riippuu ratkaisevasti luonnonvaraja biotaloudesta”, korosti Metsätyön ammattiopetus 50 vuotta -seminaarissa puhunut Pohjois-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja Seppo Kääriäinen. ”Meidän on osattava pitää suomalaisen metsäpolitiikan puolta. ”20 Iisalmen kokoista laitosta lyhentäisi Suomen öljylaskua miljardilla eurolla vuodessa ja pienentäisi samalla Suomen hiilijalanjälkeä”, Saarelainen painotti
Se on verrattavissa vuoden 1948 harsintajulkilausumaan. Lähtökohtana on ollut, että se mitä tehdään onnistuisi mahdollisimman hyvin”, Äijälä sanoo. ”Tämä voi olla aikamoinen myllerrys metsäammattikunnassa. Metsänomistajalle ei sanella yhtä ja oikeaa tapaa toimia, vaan hän tekee itse tavoitteidensa mukaisen päätöksen. Vuoden alusta metsäammattilaisen tehtävä on esittää puolueettomasti vaihtoehtoja metsien käsittelyyn ja kertoa eri toimenpiteiden vaikutuksista metsien tuottoon ja kasvuun. Ennusteiden mukaan kasvukausi pitenee, sademäärä vähenee ja tuulet voimistuvat seuraavan seitsemänkymmenen vuoden aikana. Lain ja suositusten jalkauttaminen käytäntöön on jo alkanut ja jatkuu ensi vuonna. Ei ihmettä yhdessä yössä ”Tässä ei ole kyse hoitosuositusten päivittämisestä vaan totaalisesta uudistuksesta.”. Uuden toimintatavan omaksumisessa on sulattelemista vuosikymmenet vanhan tiukan ja valvovan lain aikaan toimineille. Metsälaki sallii vuoden alusta metsien kasvatuksen jatkuvasti peitteellisenä. Ajanjakso vastaa eteläisen metsikön keskimääräistä kiertoaikaa. Kirjallinen versio suosituksista ilmestyy maaliskuun alussa. Metsänhoitosuositusten ja metsälain tuoma monipuolinen metsien käsit tely ei rantaudu käytäntöön hetkessä. Paino on metsänomistajan omilla valinnoilla ja päätöksillä. ”Suosituksia työstäneet johtoryhmä ja ohjausryhmä jatkavat työtänsä ainakin ensi vuoden”, Äijälä sanoo. Niissä esitellään, mitä tietty korkovaatimus tarkoittaa uudistamisiässä ja -järeydessä. Talousmetsien luonnonhoito sekä metsätalouden kannattavuuteen liittyvät kysymykset on uusissa suosituksissa käsitelty huomattavasti aikaisempaa laajemmin. Nyt laki puolestaan poistaa lähes kaiken säätelyn, ja suositukset tukevat tätä linjaa. Suositukset tuovat vaihtoehtoja myös tasaikäisten metsien kasvatukseen. ”Kannustaisin metsänomistajia neuvovia henkilöitä miettimään yhdessä metsänomistajan kanssa, mitä metsien käsittelyyn voisi tuoda, jotta se vastaisi paremmin metsänomistajan tavoitteita”, Äijälä sanoo. Mutta onko eri-ikäisrakenteisesta metsien kasvatuksesta riittävästi tutkimustietoa. Silloin vain suunta oli toinen. Jatkuva kasvatus suosituksiin Kaksi vuotta kestäneen metsähoitosuositusten uudistuksen taustalla ovat metsänomistajien muuttuneet asenteet ja tavoitteet. Suosituksissa uutena esitellään esimerkiksi luonnonhoitoa painottava harvennus, jossa luontokysymykset otetaan entistä paremmin huomioon jättämällä enemmän lehtipuustoa, säästöpuita tai riistatiheikköjä. Merkittävimpiä uudistuksia on eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen mukaantulo suosituksiin. Esimerkiksi varhaisperkauksen ja taimikonhoidon merkitys korostuu, koska lehtipuut kasvavat entistä paremmin”, Olli Äijälä kertoo. Organisaatioiden vastuulla on kouluttaa henkilöstönsä. Tapio julkaisee metsänhoitosuositukset internetsivuillaan sekä suomeksi että ruotsiksi tammikuun toisella viikolla. Holhouksen loppu Vastavalmistuneista metsän hoito suosituksista tuli kattavampi paketti kuin koskaan. Harsintajulkilausuma siirsi metsät tehokkaaseen ja osin vaihtoehdottomaan viljelytalouteen. Metsänhoidon suositusten rooli on esitellä, missä olosuhteissa ja minkälaisilla kasvupaikoilla ja menetelmillä uusi kasvatustapa olisi järkevä ottaa käyttöön. ”Jos vertaan tätä suositusta aikaisempiin, tässä ei ole kyse metsänhoitosuositusten päivittämisestä vaan totaalisesta uudistuksesta”, summaa metsänhoitosuositusten valmistelua luotsannut projektipäällikkö, Tapion metsänhoitoja bioenergiayksikön johtaja Olli Äijälä. Jatkossa kuivumisherkille karkeille moreenimaille ei kannata iskeä kuusta kasvamaan. Suositusten esittelemiä metsänkäsittelymenetelmiä on monipuolistettu vastaamaan nykyajan metsänomistajien toiveita. Niiden huomioiminen metsien käsittelyssä ei välttämättä vaadi suuria investointeja. Tutkimuksen mukaan lähes kolmasosa metsänomistajista pitää luontoarvoja tärkeinä. Tarvittaessa suosituksia viilataan, kun käytännön kokemus ja opit uudesta metsien kasvatustavasta karttuvat. ”Ei ole, mutta olemme tehneet hyvää yhteistyötä alan tutkijoiden kanssa ja soveltaneet suositukset olemassa olevasta tutkimustiedosta. Metsänhoitosuositusten viilaaminen ei kuitenkaan pääty. 10 METSÄLEHTI 24 • 2013 TIIA PUUKILA K un vuosi vaihtuu seuraavaan, alkaa metsien käsittelyn historiassa uusi aikakausi. Uusissa suosituksissa taloutta painottavat metsänomistajat huomioi daan entistä paremmin. Suositukset on sorvattu sellaiseen muotoon, että niistä saavat tukea niin taloudellisia kuin luontoarvojakin metsissään painottavat maanomistajat. Tuulituhoriskin kasvu puoltaa oikea-aikaisia harvennuksia ja ötökkätuhojen lisääntyminen kannustaa uudistamaan heikentyneet metsät viivyttelemättä. Vuoden 2014 alusta astuvat voimaan uusi metsälaki ja uudet hyvän metsänhoidon suositukset. Ne moni puolistavat ja siivittävät metsien käsittelyn uuteen aikaan. Niissä ei anneta yhtä oikeaa tapaa toimia vaan tarjoillaan vaihtoehtoja ja ideoita monipuoliseen metsien käsittelyyn. Äijälä pitää suositusten ja lain muutosta historiallisena. Vaihtoehtoja tasaikäisiin metsiin Metsien käsittelyn monipuolistaminen ei rajoitu yksin eri-ikäisrakenteiseen metsien kasvatukseen. Metsätalouden kannattavuuskysymykset tulivat metsänhoitosuosituksiin vuonna 2006, kun suosituksia uudistettiin edellisen kerran. Menetelminä esitellään poimintahakkuu kuuselle ja pienaukkohakkuu männylle. Laki ei enää aseta metsien uudistamiselle ikätai läpimittavaatimuksia eikä sanele oikeaoppista hakkuutapaa. ”Muuttuvassa ilmastossa huomioitavat asiat ovat aika arkisia. ”Kun laki ei enää aseta uudistettavan puuston iälle tai läpimitalle vaatimuksia, metsänomistajan on hyvä peilata omaa taloudellista tilannetta koko metsätilan kannalta ja miettiä, uudistaako heti vai odottaako.” Huomio muuttuvaan ilmastoon Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamisen lisäksi suosituksiin on otettu ensimmäistä kertaa mukaan metsien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen. Kaikki, mitä uusi metsälaki ja suositukset tuovat tullessaan, asettaa uuden haasteen metsäammattilaisille ja neuvonnalle”, sanoo toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksestä. Metsänhoitosuositusten tehtävä on jalkauttaa uuden metsälain henki metsiin. Joulukuun puolivälissä vahvistetut laki ja suositukset ovat sallivampia kuin koskaan aikaisemmin
Jotain on kuitenkin muuttunut jo nyt. ”Kevään aikana saamme varsin kattavasti oman henkilöstön ja valtaosan yrittäjistäkin koulutettua”, arvioi yhtiön metsäpäällikkö Jorma Länsitalo. 11 METSÄLEHTI 24 • 2013 Eurot edellä Uusissa suosituksissa korostuu aikaisempaa enemmän metsätalouden kannattavuus. Vertaile, miten korkovaatimus vaikuttaa uudistamisikään. Pohdi näitä R od eo. Ilmastonmuutos Vastavalmistuneet suositukset auttavat sopeuttamaan metsiä muuttuvaan ilmastoon. Suositukset auttavat sopivan kohteen valinnassa. On tärkeää, että kaikki toimijat löytäisivät toteutuksessa yhteisen linjan, ja tämän takia maakunnalliset tilaisuudet ovat erinomaisia”, arvioi Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Mäntylä. Luontoarvot huomioon Uusista metsänhoitosuosituksista löytyy kattavasti vaihtoehtoja luonnonhoidosta kiinnostuneille. Kuinka moni sen valitsee, jää nähtäväksi. Riistatiheiköt, lehtipuut ja säästöpuut lisäävät luontoarvoja. Kestää viidestä kymmeneen vuotta ennen kuin paljastuu, minkälainen vaikutus suosituksilla ja uudella metsälailla lopulta on metsien käsittelyyn. Apuna ovat metsäkeskuksen ja Tapion yhteistyössä järjestämät maakunnalliset koulutukset. Osasta loppuvuonna valmistuneista metsäsuunnitelmista löytyy vaihtoehto jatkuva kasvatus. ”Aloitimme koulutukset, kun metsälain peruspiirteet saatiin selville. Avainsanoja ovat kasvupaikkavalinta ja oikea-aikaiset metsänhoitotyöt. Myös Stora Ensolla koulutukset ovat hyvässä vauhdissa. Eri-ikäiskasvatus Jatkuvasti peitteellinen metsänkasvatus saa ensi kertaa omat suosituksensa
Viime vuoden vastaava luku oli 31,3 miljoonaa kuutiota. Varovasti arvioiden tämän vuoden hakkuut kohoavat 58,6 miljoonaan kuutioon – siis aavistuksen korkeammalle kuin vuonna 2007. Nyt määrä jäänee vähän pienemmäksi, koska energiapolitiikassa on epähuomiossa alettu suosia kivihiiltä kotimaisten polttoaineiden kustannuksella. Tukin hakkuut olivat lokakuussa kaksi ja kuitupuun hakkuut 16 prosenttia suurempia kuin keskimäärin. Ihan heti ei uskoisi, että tänä vuonna ollaan tekemässä ennätyshakkuut. Sillä heltiää kaikkien aikojen hakkuutilaston kakkossija. Määrä on toiseksi suurin kautta aikojen, enemmän hakattiin vain vuonna 2007. Tänä vuonna tukin käyttö kasvaa viime vuodesta. Lisäksi energiapuun lisääntynyt käyttö raivaa tilaa lisähakkuille. Tämän vuoden energiapuumääriä ei vielä tiedetä. Myös puunkorjuun työvoima on kasvanut. Tammi-lokakuun markkinapuun hakkuut vuosina 2003–2013 Savotoilla sata lasissa Lähde: Metsäntutkimuslaitos Yksityismetsät 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 Miljoonaa m Yhtiöiden ja valtion metsät 10 20 30 40 50 M ik ko R iik ilä. Erotus on pääosin tukkipuuta. Vuonna 2007 runkopuuta korjattiin energiapuuksi reilut 800000 kuutiota. Kuusikuitua kuluu aiempaa vähemmän. Vuonna 2007 metsäteollisuus jalosti kotimaista kuitupuuta 31 miljoonaa kuutiometriä. Äkkiseltään hakkuuennätys tuntuu järjenvastaiselta. Lokakuussa tukkipuuta hakattiin 2,7 miljoonaa kuutiometriä ja kuitupuuta 2,9 miljoonaa kuutiota. Kotimaista puuta hakataan tänä vuonna enemmän kuin koskaan. Näin kuitenkin on. Vuonna 2007 teollisuus käytti raakapuuta 75 miljoonaa kuutiota. Vuonna 2007 Suomeen tuotiin 18 miljoonaa kuutiometriä raakapuuta, tänä vuonna arviolta 12 miljoonaa kuutiota. Tilastoon kirjataan vain sahoille sekä paperija sellutehtaille korjattava puu, mutta ei energiapuuksi menevää runkopuuta. Auringonlasku onkin sarastusta. Sekin oli kaikkien aikojen ennätys. Tämä tapahtui itse asiassa jo viime vuonna. Tänä vuonna sellutehtaiden käyntiasteet ovat kohonneet, joten ennätys menee todennäköisesti jälleen uusiksi. Paperija sellutehtaita on lopetettu, eivätkä sahatkaan ahmi tukkia kuten vanhoina hyvinä aikoina. Lokakuussa riuska hakkuutahti Lokakuun hakkuut kohosivat 5,6 miljoonaan kuutiometriin. Näin vuoden kokonaishakkuumäärä kohosi 58,5 miljoonaan kuutiometriin. Ennätyshakkuiden taustalla on puun tuonnin väheneminen. Hakkuukoneita savotoilla hyöri lokakuussa 1 640 ja ajokoneita 1740, mikä on noin kuusi prosenttia viimevuotista enemmän. Tämän vuoden lokakuussa puuta korjasi 5100 ihmistä, kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuoden 2012 lokakuussa. Todellisuudessa puuta hakataan jopa markkinahakkuutilaston kertomaa enemmän. Valtaosa puusta, 4,5 miljoonaa kuutiometriä, kertyi yksityismetsistä. Vuonna 2007 tammi-lokakuun markkinahakkuut kipusivat 47,5 miljoonaan kuutioon. Puun käyttö on muuttunut Hakkuut ennätystasolla Unohtakaa lama. Aivan varmaa se ei tosin ole, koska sahauksen kasvu lisää myös sellutehtaille menevän hakkeen määrää. Yksityismetsien puusta neljä miljoonaa kuutiota ostettiin pystykaupoin, loput puoli miljoonaa kuutiota hankintakaupoin. Kotimaisen tukkipuun käyttö vähentyi vuodesta 2007 vuoteen 2012 seitsemällä miljoonalla kuutiolla. Viime vuonna kotimaista runkopuuta meni energiapuuksi vajaat neljä miljoonaa kuutiota. Tänä vuonna jäädään kymmenen miljoonaa kuutiota alemmas. tavalla, jota viime vuosien talousuutisia lukien ei arvaisi: kotimaisen kuitupuun käyttö kohoaa suuremmaksi kuin vuonna 2007. Koivuja mäntykuitupuun käyttö on lisääntynyt. Kokonaisuudessaan puunkäyttö onkin vähentynyt. Näin käy, jos markkinahakkuut pysyvät marras-joulukuussa viiden miljoonan kuution kuukausivauhdissa ja energiapuuta korjataan vuoden aikana kolme miljoonaa kuutiota runkopuuta. 12 METSÄLEHTI 24 • 2013 PUUKAUPPA MIKKO RIIKILÄ M etsäntutkimuslaitoksen mukaan kotimaista markkinapuuta – siis tukkija kuitupuuta – hakattiin tammi-lokakuussa yhteensä 46,3 miljoonaa kuutiometriä
. ETELÄ-POHJANMAA . . . Satakunnassa toimivan Metsänhoitoyhdistys Karhun vt. . . . Tuulituhot ovat samantapaisia kuin kahden aikaisemman alkutalven aikana riehuneen myrskyn, Einon ja Oskarin, aiheuttamat. . . . . . . . . . . . . . . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. . . . . Uudistushakkuu . . . . . . Harvennushakkuu . nousussa . . . KOKO MAA . . . Hankintahinnat . . . nousussa . . . . . . . . . Ensiharvennus . nousussa . Uudistushakkuu . . . Uudistushakkuu . . . . . . Hankintahinnat . Yhtiöt ostavat vielä jonkin verran talvileimikoita ja yhdistyksen korjuupalvelukin voi hoitaa osan tuhokohteista. . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . . . . . . . . . . . Yhtenäisiä tuhoalueita on vähän, ja nekin ovat yleensä pienialaisia. Nyt vuorossa oli Seija-myrsky, joka kaatoi puuta alustavan arvion mukaan 0,5– 2 miljoonaa kuutiometriä. . Harvennushakkuu . . . . . . 13 METSÄLEHTI 24 • 2013 EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Raakapuun hintatilastot, viikkojen 47–50 keskiarvo Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Ostomäärät viikolla 50 metsäkeskuksittain ETELÄ-SUOMI . Uudistushakkuu . . Ensiharvennus . . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. HANNU JAUHIAINEN Länsirannikon ja eteläisen Suomen metsät joutuivat jo kolmannen kerran myrskyn kouriin tämän talven aikana. . Hankalimpia korjuukohteita ovat vasta harvennetut metsät. . . . nousussa . . . Ensiharvennus . Harvennushakkuu . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Niihin ei välttämättä saa kannattavaa korjuuta, koska hakkuukertymä jää usein vähäiseksi. . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . Ensiharvennus . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ensiharvennus . . . . . Myrsky riepotteli taas metsiä Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2009 2010 2011 2012 2013 Euroa m viikot 1–50, 2013 2012 2011 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0. . Hankintahinnat . . . . . . . . . . . . KYMI-SAVO . . . . . . . . . . . . . Uudistushakkuu . . . nousussa . . . Hankintahinnat . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . Hankintahinnat . . . . nousussa . . . . . . . . . . . nousussa . . . . Harvennushakkuu . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . Ensiharvennus . . . . . Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . Uudistushakkuu . Ensiharvennus . . . . . Ensiharvennus . . toiminnanjohtaja Jouni Peltoniemi kertoo, että tuhot ovat yhdistyksen alueella paikoittaisia. . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . . . ”Eniten puuta on kaatunut Nakkilan alueella, muualla on lähinnä satunnaisia nurin menneitä puita.” Peltoniemi kehottaa metsänomistajia tarkistamaan metsänsä ja ottamaan tarvittaessa yhteyttä omaan metsänhoitoyhdistykseen. . . . Puita on tavanomaisimmin kaatunut sieltä täältä. . . . . . . . . . . Hankintahinnat . Uudistushakkuu . . . . . . . Uudistushakkuu . . Harvennushakkuu . . KAINUU-POHJANMAA . . Hankintahinnat . . . nousussa . . . . Harvennushakkuu . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . SAVO-KARJALA . . . . . LAPPI . . KESKI-SUOMI . . . Harvennushakkuu . . . . Harvennushakkuu . . . . . Hankintahinnat . . . . Puukauppojen tekoon on nyt asiaa monella metsänomistajalla. . . . . .
Älä tunteile. Nyt ne on silti kaadettava taimikkoa varjostamasta. Kaada heti puut, joista joudut joka tapauksessa luopumaan. ”Silloin oivaltaa, mikä kannattaa ja mikä ei.” Kuusten kaataminen suurina tekee metsään lisäksi melkoisen aukon. ”Jos metsän jättää tällaiseksi, taimilla ei ole mitään mahdollisuutta selviytyä. Mitä metsä silloin näyttää. Takana näkyy ylispuukuusia tukkikokoisten koivujen joukossa. Mänty tarvitsee tilaa ja valoa”, Kari Mielikäinen kommentoi.. Jos tahtoo koivuja ja kuusia, voi unohtaa männyn, sillä ne kuolevat varjostukseen – ainakaan ongenvapaa isompia puita ei tule. Harvenna reunoilta, jos läheltä puskee kunnollinen mäntytaimikko. Pitää laskea. Sitten raivataan rajusti. Hän oli kertaalleen hoitanutkin niitä, mutta jättänyt runsaasti yksittäisiä lehtipuita sekä vanhoja alikasvoskuusia. Kun taimet ovat nousseet, kuuset ovat olleet parimetrisiä. Vinkit sekataimikon hoitoon sästä pois. Mänty ei pysty nousemaan koivujen ja kuusien alta.” Iso kuusi tekee aukon Yhdessä Karppisen kuvista kohoavat etualalla männyntaimet. ”Isäntä on nuukuuttaan ajatellut, että joutavathan nuo tuossa olemaan. METSÄSTÄ METSÄLEHTI 24 • 2013 14 METSÄNHOITO Ajattele kymmenen vuoden päähän. Paitsi sellaiset aukkopaikoissa kasvavat, joista saa tukkia mäntyjen ensiharvennuksen yhteydessä”, Kari Mielikäinen neuvoo. Muuten menetät aikaa ja työ käy raskaammaksi. Tuleeko tuloja. Vähäistä puumäärää ei kannata kerätä talteen, koska traktori peräkärryineen vaurioittaisi mäntyjä lisää. Jos jättää ne paikoilleen, saattaa menettää sekä kuusen Saha soimaan Harvenna harkiten Suuria koivuja kuusiryhmiä harvennetaan reunoilta, jotta männyntaimille tulee tilaa. Kun jotakin tekee, pitää myös ennakoida, mikä on seuraava toimenpide. ”Montako mäntyä yksittäiset kuuset pilaavat kymmenessä vuodessa. Jos tavoitteena on mäntymetsä, muut yksittäiset puut kannattaa poistaa. Karppisen metsästään lähettämistä kuvista näkee, että osa kuusista riutuu lehtipuiden alla. Edellinen omistaja oli päätehakannut kuvioita 15 vuotta sitten ja kylvänyt tilalle mäntytaimikoita. Mielikäinen jättäisi kaadetut puut metsään, ellei joku hae niitä kantamalla. Karppinen pähkäilee, mitä puustolle kannattaisi tehdä. Syntyy kaivomainen kohta, jonka reunoilla kasvaa lyhyempiä mäntyjä kuin muualla. Vai kokeilisinko eri-ikäisrakenteista kasvatusta. Hyvä menetelmä on miettiä, minkälainen puusto on kymmenen vuoden kuluttua. Yksittäisistä koivuista säästät vain todella hyvät. Joka tapauksessa kuusten kaataminen tärvelee taimikkoa. HANNA LEHTO-ISOKOSKI, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat M etsälehden lukijoille tuttu valokuvaaja Sami Karppinen osti viitisen vuotta sitten metsää Keski-Suomesta Kivijärveltä. Koska Karppisen metsän pienimmät puut ovat mäntyjä, Mielikäinen ei suosittele sinne eri-ikäisrakenteista kasvatusta. Harkitse erikseen isommat koivuja kuusiryhmät. Taimikko on 4–6-metristä, ja siinä on paikoitellen aukkoja. ”Raivaanko rajusti vai säästänkö ylispuita ensiharvennukseen asti. Jätä vain selkeissä aukkopaikoissa kasvavat ylispuukuuset, joista saat ensiharvennuksen yhteydessä tukkeja. Muut alas mäntyjen tieltä. ”Se toimii vain, kun on alikasvoskuusia. Puuntuotoksen professori Kari Mielikäinen Metsäntutkimuslaitoksesta neuvoo, että ensin pitää miettiä oma tavoite: mitä puulajeja haluaa kasvattaa. Järkevintä on kaataa sellaiset puut pieninä, joita ei kuitenkaan saa metEpätasainen taimikko kuntoon Kun metsässä kasvaa sekaisin kaikkea, omistajan on valittava, mitä puulajeja hän haluaa
”Kuitukoivua ei säästetä tulevien tukkimäntyjen kustannuksella. Jotkut rungot kasvavat vinoon. 15 METSÄLEHTI 24 • 2013 Epätasainen taimikko kuntoon että männyt”, Mielikäinen opastaa. Toki se vie taimikolta puhtia, mutta valoa riittää, koska männyn oksat ovat karsiutuneet jopa kymmeneen metriin asti. Tiheä, hoitamaton pusikko houkuttelee eläimiä, vaikka jotkut uskovat, että lehtipuu saisi ne säästämään männyt. Kuusi olisi pitänyt kaataa aikoja sitten. Harventamattomasta tuppaasta jää hirven jälkeen jotakin myös metsänomistajalle. Olen tehnyt omassa metsässänikin sen virheen, että olen jättänyt koivuja mäntyjen lähelle.” Männyille tilaa Sami Karppista askarruttavat myös taimituppaat, joissa kylvön jäljiltä yksi puunalku kasvaa muita vahvempana. Kahdella jäljelle jääneellä ei kuitenkaan ollut tilaa kasvaa kunnolla, joten etsivät sitä sivuilta ja muodostivat lopulta v-kirjaimen. Puissa on valtavasti oksia ja ne ovat huonolaatuisia. Iso, pylväsmäinen mänty ei ole taimikolle yhtä haitallinen kuin kuusi. Sami Karppisen koivuista iso osa on kuitupuun kokoisia ja kasvaa harvassa, siellä täällä. Pitäisikö se ottaa pois ja antaa loppujen kasvaa. Viisainta on harventaa reunimmaiset puut pois, jotta männyt mahtuvat. ”Ei, vaan parhaiten kasvava puu jätetään”, Kari Mielikäinen neuvoo. Parhaiten kasvava mänty jätetään Kaada ajoissa Yksittäinen mänty voi jäädä Kaada kuitukoivut Älä tunteile Siellä täällä kasvavat, oksaiset koivut poistetaan. Mielikäisestä on kuitenkin hyvä, että tuppaat ovat tähän asti kasvaneet harventamattomina: reunimmaisia vesoja on hamunnut hirven turpa mutta keskellä kasvavat puut ovat jääneet rauhaan. Mutta rungot, joista on tulossa oksatonta vaneripuuta, jätetään”, Kari Mielikäinen sanoo. Iso ylispuumänty ei haittaa yhtä paljon kuin kuusi. Mielikäinen kehottaa hoitamaan taimikot ajoissa niin, ettei lehtipuuta jäisi. Jos kuusikko on vaikkapa 20 metriä kanttiinsa, Mielikäisen mukaan olisi järjetöntä hakata se aukoksi. Hän on aikanaan tehnyt kokeita, joissa paras mänty poistettiin. Pois vain. ”Kunhan vain männyllä on useampi metri tilaa ympärillään. Myös hirvet aterioivat Karppisen metsässä ahkerasti. ”Yksittäisen jättäisin vaikka kotkan pesäpuuksi.” Pois ruoka hirviltä Koivujen kohtalon ratkaisee niiden laatu. Poikkeus ovat isommat ryhmät, joiden lähettyvillä kasvaa myös männyntaimia. Nyt siitä jää iso aukko taimikon keskelle. ”Hirvi ei ole niin jalomielinen, että valikoisi, vaan syö kaikkea.”. ”Hirvi ei ole niin jalomielinen, että valikoisi, vaan syö kaikkea.” Kaikista koivuista ja kuusista Karppisen ei silti kannata luopua. Ei tullut tukkia. ”Kannattaa kaataa koivut, joista ei tule huippulaatuisia”, Mielikäinen rohkaisee
Kahdella pienemmällä sorvilla onnistuu vaikkapa kynien tai korujen tekeminen. ”Puuntyöstöharrastus on kasvamassa, mutta siinä tarvitaan pedagogista ohjausta”, sanoo pienen CURLING-KIVIÄ JA Joulukuusi, joulukello tai pieni lahjaesine syntyy Korialla mistä tahansa puulajista. 16 METSÄLEHTI 24 • 2013 K ymen Puunsorvaajat ry perustettiin vuosituhannen vaihteessa samaa ammattikorkeakoulun puunsorvauskurssia käyneiden ihmisten yhteenliittymäksi. Pajan varustuksen runko muodostuu seitsemästä järeästä sorvista lisävarusteineen ja talttoineen. Puunsorvaajiin kuuluu kouvolalaisten lisäksi väkeä kauempaakin, pääkaupunkiseutua myöten. Vuosittain yhdistys järjestää puun käsittelystä kiinnostuneille kuusi kurssia. Niille on tultu Pohjanmaalta ja Savosta saakka. Aihioiden valmistamiseen ja muuhun puuntyöstöön löytyy myös oiko/tasohöylä, pöytäsirkkeli, kaksi vannesahaa sekä pylväsporakone. MARTTI LINNA, teksti JOHANNES WIEHN, kuvat SHAKKIKUNINKAITA. Yhdistyksen nykyinen, järjestyksessään kolmas sorvauspaja sijaitsee Kouvolan Korialla
Pintakäsittelyssä ja viimeistelyssä ovat viime aikoina suosioon nousseet öljymäisten aineiden sijaan kovat puuvahat. Se antaa suurta tyydytystä, kun näkee kuinka esineen tekeminen onnistuu.” Omenapuu ja tammi pannassa Korian pajassa on tehty jos jonkinlaisia puuesineitä sekä omaan käyttöön että myyntiin. Kun ristiin liimatusta puusta sorvattu esine käsitellään puuöljyllä, nousevat puun erilaiset värisävyt kauniisti esiin. Siel”Kun viimeistelyssä sattuu taltan kanssa vahinko, kuuluu työn ääniä.” Hannu Saarinen sorvaa haavan lisäksi mielellään velipojan metsästä kaadettua raitaa. Hannu Saarisen kukkamaljakon aihio on velipojan metsästä kaadettua haapaa. Hyvä porukka on oleellinen syy sorvauspajalla viihtymiseen. 17 METSÄLEHTI 24 • 2013 ikänsä erilaisissa opetustehtävissä työskennellyt yhdistyksen opintovastaava Untamo Toivo. Osaajien käsissä syntyy kauniita puuesineitä. Männystä syntyvät vaikkapa nappulat puistoshakkiin. Lisää yhteishenkeä sorvin äärellä. Puu on parhaimmillaan sorvattaessa silloin, kun sen kosteusprosentti jää alle kahdentoista. Lämpökäsiteltyäkin puuta on kokeiltu, mutta siitä irtoaa taltalla lastun sijasta pölyä. Lastujen sijaan siitä syntyy sorvatessa sahanpurua. Tämä laji vaan vie mukanaan. Matti Mannari (vasemmalla), Erkki Tuomainen (takana), Hannu Saarinen, Untamo Toivo ja Hannu Nieminen neuvovat mielellään vasta-alkajia puunkäsittelyn saloihin. Pintakäsittelyn jäljiltä ne näyttävät aivan punaiselta graniitilta. Mustia ja valkoisia nappuloita on lähtenyt Korialta eri puolille Suomea. Sorvaajien tarpeisiin yhdistyksen varastosta löytyy viittä-kuutta kotimaista puulajia. ”Mukavia puulajeja, eli sellaisia kuin koivu, raita ja pihlaja käytetään tietenkin mieluummin kuin kovin tikkuisia puita. Niillä käsitelty puu ei muuta väriään yhtä paljon kuin puuöljyllä käsitellyt esineet tekevät. tä löytyy useimmiten samanhenkistä seuraa yleiseen kettuiluun, tai päivänpolitiikasta keskustelemiseen. Silloin kuulemma kuullaan ”työn ääniä”. ”Tähän mennessä nuorin kurssilainen on ollut 11-vuotias. Toivon itsensä tekemistä esineistä erikoisimpia ovat ehkä kirsikkapuusta tehdyt curling-kivet. Lehtikuusi taas on ihan hyvä sorvipuu, mutta sen pihkaisuuden vuoksi työkalut vaativat puhdistamista turhan usein. Itse pidän kirsikan lisäksi vaaleasta päärynäpuusta.” Yhdistysaktiivien mielestä tammi tylsyttää turhan pian taltat. Jokainen voi toki tuoda pajalle omaa, mieleistään puuta vaikkapa siitä rakkaasta pihavaahterasta, joka jouduttiin syystä tai toisesta kaatamaan. Yhdistys rahoittaa toimintaansa valmistamalla ja myymällä linnunpönttöjä tarvitsijoille. Kymen Puunsorvaajat tarjoaa yrityksille ja yhteisöille räätälöityjä toimintapäiviä, joille voi osallistua kerrallaan 8–10 henkilöä. ”Se on vaikea puulaji, se halkeilee joka suuntaan kun se kuivuu”, yhdistyksen koulutusvastaava perustelee rajausta. Kuuden tunnin ohjelmaan mahtuu sorvauksen perusteiden opettelua sekä pienten käyttötai koriste-esineiden tekemistä. Yhdistys ottaa myös vastaan lahjoituksina kaikkea muuta paitsi omenapuuta. Kuulostaa oivalta vinkiltä monen työpaikan yhteishengen kohottamiseen.. Näin sanovat nämä alan miehet. Untamo Toivo sanoo puuesineen olevan sellainen, että se pitää ottaa käteen jotta sen tuntee. Senkin kuulee, jos jollekulle sattuu taltan kanssa vahinko kauniin esineen viimeistelyssä
”Kun käsin joutuu joka ikisen oksan leikkaamaan ja niputtamaan, pitää miettiä, miten työ menisi siitä eteenpäin mahdollisimman vaivattomasti”, Katajisto sanoo. Olen miettinyt, mitä teen kun alaraja on viidessä metrissä. Tällöin havusatoa saa kurkotella lopulta hyvinkin korkealta. Tuolloin Katajisto veti 4H-kerhon lapsille kranssikursseja. Viikonlopuiksi viljelmälle Omien tarpeiden lisäksi Katajisto toimittaa havuja muutamalle puutarhamyymälälle pääkaupunkiseudulle. Yleisen käsityksen mukaan leikkohavuviljelmä tuottaa havua kymmenestä ikävuodesta neljäänkymmeneen. ”Tänä vuonna leikkasin jo pikkuisen pidemmillä saksilla. Katajistoa on kuitenkin alkanut Havuilla lisätiliä Leikkohavuista saa mukavan jatkeen metsä tuloihin. Kun lampaista luovuttiin, puolen hehtaarin peltosaralle piti keksiä uusi tehtävä. Silloin Vantaalla töissä käyvä metsänomistaja lähtee viikonlopuiksi havujen leikkuuseen synnyinseudulleen Itä-Hämeeseen. Havunippujen haussa palvelee vanha Valmet peräkärryineen. ”Ajattelin, että olisi helpompaa jos havuja olisi kasvamassa omasta takaa. Peräkärryn puolestaan saa iskettyä suoraan traktorista auton perään. Muutaman metrin korkeudelle karsitut harvaoksaiset omorikakuuset paljastavat puiden käyttötarkoituksen. Katajiston viljelmän päätuotteen, havunippujen, sesonkiaika on pyhäinpäivästä isänpäivään. Leikkuutapoja on monia. Omalle viljelmälleen sopivimman kasvatusja leikkaustavan oppii harjoittelemalla, sillä yleistä tietoa on niukasti. 51-vuotias metsänomistaja perusti viljelmän vuonna 2000 vanhan laitumen paikalle. Katajisto alkoi leikata viljelmänsä puita varovasti viisi vuotta sitten. Näin havuja ei tarvitse turhaan lastata moneen kertaan. matka säilyy kohtuullisena. Ne ovat osa metsänomistaja Heini Katajiston leikkohavuviljelmää, joka sijaitsee muutaman sadan metrin päässä Katajiston kotitalosta. ”Jos kasvattajia ja yhteistyötä olisi enemmän, selvittäisiin ehkä vähän vähemmillä kantapääopinnoilla.” Päänvaivaa aiheuttavat myös kalliit rahtikulut. Tien avulla nippujen kantoSysmä. Luulen, että todellisuudessa leikkohavujen satoikä on 10–20 vuotta.” Ulkoillen tuntipalkoille Katajisto leikkaa ja niputtaa havut heti viljelmällä. Keskikokoinen havunippu painaa kilon verran. Douglaskuuset, serbiankuuset eli omorikat, japaninpihdat, siperianpihdat, makedonianmännyt, koreantuijat sekä yksittäiset hernesypressit seisovat suorissa riveissä. Kotimaisen leikkohavun laatu ei sekään ole yhtä tasaista eri kasvattajien välillä kuin ulkomaisen. 18 METSÄLEHTI 24 • 2013 METSÄNOMISTAJA TIIA PUUKILA, teksti JUHA TANHUA, kuvat S ysmässä peltosarkojen ja talousmetsän keskellä kasvaa liuta puulajeja. Tarvittaessa havuja leikataan myyntiin ympäri vuoden, mutta kiireisin aika koittaa lokakuussa. Edullisten tuontihavumarkkinoiden valloittamisessa riittää tehtävää. Lopulta jäljelle jää puita, joiden latvassa on vain pieni tupsu vihreää. Siitä ajatus lähti”, Katajisto kertoo. Suomalaiselle leikkohavulle ei ole tukkumarkkinoita, vaan havut on myytävä suoraan asiakkaalle. Suomalaiset perheviljelijät eivät pysty samaan hintatasoon kuin itäeurooppalaista halpatyövoimaa käyttävät tanskalaiset. epäilyttää, miten leikkuu puiden kasvaessa onnistuu. Kursseja varten piti aina erikseen tilata pehmeitä havuja, jotka sopivat lasten käteen eivätkä pistelleet. Sen hän ajaa kotitilansa pihalta viljelmää halkovalle tielle. Yhden lähetyserän paino voi nousta satoihin kiloihin ja lähetyskulut huimiin lukemiin. Siksi Katajisto on etsinyt Metsurin kappalelaskurin avulla Katajisto seuraa, kuinka monta kuusi-, mäntyja omorikanippua on kasassa. Tällä hetkellä valtaosa havuista tulee ulkomailta. Katajisto on soveltanut omorikakuusiin tanskalaista tyyliä, jossa leikataan talteen aina alin oksakiehkura runkoa myöten. Havumarkkinoiden valloitus teettää kuitenkin töitä, tietää vantaalainen metsänomistaja. Tehokkuus on kotimaiselle leikkohavunkasvattajalle välttämättömyys
Katajistoa kiinnostaa, miten pieneltäkin alalta saa kerättyä mahdollisimman paljon tuloja. Tieja metsäammattilaiset eivät pidä mökkiläisten ajatuksista. Heini Katajisto on valjastanut vanhan Valmetin havunippujen hakuun. Kun tie avataan lumilingolla puunkorjuukoneille ja lopuksi puutavara-autolle, tien keskelle kasvaneet taimet saavat ansaitsemansa kyydin metsän puolelle. ”Jos kasvattajia ja yhteis työtä olisi enemmän, selvittäisiin vähemmillä kantapää opinnoilla.” asiakkaansa läheltä ja kuljettaa niput omalla autolla perille asti. Leikkohavuviljelmä on tästä hyvä esimerkki. Pohdittavana on myös, kuinka pitkälle eläkepäiviin leikkohavujen kasvatusta haluaa jatkaa. Satunnaiset poikkeamat säännöstä on helppo hoitaa ohimennen vesurilla. Katajisto harkitsee, kannattaisiko viljelmää laajentaa. Koneellinen hoito on halpaa ja nopeaa. Mutkissa vähän leveämpi aukko turvaa sen, etteivät oksat heiluta sivupeilejä. Erityisen hyödyllistä tien ajokunnolle on se, että joku tekee talvikorjuuseen edes pieniä puukauppoja muutaman vuoden välein. Murskeella saa kyllä tasaisen, hyvin kovettuvan pinnan, mutta vastapainoksi siinä siemenet pääsevät myös itämään. ”Jos leikkohavuviljelyn saisi toimimaan hyvin, kolmella hehtaarillakin saisi huomattavan lisän metsätuloihin.” Nykyisen viljelmän vieressä lähellä tilan päärakennusta olisi kaksi peltosarkaa. Kannattavuutta parantavat EU-tuet. Viljelmän sata makedonianmäntyä ovat Katajiston omia kasvatteja. Asiaa ei ole tutkittu sen enempää teknisesti kuin kustannuksien kannalta. Tien reunustan helppohoitoisuuden kannalta hankalimpia ovat pajut, jotka kasvaessaan hakeutuvat tieuralle päin valoon. Kuvittelisin, että yhdestä puusta saisi 20 vuoden aikana yhteensä noin 50 kiloa havua, Katajisto arvioi. Mökkiläisten suosima ratkaisu välttää jatkuvaa perkaustyötä on suosia pystysuoraan kasvavaa kuusta reunapuuna jopa tien luiskassa. Viljelmältä on leikattava havuja vuosittain, ettei se kasva umpeen.. Suomessa tarvitaan monenlaisia metsäteitä. Kyllä minä siinä voitin, kun kasvatin makedonianmännyn taimet itse. Taimet ovat niin pieniä, ettei niistä ole haittaa lumilingolle, ja koneen käyttäjä tuskin edes huomaa niitä. Maa on paikoin turhan vetistä. Sen jälkeen elannon antavat tilan metsät, pellot, luonnonantimet sienistä saunavihtoihin sekä leikkohavut. Siksi käytetään painorajoituksia kelirikkoaikaan ja muulloinkin, jos epäillään tien kestämistä. 19 METSÄLEHTI 24 • 2013 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Mutta jos lasken vain työaikamenekin, saan kuudesta kahdeksaan tuntia liikuntaa päivässä ja siitä ihan kohtuullista tuntipalkkaa”, Katajisto arvioi. Ehkä tästä on syntynyt väärä mielikuva, että tieinvestointi säilyy parhaiten tietä käyttämättä. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että kohtuullinen käyttö ja siihen liittyvä kunnossapito etenkin pienillä metsäteillä on edellytys tien säilymiselle ajettavassa kunnossa. Mutta entä jos tietä tarvitaan puutavaran ajoon vain kerran kymmenessä vuodessa. Pitkät, norjat pajut voivat tukkia tien jo muutamassa vuodessa. Kun kuuset alkavat olla viisimetrisiä tai suurempia, niiden varjostus pitää pajun kurissa. On kohtuullista ajatella, että tie suunnitellaan näihin tapauksiin siten, että vuotuinen hoidon tarve on vähäinen. On teitä, joiden kunnossapito on heikonpuoleista tai olematonta. Edessä paluu juurille Leikkohavujen kasvatus on osa Katajiston tulevaisuuden suunnitelmaa. Ainakin nykyiselle viljelmälle Katajisto aikoo istuttaa lisää taimia. Farmarin perässä Sysmästä pääkaupunkiseudulle matkaa kerralla sata havunippua. ”Jos lasken kaikki heinäntorjuntakustannukset, lannoitusja varustekulut sekä sitomistarvikkeet ja rahdit, kustannukset eivät peity näillä myynneillä. Mutta vähäisen käytön teiden rakennetta ja huoltoa voisi sitäkin miettiä. Runsaan kahden vuoden kuluttua perheen kuopus valmistuu ylioppilaaksi. Ratkaisu on edullinen silloin, kun tie on jatkuvassa käytössä. Saako puita kasvaa tien luiskassa. Käyttö pitää metsätien kunnossa Mökkitie saadaan kelpaamaan puutavaran kuljetukseen leventämällä vapaata uraa, mutta kaiken puuston poistaminen luiskilta on turhaa. Silloin Katajisto aikoo muuttaa liki kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen takaisin kotitilalleen. Mökkiläisten varjostuslogiikalla saattaa olla tällöin paikkansa. Niiden sopivuus leikkohavujen kasvatukseen kuitenkin epäilyttää. Uusi viljelmä tuottaisi kunnolla satoa vasta kymmenen vuoden kuluttua perustamisesta. Tien keskellä saattaa kasvaa yli metrin mittaisia taimia, jotka raapivat matalan maavaran auton pohjan massausta. PALSTALLA sankärkiin neljä metriä, siihen pitäisi myös puutavara-autoilijoihin tyytyä ainakin suorilla tieosuuksilla. Ei tiedetä, millainen kulutuspinta on edullisin vähän käytetyillä ja heikosti huolletuilla teillä. Jos vapaata uraa on toisen reunan oksankärjestä toisen reunan okM etsäteiden yksinomistajat ja osakkaat ovat hyvin tietoisia siitä, että väärään aikaan tapahtunut raskas kuormitus voi aiheuttaa kalliisti korjattavia vaurioita metsätien runkoon. Jos sopivia ei ole saatavissa, hän tilaa siemenet internetistä ja kasvattaa taimet itse. Toisin kuin joulukuusiviljelmälle, leikkohavujen kasvatukseen on mahdollista hakea tilaja ympäristötukia. ”Tarjolla oli enimmäkseen viherrakennustaimia. Ihanne on hyvin lanattu ja leveä metsätie, jonka luiskilta heinä ja muu kasvillisuus niitetään kerran vuodessa. Käyttötauon jälkeen ojanpenkalta hamuaa tien keskelle suuria latvukseltaan leveneviä lehtipuita niin, ettei vapaata uraa ole edes henkilöautolle. Asiasta voi vakuuttua luopumalla tien käytöstä viideksi vuodeksi. Pitää katsoa, saisinko balsamipihdan siemenet itämään ensi vuonna.” Yksi havunippu painaa noin kilon. Valtaosa olkoon oppikirjojen mukaisia hyvin kunnossapidettyjä teitä. Yksi arvaus on, että pyörien alla jatkuvasti liikkuva karkea sepeli ei ainakaan edistä kasvillisuuden itämistä, kun taas hienoainesta sisältävä murske suosii sitä. Silti tie voi säilyä käytön ansiosta ajokuntoisena
1990-luvun alun syvässä hintakuopassakin mäntykuitupuun 63 markan kantohinta vastasi nykyrahassa 14,50 euroa ja kuusikuidun 78 markkaa antaisi nyt 18,80 euroa. MTK:n ja Metsäteollisuus ry:n sopima suositushinta oli 205 markkaa. Kuusikuitupuu on menettänyt suuren osan hintaedustaan, kun paperin kilpailukyky on rapistunut. Mäntytukista maksettu 197 markkaa vastaa nykyrahassa 45 euroa ja kuusitukin 145 markkaa on nykyrahassa 33,40 euroa – sillä hinnalla ei moni kuusitukkileimikkoa myisi. Kun muu valtakunta vielä kärvisteli laman kourissa, metsäalalla meni taas jo kovaa.. Lamassa metsäyhtiöillä ei ollut Lama loittoni Tasan 20 vuotta sitten Suomi oli syvän laman pohjalla. Metsäyhtiöt ostivat puuta 600000–700000 kuution viikkovauhtia. Myyntiverotukseen vuoden 1993 alusta siirtyneet myivät jättimäisiä leimikoita edellisenä vuonna. Niinpä Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja Jukka Härmälä vaati pinta-alaverojärjestelmän palauttamista heti tuoreeltaan. Pinta-alaverotuksessa vuoteen 2006 kestäneen siirtymäkauden loppuun jatkavilla taas oli aikaa kärkkyä parhaita hintoja. Metsälehden juhlavuoden sarjassa palaamme vanhoihin juttuihimme ja selvitämme, mitä niiden ilmestymisen jälkeen on tapahtunut. Tämäkin ero on tasoittunut. Ostomiehet saivat tehdä pitkää päivää. Yhtyneet ja Tehdaspuu ovat nykyisin UPM:ää. Todettakoon, että korkeasuhdanteessa 1989 mäntytukista maksettu 250 markkaa olisi nykyrahan arvoon muunnettuna reilut 66 euroa. Tosipaikassa hintasuositussopimukset eivät siis paljon painaneet. Näin kantohinnat olivat alamaissa. Puun liikkeelle saamiseksi Metsäliitto lupasi marraskuussa 15 markkaa lisähintaa tukille ja kympin kuusikuidulle vuoden loppuun mennessä myydyille leimikoille. Koko vuoden puukauppa oli kuitenkin surkean alkuvuoden vuoksi jäämässä yksityismetsissä 25 miljoonaan kuutioon, mikä ei metsäteollisuutta tyydyttänyt. Kuitupuun hintakehityksessä ei ole ollut hurraamista. Tämän vuoden marraskuussa mäntykuitupuun keskikantohinta Savo-Karjalan alueella oli 15,10 ja kuusikuidun 16,10 euroa. Kuusikuidun hinta nykyistä parempi Nykyeuroiksi muunnettuina tukkipuun kantohinnat loppuvuodesta 1993 olivat selvästi nykyistä alempia. Puun saanti oli vaikeaa. Mäntykuitupuusta maksettiin 63 ja kuusikuidusta 78 markkaa. Ostajakenttä oli monin verroin laveampi kuin nykyisin: puukauppoja kalastelivat muun muassa Yhtyneet Paperitehtaat, Veitsiluoto ja Tehdaspuu, joista nuorempi polvi ei enää muista nimeäkään. Vuoden 1993 marraskuussa mäntytukin hinta Metsäteollisuus ry:n tilaston mukaan oli Itä-Suomessa 197 markkaa, kuusitukkia taas myytiin 145 markalla. SKOP:n kylttejä ja logoja poistetaan SKOP:n pääkonttorin seinältä syyskuussa 1993. Kuusitukkia ale-hinnoin 1993 Raakapuun hintatilasto Itä-Suomi 1993, muunnettu vuoden 2012 rahanarvoon (euroa/m ) Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu Savo-Karjala Marras 2013 maksukykyä – eikä suurta haluakaan, koska moni myi puuta hintoja kyselemättä ennen myyntiveroon siirtymistä. Veitsiluoto sulautui Stora Ensoon. 20 METSÄLEHTI 24 • 2013 MIKKO RIIKILÄ M etsälehden puukauppakauppasivulla (24/1993) uutisoitiin Metsäliiton aloittamasta tukin kantohintojen nokituskierteestä, johon muiden metsäyhtiöiden oli pakko vastata. Ei aikakaan, kun myös Yhtyneet, Tehdaspuu ja Veitsiluoto ilmoittivat samansuuruisista ja -sisältöisistä kiirehtimislisistään. Merkittävä ero nykyiseen oli mäntyja kuusitukin jyrkkä hintakuilu. MITÄ NYT KUULUU. Nykyisin havutukkien hinnat ovat samalla tasolla. Loppuvuodesta 1993 sahavienti alkoi virkistyä ja tukkipuun tarve kasvoi. Mäntyja kuusitukilla valtava hintaero Lama romautti kantohinnat 1980-luvun lopun huipusta, jolloin esimerkiksi mäntytukin kantohinta oli Etelä-Suomessa 1988– 89 yli 250 markkaa. Myyntiverotukseen siirtyneillä ei vuonna 1993 ollut vähäistäkään myynti-intoa. Niin silloin kuin nytkin metsäsektorilla meni paremmin kuin taloudessa yleensä. Vaikka hinnat olivat kehnot, puukauppa kävi kohtalaisesti