Metsäalan ajankohtaislehti • TORSTAINA 20. Sivut 18–19 Ajankohtaista: Uusivuosi ei tuo käännettä ›› sivu 3 Puukauppa: Arvio yleensä alakanttiin ›› sivu 12 Kokeiltua: Sähäkkä 50-kuutioinen ›› sivu 20 Lukijalta: Metsätietoa ei parane pantata ›› sivu 25 Nunnien metsä Ja nn e U lv in en. JOULUkUUTA 2012 • Nro 24 • www.Metsalehti.fi Lintulan luostarin metsäomaisuudesta huolehtiminen on äiti Johannan kuuliaisuustehtävä
eliisa kallionieMi AJANkOHTAISTA Haavikolla maa puhtaaksi Sivu 6 Tammi leviää kohti pohjoista Sivu 8 Pitkästä aikaa luontodokumentti Metsän tarina on ensimmäinen suomalainen luontodokumentti elokuvateattereissa puoleen vuosisataan. 09 315?49?809 asiakaspalvelu: p. Sarvipäitä on onneksi paljon vähemmän kuin muutama vuosi sitten, jolloin kanta kävi 140 000:ssa. Pitkittynyt matalasuhdanne jarrutti metsätuotteiden kysyntää. 09 315?49?804 aD: Tuomas Karppinen (sij.) p. Samalla kun Metsästäjäin keskusjärjestö ja riistanhoitopiirit yhdistettiin Suomen riistakeskukseksi, perustettiin yksi valtakunnallinen ja 15 alueellista riistaneuvostoa. Yksi niistä näkyy metsäluonnossa: 1930-luvulla metsissä ei ollut juuri lainkaan hirviä. 09 315?49?802 toimitussihteeri: Eero Sala p. Nykykehitys vaarantaa teollisuuden puuhuollon eikä kannusta investoimaan Suomeen.” Metsäteollisuus ry:n metsäja ympäristöjohtaja tomi salo. Sivut 14–15 Joulumatkalla korvatunturilla Sivut 16–17 Hirvikantaa ei saa päästää kasvuun PÄÄkIRJOITUS 20.12.2012 ELIISA kALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Ostomiehet vaihtoivat vahtia Eläkkeelle jäävä Markku Suhonen siirtää tietoa seuraajalleen. 2 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 NÄKÖKULMA METSÄPILA SITAATTI TÄSSÄ NUMEROSSA M etsälehden ensimmäinen vuosikerta ilmestyi 1933, joten ensi vuoden vietämme 80-vuotisjuhlaa. Sivut 10–11 METSÄSTÄ Moottoriruiskulla booria metsään Helikopteri on turhan tyyris väline pienten kuvioiden lannoitukseen. Nyt hirvet ovat taas vähentyneet useana vuotena. Piirroksista ilmestyy myös kirja. Metsälehteen lähes 30 vuotta piirtänyt Hannu Virtanen jää vuodenvaihteessa eläkkeelle. Alueellisissa neuvostoissa eri intressiryhmät pääsevät vaikuttamaan siihen, minkä kokoista hirvikantaa tavoitellaan. 09 315?49?808 toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Parhaiten taiteilija kuitenkin tunnetaan metsäalaa peilanneista pilakuvista. Edellisen kerran sadantuhannen eläimen raja rikkoutui 1980-luvun alussa. Tavallisten ihmisten kohtelu on sen sijaan aina ollut sydämellistä. Aivan kuten nyt. Jos tuo määrä jakaantuisi metsiin tasaisesti, vahingot pysyisivät kohtuullisella tasolla. Vanhoja lehtiä selatessa on ollut mielenkiintoista huomata, kuinka tuttujen aiheiden äärellä toimitus lehden alkutaipaleella työskenteli. Samaan aikaan metsäteollisuus ja koko ala elivät murroskautta. Sivu 9 Mitä tuo tullessaan vuosi 2013. Monella metsänomistajalla ei ole halua myydä puuta edes maailman parhaimpaan hintaan. Ne tarjoavat foorumin keskustella entistä avoimemmin siitä, paljonko hirviä on ja paljonko niitä pitää metsästää. Parhaillaan metsästäjät päättelevät jahtia, jonka jälkeen talvilaitumille jäänee runsaat 80?000 hirveä. Sivut 22–23 Auta lintuja talven yli Sivu 24 PILkkEITÄ kriitikkojen metsäkirja ”Ongelmana on, että nykyisessä toiminnassa ei nähdä mitään hyvää”, toteaa Antti Otsamo Polkuja metsään -teoksesta. Hannu Virtasen töiden kirjo on laaja. Katkottujen latvojen lisäksi hirvistä on muutakin haittaa, kuten puulajivalikoiman yksipuolistuminen. Ensi keväänä Lustossa avataan Hannu Virtasen pilakuvia esittelevä näyttely. Alla ilmestyy tällä erää viimeinen H.?V.:n pilapiirros. Toivottavasti hirvien määrän jyrkät muutokset tasoittuvat ja kanta saadaan pudotettua nykyistä vielä matalammalle tasolle. Jatkuuko vuoristorata. Niissä moni päättäjä on joutunut välillä piikikkäänkin huomion kohteeksi. Tuhojen pelossa uudistusaloille istutetaan lähes yksinomaan kuusta. 09 315?49?840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Sydämellisesti, H.?V. Isoja erojakin toki on. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Sivu 25 Lähienergiaa yhteistyöllä Sivu 26 kaksinkertainen jouluristikko Sivu 31 A ri Ko m ul ai ne n. Huipulle ajauduttiin vuosituhannen vaihteessa nopeasti, mikä asetti kyseenalaiseksi koko hirvikannan säätelyjärjestelmän. Kymmeniin Metsälehden artikkeleihin hän on luonut oivaltavia ja havainnollisia kuvituksia. Monet muistavat vielä sarjakuvahahmo Torakorven Tartsanin, joka alkoi ilmestyä 1983. Valitettavasti näin ei ole, joten paikallisesti tuhot ovat edelleen sietämättömän pahoja. Viime vuonna aloittanut uusi riistahallinto herättää toiveita, että tästä eteenpäin jyrkät vaihtelut saataisiin kuriin. Metsänomistus muuttuu Suomessa yhä enemmän harrastukseksi
”Suomen sellun vientihinta on tullut tänä vuonna alaspäin ja meidän arvioidemme mukaan lasku jatkuu ensi vuonna”, kertoo PTT:n metsäekonomisti Matleena Kniivilä. Taantuman lisäksi sahojen ja koko metsäteollisuuden tulokseen ja kilpailukykyyn vaikuttaa se, miten euron kurssi ensi vuonna kehittyy. Siten puun kysynnässä ei varmasti ole luvassa hyppäystä ylöspäin eikä puun hinnoissa tulla näkemään suuria muutoksia”, arvioi metsäpalvelupäällikkö Tapio Tilli OPPohjolasta. Ensi vuosi on jännittävä myös sellun kannalta, sillä maailmalle on tulossa paljon uutta tuotantokapasiteettia. Vielä on tosin liian aikaista sanoa, jatkuuko suunta ylöspäin. kuvassa rakennustyömaa los angelesissa. Pörssi on nykinyt ylöspäin, Kiinan talouden elvyttämistoimet näyttävät tehoavan ja Yhdysvalloissa rakennustoiminta vilkastuu. Tuotannon ei uskota merkittävästi laskevan, mutta ei myöskään nousevan kuluneesta vuodesta. A FP -L eh tik uv a teeseen. ”Melkein sanoisin, että se on todennäköisempää että seisokkeja tulee kuin että ei tulisi”, Hietala sanoo. ”Hyvin vaisusti mennään ensi vuonna eteenpäin. Vihriälä uskoo talouskasvun piristyvän hitaasti vasta ensi vuoden puolivälin jälkeen, mikäli mitään yllättävää ei tapahdu. Luvassa hidasta kasvua Rahoituslaitosten talousennusteet marras-joulukuulta 2012 ennusteen laatija Bkt, muutos % 2013 OP-Pohjola 1,0 Nordea 1,0 LähiTapiola Euroopan komissio 0,8 OECD 1,1 Lähde: FK Finanssialan Keskusliitto katseet Yhdysvaltoihin Vaikka ennusteet ensi vuodelle eivät paljon lupaa, pieniä valon pilkahduksia näkyy jo. Pohjia kolutaan edelleen Euroalueen talouskasvu jatkuu vaivalloisena ja metsäteollisuuden tuotannon tahti verkkaisena. Metsänomistajille tämä tarkoittaa, että sama tasainen tahti puukaupassa jatkuu. Puun kysyntään tai hintoihin ei ole odotettavissa suurta hyppäystä. Ruotsista viedään taas pieniä määriä sahatavaraa Yhdysvaltoihin, mikä tuo väljyyttä muille markkinoilla. Paperin tuotantomäärät laskivat Suomessa reippaasti kuluvana vuonna taantuman sekä Myllykosken ja Äänekosken paperikoneen sulkemisen seurauksena. Rakentamisen odotetaan lähtevän kasvuun Euroopassa vuonna 2014”, ennakoi Pellervon taloustutkimuksen PTT:n metsäekonomisti Jyri Hietala. Paperin osalta kysyntä jatkuu Euroopassa heikkona. Sahojen seisokeilta tuskin silti vältytään. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole odotettavissa, että näin kävisi”, sanoo OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen. Rakentamisen kasvu valtameren toisella puolella vaikuttaa välillisesti Suomen sahojen tilan”On todennäköisempää, että sahoilla tulee seisokkeja kuin että ei tule.”. ”Paperiteollisuuden strategia on, että tuotantoa rajoitetaan siten, että hinnat pysyvät nousussa”, Kniivilä sanoo. Hietala uskoo, että nämä markkinat vetävät ensi vuonnakin kohtuullisesti tai hyvin suomalaista sahatavaraa. Sahatavaran kysynnän vilkastuminen vaatisi euroalueen rakennusmarkkinoiden piristymistä, sillä hieman alle puolet Suomen sahojen viennistä kohdistuu Eurooppaan. Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän markkinoiden merkitys on kasvanut Euroopan hankalan taloustilanteen vuoksi. Lupaavimmassakin arviois sa talouskasvu jää prosentin tuntumaan. Yhdysvaltojen vilkastuneen rakentamisen toivotaan tuovan mutkan kautta helpotusta suomalaissahoille. Suomen viennin ennustetaan pysyvän tämän vuoden tasolla tai kasvavan aavistuksen. AJANKOHTAISTA 3 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 tiia PUUkila T oiveikkaimmat näkevät vuoden 2013 hitaan kasvun aikana. Se selviää muutaman kuukauden päästä. Tasaisen lattea vuosi Epävakaan taloustilanteen jatkuminen heijastuu metsäteollisuuden tulevaan vuoteen. ”On mielenkiintoista nähdä, miten Yhdysvallat lähtee vetämään Ruotsin sahatavaraa. Suomen keskimääräisten vientihintojen sen sijaan uskotaan jatkavan nousuaan ensi vuonnakin. Myös Euroopan ulkopuolella näkyy merkkejä talouden elpymisestä. Synkimmät ennusteet puolestaan manaavat, ettei Suomen talous kasva lainkaan. Suomen teollisuuden uudet tilaukset kääntyivät nousuun lokakuussa. Tilaukset kasvoivat runsaat yhdeksän prosenttia vuoden takaisesta. ”On edelleen olemassa riskejä, että euroalueen kriisi kärjistyy uudelleen, ja se voisi heikentää meidänkin näkymiämme pahasti.” Hyvä esimerkki tilanteen herkkyydestä on se, miten Italian entisen pääministerin Silvio Berlusconin ilmoitus paluusta politiikkaan ja maan pääministerin Mario Montin ero joulukuun alussa nostivat välittömästi maan korkoja lähes puolella prosentilla. ”Niin euromaiden kuin Suomenkin kannalta olisi myönteistä, että euro heikkenisi. ”Viime kuukausien tiedot euroalueen näkymistä ovat olleet sen verran huonoja, että kovin nopeaa toipumista tuskin on näköpiirissä”, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n toimitusjohtaja Vesa Vihriälä. ”Suurta elpymistä ei tämän vuoden tilanteeseen ole näillä näkymin luvassa. Pohjois-Amerikassa on kuitenkin omaa kapasiteettia vapaana jonkin verran”, Hietala sanoo
Kahta viikkoa ennen tärkeää hetkeä Kiuru suunnittelee käsittelevänsä kuusenvientiperinteen merkitystä, sillä sen avulla ala ja opiskelijat pääsevät esille. Hirsitalorakentaja Honkarakenteen painumattomasta hirrestä valmistettu massiivipuu kesti kuormitettuna palorasitusta yli 90 minuuttia. Tuulivoima oli yksi harvoista nousijoista, sen kulutus lisääntyi peräti 64 prosenttia. ”Hyvinkääläinen kasvattaja on jo pitkään katsellut metsästään sopivaa”, Kiuru kertoo. Paperintekijöille tulee tilauksia Teollisuuden uudet tilaukset ovat kääntyneet nousuun. Tilastokeskuksen mukaan yli puoli vuotta jatkunut tilausten lasku päättyi lokakuussa, jolloin uusien tilausten arvo oli 9,1 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Tornatorilta hake biolaitokselle Metsäyhtiö Tornator on sopinut raaka-ainetoimituksista Fortumin Joensuuhun rakennettavalle bioöljylaitokselle. Tammi-lokakuussa tilaukset vähenivät 7,1 prosenttia vuodentakaisesta. VTT:n yhdessä Fortumin, Metson ja UPM:n kanssa kehittämä menetelmä perustuu pyrolyysija leijutekniikan yhdistämiseen. Puun mahdollisuudet innostavat Tony Kiurun kanssa ei tarvitse pitkään jutella kun huomaa, että nuori mies on päättänyt menestyä elämässään ja valinnut keinoksi juuri metsätieteet. – Kiurua odottaa toinenkin hieno kokemus, sillä silloin hän lähtee muiden metsäylioppilaiden mukana viemään joulukuusta tasavallan presidentille Mäntyniemeen. Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus oli 1,4 miljoonaa terajoulea, mikä on viisi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010. Teknologista tutkimusta tekevien organisaatioiden etujärjestö Earto luovutti palkinnon Brysselissä joulukuun alussa. Ei ehkä koskaan tule toista mahdollisuutta tavata presidenttiä niin intiimissä tilaisuudessa.” Edellisten vuosien Mäntyniemen-kävijät ovat varalta opettaneet lähtijöille etikettiasioita. ”Samalla voimme hyödyntää turvemaiden pieniläpimittaisen puun sekä muiden heikosti kysyttyjen tai markkinoille kelpaamattomien jakeiden menekkiä”, Tornatorin metsätalouden liiketoimintajohtaja Ari Karhapää toteaa. ”Esimerkiksi sen, että lusikka pitää ottaa pois glögilasista, ennen kuin siitä juo.” Forstiliivissä edustamaan Olipa tilaisuus miten vaativa hyvänsä, vaatteiden valinta käy helposti. Kiuru arvelee, että unet jäävät edellisenä yönä lyhyiksi. Näin siitä huolimatta, että havutuk kien tuonti tyssäsi, kun Venäjän WTO-jäsenyyden myötä käyttöön otettua kiintiölupajärjestelmää männyn ja kuusen tuonnille EU-alueelle ei saatu vielä syyskuussa toimimaan. Perinnettä on vaalittu jo vuodesta 1963. Jo lähitulevaisuudessa – tämän lehden ilmestymispäivänä 20.12. Metsätieteiden opiskelija Tony Kiuru on mukana viemässä joulukuusta Mäntyniemeen. Turpeen käyttö putosi 10 prosenttia. Itse juhlakalu eli kuusi on nelimetrinen, symmetrinen ja muutenkin komea. Tammi-syyskuussa puun tuonti jäi 7,3 miljoonaan kuutioon, mikä on yhdeksän prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavalla jaksolla. ”Edessä on erittäin hieno tulevaisuus. Käyttö oli silti yhä vähäistä, vajaat 2?000 terajoulea. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan määrä on suurempi kuin yhdessäkään kuussa aiemmin tänä vuonna. Sen avulla he oppivat, miten hoidetaan yritystä. Hänen lisäkseen delegaatiossa on mukana kuusi kuusikauppiasta – metsäylioppilaat kun pitävät joulukuusikauppaa, jonka kolmannen vuoden opiskelijat perustavat joka vuosi uudelleen. Puheet metsäalan saattohoidosta taitavat sittenkin olla ennenaikaisia. Miehet käyttävät mustia housuja mutta naisilla voi olla hamekin, kunhan se on tumma. Bioöljyn raaka-aineena käytetään metsähaketta ja muuta puubiomassaa. Eniten tilaukset lisääntyivät paperin sekä paperija kartonkituotteiden valmistuksessa, peräti 15,2 prosenttia. Painumaton lamellihirsi kestää tulta Massiivipuun palonkestävyys on erinomainen, tuore VTT:n testi osoittaa. Suomalaisille innovaatiopalkinto VTT:n kehittämä kustannustehokas bioöljynvalmistusmenetelmä on saanut eurooppalaisen innovaatiopalkinnon. hanna lehto-isokoski, teksti sePPo saMUli, kuva P itkillä käytävillä porhaltaa reppuselkäistä väkeä matkalla lukemaan, tenttimään, harjoitustöitä laatimaan. Toinen vaihtoehto olisi ollut kauppakorkeakoulu, mutNuori mies luottaa metsään ”Ei ehkä koskaan tule toista mahdollisuutta tavata presidenttiä niin intiimissä tilaisuudessa.. Ekologinen trendi on niin vahva, että puupohjaisten tuotteiden kysyntä vain lisääntyy”, hehkuttaa neljännen vuoden metsätieteiden opiskelija Tony Kiuru. ”Sen verran jännittää. Menetelmä otetaan kaupalliseen käyttöön ensi vuoden lopulla, kun Fortum avaa integroidun bioöljyja lämpövoimalaitoksen Joensuussa. Palokokeen teki VTT Expert Services. 4 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 LYHYESTI koivukuitu tuonnin ykkönen Puun tuonti nousi syyskuussa 900?000 kuutioon. Metsäylioppilaat ry:n puheenjohtajana Kiuru pitää puheen Sauli Niinistölle. Vuosimittari näyttää useimmilla kaksikymmentä ja risat: Helsingin yliopiston Metsätieteiden talossa pulppuaa nuoruus. Virallisen osuuden jälkeen Mäntyniemessä tarjoillaan glögiä, ja opiskelijat pääsevät keskustelemaan presidentin kanssa. Metsäylioppilaat edustavat forstiliivissä, joka on tummanvihreää samettia ja hyvin kaunis. Puupolttoaineiden käyttö laski 316?000 terajouleen, kaksi prosenttia edellisvuodesta. Liivin kanssa kaikki pukevat valkoisen kauluspaidan ja miehet mustan solmion. Käytännössä se tarkoittaa, että massiivipuusta rakennettu hirsitalo antaa aikaa pelastautumiseen tulipalon sattuessa. Syyskuussa kasvua oli vain 2,4 prosenttia. Uusiutuvien käyttö laskussa Energian kulutus laski Suomessa viime vuonna. Presidentin kanslia on antanut tarkat mitat, minkäkokoinen puu Mäntyniemeen sopii. Sekä uusiutuvien että fossiilisten polttoaineiden käyttö väheni
Tavoitteena on kehittää teollista biohiilen tuotantoa ja markkinoita. Työuran hän toivoo urkenevan yksityisellä sektorilla. Silloin kun meillä oli pinta-alaverotus, meillä oli myös puukaupan sopimusjärjestelmä valtakunnallisine määräja hintasuosituksineen. Puupohjaisiin tuotteisiin liittyvä asiantuntijatehtävä kiinnostaa. Kiurun pääaine on puuteknologia. Samat lääkkeet, joita tarjotaan talouskasvun virittämiseksi, toimivat myös metsätaloudessa. Perheen Luumäellä sijaitsevaan perintötilaan kuuluu toista sataa hehtaaria talousmetsää, jota Kiuru on isänsä Juhan kanssa hoitanut 14-vuotiaasta saakka. Jos suuntaa ei muuteta ja metsätaloutta ei kehitetä määrätietoisesti yrittäjyyssuuntaan, vuosikymmen kuluttua meillä on ihan oikeasti ongelmia puumarkkinoiden toimivuuden kanssa. › Metsätieteiden opiskelija sekä ainejärjestön puheenjohtaja. kommentoi kolumnia osoitteessa metsalehti.fi Talouskasvua metsäyrittäjyydellä ta maaja metsätaloustieteellisen tiedekunnan ovi avautui ensi yrittämällä. Kiurua innostavatkin lukemattomat mahdollisuudet käyttää ja hyödyntää puuta. Seuraavan eli maisterin tutkinnon sivuaineeksi hän on valinnut johtamisen. Samoin ammattimaisten metsänomistajien lukumäärä oli nykyiseen verrattuna moninkertainen ja keski-ikä kymmenen vuotta nuorempi. Meidän on saatava lopultakin aikaan metsätalousyrittäjyyspolitiikan periaatteet ja tavoitteet sekä luotava toimenpideohjelma metsätalousyrittäjyyden edistämiseksi. Samaan aikaan metsäyrittäjyyden kehittämisen kanssa Suomeen on saatava uutta kapasiteettia puunjalostukseen. Kaikkein surkein lopputulema olisi, jos metsätalouden kustannusrasitetta entisestään nostettaisiin. Vuoden 2013 valtion budjetissa otetaan talouskasvun tukemiseksi käyttöön useita verokannustimia. Niille metsäomistajille, jotka haluavat tehdä metsätaloudesta yrittäjyyttä, pitää olla siihen aito vaihtoehto. ”Haluaisin työn, jossa on riittävästi haasteita ja mielenkiintoa. Kun puuta yhdistetään vaikkapa muovin kanssa kuten puumuovikomposiitissa, sen kosteudensieto paranee. ”Eikä lähellekään kaikkea ole vielä keksitty.” Kiurun kiinnostus alaa kohtaan kumpuaa samasta lähteestä kuin monen muunkin metsätieteilijän: omasta metsästä. Puumarkkinoiden toimivuutta ei lisätä haikailemalla pinta-alaverotuksen perään. › Asuu Helsingissä. Merkittävä osa metsätiloista siirtyisi harrastepalstoiksi, kun harrastusten kustannuksia ei yleensä lasketa. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, Kiuru valmistuu yliopistolta puolentoista vuoden kuluttua. On helppoa, muttei kovin älykästä poimia historias ta yksi metsäpoliittinen tekijä ja selittää sillä kaikkea. Parhaillaan hän työskentelee metsätieteen laitoksella BalBic-projektissa, joka edistää biohiilen käyttöä Itämeren alueella. Jos taas poliittinen rohkeus riittää, metsien ja koko metsäsektorin mahdollisuus kasvun luojana ja ylläpitäjänä saattaisi ottaa aimo harppauksen. Viimeisen viiden vuoden ajan vakio keskustelun ja siunailun aihe on ollut puumarkkinoiden toimivuus. 5 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 JUHA HAkkARAINEN KOLUMNI Kirjoittaja on MTK:n metsäjohtaja. Erityisesti metsäsektorilla kaivataan uusia tuotteita, uusia teollisia investointeja ja sitä, että myös metsätalous kykenee vastamaan tähän huutoon. ”Teemme metsätyöt suurimmaksi osaksi itse, kaiken muun paitsi päätehakkuita. Työkokemusta on kertynyt yliopistolta. alun perin sitä pidettiin juhlissa puvuntakin alla, mutta nyt jäljellä on pelkkä liivi.. Tieteenala keskittyy puun raaka-aineominaisuuksiin, puupohjaisiin tuotteisiin ja niiden soveltamiseen. Tilanne, että ainoastaan puolet vuotuisesta kasvusta kyetään jalostamaan, ei houkuttele kehittämään metsätaloutta, päinvastoin. › Harrastaa punttisalilla käymistä, squashia, lenkkeilyä ja metsätöitä. Ja työpaikan pitäisi olla sellainen, että sinne on aamulla mukava mennä.” tony kiuru pukee Mäntyniemeen forstiliivin, jota metsäylioppilaat ovat käyttäneet ainakin 1960-luvulta lähtien. Ekonomistien mukaan veroja korottamalla ei luoda kasvua, eikä veronkorotuksilla ole missään luotu yrittämisen menestystarinoita. tavat opiskelun ja ajattelutyön jälkeen. Niille metsäomistajille, joille metsä on jotain muuta kuin yrittäjyyttä, pitää luonnollisesti olla mahdollisuus oman metsätaloutensa harjoittamiseen, mutta ilman yrittäjyyden statusta ja sen tuomia kannustimia esimerkiksi tilakoon kasvattamiseen. Kun muuta yritystoimintaa kehitetään verokannustimilla, metsätalouteen on ollut tarjolla lähinnä kovempaa kustannusrasitetta korkean pääomatuloverotuksen muodossa. Uusi innovaatio on esimerkiksi puuhakkeesta ja biohajoavasta muovista valmistettu kipsi, jota käytetään jo joissakin sairaaloissa maailmalla. Viime kesä kului assistenttina Hyytiälän metsäaseman kenttäkursseilla, joilla opetetaan esimerkiksi käytännön metsänhoitoa. T alouspoliittisesti merkittävin kysymys on, miten saamme maahamme uutta yrittäjyyttä ja talouskasvua. Tutuksi on tullut koko savotta istuttamisesta tuulenkaatojen korjuuseen saakka. Hermot lepäävät.” Toiveena haastava työ Kandidaatin paperit Kiuru sai viime keväänä, ja tutkinnon sivuaineina hän opiskeli metsäekologiaa sekä metsäteollisuuden markkinointia ja johtamista. Metsätyöt rentoutNuori mies luottaa metsään Tony kiuru › Syntynyt 1989 Kotkassa
Vakuuttaja varoittaa klapikatosten riskeistä TV L Polttopuiden sääsuojana olleen tilapäisen katteen päälle oli kertynyt huomattava lumikuorma. Haavikko putsaa maan Pilaantuneen maaperän puhdistusta hybridihaavalla kokeillaan nyt ensi kertaa Suomessa. Koska Luumäen tapauksessa hajotettavat saasteet ovat hiilivetyjä, ne eivät kerry haapoihin. Tehtävänsä tehneet puut voidaan siten käyttää esimerkiksi energiaksi tai kasvattaa normaalisti koko kiertoajan. Samaisia bakteereja on kaikilla puulajeilla, mutta haavan käyttöä puoltaa sen kyky pärjätä suhteellisen huonoilla kasvupaikoilla sekä sen nopeasti suureksi ja syvälle kasvava juuristo. Jos maaperästä sen sijaan puhdistettaisiin raskasmetalleja, lehdet ja juuret tulisi hävittää ongelmajätteenä. Arvonlisäverotus kiristyy, metsämaan arvo nousee perintöja lahja verotuksessa sekä isojen perintöjen verotusta kiristetään. Metsänomistajan kannalta tämä tarkoittaa, että puukaupan päälle saa hieman tämänvuotista suuremman tukun rahaa lainaksi valtiolta. hannU jaUhiainen Yleinen arvonlisäveroprosentti nousee vuoden alussa prosenttiyksiköllä 24:ään. tiheä haapataimikko vähensi vuodessa jopa 40 prosenttia dieselöljyn määrää maassa. 6 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 tiia PUUkila L uumäelle istutetaan tulevana syksynä yli 15?000 hybridija metsähaavantainta. Jos kuitenkin käytetään tilapäistä katetta, se tulee siirtää pois ennen kuin puupino puretaan. Haavikon avulla on tavoitteena puhdistaa runsaan puolentoista hehtaarin pilaantunut maa-alue. Metsäntutkimuslaitoksen ja Senaatti-kiinteistöjen hanke on ensimmäinen laatuaan Suomessa. ”Tämä ei kuitenkaan ole mikään valmis menetelmä, jonka lopputulos voidaan sataprosenttisesti taata”, Pulkkinen muistuttaa. Luumäellä entisen kyllästämön alueella kulut ovat alle kymmenen prosenttia muihin menetelmiin verrattuna. Ylimenevästä osuudesta veroa menee 19 prosenttia. Suuri osa metsänomistajista on arvonlisäverovelvollisia, joten heille veronnousulla ei ole merkitystä. ”Ideana tässä on kasvattaa juurimassaa eikä varsinaista runkopuuta”, Pulkkinen selventää. Muilta perijöiltä veroa peritään 310?100 euroa ja ylimenevästä osuudesta 35 prosenttia. Kalleinta metsämaa on tämän ohjeen mukaan Varsinais-Suomessa, 4?800 euroa hehtaarilta ja halvinta Lapissa 1?000 euroa hehtaarilta. Mikäli maaperän puhdistus haavan avulla onnistuu Luumäellä, paikalle pystytään esimerkiksi rakentamaan. Ohjeistuksen taustalla on vuonna 2010 sattunut tapaturma, jossa työntekijä kuoli jäätyään puristuksiin polttopuiden väliaikaisena sääsuojana olleen irtokatteen pudottua. Muutaman vuoden sisällä Metlan on tarkoitus perustaa kymmenkunta koetta erityyppisiin olosuhteisiin. Sieltä löytyvät myös metsämaan arvot, joita verottaja käyttää ellei muuta ole esitetty. jUssi Collin Tapaturmavakuutusten liitto on antanut ohjeet polttopuukatosten rakentamiseen. Vastaavasti metsätalou den menoissa on aikaisempaa suurempi osa arvonlisäveroa. Haapa myös uudistuu juurivesoista, eli sitä saadaan nopeasti monistettua. Perintöja lahjaverotukseen tulee uusi porras yli miljoonan euron perintöjen ja lahjojen saajille. Lahjaverotuksen muutokset ovat samantasoiset. Haapojen ja muiden kasvien käyttö maaperän puhdistukseen on yleistä Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa, mutta harvinaista Pohjoismaissa. Vastaavien tapaturmien välttämiseksi liitto suosittelee, että polttopuut tulisi mieluiten pinota kiinteän, kantavarunkoisen katteen alle. Suomessa menetelmiä vielä kehitetään. Muidenkin kannattaa viimeistään nyt hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi. Elintarvikkeiden veroprosentti nousee samalla 14:ään sekä kirjojen, lehtien ja matkustuksen veroprosentti kymmeneen. Verohallinto on päivittänyt perintöja lahjaverotusta koskevan varojen arvostamisohjeensa. Haavan käyttö saastuneiden maiden puhdistukseen on moninkertaisesti perinteisiä maanpuhdistusmenetelmiä edullisempaa. Aikaisemmin haapoja on testattu maan puhdistuksessa vain koeluontoisesti lupaavin tuloksin. Tuennaltaan epävarmojen katteiden alle ei pidä mennä, ennen kuin niiden turvallisuus on varmistettu. Tilapäistä katetta parempi ratkaisu liiton mukaan on pelkkä pressukate. Raskasmetallit kertyvät lehtiin Hybridihaapa ei puhdista maaperää, vaan menetelmän teho perustuu haavan juuristossa ja maaperässä oleviin bakteereihin. Toisin kuin tavallisessa metsätaloudessa, tavoitteena on juuristomassan kasvatus. Veroa menee miljoonan perinnöstä 149?700 euroa, jos perijä on lähisukulainen. Verotukseen muutoksia M et sä nt ut ki m us la ito s. Paikan maaperässä on öljyhiilivetyjä, bensiiniä ja öljyä muistona 1950-luvulle asti toimineesta ratapölkkykyllästämöstä. Metsäntutkimuslaitoksen haapastensyrjän puhdistuskokeesta on saatu lupaavia tuloksia. Hehtaarihinnat nousevat jonkin verran tästä vuodesta. itse irtokate oli melko kevytrakenteinen, mutta sen päällä ollut lumikuorma painoi satoja kiloja. Katoksen pitäisi myös kestää sille kertyvä lumikuorma. ”Tavoitteemme on, että maaperä puhdistuisi runsaassa kymmenessä vuodessa eikä maaperään jäisi mitään niin suuria määriä, että se voitaisiin määritellä terveydelle vaaralliseksi”, kertoo erikoistutkija Pertti Pulkkinen Metsäntutkimuslaitokselta. Kate itsessään oli kevytrakenteinen, mutta sen päällä ollut lumikuorma painoi satoja kiloja
Puunhinta. 7 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 Suomen johtava metsäportaali uudistui. Kerro. Sisältää kätevän laskurin. Sana on vapaa. Kannattaa käydä, jokaisena päivänä. www.metsalehti.fi Jos metsään haluat klikata nyt, takuulla yllätyt. Testaa tietosi. Haasta ystäväsi. Pelaa. Metsäkeskustelu. Perustuu Tapion hyvän metsänhoidon suosituksiin. Tietopeli metsien miehille ja naisille. Oletko marjastaja vai tietäjä. Avaudu. Kaikki, mitä suomalaisen metsän hoidosta tarvitsee tietää. Kaikki suomalaisesta metsästä suomalaiselle metsänomistajalle ja metsäammattilaiselle. Osallistu! Parhaiden kesken arvotaan mahtava palkinto. Se on tuttu, mutta entistä tuhdimpi palvelu. Metsäkortisto. Sähköisesti ja kätevästi. Kommentoi. Haasta. Suomalaisen metsän osoite Metsätietovisa. Osallistu. Millä hinnalla tukki liikkuu
Jos hirvivaara-aika kestää 10 vuotta, lannoittamalla sen saa puolitettua viiteen vuoteen.” Rainio tavoittelee suoria, oksattomia runkoja. Nykyisillä hirvitiheyksillä tammentaimikoiden vaaliminen on vaikeaa. Rainio esitteli vinkkejään Dendrologian seuran Quercusseminaarissa viime viikolla. ”Taimikoiden lannoitus on tärkeää. Terhoja hän neuvoo laittamaan tiheään. ”Vähimmilläänkin se tarkoittaa Puolan kaltaista ilmastoa”, totesi Helsingin yliopiston Kasvimuseon yli-intendentti Henry Väre. Oksia voi karsia keväällä ennen silmujen puhkeamista tai loppukesällä ja alkusyksystä. Tänä vuonna seuran valitsema Vuoden puusuku on Quercus eli tammet. viikkoa, paria ennen kylvämistä. Taimikon voi perustaa istuttamalla, mutta myös kylvö sopii. Tammi leviää kohti pohjoista Tammi on jo nyt leviämässä kohti pohjoista, ja ilmastonmuutos parantaa sen menestymismahdollisuuksia entisestään. Sen voi tehdä jopa ennen päätehakkuuta. Haluamme juhlia menneitä ja tulevia juuri sinun kanssasi. ”Kylvö onnistuu vain, jos närhet eivät huomaa sitä.” Robert Rainio on hämännyt lintuja tekemällä kylvölaikut Tammea voi myös kylvää ilmastomallit ennustavat suomeen vähintäänkin samanlaista ilmastoa kuin Puolassa nykyään. Juhlavuotena muistamme sinua huikeilla tarjouksilla, yllätyslahjoilla ja kaikella muulla sen sellaisella. Istutustaimia Rainio on suojannut hirviltä monin keinoin, muun muassa sitomalla niiden ympärille kuusenoksia ja latvoihin sanomalehtipaperista tehtyjä suojia. Metsälehti on ollut suomalaisen metsän pää-äänenkannattaja 80 vuotta. Myöhemmin kuuset voi katkaista rinnankorkeudelta, jolloin niiden rungot suojaavat tammia hirvien puskemiselta. Hän muistutti, että ilmasto on meillä vaihdellut ennenkin. Tammikuussa kolahtaa posti laatikkoon Verokirja 2013. 8?000 vuotta sitten tammi oli yleinen Etelä-Suomen rehevissä lehtimetsissä. Joskus hän on istuttanut tammentaimen vierelle yhden tai kaksi kuusta. Pitkäjänteisen työmme mahdollistaja ja selkäranka olet sinä, arvoisa kestotilaajamme. 8 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Kestotilaus on pelkkää juhlaa 2013 Polku omaan metsään Toimitus 17.1.2013 ilmestyvän Makasiinin mukana kaikille kestotilaajille. Paras kasvupaikka tammelle on lehtomainen kangas. Ilmastomallit ennustavat vuoden keskilämpötilan nousevan Suomessa kahdesta viiteen astetta. Tunnetuin ja vahvin karhunkaataja, sillä säästät satoja euroja! Metsäverokirja 2013 Arvo 29 euroa. Pidä kestotilauksesi voimassa. Ilmaston lämpeneminen parantaa tammen menestymistä Suomessa. Sh ut te rs to ck. Taimikkovaiheessa tärkeintä on heinäys, sillä heinät taimien ympärillä houkuttelevat pakalle myyriä. Taimet myös kasvavat paremmin, kun heinät poistetaan ja juuristokilpailu vähenee. eliisa kallionieMi Tammi on meillä yleinen puistoja pihapuu, mutta metsänviljelyssä sitä on käytetty toistaiseksi vähän. Yksi harvoista metsikkömittaisten tammistojen kasvattajista, Robert Rainio tietää hyvin syyn. Karsinnan hän aloittaa, kun hirvien puskentavaara on ohi
Elokuvan kertojat, isä ja poika, saattelevat katsojaa suomalaiseen metsämytologiaan tarinoiden avulla. Kuvien ohella Leinosen päiväkirjamerkinnät vievät lukijan kirjoittajan kanssa kojuun seuraamaan ahman liikkeitä. joulukuuta alkaen.. ”Kirja itse on erinomainen esimerkki hyvän faktatiedon ja loistavan luontokuvauksen yhdistämisestä. Tänä vuonna kilpailuun osallistui 27 teosta. ”Harrastajapohjalta luontoa dokumentoivilla kuvaajilla ei välttämättä ole verkostoa elokuvatoimialalla. Hänen ahmakuvansa ovat voittaneet useita palkintoja. Mahdollinen kuusipula taas johtuu siitä, että kuusiviljelijät eivät menekin kasvuun pysty kovin nopeasti reagoimaan. Tänä vuonna myydään noin 350?000 kasvatettua kuusta. WWF on palkinnut Vuoden luontokirjan vuodesta 1978. Suunnilleen saman verran puita kerätään metsistä myyntiin. Elokuva lähtee ensi vuonna useille festivaaleille, joista se voi levitä eri maihin. heikki haMUnen V uodenvaihteessa elokuvateattereihin tulevassa Metsän tarina -elokuvassa ei ihmishahmoja näy. ”Metsän tarinaa on kyselty jo pienemmilläkin paikkakunnilla. Hienoa, jos Metsän tarina menestyy ja pystyy avaamaan uusia ovia luontodokumenttien tuotantoon.” Metsän tarina -elokuva elokuvateattereissa 28. Myös kieliversiot ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi ovat valmisteilla. Suurimpana tekijänä vähäiseen luontodokumenttien määrään Suhonen pitää koko tuotantokulttuurin puuttumista Suomesta. Elokuva tärkeästä aiheesta on tehtävä, vaikkei se taloudellisesti olisikaan järkevää”, ruotii Marko Röhr elokuvan tuottaneesta MRP Matila Röhr Productions -yhtiöstä. Ilman verkostoa rahoituksen hankkiminen on vaikeaa. Kasvatetuista puista voi tulla pikkuisen pulaakin”, arvioi Joulupuuseuran puheenjohtaja Hanna Holma. ”Ei osattu kymmenen vuotta sitten ennakoida kysynnän kasvua”, Holma sanoo. Päärooleissa ovat useat kymmenet suomalaiset eläinlajit karhusta käärmeisiin, pöllöihin ja sammakoihin. ”Kansainvälinen luontodokumenttiformaatti on jumiutunut pelkästään televisiotuotantoon”, Suhonen kritisoi. Kolmen finalistin joukosta voittajan valitsi presidentti Tarja Halonen. kasvatettujen kuusten kysyntä kasvaa Edellinen suomalainen luontodokumentti nähtiin elokuvateattereissa 50 vuotta sitten. Kasvatettujen puiden suosiota lisää myös se, että joulukuuselta odotetaan tuuheutta ja tietynlaista muotoa. Elokuva leviää teattereihin ympäri maata talvikuukausien aikana. Sen aihe tavoittaa katsojia maaseudullakin.” Dokumentti voi toimia myös teattereissa Elokuva on suunnattu pääasiassa suomalaiselle yleisölle. ”Kauppa on lähtenyt hyvin liikkeelle. kuvassa lapinpöllö. Se kertoo monille luontoystäville tyypillisestä vuosia kestäneestä puurtamisesta halutun päämäärän hyväksi”, presidentti Tarja Halonen toteaa. Joitakin välähdyksiä on taltioitu Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Länsi-Uudellamaalla. H an nu Si ito ne n Luontojärjestö WWF on valinnut vuoden 2012 luontokirjaksi Antti Leinosen teoksen Ahman kintereillä . Ostokuusten kysynnän kasvu selittyy Holman mukaan sillä, että yhä harvempi hakee kuusen itse omasta tai suvun metsästä. Valtaosa niistä on kotimaista alkuperää. Elokuvan materiaali on suurimmaksi osaksi pääkuvaajien Hannu Siitosen ja Mikko Pölläsen kotiseuduilta Kaakkois-Suomesta. Röhr ja elokuvan ohjaaja Ville Suhonen haluavat Metsän tarinan ravistelevan luutuneita asenteita. ”Ennemminkin meidän pitäisi hävetä, että suomalaisia luonElokuvan pääosassa suomalainen metsä kuvaus Hannu siitonen Mikko Pöllänen teeMu liakka leikkaus kiM saarniluoto äänisuunnittelu JuHa Hakanen Musiikki Panu aaltio käsikirJoitus ville suHonen tuottaJa Marko röHr oHJaus ville suHonen kiM saarniluoto tuotantotuki suoMen elokuvasäätiö/elina kiviHalMe yHteistyössä yle/erkki astala levitys oy nordisk FilM ab Koko perheen luontoseikkailu Pöllöt ovat vahvasti esillä Metsän tarinassa. Elokuvan talous päätyi reilusti pakkasen puolelle. Metsän tarinan tekijöitä suomalaisen luontodokumentin historia ei kuitenkaan hirvitä. Veikko Korkolaisen Luonnon kätköissä (1963) ei ollut taloudellinen menestys. Televisiossa se nähdään aikaisintaan vuonna 2015. todokumentteja ei ole tehty.” Tekijät toivovat, että elokuva herättää katsojien kaipuun metsäretkelle. Hän voitti Euroopan mestaruuden Edellinen suomalainen luontodokumentti kävi elokuvateattereissa 1960-luvun alussa. Elokuva tuo metsän tuntua myös niille, jotka eivät itse enää jaksa tai pysty lähtemään metsään. Sitä esitettiin vain Helsingissä, Tampereella ja Kuopiossa. Siitonen muistetaan paitsi luontokuvaajana myös keihäänheittäjänä. 9 2 4 • 2012 Vaikka joulukuusten käyttömäärä Suomessa on vakiintunut, on ostokuusten määrä nousussa. Voittajateokseen Leinonen keräsi kuvia usean vuoden ajalta, jolloin hän oppi tuntemaan ahmojen elämäntavat ja elinympäristöt. Joulupuuseuran arvion mukaan koteihin hankitaan tänäkin vuonna yli miljoona joulukuusta. ”Helmikuussa alkava elokuvan kansainvälinen markkinointi on pitkä prosessi”, Röhr kertoo. Antti Leinonen on kuhmolaiantti leinosen ahmateos wwf:n vuoden luontokirja nen luontokuvaaja ja -kirjailija. Metsän tarina voi osaltaan herättää sekä yleisöä että luontodokumenttien tekijöitä. ”Myös muut syyt kuin taloudellinen menestys voivat olla motiivi elokuvan teolle. Luontodokumentteja ei juuri näy elokuvateattereissa muissakaan maissa
Haketustuki päättyy vuoden lopussa, joten ensi vuonna on voimassa vielä energiapuun korjuutuki. Komissio vaatii, että tuki maksetaan energiapuun käyttäjälle. Metsälain merkittävimmät uudistukset ovat, että hakkuukypsyysrajat poistuvat ja jatkuva kasvatus sallitaan. Alkuvuonna eduskunnan käsittelyyn menevää puutavaranmittauslain uudistusta lukuun ottamatta ensi vuosi ei tuo lakimuutoksia. Tänä vuonna kirjanpainajat nauttivat maassa olleita myrskytuhopuita, mutta jos uusia myrskyjä ei tule, niin niiden täytyy etsiä lisääntymispaikkaa pystypuista. Puutavaranmittauslain suurin muutos on, että energiapuun mittaus tulee lainsäädännön piiriin, mikä käytännössä tarkoittaa siirtymistä suosituksista lakitasolle. Eduskunnalle annettava selonteko ei sido ketään, mutta se on laajapohjaisesti valmisteltu näkemys metsien käytön isoista linjoista vuoteen 2050 saakka. Metsälainsäädännössä ensi vuosi on vilkasta valmistelua mutta vähän valmista, sillä uudistettavana ovat metsälaki, metsänhoitoyhdistyslaki, metsätuholaki sekä kemera-laki, ja lakia pienpuun energiatuesta väännetään EU-tasolla. Hakkeen toimittaa Tornator. Metsähakkeen käyttö nousee lähelle kymmentä miljoonaa kuutiometriä, ehkä ylikin. Pitkän ajan linjojen vedossa merkittävintä on metsäpoliittisen selonteon valmistelu. Mahdollisesti tuhoalueitten uudistaminen putoaa pois kemera-töiden listalta. Suurin muutos tulee todennäköisesti olemaan, että eteläisessä Suomessa aikaistetaan puuston poiskuljettamisvaatimusta. Energiapuun käyttö kaksinkertaistuu nykyisestä 300?000 kuutiometristä. Metsätuholain uudistuksessa pyritään estämään kirjanpainajatuhojen leviämistä. Luonto ei kuitenkaan taloudesta tiedä ja hyvä siemensato avittaa luontaista uudistamista eivätkä myyrätuhot vaivaa. Muita huomattavia energiapuun käyttöä lisääviä investointeja valmistuu ainakin Järvenpäähän, Mikkeliin, Kuopioon ja Porvooseen. Se tekee tilaa puhtaille energiaharvennuksille. Selonteon suurin merkitys lienee, että eduskunta saa käydä poliittisen keskustelun ja metsäpoliittisissa väännöissä metsäala pitää aloitteen itsellään. Nyt aikaa on tiukimmillaan kuukausi. Metsälaki ja metsätuholaki lähtevät lausuntokierrokselle tammikuun lopulla, ja ne pyritään saamaan voimaan samanaikaisesti vuoden 2014 alussa. Uudistettu metsänhoitoyhdistyslaki pyritään saamaan eduskunnalle vuonna 2014, joten voimaantulo saattaa olla vasta vuoden 2015 alussa. Varttunut tutkija Antti Pouttu Metlasta ei usko tuhojen ensi kesänä laajenevan, sillä viileän viime kesän vuoksi kirjanpainaja ei ehtinyt lisääntyä kahta sukupolvea. energiapuulla kysyntää kirjanpainatuhot tuskin laajenevat Kirjanpainaja on ollut viime vuosien pahin metsätuholainen Salpausselän eteläpuolen itäosissa, etenkin Kymenlaaksossa. Mikko häYRYnen. Automaattijäsenyydestä ollaan luopumassa, samoin yhdistysten toiminnanrajoitteista, eli yhdistykset voivat halutessaan käydä puukauppaa. Hallitusohjelmia laadittaessa tuore paperi on aina tuore paperi. Enemmän puhetta ja vähemmän toimintaa, sillä isoja lakiuudistuksia valmistellaan, mutta metsätyömailla on hiljaisempaa. 10 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 2013 Mitä tuo tullessaan ensi vuosi. Kemeran voimassaoloaika päättyy vuoden 2013 lopussa, ja uutta kemeralakia suunnitellaan. Vaikka ensi kesä olisi kuinka hyvä, niin turvetuottajat eivät saa kaulaa kurottua kiinni vuodessa. Velvoitteita aiheuttavat kuutiomäärärajat pysynevät entisellään. Ensi vuonna käynnistyy Joensuussa Fortumin bioöljylaitos sähköja lämpölaitoksen yhteydessä. Koska ainespuun korjuussa on keskimääräistä hiljaisempaa, niin energiapuutakaan ei tule mukana isoja määriä. Vaikka ratkaisu löytyisikin, niin tukijärjestelmää ei vaihdeta kesken vuotta, joten ensi vuonna energiapuun tuki maksetaan kemeran kautta suoraan metsänomistajalle. Viime kesä oli sateinen ja uusien turpeennostolupien saaminen on vaikeutunut, joten turvetta on pois markkinoilta viittä miljoonaa puukuutiometriä vastaava määrä. Lakia pienpuun energiatuesta ei saada ensi vuonnakaan, sillä vielä ei ole löytynyt sellaista tukijärjestelmää, jonka EU-komissiokin hyväksyisi. Metsäenergiavarastot käytetään kuluvan lämmityskauden aikana. lakeja valmistellaan Energiapuun kysynnän kasvu jatkuu ja jopa paria viime vuotta voimakkaampana
2013 Myyrämäärät pysyvät alhaalla koko maassa kevääseen saakka, joten lumien sulaminen ei paljasta myyrätuhoja taimikoista. Myyrätuhoista vapaa kevät luontaisen uudistajan ihannevuosi ”Ensi kevään uudistusaloille tulee yllin kyllin sekä kuusen, männyn että koivun luonnontaimia”, Siemen-Tapion päällikkö Sakari Pönniö sanoo. Varsinainen käsittely alkaa Helsingin käräjäoikeudessa aikaisintaan syyskaudella ja päätöstä saadaan odottaa ainakin vuoteen 2014. Tuki voisi olla jopa satoja miljoonia euroja, mutta saajan tulee olla hyvämaineinen. Vastaava oli viimeksi vuonna 2006. ”Tällaista tilannetta ei ole ollut moneen aikaan.” Männyllä on tulossa toinen peräkkäinen hyvä siemenvuosi, joten luontaista uudistamista harkitsevalla ei ole syytä huoleen. Metsään.fi Suomen metsäkeskus jatkaa Metsään.fi-verkkopalvelun kehittämistä. Kuusella siemenvuodet toistuvat harvoin, mutta tänä vuonna kuusella oli kohtalaisen hyvä kukinta ja keväällä siemeniä varisee paljon. Metsäkeskuksen avaan metsänomistajien neuvontapisteen Helsingin Pasilassa. Ensi vuonna tukin nimellinen keskihinta nousee PTT:n mukaan korkeintaan lievästi, mutta inflaatio vie reaalisen arvonmuutoksen miinukselle. kartellikanteilla etanan vauhti. Kuitupuun nimellishinta laskee 2–5 prosenttia. Stora Enson ja Neste Oilin hanke laitettiin jäihin hetimiten sen jälkeen kun tieto hakemuksen karsiutumisesta oli julkaistu. Koivulla oli viime kesänä runsas siemensato, mikä tarkoittaa, että uudistusaloille nousee valtava määrä koivua. Suomalaisista yhtiöistä alustavalla tukilistalla ovat kartellisotkuissa ryvettymätön Vapo, joka kaavailee biojalostamoa Kemiin, sekä UPM:n hanke Ranskan Strasbourgissa. Sekä metsäettä peltomyyräkannat ovat alhaalla, mikä antaa tilaa hiirille ja päästäisille – niitä on havaittu enemmän kuin vuosiin.Ainoastaan metsämyyrä levittää myyräkuumetta aiheut tavaa Puumala-virusta. Ratkaistavana on sekä Metsähallituksen kanne että Reijo Lahtosen kokoamat metsänomistajien kanteet sekä muutaman kymmenen muita, isojen metsänomistajatahojen nostamia kanteita. Tavoitteena on saada palveluun puolet yksityismet sien metsävaratiedoista ensi vuoden aikana. Kuusen luontainen uudistaminen on epävarma uudistamismenetelmä, mutta ainakin täydentäviä luonnontaimia on istutusaloille tulossa. Metsä Group irtautui Vapo-yhteishankkeesta kesällä. kannattavuus laskee Metsätalouden hehtaarikohtainen kannattavuus laskee ensi vuonna muutaman euron nykyisestä, keskimäärin 80 eurosta, Pellervon taloustutkimus ennustaa. Matalien metsämyyräkantojen vuoksi myyräkuumeriski on pieni. Tosin männyn siemen ehtii tuleentua lähes joka vuosi Oulun tasolle saakka. 11 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 Puukauppakartellista isoja metsäyhtiöitä vastaan nostetut kanteet ovat kantajien ja vastaajien välistä kirjeenvaihtoa ainakin kesään saakka. Ajan varaamista etukäteen suositellaan. On mahdollista, että etenkin Metsähallituksen eli valtion korvauskanne olisi heikentänyt yhtiöiden mahdollisuuksia saada EU:lta bio diesellaitoksen rakentamiseen NER300-tukea. Kuusen luontainen uudistaminen on ikuisuuskysymys, eli kysymys on edelleen auki: onnistuuko se koskaan varmasti. Ainoastaan tiheimpien metsämyyrälaikkujen alueella saatetaan nähdä havupuiden latvasilmujen syöntiä, mutta ne ovat yksittäistapauksia. Eniten kannattavuutta heikentää, että kustannukset nousevat, mutta hakkuumäärät pienenevät ensi vuonna lievästi ja yksityismetsien kantorahasumma laskee parilla prosentilla
Lisäksi urakanantajat vastaavat, että tarkastusmittaus eli motokontrolli tehdään kullekin koneelle vähintään kerran puolessa vuodessa ja aina, jos on syytä epäillä koneen antamaa mittaustulosta. Tutkimusten mukaan metsäsuunnitelmassa ilmoitettu kuviokohtainen puuston tilavuus heittää keskimäärin kymmenestä kahteenkymmeneen prosenttia. ”Hakkuukoneen mittaus on hyvin luotettavaa tänä päivänä. ”Runkohinnoiteltujen tarjousten vertailuvaiheessa on hyvin tärkeää, että leimikon järeys on arvioitu oikein, jotta metsänomistaja päätyy oikeisiin valintoihin. nykyään motomittaus on tehdasmittauksen jälkeen tarkin tukin mittausmenetelmä. Pieniläpimittaisella kuitupuulla suhteellinen ero saattaa olla suurempi kuin järeällä havutukilla, jolla päästään jopa vain alle prosentin tarkkuuteen. Kokemusten mukaan leimikot turpoavat keskimäärin runsaat kymmenen prosenttia. Puunostaja käy lisäksi maastossa tekemässä oman silmämääräisen arvionsa puuston määrästä ja laadusta ennen puukauppatarjouksen tekoa. Tavallisesti tilipäivän koittaessa metsänomistaja saa mieleisen yllätyksen, sillä leimikon puumäärä on arvioitu usein hieman alakanttiin. Yleensä motteja kertyy siis arvioitua enemmän”, kertoo UPM:n metsäasiakaspäällikkö Samuli Hujo. Moton antaman mittaustuloksen perusteella maksetaan puukaupan lopputili ja koneyrittäjän palkka. Jos mottimäärä tai kauppasumma jää alle odotetun, syynä voi olla virhe leimikon pinta-alatiedoissa, väärin arvioitu tukkiosuus tai puiden laatua heikentävät viat. Runkohinnoittelussa, jossa kaikesta puusta maksetaan sama katkonnasta riippumaton kuutiohinta, tarkka puun järeyden arviointi korostuu. Käytännössä metsäyhtiöt pitävät rajana korkeintaan kahden prosentin heittoa. En muista, koska mittaustulosta olisi pitänyt korjata”, Hujo kertoo. Jos puuta tulee paljon sopimuksessa arvioitua enemmän, riskinä on että metsiköstä tuli liian harva”, sanoo Metsänomistajaliitto Järvi-Suomen johtaja Timo Leskinen. Odotettua suuremmat tulot harvennuksilta eivät kuitenkaan välttämättä ole hyvä asia. ”Runkohinnoittelussa korostuu tarkka puun järeyden arviointi.”. Harvennuksilla odotettua suurempi tili voi kieliä liian voimakkaasta hakkuusta. Metsänhoitoyhdistyksen puunmyyntisuunnitelman tavoitetarkkuus puolestaan on kymmenen prosenttia. Arvio on aina arvio Metsäkoneen mittalaite kertoo, kuinka oikeaan puukauppasopimuksen arvio puumäärästä osuu. ”Kun motomittaus tehdään oikein, se on tehdasmittauksen jälkeen tarkin tukkipuiden mittausmenetelmä.” On metsäkoneenkuljettajan tehtävä pitää huolta, että mittalaite on kunnossa. Jos hakattavat kuviot taas on piirretty ilmakuvien avulla, latvukset ovat saattaneet peittää kuvion rajat ja ala on siten piirtynyt todellista suuremmaksi. Hakkuukoneen mittalaite arpoo keskimäärin yhden näyterungon päivässä, jonka kuljettaja käy mittaamassa. Myös Leskinen on samoilla linjoilla. M ik ko H äy ry ne n Puukauppa sopimuksen motti määrä kasvaa keskimäärin runsaat kymmenen prosenttia. Tutkimustietoa arvioitujen ja toteutuneiden puumäärien eroista puukaupassa ei kuitenkaan ole. ”Valtaosassa puukaupoista arvioitu puumäärä on plus miinus kymmenen prosenttia toteutuneesta. Täysin tavatonta ei kuitenkaan ole sekään, että lopullinen kauppasumma jää ennakoitua pienemmäksi. Pinta-alaan liittyviä virheitä syntyy lisäksi herkästi, jos hakkuun kohteena on vain osa kuviosta. Tukkiprosenttia on vaikeaa määrittää leimikossa, jossa on paljon alikasvospuuta”, Hujo sanoo. Tässä kannattaa hyödyntää ammattilaista.” Motomitta viimeinen totuus Puukaupassa lopullisen totuuden puutavaran määrästä kertoo hakkuukoneen mittauslaite. ”Hakattu puumäärä kertoo myös harvennuksen voimakkuudesta. ”Hoidetut metsät on helpompi arvioida kuin hoitamattomat. Myös viimeaikaiset myrskyt saattavat aiheuttaa virheitä puumääräarvoihin, jos tuulenkaadot on korjattu pois eikä metsäsuunnitelmaa ole päivitetty. Tilipussi kutistuu, mikäli osa tukeista joudutaan lahon takia siirtämään kuiduksi. 12 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 PUUkAUPPA tiia PUUkila P ystykaupoissa hakkuusopimukseen kirjattu puumäärä on arvio. Harvennuksilla suurin heitto Harvennushakkuissa puumäärä saattaa turvota prosentuaalisesti enemmän kuin päätehakkuilla. Jos ero on yli sallitun, moton mittaustulosta korjataan. Usein sopimuksen puumäärät turpoavat. Lähinnä harvennushakkuilla suhteellinen ero voi olla suurempi, kaksikymmentäkin prosenttia. Hoidettu metsä, tarkempi arvio Hakkuusopimuksen puumäärät perustuvat pitkälti metsäsuunnitelman kuviokohtaisiin puustotietoihin. Puutavaramittauslain mukaan hakkuukoneen antaman mittaustuloksen ja tarkistusmitan välillä sallitaan plus miinus neljän prosentin ero
19,28 . ensiharvennus 42,56 . 15,88 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.. hankintahinnat 58,41 . 30,41 . 18,50 . 43,08 . 52,95 . nousussa . 23,53 . 25,81 . hankintahinnat 58,21 . nousussa . 22,33 . 13,38 . 13,39 . 56,19 . ensiharvennus 44,05 . 48,63 . 54,62 . 17,80 . 30,27 . 18,46 . 51,88 . 53,63 . 21,40 . 15,26 . 22,40 . 15,43 . 13,66 . 30,86 . Uudistushakkuu 48,13 . 30,48 . 43,41 . 16,11 . 14,30 . 44,28 . LAPPI . 31,09 . 21,03 . hankintahinnat 56,06 . 25,56 . 16,19 . 13 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Raakapuun hintatilastot, viikkojen 47–50 keskiarvo Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2008 2009 2010 2011 2012 Euroa m viikot 1–50, 2012 2010 2011 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 tiia PUUkila Toisin kuin Metsäteollisuus ry on antanut ymmärtää, tilastojen valossa takana on kohtuullisen hyvä puukauppavuosi. 22,95 . 30,18 . 14,42 . 52,27 . 16,15 . 25,73 . 41,37 . 16,08 . 17,54 . 44,15 . Samoilla linjoilla on Metsänhoitoyhdistys Oulun seudun toiminnanjohtaja Mikko Harju: ”Tulihan tästä puukauppavuodesta paljon parempi verrattuna siihen, minkälaista vuotta tästä kaavailtiin.” Joulun alla puukauppa on hiljentynyt, ja verkkaisen tahdin uskotaan kestävän perinteiseen tapaan alkuvuoden. 18,38 . 52,81 . nousussa . 23,11 . 55,47 . 21,22 . 20,58 . 56,69 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 54,72 . 43,57 . 48,45 . 19,63 . 44,93 . 31,00 . 14,47 . 18,23 . 53,95 . 20,73 . 17,96 . 16,20 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 51,87 . 15,75 . 35,94 . harvennushakkuu 48,04 . 15,35 . KAInuu-PoHJAnMAA . 14,73 . 14,21 . Uudistushakkuu 55,92 . 49,42 . 45,22 . 17,82 . 55,80 . ”Ennustan, että tulossa on normaali puukauppavuosi.” Odotettua parempi vuosi Metsäkeskus Määrä m 3 koko maa 540?613 etelärannikko 30?741 Pohjanmaa 19?438 lounais-suomi 42?355 häme-Uusimaa 44?778 kaakkois-suomi 70?494 Pirkanmaa 25?800 etelä-savo 70?158 etelä-Pohjanmaa 36?429 keski-suomi 46?570 Pohjois-savo 27?632 Pohjois-karjala 36?560 kainuu 16?395 Pohjois-Pohjanmaa 44?959 lappi 28?299 Ostomäärät viikolla 50 metsäkeskuksittain ETELä-SuoMI . 24,00 . harvennushakkuu 46,41 . nousussa . 50,10 . 23,33 . 16,88 . 14,27 . 26,30 . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. 15,14 . 41,12 . Uudistushakkuu 57,79 . Uudistushakkuu 56,44 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 53,61 . 13,73 . 13,19 . 19,43 . 25,76 . 16,63 . 13,81 . ensiharvennus 44,60 . Kaupaksi käyvät havutukkivaltaiset päätehakkuuleimikot. 29,53 . 19,44 . 48,67 . 23,58 . 20,28 . 14,61 . 16,11 . 42,92 . 13,72 . 30,47 . 35,61 . 17,18 . 24,92 . 17,33 . 38,40 . 54,38 . 29,55 . 40,20 . 43,30 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 47,42 . ensiharvennus 46,31 . 15,24 . 29,74 . 21,02 . 44,52 . 21,79 . 17,78 . harvennushakkuu 45,42 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 56,40 . nousussa . hankintahinnat 53,67 . 24,05 . 20,08 . ensiharvennus 44,64 . Uudistushakkuu 56,03 . 38,48 . Uudistushakkuu 55,60 . ensiharvennus 44,37 . harvennushakkuu 48,61 . 23,97 . 14,72 . 14,92 . 20,96 . 14,64 . 14,29 . 17,71 . 17,70 . 16,44 . harvennushakkuu 46,32 . 48,90 . 17,32 . 44,76 . 15,33 . 45,82 . 58,88 . 55,10 . 45,14 . 17,08 . 48,02 . Poikkeuksellisen sateisen kesän ja syksyn seurauksena puunostajilla ei ole varastossa suuria määriä kelirikkoleimikoita. 18,90 . 18,11 . hankintahinnat 56,68 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 53,95 . 14,03 . 25,08 . nousussa . 15,93 . 16,07 . 42,05 . 22,84 . 17,81 . harvennushakkuu 49,16 . 25,50 . 23,42 . 19,39 . 20,65 . 29,93 . 20,03 . 34,76 . 54,96 . 39,42 . Meillä on ollut hyvä ja vahva puukauppavuosi”, sanoo Metsänhoitoyhdistys Järvi-Suomen toiminnanjohtaja Vesa Väänänen. 15,19 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 14,17 . 12,67 . 16,28 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 23,13 . KyMI-SAvo . 15,75 . 25,24 . 25,48 . 14,24 . 54,89 . 53,83 . harvennushakkuu 49,75 . Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. ETELä-PoHJAnMAA . 14,80 . 51,26 . 14,19 . ensiharvennus 44,50 . ensiharvennus 45,21 . KESKI-SuoMI . 24,33 . 29,18 . Myös puhtaat koivikot ovat haluttuja. 26,07 . 30,72 . 18,48 . Uudistushakkuu 53,43 . 17,69 . 15,39 . 46,71 . 20,79 . 54,72 . 30,48 . Etenkin mäntytukille on kysyntää. 54,11 . 17,73 . ”Ihmettelen näitä kommentteja teollisuuden puolelta. 44,56 . 41,85 . 15,81 . 29,41 . 17,92 . 32,55 . 14,25 . nousussa . 29,54 . 31,54 . SAvo-KARJALA . 37,32 . 13,61 . 29,17 . KoKo MAA . nousussa . 24,00 . 15,93 . 15,32 . 29,50 . 13,06 . hankintahinnat 57,35 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 54,35 . 14,89 . hankintahinnat 55,90 . 20,71 . Synkistä talousennusteista huolimatta Väänänen ei usko, että puumarkkinoilla tapahtuu mitään mullistavaa. 39,76 . 30,22 . 20,87 . hankintahinnat 57,19 . 30,76 . 17,57 . harvennushakkuu 49,68 . 29,51 . 15,64 . Kesän ja syksyn vaikeisiin korjuuolosuhteisiin ja vuoden takaisiin ennusteisiin nähden puu on liikkunut odotettua paremmin ja tasaisemmin. 25,41 . 19,37 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 54,34 . 22,74 . 15,96 . Ne ovat ensi keväänä haluttuja. Uudistushakkuu 55,31 . 16,61 . 14,62 . 46,09 . 17,88 . 38,11 . 20,99 . 14,34 . 14,63 . 54,92
Myös pienien metsikkökuvioiden lannoitus onnistuu helposti. Metsänomistaja voi levittää rakeistettua lannoitetta itse. Levitä tasaisesti maastoon Ensin ajourilta, sitten urien puoliväliltä lannoitepilvi levisi moottoriruiskulla noin kymmenen metrin etäisyydelle.. Puutoksen vuoksi puut haaroittuvat monija tasalatvaisiksi. METSÄLEHTI 2 4 • 2012 METSÄSTÄ 14 METSÄNHOITO Mikko Riikilä, teksti ja kuvat B oorin puutos vaivaa erityisesti Itäja Keski-Suomen kaskimaiden kuusikoita. Hehtaarille riittää 15 litraa Bortracia, joka sekoitetaan yhtä booria hehtaarille – eheyttää puiden kasvua jo lannoitusta seuraavana kesänä. Suositeltava annos – 2,25 kiloa puhdasta Täsmälääkitys boorilla Moottoriruisku on helikopteria tarkempi ja edullisempi väline boorin levittämiseen. Tukin saanto jää laihaksi, koska rungoissa on runsaasti poikaoksia. Jo lannoitteiden rahtaaminen tiestä etäällä oleville palstoille on raskasta, ellei käytössä ole traktoria tai mönkijää. LänsiSuomessa boorivaje voi olla ongelma pellonmetsitysaloilla ja suometsissä. Booriliuos auttaa omatoimista Lannoiteliuos helpottaa omatoimisen boorilannoittajan urakkaa merkittävästi. Lannoitus tepsii nopeasti. Yksittäisen, pinta-alaltaan parin hehtaarin alalla lentolevitys ei tule kyseeseen. tavoite oli edetä kilometrin tuntinopeudella. Käytännössä boori on levitetty rakeistettuna booriravinteena, jota levitetään 300–350 kiloa hehtaarille yleensä helikopterilevityksenä, mikä edellyttää isoja työmaita. Se on Boorilannoitus tehtiin ajourilta molemmille sivuille ruiskuttamalla. Stihl SR 450 -moottoriruisku › sylinteritilavuus 63,3 cm3 › Paino 12,8 kg › säiliön tilavuus 14 litraa › Puhallusteho max 1?300 litraa /tunti › enimmäisulottuuvus 14,5 m › suositushinta 797 euroa kuitenkin työlästä. Kasvu taantuu
Neulasten booripitoisuus oli noussut 22 milligrammaan kilossa. 15 litraa Bortracia maksaa 75 euroa, ilman arvonlisäveroa. suureen vesimäärään. Paikkasimme levitystä ”haamu-urilta”. 2 3 4 5 neulasnäytteet antavat luotettavan kuvan maaperän ravinnevaroista. Myös boorilannoituksen hinta alenee merkittävästi. Kun ajourat oli kuljettu, lannoiteliuosta oli kolmannes jäljellä. ”Tätä pidemmältä ajalta havaintoja ei vielä ole”, Hynönen toteaa. Kasvukaudella näytteitä ei voi ottaa. Uusi neulasnäyte otettiin marraskuun lopulla, kun puusto oli asettunut talvitilaan. 15 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 Kaskimaiden metsiä vaivaavien kasvuhäiriöiden ja boorin puutoksen yhtey den oivalsi ensimmäisenä nykyisin metsäkeskuksen Pohjois-Savon edistämispalveluiden päällikkönä toimiva Tenho Hynönen. Etelä-Suomessa tuki on 40 prosenttia, VäliSuomessa 55 prosenttia ja pohjoisessa 65 prosenttia, jos tilalla on metsäsuunnitelma. Aluksi täytimme tankin vedellä ja arvioimme ruiskutustehoa. Edullisin yhteisenä hankintana Hehtaarille 15 litraa liuosta Kumikäsineet, saappaat ja suojavaatteet stihl sR 450 osoittautui toimivaksi laitteeksi boori liuoksen levittämiseen. Kemera-tuilla katetaan alueesta riippuen vajaa puolet lannoitteen hinnasta ja levityskustannuksesta. ”Jos palstalla on vesipaikka, riittää kun kantaa metsään lannoitekanisterit”, neuvoo Yaran metsälannoituksen asiantuntija Petri Kortejärvi. Hehtaarin annos, 300 kiloa rakeista booriravinnetta, maksaa 150 euroa ilman arvonlisäveroa. Liuoksen edullisuus korostuu, jos tuet poistuvat. Liuoslannoitteen levittämisestä urakkatyönä ei ole kokemuksia. Hehtaarin koe Hankasalmella Koetyömaamme oli metsänhoitoyhdistys Päijänteen viime talvena harventama kuusikko, joka kärsi vakavasta boorin puutoksesta. Pohjois-Savon kokeissa neulasten booripitoisuus on pysynyt riittävänä ja vakaana (yli 15 mg/kg) kymmenen vuoden ajan. kymmenen litran kanisterissa on yhtä paljon booria kuin kuudessa säkissä rakeista boori ravinnetta. Hän selvitti väitöskirjatyössään kasvuhäiriöiden vaikutusta puiden laatuun sekä ravinneperäisten häiriöiden taloudellisia vaikutuksia. Stihl SR 450 käynnistyi helposti ja toimi luotettavasti. Bortrac-liuos helpottaa omatoimilannoittajan urakkaa. Suurimmalla suutinaukolla tankki tyhjeni litran minuutissa. Normaalisti booria on 15–20 mg. Paras tulos saadaan, kun lannoitus tehdään 2–3 vuotta istutuksen jälkeen. Lannoita taimikot 2–3 vuotta istutuksen jälkeen. Boorin puutoksen korjaamiseksi tarvitaan 2,25 kiloa puhdasta booria hehtaarille. varttuneiden kasvatusmetsien terveyslannoitusta harkittaessa kannattaa teettää neulasanalyysit osa terveyslannoituksen kustannuksista maksetaan kemera-tuin. Lannoittaminenkaan ei paranna tilannetta. Tuen jatko on epävarmaa. Yrittäjämetsurin tekemänä liuoslannoituksen ei siis pitäisi olla ainakaan helikopterilevitystä kalliimpaa. Hynösen mukaan suurin taloudellinen vahinko aiheutuu kuusikoille. Yaran metsälannoite-ekspertti Petri kortejärvi tankkaa. Kasvuhäiriöiden raja on 5–6 milligrammaa kilossa. Myös typpipitoisuus oli kohonnut lähelle normaalia, 13,2 grammaan kilossa.. Yaran Kortejärvi ei käyttänyt suojainta Bortracin levityksessä. Viime kesänä ruiskutimme Hankasalmella Bortracia vajaan hehtaarin alalle noin tunnissa. Nestettä ei vuotanut mistään. Kävelimme hieman reippaampaan tahtiin ajourien puoliväleistä uuden kierroksen. Tämä annos saadaan 300 kilosta rakeista booriravinnetta tai 15 litrasta Bortrac-liuosta. Neulasissa oli booria 2,6 milligrammaa kilossa. ”Varhainen lannoitus varmistaa taimien kehityksen, eikä niihin tule runkovaurioita. Näyte osoitti puuston kärsivän vakavasta boorin puutteesta. ”Mahdollinen alikasvos pitää raivata ennen lannoitusta, muuten lannoite ei leviä tasaisesti”, Kortejärvi huomauttaa. Paras teho pienissä taimikoissa Vinkit boori lannoi tukseen 1 Tärkeintä on lannoittaa ravinnehäiriöistä kärsivien alueiden pienet taimikot. Ruisku puhalsi lannoitepilven melko tasaisena ajourien puoliväliin asti. Myös neulasten typpipitoisuus oli pieni, vaikka puusto kasvaa viljavalla peltomaalla. Metsäneuvoja eero Riipinen pudottaa näyteoksan haulikolla. Tämän perusteella teimme laskuharjoituksen: Jos lannoite levitetään 20 metrin välein olevilta ajourilta, ruiskuttajan olisi käveltävä kilometrin tuntinopeudella, jotta lannoitetta tulee oikea määrä. Suojavarustukseksi Bortracin levittämiseen suositellaan kumikäsineitä ja -saappaita sekä peittävää vaatetusta. Bortrac levitettiin heinäkuun alussa. Se oli myös tiivis. Myös juuristot kehittyvät paremmin, joten istutustaimien kasvuun lähtö on varmempaa.” Liuoksena annettava boori levitetään tasaisesti metsikköön, ei taimien juurille. näytteet otetaan valtapuiden latvuksesta. Hengityssuojainta on käytettävä tarpeen mukaan. Ilmeisesti boorin puutos heikentää juuriston typenottokykyä. laite maksaa saman verran kuin raivaus saha. Lannoituksessa se osoittautui toimivimmaksi. Vasta harvennetun, maastoltaan tasaisen puuston lannoittaminen oli helppoa. hehtaari tulee lannoitettua kahdella tankillisella. Peltomänniköt ovat yleensä niin kehnoja, että tukkisaanto jää joka tapauk sessa vähäiseksi. ”Tavoitteena on maaperän ravinnetasapainon korjaaminen, ei yksittäisten taimien lannoittaminen.” Kertalannoitus turvaa boorin tarpeen vähintään toistakymmentä vuotta. Taimikoiden lisäksi boorilannoitukset ovat kannattavia kasvuhäiriöistä kärsivissä kasvatusvaiheen metsissä. Tekniikaltaan laite muistuttaa lehtipuhallinta. Tärkeimpiä boorilannoituskohteita ovat kasvuhäiriöistä kärsineiden metsien päätehakkuun jälkeen perustetut taimikot. Sen päätyttyä lannoitekin oli loppunut. Lannoitus tepsi Metsiköistä oli otettu neulausnäytteet ennen lannoitusta viime tammikuussa. Levittimenä käytimme Stihl SR 450 -moottoriruiskua. Lannoitteen levitys helikopterilla maksaa 80–90 euroa hehtaarilta. stihlin sR 450 -moottoriruiskun tankkiin mahtuu kerralla 14 litraa liuosta
Myös tunturin korvat vilahtelevat puiden lomasta. Rakitsanaavalle laskettaessa horisontissa, vain puolen peninkulman päässä metsän takana, nousevat Korvatunturin alppimaiset huiput. juhani Peltoniemi isännöi korvatunturin retkeä. ”Pojat ovat innokkaita metsämiehiä.” kaamosvaeltajat Uusin, kasvava matkailijaryhmä ovat kaamosvaeltajat. Helpoimmin luvan saa hankittua matkailuyrittäjän palveluna. Lämmitettävää riittää ja halkoja kuluu vuodessa noin 150 mottia. Korvatunturin seutu tuntureineen, kivikkoisine ylänköineen, outametsineen ja aapoineen on karhujen ja ahmojen valtakuntaa. Myös variksenmarjaa, mustikkaa ja puolukkaa sekä sieniä perhe kerää joka vuosi reilusti. Jouluasiakkaat syövät ja nauttivat joulutunnelmasta yhdessä yrittäjäperheen kanssa. Perheyritys Helena ja Juhani Peltoniemi hankkivat entisen Kemihaaran rajavartioaseman omistukseensa vuonna 2003. Peltoniemi kantaa halot repussaan, virittää tulet valvontatuvan kamiinaan, ja pian korvatunturinkävijöille on tarjolla paistetut makkarat. Peltoniemi kertoo asiakkailleen Korvatunturin maasta, rajan historiasta, poroista ja elämästä täällä. voiko joulua enää tämän osuvammassa paikassa viettää. Jossain Suomen puolen vitikossa yksinäinen riekkokukko jalkautuu jatkamaan keskeytynyttä silmuateriaansa. Matka kelkan reessä jatkuu jouhevasti, vaikka maasto kohoaa vähitellen, paikoin jyrkästikin. Retken isäntä Juhani Peltoniemi pujottaa päästään kypärän ja katsoo hetken hiljaa kotituntureitaan. Yrityksen peruskivenä oli ja on edelleen Suomen laajimpiin kuuluva luonnonsuojelualue, metsäerämainen Urho Kekkosen kansallispuisto. Koska Kemihaarassa ei ole ohikulkuliikennettä, kaikki tietävät jo tänne tullessaan paikalliset olosuhteet sekä paikan ja maiseman luonteen”, Peltoniemi pohtii. Joulupöydän antimista kinkun ja laatikoiden lisäksi löytyy usein myös hirvisekä metsopaisti. Aina Itäkairassa on tavattu yksinäisiä vaeltajia metsästyskauden ja hiihtosesongin välillä, mutta nykyisin on yhä enemmän myös täydellisen hiljaisuuden ja valosaasteettomuuden tavoittelijoita. Seutu jatkuu laajana erämaana Venäjän puolella. antti saRaja, teksti ja kuvat M oottorikelkan vetämä reki sujahtaa Vieriharjulta outametsän suojasta aavalle. Raja-aluetta Korvatunturi sijaitsee rajavyöhykkeellä, joten siellä vierailemiseen vaaditaan aina vyöhykelupa. Kaamosajan kiireettömyys ja joulurauha laskeutuvat Kemihaaraan luonnostaan. Vielä kotona asuville lapsille se on luontainen kesätyö. Kemihaarassa eletään kestävän kehityksen hengessä ja luonnonvaraisuus on koko ajan läsnä. Tämä hetki täytyy ikuistaa. Pian olemme huipulla. Jo seuraavana kesänä perhe muutti paikalle tarkoituksenaan käynnistää matkailuyritys Savukoskella, Koillis-Lapin perimmäisessä kolkassa. Uskomattoman niukat mutta hienot valot ääriolosuhteissa palkitsevat ennakkoluulottoman retkeilijän. ”Elämäntapahan tämä matkailuyrittäminen näissä selkosissa on,” tuumaa Peltoniemi. Tämän hetki on puhutellut häntä itseään kin joskus paljon. Suuren osan Peltomäet keräävät omatoimisesti, mutta Metsähallitukselta he ostavat joka vuosi rekkakuormallinen energiapuuta. Helena-vaimo loihtii perinteisen joulun. ”Retkeilijät ovat positiivista väkeä. Sen saa paikallisilta rajaviranomaisilta. Pienen tunturikoivutarrin takaa vilahtavat valkeat siivet, ja riekko siivittää etelän suuntaan tunturin rinnettä alas. Kemihaaran loma -yrityksen lämmitysenergia saadaan uusiutuvasta energiasta eli lähiseudun puusta. KOrvATUNTUrI kuulee kuiskauksenkin Myös paikallista kalaa sekä riistaa käytetään vieraiden kestitsemiseen. Myös tuntureilta alkunsa saavat Kemijokien latvahaarat ovat yksi Kemihaaran valteista. Riekonjälkiä näkyy mukavasti. Reessä matkustavat kaivavat repuistaan kameroita ja kännyköitä. Höyryävät mehut ja kahvitkin keitetään retken kunniaksi. Pelkästään hillaa kerätään joka vuosi 60–70 kiloa soppamarjoiksi asiakkaiden kestitykseen”, Peltoniemi laskee. ”Kaamosvaeltajat ovat kasvava matkailijaryhmä.”. ”Heinäkuun 20:een päivään mennessä on seuraavan vuoden halot oltava tehtynä, jotta voidaan keskittyä lähiruuan hankintaan
hanna lehto-isokoski, teksti janne UlVinen, kuvat K ruunupäinen Pyhä Daavid katselee kävijöitä Lintulan luostarin kirkkosalin kupolista. ”Mutta metsä on meille hyvä tuki. Töihin ehdittiin kuitenkin ajoissa, ja luostari möi kaadot tukkipuuksi. ”Nunnalta ei kysytä, osaatko tämän. Elämiseen rahat tulevat matkailun lisäksi juuri kynttilätehtaasta, joka valmistaa tuohukset Suomen kaikille ortodoksisille seurakunnille sekä joillekin luterilaisille. Olemme tilanneet ruiskutuksen omalle palstallemme ja se järjestyy, kunhan tilauksia kertyy riittävästi.” Luostarin pihapiiriä ympäröivä metsä pidetään puistoja maisemametsänä. Muu on talousmetsää, jossa humisee suureksi osaksi nuori puusto. ”Saimme oman pääoman metsästä. Vain autoja vaurioitui parkkipaikalla”, äiti Johanna muistelee. Puunmyyntitulot auttoivat myös, kun luostariin rakennettiin muun muassa kynttilätehdas 1980-luvun lopussa sekä uusi asuntosiipi muutamaa vuotta myöhemmin. Boorinruiskutus tilattu Myrskyn repimät aukot istutettiin seuraavana kesänä. Taimikonhoidossa auttavat Lintulassa käyvät talkoolaiset. Syy on selvä. koivukuja säästyi Heinäveden Palokissa sijaitsevaan Lintulaan kuuluu 50 hehtaaria maata, josta 35 on metsää. Kupoli on ollut paikoillaan vuodesta 2000, jolloin kirkon mittava remontti valmistui. Lintulan kuuluisa koivukuja säilyi myräkässä, eikä piha-alue kärsinyt muutenkaan. Tehtävässä auttaa metsä. Hän työskentelee Lintulan taloudenhoitajana ja vastaa metsäasioista. Vanhat ja heikot puut poistetaan käsityönä, hellävaraisesti. Täytyy vain aloittaa ja opetella.”. Iso osa palstoista on lehtopohjaista kuusikkoa, mutta korkeimmilla kohdilla viihtyvät männyt. Nyt äiti Johannaa huolestuttaa se, että taimet kasvavat turhan hitaasti ja joidenkin latva on haaroittunut. Ensin piti aukaista kylätie. ”Tämä on vanhaa kaskiviljelyseutua, joten puut kärsivät boorin puutteesta. Metsänhoitosuunnitelmasta äiti johanna näkee, miltä kuviolta on otettu rahat esimerkiksi kirkon remonttiin. Pellot olemme vuokranneet pois.” Kesä 2006 on jäänyt hyvin äiti Johannan mieleen. Kapeista ikkunoista lankeaa valo, joka on yllättävän kirkas joulukuun päiväksi. On hienoa, että meillä on sitä”, äiti Johanna toteaa. Siksi tämä seutu sopii metsänkasvatukseen paremmin kuin maanviljelyyn. Vasta sitten päästiin raivaamaan metsää. Samalla korjattiin lämpöeristys ja lattia sekä uusittiin ikonostaasi, jonka puuosat kaiverrettiin Kreikassa vanhasta lehmuksesta. ”Maaperä on kiveä kiven päällä. Palstanaapuri oli hakannut omaan metsäänsä vuotta aiemmin valtavan aukon, ja arvata saattaa, miten sitten kävi: hirmumyrsky puhalsi Honkasalon palstasta kaksi kuviota sileäksi. Työt teki metsänhoitoyhdistys, joka myös kilpailuttaa luostarin puukaupat. Hintavia töitä varten järjesti Lintulan luostarin ystävät ry keräyksen, mutta ei luostarin omakaan kirstu aivan tyhjänä kumottanut. 18 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 METSÄNOMISTAJA Metsä luostarin tukena äiti Johanna ja muut nunnat hoitavat Lintulan luostaria, jotta se säilyy myös tuleville sukupolville. Kuvio 32 hakattiin kirkon korjausta varten”, kertoo äiti Johanna edessään luostarin metsäsuunnitelma. Siitä 20 hehtaaria sijaitsee luostarin ympärillä ja 15 parin kilometrin päässä Honkasalossa. lintulan luostari on rahoittanut rakennusprojektejaan osaksi puunmyyntituloilla. Viime talvena tehtiin parin hehtaarin ensiharvennus, jolta puu lähti lämpökattilaan Varkauteen. ”Se oli ihme
Kuuliaisuustehtävä voi vaihdella viikoittain tai jopa päivittäin tai pysyä samana. Yhteen aikaan pidin kesäkahvilaa, jonne leivoin tarjottavat”, äiti Johanna sanoo. Pakasterasiaan kannattaa siksi merkitä keräyspäivämäärä ja vuosi: myöskään vuodet eivät ole veljeksiä. Puolukkaa on perinteisesti totuttu survomaan, mutta muiden marjojen survomiseen suhtaudutaan kuin pyhäinhäväistykseen. Sillä määrällä selvittiin lihanhimosta 1970-luvun alussa – miksi ei siis nytkin. Kehittyneet makuhermot saattavat ilahtua kolmen marjan sekoituksista. Metsä saa kasvaa.” Tulevia työmaita varten Honkasalon palstalle on kuitenkin rakennettu 150 metriä huoltotietä. Eri asia sitten on, että hirvikärpäset alkavat karkottaa marjastajia aivan kesken kauden. ”Nunnalta ei kysytä, osaatko tätä. Yleissääntö on, että vaatimattoman makuinen mustikka tai juolukka on pohja, johon sekoitetaan kirpeämmät makua antavat marjat kunkin maun mukaan. Puolet mustikkaa ja puolet mustaherukkaa on parempi kuin kumpikin erikseen. Juhlapöytä notkuu herkkuja. Taas yksi syy vaatia hirvikannaksi korkeintaan 20?000 talvehtivaa eläintä. Jotkut tekevät sitä, mitä ovat ennen luostariin tuloaan oppineet. ”Opin Tuomakselta paljon, esimerkiksi katsomaan, mikä eläin oli kulloinkin tuhonnut taimikkoa. Tänä vuonna pöydän ympärillä aterioi kymmenen nunnaa. Jotkut pitävät kuivaamisesta. Satokauden alussa marjoilla on korkea pektiinipitoisuus, jonka oppii maistamaan. Koska äiti Johanna ehti työskennellä kymmenisen vuotta tilitoimistossa ennen Lintulaa, talousasiat olivat hänelle tuttuja. Hän luottaa siihen, että Lintulan metsät tulevat hoidettua myös hänen jälkeensä. Erityisesti mustikka on pakastettuna aika vetisen makuinen: sitä parantaa vahvanmakuinen mustaherukka. Siellä puutavara-auto pääsee kääntymään, kun on taas aika korjata satoa. Heistä yksi on viitankantaja, jota ei ole japanilaissyntyisen Petros sasakin maalaama Pyhä kolminaisuus on lintulan luostarin nimikkoikoni. Myös juolukka on monen makuun yksinään liian vetistä. Pidämme paikan kunnossa tuleville sukupolville, niin kilvoittelijoille kuin pyhiinvaeltajille. Sen aikana ei he eivät syö muita eläinkunnan tuotteita kuin kalaa lauantaisin ja sunnuntaisin. Sekä kirkon aulassa että trapesassa eli ruokasalissa loistaa joulukuusi, joka on tuotu luostarin omasta metsästä. Mustaherukka ja puolukka sopivat toisilleen survoksessa. Pakastaminen toki kuluttaa paljon energiaa, mutta kohtuullisilla säilytysajoilla noin 70 prosenttia energiasta saadaan jääkaapissa talteen. Koululaisena 1950-luvun lopussa hän myös työskenteli kuokkijana metsänhoitoyhdistyksen istutuksilla. Maaruskan alkaessa mustikka voi olla vielä täysin poimintakuntoinen. Nykyisin äiti Johanna käy monta kertaa keväisin ja syksyisin katsomassa luostarin metsiä. Loppukesän mustikkamaito ei todellakaan ole ainoa mahdollisuus nauttia metsän marja-antimia: marjoja voi myös säilöä. ”Lähivuosina ei ole puukauppoja tulossa. Survos säilyttää asiallisesti pakastettuna vitamiinit hyvin, survos vie kokonaisiin marjoihin verrattuna puolet vähemmän tilaa pakastimessa, ja survos antaa mahdollisuuden kehitellä uusia makuelämyksiä. Niille haluttiin nimenomaan tyttöjä, koska työnantaja piti heitä poikia luotettavampina. siksi lintulan metsiä hoidetaan kunnioittavasti. Satokausi myös jatkuu paljon pidempään kuin ihmiset uskovat. Suotakoon se ilo heille, vaikka rehellisyyden nimessä kuivattuja marjoja syö enemmän velvollisuudentunnosta (”kuuluu olevan terveellistä”) kuin makunautinnon vuoksi. Sitä katetaan pöytään myös arkipyhinä kuten Pyhän Nikolauksen päivänä kuudes joulukuuta. Myös sitä parantaa mustaherukka tai mansikka. ikonostaasin puuosat ovat vanhaa lehmusta. Metsään mentiin linjaautolla, joka haki parin viikon päästä pois. Hämmästyttävä havainto on, että kaksi kirpeää survosta saattaa yhdessä tasapainottua hyvin. Olemme aattona tiiviisti kirkossa”, äiti Johanna kertoo. Täytyy vain aloittaa ja opetella. Kun puolen kilon marjasurvospakasteen laittaa jääkaappiin sulamaan vuorokautta ennen käyttöä, se luovuttaa melkoisen osan pakastukseen käytetystä energiasta takaisin. Sama sekoitussuhde sopii marjasurvokseen. Yöt nukuttiin metsäkämpällä. taa. Kirkossa kaikki muuttuu iloiseksi ja juhlavaksi. Asenteita on syytä tarkisMarjasekoituksilla uusia elämyksiä MATTI kÄRkkÄINEN PALSTALLA Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Jos marjoja aikoo käyttää talvella runsaasti, kannattaa harkita pakastesurvosten valmistamista. ”Painopiste on palveluksissa. Jouluaatto on luostarissa vielä tiukka paastopäivä. Opin myös arvioimaan, miten juuri meidän metsäämme kannattaisi hoitaa.” Joulukuuset omasta metsästä Parhaillaan Lintulan nunnat valmistautuvat joulunviettoon 40 vuorokauden joulupaastolla. Uusia nunnia luostariin tulee yleensä luonnollisen poistuman verran eli korvaamaan tuonilmaisiin lähteneitä. Jotkut keittelevät hilloja, mutta jos sokeria käytetään sokeritehtaiden ohjeiden mukaisesti, marjahillo on enemmän verrattavissa karamelliin kuin ruoka-aineeseen. Luonnonmarjojen ja puutarhamarjojen yhdistäminen antaa hienoja makuyhdistelmiä. Puolet mansikkaa, puolet mustikkaa, ja marjasurvoksen moittijoita ei aamiaispöydästä löydy. vielä lopullisesti vihitty luostarielämään. Oikeaoppinen survominen tehdään perunanuijalla, koska tehosekoittimet ja muut vispaajat sekoittavat survokseen vitamiinien säilyvyyttä heikentävää ilmaa. Metsä kuuliaisuustehtävänä Talousja metsäasioista huolehtiminen on äiti Johannan kuuliaisuustehtävä, jonka luostarin johtaja on määrännyt hänelle – luostarissa kun jokainen osallistuu yhteisiin töihin kykyjensä mukaan. Pakastamiskustannuksia ei tarvitse pelätä. Paasto päättyy vasta itse joulupäivänä – Kristuksen syntymäjuhlana. Niin oli metsäkin, jota kuului lapsuudenkotiin Nurmeksessa. Nimi on hyvin ansaittu. Säännöllisesti aamupuuroa keittävät oppivat pian oikean rytmin. äiti johanna korostaa, että sekä ihmiset, eläimet että kasvit ovat jumalan luomakuntaa. Todellinen kulinaristi saattaa nauttia pienistä vivahde-eroista. 19 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 K otimaisten marjojen surkean vähäiset kulutusluvut viittaavat siihen, ettei niitä osata käyttää. ”Kun kutsumuksen saaneet tulevat, jatkuvuus säilyy. Haluamme, että luostari pysyy pienenä majakkana maailmalle”, äiti Johanna tähdentää. Saman vaikutuksen saa aikaan puutarhamansikka. Mustikka-mustaherukkapuutarhamansikka on seos, jota kannattaa kokeilla. ”Olemme Luojan huolenpidossa.” Turku Heinävesi. Makusekoitukset odottavat keksijäänsä Vanhastaan tunnetaan kuningatarhillo, jossa on puolet vadelmaa ja puolet mustikkaa. Aikaisemmin mukana kulki usein metsäneuvoja Tuomas Pesonen metsänhoitoyhdistyksestä, mutta sitten Pesonen vaihtoi työpaikkaa
Teknisiin yksityiskohtiin menemättä voi todeta, että kaasuttimen elektroninen ohjaus on toiminut ongelmitta niin ruotsalaissahoissa kuin Stihleissäkin, jossa systeemi on nimetty M-troniciksi. Ohjausjärjestelmän kalibrointi vaatii raisun sisäänajon. Sahat valmistetaan samalla linjalla Husqvarnan tehtaalla Jönköpingin lähellä Ruotsissa. 20 METSÄLEHTI 2 4 • 2012 Mikko Riikilä, teksti ja kuvat J onsered CS 2253 täydentää merkin mallivalikoimaa ammattisarjassa. Ohje on selkeä: 3–5 minuuttia kuormitettuna sahausta täydellä kaasulla. Tämä on mannaa varsinkin karsintatyössä. Moottorisahojen valmistuksen aloitti ensin Jonsered vuonna 1954, Husqvarna seurasi muutamaa vuotta myöhemmin. Kylmäkahvaisena saha ilman terää, tankit tyhjinä, painaa 4,9 kiloa. Suomessa itsenäisen Jonseredin valmistamat sahat myytiin Raket-merkkisinä 1980-luvun alkuun asti. Käyttäjän ei siis enää tarvitse – eikä hän myöskään voi – säätää kaasutinta itse. Lisäksi sahapiireissä on aina silloin tällöin huhuttu, kuinka valmistaja olisi luopumassa Jonsered-brändistä. Uutukaisen teho on 0,2 kilowattia suurempi ja paino 200 grammaa edeltäjää vähemmän. ja moottorin sytytystä olosuhteiden sekä sahan kuormituksen mukaan. Sivulta eteenpäin madaltuva saha on virtaviivaisen näköinen. Kehityksen suunta ilahduttaa ammatikseen sahaavia. Husqvarna pitää merkit erillään Jonsered on Husqvarna Ab:n tuotemerkki. Husqvarnalta vakuutetaan, että molemmat sahamerkit pidetään jatkossakin tuotannossa. Moottorin sylinteritilavuus on 50,1 kuutiosenttiä ja teho muikeat 2,8 kilowattia. Silloin niitä toi maahan Oy Elfving Ab. Sahasimme kuivuneita kuusipölkkyjä pystysuunnassa halki. jonsered Cs 2253 on ammattikäyttöön tarkoitettu, sylinteritilavuudeltaan 50 kuutiosenttimetrin moottorisaha.. Samaan konserniin merkit haavi ruotsalainen kodinkonejätti Elektrolux. ”Esimerkiksi Suomessa Husqvarna on merkeistämme selkeä ykkönen. Raisu sisäänajo Sahassa on elektroninen kaasuttimen ohjausjärjestelmä, joka säätää polttoaine-ilmaseosta kOkEILTUA Ensi linjan ammattisaha Jonsered cS 2253 › sylinteritilavuus 50,1 cm3 › teho 2,8 kW › Paino* 4,9 kg lämpökahvoin 5,1 kg › terälaippa 13 tuumaa › ketju-ura 1,3 mm › suositushinta kylmäkahvaisena 799 € lämpökahvoin 899 € * paino ilman terälaitetta, tankit tyhjinä Sähäkkä 50-kuutioinen Jonsered on joka palstan yleiskone leipänsä edestä sahaaville. Samoihin aikoihin Elektrolux osti myös Parterin sekä norjalaisen Jobun. Käsiteltävyyteen asennolla ei ole suurta merkitystä, mutta suoran kahvan ansiosta öljytankin korkki on paremmin esillä kuin viistokahvaisessa Husqvarnassa. jonsered Cs 2253 sopii sekä harvennushakkuille että tukkipuun tekoon. Tämäntapainen totutusajo ei ilman maahantuojan ohjetta olisi tullut mieleen. Teho riittää heittäen tukkipuunkin tekoon, jos niitä metsureille tehtäväksi sattuu. Yrityskaupan jälkeen Elektrolux siirsi maahantuonnin suomalaiselle tytäryhtiölleen. Eräillä tärkeillä markkina-alueilla esimerkiksi KeskiEuroopassa Jonsered puolestaan on kärkimerkkimme”, tuotepäällikkö Tuomas Kuivamäki Suomen Husqvarnalta kertoo. Näin tankin täyttö on helpompaa. Etukahvan kaaresta on saatu tehtyä entistä lyhyempi, mikä helpottaa sahan käsittelyä karsintatyössä. Parhaimmillaan saha on harvennushakkuilla. Äkkiseltään järjestely tuntuu kummalliselta. CS 2253:n moottori kiihtyy huippukierroksille erittäin sähäkästi. Uutuus korvaa Jonsered CS 2153:n. Jonseredin perinteiden mukaisesti etukahva on suorassa kulmassa rungon pituussuuntaan nähden. Husqvarna ja Jonsered olivat itsenäisiä sahavalmistajia 1970ja 80-lukujen vaihteeseen asti. Suomeen molempia merkkejä tuo Oy Husqvarna Ab. Se laajensi toimintaansa pienkoneisiin ostamalla ensin Husqvarnan vuonna 1978 ja Jonseredin pari vuotta myöhemmin. Tekniikaltaan se vastaa noin vuosi sitten esiteltyä Husqvarna 550 XP:tä. Mallit ovat sylinteritilavuudeltaan samankokoiset. Teknisesti Jonseredin sahat ovat likimain identtisiä saman kokoluokan Husqvarnojen kanssa. Jonseredin termistössä ohjaus järjestelmä on nimetty Carb Controlliksi