›› Kalle Kilpelänaho viihtyy harvennuksilla M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 8/2 02 5 TE EM A : IN VE N TO IN TI EN N EN JA N YT 11774_.indd 1 11774_.indd 1 16.12.2025 13.22.25 16.12.2025 13.22.25. EI PELKKÄ HARRASTUS VAIKUTTAJA Hemmilä haluaa yhdistyksiltä parempia palveluja METSIEN INVENTOINTI ENSIMMÄISTEN MITTAAJIEN JÄLJILLÄ Koeajossa CForce 625 Touring VEDENPINTAA NOSTETTAVA SUOMETSISSÄ JOULUKUUSIA METSÄYLIOPPILAILTA KÄYKÖ TUHOPUU RAKENTAMISEEN
Selvitetään yhdessä metsäsi mahdollisuudet. Lisäksi vaikutat ratkaisevasti puustosi kehitykseen ja myöhempiin puunmyyntituloihisi. Puun hinta on korkealla tasolla – se on edelleen selvästi parempi kuin vuosikymmenen alussa ennen maailman suuria myllerryksiä. Ota yhteyttä ja tee parhaat puukaupat: metsagroup.com/metsaasiantuntija 11775_.indd 2 11775_.indd 2 16.12.2025 13.31.51 16.12.2025 13.31.51. Voit nauttia metsäsi tuotoista nyt! Omistajajäsenenä hyödyt myös laajoista jäseneduistamme. Kun hoidat harvennukset oikeaan aikaan, pääset heti nauttimaan metsäsi tuotoista. Rahaa metsästäsi – sinulle ja läheisillesi Rakensivat tilaa tulevalle metsänomistajapolvelle Liisa ja Simo myivät 1 500 mottia puuta Tiedätkö, paljonko voisit saada rahaa metsästäsi. Sinun kannattaa myös uudistaa kasvultaan hiipuneet uudistushakkuukohteet, jotta metsäsi kasvu ja tuotto säilyvät vahvoina myös tulevaisuudessa
68 S. Tämän numeron kannen kuvasi Keijo Lehtimäki. 18 18 S. 15 TANSKALLA KOVA METSITYSTAVOITE 16 LUKIJAKUVA: Kapeita pökkelöitä 18 TEEMA: Inventointi ennen ja nyt 28 VAIKUTTAJA: Tero Hemmilä on MTK:n uusi isäntä OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO: 13 kysymystä suometsistä 40 TUOTTAVUUS KASVUUN: Tili tehdään tukilla 42 TUTKIMUS: Hakkuutähteet pienempiin kasoihin 43 KOLUMNI: Metsätiet kuntoon 44 KYSY POIS: Mikä halkaisi koivun. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS: Metsässä voi olla liian vähän vettä 6 METSÄNOMISTAJA: ”Sydän pitää olla mukana” 12 TUHOPUU TAIPUU RAKENTAMISEEN 14 METSÄTYYPPI: Paljonko Metso-ohjelmalla suojeltiin. 46 PIKATESTI: Makitan-valjaissa on säätövaraa 48 PERINTÖMETSÄ: Perintö ilman perillistä TALOUS 52 PUUKAUPPA: Ojikoiden energiapuu vaikeuksissa 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Peltokoivikko ripeästi korjuuseen 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA: Pikkutilasta maksettiin korkea hinta 56 TILAKAUPAT: Metsärahasto ui vastavirtaan 57 KOEAJOSSA: Haastaja Kiinasta 60 MITÄ VOISI TAPAHTUA VUONNA 2026. 66 KUUSIKAUPPA: Hyvän mielen tuojat LUONNOSTA 68 METSO& NÄKKI: Linkolan perintö 74 TUOTE & TEKIJÄ: Lämpöpuun toinen tuleminen 78 VUOKKO: Punkit metsälukin kiusana 80 MAKASIINIRISTIKOT 82 SAVOTALLA: Turvallisuus ennen kaikkea SE PP O SA M U LI YR JÖ IL VE SS A LO N KO KO EL M A / LU ST O SU O M EN M ET SÄ M U SE O JU HA M ET SO 66 S. 65 KOLUMNI: Tieto lisää tuskaa. Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 11776_.indd 3 11776_.indd 3 16.12.2025 13.38.27 16.12.2025 13.38.27
Luken avulla se selvisi.” ANNA BACK AD ”Kaikki Metsälehden jutut eivät ole helposti kuvitettavissa ja välillä aiheet ovat hyvinkin abstrakteja. Se pitäisi tehdä yhteistyössä naapureiden kesken. 11777_.indd 4 11777_.indd 4 16.12.2025 13.41.04 16.12.2025 13.41.04. Myös Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusi Kuivatuksesta kosteikkometsätalouteen -raportti kannustaa pohjaveden pinnan korottamiseen suometsissä. Palkitsevampia hetkiä työssäni ovat ne, kun laitan ’lihaa luiden ympärille’ ja jutut saavat lisää syvyyttä ja herättävät lukijan kiinnostuksen.” MIKKO RIIKILÄ TOIMITTAJA ”MTK:n juuri valittu uusi puheenjohtaja Tero Hemmilä oli kiintoisa haastateltava. Viimeksi mainittuun päästään, kun vesienhallinta suunnitellaan oikein. Työkokemus suuryritysten johtotehtävistä tuo varmasti uudenlaista näkökulmaa maataloustuottajien ja metsänomistajien edunvalvontaan.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA METSÄNOMISTAJAT ovat tottuneet ajatukseen, jonka mukaan metsässä on aina liikaa vettä. PETRI KOSKINEN petri.koskinen@metsalehti.fi Metsässä voi olla liian vähän vettä MTK:n uusi puheenjohtaja toivoo MHY:n kehittävän palveluita myös suurille metsänomistajille (s. Pohdimme toimituksessa, miltä Suomen valtakunnan metsien ensimmäisessä inventoinnissa mitatut metsäkuviot näyttävät tänään. Tästä syystä monet kunnostavat metsiensä ojituksia liian ahkerasti ja vastustavat ojasyvyyksien madaltamista jyrkästi. Nyt metsä kasvaa Laurénin ja kumppaneiden tutkimusten mukaan kiivaimmin, kun pohjavesi on vain 25–30 senttiä maanpinnan alapuolella. Laurén on jo vuosia puhunut pohjaveden nostamisen tarpeesta turvemailla. Hiljattain metsäpalveluyritys kunnosti Metsälehden toimittajan omassa metsässä ojat liki tuplasyvyyteen suositellusta. Luken tutkijat Päivi Väänänen ja Paavo Ojanen kertovat tässä lehdessä, miten se pitäisi tehdä (s. Tarvittavia muutoksia hidastaa Suomessa se, että metsätilat ovat kooltaan pieniä, mikä tuo vesienhallinnan suunnitteluun haasteensa. Pohjaveden pinnan nostolla on metsän kasvun kiihdyttämisen ohella paljon muitakin kiistattomia hyötyjä: hiilidioksidipäästöt vähenevät, metsän paloriski pienenee, monimuotoisuus lisääntyy ja vesistöjen ravinnekuormitus vähenee. Ensin pitäisi kuitenkin asenteiden muuttua. 36–39). 28–32). Palveluyrittäjä perusteli toimintaansa sanoen ”ei me uskota uusiin suosituksiin”. 2000-luvulla paras kasvu saavutettiin pohjaveden ollessa 40 sentin syvyydessä. » PÄÄKIRJOITUS 4 Metsälehti Makasiini SAMI KARPPINEN TOIMITTAJA ”Toimittajan työssä voi heittäytyä välillä lapsuuden haaveammattiin – löytöretkeilijäksi. Helsingin yliopiston suometsätieteen professori Annamari Laurénin mukaan metsä kasvoi turvekankailla 60-70-luvuilla parhaiten, kun pohjavesi oli 50 –70 sentin syvyydellä
KUVA: INKERI KINNUNEN 11777_.indd 5 11777_.indd 5 16.12.2025 13.41.06 16.12.2025 13.41.06. Maisema sinertää, varpuja pilkistää siellä täällä lumikinosten alta ja hangella näkyvät vain jäniksen jäljet merkkinä metsän suojissa asuvista eläimistä. Metsälehti Makasiini 5 Ounasvaaralla metsässä on (9.12.) hiljaista ja hämärää. Pilvipeitteen läpi näkyy ohut vaaleanpunainen juova merkkinä auringosta. Kello ei ole vielä kahtakaan, mutta aurinko on jo laskemassa. » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea
Metsätöissä pitää myös viihtyä, sanoo metsänomistaja Kalle Kilpelänaho. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT KEIJO LEHTIMÄKI » METSÄNOMISTAJA 6 Metsälehti Makasiini 11778_.indd 6 11778_.indd 6 16.12.2025 13.41.54 16.12.2025 13.41.54. ”PITÄÄ OLLA SYDÄN MUKANA” Hankintahakkuita tekevä ei voi ajatella pelkkiä tuloja
Kalle ja Heikki Kilpelänaho ovat innokkaita hankintahakkaajia. Isä ja poika tekevät metsänhoitotyöt usein yhdessä. Metsälehti Makasiini 7 11778_.indd 7 11778_.indd 7 16.12.2025 13.41.56 16.12.2025 13.41.56
siitä olisi vähänkään makset tu, olisin lähtenyt hommaan”, sanoo kuusamolainen metsänomistaja Kalle Kilpelänaho. Tukkipuuta männyistä ei todennäköisesti olisi koskaan saanut, ja Kilpelänaho halusi laittaa metsikön hyvään kasvukuntoon seuraavaa sukupolvea varten. Kun Kilpelänaho viime keväänä teki paikallisen puunostajan kanssa kauppoja, hän pyysi tarjoukset sekä hankintaettä pystykaupasta. Kalle Kilpelänahon mailla sijaitsevassa vanhassa kuusikossa kulkee veden tekemä uoma, jossa on kahden metrin korkuinen vesiputous. Kuitukaupassa saa hankintalisää, mutta jos tekee itse päätehakkuita, joutuu maksamaan siitä, että saa itselleen kuluja.” Kilpelänaho viittaa siihen, että kuitupuulla hankintahinta on pääsääntöisesti kantohintaa korkeampi. ”Sanoin puunostajalle, että tämä on vähän absurdia. ”Tosipuheessa kyseessä oli sen verran järeä kuusikko, että todennäköisesti olisin joka tapauksessa päätynyt pystykauppaan”, Kilpelänaho myöntää. Hankintahintaa maksetaan, jos metsänomistaja korjaa puut itse, kantohintaa, jos puunostaja korjaa puut. Metsänuudistaminen oli aikoinaan epäonnistunut, ja paikalla kasvoi mutkaisia, oksikkaita ja tyvestä paksuuntuneita mäntyjä. Moottorisahan käyttöön tarjoutui kuitenkin syksyllä mahdollisuus, sillä Kilpelänaho päätti hakata 1950ja 1960-lukujen vaihteessa uudistetun metsikön. Alueen suojeluun myönnettiin viime kesänä ympäristötukea. Päätehakkuiden tukkipuusta hankintalisää ei sen sijaan yleensä saa. Hän tarkoittaa metsätilallaan kasvaneen järeän kuusikon päätehakkuuta. » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini 11778_.indd 8 11778_.indd 8 16.12.2025 13.41.57 16.12.2025 13.41.57
Hän kävi katsomassa kohteen, sillä asuin silloin itse Vantaalla.” KUUSAMO Metsälehti Makasiini 9 11778_.indd 9 11778_.indd 9 16.12.2025 13.41.57 16.12.2025 13.41.57. ”Olin silloin noviisi metsän ostamisessa. Isä oli suurena apuna. Nyt jännitetään, mikä on loppumitta”, hän sanoo. Yksi Kilpelänahon ensimmäisistä metsätyömuistoista liittyy siihen, kuinka hän yhdessä isänsä ja isoisänsä kanssa kaataa tykkylumen katkomia puita. Kilpelänaho oli juuri aloittanut ensimmäisessä vakituisessa työssään, joten hän ajatteli, että oli hyvä aika alkaa kartuttaa sijoitusmielessä myös metsäomaisuutta. Viisi rekkakuormallista ja 250 kiintokuutiota puuta. Ostometsästä liikkeelle Metsänomistaja Kilpelänaho on ollut kymmenen vuotta. Ensimmäisen metsäpalstansa hän osti vuonna 2015 Hyrynsalmelta Kainuusta. ”Siinä hetkessä tajusin, että tässä on jotain hienoa, kun ollaan kolmessa sukupolvessa metsätöissä.” ”Se on nyt hakattu aukoksi ihan moottorisahatyönä. Lisäksi pääsee miettimään asioita ja tekemään valintoja. Hakkuissa häntä kiehtoo se, että niissä näkee työnsä jäljen. Kolme vuotta myöhemmin metsäVesiputous on saanut jääpeitteen. Rahastoihin ja osakkeisiin hän oli sijoittanut jo aiemmin. Hankintapuut lähtivät viikko sitten. ”Minulla on metsään ehdottomasti taloudellinen näkökulma, mutta on metsä harrastuskin. Tukkipuita kaataessa pitää miettiä, tuleeko rungosta yksi pitkä tukki vai kaksi lyhyttä.” Ja kiehtovat hakkuissa niistä saatavat tulotkin. ”Hankintahinta oli 33 prosenttia parempi kuin kantohinta.” Tulonlähde ja harrastus Kiinnostus hankintahakkuisiin kulkee suvussa. Ne eivät kuitenkaan ole yksiselitteinen asia. Kaupat Kilpelänaho solmi jo keväällä. Se oli pienitehoinen Partner. Saamaansa hintaan hän on tyytyväinen. Kun puhutaan hankintahakkuista ja moottorisahan kanssa heilumisesta, pitää pelissä olla mukana myös sydän, ei pelkkä laskin. Samassa muistossa 14-vuotias Kilpelänaho käyttää ensimmäistä kertaa moottorisahaa. Toinen ostaa uisteluveneen tai golfmailoja, toinen moottorisahan. Muussa tapauksessa kannattaa laittaa moto metsään ja keskittyä miettimään, miten puukaupparahat haluaa sijoittaa.” Kymmenen hehtaarin suuruisen metsäpalstan hinta oli kohdillaan. Myös Kilpelänahon isä Heikki Kilpelänaho on innokas moottorisahaaja. ”Varsinkin harvennushakkuissa saa käyttää päätään, kun pohtii, mitkä puut säästetään ja mitkä lähtevät. Lumen katkomat puut olivat juuri sopivan kokoisia, isoimmat jäivät isälle ja ukille. ”Ukki voitti moottorisahan arvonnassa ja antoi sen minulle. Motokuski tekee päätöksen sekunnin sadasosassa, mutta tällainen talonpoikaismetsätyöläinen pyörii ja katselee, näkyykö latvoissa ja rungoissa vikoja. Siinä hetkessä tajusin, että tässä on jotain hienoa, kun ollaan kolmessa sukupolvessa metsätöissä.” Kilpelänaho hakkasi yhdessä isänsä kanssa myös 1950ja 1960-lukujen vaihteessa uudistetun männikön
Istutusta on ensi vuodeksi luvassa ainakin kolme hehtaaria ja taimikon varhaisperkausta ainakin kymmenen hehtaaria. Ei se niin mene. omaisuus kasvoi huomattavasti, kun Kilpelänahon kotitilalla Kuusamossa tehtiin sukupolvenvaihdos. Sukutilaan minulla on erilainen suhde. Siihen, miten yksityismetsänomistajana olo eroaa yhteismetsän osakkaana olosta, ei Kilpelänahon mukaan ole suoraa vastausta, sillä yhteismetsien koko vaihtelee. Se ei ole kaupan, ellei ole todella hätä kädessä. Jos yhteismetsä on suuri, ovat myös hakkuumäärät suuret, mikä parantaa neuvotteluasemaa puukauppoja tehtäessä. Yhteismetsän osuuksien osalta tavoite on melkein kaKalle Kilpelänaho kiristää löysällä roikkuvaa moottorisahan teräketjua. Toki on aina parempi, jos korvausta saa.” Isojaon peruja Se, että Kilpelänahon kotitilaan kuuluu sekä omaa metsää että osuuksia yhteismetsästä, on isojaon peruja. Isojako tehtiin Kuusamon seudulla 1950ja 1960-lukujen vaihteessa. Kilpelänaho laskee sukutilan historian alkaneen siitä, joten hän edustaa tilallaan sukunsa neljättä sukupolvea. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini 11778_.indd 10 11778_.indd 10 16.12.2025 13.41.58 16.12.2025 13.41.58. Omissa metsissään Kilpelänaho tekee itse käytännössä kaikki muut työt paitsi maanmuokkaukset ja päätehakkuut. Tilaan kuuluu peltojen lisäksi noin 200 hehtaaria metsää ja osuuksia Kuusamon yhteismetsästä. Tällä hetkellä matkailuyritys on vuokrattu eteenpäin ja Kilpelänaho on vanhempainvapaalla. Rahalle oli tarvetta, sillä pari vuotta ennen kotitilan sukupolvenvaihdosta hän oli päättänyt jatkaa vanhempiensa matkailuyritystä ja halusi kasvattaa sen liiketoimintaa. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on kaksinkertaistaa sukutilaan kuuluvan metsäomaisuuden määrä. Tilanne ei ole joko tai, vaan sijoittaa voi sekä metsään että osakkeisiin ja niin kannattaakin tehdä.” Vesiputous suojeluun Koulutukseltaan Kalle Kilpelänaho on kaivosmies. Jäniksille on jätetty pakopaikkoja hakkuualueiden väleihin, ja viime kesänä hän teki kymmenen vuoden suojelusopimuksen maillaan sijaitsevasta luontokohteesta. Vaikka se ei olisi tiedossa, ymmärtää tavallinen talonpoikakin, että tällainen alue pitää suojella – ilman korvaustakin. Ostometsä oli sijoitus ja se lähti eteenpäin.” Miten hyvä sijoitus metsä on rahastoihin ja osakkeisiin verrattuna. Hieman sukupolvenvaihdoksen jälkeen Kilpelänaho päätti myydä Hyrynsalmelta ostamansa metsäpalstan. Perheen matkailuyrityksen sukupolvenvaihdoksen yhteydessä kaivosala jäi ja Kilpelänaho opiskeli maaseutuyrittäjäksi. Metsänhoitotyöt Kilpelänaho kertoo oppineensa isältään ja enemmän tai vähemmän kantapään kautta. ”Olen sijoittanut osakkeisiin enkä ostanut vain lisää metsää. Vaikka Kilpelänaho suhtautuu metsiinsä talousmielessä, ei hän koe sen sulkevan pois muita käyttömuotoja. ”Pankit pystyvät käyttämään ison yhteismetsän osuuksia lainojen vakuuksina. ”Järeän kuusikon keskellä kulkevassa veden tekemässä uomassa on kahden metrin korkuinen vesiputous. ”Koen, että metsäomaisuuteen, varsinkaan ostotilaan, ei pidä rakastua niin, etteikö sitä olisi valmis realisoimaan. Samalla hän ehtii hoitaa myös tilan metsiä ja peltoja. Hän kokee, että 200 hehtaaria metsää ei ole niin paljon, etteikö kaikkia metsänhoitotöitä ehtisi tehdä – varsinkin, kun sukutilaan kuuluu monen eri kehitysvaiheen metsiä ja isä auttaa tilan töissä. Talousmetsässä voi käydä katsomassa, miten taimikko on lähtenyt kasvamaan ja aistia, mitä siellä kuuluu ja näkyy.” Hienovaraisempia maanmuokkausja hakkuumenetelmiä Kilpelänaho kertoo käyttävänsä tarpeen mukaan. Lisäksi suuren yhteismetsän on helppo kilpailuttaa metsänhoitotöitä. Kaivosalan hän valitsi 2000ja 2010-lukujen vaihteessa, kun Talvivaaran kaivos oli nouseva lupaus. Kyllä osakkeista parempaa tuottoa saa, mutta niihin liittyy myös suuremmat riskit. Pienen yhteismetsän osuudet voivat olla rahoittajan silmin hankalampia vakuuksia kuin yksin omistetut metsät tai ison yhteismetsän osuudet.” Entä millaisia tulevaisuudensuunnitelmia Kilpelänaholla on metsilleen. ”Ihmiset tuntuvat ajattelevan, että vain käsittelemätöntä metsää voi hyödyntää virkistyskäytössä. Alue on metsälain kymmenennen pykälän mukainen kohde
OLE ylpeä metsäomaisuudestasi. Metsälehti Makasiini 11 11778_.indd 11 11778_.indd 11 16.12.2025 13.41.59 16.12.2025 13.41.59. sassa, mutta omien metsien osalta tekemistä vielä riittää. 2. ”Ihmiset tuntuvat ajattelevan, että vain käsittelemätöntä metsää voi hyödyntää virkistyskäytössä. Myös sijainnin pitää olla mieluisa.” Lisäksi uuden metsän hankkiminen tuntuu tyhmältä, kun entisissäkin on vielä hoitotoimia ja hakkuita tekemättä, Kilpelänaho pohtii. ”Olen tehnyt viime vuosina tarjouksia, mutta hintataso on noussut valtavasti enkä halua ostaa hinnalla millä hyvänsä. Ei se niin mene.” Puut kulkevat maataloustraktorin perään kiinnitetyssä kärryssä. ”Mutta ajattelen, että jos yhdenkin hehtaarin saan ostettua lisää metsää ja yhdelläkin osuudella kartutettua yhteismetsäosuutta, en ole ainakaan paljon huonontanut perintöä.”. 3. USKALLA hakata metsää, kun sen aika on. l KALLE KILPELÄNAHO 33 vuotta KOTOISIN Kuusamosta, jossa myös asuu VANHEMPAINVAPAALLA oleva yrittäjä KOULUTUKSELTAAN kaivosmies ja maaseutuyrittäjä PERHEESSÄ vaimo ja kaksi lasta HARRASTAA aktiivista talouden seuraamista, osakesäästämistä ja luonnossa liikkumista KALLE KILPELÄNAHON VINKIT 1. LAITA reppuun kotimaista makkaraa ja lähde luontoon. Metsä on Kalle Kilpelänaholle sekä tulonlähde että harrastus
Tämän verran Suomen Sahayrittäjät ry:n jäsenyritykset sahaavat tuhopuuta vuosittain. Sahuri on mukana myös Tuhopuu-hankkeissa. 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 11779_.indd 12 11779_.indd 12 16.12.2025 13.42.59 16.12.2025 13.42.59. ”Sahausteknisesti ei mitään ongelmaa”, vakuuttaa sahayrittäjä Sami Pulkka. Kasvuvaraa siis on. Pulkka sahaa kirjanpainajapuuta useita motteja vuodessa ja on jalostunut niistä kevythirsituotteita
Mitä tuoreempaa tuhopuu on, sitä parempaa se on. ”Meillä rakentamisen normisto on tiukka verrattuna muuhun Eurooppaan. Kirjanpainajan tappamien kuusten hyödyntämistä rakentamisessa ja korkeamman jalostusarvon tuotteissa tutkitaan parhaillaan Suomen Sahayrittäjien Tuhopuut rakennuskäyttöönhankkeessa sekä Xamkin ja Metsäkeskuksen Tuhopuut hallintaan ja tuotteiksi -yhteishankkeessa. Säädökset jarruna Suomessa kirjanpainajapuu on päätynyt lähes poikkeuksetta energiahakkeeksi, mutta esimerkiksi Saksassa sitä on käytetty jo pidemmän aikaa rakentamisessa muun muassa CLT:n sisällä välilamelleina. ”Kirjanpainajapuun hinta noudattelee energiapuun hintatasoa. l TUHOPUU TAIPUU RAKENTAMISEEN Kirjanpainajien tärvelemälle puulle haetaan lujuusluokituksia ja rakennuskäyttöä. ”Monta kertaa tuhopuun sisällä on virheetöntä sahatavaraa. Suomessa käyttöä jarruttavat säädökset. Xamkin testit ovat osa näitä hankkeita. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVA RISTO PÖNTINEN ”KYLLÄ se hyvältä näyttää”, arvioi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin tutkimusinsinööri Pasi Eskelinen ensimmäisiä kirjanpainajapuulle tehtyjä lujuustestejä. Lankut kiinnitetään rautatangoin yhteen eikä liimoja käytetä. Lisäksi tuhopuulle haetaan rakennuskäytön vaatimaa lujuusluokittelua. ” SUOMEN SAHAYRITTÄJÄT RY:N PUHEENJOHTAJA TIMO RIPATTI Metsälehti Makasiini 13 11779_.indd 13 11779_.indd 13 16.12.2025 13.43.01 16.12.2025 13.43.01. Tällä hetkellä ei sallita tällaisen puun käyttöä kantavissa rakenteissa”, summaa Xamkin projektipäällikkö Timo Pennanen. ”Kirjanpainajapuu on ainakin jossain määrin hyödynnettävissä, mutta tässä haetaan tarkempia vastauksia. ”Teemme tällä hetkellä kirjanpainajapuulle taivutuslujuustestejä. Alustavat tulokset ovat lupaavia, mutta aika vaikuttaa. Luvassa on kovuustestejä, pintakäsittelytestejä, liimasaumatestejä, biologisia testejä. Kun tuhopuulle saadaan luokiteltua ominaisarvot, ei sen käytölle rakentamisessa ole estettä. Jos tuhopuu on normaalia tukkipuukokoa, siitä voidaan maksaa pikkuisen parempi hinta kuin energiapuusta. Sahayrittäjät selvittää kirjanpainajapuun mahdollisuuksia yhdessä WLT Capitalin kanssa, joka valmistaa tuhopuusta aaltomuotoon höylättyä lankkua. Olen joskus sanonut, että se on pystyyn taapeloitua”, kertoo Suomen Sahayrittäjien puheenjohtaja Timo Ripatti. Siitä ei voida maksaa maltaita, koska saantoprosentti jää pienemmäksi kuin normaalissa sahapuussa. Tavoitteena on testata eri ikäisiä tuhopuita”, sanoo projektipäällikkö Hiljahenna Tomminen Metsäkeskuksesta. Ensimmäisiä demorakennuksia kirjanpainajapuusta nousee tämän talven aikana.. Xamkissa selvitetään parhaillaan muuan muassa sitä, miten pitkään kirjanpainajapuu säilyy sahauskelpoisena. Piensahurit ovat jo pidempään sahanneet asiakkaiden tuhopuita esimerkiksi varastorakennusten rakennusmateriaaliksi. Primaa sisältä Hankkeiden puita sahataan yhteistyössä sahayrittäjien kanssa. Tarkoituksena on saada ominaisarvot, mitä rakennesuunnittelijat käyttävät mitoituksessa eli sellainen varma arvo, että tämän puu kestää”, Eskelinen kertoo
MMM:n kautta jaetuista rahoista noin puolet on mennyt metsälakikohteiden ja puolet Metso-elinympäristöjen määräaikaiseen suojelemiseen. Kunhan selviää, mitä EU:n ennallistamisasetus edellyttää, Metson tavoitteet muutetaan sitä mukaileviksi. Metsäneuvos maaja metsätalousministeriössä MITÄ. Mitä uutta on luvassa. Maaja metsätalousministeriön (MMM) puolella luonnonhoitotöiden ja ympäristötukisopimusten pinta-ala jäi noin 85 prosenttiin 82 000 hehtaarin tavoitteesta. Suoritteet ovat suoraan verrannollisia jaettaviin määrärahoihin. Pohja saavutettiin Sipilän hallituksen aikana, Marinin hallitus ohjasi rahoitusta YM:n puolelle. Metso-ohjelman toinen kausi käynnistyy ensi vuoden alussa. Vuosina 2026 –2029 pilotoidaan tulosperusteisia metka-tukia. Viime vuonna ympäristötukia ei juuri saatu myönnettyä Metsäkeskuksen tietojärjestelmäuudistuksen takia. Rahoitus painottuu entistä enemmän luonnonhoitoon, kertoo metsäneuvos Ville Schildt. » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini 11780_.indd 14 11780_.indd 14 16.12.2025 13.43.42 16.12.2025 13.43.42. Miksi kävi näin. Metso-ohjelmaa kokeiltiin 2000-luvun alussa, ensimmäinen kausi käsitti vuodet 2008–2025 ja toinen kausi on käynnissä 2026 –2040 PALJONKO METSOOHJELMALLA SUOJELTIIN. Mitä on suojeltu. Jälkimmäisissä on painotettu monimuotoisuudelle tärkeitä kangasmetsiä. Ympäristöministeriön (YM) vastuualueen 96 000 hehtaarin pysyvän suojelun pinta-alatavoite saavutettiin ja ylitettiinkin. Tänä vuonna puun kova hintataso on nostanut Metso-korvauksia ja pienentänyt suojeluhehtaareita. Metso-ohjelman painopistettä pitää siirtää ympäristötuista luonnonhoidon puolelle. Pysyvä suojelu, josta YM vastaa, ulotetaan ensi vuodesta alkaen myös pohjoisimpaan Suomeen. Saavutettiinko Metsoohjelman tavoitteet vuosille 2008–2025. TEKSTI HELI VIRTANEN KUVA SEPPO SAMULI 1 2 3 4 VILLE SCHILDT KUKA. Rahoitus on haluttu suunnata runsaspuustoisille kohteille, joiden hakkuu on todellinen uhka. Metka-tuen kautta rahoitettavia luonnonhoitotöitä on tehty toistaiseksi vähän. Valmistelee ja toimeenpanee metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsoa MILLOIN. Alkuun rahoitus oli hyvällä tasolla
Mikäli 250 000 hehtaarin tavoite halutaan saavuttaa vuoteen 2045 mennessä, on metsitysvauhti yli kolminkertaistettava. Tukea saa 2 000 euroa enemmän, mikäli metsän antaa kehittyä luonnontilaisena. Metsitysvauhti kolminkertaistettava Metsäpinta-alan lisääminen on osa Tanskan suunnitelmaa vahvistaa hiilinieluja. Tanskan hallitus teki päätöksen metsitystuesta viime vuonna. Maanomistaja päättää puulajin Metsänomistajilla on vapaus valita, mitä puulajeja he haluavat metsityksessä käyttää. ”Tämä on hyvä alku, mutta vauhtia on kasvatettava vielä kovasti”. ”Näin pyritään siihen, että kullakin alueella voidaan huomioida metsän tuottavuus mahdollisimman hyvin”, perustelee Nygård Johansen. Haku avattiin tämän vuoden syyskuussa. Tällä hetkellä maassa on metsätalousmaata noin 642 000 hehtaaria. Metsitys kytkeytyy suurempaan suunnitelmaan, jossa sovitaan muun muassa luonnon ennallistamisesta sekä maatalouden hiilidioksidipäästöverosta. l SAMI KARPPINEN TANSKALLA KOVA METSITYSTAVOITE Tanskan valtio lupaa 10 000 euroa tukea hehtaarille maatalousmaan metsittäjille. Toki tiedostamme, että tavoite on kunnianhimoinen. » AJASSA Metsälehti Makasiini 15 11781_.indd 15 11781_.indd 15 16.12.2025 13.44.26 16.12.2025 13.44.26. Onko se mahdollista. Aikajänne on 20 vuotta, mikä antaa mahdollisuudet edistää asiaa asteittain”, kertoo Tanskan metsäyhdistyksen johtava asiantuntija Mathias Lykke Nygård Johansen. Tanskassa on metsitetty puuttomia alueita vuosittain noin 3 000 hehtaaria. Maa aikoo maksaa tukea metsittämiseen 10 000 euroa hehtaarilta. Tukea voivat hakea sekä yksityiset maanomistajat että yhteisöt, kuten kunnat ja seurakunnat. Toistaiseksi hakemuksia on tullut 200 kappaletta, ja ne kattavat yhteensä 1 400 hehtaaria. ”Uskomme, että se on mahdollista toteuttaa. Tavoitteen toteutuminen tarkoittaisi noin 40 prosentin lisäystä nykyiseen metsäpinta-alaan. 1990 2005 2015 -23 2045 * Kasvuloikka tarpeen Tanskan metsäpinta-alan kehitys 1990–2023 400 000 600 000 800 000 1000 000 *Metsitysohjelman tavoite Ha SH U TT ER ST O CK IM AG ES Tanskan maapinta-alasta 15 prosenttia on metsää. TANSKA aikoo metsittää 250 000 hehtaaria puuttomia alueita vuoteen 2045 mennessä
Lähde: Metsäkeskus HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Onkohan näistä linnuille mitään hyötyä. Tieto voi tuoda helpotusta Pohjois-Suomen mäntymetsien uudistamiseen. Loppukesästä tai alkusyksystä mäntyä ei kannata nykyisillä siemenmäärillä kylvää, sillä vastakylvetyt männynsiemenet eivät pidä kuumuudesta ja kuivuudesta. Nimimerkki Nuakka lähetti kuvan pökkelöistään. Osa jopa alle 10 cm, jos paksumpia rankoja ei ole tarjolla. Tiaisviisaat sanoivat, että jos tulee valkoinen kääpä, on hömötiaiselle kaivettavaa lahoa. MÄNTYÄ VOI KYLVÄÄ SYKSYLLÄKIN VA LT TE RI SK YT TÄ » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini 11782_.indd 16 11782_.indd 16 16.12.2025 13.45.01 16.12.2025 13.45.01. Olen itse alkanut toimia vastaavasti, mielellään vielä kuusten vierestä.” SIKARI ”Minäkin jätin noita – kunnes ymmärsin, että hömön pesä metsässä voi asettaa metsät pesimäkauden hakkuukieltoon. Eli en jätä enää mitään.” JUSSI003.JL ”Saattaa toimia tai ei. En tavoittele kaikkiin hömpän koloa, eiköhän niistä jotain nokittavaakin löydy.” GIA ”Juuri näin pitää toimia. 1,3 miljoonaa Suomalaiskoteja juhlistaa tänä jouluna noin 1,3 miljoonaa metsäkuusta. Perinteisesti siemenet kylvetään hakkuuaukoille keväällä ja alkukesästä. Hutkijat ja piiperöt ovat painostaneet sen 3-4-kertaiseksi.” MEHTÄUKKO ”Kyllä piisaa, kuorta en vaurioittaisi. Ruskea kääpä ei ole.” SULLI Kapeita pökkelöitä Metsälehti.fi:n lukijakuvapalstalla ruodittiin ohuiden pökkelöiden hyödyllisyyttä. Etelä-Suomessa syksyn sopiva kylvöajankohta on Luonnonvaraksekuksen tutkimusprofessori Pasi Raution mukaan todennäköisesti myöhemmin. Tuollainen kymmensenttinen pökkelö saattaa hyvinkin saada asukin kymmenen vuoden kuluttua, silloin siinä ympärillä onkin jo tiheä ensiharvennusmetsä ja hömötiaisenkin helppo kaivertaa tuohen sisään oma kolo.” KOKENUT KAIKEN TIETÄÄ ”Itsekin olen jättänyt noita. TUOREEN suomalaisruotsalaisen tutkimuksen mukaan männyn siementen kylväminen onnistuu Lapissa myös myöhään syksyllä tai jopa alkutalvesta loka-marraskuussa. Jätin kokeeksi parikymmentä tällaista, osaan raapaisin kuoren rikki.” NUAKKA ”Tekopökkelöiksi paksuus ei riitä alkuunkaan. Vajaa miljoona tulee viljelmiltä, metsistä haetaan noin 300 000 ja ulkomailta tulee satatuhatta kuusta
Lisäkasvu jopa 20 m 3 /ha Yara_Metsa_Makasiini_210x270mm_v3.indd 1 Yara_Metsa_Makasiini_210x270mm_v3.indd 1 21.10.2025 9.22 21.10.2025 9.22 11783_.indd 17 11783_.indd 17 16.12.2025 13.45.55 16.12.2025 13.45.55. Se tuottaa jopa 15–20 m 3 lisää puuta hehtaarille 6–8 vuodessa. Kivennäismaiden kasvatuslannoitukseen soveltuvat tuotteet: YaraMila METSÄN NP kuusikoiden ja sekapuustojen lannoitukseen. Tämä vastaa 1,5 suomalaisen tuottamaa hiilijalanjälkeä vuodessa. Lue lisää lannoituksesta ja tilaa metsäuutiskirjeemme: yara.fi/metsa Sijoita metsään, sijoita tulevaisuuteen Enemmän puuta, vähemmän päästöjä! Kasvatuslannoitus on tehokas puuston kasvua lisäävä toimenpide kivennäismailla. Lisäkasvu sitoo nettona noin 11 000 kiloa hiilidioksidia hehtaarille. Lannoitus on taloudellisesti kannattavaa – lannoitukseen sijoitettu pääoma tuottaa keskimäärin 10–20 prosenttia vuodessa. YaraBela METSÄSALPIETARI männiköiden lannoitukseen
TEEMA » INVENTOINTI ENNEN JA NYT 11784_.indd 18 11784_.indd 18 16.12.2025 13.47.30 16.12.2025 13.47.30. Metsänomistaja Emppu Liimataisella ja hänen puolisollaan Marita Saarisella ei ollut aavistustakaan siitä, että juuri tällä kuviolla on mitattu metsää yli sata vuotta sitten
TEKSTI SAMI KARPPINEN JA VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SAMI KARPPINEN 11784_.indd 19 11784_.indd 19 16.12.2025 13.47.31 16.12.2025 13.47.31. TÄÄLTÄ SE ALKOI Sata vuotta sitten Suomen metsien puusto arvioitiin tarkasti ensimmäistä kertaa. Metsälehti selvitti, missä valtakunnan metsien inventoijat tuolloin liikkuivat, ja palasi heidän jalanjäljilleen
T T Ä M Ä m e t s ä t i l a o l i 1950-luvulta alkaen pappani Heikki Lampisen. Minä ostin tilan vuonna 2020 perikunnalta”, kertoo Emppu Liimatainen. Tuolloin pellosta tai tiestä ei ollut vielä tietoakaan. Halusimme palata mittausryhmien jalanjäljille niille kuvioille, joiden puustotiedot on mitattu sata vuotta sitten. Koealalinjat halkoivat koko maan ja urakka oli mittava. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » INVENTOINTI ENNEN JA NYT 11784_.indd 20 11784_.indd 20 16.12.2025 13.47.32 16.12.2025 13.47.32. Pellon tarinaan kiteytyy iso osa suomalaisen maaseudun historiaa. Tien toinen puoli on vanhaa peltoa, jonka Heikki Lampinen aikoinaan raivasi. Se tehtiin vuosina 1921–24. Vanha niitty paljasti, että olemme oikeilla jäljillä. Itse asiassa tiedämme, että tässä on ollut kuvioraja jo yli sata vuotta sitten. Hurja urakka Syy, miksi olemme suuntaamassa Liimataisen metsään, on Suomen ensimmäinen valtakunnan metsien inventointi (VMI). Seisomme Sumiaisissa Lohilahden kylään johtavalla Pilkankorventiellä. Maaseudun rakennemuutoksesta saisi tehtyä lehtijutun ja toisenkin, mutta tällä kertaa meitä kiinnostaa kuvioraja, joka osuu Pilkankorventielle. Voi vain kuvitella, millaista arviointiryhmien työ on ollut silloisten kulkuyhteyksien aikaan. Hakkasin tuosta pellolta puut pois kymmenen vuotta sitten ja siihen istutettiin kuusentaimet”, muistelee Liimatainen. ”Kun viljely ja eläintenpito tilalla loppui, kasvoivat pellot vähitellen umpeen. Yöt laavuilla ovat olleet arkipäivää. InNiitty Kuvio VMI linja Juuri tästä on mennyt arvioimislinja reilut sata vuotta sitten