Metsälehti 23/2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

›› Kalle Kilpelänaho viihtyy harvennuksilla M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 8/2 02 5 TE EM A : IN VE N TO IN TI EN N EN JA N YT 11774_.indd 1 11774_.indd 1 16.12.2025 13.22.25 16.12.2025 13.22.25. EI PELKKÄ HARRASTUS VAIKUTTAJA Hemmilä haluaa yhdistyksiltä parempia palveluja METSIEN INVENTOINTI ENSIMMÄISTEN MITTAAJIEN JÄLJILLÄ Koeajossa CForce 625 Touring VEDENPINTAA NOSTETTAVA SUOMETSISSÄ JOULUKUUSIA METSÄYLIOPPILAILTA KÄYKÖ TUHOPUU RAKENTAMISEEN
Selvitetään yhdessä metsäsi mahdollisuudet. Lisäksi vaikutat ratkaisevasti puustosi kehitykseen ja myöhempiin puunmyyntituloihisi. Puun hinta on korkealla tasolla – se on edelleen selvästi parempi kuin vuosikymmenen alussa ennen maailman suuria myllerryksiä. Ota yhteyttä ja tee parhaat puukaupat: metsagroup.com/metsaasiantuntija 11775_.indd 2 11775_.indd 2 16.12.2025 13.31.51 16.12.2025 13.31.51. Voit nauttia metsäsi tuotoista nyt! Omistajajäsenenä hyödyt myös laajoista jäseneduistamme. Kun hoidat harvennukset oikeaan aikaan, pääset heti nauttimaan metsäsi tuotoista. Rahaa metsästäsi – sinulle ja läheisillesi Rakensivat tilaa tulevalle metsänomistajapolvelle Liisa ja Simo myivät 1 500 mottia puuta Tiedätkö, paljonko voisit saada rahaa metsästäsi. Sinun kannattaa myös uudistaa kasvultaan hiipuneet uudistushakkuukohteet, jotta metsäsi kasvu ja tuotto säilyvät vahvoina myös tulevaisuudessa
68 S. Tämän numeron kannen kuvasi Keijo Lehtimäki. 18 18 S. 15 TANSKALLA KOVA METSITYSTAVOITE 16 LUKIJAKUVA: Kapeita pökkelöitä 18 TEEMA: Inventointi ennen ja nyt 28 VAIKUTTAJA: Tero Hemmilä on MTK:n uusi isäntä OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO: 13 kysymystä suometsistä 40 TUOTTAVUUS KASVUUN: Tili tehdään tukilla 42 TUTKIMUS: Hakkuutähteet pienempiin kasoihin 43 KOLUMNI: Metsätiet kuntoon 44 KYSY POIS: Mikä halkaisi koivun. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS: Metsässä voi olla liian vähän vettä 6 METSÄNOMISTAJA: ”Sydän pitää olla mukana” 12 TUHOPUU TAIPUU RAKENTAMISEEN 14 METSÄTYYPPI: Paljonko Metso-ohjelmalla suojeltiin. 46 PIKATESTI: Makitan-valjaissa on säätövaraa 48 PERINTÖMETSÄ: Perintö ilman perillistä TALOUS 52 PUUKAUPPA: Ojikoiden energiapuu vaikeuksissa 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Peltokoivikko ripeästi korjuuseen 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA: Pikkutilasta maksettiin korkea hinta 56 TILAKAUPAT: Metsärahasto ui vastavirtaan 57 KOEAJOSSA: Haastaja Kiinasta 60 MITÄ VOISI TAPAHTUA VUONNA 2026. 66 KUUSIKAUPPA: Hyvän mielen tuojat LUONNOSTA 68 METSO& NÄKKI: Linkolan perintö 74 TUOTE & TEKIJÄ: Lämpöpuun toinen tuleminen 78 VUOKKO: Punkit metsälukin kiusana 80 MAKASIINIRISTIKOT 82 SAVOTALLA: Turvallisuus ennen kaikkea SE PP O SA M U LI YR JÖ IL VE SS A LO N KO KO EL M A / LU ST O SU O M EN M ET SÄ M U SE O JU HA M ET SO 66 S. 65 KOLUMNI: Tieto lisää tuskaa. Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 11776_.indd 3 11776_.indd 3 16.12.2025 13.38.27 16.12.2025 13.38.27
Luken avulla se selvisi.” ANNA BACK AD ”Kaikki Metsälehden jutut eivät ole helposti kuvitettavissa ja välillä aiheet ovat hyvinkin abstrakteja. Se pitäisi tehdä yhteistyössä naapureiden kesken. 11777_.indd 4 11777_.indd 4 16.12.2025 13.41.04 16.12.2025 13.41.04. Myös Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusi Kuivatuksesta kosteikkometsätalouteen -raportti kannustaa pohjaveden pinnan korottamiseen suometsissä. Palkitsevampia hetkiä työssäni ovat ne, kun laitan ’lihaa luiden ympärille’ ja jutut saavat lisää syvyyttä ja herättävät lukijan kiinnostuksen.” MIKKO RIIKILÄ TOIMITTAJA ”MTK:n juuri valittu uusi puheenjohtaja Tero Hemmilä oli kiintoisa haastateltava. Viimeksi mainittuun päästään, kun vesienhallinta suunnitellaan oikein. Työkokemus suuryritysten johtotehtävistä tuo varmasti uudenlaista näkökulmaa maataloustuottajien ja metsänomistajien edunvalvontaan.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA METSÄNOMISTAJAT ovat tottuneet ajatukseen, jonka mukaan metsässä on aina liikaa vettä. PETRI KOSKINEN petri.koskinen@metsalehti.fi Metsässä voi olla liian vähän vettä MTK:n uusi puheenjohtaja toivoo MHY:n kehittävän palveluita myös suurille metsänomistajille (s. Pohdimme toimituksessa, miltä Suomen valtakunnan metsien ensimmäisessä inventoinnissa mitatut metsäkuviot näyttävät tänään. Tästä syystä monet kunnostavat metsiensä ojituksia liian ahkerasti ja vastustavat ojasyvyyksien madaltamista jyrkästi. Nyt metsä kasvaa Laurénin ja kumppaneiden tutkimusten mukaan kiivaimmin, kun pohjavesi on vain 25–30 senttiä maanpinnan alapuolella. Laurén on jo vuosia puhunut pohjaveden nostamisen tarpeesta turvemailla. Hiljattain metsäpalveluyritys kunnosti Metsälehden toimittajan omassa metsässä ojat liki tuplasyvyyteen suositellusta. Luken tutkijat Päivi Väänänen ja Paavo Ojanen kertovat tässä lehdessä, miten se pitäisi tehdä (s. Tarvittavia muutoksia hidastaa Suomessa se, että metsätilat ovat kooltaan pieniä, mikä tuo vesienhallinnan suunnitteluun haasteensa. Pohjaveden pinnan nostolla on metsän kasvun kiihdyttämisen ohella paljon muitakin kiistattomia hyötyjä: hiilidioksidipäästöt vähenevät, metsän paloriski pienenee, monimuotoisuus lisääntyy ja vesistöjen ravinnekuormitus vähenee. Ensin pitäisi kuitenkin asenteiden muuttua. 36–39). 28–32). Palveluyrittäjä perusteli toimintaansa sanoen ”ei me uskota uusiin suosituksiin”. 2000-luvulla paras kasvu saavutettiin pohjaveden ollessa 40 sentin syvyydessä. » PÄÄKIRJOITUS 4 Metsälehti Makasiini SAMI KARPPINEN TOIMITTAJA ”Toimittajan työssä voi heittäytyä välillä lapsuuden haaveammattiin – löytöretkeilijäksi. Helsingin yliopiston suometsätieteen professori Annamari Laurénin mukaan metsä kasvoi turvekankailla 60-70-luvuilla parhaiten, kun pohjavesi oli 50 –70 sentin syvyydellä
KUVA: INKERI KINNUNEN 11777_.indd 5 11777_.indd 5 16.12.2025 13.41.06 16.12.2025 13.41.06. Maisema sinertää, varpuja pilkistää siellä täällä lumikinosten alta ja hangella näkyvät vain jäniksen jäljet merkkinä metsän suojissa asuvista eläimistä. Metsälehti Makasiini 5 Ounasvaaralla metsässä on (9.12.) hiljaista ja hämärää. Pilvipeitteen läpi näkyy ohut vaaleanpunainen juova merkkinä auringosta. Kello ei ole vielä kahtakaan, mutta aurinko on jo laskemassa. » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea
Metsätöissä pitää myös viihtyä, sanoo metsänomistaja Kalle Kilpelänaho. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT KEIJO LEHTIMÄKI » METSÄNOMISTAJA 6 Metsälehti Makasiini 11778_.indd 6 11778_.indd 6 16.12.2025 13.41.54 16.12.2025 13.41.54. ”PITÄÄ OLLA SYDÄN MUKANA” Hankintahakkuita tekevä ei voi ajatella pelkkiä tuloja
Kalle ja Heikki Kilpelänaho ovat innokkaita hankintahakkaajia. Isä ja poika tekevät metsänhoitotyöt usein yhdessä. Metsälehti Makasiini 7 11778_.indd 7 11778_.indd 7 16.12.2025 13.41.56 16.12.2025 13.41.56
siitä olisi vähänkään makset tu, olisin lähtenyt hommaan”, sanoo kuusamolainen metsänomistaja Kalle Kilpelänaho. Tukkipuuta männyistä ei todennäköisesti olisi koskaan saanut, ja Kilpelänaho halusi laittaa metsikön hyvään kasvukuntoon seuraavaa sukupolvea varten. Kun Kilpelänaho viime keväänä teki paikallisen puunostajan kanssa kauppoja, hän pyysi tarjoukset sekä hankintaettä pystykaupasta. Kalle Kilpelänahon mailla sijaitsevassa vanhassa kuusikossa kulkee veden tekemä uoma, jossa on kahden metrin korkuinen vesiputous. Kuitukaupassa saa hankintalisää, mutta jos tekee itse päätehakkuita, joutuu maksamaan siitä, että saa itselleen kuluja.” Kilpelänaho viittaa siihen, että kuitupuulla hankintahinta on pääsääntöisesti kantohintaa korkeampi. ”Sanoin puunostajalle, että tämä on vähän absurdia. ”Tosipuheessa kyseessä oli sen verran järeä kuusikko, että todennäköisesti olisin joka tapauksessa päätynyt pystykauppaan”, Kilpelänaho myöntää. Hankintahintaa maksetaan, jos metsänomistaja korjaa puut itse, kantohintaa, jos puunostaja korjaa puut. Metsänuudistaminen oli aikoinaan epäonnistunut, ja paikalla kasvoi mutkaisia, oksikkaita ja tyvestä paksuuntuneita mäntyjä. Moottorisahan käyttöön tarjoutui kuitenkin syksyllä mahdollisuus, sillä Kilpelänaho päätti hakata 1950ja 1960-lukujen vaihteessa uudistetun metsikön. Alueen suojeluun myönnettiin viime kesänä ympäristötukea. Päätehakkuiden tukkipuusta hankintalisää ei sen sijaan yleensä saa. Hän tarkoittaa metsätilallaan kasvaneen järeän kuusikon päätehakkuuta. » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini 11778_.indd 8 11778_.indd 8 16.12.2025 13.41.57 16.12.2025 13.41.57
Hän kävi katsomassa kohteen, sillä asuin silloin itse Vantaalla.” KUUSAMO Metsälehti Makasiini 9 11778_.indd 9 11778_.indd 9 16.12.2025 13.41.57 16.12.2025 13.41.57. ”Olin silloin noviisi metsän ostamisessa. Isä oli suurena apuna. Nyt jännitetään, mikä on loppumitta”, hän sanoo. Yksi Kilpelänahon ensimmäisistä metsätyömuistoista liittyy siihen, kuinka hän yhdessä isänsä ja isoisänsä kanssa kaataa tykkylumen katkomia puita. Kilpelänaho oli juuri aloittanut ensimmäisessä vakituisessa työssään, joten hän ajatteli, että oli hyvä aika alkaa kartuttaa sijoitusmielessä myös metsäomaisuutta. Viisi rekkakuormallista ja 250 kiintokuutiota puuta. Ostometsästä liikkeelle Metsänomistaja Kilpelänaho on ollut kymmenen vuotta. Ensimmäisen metsäpalstansa hän osti vuonna 2015 Hyrynsalmelta Kainuusta. ”Siinä hetkessä tajusin, että tässä on jotain hienoa, kun ollaan kolmessa sukupolvessa metsätöissä.” ”Se on nyt hakattu aukoksi ihan moottorisahatyönä. Lisäksi pääsee miettimään asioita ja tekemään valintoja. Hakkuissa häntä kiehtoo se, että niissä näkee työnsä jäljen. Kolme vuotta myöhemmin metsäVesiputous on saanut jääpeitteen. Rahastoihin ja osakkeisiin hän oli sijoittanut jo aiemmin. Hankintapuut lähtivät viikko sitten. ”Minulla on metsään ehdottomasti taloudellinen näkökulma, mutta on metsä harrastuskin. Tukkipuita kaataessa pitää miettiä, tuleeko rungosta yksi pitkä tukki vai kaksi lyhyttä.” Ja kiehtovat hakkuissa niistä saatavat tulotkin. ”Hankintahinta oli 33 prosenttia parempi kuin kantohinta.” Tulonlähde ja harrastus Kiinnostus hankintahakkuisiin kulkee suvussa. Ne eivät kuitenkaan ole yksiselitteinen asia. Kaupat Kilpelänaho solmi jo keväällä. Se oli pienitehoinen Partner. Saamaansa hintaan hän on tyytyväinen. Kun puhutaan hankintahakkuista ja moottorisahan kanssa heilumisesta, pitää pelissä olla mukana myös sydän, ei pelkkä laskin. Samassa muistossa 14-vuotias Kilpelänaho käyttää ensimmäistä kertaa moottorisahaa. Toinen ostaa uisteluveneen tai golfmailoja, toinen moottorisahan. Muussa tapauksessa kannattaa laittaa moto metsään ja keskittyä miettimään, miten puukaupparahat haluaa sijoittaa.” Kymmenen hehtaarin suuruisen metsäpalstan hinta oli kohdillaan. Myös Kilpelänahon isä Heikki Kilpelänaho on innokas moottorisahaaja. ”Varsinkin harvennushakkuissa saa käyttää päätään, kun pohtii, mitkä puut säästetään ja mitkä lähtevät. Lumen katkomat puut olivat juuri sopivan kokoisia, isoimmat jäivät isälle ja ukille. ”Ukki voitti moottorisahan arvonnassa ja antoi sen minulle. Motokuski tekee päätöksen sekunnin sadasosassa, mutta tällainen talonpoikaismetsätyöläinen pyörii ja katselee, näkyykö latvoissa ja rungoissa vikoja. Siinä hetkessä tajusin, että tässä on jotain hienoa, kun ollaan kolmessa sukupolvessa metsätöissä.” Kilpelänaho hakkasi yhdessä isänsä kanssa myös 1950ja 1960-lukujen vaihteessa uudistetun männikön
Istutusta on ensi vuodeksi luvassa ainakin kolme hehtaaria ja taimikon varhaisperkausta ainakin kymmenen hehtaaria. Ei se niin mene. omaisuus kasvoi huomattavasti, kun Kilpelänahon kotitilalla Kuusamossa tehtiin sukupolvenvaihdos. Sukutilaan minulla on erilainen suhde. Siihen, miten yksityismetsänomistajana olo eroaa yhteismetsän osakkaana olosta, ei Kilpelänahon mukaan ole suoraa vastausta, sillä yhteismetsien koko vaihtelee. Se ei ole kaupan, ellei ole todella hätä kädessä. Jos yhteismetsä on suuri, ovat myös hakkuumäärät suuret, mikä parantaa neuvotteluasemaa puukauppoja tehtäessä. Yhteismetsän osuuksien osalta tavoite on melkein kaKalle Kilpelänaho kiristää löysällä roikkuvaa moottorisahan teräketjua. Toki on aina parempi, jos korvausta saa.” Isojaon peruja Se, että Kilpelänahon kotitilaan kuuluu sekä omaa metsää että osuuksia yhteismetsästä, on isojaon peruja. Isojako tehtiin Kuusamon seudulla 1950ja 1960-lukujen vaihteessa. Kilpelänaho laskee sukutilan historian alkaneen siitä, joten hän edustaa tilallaan sukunsa neljättä sukupolvea. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini 11778_.indd 10 11778_.indd 10 16.12.2025 13.41.58 16.12.2025 13.41.58. Omissa metsissään Kilpelänaho tekee itse käytännössä kaikki muut työt paitsi maanmuokkaukset ja päätehakkuut. Tilaan kuuluu peltojen lisäksi noin 200 hehtaaria metsää ja osuuksia Kuusamon yhteismetsästä. Tällä hetkellä matkailuyritys on vuokrattu eteenpäin ja Kilpelänaho on vanhempainvapaalla. Rahalle oli tarvetta, sillä pari vuotta ennen kotitilan sukupolvenvaihdosta hän oli päättänyt jatkaa vanhempiensa matkailuyritystä ja halusi kasvattaa sen liiketoimintaa. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on kaksinkertaistaa sukutilaan kuuluvan metsäomaisuuden määrä. Tilanne ei ole joko tai, vaan sijoittaa voi sekä metsään että osakkeisiin ja niin kannattaakin tehdä.” Vesiputous suojeluun Koulutukseltaan Kalle Kilpelänaho on kaivosmies. Jäniksille on jätetty pakopaikkoja hakkuualueiden väleihin, ja viime kesänä hän teki kymmenen vuoden suojelusopimuksen maillaan sijaitsevasta luontokohteesta. Vaikka se ei olisi tiedossa, ymmärtää tavallinen talonpoikakin, että tällainen alue pitää suojella – ilman korvaustakin. Ostometsä oli sijoitus ja se lähti eteenpäin.” Miten hyvä sijoitus metsä on rahastoihin ja osakkeisiin verrattuna. Hieman sukupolvenvaihdoksen jälkeen Kilpelänaho päätti myydä Hyrynsalmelta ostamansa metsäpalstan. Perheen matkailuyrityksen sukupolvenvaihdoksen yhteydessä kaivosala jäi ja Kilpelänaho opiskeli maaseutuyrittäjäksi. Metsänhoitotyöt Kilpelänaho kertoo oppineensa isältään ja enemmän tai vähemmän kantapään kautta. ”Olen sijoittanut osakkeisiin enkä ostanut vain lisää metsää. Vaikka Kilpelänaho suhtautuu metsiinsä talousmielessä, ei hän koe sen sulkevan pois muita käyttömuotoja. ”Pankit pystyvät käyttämään ison yhteismetsän osuuksia lainojen vakuuksina. ”Järeän kuusikon keskellä kulkevassa veden tekemässä uomassa on kahden metrin korkuinen vesiputous. ”Koen, että metsäomaisuuteen, varsinkaan ostotilaan, ei pidä rakastua niin, etteikö sitä olisi valmis realisoimaan. Samalla hän ehtii hoitaa myös tilan metsiä ja peltoja. Hän kokee, että 200 hehtaaria metsää ei ole niin paljon, etteikö kaikkia metsänhoitotöitä ehtisi tehdä – varsinkin, kun sukutilaan kuuluu monen eri kehitysvaiheen metsiä ja isä auttaa tilan töissä. Talousmetsässä voi käydä katsomassa, miten taimikko on lähtenyt kasvamaan ja aistia, mitä siellä kuuluu ja näkyy.” Hienovaraisempia maanmuokkausja hakkuumenetelmiä Kilpelänaho kertoo käyttävänsä tarpeen mukaan. Lisäksi suuren yhteismetsän on helppo kilpailuttaa metsänhoitotöitä. Kaivosalan hän valitsi 2000ja 2010-lukujen vaihteessa, kun Talvivaaran kaivos oli nouseva lupaus. Kyllä osakkeista parempaa tuottoa saa, mutta niihin liittyy myös suuremmat riskit. Pienen yhteismetsän osuudet voivat olla rahoittajan silmin hankalampia vakuuksia kuin yksin omistetut metsät tai ison yhteismetsän osuudet.” Entä millaisia tulevaisuudensuunnitelmia Kilpelänaholla on metsilleen. ”Ihmiset tuntuvat ajattelevan, että vain käsittelemätöntä metsää voi hyödyntää virkistyskäytössä. Alue on metsälain kymmenennen pykälän mukainen kohde
OLE ylpeä metsäomaisuudestasi. Metsälehti Makasiini 11 11778_.indd 11 11778_.indd 11 16.12.2025 13.41.59 16.12.2025 13.41.59. sassa, mutta omien metsien osalta tekemistä vielä riittää. 2. ”Ihmiset tuntuvat ajattelevan, että vain käsittelemätöntä metsää voi hyödyntää virkistyskäytössä. Myös sijainnin pitää olla mieluisa.” Lisäksi uuden metsän hankkiminen tuntuu tyhmältä, kun entisissäkin on vielä hoitotoimia ja hakkuita tekemättä, Kilpelänaho pohtii. ”Olen tehnyt viime vuosina tarjouksia, mutta hintataso on noussut valtavasti enkä halua ostaa hinnalla millä hyvänsä. Ei se niin mene.” Puut kulkevat maataloustraktorin perään kiinnitetyssä kärryssä. ”Mutta ajattelen, että jos yhdenkin hehtaarin saan ostettua lisää metsää ja yhdelläkin osuudella kartutettua yhteismetsäosuutta, en ole ainakaan paljon huonontanut perintöä.”. 3. USKALLA hakata metsää, kun sen aika on. l KALLE KILPELÄNAHO 33 vuotta KOTOISIN Kuusamosta, jossa myös asuu VANHEMPAINVAPAALLA oleva yrittäjä KOULUTUKSELTAAN kaivosmies ja maaseutuyrittäjä PERHEESSÄ vaimo ja kaksi lasta HARRASTAA aktiivista talouden seuraamista, osakesäästämistä ja luonnossa liikkumista KALLE KILPELÄNAHON VINKIT 1. LAITA reppuun kotimaista makkaraa ja lähde luontoon. Metsä on Kalle Kilpelänaholle sekä tulonlähde että harrastus
Tämän verran Suomen Sahayrittäjät ry:n jäsenyritykset sahaavat tuhopuuta vuosittain. Sahuri on mukana myös Tuhopuu-hankkeissa. 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 11779_.indd 12 11779_.indd 12 16.12.2025 13.42.59 16.12.2025 13.42.59. ”Sahausteknisesti ei mitään ongelmaa”, vakuuttaa sahayrittäjä Sami Pulkka. Kasvuvaraa siis on. Pulkka sahaa kirjanpainajapuuta useita motteja vuodessa ja on jalostunut niistä kevythirsituotteita
Mitä tuoreempaa tuhopuu on, sitä parempaa se on. ”Meillä rakentamisen normisto on tiukka verrattuna muuhun Eurooppaan. Kirjanpainajan tappamien kuusten hyödyntämistä rakentamisessa ja korkeamman jalostusarvon tuotteissa tutkitaan parhaillaan Suomen Sahayrittäjien Tuhopuut rakennuskäyttöönhankkeessa sekä Xamkin ja Metsäkeskuksen Tuhopuut hallintaan ja tuotteiksi -yhteishankkeessa. Säädökset jarruna Suomessa kirjanpainajapuu on päätynyt lähes poikkeuksetta energiahakkeeksi, mutta esimerkiksi Saksassa sitä on käytetty jo pidemmän aikaa rakentamisessa muun muassa CLT:n sisällä välilamelleina. ”Kirjanpainajapuun hinta noudattelee energiapuun hintatasoa. l TUHOPUU TAIPUU RAKENTAMISEEN Kirjanpainajien tärvelemälle puulle haetaan lujuusluokituksia ja rakennuskäyttöä. ”Monta kertaa tuhopuun sisällä on virheetöntä sahatavaraa. Suomessa käyttöä jarruttavat säädökset. Xamkin testit ovat osa näitä hankkeita. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVA RISTO PÖNTINEN ”KYLLÄ se hyvältä näyttää”, arvioi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin tutkimusinsinööri Pasi Eskelinen ensimmäisiä kirjanpainajapuulle tehtyjä lujuustestejä. Lankut kiinnitetään rautatangoin yhteen eikä liimoja käytetä. Lisäksi tuhopuulle haetaan rakennuskäytön vaatimaa lujuusluokittelua. ” SUOMEN SAHAYRITTÄJÄT RY:N PUHEENJOHTAJA TIMO RIPATTI Metsälehti Makasiini 13 11779_.indd 13 11779_.indd 13 16.12.2025 13.43.01 16.12.2025 13.43.01. Tällä hetkellä ei sallita tällaisen puun käyttöä kantavissa rakenteissa”, summaa Xamkin projektipäällikkö Timo Pennanen. ”Kirjanpainajapuu on ainakin jossain määrin hyödynnettävissä, mutta tässä haetaan tarkempia vastauksia. ”Teemme tällä hetkellä kirjanpainajapuulle taivutuslujuustestejä. Alustavat tulokset ovat lupaavia, mutta aika vaikuttaa. Luvassa on kovuustestejä, pintakäsittelytestejä, liimasaumatestejä, biologisia testejä. Kun tuhopuulle saadaan luokiteltua ominaisarvot, ei sen käytölle rakentamisessa ole estettä. Jos tuhopuu on normaalia tukkipuukokoa, siitä voidaan maksaa pikkuisen parempi hinta kuin energiapuusta. Sahayrittäjät selvittää kirjanpainajapuun mahdollisuuksia yhdessä WLT Capitalin kanssa, joka valmistaa tuhopuusta aaltomuotoon höylättyä lankkua. Olen joskus sanonut, että se on pystyyn taapeloitua”, kertoo Suomen Sahayrittäjien puheenjohtaja Timo Ripatti. Siitä ei voida maksaa maltaita, koska saantoprosentti jää pienemmäksi kuin normaalissa sahapuussa. Tavoitteena on testata eri ikäisiä tuhopuita”, sanoo projektipäällikkö Hiljahenna Tomminen Metsäkeskuksesta. Ensimmäisiä demorakennuksia kirjanpainajapuusta nousee tämän talven aikana.. Xamkissa selvitetään parhaillaan muuan muassa sitä, miten pitkään kirjanpainajapuu säilyy sahauskelpoisena. Piensahurit ovat jo pidempään sahanneet asiakkaiden tuhopuita esimerkiksi varastorakennusten rakennusmateriaaliksi. Primaa sisältä Hankkeiden puita sahataan yhteistyössä sahayrittäjien kanssa. Tarkoituksena on saada ominaisarvot, mitä rakennesuunnittelijat käyttävät mitoituksessa eli sellainen varma arvo, että tämän puu kestää”, Eskelinen kertoo
MMM:n kautta jaetuista rahoista noin puolet on mennyt metsälakikohteiden ja puolet Metso-elinympäristöjen määräaikaiseen suojelemiseen. Kunhan selviää, mitä EU:n ennallistamisasetus edellyttää, Metson tavoitteet muutetaan sitä mukaileviksi. Metsäneuvos maaja metsätalousministeriössä MITÄ. Mitä uutta on luvassa. Maaja metsätalousministeriön (MMM) puolella luonnonhoitotöiden ja ympäristötukisopimusten pinta-ala jäi noin 85 prosenttiin 82 000 hehtaarin tavoitteesta. Suoritteet ovat suoraan verrannollisia jaettaviin määrärahoihin. Pohja saavutettiin Sipilän hallituksen aikana, Marinin hallitus ohjasi rahoitusta YM:n puolelle. Metso-ohjelman toinen kausi käynnistyy ensi vuoden alussa. Vuosina 2026 –2029 pilotoidaan tulosperusteisia metka-tukia. Viime vuonna ympäristötukia ei juuri saatu myönnettyä Metsäkeskuksen tietojärjestelmäuudistuksen takia. Rahoitus painottuu entistä enemmän luonnonhoitoon, kertoo metsäneuvos Ville Schildt. » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini 11780_.indd 14 11780_.indd 14 16.12.2025 13.43.42 16.12.2025 13.43.42. Miksi kävi näin. Metso-ohjelmaa kokeiltiin 2000-luvun alussa, ensimmäinen kausi käsitti vuodet 2008–2025 ja toinen kausi on käynnissä 2026 –2040 PALJONKO METSOOHJELMALLA SUOJELTIIN. Mitä on suojeltu. Jälkimmäisissä on painotettu monimuotoisuudelle tärkeitä kangasmetsiä. Ympäristöministeriön (YM) vastuualueen 96 000 hehtaarin pysyvän suojelun pinta-alatavoite saavutettiin ja ylitettiinkin. Tänä vuonna puun kova hintataso on nostanut Metso-korvauksia ja pienentänyt suojeluhehtaareita. Metso-ohjelman painopistettä pitää siirtää ympäristötuista luonnonhoidon puolelle. Pysyvä suojelu, josta YM vastaa, ulotetaan ensi vuodesta alkaen myös pohjoisimpaan Suomeen. Saavutettiinko Metsoohjelman tavoitteet vuosille 2008–2025. TEKSTI HELI VIRTANEN KUVA SEPPO SAMULI 1 2 3 4 VILLE SCHILDT KUKA. Rahoitus on haluttu suunnata runsaspuustoisille kohteille, joiden hakkuu on todellinen uhka. Metka-tuen kautta rahoitettavia luonnonhoitotöitä on tehty toistaiseksi vähän. Valmistelee ja toimeenpanee metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsoa MILLOIN. Alkuun rahoitus oli hyvällä tasolla
Mikäli 250 000 hehtaarin tavoite halutaan saavuttaa vuoteen 2045 mennessä, on metsitysvauhti yli kolminkertaistettava. Tukea saa 2 000 euroa enemmän, mikäli metsän antaa kehittyä luonnontilaisena. Metsitysvauhti kolminkertaistettava Metsäpinta-alan lisääminen on osa Tanskan suunnitelmaa vahvistaa hiilinieluja. Tanskan hallitus teki päätöksen metsitystuesta viime vuonna. Maanomistaja päättää puulajin Metsänomistajilla on vapaus valita, mitä puulajeja he haluavat metsityksessä käyttää. ”Tämä on hyvä alku, mutta vauhtia on kasvatettava vielä kovasti”. ”Näin pyritään siihen, että kullakin alueella voidaan huomioida metsän tuottavuus mahdollisimman hyvin”, perustelee Nygård Johansen. Haku avattiin tämän vuoden syyskuussa. Tällä hetkellä maassa on metsätalousmaata noin 642 000 hehtaaria. Metsitys kytkeytyy suurempaan suunnitelmaan, jossa sovitaan muun muassa luonnon ennallistamisesta sekä maatalouden hiilidioksidipäästöverosta. l SAMI KARPPINEN TANSKALLA KOVA METSITYSTAVOITE Tanskan valtio lupaa 10 000 euroa tukea hehtaarille maatalousmaan metsittäjille. Toki tiedostamme, että tavoite on kunnianhimoinen. » AJASSA Metsälehti Makasiini 15 11781_.indd 15 11781_.indd 15 16.12.2025 13.44.26 16.12.2025 13.44.26. Onko se mahdollista. Aikajänne on 20 vuotta, mikä antaa mahdollisuudet edistää asiaa asteittain”, kertoo Tanskan metsäyhdistyksen johtava asiantuntija Mathias Lykke Nygård Johansen. Tanskassa on metsitetty puuttomia alueita vuosittain noin 3 000 hehtaaria. Maa aikoo maksaa tukea metsittämiseen 10 000 euroa hehtaarilta. Tukea voivat hakea sekä yksityiset maanomistajat että yhteisöt, kuten kunnat ja seurakunnat. Toistaiseksi hakemuksia on tullut 200 kappaletta, ja ne kattavat yhteensä 1 400 hehtaaria. ”Uskomme, että se on mahdollista toteuttaa. Tavoitteen toteutuminen tarkoittaisi noin 40 prosentin lisäystä nykyiseen metsäpinta-alaan. 1990 2005 2015 -23 2045 * Kasvuloikka tarpeen Tanskan metsäpinta-alan kehitys 1990–2023 400 000 600 000 800 000 1000 000 *Metsitysohjelman tavoite Ha SH U TT ER ST O CK IM AG ES Tanskan maapinta-alasta 15 prosenttia on metsää. TANSKA aikoo metsittää 250 000 hehtaaria puuttomia alueita vuoteen 2045 mennessä
Lähde: Metsäkeskus HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Onkohan näistä linnuille mitään hyötyä. Tieto voi tuoda helpotusta Pohjois-Suomen mäntymetsien uudistamiseen. Loppukesästä tai alkusyksystä mäntyä ei kannata nykyisillä siemenmäärillä kylvää, sillä vastakylvetyt männynsiemenet eivät pidä kuumuudesta ja kuivuudesta. Nimimerkki Nuakka lähetti kuvan pökkelöistään. Osa jopa alle 10 cm, jos paksumpia rankoja ei ole tarjolla. Tiaisviisaat sanoivat, että jos tulee valkoinen kääpä, on hömötiaiselle kaivettavaa lahoa. MÄNTYÄ VOI KYLVÄÄ SYKSYLLÄKIN VA LT TE RI SK YT TÄ » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini 11782_.indd 16 11782_.indd 16 16.12.2025 13.45.01 16.12.2025 13.45.01. Olen itse alkanut toimia vastaavasti, mielellään vielä kuusten vierestä.” SIKARI ”Minäkin jätin noita – kunnes ymmärsin, että hömön pesä metsässä voi asettaa metsät pesimäkauden hakkuukieltoon. Eli en jätä enää mitään.” JUSSI003.JL ”Saattaa toimia tai ei. En tavoittele kaikkiin hömpän koloa, eiköhän niistä jotain nokittavaakin löydy.” GIA ”Juuri näin pitää toimia. 1,3 miljoonaa Suomalaiskoteja juhlistaa tänä jouluna noin 1,3 miljoonaa metsäkuusta. Perinteisesti siemenet kylvetään hakkuuaukoille keväällä ja alkukesästä. Hutkijat ja piiperöt ovat painostaneet sen 3-4-kertaiseksi.” MEHTÄUKKO ”Kyllä piisaa, kuorta en vaurioittaisi. Ruskea kääpä ei ole.” SULLI Kapeita pökkelöitä Metsälehti.fi:n lukijakuvapalstalla ruodittiin ohuiden pökkelöiden hyödyllisyyttä. Etelä-Suomessa syksyn sopiva kylvöajankohta on Luonnonvaraksekuksen tutkimusprofessori Pasi Raution mukaan todennäköisesti myöhemmin. Tuollainen kymmensenttinen pökkelö saattaa hyvinkin saada asukin kymmenen vuoden kuluttua, silloin siinä ympärillä onkin jo tiheä ensiharvennusmetsä ja hömötiaisenkin helppo kaivertaa tuohen sisään oma kolo.” KOKENUT KAIKEN TIETÄÄ ”Itsekin olen jättänyt noita. TUOREEN suomalaisruotsalaisen tutkimuksen mukaan männyn siementen kylväminen onnistuu Lapissa myös myöhään syksyllä tai jopa alkutalvesta loka-marraskuussa. Jätin kokeeksi parikymmentä tällaista, osaan raapaisin kuoren rikki.” NUAKKA ”Tekopökkelöiksi paksuus ei riitä alkuunkaan. Vajaa miljoona tulee viljelmiltä, metsistä haetaan noin 300 000 ja ulkomailta tulee satatuhatta kuusta
Lisäkasvu jopa 20 m 3 /ha Yara_Metsa_Makasiini_210x270mm_v3.indd 1 Yara_Metsa_Makasiini_210x270mm_v3.indd 1 21.10.2025 9.22 21.10.2025 9.22 11783_.indd 17 11783_.indd 17 16.12.2025 13.45.55 16.12.2025 13.45.55. Se tuottaa jopa 15–20 m 3 lisää puuta hehtaarille 6–8 vuodessa. Kivennäismaiden kasvatuslannoitukseen soveltuvat tuotteet: YaraMila METSÄN NP kuusikoiden ja sekapuustojen lannoitukseen. Tämä vastaa 1,5 suomalaisen tuottamaa hiilijalanjälkeä vuodessa. Lue lisää lannoituksesta ja tilaa metsäuutiskirjeemme: yara.fi/metsa Sijoita metsään, sijoita tulevaisuuteen Enemmän puuta, vähemmän päästöjä! Kasvatuslannoitus on tehokas puuston kasvua lisäävä toimenpide kivennäismailla. Lisäkasvu sitoo nettona noin 11 000 kiloa hiilidioksidia hehtaarille. Lannoitus on taloudellisesti kannattavaa – lannoitukseen sijoitettu pääoma tuottaa keskimäärin 10–20 prosenttia vuodessa. YaraBela METSÄSALPIETARI männiköiden lannoitukseen
TEEMA » INVENTOINTI ENNEN JA NYT 11784_.indd 18 11784_.indd 18 16.12.2025 13.47.30 16.12.2025 13.47.30. Metsänomistaja Emppu Liimataisella ja hänen puolisollaan Marita Saarisella ei ollut aavistustakaan siitä, että juuri tällä kuviolla on mitattu metsää yli sata vuotta sitten
TEKSTI SAMI KARPPINEN JA VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SAMI KARPPINEN 11784_.indd 19 11784_.indd 19 16.12.2025 13.47.31 16.12.2025 13.47.31. TÄÄLTÄ SE ALKOI Sata vuotta sitten Suomen metsien puusto arvioitiin tarkasti ensimmäistä kertaa. Metsälehti selvitti, missä valtakunnan metsien inventoijat tuolloin liikkuivat, ja palasi heidän jalanjäljilleen
T T Ä M Ä m e t s ä t i l a o l i 1950-luvulta alkaen pappani Heikki Lampisen. Minä ostin tilan vuonna 2020 perikunnalta”, kertoo Emppu Liimatainen. Tuolloin pellosta tai tiestä ei ollut vielä tietoakaan. Halusimme palata mittausryhmien jalanjäljille niille kuvioille, joiden puustotiedot on mitattu sata vuotta sitten. Koealalinjat halkoivat koko maan ja urakka oli mittava. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » INVENTOINTI ENNEN JA NYT 11784_.indd 20 11784_.indd 20 16.12.2025 13.47.32 16.12.2025 13.47.32. Pellon tarinaan kiteytyy iso osa suomalaisen maaseudun historiaa. Tien toinen puoli on vanhaa peltoa, jonka Heikki Lampinen aikoinaan raivasi. Se tehtiin vuosina 1921–24. Vanha niitty paljasti, että olemme oikeilla jäljillä. Itse asiassa tiedämme, että tässä on ollut kuvioraja jo yli sata vuotta sitten. Hurja urakka Syy, miksi olemme suuntaamassa Liimataisen metsään, on Suomen ensimmäinen valtakunnan metsien inventointi (VMI). Seisomme Sumiaisissa Lohilahden kylään johtavalla Pilkankorventiellä. Maaseudun rakennemuutoksesta saisi tehtyä lehtijutun ja toisenkin, mutta tällä kertaa meitä kiinnostaa kuvioraja, joka osuu Pilkankorventielle. Voi vain kuvitella, millaista arviointiryhmien työ on ollut silloisten kulkuyhteyksien aikaan. Hakkasin tuosta pellolta puut pois kymmenen vuotta sitten ja siihen istutettiin kuusentaimet”, muistelee Liimatainen. ”Kun viljely ja eläintenpito tilalla loppui, kasvoivat pellot vähitellen umpeen. Yöt laavuilla ovat olleet arkipäivää. InNiitty Kuvio VMI linja Juuri tästä on mennyt arvioimislinja reilut sata vuotta sitten
Ensimmäisen VMI:n kuviot löytyivät linjalta Vihijärven ja Keitele-järven väliltä Sumiaisista. Metsälehti Makasiini 21 11784_.indd 21 11784_.indd 21 16.12.2025 13.47.34 16.12.2025 13.47.34. ”Mittausryhmien työkarttana on ollut Suomen kartta mittakaavassa 1:400 000 vuodelta 1908.” YR JÖ EN SI O /L U ST O SU O M EN M ET SÄ M U SE O Linja-arvioimisryhmä tauolla laavulla rakovalkean ääressä toisen VMI:n aikaan vuosina 1936-38. Kuvassa oikealla inventointia johtanut Olavi Linnamies
Voisimme etsiä teille tällaista linjaa”, Korhonen lupasi. Seuraavalla viikolla saimmekin sähköpostia. Toisaalta vesistöjen avulla linjoihin voi päästä käsiksi. Yksi VMI-mittauskierros kestää viisi vuotta. ”Ensimmäisen VMI:n mittauslinjat ja koealat on vaikea paikallistaa tarkasti. Perässä sähköpostiin kilahti digitoituna mittaustiedot kyseisen linjan kuvioista. ”Mittausryhmien työkarttana on ollut Suomen kartta mittakaavassa 1:400 000 vuodelta 1908. Puhelu erikoistutkija Katilalle selvensi tilannetta. Sijainnit eivät ole tarkkoja, mutta tällaisissa järvien ylityskohdissa voi olettaa, että linja on saatu korjatuksi oikealle paikalle”, kirjoitti Korhonen. Tilastollinen otanta: eri puolilta Suomen mitataan vuosittain tuhansia koealoja, joista 80 prosenttia on pysyviä. Jokaiselta koealalta mitataan yli 100 tunnusta. Koealojen sijaintia tai merkintätapaa ei kerrota, ettei tieto koealasta vaikuta metsän käsittelyyn. Vihijärven ja Keitele-järven välillä on linja, jolle on tallennettu toistakymmentä pistettä. 22 Metsälehti Makasiini TEEMA » INVENTOINTI ENNEN JA NYT 11784_.indd 22 11784_.indd 22 16.12.2025 13.47.35 16.12.2025 13.47.35. Karttaharjoituksella kiinni linjaan Kartalta löytyi linja Keski-Suomesta Sumiaisista, joka on nykyään osa Äänekoskea. Alkuun tiedot vaikuttivat mahdottomilta tulkita, mutta Katilan ohjeiden ja 41-sivuisen dokumentin avulla tiedot alkavat vaikuttaa jopa loogisilta. ”Matti Katila kokeili laittaa tallennettuja linjapisteitä (pisteitä, joissa metsikkökuvio vaihtuu) kartalle semmoisesta paikasta, johon voisi päästä nykyisinkin kiinni. Ne ovat kohdissa, joissa metsikkökuvio on vaihtunut – reilut sata vuotta sitten. VMI:n ydin on pitkä aikasarja. Ilmakuva vuodelta 1952 Keltaiset merkit osoittavat paikkoja, joissa on ollut kuviorajat ensimmäisessä valtakunnan metsien inventoinnissa. Siitä nähdään, miten metsien käsittely vaikuttaa esimerkiksi puumääriin ja monimuotoisuuteen. ventoinnista vastaa Luonnonvarakeskus, joten otimme yhteyttä tutkimuspäällikkö Kari T. Ensitöikseen hän lannisti intoamme. Se antaa vähän käsiYLI 100 VUOTTA INVENTOINTIA VALTAKUNNAN metsien inventointi VMI on metsien ja metsävarojen seurantajärjestelmä. Korhoseen. Perusta kaikelle tiedolle Suomen metsävaroista, puustosta, monimuotoisuudesta ja metsätuhoista
Alkuhämmennyksen jälkeen karttakuvioiden ja puustotietojen yhdistämisessä ratkaisevaksi osoittautuu linjalta löytyvä niitty. Nyt olen vuoden Ilmakuva vuodelta 2023 Keltaiset merkit osoittavat paikkoja, joissa on ollut kuviorajat ensimmäisessä valtakunnan metsien inventoinnissa. Varmuutta lisää se, että suoja kangasmaat osuvat oikeisiin kohtiin. Se löytyy sekä vuoden 1952 ilmakuvasta että inventoinnin kuviotiedoista. Yllätykseksemme useimmat kuviorajojen merkit osuvat järkevästi kohtiin, joissa metsän olemus muuttuu. Kuvioiden pituudet kartalla täsmäävät kuvioluettelossa ilmoitettuihin pituuksiin. Taustalle voi hakea vanhan ilmakuvan, sellainen löytyy kyseiseltä kohdalta olympiavuodelta 1952. Liimatainen sattuu työskentelemään metsäalalla hakkukoneen kuljettajana. ”Tämä kuvio on hakattu aukoksi varmaan 1990-luvun alussa ja istutettu sitten männylle.” ”Aikasarja kertoo metsien ja metsälajien muutoksesta” tystä paikannuksen tarkkuudesta”, Katila muistuttaa. Metsälehti Makasiini 23 11784_.indd 23 11784_.indd 23 16.12.2025 13.47.36 16.12.2025 13.47.36. Siitä huolimatta, että inventoinnista on 1950-luvulle tultaessa kulunut jo 30 vuotta. Bingo! Niityn tiedot täsmäävät kuvion pituuden osalta ja samalla myös viereisPA IK KA TI ET O IK KU N A .F I ten kuvioiden tiedot alkavat osua kohdalleen. Olemme päässeet linjaan kiinni! Puusto melkein kuin sata vuotta sitten Metsänomistaja Emppu Liimatainen ja hänen puoliso Marita Saarinen löytyvät Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen paikallisen asiantuntijan Tarja Salosen avustuksella. ”Aiemmin olin tehdastöissä, mutta puolenkymmentä vuotta sitten lähdin ajokoneenkuljettajaksi. Siirrämme kuviopisteet netissä Paikkatietoikkunan kartalle
Silmämääräisesti voisi arvioida, että puustoa kuviolla on tällä hetkellä 170 kuutiota. Syksyllä tiedot siirrettiin tietokoneille, jotka olivat ”MEITÄ EPÄILTIIN UFO-MITTAAJIKSI” Metsänhoitaja Sakari Salminen (vas.), professori Kullervo Kuusela sekä Marja Ojanen kirjaamassa vmi-tietoja 1980-luvun alussa. Arviointiryhmän mukaan kuviolla on kasvanut 1920-luvun alussa silmämääräisen arvion mukaan 130 kuutiota puuta. Ne käytiin yhdessä maastossa läpi.” Ojasen ryhmään kuului hänen lisäkseen kolme mittausapulaista. Ojanen oli jo Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) palkkalistoilla assistenttina, kun hän päätti hakea inventointiin ryhmänjohtajaksi. Kohtaus oli kuin suoraan Aki Kaurismäen elokuvasta.” Nyt eläkepäiviään Ahvenanmaalla viettävä Ojanen ehti työurallaan viedä suomalaisia metsänarvioimisoppeja myös maailmalle muun muassa Vietnamiin ja Zimbabween.. Keskelle niittyä on myös istutettu kuusia riveihin. 35-vuotiaassa metsässä ensiharvennus olisi jo ajankohtainen. Vanhat ilmakuvat vahvistavat tarinan. Luonto näyttäisi rakentavan metsää siihen suuntaan, millaista se on ollut aiemminkin. l 24 Metsälehti Makasiini TEEMA » INVENTOINTI ENNEN JA NYT 11784_.indd 24 11784_.indd 24 16.12.2025 13.47.37 16.12.2025 13.47.37. M A RJ A O JA SE N KO TI A LB U M I M A RJ A O JA SE N KO TI A LB U M I tämän päivän näkökulmasta aivan antiikkisia. Isäntä kuitenkin toivoi, että olisimme tulleet seuraavana päivänä takaisin, kun ilmeni, että tarvetta olisi ollut Jaloviina-pullolle.” Itä-Suomessa Konnunsuolla puolestaan mittausryhmä rämpi pellolla, jossa kasvusto oli mittaajia korkeampaa. Hän oli nähnyt sellaisia tv:ssä. Jos inventoijien ikämääritykseen luottamista, on metsä ollut 1990-luvun alussa jo 120-vuotiasta. Esimerkiksi Kivijärvellä koealan keskipiste osui keskelle ison maatalon kompostia. Niityt katoavat Kun nyt linjalla olemme, emme malta jättää tarkastamatta niittyä, jolle arvioijat ovat runsaat sata vuotta sitten osuneet. ”Tämä kuvio on hakattu aukoksi varmaan 1990-luvun alussa ja istutettu sitten männylle”, Liimatainen kertoo. Ajalle tyypillisesti puiden tyvissä näkyy mutkia. ”Myös tarkastusmittauksia tehtiin ristiin toisten mittausryhmien kanssa. ajanut hakkuukonetta. ”Siinä sitten relaskoopin kanssa pyörittiin. Niiden pallomaiset latvukset kertovat selvää sanomaa vanhasta peltomaasta ja boorinpuutoksesta. Niitty on Liimataisen naapuritilan puolella. Istutusmännyt ovat kasvaneet hyvin. Kun tulimme maastosta pois, kävi ilmi, että isäntä epäili meitä ufo-mittausten tekijöiksi. Sata vuotta myöhemmin ollaan aika lähellä samaa asetelmaa. Palokärkikin on ehtinyt hakkaamaan joidenkin tyviin koloja. Puuston pituus on ollut 15 metriä ja se on ollut 50-vuotiasta. Ne ovat jo paksuudeltaan tukkimitoissa, mutta heikkolaatuisia. Ryhmää johtanut romanimies lauloi suomalaista tangoa kovaan ääneen. ”Menetelmiin tuli joka vuosi muutoksia. Monenlaisia kohtaamisiakin osui reitille. Metlan professori Kullervo Kuuselan johdolla ryhmänjohtajat koulutettiin keväällä työhönsä. Kangasmaasto laskee hieman korpimaiseen notkanteeseen, mutta nopeasti käy selväksi, että avoimesta niitystä ei ole enää tietoakaan. Niityn ovat vallanneet hieskoivut, jotka ovat jo osittain lahoamassa. Koivujen alle on kasvanut kuusia. Talven aikana tietoja analysoitiin.” Kuin Kaurismäen elokuvasta Ojaselle jäivät inventoinneista mieleen erityisesti Suomenselän soiset ja karut metsämaat. En ole katunut alanvaihtoa.” Suuntaamme Pilkankorventieltä koilliseen kohti Keitele-järveä. ”Se on tulossa työn alle”, hakkuukoneenkuljettaja Liimatainen sanoo ja myöntää, että tarina suutarin lapsen kengistä pitää tässä tapauksessa paikkaansa. Koko porukka mahtui sopivasti Ojasen kuplavolkkarin kyytiin. Se pyrittiin saamaan päivässä valmiiksi. ”Yksi mittauslohko oli kooltaan kahdeksan kertaa kahdeksan kilometriä. Etenkin kosteimpiin paikkoihin on kasvanut koivua. Ryhmänjohtaja tallensi tiedot maastolomakkeille. Telttamajoitukseen maastossa ei siis tarvinnut turvautua.” Mittaukset tehtiin tarkasti. Mäntyä on ollut 60 prosenttia ja loput koivua. Vanhoista ilmakuvista voi päätellä, et”TYÖT tehtiin tehokkaasti ja meillä oli porukan kanssa hirmuisen hauskaa”, muistelee metsänhoitaja Marja Ojanen pestiään VMI7:ssa vuosina 1980–81. ”Kun saavuimme puskasta lopulta tien reunaan, ohi marssi ryhmä vankeja vartija perässään
Mielen valtaa jopa hienoinen haikeus, kun miettii, kuinka täällä on eletty sata vuotta sitten. Taimikoiden pinta-ala on vähentynyt tällä vuosituhannella 4,2 miljoonasta hehtaarista 3,1 miljoonaan hehtaariin ja nuorten kasvatusmetsien ala 7,3 miljoonasta 5,7 miljonaan hehtaariin. 4,2-> 3,1 7,3-> 5,7 milj. Metsät ovat VMI:n mukaan varttuneet ja puuston kasvu tasaantunut. ha Metsälehti Makasiini 25 11784_.indd 25 11784_.indd 25 16.12.2025 13.47.38 16.12.2025 13.47.38. Tällä kuviolla oli niitty jo 1920-luvulla. Nykyisin VMI:ssä mitataan vuosittain tuhansia koealoja, joista jokaiselta tallennetaan toista sataa mittaustunnusta. Esimerkiksi tänä kesänä osa mittaajista nauhoitti perustyön ohella koealoilla linnunlaulua ja havainnoi muurahaiskekoja, kasvilajeja, kääpiä sekä jäkäliä. ”Juuri eilen aamulla puhuimme hellaan tulia sytytellessä, että miten hienoa olisi, jos näillä tiloilla olisi edelleen mahdollisuus elättää itsensä”, tuumaa Marita Saarinen. Linnunlaulua nauhalle Ensimmäisissä inventoinneissa Suomea haravoitiin läpi linjoittain. tä metsä on alkanut vallata niittyä luultavasti jo 1970-luvulla. Nykyisin se on metsittynyt ja osin metsitetty kuuselle. Alkuun mitattiiin metsien tilaa eli puuston määrää, kasvua ja metsänhoidollista tasoa. Boorinpuutos kielii vanhasta viljelymaasta. Viime vuosikymmeninä inventointimittauksia on uudistettu niin, että ne tuovat paremmin tietoa myös metsätuhoista, monimuotoisuudesta ja metsien hiilensidonnasta
Niissä on viitteitä siitä, että metsien uudistamisen laatu on heikentynyt. Heikkoja signaaleja asiasta on tullut eri puolilta”, sanoo Luken ryhmäpäällikkö ja erikoistutkija Ville Kankaanhuhta. ”En ole yllättänyt. ”Työssä näki, mitä seuraa, jos jättää metsän hoitamatta. Uudistamisen taso laskee Parhaillaan käynnissä on 14. Ryhmänjohtaja täyttää kuviokohtaiset tiedot ja siirtää ne eteenpäin”, Korhonen kertoo. ”Olin kesät 2018 ja 2019 opiskeluaikana mittausapulaisena ja valmistuttuani 2020 ja 2021 ryhmänjohtajana. Tuoreimmat inventointitiedot ovat kuitenkin edellisen VMI13:n peruja. ”Apulainen keskittyy puuston mittaamiseen. Kun inventointiin tuodaan mukaan uutta, muutosta ei tule tehdä niin, että jokin arvokas aikasarja katkeaa. Kankaanhuhta muistuttaa, että nykyiset ideat sekametsistä ja muista metsänhoidon uudistuksista pohjautuvat oletukselle, että metsän uudistamisen perustyöt on tehty hyvin. Metsäinventoinnin perusideana on se, että tiedoista saadaan nykytila ja aikasarja. Tätä on odoteltu. Paikat löytyivät gps:n avulla. Kun tutkimushankkeet vaihtelevat ajassa, inventointitiedot antavat varmistuksen siitä, että metsien uudistamistaso on syytä nostaa tapetille. Puusto mitattiin yhdeksän metrin säteeltä koealan keskipisteeltä. Istutustiheyksiä ei pidä laskea liian alas. ”Joskus kaikki koealat saattoivat osua veteen, mikä tietysti nopeutti hommaa.” Työn laatu oli pitkälti ryhmänjohtajan vastuulla. ”Meillä oli hyvät koulutusjaksot, ja yksi ryhmä kävi tarkastamassa mittaustuloksia satunnaisesti. Haastattelua varten hänet tavoitettiin maastosta tila-arviota tekemästä.l ”TULKINNALLEKIN JÄI VARAA” SA N TT U KO RH O N EN Tällä hetkellä kaivataan lisää mittaustietoa monimuotoisuudesta myös kansainvälisesti, kertoo Luken erikoistutkija Minna Räty. Ja jos mittauksiin tuodaan uusia elementtejä, se maksaa, Räty muistuttaa. Tämä koskee etenkin Pohjois-Suomea. ”Perusasioita ei sovi unohtaa.” Uudistamisen tason laskussa on todennäköisesti kyse niin metsänviljelyn kuin luontaisen uudistamisen ongelmista. inventointikierros, joka alkoi vuonna 2024. Tänä kesänä uusia monimuotoisuusmittareita testattiin VMI-koealoilla Suomen Metsäsäätiön rahoituksella. Korhosen mukaan koealoja ehdittiin mittaamaan ylösalaisin käännetyn L-kirjaimen muotoiselta lohkolta tyypillisesti noin kymmenen päivässä. Myös pitäjäkohtaisia eroja metsänhoidon tasossa oli nähtävissä.” Korhosen mukaan kokemuksesta on ollut paljon hyötyä hänen nykyisessä työssään Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen metsätietoasiantuntijana. Uudistamisen laadun heikentyminen syö pohjaa pois siltä, että taimikoista saadaan kasvatettua ilmastonmuutoksen kestäviä täystiheitä metsiä. VMI:llä on velvoitteita tuottaa tietoa viranomaisille, mutta esimerkiksi monimuotoisuustieto on kysyttyä myös yritysmaailmassa. JYVÄSKYLÄLÄINEN metsätalousinsinööri Santtu Korhonen, 33, on ollut tekemässä valtakunnan metsien inventointia yhteensä neljänä kesänä. Pääasiassa liikuimme Jyväskylä– Kuopio-akselilla.” Nykyisin VMI-ryhmässä on vain kaksi henkilöä. Luontainen uudistaminen taas on 26 Metsälehti Makasiini TEEMA » INVENTOINTI ENNEN JA NYT 11784_.indd 26 11784_.indd 26 16.12.2025 13.47.38 16.12.2025 13.47.38. Tekeminen oli omatoimista: keväällä saatiin pinkat koealakarttoja, joiden piti olla syksyllä valmiita. Istutustaimikoissa tulisi olla särkymävaraa sään vaihteluiden, myyrien ja muiden tekijöiden aiheuttamille taimituhoille. ”Aikasarja kertoo metsien ja metsälajien muutoksesta”, Räty sanoo. Sääntökirja oli selkeä, mutta tulkinnallekin jäi jonkin verran varaa.” VMI-työ tarjosi kokonaisvaltaisen näkemyksen Suomen metsiin
Lä hd e: Lu ke , M et sä va ra t VMI 13/14 (20202024) Milj m 3 /vuosi VMI 1 (19211924) VMI 2.1 (19361938) VMI 2.2* (19361938) VMI 3 (19511953) VMI 5 (19641970) VMI 6 (19711976) VMI 7 (19771984) VMI 8 (19861994) VMI 9 (19962003) VMI 10 (20042008) VMI 11 (20092013) VMI 12 (20142018) VMI 13 (20192023) Kasvu tasaantunut männyn keskitilavuus metsäja kitumaalla, m³/h kuusen keskitilavuus metsäja kitumaalla, m³/h 15 15 21 21 27 27 38 38 50 50 56 56 63 63 71 71 105 15 15 21 21 27 27 38 38 50 50 56 56 63 63 71 71 105 Lähde: Luke monilähteinen VMI 2023 Maakuntien metsissä on eroa Häme ja Pohjois-Savo ovat kuusen valtakuntaa. ”Tarkin tieto Suomen metsävaroista tulee edelleen valtakunnan metsien inventoinnista.”. Nyt muutos on ovella, sillä vanhoja VMI-tietoja ollaan avaamassa vapaaseen käyttöön osana Geoportti-hanketta ja -palvelua. m 3 / vuosi 20 40 60 80 100 120 Mänty Kuusi Koivu + muut lehtipuut Koko puusto *VMI 2.2 tuloksissa huomioitu vuoden 1944 alueluovutukset. riippuvainen puiden siemensadoista. Mäntyä paljon Pohjanmaalla, Kaakkois-Suomessa, Lounais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Metsälehti Makasiini 27 11784_.indd 27 11784_.indd 27 16.12.2025 13.47.39 16.12.2025 13.47.39. ”Puun hinta houkuttelee hakkuisiin tiettyinä vuosina, mutta hyvät siemenvuodet eivät välttämättä noudata puun hinnan vaihteluja”, Kankaanhuhta sanoo. Mitattujen muuttujien määrä on todella iso. Vanhat tiedot vapaaseen käyttöön Jos jostain inventointitietoja on arvosteltu, niin siitä, että ne ovat istuneet tiukasti Luonnonvarakeskuksen ja sitä edeltäneen Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa. l Puuston vuotuinen kasvu metsäja kitumaalla puulajeittain, milj. Hankkeessa avattavia kansallisarkiston vanhoja karttoja ja vanhaa VMI-tietoa yhdistämällä saataisiin esimerkiksi viitteitä siitä, millainen jokin ennallistettavaksi valittu alue on ennen ollut. Tällä hetkellä tiedot ovat alikäytössä”, kertoo Luken tutkimusprofessori Lauri Mehtätalo. ”VMI-tietojen keräämiseen on käytetty runsaasti yhteisiä varoja
Maaja metsätalouden edunvalvontaa hän aikoo kehittää markkinalähtöisempään suuntaan. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT JUHA SINISALO 11785_.indd 28 11785_.indd 28 16.12.2025 13.49.20 16.12.2025 13.49.20. VAIKUTTAJA » MAALAISTENTALON UUSI ISÄNTÄ MTK:n vastavalittu puheenjohtaja Tero Hemmilä haluaa metsänhoitoyhdistyksiltä myös suurille metsänomistajille sopivia palveluita
11785_.indd 29 11785_.indd 29 16.12.2025 13.49.22 16.12.2025 13.49.22
Sitten määritellään keinot niiden vahvistamiseen ja toimeenpanon jälkeen seurataan tuloksia. VAIKUTTAJA » T T E R O Hemmilä v a l ittiin MTK:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi poikkeuksellisen jännittävässä kokouksessa. Tätä siivua on kyettävä nostamaan, vaikka markkinoita säätävää lainsäädäntöä korjaten.” ”Olen maanviljelijä ja metsänomistaja.” Tero Hemmilä on MTK:n historian yhdeksäs puheenjohtaja. ”Tunnen tuottajajärjestön, vaikka tulenkin sen ulkopuolelta”, Hemmilä korostaa. Ei puheenjohtaja siihen yksinään pystyisikään. ”Tiesin, että minulla oli mahdollisuus tulla valituksi mutta että se olisi kaikkea muuta kuin varmaa.” Puheenjohtajan valinta nähtiin äänenä muutoksen puolesta, koska talon ulkopuolelta tullut ehdokas voitti. Marraskuun lopulla kokoontunut MTK:n valtuuskunta tarvitsi viisi äänestyskierrosta ennen kuin uuden puheenjohtajan nimi oli selvillä. 30 Metsälehti Makasiini 11785_.indd 30 11785_.indd 30 16.12.2025 13.49.22 16.12.2025 13.49.22. Tätä Hemmilä ei itse täysin allekirjoita. Yritysmäistä edunvalvontaa Hemmilä on sanonut haluavansa uudistaa MTK:ta. Valintaa pidettiin yllätyksenä. Tämä antaa perspektiiviä ja konkretiaa elinkeinon asemaan yhteiskunnassa.” Hänen mukaansa ratkaisu ei ole haikailla entistä korkeampia tukia. Se ei tarkoita, että hän ryntäisi remontoimaan rakenteita. ”Suomen ruokaketjussa kulkee 25 miljardia euroa, josta tuottajien osuus on alle viisi miljardia euroa. Ratkaisevalla äänestyskierroksella Hemmilän vastaehdokkaana oli MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen. ”Uudistaminen ei tarkoita, että vanhasta pitäisi luopua, vaan sen varmistamista, että jatkossakin ollaan vahvoja.” Tavoitteena on kehittää entistä markkinalähtöisempää ja yritysmäisempää edunvalvontaa. Sen sijaan tuottajien osuutta alan rahavirroista pitää vahvistaa. ”Tavoitteet pitää asettaa numeerisina ja katsoa, mikä on kuvitteellisen Maatalous Suomi Oy:n tulos ja tase koko elinkeinon tasolla
Sittemmin urapolku on suuntautunut yritysmaailmaan. Miksi juuri maataloutta eikä metsätieteitä, vaikka kotitilalla oli vankasti metsää. Olen maanviljelijä ja metsänomistaja.” Groupin mies. Hemmilä on Metsänhoitoyhdistys Lounametsän jäsen, mutta hänellä on metsäpalvelusopimus Metsä Groupin kanssa. ”Metsäpuolikin oli harkinnasta. Myös pihalla seisova vaahtera vahvistaa vaikutelmaa. Metsälehti Makasiini 31 11785_.indd 31 11785_.indd 31 16.12.2025 13.49.23 16.12.2025 13.49.23. ”Hallitusammattilaiseksi en halua itseäni tituleerata. Tavoitteeksi ei riitä, että maatilat pärjäävät jotenkuten. Omistusaikanaan hän on yhdistellyt edellisessä polvessa jaettua tilaa – metsäpinta-ala on karttunut 500 hehtaariin, peltoa on 45 hehtaaria. Maatalon poikana Hemmilä päätyi opiskelemaan maatalousja metsätieteitä Helsingin yliopistoon. Hän toimi maitoasiamiehenä vuoden verran 1990-luvulla. Metsänhoitoyhdistyksissä toivotaankin, että Hemmilä irtisanoisi yhteisTERO HEMMILÄ TEHTÄVÄ: Maanviljelijä, aloittaa MTK:n ensimmäisenä puheenjohtajana ensi vuoden alussa IKÄ: 57 ASUINPAIKKA: Laitila KOULUTUS: Agronomi AIKAISEMMAT TEHTÄVÄT: HKScan Oyj -konsernin toimitusjohtaja (2019–2022), Yara International ASA, kaupallinen johtaja (2015–2018), Yara Suomi maajohtaja, toimitusjohtaja (2010–2014) LUOTTAMUSTEHTÄVÄT: Raisio Oyj:n hallituksen jäsen (2024–), hallituksen varapuheenjohtaja ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja (2025–)* Kalaneuvos Oy, hallituksen jäsen (2023–), Nordic Trout Oy (hallituksen jäsen 2024–) *)ilmoitti luopuvansa Raisio Oyj:n tehtävistä tultuaan valituksi MTK:n puheenjohtajaksi PERHE: Vaimo ja kolme tytärtä Hemmilä toivoo metsänhoitoyhdistysten tarjoavan myös suurten metsänomistajien tarpeisiin sopivia palveluita. Tätä ainakin osa metsänhoitoyhdistysväestä pitää ongelmallisena. Tuottajilla pitää olla aito mahdollisuus vaurastua ja luoda pääomia. Huolella hoidettu pihapiiri ja maatilan vanha, mutta ryhdikäs päärakennus henkivät varsinaissuomalaista vakautta ja vaurautta. Edellinen pesti oli pörssiyhtiö HK Scanin toimitusjohtajuus, joka päättyi 2022. Metsä Group nähdään kilpailijana ja sen kanssa sopimussuhteessa olemista järjestön ykkösmiehelle rasitteena. En itse asiassa muista, miksi valitsin maatalouspuolen.” Vaikka Hemmilää ei MTK:n miehenä pidetäkään, nuoren agronomin työura alkoi tuottajajärjestössä. ”Kyse on yrittäjyydestä ja merkittävästä riskinotosta, sillä maatalous on pääomavaltaista. Sitä ennen hän toimi Yaran johtotehtävissä niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Se olisi huono uutinen suomalaisten ruokahuollolle ja huoltovarmuudelle.” Agronomiksi Viikissä Hemmilä on sukutilansa seitsemäs isäntä vuonna 1813 alkaneessa jatkumossa. Viime vuodet hän osallistunut muun muassa Apetit Oyj:n ja Raisio Oyj:n hallitustyöskentelyyn. Muuten tiloilla ei ole rahkeita uudistua. Tila sijaitsee Laitilassa, muutama peninkulma pohjoiseen Turusta
”Mutta yhdistysten oman talouden kannalta on tärkeää, että niillä olisi myös suurille metsänomistajille sopiva hoitosopimusmalli. ”Metsänhoitoyhdistys oli hoitanut tilamme metsäasiat monen sukupolven ajan, mutta tein sopimuksen Metsä Groupin kanssa, kun olin kymmenkunta vuotta sitten lähdössä Ruotsiin töihin. Hemmilän mukaan metsänhoitoyhdistyksillä on tärkeä tehtävä pienten metsätilojen palvelussa: tuoda niiden tuottama puu markkinoille ja varmistaa, etteivät niiden metsät muutu viidakoiksi. Se parantaa jäsenpitoa.” Hemmilä korostaa, että niin metsäpuolella kuin elintarviketeollisuudessa on tärkeää, että meillä on tuottajien 32 Metsälehti Makasiini 11785_.indd 32 11785_.indd 32 16.12.2025 13.49.24 16.12.2025 13.49.24. Sitä ei pidä tulkita negatiivisesti kapitalismiksi vaan niin, että jäsenyys tuottaa yhä enemmän lisäarvoa jäsenille. ”MTK:n kuten metsänhoitoyhdistystenkin on kehitettävä toimintaansa yhä asiakasja markkinalähtöisemmäksi. Asiasta on palaveerattu yhdistyksen kanssa pariin otteeseen kuluneen vuoden aikana. VAIKUTTAJA » työsopimuksensa Metsä Groupin kanssa. MTK:n on pystyttävä tarjoamaan palveluita myös yhä isommille ja yritysmäisemmin toimiville tiloille. Hän heittää pallon takaisin yhdistyksille. Se olisi hyvä tuote.” Samanlainen haaste on maatalouspuolellakin. Silloin metsänhoitoyhdistyksellä ei ollut tarjota ehdoiltaan selkeää, kokonaisvaltaista palvelukonseptia.” Hän lupaa palata nykyistä kokonaisvaltaisemmin metsänhoitoyhdistyksen asiakkaaksi, jos paikallisella yhdistyksellä on tarjota ison metsätilan omistajan tarpeisiin sopiva palvelusopimus. Niiden tarpeet ovat usein toisenlaiset kuin muilla tiloilla
Eivät jää, Hemmilä lupaa. Ilman toimivaa infraa elinkelpoisetkin tilat joutuvat vaikeuksiin ja menestyväkin maajussi jää ilman morsianta, jos maaseutu ympäriltä kuihtuu.” Tultuaan valituksi Hemmilä lausui, että hänen MTK:ssaan jokaisella jäsenellä on ääni. Perinteisesti MTK on myös ajanut maaseudun yleistä etua. ho Jännestä, lukuun ottamatta kaikki puheenjohtajat ovat olleet agronomeja. Tero Hemmilästä tulee järjestön yli satavuotisen historian yhdeksäs puheenjohtaja. Hemmilän valinnan myötä MTK:n terävään päähän muodostuu lounaissuomalainen värisuora. Eli kun hommaan on tartuttu, siinä on pysytty pitkään. ”Mihin isompaa äänivaltaa haluttaisiin käyttää. Toiminnanjohtaja Jyrki Wallin on Kalannista ja Maaseudun Tulevaisuuden uusi päätoimittaja Jussi Orell on lähtöjään Turun Sanomien päätoimittaja. ”Maaseudun elinvoiman turvaaminen on maatilojen toimintaedellytys. Isossa kuvassa edut ovat kuitenkin yhteiset.” MTK:n yhdeksäs MTK:n pääkonttori on Helsingissä Maalaistentalossa. Harvemmin asutuilla alueilla linjaus saattaa herättää huolta. omistamaa jalostavaa teollisuutta. Tämä kiinnostaa varmasti järjestön metsänomistajajäseniä, joiden äänivalta MTK:n valtuuskunnassa on MTK-liittojen kautta edustettuna olevien jäsenten määrään verrattuna köykäinen. Hemmilän edeltäjä Juha Marttila suomi äskettäin ankarin sanoin Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ilmastopa”Jos esimerkiksi kiertoaikoja halutaan pidentää, niin yhteiskunta korvatkoon täysimääräisesti siitä aiheutuvat menetykset.” Metsälehti Makasiini 33 11785_.indd 33 11785_.indd 33 16.12.2025 13.49.25 16.12.2025 13.49.25. Alueellisten eroavuuksien korostaminen ei edistä järjestön asiaa.” Hemmilä painottaa markkinaedunvalvontaa ja toisaalta yhä yritysmäisemmiksi käyvien maatilojen tarpeita. ”En ole vielä ehtinyt tutusta tähän asiaan, mutta puheenjohtajana tehtäväni tietysti on perehtyä siihen.” Hän kuitenkin esittää mielenkiintoisen vastakysymyksen. Hemmilä väistää valtioviisaasti kysymyksen vallanjaon kehittämisestä. ”Minua ei valittu pelkästään lounaissuomalaisten äänin, tehtäväni on ajaa koko suomalaisen maaja metsätalouden etua. ”On selvä, että metsänhoitoyhdistykset ja metsäteollisuus ovat kilpailijoita, kun tarjotaan metsänhoitopalveluita metsänomistajille. Onko jotain asioita, jotka eivät ole menneet valtuuskunnassa eteenpäin?” Inventaariot toisiin käsiin. Ensimmäistä puheenjohtajaa, professori Ju”Tärkeintä on turvata yksityisen omaisuuden suoja”, Hemmilä korostaa. Jäävätkö Itä-Suomen surkeat tiet ja muu remonttikunnossa oleva infra taka-alalle bisnesorientoituvassa järjestössä
”Nyt laskelmiin ei luoteta. Varmuudella tiedän ainakin yhden. l Veronmaksajain Keskusliitto järjestää kaikille avoimen verkkoveroillan ti 21.1.2026 Metsänomistajan verotus Ilmoittaudu mukaan veronmaksajat.fi/veroillat Rahanarvoista neuvontaa. Tai tarjotkoon malleja, joista metsänomistaja voi valita käypää korvausta vastaan kiertoajan pidentämisen.” Hemmilän mukaan Luken on kyettävä palauttamaan menettämänsä luotettavuus kasvihuonekaasujen laskijana. Jos siinä ei onnistuta, inventaarioiden tekeminen on siirrettävä toisiin käsiin.” Hänen mukaansa tämäkin korostaa sitä, että MTK:n edunvalvonnan otetta on tiukennettava. ”Jos esimerkiksi kiertoaikoja halutaan pidentää, niin yhteiskunta korvatkoon täysimääräisesti siitä aiheutuvat menetykset. Hemmilän mukaan tärkein metsäpoliittinen tavoite on turvata yksityisen omaisuuden suoja: metsänomistajien on voitava päättää, mitä metsillään tekevät. Silti metsät kasvavat edelleen enemmän kuin niitä hakataan ja puusto sitoo enemmän hiiltä kuin metsästä puiden mukana poistuu. Luken tehtävä on todistaa, että laskelmat ovat luotettavat. Töitä on siis paljon edessä.” Yksi pettynyt Haastattelun lopuksi Hemmilän metsästyskaveri, mäyräkoira Kalle-Kustaa kiipeää isännän syliin. neelin tapaa laskea maankäyttösektorin hiilitasetta. ”Metsien hiilinielut on jo sosialisoitu valtion hiilitaseeseen ilman korvausta.” Hemmilän mielestä nykyinen hiilitaseen laskentapa on arkijärjen vastainen. Hiilipolitiikassa omaisuuden suojaa on jo loukattu. Ongelmana on maaperä, josta lämpötilan noustessa vapautuu enemmän hiiltä. VM_Metsalehti_Makasiini_no23_Verkkoveroilta_102,5x270mm_2025_V2.indd 1 VM_Metsalehti_Makasiini_no23_Verkkoveroilta_102,5x270mm_2025_V2.indd 1 17.11.2025 11.32 17.11.2025 11.32 11785_.indd 34 11785_.indd 34 16.12.2025 13.49.26 16.12.2025 13.49.26. Samoin teki talousvaikuttaja Björn Wahlroos Ylen Ykkösaamussa. ”On kysytty, onko joku pettynyt, kun Hemmilä valittiin puheenjohtajaksi. Päästöjen nousu ei johdu hakkuiden määrästä.” Hän ihmettelee, miksi hakkuumahdollisuuksista haetaan ratkaisua ongelmaan, jota metsänomistajat eivät ole aiheuttaneet. ”Sanotaan, että metsien hiilinielut ovat romahtaneet. ”Vaikka MTK on viime vuosina onnistunut metsäedunvalvonnassaan monessa kohtaa hyvin, toisia arvoja edustavat voimat ovat vahvempia. Kalle-Kustaata harmittaa varmasti, kun isäntä ehtii entistä vähemmän peurametsälle sen kanssa.”
OMA METSÄ METSÄNHOITO S.36: Suometsissä siirryttävä kosteikkometsätalouteen ›› TUOTTAVUUS KASVUUN S.40: Tili tehdään tukilla ›› TUTKIMUS S.42: Hakkuutähteet pienempiin kasoihin ›› KOLUMNI S.43: Metsätiet kuntoon ›› KYSY POIS S.44: Mikä halkaisi koivun. ›› PERINTÖMETSÄ Perintö ilman perillistä SIVU 48 PIKATESTI Raivausvaljaat ammattilaisille s. 46 SA M I KA RP PIN EN Metsälehti Makasiini 35 11787_.indd 35 11787_.indd 35 16.12.2025 13.50.19 16.12.2025 13.50.19. Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta
OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 11788_.indd 36 11788_.indd 36 16.12.2025 13.51.57 16.12.2025 13.51.57. Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden Päivi Väänäsen ja Paavo Ojasen mukaan kyseessä on ongelmallinen eteläsuomalainen paksuturpeinen ja runsasravinteinen suometsä. Suometsien kasvua, käsittelyjä ja päästöjä on tutkittu Tammelan Lettosuolla pian 20 vuoden ajan. Vedenpinnan taso on saatu ojituksilla alhaiseksi: turpeen hajoamisesta syntyy ilmastoja vesistöpäästöjä
Veden pinnan lasku yli puolen metrin syvyyteen tulee estää muun muassa turpeen hajoamisen ehkäisemiseksi. Turpeen hajoaminen aiheuttaa ilmastoja vesistöpäästöjä. Ojien kunnostaminen on aiheellisinta lähinnä Pohjois-Suomessa. PaksuturSUOMETSISTÄ Suometsien tehokas kuivatus on historiaa. Pitääkö suometsien lannoituksia lisätä. Kun vedenpinta on suometsissä kasvukauden loppupuolella heinä-elokuussa keskimäärin 30 senttiä maanpinnasta, puuston kasvu ei kärsi, mutta turpeen hajoaminen hidastuu merkittävästi. Vedenpintaa tulee sen sijaan nostaa, sillä se ratkaisee monta ongelmaa. Kasvukauden ulkopuolella tai sen alussa vedenpinta voi olla myös 30:tä senttiä korkeammalla. Soiden kaivuusta on seurannut runsaasti haittoja. Ojien kaivaminen ja kuivatus toimivat viime vuosisadalla, kun soita muokattiin puiden kasvatukseen. Kuivatusojien kaivuussa sopiva syvyys on noin puoli metriä, kokoojaojia ja valtaojia ei pääsääntöisesti perata. Vedenpinnan taso vaikuttaa suometsissä kaikkeen: puiden kasvuun, kasvihuonekaasupäästöihin, vesistökuormitukseen, monimuotoisuuteen ja suometsän paloriskiin. Noin 30 sentin tasolle. Vedenpinnan tason mittaus onnistuu lisäksi automaattisilla mittalaitteitteilla tai kaivamalla suometsään kuoppia loppukesästä. 13 kysymystä Miksi suometsissä ei voida toimia, kuten tähän asti. Jos suometsien käsittelyä ei muuteta, ojitusalueiden metsätalouden hyväksyttävyys on vaakalaudalla. Mille korkeudelle vedenpinta tulee nostaa. Ojitus on heikentänyt suoja pienvesiluontoa etenkin Etelä-Suomessa. Toisaalta taso ei ole niin korkea, että suometsän metaanipäästöt kasvaisivat merkittävästi. Puoli metriä kuivavaraa on sopiva. Tarpeettoman syvät ja leveät ojat ylikuivattavat suometsiä: ylikuivatus ei edistä puiden kasvua, vaan jopa heikentää sitä kuivina kesinä. Suometsien vedenpinnan nostaminen ohentaa hapekasta maakerrosta, josta puu imee ravinteita. Ojien kunnostusta tulee harkita vain kohteilla, joissa vedenpinta on kasvukauden loppupuolella 30 senttiä lähempänä maanpintaa. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SEPPO SAMULI 1 2 3 4 5 6 Metsälehti Makasiini 37 11788_.indd 37 11788_.indd 37 16.12.2025 13.51.57 16.12.2025 13.51.57. Miten vedenpinnan saa nousemaan. Tarvitaanko yhä ojia. Tilannetta voi arvioida myös sarkaojien kuivavaralla eli ojan vedenpinnan etäisyydellä maanpinnasta. Ojitettujen suometsien olosuhteet ovat muuttuneet rajusti sitten alkuaikojen. Vedenpinnan nosto pienentää maaperän hiilivaraston hupenemista ja suometsistä tulevaa vesistökuormitusta. Suometsissä tulee olla ojat märimpiä vuodenaikoja ajatellen, mutta nykyistä matalammat riittävät. Tehokkaimmin kuivatetuissa suometsissä tulee pakittaa: ojien perkauksen sijaan ojia pitää padota ja vesiä johtaa valuma-alueelta takaisin sarkaojiin. Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden tuoreen suometsäraportin mukaan ojitusmetsissä tulee pääsääntöisesti nostaa vedenpintaa. Samalla se voi lisätä puuston kasvua tehokkaasti kuivatetuissa suometsissä, joissa kasvu kärsii vähäsateisina kesinä kuivuudesta. Kätevin tapa arvioida vedenpinnan tasoa on mallintaminen. Pitää. Tarvitaan. Vedenpinnan noston ajoituksesta ja teknisestä toteutuksesta tarvitaan vielä tutkimustietoa. Miten vedenpinta vaikuttaa suometsissä. Vedenpinnan nostamiseksi tarvitaan toimia etenkin Etelä-Suomen ravinteikkaissa paksuturpeisissa suometsissä, joissa runsas haihduttava puusto kuivattaa suomaata. Karumman pään varpuja puolukkaturvemetsät ovat lähtökohtaisesti märkiä, joten riittää, kun niiden ojia ei kunnosteta
Parhaiten luonnontaimia syntyy kosteille rahkasammalpinnoille. Suometsästä ja sen yläpuoliselta valuma-alueelta tulevat vedet ohjataan nykyisillä ojaverkostoilla nopeasti vesistöön: aiemmin välissä oli suo suodattamassa ravinneja kiintoainepäästöjä. Lyhyellä tarkastelujaksolla jaksollisen kasvatuksen avohakkuu aiheuttaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin jatkuvapeitteisen kasvatuksen poimintahakkuu. Mittauksia on kuitenkin tehty vasta muutamien vuosien ajan hakkuiden jälkeen. Se ennaltaehkäisee kuormituksen syntymistä, mutta ojitetuilta soilta valuu vesistöpäästöjä, vaikka metsässä ei tehtäisi hakkuita tai muita toimenpiteitä. Riittääkö vedenpinnan nosto yksin vesistökuormituksen vähentämiseen. Pohjois-Suomen runsasravinteisissa paksuturpeisissa suometsissä. On ryhdyttävä tekemään enemmän pintavalutuskenttiä ja putkipatoja. Fosforin ja kaliumin puutokselle ovat alttiita etenkin paksuturpeiset suometsät eli alueet, joissa turvekerroksen paksuus on yli 30 senttiä. Menetelmä auttaa etenkin hillitsemään suometsien vesistökuormitusta. Lannoituksessa käytetään puutuhkasta tehtyä kierrätyslannoitetta. 7 8 9 1O OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 11788_.indd 38 11788_.indd 38 16.12.2025 13.52.05 16.12.2025 13.52.05. peisissa suometsissä tarvitaan tulevaisuudessa toistuvia tuhkalannoituksia ravinnetalouden parantamiseksi. Tuhkan kaliumpitoisuuden tulee olla selvästi minimivaatimusta korkeampi. Suometsien taimettumisherkkyydessä on eroja. Suometsien maaperän päästöt uhkaavat kasvaa ilmaston lämmetessä. Missä jatkuva kasvatus on kannattavinta. Jatkuvapeitteinen kasvatus olisi monessa tapauksessa hyödyksi myös muissa rehevissä suometsissä. Ilmastopäästöjä voidaan vähentää nostamalla suometsien vedenpintaa. Alkuperäisen ojituksen jälkeen suometsät ovat viilentäneet ilmastoa, sillä ojitus pienensi suoalueiden metaanipäästöjä ja lisäsi hiilen sitoutumista puustoon. Nykyiset laskeutusaltaat eivät riitä. Ei. Suometsien vesiensuojelukäytäntöjä onkin muutettava. Kumpi on ilmaston kannalta parempi: jatkuva vai jaksollinen kasvatus. Pitkällä aikavälillä metsäojituksella on kuitenkin ilmastoa lämmittävä vaikutus, jos paksu turvekerros hajoaa ja puutuotteiden hiilivaraston elinkaari on yhtä lyhyt kuin nykyisin. Metsänkasvatustapojen pitkän aikavälin ilmastovaikutuksista ei ole vertailutietoa. Puiden kasvatus edellyttää toistuvia tuhkalannoituksia. Jatkuva kasvatus perustuu luonnontaimiin, ja luontaisen uudistumisen edelTammelan Lettosuon tutkimusmetsää on käsitelty jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuin jo hyvä tovi sitten. Jatkuvaa ja jaksollista metsänkasvatusta ei voida asettaa ilmastovaikutusten osalta suometsissä paremmuusjärjestykseen. Mitä suometsissä tulee tehdä ilmaston näkökulmasta. Kaliumin puute näkyy suometsän kuusissa kellertävinä neulasina. Puuston kasvu on elpynyt lupaavasti monin paikoin
l 11 12 13 KOMMENTTI ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Ojittaminen on kurittanut sekä suoluontoa että soiden yhteydessä virtaavia pienvesiä eli puroja, noroja ja lähteiköitä. Eniten uupeloa on Etelä-Suomen rehevistä suoelinympäristöistä. Vesiensuojelurakenteita pitää muuttaa tehokkaammiksi etenkin pintavalutuskenttien avulla. Kuivat varputurvekankaat taimettuvat heikosti, kosteat rahkasammalpinnat hyvin. Lähteinä Luonnonvarakeskuksen (Luke) visioraportti Kuivatuksesta kosteikkometsätalouteen ja Luken tutkijat Päivi Väänänen ja Paavo Ojanen. Nimi on valittu ilmaisun kansainvälisten kytkösten vuoksi. Mitkä ovat suometsien käsittelyn uudistamisen suurimmat haasteet. Suometsissä on luotettu pitkään syviin ojiin ja kuivattamiseen, mutta nyt kannattaa siirtyä vedenpinnan nostamiseen. Missä tulee eniten monimuotoisuushyötyä. Puolukkaturvekankailla ja sitä rehevämmillä kasvupaikoilla istutetaan ensisijaisesti taimia, varputurvekankaisiin sopii luontainen uudistaminen tai kylvö. Ne on raivattu ensimmäisinä maanviljelyn ja metsätalouden käyttöön. Korkeampaan vedenpinnan tasoon nojaava suometsätalous voi edellyttää puuston toistuvia tuhkalannoituksia. Kaikki tämä vaatii laajamittaista suunnittelua etenkin Etelä-Suomen runsasravinteisissa paksuturpeisissa suometsissä. Nimeen ei kuitenkaan kannata jumiutua, sillä takana on paljon punnittua sanomaa tutkijoilta. Mallinnustyökaluja ja tietovarantoja on, mutta valuma-alueiden pirstaloitunut metsänomistusrakenne vaikeuttaa suometsien hoidon suunnittelua. Ennallistaminen tuo merkittäviä monimuotoisuushyötyjä ilman, että puuntuotantoon tai puuston hiilensidontaan tulee suuria menetyksiä. Takaisin suoksi kannattaa ennallistaa etenkin runsasravinteisia suometsiä, joilla puun kasvu on jäänyt ojituksesta huolimatta kituja joutomaan tasolle. Ojia pitää jopa osin padota ja vettä ohjata nykyistä enemmän sarkaojaverkostoon. Varpuja puolukkaturvekankaiden tuottaviin metsiin ja runsasravinteisiin ohutturpeisiin metsiin, kunhan vesiensuojelutoimenpiteet ovat tehokkaita. Siitä kosteikkometsätaloudessa ei ole kyse. Kosteikko tuo mieleen alueen, jossa sorsat uivat lilluvassa vedessä. Suomen kieleen termi ei sovi. Kosteikkoviljely on Euroopassa yleisesti hyväksytty tapa käyttää turvemaita. JOULULOMALLE LUKEMISTA TÄMÄN jutun tiedot perustuvat Luonnonvarakeskuksen tuoreeseen raporttiin, jossa tutkijat antavat ehdotuksensa suometsien tulevaisuuden kasvatustavaksi. Ratkaisuehdotus on nimetty kosteikkometsätaloudeksi. Mihin sopii jaksollinen. VALTTERI SKYTTÄ lytykset suometsissä vaihtelevat. Meillä metsätilakauppa käy! Metsälehti Makasiini 39 11788_.indd 39 11788_.indd 39 16.12.2025 13.52.05 16.12.2025 13.52.05. Suometsien toimintaa on syytä alkaa muuttaa kestävämmäksi ennen kuin EU kieltää ojitusalueiden puun kaadon nykymallilla. Selkeälinjainen raportti on kannattavaa ajanvietettä suometsien omistajille talven luppoaikana
Esimerkiksi sähkölinjojen alla kasvavista joulukuusista voi saada mukavan lisätulon. Visan markkinat ovat ailahtelevat ja kasvatus työlästä, joten helppoa lottovoittoa ei ole luvassa. TI IA PU U KI LA OSA 8 KANNATTAVUUS: Vinkkejä oman metsätalouden kannattavuuden laskentaan OMA METSÄ » TUOTTAVUUS KASVUUN TEKSTI TIIA PUUKILA 40 Metsälehti Makasiini 11789_.indd 40 11789_.indd 40 16.12.2025 13.53.15 16.12.2025 13.53.15. 2. Kun käsiteltävien alueiden koko on mahdollisimman suuri, saa hakkuussa aikanaan enemmän puuta kerralla. Arvio oman metsän vuotuisesta kasvusta löytyy esimerkiksi metsäsuunnitelmasta. Harvennusvisasta voi saada 0,7 euroa kilolta eli runsaat 600 euroa motilta arvolisäveroineen. Hyvä ohjenuora tuottoisaan metsätalouteen on pitää tulot ja menot tasapainossa ja hoitaa metsät ajallaan. Markkinaheilahdukset voivat hetkellisesti nostaa esimerkiksi energiapuun kannattavuutta, mutta pidemmän päälle paras tili tehdään oikeaan aikaan myydyllä tukilla. Älä hakkaa kasvua enemmän Metsätalous pysyy kannattavana, kun tilan metsiä ei hakkaa yli vuotuisen kasvun. 4. Hyödynnä joutomaa Työtä pelkäämätön voi saada tuottoa istuttamalla hyväkasvuisille joutomaa-alueille joulukuusia. 6. 5. 3. TUOTTAVUUS kasvuun -neuvontasarja huipentuu tähän: kokosimme 12 vinkkiä, joiden avulla oman metsätalouden kannattavuutta voi parantaa. Testaa jalostettua koivua Jalostettu rauduskoivu kasvaa Etelä-Suomen lehtomaisilla kankailla vuoTILI TEHDÄÄN TUKILLA Metsätalouden kannattavuutta voi petrata myös seuraamalla hintoja, varautumalla tulevaan sekä pistämällä joutomaan tuottamaan. Tällöin korjuun kiinteiden kustannusten osuus puusta saatavista tuloista pysyy maltillisena. Suosi suurta kuviokokoa Kannattavuutta voi parantaa kasvattamalla kuviokokoa. 1. Kokeile erikoispuita Lisätuottoa voi hakea myös erikoispuilla, kuten kilohinnoin myytävillä visakoivuilla. Tasapainota tulot ja menot Metsätaloudessa hyvänä tuottona pidetään 2–4 prosenttia. Todellisuudessa ani harva metsänomistaja laskee tuottoprosentteja
Tämän verran oli yksityismetsätalouden liiketulos per hehtaari viime vuonna. 9. Puulajit – sekametsä vai yhden puulajin metsä. Kannattavinta metsätalous oli Päijät-Hämeessä ja heikkotuottoisinta Lapissa. 10. » 3. Oman alueen kysynnästä kannattaa ensin ottaa selvää. » 5. TI IA PU U KI LA sätalouden kannattavuutta tulevilta sukupolvilta. l Metsälehti Makasiini 41 11789_.indd 41 11789_.indd 41 16.12.2025 13.53.16 16.12.2025 13.53.16. Vastaavasti hintojen kohotessa ennätykseen, voi olla kannattavaa tehdä päätehakkuu suunniteltua aiemmin. Tulo sisältää arvolisäveron, omalle työlle ei ole laskettu palkkaa. Satsaa kesäkorjuukelpoisuuteen Perinteisesti kesäkorjuukelpoisista leimikoista maksetaan paras hinta, joten niiden määrää kannattaa lisätä esimerkiksi tiestöä parantamalla. On hyvä kuitenkin muistaa, että kaikista istutetuista puista ei tule joulukuusia ja työmäärä on valtava. Vaikka omalle ostomiehelle on mukava myydä, kannattaa puukauppa silti kilpailuttaa. Leimikkoja ostajakohtaista vaihtelua toki löytyy. Sukupolvenvaihdos on hyvä suunnitella ajoissa ja varautua yllätyksiin. TIESITKÖ. 7. Maanmuokkaus – kaiken lähtökohta » 2. 54 000 EUROA. Näin paljon voi teoriassa tienata 10 vuodessa joulukuusilla per hehtaari, kun joulukuusia istuttaa 4 000 hehtaarille ja niistä saa tukkukauppaan myytynä 25 euroa kappaleelta. Harvennus – tuottoa eri harvennustavoin ja -mallein » 6. Summa on saatu vertailemalla karsimattoman ja karsitun visakoivikon arvoa. Uudistaminen – istuttaen, kylväen vai luontaisesti. Vaikka koivutukista ei makseta yhtä hyvin kuin havutukista, raha on kiinni koivikossa lyhyemmän aikaa. Näin paljon voi tienata hehtaarilla karsimalla visakoivuja. Myy parhaaseen hintaan Mikäli päätehakkuutuloilla ei ole kiirettä ja metsä on terve, on järkevää odottaa parempia hintoja. VIIKKO 21. Hankalat kohteet suojeluun Vanhojen monimuotoisuudeltaan arvokkaiden, mutta vaikeasti korjattavien ja uudistettavien metsikkökuvioiden suojelu voi olla taloudellisesti kannattavampaa kuin hakkaaminen. Kannattavuus – Vinkkejä oman metsätalouden kannattavuuden laskentaan Joutomaalla joulukuuset voivat tuoda mukavan lisätulon, mutta työmäärä on valtaisa. Kasvata tukkia ja kilpailuta Metsänomistajan tili tehdään tukkipuulla, ja tukista saatu hinta vaikuttaa olennaisesti metsätalouden kannattavuuteen. » 7. Taimikonhoito – oikealla ajoituksella säästöä » 4. 100 000 EUROA. Varaudu perintöveroihin Jos metsäomaisuutta on enemmän, perintöverot voivat pakottaa perillisen hakkaamaan kaiken mahdollisen ja vielä myymään maata pois. Lähteet: Luonnonvarakeskus, Metsäkustannuksen Visakoivun kasvatus ja käyttö -kirja, Antti Lukkarinen dessa metrin pituutta ja sentin paksuutta ensimmäiset 20 vuotta. Juttua varten on haastateltu sukutilan isäntä ja metsätieteiden tohtori Antti Lukkarista ja hyödynnetty metsänhoidon suosituksia sekä Metsänhoidon suositukset kannattavaan metsätalouteen -työopasta. » 8. Tämä syö metTUOTTAVUUS KASVUUSSARJA JATKUU KOKO VUODEN. Päätehakkuu – aika uudistaa vai pidentää kiertoaikaa. 52–370 EUROA. 8. Pidä kiinni luottokuskista Harvennuksilla jäävä puusto vaikuttaa olennaisesti tuleviin tuloihin. Lannoitus – Maksaako lannoitus itsensä takaisin. Jalostettu koivu poikii päätehakkuutuloja jopa parinkymmentä vuotta havupuita nopeammin. 11. Henkivakuutus voi pelastaa, mikäli metsät siirtyvät ennen aikojaan seuraavalle sukupolvelle. Luku on suuntaa antava, sillä visakoivun markkinahinta elää trendien mukaan. SARJAN OSAT OVAT: » 1. 12. Perinteisesti puun hinnat ovat olleet touko-kesäkuun vaihteessa korkeimmillaan ja puun myynti kaikkein kannattavinta. Kun hyvä metsäkoneenkuljettaja löytyy, kannattaa hänestä pitää kiinni
Hakkuutähdekasa painoi noin 40 kiloa. KAKKOSHARVENNUKSESTA JO LAATUPUUTA KUN rakennusmateriaalien aiheuttamat ympäristöhaitat muunnetaan euroiksi, puurakenteinen koulu tulee yhteiskunnalle selvästi betonivaihtoehtoa halvemmaksi. ERITYISESTI suuret hakkuutähdekasat lisäävät ravinteiden huuhtoumaa, osoittaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore tutkimus. Hakkuutähdekasojen vaikutusta ravinnehuuhtoumaan tutkittiin Lapinjärvellä. Ravinteita oli huomattavasti enemmän vajovedessä kasojen alla”, kertoo Luken erikoistutkija Antti-Jussi Lindroos. ”Jos hakkuutähteiden kasakoko pienenisi ja hakkuutähteet levitettäisiin tasaisemmin hakkuualalle, ravinteiden huuhtoutumisriski vähenisi ja ravinteet jakautuisivat tasaisemmin. Sen sijaan ensiharvennuspuissa oli enemmän vikoja, alhaisempi puuaineen tiheys ja ominaisuudet vaihtelivat enemmän. TI IN A TÖ RM Ä N EN /L U KE TOISESTA harvennuksesta korjatun männyn ominaisuudet ovat lähellä päätehakkuupuun tasoa, joten se on laadukas raaka-aine vaativiin käyttötarkoituksiin, todetaan Itä-Suomen yliopistossa väitelleen Reeta-Maria Stödin tutkimuksessa. l TIIA PUUKILA Hakkuutähteet pienempiin kasoihin Hakkuutähteiden kasaaminen helpottaa uudistamista, mutta samalla karkaa ravinteita. Negatiivisesti varautunut nitraattityppi kuljetti mukanaan positiivisesti varautuneet kalsiumin, magnesiumin ja kaliumin. Betonirakenteen kokonaiskustannus olisi ollut 30 prosenttia korkeampi. Eri ravinteiden pitoisuuksien nousu vajovedessä hakkuutähdekasojen alla näytti liittyvän toisiinsa. Vaikkei hakkuualalta kerättäisi bioenergiaa myyntiin, hakkuutähteet korjataan silti palstakasoihin, jotta maanmuokkaus ja uudistaminen sujuisivat. Pienemmistä kasoista huuhtoutuu vähemmän ravinteita”, summaavat Lindroos sekä tutkija Tiina Törmänen Lukesta. Eniten ravinnepitoisuuksia lisäsivät koivun hakkuutähteet. Tutkimuksessa tarkasteltiin koivun, kuusen ja männyn hakkuutähdekasojen vaikutusta metsämaan läpi vajoavan veden ravinnepitoisuuksiin kahden vuoden ajan. Tutkimuksen mukaan kaikkien puulajien hakkuutähdekasat lisäsivät kalsiumin, magnesiumin, kaliumin ja nitraattitypen pitoisuuksia palstakasan läpi vajoavassa vedessä. ”Palstakasoista syntyy pistemäisiä kohtia, joissa ravinnekierto vilkastuu. Siksi niitä ei voi suositella käyttökohteisiin, joissa puulta vaaditaan esimerkiksi mekaanista lujuutta. Aalto-yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin Myrskylässä valmistuneen puukoulun todellisia rakennuskustannuksia ja laskettiin, mitä rakentaminen olisi maksanut teräsbetonirakenteilla. Hakkuutähteiden keruu kasoihin johti myös ravinteiden epätasaiseen jakautumiseen metsämaalla. Tutkimuksen tulokset ovat linjassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa.. PUUSTA HALVEMPI RAKENTAA A A LT O -Y LI O PI ST O OMA METSÄ » TUTKITTUA 42 Metsälehti Makasiini 11790_.indd 42 11790_.indd 42 16.12.2025 13.54.01 16.12.2025 13.54.01
Kääntöja ohituspaikat on syytä pitää kunnossa. 11791_.indd 43 11791_.indd 43 16.12.2025 13.54.43 16.12.2025 13.54.43. Metsätilallani piti tehdä energiapuuhakkuu joulukuussa. Metsäfirma on lupautunut maksamaan korvausta tien käytöstä, lopulliseen summaan vaikuttaa korjattu puumäärä. Samalla rummun lähiympäristö soritettiin erikseen. Siihen ei auta telojen leventäminen tai keveämpi kalusto. Sovimme kuitenkin puunostajan kanssa, että nyt joudutaan odottamaan sopivia kelejä. Käytännön työt aloitettiin jo toukokuussa, kun maanmuokkausta tekevä kaivinkone korjasi yhden tukkeutuneen rummun. En halua olla niitä metsänomistajia, jotka yrittävät laskuttaa firmoilta alun perin huonojen teiden kunnostamista hakkuun yhteydessä. Perusteluja tähän löytyy paljon! Olen investoinut alkuvuoden puukauppatuloja metsäteiden kunnostamiseen. Teiden ylläpitokulut vähentävät kuluvan vuoden pääomatuloja ja arvonlisäverot voi vähentää puukauppojen yhteydessä saaduista alveista. Olen opiskelijoiden kanssa monesti pohtinut, kuinka maamme puunkorjuu hoidetaan, jos talvet ovat näin sateisia ja leutoja. Metsiäni on käytetty koirien koulutukseen, ja siellä tarkkaillaan muutenkin hirvien liikkeitä. Pienellä ajokoneella joudutaan samoja uria ajamaan useammin kuin isommalla korjuutraktorilla. Toki metsässä on mukava liikkua itsekin, jos autolla voi ajaa perille asti. Luonnolle en voi mitään, mutta tilani tieverkolle voin. Metsät ja metsätiet ovat siinä kunnossa, että korjuukalustolla ei ole sinne asiaa. On hyvä muistaa, että pienemmällä kalustolla hakkuupuomin ulottuvuus on huonompi ja uraväli kapeampi. Metsässä liikkujat vähentävät varmasti talvilaitumen hirvituhoja, kun hirvet eivät koe oloaan liian rauhalliseksi. Kuluvana vuonna omia metsäteitä on sorastettu varmaan kilometrin verran. Vielä isompi kysymys on, kuinka näillä keleillä hoidetaan jatkuvan kasvatuksen hakkuut ja kuinka vältetään juurikäävän leviäminen.. Pohjalle tuli 0–32ja pintaan 0–16-millistä kalliomursketta. Evolla tehtyjen opinnäytteiden mukaan puun hinta on parempi, kun lähikuljetusmatka lyhenee ja tiet ovat osin käytössä kelirikonkin aikana. Sain kiitosta hirvimiehiltä, että naapurin puolelle kaatunut hirvi oli helppo noutaa metsätieni kautta. Luonnosoralla tai -hiekalla ei vastaavia ominaisuuksia ole. Lisäksi firmalta on selkeää pyytää korvauksia, jos kunnossa oleva tie vaurioituu puunkorjuun yhteydessä. Raivaussahan ulkoiluttaminen on paljon mukavampaa, kun autolla pääsee lähemmäksi työmaata. Traktori olisi ollut hitaampi vaihtoehto. Myös se, pääseekö metsään pelkällä nupilla vai kärryn kanssa, vaikuttaa puun hintaan. METSÄFIRMAT ARVOSTAVAT hyvässä kunnossa olevia teitä. Asiattomista liikkujista tai roskaamisesta minulle ei toistaiseksi ole tullut ongelmia, toivottavasti tilanne pysyy hyvänä myös tulevaisuudessa. Miten metsätiet kestävät. Naapurin perämetsän lohkolle ei ole tietä, vaan puut korjataan talven aikana minun metsätieni kautta. Avolava-peräkärry-yhdistelmä pääsi tien kautta kohtuulliselle etäisyydelle kaadosta. l Metsätiet kuntoon Kuinka maamme puunkorjuu hoidetaan, jos talvet ovat näin sateisia ja leutoja. Ne asettuvat hyvin tielle ja niillä on hyvä kantavuus. Kuinka puiden juuristo vaurioituu, kun suojaava routa puuttuu kokonaan. METSÄTIESTÄ VOI SAADA pientä tuloakin. En itse metsästä, mutta olen säilyttänyt hyvät välit metsästäjiin. Metsälehti Makasiini 43 KOLUMNI » ANTTI SIPILÄ Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsänhoidon lehtori Hämeen ammattikorkeakoulussa PUUNKORJUUKELIT OVAT ETELÄ-SUOMESSA nyt haastavat
Intuitio sanoo, että kaikki nurin. MIKÄ HALKAISI KOIVUN. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Metsän koivuilla pakkashalkeamat ovat melko harvinaisia, mutta katuvarsilla ja pihoissa kasvavilla koivuilla yleisiä. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Läpimitta on 15 senttiä, pituutta lähemmäs 20 metriä. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 11792_.indd 44 11792_.indd 44 16.12.2025 13.55.18 16.12.2025 13.55.18. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Kun tämä toistuu useina vuosina, korjausyritykset tuottavat rakoa molemmilta puolilta reunustavan harjanteen. Metsän sisällä lämpötilojen vaihtelut ovat rauhallisempia kuin avoimilla paikoilla. Mikä on saanut puun halkeamaan ja miten kauan haljennut puu voi elää. Jalkakäytävän varrella kasvava koivu on haljennut pystysuunnassa reilun parin metrin korkeudelle asti. Noin 30-vuotias rauduskoivikko on istutustiheydessä. Kesällä rako usein sulkeutuu, mutta koivu ei yleensä pysty korjaamaan vauriota täysin, ja seuraavan talven pakkaset saattavat repiä raon jälleen auki. » PYSTYSUORA halkeama koivun (tai muiden lehtipuiden) kyljessä on useimmiten pakkashalkeama. Uskaltaako noin pitkiä onkivapoja harventaa. » VILJAVALLE maalle istutetun koivikon kasvatusstrategia on seuraava: Istutus 1 600 tainta hehtaarille, ensiharvennus noin 20-vuotiaana ja 14-metrisenä tiheyteen Metsän koivuilla pakkashalkeamat ovat melko harvinaisia, mutta pihakoivuilla yleisiä. Kun vesi rungon sisällä jäätyy, se laajenee ja saattaa silloin repiä kuorenkin auki. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Kovin montaa vuotta ei kannata katsella pakkashalkeaman vaurioittamia koivuja, sillä rungossa laho etenee nopeasti eikä sen eteneminen näy päällepäin. SEPPO VUOKKO VIELÄKÖ VOI HARVENTAA
Serkkuja ei katsota lähisukulaisiksi. Koko omaisuuteni on kymmenkertainen verrattuna osuuteeni yhtymästä. Miten kulut voidaan vähentää – poistoina vai vuosimenoina. Saha jäi terästä kiinni kaatuvaan runkoon. Toinen vaihtoehto on antaa latvuksiltaan parhaille puille lisää tilaa ja valoa poistamalla vain niiden pahimmat kilpailijat. Mitä testamentissa pitää mainita. Jos veljenne ovat iäkkäitä, voitte säästää perintöveroja testamenttaamalla omistusoikeuden heidän lapsilleen ja hallintaoikeuden veljillenne. Harvennuksen aikaikkuna on alle viisi vuotta. Myös runkoputki on voinut vääntyä. » TESTAMENTTI vaatii muutamat muotoseikat. Vääntymä voi olla niin pieni, ettei sitä havaitse mittaamatta. Ilmeisesti asennus ei ole kohdallaan, koska sormenpäitä kihelmöi sahauksen jälkeen. Poistin viime talvena kuviolta viisikymmentä kuutiota koivua ja muuta lehtipuuta. Vanerikoivun ja kuitupuun hintaeron pieneneminen puhuu päätehakkuun puolesta, mutta sitä ei kannata kiirehtiä korkeimman hehtaarikasvun vaiheessa. Olen kokeillut kyseistä tapaa omassa metsässäni. Sisarusten puolisot eivät kelpaa todistajiksi, mutta sisarusten lesket käyvät. Vuosimenoina on voinut vähentää pääosin ojamaista tehtyjen, raskaan kaluston osalta vain talviajoon soveltuvien piennarteiden kustannukset. KA RI M IE LI KÄ IN EN Metsälehti Makasiini 45 11792_.indd 45 11792_.indd 45 16.12.2025 13.55.19 16.12.2025 13.55.19. Ensimmäisellä harvennuskerralla pudottaisin runkoluvun runsaaseen tuhanteen poistamalla vain pelinsä menettäneet riukupuut. Veljenne voivat jatkaa teidän jälkeen verotusyhtymänä. Vaimennuselementit eivät välttämättä ole vaurioituneet. Varsinaisen ensiharvennuksen tekisin muutaman vuoden kuluttua. Omistukseemme kuuluu kolme eri rekisteritilaa: 40 hehtaaria metsää ja 10 hehtaaria peltoa. Poistoina vähennettäväksi metsätieksi voidaan katsoa myös omin varoin tehty tie, jos se kestää ympärivuotisen puunajon. Siinä rytäkässä runkoputki kiertyi akselinsa suuntaisesti, mutta vaimennettu osio jäi sahurin kanssa paikalleen. Jos eroja on, niin vaimentimien löysääminen ja kiristäminen muuttaa kuormituksen tasaiseksi. Teistä veljeksistä jokainen omistaa neljäsosan kiinteistöistä. Tämä vaihtoehto on edullisin, jos tilat on tarkoitus pitää suvussa. On hyvä muistaa, että testamentin todistajat eivät saa olla teidän lähisukulaisianne. Minulla on aikuinen tytär, joka saa loput omaisuudestani. Määräätte testamentissa viimeisenä tahtonanne omistusosuutenne kiinteistöistä veljillenne samankokoisina osuuksina. Puut ovat toistaiseksi pysyneet pystyssä ja vahvistuneet. Testamentissa mainitsette kiinteistöt ja niiden tunnukset sekä omistamanne osuuden. » TAPAHTUMAKERTOMUKSEN mukaisesta turmasta selviää harKuvassa oma lievästi harvennettu koivikkoni, joka kaipaa uutta harvennusta lähimpien kolmen vuoden kuluessa. Ensimmäisenä tulee mieleen, onko terä vaihdettu tapahtuman jälkeen. Harvennuksen suurin riski on lumi, joka taittaa hakkuun jälkeen tuuhettuvat tupsulatvat helposti poikki tai taivuttaa ne maahan syksyn ensimmäisissä räntäsateissa. Yli kymmenen metrin korkeudelle karsiutunut koivikko on hakkuun jälkeen edelleen ylitiheä. Tämän vuoksi harvennus kannattaa tehdä kaksivaiheisena, vaikka homma onkin työläs. Onko kasauksessa jokin kikka, jota en hoksannut. Tilannetta helpottaa se, että hieman eri tahtiin uudistuneessa luonnonmetsässä puiden eriytyminen menestyviin ja pelinsä menettäneisiin puihin on ollut selvempää kuin tasaisessa istutusmetsässä. 700–800 puuta hehtaarilla. Metsääni on tarkoitus tehdä kilometrin mittainen piennartien kaltainen tie. HANNU JAUHIAINEN RAIVAUSSAHA TÄRISTÄÄ Stihl FS 490 täristää kahvoja. Meitä on neljä veljestä ja olemme omistaneet metsäyhtymän tasaosuuksin vuodesta 2012. Haluaisin testamentata osuuteni veljilleni/yhtymälle. Riukuuntuneiden koivujen paksuuskasvu ei elvy nopeasti ja tuhoriski on edelleen olemassa. Pellolle luontaisesti syntyneessä, yli 20-metrisessä koivikossa oli sekapuustona raitaa ja harmaaleppää sekä paikoitellen virkeä kuusialikasvos. Miten varmistan, että kohtelen veljiäni tasapuolisesti. VÄINÖ SIKANEN MITEN VÄHENNÄN TIEURAN KULUT. Vaimennuselementtien asennuksessa on huomioitava, että kahvoista käännettäessä vaimennuksen on oltava molempiin suuntiin samanlainen. Kysyjän tapauksessa tämä ikkuna on jo kiinni, mutta vielä kannattaa ehkä yrittää. Näin autetut valtapuut vahvistuvat ennen varsinaista harvennusta. Tyttärenne saa muusta omaisuudestanne lakiosansa moninkertaisesti, joten teillä ei ole estettä testamentata metsäomaisuuttanne veljillenne. Pienikin vääntymä terässä aiheuttaa tärinän. Ojamaiden lisäksi tielle on tarkoitus ajaa jonkin verran soraa pehmeisiin paikkoihin. » POISTOINA vähennettäviksi metsäteiksi on yleensä tulkittu lähinnä metkatai kemeratuella tehdyt metsätiet. Piti löysätä torx etuosan vaimenninjousien luota ja kääntää koko paketti takaisin linjaan. KARI MIELIKÄINEN voin ilman vaurioita. LEO SAASTAMOINEN MITEN TESTAMENTTAAN
TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT JA VIDEO SAMI KARPPINEN MAKITA tuo ensi keväänä markkinoille uudet raivausvaljaat. Nämä näyttävät ammattivaljailta. Valjaat istuvat myös 155-senttiselle raivaajalle, sitä lyhyemmälle säädöt loppuvat kesken. KATSO VIDEO METSÄLEHTI.FI 46 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PIKATESTI 11847_.indd 46 11847_.indd 46 16.12.2025 13.57.07 16.12.2025 13.57.07. Uudessa mallissa kiinnityssolkia on kolme. Lisää säätöjä ja käyttömukavuutta Makitan Pro-valjaat olivat mukana Metsälehden valjasvertailussa pari vuotta sitten. Naisraivaajan tarNYT ON SÄÄTÖVARAA Makita on kehittänyt ammattilaisille omat raivuuvaljaat. Selkäosa oli kiinteä ja lyhyelle raivaajalle liian pitkä. Pro-valjaat kiinnitettiin yhdellä soljella edestä, mikä ei naisraivaajalle ollut paras ratkaisu. Vihreä väri on vaihtunut huomio-oranssiin ja heijastuspintaa löytyy. Valjaiden kulmikas koukku sahalle vaati totettelua. Yksityiskohdissa on vielä hiottavaa. Hyvät valjaat jakavat sahan painoa ja myötäilevät raivaajan liikkeitä. Uutuusvaljaisssa on selkäkappaleessa viisiportainen säätömahdollisuus. Jo valjaiden ulkonäöstä näkee, että tuotekehitys on viety Makitan vanhoja Pro-valjaita pidemmälle. Nyt säätövaraa löytyy. Metsälehti pääsi kokeilemaan niitä etukäteen. Tuolloin kävi selväksi, että Makitan valjaiden säätövarat eivät riittäneet kaikenkokoisille raivaajille. Punaisesta vivusta alaspainamalla saha putoaa. Myös kiinnityssolkia on enemmän
Myös remmin korkeutta säädetään tarrakiinnityksellä raivaajan pituuden mukaan. Näin valjaat sopinevat paremmin vatsakkaillekin. Uutena valjaisiin on tuotu nivelletty selkäosa. Maahantuojan arvion mukaan se tulee todennäköisesti olemaan 200 euron hujakoilla.. Esimerkiksi Makitan kahta akkua kerrallaan käyttävä akkuraivuri on raivaussahaksi painava, akkujen kanssa painoa on liki 11 kiloa. Muutoksia on myös pehmusteissa. Tärkeimmät asiat kohdillaan Uutuusvaljaat ovat Makitan ensimmäiset selvät ammattivaljaat. l Uusissa valjaissa säätöremmit asettuvat paremmin myös naisraivaajalle ja säätövaraa löytyy aikaisempaa enemmän. Koukussa totuteltavaa Testauksessa kaverina oli Makitan akkukäyttöinen raivaussaha. Kun sahaa säädettiin tasapainoon raivaajalle sopivaksi, osoittautui sahan säätömekanismi heppoiseksi. Metsälehti Makasiini 47 11847_.indd 47 11847_.indd 47 16.12.2025 13.57.08 16.12.2025 13.57.08. Myös valjaiden säädöt tukivat jaksamista raivuutyössä, sillä painoa pystyi nyt säätämään hartioille ja välillä lanteille. Sahaputken ympärillä oleva muoviosa rikkoontui, eikä sitä enää saanut kiristettyä haluttuun kohtaan. Nyt niissä on reikämateriaalia, mikä päästää kosteutta pois. Kun sahan nosti useamman kerran valjaisiin, oikea tekniikka löytyi. PLUSSAT JA MIINUKSET + Säätövarat + Nivelletty selkäosa + Väri ja heijastinpinnat Neliskanttinen kiinnityskoukku sahalle peet on huomioitu paremmin, eivätkä valjaat purista edestä. Uutuusvaljaiden avulla painon sai kuitenkin jakautumaan tasaisesti. Tärkeimmät ominaisuudet ovat kuitenkin kohdillaan. Valjaiden koukku näytti siltä, että se on vaikeampi vaihtaa kuin valmistajan perusvaljaiden koukku. Vanhassa mallissa valjaat sahoineen tiputettiin avaamalla edessä oleva pikalukko. Selkäkappaleesta löytyy viisiportainen säätö. Makita tulee valjasmarkkinoille kuitenkin takamatkalta, joten kaikki yksityiskohdat eivät ole niin pitkälle hiottuja kuin isommilla kilpailijoilla. Jos sohaisee ampiaispesää, hätälukon avaamalla paikalta pääsee pois nopeasti. On jopa hieman yllättävää, että rakennusmaailmasta ja viherpuolesta paremmin tunnettu Makita on lähtenyt kilpasille tunnetumpien metsäpuolen varustevalmistajien kanssa. Verkkokangas auttaa kosteutta poistumaan pehmusteista ja nopeuttaa kuivumista. Uusien valjaiden hintaa ei ole vielä lyöty lukkoon. Koska solkia on aiempaa enemmän, löytyy valjaista myös hätälukko, jonka avulla saha putoaa maahan yhdellä liikkeellä. Tällä kertaa emme päässeet kokeilemaan, miten markkinoiden muut raivaussahat olisivat koukkuun sujahtaneet. Jo uutuusvaljaiden oranssi väri ja heijastinpinnat kertovat, että kyse on ammattivaljaasta. Onneksi autosta löytyi ilmastointiteippiä ja saha saatiin tasapainotettua ja kiinnitettyä valjaisiin. Myös vyötäröremmeissä tuntuu löytyvän säätövaraa aikaisempaa enemmän. Valjaiden muoviosien kestävyyttä ei tässä kokeilussa pystytty selvittämään. Sen ansioista valjaat myötäilevät raivaajan hartioiden liikettä, mikä lisää käyttömukavuutta. Erillisiä miesten ja naisten säätöjä ei kuitenkaan ole, toisin kuin kilpailijoiden paremmissa malleissa. Valjaiden uudistettu neliskanttinen kiinnityskoukku vaati alkuun totuttelua
Niskasen mukaan vastaan tulee paljon sellaisia tapauksia, joissa ostetaan lapsettoman tädin, sedän tai enon metsätila. Vähintään yhtä tärkeää tai jopa tärkeämpää on miettiä omaisuuden tulevaisuutta silloin, jos perillisiä ei ole” sanoo MTK:n metsäasiantuntija Seppo Niskanen. ”AINA sanotaan, että metsä pitää siirtää perillisille ajoissa. Perintökaaren mukaan vainajan perivät ensisijaisesti hänen lapsensa. Periaatteessa vaihtoehdot ovat pitkälti samat kuin silloin, kun perillisiä on. Käytännössä perillisiä ei siis ole, jos lähimmät elossa olevat sukulaiset ovat serkkuja. ”Moni metsänomistaja arvostaa sitä, että metsä säilyy suvussa – varsinkin, jos se on kulkenut suvussa pitkään. Jos aviopuolisoa ei ole, siirtyy omaisuus vainajan vanhemmille. Avopuolisot eivät sen sijaan peri toisiaan. Mitä käytännössä tarkoittaa, että perillisiä ei ole. Jos ei tee mitään, metsästä tulee valtion omaisuutta. Perheet ovat pienempiä kuin ennen, joten myös perijöiden määrä on pienempi, naimisiin ei välttämättä mennä ja lapsia ei ehkä hankita. Isovanhempien jälkeen tulevat heidän lapsensa eli vainajan tädit, sedät ja enot. Vaihtoehtoja riittää Mitä metsäomaisuudelle voi tehdä, jos perillisiä ei ole. Testamentin teko taas on puoliaktiivinen toimenpide, sillä siinä metsän seuraava omistaja on valittu mutta omistajanvaihdos tapahtuu vasta metsän edellisen omistajan kuoltua. TEKSTI LIINA KJELLBERG luopuvan elinaikana. Jos sisaruksia tai heidän jälkeläisiäänkään ei ole, perivät vainajan omaisuuden hänen isovanhempansa. Serkut eivät sen sijaan enää peri toisiaan, vaan tässä vaiheessa vainajan omaisuus siirtyy valtiolle. Passiivinen toimenpide on olla tekemättä mitään. Suomen metsäkeskuksen metsänomistuksen asiantuntija Jarmo Mulari puhuu aktiivisista, puoliaktiivisista ja passiivisista toimenpiteistä. Jos lapsia tai heidän jälkeläisiään ei ole, perii omaisuuden aviopuoliso. Herkkiä asioita Jos metsästään haluaa luopua OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 11794_.indd 48 11794_.indd 48 16.12.2025 13.58.08 16.12.2025 13.58.08. Jos he eivät ole elossa, ovat vuorossa vainajan sisarukset ja heidän jälkeläisensä. Sitä tuskin on tilastoitu, miten suurella osalla metsänomistajista ei ole perillisiä, mutta Niskanen sanoo, ettei yllättyisi, jos kuulisi määrän olevan kasvussa. Jos kyseessä on sijoitusmielessä hiljan ostettu metsä, voi näkökulma olla eri”, Mulari sanoo. Vastaus löytyy perintökaaresta. Jos joku lapsista on kuollut, siirtyy tämän osuus tämän jälkeläisille. Mulari laskee metsän myymisen ja lahjoittamisen aktiivisiksi toimenpiteiksi, sillä niissä metsä vaihtaa omistajaa metsästään PERINTÖ ILMAN PERILLISTÄ Jos perillisiä ei ole, metsänsä voi esimerkiksi myydä, lahjoittaa tai testamentata kaukaisemmalle sukulaiselle, kummilapselle, säätiölle tai seurakunnalle. Jos perillisiä ei ole, metsän voi myydä, lahjoittaa tai testamentata esimerkiksi kaukaisemmalle sukulaiselle, kummilapselle, ystävälle, säätiölle, suojeltavaksi, kunnalle tai seurakunnalle
Onko isovanhempia. ”Nämä ovat herkkiä asioita. Paljon riippuu siitä, miten avoimet välit suvussa on. Kaaviossa ei ole huomioitu esimerkiksi sitä, että vanhemmista voi myös olla elossa vain toinen. ”On tärkeää, että metsän testamenttaisi sellaiselle henkilölle, joka oikeasti haluaa sen”, Mulari sanoo. Onko sisaruksia tai heidän jälkeläisiään. Onko tätejä, setiä tai enoja. Metsänomistaja Onko lapsia tai heidän jälkeläisiään. Perimysjärjestys Yksinkertaistettu kaavio näyttää, miten metsäomaisuus periytyy suvussa. Muille sisaruksille asiaa ei tarvitse perustella, mutta reilua se Niskasen mukaan on. Jos lapsia ei ole, voi metsänsä testamentata esimerkiksi yhdelle kolmesta sisaruksestaan. Jos elää avoliitossa ja haluaa metsän siirtyvän kuoleman jälkeen avopuolisolle, on testamentti pitkälti ainoa keino turvata se. Mutta jos haluaa kertoa, kenelle metsänsä aikoo testamentata ja miksi, ei sukulaisten tarvitse jälkikäteen ajatella, onko joku painostanut päätökseen.” Mielenkiintoisia tilanteita voi syntyä, jos vainajalla ei 11794_.indd 49 11794_.indd 49 16.12.2025 13.58.12 16.12.2025 13.58.12. Onko vanhempia. Onko aviopuolisoa. Lapsiaan ei lähtökohtaisesti voi jättää perinnöttä, mutta kaukaisempiin sukulaisiin sääntö ei päde. Valtio Kyllä Ei Ei Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei Ei Ei Kyllä Ei testamentilla, kannattaa keskustella asiasta etukäteen sen henkilön tai tahon kanssa, jolle metsänsä aikoo testamentata
Valtiokonttorin johtava juristi Marjukka Vallioniemi kertoo, että valtio voi päätyä pitämään perintönä saamansa kiinteistön joko osittain tai kokonaan. Myös käytetty metsävähennys vaikuttaa. Jos taas haluaa suojella metsänsä, vaihtoehtoja ovat muun muassa Luonnonperintösäätiö, Paremman luonnon puolesta -säätiö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF. Metsät valtio yleensä pitää. Valtiolta suojeluun Ja mitä siis tapahtuu, jos perillisiä ei ole eikä metsäänsä myy, lahjoita tai testamenttaa kenellekään. l SÄÄTIÖISSÄ VALINNANVARAA JOS metsälle ei löydy perijää, sen voi lahjoittaa tai testamentata esimerkiksi jollekin säätiölle. ”Sanoisin, että valtionperinnöt edistävät luonnonsuojelun kehittämistä muutamalla sadalla hehtaarilla vuosittain pidemmän aikavälin tarkastelussa. Jos siis metsänsä myy esimerkiksi 100 000 eurolla, joutuu luovutusvoittoveroa maksamaan vain 20 000 eurosta. Joko suoraan suojelualueina tai rahoitusta täydentävänä vaihtomaana”, hän toteaa.. Perinnön jättäjää kannustetaan kertomaan etukäteen, millaisia toiveita hänellä on metsänsä suhteen. Yhtenä ehtona on, että metsä on ollut vähintään kymmenen vuotta myyjällä tai sekä myyjällä että henkilöllä, joka on esimerkiksi lahjoittanut metsän vastikkeetta myyjälle. Tällä voidaan esimerkiksi pyrkiä turvaamaan metsän säilyminen suvussa. Jos metsänsä myy, ulottuu luovutusvoittoveron huojennus sisaruksiin asti. Jos avioparilla ei ole lapsia eikä metsäomaisuutta ole testamentattu jollekin muulle, perii aviopuoliso metsän, vaikka hänellä ei olisi siihen avio-oikeutta. AVIO-OIKEUDEN POISSULKEMINEN EI VAIKUTA PERINTÖÖN KUN metsä annetaan perilliselle lahjana tai testamentilla, suljetaan avio-oikeus usein pois. Kaukaisemmat sukulaiset, kuten lahjan tai perinnön antajan sisarukset ja heidän jälkeläisensä sekä vanhempien sisarukset, kuuluvat ankarampaan toiseen veroluokkaan – samoin avopuoliso, ellei avopuolisoilla ole yhteistä lasta. Jos metsänsä lahjoittaa, testamenttaa tai antaa periytyä perintökaaren mukaan, tulee veroja vain lahjan tai perinnön saajalle. MTK:n metsäasiantuntija Seppo Niskanen muistuttaa, että lapsettomien puolisoiden kuolemantapauksissa avio-oikeuden poissulkeminen ei päde. Jos metsänsä myy valtiolle suojeltavaksi, on hankintameno-olettama sata prosenttia. Se voi johtaa yhtymän purkuun”, Niskanen sanoo. Silloin perillisen aviopuolisolla ei ole oikeutta metsään avioliiton päättyessä. Valtaosa niistä menee suoraan luonnonsuojelualueiksi tai luonnonsuojelualueiden vaihtomaiksi. Silloin metsästä tulee valtion omaisuutta. Sitä, miten paljon valtio saa vuosittain metsää perinnöksi, Valtiokonttori ei tilastoi. Lähisukulaisten välisissä kaupoissa verolta voi kuitenkin välttyä. Luovutusvoittoa syntyy, jos metsä myydään kalliimmalla kuin se on aikoinaan ostettu. OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 11794_.indd 50 11794_.indd 50 16.12.2025 13.58.14 16.12.2025 13.58.14. Verotus ankarampi Verotuksellisesti edullisinta metsäomaisuudesta luopuminen on lähisuvussa. ”Jos metsäyhtymässä on esimerkiksi kolme serkusta ja yksi heistä kuolee ilman perillisiä, voi tämän osuus mennä valtiolle tai testamentin nojalla jollekin muulle sukulaiselle, hyväntekeväisyyteen tai jonnekin muualle. Jos haluaa, että metsä säilyy talousmetsänä, voi sen luovuttaa esimerkiksi Metsämiesten Säätiölle tai Metsäsäätiölle. Luovutusvoitto on pääomatuloa, josta pitää maksaa vero. Säätiöistä kerrotaan, että metsän antaminen perinnöksi säätiölle kiinnostaa yhä useampaa. Jos metsänsä myy esimerkiksi valtiolle tai kunnalle niin sanottuun yleishyödylliseen tarkoitukseen, myyjä saa käyttää 80 prosentin suuruista hankintameno-olettamaa. Kuolinpesän tai metsäyhtymän muilla osakkailla ei ole etuoikeutta vainajan osuuteen, vaan tämä voi testamentata sen haluamalleen taholle. Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Esa Pynnönen kertoo, että lähes kaikki ympäristöhallinnon luonnonsuojeluhankinnoissa käyttämät vaihtomaat ovat viime vuosina olleet lähtökohdiltaan valtionperintöjä. ole lapsia ja hän omistaa metsää esimerkiksi kuolinpesän tai metsäyhtymän kautta
Luvassa on ajankohtaista metsäasiaa, asiantuntijoiden näkemyksiä ja vinkkejä sekä verkostoitumista! OHJELMAN TEEMOINA MUUN MUASSA: ”Näin teet metsätilakaupan” ”Vältä sukupolvenvaihdoksen sudenkuopat” METSÄLEHDEN SUOSITUT METSÄT JA RAHA -LUKIJATAPAHTUMAT JATKUVAT VUONNA 2026! Ilmoittautuminen on nyt avattu paikkoja on rajoitetusti! https://www.sustainablenordic.com/metsatjaraha-hki2026 11795_.indd 51 11795_.indd 51 16.12.2025 13.58.55 16.12.2025 13.58.55. 2026 KULTTUURIKASARMI HELSINKI Seuraava tapahtuma on 10.2. 10.2. – paikkana Kulttuurikasarmi, Helsinki. Tilaisuus alkaa aamiaisella klo 8 ja päättyy noin klo 12.30
Ensiharvennus 38,39 * 17,69 * 17,58 * 15,97 . 68,91 . 36,57 . 27,52 . 23,25 . Uudistushakkuu 76,87 . 27,61 . 22,61 . 78,30 . 59,14 . Uusiutuvan energian direktiivi koskee vain metsäbiomassaa. 23,95 . Tehoraja on sen verran korkea, että velvoite ei koske kirkonkylien lämpölaitosten kokoluokkaa. 76,93 . 22,59 . 18,30 . 23,20 . 23,93 . 22,55 . VIIKKO 49 UUSIUTUVAN energian RED III -direktiivi jättää vuoden 2008 alun jälkeen uudisojitettujen turvemaiden energiapuulle saunapuiden arvon. 22,32 . Ensiharvennus 46,26 . 25,93 . 70,57 . 22,32 . Näin siksi, että isommille energialaitoksille uudisojikot ovat direktiivin no-go-alueita, joiden puut katsotaan ei-kestäväksi, päästölliseksi biomassaksi. 23,85 . ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 76,33 . 26,17 . 56,68 . Harvennushakkuu 68,97 . Harvennushakkuu 67,49 . 45,09 . Uudistushakkuu 78,27 . 27,73 . 26,67 . 26,43 . 22,82 . 48,30 . 76,81 . 49,98 . 26,53 . Harvennushakkuu 69,72 . 56,81 . 60,19 . 57,88 . SA M I KA RP PI NE N MIKKO HÄYRYNEN TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini 11796_.indd 52 11796_.indd 52 16.12.2025 13.59.59 16.12.2025 13.59.59. 68,59 . 24,75 . 27,77 . Päästökauppavelvoite koskee yli 20 megawatin laitoksia. 23,65 . Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 74,09 . 52,11 . 23,58 . 78,34 . ”Direktiivi vaikuttaa käytännössä tänä vuonna ja ehkä jo viime vuonna hankittuihin puihin, sillä toimijoiden pitää ensi vuonna päästökaupan todentamisen yhteydessä osoittaa käytetyn puun kestävyys”, Bioenergiayhdistyksen toimialapäällikkö Hannes Tuohiniitty kertoo. 24,06 . 28,01 . Uudistushakkuu 76,31 . Niiden käyttämiseen täytyy ostaa päästöoikeuksia, joita nykyhinnoilla ei kannata kenenkään ostaa. OJIKOIDEN ENERGIAPUU VAIKEUKSISSA Uusiutuvan energian direktiivi käytännössä estää 18 vuotta nuorempien ojikoiden energiapuun polton taajamatasoa isommissa laitoksissa. 78,12 . 79,24 . 17,60 . 60,17 . Omatoimiojitukset ongelmallisia Energiayhtiö Metsän Woiman asiakkuuspäällikkö Karoliina Kärkäs kertoo, että no-go-alueiden puuston käyttökohteet ovat rajallisia. 24,11 . 19,09 . Ensiharvennus 40,89 * 59,81 * 40,97 * 17,82 * 20,19 * 19,09 * KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 74,78 . 25,91 . Takaraja vuoden 2008 alku tulee siitä, että ensimmäinen RED-direktiivi tuli voimaan 2009 ja silloin päätettiin, että raja asetetaan takautuvasti
19,83 . Harvennushakkuu 65,60 . 19,06 . 63,37 . Hakkuutähteiden korjuu on poissuljettua. Ensiharvennus 46,91 . Uudistushakkuu 77,54 . KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 76,56 . 21,95 . 75,30 . 77,17 . Se on mielestämme hyvä asia.” Turvemaiden uudisojituksia on tehty vuositasolla noin 600 hehtaaria, mikä RED-direktiivin vaikutusajalta tekee yhteensä noin 10 000 hehtaaria eli peruskarttalehden verran. ”Siinä ollaan harmaalla vyöhykkeellä. 62,31 . 26,94 . 49,97 . 55,77 . LASKUSSA * ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 74,70 . 23,91 . 22,91 . 78,82 . ”Tällaiset kohteet ovat harvinaisia myös ainespuun osalta, koska PEFC kieltää uudisojitukset. 24,68 . 24,42 . 27,66 . 17,93 . Ensiharvennus KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 71,87 . 26,97 . 58,93 . Ala on pikkiriikkinen suometsien lähes viiden miljoonan hehtaarin ojituksiin suhteutettuna, mutta ojitukset ovat keskittyneet soiselle Pohjois-Pohjanmaalle. 24,65 . 49,99 . Asia on todella kinkkinen.” Pienet ja paikalliset toimijat jatkanevat energiapuun toimittamista pienille, raportointivelvoitteen ulkopuolelle jääville lämpölaitoksille entiseen tapaan myös no-go-alueilta. Ensiharvennus 45,84 . 45,98 . Uudistushakkuu 75,66 . 77,53 . 65,87 . 76,17 . 24,19 . 24,77 . 30,26 . 25,76 . 73,99 . Käytännössä raja uudisojituksen ja ojitusmätästetyn uudistusalan tai laajennetun kunnostusojituksen välillä on häilyvä.. 30,47 . 23,84 . Se koskee kaikkea noilta alueilta korjattavaa puuta.” Hankalaksi asian tekee se, että metsänomistajien omatoimisten ojitusten ajankohtaa ei voi tarkistaa viranomaislähteistä. 46,12 . 25,51 . Vaikutusala peruskarttalehden verran Direktiivi koskee vain metsäbiomassaa. Harvennushakkuu 70,63 . 22,92 . Uudistushakkuu 69,63 . 27,01 . 26,58 . Uudistushakkuu 78,11 . 44,45 . POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 74,91 . Ensiharvennus 49,18 . 29,03 . l Metsälehti Makasiini 53 11796_.indd 53 11796_.indd 53 16.12.2025 14.00.00 16.12.2025 14.00.00. Harvennushakkuu 68,48 . Harvennushakkuu 65,68 . 25,22 . 23,17 . 50,19 . Harvennushakkuu 68,98 . 25,45 . 19,80 . 76,37 . 18,57 . Stora Enson Pohjois-Suomen aluejohtaja Jyri Änäkkälän mukaan ainespuun ostot tuoreilta ojitusalueilta jatkuvat normaalisti. 17,56 . Ensiharvennus 17,31 . 27,23 . 25,10 . 18,57 . 25,42 . 17,00 . 77,93 . 19,16 . 23,04 . 20,85 . 23,53 . 51,84 . 25,94 . 27,53 . 76,58 . 18,37 . 24,27 . Harvennushakkuu 63,45 . LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 66,99 . 25,86 . 25,28 . 25,81 . 20,14 . Teollisen ostajan voi kuitenkin olla vaikea osoittaa, että tämä kalikka menee ainespuuksi ja tämä energiapuuksi. 20,60 . 70,38 . 27,66 . 61,23 . Ensiharvennus 44,03 . 24,21 . 21,53 . 27,04 . 70,13 . 21,34 . . 42,86 . 17,07 . 24,38 . 67,58 . NOUSUSSA . 23,87 . 69,76 . 21,67 . 69,19 . 26,17 . Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi ”Ostokielto on varmaan jo kaikkien energiayhtiöiden ja polttoainetoimittajien ohjeistuksissa.” ”Ostokielto on varmaan jo kaikkien energiayhtiöiden ja polttoainetoimittajien ohjeistuksissa. 25,44 . 27,41 . 28,07 . 23,45 . 77,24 . 35,25 . 64,07 . Uudistushakkuu 75,33 . 28,42 . SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 74,07 . 60,06 . 22,16 . Uudistushakkuu 76,23 . 18,80
Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Puukaupan suunnittelu käynnistyi, kun metsänomistaja otti yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen OmaMetsä-sovelluksen kautta. Leimikko myytiin syyskuussa ja korjattiin heti lokakuussa. Kaksi korkeinta tarjousta olivat yksikköhinnoissa parin euron sisällä. Uudistamista pidettiin selvänä paitsi iän, myös lahoriskin vuoksi. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Leimikko oli kesäkohde muuten, mutta harvennuksesta neljä hehtaaria edellytti talvikorjuuta. Puunhankintayhtiön tekemän voittajatarjouksen hinta oli korkein, myös yhdistyksen tieto ostajan aiemmasta katkonnasta vaikutti kaupan syntymiseen. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. l MIKKO HÄYRYNEN Peltokoivikko ripeästi korjuuseen Isosta leimikosta irtosi paljon tukkia. KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Talviosuudet ovat vielä korjaamatta. Mäntytukki 7 67 469 Kuusitukki 107 67 7 169 Koivutukki 823 71 58 433 Mäntykuitu 4 42 168 Kuusikuitu 92 42 3 864 Koivukuitu 547 42 22 974 Haapa ja leppä 2 42 84 Yhteensä 1 582 59 €/m 3 93 161 HARVENNUS 19 HA Mäntytukki 19 65 1 235 Kuusitukki 142 65 9 230 Koivutukki 120 66 7 920 Mäntykuitu 44 34 1 496 Kuusikuitu 245 34 8 330 Koivukuitu 326 34 11 084 Haapa ja leppä 6 34 204 Yhteensä 901 44 €/m 3 39 499 Puukauppa yhteensä 2 483 m 3 , 132 660 € TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini 11796_.indd 54 11796_.indd 54 16.12.2025 14.00.01 16.12.2025 14.00.01. Lisäksi osa oli järeämpää puhtaan kuusikon ensiharvennusta. UUDISTUSJA HARVENNUSHAKKUU POHJOIS-KARJALASSA UUDISTUSHAKKUU 6 HA M 3 €/M 3 YHT. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Puustossa oli jonkin verran lumen murtamia latvoja, jotka saivat epäilemään, että lahoa voi olla reilusti. Uudistettava alue oli noin 60-vuotiasta järeää koivikkoa peltopohjalla. Tiedot kerätään viikoittain. Harvennettavat alueet olivat varttuneita metsiä, osa kertaalleen harvennettua rauduskoivikkoa sekä kuusikko-koivikkoa ja männikkö-kuusikkoa. Kilpailutuksessa saatiin viisi tarjousta. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Puusto oli muutoin tervettä. Tukkiosuus nousi koivulle huomattavan korkeaksi, 60 prosenttiin. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ Milj.m 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2024 2025 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2023 Viikot 1 ja 2 yhteensä Viikko-ostojen määrä koko Suomessa POHJOIS-KARJALASSA tehtiin syksyllä puukauppa 25 hehtaarin kokonaisuudesta, joka koostui kuuden hehtaarin uudistuksesta ja 19 hehtaarin harvennuksesta
Hintaa saattoi nostaa myös se, että kohde on pienen, tummavetisen joen rannalla ja yleiskaava-alueella. Marraskuussa Pohjois-Pohjanmaalla tehdyssä kaupassa täyttyivät molemmat tekijät. l MIKKO HÄYRYNEN Pikkutilan kuutiohinta oli huomattavan korkea. Kuljetusyhteys on hyvä, sillä kesäkelpoinen tie kulkee pitkin tilan rajaa ja tilan läpi. Kuutiohinta nousi 123 euroon. Viiden hehtaarin tila on kauttaaltaan tuoretta kangasta. Syksyn aikana puuhapalstoista on maksettu korkeampiakin hehtaarihintoja. Matalimman ja korkeimman tarjouksen ero oli lähes 10 000 euroa. Kasvatusmetsät voi harventaa ja uudistuskypsän kuvion uudistaa vaikka heti”, toteaa metsätiloihin erikoistunut välittäjä. ”Taimikot ovat kokonaan hoitamattomia. Se on poikkeuksellisen paljon. PIENTEN metsätilojen hinnat voivat olla mitä vain ja yleensä kahdesta syystä. Toisaalta läheltä myytiin vähän aiemmin samankokoinen, mutta puustoisempi tila alhaisemmalla hehtaarihinnalla. Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 11796_.indd 55 11796_.indd 55 16.12.2025 14.00.01 16.12.2025 14.00.01. Tarjousten jättöaikaa oli neljä viikkoa. Hajontaa oli tasaisesti ja voittajatarjouksen tuntumassa oli muita korkeita tarjouksia. Välittäjälle kohde oli mukava myytävä, sillä yhteydenottoja tuli paljon ja tarjouksia seitsemän. Rakentaminen edellyttää poikkeuslupaa.. Joko ne ostetaan naapuritilojen lisämaiksi tai sitten puuhapalstoiksi, joiden hankinnassa painavat myös muut kuin metsätaloudelliset syyt, esimerkiksi mielekäs hyötyliikunta. Ainespuuta on välittäjän arvion mukaan 184 kuutiota. ”Ostajat pääsevät tekemään heille mieluista puuhaa eli taimikonhoitotöitä ja kuvion viereen pääsee autolla.” Kauppahinta oli korkea hehtaarihintana, mutta välittäjän mukaan pienen tilan hinnaksi ei kuitenkaan erityisen korkea. Kolme neljäsosaa alasta on varttunutta taimikkoa ja loppuosa jokseenkin puoliksi varttunutta kasvatusmetsää tai uudistuskypsää. KUUKAUDEN TILAKAUPPA Pikkutilasta maksettiin korkea hinta TILAKAUPPA POHJOISPOHJANMAALLA KOKO 5 hehtaaria KEHITYSLUOKAT 3,8 hehtaaria varttunutta taimikkoa, 0,5 hehtaaria varttunutta kasvatusmetsää, 0,7 hehtaaria uudistuskypsää PUUSTO 184 kuutiota HINTA 22 700 euroa, 4 486 euroa hehtaarilta, 123 euroa kuutiolta Pohjoispohjanmaalaisen tilan hehtaarihinta nousi lähes 4 500 euroon. Tunnelmallinen pieni joki saattoi nostaa hintaa. Taimikoiden suuren osuuden vuoksi hehtaarin keskipuustoksi tulee vain 36 kuutiota. Korkein tarjous – 22 700 euroa – tuli naapurikiinteistön omistajilta, jotka tuntevat kaupan kohteen pitkältä ajalta
1 1 Rahasto ui vastavirtaan KORKOJEN nousu painoi metsärahastot tilamarkkinoilla vaisuiksi, mutta United Bankers -rahastoyhtiö on uinut vastavirtaan. Kertoimien keskiarvo on nyt 0,88, kun se vuosi sitten oli 0,93. l MIKKO HÄYRYNEN United Bankers pyrkii hankkimaan metsätiloja, joissa paras arvokasvu on vielä edessä. ”Ruotsissa ei pysty rakentamaan rahastoa, sillä metsätilojen ostaminen yksityishenkilöiltä ei ole sallittua historiallisista syistä, joten suuret instituutiot ovat sijoittaneet Suomeen.” Keskieurooppalaiset sijoittajat ovat tulleet mukaan vasta tänä vuonna. Meidän tavoitetuotolla löytyy koko ajan ostettavaa”, sanoo UB:n metsärahastojen johtaja Kari Kangas. ”Rahasta ei ole ollut kiinni vaan siitä, minkä verran kriteerit täyttäviä tiloja on tarjolla. UB pyrkii löytämään puustoltaan kakkosja kolmoskehitysluokkiin painottuvia metsätiloja, joissa paras arvokasvun vaihe on vielä edessä. Tavoitetuotolla hän tarkoittaa keskimäärin 6,5 prosentin tuottoa sijoitukselle. ”Kansainvälinen pääoma ei osta luonnonvaraa Suomesta pois, vaan arvostaa sitä, miten sitä hoidetaan.”. Tänä vuonna UB on ostanut rahastoihinsa 135 metsäkiinteistöä, yhteensä 5 458 hehtaaria, noin 25 miljoonan euron kauppasummalla. Emme tarvitse nopeita puukauppatuloja eivätkä päätehakkuuvaltaiset tilat ole sijoitetun pääoman tuoton kannalta kiinnostavia.” Raha on tullut valtaosin kotimaisilta sijoittajilta ja ruotsalaisilta instituutioilta. Osuus ei ole merkittävä, mutta todennäköisesti kasvava. Maakunta Kaupan, kpl Myyty, kpl Myyty, ha Taimikot, % Hakkuukypsät, % Puusto, m3/ha Tukki, % €/ha €/m3 *kerroin Varsinais-Suomi 39 36 771 17 21 135 36 8216 61 0,99 Satakunta 44 41 1170 26 14 118 37 6874 58 0,93 Häme-Uusimaa 104 71 1962 27 14 134 39 7671 57 0,95 Etelä-Karjala 44 32 911 18 14 139 38 7393 53 0,86 Kymenlaakso 65 54 1112 26 9 116 33 6185 53 0,88 Pirkanmaa 119 104 2525 26 15 126 40 6968 55 0,92 Etelä-Savo 97 80 2125 23 15 127 39 7290 57 0,89 Eja K-Pohjanmaa 252 185 4797 22 14 101 29 4441 44 0,86 Keski-Suomi 184 129 4292 21 14 126 38 6530 52 0,86 Pohjois-Savo 116 107 3099 21 12 119 34 5952 50 0,87 Pohjois-Karjala 175 130 3796 22 13 124 34 6145 50 0,85 Kainuu 118 87 2977 21 8 98 28 3606 37 0,80 Pohjois-Pohjanmaa 287 229 8966 23 12 91 23 3342 37 0,89 Lappi 199 134 6368 24 11 77 19 2280 30 0,82 Koko maa 1843 1419 44871 107 31 4957 46 Lisäys marraskuu 166 132 3586 METSÄTILAKAUPAT 1.1.2025 30.11.2025 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 11796_.indd 56 11796_.indd 56 16.12.2025 14.00.02 16.12.2025 14.00.02. ”Raha ei ole loppumassa. Hintakertoimet ovat laskeneet kaikissa maakunnissa. Tämä osoittaa, että hinnoittelutekijät, joista kantohinnat tärkeimpinä, ovat nousseet suhteellisesti enemmän kuin kauppahinnat
Koeajamaamme vuosimallin 2026 pitkää versiota myydään noin 8 400 euron hintaan. Kuten lukijamme totesi, länsimaiset kilpailijat ovat pääsääntöisesti selvästi CForcea kalliimpia. Veimme CForce 625:n metsään ja yllätyimme. Toimituksessa ei ollut tuolloin antaa asiaan vastausta, mutta yhteydenotto CFMoton mönkijöitä maahantuovaan ATV Finlandiin toi valaistusta asiaan: saimme koeajoon CForce 625 Touring -mönkijän. kuljettajan 75 kg) Pituus, leveys ja korkeus: 2 235mm, 1 180 mm, 1 390 mm Ohjaustehostin (EPS) Erillisjousitus Sähköinen kaasu 2 ajotilaa: Work ja Normal Vinssi, vetokuula, peräkärryn pistoke ja etulaatikko vakiona Hinta: 8 390 euroa Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 11796_.indd 57 11796_.indd 57 16.12.2025 14.00.02 16.12.2025 14.00.02. ”USKALTAAKOHAN kiinalaisvalmisteista CFMoton mönkijää ostaa. 2026) Moottori: 580 cm 3 , 4-tahti, 1 sylinteri, nestejäähdytys Enimmäisteho:30 KW / 45 hv Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana Elektroninen tasauspyörästön lukko edessä ja takana Maavara: 27 cm Renkaat etu/taka: DXB-D 26×8-12 / 26×10-12 Omapaino: 475 kg (sis. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN ASIANTUNTIJA MIKA PAAVILAINEN CFORCE 625 TOURING EFI EPS T3B (VM. Lyhyt versio, joka voi olla metsään ketteHaastaja Kiinasta Kiinalaiset valmistajat ovat rynnineet myös mönkijämarkkinoille. Hevosvoimia kone tuottaa 45 kappaletta, mikä riittää metsätyökäytössä. Hinta nimittäin vähän houkuttaisi”, pohti Metsälehden toimitukseen yhteyttä ottanut lukija. Mallimerkintä 625 ei kerro suoraan laitteen kuutiotilavuudesta, sillä laitteen sisuksissa on CFMoton valmistama 580 kuutiosenttimetrin yksisylinterinen nestejäähdytteinen moottori. Koeajon perusteella kiinalainen CForce haastaa länsimaiset kilpailijansa vakavasti. Touring tarkoittaa tässä tapauksessa noin 20 senttiä perusmallia pidempää versiota CForcesta
Maavarassa CForce häviää muutaman sentin vastaavan kokoluokan Can-Amille sekä Polarikselle. Keski-ikäiselle metsänomistaKoeajossa liikuttiin mönkijän kannalta mahdollisimman möykkyisessä maastossa, jolloin kuljettajan osaaminen korostuu. Sähköisestä kaasusta hyötyä metsässä Ensivaikutelma CForcesta on jämäkkä. Metsässä liikuttaessa work-tila on ehdoton valinta. Silmämääräisesti arvioiden se suojaa kriittisimmät alustan osat hyvin. Metsänomistajalle tarpeen ovat myös sähköiset lukot. Samasta hintaluokasta CForcelle löytyy haastaja esimerkiksi niin ikään Kiinassa valmistettavasta Trapperista. Maavaraa 27 senttiä CForcessa on vakiona alla 26-tuumaiset renkaat. Stihlin 261 moottorisaha ei kuitenkaan mahtunut kaarevaan laatikkoon, josta pieni miinus. Panssari on nivelletty, joten se ei juuri syö laitteen 27 sentin maavaraa. Niillä uskaltaa lähteä pimeässä tieliikenteeseenkin. jalle se riittää mainiosti. Ne löytyvät oikean käden kahvasta kätevästi niin eteen kuin taaksekin. rämpi valinta, on parisataa euroa huokeampi. Moni saman kokoluokan länsimainen kilpailija maksaa useamman tonnin enemmän. Selkeä mittaristo kertoo kaiken tarpeellisen. Koeajamaamme Touring-malliin oli metsätyökäyttöä varten asennettu lisävarusteena saatava pohjapanssari. Rajoituksen voi ohittaa, jos tarve vaatii. Tällöin esimerkiksi pihamaalla ajettaessa ei tule rullanneeksi nurmikkoa mukanaan. CForcessa on vakiona sähköinen kaasu. Takalukko on lähtökohtaisesti aina päällä, mutta sen voi halutessaan vapauttaa. Metsässä tuskin tällaista tarvetta tulee, mutta esimerkiksi lumisohjossa järven jäällä voisi joskus olla tarvetta päästä lukot päällä kovempaa kyytiä. Koeajetun traktorimallin nopeus on rajoitettu 60 kilometriin tunnissa. Kun kaikki lukot ovat päällä, on mönkijän nopeus rajoitettu 25 kilometriin tunnissa. 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 11796_.indd 58 11796_.indd 58 16.12.2025 14.00.03 16.12.2025 14.00.03. Valittavana on kaksi ajotilaa, normal ja work. Myös ohjaustehostin on vakiovaruste. Toisaalta maavaraa on pari senttiä enemKatso video Metsälehden verkkosivuilta metsalehti.fi CForcen valot ovat hyvät. Kone reagoi kaasuvivun painamiseen työtilassa maltillisemmin kuin normaalissa tilassa. Mikään ei viittaa siihen, että ollaan itämaisen ajopelin kyydissä. Liikkeellelähdössä ei tule äkkinäisiä yllätyksiä. Hydrauliset levyjarrut hillitsevät vauhtia sekä edessä että takana. CForcessa on erillisjousitus ja jousien jäykkyyttä pystyy itse säätämään tarpeen mukaan. CForce 625:n mukana tulee vakiona etulaatikko, johon voi laittaa varusteita. Mönkijöiden renkaiden tuumat ilmoitetaan vanteen ja renkaan yhteiskorkeutena toisin kuin autoissa. Toisin on usein esimerkiksi edullisten automerkkien kohdalla, joissa jo kojelaudan yleisilme kertoo, että jostain on säästetty
Siinä on vakiona tuulisuoja kuljettajalle. Kiinalaisen tekniikan kilpailukykyä kestävyyden suhteen emme kokeilun perusteella pystyneet arvioimaan. Vinssin naru vankimpaan puuhun mitä löytyy, kaikki lukot päälle ja vinssin avulla eteenpäin. Maahan edellispäivänä asettunut hento lumikerros ja viiden asteen pakkanen pitivät huolen siitä, että liukastakin oli. Saaressa käytiin lähinnä hupailumielessä, mutta kunnon jääpeitteen aikaan mönkijä on lumitilanteen salliessa oiva laite saaripalstalle kulkemiseen. Pohjapanssarin lisäksi metsässä eduksi voisi olla lisävarusteena saatava etupuskuri. l Ajotilan valinta eli Mode-nappi tulee tutuksi, kun ajaa vuorotellen metsässä ja tiellä. Kovin louhikkoisen metsäpalstan omistajalle mönkijä ei sovi. Lumipeitteen ja pakkasen takia sivuttaispito oli tosin hetkittäin hukassa – esimerkiksi silloin, kun ajettiin maahan kaatuneiden runkojen yli kaltevassa maastossa. Onneksi Metsälehden ”Stig” muisti kuitenkin keuTodelliseen testiin mönkijä joutui, kun perään otettiin rankakärry. Tämä johtaa siihen, että sutimisen estämiseksi tarvitaan ennakoivaa vauhdinottoa. Mönkijän keveys suhteessa vedettävään kuormaan tulee nopeasti esille etenkin epätasaisessa maastossa. Koeajossa ei parin päivän aikana ilmennyt teknisiä ongelmia. lavinssin. Metsässä kuorman kanssa ajettaessa vauhti voi lisätä vaaratilanteita huomattavasti. Kuormasimme sen lähes täyteen nelimetristä leppärankaa ja suuntasimme ylämäkeen. Ei jää epäselvyyttä siitä, että kiinalaiset haastavat länsimaita tosissaan, myös mönkijämarkkinoilla.. Hankintaa pohtivan on kuitenkin hyvä tiedostaa, että mönkijällä on merkistä riippumatta metsätyössä aina omat rajoitteensa. Seisaaltaan ajettaessa kuljettaja voi lyödä päänsä tai rintakehänsä siihen. Kun ajoimme ilman peräkärryä, CForcella ei ollut ongelmia haastavassakaan maastossa. Pomppuisessa menossa nousi esiin CForcen ainoa selvä miinus. Jämäkkä ajopeli Kokonaisuutena CForce 625 jättää koeajon perusteella positiivisen ja jämäkän vaikutelman. Seuraava kuorma saatiin ajettua koeteltua uraa pitkin ilman ongelmia. Se suojaisi valoja ja etumaskia puiden kolhuilta. Todelliseen testiin mönkijä joutui, kun perään otettiin rankakärry. Vauhdista huolimatta pito loppui lopulta vastamäessä, kun sekä mönkijän että rankakärryn renkaiden eteen osui sopivat kivet. SUUNNITTELE URAT HUOLELLA MÖNKIJÄ on verraton apuväline pienimuotoiseen polttopuun ajoon, jos homman haluaa hoitaa itse. Metsälehti Makasiini 59 11796_.indd 59 11796_.indd 59 16.12.2025 14.00.04 16.12.2025 14.00.04. Toimittajan vahvoista epäilyistä huolimatta koko kalusto nousi näin mäen päälle ja päästiin laskettelemaan laania kohti. Maahantuoja luottaa CForceen vahvasti, sillä laitteelle myönnetään kolmen vuoden takuu ilman tuntitai kilometrirajoitusta. män kuin jäykällä taka-akselilla varustetussa Hondan TRX 520 -mönkijässä. Maantieajoa ajatellen tarkoitus on hyvä, mutta metsässä tuulisuoja osoittautui vaaralliseksi. Niinpä huolellinen ajourien suunnittelu korostuu. Vinssin avulla mäen päälle Teimme CForcelle osin olosuhteiden sanelemana haastavan koeajoreitin: kivinen rinnemaasto, jossa oli paikoin huomattavaa sivukaltevuutta. Kun peruuttaminenkaan ei enää tullut kyseeseen, olimme jo aikeissa ryhtyä kuorman purkuun. Tuulisuojalle toivoisikin pikakiinnitystä, jolloin sen saisi nopeasti pois tarvittaessa
Hahmotimme ensi vuoden mahdollisia tapahtumia viiden kysymyksen kautta. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN, SAMI KARPPINEN, MIKKO RIIKILÄ, HELI VIRTANEN 60 Metsälehti Makasiini 5 POINTTIA ENSI VUODELLE » 11798_.indd 60 11798_.indd 60 16.12.2025 14.01.24 16.12.2025 14.01.24. Pyysimme asiantuntijoita kommentoimaan niitä
Sitä hän suostuu kuitenkin pohtimaan, mitä erilaiset markkinatilanteen muutokset voisivat aiheuttaa. 11798_.indd 61 11798_.indd 61 16.12.2025 14.01.24 16.12.2025 14.01.24. Näin myöhempien harvennusten tukkisaanto maksimoidaan. Kilpailuvirasto puuttuisi asiaan välittömästi, jos lähtisin ennustamaan puun hintoja”, Rintala sanoo. Takana on poikkeuksellisen monta hyvää puukauppavuotta. Puita hankittaneen talvella lähinnä täsmäostoina juuri sen hetkiseen tarpeeseen.” KUITUPUUN HINTA PUOLITTUU VUONNA 2026. ”Jos tukin ja kuidun hintaero suurenee entisestään, niin metsänomistajan kannattaa pyrkiä kasvattamaan mahdollisimman suuri osuus puista tukkipuiksi. ”Me emme saa ottaa kantaa puun tulevaan hintakehitykseen tai tehdä ennusteita. Puun saatavuus tai hinta Suomessa ei ratkaise kuiduttavan teollisuuden kannattavuushaasteita. Vaihtelevat taloussyklit eivät ole alalla uusi ilmiö. Metsänomistajat eivät siis voi pelastaa metsäteollisuutta edes kuitupuuta lahjoittamalla, niin vähäinen merkitys kuitupuun hinnalla on metsäteollisuuden liikevaihdosta.” Rintala näkee, että tehtaita seisotetaan nyt, jotta lopputuotemarkkinoille ei muodostuisi ylitarjontaa ja jotta tuotteiden hintoja saataisiin nostettua. ” Rintala uskoo, että kuiduttavalla metsäteollisuudella on edelleen tulevaisuutta Suomessa. ”Voi kysyä, että kuka myy ensi vuonna puuta tai erityisesti kuitupuuvaltaisia kohteita, jos kuitupuun hinnat tippuvat paljon. Kuitupuun kantohinta on yhteensä vain miljardin. ”Talvipuita on ostettuna, mutta talvea ei näy. Se tarkoittaa ainakin omalla kohdallani reipasta raivaussahan käyttöä ja lievää ensiharvennusta. MTK:N puukauppaan erikoistuneelta kenttäpäällikkö Pauli Rintalalta on mennä nyhtöpossu väärään kurkkuun, kun toimittaja pyytää kommentoimaan otsikon väitettä kuitupuun hinnan puolittumisesta ensi vuonna. Patoutuneita puunmyyntitarpeita ei ole ja kantorahatuloja on kertynyt metsänomistajille ennätysmäärät.” Myytävää puuta metsänomistajilla on edelleen runsaasti. ”Jos kuiduttavan teollisuuden tuotehinnat nousevat kymmenen prosenttia, on sen merkitys alan liikevaihtoon noin kaksi miljardia euroa. Samalla kuitupuun myyntimäärä minimoidaan. Metsälehti Makasiini 61 SA M I KA RP PI N EN Puun saatavuuden takia tehtaat eivät Suomessa ole seisoneet, Pauli Rintala toteaa. ”Puun saatavuuden takia tehtaat eivät Suomessa ole tietääkseni koskaan seisseet.” Selvältä kuitenkin näyttää, ettei kuluvan talven puukaupassa ole luvassa minkäänlaista buumia. Ongelma on lopputuotemarkkinoilla, Rintala korostaa
Myös kasvatushakkuiden osalta on pohdittu hiilensidontaa lisääviä muutoksia. Pohjois-Karjalan Enocell on jo toisilla selkosilla eikä sen sulkeminen yhtä lailla helpottaisi puun saatavuutta Saimaan rannalla. Tuskin sitä tänä talvena suljetaan ja tuskin kesälläkään.” Joutsenolle voi odottaa jatkoaikaa siksikin, että sulkeminen toisi kertakustannuksia ja alaskirjauksia ikävästi samaan aikaan kun Metsä Groupilla on raskas kulukuuri. Suurin paine on puuhuollosta eniten kärsineellä kaakonkulmalla.” Joutsenon sellutehtaan puuhuollosta on jo Svir Timberin eli Syvärin sahan venäläiset hakkeet ja kuitupuut pois, joten se olisi vaihtoehdoista loogisin. ”Mutta uudistamisrajat eivät ole käsiteltävänä. Jokinen laittaa havusellun ongelmat järjestykseen: ensisijaisesti on kustannusja puunsaatavuusongelma, toissijaisesti kysyntäja hintaongelma. Lisäksi käyttöön olisi tulossa taimettumisilmoitus. ”Ja jos suljetaan, niin miksi suljettaisiin vasta nyt. Kiertoajat todennäköisesti pidentyisivät nykyisestä. ”Valvonta vaatisi Metsäkeskukselta ihan erilaisia resursseja, sillä rajatapauksia pitäisi tarkistaa maastossa esimerkiksi iän ja kasvupaikan osalta. ”Kun metsien kasvu on parantunut, olisi perusteltua jatkaa kiertoaikaa ilman, että tuottovaatimuksesta tarvitsee tinkiä.” Metsien kiertoajan vapaaehtoiseen pidentämiseen voi tulevaisuudessa syntyä taloudellisia kannustimia luonnonarvokaupan kautta, Remes arvioi. UPM sulki jo Lappeenrannan Kaukaan integraatista paperitehtaan. ”Kustannusja saatavuusongelma tarkoittaa Venäjän-puun loppumista, seurausvaikutuksia ei ole saatu hallintaan.” Kysyntäongelma on seurausta siitä, että havusellua on korvattu halvemmalla lehtisellulla. Itse toivoisin, että metsiä ei uudistettaisi kovin nuorina, eikä näin ole onneksi laajassa mittakaavassa käynytkään.” Remes ei kuitenkaan kannata uudistamisrajojen palauttamista lakiin. Tärkeimmän vientimarkkinan Kiinan talous takkuaa pahasti. Myös metsien virkistyskäyttöön ja maisemaan vaikutukset olisivat todennäköisesti positiivisia. ”SELLUTEHTAITA ON LIIKAA puuvaroihin nähden. Lakiin on esitetty muun muassa taimikon perustamisilmoituksen palauttamista. ”Tehdas on seisonut kesäkuusta, mutta se käynnistettiin taas nyt joulukuussa, vaikka markkinatilanne on vaikea. Helppoja ratkaisuja ei ole, sillä integraateissa yksiköt ovat kytköksissä”, Petri Jokinen konsulttiyhtiö Jay Partners Oy:stä sanoo. Korkeiden kustannusten vuoksi havusellu ei ole pystynyt vastaamaan hintahaasteeseen. Maaja metsätalousministeriön johdolla tosin pohditaan parhaillaan metsälain uudistamistarpeita. Sellainen pitäisi tehdä jatkuvan kasvatuksen hakkuiden jälkeen. Metsävaratiedon pohjalta ei näitä päätöksiä voisi tehdä.” Metsänhoidon suositukset perustuvat tällä hetkellä 2–3 prosentin tuottovaatimukseen. Niiden avaaminen vaatisi asian uudelleenkäsittelyä.” Uudistamisrajojen palauttamisesta lakiin olisi hyötyäkin, Remes arvioi. Pidempien kiertoaikojen hyötyihin hän lukee metsien monimuotoisuuden ja hiilensidonnan lisääntymisen. Stora Enson Imatran Tainionkosken valkaisemattoman sellun linja on jo yli 60-vuotias. 5 POINTTIA ENSI VUODELLE » 11798_.indd 62 11798_.indd 62 16.12.2025 14.01.24 16.12.2025 14.01.24. Epävirallisista kanavista kuuluu, että taloudella ja varsinkin yksityistaloudella menee huomattavasti heikommin kuin viralliset tahot antavat ymmärtää. 62 Metsälehti Makasiini ”EN USKO, ETTÄ uudistamisrajoja palautetaan metsälakiin ainakaan lähivuosina”, sanoo Suomen Metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes. ”Havusellun reaalihinta ei ole poikkeuksellisen alhaalla, lyhytkuituisen lehtisellun hinta kylläkin.” Lehtisellun poikkeushalvan hinnan takana taas on Etelä-Amerikan ylikapasiteettiongelma. ”Hakkuiden tukkisaantokin lisääntyisi. Jokisen mukaan olennainen kysymys ei ole, että suljetaanko jokin tietty tehdas, vaan että jos joku sulkee, niin kuka. ”Todellinen talouskasvu ei ole lähelläkään virallisia lukuja, nuorisotyöttömyys on korkealla eikä sielläkään uskalleta kuluttaa.” METSÄ FIBREN JOUTSENON TEHDAS SULJETAAN VUONNA 2026. METSÄNUUDISTAMISEN IKÄJA LÄPIMITTARAJAT PALAUTETAAN METSÄLAKIIN VUONNA 2026. Ja olisiko uudella pääjohtajalla kanttia ja kannuksia viedä päätös hallitukseen
”Pikemminkin ne muuttuvat koko ajan, kun uusia tutkimustuloksia tulee – myös vuonna 2027 ja sen jälkeenkin. NIIN EI TAIDA KÄYDÄ , vaikka moni metsäalalla sitä toivookin. Hän korostaa, että kasvihuonekaasuinventoinnin laskentaperusteet eivät ole menossa remonttiin. 11798_.indd 63 11798_.indd 63 16.12.2025 14.01.25 16.12.2025 14.01.25. Se pakotti valtion myöntämään kahdeksan miljoonan euron rahoituksen Luken laskelmista riippumattoman hiilinielututkimukseen, Hiket-hankkeeseen. Esimerkiksi Luken tutkimusjohtaja Antti Asikainen ehdotti äskettäin Metsälehdessä, että metsien hiilitasetta tutkittaisiin vain maanpäällisen biomassan muutosten perusteella. ”Hiket tutkii enimmäkseen satelliittimittauksia. Erityisesti Metsälehden tekemä vertailu Ruotsin laskettuihin kymmenien miljoonien tonnien hiilinieluihin nostatti äläkän. Metsälehti Makasiini 63 VA LT TE RI SK YT TÄ Luonnonvarakeskus ja Ilmatieteen laitos ovat mitanneet Lahden itäpuolella Nastolassa kuusitaimikon hiilensidontaa. Eikä Suomi yksin voi ottaa satelliittimittauksia käyttöön.” Kangas ei usko, että myöskään maaperän hiilinielujen mittaamisesta luovuttaisiin, vaikka tulokset on todettu epävarmoiksi ja virheellisiksi. Mutta sillä ei mitata samaa asiaa kuin mitä IPCC haluaa mitata, siis ihmisen toiminnan vaikutusta. Hänen mukaansa Hiket-hanke ei vaikuta viralliseen kasvihuonekaasuinventaarioon. Tutkimusprofessori Annika Kangas on selvittänyt maaja metsätalousministeriön toimeksiannosta Luken kasvihuonekaasulaskennan perusteita. Mutta EU:ssa voisivat sopia, että maksuperusteina käytetään vain sellaisia asioita, joita voidaan kunnolla mitata.” KASVIHUONEKAASUJEN LASKENTA MENEE TÄYSREMONTTIIN VUONNA 2026. Luonnonvarakeskuksen (Luke) kasvihuonekaasulaskentaa on arvosteltu kovin sanoin. Sillä lailla tietoa karttuu. Ne ovat varmasti järkevä seurantamenetelmä tulevaisuudessa. Kaikki muutokset, jotka tulevat tutkimuksen kautta, kestävät vaikka liike-elämän muutoksiin verrattuna tosi kauan”, Kangas sanoo. ”Kyllä niitä kannattaa silti mitata, vaikka ovatkin epävarmoja
Hornen mukaan siihen kannustaa vastuullisuusraportointi. Hiilimarkkinoilla tuli ongelmia, syytöksiä viherpesusta. Horne uskoo, että entistä enemmän yrityksiä lähtee mukaan luonnonarvokauppaan. Mutta mikä saa voittoa tavoittelevan yrityksen laittamaan rahaa luontotekoihin. Pieni varovaisuus on ymmärrettävää.”. Kiinnostusta yrityksissä on, mutta moni haluaa varmasti nähdä, mihin suuntaan ollaan menossa. Hornen mukaan Metsä Groupin Plus-hoitomalli on hyvä esimerkki vastikkeellisesta luontoteosta. Ongelmia aiheuttaa ainakin hinnoittelu: luontoarvoyksiköille ei ole vakiintunutta markkinahintaa eikä hintatilastoja. Koska rahoituksesta on ollut pulaa, ohjelmaa pyritään nyt kehittämään tulosperusteiseen suuntaan. ”Nyt on kokeiluhankkeiden ajanjakso. Luontotekoja ovat alkaneet rahoittaa myös muut kuin metsäalan yritykset. Luonnonsuojelulaissa mainittu ekologinen kompensaatio on yksi keino, vapaaehtoiset luontoteot toinen. Niissä maksajana toimii valtio ja metsänomistaja saa korvauksen luonnonarvojen säilyttämisestä ja lisäämisestä. Se voi tapahtua kolmella tapaa: suojelemalla, ennallistamalla tai talousmetsän luonnonhoidolla. Esimerkiksi Metsoja Helmi-ohjelmat ovat luonnonarvokauppaa. Luontohaittojen korvaaminen ekologisella kompensaatiolla voi olla myös osa yrityksen strategiaa. Niinpä luontokadon pysäyttämiseksi käytävään luonnonarvokauppaan etsitään nyt uudenlaisia keinoja. Siinä yhtiö maksaa metsänomistajalle muun muassa lisäsäästöpuiden ja lahopuun jättämisestä metsään hakkuun yhteydessä. 11798_.indd 64 11798_.indd 64 16.12.2025 14.01.25 16.12.2025 14.01.25. ”Ohjelmat ovat erinomaisia mutta riippuvaisia budjettirahoituksesta”, Horne sanoo. 64 Metsälehti Makasiini 5 POINTTIA ENSI VUODELLE » M A RJ A A N A M A LK A M Ä KI Metso-suojeluohjelmassa on maksettu korvauksia myös metsälakikohteiden suojelemisesta. l LUONNONARVOKAUPPA LÄHTEE KÄYNTIIN VUONNA 2026. ITSE ASIASSA MAANOMISTAJA on voinut jo pitkään tienata luonnonarvokaupalla, sanoo tutkimusjohtaja Paula Horne Pellervon taloustutkimus PTT:stä
Vastaavasti myöskään luontaisesti syttyneitä metsäpaloja tai tulivuorenpurkauksia ei lasketa maiden päästöihin. Mallia on silti kritisoitu. Myös tämän mallin laadinnan syynä on ollut tarve tietää aiempaa tarkemmin, mikä päästöihin vaikuttaa. Joko kukaan ei maksa lämpötilan nousun vaikutuksesta soiden päästöihin tai kaikki maksavat. Tutkijat halusivat selvittää, miten puuston ja maaperän hiilinielua voitaisiin lisätä maankäytön muutoksilla ja metsien hoidolla. KOLMASKIN VAIHTOEHTO on olemassa. On myös ehdotettu, että jatkaisimme vanhan mallin käyttöä ja vastoin parempaa tietoa sivuuttaisimme lämpötilan vaikutuksen. Tärkeintä on, että raha liikkuu vain kaikille maille yhteisin kriteerein. Toisaalta tällä tavalla laskien ojitettujen soiden päästöt olisivat olleet 1990-luvun alusta asti likimain yhtä korkeat kuin ne nyt 2020-luvulla uudella mallilla laskettuna ovat. Kun koko hiilinielulaskennan tavoite on mitata ihmistoimin aiheutettuja päästöjä, olisi nykymallilla täysin mahdollista raportoida vain ihmistoiminnan vaikutus. Tavoitteena oli ymmärtää, miten ihmistoimin voidaan hillitä ilmaston muutosta. Tavoitteena oli siis pyrkiä yhä totuudenmukaisempaan kuvaan metsien ja niiden käytön merkityksestä. Silti on lähes varmaa, että lämpötilan nousun mukana maaperän päästöt jollakin nopeudella kasvavat mahdollisissa uusissakin malleissa. Metsälehti Makasiini 65 KOLUMNI » ALUN PERIN IPCC:N johdolla tehdyt hiilinielulaskelmat olivat puhtaasti tutkimusta. KUN LUKEN UUSIMMAT laskelmat hiilinieluista vuoden alussa julkaistiin, eniten kohua syntyi ojitettujen soiden päästöjä kuvaavan mallin uusimisen vaikutuksesta. l Tieto lisää tuskaa. Moni on ehdottanut, että hyllyttäisimme uuden mallin ja käyttäisimme pelkästään soiden pinta-alaan perustuvaa päästöarviota, kuten monet muut maat tekevät. Uuden mallin avulla voimme erotella toisistaan asiat, joihin voimme vaikuttaa (soilla kasvavan puuston määrä) ja ne, joihin emme voi vaikuttaa (ilmaston lämpeneminen). Silloin lämpötilan nousun takia lisääntyviä päästöjä ei laskettaisi Suomen vahingoksi, kuten ei lasketa niillekään maille, joilla soiden päästömallit eivät riipu lämpötilasta. On mahdollista, että uudenlainen päästömalli vähentää päästöjen lämpötilariippuvuutta ja siten kenties hidastaa ojitettujen soiden päästöjen kasvua laskelmissa. Alueet, jotka eivät ole ihmistoiminnan piirissä, kuten ojittamattomat suot, jätettiin laskelmista pois. Nyt testataankin esitettyjen kriittisten argumenttien pitävyyttä: uusi, veden pinnan tason huomioiva malli on jo tekeillä. Periaatteessa uusi malli on paljon luotettavampi kuin vanha: sen aineistona ovat mittaukset 68 suolta, kun taas vanhan mallin aineistona oli mittauksia vain kahdelta suolta. Kun säännöt ovat kaikille samat, tuloskin on oikeudenmukainen.. Se ei huomioi pohjaveden tason vaikutusta soiden päästöihin, eikä se myöskään välttämättä kuvaa oikein päästöjen riippuvuutta lämpötilasta. Tärkeintä on, että raha liikkuu vain kaikille maille yhteisin kriteerein. 11849_.indd 65 11849_.indd 65 16.12.2025 14.03.24 16.12.2025 14.03.24. ANNIKA KANGAS Kirjoittaja on tutkimusprofessori Luonnonvarakeskuksessa ja metsänomistaja. HYVIN ARGUMENTOITU kritiikki on kaikkien etu ja edistää tieteen kehitystä
Kuusikauppaa pyörittävät Helsingin yliopiston metsätieteiden opiskelijat, nimenomaan aina joukko kolmannen vuosikurssin opiskelijoita. Valokuvaus oli sovittava jo aamuseitsemäksi, sillä nyt on Metsäylioppilaiden Kuusikaupan vilkkain sesonki. ON vielä pimeää, kun joulukuusia lastataan pakettiautoon ladolla Helsingin yliopiston Viikin kampuksen kupeessa. Kaikki Suomesta Kiireisin sesonki ajoittuu marras-joulukuulle, mutta kokonaisuudessaan kuusikauppa on vuoden projekti. Edellisen vuoden kuusikauppiaat järjestivät työhön kattavan perehdytyksen. TEKSTI IIRIS YLINEN KUVAT SEPPO SAMULI 66 Metsälehti Makasiini 11848_.indd 66 11848_.indd 66 16.12.2025 14.04.02 16.12.2025 14.04.02. Aaltoselle ja Mette Laarille kuusikauppa on ollut hieno kokemus. Aaltoselle kuusikauppa on ollut turvallinen tapa kokeilla yrittäjyyttä, Laarilla sen sijaan oli jo ennestään kokemusta omasta automeikkariyrityksestä. Yrittäjäkokemusta ei kuitenkaan edellytetä. Lisäksi vierailtiin joulukuusitiloilla ja tutustuttiin toimittajiin. Toiminta alkoi kesällä, kun uudet yrittäjät ostivat yritystoiminnan ja asiakasrekisterin edellisen vuosikurssin kuusikaupalta ja perustivat verkkokaupan. Vuonna 1963 kuusikauppiaat lahjoittivat ensimmäisen kerran joulukuusen presidentti Kekkoselle. ”Kaikki meidän puumme, köynnöksemme ja havumme tulevat suomalaisilta kasvattajilta”, Aaltonen kertoo. Tänä vuonna kuusikauppiaita on yhdeksän. Metsäylioppilaiden kuusikauppa on pitkään jatkunut perinne. Mukaan lähtee jouluvaloketjuja punaisissa laatikoissa, kuusenjalkoja ja tikapuita. He tulivat myös mukaan ensimmäiselle joulukuusen asennuskeikalle. ”Myymme, toimitamme ja asennamme joulukuusia ja koristeköynnöksiä”, kertoo Sami Aaltonen. Kuusia säilytetään ulkona. Siitä saakka kuusikauppiaat ovat vieneet joka vuosi presidentille Metsäylioppilaiden joulutervehdyksen. ”Edes aikaisempaa asiakaspalvelukokemusta ei tarvita.” Kuusia aitiopaikoilla Ladossa käy kova kuhina, kun päivän asennusten tarvikkeet pakataan autoihin. ”Alun perin Kuusikauppa on ollut koko vuosikurssin yhteinen projekti, mutta vuosien saatossa siitä on tullut tällainen erillinen firma”, Laari kertoo. Kuusikaupan suosituin tuote on kahden ja puolen metrin mittainen perinteiHYVÄN MIELEN TUOJAT Metsäylioppilaat vievät presidentille joulutervehdyksen ja pyörittävät joulukuusikauppaa. ”Kaikki perustuu perimätietoon”, Aaltonen kertoo
Suuri osa yritysasiakkaista tilaa Metsäylioppilaiden Kuusikaupalta kuusen vuosittain. Mette Laarin mukaan sosiaalisia taitoja tarvitaan myös porukassa toimimiseen. l Kuusikauppiaiden aamut alkavat ladolta, josta lastataan autoihin päivän kuuset ja tarvikkeet. Asiakaskohtaamiset ovat olleet positiivisia. ”He tietävät, että vuosittain porukka vaihtuu ja alussa vielä opetellaan”, Laari kertoo. Koska kuusikauppiaiden aika kuluu asennuskeikoilla, torimyyjiksi he ovat palkanneet muiden vuosikurssien metsätieteiden opiskelijoita. Rekrytointi on helppoa, sillä ihmiset ovat tuttuja. Myös koristeköynnöksiä, havukransseja ja havupalloja löytyy. Me tuomme joulumieltä”, Aaltonen sanoo.. Kaiken muun voi opetella”, Aaltonen sanoo. ”Meiltä löytyy alle metrin ruukkukuusia, kymmenmetrisiä joulukuusia ja kaikkea siltä väliltä”, Sami Aaltonen sanoo. Päivät ovat pitkiä, välillä väsyttää ja on nälkäkin. Metsäylioppilaiden kuusikaupan joulukuusia on muun muassa Keskuskadulla, Eduskuntatalolla ja Korkeasaaressa. ”Jos tulee ihmisten kanssa toimeen, niin tässä pääsee pitkälle. Sami Aaltosen mielestä yritystä on ollut ilo pyörittää kavereiden kanssa. ”Torimyynnistä ostetuilla kuusilla maksetaan parhaimmillaan palkkaa kahdellekymmenelle opiskelijalle.” Porukalla tekemistä Yrityksen pyörittämisessä tärkeimmäksi on osoittautunut kyky toimia ihmisten kanssa. ”Tässä huomaa, että ollaan hyvän mielen asialla. ”Kaikki meidän puumme, köynnöksemme ja havumme tulevat suomalaisilta kasvattajilta.” nen metsäkuusi. Vaikka kuusen asentaminen on fyysistä työtä, kyse on myös asiakkaiden palvelusta. Lisäksi myynnissä on luomukuusia, serbiankuusia, mustakuusia ja pihtoja. Metsälehti Makasiini 67 11848_.indd 67 11848_.indd 67 16.12.2025 14.04.04 16.12.2025 14.04.04. Yksityishenkilöille suunnattu torimyynti alkaa joulukuussa
TEKSTI MARJO NÄKKI KUVAT JUHA METSO 11801_.indd 68 11801_.indd 68 16.12.2025 14.05.54 16.12.2025 14.05.54. Nykyisin moni metsänomistajakin tekee yhteistyötä säätiön kanssa. METSO & NÄKKI » LINKOLAN PERINTÖ Kalastaja Pentti Linkola perusti Luonnonperintösäätiön 30 vuotta sitten
11801_.indd 69 11801_.indd 69 16.12.2025 14.05.56 16.12.2025 14.05.56. Se on hieno esimerkki vanhasta, reheväpohjaisesta hämälaisestä ”vanhan ajan metsästä”. Luonnonperintösäätiö hankki Valkeakoskella sijaitsevan Metsolan vuonna 2010
Säätiö osti marraskuussa lajille pysyvään suojeluun huuhkajametsän Toivakasta Keski-Suomesta. 11801_.indd 70 11801_.indd 70 16.12.2025 14.05.57 16.12.2025 14.05.57. 70 Metsälehti Makasiini METSO & NÄKKI » Huuhkaja on uhanalainen laji
Käpytikka naputtelee verkkaisesti taustalla. Pentti Linkola on edelleen sekä ristiriitainen että arvostettu hahmo. Linkolan keltaisessa mökissä ja pihasaunalla pilkistää valo. Linkola olisi takuulla iloinnut esimerkiksi ohjelmistoyritys Microsoftin lahjoituksesta, jolla on suojeltu jo yli 300 hehtaaria monimuotoisia metsiä Etelä-Suomessa. Kirjoitti, tarkkaili luontoa, rengasti lintuja ja eli punaisella maidolla, Vanajaveden kalalla sekä kasvattamillaan vihanneksilla ja metsän marjoilla. Liito-orava ei näyttäydy, mutta sekin asuu täällä. Se voi ostaa pieniäkin alueita, joista koostuu myöhemmin kokonaisuus. Alue on seitsemän hehtaarin kokoinen. Pian kuuluu hento laulu, joka paljastaa, että tämä vanha hämäläismetsä on myös kuusitiaisten ja hippiäisten koti. Kauppa, jonne Linkola vei kalastamiaan kaloja, on lopetettu. Räväköiden ulostulojen taustalle peittyi kuitenkin pragmaattinen ajattelu. Tässä piilee Luonnonperintösäätiön voima. ”Nykyisin teolliset toimijat ajattelevat yhä enemmän niin, että jos otat luonnolta, jotain pitää antaa myös takaisin.” Muisto elää Linkola asui viimeiset vuotensa vaatimattomassa mökissä Valkeakosken kupeessa Sääksmäellä. Mökki on nykyisin yksityiskäytössä. ”Tänä vuonna säätiö ylitti ensi kertaa vuotuisissa hankinnoissa yli tuhannen hehtaarin rajapyykin.” Yritysrahakin kelpasi Luonnonperintösäätiön perusti radikaaleista mielipiteistään tunnettu kalastaja ja ekofilosofi Pentti Linkola. Valkeakoskella sijaitseva Metsola on yksi Luonnonperintösäätiön metsistä, joita se on hankkinut omistukseensa 30 viime vuoden aikana. ”Pentillä ei ollut koskaan ongelmia vastaanottaa lahjoituksia yrityksiltä säätiölle metsien suojelun rahoittamiseksi”, Hölttä huomauttaa. Nyt Sääksämäen raitti on autio. Taustalla on yhtiön vastuullisuusohjelma, jonka ajatuksena oli kompensoida kolmen datakeskuksen rakentamisen aiheuttamat vahingot ympäristölle. Pihapiirin ympärillä on pieni koskematon metsä ja pellon laidassa puusta löytyy vielä Linkolan sinne virittelemä linnunpönttö. Metsälehti Makasiini 71 ”Tänä vuonna säätiö ylitti ensi kertaa vuotuisissa hankinnoissa yli tuhannen hehtaarin rajapyykin.” PP AKKASEN kuivaamat lumikristallit kiiltelevät ilmassa, kun pieni tuulenvire heilauttaa ne lentoon naavaisten rauduskoivuvanhusten oksilta. Hän lahjoitti säätiölle 400 000 markkaa alkupääomaksi. Tällä hetkellä säätiön omistuksessa on yli 7 000 hehtaaria metsää. 11801_.indd 71 11801_.indd 71 16.12.2025 14.05.58 16.12.2025 14.05.58. Sitä halkoo pururata, joka on ulkoilijoiden ahkerassa käytössä. Keräämme lahjoituksia, joilla ostamme sopivia kohteita”, kertoo suojelujohtaja Harri Hölttä. ”Säätiön tarkoitus on rajattu metsänsuojeluun. Linkolan mielestä ihmisiä oli maailmassa liikaa, markkinatalous ja kulutus rikkoivat luonnon. Runsaat kymmenen vuotta sitten hän nousi ison Suojelujohtaja Harri Hölttä kertoo, että yhä useampi yhteydenotto säätiöön tulee suoraan metsänomistajalta. Niistä puolet on hankittu viiden viime vuoden aikana
Miesten joukkue oli ottanut lempinimensä Bubi-huuhkajalta, joka lenteli kesken pelin Helsingin Olympiastadionilla vuonna 2007. ”Aloite tuli Palloliitolta”, Hölttä kertoo. Helmipöllömetsää etsitään edelleen. Huuhkajat ja helmipöllöt Kun jalkapalloilija Teemu Pukki pelasi viimeisen ottelunsa maajoukkuepaidassa Huuhkajien riveissä marraskuussa, maalin taustalla kannattaja-aitiossa luki suurin kirjaimin ”Suojellaan pöllömetsät”. Säätiötä kiinnostavat erityisesti yli 80-vuotiaat metsät. ”Kyse on vaikeakulkuisesta maastosta, jossa voi loukata itsensä. Kiinteistönumeron perusteella alue löytyy kartalta ja sen metsäsuunnitelmasta saa tietoa. Siksi Hölttä rohkaisee metsänomistajia ottamaan yhteyttä mahdollisimman varhain. Siksi Toivakan alue oli suoranainen lottovoitto. Säätiö joutuu yleensä keräämään lahjoituksia kohdetta varten, mihin kuluu aikaa. ”Pyrimme maksamaan alueesta käyvän hinnan. Puhtaassa ilmassa ne voivat kasvaa jopa 20 sentin pituisiksi. 72 Metsälehti Makasiini METSO & NÄKKI » ”Pyrimme maksamaan alueesta käyvän hinnan.” päivälehden Kuka on Suomen kansallisaarre -kyselyn kärkikahinoihin. Kampanjan suojelijoina ovat presidentti Sauli Niinistö ja tohtori Jenni Haukio. Ja häiritty huuhkaja voi hylätä pesänsä ja poikasensa”, Hölttä muistuttaa. Metsänomistajat aktivoituivat Metsien suojelusta on tullut varteenotettava vaihtoehto myös niiden omistajille. ”Olimme jo jonkin aikaa etsineet sopivaa kohdetta. 11801_.indd 72 11801_.indd 72 16.12.2025 14.05.59 16.12.2025 14.05.59. Ennakkotietojen selvittämisen jälkeen metsään jalkaudutaan. Naavat kertovat ilman laadusta. ”Suomalaiset arvostavat ihmistä, joka elää niin kuin opettaa”, Hölttä arvioi. Hyviä kohteita ovat esimerkiksi sellaiset, joissa on vanhojen metsien lisäksi kallioita, louhikkoja, puroja tai muita vesialueita. Tämä alue oli hieno louhikkoinen metsä, jossa kasvaa myös aihkimäntyjä.” Seuraavaksi säätiö hakee metsälle suojelupäätöksen Keski-Suomen ely-keskukselta. Usein omistajalla on jo valmiina ulkopuolinen arvio esimerkiksi metsänhoitoyhdistykseltä”, Hölttä sanoo. ”Meihin ottaa yhä useammin yhteyttä metsänomistaja itse, joka haluaa suojella esimerkiksi lapsuutensa mustikkametsän”, Hölttä kertoo. Valkeakoskella esitetty elämäkertanäytelmä on ollut koko alkutalven loppuunmyyty. Hän kuoli vuonna 2020. Toisin kuin muiden säätiön kohteiden, huuhkajametsän sijaintia ei paljasteta. Pöllöjen elinympäristöt ovat vähentyneet, eikä sopivia metsiä ole juuri myynnissä. Naisten joukkue seurasi esimerkkiä ja otti nimen Helmarit helmipöllön mukaan. Pentti Linkola oli suomalaisen luonnonsuojelun uranuurtaja. Sen jälkeen aletaan haarukoida mahdollista hintaa. Kampanjan ansiosta Luonnonperintösäätiö sai hankittua 24 hehtaarin kokoisen huuhkajametsän Toivakasta Keski-Suomesta loppuvuonna. Kyse on Luonnonperintösäätiön kampanjasta, jossa ovat mukana Palloliitto ja Suomen Maajoukkueen Kannattajat
» LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖN metsien säilymisen turvaavat sekä luonnonsuojelulaki että säätiölaki. ”Omistamme pellon, jossa kasvaa joulukuusia. Samoin kaupanteon osana voi tulla alueita, jotka eivät ainakaan vielä täytä suojelun kriteerejä. » PÖLLÖMETSIEN lisäksi säätiö kampanjoi esimerkiksi raakkumetsän suojelemiseksi. Lahopuu on tärkeä elinympäristö monille lajeille. Metsälehti Makasiini 73 ”Pyrimme maksamaan alueesta käyvän hinnan.” Lainhuudon jälkeen säätiö hakee suojelupäätöksen, mikä sinetöi alueen säilymisen seuraaville sukupolville. Luonnonmetsissä on paljon kuolleita puita, jopa neljännes koko puustosta. » SÄÄTIÖLLÄ on nyt 257 suojelualuetta. SÄÄTIÖ OMISTAA TIITIÄISEN METSÄN » LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖN perusti Pentti Linkola vuonna 1995. Joskus säätiö saa metsiä myös suorina lahjoituksina esimerkiksi testamenteissa, jolloin kriteerit ovat toiset. l Helmipöllö pesii mielellään vanhoissa metsissä palokärkien tekemissä koloissa. » KAIKKIA kohteitaan säätiö ei paljasta, jos ne ovat erityisen herkkiä kuten uusi huuhkajametsä. Suojelukorvauksia säätiö ei yleensä hae, joten esimerkiksi Metso-ohjelman varat jäävät muille metsänomistajille. » KOHTEET on luetteloitu sivustolla www.luonnonperintosaatio.fi 11801_.indd 73 11801_.indd 73 16.12.2025 14.06.00 16.12.2025 14.06.00. » YKSI tunnetuimmista kohteista on kirjailija Kirsi Kunnaksen muistometsä Ylöjärvellä. Se koostuu Tiitiäisen ja Käpypojan metsistä. » SÄÄTIÖ suojeli 56 hehtaarin Vihantinsalon saaren Jämsässä alkuvuodesta Koneen Säätiön 800 000 euron lahjoituksella. Mietimme vielä, mitä sen kanssa teemme.”
Lämpökyllästetty puu voidaan höylätä ja maalata. Jokainen puulaji ja dimensio vaatii tarkasti oman lämpötilan ja paistoajan. Uuni on tervoittunut mustaksi, höyryä käytetään puun jäähdytyksessä. Vanhastaan on tiedetty, että aitatolppien päiden lahonkestoa voi parantaa kuumentamalla ja hiiltämällä. LEINONEN Reijo Lahtonen tyhjässä lämpökyllästysuunissa. RAAHESSA terästehtaan vieressä on 40 metriä leveä ja 144 metriä pitkä halli, jossa on kaksi kuudenkymmenen kuution lämpökäsittelyuunia. ”Kuten piparkakkuja paistettaessa. Lämpöpuu ei suinkaan ole keksintönä uusi. 74 Metsälehti Makasiini » TUOTE & TEKIJÄ 11804_.indd 74 11804_.indd 74 16.12.2025 14.07.17 16.12.2025 14.07.17. TMW Raahe Oy on tänä vuonna perustettu lämpöpuuyritys, jonka kymmenen miljoonan euron laitos valmistui alkusyksyllä. Ajateltiin, että heikohko sahatavara voidaan myydä ruskeapintaisena kovalla hinnalla”, Lahtonen sanoo. TaikiLämpöpuun toinen tuleminen Lämpökyllästys on tarkkaa kuin piparkakkujen paistaminen, TMW Raahen myyntipäällikkö Reijo Lahtonen kertoo. ”Syynä oli heikko laatu. Hän antaa ymmärtää, että vuosituhannen alussa ahneus pilasi lämpöpuun maineen. Myyntipäällikkö Reijo Lahtonen luonnehtii, että teollisessa mielessä kyse on lämpöpuun toisesta tulemisesta. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT ANTTI J. Paistamisen taito Lahtonen korostaa, että puu on äärimmäisen vaikea materiaali
”Sen jälkeen meni vuosia kuin sumussa. Jäähdytys tapahtuu vesihöyryllä ja lopullinen kosteus jää noin kymmeneen prosenttiin. Ne ovat saatus ei omassa korvauskanteessaan saanut valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta. Teollisessa mielessä tuote on pikkiriikkinen. Sahojen laatulajittelu ei suoraan riitä. ”Siinä mielessä lämpökäsitellyn puun parissa työskentelyssä on myös isomman savotan tuntua.”. ”Suurin haaste on löytää korkealaatuista sahatavaraa, tiheäsyistä ja terveoksaista. Raahen tuotanto on alle promillen neljäsosa Suomen sahauksesta, mutta vahvasti ja jopa 90-prosenttisesti vientituote. Painekyllästetty on aina mäntyä, mutta lämpöpuu voi olla mitä vain. ”Jos prosessia ei hallita, niin käy kuin vuosituhannen alussa, jolloin lämpöpuun maine pilattiin parissa vuodessa. ”Uunit lämmitetään kaasulla, mutta suunnitelmissa on käyttää terästehtaan hukkalämpöä.” Sitkeyttä kuin Suuressa savotassa Uuden yrityksen ja lämpöpuun uuden tulemisen kanssa tarvitaan sitkeyttä, jota Lahtosella riittänee. Sen hankkiminen on vähän vaikeaa vielä. ”Jos prosessia ei hallita, niin käy kuin vuosituhannen alussa, jolloin lämpöpuun maine pilattiin parissa vuodessa.” neet sijaa saunan paneleina. Raahen laitoksella pystytään käsittelemään 20–25 000 kuutiota vuodessa. Raahessa lämpökyllästetään kuusta ja mäntyä pääasiassa ulkokäyttöön, muilta valmistajilta saa myös leppää ja haapaa. Kun puun solurakenne menee rikki, niin naulapyssyn laukaisu sälöyttää tai halkaisee koko terassilaudan.” Uuniin vain parasta Lahtosen mukaan lämpökyllästetty puu kestää maakosketusta ja käy laitureihin yhtä lailla kuin painekyllästetty. Monivaiheinen tarina kuivui siihen, että Metsähallinan pitää olla hyvää ja tasaista, lämmön kohdallaan ja paistoajan juuri oikea.” Lämpö nostetaan lähelle syttymispistettä 212–250 asteeseen, pihka höyrystyy pois ja puu käy täysin kuivana. Lämpökyllästyksessä sahatavaran arvo vähintään tuplaantuu. Painekyllästettyyn verrattuna lämpöpuu on vähän kalliimpaa ja väri toisenlainen. ”Pyritään myymään rekkakuormittain, mutta suostutaan myymään pienasiakkaiden peräkärryihin.” Ja miksi sijainti on terästehtaan vieressä. Metsälehti Makasiini 75 11804_.indd 75 11804_.indd 75 16.12.2025 14.07.18 16.12.2025 14.07.18. Uunista vaaleanruskeana tuleva lämpöpuu harmaantuu nopeasti ja saa ladonseinälautaa muistuttavan sävyn. Onneksi pääsin mukaan lämpöpuuhankkeeseen.” Kun tuntee olevansa oikealla asialla, niin jostakin eteenpäin vievä sisu ja pöljyys löytyy. Korkea laatu lähtee korkealaatuisesta sahatavarasta. Lahtonen ei sulata oikeuden päätöstä vieläkään. LEINONEN Raahen hallissa on kaksi kyllästysuunia, kuvassa taustalla. l ANTTI J. Vaikka sahoilla tekniikka on olemassa, niin yhteistä ymmärrystä on lisättävä.” Vahvasti vientituote TMW Raahen valikoimassa on lämpökyllästettyä puuta perussahatavaran mitoilla ja huonekalupuun aihioilla sekä erilaista höylätavaraa siltä väliltä. Lämpöpuun voi myös maalata. Hän tuli takavuosina tunnetuksi Suuri savotta -hankkeellaan, jossa pienmetsänomistajat hakivat kolmelta suurelta metsäyhtiöltä korvauksia puukauppakartellista
Monessa yhteydessä on todettu, että Liitto on kokoaan suurempi vaikuttaja metsäsektorilla. Liitossa on jo vuosikausia mietitty sitä, miten nuoret saataisiin mukaan toimintaan, mutta viisastenkiveä tähän ei ole löydetty. Erillisessä Metsän puolella -haussa myönnettiin 2,9 miljoonaa euroa metsäaiheisille hankkeille. • Vuoden yhteismetsä 2023. • Metsäpinta-ala on kasvanut 7 400 hehtaariin. YHDISTYSTEN HAASTEENA ON JÄSENKATO KONEEN SÄÄTIÖN syksyn rahoituspäätökset on julkistettu. Hallituksiin on vaikea saada uusia jäseniä, joilla olisi tuoreita ajatuksia ja voimakas halu kehittää yhdistyksen toimintaa. Suurin syy vähenemiseen on jäsenten ikä. • Metsäalan osaajien perustamaan Lapin yhteismetsään on liittynyt nyt yli 150 osakasta. Lusto 2.0 – Metsäliike luontokäytävien tukena -hanke sai 200 000 euroa. Tähän ei nykyisellä toimintamallilla ole mahdollisuuksia. Liitto on koko toimintansa ajan ollut ns. Liity osakkaaksi LAPIN YHTEISMETSÄÄN Tule mukaan! Osuuksien arvon ja ylijäämän kehitys, €/osuus 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 2025 100 100 100 132 140 140 146 146 177 181 197 210 229 241 270 VUOSI 3 3 3 3 4 6 4,2 5,4 4,6 1,5 ylijäämä » PILKKEET 76 Metsälehti Makasiini 11805_.indd 76 11805_.indd 76 16.12.2025 14.07.50 16.12.2025 14.07.50. RAUNO NUMMINEN Etämetsänomistajien Liitto ry. Se jaetaan jäsenyhdistysten jäsenten lisäksi kaikkiin metsäoppilaitoksiin, isompiin kirjastoihin sekä myös eduskuntaan kansanedustajien luettavaksi. Osittain tämä näkemys johtuu siitä, että Liitto osallistuu aina, jos sitä pyydetään, metsänomistajien asioita käsittelevien työryhmien toimintaan. Jäsenyhdistyksiä on 16 ja niissä jäseniä vajaat kolme tuhatta. Tähän pitäisi saada muutos eli kohtuullinen korvaus hallitustyöskentelystä. Haasteena on kuitenkin se, että toiminnanjohtajan palkkaaminen, vaikka osa-aikaisenkin, muuttaisi Liiton kulurakennetta merkittävästi. Liitolla on myös ollut sellainen periaate, että jos siltä pyydetään lausuntoa, niin sellainen myös annetaan. LUKIJALTA APURAHAT METSÄNOMISTAJA Jukka Kovasen haastattelussa Metsälehti Makasiinissa (7/2025) sivuttiin Etämetsänomistajien liiton toimintaa. Metsäaiheista filosofian tohtori Maiju Peuran hanke sai 354 900 euroa tutkimukseen luontovaikutusten mittareiden yhteensovittamisesta ja kokonaisluontovaikutuksen laskennasta. Ajan hengen mukaisesti Liitto on ryhtynyt tekemään myös podcasteja. Liitto julkaisee neljä kertaa vuodessa Etämetsänomistaja-lehteä. Toiminnan organisoimiseksi niin, että Liitolla olisi toiminnanjohtaja, jota hallitus ohjaa, on puhuttu pitkään. Etämetsänomistajien Liitto (jatkossa Liitto) on toiminut etämetsänomistajien edunvalvojana jo kolmisenkymmentä vuotta. Liitolla on ollut mahdollisuus asettaa työryhmään sellainen edustaja, jolla on paras osaaminen käsiteltävään asiaan. Lausuntopyyntöjä tulee puolisen tusinaa vuodessa. Hanke rakentuu ”ekologisia käytäviä koskevaa tutkimustietoa popularisoivasta koulutuskiertueesta ja viestintäkampanjasta, metsävahtitoiminnan laajentamisesta luontokäytäviin sekä luontokäytävien olemassaoloa konkretisoivista Metsämarssi-spektaakkeleista”. KONEEN SÄÄTIÖLTÄ RAHOITUSTA METSÄHANKKEILLE Lisätiedot: www.lapinyhteismetsa.. puheenjohtajavetoinen. Tutkijatohtori Kati Katajisto sai 439 500 euroa hankkeeseen, joka tutkii metsien ja yhteiskuntarauhan kytköksiä Suomessa 1900-luvulla. Koko toimintansa ajan Liiton toimintaa on kehitetty sekä etämetsänomistajien että metsäsektorin tarpeet huomioiden. Hoitokunnan puheenjohtaja: Hannu Jauhiainen p. Yhdistysten hallinto niin kuin myös Liiton hallinto perustuu pitkälti talkootoimintaan. Yleisessä haussa rahoitusta tieteen ja taiteen tekemiseen myönnettiin yli 52 miljoonaa euroa. Ikääntyessään jäsenet eivät enää jaksa osallistua toimintaan. Kaikkien yhdistysten haasteena on jäsenistön väheneminen. 0400 150 910 • Yhteismetsän osakkuus on vaivaton ja turvallinen tapa olla metsänomistaja. Etämetsänomistaja-lehdet, lausunnot ja podcastit sekä Liiton ja sen jäsenyhdistysten tapahtumat löytyvät Liiton kotisivuilta www.etamol.fi. Tämä on tilanne myös metsätilanomistajayhdistyksissä. Metsätilanomistajayhdistysten toiminnan haaste on vähenevän jäsenistön lisäksi hallinnon toimivuus. Allekirjoittaneen toiminta Liiton puheenjohtajana on perustunut ensisijaisesti haluun vaikuttaa etämetsänomistajien edunvalvontaan. Teemu Kaskinen sai 38 900 euroa kirjaan ”Harvennusharha – alaharvennuksen lyhyt historia”. • Mukaan pääsee rahasijoituksella tai liittämällä omat metsät yhteismetsään. Kirja kertoo, miten alaharvennus nostettiin metsänhoitokeinoista tärkeimmäksi 1980-luvulta lähtien. Samalla on itse pysynyt hyvin ajan tasalla kaikesta siitä, mitä metsäsektorilla tapahtuu. Tälläkin hetkellä tällaisia työryhmiä on kymmenkunta
LASKUTUSLISÄN voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 8”. krs, 00240 Helsinki. LASKUTUSLISÄ paperilaskuissa 3,90 €. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Palkinnot Makasiiniristikosta 7 on arvottu seuraaville kolmelle: Pirkko Hautamäki, Hoisko, Kari Kaukometsä, Äänekoski, ja Juha Rautio, Laikko. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää ratkaisun sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Portinilla on monipuolinen kokemus suomalaiselta metsäsektorilta ja erilaisista yhteiskunnallisista tehtävistä. . Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa maaja metsätalousministeriössä, Metsäteollisuus ry:ssä ja Suomen Metsäyhdistyksessä. tai p. Kaksivuotinen kausi alkaa ensi vuoden alusta. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: Näköislehti (sis. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. 11806_.indd 77 11806_.indd 77 16.12.2025 14.09.40 16.12.2025 14.09.40. audion) ja näköislehtiarkiston, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksulliset sisällöt sekä Metsätietäjä palvelun (arvo 11,90 € / kk) . Puheenjohtajan valinnasta päätti järjestön syyskokous. Viime aikoina hän on toiminut SLC:n metsäasiamiehenä ja ministereiden Thomas Blomqvistin sekä Sandra Bergqvistin erityisavustajana. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@metsalehti.fi). 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PEFC Suomi Metsänhoitaja Anders Portin on valittu PEFC Suomen hallituksen puheenjohtajaksi. Leikkaa irti MAKASIINIRISTIKKO 7, OIKEA RATKAISU MAKASIINIRISTIKOT 8 NIMITYKSET Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . TÄMÄN Makasiiniristikon ja -krypton vastausten tulee olla perillä 16.1.2026 osoitteessa Tapio Palvelut Oy/Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3
Muista liittää mukaan kokotoive. Lopulta toukat ovat miltei pallomaisia. Lukin puolustautumiskeinot ovat olemattomat. Puutiaisten jälkeen tutuimpia punkkeja ihmisille ovat rantavedessä ja metsän karikkeessa vilistävät loistavan punaiset samettipunkit. Kuvan lukin kimpussa olevat suurimmat kirkkaanpunaiset punkit ovat jo valmiita pudottautumaan kyydistä. MISTÄ PIDIT ARVONTA! MISTÄ PIDIT. Räikeä punainen väri on niin maalla kuin vedessäkin elävien samettipunkkien suoja saalistajia vastaan. Voi olla, ettei lukista enää ole eläjäksi näin voimakkaan kuppauksen jälkeen. Kasvipeitteessä hyönteiset ovat punkkeja merkittävämpiä vaikuttajia, mutta maaperässä ryhmien roolit ovat päinvastaiset. Maassa ne pitävät pienen lepotauon, luovat nahkansa ja saavat siinä yhden jalkaparin lisää. Kaikkien tammikuun 11. Kyytiin päästyään ne liuottavat eläimen ihoon reiän, jonka kautta ne imevät ravinnokseen isäntäeläimen ruumiinnesteitä. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kaikkiaan laskin lukin kiusana olevan 95 punkkia, mutta kaikki pienet punkit eivät välttämättä näy kuvassa. l SEPPO VUOKKO Punkit metsälukin kiusana Komppania samettipunkin toukkia metsälukin kimpussa. Samettipunkkien hyökkäykseen tämä keino ei auta, sillä jokaisessa jalassa on punkkeja, taaksepäin sojottavassa pitkässä jalassa peräti 22 punkkia. Voit vastata kyselyyn verkkosivullamme osoitteessa www.metsalehti. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Aikuiset samettipunkit ovat petoja, jotka etsivät ruoakseen hyönteisten munia ja pikkueläimiä. fi/lukijakysely. Sen jälkeen ne aloittavat itsenäisen elämän toisia pikkuotuksia saalistavina petoina. JO RM A PE IP O N EN 11807_.indd 78 11807_.indd 78 16.12.2025 14.10.27 16.12.2025 14.10.27. Tältäkin lukilta puuttuu yksi jalka. Palkintona olleen Stanley-termospullon voitti Tuula Urtti Tampereelta. Pienimmät, kellanruskeat punkit imevät elinnesteitä lukista vielä useita päiviä. PUNKKI merkitsee useimmille ihmisestä verta imevää kiusanhenkeä. päivään mennessä vastanneiden kesken arvomme palkinnoksi tuulenpitävät ja lämpimät Tegera Subzero 6291 -talvirukkaset. Se pystyy irrottamaan raajan, johon pedot ovat iskeneet kyntensä. Toukat ovat hyönteisten, hämähäkkien ja lukkien pintaloisia. » PILKKEET MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. . VIIME numeron suosituin artikkeli oli hirsirakentamista esitellyt ”Ollaan lähellä legopalikkamaailmaa”. Punkkeja on Suomessa kuitenkin varmaan yli 2 000 lajia, ja niiden merkitys on suuri luonnon taloudessa. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Se kertoo, että ne ovat vähintäänkin pahanmakuisia elleivät peräti myrkyllisiä
029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6109 Sami Karppinen, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson p. 029 432 6029 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi mediamyynti@metsalehti.fi Anssi Linjamäki, p. 029 432 6059 Mikko Häyrynen, p. 050 438 2865 Anna Back p. 029 432 6115 Heli Virtanen, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6114 Jenny Rantanen, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6991 Jussi Collin, p. 09 315 49 844 Pirjo Sutela-Mero, p. Ensi numerossa Metsälehden toimitus toivottaa lukijoilleen rauhallista joulua ja menestyksekästä uutta vuotta 2026! METSÄLEHTI MAKASIINI 1/2026 ILMESTYY 30.1.2026 Seuraava Metsälehti ilmestyy 16.1.2026 K U VA :S H U T TE RS TO C K IM A G ES Petri Koskinen p. 09 315 49 805 Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja, p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 29 832 (lt/24) 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) PunaMusta 2025 UPM Finesse Silk 200 g/m 2 UPM Star Matt 70 g/m 2 UPM PR Personal 90 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittaja Verkkokoordinaattori Verkkojulkaisu Metsäuutiset MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Makasiinin levikki ISSN Painopaikka Kansipaperi Sisäsivut Oma metsä -osuus 11808_.indd 79 11808_.indd 79 16.12.2025 14.11.10 16.12.2025 14.11.10. 040 486 1025 p. 09 315 49 844 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 93
NIMI LÄHIOSOITE 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIKRYPTO 11809_.indd 80 11809_.indd 80 16.12.2025 14.12.11 16.12.2025 14.12.11
POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI Metsälehti Makasiini 81 » MAKASIINIRISTIKKO 11809_.indd 81 11809_.indd 81 16.12.2025 14.12.13 16.12.2025 14.12.13
Kaupat on jo sovittu tutun ostajan kanssa. Riskit pitää osata katsoa ennen kuin edes käynnistää sahaa. ”TUULENKAATOJEN korjuuta riittää melkein joka vuodelle. Kun kelit ovat plussan puolella, niin puut voivat mustua talvellakin, jos ne sahaa tyvestä irti. Tänne Laukaan Lankamaalle osui elokuussa kovempi myräkkä, joka aiheutti monelle metsänomistajalle tuhoja. Vaimolle se sopii, kun hän näkee, että metsästä tulee aina hyväntuulinen mies kotiin. Metsässä riittää ihmeteltävää. Metsätyössä mieli jotenkin lepää, sitä on vaikea sanoittaa. Tukkimitat pitää olla tiedossa, kun metsään lähtee. Monesti metsätöissä tulee mieleeni Aatoksen tarina. Puun kysyntä on nyt sen verran heikkoa, että hankintakauppa kannattaa tehdä ennakkoon. Osalla ostajista on ostokieltoja. Ennen lapsen syntymää huomattiin, että hänellä oli sydämen aortan ja keuhkovaltimon lähtökohdat vaihtaneet paikkaansa. Toisinaan olen sahuuttanut tuulenkaadot laudoiksi ja lankuiksi, mutta tällä kertaa teen ne myyntipuiksi. Ja pysyy sitä kunnossakin. Kaikkiaan niitä on metsissäni ehkä 150 runkoa. Minäkin olin muutaman viikon moottorisahan kanssa auttelemassa muita tuulenkaatojen kanssa. Olen jo 72-vuotias vanha ukko. Mutta metsässä on hyvä olla. He tuntuivat viihtyvän hyvin. Homma on raskasta, mutta pystyn siirtelemään mönkijää omalla autolla eri palstoille. Ei minun pakko olisi enää näitä hommia tehdä. Ihmeellinen on myös 7-vuotiaan Aatoksen tarina. Viime viikonloppuna tyttäreni lapset olivat mukana joulukuusia etsimässä. Tuulenkaatojen korjuussa turvallisuus on kaiken lähtökohta. TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN Seppo Sysmäläinen käyttää kaatotunkkia varmistamaan, ettei juurakko kaadu sahaajan päälle, kun puu katkaistaan tyvestä. Melkein olen pyhätkin metsässä. Hänet leikattiin vastasyntyneenä ja ihmeiden kautta Aatos on nyt reipas ja fiksu ekaluokkalainen, papan kaveri. Tässä vaiheessa karsin kuusen rungot, mutta jätän ne vielä usein tyvestä kiinni kantoon. Aina totean kiitollisin mielin, että on hyvä, että olemme Suomessa.”. l Turvallisuus ennen kaikkea Seppo Sysmäläisen mieli lepää metsätöissä, vaikka tuulenkaatojen korjuu on raskasta puuhaa. Hän kertoo tunkkaavansa pystyyn jäävät juurakot nurin, jottei niistä aiheudu vaaraa alueella liikkuville. 82 Metsälehti Makasiini » SAVOTALLA 11810_.indd 82 11810_.indd 82 16.12.2025 14.13.30 16.12.2025 14.13.30. Puun tyvi voi ponnahtaa yllättävään suuntaan tai juurakko kaatua sahaajan päälle. Ajan puut talvella telamönkijän ja reen kanssa. Toinen saha tai varalaippa pitää olla mukana, jos saha jää jumiin. Voisihan sitä lähteä sauvakävelylle, mutta ei vaan maistu. Nyt joulukuussa ehdin omien tuulenkaatojen kimppuun. Niitä ei pidä lähteä tekemään vähäisellä kokemuksella. Eikä hajakaatojen ajo isolla koneella olisi järkevää
Päivän aikana vierailu Ruotsin metsähallituksessa, Husqvarnan moottorisahatehtaalla sekä Grännan polkagriskarkkitehtaassa. Käymme Husqvarnan moottorisahatehtaalla ja näemme Grännan perinteisen polkagris-karkin valmistuksen. Vastuullinen matkanjärjestäjä Oy Kon-Tiki Tours Ltd METSÄLEHDEN LUKIJAMATKA RUOTSIIN 20.4. TIISTAI Perehdymme metsänhoitoon ja vierailemme Metsäkonepalvelu-konsernin ruotsalaisessa tytäryhtiössä sekä SLU Asa -koemetsässä, joka on yksi Ruotsin johtavista kestävän metsänhoidon tutkimusalueista. 22.4. MAANANTAI Lento Göteborgiin. TORSTAI Ajo Göteborgiin ja nähtävyyksiin tutustuminen. 21.4. MATKAN HINTA Alkaen 1889 € / hlö jaetussa 2 h-huoneessa. Teknisten vierailujen ohella pääsemme maistamaan paikallisia perinneruokia. Tutustumme Metsäkonepalvelu-konsernin tytäryhtiöön, Södran pääkonttoriin, Alvestan Vidan sahoihin sekä Terri Skogsmaskiner -metsäkonevalmistajaan. 20.-23.4. ILMOITTAUTUMISET JA TARKEMMAT TIEDOT Lisätiedot ja ilmoittautumiset 31.12. 23.10. TÄLLÄ ETELÄ-RUOTSIIN suuntautuvalla kierroksella vierailemme Ruotsin metsähallituksessa ja SLU Asa -koemetsässä, jossa tutustumme kestävään metsänhoitoon ja innovatiivisiin metsänhoitomenetelmiin. mennessä www.kontiki.fi/ lukijamatkat/ tai ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puh: 09 466300. HINTA SISÄLTÄÄ Finnairin edestakaiset lennot Helsinki Göteborg, 3 yön majoitus aamiaisella, suomalaisen paikallisoppaan palvelut, ohjelman mukaiset kuljetukset, retket ja sisäänpääsymaksut, 4 x lounas ja 3 x illallinen, Metsälehden edustaja mukana koko matkan ajan. Kotimatka. 2026 11811_.indd 83 11811_.indd 83 16.12.2025 14.16.22 16.12.2025 14.16.22. KESKIVIIKKO Vierailu Södran pääkonttorissa ja Vidan sahoilla sekä tutustuminen Terri Skogsmaskiner -metsäkonevalmistajaan
11812_.indd 84 11812_.indd 84 16.12.2025 14.21.27 16.12.2025 14.21.27