TUNNETTA MUKAAN TILAMARKKINAT Rahastojen ostohalut hiipuvat VAIKUTTAJA MISSÄ UUDET TUOTTEET VIIPYVÄT. Lue verkosta koko vuoden testit! Kokeilussa omakotiasujan klapikone LISÄÄ SAHAUSTA POHJOISEEN NÄIN ANNAT METSÄLAHJAN RAIVAA ITSESI KUNTOON ›› Hannu ja Aleksi Toikka innostuivat joulukuusista 22. JOULUKUUTA • NUMERO 8/2023 • 12,50 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 8/2 02 3 TE EM A : U U D ET TE KIJ Ä T 10502_.indd 1 10502_.indd 1 17.12.2023 14.03 17.12.2023 14.03
Ottamalla Metsä Group Plus -hoitomallin käyttöön saat omistajajäsenenä lisäbonuksen. Uudistushakkuut Kasvatushakkuut Taimikonhoito Toimenpide * Säästöpuiksi luetaan elävät säästöpuut ja kaikki puulajit, läpimitta > 15 cm ** Tekopökkelöiden latvat jätetään metsään *** Vesistöstä riippuen Säästöpuu Tekopökkelö Suojavyöhyke Tekopökkelö Suojavyöhyke Suojatiheikkö 30 kpl / ha; >15 cm* 10 kpl / ha** 10?30 m*** 10 kpl / ha** 10?30 m*** 1 per 1 ha Metsä Group Plus pitää metsäsi monimuotoisena yli sukupolvien Metsä Group Plus on tulevaisuuden metsänhoitomalli. Lue lisää: metsagroup.com/ekologinenkestavyys 10503_.indd 2 10503_.indd 2 17.12.2023 13.16 17.12.2023 13.16. Näin metsäsi paitsi tuottaa, myös kasvaa entistä elinvoimaisemmin. Säästämällä enemmän puita ja suojatiheikköjä varmistat metsäsi säilyvän monimuotoisena myös jälkipolville
Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli. 28 VAIKUTTAJA : Tutkija Jakob Donner-Amnell OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 15 kysymystä metsävaratiedosta 40 NÄILLÄ PÄRJÄÄT : Paljonko metsästä voi saada rahaa. 15 TAVOITTEENA MAAKUNNAN KOKOISET YHDISTYKSET 16 LUKIJAN KUVA : Mikä on takkapellin tehtävä. 18 18 S. PE TT ER I KI VI M Ä KI SH U TT ER ST O CK IM AG ES JO RM A LU H TA Metsätiloja rohmunneet rahastot ovat vähentäneet tänä vuonna ostojaan 64 S. 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Hyvät kokemukset ratkaisivat 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Hyvästä tilasta vain kaksi tarjousta 56 TILAMARKKINAT : Kauppa vähentynyt pohjoisessa 57 KOEAJO : Kellfrin edullinen klapikone LUONTO 61 KOLUMNI : Pidetään mahdollisuudet avoinna 62 RAIVAUS ON HYVÄÄ LIIKUNTAA 64 LUHTA : Vuodenvaihteen väestönlaskenta 70 KÄSIN TEHTY : Pihkan valoa 74 TUOTE & TEKIJÄ : Laatukoivua klassikkopeleihin 76 PILKKEET : Kiireesti piiloon 78 MAKASIINIRISTIKKO 80 LUKIJALTA : Keisarin uudet taimet 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Suometsien ihmelääke 74 S. TEEMA 18 LOPPUVATKO RAHASTOJEN RAHAT. Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 10504_.indd 3 10504_.indd 3 15.12.2023 15.47 15.12.2023 15.47. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Lisää euroja ja sääntelyä 6 METSÄNOMISTAJA : Intohimona joulukuuset 12 METSÄKESKUS LEIKKAA NEUVONNASTA 14 METSÄTYYPPI : Pitääkö metsien monitoroinnista huolestua. 42 TUTKIMUS : Vanhan metsän kriteerit 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Välitilinpäätös 44 KYSY POIS : Miksi terä ei pyöri. 47 PIKATESTI : Vuoden 2023 testit 48 PERINTÖMETSÄ : Metsää joululahjaksi TALOUS 51 RAHAPUU : Metsäalan koulutus toimii 52 PUUMARKKINAT : PohjoisSuomen puumarkkinat uusiksi
Biodiversiteettistrategiaan liittyvä kartoitus on ollut komission toive ja pyrkimys, mutta monitorointiasetus olisi Suomea sitovaa lakitekstiä. Vuoden aikana olen taittanut satoja juttuja ja silmieni edessä on vilahtanut tuhansia kuvia. Metsänomistajien ja tutkijoiden hermoja tuntuu kiristävän nyt keskustelu vanhoista metsistä sekä niihin liittyvä kartoitus ja EU-komission monitorointiasetushanke. 17). Samaan aikaan valmistuu myös kansallinen määritelmä sille, mikä on vanhaa metsää (s. 42). Sitä ei kuitenkaan kannata suinpäin konttiin laittaa, vaan suunnitella ja paketoida nätisti.” MIKKO HÄYRYNEN TALOUSTOIMITTAJA ”Hyvät pahat metsärahastot takoivat päässäni, kun tein teemajuttua. Silti tähän mielenkiintoiseen työhön ei ikinä kyllästy! Suomen Luontopaneeli esittää pitkän listan uusia toimenpiteitä, jotka rajoittaisivat monin tavoin talousmetsien käyttöä (s. Metsähallitus kartoittaa vanhat metsänsä, mutta työ olisi liian kallista ulottaa yksityismetsiin. Se ei olisi myöskään linjassa vapaaehtoisuuteen perustuvan suojelun kanssa. Rahasto-omistusta karsastetaan kasvottomana, mutta monien rahastojen omistus on tavallisilla piensijoittajilla ja rahastoa hoitaa kasvollinen salkunhoitaja.” ANNA BACK AD ”Vuosi lähenee loppuaan ja takana on 13 Metsälehden tabloidia ja 8 Metsälehti Makasiinia. Nykymuodossaan asetusesitys edellyttää, että vanhat metsät tulisi kartoittaa 1.1.2028 mennessä ja ilmoittaa tiedot niiden rajoista komissiolle. Korotusta voi odottaa, kun Stora Enson toisenkin paperikoneen muuntaminen kartongille etenee Oulussa, Metsä Groupin biotuotehtaan ylösajo etenee Kemissä, ja sahaaminen lisääntyy Junnikkalan uudella suursahalla Oulussa. Moni puuhastelee jo joulupukin apulaisena. Sopisikohan konttiin metsälahja. PETRI KOSKINEN petri.koskinen@metsalehti.fi Lisää euroja sekä sääntelyä 10505_.indd 4 10505_.indd 4 17.12.2023 13.19 17.12.2023 13.19. EU-komission metsien monitorointiasetus tuo tähän kuitenkin oman kierteensä. MHY Lapin johtaja Veijo Ekonoja arvioi (s. TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA POHJOISSUOMALAISTA tukkipuuta menee nyt merkittäviä määriä rajan yli sahattavaksi Ruotsiin. Se liittyy EU:n biodiversiteettistrategiaan, johon Suomikin on sitoutunut. Sen tavoitteena on pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä. 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS PIRJO HAVIA YRITTÄJÄ ”Joulu tulla jollottaa. 52), että puuvirran suunta kääntyisi 180 astetta viiden euron korotuksella kuutiohintaan. Maaja metsätalousministeriössä asetushankkeeseen suhtaudutaan myönteisesti (s. METSÄNOMISTAJIEN näkymät ovat kysynnän suhteen paranemaan päin, mutta uusia huolia kumpuaa kasvavasta sääntelystä. 14)
Sen jälkeen alkaa valo lisääntyä. Talvipäivänseisaukseen on enää kymmenen päivää. Onneksi lumi tuo valoa tähän vuoden pimeimpään aikaan. METSÄ on kuin valkoista pitsiä Pirkkalan Iso-Naistenjärvellä (12.12.). KUVA: ANITTA VUORISOLA 10505_.indd 5 10505_.indd 5 17.12.2023 13.20 17.12.2023 13.20. Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea
Seppo Samuli Metsälehti Makasiini 7 10506_.indd 7 10506_.indd 7 15.12.2023 12.32 15.12.2023 12.32. Hän jatkaa isänsä Hannu Toikan jalanjäljissä kuusikauppiaana ja -kasvattajana. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI Marraskuun lopun pakkanen on kuorruttanut joulukuuset kuuraan. Liki 15 asteen pakkanen ei olisi paras sää hakea joulukuusta, sillä oksat katkeavat herkästi. Joulukuusen kasvatus vaatii vuosien työn, Aleksi Toikka kertoo
Matkailualaa opiskellut Toikka innostui ideasta. Tässä lähden kuitenkin elämyksen kautta. Siellä oli joulukuusifarmi, jossa sai itse sahata kuusen ja nauttia glögiä. Toikka sai idean vierailtuaan lankomiehen sukulaisten luona Saksassa. Kerran kuusen haki kazakstanilainen perhe, joka asui vuoden kestävän työkomennuksen ajan Espoossa. LL YHYEN metsätien päässä aukeaa muutaman hehtaarin kuusentaimikko. ”Isoa puuta ei saisi olla. Nykyään yhä harvemmilla on mummola, josta lähdetään omaan metsään kuusenhakuun. Täältä lähtee tänä jouluna 300–400 joulukuusta koristamaan tupia. Aksulan kodassa lämpenee glögi. Niiden tyvet on karsittu ja oksat muotoiltu kauniisti. Toikan yritys, Aksun joulukuuset, alkoi tarjota vanhan ajan joulukuusielämystä omille asiakkailleen. Vanhimmat puut ovat yli kymmenvuotiaita. Riveissä joulukuusia on helpompi hoitaa ja muotoilla. Osa taimista on nuorempia, muutaman vuoden ikäisiä. Yleensä joulukuusiviljelmät ovat pelloilla, mutta Toikan kuuset kasvavat metsämaalla varttuneen puuston ympäröimänä. ”Tänne saa tulla myyntiaikana ilman ajanvarausta ja kaataa joulukuusen, pihalta löytyy valmiiksi kaadettuja kuusia. Vanhan ajan elämys Vuodesta 2019 alkaen viljelmältä on saanut tulla itse valitsemaan ja kaatamaan joulukuusen. Olemme saapuneet Hyvinkäälle Aksulaan, Aleksi Toikan joulukuusiviljelmälle. Joulukuusten yllä siellä täällä kasvaa muutamia kuitupuun mittoihin venähtäneitä koivuja. Glögiä tarjoillaan kuusen hakijoille. Tämä on elämyksellinen kuusimetsä”, kertoo Aleksi Toikka. Ne varjostavat. » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini 10506_.indd 8 10506_.indd 8 15.12.2023 12.33 15.12.2023 12.33. Kaukaisimmat kuusen hakijat ovat saapuneet Forssasta, Hämeenlinnasta ja pääkaupunkiseudulta. Sitten on glögitarjoilu ja keksit.” Kolmannen polven kuusikauppias Alun perin joulukuusten myynti oli ToiViimeisimmät joulukuusen taimet Aleksi Toikka on istuttanut riveihin
”Koen, että tämä on joku tauti. Kauppa kävi ja latvakuuset loppuivat ”Tänne saa tulla myyntiaikana ilman ajanvarausta ja kaataa joulukuusen.” Aleksi Toikka nappaa tottuneesti joulukuusen ja esittelee sitä. Ihan intohimohomma”, Aleksi Toikka kuvailee. ”Minähän myin. Tästä ei eroon pääse. Tilalta kaadettiin kauppavuonna kuusitukkia. Ei tukkipuu, vaan joulukuusi Pitkään joulukuusen myynti oli latvaHYVINKÄÄ Metsälehti Makasiini 9 10506_.indd 9 10506_.indd 9 15.12.2023 12.33 15.12.2023 12.33. Jotenkin sytyin siitä”, Hannu Toikka muistelee. Alle kymmenen vanhana hän oli jo isänsä mukana myymässä kuusia ja noin 13-vuotiaana pärjäsi jo itsekseen kuusikauppiaana. kan isän, Hannu Toikan, keksintö, mutta siitä innostui koko suku. Aksun joulukuuset -yritys perustettiin kuusi vuotta sitten. kesken, kuten monena vuonna sen jälkeen. Kaikki alkoi vuonna 1981 ostetusta metsätilasta. Kummisetä kuskasi niitä Klaukkalaan traktorilla. Hän aloitti keräämällä isänsä apuna havuja kaupan pihalta Klaukkalassa. Sittemmin hän on ostanut neljä hehtaaria metsää isältään ja perustanut sinne Aksula-joulukuusiviljelmän. Se oli heti minun juttuni. Kuusia kaupattiin Helsingin toreilla asti ja hommasta innostuivat myös Hannu Toikan isä Matti Toikka sekä veli Seppo Toikka. Sukulainen katsoi komeita latvoja ja kysyi, eikö niitä voisi myydä torilla. Yhtenä vuonna jopa kotipihan kuusiaita kaadettiin nurin ja myytiin, kun joulukuusista oli kova pula. Minulla ei ollut edes ajokorttia vielä. Myös Akseli Toikka oli mukana
Tilipäivä kerran vuodessa Joulukuusen kasvatus ja myynti ovat rytmittäneet Aleksi Toikan elämää jo nuoresta pitäen. Marras-joulukuu on kuusikauppiaal”Pihdalle olisi enemmän kysyntää kuin minulla on tarjota. Sen takia olen valinnut alan, missä on provikkapalkka ja saa vapaasti päättää työajat.” Joulukuusilla tili tehdään kerran vuodessa, jouluna. ”Jos olisin kahdeksasta neljään konttorihommissa, en ehtisi kuusia kasvattaa. Tarkoitus oli alun perin istuttaa kasvatusmetsää eikä joulukuusia, siksi puut eivät kasva riveissä vaan metsämäisesti hajallaan. Kaikkiaan joulukuusia kasvaa noin 10 000–15 000. Myös sähkölinjojen alustoilta kerättiin kuusia. Uudessa Seelannissa vietetty au pair -vuosi jäi puolikkaaksi, koska joulukuuset odottivat myyjäänsä. Varsinaisen joulukuusten viljelyn Toikat aloittivat 2000-luvulla. kuusten myyntiä. Latvakuuset merkittiin, ja kun metsäkone kaatoi puun, käytiin siitä sahaamassa moottorisahalla latva talteen. Enää en katso puuta niin, että siitä tulee joskus iso tukki vaan että se on joulukuusi”, Aleksi Toikka sanoo Aleksi Toikka ja Hannu Toikka kasvattavat ja hoitavat joulukuusia yhdessä. Loppuvuoden Aleksi Toikka aikoo keskittyä kuusikauppaan. Nykyään Aleksi Toikka asuu taas Nurmijärvellä. Vanhemmat lähtöisin Viipurin maalaiskunnasta KOULUTUKSELTAAN maatalousteknikko MYYNYT joulukuusia vuodesta 1981, pyörittää myös lypsykarjatilaa PERHEESEEN kuuluu vaimo, neljä lasta ja yhdeksän lastenlasta HARRASTAA joulukuusten hoitoa, metsän raivausta ja liikuntaa ALEKSI TOIKKA 29 -vuotias ASUU Nurmijärvellä KOULUTUKSELTAAN maaseutuyrittäjä sekä matkailupalveluyrittäjä MYYNYT joulukuusia isänsä apuna jo alakouluikäisenä PERUSTANUT oman yrityksen Aksun joulukuuset kuusi vuotta sitten KATSOO ja pelaa jääkiekkoa Hannu Toikka aloitti joulukuusikaupan vuonna 1981. ”Sitten tuli ajatus, että minkä takia näitä ei leikkaisi. ”Jos joulukuusi kasvaisi taimesta isoksi kuuseksi vuodessa, tätä hommaa tekisivät kaikki. Aleksi Toikan omistaman Aksulan lisäksi joulukuusia on isän mailla hehtaarin viljelmä. Sen kasvatuksessa ja hoidossa on kuitenkin paljon enemmän työtä kuin tavallisessa metsäkuusessa.” HANNU TOIKKA 65 -vuotias KOTOISIN Nurmijärveltä, mutta mieleltään umpikarjalainen. Tämä vaatii pitkäjänteisyyttä, sillä yksikin väliin jäänyt hoitoleikkaus voi pilata joulukuusen. Palkkatyönään hän ajaa taksia. Sen jälkeen vain yksi vuosi on jäänyt joulukuusten myynnissä väliin. Se vaatii oikeasti 10–12 vuotta työtä”, Aleksi Toikka muistuttaa. Kun kuuset kasvavat noin metrin mittaan, ne on leikattava vuosittain. Norjassa mies oli töissä maatilalla, mutta palasi joululomiksi kuusikauppiaaksi. Kun omasta metsästä loppuivat kohteet, tehtiin yhteistyötä isäntien ja metsänhoitoyhdistysten kanssa. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini 10506_.indd 10 10506_.indd 10 15.12.2023 12.34 15.12.2023 12.34. Marraskuun lopussa ensimmäiset kuuset on jo myyty. Ne kaikki on tarkoitus leikata ja muotoilla. Ensimmäiset kuuset istutettiin Hyvinkäälle Aksulaan vuonna 2010. Aleksi Toikka nostelee kuusia peräkärryyn
Sen kasvatuksessa ja hoidossa on kuitenkin paljon enemmän VINKIT JOULUKUUSEN KASVATUKSEEN 1. Ne ovat osa elämyksellisyyttä. Joulukuusi on leikattava joka vuosi, sillä yksikin välivuosi voi pilata kuusen. Merkityt kuuset odottavat pääsyä koristeltaviksi asiakkaiden koteihin. 2. Aleksi Toikka suunnittelee laajentavansa joulukuusiviljelmää. Viime jouluna puhelin pirisi ahkeraan ja Aleksi Toikka myi joulukuusia vielä kuudelta aattoiltana. Siellä täällä joulukuusiin on kiinnitetty hinnasta kertovia keltaisia, sinisiä ja pinkkejä lappuja. 3. Pihta kasvaa hitaasti ja on arka pakkasille ja tuhoille. Aksulan lisäksi myyntipaikkoja on Hyvinkäällä S-marketin pihassa ja Jokelassa. ”Kyllä niistä huomaa eron. Vaikka joulukuusi on joulukukka, vaatii sen kasvatus 10 -12 vuotta työtä. Lumen alta pilkottavat alle puolimetriset joulukuusen alut. On vuosia, jolloin viikko ennen joulua on kaikkein kiivain. Ne myydään paljasjuurisina ja laitetaan maahan kuokalla tai lapiolla. Kaikki näyttää olevan valmista kuusenhakuelämyksiin ja jouluun.. Testissä jalostetut avojuuritaimet Marraskuun lopun pakkanen on kuorruttanut joulukuusten neulaset kuuraan. Metsälehti Makasiini 11 10506_.indd 11 10506_.indd 11 15.12.2023 12.34 15.12.2023 12.34. Tavallisesti ne joutaisivat joulukuusiviljelmällä nurin, mutta Aleksi Toikka säästää ne. Tinkiminen on jäänyt käytännössä pois”, Hannu Toikka kertoo. Isä Hannu Toikka myy kuusiaan edelleen Klaukkalassa, mutta Helsingin torit ovat jääneet. Siitä tykkäävät niin kirvat kuin hirvieläimet. Joulukuuseksi jalostetuista avojuuritaimista tulee jotenkin valmiiksi tuuheampia”, Aleksi Toikka arvioi. Vanhemmat ihmiset saattavat edelleen hakea latvakuusta. Monesti se on ollut aatonaatto”, Aleksi Toikka kertoo. ”Pihdalle olisi enemmän kysyntää kuin minulla on tarjota. Ne kasvavat metsätaimia tiheämmässä. INTOHIMOA pitää olla. Nyt isä ja poika silmäilevät viljelmää. ”Ostajakunta on vuosien saatossa muuttunut. Lisää tilaa joulukuusille saisi kaatamalla Aksulasta tukkimetsää pois, mutta se on tulevien vuosien homma. työtä kuin tavallisessa metsäkuusessa”, Aleksi Toikka kertoo. ÄLÄ laiskottele. Esimerkiksi Helsingissä Karhupuistossa myyntipaikka olisi maksanut peräti seitsemäntuhatta euroa. l Joulukuusten lomassa kasvaa muutamia koivuja. Suurin osa Aleksi Toikan joulukuusista on perinteisiä metsäkuusia, mutta myös lännenpihtaa, siperianpihtaa ja serbiankuusta on istutettu. Joulukuusen kasvatus vaatii aitoa tunteenpaloa. Taimia on noin 5 000–6 000 hehtaarilla. Myös kasvuun lähtö hyvällä hikevällä maalla on nopeaa. Vanhempi Toikka huomauttaa, etteivät ne olleet kovin laadukkaita. Suosituin kuusi on muotoiltu tuuhea metsäkuusi eli niin sanottu Aku Ankka-kuusi, mutta harvemmallekin kuuselle on tilausta. OLE pitkäjänteinen. Viimeiseksi istutetut joulukuuset kasvavat riveissä. Aleksi Toikka on istuttanut parina edellisvuonna kokeeksi pienen määrän jalostettuja joulukuusen taimia. Se helpottaa kuusten hoitoa ja leikkuuta. ”Kiireisin myyntipäivä riippuu vuodesta. Perinteisiä latvakuusiakin oli kolme myynnissä, mutta niistä vain yksi meni kaupaksi. Kotimainen metsäkuusi on pihtaa varmempi kasvattaa. le kiireinen, sillä silloin kuusia pakataan, myydään ja markkinoidaan
Metsään-kurssit ovat olleet metsänomistajien suosiossa. l KUKA NEUVOO VASTA-ALKAJIA. Toimipisteet vähenevät ja metsänomistajien neuvonta ja metsäelinkeinon edistäminen jäävät taka-alalle. 12 Metsälehti Makasiini AJASSA » 10554_.indd 12 10554_.indd 12 15.12.2023 15.09 15.12.2023 15.09. Vähennykset vaikuttavat metsänomistajien metsää ja luontoa koskevan perustiedon saantiin. Hakkuukertymä milj. Pynnösen mukaan Metsäkeskuksen kursseilla on ollut merkittävä rooli nimenomaan uusien metsänomistajien neuvonnassa ja luonnonhoidon menetelmien opastamisessa. Metsäkeskuksen mukaan 50 henkilöä irtisanotaan ja 30 työtehtävää päättyy. Esimerkiksi uusille metsänomistajille tarkoitetut Metsään-kurssit ovat olleet suosittuja. Säästöjen keskellä painivan Metsäkeskuksen kursseilla on ollut merkittävä rooli etenkin uusien metsänomistajien ja luonnonhoitomenetelmien neuvonnassa. ”Ne ovat metsätaloudellisesti suuntautuneita kursseja, mutta monitavoitteisuutta on myös mukana”, sanoo tutkija Sari Pynnönen Luonnonvarakeskuksesta. Jos kuutiot tai vaikka yläharvennus ovat täysin vieraita termejä, puukaupan yhteydessä tapahtuva metsänomistajan neuvonta on hankalaa.”. ”Metsänomistajille tulee olla tarjolla yleistä neuvontaa, josta voi oppia esimerkiksi metsäsanastoa. m 3 Metsätalous 1000 työntekijää Metsäteollisuus 1000 työntekijää Lä ht ee t: Ti la st ok es ku s, Lu ke Huom! Vuosien 2019-2022 työllisyystiedot poikkeavat vertailukelpoisuudeltaan hieman aiemmista. Pynnösen muutaman vuoden takaisen väitöstutkimuksen mukaan metsänomistajat haluaisivat saada metsäasiantuntijoilta enemmän käytännönläheisiä neuvoja puuntuotannon ja muiden metsiin liittyvien tavoitteiden, kuten luontotoimien, yhdistämisestä. HALLITUKSEN päättämät säästötoimet pakottavat Suomen Metsäkeskuksen hakemaan seuraavina vuosina noin viiden miljoonan euron säästöjä. VALTTERI SKYTTÄ 10 20 30 40 50 60 70 80 Hakkuutaso noussut, teollisuuden työpaikat vähentyneet Metsäsektorin suoraan työllistämät henkilöt sekä kokonaishakkuukertymä vuosina 2009-2022. Metsäkeskuksen on arvioitu keskittyvän jatkossa hallintoon ja metsälain valvontaan. Vaikka Metsäkeskus on tehnyt metsänomistajien henkilökohtaista neuvontaa rajallisesti, se on kuitenkin järjestänyt metsänomistajille erilaisia koulutuksia, kursseja ja retkiä
SE PP O SA M U LI JOULUKUUN IRTISANOMISET METSÄKESKUS: 50 irtisanotaan, 30 työtehtävää päättyy (eläköitymiset ja määräaikaisuudet) METSÄHALLITUS: 43 irtisanotaan, 100 määräaikaista työtehtävää päättyy Metsäalan Asiantuntijat (Meto) arvioi, että vähennykset tarkoittavat yhteensä 250 työpaikan poistumista. Metsälehti Makasiini 13 10554_.indd 13 10554_.indd 13 15.12.2023 15.09 15.12.2023 15.09. ”Metsäkeskuksen toimisto katoaa monelta pieneltä paikkakunnalta.” Meton järjestöpäällikkö Ilkka Puputti Metsäkeskuksella on tällä hetkellä 60 toimistoa eri puolilla Suomea
Edellyttääkö monitorointiasetus uusien tietojen keräämistä. Sitä varten voidaan tarvita lisää maastotöitä, joista tulee lisää kustannuksia. JUHA ROPPOLA KUKA: Maaja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies MIKÄ: Komissio esitteli marraskuussa ehdotuksen metsien monitoroinnista, jonka tavoitteena on tuottaa vertailtavaa ja ajankohtaista tietoa metsistä päätöksenteon tueksi MILLOIN: Seuraavaksi asetusehdotusta käsitellään Euroopan parlamentissa ja jäsenmaiden neuvostossa » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini 10555_.indd 14 10555_.indd 14 15.12.2023 12.45 15.12.2023 12.45. Metsätiedon yhdenmukaistaminen on ollut Suomen tavoitteena jo pitkään. Monet niistä ovat sellaisia, joita jo nyt kerätään Suomessa. Indikaattorit kuvaavat muun muassa metsäpinta-alaa sekä puuston määrää ja kasvua. Monitoroinnin tuloksena syntyy uusi, kolmas metsätietopalikka Luonnonvarakeskuksen tuottaman valtakunnan metsien inventointitiedon ja Metsäkeskuksen tuottaman avoimen metsätiedon rinnalle. Monitorointi edellyttää esimerkiksi vanhojen metsien kartoittamista. Komission tavoitteena on yhtenäistää ja kehittää metsätiedon keruuta sekä luoda maantieteellisesti tarkka järjestelmä metsäyksiköiden tasolla. Komission mukaan monitoroinnista ei aiheudu ylimääräisiä kustannuksia metsänomistajille, Juha Roppola maaja metsätalousministeriöstä arvioi. Mitä tietoja EU metsistämme haluaa. l TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVA SEPPO SAMULI PITÄÄKÖ METSIEN MONITOROINNISTA HUOLESTUA. Onko metsänomistajien syytä olla huolissaan. 1 2 3 4 Mitä metsien monitorointi tarkoittaa. Komissio on arvioinut, ettei monitoroinnista aiheudu ylimääräisiä kustannuksia metsänomistajille. Toistaiseksi ei ole selvää, tarkoittaako tämä esimerkiksi metsikkökuvioittain tai metsätiloittain kerättävää paikkatietoa metsistä. Komission monitorointiehdotuksessa on lueteltu parikymmentä indikaattoria, jotka metsistä pitäisi kerätä. Yleisellä tasolla Suomi ei suhtaudu kriittisesti metsätiedon keruun yhtenäistämiseen, mutta kannamme huolta siitä, että monitorointi voidaan tehdä järkevästi ja päällekkäistä työtä välttäen.
Ripeimmin yhdistymiset lähtivät liikkeelle Itäja Etelä-Suomessa. Yhdistyksiä oli silloin 388. Metsänhoitoyhdistykset ovat sulautuneet toisiinsa varsinkin Itä-Suomessa. ”Tavoitteena ovat kokoluokaltaan maakunnan kokoiset yhdistykset. Pieniä yhdistyksiä löytyy edelleen varsinkin Lounais-Suomesta ja Oulun seudulta”, hän sanoo. ”Metsänhoitoyhdistysten yhdistymiset ovat menneet eri puolilla Suomea eri rytmissä. METSÄNHOITOYHDISTYSTEN määrä on pienentynyt viime vuosina vauhdilla. Vielä vuonna 1989 yhdistyksiä oli 370, mutta sen jälkeen niiden määrä alkoi laskea. Ensimmäiset metsänhoitoyhdistykset perustettiin yli sata vuotta sitten. Suurempi yhdistys pystyy toimimaan tehokkaasti ja tarjoamaan monipuolisemman palveluvalikoiman”, Leskinen sanoo.. Ensi vuonna metsänhoitoyhdistysten määrä pienenee ainakin neljällä, kun Itä-Lapin, Kittilän, Sallan, Sodankylän ja Rovaniemen yhdistykset yhdistyvät Metsä-Lapin metsänhoitoyhdistykseksi. Vuoden 2024 alussa yhdistyksiä on 52. Pienet yhdistykset ovat yhdistyneet tai sulautuneet isompiin. Suuria yhdistyksiä on etenkin Pohjoisja Itä-Suomessa, pieniä löytyy vielä Lounais-Suomesta ja Oulun seudulta. Nykyisin pääpaino on erilaisten metsänhoitopalvelujen tarjoamisessa. Suurimmillaan metsänhoitoyhdistysten määrä oli 1960-luvun puolivälissä. Varsinkin aluksi tavoitteena oli tarjota metsänomistajille metsänhoidollisia neuvoja. LIINA KJELLBERG Vuoden 2024 alussa metsänhoitoyhdistyksiä on 52. » AJASSA SAMI KARPPINEN Vauhdikasta laskua Metsänhoitoyhdistysten lukumäärä vuosina 1942-2024 Lähde: MTK 1942 1952 1962 1972 1982 1992 2002 2012 2022-24 50 100 150 200 250 300 350 400 Metsälehti Makasiini 15 10550_.indd 15 10550_.indd 15 15.12.2023 12.53 15.12.2023 12.53. Esimerkiksi nykyisen Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen alueella toimi vielä 30 vuotta sitten 25 erillistä yhdistystä, kertoo MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen. l Tavoitteena maakunnan kokoiset yhdistykset Metsänhoitoyhdistykset ovat yhdistäneet voimiaan varsinkin Itä-Suomessa
Metsälehti.fi:n kuvapalstalla pohdittiin, miten saada takka vetämään. 4,6 Suomen metsien nettonielu pieneni Luonnonvarakeskuksen mukaan viime vuonna 4,6 prosenttia edellisvuodesta. Veto paranee ja puut eivät riko niin herkästi takaseinää.” Köpe ”Minulla veto paranee liikaakin, kun raottaa tuhkaluukkua. HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Laitoin takan tulipesän takaseinälle vanhan rostin, joka jättää ilmaraon puiden ja takaseinän väliin. Vetopelti pidetään aina auki.” Metsuri-motokuski ”Pieni vetopellin kuristaminen hurjimman palamisen himmaamiseen on ok. Tunturihaukan pesintätulos on heikentynyt koko 2000-luvun, mutta tämän vuoden pesintätulos oli hyvä. Vanhoissa pönttöuuneissa on kaksoissavupellit, joilla rauhoitetaan liikaa vetoa.” Jees H-valta ”Tulipesän reunoille voi myös laittaa klapit pystyyn, jolloin pinotut klapit eivät ole reunaan asti ja tuli saa ilmaa sivuilta – tietysti olettaen, että ilman kulku alta on ylipäätään mahdollista.” Isaskar Keturi MAAKOTKAN pesintätulos oli hyvä toista vuotta peräkkäin, kertoo Metsähallituksen petolintuseuranta. Maakotkan pesinnät ovat vakiintuneet kymmenen viime vuoden aikana 100–200 onnistuneeseen pesintään per vuosi. Nimimerkki Köpe on tuunannut takkaansa. Merikotkan pesinnässä poronhoitoalueella tapahtui notkahdus. ”Paikoin kanalintuja ja erityisesti jäniksiä on riittänyt tänä vuonna maakotkan ruuaksi, ja tämä on vaikuttanut positiivisesti pesintään”, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Stefan Siivonen Metsähallituksesta kertoo. MAAKOTKA PESI HYVIN 16 Metsälehti Makasiini W IK IM ED IA CO M M O N S » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini 10574_.indd 16 10574_.indd 16 15.12.2023 13.01 15.12.2023 13.01. Muuttohaukan pesintä onnistui keskimääräisesti. MIKÄ ON PELLIN TEHTÄVÄ. Ihan hyvä sytytysvaiheessa, muulloin saa olla kiinni.” Gla ”Takan valkeaa ei pitäisi koskaan säätää savupellin avulla.” Jätkä ”Jätkä – kyllä palamista ja polttamista työkseen tutkivat nimenomaan suosittelevat, että tulta säädellään savupellillä.” Isaskar Keturi ”Minä olen saanut opin, että vetoa säädetään nimenomaan korvausilmalla
Lisäksi tulisi määritellä maakuntakohtaisesti ilmastoja luontokestävä vuotuinen hakkuumäärä. Luontopaneeli ehdottaa hakkuukiintiöitä VALTTERI SKYTTÄ Metsänomistaja voisi hakata oman kiintiönsä, myydä sen tai säästää seuraaville vuosille. Paneeli esittää joukon toimenpiteitä – muun muassa hakkuukiintiöt ja suojelun lisäämisen – joilla luonnon tilan heikentyminen voidaan pysäyttää tai kääntää paremmaksi. » AJASSA Metsälehti Makasiini 17 NYKYISET toimet eivät riitä luontokadon pysäyttämiseksi metsissä, Luontopaneeli arvioi tuoreessa raportissaan. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. Suosituksissa korostuu maakuntataso. Luontopaneelin mukaan jokaisessa maakunnassa tulisi suojella tiukasti metsämaan metsistä vähintään 10 prosenttia. Metsänomistaja voisi joko hakata vuodessa oman kiintiönsä verran, säästää kiintiön tuleville vuosille tai myydä sen toisella metsänomistajalle. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy. 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. . 09 315 49 840). 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. Metsälaissa tulisi määritellä vähimmäismäärä hakkuussa säästettäville eläville säästöpuille ja lahopuustolle. Avohakkuulle rajoituksia Lisäksi paneeli ehdottaa minimiläpimittaa avohakattavalle puustolle ja hakkuuaukolle enimmäiskokoa. Lain tulisi velvoittaa sekapuustoisuuteen. Suojelualueisiin rajautuvia metsiä ei saisi avohakata, ei myöskään suometsiä. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. Paneeli huomauttaa, että metsäluonnon tila ei käänny elpyväksi pelkästään hyviä toimia lisäämällä, vaan myös haittoja tulee hillitä aiheuttaja maksaa -periaatteella. 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana. Vesiensuojelutoimet pitäisi määritellä laissa nykyistä tehokkaammiksi. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. Pienvesien suojavyöhykkeille tulisi olla metsälaissa määritelty minimileveys. 10552_.indd 17 10552_.indd 17 15.12.2023 13.03 15.12.2023 13.03. Kestävä hakkuutaso ei saa ylittyä, joten Luontopaneeli ehdottaa maakuntiin ratkaisuksi metsänomistajakohtaisia vuosittaisia hakkuukiintiöitä. Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi. Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. Juttu avautuu uuteen näkymään. 3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön. Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden asiakaspalvelu auttaa (puh
LOPPUVATKO RAH ASTOJEN RAHAT. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVITUS ANNA BACK / SHUTTERSTOCK IMAGES 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » TURBULENSSIA TILAMARKKINOILLA 10512_.indd 18 10512_.indd 18 14.12.2023 12.27 14.12.2023 12.27. Metsätiloja rohmunneet metsärahastot ovat tänä vuonna jarruttaneet ostojaan
Jos talletusvirtojen suunta kääntyy, niin edessä voi olla ennennäkemätön metsätilojen tarjontapiikki. LOPPUVATKO RAH ASTOJEN RAHAT. Metsälehti Makasiini 19 10512_.indd 19 10512_.indd 19 14.12.2023 12.27 14.12.2023 12.27
Muutos on ollut nopea, sillä vielä 15 vuotta sitten rahastot ja ulkomaiset sijoitusyhtiöt eivät omistaneet metsiä käytännössä lainkaan. M M ETSÄRAHASTOJEN ja ulkomaisten sijoittajien metsänomistus Suomessa on kasvanut nopeasti viime vuosina. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » TURBULENSSIA TILAMARKKINOILLA 10512_.indd 20 10512_.indd 20 14.12.2023 12.27 14.12.2023 12.27. Yksi seuraus kysynnän kasvusta on, että metsäkiinteistöjen hinnat ovat kohonneet kaikkien aikojen korkeimmiksi. Kauppaa on käyty ahkerasti, ja vuonna 2021 rahastot ostivat ensimmäistä kertaa enemmän metsiä kuin yksityishenkilöt