METSÄSUHTEET ”JOTENKIN METSÄ KUTSUU” Lue verkosta koko vuoden testit Korjuujäljessä rutkasti parannettavaa ILMASTO MUKAAN SUOSITUKSIIN UUSI ILMIÖ TILAKAUPASSA KUUSENKORISTEITA VANERISTA ›› Roope Tonteri hoitaa nyt omia ja muiden metsiä 23. JOULUKUUTA • NUMERO 8/2022 • 12,00 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 8/2 02 2 TE EM A : M ET SÄ SU H TE ET 9821_.indd 1 9821_.indd 1 17.12.2022 13.03 17.12.2022 13.03. TAIMIKOT KUNTOON METSÄTYYPPI Miltä näyttää metsävuosi 2023
Omistajajäsenenä voit saada bonusta jopa 2,80 euroa jokaista myymääsi hankintapuukuutiometriä kohti.* Pyydä tarjous hankintapuukaupasta omalta metsäasiantuntijaltasi www.metsagroup.com/metsaasiantuntija. Hankintapuulle bonukset tuplana Puunkäyttömme kasvaa ja haluamme ostaa lisääntyvät määrät omistajajäseniltämme Suomesta. *Lue lisää bonusten kertymisestä www.metsagroup.com/bonukset 9822_.indd 2 9822_.indd 2 17.12.2022 13.07 17.12.2022 13.07. Kyllä Metsä pitää huolen omistaan. Maksamme aikavälillä 1.11.2022–31.1.2023 ostamallemme hankintapuulle tuplabonuksen. Olemme kiinnostuneita lisäämään yhteistyötä hankintapuuta tekevien omistajajäsentemme kanssa
Tämän numeron kannen kuvasi Sami Karppinen. 15 KUIVUUS UHKAA KUUSENTAIMIA 16 LUKIJAN KUVA : Kuusikon kakkosharvennus TEEMA 18 METSÄSUHTEET : Erityinen suhde 28 VAIKUTTAJA : Roope Tonteri on omassa elementissään OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 13 kysymystä ilmastosuosituksista 40 KASVUPAIKAT : Kannattavuus on turvekankaiden haaste 42 TUTKIMUS : Koolla on väliä 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Suojasin pääni auringolta 44 KYSY POIS : Miten maksimoin mäntyjen laadun. LE IN O N EN H A N N U N O U SIA IN EN A N TT I J. 40 S. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Hirvet mukaan strategiaan 6 METSÄNOMISTAJA : Tarjolla elämyksiä 12 KORJUUJÄLJESSÄ RUTKASTI PARANNETTAVAA 14 METSÄTYYPPI : Saako metsiä hakata ensi vuonnakin. S. LE IN O N EN LUONNOSTA 61 KOLUMNI : Joulu on 62 LUHTA : Jouluretkiä 68 KÄSIN TEHTY : Puupyörät pyörimään 72 TUOTE & TEKIJÄ : Käsin ja kotimaisesta koivusta 76 MUISTOKIRJOITUS : Arto J. 47 PIKATESTI : Testivuosi 2022 48 PERINTÖMETSÄ : Varaudu viisaasti TALOUS 51 RAHAPUU : Metsäkoulutus toimii 52 PUUMARKKINAT : Hankintahakkaajan hiki on halpaa 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Koivukuidusta 29 euroa 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Yhtymä korjasi potin kohtuuhinnalla 56 TILAMARKKINAT : Rauhoittuvatko markkinat. Buzz Cargo 60 KESKI-EUROOPASSA AVOKÄTISIMMÄT METSÄTUET AN TT I J. 57 KOEAJO : Täyssähköinen ID. Huurinainen 78 PILKKEET : Piileskelevät hyppiäiset 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Kii(s)telty lausuma Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 9823_.indd 3 9823_.indd 3 16.12.2022 14.30 16.12.2022 14.30. 72 18 18 S
Joukko alueen metsänomistajia onkin järjestäytynyt riistatoimikunnaksi, jonka tavoitteena on ehkäistä hirvituhoja vaikuttamalla poliitikkoihin ja viranomaisiin. Toivottavasti seuraava hallitus löytää keinot. Ensimmäistä numeroa odotellessasi voit seurata uutisia osoitteessa metsalehti.fi MIKKO HÄYRYNEN TOIMITTAJA ”Metsäasiat tapaavat olla konkreettisia, mutta tämänkertaisessa teemajutussa yritin tavoittaa sellaista, mitä ei voi mitata eikä punnita, mutta joka vahvasti tuntuu. Metsänomistajat kokevat, että he eivät saa ääntään kuuluviin, kun metsästyksestä päätetään, vaikka tuhot koituvat heidän maksettavakseen. Muun muassa kantelu oikeusasiamiehelle tuotti vesiperän, kun laillisuuden valvoja ilmoitti äskettäin, että pyyntilupien myöntämismenettelystä ei löytynyt aihetta toimenpiteisiin. 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS TIIA PUUKILA TOIMITTAJA ”MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola povaa, että ensi vuonna hiilensidonnalla voisi jopa tienata. Metsästyksen päättyessä kannan kooksi arvioitiin 80 800 hirveä, mikä on noin neljänneksen vähemmän kuin viisi vuotta sitten. Metsästrategialta putoaa pohja, jos metsät eivät pysy terveinä. Myöskään maaja metsätalousministerit eivät ole tarttuneet ongelmaan. Pieni valonpilkahdus näkyy ministeriössä laaditussa Kansallisessa metsästrategiassa, jonka metsäneuvosto hyväksyi viime viikolla. Uudet metsänhoidon ilmastosuositukset puolestaan antavat eväitä, miten hiilensidontaa voi tehostaa. Onhan kuusettumisesta tullut yksi pahimmista metsiä tuhoille altistavista tekijöistä. Keskimäärin tilanne on koko maassa tyydyttävä, mutta paikoitellen yhä sietämätön. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Hirvet mukaan strategiaan Lehden välissä saapuva ilmestymiskalenteri tuo tuulahduksen uudesta vuodesta. Riistatoimikunnan saavutukset ovat toistaiseksi olleet laihoja. Ongelma on, että sarvipäät eivät jakaannu tasaisesti metsiin. Lisäksi vahinkoja jää paljon tilastoimatta, koska korvauksia pidetään pieninä ja niiden hakemista hankalana. Siinä mainitaan yhtenä tavoitteena ”kehittää keinot hirvieläinkantojen tehokkaampaan säätelyyn metsien puulajivalikoiman monipuolistamiseksi”. Vuosi sitten luvista käytettiin 79 prosenttia. Jutun juonen selittäminen haastateltaville oli helppoa, ja metsäsuhteet alkoivat avautua ja samalla myös ihmisen minuus.” 9824_.indd 4 9824_.indd 4 16.12.2022 14.33 16.12.2022 14.33. Pian selviää, kuinka paljon eläimiä jää talvehtimaan metsiin. Kiinnostava vuos i alkamassa.” MIKKO RIIKILÄ TOIMITTAJA ”Suomen luonnossa riittäisi elämyksiä tuotteistettavaksi, mutta tarvitsisimme lisää Ilkka Länkisen kaltaisia yrittäjiä luontoon tukeutuvan ylellisen elämysmatkailun moottoreiksi.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA HIRVENMETSÄSTYSKAUSI alkaa olla lopuillaan. Muun muassa Pohjois-Karjalassa on tihentymäalueita, joissa tuhoja on paljon
AAMUISELLA hiihtoretkellä on vielä hämärää, mutta kuu valaisee suomaisemaa pilvien takaa. KUVA: JARNO HÄMÄLÄINEN Hirvet mukaan strategiaan 9824_.indd 5 9824_.indd 5 16.12.2022 14.33 16.12.2022 14.33. Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Kuopiossa oli 11.12.2022 jo riittävästi lunta, jotta lähimetsiä pääsi kiertelemään suksilla
TARJOLLA ELÄMYKSIÄ Metsänomistaja Ilkka Länkinen pyörittää ylellistä matkailubisnestä lappilaisen luonnon tenhossa. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN Sami Karppinen Metsälehti Makasiini 7 9825_.indd 7 9825_.indd 7 16.12.2022 14.37 16.12.2022 14.37. Matkailun ja metsätalouden yhteensovittamisessa hän ei näe ongelmaa
Nimillä Ilkka Länkinen esittelee Arctic TreeHouse -hotellin majoja, joiden muotoilussa esikuvana on ollut käpylehmä. ”Koronavuosien jälkeen ihmiset haluavat matkustaa ja kokea elämyksiä”, hän toteaa. ”Ilman matkailua Lappi olisi hiljainen paikka.” ”Meillä on tänä vuonna käynyt vieraita yli 80 maasta. Vierailleen hän tarjoaa elämyksiä ja samanlaista laatua, johon he ovat tottuneet vaikkapa Alppien luksuskohteissa. Vieraat kielet sekaantuvat suloiseksi sekakuoroksi ja lounastilaus hoituu englanniksi. Rovaniemelle tulee lentoja 15 maasta, joten kävijöitä riittää. Hän korostaa metsän tuottamia elämyksiä, wellnessiä, wellbeingiä ja mindfullnessiä, siis hyvinvointia ja hyvää oloa – kukapa ei sellaista haluaisi. M M UISTAMME kaikki, kuinka tukkoinen Betlehemin majoitustilanne oli ensimmäisenä jouluna – kaikille ei löytynyt majatalosta sijaa. Länkisen vieraat tulevat eri puolilta maailmaa. Santaparkissa olemme kuin ulkomailla. 8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9825_.indd 8 9825_.indd 8 16.12.2022 14.37 16.12.2022 14.37. Venäläisten ja kiinalaisten poissaolo ei haittaa meitä.” Mäntymetsä voi olla iso kokemus Länkinen puhuu paljon ja nopeasti, mutta ajattelee johdonmukaisesti. Tarkalleen 2023 vuotta myöhemmin Rovaniemellä on sama pulma, mutta se ei haittaa ylellisen hotelli Arctic TreeHousen omistaja ja toimitusjohtaja Ilkka Länkistä
”Monet vieraamme eivät ennen ole kokeneet talvea tai nähneet lunta. Siltä pohjalta jouluilon ja elämysten tuotanto alkoi vähitellen rakentua. Santapark on alkuaan Niilo Tarvajärven ideoima ja alkuun saattama hanke, jonka toteutus takkusi vuosikymmeniä, mutta ei enää. Kansainvälisiä asiakkaita palvelevalla ravintolalla on kaunis, suomalainen nimi. Valtaosa 240 työntekijästä on eri puolilta maailmaa ”Toivomme, että osa heistä muuttaisi pysyvästi Lappiin. Ja esimerkiksi pulkkamäki on erittäin suosittu.” Pohjoiseen tulevien ehdoton suosikkielämys ovat revontulet. Lumituisku tai suomalainen mäntymetsä voi olla riemastuttava tai jopa jännittävä kokemus. Länkinen on eri linjoilla. Tarvitsemme lisää työtä tekeviä ihmisiä. En aina edes tiedä, ketä meille on tulossa. Sen tunnusmerkkinä ja ylellisten majojen etäisenä esikuvana on käpylehmä. Hänen kotimaassaan se ei onnistuisi.” Suomalaisen Lapin kävijän voi olla vaikea ymmärtää, mitä hienoa on tulla Rovaniemen liepeille tavallisen näköisen mäntymetsän kupeeseen luksuslomalle. Silloin Länkinen hakeutui mestarikurssille, jossa koulutettiin joulupukille apulaisia. Matkailuala ja varsinkin joulun tuotteistaminen kiinnostivat jo opiskeluaikana. Hän opiskeli 1990-luvulla metsätalousinsinööriksi. Yleensä matkailu ja metsien hakkuut asetetaan Lapissa vastakkain. Länkinen tietää, että maailmalta tuleville vieraille monenlaiset, meille yllättävätkin asiat ovat eksoottisia elämyksiä. Esimerkiksi hotellimme johtaja on Etelä-Afrikasta. Kuinka joulukuusi myydään monta kertaa Ilkka Länkinen päätyi matkailualalle mutkan kautta. Ilman matkailua Lappi olisi hiljainen paikka.” Myös hotellin ja sen yhteydessä toimivan Santaparkin henkilökunta on kansainvälistä joukkoa. ”Metsätalous ja matkailu ovat Lapin keskeisiä elinkeinoja, ja ne voidaan ilman Hotelli on nimensä mukaisesti rakennettu puusta. ILKKA LÄNKINEN IKÄ 48 vuotta SANTAPARK Oy:n ja Pro Santa Oy:n toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja METSÄTALOUSINSINÖÖRI , metsänomistaja PERHE : vaimo ja kolme lasta ASUU Rovaniemellä ei retostella, mutta verkosta löytyy viitteitä nimekkäistä kävijöistä tyyliin Kardashian, Messi, Ecclestone. ”Meille vieraat ovat Mr ja Mrs Smith. Samaan yhteyteen Länkinen on rakentanut Arctic TreeHouse -hotellinsa. Vuosituhannen vaihteessa alan töitä ei juuri ollut tarjolla, joten nuoren metsätalousinsinöörin ensimmäinen työtehtävä oli kokoomuksen Lapin piirin toiminnanjohtajuus. ROVANIEMI Metsälehti Makasiini 9 9825_.indd 9 9825_.indd 9 16.12.2022 14.38 16.12.2022 14.38. Vieraamme ovat valmiit maksamaan laadusta ja edellyttävät, että pystymme sitä tarjoamaan.” ”Me olemme valuutantuontiteollisuutta, tuomme ihmisiä tänne kuluttamaan rahojaan. Vuonna 2010 hän osti puolisonsa kanssa Santaparkin valtiolta. Hänelle Suomi on paratiisi, jossa voi ajaa työpaikalle polkupyörällä. Se tuo vaurautta Lappiin ja Suomeen
Santaparkin matkamuistokaupasta voi ostaa vaikkapa lehtikuusesta sahatun tason. vähäisintäkään ongelmaa sovittaa yhteen. Puumajojen seinät ovat mäntypaanua. Viisi puuta siis sitoo lennon aiheuttamat päästöt.” Vaikka vastuullisuutta vaalitaan, ei Valtaosa Santaparkin noin 240 työntekijästä tulee ulkomailta. ”Istutamme vuosittain henkilökuntamme kanssa toistakymmentä tuhatta tainta uudistusaloille. Sitä mukaa, kun ihmisten tietoisuus ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt, on kansainvälisen matkailun hyväksyttävyys joutunut koetukselle. Esimerkiksi eräs espanjalainen työntekijämme tuli kädestä pitäen kiittämään minua elämyksestä, jota hän ei missään muualla olisi päässyt kokemaan.” Kerran hotellissa oli vieraana puuta käyttävän yrityksen asiakkaita. Hän esitteli metsän mittausvälineistöä. Seuraavana päivänä viemme sen takaisin metsään, jäädytämme tyven maahan ja seuraavat retkeläiset saavat löytää sen uudelleen.” EU:sta eroon. Esimerkiksi moottorikelkkasafarien reitit voidaan linjata hakkuiden lomitse.” Hän muistuttaa, että metsätalouden puitteet sopivat myös matkailupalveluiden tuottamiseen. Ilkka Länkinen osti Santaparkin yhdessä vaimonsa kanssa 2010. Samalla vieraille esiteltiin kaadettua lappilaista mäntyä ja kerrottiin, kuinka kauan se on kasvanut ja kuinka sitä hienosyisyytensä vuoksi voidaan CNC-sorvata vaikka lentokoneen potkuri.” Joulun aikaan joulukuusen hakuretket ovat hotellivieraiden suosiossa. Se on monelle eksoottinen kokemus. ”Annamme vieraillemme männyn siemeniä ja kerromme, että lento Atlantin yli vapauttaa 5–6 tonnia hiilidioksidia, mutta yksi suomalainen puu sitoo elämänsä aikana tonnin hiilidioksidia. Länkisen mukaan vastuullisuuden vaaliminen on välttämätön osa matkailubisnestä nykyään. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9825_.indd 10 9825_.indd 10 16.12.2022 14.38 16.12.2022 14.38. ”Menemme lähimetsään ja löydämme sieltä kauniin kuusen. Niiden sijaan Länkinen tarjoaa vierailleen kouriintuntuvan mahdollisuuden hyvittää lomalentojensa aiheuttamia päästöjä. ”Järjestimme retken, jossa tavattiin tulilla istuva metsuri. Se sahataan poikki ja tuodaan hotellille koristeltavaksi. Hän ei silti ole tarttunut monenkirjaviin hiilikompensaatiotarjouksiin, joita hän luonnehtii nykyajan anekaupaksi
”Meillä on ollut maailman ensimmäinen metsälaki, jossa säädettiin, että metsää älköön hävitettäkö. ”Olen sanonut, että meikäläisten ikäluokalle ei taida valtion puolesta eläkettä olla luvassa. l Metsälehti Makasiini 11 9825_.indd 11 9825_.indd 11 16.12.2022 14.38 16.12.2022 14.38. Muiden pitäisi ottaa meistä oppia, kuinka metsät säilytetään. ”Tässä on ihan samoja piirteitä, kun Natura-ohjelmassa 1990-luvulla.” nykyinen metsäpolitiikka kerää kuitenkaan kehuja. Nykyinen ennallistamiskeskustelu on aivan sairasta.” Länkisen mielestä Suomen on syytä irtautua EU:sta, jos metsäpolitiikkaan ei saada tolkkua. Ojitusalueiden laskeutusaltaat kannattaa kaivaa suositeltua isommiksi. ”Perustan vuosittain 15 vuoden ajan uusia taimikoita. Kokeilkaa lehtikuusta, se kasvaa monilla mailla paremmin kuin omat puulajimme 2. Jos yksityismetsien käyttöä rajoitetaan, myös jokamiehen oikeudet, esimerkiksi marjastus, on muutettava maksullisiksi.” Taimikosta puuhaa eläkkeellä Omaa metsävarallisuuttaan Länkinen on kasvattanut vähitellen. Jos joskus jään eläkkeelle, minulla riittää 15 vuodeksi taimikonhoitourakkaa. Kaivattakaa metsäojien reunat loiviksi, niin kanalintujen poikaset pääsevät ylös ojista. Taimikonhoito on parasta hommaa 3. Siihen Länkisellä on kiintoisa idea. Ne lisäävät monimuotoisuutta. Natura), että suomalaista metsänomistajaa viedään, eikä lainkaan hyvään suuntaan. ”Nyt on meneillään sellainen Vitura kakkonen (vrt. Niinpä olen rakentanut eläketurvaani ostamalla metsiä. Tässä on ihan samoja piirteitä, kun Natura-ohjelmassa 1990-luvulla. Meille valehdellaan suut ja silmät täyteen, että ’eihän tämä mitään vaikuta metsätalouteen’, mutta kun oikeasti vaikuttaa.” Hän paheksuu erityisesti EU:n ennallistamisasetusta, jossa metsänsä säilyttänyttä Suomea kyykytetään. Silloin niihin pesiytyy heinätaveja ja jopa joutsenia. Tällä hetkellä meillä on satoja hehtaareita metsää, tuhat ei vielä ole täynnä.” Metsien yksi tehtävä taitaa olla metsänhoitotöiden varmistaminen eläkepäivien varalle. Se on ihan parasta hommaa.”. 4. ”Meidän metsillemme tuntuu tällä haavaa riittävän iso liuta omistajia. LÄNKISEN VINKIT 1
Nuoriin metsiin sopivia, tavallista kapeampia koneita ei juuri ole tarjolla. Mitatuista 86 kohteesta 50, siis 58 prosenttia, oli harvennettu metsälaissa määriteltyä minimiä vähäpuustoisemmiksi. Keskimääräinen ajourien leveys oli tasan viisi metriä, kun suositusten mukainen leveys on 4–4,5 metriä. Keski-Suomessa tänä ja viime vuonna tehty selvitys paljasti, että tilanne on pelättyä huonompi. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ SAMI KARPPINEN 28% Ajourille jäävän alan osuus ensiharvennusleimikosta Suositusten mukaisia % 42 % Huomautettavia (Harvennettu suosituksia vähäpuustoisemmaksi) Virheellisiä (Harvennettu lain vaatimaa vähäpuustoisemmaksi) 58 % Korjuujäljen laatu 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9826_.indd 12 9826_.indd 12 17.12.2022 13.22 17.12.2022 13.22. l KARMEAA JÄLKEÄ Metsäkeskuksen selvitys antaa karun kuvan ensiharvennusten laadusta. Yksikään leimikoista ei ollut harvennuksen jälkeen hyvän metsänhoidon suositusten mukainen. ”Asia on monella tapaa tärkeä ja siksi koko puunhankinnan ketjussa tietoa, opastusta ja koulutusta tulee lisätä.” . Syynä huonoon korjuujälkeen pidetään yleisesti sitä, että ensiharvennukset tehdään samoilla isoilla korjuukoneilla kuin muukin puunkorjuu. Kasvatettavaa puustoa jää ensiharvennuksissa kolmannesta suositeltua vähemmän. Tästä syystä valtaosalla tarkastetuista kohteista ei voida tehdä enää kiertoajan kuluessa toista harvennusta. Vähäpuustoisuuden tärkein syy olivat liian leveät ajourat. Isojen metsäyhtiöiden ja metsänhoitoyhdistysten ensiharvennusten laadussa ei ollut eroja. Neuvotteleva virkamies Satu Rantala maaja metsätalousministeriöstä sanoo, että ensiharvennusten laatua on parannettava. Urien alle jäi keskimäärin 28 prosenttia harvennettujen metsien alasta. Nuoret metsät harvennetaan säännöllisesti liian vähäpuustoisiksi. METSÄKESKUKSEN vuotuiset tarkastukset ovat osoittaneet, että harvennusten laadussa on rutkasti parannettavaa. Kolmen ja puolen hehtaarin ensiharvennusleimikolla on siis hehtaari ajouria
SAMI KARPPINEN Puuta pystyssä kolmannes suositeltua vähemmän (Tarkastetuille kohteille laskettu, suositeltu keskimääräinen puusto ensiharvennuksen jälkeen) 200 400 600 800 1000 Runkoa/ Ha 64 5 ru nk oa /h a (Tarkastuksissa todettu kasvatuskelpoinen puusto harvennuksen jälkeen) 96 2 ru nk oa /h a Lähde: Suomen metsäkeskus Metsälehti Makasiini 13 9826_.indd 13 9826_.indd 13 17.12.2022 13.22 17.12.2022 13.22
Pysyykö metsien käyttö ennallaan ensi vuonna. Tänä vuonna on keskusteltu paljon siitä, mitä kaikkea metsänomistaja voi metsistään tarjota. Kiinnittäisin huomiota siihen, mitä metsätalouden rahoituksesta puhutaan. l TEKSTI TIIA PUUKILA KUVA SEPPO SAMULI SAAKO METSIÄ HAKATA MYÖS VUONNA 2023. Ensi vuosi on komission viimeinen tehokas vuosi. Vaikka EU:n tavoitteena on suojella tiukasti 10 prosenttia maaja vesialasta ja 20 prosenttia löyhemmin, on vaikea nähdä, että yksityisiin metsänomistajiin kohdistuisi muita kuin vapaaehtoisia toimia. Ensi vuonna kannattaa seurata tarkkaan vaaleja sekä EU:sta tulevia päätöksiä, kertoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. Suomi varmasti antaa oman sitoumuksensa EU:n biodiversiteettistrategiaan ensi vuonna. 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 9827_.indd 14 9827_.indd 14 16.12.2022 15.08 16.12.2022 15.08. Moni metsänomistaja on kysynyt, saako metsiä hakata tulevana vuonna vai kannattaako puut kaataa nyt. 1 2 3 4 Minkälainen vuosi on luvassa EU-rintamalla. Kun päätökset EU-tasolla saadaan valmiiksi, vuorossa on kansallinen toimeenpano. Mitä hyvää vuosi 2023 metsänomistajalle tuo. Nyt näyttää siltä, että ensi vuonna mahdollisuudet muuttuvat rahaksi. Uudistuvasta energiasta käytävät keskustelut jatkuvat. Tällä hetkellä mikään ei ole kieltämässä metsien käyttöä eikä aavistushakkuisiin ole tarvetta. MARKO MÄKIHAKOLA KUKA: Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n metsäjohtaja MITÄ: Huolehtii, että päätösvalta metsistä säilyy metsänomistajilla myös ensi vuonna MITEN: Seuraa ja vaikuttaa kotimaan politiikkaan, puumarkkinoihin ja EU-asioihin sekä huolehtii, että metsänomistajat saavat palvelua ja apua. Esimerkiksi hiilensidontapuolella on paljon aloitteita, jotka voivat oikeasti tuoda rahaa metsänomistajalle, samaten luontopuolella.. Toivottavasti metsien kasvua lisäävät toimet saavat tukea Metkan rahoituksessa. Esillä ovat myös maaperäasiat sekä hiilisertifiointi. Sitä kannattaa seurata. Mihin tulevissa eduskuntavaaleissa kannattaa kiinnittää huomiota. Seuraisin, mitä puolueet kertovat toimintaympäristön turvaamisesta ja mitä hallitusohjelmaan kirjataan. Ennallistamisesta ja taksonomiasta eli kestävästä rahoituksesta käydään kiivasta keskustelua. Kukkaron nyörit ovat varmasti tiukalla. Nykyinen hallitus varmasti saa valmiiksi uuden metsätalouden tukijärjestelmän Metkan, mutta seuraava hallitus joutuu pohtimaan rahoitusta
SA M I KA RP PI N EN Istutusajankohta toukokuu kesäkuun alku kesäkuun loppu Kuivuustuhon todennäköisyys Ulkoa otettu taimi ritiläalustalla Ulkoa otettu taimi pahvilaatikossa Pakkastaimi pahvilaatikossa Ulkoa otettu taimi pahvilaatikossa 100 80 60 40 20 Lorem ipsum Taimien pakkaustapa ja talvivarastointipaikka Lä hd e :L uo nn on va ra ke sk us % Lorem ipsum Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 9828_.indd 15 9828_.indd 15 16.12.2022 15.18 16.12.2022 15.18. ”Keskimäärin 6 prosenttia taimista kuoli ja 26 prosenttia vaurioitui ensimmäisen kasvukauden aikana. Heinäkuu on kevättaimille liian myöhäistä istutusaikaa. MIKKO HÄYRYNEN KUIVUUS UHKAA KUUSENTAIMIA RISKIÄ VÄHENTÄÄ: › Pakkasvarastoidut taimet › Hyvä maanmuokkaus ja riittävä istutussyvyys RISKIÄ LISÄÄ: › Kasvunsa jo aloittaneiden taimien istuttaminen juhannuksen jälkeen › Pitkät, hontelot taimet Ilmastonmuutos ei lopeta, mutta muuttaa kuusentaimien istuttamista. LUONNONVARAKESKUKSEN tutkimuksessa tarkastettiin 65 viime vuoden touko-heinäkuussa istutettua kuusen uudistusalaa Eteläja Keski-Suomesta. Istutusten onnistumiseen vaikuttavat eniten istutusaika, taimien pakkausja säilytystapa sekä muokkaus. Kesäkuun lopulla tuhoriski on suurin ritilätaimilla ja pienin pakkasvarastosta otetuilla, istutettaessa sulilla taimilla. Tämä on enemmän kuin yleensä”, erikoistutkija Jaana Luoranen kertoo. ”Kuivuustuhoja on mahdotonta estää kokonaan, mutta täysitiheät, nopeasti kasvuun lähtevät taimikot ovat mahdollisia myös tulevaisuuden lämpenevässä ilmastossa. Taimien kuolinsyy oli valtaosin kuivuus. Eniten istutusten onnistumiseen vaikuttavat istutusaika, taimien pakkausja säilytystapa sekä muokkaus. Siitä toissakesän istutuskauden lämpö ja kuivuus antoivat jo esimakua. Laadukas muokkaus ja istutustyö vähentävät myös tukkimiehentäin tuhoja.” Pienikin sade auttaa taimien pärjäämistä ja lyhyt taimi pärjää paremmin kuin kookas.
Silloin kun tuo pelto on perustettu, metsänhoitopolitiikka ei puhunutkaan muusta kuin puupelloista. Ei ne ryteikössä ole ennenkään voineet lennellä.” Mehtäukko Joulupuunkasvattajia on Suomessa noin 500. Ajourat on havutettu oikeaoppisesti, mikä suojaa ajouran reunapuuston juurien rikkoontumisen.” Metsä-Masa ”Hieno kuusikko, olisi muuten erittäin hyvä lannoituskohde.” Apli ”Hyvältä näyttää, vaikka joku voisikin puhua puupelloista.” Gla ”Puupelto joo. Nimimerkki Menninkäinen kuvasi alle 40-vuotiaan kuusikon toisen harvennuksen. Siis oikein toimittu!” Mehtäukko ”Puuta tuottavaa metsää, mutta en kyllä lähtisi metsoa tavoittelemaan tuon näköisestä paikasta, jos nyt en muitakaan riistaeläimiä.” Puu-Tuomas ”Kyllä tuonne metso osaa, kun valossa alkaa mustikat elpyä. Liiketulos kasvoi reaalisesti 32 prosenttia 155 euroon hehtaarilta. Isaskar Keturi ”Näin hyvissä olosuhteissa on kuusikon kesähakkuu suositeltavaa ja turvallista. Puuntuotannon sijoitustuotto nousi 12,5 prosenttiin, lisäystä edellisvuoteen oli 10 prosenttiyksikköä. 500 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Ehkä pikkaisen aikaisemmin olisin tehnyt, kun nuo elävät oksat ovat jo noin korkealla, mutta on nyt riittävästi otettu. Viime viikkoina he ovat toimittaneet markkinoille yli miljoona joulukuusta. Myös sijoitustuotto nousi selvästi. Suurimmat hehtaarikohtaiset tulot saatiin Päijät-Hämeessä (302 euroa) ja Kanta-Hämeessä (293). Kuusikon kakkosharvennus Metsälehti.fi:n kuvapalstalla ruodittiin harvennuksen lopputulosta. METSÄ TUOTTI HYVIN VIIME VUONNA YKSITYISMETSIEN liiketulos parani viime vuonna selvästi edellisvuodesta, kertoo Luonnonvarakeskus. SA M I KA RP PI N EN 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9829_.indd 16 9829_.indd 16 16.12.2022 15.30 16.12.2022 15.30. Tuloja on saatu reaalisesti enemmän vain huippuvuosina 2007 ja 2018. Varsinkin tukkipuun hakkuut lisääntyivät, ja puusta maksettiin edellistä vuotta korkeampaa hintaa
9830_.indd 17 9830_.indd 17 15.12.2022 16.25 15.12.2022 16.25. Vastaleivotun leivän tuoksua, lahjapapereiden rapinaa, rakkaita muistoja ja lämpöä – niistä syntyy joulun taika. Rauhallista joulua Kohdistamme joulutervehdyksen Hyvä joulumieli -keräykseen
ERITYINEN SUHDE Metsänomistajien metsäsuhteet ovat moninaisia, mutta arvolataus vahva. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN 18 Metsälehti Makasiini TEEMA »METSÄSUHTEET 9831_.indd 18 9831_.indd 18 15.12.2022 16.03 15.12.2022 16.03. Seuraavassa neljä metsänomistajaa ja tutkija kertovat tarkemmin
KUVA: SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 19 9831_.indd 19 9831_.indd 19 15.12.2022 16.03 15.12.2022 16.03. Seppo Samuli Elämä olisi varmaan toisenlaista ilman metsiä, Sanna Ketola pohtii
Karhunkorva ja tähän juttuun haastatellut metsänomistajat pohtivat, että metsän omistaminen ei ole absoluut1750-1950 Isojako 1800-luvun jälkipuoli Maanosituslainsäädäntö vapautuu asteittain, maanomistuksen pientilavaltaistuminen alkaa. 1940 Pika-asutuslaki talvisodan evakoille. 1925 Laki metsäyhtiöiden laittomasti hankkiman peltomaan palauttamisesta asutustarkoituksiin, Lex Pulkkinen, pysäytti maanomistuksen keskittymisen. Ja moni metsänomistaja toi esiin, että eihän luontoa voi lopulta omistaa kukaan.” Mitä omistaa kun omistaa metsää. ”Moni metsänomistaja toi esiin, että eihän luontoa voi lopulta omistaa kukaan.” MAANOMISTUKSEN MERKKIPAALUT M ETSÄNOMISTAJA on kaikkien mahdollisten itsensä, yhteisön ja yhteiskunnan asettamien odotusten ja toiveiden leikkauspisteessä.” Näin kiteyttää tutkija Reetta Karhunkorva, joka valmistelee Itä-Suomen yliopistossa väitöskirjaa metsänomistajien metsäsuhteista. 1960-luvun alku Pitkä maaseudun asutustoiminnan kausi päättyy. Yksityinen metsänomistus syntyi maatalousreformin sivutuotteena, osana 1700-luvulla alkanutta ja 1900-luvulle jatkunutta isoajakoa, mutta Karhunkorva näkee metsien jakamisen tavoitteet siitä erillisenä. Se oli suuri yhteiskunnallinen kysymys 1900-luvun alussa tunnetuin seurauksin. 1979 Maanhankintaoikeuslaki, turvaa maanviljelijöiden tai poronhoitajien etuosto-oikeuden maaja metsätalousmaahan; kumottiin 1997. 1922 Asutuslaki eli Lex Kallio, koski sekä torppareita että kokonaan maattomia. ”Haastattelemani metsänomistajat toistivat Mark Twainin aforismia, että maata ei valmisteta enää. Siksi siitä kannattaa pitää kiinni. 1937 Maanlunastuslaki, loi pohjan pika-asutusja maanhankintalaille. ”Pienikin metsätila on antanut itsellisyyttä, mutta silti itsensä pitäminen omistajana voi tuntua vieraalta tai ainakin sen sanominen. ”Yhteisnautinnan pelättiin johtavan hallitsemattomaan metsien käyttöön ja yksityisen talonpoikaisen omistuksen ajateltiin suojelevan metsiä hävittämiseltä.” Isojako teki talonpoikaissäädystä vahvan, mutta samalla heikensi tilattoman väestön asemaa. Suomessa siihen liittyy ylisukupolvisuuden eetos.” Talonpojat ja vähäväkiset Metsänomistus on sekä vahvojen talonpoikien että vähäväkisten, työteliäiden ihmisten historiaa. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA »METSÄSUHTEET 9831_.indd 20 9831_.indd 20 15.12.2022 16.03 15.12.2022 16.03. ”Viime vuosisata oli maanjakopolitiikan aikaa, ja nykyinen metsänomistusrakenne sai muotonsa.” Sukumetsänomistamisella voi olla monta syntytapaa, mutta moni metsänomistaja on pientilallisen perillinen. 1918 Laki vuokra-alueiden lunastamisesta eli ”torpparilaki”. 1915 Metsäyhtiöiden maanhankinnan rajoittaminen. 1945 Maanhankintalaki perheellisille rintamamiehillle, kaatuneiden omaisille ja evakoille