POPULAARIMUSIIKKIA METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Eläkepäivät hankintahakkuilla VAIKUTTAJA TYÖMAANA EU:N METSÄALOITTEET Valtuudet kuntoon! Alstor 840 Pro oman metsän harventajalle KUUSI JYRÄÄ ETELÄSUOMESSA MITÄ METSÄNHOITO MAKSAA. SAHOJEN VARASTOT TÄYTTYVÄT ›› Jouni Hynysen teksteissä metsä kertoo pysyvyydestä 16. JOULUKUUTA • NUMERO 8/2021 • 11,50 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 8/2 02 1 TE EM A : M U SII KK IA M ET SÄ ST Ä 8996_.indd 1 13.12.2021 11.52
Siksi lupaamme tehdä aina parhaamme, jotta jokaisella sopimusyrittäjällämme riittäisi töitä ja toimeentuloa. Metsämme ja puumme tarvitsevat joka päivä satojen metsäalan ammattilaisten ja kumppani yrittäjien osaamista. Hyvällä yhteistyöllä Metsä tuottaa meille kaikille kasvua ja vaurautta, joihin emme yksin yltäisi. metsaforest.com 8997_.indd 2 13.12.2021 12.00. "Aika mutkatonta on ollut meidän yhteistyö." – Jarmo Iso-Junno, korjuuyrittäjä Kyllä Metsä pitää huolen omistaan Meitä Metsä Groupin omistajia on satatuhatta
Tämän numeron kannen kuvasi Kimmo Metsälä. 74 TUOTE & TEKIJÄ : Kynttilänjalassa riittää käsityötä 78 MAKASIINIRISTIKKO 80 PILKKEET : Koko elämä naamioituneena 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Miljoonia kuutioita monimuotoisuudelle Aarikka löysi puutuotteilleen sorvaajan Sievistä Jaakko Olenius suuntaa hankintahakkuulle Metsän suhde musiikkiin on tiivis M AR IA GR Ö N RO O S SE PP O SA M U LI SE PP O SA M U LI Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 8998_.indd 3 10.12.2021 17.33. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Terveyttä metsille 6 METSÄNOMISTAJA : Kunnanjohtajasta harrastajametsuriksi 12 KUUSEN KULTAISET VUODET 14 METSÄTYYPPI : Milloin kuusikauppa on kuumimmillaan. S. 18 S. TEEMA 18 MUSIIKKIA METSÄSTÄ : Tukkijoelta Osaran aukeille 28 VAIKUTTAJA : EU-aloitteet työllistävät Teemu Seppää OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 9 kysymystä metsänhoidon kustannuksista 40 SAHA KÄYNTIIN : Kun talvi tulee 42 TUTKIMUS : Satelliitti tunnistaa palonalut 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Pihapuista riesaa 44 KYSY POIS : Kummallinen kuusi 47 PIKATESTI : Otsalampun avulla raivaamaan 48 PERINTÖMETSÄ : Valtuuta viisaasti TALOUS 51 RAHAPUU : Onko taimikonharvennus tarpeen. 57 KOEAJO : Alstor 840 Pro LUONNOSTA 60 RAKENNUSPUUT OMASTA METSÄSTÄ 62 LUHTA : Mikä on erämaa. 20 74 S. 15 RAHASTOT AHKEROIVAT TILAMARKKINOILLA 16 LUKIJAN KUVA : Mikä turmeli männyt. 68 KÄSIN TEHTY : Toiveissa töppöshanki 72 PODCASTISSA EILA LAUTANEN 73 KOLUMNI : Enkelikello 6 S. 52 PUUMARKKINAT : Varastot täyttyvät 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Kuitupuun hinta ratkaisi 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Kisa meni tiukaksi 56 TILAMARKKINAT : Maksaako maa vai puu
Lopputuloksena oli parin sadan metsäisen kappaleen lista, josta jalostui tämän lehden teemajuttu.” MIKKO HÄYRYNEN TALOUSTOIMITTAJA ”Rahastojen nousu uudeksi metsänomistajaryhmäksi on kiistatonta, mutta niiden saama huomio nojaa enemmän tunteeseen kuin tietoon. TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA PÄÄTTYMÄSSÄ oleva metsävuosi on ollut hyvä. Äskettäin valmistuneen inventoinnin mukaan kuusia on kuollut kahdeksan miljoonaa kuutiometriä, mikä on yhtä paljon kuin vuonna 2020. Havahduin suomalaisen populaarimusiikin metsäisyyteen jo joitain vuosia sitten. Kirjanpainajat ovat tuhonneet yli 120 miljoonaa kuutiometriä, ja epidemian ennustetaan jatkuvan vielä vuosia. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Terveyttä metsille 8999_.indd 4 10.12.2021 17.35. Toisin on Ruotsissa, missä kirjanpainajatuhot eivät vastoin odotuksia ole hellittäneet. Liina Kjellbergin kirjoittamasta kansijutusta käy ilmi, että metsillä on taiteilijoille yhä paljon annettavaa. Etenkään jälkimmäistä en ole vielä ansainnut, mutta moottorisaha-juttusarjasta opin askelia oikeaan suuntaan.” LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”Joskus juttuaiheet kypsyvät mielessä pidempään. Koronapandemian koetellessa metsä on tarjonnut ihmisille paikan virkistäytyä ja kokea elämyksiä. Sienestäjille syksy oli mainio ja puukaupassa on rikottu ennätyksiä. Eduskunnan viime viikolla hyväksymät pykälät on päivitetty muuttuneeseen ilmastoon paremmin sopiviksi. Ne vaikuttavat niin suomalaissahojen markkinoille kuin Euroopan unionin yhteisten ilmastotavoitteiden toteutumiseen. Keski-Euroopassa tilanne on vielä pahempi. Pahimmilla tuhoalueilla Saksassa ja Tšekissä kuusikot ovat paljon iäkkäämpiä kuin Suomessa, joten samanlaista katastrofia tuskin nähdään täällä. Jopa puunkorjuussa päästiin nauttimaan etelän pakkasista poikkeuksellisen aikaisin. Ensi vuonna metsiä turvaa meillä entistä tiukempi metsätuholaki. Kaikesta huolimatta myös metsille on paikallaan toivottaa hyvää terveyttä uudelle vuodelle. Me päätämme lehden vuosikerran tällä kertaa musiikin merkeissä. Kaikkein tärkeintä kuitenkin on, että metsät ovat pysyneet terveinä ja pahoilta tuhoilta on vältytty. Onneksi on tilastot. Laki muun muassa velvoittaa tuomaan tuoreen puutavaran kesällä pois metsästä aiemmin kuin vanhassa laissa on säädetty. Sitä odotellessa Metsalehti.fi jatkaa uutisten parissa. 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS VALTTERI SKYTTÄ TOIMITTAJA ”Jos täytän joskus 50 vuotta, toivon, että tittelinäni lukee: toimittaja, metsätyömies. Keski-Euroopan tuhot kuitenkin heijastuvat laajalle. Puumäärä vastaa noin kahden sellutehtaan vuoden raaka-ainetarvetta. Sivun 15 juttu laittaa asian mittasuhteisiinsa.” Lehden välistä löydät ilmestymiskalenterin, josta näkee, mitä olemme seuraavaan vuosikertaan kaavailleet
Auringon lämmin valo kylpi metsän sinisissä sävyissä. ITSENÄISYYSPÄIVÄN jälkeen tiistaina (7.12.) aurinko alkoi nostaa valollaan esiin metsän hämärästä puun runkoja. Pakkasta Kurikassa oli yli 20 astetta ja kaikki tuntui pysähtyneeltä. Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. KUVA: ANTTI HINTSA 8999_.indd 5 10.12.2021 17.35
Jaakko Oleniuksen metsätöitä siivittävät hyvä kuntopohja ja nuorena opitut taidot. 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9000_.indd 6 10.12.2021 17.39. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SEPPO SAMULI KUNNANJOHTAJASTA HARRASTAJAMETSURIKSI Työuransa toimistopöydän ääressä tehneestä voi kuoriutua ahkera hankintahakkaaja
TYÖURA Varsinais-Suomen kunnissa virkamiehenä ja kunnanjohtajana, viimeisimpänä ennen eläkkeelle jäämistä Maskun kunnassa. Toiveena on, että parhaimmat oksattomat koivuntyvet saisi myytyä sorvitukkeina. Olenius on pystykarsinut koivikoita oksasahalla. Metsät synnyinseudulla Salon Kiskossa. HARRASTAA metsätöitä, juoksua, suunnistusta ja marjanpoimintaa. PERHEESSÄ vaimo ja kolme aikuista poikaa. Toimii konsulttina kaavoitusasioissa maanomistajille ja rakennusliikkeelle. KUNNANJOHTAJASTA HARRASTAJAMETSURIKSI JAAKKO OLENIUS 73-VUOTIAS ASUU Merimaskussa. #Metsälehti Makasiini 7 9000_.indd 7 10.12.2021 17.40
Konkeloon kaatuneen koivun tyveä taaksepäin kankeamalla puu liukuu näppärästi ja turvallisesti alaspäin, kunnes latvus putoaa rysähtäen maahan. äätynyt metsänpohja rapisee ja kahisee askelten alla kuin lahjapaperi jouluaattona lasten käsissä. Saamme tästä käytännön esimerkin, kun koivu kaatuu toimittajan ja kuvaajan läsnä ollessa tietenkin hieman konkeloon eli jää nojalleen toista puuta vasten. ”Minulla on mahdollisuus harkita rauhassa, mitä otetaan ja mitä jätetään.” Puiden kasvua voi seurata. Ei tule liian kuuma”, Olenius sanoo. Oleniuksella on käytössä Stihl 201, joka on tehokas mutta kevyt ja siksi suosittu harvennushakkuiden sahamalli. Kuusten tummanvihreiden oksistojen seassa pyörii tiaisparvi. Isompienkin puiden kohdalla riittää vääntö.” Metsätöissä Oleniusta auttaa kestävyysjuoksussa ja muussa urheilussa hankittu vankka kuntopohja. Sitä kautta oppii ymmärtämään, miten metsää kannattaa harventaa. 73-vuotias eläkeläismetsänomistaja on intoutunut entistä tiiviimmin jo nuorena tutuksi tulleiden metsätöiden pariin. Puut on tarkoitus myydä eteenpäin energiapuina. ”Meitä yli 70-vuotiaita ja yleensä eläkeikäisiä harrastajametsureita on Suomessa lukuisia. ”Tämä on parasta metsää metsänpohjaltaan. Olenius löytää nopeasti sopivan kuusenlatvan, jonka hän karsii kangeksi. Moni aloittaa syksyllä ja tekee koko talven.” Niin Oleniuskin, ellei runsas lumi rajoita metsätöitä. Noin 25-vuotias sekametsä on ollut alkutalven Oleniuksen työmaana. 8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9000_.indd 8 10.12.2021 17.40. Eläkeläismetsuri voi vapaasti päättää omat työaikansa, työkelinsä ja työmääränsä. ”Sitä jaksaa heiluttaa koko päivän. Hän harventaa sitä kaatamalla istutuskuusten seasta pääasiassa lehtipuita. ”Monilla on moottorisahan käyttö niin hyvin hanskassa ja pitkä kokemus.” Enemmän taitoa kuin voimaa Linnut tuntuvat olevan talvisaikaan aktiivisimmillaan aamupäivän auringossa. Lämpötila on mitä parhain metsätöiden tekoon, ja kelpaisi varmasti myös hiihtämiseen jopa Iivo Niskaselle ja norjalaisille. Metsää valaisee talvipäivän hetkellinen auringonvalo, jota siivilöityy vähäinen annos paljaiden koivunlatvojen läpi. Oman metsän lisäksi hän sahasi moottorisahalla kahden lähinaapurin metsässä. Kasvu on vahvaa”, Olenius sanoo kuusivoittoisen sekametsän keskellä. Saha kädessä seisova Olenius näyttää tyytyväiseltä tapaan, jolKISKO la hän viettää eläkepäiviään. Viime talvena kaatui energia-, kuituja tukkipuuta lähes 250 kuution edestä. Metsätöissä ei tarvitse tulla valmista kerralla, missä on oma etunsa. Ajomieheltä on tullut kiitosta hyvistä puupinoista. ”Aika optimikeli tällainen. Silti vanhojen aikojen raskaita sahoja tuskin jaksaisi Tällä savotalla metsuri on 73-vuotias ja ajomies 78-vuotias, Olenius kertoo. Moni eläkeläismetsuri tekee kuulemma vielä suurempia hakkuumääriä. Omia savotoitaan hän kommentoi vaatimattomasti. Olenius puhuu itsestään harrastajametsurina, mutta miehen moottorisaha on saanut tehdä kunnolla töitä. Pakkasta on seitsemän astetta. Ei ihme, että Jaakko Olenius on viihtynyt viime talvet tiuhaan täällä, kotitilansa metsissä Salon Kiskossa. Hankintahakkuusta jää jotain käteen Kun puunkaatotyöt on aikoinaan aloittanut justeerisahalla ja toistakymmentä kiloa painaneella Homelite-moottorisahalla, nykyaikaisen sahan ominaisuuksia osaa arvostaa. Vanhan ajan hevospuunajosta jäi mieleen tärkeä oppi: metsätöissä kannattaa käyttää enemmän taitoa ja järkeä kuin voimaa. Moottorisahan käytön ja metsätöiden teon Olenius oppi nuorena isältään ja isoveljeltään
Hän muistuttaa, että metsänomistaja saa omatoimisesta puunteosta verotushyötyä. Olenius hoitaa kaatotyöt, ja puiden kuljetuksesta vastaa paikallinen tuttava traktori-metsävaunu-yhdistelmällään. Olenius myy moottorisahalla kaatamansa ja pätkimänsä puut hankintakaupalla. Kotelo on tarkoitettu alun perin akkuporakoneelle. Kantokäsittelyaine urea on suihkepullossa, jolle on paikka Oleniuksen varustevyössä. Sieni elää ja leviää puiden juuristoissa ja la”Minulla on mahdollisuus harkita rauhassa, mitä otetaan ja mitä jätetään.” Olenius toivoo, että arvokkaan rakennuspuun merkitys kasvaisi Suomessa. Metsälehti Makasiini 9 9000_.indd 9 10.12.2021 17.40. Nyt eläkkeellä Olenius on ehtinyt paneutua metsätöihin enemmän. ”Kyllä tällä voi olla taloudellistakin merkitystä.” Kantokäsittelyainetta suihkepullosta Työuransa Olenius teki Varsinais-Suomen kunnissa. Hankintatyön arvo on verovapaata 125 kuution puumäärään asti. Se tarkoittaa, että metsänomistaja vastaa itse korjuukustannuksista ja puutavaran toimituksesta noutopaikkaan. Hän työskenteli muun muassa kunnanjohtajana Maskussa, Merimaskussa ja Vehmaalla. Juurikääpäsienen (tyvilahon tai maannousema) torjunta kantokäsittelyllä on erityisen tärkeää metsäalueilla, joilla lahosta ei vielä ole havaintoja. Nyt haetaan puukuutioiden kasvua, mutta tulisiko puun laatu myös hinnoittelutekijäksi, hän pohtii. Eteen on tullut muun muassa juurikääpäsienen aiheuttama laho-ongelma. heiluttaa oksien karsinnassa Oleniuksen tavoitetyöaikaa eli 7 tunnin metsätyöpäivää. ”Nykyisin hankintahakkuut alkavat olla marginaalissa, mutta yksittäisissä metsissä ja yksittäisille ihmisille niillä on edelleen merkitystä”, Olenius pohtii. Metsää hän omistaa Kiskossa vaimonsa kanssa yhteensä noin 30 hehtaaria
”Se tiesi monen tuhannen euron menetystä.” Juurikäävän leviämistä torjutaan käsittelemällä tuoreet puunkannot heti puun kaadon jälkeen joko urealla tai harmaaorvakkavalmisteella. ”Suihkepullolla ureaa voi ruiskuttaa kannon päälle pari kolme kertaa.” Metsänomistajan omatoiminen kantokäsittely vaatii metsänhoidon kasvinsuojelututkinnon. si on hyvä kertaus perusasioista, kuten kasvinsuojeluaineiden turvallisesta käytöstä vesistöjen läheisyydessä ja ainetta ruiskuttavan metsurin omasta hygieniasta. ”Se on harrastustoimintaa, ei talousmetsän hoitoa.” OLENIUKSEN VINKIT METSÄTÖIHIN JOS tavoitteena on 7 tunnin työpäivä, kunnon eväät metsään: keittolounas termoksessa, kahvia, kuumaa vettä ja eväsleivät. BENSAKANISTERIN mukana puhdas maalisuti. Kantokäsittely on tärkeää myös omatoimisissa hakkuissa. ”Hirvi laittaa nelimetrisenkin koivun puolesta välistä poikki ja syö latvan”, Olenius sanoo. Juurikääpä ei niin viihdy lehtipuiden juuristoissa ja kiertoaika lehtipuustoa voi ”putsata” juuristoja ja metsäaluetta sienestä. Käytä laadukasta polttoainetta ja öljyä. Oleniuksen metsiä ympäröi pellot. Muuten puunalut päätyvät todennäköisesti hirvieläinten suihin. hottaa etenkin havupuita. Esimerkiksi viime vuonna myydyssä päätehakkuukuusikossa tyvilahon pilaamaan puun osuus oli peräti 20 prosenttia. Harjaa sillä sahan bensakorkin ympäristö puhtaaksi roskista aina ennen tankkausta. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9000_.indd 10 10.12.2021 17.41. Olenius kertoo, että 40 tammentaimen istuttamiseen ja aitaamiseen kului viime keväänä kolme päivää. Sen voi suorittaa kätevästi verkossa. Sitä kautta sieni leviää juuristoon ja juuriyhteyksien kautta toisiin puihin. Kantokäsittely ehkäisee juurikäävän itiöiden leviämistä kantoihin. Oleniuksen mukaan kursTammentaimille järeä suoja-aita Juurikäävän lisäksi metsänomistajia kiusaavat Etelä-Suomessa hirvieläimet. Viime keväänä istutetut tammentaimet tarvitsevat ympärilleen järeän suoja-aidan. SAHAN pitää toimia varmasti. Olenius ruiskuttaa ureaa havupuiden tuoreisiin kantoihin aina, kun lämpötila on kaatotilanteessa plussan puolella. Ilmastonmuutos uhkaa metsiä, mutta puuston monipuolistaminen vaatii metsänomistajilta valtavasti töitä – ja aitaa. Yksittäisaitojen kohdalla ei voida puhua kannattavasta metsätaloudesta. ”Se on harrastustoimintaa, ei talousmetsän hoitoa.” Juurikäävän puolesta on ilahduttavaa, että Oleniuksen metsissä on useampi, 1990-luvun pienempien hirvieläinkantojen aikaan istutettu koivikko. Hänellä on aiemmin ollut sähköaitaa taimikkojen suojana. Nyt kokeilussa on suoja-aitoja yksittäisten taimien ympärille
Tässä iässä täytyy kuitenkin muistaa faktat.” Hänen kolmesta pojastaan nuorin on sanonut, että metsänomistaminen kiinnostaa. Harvennusta kaipaavat metsäalueet alkavat käydä vähiin. Metsälehti Makasiini 11 9000_.indd 11 10.12.2021 17.41. Sen takia harmittaa, että hirvieläimet rajoittavat koivunistutusta.” Suojelukorvauksilla sähköauto Metsien monimuotoisuutta edistääkseen Olenius pyrkii säästämään hakkuissa metsään enemmän kuin mitä perussertifiointi edellyttää. Komeiden, pystykarsittujen koivujen katseluun liittyy myös ripaus happamuutta. ”Arvioin etäisyyttä lähimpiin kuusitaimikkoihin ja jätän suojatiheiköitä niin, että niitä olisi tasaisin välein.” Olenius on myös myynyt yli neljän hehtaarin suuruisen metsäalueen Metso-ohjelmaan. ”Koivun kasvunopeus ja kiertoaika ovat niin nopeita, että se kilpailisi kyllä havupuiden kanssa. Suojelualueesta saadut korvaukset hän sijoitti osaksi sähköauton hankintaa. ”Suojelusta on seinällä kahden ministeriön kansliapäällikön allekirjoittama kunniakirja.” Viime vuosina Olenius on tehnyt moottorisahatöitä sen verran rivakkaan tahtiin, että tälle talvelle ei ole mottimäärätavoitetta. Ja kyllä, kaikki pojat osaavat käyttää moottorisahaa. Jokaiselle harvennusalueelle jätetään pystyyn kuusitiheiköitä suojaksi linnuille ja muille elämille. ”Ostaisin lisää metsää, jos olisin vähän nuorempi. l Asiantuntijan saaminen metsään arviokäynnille kesti hetken, mutta sen jälkeen Metso-suojelu eteni erittäin jouhevasti, Olenius kertoo. Oleellista on välttää esimerkiksi metsänpohjan puhtaaksi raivaamista
KUUSEN viljely on lisääntynyt voimakkaasti 1990-luvun alkupuolelta saakka. Oikein muokatussa maassa jalostetun paakkutaimen kasvuun lähtö on lähes varmaa, eikä taimi varttuessaan kelpaa hirven appeeksi. KUUSEN KULTAISET VUODET TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN Kuusettuminen näkyy etenkin Etelä-Suomen taimikoissa. Vielä 1990-luvulla Etelä-Suomen taimikoista kuusikoita oli noin viidennes, nykyisin jo puolet. . Kuusen istuttamiselle on ollut helppo löytää perusteet. Kuusiainespuun määrä on 50 vuodessa lisääntynyt lähes 50 prosenttia. (Luonnonvarakeskus) 20 40 60 80 100 1996 2007 2018 Kuusen osuus metsänviljelystä % Uusim aa Varsin ais-Su omi Satak unta Kanta -Häm e Pirka nmaa Päijät -Häm e Kym enlaa kso Etelä -Karja la Etelä -Savo Pohjo is-Sav o Pohjo is-Ka rjala KeskiSuom i Etelä -Pohja nmaa Pohja nmaa KeskiPohja nmaa Pohjo is-Po hjanm aa Kainu u Lappi Koko maa Lä hd e: Su io m en M et sä ke sk us 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9001_.indd 12 10.12.2021 17.50. Kuumuus, kuivuus ja kirjanpainaja sekä myrskyja lumituhot koettelevat kovimmalla kädellä puhtaita kuusikoita. Kuusitaimikkojen kasvuvauhtikin on parantunut huimasti viljelymenetelmien kehittyessä. Kuusi-innostus näkyy etenkin Etelä-Suomen taimikoissa. Tulevaisuudessa kuusen menestys ei ole itsestään selvää. Tänä vuonna valmistuneen valtakunnan metsien inventoinnin mukaan kuusta oli metsissämme yhteensä 757 miljoonaa kuutiometriä. Tuolloin sen istutusmäärät ohittivat männyn istutuksen. 96 733 hehtaaria Tänä vuonna kuuselle uudistetun metsäalan määrä Lähde: Suomen Metsäkeskus Suomen kuuset kasvavat nyt 37 miljoonaa kuutiometriä vuodessa
96 733 hehtaaria Tänä vuonna kuuselle uudistetun metsäalan määrä Lähde: Suomen Metsäkeskus 94 218 hehtaaria Tänä vuonna männylle uudistetun metsäalan määrä Lähde: Suomen Metsäkeskus 500 00 100 000 150 000 200 000 Istutukseen toimitetut kotimaiset taimet (1000 tainta) Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s Mänty Kuusi Rauduskoivu 1966 2020 20 40 60 80 100 1996 2007 2018 Kuusen osuus metsänviljelystä % Uusim aa Varsin ais-Su omi Satak unta Kanta -Häm e Pirka nmaa Päijät -Häm e Kym enlaa kso Etelä -Karja la Etelä -Savo Pohjo is-Sav o Pohjo is-Ka rjala KeskiSuom i Etelä -Pohja nmaa Pohja nmaa KeskiPohja nmaa Pohjo is-Po hjanm aa Kainu u Lappi Koko maa Lä hd e: Su io m en M et sä ke sk us Metsälehti Makasiini 13 9001_.indd 13 10.12.2021 17.50
Aluksi oli monenlaista mielipidettä siitä, mikä puu on se oikea joulupuu. Joulupuuseura täytti tänä vuonna 30 vuotta. VILLE PIRTTILÄ KUKA: Joulupuuseuran perustaja ja kunniapuheenjohtaja MITÄ: Ollut mukana Metsänjalostussäätiöllä kehittämässä joulukuusten kasvatusta Suomessa. Miten joulupuukauppa on muuttunut. l TEKSTI TIIA PUUKILA KUVA SEPPO SAMULI Milloin kuusikauppa käy kuumimmillaan. Myös leikkohavujen tuotanto on kasvamaan päin. Sieltä on tänäkin vuonna lähtenyt kuusia myyntiin. Muotoon leikattu kotimainen kuusi on edelleen halutuin joulukuusi, tietää Joulupuuseuran perustaja Ville Pirttilä. Hakkuiden koneellistuttua latvakuusien saatavuus vaikeutui ja torimyyjät alkoivat kysellä serbiankuusia. Alkuun kauppa oli takkuista, sillä joulukuuseksi oli perinteisesti hankittu latvakuusi. MIKSI: Työ joulukuusten parissa innosti perustamaan oman joulupuuviljelmän vuonna 1986. Vilkkaimmillaan kuusikauppa käy jouluaattoa edeltävänä viikonloppuna. 1970ja 1980-luvulla joulukuusikauppa oli jo vilkasta. Lisäksi yhä harvempi hakee joulukuusen omasta metsästään, mikä on lisännyt viljeltyjen kuusten kysyntää. Lopulta teimme Metsänjalostussäätiöllä kokeen ja vertailimme kymmentä puulajia eri puolella Suomea. Metsänjalostussäätiö oli kasvattanut 1960-luvulla serbiankuusen taimia, mutta ne eivät menneet kaupaksi. 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 9002_.indd 14 10.12.2021 17.52. Kotimainen kuusi pärjäsi siinä parhaiten. . Millainen on joulukuusten viljelyn tulevaisuus. 1 2 3 4 Miten joulupuunviljely sai Suomessa alkunsa. Joulukuusien kysyntä saattaa hieman vähentyä, mutta uskon joulukuusen säilyvän osana jouluperinnettä. Joulukuusten osto suoraan viljelmältä lisääntynee. Säätiön toiminnanjohtaja Lauri Kärki oli nähnyt Amerikassa joulukuusiviljelmiä. Taimet keksittiin istuttaa Lopelle Osuuspankin ostamien pientilojen pelloille, josta ensimmäiset myytiin joulukuusina vuonna 1973. Edelleen jotkut haluavat joulukuuseksi serbiankuusen, mutta kotimainen muotoon leikattu kuusi on nykyään suosituin. Miten kotimainen kuusi syrjäytti serbiankuusen. Viljelyalat ovat kasvaneet ja viljely on kehittynyt ammattimaisemmaksi
Tuossa vajaassa prosentissa rahastojen ja muiden instituutioiden osuus on huomattava ja kasvava. Mutta rahastojen ostamat tilat ovat isompia ja hinnakkaampia, joten hehtaarimäärässä ja kauppasummassa raRAHASTOT AHKEROIVAT TILAMARKKINOILLA Metsärahastot ostavat isoja ja hintavia tiloja. Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija E sa Ärölä käy läpi jokaisen kymmentä hehtaaria isomman metsätilakaupan asiakirjat. Ne kaupat eivät vaikuta yksityisen metsänomistuksen kokonaiskuvaan. Jokaisella mittarilla mitattuna yksityiset henkilöt ovat edelleen suurin ostajaryhmä, mutta heidän osuutensa on supistumassa. puhtaita metsätilakauppoja, joissa ei ole kyse sukulaiskaupoista eikä mukana ole metsätalouden ulkopuolisia arvoja. Toisaalta jokainen mittari näyttää rahastojen osuuden kasvua. METSÄRAHASTOISTA on nopeasti tullut uusi, jo seurakuntia suurempi metsänomistajaryhmä. MIKKO HÄYRYNEN Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 9003_.indd 15 10.12.2021 17.55. Tämä koskee yli kymmenen hehtaarin suuruisia ns. ”Vuosittain yksityismetsien pinta-alasta vain 0,8 prosenttia vaihtaa omistajaa vapailla markkinoilla”, Ärölä sanoo. Rynnistys on herättänyt myös karsastusta, että iso raha rohmuaa. Jos kehitys jatkuu koetun kaltaisena, niin rahastot ostavat eniten hehtaareja muutaman vuoden sisällä. ”Nykyvauhdilla kestää kuitenkin satoja vuosia ennen kuin kaikki yksityismetsät on myyty instituutioille.” Ärölä muistuttaa, että metsätilakauppaa tehdään myös instituutioiden välillä, rahastolta rahastolle. Rahastojen osuus kauppojen lukumäärästä ei yllä lähellekään yksityisten ostajien määriä. Kauppa kasvussa Tilakauppojen määrät ovat kasvu-uralla, ja tänä vuonna ylitetään 3 000 kaupan raja. Hänen mukaansa rahastojen karsastus ei ole perusteetonta, mutta mittasuhteistaan irrotettua. 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 kk 1 6 Lä hd e: M aa nm itt au sl ai to s Yhtiöt Rahastot Yksityiset Muut Ostajaryhmien osuudet kauppojen pinta-alasta 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 % hastot lähestyvät yksityisten ostajien määriä. Osuuksia voi mittailla kolmella mittarilla: osuus kauppojen lukumäärästä, osuus myytyjen hehtaarien määrästä ja osuus kauppasummasta
kansallispuisto ensi vuoden alussa. JALKANEN ”Kun kallio on pinnassa ja puut kasvaa, jossain vaiheessa vesi ei riitä. Kivikoissa näkee aina kelottuneita mäntyjä, joita tikat rummuttaa.” KALLE62 ”Suurin osa tuhoista taitaa syntyä kahden tai useamman tekijän yhteisvaikutuksesta. IS M O PE KK A RI N EN /L EH TI KU VA 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9004_.indd 16 10.12.2021 17.57. SUOMI SAA UUDEN KANSALLISPUISTON SALLAN kansallispuistosta tulee virallisesti Suomen 41. Myös männynjuurikäävän oireistoon kuuluu latvuksen kuoleminen.” A. JOULUPUUSEURA on arvioinut, että oikein kierrätettynä kotimaisen aidon joulukuusen hiilijalanjälki on kaksi kiloa. Retkeilyrakenteista halutaan muotoilultaan moderneja, mikä luo hienon kontrastin satoja vuosia vanhoihin metsiin”, puistonjohtaja Hely Juntunen kertoo. Alue on ollut suojeltu vuodesta 2017 lähtien Sallatunturin luonnonsuojelualueena. Ensin on joku epäsuotuisa olosuhde, joka tekee tietä muille tuhonaiheuttajille.” JPJULKU Nimimerkki Suorittava porras lähetti kuvan heikossa hapessa olevista männyistä. Tosin niille tyypillisiä latvan syöntijälkiä ei taida näkyä?” PUUKI ”Lienee pystynävertäjä, jos kuivuminen alkoi latvasta. ”Kansallispuiston taukopaikat ja reitit kaipaavat kunnostamista. Runsaana esiintyessään (yhdessä puussa) voi joskus lopulta tappaa koko puun. Puistoon kuuluu liki 10 000 hehtaaria valtion omistamia maaja vesialueita. Yhdeksän millin käytäviä rungossa ja kaarnassa. Se on saman verran kuin kasvihuoneessa kasvatetun kurkkukilon ilmastovaikutus. Sen palvelujen parantaminen on jo alkanut. MIKÄ TURMELI MÄNNYT. Meillä yhtiö unohti parinkymmenen motin mäntykuitukasan lanssipaikalle, vierestä kuoli tusina mäntyä saman kaavan mukaan.” PLANTER ”Voi joskus käydä niinkin, että puut heikentyvät sienitaudin vuoksi ja sitten puuhun iskee seuraustuhona hyönteinen. 2 xxxxxx Lähde: xxxxx HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Pystynävertäjää epäilen. Reittien kunnostustyöt alkavat lähireiteistä. Kaarna karissut viime kesän aikana.” SUORITTAVA PORRAS ”Voisi olla myös männyn juurikääpä, joka esiintyy pienissä ryhmissä.” KURKI ”Voisi olla ytimennävertäjäkin. Metsälehden verkkosivuilla haettiin syyllistä puiden surmiin
V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ 9005_.indd 17 9.12.2021 15.43. Liitimme tilaukseeN uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €) : • verkkolehti • näköislehti • maksulliset verkon sisällöt • lehtiarkisto Rekisteröidy ja ota palvelu käyttöön osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy (Rekisteröintiin tarvitset asiakasnumerosi lehden osoitekentästä). Tunnelma metsässä sähköistyy. Kestotilaajan eDUT paranevat
TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI TUKKIJOELTA OSARAN AUKEILLE 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » MUSIIKKIA METSÄSTÄ 9006_.indd 18 9.12.2021 15.15
Ei ehkä olekaan niin suuri yllätys, että rap-muusikko Asan teksteihin päätyi kuuluisa hakkuuaukko. ›› Metsälehti Makasiini 19 9006_.indd 19 9.12.2021 15.15. Metsä on kautta aikojen ollut keskeinen osa suomalaista populaarimusiikkia
”Viihdyn skuugessa. Siellä olen tyyni ja innostunut samaan aikaan”, sanoo Asa. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » MUSIIKKIA METSÄSTÄ 9006_.indd 20 9.12.2021 15.16