JOULUKUUTA • NUMERO 8/2020 • 11,50 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 8/2 02 TE EM A : TU LE VA IS U U D EN M ET SÄ 8161_.indd 1 13.12.2020 13.38. Koeajossa Mercedes-Benz GLB 200 METSÄÄN.FIPALVELU TUTUKSI NÄIN HAET TILALLESI LAINHUUDON KUUSIKON PUUT PINOON JÄTKÄNKYNTTILÄ ON METSÄINEN JUHLATULI ANNA RAKEMAA AVOIMEN METSÄTIEDON EDISTÄJÄ 17. ›› Miltä näyttää vuonna 2070
Tervetuloa Metsän omistajaksi. Yhdessä me myös huolehdimme, että jokainen Metsän omistaja saa nauttia reilun osansa yhteisestä kasvusta. Metsä Group on meidän metsänomistajien oma yritys. Meitä kaikkia kuitenkin yhdistää se, että haluamme hoitaa metsiämme kestävästi, niin että ne kasvavat hyvinvointia tulevillekin polville. Meitä on pienen palstan perijästä mittavien metsäomaisuuksien omistajaan, ympäri Suomen maan. Metsä Groupin satatuhatta omistajajäsentä on sellainen voima, että yhdessä tekemällä saamme metsistämme tuottoa, johon ei yksin yltäisi. Lue lisää: metsaforest.com Kyllä Metsä pitää huolen omistaan 8162_.indd 2 13.12.2020 13.29
55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Pakkohuutokaupasta keskihinta 56 METSÄTILAMARKKINAT : Korona ei tunnu tilakaupoissa 57 KOEAJO : Mersun kaupunkimaasturi LUONNOSTA 60 LOPPUVUODEN LUKUPAKETTI 62 LUHTA : Apu vai karhunpalvelus. 15 MAANVILJELIJÄT JA YRITTÄJÄT VALLANKAHVASSA 16 LUKIJAN KUVA : Olisiko pitänyt istuttaa. TEEMA 18 METSÄ VUONNA 2070 28 VAIKUTTAJA : Metsäjohtaja Anna Rakemaa OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 23 kysymystä Metsään.fi-palvelusta 40 KUUSEN 80 VUOTTA : Sadonkorjuun aika 42 TUTKIMUS : Hemiselluloossa on mahdollisuuksia 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Tuontikuusten salat 44 KYSY POIS : Kannattaako taimikkoa täydentää. S. 62 40 82 S. S. 47 PIKATESTI : Joka sään metsätakki 48 PERINTÖMETSÄ : Näin haet lainhuudon TALOUS 51 RAHAPUU : Jatkuvapeitteinen vai jaksollinen kasvatus. 52 PUUMARKKINAT : Kauppa käy valikoiden 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Hinta ja nopea korjuu ratkaisivat JO RM A LU H TA SE PP O SA M U LI Kuusen 80 vuotta -juttusarjan huipennus! ”Nyt raivataan läpi talven.” Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 8163_.indd 3 11.12.2020 18.24. 68 KOLUMNI : Ei valtaa eikä kultaakaan 69 ENNEN & NYT : Hyvin hoidettu puuhapalsta 70 KÄSIN TEHTY : Taittele oksasta poronsarvet 74 TUOTE & TEKIJÄ : Jätkänkynttilä tekee juhlan 76 PILKKEET : Henkivartijaksi sokeripalkalla 80 MAKASIINIKRYPTO 82 TYÖSSÄ METSÄSSÄ : ”Nyt raivataan läpi talven” AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Metsässä vuonna 2070 6 METSÄNOMISTAJA : Kuivalan kylän koronaevakko 12 TUOTANTO LASKI, PUUKAUPPA PIRISTYI 14 METSÄTYYPPI : Milloin kuusensiementä saadaan taas. Tämän numeron kannen kuvitti Anna Back
Saa nähdä, pääsenkö itse todistamaan, toteutuivatko tämän lehden Vuonna 2070 -jutussa ennakoidut tulevaisuudenkuvat.” 8164_.indd 4 11.12.2020 18.07. Kristallipallo on usein samea, mutta ilmastonmuutoksen vuoksi ennustaminen on nyt erityisen vaikeaa. Palautetta on tullut runsaasti lukijoiltakin. Muuta kuvasta on vaikea erottaa. Huono korjuukeli on nostanut parhaiden leimikoiden hintoja, mutta myös sahatavara on kallistunut ja sen kysyntä kasvanut. Puhutaanko silloin vielä hiilensidonnasta. Siinä missä muu yhteiskunta on joutunut koronapandemian vuoksi jarruttamaan, metsässä meno on loppuvuotta kohti kiihtynyt. Sivulta 18 alkava juttu käsittelee muun muassa näitä kysymyksiä. Tässä lehdessä Pukki hankki jouluaaton taipaleita varten dieselauton: niillä mennään pitkälle tulevaisuuteen, ainakin niin kauan kuin Helsinki lämpiää hiilellä.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA PARI viikkoa sitten kuusitukin tilastohinta heilahti pitkästä aikaa yli 60 euron rajan. Toimittaja Liina Kjellberg pyysi eri alojen asiantuntijoita pohtimaan kanssaan, miltä metsissä ja metsäalalla näyttää vuonna 2070. Kauppa käy hyvin Euroopassa ja varsinkin Pohjois-Amerikassa, mikä heijastuu meille asti. He kertoivat, voisiko näin tapahtua myös todellisuudessa. Silloin tämänvuotiset taimikot ovat 50-vuotiaita. LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”50 vuotta on toisaalta pitkä, mutta toisaalta lyhyt aika. Viime aikojen hyviä uutisia oli Stora Enson päätös höllentää tukin läpimittarajoja. Myös sellusuhdanne on osoittanut kääntymisen merkkejä, joten puunmyyjien vuosi 2021 vaikuttaa hyvältä. 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS SAMI KARPPINEN TOIMITTAJA ”NYT päättyvän Kuusen 80 vuotta -juttusarjan ’mielikuvituskuusikon’ kasvattamiseen osallistui iso joukko metsäalan ammattilaisia. Säilyttääkö puu arvonsa. Entä mitä sen jälkeen tapahtuu. Jos sää suinkin sallii, kiire jatkuu päätehakkuuleimikoilla vuodenvaihteen yli. Siitä huolimatta tartuimme haasteeseen. Viimeksi kuluneen puolen vuosisadan aikana eli vuoden 1970 jälkeen moni asia on muuttunut, mutta seuraavien 50 vuoden kuluessa todennäköisesti tapahtuu vielä enemmän. Siinäkin tähtäämme tulevaisuuteen, mutta teemme sen Metsälehden vankkoja juuria kunnioittaen. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Metsässä vuonna 2070 Lehden välistä löydät ensi vuoden ilmestymiskalenterin. Se on syvän vihreä, kuten suomalainen maisema on aina ollut. Tämän vuoden viimeisen numeron teemaksi valitsimme tulevaisuuden. Onko vuosisadan lopulla enää paperitehtaita tai metsäteollisuutta. Myös lehden kansikuva liittyy aiheeseen. Kiitos!” RISTO PÖNTINEN TOIMITTAJA ”ENSI vuonna Metsälehdessä on esillä sähköja kaasuautoja
Naavaa roikkui joka puolella ja sulanut lumi tuoksui. KUVA: MATIAS HONKAMAA 8164_.indd 5 11.12.2020 18.07. Ilma oli raikas, pari astetta plussan puolella. joulukuuta. KUVA on otettu Puijon metsässä Kuopiossa maanantaina 7. Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea
» METSÄNOMISTAJA KUIVALAN KYLÄN KORONAEVAKKO Tee omaan tahtiin ja riskejä välttäen – siinä Leo Liukkosen neuvot hankintahakkaajalle. 8165_.indd 6 11.12.2020 18.43. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVA SAMI KARPPINEN Hankintapuut kulkevat lanssille syksyllä hankitulla mönkijällä
Metsälehti Makasiini 7 KUIVALAN KYLÄN KORONAEVAKKO Leo Liukkonen nauttii kun saa puuhastella omassa metsässään. ›› 8165_.indd 7 11.12.2020 18.44
Ihan joka ilta hän ei lähde Pieksämäelle kotiin. Itse asiassa tältä tilalta on tehty pystykauppaa vain, kun Asta-myrskyn kaatamat puut piti korjata. Tähän on ymmärrettävä syy. ”Sellaiset satakunta kuutiota olen joka vuosi hakannut hankintapuuta. Uuden mönkijän mittariin on syksyn mittaan kertynyt 60 ajotuntia. Aika moni metsäihminen pahoitti mielensä. Täällä ei paljon muita näy kuin hirvimiehiä silloin tällöin.” Omaa rauhaa on siis riittävästi. Ja kun katsoo Liukkosen puuhailua Pieksämäen takamailla, viimeisenä tulee mieleen orjuus. Muuten metsät olivat melko vähäpuustoisia, kun lunastin tilan. Läheisellä radalla silloin tällöin kiitävän junan ääni rikkoo hiljaisuuden. Metsät ovat pääosin nuoria kasvatusmetsiä. ”Isoisäni teki vain yhden aukon, siinä on nyt varteva 50–60-vuotias männikkö. Tilan nimi on Lehtola ja se sijaitsee Kuivalan kylässä. 8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA S AMANA päivänä kun tap a s i m m e Leo Liukkosen, aamun sanomalehdet riekkuivat tuoreen Finlandia-voittajan omituista lausumaa, jossa hän rinnasti nykyisen metsätalouden menneen ajan orjatalouteen. Mies nauttii metsien vapaudesta äitinsä kotitilalla Haapakosken ruukin tienoilla. Liukkonen lunasti itselleen tilan metsät – 40 hehtaaria – parikymmentä vuotta sitten. Varttuneempaa puustoa on vähän. Ja toden sanoen kylän nimi kuvaa paremmin mäntyvaltaisella kankaalle rakennetun talon ympäristöä. ”Nämä metsät ovat Suomen suurin ja paras kuntosali.” Vanhasta siirtolaistilasta on muodostunut mieluisa tukikohta metsätöille. ”Tämän syksyn olen aika tarkkaan viettänyt täällä, vähän niin kuin koronalta suojassa. 8165_.indd 8 11.12.2020 18.44. Vanhat puut oli hakattu 1980-luvulla aika tarkkaan.” Hoidettavia ja harvennettavia metsiä siis riittää. Pihapiiri on pieni ja metsien ympäröimä. Puuta on pinolla liki sata mottia. Siinä on piisannut urheilulliselle eläkeläiselle puuhaa. Kerran olen lisäksi teettänyt hankintaa tutulla motomiehellä, mutta muuten olen hakannut puut itse.” Toisin kuin useimmat oman metsänsä hakkaajat, Liukkonen ei juuri tee polttopuita savotallaan, vaan latvarangatkin katkotaan tarkoin minimiläpimittaan asti kuitupölleiksi. Mutta sekin taitaa olla enempi musiikkia Liukkoselle, joka puolenkymmentä vuotta sitten eläköityi VR:n työnjohtajan vakanssilta. ”42 vuotta vierähti Valtionrautateillä.” Sata kuutiota vuodessa Liukkosen metsätukikohta on alkuaan siirtolaistila, jonka hänen äitinsä suku raivasi sodan jälkeen
Metsälehti Makasiini 9 LEO LIUKKONEN 69 vuotta ASUU Pieksämäellä ELÄKKEELLÄ viidettä vuotta SITÄ ennen VR:n palveluksessa 42 vuotta PERHEESEEN kuuluu vaimo, kolme aikuista lasta ja seitsemän lastenlasta HARRASTAA metsänhoitoa, suunnistusta ja lastenlasten kanssa touhuamista ”Kaikki liiterit ovat jo nyt täynnä polttopuuta, kun vain joskus ehtisi kaikki polttaa.” Miehellä on ikävuosia mittarissa 69, mutta hakkuuhommissa jalka ei näytä painavan. Tänä syksynä hän hankki kiinalaisvalmisteisen Trapper-mönkijän ja siihen kevytrakenteisen puutavarakärryn. ”Kun voi omaan tahtiin tehdä, niin jaksaahan täällä. Siitä hän kiitää metsissä puuhailua. Täällä kun puuhailee, pysyy kunto kohdallaan.” Mönkijästä uusi ulottuvuus Aiemmin Liukkonen on ajattanut puut vieraalla pois metsästä. ”Nämä metsät ovat Suomen suurin ja paras kuntosali. Muutenkin näkee, että kunto on kohdallaan. Sitten kun juostaan Jukolan viestiä, niin huomaa, kuinka nuoremmat menevät väkisin ohi.” Jukoloita Liukkosella on juostuna kolmisenkymmentä. Eikä kauppaa ole tarvinnut harmitella.” ”Kun voi omaan tahtiin tehdä, niin jaksaahan tätä…” ›› PIEKSÄMÄKI 8165_.indd 9 11.12.2020 18.44. Puunajo on tuonut metsässä puuhailuun uuden ulottuvuuden. ”Päätin hankkia tämän mönkijän, kun yksi tuttu kehui niitä
Se tarkoittaa, että metrin korkeaa pinoa riittää pitkälti tienlaitaa pitkin. Lisäksi yksinään kaukana metsässä työskentely pakottaa rauhoittamaan vauhtia. Puuta on ajettu aiemmin useamman kertaa moottorikelkalla. Isot pöllit kääntyvät maasta mönkijän kärrylle ja sieltä pinolle, kun ne vivutaan peräkärryn karikan paikalle asettavan ”vänkärin” tuella. Tärkein oppi on, ettei ensimmäisestä takaiskusta lannistu vaan ottaa opikseen ja yrittää uudestaan.” Onneksi Liukkosen metsät tarjoavat oivan totuttelumaaston aloittelevalle mönkijäkuskille. Sivusta katsoen näyttää, ettei rauhallisesti työskentelevä mies edes hengästy kuormaa tehdessään. Sovi kotiväen kanssa yhteydenottoajoista 3. Pidä aina puhelin mukana 2. Tosin yksi männikkökuvio on syväkynnetty 1980-luvulla, joten siellä ei mönkijällä ajella vieläkään. ”Ei täällä paljon muita näe, kuin hirvimiehiä silloin tällöin.” KATSO VIDEO METSÄLEHDEN YOUTUBESTA! 8165_.indd 10 11.12.2020 18.44. Syksyn mittaan Trapperin mittariin on kertynyt 60 käyttötuntia. Ajoreitit pitää katsella tarkoin ennalta. Liukkosen mielestä muutaman pöllin koivurankoja hakatessa parin kuorman päivätahti riittää hyvin. Sen jälkeen iltapäivällä tehdään vielä toinen ja ehkä kolmaskin kuorma. ”Minulle kerrottiin, että ensimmäiset kaksi vuotta mönkijällä ajoa pitää harjoitella varovasti.” Ihan ensi kertaa mies ei konevoimalla ole kuitenkaan metsässä liikkeellä. ”Se on auttanut mönkijällä ajamisen ”Riskejä ei pidä ottaa, kun tekee yksinään kaukana metsässä töitä.” oppimista. Tasaisella kangasmaalla pääsee melkein minne tahansa. Pari kuormaa päivässä Loppusyksyn lyhyeksi jäävän työpäivän aikana Leo Liukkosen urakka on tyypillisesti kaksi tai kolme suunnilleen kiintokuution puukuormaa. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA LIUKKOSEN VINKIT YKSINTYÖSKENTELYYN 1. 400 kiloa painava mönkijä ei ole mikään leikkikalu. Puuta on ajettu pinolle kohta sata mottia. Nyt työn alla olleen salskean männikön harvennuksessa kuorma täyttyy jouhevammin. Mönkijäkorjuuta Liukkonen vertaa hevosajoon. Rauhallinen työtahti on opittua, mutta varmasti myös miehen luonteessa. Puukuorma kohoaa matalalla sykkeellä. ”Yleensä teen niin, että ajan aamulla mönkijällä metsään ja teen ensin moottorisahalla puita kuorman verran, kerään ne kyytiin ja ajan lanssiin.” Kun puut ovat pinossa, on kahvitauon paikka. Moottorisahan tankillinen ei riitä siihen, että sahaa mönkijäkuormallisen pöllejä. Työskentele rauhallisesti, turvallisuus ennen kaikkea Hyvästä kunnostaan huolimatta Liukkonen välttää raskaita ponnistuksia – se olisi viisas neuvo meille kaikille. Riuhtomisesta seuraa vain kivistäviä lihaksia ja turhia vaaratilanteita
Kyllä sudet ja karhut ovat kunnioitettavia luontokappaleita, mutta riski onnettomuuteen joutumisesta kasvaa heti, kun lähtee täältä kaupunkiin. Sillä olen pärjännyt aika pitkälle.” Vähän yksityiskohtaisempaakin neuvoa on tarjolla. Pieksämäen seudulla puut kasvavat niin hyvin kuin ne Suomessa vain voivat. Aika kauan saisi odottaa apua, jos jäisi kaatuvan mönkijän alle. ”Hänen harvennusohjeensa oli selkeä: jätä se puu kasvamaan, joka paikalle parhaiten sopii. l Kuutio_MT_Mak_138_25x140mm_PetriTakalo_20201202_.indd 2 2.12.2020 8.46 8165_.indd 11 11.12.2020 18.45. Mäntykankaallakin puut yllättävät pituudellaan ja taimettuvat hakkuun jälkeen luontaisesti ilman ongelmia. Ikinä en ole sutta tai karhua nähnyt, karhun jälkiä on joskus näkynyt mökin vieressä.” Isän ja pojan opein Liukkonen ei ole metsäalan koulutusta hankkinut, vaan opetellut lähinnä tekemällä. Isä-Leo harventaa varovasti eikä ehkä ihan saavuta harvennusmallien ohjekäyrien mukaisia tavoitepuustoja. ”Poika kyllä kaataa isompia puita ja neuvoo harventamaan voimakkaammin, mutta voin tulla vaikka viiden vuoden kuluttua harventamaan saman palstan uudelleen. Täysin isän ja pojan metsänäkemykset eivät kohtaa. Vaimo iltapuhteissa ihmettelisi, että mikä on, kun miestä ei kuulu. Eikä siinä mitään, sopuhinnat olen pahemmin tinkimättä saanut.”. ”Kaikki eivät enää uskalla metsiin lähteä. Ja tässä on mukava katsella ja seurata, kuinka metsät kasvavat harvennusten jälkeen.” Mikäpä on katsoessa. ”Aina sitä pitää omassa metsässä kiertää puu kahteenkin kertaan ennen kuin kaadettavat valitsee. Ilman puhelinta ei metsään pidä lähteä.” Kysyn, vaikka en ihan tosissani, että eivätkö sudet ja karhut pelota tai ainakin huoleta, kun salolla yksinään puuhaa. Metsälehti Makasiini 11 ”Riskejä ei pidä ottaa, kun tekee yksinään metsässä töitä. Pystykauppahakkuilla sama ei onnistuisi.” Hankintahakkuita ei tehdä ensisijaisesti tienestejä miettien. ”Kyllä minä puuni Metsä Groupille olen myynyt. Puukaupoilla veri on vettä sakeampaa. Aikanaan isä hankkiutui mieluusti seuraksi metsään. Mönkijäkorjuuseen siirtyminen hillitsee intoa isojen puiden kaatamiseen, kun ne raskaat tyvipöllitkin pitäisi saada kyytiin. Liukkosen Jarkko-poika on metsätalousinsinööri ja työskentelee Metsä Groupilla metsäasiantuntijana
Painopaperit sen sijaan ovat saaneet tuntea kylmän kyydin. Sahatavara elpyi jyrkästä pudotuksesta nopeasti, kun vähittäismyyjät huomasivat, että kotiaresti käytetään remontointiin ja nikkarointiin. TUOTANTO LASKI, PUUKAUPPA PIRISTYI Metsäala on selvinnyt koronasta yllättävän hyvin. ”Kukaan yrittäjä ei ole sanonut, että olisi jäänyt työt tekemättä”, metsäpalveluyrittäjä Tuomo Turunen toteaa. MIKKO HÄYRYNEN Koronapandemia on antanut vauhtia kehitykselle, joka muutenkin tapahtuisi, mutta UPM:n Kaipolan paperitehtaan sulkeminen tuli silti yllätyksenä. Raskaimmin pandemia on kolhinut paperiteollisuutta. Puuta on ostettu, koska tuotteilla on ollut menekkiä. Hänen tietoonsa ei myöskään ole tullut, että metsätyöt olisivat vähentyneet. ”Sähköinen asiointi on saanut koronasta lisävauhtia ja etäyhteyksiä on osattu hyödyntää”, Metsä Groupin puukauppapalveluista vastaava johtaja Juha Jumppanen sanoo. ”Koronaa enemmän vaikuttaa, miten puukauppa käy. Kuiduttavissa tuotteissa kartonki on pitänyt pintansa. l 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 8166_.indd 12 11.12.2020 16.22. Työmatkaliikenne Suomen ja Baltian välillä kuitenkin toimi. KEVÄÄLLÄ oli epävarmuutta, että saadaanko istutustöihin ulkomaista työvoimaa. Jos puuta ei myydä, niin ei metsänhoitoakaan tilata.” Syksyn aikana kauppamäärät ovat virkistyneet hyvälle tasolle
”Harvemmin enää tavataan asiakkaita livenä.” Metsäpalveluyrittäjä Tuomo Turunen +27 Taimikon varhaishoitoa on tämän vuoden tammimarraskuussa tehty 27 prosenttia ja nuoren metsän hoitoa 14 prosenttia viime vuotta enemmän. Lähde: Suomen metsäkeskus LISÄÄNTYNYT VAPAA-AIKA näkyy myös siten, että moottorisahoja myytiin heinä-syyskuussa 8 prosenttia ja raivaussahoja 12 prosenttia edellisvuoden syksyä enemmän. Lähde: Teknisen Kaupan Liitto ry 400 000 600 000 800 000 1 000 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 200000 300000 400000 500000 Paperi (t) Sahaja höylätavara (m 3 ) Kartonki (t) Sellu (t) Lähde: Metsäteollisuus ry Jyrkkä pudotus, jyrkkä nousu Sahaja höylätavaran, paperin, kartongin ja sellun vientimäärät 2019-20. 1/2019 6/2019 5/2020 1/2020 9/2020 5/2020 1/2020 9/2020 5/2020 1/2020 9/2020 5/2020 1/2020 9/2020 1/2019 6/2019 1/2019 6/2019 1/2019 6/2019 JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA Metsälehti Makasiini 13 8166_.indd 13 11.12.2020 16.22
l . Jos kukinta onnistuu, ensi syksynä kerättävä siemensato voi olla runsas. Osa taimista kasvatetaan kuitenkin edelleen metsikkösiemenestä. Taimitarhoilla käytetään vuosittain reilut tuhat kiloa kuusensiementä, joten siemenmäärä riittää neljäksi tai viideksi vuodeksi. Pohjois-Suomessa kuusensiemenen tarve on paljon pienempi kuin Etelä-Suomessa. Vuonna 2012. Voi olla, että siemensadosta kasvatettuja taimia ehti jonkin verran jo tämän vuoden syysistutuksiin. Vuonna 2014 kuusi kukki hyvin, mutta tuhohyönteiset verottivat suuren osan siemensadosta. Jalostetun siemenen lisäksi syksyllä 2019 kerättiin reilut 1 800 kiloa kuusen metsikkösiementä. Riittääkö kuusensiemen myös Pohjois-Suomessa. Enemmän niitä on kuitenkin vasta ensi kevään istutuksissa. Kuusen siemensato oli runsas Vaasa–Kuopio–Joensuu-linjan eteläpuolella. 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 8167_.indd 14 11.12.2020 16.28. Milloin kuusella on seuraavan kerran runsas siemensato. Miten pitkäksi aikaa siementä riittää. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA SEPPO SAMULI 1 2 4 5 3 MILLOIN KUUSENSIEMENTÄ SAADAAN TAAS. Milloin kuusella oli edellisen kerran runsas siemensato. Kuusella oli runsas siemensato syksyllä 2019. Pohjoisempana satotaso heikkeni nopeasti. Kuinka paljon jalostettua kuusensiementä saatiin talteen. Silmuanalyysien perusteella näyttää yllättäen siltä, että kuusen kukinta on hyvinkin runsasta ensi kesänä. Reilut 5 000 kiloa. PEKKA HELENIUS KUKA: Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija MITÄ: Tutkii muun muassa metsäpuiden siementuotantoa ja jalostetun metsänviljelyaineiston käyttöä MIKSI: Metsien kasvun ja metsätalouden kannattavuuden parantamiseksi Kuusen kukinta saattaa olla runsas jälleen ensi kesänä, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Pekka Helenius. Vaarana on kuitenkin, että kesän 2019 hyvän kukinnan seurauksena runsastuneet tuhohyönteiset verottavat osan sadosta.
15 % valtuustojen jäsenistä naisia 92 % valtuutetuista asuu metsän sijaintikunnassa 22 % Joka viidennessä yhdistyksessä käytiin sopuvaalit. Metsänomistajatutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia kaikista metsänomistajista on eläkeläisiä tai palkansaajia, joten maanviljelijöitä ja yrittäjiä istuu valtuutettuina selvästi enemmän kuin heitä on yleisesti metsänomistajissa. Maaja metsätalousyrittäjät omistavat keskimääräistä suurempia metsätiloja, joten metsien pinta-alalla mitattuna heidän merkityksensä on lukumäärää suurempi. SUOMESSA on 64 metsänhoitoyhdistystä. Esimerkiksi etämetsänomistajien osuus yhdistysten valtuutetuista on 8 prosenttia, vaikka metsätilan sijaintikunnan ulkopuolella asuu 37 prosenttia kaikista metsänomistajista Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan. Näistä maanviljelijöitä oli runsas kolmannes, palkansaajia neljännes, yrittäjiä runsas viidennes ja eläkeläisiä 15 prosenttia. Naisia valtuutetuista on 15 prosenttia, kun metsänomistajista naisia on 41 prosenttia. Seuraavaksi neljäksi vuodeksi valtuustoihin valittiin yhteensä 1 413 metsänomistajaa. Valtuustoihin valittu metsänomistajajoukko eroaa rakenteeltaan koko metsänomistajakunnasta etämetsänomistajien määrässä, naismetsänomistajien määrässä ja valtuutettujen ammattiasemassa. Lukujen ja gra?ikan lähteinä MHYP ja Suomalainen metsänomistaja 2020 maanviljelijä palkansaaja yrittäjä 10 20 30 40 50 9 37 6 47 15 22 25 38 valtuutettujen ammattiasema metsänomistajien ammattiasema metsänomistajatutkimuksessa % Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 8168_.indd 15 11.12.2020 16.40. l VALTTERI SKYTTÄ Maanviljelijät ja yrittäjät vallankahvassa Metsänhoitoyhdistysten valtuustoihin valittiin vain vähän etämetsänomistajia. Maanviljelijävaltuutettujen osuus on laskenut edellisistä vaaleista, mutta tyypillinen metsänhoitoyhdistyksen valtuustossa istuva metsänomistaja on yhä eläkeikää lähestyvä maanviljelijämies. 41 % äänestysprosentti yhdistysvaaleissa 2020. Ensi vuoden alussa määrä pienenee yhdistymisten seurauksena, mutta yhdistyksiin on joka tapauksessa valittu vaaleilla juuri uudet valtuustot. Paras äänestysprosentti oli Metsänhoitoyhdistys Yli-Iissä, 54,5 % eläkeläinen ELÄKELÄISILLÄ EI AIKAA VALTUUSTOTYÖHÖN Metsänhoitoyhdistysten valtuustoihin valittujen metsänomistajien ammattiasema verrattuna metsänomistajien ammattiasemaan Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuksessa. Naisia oli 15 prosenttia ja etämetsänomistajia 8 prosenttia. Näissä vaaleihin ilmoittautuneita ehdokkaita ei ollut enempää kuin valtuustopaikkoja, joten kaikki ilmoittautuneet ehdokkaat valittiin
Yhden tuontikuusen arvo oli keskimäärin 8,92 euroa. Ei ole kohtuuton vaatimus.” A. Aina ei uudistu, vaikka odottelisi 40 vuotta.” PUUKI ”Meillä päin tuonikäiset istutuskuusikot on jo uudistettu ja uusi taimikko jo varhaisperattu.” VISAKALLIO ”3 vuoden määräaikana on eteläisessä Suomessa suoritettava uudistamistoimenpiteet. ”Yksi sukupolvi ehtii tehdä vain yhden päätehakkuun, joten eikö ole ihan sama vaikka uudistuminen on hieman hitaampaa?” hän kysyi. 8,92 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Suomeen tuotiin viime vuonna 548 720 eurolla 61 508 joulukuusta. fi-palveluun. Kasvu vähintään kaksinkertainen.” TIMPPA ”En ymmärrä, millä matematiikalla pitkän ajan tuloksesta tulee sama, jos puusto kasvaa puolet siitä, mitä sen kuuluisi kasvaa.” GLA ”Nykyinen todellisuus on sellainen, että metsämaalle nousee leppää, haapaa ja hiekoivuja muutaman havupuuntaimen seuraksi, jolloin monimuotoisen sekametsän tarpeet on mukamas kasassa.” METSÄKUPSA Olisiko pitänyt istuttaa. ”Katso-palvelulle päädyttiin myöntämään lisäaikaa, koska olemme Verohallinnossa huomanneet, että etenkin valtuushakemuksen tekeminen muutamien asiakasryhmien kohdalla on saattanut olla hankalaa ja hidasta”, kertoo ylitarkastaja Juha Kartano Verohallinnosta. JALKANEN ”No se kolmekymmentä vuotta siinä on mennyt hukan suuhun.” SULLI ”Hyvällä pohjalla tosiaan 65-vuotiaassa kuusikossa kaksi harvennusta ja päätehakkuu. Lähde: Joulupuusanomat 2/2020, Suomen Tulli Ihan on sama jos uudistuu hyvin luontaisesti. Nimimerkki Pankko esitteli yli 60-vuotiasta metsäänsä, johon ei ole istutettu ensimmäistäkään tainta. KATSOPALVELULLE JATKOAIKA Katso-tunnistuspalvelun käyttäjät saavat lisäaikaa ensi huhtikuun loppuun siirtyä Suomi. Verkossa keskusteltiin luontaisen uudistamisen onnistumisesta. 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 8169_.indd 16 11.12.2020 18.20. Sen jälkeen on vielä 7 vuotta aikaa odotella taimikon kasvua 0,5 metriä pitkäksi, eli taimien pitäisi kasvaa 5 cm vuodessa. Katso-palvelu oli määrä lakkauttaa vuoden lopussa
8170_.indd 17 11.12.2020 17.59
8171_.indd 18 10.12.2020 15.08. Mukana metsässä viihtyy italianvesikoira Miro. 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » TULEVAISUUDEN METSÄ Metsällä on Lea ja Seppo Siivolalle ensisijaisesti maisemaja virkistysarvoa
kuitupuun hinnat nousevat, täsmäsuojelu yleistyy, paperitehtaita on kaksi ja avohakkuut jatkuvat. EHKÄ. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI KUVITUS ANNA BACK Vuonna 2070 ›› Metsälehti Makasiini 19 8171_.indd 19 10.12.2020 15.08
”Se, jolla on mahdollisuus nähdä metsämme nyt ja 50 vuoden päästä, ei välttämättä huomaa, että mitään on tapahtunut.” Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtava tutkija Kari T. ”Tulevaisuuden tutkimisen vaikeus ja kiehtovuus on siinä, että maailma voi aina mennä moneen suuntaan”, toteaa Itä-Suomen yliopiston projektitutkija Jakob Donner-Amnell. Eivät, sanoo Donner-Amnell. Kuusettumiseen liittyy muuttuvassa ilmastossa riskejä. ”Vuonna 1970 ei ollut tällaista tekijää, joka vaikuttaa niin metsien kasvuun, tuhoriskeihin kuin puutuotteiden kysyntään”, hän sanoo. Mitä metsäalalla on tapahtunut sen jälkeen. Ovatko nykyiset pääpuulajimme vaihtuneet vuonna 2070 tammeen ja pyökkiin. Tämän jutun tavoitteena ei olekaan esittää totuuksia, vaan metsäalan asiantuntijoiden valistunut arvio siitä, miltä metsämme ja metsäala näyttävät 50 vuoden päästä eli vuonna 2070. Lievä ilmaston lämpeneminen tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että vuotuinen IT Ä -S U O M EN YL IO PI ST O IT Ä -S U O M EN YL IO PI ST O EE VA O IN O N EN LU KE Jakob Donner-Amnell ”Vuonna 1970 ei ollut tällaista tekijää, joka vaikuttaa niin metsien kasvuun, tuhoriskeihin kuin puutuotteiden kysyntään.” Lauri Hetemäki Kari T. Mittakaavaa voi hakea palaamalla ajassa 50 vuotta taaksepäin, vuoteen 1970. Metsien näkökulmasta aika ei ole pitkä, hädin tuskin kiertoajan mittainen. ”Kuusi vallitsee taimikoissa varsinkin Etelä-Suomessa, joten varttuneet metsät ovat 50 vuoden päästä suurelta osin kuusikoita”, hän sanoo. Kuuselle siitä ei kuitenkaan ole hyötyä, pikemminkin päinvastoin. Mutt a miltä näyttää metsäteollisuus vuonna 2070. Metsäpinta-ala on pysynyt suunnilleen samana, metsien kasvu lähes kaksinkertaistunut, puunkorjuu koneellistunut, metsänomistajakunta kaupungistunut ja metsäala digitalisoitunut. Siivoloiden metsässä kasvaa pääasiassa kuusta, mäntyä ja koivua, mutta viime vuosina sinne on ilmestynyt myös tammen taimia. Ja kuka omistaa metsät. Yhteiskunnassa ehtii sen sijaan tapahtua sitäkin enemmän. Jos kantarellien satokausi jatkuu nykyisin vuoden loppuun, muistuttavatko metsämme 50 vuoden päästä Keski-Euroopan metsiä. Se, millaisia tämän päivän nuoret metsät ovat, vaikuttaa siihen, millaisia metsät ovat 50 vuoden päästä. Korhonen Heli Peltola JA RK KO SI RK IÄ Kalle Karttunen VE IK KO SO M ER PU RO Anu Islander 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » TULEVAISUUDEN METSÄ 8171_.indd 20 10.12.2020 15.09. M E T S I S S Ä 5 vuotta ei ole aika eikä mikään. Korhonen muistuttaa, että metsien kiertoaika on pitkä. ”Ongelmia voi tulla esimerkiksi kuivahkoille kankaille hirvituhojen pelossa istutetuissa kuusikoissa”, sanoo Itä-Suomen yliopiston metsänhoitotieteen professori Heli Peltola. Lievä ilmaston lämpeneminen parantaa suomalaisten metsien kasvua varsinkin pohjoisessa ja männiköiden ja koivikoiden kasvua myös etelässä. Kuusikoita luvassa Ajatukset karkaavat ilmastonmuutokseen myös Lea ja Seppo Siivolan metsässä Lohjalla: Marraskuun lopulla tehdyn metsäkierroksen saalis on pussillinen kantarelleja. Euroopan metsäinstituutin apulaisjohtajan Lauri Hetemäen mukaan yksi asia tekee tulevaisuuden hahmottamisesta kuitenkin huomattavasti haastavampaa nyt kuin 50 vuotta sitten: ilmastonmuutos