metsälehti makasiini 20 vuotta metsä numeroina Harri Suutari Konemies innostui metsistä KoeajoSSa Seat tarraco HavuKranSSi ilaHduttaa pitKään Vaikuttaja Metsäenergian käyttö tuplaantuu ›› Tilastotietoa liki sadalta vuodelta Metsänhoito Mikä on muuttunut 20 vuodessa. 19. JOULUKUUTA • NUMERO 8/2019 • 11 € www.METsALEhTi.fi M et sä le h ti M a ka sii n i 8/2 01 9 7702_.indd 1 12.12.2019 14.27
Lue lisää www.metsaforest.com/monimuotoisuus TURVATAAN YHDESSÄ METSÄSI MONIMUOTOISUUS 7703_.indd 2 12.12.2019 14.01. Niiden ansiosta arvokkaat elinympäristöt ja metsälajien elinolosuhteet säilyvät. Vaalitaan yhdessä metsäsi monimuotoisuutta ja hoidetaan metsääsi kestävästi. Metsänomistajana teet jokapäiväisessä metsänhoidossasi monenlaisia monimuotoisuustekoja
Metsälehti Makasiini 3 7704_.indd 3 13.12.2019 15.15. jo rm a lu h ta se pp o sa m u li 28 62 s. 43 % 27 % 10 % 7 % 13 % tEEMa: 69 miljardia puuta ja muuta tilastotietoa s. 43 MetSäläiSen allakka : Ennakkoraivuu onnistuu nytkin 44 kySy PoiS : Mitä täpliä ilmestyi lepän rungolle. 47 PikateSti : Kunnon piikkarit jäälle 48 PerintöMetSä : Näin kirjaat kiinteistön tiedot talouS 51 rahaPuu : Ikuisuuskysymys 52 PuuMarkkinat : Kevättä odotellessa 54 kuukauden PuukauPPa : Hyvä kokemus ratkaisi kaupan 55 kuukauden tilakauPPa : Metsähallitus maksoi hyvin 56 MetSätilaMarkkinat : Kasvu jatkuu 57 koeaJoSSa : Seat Tarraco – tanakka ja tilava luonnoSta 61 ennen & nyt : Luonto korjaa 62 luhta : Retki rannalle 69 koluMni : Lähellä – ja niin kaukana 70 MetSäläiSen SukSiSauva 74 tuote & tekiJä : Lisätuloja koristehavuilla 78 teSMayrtti löySi SukulaiSenSa 80 MakaSiinikryPto 82 työSSä MetSäSSä : Eräkuvaaja Juha Korhonen vaikuttaja: kestävää metsäenergiaa on rajallisesti kuusitiainen viihtyy rantametsikön puissa puulajit: serbiankuusesta kasvaa hieno joulupuu 40 s. 15 SääStöPuiden haaSteet 16 lukiJan kuva : Lustoja teeMa 18 MetSä nuMeroina 28 vaikuttaJa : Energiateollisuuden Jukka Leskelä oMa MetSä 36 MetSänhoito : 12 kysymystä metsänhoidon muutoksista 40 PuulaJit : Serbiankuusi on joulupuu 42 tutkiMuS : Millaisia ovat Metsälehden lukijat. aJaSSa 4 PääkirJoituS : Kuusesta mäntyyn 6 MetSänoMiStaJa : Harri Suutari innostui metsistä 12 MuokkauS liSää hiilenSidontaa 14 MetSätyyPPi : Miten Joulupukin vuosi on mennyt. s
Mutta kun perspektiiviksi otetaan 20 vuotta, on moni perusasia muuttunut. Sen sijaan ennen niin hylMikkO Riikilä ToimiTTaja ”tOiMittajan uraa on takana jo yli 30 vuotta, mutta vasta nyt pääsin ensi kertaa haastattelemaan Joulupukkia. Marraskuussa 1999 ilmestynyt ensimmäinen numero kuvaa hyvin, miten erilaisia puheenaiheet silloin olivat. Metsälehden 86 vuoteen verrattuna se on lyhyt aika, mutta paljon on kuitenkin ehtinyt tapahtua. Lehden pääjuttu käsitteli uhkaavaa kuusitukkipulaa. Kyselyssä selvisi sekin, minkälaisia metsänomistajia Metsälehti Makasiinin lukijat ovat. Metsänomistajan on helppo seurata markkinoita, ja suunnitella metsävarojensa kehittymistä. Hauska veikko; olisi ollut mukava rupatella pidempään, mutta kiireinenhän Pukki tietysti oli.” PiRjO haVia meTsäpalveluyriTTäjä ”Rakastan numeroita, etenkin jos niillä on kätkettyjä sisältöjä. Tästä kertoo tämänkertainen pääjuttumme, johon toimittaja Liina Kjell berg on koonnut satoja mielenkiintoisia numeroita. Missään muualla maailmassa ei metsiä tunneta niin monipuolisesti ja tarkasti kuin meillä. Kukapa olisi tuolloin arvannut, että nyt, 20 vuotta myöhemmin, mäntykuitu on puukaupan ykkösartikkeli. Kuusesta mäntyyn Metsälehti Makasiini täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Pian on saatavilla uutta tietoa myös metsänomistajista. 1980-luvun ongelmapuulaji oli noussut vuosituhannen loppua kohti uuteen arvoon. Kuusisahatavaraa vietiin kasvavia määriä Japanin markkinoille, ja järeää kuusta myös viilutettiin entistä enemmän vaneriksi. Viime vuonna mäntykuitua hakattiin enemmän kuin koskaan. Tällä kertaa aiheeni – kiinteistötietojen oikeellisuus – kumpusi kohtaamistani asiakirjoista, joissa tärkeitä numeroita oli käytetty puutteellisesti.” saMi kaRPPinen ToimiTTaja ”tuntuu, että metsänhoitojutuissa toistaa itseään vuodesta toiseen. Kuusitukin kysyntä on vuosituhannen vaihteesta vähentynyt. Suunta on ollut metsän ja luonnon kannalta pääosin positiivinen.” jeksityn harvennusmännyn korjuu on lisääntynyt yli kuusi miljoonaa kuutiometriä. eliisa KallioNiemi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi ”Kun puun laatu oli oivallettu, tehtaillamme kaikki haluaisivat käyttää suomalaista kuusta”, sanoi japanilaisen Misawan sahan johtaja Takashi Maeda 4.11.1999. Juttu löytyy sivulta 42. Keväällä tehtyyn Metsänomistaja 2020 -kyselyyn tuli vastauksia jopa enemmän kuin tutkijat osasivat odottaa. Metsälehti Makasiini neuvoi, miten harvennuksissa kannattaa suosia kuusta, jotta tukkia saataisiin pian lisää. Puutavaralajien hinnat, hakkuut ja varannot tiedetään hyvin. » Pääkirjoitus TekijäT Tässä numerossa 4 metsälehti makasiini 7705_.indd 4 13.12.2019 15.13
metsälehti makasiini 5 7705_.indd 5 13.12.2019 15.13. Silti käyn siellä usein kävelyllä, kameran kanssa tai ilman. kuVa: MAARIT SOINI » Metsä nyt Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. tuRun Yli-Maarian metsä on säilynyt koskemattomana vuosikymmeniä. Jokainen myrsky kaataa sieltä vanhoja puita, ja vuosi vuodelta metsässä on aina vain vaikeampi liikkua kaatuneiden runkojen takia. Maanantaina 9.12. oli muutama aste lämmintä, ja suojeltu metsä oli yhä upea ja monimuotoinen
Suomen suurimpiin metsänomistajiin kuuluva Harri Suutari myy puuta hankintakaupalla. TekSTi Mikko Riikilä kuvaT SaMi kaRppinen ”Tien varresTa on helppo myydä” » MetsänoMistaja 6 Metsälehti Makasiini 7706_.indd 6 13.12.2019 15.38. Ja jos vain bisneskiireiltään ehtii, hän viihtyy korjuutöissä itsekin
Nöyryys >> 2. Hänen mukaansa metsätilojen tarjonta oli silloin niukkaa. Ensimmäiset metsäpalstansa Suutari osti 2003. Suutarin teeSit MetSän oMiStaMiSeen >> 1. Rohkeus ja määrätietoisuus Metsälehti Makasiini 7 ›› 7706_.indd 7 13.12.2019 15.38. Faktapohjaisuus >> 3
Kun Einari Vidgren 1990-luvun alussa osti Ponssen takaisin Skopilta, Eero ja Harri Suutarista tuli Ponssen vähemmistöosakkaita. T apaamme Harri Suutarin Kontiomäen Nesteellä. Niinpä Suutarikin siirtyi 2000-luvun alussa hyötyajoneuvojen johtosarjoja valmistavan PKC Groupin johtajaksi. Sotkamolaisen työläisperheen vesa on saanut tehdä pitkän taipaleen liike-elämän huipulle. Ponssen johtajan pestit tapasivat Einari Vidgrenin suuruuden päivinä olla melko lyhyitä. Kainuusta maailmalle Äskettäin 60 vuotta täyttäneen Suutarin uraa voisi kuvata kainuulaiseksi versioksi amerikkalaisesta unelmasta. Myös PKC Group kasvoi hänen aikanaan globaaliksi, yli 20 000 ihmistä työllistäväksi suuryritykseksi. Muistan lapsena miettineeni, että on se komia rattori tuo County.” Nyt hänellä on kolme omaa harvesteria ja erinäinen määrä muuta kalustoa. Isä ajoi traktorilla puuta Kajaani-yhtiölle, ensin vanhalla Nuffieldillä ja sitten Countylla. Haastattelupäivänä Suutarilla oli erityinen syy tyytyväisyyteen. ”Meillä ei ollut metsää. viime vuosina olen hankkinut vain omiin metsiini rajoittuvia tiloja.” » MetsänoMistaja 8 Metsälehti Makasiini 7706_.indd 8 13.12.2019 15.38. Yhtiö kehitti metsäkoneiden automaatiota, joka kiinnosti pientä vieremäläistä metsäkonevalmistaja Ponssea. Mikään ei paljasta, että Ponsse-haalarissaan kahvia särpivä kainuulainen metsänomistaja ja konemies on Suomen ykkösketjua liikkeenjohtajana ja hallitusammattilaisena. Harri Suutarin tie liike-elämään alkoi, kun hän Eero-veljensä kanssa perusti Kainuun Automatiikka Oy:n 1980-luvun alkupuoliskolla. Syyskuussa hän luopui kuilun reunalta elävien kirjoihin palautetun teknologiayhtiö Componentan toimitusjohtajuudesta. Ollessaan Ponssen toimitusjohtaja Suutari kiersi laajalti metsämaailmaa ja huomasi, ettei Suomen metsäyhtiövetoinen puunhankinta ole maailmalla vallitseva käytäntö. HKScan ei tosin ole ensimmäinen vaikeuksiin joutunut yhtiö, jonka hallitukseen mies on kutsuttu. ”Metsäpinta-ala alkaa riittää. Savottakelit olivat mainiot ja lisäksi elintarvikeyhtiö HKScanin aamulla julkaistu osavuosikatsaus kertoi yhtiön pitkän tappioputken päättyneen. Suutari nimitettiin tänä vuonna yhtiön hallitukseen. Samalla Kajaanin Automatiikka sulautui Ponsseen ja Harri Suutari nimettiin Ponssen varatoimitusjohtajaksi ja sittemmin toimitusjohtajaksi. Jatkossa hän lupaa keskittyä hallitustyöskentelyyn. Hänen johdollaan yhtiö lähti valloittamaan maailmaa. Kipinä metsiin ja metsäkoneisiin saattoi syttyä jo lapsuudessa
Tarjolle tuli isoja ja hyvin hoidettuja metsätiloja, jonne yleensä oli rakennettu myös kattava metsäautotieverkosto. Metsälehti Makasiini 9 ›› 7706_.indd 9 13.12.2019 15.38. Ensi alkuun se oli hankalaa, koska ostettavaa oli niukasti. Kävimme katsomassa Suutarin savottaa Kontiomäellä ja saimme todeta, kuinka ripeästi kainuulaismännikkö oli kasvanut. Hinnatkin alkavat olla kipurajalla myös täällä Kainuussa.” Suutari paljastaa, ettei ole määrittänyt tuottovaatimusta, jota hän metsiin sijoittamaltaan pääomalta edellyttää. Hän muistuttaa, ettei ole metsänhoitaja vaan insinööri. Nyt Suutarilla on metsää reilut 5 000 hehtaaria, kaikki hänen kotimaakunnassaan. Harri Suutari, CV Työura >> Kajaanin Automatiikka Oy toimitusjohtaja 1984–1996 >> Ponsse Oyj toimitusjohtaja 1994–2000 >> PKC Group Oyj toimitusjohtaja 2002–2005 ja 2008–2012 >> Componenta Oyj toimitusjohtaja 2015–2019 TärkeimmäT luoTTamus TehTäväT >> Ponsse Oyj hallituksen jäsen 1992–2002 >> PKC Group Plc hallituksen puheenjohtaja 2005–2008, hallituksen jäsen 2012–2013 >> Tulikivi Oyj hallituksen puheenjohtaja 2013–2015 >> Componenta Oyj hallituksen puheenjohtaja 2012–2015 >> MHY Kainuu hallituksen puheenjohtaja 2013–2016 >> Alma Media Oyj hallituksen puheenjohtaja 2013–2018, hallituksen jäsen 2005–2013 >> Proventia Oy, hallituksen puheenjohtaja 2018– >> Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj hallituksen varapuheenjohtaja 2018– >> Kauppahuone Laakkonen Oy, hallituksen jäsen 2018– >> HKScan Oyj hallituksen jäsen 2019– Hinnat Kainuussa jo kipurajalla Metsien hankinnan Suutari aloitti 2000-luvulla. ”Metsäpinta-ala alkaa riittää. Suomen metsäkeskuksen tilaston mukaan hän on Suomen neljänneksi suurin yksityinen metsänomistaja. ”Olen järkeillyt, että hyvin hoidettuina täkäläiset metsät antavat kolmen neljän prosentin tuoton ja tuottavat vakaata kassavirtaa. Tilanne muuttui, kun UPM ryhtyi myymään Kainuun metsiään. Haluan sijoittaa kotimaakuntaani ja työllistää ihmisiä täällä.” Hakkuut tehdään talvella Metsänhoidolliset kysymykset Suutari väistää. Viime vuosina olen hankkinut enää vain omiin metsiini rajoittuvia tiloja
”Tärkein tehtävä on metsätalouden edunvalvonta EU-tasolla. ”Ainakin isoille metsänomistajille oma korjuu voisi tarjota etuja. ”Paras”, määrittelee metsänhoitoyhdistyksellä pitkään työskennellyt toimihenkilö Suutarin puheenjohtajakautta. Yhdistyksen hallituspohjan uudistuminen merkitsi toimi”korjaamme vuosittain 15 000 kuutiota puuta. Valtaosa siitä harvennuksilta. Hän on moittinut metsänomistajajärjestöä pienmetsänomistuksen vääränlaisesta puolustamisesta. Hänen kaksi maailmaansa voivat myös kohdata Ponssen hytissä. ”Olen koettanut perehtyä erilaisiin metsänkasvatusmenetelmiin ja päätynyt siihen, että jaksollinen järjestelmä sopii edelleen parhaiten metsiimme.” Jaksollisella järjestelmällä Suutari tarkoittaa päätehakkuuseen tähtäävää metsien kasvattamista tasarakenteisina. Kesällä motokuskit tekevät kaivinkonehommia, muun muassa uudistusalojen muokkauksia ja ojituksia. Esimerkiksi turvemaiden harvennuksia voi olla vaikea myydä pystykaupalla.” Yhdistyksen mies ja myös Metsäliiton Suutari toimittaa kuitupuuta Metsä Groupille ja käyttää myös yhtiön metsäpalveluita. Se varmistaa kassavirtaa ja takaa, että metsänkäsittely on metsänomistajan hallussa. Lisäksi puu on helppo myydä tienvarresta. Muilla, eri puolilla maailmaa olevilla osallistujilla ei ole aavistustakaan millaisesta ympäristöstä palaveriin osallistun.” Hankintakaupat sopivat Suutarin mukaan parhaiten jatkuviin isohkoihin puutoimituksiin. Näin kasvatusmetsät saavat parhaan hoidon. valtaosa siitä harvennuksilta.” » MetsänoMistaja 10 Metsälehti Makasiini 7706_.indd 10 13.12.2019 15.38. Silti hän myös arvostaa etujärjestön roolia. Suutari viihtyy myös itse ajokoneen puikoissa, kunhan bisneskiireiltään kerkiää. Toisaalta hän on toiminut Metsänhoitoyhdistys Kainuun hallituksen puheenjohtajana. ”Korjaamme vuosittain 15 000 kuutiota puuta. ”Olen joskus osallistunut puhelinneuvotteluihin metsäkoneen ohjaamosta. Olen palkannut kolme motokuskia, jotka ovat todella taitavia metsänkäsittelijöitä.” Hakkuut ajoitetaan talveen ja työtä tehdään vain päivävuoroissa. henkilöille toimintatapojen muuttumista ja myös toimivan johdon vaihtamista – tekemiseen tuli uutta intoa. Sitä ei kukaan muu tee.” Suutarin metsistä korjataan vuosittain 15?000 kuutiota puuta, siitä 95 prosenttia harvennuksilta. Suutari myy puunsa hankintakaupalla ja korjaa ne omalla kalustollaan. Koneet ovat miehelle varmasti osin harrastus, mutta pelkästään siitä ei ole kyse. Suutarin suhde mtk-laiseen metsäedunvalvontaan on kaksijakoinen
l Metsälehti Makasiini 11 7706_.indd 11 13.12.2019 15.38. Siihen on tilattu Teslan akkusarja Amerikasta.”. ”Meillä on kolme globaalia metsäyritystä. Hänen mielestään EU:n taakanjaon vertailuvuodet syrjivät Suomen metsäteollisuutta. Päästöjenkin puolesta rannikolle on helpompi rakentaa.” Suutari arvioi Kemin hankkeen toteutuvan, jos liiketaloudelliset perusteet ovat kohdallaan. Tulin tehtävään vuonna 1994 ja jatkoin vuoteen 2000 asti. Ansioluettelon pituudesta homma ei ainakaan jäisi kiinni. ”Sisämaan tehtaat kärsivät sekä puukaupan riskeistä että ympäristönsuojelun velvoitteista. Luvassa voi olla huonoja uutisia, mutta ehkä myös uusia ansaintamahdollisuuksia. ”Tiedän, että suurilla yrityksillä on kovat paineet rajoittaa hiilipäästöjään. ”Metsän ostohinnasta puuston osuus on suunnilleen 90 prosenttia. En kaipaa lisää kilpailua kuitupuumarkkinoille – ja sitä paitsi metsänomistajan tilihän tulee paljolti tukista.” Talven projektina sähkö-Volkkari Vapaa-aikanaan Suutari keräilee ja kunnostaa vanhoja klassikkoautoja. Riippumatta siitä, mitä EU hiilensidonnasta päättää, kaikki Suomessa vireillä olevat selluhankkeet eivät toteudu, Suutari ennustaa. Metsä Fibren Kemin uuden tehtaan rakentamiseen luottoa on enemmän. ”Toinen oiva paikka uudelle sellutehtaalle voisi olla Pietarsaari, jossa UPM:llä on sellutehdas.” Uusien tehtaiden rakentajiksi hän toivoo suomalaisia yhtiöitä. Ensimmäiset tilani ostin vasta vuonna 2003.” 20 VUOTTA 1999 2019 20 VUOTTA 1999 2019 Metsäsijoittajana hän kannattaa myös MTK:n vaatimusta metsävähennyksen korottamisesta 90 prosenttiin. Kiinalaisista investoijista hän ei pidä ja muistuttaa Kiinan kolonialistisista pyrkimyksistä eri puolilla maailmaa. >> kommenTTi MetSäLiiton SeuraaVa puHeenjoHtaja. Rannikolle puuta voi tuoda rautateitse ja laivalla. Linkedin-profiiliinsa mies on liittänyt kuvan Jaguar Mark IX -loistoautosta – maallikon silmiin se näyttää Rolls Roycelta… Pelkkiin loistoautoihin mies ei kuitenkaan ole mieltynyt. Tammikuussahan tuo selviää, kun nykyiselle puheenjohtajalle Martti Asunnalle valitaan seuraaja. ”Olen tekemässä vuoden 1957 Kuplavolkkarista sähköautoa. Metsän vuokraaminen hiilensidontaan voisi tarjota yrityksille edullisen tavan leikata päästöjään.” Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi hakkuukypsyyden saavuttaneiden metsien kiertoaikojen jatkamisesta maksettavaa korvausta. Puun myyntitulosta on voitava vähentää tilan hankinnan yhteydessä maksettu puun hinta. Metsiä en silloin vielä omistanut. Vasta silloin metsäsijoittajat olisivat samalla viivalla muiden elinkeinojen harjoittajien kanssa.” Uudet tehtaat rannikolle Suutari myöntää, että vaatimukset hakkuiden rajoittamisesta metsien hiilensidonnan vahvistamiseksi huolestuttavat. Kun haastattelu oli päättynyt ja läksimme Suutarin leimikolta kohti Kajaania, valokuvaajana toiminut työkaverini pohti, että mahdoimmekohan juuri jututtaa Osuuskunta Metsäliiton seuraavaa hallituksen puheenjohtajaa. Aika myönteiseen sävyyn Suutari kyllä arvioi Metsäliiton osuussijoituksien tuottoja ja metsäpalveluita. Sisämaahan suunniteltujen tehdashankkeiden toteutumiseen hän ei usko. Alma Median hallituksen puheenjohtajana pitkään toiminut Suutari kritisoi nykymediaa: ”Erityisesti Hesari ja Yle ovat täysin puolueellisia metsäuutisoinnissaan.” ponSSen joHtajana ”Olin tuolloin Ponssen toimitusjohtajana ja asuin Iisalmessa
Pidemmällä aikavälillä muokkaus kasvattaa koko metsäekosysteemin hiilivarastoa.” Hakkuu vie metsästä puunrunkojen sisältämän hiilen, mutta maaperästä ei pölähdä muokkauksessa ilmoille hiilipilveä. Ruotsalaistutkimusten mukaan tämä ei pidä paikkaansa, Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Aino Smolander kertoo. Smolanderin mukaan ruotsalaistutkimukset ovat olosuhteiltaan hyvin verrattavissa Suomeen. Entä arviot siitä, että kestää 20 vuotta ennen kuin hakkuuaukon puusto palaa hiilinieluksi. Sen sijaan maanmuokkaus parantaa paikalle nousevan puuston kasvua, mikä lisää puuston sekä koko metsän tulevaa hiilivarastoa. Hiilensidontaa lisäämässä Maanmuokkaus ei tuhoa maaperän hiilivarastoja mutta tärvelee lahopuuta. ”Riippuu siitä, kuinka hyvä taimikko alueelle saadaan.” Esimerkiksi virolaistutkimuksessa hyvin kasvava taimikko arvioitiin hiilinieluksi alle 10-vuotiaana. Muokkauskausi kestää sulan maan ajan eli noin puoli vuotta kerrallaan. Tulokset eivät koske turvemaita eli suometsiä. TeksTi ValTTeri skyTTä kuVa saMi karppinen » AjAssA 12 Metsälehti Makasiini 7707_.indd 12 13.12.2019 16.00. AvohAkkuun yhteydessä tehtävän maanmuokkauksen on väitetty pienentävän merkittävästi metsämaaperän hiilivarastoa. ”Maanmuokkaus ei pienennä kivennäismailla maan hiilivarastoa. 700–900 Maanmuokkausten vuosittain työllistämä muokkaajamäärä
Metsän kasvun kannalta on oleellista, että muokkausmenetelmä sopii maaperään ja istutettava puulaji kasvu paikalle. + Maaperän hiilivarasto ei tuhoudu mutta puuston kasvu paranee. ”Tulokset korostavat sitä, miten tärkeää on saada hakkuualalle aikaiseksi nopeasti hyvin kasvava ja tasainen taimikko.” Aino Smolander, Luke Metsälehti Makasiini 13 7707_.indd 13 13.12.2019 16.00. MaanMuokkaus kivennäisMailla + Taimien hyvä kasvu ja alhainen kuolleisuus. + Lisää rapautumista ja varmistaa puuston ravinteiden saatavuutta. Vesistökuormitus: muun muassa epäorgaanisen typen huuhtoumat lisääntyvät kivennäismailla. Mätästys on yleisin maanmuokkaustapa ja kaivurimätästys on pääasiallinen mätästysmenetelmä. Ei muokkausta lahopuukeskittymiin, vaan ne jätetään säästöpuuryhmiksi. Liikkuminen ja maisema: ”monttuiset risukot ovat vallitseva metsätyyppi Etelä-Suomessa”. Lähde: Luke Metsämaan muokkaus -raportti Istutus taimet selviävät paljon suuremmalla toden näköisyydellä hengissä mättäissä kuin muokkaamattomassa maassa. Lahopuun tuhoutuminen: metsäluonnolle erittäin tärkeä lahopuujatkumo kärsii
l TeksTi mikko riikilä kuva sami karppinen Miltä näyttää Metsävuosi 2020. joulupukki KuKa: Globaalisti tunnettu jakamistalouden asiantuntija Itä-Lapista. Voi, totta toki. Onkohan Suomessa ensi jouluna sama hallitus kuin nyt. Onneksi Pukilla on heti itärajan takana FSC-sertifioitua erämetsää, jota on lyöty urakalla kenttään, pysyy Korvatunturi-yhtymän kassavirta vakaana. Etelässä touhuaa punavihreisiin sonnustautuneita tonttuilijoita. Pääasiassa on pantu suksisettejä pakettilajitteluun. Tuota sinun pitää kysyä Pukin hyvältä ystävältä Pakkasukolta.. Isossa maailmassa hämmentää oranssi päinen, oikein ameriikan tonttu, joka ei meidän tonttujemme mukaan ole erityisen kiltti, eikä sillä kyllä taida olla paljon lahjojakaan. Ja ehkäpä – tästä Pukkikaan ei ole varma – Kemiin aletaan tehdä uutta sellutehdasta. Saattaa olla, että Raumalle rakennetaan maailman hienoin saha. Ilolla olen katsellut sukulaispoika Teemun edesottamuksia, mutta metsähommissa on tullut takapakkia. Nyt pistit pahan. Korvatunturin tiluksilta löytyi sen verran HCV-alueita, etteivät ostomiehet vastaa puhelimiinsa. Mitkä ihmeen valetontut. MItä: Juuri nyt kiireisimmillään moninaisten overseas-operaatioidensa vuoksi MIKsI: Perinne velvoittaa… 1 2 3 4 5 » Metsätyyppi 14 metsälehti makasiini 7708_.indd 14 13.12.2019 15.26. Miten Pukin vuosi on mennyt. Millaisia lahjoja Pukki on metsänomistajille ajatellut. Sen verran näet tuntuu olevan tulossa lunta tupaan, kun valetontut säheltävät metsäasioissa ja sotkevat maailmalla kauppa-asioita. Näkeekö Pukki metsävuodessa 2020 mitään hyvää. Raumalle on tulossa hieno saha, mutta valetontut huolestuttavat, Joulupukki pohtii
Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha Siitonen kolusi työryhmän kanssa hakkuualueita kahtena syksynä ja tarkkaili metsän puustoa ennen ja jälkeen avohakkuun. Tutkijat huomasivat, että puunkaatajilla olisi rutkasti parannettavaa hakkuissa säästettävien puiden valikoinnissa. Tässä on selkeä kehityskohde, Siitonen toteaa.. TeksTi ja kuva valTTeri skyTTä Säästämisen vaikeus Tekopökkelöiden hehkutus ei lämmitä, jos säästöpuita ei valita järkevämmin. Hakkuissa olisi siis ollut mahdollista tehdä niin luonnon kuin metsänomistajan tilipussin kannalta parempia ratkaisuja. Eniten metsissä on puutetta järeistä lehtipuista: suurista haavoista, raidoista, pihlajista ja jalopuista. 127 €/ha säästöpuuston rahallinen arvo hakkuissa vuonna 2018 1 600–6 000 €/ha (Lappi–Etelä-Suomi) kantoraha-arvo yksityismetsissä vuonna 2018 (mukaan lukien kunnat, seurakunnat ja yhteisöt) Lähde: Metsäkeskus ja Luke Esa Uotila ei maksa paljon % LUKUMÄÄRÄSTÄ KUUTIOISTA Yli puolet säästöpuista pieniä, kuutioita eniten järeissä säästöhavupuissa Avohakkuissa jätetyt elävät säästöpuut vuonna 2018 20 40 60 80 100 Havupuu 10–20 cm Lehtipuu 10–20 cm Havupuu yli 20 cm Haapa, raita, jalolehtipuu yli 20 cm Muut lehtipuut yli 20 cm 27 % 32 % 23 % 7 % 11 % 8 % 10 % 49 % 16 % 17 % Lähde: Suomen metsäkeskus Luontolaadun tarkastusraportit metsälehti makasiini 15 » ajassa 7709_.indd 15 13.12.2019 15.30. ”Mistä johtuu, että joillakin hakkuukohteilla kaadetaan vastoin suosituksia kaikki pystykuivat puut ja järeät haavat ja toisilla kohteilla pyritään säästämään ja kiertämään maalahopuutkin?” Yksi selitys on se, että vaikka luontotieto on lisääntynyt, hakkuiden suunnittelu maastossa on vähentynyt ja säästöpuuryhmiä ei valita tarkasti. ”Säästöpuiksi oli jätetty taloudellisesta arvokkaampia järeitä koivuja ja mäntyjä, kun taas luonnolle arvokkaat mutta taloudellisesti arvottomammat raidat ja haavat oli kaadettu”, Siitonen kertoo. ”Mitä suurempi runko, sitä enemmän sille mahtuu elämään erilaisia eliöitä”, Juha Siitonen sanoo. Siitosen mukaan säästöpuita koskevat suositukset ovat hyvässä mallissa, mutta käytännössä ne toteutuvat kirjavasti
Nimimerkki Timppa lähetti kuvan noin 125-vuotiaasta mäntytukista. Lähde: guinnessworldrecords.com hYvä uuTinen lukijan kuva Te ro Si vu La 16 metsälehti makasiini » ajassa 7710_.indd 16 13.12.2019 15.30. MeTsäT ovat tärkeitä lähes yhdeksälle kymmenestä nuoresta riippumatta siitä, missä päin Suomea he asuvat, viime viikolla julkistettu Nuorten metsäbarometri kertoo. Oikea hinta isoille tyvitukeille olisi noin 150 € / motti. Metsiä erittäin tärkeänä pitävien osuus kasvaa iän myötä. Toisissa vanhoissa männiköissä ne kaikkein parhaimmat puut on aikojen saatossa kerätty milloin minkäkin rakennuksen tai perinnön jaon yhteydessä. Kaksi kolmasosaa nuorista on myös sitä mieltä, että metsiä hoidetaan Suomessa hyvin. Toisaalta 13 prosenttia nuorista kokee metsän vieraaksi ympäristöksi. 77 prosenttia oli samaa mieltä väittämän ”metsien tärkein tehtävä on luonnon monimuotoisuuden ylläpito” kanssa. Metsäja puuala työnantajana näyttäytyy valtaosalle nuorista myönteisessä valossa. Tälläisille puille hinnan pitäisi olla ihan jotain muuta kuin mitä se nyt on.” Sikari ”Yleensä 125-vuotiaan männyn tyvitukit ovat oksattomia, kun alun perin taimikot ovat syntyneet luontaisesti tiheinä ja karsiutuneet pitkälti jo ensimmäisten kasvuvuosikymmenien aikana. Jotkut puut olivat kasvaneet tasaisesti, mikä kertoo siitä, ettei niiden naapurustoa ollut harvennettu ainakaan ensimmäisen harvennuksen yhteydessä.” TimPPa ”kaikki riippuu niistä aikaisemmista vaiheista. meTSäT TärkeiTä nuorille 67,36 Maailman pisin joulukuusi, 67 metrin ja 36 sentin mittainen douglaskuusi, pystytettiin amerikkalaiseen Seattlen kaupunkiin 1950. Pitkälle kasvatusajalle pitää laskea lisähintaa ja laadukkaasta puusta ostajakin saa tehtyä arvokkaampaa jatkojalostetta.” Puuki ”OvaTkO 1800ja 1900-luvun taitteen luontaiset taimikot olleet yleensä tiheitä vai ovatko järeissä tukeissa oksat jääneet sisään ja näyttävät nyt laadukkailta tukeilta?” Gla ”en uskO, että tässäkään taimikko olisi ollut tasaisen tiheää. Jäljelle on sitten jäänyt sitä ei niin laadukasta tavaraa.” menninkäinen Lustojen kertomaa Verkossa arvioitiin 1800-luvulla alkunsa saanutta tukkia
26HP Mitsubishi diesel. alv. PTO ulosotto Saatavilla myös tehokkaampia ja isompia traktoreita. Takanostolaite vakiona (600 kg). 11.149 € sis. www.solis.fi NELIVETOINEN PIENTRAKTORI 26 Alk. Tutustu lisää www.solis.fi Solis 75 7711_.indd 17 13.12.2019 15.31
Ihalainen on oikeassa. tekSti LiiNA kJeLLBeRG 69 18 Metsälehti Makasiini teemA » metsä numeroina 7712_.indd 18 12.12.2019 15.50. Sitä isompia puita metsissämme kasvaa asukasta kohti noin 2 200. J os Suomen metsissä kasvavat 69 miljardia puuta jaettaisiin Suomen väestön kesken, jokaiselle riittäisi noin 12 500 puuta. Järkevämpää olisi puhua siitä, miten paljon meillä on läpimitaltaan yli kymmensenttisiä puita”, hän sanoo. Sieltä esimerkiksi selviää, montako puuta täällä kasvaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Antti Ihalainen suhtautuu laskelmaan kuitenkin varauksella. ”Kokonaispuumäärään on laskettu kaikki vähintään 1,3 metrin mittaiset puut, vaikka ne olisivat läpimitaltaan vain millimetrin paksuisia. Noin 80 prosenttia metsiemme puista on läpimitaltaan alle kymmensenttisiä. miljardia puuta Suomalaismetsistä on kertynyt tilastotietoa jo kohta sadalta vuodelta
Harva maa pystyy samaan. Korhosen mukaan kaikkiin kysymyksiin ei siitä huolimatta pystytä vastaamaan. inventoinnista. ”Nyt molemmat näyttävät tosin olevan taittumassa. ”Tarkat tiedot puuvaroista, puiden kasvusta ja hakkuumääristä ovat mahdollistaneet sen, että metsiä on voitu käyttää tehokkaasti ilman, että niitä olisi ylihakattu”, Ihalainen sanoo. Suomen maapinta-alasta 86 prosenttia eli noin 26 miljoonaa hehtaaria on metsätalousmaata. Laskelma kertoo kuitenkin, miten tarkasti metsiä Suomessa tilastoidaan. Metsiä mitattiin sitä varten vuosina 2014–2018 noin 50 000 koealalla. Korhonen kertoo. Selvitettävää riittää Metsien inventoinneissa kerättävä tietomäärä on vuosikymmenten kuluessa lisääntynyt huomattavasti. Samalla myös tiedon ajantasaisuus on korostunut. Sadan vuoden historia Ensimmäinen valtakunnan metsien inventointi tehtiin 1920-luvulla, joten metsätilastoa on kertynyt kohta sadan vuoden ajalta. ”Norja aloitti metsien inventoinnin ensimmäisenä, mutta Suomi sai oman inventointinsa ensimmäisenä valmiiksi”, Luken johtava tutkija Kari T. Lahopuuston, vanhojen metsien ja lehtipuiden määriä seurataan, mutta esimerkiksi yksittäisistä kasvilajeista ei kerätä tietoa”, hän kertoo. Valtaosa siitä, noin 20 miljoonaa hehtaaria, on metsämaata. Metsiemme kasvu on Korhosen mukaan lisääntynyt vuosikymmenestä toiseen, samoin metsänhoitorästien määrä. Silmäyksen tilastojen kattavuuteen saa seuraavilta aukeamilta. Metsien kasvu on uusimpien havaintojen mukaan hidastunut, ja metsänhoitorästit ovat viime vuosina vähentyneet.” Luken lisäksi metsiin liittyviä tilastoja tuottavat esimerkiksi Metsäteollisuus ry, Tilastokeskus ja Tulli. Metsiä on hänen mukaansa inventoitu pitkään myös muissa Pohjoismaissa, mutta esimerkiksi Saksassa inventoinnit aloitettiin vasta joitain vuosikymmeniä sitten. Toisaalta on myös asioita, jotka ovat pysyneet ennallaan. Myös ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja metsien roolista hiilensidonnassa kaivataan koko ajan lisää tietoa. ”Viime aikoina kysymyksiä on tullut paljon varsinkin metsien monimuotoisuudesta. Lähde: Luke 86 % 536 vuotta SUOJUSJA SIEMENPUUMETSIKÖT SEKÄ ERI-IKÄISRAKENTEISET METSIKÖT 83 000 HA UUDISTUSKYPSÄ METSIKKÖ 2 168 000 HA VARTTUNUT TAIMIKKO 1 972 000 HA PIENI TAIMIKKO 1 121 000 HA AUKEA UUDISTUSALA 254 000 HA Metsistä puolet nuoria Metsiköiden kehitysluokat puuntuotannon metsämaalla Valtaosa suojelualueista pohjoisessa Suojelualueiden jakautuminen Eteläja Pohjois-Suomen kesken NUORI KASVATUSMETSIKKÖ 6 474 000 HA VARTTUNUT KASVATUSMETSIKKÖ 6 373 000 HA 35 % 12 % 1 % < 1 % 35 % 11 % 6 % ETELÄ-SUOMI POHJOISSUOMI 21 % 79 % ›› Lä hd e: Lu ke Lä hd e: Lu ke Metsälehti Makasiini 19 7712_.indd 19 12.12.2019 15.50. inventoinnissa mitatuista puista vanhin oli 536-vuotias. Loppu on heikompikasvuista kitumaata ja pitkälti puutonta joutomaata. Tilastoissa ovat mukana kaikki metsänomistajaryhmät ja niin talouskuin suojelumetsätkin. Suomalaisen inventointijärjestelmän puolesta puhuu Korhosen ja Ihalaisen mukaan sen kattavuus. Luvut ovat peräisin Luken tekemästä valtakunnan metsien 12. Lähde: Luke Valtakunnan metsien 12
Taimitarhoilla käytetystä männynsiemenestä valtaosa tulee siemenviljelyksiltä. Varttuneista kasvatusmetsistä luontaisesti syntyneiden osuus on noin 70 prosenttia, nuorista kasvatusmetsistä noin 60 prosenttia. Viime vuonna metsää istutettiin noin 75 000 hehtaaria ja kylvettiin noin 22 000 hehtaaria. Kaikkiaan metsistämme valtaosa on kuitenkin syntynyt luontaisesti. Valtaosa uudistusaloista uudistetaan istuttamalla. Niistä kasvatettiin noin 150 miljoonaa tainta, joista kaksi kolmasosaa oli kuusentaimia. Siemenviljelyksillä siementä tuottavat metsistämme aikoinaan valittujen laadukkaimpien puiden jälkeläiset. Siemenestä liikkeelle Metsänviljelyyn käytetään vuosittain noin 10 000 kilogrammaa siementä. Se tarkoittaa 2–3 miljardia siementä, arvioi Luken tutkija Katri Himanen. ”Etelä-Suomessa harva kylvää metsikkösiemenellä, mutta pohjoisimpaan Suomeen männyn siemenviljelyssiementä ei ole saatavilla eikä välttämättä tarkoituksenmukaista käyttää”, hän sanoo. Siemenviljelyssiemen on siis jalostettua. Siemeniä kerätään sekä siemenviljelyksiltä että hakkuiden yhteydessä talousmetsistä. Luontaisen uudistamisen hakkuita tehtiin noin 37 000 hehtaarilla. Taimikoista luontaisesti syntyneiden osuus on sen sijaan enää 30 prosenttia. Metsäkylvöissä käytettyjen siementen alkuperää ei tilastoida, mutta Himanen arvioi, että noin puolet niistä tulee siemenviljelyksiltä. Kuusella siemenviljelyssiementä on huonommin saatavilla. Lähde: Luke 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 Huippuvuodet harvassa Eri puulajien siementen keräysmäärät vuosina 2003–2018 2003 2005 2007 2009 KG 2011 2013 2015 2017 MUUT PUULAJIT RAUDUSKOIVU KUUSI MÄNTY Lä hd e: Lu ke 20 Metsälehti Makasiini teemA » metsä numeroina 7712_.indd 20 12.12.2019 15.50. Viime vuonna taimitarhoilla käytetystä kuusensiemenestä noin 70 prosenttia tuli siemenviljelyksiltä ja siitäkin osa ruotsalaisilta siemenviljelyksiltä. Vuosittain käytetystä siemenmäärästä valtaosa kuluu männyn metsäkylvöihin. Lähde: Luke 230 SiemeNtä Kuusenkävyssä on keskimäärin 230 siementä, mutta niistä noin puolet on tyhjiä itämättömiä siemeniä. Taimitarhoilla käytettiin viime vuonna noin 1 400 kiloa siementä. 50–60 sieMentä Männynkävyssä on 50–60 siementä