metsänomistaja koti koreaksi sido Havuista Hiutale Omistaminen opettaa 3943_.indd 1 26.11.2015 16.56. M et sä le h ti M a ka sii n i 8/2 01 5 Te em a : PU U ll a lä m m iT Tä m in en 3. JOULUKUUTA • NUMERO 8/2015 • 9 € • www.METsALEhTi.fi Kartellikanteet käräjillä • Sallan yhteismetsä paisuu • Pikkukoivu yllätti Polta oikein Hiukkaspäästöt kuriin Metsäretki suksilla itäkarjalaan 18 vakuutuksista KYSYMYSTÄ leena Mörttisen mukaan metsästä on opittava huolehtimaan
Hyviä uutisia Suomi! Stora Enson investoinnit tuovat 300 uutta työpaikkaa Varkauden seudulle. Uusi kartonkikone käynnistyi syksyllä 2015 ja rakennuselementtilinja heti keväällä 2016. 3944_.indd 2 26.11.2015 16.46. Ne luovat satoja työpaikkoja ja kasvattavat metsänomistajien puunmyyntituloja. Stora Enson Varkauden tehtaiden suurinvestoinnit ovat osoitus suomalaisesta osaamisesta ja uskalluksesta. Kotimaiselle puulle riittää jatkossakin kysyntää! Elämässä mukana
16 MarkkInaT: Talvileimikoille valoisissa merkeissä 18 TIlakaUPaT: Kauppa piristyi, tarjonta kutistui 18 kUUkaUdEn PUUkaUPPa: Myrskypuut kaupaksi 19 VErkoSTa: Pyökit kuusten tilalle TEEMa 20 PolTa oIkEIn: Puu on hankala polttoaine 30 rahaPUU: Toivottavasti se oli ankka oMa METSä 32 METSänhoITo: 18 kysymystä metsävakuutuksista 35 PIkaTESTI: Gore-takki koetuksella 36 PUUkaUPPakoUlU: Kun tulee toraa 38 TUTkITTUa: Pikkukoivu yllätti 39 METSäläISEn allakka: Metsäelämän syyssurkeus 40 PErInTöMETSä: Omistajasta osakkaaksi 42 kySy PoIS: Mikä selittää ruskan värit. 59 EnnEn & nyT: Puimala katosi lUonnoSTa 60 lUhTa: Katse tähtiin 64 koTI korEakSI: Sido havuista hiutale 66 TaPIonPöyTä: Herkkuja Aasiasta 70 rISTIkko 72 PIlkkEET: Kuusten komeat naavaparrat 74 TUoTE & TEkIjä: Höyläpenkit yhä paikoillaan ES KO KE SK i-V ä H ä Lä jO RM A Lu H TA 3 MAKASIINI 8 • 2015 3 MAKASIINI 8 • 2015 3979_.indd 3 27.11.2015 17.04. 45 TUoTEUUTUUkSIa: Otsalamppu pimeään 46 METSärETkI: Kierros idässä 56 kESäkISa: Puhuva petäjä ja muita puujuttuja 58 kolUMnI: Rahasta vai rakkaudesta. metsälehti makasiini 60 20 SISÄLLYS NRO 8/23 3.12.2015 UUTISET 4 PääkIrjoITUS: Hajauta riskiä 6 METSänoMISTaja: Leena Mörttinen on metsän monikäyttäjä 12 UUTISET: Metsähallituksen kartellikanteet käräjillä 14 Sellulla riittää menekkiä 15 METSäTyyPPI: Mikä sai ranskalaisen sijoittajan kiinnostumaan suomalaismetsistä
ViiHajauta riskiä PEFC/02-31-162 Kannen kuva SEPPo SAMulI täMän MetsäLehtI Makasiinin teemana on puun poltto. Usein taimikko lähtee hyvin kasvuun, mutta muutaman vuosikymmenen kuluttua ongelmat alkavat näkyä. Kaikki alkaa sytytyksestä. 09 315?49?802 040 516 4000 AD Anna Back p. Paljolti hirvien ansiosta kuusesta on tullut varma valinta, koska se ei maistu sarvipäille siten kuin mänty tai koivu, tai varsinkaan erikoispuut. Olisi vaikea kuvitella joulua ilman kuusta. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Nyt kun hirvikanta on pienentynyt vuosituhannen vaihteen huipusta, muutos on näkynyt koivun taimien kysynnässä. J oulukuusten sesonki vilkastuu päivä päivältä. Puulajien suhdanteet ovat ennenkin vaihdelleet paljon. Jo pitkään tutkijat ovat varoitelleet, että kuusenviljely ulottuu liian karuille maille. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Tehtaille ei enää tarvita hiomokuusta entiseen malliin, koska aikakauslehtipaperin kulutus laskee. 09 315?49?841 0400 913 822 Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 09 315 49844 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Metsätalouden kehittä miskeskus Tapion julkaisu 83. 09 315?49?803 Eero Sala p. Kuusi on yhä moneen paikkaan hyvä valinta, mutta sen ohella kannattaa harkita myös muita puulajeja. Mistään isosta käänteestä ei silti voi puhua. 09 315?49?805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. vuosikerta, perustettu 1933. 4 MAKASIINI 8 • 2015 4025_.indd 4 27.11.2015 17.05. Kukaties puurakentamisen lisääntyminen nostaa kuusen taas puukaupan tähdeksi. Hirvikanta on pidettävä niin pienenä, että metsänomistajilla on aidosti mahdollisuus valita. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi asIakasPaLVeLu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Helena Alatalo p. Savimaat ovat erityisen huonoja kuuselle. Arkena kuusi ei ole enää yhtä arvostettu kuin se oli vielä jokin aika sitten. Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi tOIMItus Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Joka tapauksessa kuusta on pian tulossa tarjolle erittäin paljon, tai ainakin sitä kasvaa joka paikassa. 09 315?49?873 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. Siinä missä mäntykuidun hakkuut ovat huomattavasti lisääntyneet kymmenen viime vuoden kuluessa, kuusikuitua korjataan nyt vähemmän kuin 2005. 09 315?49?849 040 723?1613 MeDIaMyyntI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. Kolmen viikon kuluttua viimeisetkin liki kahdesta miljoonasta joulupuusta saavat latvaansa tähden ja juhla voi alkaa. Edes havuvanerin valmistajat eivät ole viime aikoina kovin innokkaasti tehneet sorvikuusikauppaa, sillä tuote on menettänyt kilpailukykyään Etelä-Amerikasta tulevalle vanerille. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Muutaman vuoden takaiset myrskytuhot ja niitä seurannut kirjanpainajaepidemia ovat muistutus siitä. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MaRkkInOIntI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Riskiä on viisasta hajauttaa. Jos ilmasto muuttuu ennusteiden mukaan, karuimpien maiden kuusikot kärsivät ensimmäisinä varhaisista keväistä ja kesän pitkistä hellejaksoista. 09 315?49?842 Katja Raninen (perhevapaalla) Palvelupäällikkö Mari Lindström p. Toimittaja Mikko Häyrynen otti selvää, mistä puulämmityksen hiukkaspäästöissä on kyse ja miten niitä voi vähentää. Ilmastonmuutos on muutenkin pahin uhka juuri kuuselle. Kuusisahatavaralle sahat ovat löytäneet Kiinasta hyvän uuden markkinan, mutta siitä huolimatta myös kuusitukkia hakattiin viime vuonna paljon vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Kuusi on jo kauan ollut ylivoimaisesti suosituin viljelypuu. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 03550893 Makasiinin levikki: 32 695 (lt/14) Painopaikka Paperit Forssa Print 2015 Gprint 170 g Novapress Silk 80 g ELiiSA KALLioNiEMi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUS me vuonna istutetuista taimista edelleen 66 prosenttia oli kuusta
Kello on kolme ja aurinko on juuri laskenut, samalla maisema Tuulispään rinteeltä Inarijärvelle päin muuttuu hetkeksi siniseksi. Päivän pituus on noin kolme tuntia . marraskuut a Inarissa. Marraskuussa ”Sininen hetki” keskiviikkon a 25. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Kuva: juha KauPPIne n 4021_.indd 5 27.11.2015 17.05
Hän asuu rintamamiestalossa, jonka hänen isoisänsä aikoinaan rakensi ja jossa hän on lapsenakin asunut. Vielä pari vuotta sitten taimikon paikalla kasvoi 80-vuotias kuusikko. Ei tarvitse miettiä, kuinka myöhään voi katsoa elokuvia tai kuinka kovaa voi soittaa”, kauhuelokuvista pitävä ja sähköbassoa soittava Mörttinen sanoo. Kärkölässä sijaitseva tila on kulkenut Mörttisen suvussa vuodesta 1922. ”Ennen joen virtaus oli rajumpi, mutta se rauhoittui, kun jokea ruopattiin. Se oli kuitenkin niin juurikäävän lahottama, että se päätettiin uudistaa. Mörttiselle se siirtyi 2000-luvun puolivälissä. Metsäpalstan läpi kulkee Porvoonjokeen virtaava Äväntjoki. Ollaan Mörttisen sukutilan metsissä Kärkölässä Päijät-Hämeessä. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI S avinen maa tarttuu kiinni kenkään. Kaloja varten jokeen on tehty pari pikkukoskea”, Mörttinen kertoo. Marraskuun sateet ovat pehmentäneet tekeillä olevan metsätien pinnan. Traktoria ei vielä ole, mutta hankintalistalla on kaatopäällä ja puutavarakouralla varustettu kevytrakenteinen traktori. Syvemmällä metsässä maaperä muuttuu hiekkaisemmaksi ja tie kantaa paremmin. METSÄNOMISTAJA 6 MAKASIINI 8 • 2015 6 MAKASIINI 8 • 2015 3983_.indd 6 27.11.2015 17.56. Traktoreissa painopiste on matalammalla, joten ne pysyvät hyvin pystyssä”, Mörttinen sanoo. ”Mönkijällä tänne ei voi tulla. ”Kuusikko oli sääli hakata, mutta puut alkoivat kaatua niskaan. Välillä muuten vain, välillä raivaamaan taimikoita, välillä koirien kanssa metsälle ja välillä traktorin kanssa hakemaan harvennuksissa kaadettuja runkoja. ”Moni ihmettelee, miksemme asu Helsingissä. Täällä on vapaa tekemään, mitä itse haluaa. Metsän MONIKÄYTTÄJÄ Metsä on Leena Mörttisen mielestä hyvä sijoitus – ainakin jos siltä odottaa muutakin kuin puukauppatuloja. Mönkijöiden painopiste on metsäolosuhteisiin aivan liian korkealla. Perheyritysten liiton toimitusjohtaja on tullut käymään kotona mutta palaa seuraavana päivänä taas takaisin Helsinkiin. Tätä tietä pitkin Leena Mörttinen aikoo käydä usein. Mörttinen ja hänen miehensä Jaakko Salminen käyvät lähes päivittäin Kärkölästä Helsingissä töissä. Tilaan kuuluneet pellot omistaa nyt pikkuserkku, mutta talon takana aukeava 15 hehtaarin suuruinen metsäpalsta on Mörttisen. Metsätien toisella puolella, rintamamiestalon takana, nousee koivulle istutettu mäki. Kasvu kiehtoo Läheltä kuuluu veden solinaa. Yhtenä päivänä metsässä kaatui peräjälkeen kolme isoa kuusta. Metsätiehen on joen kohdalla tehty levennys, paikka laavulle
Leena Mörttinen päätti teettää metsäänsä tien, jotta harvennuksissa kaadetut puut olisi helpompi kuljettaa metsästä. 7 MAKASIINI 8 • 2015 3983_.indd 7 27.11.2015 17.56
En ehdi juurikaan käydä kuntosalilla, muttei tarvitsekaan. Kun mokaa, oppii.” Kuusamoon metsälle Kärkölän lisäksi Mörttinen omistaa miehensä kanssa metsää Kuusamossa Pohjois-Pohjanmaalla. Istutukset ja taimikonhoidot on pyritty tekemään itse, harvennukset ja uudistushakkuut on teetetty. Kun reitit ja välineet ovat kunnossa, pystyy metsässä tekemään enemmän.” Metsäkoneen mentävää hän ei tiestä kuitenkaan aio tehdä. Mörttisellä ja hänen miehellään on kaksi beaglea, joiden kanssa käydään jänismetsällä. Metsä kuntosalina Metsänhoitotöitä Mörttinen tekee niin paljon kuin töiltään ehtii. ”Mieluiten linnustaisin, mutta kanalintujen metsästyskaudet ovat kovin lyhyet. ”Paras tapa opetella metsänhoitoa olisi tietysti mennä kurssille, mutta sellaiseen minulla ei ole aikaa. Viimeinen kaatui konehallin päälle.” Hakkuun jälkeen selvisi, että kuusista reilu viidennes oli pitkälle lahonneita. Tietoa metsäalalla on hänen mielestään tarjolla runsaasti. Täällä on vapaa tekemään, mitä itse haluaa. ”Moni ihmettelee, miksemme asu Helsingissä. Metsänhoidon opit on haettu pitkälti ”kysymällä fiksummilta ja toheloimalla itse”. Nyt paikalla on 70 hehtaarin laajuinen 25-vuotias kuusta ja mäntyä kasvava sekametsä. Pariskunta osti sieltä 1990-luvulla 70 hehtaarin suuruisen palstan, joka oli hiljan hakattu kokonaan. Ei tarvitse miettiä, kuinka myöhään voi katsoa elokuvia tai kuinka kovaa voi soittaa” Metsäpalstan läpi kulkee Porvoonjokeen virtaava Äväntjoki. ”Se on hyvää hyötyliikuntaa. Peurakytikselle taas on vaikea ehtiä ja hirvijahdissa pitäisi olla joka viikonloppu. ”Sitä tulee aina vain kunnianhimoisemmaksi. Kuusamon metsäpalsta hankittiin enemmänkin kiinnostuksesta metsästykseen kuin metsään. ”Uudistushakkuuta edeltää aina luopumisen tuska, mutta on ihana seurata, miten nuoret puut kasvavat ja kehittyvät. Jänisjah9 MAKASIINI 8 • 2015 3983_.indd 9 27.11.2015 17.56. Se tulisi liian kalliiksi. Varsinkin raivaussahaus on Mörttisen mieleen. Raivatessa kyllä hiki lentää.” Kun metsätie valmistuu ja traktori on hankittu, aikoo Mörttinen ryhtyä tekemään harvennuksiakin itse. Ensi kesänä koivuntaimet ovat jo kasvaneet heinän yli”, hän sanoo. Sen jälkeen taimikossa on riittänyt heinää kaadettavaksi ja vadelmaa poimittavaksi. Mörttinen on liikkunut metsissä lapsesta asti, mutta varsinaisiin metsänhoitotöihin hän ei ennen aikuisikää osallistunut. Leena Mörttinen harrastaa miehensä kanssa elokuvia. Koivuntaimet istutettiin kuusikon paikalle toissakeväänä
Ensi kesänä koivuntaimet ovat jo kasvaneet heinän yli” 10 MAKASIINI 8 • 2015 3983_.indd 10 27.11.2015 17.56. METSÄNOMISTAJA ”Uudistushakkuuta edeltää aina luopumisen tuska, mutta on ihana seurata, miten nuoret puut kasvavat ja kehittyvät
”Minulle metsä on hyvä sijoitus. Miten kannattavana sijoituksena talousasiantuntija pitää metsää. Liian tiheässä kasvaneet muistuttavat pulloharjoja. Jos taas mukaan lasketaan myös metsänomistajan metsästään saamat muut arvot, kuten metsänhoito-, ulkoilu-, metsästys-, marjastusja sienestysmahdollisuudet, tuo metsänomistaminen pienemmälläkin tilakoolla iloa. ti sopii kiireiselle. Jalka osuu oranssiin savikiekkoon. Ennen pitkää tulevat uudet poliitikot, jotka peruvat edellisten lupaukset. ”Kuusista tulee upean pulleita, kun ne saavat aurinkoa. ”Mikään ei ole surullisempaa kuin pusikoituneet tienvarret. Puista näkee heti päältäpäin, jos niitä kiusataan.” Mörttinen on hiljan valittu Metsä Groupin emoyrityksen Metsäliitto Osuuskunnan hallitukseen. Kuuluu asiaan, että sitä välillä hakataan ja sitten taas kasvatetaan.” Omatoimisen sijoitus Mörttinen on työskennellyt Perheyritysten liiton lisäksi Elinkeinoelämän keskusliitossa, Nordeassa, Suomen Pankissa ja Euroopan keskuspankissa. 11 MAKASIINI 8 • 2015 3983_.indd 11 27.11.2015 17.56. Pihapiirin laitamilla seisovat Mörttisen lempipuut, kaksi tuuheaa vanhaa kuusta. ”Ihan kaikkiin ei osu”, Mörttinen toteaa. Sukutilan pihassa kasvaa kookkaita koivuja. Suurempi metsäomaisuus toisi sopivasti niin sanotun omistamisen taakan, joka saisi ihmiset hoitamaan metsiään aktiivisemmin. Nuoressa metsässä korostuvat virkistysmahdollisuudet, vanhemmasta metsästä saa tulojakin. Hyvin hoidettuna metsä pysyy, vaikka ihmiset tulevat ja menevät.” Pihapiirin laidalla seisovat tuuheat kuuset ovat Leena Mörttisen lempipuut. Metsää ei pääse monta kertaa hakkaamaan itse, joten horisontti pitää nähdä sukupolvien yli. Vaikutusta on myös politiikalla. Onko metsänomistajuus vaikuttanut häneen muuten. ”On vaarallista mennä sen perässä mitä poliitikot lupaavat. Sitä voi tehdä helmikuun loppuun saakka.” Kaikkiaan metsä on Mörttiselle sekä virkistäytymispaikka että taloudellinen turva. Se, mikä näkökulma milloinkin on vallalla, riippuu siitä, missä kehitysvaiheessa metsä on. ”Metsällä on tietty elinkaari. Sen verran suureksi pitäisi tilakoko kasvattaa, ja esimerkiksi etelässä metsämaa on kallista. Miten aktivoida metsänomistajat, siinä on päättäjillä pohdittavaa.” Tulevaisuus valoisa Metsän ja sitä kautta metsänomistajien tulevaisuuden Mörttinen näkee valoisana. Mäen päältä näkee kauas. On mielenkiintoista nähdä, mitä kaikkea siitä voidaan valmistaa. Talon takana nousevaan mäkeen on koivujen lisäksi istutettu kokeeksi muutama vuorijalava ja saarni. Vasta silloin ymmärtää, miten hieno metsän kiertokulku on.” Metsätilojen keskikoon Mörttinen soisi kasvavan nykyisestä noin 30 hehtaarista. Jos ajatellaan puhtaasti metsästä saatavaa taloudellista tuottoa, ei metsänomistamisella ole Mörttisen mielestä helppo rikastua. Jos sitä ei tee, rapautuu omaisuuden arvo. Investointiympäristön on oltava ennustettava, sääntely pitää saada kevyeksi ja verotuksen on oltava sellainen, että sijoittaminen kannattaa.” Tukien varaan Mörttinen ei uusia tuotteita ja teknologioita rakentaisi. Pesti alkaa ensi vuoden alusta. Hänen mukaansa tosin kaikki omistaminen kasvattaa, sillä se opettaa kantamaan vastuuta. Uudet metsänomistajat eivät välttämättä ymmärrä, että metsää pitää hoitaa harkitusti. Siihen liittyy kuitenkin suuri epäonnistumisen riski, joten investointiympäristöstä pitää tehdä sellainen, että riski kannattaa ottaa. ”Puu on biotaloudessa keskeinen raaka-aine. Jos kehittää teollisuutta tukiaisten varaan, on pitkää horisonttia vaikea taata.” Työtä ja vastuuta Mörttinen raivaa tietään heinikon läpi. Metsät ovat Suomelle uskomaton rikkaus.” Metsän valjastaminen uusien tuotteiden ja teknologioiden raaka-aineeksi vie Mörttisen mukaan kuitenkin aikaa. Kansantaloustieteestä väitellyt Mörttinen kommentoi myös usein julkisuudessa talousasioita. Siitä pitää hänen mukaansa huolen paljon puhuttu biotalous. ”Jonkun pitää sijoittaa uusiin tuotteisiin ja teknologioihin rahaa. Leena Mörttinen ampuu miehensä kanssa savikiekkoja. Hän arvioi, että tarvitaan pari ”luovan tuhon kierrosta” ennen kuin löydetään juuri ne tuotteet ja teknologiat, jotka maailmalla vetävät. Mörttisen mukaan sillä, että hän omistaa juuri metsää, on suuri henkilökohtainen merkitys. Se vaatii kuitenkin sen, että käyn metsässä säännöllisesti ja hoidan metsää itse. ”Omaisuudesta huolehtiminen on jatkuvaa työtä. Esimerkiksi kemianteollisuuden rajapinnassa puusta saadaan varmasti valmistettua vaikka mitä
Summa on merkittävä. Masentava maan tapa Meneillään oleva oikeudenPonsselle teräspalkinto Metsäkonevalmistaja ponssen Scorpion-harvesteri on voittanut 17:ttä kertaa myönnetyn kansainvälisen Swedish Steel prize -palkinnon. Metsähallituksessa ei vielä ole laskettu, mihin korvaussumma korkoineen kohoaisi. Päätös asiasta tulee kevään aikana. Sen paremmin osapuolet kuin lainoppineetkaan eivät halua ennakoida oikeuden ratkaisua. Markkinaoikeus tuomitsi Metsäliiton ja Stora Enson tuntuviin sakkoihin puukauppakartellista vuonna 2009. TeKSTi MiKKo RiiKilä Kuva Seppo SaMuli HelSingin käräjäoikeus aloitti Metsähallituksen vahingonkorvauskanteiden käsittelyn lokakuun lopulla. Yhteensä Metsähallitus laskee kärsineensä 160 miljoonan euron menetykset puunostajien yhteispelissä. Yksityisten myyjien kanteiden vanhentumisessa ratkaisevaa on, katsotaanko kartellin tulleen tiedoksi puun myyjille, kun UPM tunnusti kartellin vuonna 2004 vai vasta, kun markkinaoikeuden tuomio sai lainvoiman 2010 alussa. ”Metsähallitus toimii valtion eli veronmaksajien varojen kanssa, joten siinä tilanteessa pyrimme vanhenemisasiassa toimimaan varman päälle”, viestintäjohtaja Juha Mäkinen toteaa. Vanhenemisasia on monimutkainen. 30 miljoonaa kuutiota kartellille Metsähallituksen vahingonkorvausvaatimukset koskevat noin 30 miljoonaa puukuutiometriä, jotka myytiin vuosina 1997– 2004 tehtyjen kauppojen perusteella. Julkisuudessa on esitetty, että korkoineen vaadittu korvaussumma kohoaa yli 200 miljoonan euron. Metsähallitus katkaisi vanhenemisen Helsingin käräjäoikeus hylkäsi viime vuonna yksityisten metsänomistajien vahingonkorvauskanteet vanhentuneina. Kanne koskee puukauppoja, jotka Metsähallitus teki vastaajien kanssa vuosina 1997–2004, jolloin metsäyhtiöt tekivät laitonta hintayhteistyötä puumarkkinoilla. Vastaajina ovat metsäyhtiöt Metsä Group, Stora Enso ja UPM. Kiinassa on jo palkattu kaksi paikallista asiantuntijaa, jotka auttavat markkinamahdollisuuksien löytämisessä ja ensikontaktien luomisessa. Kartellikanteet käräjillä Metsähallituksen kartellikäräjillä pöyhitään jälleen takavuosien tunkkaista puukauppatapaa. Yksityiset metsänomistajat, julkisyhteisöt ja Metsähallitus vaativat metsäyhtiöiltä satojen miljoonien eurojen vahingonkorvauksia. Wood from Finland -kasvuohjelmaan osallistuu lähes 20 suomalaista sahaa. UUTISET Lyhyesti Suomalaissahoilla kova tavoite Kiinassa Suomalaiset sahat pyrkivät seuraavan kolmen vuoden aikana kaksinkertaistamaan vientinsä Kiinaan. Hovioikeus kumosi päätöksen. Metsähallituksen vahingonkorvausoikeudenkäynnissä kanneoikeuden vanhenemista käsitellään osana asiakokonaisuutta, mutta siitä ei anneta välipäätöstä, kuten yksityisten myyjien kanteiden käsittelyssä tehtiin. Asian ratkaisee korkein oikeus, jonka päätös viipynee ensi vuoden puolelle. Vuosittain Metsähallitus tulouttaa valtiolle noin 120 miljoonaa euroa. ”ponsse on parantanut merkittävästi käyttäjän ergonomiaa, ja sen lisäksi myös toiminnallisuutta, turvallisuutta ja tuottavuutta”, perustelee tuomariston puheenjohtaja Gregoire Parenty. Suomen muissa kartellioikeudenkäynneissä vahingonkorvausoikeuden vanhenemisen on tulkittu alkaneen vasta markkinaoikeuden päätöksestä. Asian paljastanut UPM säästyi sakoilta, mutta vastaa osaltaan vahingonkorvauskanteisiin. Kaiken kaikkiaan ohjelman tavoitteena on lisätä suomalaisen sahatavaran vientiä puoli miljoonaa kuutiota lähivuosien aikana. Harvesterissa on hyödynnetty uudella tavalla erikoislujaa terästä. Vahingon suuruutta Metsähallitus on arvioinut ekonometristen tutkimusten perusteella. ST u d io Sa M i H el en iu S o y 12 MAKASIINI 8 • 2015 12 MAKASIINI 8 • 2015 4022_.indd 12 27.11.2015 17.24. Merkittävin vaikutus kohdistuu mäntykuitupuuhun, jota myös myytiin eniten, noin 17 miljoonaa kuutiometriä. Mäntykuidulla menetettyjen myyntitulojen arvioitiin olleen 16,3 prosenttia myyntitulosta. ”Emme ala nylkeä kaatamatonta karhua”, Mäkinen toteaa. Kuusikuitupuun kaupoissa vastaava prosentti oli 15,5. Oikeudenkäynti jatkuu tammikuun lopulle. Metsähallituksen kanteet ovat vankemmalla pohjalla kuin yksityisten, koska se käynnisti vanhenemisen katkaisutoimet jo vuonna 2007 pari vuotta kartellin paljastuttua. Tukkikaupoilla menetykset jäivät marginaalisiksi, koska tukkien ostosta kilpailua on enemmän kuin kuitupuulla
Tällä tietämää pääsen eläkkeelle vuonna 2024. ”Metsä Fibressä on paljon osaamista ja potentiaalia, joita pystytään hyödyntämään uuden toimintamallin ansiosta huomattavasti nykyistä paremmin”, toimitusjohtaja ilkka Hämälä perustelee. aloittaessani työuraani tukkileimikot olivat harvahkoja: sumuisella ilmalla sai arpoa, mistä päin löytyy seuraava leimattu puu.” vuonna 1972 MeTSäalalla aloiTTanuT vilHo laaKSo, KoTiMeTSä 2/2015. asiaa on retosteltu julkisuudessa jo 15 vuotta. Yhteinen hinnoista sopiminen kiistetään. Myös MTK:n kerrotaan osallistuneen hintakeskusteluihin erityisesti Metsäliiton kanssa. käynti ei näytä tuoneen esille juuri mitään uutta. Näin ollen palavereista ei tehty muistiinpanoja. Todistajien mukaan yhteistyö keskittyi hintatietojen vaihtoon. Oikeudessa todistaneet kartellin aikaiset metsäyhtiöiden puunhankintajohtajat myöntävät ymmärtäneensä, että hintasopuilu oli lainvastaista. Hirvikanta tyydyttää metsänomistajia Metsänomistajien tyytyväisyys hirvikannan kokoon on tuoreen kyselyn mukaan lisääntynyt samaa tahtia hirvien vähenemisen kanssa. Metsähallitus on laskenut kärsineensä 160 miljoonan euron menetykset puukauppakartellista, Juha Mäkinen kertoo. yhtiö aloittaa Rauman tehtaalla kokeilun, jossa työyksiköissä ei ole erillisiä työnjohtajia, vaan henkilöstö tekee päätökset sekä jakaa työt. 13 MAKASIINI 8 • 2015 13 MAKASIINI 8 • 2015 4022_.indd 13 27.11.2015 17.24. Mikko Riikilä KOMMenTTi Metsä Fibre hyllyttää esimiehet Metsä Groupin selluyhtiö Metsä Fibre ryhtyy kokeilemaan esimiehetöntä toimintamallia. Tuolloin hirvikantaa piti sopivana vain noin kolmannes metsänomistajista. valtuuskunnan 83 edustajan listalle mahtui vain kolme naista. Metsäyhtiöiden edustajat toteavat tuottajajärjestön myös jarruttaneen yksityismetsien puuntarjontaa. Tarina jatkuu hamaan tulevaisuuteen, jos – kuten oletettavaa on korkein oikeus toteaa, etteivät yksityisten myyjien vahingonkorvauskanteet olleet vanhentuneet. Kaikki alkoi, kun etelä-Savon puunostajien lainvastainen yhteistoiminta paljastettiin vuonna 2000. ”nyt tarvitaan dopingia, jolla yksityinen rakentaminen saadaan nousuun.” WeSTaS oy:n ToiMiTuSJoHTaJa peKKa KopRa, KauppaleHTi 19.11. ”MTK:n metsävaltuuskunnan kokous osoitti jälleen kerran, että metsäasiat kuuluvat miehille. Suhtautuminen on muuttunut selvästi vuosituhannen vaihteesta, jolloin hirviä oli lähes kaksi kertaa enemmän kuin nyt. isosta kartellista Suurine savotoineen ja muine koukeroineen on tehty juttuja reilut kymmenen vuotta. veikkaan, että kartellikäräjien loppunäytös jää minulta ja ikätovereiltani uutisoimatta. 50 arvioidaan, että eurooppalaisten joulua koristaa yhteensä 50 miljoonaa joulukuusta. Kiista kestää isiltä pojille nyt käräjöidään puukaupoista, jotka tehtiin vajaat parikymmentä vuotta sitten. Kyselyn mukaan lähes 60 prosenttia metsänomistajista pitää nykyistä hirvikantaa sopivana. Siinä on peiliin katsomista sekä miehillä että naisilla.” JaRMo paloKallio, MaaSeudun TulevaiSuuS 30.10
Metsä Fibrellä on Suomessa Markkina-alueen painopiste siirtyy vuosi vuodelta kauemmas Suomesta. ”Markkinat kasvavat siellä, missä taloudet kasvavat. Osuus on noussut tällä vuosikymmenellä nopeasti yhden prosentin lähtötasoltaan, mutta tavoite kymmenen prosentin osuudesta tänä vuonna jää kuitenkin saavuttamatta, viime viikolla Puupäivässä puhunut Pekka Pajakkala rakennusmarkkinoita seuraavasta Forecon Oy:stä kertoi. Tuolloin kirjan suomenkielinen versio ”Täyttä puuta” oli juuri ilmestynyt. Joulumarkkinoille on tulossa 60 000 kappaleen lisäpainos. Lehtisellun kysyntä on jo pitkään kasvanut nopeammin kuin havusellun, mutta se on Hämälän mukaan vain hyvä. Se tuo tilaa tuotannon lisäykselle muilla alueilla. Tänä vuonna päästään todennäköisesti kahdeksan prosentin osuuteen. Markkina-alueen painopiste siirtyy vuosi vuodelta kauemmas kotipesästä. Mahdollisuudet lisätä havusellun tuotantokapasiteettia ovat rajalliset, sillä havusellun tuotanto on luonnonmetsien varassa. Se tarkoittaa sitä, että pitää pystyä olemaan kilpailukykyinen globaaleilla markkiLyhyesti Polttopuukirja myy myös Britanniassa Norjalaisen Lars Myttingin polttopuukirja ”Norwegian Wood” keikkuu Britannian myyntilistalla sijalla kaksi, takanaan julkkiskokk i Jamie Oliverin uusin keittokirja. KI M M O BR A N d T Metsä Fibren Rauman sellutehtaalla marraskuun lopulla käynyt Ilkka Hämälä arvioi sellun tulevaisuuden olevan valoisa. Puukerrostalot lähelle tavoitetta Puukerrostalojen markkinaosuus on kasvanut nopeasti, mutta jää vielä vähän tavoitteesta. Pohjois-Amerikasta havusellua viedään varsinkin Kiinaan. Uusille markkinoille Havusellun päätuotantoalueet ovat Pohjois-Amerikka ja Pohjois-Eurooppa. Pohjois-Euroopan etuna on hänen mukaansa se, että sellun tuotantokapasiteetti alkaa Pohjois-Amerikassa olla melko vanhaa ja huonokuntoista. noilla”, Hämälä sanoo. UUTISET TEKSTI JA KUVA LIINA KJELLBERG Sellun kysynnälle ei näy loppua, arvioi Metsä Fibre Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Hämälä. Pohjois-Euroopassa tuotetun havusellun päämarkkinat ovat Keski-Euroopassa ja Aasiassa. Sellulla riittää menekkiä Lähde: Metsä Group Havusellun kysyntä kasvaa 65 prosenttia markkinahavusellusta käytetään sellaisiin tuotteisiin, joiden kysyntä on kasvussa. Kysyntä kasvaa hänen mukaansa maailmassa noin kahden prosentin vuosivauhtia, tänä vuonna kasvu on ollut jopa 3,5 prosenttia. neljä sellutehdasta, Joutsenossa, Raumalla, Kemissä ja Äänekoskella. Metsä Fibre, joka on yksi Metsä Groupin liiketoiminta-alueista, on maailman suurimpia havusellun tuottajia. Markkinahavusellun kysyntä Painoja kirjoituspaperit Pehmopaperit Pakkauskartonki Erikoistuotteet Koko maailma Eurooppa Kiina ja muu Aasia PohjoisAmerikka 35% 35% 10% 20% 14 MAKASIINI 8 • 2015 14 MAKASIINI 8 • 2015 4023_.indd 14 27.11.2015 18.00. Lokakuussa englanniksi julkaistua kirjaa on myyty Britanniassa yli 20 000 kappaletta. Metsälehti esitteli teoksen ja sen kirjoittajan 2013
Uusi osakas saa metsänsä arvoa vastaavan määrän yhteismetsän osuuksia. Vaihtosuhde määritellään tehtyjen tila-arvioiden pohjalta. Yhteismetsän osakkuudesta ovat olleet kiinnostuneita etenkin perikunnat, metsäsijoittajat ja myös yhtymät. Puu on lisäksi hiilineutraali sijoituskohde, joka ei ole niin herkkä talouden heilahduksille. Mikä Suomen metsissä kiinnostaa ranskalaisia. 2 Mitkä ovat suomalaismetsän edut metsäsijoittajan näkökulmasta. Suomen suurimpiin yhteismetsiin kuuluvan Sallan yhteismetsän pinta-ala on 64 000 hehtaaria. Axan tarkoituksena on hajauttaa sijoitussalkkua alueille, jossa metsäteollisuus ja havupuumetsät ovat merkittävässä roolissa. Sallan yhteismetsä paisuu Tänä vuonna yhteismetsään on liitetty jo 500 hehtaaria uusia maita, lisäksi tarjoukset on tehty 2 000 hehtaarista. Rajana vain minimiosuus Liittämisestä kiinnostuneiden metsänomistajien maista tehdään tila-arvio. Vaihtoehtoiset, mutta vahvaa ja kestävää tuottoa tarjoavat kohteet kiinnostavat sijoittajia. 15 MAKASIINI 8 • 2015 15 MAKASIINI 8 • 2015 4023_.indd 15 27.11.2015 18.00. Myös puun hinta on säilynyt Suomessa tasaisempana kuin monessa muussa Euroopan maassa, vaikka paperituotteiden kysyntä on laskenut. 3 Miten Suomen metsätilat eroavat Axan 14 000 metsähehtaarista Ranskassa. Toisaalta ilmaston muuttuminen on tuomassa mielenkiintoisia muutoksia esimerkiksi puulajien valikoimaan. mETSäTyyppI 1 Mikä tekee Suomen metsistä kiinnostavan sijoituskohteen. Tämän osuuden saavuttamiseksi metsäomaisuuden arvon tulisi olla noin 14 000 euroa, mikä Sallassa tarkoittaa 20–25 hehtaarin metsäalaa. Ranskassa omistettava maa-alue ja metsäalueiden virkistyskäyttö voivat olla puuraaka-ainetta arvokkaampia. 4 Onko suomalaismetsien ostamisessa riskejä. Liittämistoimituksen jälkeen on mahdollista purkaa yhteisomistukset, jolloin jokainen kuolinpesän tai yhtymän osakas pääsee itselliseksi yhteismetsän osakkaaksi. Missä: Lähes 19 miljoonaa euroa maksaneet metsätilat sijaitsevat Pielavedellä, Lieksassa, Tohmajärvellä ja Juuassa. TEKSTI VALTTERI SKyTTä Kuvio Maakaasu, turve ja hiili Puu ja sähkö lämmittävät pientaloja Energian kulutus pientalojen lämmityksessä energialähteittäin vuonna 2014, yhteensä 32 000 Gwh Lähde: Tilastokeskus Lämpöpumppuenergia Kaukolämpö Kevyt polttoöljy 40 % 10 % 13 % 6 % 1 % 30 % Sähkö Puu HANNU JAUHIAINEN SAllAn yhteismetsä panostaa kasvuun. Axan emoyhtiö hallinnoi yhteensä 694 miljardin euron sijoitusomaisuutta. Sen jälkeen yhteismetsään on liitetty 42 tilaa, joiden pinta-ala on yhteensä 2 900 hehtaaria. Tennilän mukaan yhteismetsän osakkuus sopii etenkin sellaisille metsänomistajille, joilla ei ole aikaa eikä kiinnostusta omien metsien hoitoon. ”Tällä hetkellä tarjoukset on tehty noin 10 metsänomistajalle, joiden metsätilojen pinta-ala on yhteensä noin 2 000 hehtaaria”, yhteismetsän metsäasiantuntija Vesa Tennilä kertoo. Parhaillaan Sallassa on menossa aktiivinen markkinointi, jossa yhteismetsän osakkaiksi houkutellaan uusia metsänomistajia. Myös muu liike-elämä seisoo Suomessa vahvasti metsätalouden takana. Tämän vuoden aikana Sallaan on liitetty jo noin 500 hehtaaria. Ranskassa laajoille metsäkaupoille on vähemmän mahdollisuuksia. Suomessa on tällä hetkellä tarjolla suuria metsätiloja, mikä on harvinaista Euroopassa. Suomen metsiin kannattaa sijoittaa puun tasaisen hintakehityksen vuoksi, sanoo sijoitusjohtaja Christophe Lebrun. Koska metsämaan arvo on Ranskassa suhteellisen korkea, suomalaismetsät hajauttavat metsäsijoitusten riskiä. Mitä: Axan Real Assets -osasto on ostanut tänä vuonna noin 5 600 hehtaaria metsää UPM:ltä. Pohjoismaissa kestävästi hoidetut metsät ja metsätalous ovat osa maiden dNA:ta. KUKa: Ranskalaisen sijoitusyhtiö Axa Invest Managersin metsäsijoitusjohtaja Christophe Lebrun. Rajoitteena on vain yhteismetsän minimiosuus, mikä on 0,02 yksikköä. Uusien tilojen liittäminen käynnistettiin vuonna 2005. Olemme varautuneet ilmaston tuomiin riskeihin vakuutusten avulla. UPM vastaa yhä metsien hoidosta ja hakkuusta
Talvileimikoille valoisissa merkeissä Talvileimikoiden lähtötilanne näyttää monin paikoin hyvältä, vaikka pakkaset määräävätkin lopullisen arvosanan. Onnistunut hakkuusyksy on paikannut viime talven rästejä. Talvella hakattavia päätehakkuukuusikoita ehtii vielä hyvin tarjota”, Nieminen kertoo. Tällä hetkellä lumipeite satoi sulaan maahan osassa Pohjois-Suomea, joten korjuukelit odottavat vielä pakkasia. ”Kuusissa on lahoa seassa niin kuin näillä seuduilla usein nykyään on. Piristystä pohjoisessakin Talvileimikoiden tilanne näyttää pitkästä aikaa valoisalta myös Pohjois-Suomessa. Metsänomistajille on siinä mielessä positiivista kerrottavaa, että myytävän talvileimikon voi saada kaupaksi varsin nopealla korjuuaikataululla. Päätehakkuut ja järeät mäntyvaltaiset harvennuskohteet ovat tällä hetkellä halutuimpia ostokohteita”, Partanen sanoo. Talvikohderästien purkautuminen antaa tulevan talven puukaupoille hyvät lähtökohdat. Talven pakkasia ja märkien maiden korjuukelejä odotetaan monin paikoin hyvissä tunnelmissa. Tukkipuukaupan odotukset ovat normaalit alkuvuotta ajatellen, vaikka tukkien hinnat eivät olekaan sahojen mielestä joustaneet yhtä paljon kuin sahatavaran koventunut hintakilpailu olisi vaatinut. Tukkien ostotarve on määrällisesti hyvä”, sanoo Koskitukki Oy:n metsäpäällikkö Jussi Joensuu. Toisaalta tukit ovat muuten hyvälaatuisia, oksat ovat pieniä”, arvioi metsäkoneenkuljettaja Juha Härkönen Nummi-Pusulassa Uudellamaalla sijaitsevaa päätehakkuuleimikkoa. ”Joillakin sahoilla tuotantoa on jarrutettu, toiset ovat sahanneet normaalisti. markkinat TeksTi ValTTeri skyTTä kuVa seppo samuli Lämpöä on pari astetta ja taivaalta tulee jäätävää tihkua. Näin ei ole ollut moneen vuoteen”, sanoo Stora Enson Pohjois-Suomen hankinta-alueen johtaja Antti Partanen. Koskitukki hankkii puuta Koskisen Oy:lle, jonka sahalle Järvelään matkaavat myös Juha Härkösen Nummi-Pusulassa kaatamat tukit. Metsäkoneenkuljettaja Juha Härkönen kaatoi marraskuun lopussa tukkipuuta Uudellamaalla. Onnistuneen talvikorjuun edellytyksenä on kunnon talven tulo. Elo-syyskuussa oli niin kuivaa, että pääsimme monin paikoin korjaamaan puuta myös niin sanotuille talvikohteille”, sanoo UPM:n Etelä-Suomen puunhankinnan aluejohtaja Tero Nieminen. Ei ainakaan suurta pudotusta Tukkipuun tulevaa käyttöastetta ja sahojen huonontunutta tilannetta on ruodittu useaan otteeseen syksyn aikana. ”Ostamme vielä leimikoita loppuvuonna ja alkutalven aikana tulevan talven korjuuseen. 16 MAKASIINI 8 • 2015 16 MAKASIINI 8 • 2015 4024_.indd 16 27.11.2015 17.25. ”Kuitupuun suhteen on tasaista kysyntää joka puulajista. Kuusivaltaisen päätehakkuualan metsänpohja on kova, joten maa ei pehmene koneiden alla marraskuisessa säässä. ”Nostamme koivuvanerin tuotantoa talven mittaan, joten hyvälle koivutukille on kysyntää”, Jussi Joensuu toteaa. Osa kaadetuista puista jätettiin jopa 20 metrisiksi osarungoiksi, joiden laatu kuvataan sahalla ja pätkiminen suoritetaan vasta sen perusteella. ”Etelä-Suomessa kiinnostaa tällä hetkellä erityisesti kuusitukki. ”Syksy on ollut mainio. Koskitukki ostaa kuusija mäntytukkia eteläisestä Suomesta sekä koivutukkia etelän lisäksi Savosta ja Karjalasta
14,5 . 52,39 . 14,98 . 17,01 . 17,12 . 18,07 . luonnonvarakeskuksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. 11,18 . 14,29 . 17,12 . 15,15 . Harvennushakkuu 46,46 . 11,99 . ensiharvennus Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2014 2015 Kantohintojen kehitys Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit 1/2014 10/2015 2010 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 52 2011 2012 2013 2014 2015 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 85 90 95 100 105 110 300000 600000 900000 1200000 1500000 valitse pystyhakkuut koko maa 10 20 30 40 50 60 kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. 12 . ensiharvennus 11,14 . Indeksi kertoo muutoksista 17 MAKASIINI 8 • 2015 4024_.indd 17 27.11.2015 17.25. nousussa . 17,7 . 11,13 . 16,89 . 14,06 . 15,17 . 12,03 . 10,4 . 54,57 . 54,59 . 15,39 . 16,7 . 17,16 . 12,62 . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 47,38 . 12,78 . esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut 10 prosenttia joulukuusta 2010. 17,16 . uudistushakkuu 56,78 . 15,07 . 15,25 . 15,12 . 9,22 . 18,02 . 15,44 . 16,96 . 13,79 . 52,59 . 17,19 . uudistushakkuu 48,06 . 42,34 . 37,93 . 47,6 . 16,26 . 17,12 . 11,58 . 14,51 . 35,63 . 10,64 . 16,98 . 15,47 . uudistushakkuu 57,42 . 46,57 . 41,53 . ensiharvennus 9,87 . uudistushakkuu 55,44 . 14,31 . 43,32 . 11,9 . 14,87 . 43,85 . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,01 . uudistushakkuu 54,48 . 16,27 . 36,25 . 55,45 . 15,25 . Harvennushakkuu 46,25 . ensiharvennus 10,84 . 14,35 . ensiharvennus 35,89 . 17,42 . 15,16 . silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 52,52 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 53,73 . 43,96 . 46,84 . 51,56 . 17,1 . 11,22 . 45,05 . Harvennushakkuu 44,4 . 14,96 . 49,58 . 10,85 . uudistushakkuu 55,76 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 50,37 . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 53,17 . 16,76 . indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. 50,71 . 55,58 . 14,84 . 16,78 . 54,47 . 14,53 . 16,77 . 15,33 . Harvennushakkuu 46,77 . 46,38 . 47,88 . uudistushakkuu 52,11 . 16,94 . 41,07 . 15,09 . uudistushakkuu 55,46 . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,19 . 18,35 . 40,72 . 34,58 . 15,11 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,3 . 10,98 . 53,49 . 39,41 . 18,53 . 36,75 . ensiharvennus 11,86 . 11,04 . 16,98 . Harvennushakkuu 47,79 . ensiharvennus 11,57 . 13,99 . 41,3 . Harvennushakkuu 45,35 . 14,37 . 14,77 . 40,07 . 15,21 . 14,4 . 53,23 . 44,45 . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. indeksin laskennassa erityyppisten leimikoiden – uudistus, harvennus ja ensiharvennus – osuudet pidetään samoina, mitkä ne olivat keskimäärin vuonna 2010. 17,04 . 15,9 . 16,58 . 53,61 . ensiharvennus 11,79 . 13,18 . Raakapuun kantohinnat syyskuussa viikolla 47 . 54,74 . 14,8 . 45,99 . 42,97 . 15,63 . Harvennushakkuu 48,88 . Harvennushakkuu 46,04 . 9,78 . 15,58 . 15,16 . 14,5 . 15,04 . 17,92 . 17,16
Julkiseen myyntiin on laitettu 1 409 tilaa. UPM:lla on silti Kainuussa vielä yli 200 myymätöntä kohdetta. Kainuu on selvä ykkönen UPM:n myyntien johdosta. erilliset kuviot ovat kautMyrskypuut kaupaksi MiKKo Häyrynen MetSätilaMarkkinat ovat piristyneet tänä vuonna. Kauppa tehtiin sen kanssa. oP:n rahasto osti Savonrannan kehittämissäätiöltä (entinen Savonrannan kunta) ja yksityisiltä myyjiltä metsiä eri puolilta etelä-Suomea noin 1,3 miljoonan euron arvosta. Leimikko hakataan todennäköisesti ennen kevään kelirikkoa. Suursijoittajista oP-metsänomistajarahasto ja suomalainen United Bankers -varainhoitoyhtiö olivat lokakuussa aktiivisia. Sama taho on ostanut useita kohteita aiemmin tänä vuonna. Koko paketti koostui 2,2 hehtaarin ensiharvennuksesta, 3,1 hehtaarin kasvatushakkuusta ja 0,7 hehtaarin päätehakkuusta. Kauppojen kokonaishinta on noin kaksi miljoonaa euroa. Mökkitie menee tilan rajalla. Lokakuun loppuun mennessä on tehty jo 1 001 kauppaa, mikä on noin 40 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, Hannu Liljeroosin tilakauppojen seuranta osoittaa. Metsätilojen hintaseuranta löytyy Metsälehden verkkosivuilta Metsämaa-osiosta. yhdistyksen tuntuman mukaan koivukuitupuu on nyt haluttua ja harvennuksilla siitä maksettiin hienoisesti havupuuta enemmän. Kohteista lähes puolet on Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Leimikko Pohjois-savossa Ensiharvennus Harvennus Uudistus m3 € m3 € m3 € Mäntytukki 2 46 51 46 30 54 Kuusitukki 13 44 75 51 Pikkutukki, mänty 5 18 5 18 5 20 Pikkutukki, kuusi 5 18 5 18 5 20 Mäntykuitu 92 13 95 13 10 16 Kuusikuitu 6 13 30 13 30 16 Koivukuitu 6 14 17 14 5 16 Yhteensä 492 m3, 12 956 euroa markkinat Kuukauden puukauppa MiKKo Häyrynen SyyS-lokakuun vaihteen Valio-myrsky teki monin paikoin pohjatöitä puukaupoille, esimerkiksi pienellä metsätilalla Pohjois-Savossa. Metsänhoitoyhdistys hoiti asian valtakirjakauppana. Teollisuudelle puuta välittävä hankintayhtiö oli ainoa, jolta tuli tarjous kaikista kuvioista. Lisäksi tuntematon ”ulkomainen talousyksikkö” teki kauppoja noin 1,5 miljoonan euron arvosta. Käsittelyalaksi tuli kuusi hehtaaria eli noin puolet tilan kokonaisalasta. 18 MAKASIINI 8 • 2015 18 MAKASIINI 8 • 2015 3987_.indd 18 27.11.2015 17.40. UB-yhtiö osti UPM:n kohteita noin kolmella miljoonalla eurolla. Tilat ovat Heinävedellä, Siikalatvalla ja Pyhännällä, ja uusimpana Tornatorilta ostettu, yli 200 hehtaarin tila rovaniemen lentokentän lähellä. Samalla tarjontaa on ollut 15 prosenttia vähemmän. **Lokakuun kauppojen vaikutus vuoden tähänastiseen keskihintaan. isoimmilta metsäyhtiöiltä ei tullut yhtään tarjousta ja yksityinen saha jätti tarjouksen pelkästään uudistushakkuista. Tilan myrskypuut sekä kaikki ajankohtaiset hakkuut koottiin samaan tarjouspyyntöön. Metsämarkkinat keskittyvät muutamaan maakuntaan. metsätiLakauPat tammi–Lokakuussa 2015 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto kpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 16 8 197 Satakunta 30 20 461 30 28 123 45 4 933 40 0,94 Häme-Uusimaa 71 45 1 284 32 13 119 39 5 240 44 1,04 etelä-Karjala 28 20 422 36 14 105 41 3 839 36 0,85 Kymenlaakso 28 28 618 26 15 125 36 4 597 37 0,92 Pirkanmaa 71 51 1 379 31 10 103 30 3 702 36 0,93 etelä-Savo 121 88 2 668 32 8 102 33 3 722 37 0,83 eja K-Pohjanmaa 114 81 2 024 28 11 87 22 2 415 28 0,87 Keski-Suomi 85 66 2 314 32 10 112 35 3 857 34 0,83 Pohjois-Savo 103 70 3 047 32 9 104 32 3 288 32 0,81 Pohjois-Karjala 142 103 4 603 24 10 124 34 3 547 29 Kainuu 266 186 16 127 16 6 95 23 1 917 20 0,81 Pohjois-Pohjanmaa 230 148 6 941 19 8 86 18 1 762 20 0,93 Lappi 104 87 5 149 21 8 64 12 1 072 17 0,77 Koko maa 1 409 1 001 47 234 96 26 2 506 26 kk-muutos 162 125 5787 13** *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. tarjonta supistui, kauppa piristyi taaltaan kesäkorjuukelpoisia
Sota-aikaan oli sitten hyvin kylmää.” portimo ”tammia ja eteläisemmän Euroopan eri kuusilajikkeitakin on tullut kasvateltua jo parikymmentä vuotta. täälläkin pohjoisessa tekivät kyntöjä tammi-helmikuulla. Jätän raivaamatta, vaatisi raivaussahalta makoisaa löylyä, jos noita kovia puita pitäisi enemmän kaadella.” AmmAtti rAivooJA ”Jos pyökin saa kunnolla kasvamaan ja laadun nousemaan A-luokkaan, niin nykyhinnoilla puuntuottajat voisivat hyvillä pohjilla siirtyä ökyrikkaiden luokkaan. tulevaisuuden puulajeista syntyi vilkas verkkokeskustelu. 1920-luvulla se alkoi mutta päättyi sitten lyhyeen. yle.fi/uutiset/8448470 Pyökit kuusten tilalle. Yksi tammen taimikin oli auton kääntöpaikalla, mutta hävisi ilmeisesti autojen alle.” mAALAiS-SEppo ”Luonnollisesti syntyneisiin vaahteroihin, tammiin ja metsälehmuksiin törmää harva se päivä. www.metsakeskus.fi/hakkuuaikomukset testaa, millainen metsänomistaja olet. 20 40 60 80 100 Kyllä 93 % Ei 7 % vastauksia 247 19 MAKASIINI 8 • 2015 19 MAKASIINI 8 • 2015 3988_.indd 19 26.11.2015 16.02. ”onnistuu se limboaminen peuraltakin.” pLAntEr ALi vAikkA väkisin metsäkeskus julkaisee viikoittain tiedot metsänkäyttöilmoitusten mukaisista hakkuuaikomuksista. Ja voihan siinä seassa kasvattaa tammiakin.” JätKät pätKät ”ottaen huomioon suhteellisen lyhyen ajan tämän ilmastonmuutoksen etenemisen vaikutuksissa olen erittäin hämmästynyt, ettei nykymetsätalous vielä neuvonnan puolella huomioi tätä mitenkään.” JEES H-vALtA ”Katsotaan ensin tämän ilmastonmuutoksen jatkuvuus. Luontaista vaahteraa kasvaa jonkin verran eräällä lohkolla. Kuusija mäntymetsien tilalle tulevat pyökkija tammimetsät.” Aimo JortiKKA ”tammea olen itsekin harkinnut. bit.ly/1NmtXeD tunnistatko metsän eläimet. vanha kiinalainen viisaus kun sanoo, että hyvä onni seuraa sellaista miestä, joka ei jätä mitään sen varaan.” pUUn tAKAA ”tiedä sitten kuitenkaan häviääkö kuusi. Uusi kysymys: Harkitsetko FSC-sertifiointia. ”Uutisen mukaan Etelä-Suomessa on tulevaisuudessa keskieurooppalainen ilmasto ja sen mukainen ympäristö 100 vuoden kuluessa. ruotsin eteläosissa, puolassa ja tshekissä asti sitä löytyy alaviltakin alueilta, ei vain vuoristoista.” rAivUri ”Jos siinä käy niin kuin täällä meillä: jos metsässä rupeaa olemaan jaloja lehtipuita, niin ryntäävät ympäristökeskuksen luonnonsuojeluvirkailijat paikalle mittailemaan siinä toivossa, josko saisivat takavarikoitua koko metsäpalstan valtiolle rikoksentekovälineenä.” mAAtinAinEn METSALEHTI.FI Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Lämmitätkö puulla
20 MAKASIINI 8 • 2015 20 MAKASIINI 8 • 2015 polta oikein Ha nk ala po ltt oa ine 3989_.indd 20 27.11.2015 17.58