7. joulukuuta • numero 8/2012 • 8,50 € • www.metsalehti.fi Omassa rauhassa sinikka tuomiselle metsä on virkistäytymistä varten. METSÄNOMISTAJA METSÄTEISTÄ RIISTA hirvitiheys on arvokysymys LUHTA PihaPihlajan rastaat TEEMA BIOENERGIA suomi lämPiää Puulla metsässä riittää töitä • klapikaupassa reipas tahti • helsinkiin nousee puukortteli 15 KYSYMYSTÄ
Viihtymistä metsässä ikä kaikki. Lue, niin tiedät mitä suomalaisessa metsässä tapahtuu juuri nyt. Sana on vapaa. Kommentoi. Metsämaasta löytyy.. Suomen johtava metsäportaali uudistui. Metsäkeskustelu. Suomalaisen metsän osoite Metsäuutiset. Etsitkö metsää. Metsämaa. Kerro. Kaikki suomalaisesta metsästä suomalaiselle metsänomistajalle ja metsäammattilaiselle. Avaudu. Tilaa tai palstaa. Suomen paras ja ajankohtaisin metsäuutispalvelu. www.metsalehti.fi Niin metsä vastaa kuin sinne klikkaa. Osallistu Metsäkirjat. Kannattaa käydä, jokaisena päivänä. Se on tuttu, mutta entistä tuhdimpi palvelu. Haasta. Oppia metsästä ikä kaikki. Suomen parhaat metsäkirjat Suomen johtavalta metsäkirjakustantamolta
2 Pääkirjoitus: Entä jos petua ei tulekaan 4 MetsänoMistaja: Rohkeasti metsää hoitamaan 10 uutiset: Metsä työllistää 12 Koululaisille seiska metsänhoidosta 13 MetsätyyPPi: Mikä on Wood City. 40 tuoteuutuuksia: Entistä kevyemmät metsurisaappaat 42 riista: hirVitiheys on arVokysyMys Suomessa riittäisi nykyistä pienempi hirvikanta, mutta isommankin kanssa pärjättäisiin, Suomen ylin riistavirkamies Pentti Lähteenoja arvioi. 49 koluMni: Metsässä asuu toivo 50 luhta: Sottapytty 54 ennen & nyt: Luonnonniitystä metsä 56 taPionPöydältä: Riistamakkaraa joulupöytään 60 kryPto 62 Pilkkeet: EU:n erityisessä suojeluksessa 64 tuote & tekijä: Vuolemalla kaunista metsälehti makasiini 13 42 18 sisäLLYs nro 8/23 7.12.2012 KIMMO BRandT / cOM.PIc MIKKO RIIKILä 1 MAKASIINI 8 • 2012. 28 rahaPuu: Tarkastus ohjaa oma meTsä 30 Metsänhoito: 15 kysymystä metsäteistä 33 raiVaussahakoulu: Raivaa ennakkoon 34 MetsäPerintö: Kauppa kannattaa 36 tutkiMus: Ilves tähyää länteen 37 Metsäläisen allakka: Suuntaa suolle 38 kysy Pois: Miten sieni harvinaisuus päätyi Savoon. Suunnittelukilpailun voitti arkkitehti Vesa Oiva. Lisäkysyntää puulle on tulossa sellutehtaallinen. Polttopuunkäyttö on lisääntynyt omakotitaloissa viime vuosina, mutta vielä enemmän puun poltto on kasvanut voimalaitoksista. 14 Markkinat: Ostoklapeille on ottajia 16 kuukauden PuukauPPa: Unohtunut suometsä yllätti 17 Verkossa: Lähdetkö vänkäriksi. Teema: Bioenergia 18 kenen kotona on takka. Jätkäsaareen rakennetaan puutalokortteli, jonne tulee jopa kahdeksankerroksisia puukerrostaloja
Suuri osa siitä liikenee myyntiin. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja mikko riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. Siihen nähden kuinka paljon puuener gian tuesta puhutaan, rahasumma on pie ni verrattuna esimerkiksi tuulienergian saamaan tukeen. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Markkinointiassistentti Helena Ågren p. Perusongelma on, että Suomessa ener gia ja metsäpoliittiset tavoitteet on yh distetty komissiota askarruttavalla taval la. 09 315?49?847 050 331 4137 Myyntipäällikkö Internet-ilmoitukset sanna nyman p. Tai mikkonsa hoitaneille metsänomistajille tä mä sopisi hyvin, samoin puunkorjaajat jät täisivät mielellään risukot sikseen. vuosikerta, perustettu 1933. 09 315?49?844 Palvelupäällikkö Heta Välimäki (äitiyslomalla) susanna Pellinen p. 09 315?49?803 eero sala p. 09 315?49?841 0400 913 822 ilMoitusMyynti Myyntipäällikkö Ilmoitusmyynti ja aineistot Jarmo rautapuro p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Markkinointi Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. Metsäkustannus oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi toiMitus Päätoimittaja eliisa Kallioniemi p. PääKirJoiTUs Vuoden ViiMeisessä Metsälehti Makasii nissa Mikko Riikilä luotaa monipuolisesti puu energian näkymiä. Samaa ei voi sanoa metsähakkeesta. Honkala Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315?49?842 045 130 0211 metsätaloudellinen ammatti lehti, metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 80. Meil lä puu on aina ollut itsestään selvä energianlähde, ja tulevaisuudessa sen mer kitys vain kasvaa. Petua odotellessa energiapuun korjuutukea maksetaan vielä ensi vuosi vanhan keme ran mukaan. Hoitamattomat taimikot jäi sivät omistajiensa ja kansantalouden tap pioksi. Harvennettavaa riittää, mutta kasva va kysyntä luo painetta puun hintaan. Melkein puolet puuperäisestä energiasta on peräi sin sellutehtailta, jotka sellun ohella tuot tavat runsaasti lämpöä ja sähköä. Sen si jaan kannattavuusongelman kanssa kamp paileva metsäteollisuus kärsisi puun hin nannoususta. 09 315?49?843 Ulla Ylikangas p. Vääntö jatkuu ja samalla puunkorjaajia ja voimalaitosväkeä kiusaava epävarmuus. t alvi tulee ja suomalaiset tekevät ku ten aina, lisäävät puuta pesään. Nykyään valtion tuki energiapuun kor juuseen kanavoidaan kestävän metsätalou den rahoituslain eli kemeran kautta. Vuonna 2013 juhlimme Metsälehden 80vuo tista taivalta. Toista ääripää tä edustaa kasvava klapikauppa, joka sekin pyörii hyvin markkinalähtöisesti. Siksi tuki on haluttu kohden taa mahdollisimman lähelle metsää. Valtio haluaisi tukea samalla kertaa sekä energiapuun korjuuta että nuorten metsien kunnostusta. Puunpolton ympärille on syntynyt pal jon kannattavaa liiketoimintaa. Kemeraan sisältynyt haketus tuki loppuu vuodenvaihteessa. 09 315?49?806 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. Uusi tukijärjestelmä lähetettiin Euroopan unionin komissiolle, missä sen käsittely on edelleen kesken. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg (äitiyslomalla) Hanna Lehto-isokoski p. Energiapuun hankinta siirtyisi entistä enemmän ensi harvennuksille. Lisäksi metsään sijoitet tu euro tuottaa paljon enemmän energiaa, työtä ja toimeentuloa kuin tuulimyllyihin käytetty raha. Tämän numeron välistä löydät ilmestymiskalenterin, josta näet, minkälaisia teemoja olemme suunnitelleet seuraaviin Ma kasiineihin. Sen varaan on laskettu iso osa uusiutuvan ener gian tavoitteesta, mutta ilman valtion tu kea puu ei liiku nuorista metsistä voimalai toksille. 09 315?49?802 040 516 4000 AD anna Back (äitiyslomalla) Tuomas Karppinen p. Kom mission mielestä tuki taas pitäisi ohjata lai tospäähän. 09 315?49?808 0400 581 108 Veera J. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. 09 315?49?849 040 835 6479 asiakasPalVelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 8.15–16.00 Puhelin 09 315?49?840 ansa seppälä p. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Jo kohta kaksi vuotta sitten laadittiin oma pienpuun energiatukea koskeva laki, petu. aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 makasiinin levikki: 38?242 (lt/11) Painopaikka Forssa Print 2012 Kannen kuva SEPPo SAMulI 2 MAKASIINI 8 • 2012. PEFC/02-31-162 entä jos petua ei tulekaan eLiisa KaLLioniemi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Puun kerääminen hoitamattomista nuo rista metsistä on niin kallista, että jos tukea korjuuseen ei järjesty, valtaosa taimikois ta jää oman onnensa nojaan
Talven muistu tus sai linnut varautuma an tu leviin pitkiin talvikuukau siin. marraskuu ta tu tulla paikalla sotkamola isessa metsässä, jossa kävi virkeä sii vellisten vilske. Kuva Antti Leinonen Kuvasarja esittelee metsä maisemia eri puolilta Suomea.. Kävin kes kiviikkona 28. maRRaskuussa Pitkällisten vesisateide n jäl keen yöllä pakastui
meTsänomisTaJa MAKASIINI 8 • 2012 4
oppia metsänhoidosta hän on ammentanut metsäkeskuksen kurssilta. loimaalainen Sinikka Tuominen on tuore metsänomistaja, joka ei pelkää tarttua moottorisahaan. TEKSTI Hanna LEHTO-ISOKOSKI KUVaT SEPPO SaMULI Rohkeasti metsää hoitamaan 5 MAKASIINI 8 • 2012
”Sain sovittua viimeisten myrskykaato jen korjaamisesta. Rahaa en rungoista saa, mutta metsä siistiytyy.” Osa äidin kotitilaa Sinikka Tuomisen mökki ja viiden hehtaa rin metsäpalsta sijaitsevat Marttilassa Var sinaisSuomessa. Miehet vievät puut hak keeksi maatilan lämpökattilaan”, hän ker too. Mökin lähettyvillä jäkälän täplittämäs sä kangasmetsässä rojottavat männynrun got ovat viimetalvisen Tapanimyrskyn te kosia. Aluksi sisa rukset omistivat paikan metsäyhtymänä, mutta sitten Sinikka lunasti Seijan pois. Sahaostoksille minihameessa Sinikka Tuominen haluaa hoitaa metsänsä hyvin ja tekee ison osan töistä itse. Täältä saan hyvin pi dettyä metsän kunnossa”, hän sanoo. Kun isä ja äiti erosivat, isä lu nasti metsän. Saman tien varressa sijaitsi myös Tuo misen äidin kotitila, johon metsäkin aikoi naan kuului. Ne tulevat vastaan, kun käännytään valtatieltä pikkutielle ja aje taan monta monituista kilometriä pelto maiseman läpi, miltei viivasuoraan. meTsänomisTaJa k aksi miestä kaartaa pa kettiautolla metsätiel le Sinikka Tuomisen ke sämökin pihasta. Tuomiselta kaatui kaikkiaan noin 40 puuta, joista osa oli tukkeja. Pihalla seisovan Tuomisen ilme on iloinen ja hartiat ren not, sillä ne ovat hetki sit ten vapautuneet pitkään painaneesta taakasta. Mökille tuli kyllä poltto puuta ja tarpeeseen tulikin, mutta jokin ra ja senkin määrällä on. Varas tosta löytyy asianmukaisia työkaluja kuten vesuri ja raivausveitsi. ”Nyt asiat etenevät. Vaikka vakuu tus tappioita korvasikin, Tuomisesta tekee pahaa katsoa, miten rungot hiljalleen la hoavat. ”Raivausveitsestä pidän erityisen paljon. Hän ei saanut kaupattua puita puhurin jälkeen hirsimökkitehtaalle, koska monen muunkin rungot olivat nurin ja tavarasta oli ylitarjontaa. Se säästää selkää.” Viime kesänä Tuominen marssi rau 6 MAKASIINI 8 • 2012. Isän kuoltua 2007 metsä siirtyi Sinikal le ja hänen sisarelleen Seijalle. ”Se oli kaikkien mielestä paras ratkai su, koska minulla on palstan reunassa tämä mökki tukikohtana
Asioita käytiin läpi laa jasti vaikka pakostakin pintapuolisesti. ”Kyllä ne ovat vaikeita. takauppaan ja pyysi miesmyyjää esittele mään moottorisahoja. 7 MAKASIINI 8 • 2012. Ei se minua häiritse”, Tuominen pohtii. Sinikka Tuominen heittää Kallelle palloa metsässä, ja koira ottaa leikistä ilon irti. Aluksi moottorisaha pelotti mutta ei enää. ”KyLLä nE OVaT VaIKEITa. Saha kuitenkin löytyi. Tuominen pätkii sujuvasti myrs kyn katkomia puita ja halkaisee ne kirveel lä. Myyjät olivat kohteliaan häm mästyneitä. En OLE nERO VEROaSIOIdEn HOITaJana.” Kuusentaimi on lähtenyt kasvuun omia aikojaan. Sitä hän sai metsäkeskuksen järjestämäl tä Metsäänkurssilta, jolla kului yksi syksy ja seuraava kevät. En ole nero vero asioiden hoitajana”, Tuominen tunnustaa. ”Useimmiten metsätyövarusteita myy vät miehet suhtautuvat minuun hyvän tahtoisen isällisesti. Vaikeat vähennykset Alkutaipaleellaan metsänomistajana Tuo minen janosi myös tietoa metsänhoidosta. Erityisesti metsäyhtymän arvonlisäve rotus tuskastutti: minkälaisiin vähennyk siin on oikeus ja miten ne kannattaa tehdä, että saa maksimaalisen hyödyn. Kaatopuuhat hän jättää ammattiihmi sille, mutta muihin voimaa vaativiin töihin riittää käsiä omasta takaa. ´Ai, sulle vai?´ tämä kysäisi – Tuomisen päällä kun sattui ole maan ruudullinen minihame, vieläpä ta vallista tyttömäisempää mallia. Naapuriliikkees tä hän sai myös viiltosuojahousut ja turva saappaat. Tuomisen nel jästä lapsesta kaksi on aikamiehiä. Malli on helppo käynnistää ja kevyt pidellä. Tu tuiksi tulivat niin metsätyypit, lannoitus asiat kuin metsäverotuskin – tai niin tutuk si kuin nyt verotuksen kiemurat äkkipää tään voivat kenellekään tulla
Seurana metsäretkillä kulkee 2,5vuoti as Kallekoira, jonka perimästä löytyy su sikoiraa, bouvieria ja labradorinnoutajaa. Työ on osittain kesken. Myös karsinnan hoidan pakkasella. Tuomisen isä ehti tehdä puu kaupat juuri ennen kuolemaansa, ja jäljet ovat peräisin korjuusta. Tarvitsisin piirroksia ja kaavion siitä, miten nämä asiat menevät.” Korjuu roudan aikaan 52vuotias Tuominen asuu ja työskente lee Loimaalla psykiatrisena sairaanhoita jana. Työssä täytyy olla jatkuvasti sosiaa linen ja toisten käytettävissä, mutta omas sa metsässä saa mennä juuri niin päin kuin mieli tekee. meTsänomisTaJa ”Vieläkin on sellainen olo, että jotakin jäi vähentämättä. Nyt koira suuntaa tottuneesti mökin taakse maastoon, jossa erottuvat metsäko neen jäljet. ”Omistajana haluan päättää, milloin metsääni tullaan ja minkälaisilla välineillä. Jos kaikki su juu niin kuin pitää, Tuominen pääsee pa rinkymmenen vuoden kuluttua myymään mäntytukkia. Eihän se sieltä mihinkään nouse, mutta ai na kannattaa yrittää. Se syöksyy salamana sinisen pallon perään ja väistää uskomattoman ketterästi kannot ja oksankarahkat. 8 MAKASIINI 8 • 2012. Sitä ennen metsäs sä oli käyty vain hevosella. Toisinaan se kaivaa sala ojaputken päätä läheisen lammen pohjasta. Sinikka Tuominen tekee metsätöitä mielellään itse, ja tarvekaluja löytyy varastosta. Sinikka Tuominen ei halua uusia jälkiä metsäänsä: miksi kaikkia töitä pitäisi pääs tä tekemään kaikkina vuodenaikoina. Annan viedä täältä puuta vain roudan ai kaan. Silloin sienituhot jäävät pienemmiksi.” Seuraavaksi metsässä käydään, kun läpi mitaltaan 12senttisiä mäntyjä harvenne taan
Syksyn harmauden la tistamaa maisemaa elävöittää korpin raa kunta: täällä ollaan! ”Korppi hermostui tänä aamuna, kun tulin mökille. Kerran Tuomis ta kohtasi mökillä makaaberi näky, kun jonkin varislinnun kuolleita poikasia lojui eri puolilla pihaa, yksi puutarhatuolin sel känojalla, toinen kirveen pölkyllä. Tyttö tähdensi vielä varmuuden vuoksi, että en minä nyt toivo, että kuolisit, mutta sitten kun kuolet.” Sinikka Tuomisella on joka tapauksessa hyvin elävät suunnitelmat metsäpalstan sa varalle. Linnut pitivät samanlaista ääntä kuin pinteeseen joutunut kissa.” Kuka metsän perii. Työ piti tehdä jo viime ke väänä, mutta silloin Tuomiselle tuli avio Metsässä tarpominen rauhoittaa Sinikka Tuomista. Sitä on metsikössä riesana. ”Tarkkailen tilannetta”, Tuominen tuu maa. ero, ja asia lykkääntyi. Kahden aikuisen pojan lisäksi hänellä on kaksi aikuista ty tärtä ja neljä lasten lasta. ”Kerran tyttö kysyi, että murkku, saa ko joku meistä tämän paikan sitten, kun si nä kuolet. ”Metsästämään kai emo poikasiaan opetti. Heitä metsän periytyminen myös kiinnostaa, mikä hu vittaa Tuomista. Hänel le metsä on virkistäyty mistä varten. Hän teki tarjouksen naapuri palstasta, mutta hinta nousi liian korkeak si. Pian il mestyivät haukat, jotka lensivät nopeita py rähdyksiä raadolta toiselle. ”Tästä tulee yhtä seesteinen olo kuin joogaamisesta.” Sininen, vinkuva pallo on Kallen aarre. Tuominen kyl lä haluaisi. Joidenkin puiden tyvet ovat pak suuntuneet pahaenteisesti. En pelkää täällä pimeälläkään.” Kallen lisäksi seura na on metsäneläimiä. Sen tuo ma olotila muistuttaa joogaa, jota hän harras taa. ”annan VIEdä TääLTä PUUTa VaIn ROUdan aIKaan.” 9 MAKASIINI 8 • 2012. Aina sitä josta kin myyntiin putkahtaa. Metsänomistajan elämässä on myös jän nitysmomenttinsa kuten se, onnistuuko hän ostamaan lisää metsää. Ajatus motivoi häntä hoitamaan paikkaa. Omat lapset ovat 22–32vuotiaita eikä metsä ainakaan tois taiseksi herätä heissä intohimoja. Lastenlapset sen si jaan käyvät siellä leik kimässä. ”Metsä on turvalli nen paikka. Kym menvuotias Pinja kut suu isoäitiä murmelik si eli murkuksi, joka tulee ruotsin kielen sa nasta mormor. Käyn kai liian harvoin, vaik ka syksyllä tulen useammin kuin kesällä, koska nyt täällä ei enää ole mökkinaapu reita.” Ennen metsäkoneen käyntiä metsäs sä pesi myös hiirihaukka. Rauhallisen mielen lisäksi metsästä löyty vät mustikat, puolukat, kantarellit ja rouskut ruokapöytään. Tänä syksynä ennen lumen tuloa pitää vielä tarkistaa, miten nyt jo olemassa ole va taimikko on lähtenyt kasvamaan, ja et siä taimet heinän seasta. Kuten miltei kaikille metsänomistajille myös Sinikka Tuomiselle on tärkeää, että metsä periytyisi eteenpäin omassa suvussa. Hiirihaukan lentokoulu Viiden hehtaarin metsästä ei kovin paljon puunmyyntituloja irtoa, mutta se ei ole kaan Sinikka Tuomiselle pääasia. Mökin takana humiseva kuusikko on 5–10 vuoden päästä korjuukypsä, ellei juu rikääpä päätä toisin. ”Kiinteistönvälittäjä sanoi, että kos ka minun metsäni on rajalla, minun pitäi si olla valmis maksamaan vähän enemmän kuin muiden.” Palsta meni toiselle, mutta eihän se ai noa metsä maailmassa ole. Ensi keväänä hän tekee täyden nysistutuksia aukoille, joista isä viime töi nään myi puuta
Muu irtisanomisten tarve hoi tuu eläköitymisillä. Puuta on käytetty monipuolisesti mutta konstailemattomasti,” palkintolautakunta perusteli. Toisella kierroksella ha lukkaita ilmoittautui 25. ”Puukaupassa ja neuvonnas sa toimihenkilöistä on pulaa. Ensimmäisellä ker ralla hakemuksia tuli alle 20. On myös määräaikai sia ja vasta valmistuneita”, sel 10 MAKASIINI 8 • 2012. UUTiseT Puu-era-kerrostalolle Puupalkinto Vuoden 2012 Puupalkinnon saa puukerrostalo PuuEra. Yhtiö uusi haun myöhemmin keväällä, koska se halusi mu kaan enemmän vastavalmistu neita. Puupalkinnon myöntää Puuinfo. Se kannatte lee varsinkin metsänhoitoyh distyksiä ja työllistää koko kor juuketjua. niiden perusteella hallitus ratkaisee, ryhdytäänkö valmistelemaan lakia uusista kansallispuistoista. Metsänhoitoyhdistys Iso jokiKarijoen juuri auki ollut ta metsäneuvojan paikkaa haki niin ikään parikymmentä eh dokasta, mutta muutama vuosi sitten vastaavaan työhön pyrki vain kolme tai neljä. ”Kun etsitään tekijöitä iso jen kaupunkien liepeille, ha kemuksia tulee iso pino, Ou luun esimerkiksi 50–80 kappa letta. Vierumäelle rakennetussa viisikerrok sisessa puukerrostalossa on 27 asuntoa. ”Aika usein on niin, että tääl lä tehtaan porttien ulkopuolella elämä näyttää erilaiselta kuin sisäpuolella. Muuta mat ytneuvottelut, joita toimi henkilöpuolella on viime aikoi na käyty, ovat liittyneet raken teellisiin asioihin kuten met sänhoitoyhdistysten fuusioihin. Lyhyesti JO H a n n ES W IL En IU S ”Emme hae vanhan ajan metsätyönjohtajia vaan tavoit teellisia ja kilpailuhenkisiä asiakaspalvelijoita. Paikka oli au ki kahdesti. Immosta huolestuttaakin lä hinnä se, mistä saadaan lisää osaavaa väkeä. ”Jos uusia tuotteita ei tule, se heijastuu vääjäämättä myös tehtaan porttien ulkopuolelle.” Sopiva persoona saa paikan Metsä Groupin Oulun hankin tapiirissä on huhtikuun alun jälkeen ollut auki kolme toimi henkilön paikkaa, joista yhteen, ToholampiSievi alueen metsä asiantuntijaksi, rekrytoitiin ta lon ulkopuolelta. Seuraavaksi Metsähallitus tekee valituista aloitteista lisäselvitykset. Keskinen tähdentää, että tä nä päivänä valintakriteerit ovat erilaiset kuin ennen. ”Talon rakenteissa yhdistetään eri materiaalien hyvät ominaisuudet yhdeksi toimivaksi koko naisuudeksi. Eniten Nystrandia huolet taa, miten metsäteollisuus saa kehitettyä uusia tuotteita. Ne eivät ole vä hentyneet dramaattisesti, mis tä kiitos kuuluu osaksi energia puun tuotannolle. Metsätalouden toimihenkilöillä riittää töitä taantumasta huolimatta. ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) vie neljä aloitetta jatkovalmisteluun. Kaikki alueet sijaitsevat valtion mailla. En näe alan tulevaisuutta ollen kaan synkkänä.” Energiapuu kannattelee Håkan Nystrand korostaa, että hakkuumäärät ratkaisevat alan työllisyyden. Metsä työllistää TEKSTI Hanna LEHTO-ISOKOSKI KUVa JUKKa-PEKKa MOILanEn Pitkin syksyä on kerrottu teollisuuden irtisanomisista ja ytneuvotteluista, mutta metsä alan toimihenkilöiden ei tarvit se juuri työttöminä kärvistellä – ainakaan toistaiseksi. Syrjäisempiin paikkoihin saamme 10–30 hakemusta”, pii ripäällikkö Ville Keskinen ker too. Palkinnon saaja julkistettiin Puupäivillä Helsingissä. Metsäyhtiö arvostaa nyt osaajaa, joka palvelee sujuvasti asiakasta ja tekee tehokkaasti kauppaa. Vuorovai kutustaidot ratkaisevat.” Tilanteet kuitenkin vaihtele vat. jopa neljä uutta kansallispuistoa Suomi saattaa saada jopa neljä uutta kansallis puistoa. Ehdokkaat uusiksi kansallispuistoiksi ovat Kä sivarren Suurtunturit, Olvassuo, Konnevesi ja Salon Teijo. Työttömiä työnhakijoita jou kossa ei juuri ollut, vaan suu rin osa halusi vaihtaa työnanta jaa. Meton jäsenistä suurin osa on metsätalousinsinöörejä, jot ka työskentelevät toimihenki löinä koko sektorilla metsän hoitoyhdistyksistä teollisuu teen. Paikan sai ehdokas, jolla oli kahdeksan vuoden työkokemus metsänhoitoyhdistyksestä. Meidän jäsentem me työllisyystilanne on loista va”, sanoo Meto – Metsäalan Asiantuntijat ry:n puheenjohta ja Håkan Nystrand. ”Kaikki eivät ole löytäneet koulutuksensa mukaista työtä vaan hakijoita on laivakokista lähtien. Kes tää aikansa, ennen kuin keksin tö muuttuu mittaviksi hakkuu määriksi. Myönteistä kerrottavaa on myös Yksityismetsätalouden työnantajat ry:n toiminnanjoh tajalla Kari Immosella. Toinen tärkeä tekijä on se, että alan opiskelupaikkoja on karsittu ajoissa, eikä työmark kinoille ilmesty laumoittain vastavalmistuneita
Metsänhoitajilla huolia Jokinen ottaisi heti töihin yh den tai kaksi metsuria, jos jos takin löytäisi. työvoimapula jarruttaa kasvua Puunkorjuu ja puunkuljetusyritysten on mah dollista kasvaa kannattavasti, kunhan osaavaa työvoimaa on saatavissa, toteaa Juho Soirinsuo tuoreessa väitöstutkimuksessa. 70 prosenttia haastatelluista yrittäjistä ilmoitti kärsivänsä jonkinasteisesta työvoimapulasta. Metsä Groupin asiakaspalveluun palkataan ihmisiä, joilta onnistuu kaupanteko. mässä. Voi olla, et tä siitä ei tulekaan sellais ta instrumenttia, jolla puu saadaan liikkeelle.” MAAJA METSäTAlouSMINISTERI JARI KoSKINEN, MAASEuDuN TulEVAISuuS 28.11.2012. Huolestuneimpia työllisyy destä ollaan Metsänhoitaja liitossa. Irtisanomisuutisia ei ole liittoon kantautunut, mutta jos isot asiakkaat seisauttavat työ maita, se tuntuu. 11 MAKASIINI 8 • 2012. Soirinsuon mukaan puunkorjuu ja puun kuljetusalojen imagoa on nostettava, jotta ne houkuttelisivat nuoria ja metsäteollisuuden toimintaedellytykset säilyisivät. ”Vajetta paikataan sekä ko neilla että ulkomaisella työvoi malla”, Kari Immonen sanoo. Koneyrittäjien liitosta koros tetaan niin ikään, että hyviä te kijöitä tarvitaan lisää. Tuosta määrästä on suojeltu 1,2 miljoonaa hehtaaria. ” METSäNHoIToyHDISTyS läNSI-SATAKuNNAN ToIMINNANJoHTAJA JAAKKo KlEMolA, METSäTAlouS 6/2012. Herää kysymys, että olisiko parempi, että energiapuuta ruvetaan ostamaan markki nalähtöisesti.” MTK:N METSäJoHTAJA JuHA HAKKARAINEN, MAASEuDuN TulEVAISuuS 28.11.2012. ”Komission mu kaan tuen pitää olla mahdollisim man lähellä laitosta, joka puun polttaa. ”Erityisesti julkinen sekto ri tarjoaa määräaikaisuuksia, vaikka valtiovalta samaan ai kaan puhuu niitä vastaan”, to teaa järjestöpäällikkö Jukka Sippola. ”Metsänomistajat tarvitse vat entistä enemmän asi antuntevaa neuvontaa, jon ka löytäminen edulliseen hintaan tulee tuskin hel pottumaan. Metsänhoitotarkoituksessa tehtyjä harven nushakkuita ei Venäjällä ole juuri tehty. Talou den heilahtelut saattavat tosin näkyä nopeasti jäsenistön elä 0,8 Suomessa on suota ja turvemaita yhteensä 9,3 miljoonaa hehtaaria. ”naapurimaissa saadaan yhdeltä metsäheh taarilta puutavaraa 4–6 kertaa enemmän kuin Karjalassa”, Karjalan päämies Aleksandr Hudilainen perustelee. Turvetuotannossa on 70?000 hehtaaria eli 0,8 prosenttia. Valtio suunnittelee muun muassa Metlan, MTT:n ja RKTL:n yhdistämistä, mikä ei tiedä etenkään nuorille met sänhoitajille hyvää – heitä kun on paljon juuri tutkijoina. Metsureilla ky syntää riittää muuallakin, vaik ka heitä joudutaankin lomaut tamaan talveksi. ”Perustiedot metsäalalta täytyy olla, mutta myös sopiva kaupallinen koulutus käy”, piiripäällikkö Ville Keskinen sanoo. karjala kehittää metsänhoitoaan Venäjän Karjalassa ryhdytään kokeilemaan har vennushakkuille ja metsän uudistamiselle perus tuvia skandinaavisia metsänhoitomenetelmiä, kertoo Karjalan Sanomat. vittää vt. toiminnanjohtaja Mika Jokinen
Tuoreen tutkimuksen mukaan koulunsa päättä vien koululaisten metsänhoidon osaaminen sai arvosanan 6,6. Auraamalla muokattuja aloja näkee harvoin, paitsi WSoy:n oppikirjoissa. Omat kokemukset paransivat Pila koululaisille seiska metsänhoidosta metsänhoidon osaamista. ”Yhdessä käytössä olevis ta oppikirjoista muun muassa maanmuokkausmenetelmiksi mainitaan ainoastaan kulotus ja auraus. Maaseudulla asuvat osasivat metsänhoitoon liitty vät asiat kaupunkilaisia parem min, ja pojille metsäasiat olivat tutumpia kuin tytöille. Metsäekologiaa käydään peruskoulussa laajalti läpi, mutta metsien hoitoon paneu dutaan keskimäärin vain muu taman tunnin verran koko pe ruskoulun aikana. ”Tutkimuksessa oppilaat suhtautuivat pääosin positiivi sesti metsänhoitoon ja halusi vat oppia lisää. Suurin osa tie dosti, että heillä on heikot tie dot metsänhoidosta ja he olisi vat halunneet lisätietoa”, Ran tanen kertoo. Kuvio UUTiseT Puutalot lasku-uralla Lähde: Tilastokeskus/VTT Puun osuus pientalorakentamisessa on hiljalleen laskenut, mutta asema on edelleen ylivoimaisen vahva. TIIa PUUKILa yhdeksäsluokkalaiset hallitsevat metsänhoidon pe rusteet korkeintaan tyydyttä västi. Tutkimus oli Rantasen pro gra du työ ItäSuomen yliopistossa. Opetushallituksen opetus suunnitelma kuitenkin edellyt tää, että oppilas tulisi tutustut taa peruskoulussa metsänhoi toon. Ongelmattomia eivät ole op pikirjatkaan. Yhtenä syynä heikkoon osaa miseen on opetuksen vähäi syys. Metsänhoidon opetuksesta vastaavat biologian opettajat nojautuvat usein pa remman tiedon puuttuessa op pikirjoihin. Osa opetta jista jättää aiheen kokonaan kä sittelemättä. Prosenttia 1995 2011 2000 2005 70 75 80 85 90 95 100 Oppikirjoista löytyy virheitä eivätkä opetussuunnitelman tavoitteet näytä toteutuvan. Tutkimukseen osallistui kol mekymmentä koulua ja yli 700 peruskoulun yhdeksäsluokka laista Uudeltamaalta, Pohjois Savosta ja PohjoisKarjalasta. Opetussuunnitelman ta voite ei tältä osin näytä kuiten kaan täysin toteutuvan”, arvi oi tutkimuksen tehnyt metsän hoitaja Sini Rantanen. 12 MAKASIINI 8 • 2012. Tämä ei ole enää ny kypäivää.” Oppilaat haluavat oppia Tyypilliset metsäalaan liittyvät väärinkäsitykset – valtio omis taa Suomen metsät ja metsäva rat vähenevät jatkuvasti – nä kyivät myös koululaisten vas tauksissa. Oppikirjoissa met sänhoitoa käsitellään kuitenkin suppeasti ja selkeitä asiavirhei täkin löytyy. ”Jos oppilas saa päästötodis tukseen biologian arvosanaksi kahdeksan, hänen pitäisi osata selostaa metsänhoidon perus teet. Oppilaista 55 prosentilla oli lähisuvussa metsää ja 40 pro senttia oli tehnyt metsätöitä
Rakentaminen vauh dittuisi samassa tahdissa. 2 kuinka suuri osuus rakennusmateriaaleista on puuta. Ruokaosaston päälliköksi tulee maatalousosaston päällikkö, ylijohtaja Heimo Hanhilahti. Päivityksellä on tarkoitus tukea ja tehostaa ministeriön toimintaa. 1 Mikä on jätkäsaaren Wood City. Tunnetuin projekti on Helsin gin yliopiston pääkirjaston Kaisatalo. 3 Mikä tekee puukorttelista ainutlaatuisen. Korjausrakentamisen kasvu yl läpitää koko rakentamista.” Venäjällä mahdollisuuksia Euroopan rakentamisen jyrk kä alamäki on takana, mutta nousua saadaan odottaa. Suomesta löytyy yksittäisiä kookkaita rakennuksia, mutta näin suurta puurakentamisen kokonaisuutta ei ole maailmal lakaan vielä montaa. Vuoden 2013 alussa ministeriössä toimii nykyisen viiden osaston ja neljän erillisen yksikön sijasta kolme osastoa: ruoka, luonnonvara sekä hallinto ja suunnitteluosasto. Sen takia halusimme osallistua ja panostimme kil pailuun. Suo men viennin kannalta tärkeässä Saksassa näkymät ovat kuiten kin keskimääräistä paremmat. suunnitteilla tuhansia puukerrostaloja 13 MAKASIINI 8 • 2012. Korttelin maantasosta tulee puurakenta misen näyteikkuna, jossa puus ta on otettu kaikki irti. Wood city on puusta ra kennettava kortteli Jät käsaaressa Helsingissä. MITEN: Halunnut nuoresta asti arkki tehdiksi. ”Puukerrostalojen markki naosuus saattaa nousta kym meneen prosenttiin viidessä vuodessa”, Pajakkala arvioi. ympäristöystävällisyys ja ra kentamisen nopeus ovat selkei tä puurakentamisen etuja. Puukerrostalojen osuuden nostaminen laskevilla markki noilla ei ole helppoa, mutta täl lä hetkellä suunnitteluvaihees sa on 7?000 puukerrostaloasun toa. Venäjän talous riippuu vah vasti öljyn hintakehityksestä, mutta maalle ennakoidaan kol men neljän prosentin talous kasvua. Kaikkiaan puukortteliin rakennetaan 28?000 kerrosala neliötä, jotka valmistuvat näillä näkymin vuosien 2015 ja 2016 aikana. Puurakennukset ovat tä nä vuonna nostaneet osuuttaan monissa muissakin rakennus tyypeissä. Mikä on Wood City. Liettuassa määrä on yli 400?000, Latviassa 130?000 ja Virossa lähes 50?000. meTsäTYYPPi KUKA: Vesa Oiva on arkkitehtinä anttinen Oiva arkkitehdit toimistossa. Puurakentamisen tulevaisuus on lu paava ja täynnä mahdollisuuk sia. 4 Miltä näyttää puurakentamisen tulevaisuus. MIKKO HäyRynEn PuurakentaMisen edis tämistoimet alkavat tehota ja puukerrostalot näkyvät jo ti lastoissa, johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala VTT:ltä totesi Puupäivillä Helsingissä. Ministeriö uusii osastonsa Maaja MetsätalousMinisteriön organisaatio uudistetaan ensi vuoden alussa. 5 aiotteko jatkossakin suunnitella puusta. Hallinto ja suunnitteluosaston päälliköksi on valittu kala ja riistaosaston päällikkö, ylijohtaja Pentti lähteenoja. Kilpailuehdotukses samme kaikki maanpäälliset ra kenteet, kantavat rakenteet mukaan lukien, ovat puuta. arkki tehtikilpailu, jonka Selina Anttisen kanssa voitimme, käytiin tämän korttelin yleissuunnitel masta. MITÄ: Voitti Selina anttisen kanssa Jätkäsaaren Wood city suunnittelu kilpailun. Suomessa ei ole aikaisemmin rakennettu puusta näin korkeita rakennuksia. Rakentamisen suurin po tentiaali on Suomen lähialueil la Venäjällä ja Baltiassa. Sinne tulee toimisto, ho telli ja asuinrakennuksia. Ehdottomasti. EteläEuroopassa julkinen ra kentaminen on jäissä. Sen päälliköksi tulee metsäosaston päällikkö, ylijohtaja Juha ojala. Ra kentamisen odotetaan vilkastu van etenkin Pietarin seudulla. “Kokonaisuudessa rakenta minen Suomessa vähenee, mut ta pysyy kohtuullisella tasolla. Venä jä tarvitsee 14 miljoonaa asun toa yltääkseen samalle asumis tasolle kuin Suomi. Jätkäsaaren puukorttelissa otetaan puusta kaikki irti, lupaa korttelin suunnittelukilpailun voittanut Vesa Oiva. Uudelle luonnonvaraosastolle kootaan metsäosaston, kala ja riista osaston ja pääosa yleisen osaston asioista, kuten vesitalous ja ympäristö asiat. Tämä on myös kahdek sankerroksisten puutalojen ja paloteknisten ratkaisujen pilottihanke. Etelä ja PohjoisEuroopan välillä on isoja eroja taloudes sa ja sen myötä rakentamisessa. TEKSTI TIIa PUUKILa?KUVa MaRKKU OJaLa / cOMPIc Puukerrostalojen markkinaosuus voi nousta 10 prosenttiin. Rakennuksien kantavissa seinissä ja välipohjassa hyödyn netään Stora Enson ristiinlii mattuja massiivipuulevyjä eli cTLlevyjä, elementtejä ja pilaripalkkijärjestelmää. Niiden markkinaosuus on silti yhä vaa timaton, pari prosenttia. Tämä oli ensimmäi nen suurempi puurakentami sen hanke, jonka olemme suun nitelleet. Vaikka puukerrostalojen ra kentaminen on lähtenyt liik keelle, niin hidas talouskehitys heikentää Suomen lähivuosien uudisrakentamista
KeskiSuomessa koivuklapi en käypä hinta on 50–60 euroa irtokuutiometriltä. Jyväskylä läinen Mikko Kylmälahti Oy myy vuosittain tuhatkunta ir tokuutiota klapia kaupunkilai sille. TEKSTI Ja KUVa MIKKO RIIKILä Metlan mukaan pientalois sa käytetään vuosittain reilut kuusi miljoonaa kuutiota polt topuuta. Kla pikauppiaat hankkivat osan polttopuustaan sisäSuomes ta, muun muassa Pirkanmaalta ja Savosta. Kun minusta oli viimeksi Kes kisuomalaisessa juttu, puheli met soivat tauotta ja klapivaras to oli tyhjentyä kerralla”, Mikko Kylmälahti kertoo. Parina pakkastalvena osal ta yrittäjistä puut pääsivät jopa loppumaan”, Hiitelä kertoo. Hänellä on runsaasti vakio asiakkaita, jotka tilaavat puu ta vuosittain. ”Polttopuukaupassa olisi kasvuvaraa, kunhan ostajat ja myyjät kohtaisivat nykyistä pa remmin.” Hänen mukaansa pääkau pungin omakotiasujat ostavat tyypillisesti pieniä määriä polt topuuta kerrallaan. ”Polttopuuyrittäjien määrä on lisääntymässä. Lisää pitäisi toimittaa kiireesti. Ongelmaa lieventää sekin, että yhä useampi tuottaja kuivaa puut koneellisesti. ostoklapille on ottajia Jyväskyläläinen Mikko Kylmälahti toimittaa vuosittain 1?000 irtokuutiota polttopuita pääosin kaupunkialueelle. Kysyntähuippu on talvella. Pakkasten alkaessa polttopuiden kysyntä kasvaa välittömästi.” Kylmälahti myy irtokuu tiollisen koivuklapia 60 eurol la, hinta sisältää arvonlisäve ron. Kaikista toimituksis ta lähtee lasku, vaikka kuititto man hinnan kysyjiä riittää. Yritys on alueen suurim pia. Klapin hinta asettuu myös Pirkanmaalla 50–60 euroon il man rahtia. marKKinaT Polttopuukaupassa liikkuu vuosittain miljoona kuutiota puuta. Klapikauppa keskittyy isoi hin kaupunkeihin. Samalla kau pallisen polttopuun käyttö kas vaa. Halkoliiteri.comin Uuden maan vastuuhenkilö olli-Pekka Koisti arvioi, että pääkaupunki seudun polttopuukaupassa olisi tilaa uusillekin yrittäjille. Rahti maksaa 30 euroa per toimitus. Etelässä kalliimpaa Polttopuukauppa on syksyn mittaan käynyt hyvin, Juha Hiitelä tietää. ”He soittavat, kun puut ovat loppu. Hiitelän mukaan tyydyttävään kosteusprosenttiin kuitenkin ylletään. Koivuklapin keskihinta on 60–70 euroa irtokuutiolta. Tänä syksynä kauppa on käynyt hyvin. Ostot alka vat syksyllä ilmojen viilentyes sä. Hän on Suomen metsäkeskuksen ylläpitämän klapien markkinapaikka Hal koliiteri.comin palveluvastaava. Ostoklapien osuus on noin miljoona kuutiota. Vanhempi vä ki hommaa tulevan talven kla pit perinteiseen tyyliin jo kesäl lä. Sekaklapi on 5–10 euroa koivua halvem paa. Sateisen kesän jäljiltä myyn nissä olevat polttopuut ovat kosteampia kuin normaalisti. Virostakin tuodaan jonkin verran, mutta tuontikla pin osuus on vähäinen. Sen sijaan nuoremmalle pol velle polttopuu on samanlainen ostohyödyke kuin mikä muu kin. ”Tehdään vaan haastattelu. 14 MAKASIINI 8 • 2012
... 16,93 . Ensiharvennus 43,85 . Harvennushakkuu 48,52 . 13,34 . 17,59 . 15,10 . 14,35 . 17,86 . Uudistushakkuu 49,13 . 14,22 . 49,70 . 43,05 . 17,40 . Harvennushakkuu 50,07 . 17,56 . 14,87 . 18,21 . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,20 . 18,45 . 15,12 . 15,06 . 14,37 . 55,01 . 15,37 . ... 40,29 . 37,60 . 52,80 . 15,05 . 15,79 . ... 19,70 . 16,31 . 15,74 . Harvennushakkuu 47,27 . 17,39 . 14,26 . 16,05 . 19,04 . ... 38,69 . 15,04 . 54,46 . 48,27 . 48,81 . 13,49 . 42,93 . 53,09 . 14,12 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,57 . 29,56 . ... nousussa . 13,84 . 53,73 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,08 . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. 16,50 . 15,52 . Uudistushakkuu 55,95 . 42,12 . 41,88 . raakapuun kantohinnat marraskuussa viikolla 47 . indeksi kertoo muutoksista 15 MAKASIINI 8 • 2012. 53,38 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,36 . 17,40 . 19,48 . 13,35 . ... 15,67 . 16,50 . 18,56 . ... 19,26 . 45,38 . 15,97 . 15,27 . ... 14,50 . 15,20 . 15,23 . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,24 . 43,73 . 45,47 . 41,45 . Harvennushakkuu 46,70 . 12,66 . 48,00 . 43,24 . Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. 19,21 . 16,43 . Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. 18,14 . Ensiharvennus 43,94 . 53,74 . ... 14,11 . 18,49 . 13,67 . 17,30 . 19,46 . 17,06 . 12,94 . Uudistushakkuu 55,78 . 13,62 . 11,81 . 43,24 . 15,18 . Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. 15,26 . 38,70 . 19,15 . 54,10 . 14,20 . 17,99 . 55,39 . 15,69 . 17,71 . 13,30 . 47,52 . Ensiharvennus 44,47 . 44,83 . 17,67 . 44,05 . 14,86 . Harvennushakkuu 46,17 . 17,71 . 47,23 . Ensiharvennus 43,48 . 18,26 . 41,33 . 13,19 . 14,88 . 17,09 . 14,23 . Uudistushakkuu 55,87 . 43,40 . 14,86 . 41,27 . Ensiharvennus 42,69 . 15,50 . 45,58 . 43,90 . ... 18,30 . 15,11 . 18,31 . 54,35 . 15,61 . 51,83 . 14,73 . Ensiharvennus 42,64 . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 48,27 . ... 14,47 . Harvennushakkuu 47,91 . 13,37 . ... 52,26 . 18,04 . 16,33 . 55,47 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,72 . Uudistushakkuu 56,32 . Uudistushakkuu 55,57 . 11,21 . Uudistushakkuu 57,53 . 38,78 . ... Ensiharvennus 39,94 . 20,07 . ... ... 11,88 . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,77 . 39,31 . 17,67 . 15,27 . 13,62 . Uudistushakkuu 54,26 . ... 14,33 . Silloin vallinneille eri puuta varalajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. 15,77 . ... Ensiharvennus 45,12 . 14,31 . 54,73 . Harvennushakkuu 48,11 . Harvennushakkuu 48,29 . Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2010 2011 2012 Euroa m 10 20 30 40 50 60 70 80 Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 Viikot 1–47/2012 2010 2011 587000 Puutavaralajien kantohintaindeksit 11/2011 1/12 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 80 85 90 95 100 105 110 115 120 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta
Tämän vuoksi se kyseli puunhankintayrityksen ostomieheltä, onko tällä kauppaa vireillä kyseisen metsänomistajan kanssa. Joulumarkkinointiin valmistautumi sesta johtuvaa painopaperien syys kuun kysyntäpiikkiä ei tänä vuonna juuri nähty, mutta hienopaperien kysynnässä yhdysvaltojen lokakuu oli viime vuotta parempi ja Euroop pakin näyttää lievää kasvua. aukkoa tehtiin reilut kymmenen Maailmantaloudessa on orasta vaa optimismia, sillä Kiinassa kasvun hidastuminen on pysähtynyt. Markkinasellusta jo 40 prosenttia menee erilaisiin hygieniatuotteisiin, joiden kysyntä kasvaa painopape rien kysynnän laskua nopeammin. Hies koivikon ihanteellinen kiertoaika on noin 50 vuotta. Puuta kertyi reilut 1?600 kuu tiota. Kun kelit sattui vat kohdilleen, lähdettiin metsään. ylivoimaisesti eniten kertyi koivukuitupuuta, yli 1?000 kuutioita. Optimisti voi jo nyt nähdä orastavia merkkejä nousuun varautumisesta, sillä markkinoilla aletaan uskoa paperin olevan tällä hetkellä halvempaa kuin kohta. Eikä hänellä nytkään ollut sensuuntaisia aikomuksia. Toiveena oli avata ojalinjat. unohtunut suometsä yllätti teollisuus valmistautuu nousuun Kuukauden puukauppa Vientikatsaus MIKKO RIIKILä taPahtui yläSavossa. ylitarjonnasta, kysynnän heikosta kasvusta ja lyhyistä tilauskannoista huolimatta tuottajat ovat ilmoitta neet vuodenvaihteen hinnankoro tuksista lähes kaikissa paperilajeissa. Vähän parempi aika saattaa alkaa maailmassa jo ensi vuonna, mutta Eurooppa joutunee odottamaan sitä vuoteen 2014. Muisti ei aina ole tiedon väärti. marKKinaT MIKKO HäyRynEn jokainen taantuMa on lop punut joskus. Taantumasta huolimatta maail man paperin ja kartongin kokonais tuotanto ylittää viimevuotisen, sillä erityisesti ruskeiden ulkopakkaus materiaalien ja hygieniapapereiden kysyntä kasvaa edelleen kohtalaisen hyvällä vauhdilla. Metsäkeskus kaavaili alueelle kunnostusojitusta. Maastokäynti yllätti omistajan: hän muisteli käyneensä alueella vuosi kymmeniä sitten, silloin puusto oli ongenvapoja muistuttavaa koivu tiheikköä. Sellun ja kierrätyskuidun kallis tuminen ruokkivat korotuspaineita. Maailman tasol la painopapereiden kysyntä laskee tänä vuonna pari prosenttia, mutta koko paperin ja kartongin tuotan to tulee olemaan prosentin kaksi plussalla. SUOMETSÄN HAKKUU SAVOSSA Puutavaralaji m 3 €/m 3 Mäntytukki 117 55 Kuusitukki 21 55 Koivutukki 24 43 Mä-pikkutukki 98 23 Ku-pikkutukki 10 23 Mäntykuitu 187 18 Kuusikuitu 41 20 Koivukuitu 1087 17 Haapakuitu 12 10 Energiapuu 90 10 yhteensä 1?687 34?791 ST O Ra En SO Pakkauskartongin kysyntä kasvaa yhä hyvää vauhtia. Kymmenen hehtaarin aukko yleensä suometsien rutiinihoito yläSavossa on harvennushakkuu ja kunnostusojitus. Korotuksia on harvoin yritetty yhtä heikossa markkinatilantees sa, mutta ne ovat syksyn aikana onnistuneet ainakin ruskeassa pakkauskartongissa, jossa ei ole huomattavaa ylitarjontaa. Hakkuualalle istutetaan kuusta, joten metsänhoitotöitä on lähi vuosiksi tiedossa melkoisesti. 16 MAKASIINI 8 • 2012. Seitse mänkymppinen metsänomistaja ei 40 vuoden omistusaikanaan ollut myynyt puuta metsästään, joka oli valtaosin vanhaa ojitusaluetta. Todellisuudessa suometsä oli muut tunut 80vuotiaaksi hieskoivikoksi, joka ränsistyi täyttä vauhtia. Vaneritukkia saatiin pinolle vain 24 mottia, joten koivun tukkiosuus oli kaksi prosenttia. Ei ollut, mutta ostomies soitti metsänomistajalle. hehtaaria, josta seitsemän hehtaaria suolle. Painopapereiden menekki laskee teollisuusmaissa, mutta Kiinan ja muiden kehittyvien talouksien veto on kompensoinut osan länsimaiden kysynnän laskusta. Hakkuu tehtiin viime kesänä, kiitos siitä kuuluu leveisiin suoteloi hin investoineelle koneyrittäjälle. Paino papereissa ostajat ovat ilmoittaneet, että korotukset eivät käy, joten vuo denvaihteen hintaneuvotteluista on tulossa mielenkiintoiset. Osa uudistamiskuluista saadaan kui tenkin katetuksi vähäpuustoisten alojen metsittämiseen tarkoitetulla kemeratuella. yh dysvaltoihin ennustetaan parempaa talouskasvua ainakin ensi vuoden loppupuoliskolle, mutta paljon on kiinni siitä, kykenevätkö demokraatit ja republikaanit sopimaan talous kasvua tukevasta vero ja sosiaa lipolitiikasta. nyt tähän ei onneksi haksahdettu, sillä puusto lahosi enemmän kuin kasvoi. nyt puut odottavat talvitien päässä pakkasia ja kaukokuljetusta. Kuvassa kartonkikone Stora Enson Imatran tehtaalla
WIKIKKo.INfo/WIKI/SAHATAVARA ajankohtaista tietoa asiantuntijoilta ahmasta, ilveksestä, karhusta ja sudesta. Pisin kaatorauta on kuuden motin kalusto ”noilla sitä on joku savotoinut aikoinaan. Tietenkin tarvitaan moot torisaha, jolla sahataan. Hevos miehellä oli oma kanki ja tekomiehellä oma. Vänkäri on käyttänyt kankea uitolla purkaes saan sumaa sekä työntä nyt puuta apuna puukan gella kaatovaiheessa. Purut pois, että saa vän kärin teräosan sahausra koon. Pik kuvänkä kulki nimellä pyy vänkä. Vanhat jätkät ainakin huomaavat, mikä noista työkaluista ei ole entisaikaisessa savottakunnossa.” 6M3 noin 130 senttiä pitkä ja yleisin käytössä oleva noin 60senttinen.” E-H ”Kyllä se apupoika oli mie lessä päällimmäisenä, kun nimimerkkiä itellein vään sin. SuuRPEDoT.fI/WWW/fI/INDEx.PHP ”On olemassa laite, jota toiset kutsuvat vänkäriksi, toiset kaatoraudaksi. aiemmin puun kaadossa käytettiin apu miestä työntämään puu ta nurin. osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. meTsaLeHTi.Fi lähdetkö vänkäriksi. 20 40 60 80 100 EI 4 % KYLLÄ 96 % 17 MAKASIINI 8 • 2012. TuoTTAVATuoHI.fI Mikä on lautaa, mikä soiroa, mikä parrua ja mikä piirua. Kuvasta löytyy myös se ’vänkäri’, jota Kisi peräänkuulutti. Taval liset tukit nakeltiin kuor maan hevosmies etupäästä ja vänkäri takapäästä.” HaRRaSTELIJa Gallup teetkö itse polttopuusi. Meillä päin tukki rekassakin oli ennen van haan vänkärin penkki. Vänkäri on myös istunut kuorma autossa apumiehen pai kalla. Sitä voi yrittää metsäaiheisessa strategiapelissä. nyt haluaisin oikein eksaktia erittelyä. Kun tuli tähän runko juontoon perehdyttyä tuon tittelin kautta noin niin kuin kantapään kautta 70luvul la alta rippikouluikäisenä.” VänKäRI ”Hevossavottojen aikaan tukkien pyörittämiseen käytetty varrellinen rau takoukku eli haka. Se toimi kuin pol kurauta, mutta sen korva sivat nostokoukut.” aRTO ”Vänkäri on alunperin apumies. Olen luullut, et tä vänkäri on epävirallinen nimike apupojalle.” KISI ”Kaatorauta, kaatovippa, vänkäri. Kun hänet sitten korvattiin kaatoraudalla, se sai apumiehelle kuulu van nimikkeenkin.” KORPITUVan TanELI ”Tukkisavotassa vänkä ri/kankimies auttoi hevos miestä metsässä kuorman teossa. Se oli kolmen mie hen ryhmä, kaksi tekomies tä ja hevosmies. Metsälehden verkkosivulla pohdittiin vänkärin olemusta. Sillä nostetaan. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Miten virtuaalimetsän saa tuottamaan. Vän käri on myös inttää myly kyttänyt aatteensa ja op piensa puolesta mualiman tappiin asti.” 6M3 ”Kyllä vänkää voi myös painaa
Teema: Bioenergia MAKASIINI 8 • 2012 18. kenen kotona on takka