Metsälehti 22/2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

NRO 18 Saha myytiin ja vaneri tarkastelussa, mutta mekaanisesta jalostuksesta emme silti luovu, UPM:n toimitusjohtaja Massimo Reynaudo vakuuttaa. NRO 22 . TORSTAINA 7. Sivut 8–11 SISUA ITALIASTA PERJANTAINA 5. JOULUKUUTA 2025 . LOKAKUUTA 2021 . PERUSTETTU VUONNA 1933 11813_.indd 1 11813_.indd 1 2.12.2025 16.17.00 2.12.2025 16.17.00
Kun täytetään ennallistamisasetuksen toimeenpanoa ja lisätään luonnon monimuotoisuutta, maanpuolustus voi hyötyä esimerkiksi entisten turvetuotantoalueiden vettämisestä ja korjaamatta jätetyistä myrskytuhopuista. NRO 18 Saha myytiin ja vaneri tarkastelussa, mutta mekaanisesta jalostuksesta emme silti luovu, UPM:n toimitusjohtaja Massimo Reynaudo vakuuttaa. LOKAKUUTA 2021 . EU:n ennallistamisasetus tulee joka tapauksessa asettamaan vaatimuksia metsäluonnon ennallistamiselle Suomessa. 11814_.indd 2 11814_.indd 2 2.12.2025 16.21.34 2.12.2025 16.21.34. ”Ennallistamisen ja maanpuolustuksen yhteensovittamista käLUONTO LIITTOLAISEKSI PUOLUSTUSTAISTOON Itä-Suomessa halutaan tosissaan yhdistää luonnon ennallistaminen ja maanpuolustus. Kuva: Seppo Samuli VALTTERI SKYTTÄ SUOT vetisiksi, metsäteitä umpeen ja myrskytuhopuita poikittain. Sivut 8–11 SISUA ITALIASTA PERJANTAINA 5. JOULUKUUTA 2025 . Metsälehti 93. NRO 22 . Kuva panssariprikaatin taisteluharjoituksesta Parolannummella vuonna 2020. Tällaisia voivat olla toimet itäisen Suomen metsissä ja soilla, kun yhdistetään luonnon ennallistamista ja maanpuolustusta. AJANKOHTAINEN / UUTISET 5.12.2025 2 Metsälehti.fi UUTISET Johtovastuu vaihtuu MTK:ssa ›› 5 Itävaltalaisten Pölkky-ostolla takkuinen alku ›› 6–7 METSÄSTÄ Mitä tehdä väärän paikan kuusikolle ›› 18–19 Korjuun jäljiltä löytyi lumppeja ›› 22 Sadetakki ja -housut testissä ›› 24–25 PILKKEITÄ Mitä toimittajat ajattelevat metsäuutisista ›› 26–27 Vinkkejä lintujen kuvaamiseen talviolosuhteissa ›› 28–29 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki: 29 744 (LT/24) Lukijoita 253 400 (KMT/25) Painopaikka PunaMusta, Joensuu Luonnon esteet eivät yksin eteneviä joukkoja pysäytä, mutta ohjaavat niitä tiettyyn suuntaan. PERUSTETTU VUONNA 1933 11813_.indd 1 11813_.indd 1 28.11.2025 13.06.28 28.11.2025 13.06.28 UPM:n toimitusjohtaja Massimo Reynaudo yhtiön pääkonttorissa Helsingissä. Samalla jaetaan kustannuksia. Eikä huono asia ole, jos toimiin on saatavilla EU-rahaa. Ympäristöja puolustusministeriöiden työryhmä selvittää toukokuun loppuun mennessä, miten ympäristöja puolustustavoitteita voitaisiin yhdistää luonnon esteiden ja ennallistamisen avulla. Huomio on keskittynyt soihin, vaikka kyse on myös esimerkiksi metsäteistä
Hyötyä voisi olla esimerkiksi heikosti kasvavien ojitusmetsien puunkorjuulle. Kunnaksen mukaan on hyvä miettiä, millainen hidaste viholliselle on avoin kenttä – kuten ennallistettu suo – yhdistettynä drooneihin. Mitkä tiet ovat puolustuksen näkökulmasta riski?” Luonnon esteillä olisi itärajalla vaikutusta maanpuolustuksen lisäksi laittomaan maahantuloon. Tämä vaikutti osaltaan tilanteeseen, jossa Venäjän hyök käys Kiovaan epäonnistui. Pilottohankkeessa selvitetään ennallistamisen ja maanpuolustuksen yhdistämistä rajavyöhykkeellä ja rajanylityspaikkojen läheisyydessä. Riukumetsän läpi tunkeutumisesta aiheutuva ryske kuuluu kilometrien päähän. ”Ennen kaikkea valtiovallan pitäisi tässä näyttää esimerkkiä ja selvittää, mitä itärajalla tehdään”, Kunnas sanoo. Teknologisen kehityksen myötä tämä tendenssi ei ole sittemmin vähentynyt”, kommentoi Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti, everstiluutnantti (evp) Juha Mäkinen. ”Uskon, että monelle suomalaiselle olisi kunnia-asia saada liittää oma metsänsä osaksi vihreää muuria, joka suojaa koko maata”, tiedotti vastikään vihreiden kansanedustaja Jenni Pitko. Emme keskity ainoastaan soiden ennallistamiseen”, kertoo puolustusministeriön erityisasiantuntija Sami Heikkilä. VALTTERI SKYTTÄ KOMMENTTI 11814_.indd 3 11814_.indd 3 2.12.2025 16.21.35 2.12.2025 16.21.35. Kunnas kertoo, että kirjoituksen jälkeen myös itärajan yksityiset maanomistajat ovat ottaneet yhteyttä ja kertoneet kiinnostuksesta tarjota omia maitaan ennallistukseen maanpuolustuksellisin perustein. Kustannusten näkökulmasta on järkevää yhdistää ennallistamistavoitteita ja maanpuolustusta. Esimerkiksi Venäjä pyrki Ukrainassa hyökkäyksensä alkuvaiheessa pohjoisesta Kiovaan. Maanpuolustus ei tarkoita automaattisesti metsän suojelua tai ennallistamista luonnontilaan. Venäjän hyökkäysota on nostanut valokeilaan droonit. Kunnas ja Juha Mäkinen ovat kirjoittaneet aiheesta elokuussa Helsingin Sanomissa. ”Kiovan pohjoispuolella tehtiin ikään kuin pikaennallistaminen”, Kunnas sanoo. Estetai ohjausvaikutuksessa pitää miettiä luonnonesteiden kokonaisuutta. ”Yhdistetään luontoa ja modernia teknologiaa. Olen kulkenut kirjanpainajatuhoalueilla, joissa kaatuneiden kuusijättien yli kiipeileminen saa hien nopeasti pintaan. Haluamme tilanteen, jossa näemme vihollisen, mutta se ei näe meitä.” EM M I KO RH O N EN vihollista kokonaan pysäyttämään, mutta sillä voidaan ohjata joukkoja haluttuun suuntaan. Vihreille itärajan puolustustoimet tarkoittavat vanhojen metsien suojelua ja ennallistamista. ”On hyvin ymmärrettävää, että asia herättää Itä-Suomen metsänomistajissa kysymyksiä. UUTISET 5.12.2025 Metsälehti.fi 3 LUONTO LIITTOLAISEKSI PUOLUSTUSTAISTOON mätyöllä pyritään osaltaan vastaamaan näihin kysymyksiin”, Heikkilä kertoo. Itäraja on Joensuun tasalta Petkeljärveltä pohjoiseen pääasiassa valtion hallinnoimaa maata. Kunnaksen mukaan luonnonesteitä käyttämällä ei pystytä ta Valko-Venäjän ja Ukrainan rajamailla. Kunnas muistuttaa, että ympäristö on aina vaikuttanut sodankäyntiin. ”Mitkä metsäautotiet ovat tarpeellisia metsätalouden ja maanpuolustuksen kannalta. SE PP O SA M U LI sitellään työryhmässä laaja-alaisesti. Ydinkysymys on tietysti, onko sotilaan hankalampi liikkua talousmetsässä vai luonnon metsässä. Ukrainassa tulvitettu alueita Joensuulaisena tutkijana Kunnas pitää hyödyllisenä myös sitä, että itärajalla tehtävät toimet toisivat tuloja ja töitä Itä-Suomeen. Puusto, jota ei ole nyt taloudellisesti järkevää korjata, voisi kiinnostaa puunostajia, jos ennallistamishankkeilla saadaan aikaiseksi isoja korjuukokonaisuuksia. Itä-Suomen yliopistossa metsäpoliitikan yliopistotukijana työskentelevä ympäristötaloushistorian dosentti Jan Kunnas muistuttaa, että itäraja on 1 300 kilometriä pitkä, joten yksi ratkaisu ei toimi kaikkialla. Esimerkiksi rehevälle turvemaalle syntyvä hieskoivuviidakko on hidaste viholliselle ja lopulta kotimaista uusiutuvaa energiaa. Jos luonnonmetsä sellaiseksi kehittyy, on siellä varmasti vaikea liikkua. Ukraina tulvitti ennalta Pripetin vanhaa suoaluetSoiden ennallistaminen on saanut päähuomion itärajan puolustuspohdinnoissa. Työryhmän tavoitteena on selvittää myös alueet, joilla ennallistamisasetuksen edellyttämät toimet eivät sovi yhteen alueiden jatkuvan sotilaskäytön kanssa. ”Esimerkiksi itäisessä Suomessa vihollisenkin liike on jo vuosikymmeniä sitten kanavoitunut enimmiltään erilaisten teiden suuntiin. TyöryhRYSKETTÄ RIUKUMETSÄSSÄ ITÄRAJAN ennallistamissuunnitelmat on viritetty nopeasti poliittisen irtopisteiden keruuseen. Sekin nimittäin kiinnostaa maanpuolustusta. Toisaalta asepalveluksesta mieleen on syöpynyt, kuinka tuskallista on edetä hoitamatta jätetyssä tiheässä riukumetsässä rinkka selässä ja ase olalla. Vihollisen ohjaamista ja hidastamista Mitkä asiat itäisen Suomen maastossa ovat olleellisia maanpuolustuksen näkökulmasta
Harmaaorvakka taas on luonnon sienilaji. Emme ole samoilla linjoilla, että ovatko kaikki perusteltuja”, sanoo MTK:n kenttäpäällikkö Aino Kurtti. Sen valmistus perustuu maakaasuun ja tuottaa merkittäviä hiilidioksidipäästöjä. Riskinarviossa on kiinnitetty huomiota myös manuaaliseen metsänhoitotyöhön. Luvassa tuhannen hehtaarin lunastushanke Haaparannasta Porvooseen suunniteltu vetyputki poikii mittavan lunastusurakan, mikäli putki rakennetaan. Sidosryhmien kuulemisaika päättyi marraskuun lopulla, ja FSC:n riskinarviointi valmistuu ensi vuonna. Ne kuitenkin antavat viitteitä metsistä, joissa puukaupan solmiminen voi edellyttää FSC:hen sitoutuneelta puunostajalta tarkempaa alueen tarkastelua ja maastokäyntiä. Hän aloittaa tehtävässään ensi vuoden alussa. Edellisen kerran riskinarvio päivitettiin kuutisen vuotta sitten. HCV-kartat käytössä Moneen asiaan on tullut tiukempia ehdotuksia, kertoo Metsäteollisuus ry:n metsäympäristöasiantuntija Roosa Hartikainen. Mustan mukaan korkean suojeluarvon metsiin, lajeihin ja elinympäristöihin liittyvät riskikysymykset koskevat koko Suomea. Tähän saakka kantokäsittelyssä harmaaoravakan vaihtoehtona on ollut urea. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Neste Oil Oyj:ssä johtotehtävissä. Puukauppajumiin etsittiin syyskuussa ratkaisuja metsäseminaarissa Ivalossa. Liittyen esimerkiksi ympäristökysymyksiin, kuten HCV-alueisiin sekä alkuperäiskansojen ja työntekijöiden oikeuksiin”, Musta kertoo. ”Tärkeää on, että riskinhallintatoimet ovat käytännössä sovellettavissa kentälle. AJASSA 5.12.2025 4 Metsälehti.fi LYHYET VALTTERI SKYTTÄ FSC-metsäsertifikaatti päivittää parhaillaan riskinarviota, joka määrittelee, millaista puumateriaalia FSC-sertifioituun puuhun voidaan sekoittaa. Kartat eivät rajaa suoraan tiettyä metsäaluetta puunhankinnan ulkopuolelle. Vetyputki olisi kokonaispituudeltaan yli tuhat kilometriä ja valmiin vetyputken vaatima käytävä leveydeltään kymmenen metriä. Uudenkin arvion luonnosta pidetään kunnianhimoisena. Tuolloin metsänomistajia hämmensivät etenkin korkean suojeluarvon metsät eli HCV-alueet. FSC:n uusi riskinarvio etenee Edellinen riskinarvio aiheutti hämmennystä korkean suojeluarvon metsistä. O TT O PO N TO Stora Enso lopettaa urean käytön Stora Enson puunhankinnassa siirrytään ensi vuonna yksinomaan harmaaorvakan käyttöön kantojen käsittelyssä. Metso-suojelussa parantamisen varaa Metso-suojelualueverkosto ei turvaa luontoarvoja parhaalla mahdollisella tavalla, tuoreessa väitöskirjassa todetaan. Kurtin mukaan riskinarvion päivitys nostaa huolen metsänomistajien omaisuuden suojasta ja riskinhallintatoimenpiteiden raskaudesta maanomistajille. ”Isoin lunastushanke miesmuistiin ja koskee suurta maanomistajajoukkoa pitkin Suomea”, sanoo Arvolexin kiinteistöarvioija Vesa Hakola. ”Metsuripuolella on ollut isoja haasteita työntekijöiden oikeuksissa”, Musta sanoo. 11815_.indd 4 11815_.indd 4 2.12.2025 16.22.27 2.12.2025 16.22.27. Liimatta on toiminut vuodesta 2018 Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen ylijohtajana. Tämä tarkoittaisi tuhannen hehtaarin lunastusta. Tämän jälkeen seuraa kuuden kuukauden siirtymäaika uusien ohjeiden käyttöönottoon. MTK:n ja Metsäteollisuus ry:n mukaan FSC:n uusi riskinarvioluonnos on kunnianhimoinen. Muutos vähentää ympäristökuormitusta ja tukee yhtiön kestävän kehityksen tavoitteita. Diplomi-insinööri luonnonvaraosaston johtoon Maaja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston johtajaksi on nimitetty diplomi-insinööri Jonas Liimatta. Sidosryhmät kommentoineet Riskinarvioluonnoksen teosta vastanneen Luontoa-konsulttiyrityksen toimitusjohtaja Inka Musta muistuttaa, ettei lopullisista riskiluokituksista ole vielä tietoa. ”Vapaaehtoisen suojelun suurin haaste syntyy siitä, että luontoarvoiltaan arvokkaimpien alueiden maaomistajat eivät välttämättä tarjoa maitaan suojeluun”, Hohti toteaa tiedotteessa. ”Karttoja on päivitetty, ja se riskienhallintaväline toimii”, Hartikainen sanoo. Riskinarvion myötä FSC:n vaatimukset voivat vaikuttaa myös metsiin, jotka eivät kyseiseen metsäsertifikaattiin kuulu. Suurta kuormaa ja kustannusta toimista ei voi tulla.” Hartikaisen mukaan edellisen FSC-riskinarvion yhteydessä muodostetut kartat korkean suojeluarvon HCV-alueista ovat olleet tehokkaasti metsäyhtiöiden ja metsänhoitoyhdistysten käytössä. Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Jani Hohdin mukaan suojelu olisi tehokkaampaa, jos suojeltavien alueiden valinnassa käytettäisiin enemmän ekologisia perusteita. Virka on määräaikainen ja kestää viisivuotta. ”Hyvin samoissa teemoissa on havaittu riskejä kuin viimeksi. Helsingin Sanomat uutisoi vastikään nepalilaisia metsureita koskevista laajoista ihmiskauppaepäilyistä. ”Suurta kuormaa ja kustannusta toimista ei voi tulla.” Edellinen FSC:n riskinarvio pysäytti puukaupat lähes täysin Ylä-Lapin yksityismetsissä. Luonnoksen mukaan vaara on muun muassa siinä, miten puunkorjuussa huomioidaan monimuotoisuus ja lajisuojelu. MTK:n mukaan riskianarvioluonnos ei tunnista metsätalouden toimintamalleja, mikä johtaa osin epärealistisiin vaatimuksiin ja kontrollitoimenpiteisiin. Ne ovat laajavaikutteisia. ”Luonnoksessa on 19 määriteltyä riskiä nostettu esille
Hemmilältä kysyttiin valinnan jälkeen, aikooko hän puuttua MTK:ssa vallanjakoon maatalousyrittäjien ja metsänomistajien välillä. AJASSA 5.12.2025 Metsälehti.fi 5 LIINA KJELLBERG YKSITYISEN omaisuuden suoja ja harmaa suojelu. Tämän arvioidaan tuovan 90 miljoonaa euroa. Harmaa suojelu tarkoittaa metsien käytön rajoittamista ilman, että siitä maksetaan korvausta. Tämä toisi viiden miljoonan euron säästön. Apurahojen myöntämisestä päätetään maaliskuussa. SUOMEN riistakeskus esittää suden kiintiömetsästyksen sallimista 16 alueella eri puolella Suomea. Painopiste on alueilla, joilla on esiintynyt huomattavia susien aiheuttamia vahinkoja tai turvallisuushuolia. MTK:n väistyvä puheenjohtaja Juha Marttila on johtanut järjestöä vuodesta 2009. Perheeseen kuuluvat puoliso ja kolme tytärtä. Siellä on myös linkki apurahojen hakuja hallintajärjestelmä Kasööriin, jota kautta apurahat haetaan 1.12.2025–31.1.2026. Kansalaisjärjestöjen toimintaa tuettaisiin laajentamalla yksityishenkilöiden lahjoitusten verovähennysoikeutta ympäristöja luonnonsuojelujärjestöjä koskevaksi. 57-vuotias Hemmilä on agronomi ja sukutilansa seitsemäs isäntä. Metsämiesten Säätiö myöntää vuonna 2026 apurahoja 1,8 miljooonaa euroa strategiansa mukaisiin kohteisiin, joita ovat: OSAAMINEN • HYVINVOINTI VERKOSTOT • TUNNETTUUS METSÄKULTTUURI • ENNAKOINTI Tarkemmat tiedot apurahojen suuntaamisesta sekä hakuohjeet saa osoitteesta: www.mmsaatio.fi/apurahat. Uskon, että se on kaikkien meidän suomalaisten hyväksymä asia”, hän sanoo. Helmija Metso-ohjelmia vahvistetaan. Nämä ovat aiheita, joihin viime viikolla MTK:n uudeksi puheenjohtajaksi valittu Tero Hemmilä aikoo kiinnittää tulevalla puheenjohtajakaudellaan huomiota. Suuri osa kiintiöstä kohdistuu Länsi-Suomeen, jossa susikanta on vahvin. Lisäksi poistettaisiin metsälahjavähennys, mikä toisi kahdeksan miljoonan euron säästön. Metsätaloudelle vaihtoehtobudjetti tarjoaa risuja. Haluan, että yksityisen omaisuuden suojaa kunnioitetaan aidosti. Yli miljoonan euron perinnöistä maksettavaa veroa korotettaisiin kolme prosenttiyksikköä. ”Metsiin liittyy suuria, meidän kaikkien suomalaisten perusoikeuksiin liittyviä kysymyksiä. Harmaan suojelun osalta on Hemmilän mielestä tärkeää, että metsänomistajat voivat jatkossakin päättää metsistään – toki yhteistyössä muuttuvan yhteiskunnan kanssa. Valtion vanhat metsät suojeltaisiin ja vielä tieteeseen perustuvin kriteerein, SDP korostaa. Lisäksi lopetetaisiin teollisuuden sähköistämisen tuki. Lisäksi rahastoja kuritettaisiin lähdeverolla. Ensimmäiset sopimusten mukaiset vuoden 2026 apurahat on mahdollista maksaa huhtikuussa. APURAHAT VUODELLE 2026 Metsäalan hyväksi 11815_.indd 5 11815_.indd 5 2.12.2025 16.22.28 2.12.2025 16.22.28. Riistakeskus esittää sadan suden kaatokiintiötä JUSSI COLLIN OPPOSITIOSSA istuva SDP julkaisi viime viikolla vaihtoehtobudjettinsa. Metsäkadon ehkäisemiseksi otettaisiin käyttöön maankäyttösektorin muutosmaksu. Suojeluun olisi luvassa lisärahaa. Kiintiöksi Riistakeskus ehdottaa yhteensä sataa sutta. Kaikkiaan metsä on Hemmilän mielestä MTK:lle suuri mahdollisuus. JU H O H Ä M Ä LÄ IN EN dollista nostaa merkittävästi. Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan marraskuussa 2025 Suomessa on 557 sutta. Apuraha myönnetään kuitenkin aina vuodeksi kerrallaan hankkeen edistymisen mukaan. Siksi usean vuoden hankkeissa apuraha on haettava aina vuosittain uudelleen. Polttoon perustuvan energiatuotannon verotukia maltillistetaan pitkäjänteisellä ja kestävällä ohjelmalla koskien kaikkea polttoa. Turpeen verotukea leikattaisiin, mikä toisi 30 miljoonan euron säästön. Kaikista yritystuista leikattaisiin 10 prosenttia. Lunastuslain mukaisia korvauksia kohtuullistettaisiin. Metsänomistajia kirpaisisi ennen muuta metsävähennyksen korotuksen poisto. Sen arvioidaan säästävän valtiolle 23 miljoonaa euroa. Metsälehden syyskuussa tekemässä haastattelussa Hemmilä mainitsi, että metsänomistajien edunvalvonnan suurimpia haasteita ovat yksityisen omaisuuden suojan ohella metsien hakkuuoikeuksien säilyttäminen ja metsätalouden kannattavuuden vahvistaminen. Näin säästyisi 250 miljoonaa euroa. Kiintiöalueet on valittu turvallisuusja vahinkoperustein. Hän sanoi palaavansa asiaan, kun on ensin ehtinyt tutustua tilanteeseen. SDP esittää, että veropohjan tiivistämiseksi rahastojen ja muiden osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen saamille osingoille otetaan käyttöön 5 prosentin lähdevero. Ensinnäkin säädettäisiin ilmastolain kaltainen luontolaki. Hän uskoo, että metsänomistajien järjestäytymisastetta on mahMTK:n uusi puheenjohtaja: Yksityisomaisuutta kunnioitettava Tero Hemmilä uskoo, että metsänomistajien järjestäytymisastetta on mahdollista nostaa merkittävästi. Sen perusteella voi myös ennakoida kenties seuraavankin hallituksen linjauksia. Apurahoja myönnetään yksittäisille henkilöille, yhteisöille ja työryhmille hankkeisiin, jotka voivat olla myös monivuotisia. Vapaa-ajallaan Hemmilä metsästää, harrastaa maanpuolustusta ja kouluttaa metsästyskoiria. SDP:n varjobudjetti peruisi metsävähennyksen korotuksen Tero Hemmilä pitää tärkeänä, että metsänomistajat voivat jatkossakin päättää metsistään. Metsälakia päivitetään tukemaan ilmastoja luontotavoitteita
Toimitusjohtaja Alexander Kainer kuittaa vaikeudet alkuhankaluuksina. Hän painottaa sähköpostihaastattelussa, ettei Pölkkyä ostettu kevein perustein, vaan hankinta oli pitkän tähtäimen strateginen päätös. ”Suuret hankkeet vaativat jatkuvaa säätämistä.” 11816_.indd 6 11816_.indd 6 2.12.2025 16.23.30 2.12.2025 16.23.30. 5.12.2025 6 Metsälehti.fi AJASSA / HAASTATTELU MIKKO HÄYRYNEN ITÄVALTALAINEN Pfeifer Group osti Pölkky Oy:n kohta kaksi vuotta sitten. Halusimme saada raaka-aineemme ja arvonluontimme laajemmalle pohjalle. Syyskuussa aloittanut Alexander Kainer on laajasti laskien jo neljäs toimitusjohtaja uuden omistajan aikana. Miltä näyttää tämän vuoden tulos. Ei vain vastauksena lyhyen aikavälin tapahtumiin markkinoilla, vaan osana kauas katsovaa, monikansallista strategiaa.” Männylle nostetta kuusen niukkuudesta Pölkky on pääasiassa mäntysaha, kun taas keskieurooppalainen emo-Pfeifer on kuusen jalostaja. Toimet kantavat hedelmää keskipitkällä aikavälillä. ”Pölkyllä on vahva markkina-asema, erinomainen raaka-ainepohja ja vuosikymmenten kokemus pohjoisen männyn käsittelystä. ”Mänty ja kuusi voivat täydentää toisiaan globaaleilla markkinoilla. Pölkyn kautta laajennamme aluettamme, sillä mäntytuotteiden markkinat ovat pääasiassa Skandinaviassa, Britanniassa ja Japanissa.” Tappiovuodet petaavat uutta nousua Pölkyllä on takanaan kaksi raskaasti tappiollista vuotta. ”Olemme siirtymävaiheessa – investoimme paljon, etsimme säästöjä ja säädämme organisaatiota. Pfeifer valmistaa männystä betonivaluissa käytettäviä tukipalkkeja ja ristiinliimattujen CLT-elementtien välikerroksia. Sen jälkeen on ollut niin julkituotuja vaikeuksia kuin vahvistamattomia huhuja. Tärkeintä on, että olemme luoneet perustan tulevaisuuden kilpailukyvylle.” Pfeifer ei ole pääomittanut eli ALKU VÄHÄN HANKALA Pfeifer Groupin Pölkky-ostossa kaikki ei mennyt putkeen. ”Keski-Euroopassa kuusesta on kasvavaa niukkuutta ja männyn rooli on entistä tärkeämpi”, Kainer sanoo ja viittaa siihen, että kirjanpainajatuhojen aikaansaama tarjontapiikki alkaa olla ohitse. Muita käyttökohteita selvitetään
Ostohetkellä umpeen kasvanut T2-taimikko kaipasi ensiharvennusta ja Panu kävi hoitamassa kahdeksan hehtaaria pienellä koneella kuntoon. Ensimmäisen kohteen kävimme ensiharventamassa moottorisahoilla jo pari vuotta sitten ja ajoimme itse puut tienlaitaan. OLEN HUOMANNUT , että metsä tykkää kasvaa tasaisella vauhdilla. Innokkaana kalastajana odotan innolla tulevaa lomaa.” yleisrahoittanut Pölkkyä, mutta rahaa on käytetty kohdennetusti, kuten Kajaanin sahan modernisointiin, kuivauskapasiteetin lisäämiseen Taivalkoskella sekä it-järjestelmiin. ”Aina kun ostettu yritys integroidaan, niin erilaisia kulttuureja yhdistetään ja osapuolet voivat oppia toisiltaan.” Kainer kiittää Suomen ammattitaitoa etenkin kestävän metsätalouden alalla. Eikä jäänyt hakattavaa. Ostohetkellä reilusti edellä olleet, mutta kasvuaan hidastaneet taimikot ovat nyt jäämässä jälkeen ostohetkellä huomattavasti pienempien taimikoiden taakse. ”Olen huomannut, että metsä tykkää kasvaa tasaisella vauhdilla.” Alexander Kainer uskoo Pölkyn kääntyvän uudelle kasvu-uralle investointien ja konsernin tarjoaman kansainvälisen verkoston myötä. Kannattaa antaa pienille taimille reilusti tilaa ja varmistaa, ettei tila lopu ennen uudistusta kesken. Metsätilamme oli hakattu tyhjäksi 2000luvun ensimmäisinä vuosina ja jätetty omilleen. ”Välimiesmenettelyt on saatu päätökseen. Pienellä koneella tehdyn ensiharvennuksen jälkeen metsästä ei löydy ajouria. Vaikka miten monta kertaa on metsän hakannut, aina sinne tuntuu kertyvän lisää hakkuukohteita. Kainerilla on työhuone sekä Kuusamossa että Itävallassa. Taimikkovaltainen tila on muuttunut kovaa vauhtia kasvaviksi kasvatusmetsiksi – vaikka olemme monta kertaa hakanneet sieltä kaiken. ”Suuret hankkeet vaativat jatkuvaa säätämistä, eikä siinä ole mitään epätavallista. Ostohetkellä pikkurillin paksuiset risut ovat nyt 15 vuoden aikana kasvaneet ensiharvennuskypsiksi ja kaipaavat moottorisaharakkautta. OSTAMISEN JÄLKEEN KÄYTIMME metsässämme kaiken liikenevän vapaa-ajan raivaussahojen kahvoissa. Ihan älyttömän kivaa puuhaa. Meille on erittäin tärkeää luottamus ja kumppanuus kaikkien sopimustahojen kanssa.” Joka tapauksessa myyjä-Virranniemien kanssa menivät sukset ristiin heti alussa. Lisäksi olemme saaneet hakkuista lähes ostohinnan takaisin. Kajaanin sahan iso ja hintava uudistus kesti ennakoitua pitempään, ja vaikeuksista on huhuttu. Ei jäänyt hakattavaa. 5.12.2025 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI KUKA MIKÄ. Pfeifer voi tukea Pölkkyä teknisellä ja organisaatioon liittyvällä osaamisella, erityisesti digitalisaatiossa. Saimme käännettyä taimikot parissa vuodessa oikeaan kasvukulmaan ja ennakkoraivattua tulevien hakkuiden kohteet myyntikuntoon. Ne selvitettiin nopeasti, eikä niillä ollut mitään tekemistä Pölkyn maksukyvyn kanssa. ”Suhtaudumme tällaisiin asioihin erittäin vakavasti. Käsittämätön yhtälö. Meillä oli taloudellinen mahdollisuus ostaa tila, koska tilan metsät eivät olleet ammattilaisten silmissä houkuttelevia. Järvet ja kesäyöt Koillismaa-Kainuun Pölkky ja Alppien Pfeifer ovat maantieteellisesti etäällä, mutta yritysoston jälkihoidossa henkistä etäisyyttä kurotaan umpeen. It-järjestelmän vaihdosta johtui valitettavia viivästyksiä. Tulokset ovat luottamuksellisia, eikä niitä voi kommentoida”, Kainer kuittaa. Nyt 15 vuoden jälkeen meillä on kaiken hakkaamisen jälkeen metsätila, jonka arvo on korkeampi kuin ostohetkellä. Olemme haluamassamme aikaikkunassa, ja näemme Kajaanin avainOSTIMME REILUN 50 HEHTAARIN metsätilamme vuonna 2010. Hommasimme koneet metsään harvennuksille sekä uudistamaan tilan perältä löytämämme hehtaarin kuvion. PFEIFER GROUP ITÄVALTALAINEN mekaanisen puunjalostuksen suuryritys, perustettu 1948 OMISTUS Pfeiferin suvulla kolmannessa polvessa TOIMINTAA 13 tehdaspaikalla Itävallassa, Saksassa, Tshekissä ja Suomessa HENKILÖSTÖÄ 2 600 LIIKEVAIHTO noin miljardi euroa projektina sekä Pölkylle että koko konsernille.” Myös urakoitsijoiden maksujen viivästymisestä on ollut huhuja. G ER H A RD BE RG ER 11816_.indd 7 11816_.indd 7 2.12.2025 16.23.30 2.12.2025 16.23.30. ”Suurin lisäarvo on kuitenkin siinä, että Pölkystä tulee osa kansainvälistä verkostoa, ja sillä on pääsy maailmanlaajuisille markkinoille, yhteiset hankintarakenteet ja vahva myyntiorganisaatio.” Vaikeuksiakin voitettavaksi Ikäviäkin asioita kahteen vuoteen mahtuu, todellisia tai liioiteltuja. Kunnes parin vuoden päästä oli taas hakattavaa. Laitoin ostomiehelle sähköpostia ja saimme ensiharvennusta kaipaavat kohteet sekä uudistuskypsät metsät pystykaupalla kuntoon. Kunnes taas joidenkin vuosien päästä metsät olivat kasvaneet ja löysimme uusia harvennettavia ja uudistettavia kohteita. KOKEILTUA: METSÄT EIVÄT LOPU HAKKAAMALLA PEKKA SYVÄNEN KIRJOITTAJA ON KONEENRAKENTAJA JA PUUNTUOTTAJA. Saimme hakkuista suunnilleen kolmasosan ostohinnasta takaisin. Hakkuiden seurauksena tilamme oli ostohetkellä taimikkovaltainen: valtaosin pientä T1-taimikkoa,kahdeksan hehtaaria umpeen kasvanutta varttunutta T2-taimikkoa, perkaamatonta nuorta 02-kasvatusmetsää ja pari hehtaaria uudistuskypsää 04-metsää. Tilalle ei jäänyt hakattavaa. ”Luonto ei lakkaa hämmästyttämästä, keskiyön aurinko ja lukemattomat järvet ovat yksinkertaisesti upeita. Opimme, että uudistushakkuista saa kunnolla rahaa. Pääsen kuntoilemaan myös tulevina kesinä vaimon ja moottorisahan kanssa metsään. NELJÄN VUODEN JÄLKEEN metsämme kaipasi taas ensiharvennuksia. Joudun lopulta toteamaan, että kyllä sitä hakattavaa on vielä. Ei jäänyt hakattavaa
5.12.2025 AJASSA ”Suomessa on riittävästi kamppailua puun saatavuuden ja hinnan kanssa. En usko, että kukaan on suunnittelemassa uusinvestointeja ainakaan selluun.” 11817_.indd 8 11817_.indd 8 2.12.2025 16.24.43 2.12.2025 16.24.43
SUOMI ON UPM:LLE TÄRKEÄ. Niitä ovat myynti, yhtiöittäminen UPM:n osaomistamaksi yhtiöksi tai pörssilistaus. 11817_.indd 9 11817_.indd 9 2.12.2025 16.24.44 2.12.2025 16.24.44. Toimitusjohtaja Massimo Reynaudo korostaa, että siitä ei ole kyse. Kaikki vaihtoehdot ovat avoinna, ja ratkaisuja tullaan tekemään ensi vuoden loppuun mennessä.” UPM:n vaneribisnes on jo nyt kuin yhtiö yhtiössä. Molemmat ovat tukinkäyttäjiä, mutta niiden toimintalogiikka on tyystin erilainen.” UPM:n kannalta Korkeakoski-kaupan varsinainen idea on samassa yhteydessä tehty sopimus siitä, että sahayhtiö toimittaa UPM:lle kuitupuuta ja sahahaketta. Ajallinen yhteys nostattaa kysymyksen, aikooko UPM luopua mekaanisesta puunjalostuksesta kokonaan. ”Ei olisi järkeä palastella sitä myyntiin tehdas kerrallaan.” Metsänomistus pidetään Saha-asiat on nyt järjestelty ja vaneritoimintaa ollaan järjestelemässä, yhtä paperikonetta sulkemassa eivätkä sellutehtaiden seisokit ole poissuljettuja. Investoinneissa se joutuu kuitenkin kilpailemaan yhtiön muiden, kasvupotentiaaliltaan suurempien toimintojen kanssa. Niitä maan suurimmalta yksityiseltä sahayhtiöltä tulee huomattavia määriä, ja UPM:n lähin käyttöpaikka on Kymin sellutehdas Kuusankoskella. 5.12.2025 AJASSA S yksy on tuonut mukanaan yllätys uutisia UPM:stä: Korkeakosken saha Juupajoelta myytiin Versowoodille ja vaneriliiketoiminta on yhtiön tarkastelussa – mikä tarkoittaa, että luopuminenkin on vaihtoehtojen joukossa. Kolme kotimaista ja yksi virolainen tehdas ovat erilaisten ylläpitopalvelujen yhdistämä verkosto ja asiakkaiden suuntaan näkyy vahva Wisa-brändi. Niitä ovat etenkin biopolttoaineet ja Saksaan valmistuva biokemikaalitehdas. ”Korkeakosken sahan myynnillä ja vaneridivisioonan tarkastelulla ei ole yhteyttä. PISTE .” Jos kotimaan kilpailukyky on kunnossa, on mahdollista olla enemmän globaali olematta vähemmän suomalainen, UPM:n toimitusjohtaja Massimo Reynaudo uskoo. MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT Jatkuu seuraavalla aukeamalla. ”Sopimus parantaa raaka-aineen saatavuutta, eikä se liity mihinkään laajempaan sahalaitoksia koskevaan suunnitelmaan. Ratkaisu oli hyvä UPM:lle, Versowoodille ja Korkeakosken sahalle, joka palaa aiemmalle omistajataholle.” Vaneri pieni ja vahva Vaneri on UPM:n liiketoiminnoista samanaikaisesti pieni ja vahva, sillä se pystyy säilyttämään kannattavuutensa kaikissa suhdanteissa. ”Tätä taustaa vasten olemme kertoneet strategisesta tarkastelusta, jossa selvitetään useita vaihtoehtoja
”Emme spekuloi tulevaisuudella, koska emme tiedä sitä, mutta jos aiemmin toimenpiteisiin johtaneet olosuhteet toistuvat, niin otamme toimenpiteitä taas käyttöön.” Lisätuotantoa pullonkauloja avaamalla UPM:n kaksi tehdasta Uruguayssa tuottavat yli puolet yhtiön sellusta. Reynaudo ei halua nähdä niitä vaihtoehtoina ja antaa annoksen numerotietoa: UPM:llä on Suomessa 24 tuotantoyksikköä ja Suomen ulkopuolella vajaa 20. ”Ilman näitä poikkeustoimia vaikutus liiketulokseen olisi ollut neutraali. AJASSA 5.12.2025 10 Metsälehti.fi Puun hinta määräytyy markkinoilla, eikä sen kanssa ole paljon tehtävissä. ”Olen kai vähän suomalainen siten, että en hirveästi välittäisi puhua itsestäni.” On kuitenkin yksi alue, johon järjestelyt eivät yllä. ”Toisaalta parannusta tulee myös kustannuksista. ”Emme voi tietää, millainen maailma on silloin, mutta uskon, että tavoitteet, joiden eteen työskentelemme kovasti, toteutuvat”, Reynaudo vastaa. Kaikkien tuotteiden yhteinen nimittäjä on puu, ja luomme sille lisäarvoa.” UPM:llä ei ole kilpailijaa samalla strategialla, vaan jokaisella liiketoiminta-alueella on omanlaisensa kilpailuympäristönsä. ”Fray Bentos oli suunniteltu yhden miljoonan tonnin tehtaaksi, mutta se tuottaa nyt 1,3 miljoonaa tonnia ja toimet jatkuvat.” 11817_.indd 10 11817_.indd 10 2.12.2025 16.24.46 2.12.2025 16.24.46. ”Emme ole riippuvaisia vain yhdestä liiketoiminnosta.” ”En välittäisi puhua itsestäni” Reynaudo on sähkötekniikan diplomi-insinööri Torinon teknillisestä yliopistosta Pohjois-Italiasta läheltä Ranskan rajaa. Reynaudo kuittaa jossittelun metsäteollisuuden uudesta normaalista liian aikaisena spekulointina, johon hän ei halua osallistua. Jos onnistumme, niin se on hyväksi tuotannolle täällä. ”Siitä huolimatta merkittävät parannukset ovat mahdollisia.” Uruguayn tehtaiden yhteistuotanto on nyt 3,4 miljoonaa tonnia, ja tuotanto nousee neljään miljoonaan tonniin viiden vuoden kuluessa. Toimintojen moninaisuus tekee UPM:stä vaikeasti ennustettavan. Takavuosina UPM myi metsiä etenkin Kainuusta. Samassa tulosjulkistuksessa ilmoitettiin, että ensi vuodesta alkaen kannattavuustietoja annetaan erikseen Suomesta ja Uruguaysta. ”Hinnat ovat edelleen lähes kaksi kertaa korkeammalla kuin olivat ennen sotaa Ukrainassa. Moninaisuus ja vaikea ennustettavuus Suurvaltojen kauppasodat voivat muuttaa pysyvästi maailmankaupan tavaravirtoja. ”Niiden niputtaminen yhteen ei anna oikeaa kuvaa todellisuudesta.” Suomen sellubisneksen liiketulos meni elo-syyskuussa miinusmerkkiseksi. ”Noiden liiketoimintojen luonne on hyvin erilainen”, Reynaudo aloittaa. Yhtiöllä on edelleen Suomessa metsiä yli puoli miljoonaa hehtaaria, ja ne aiotaan pitää. ”Ei ole ideaalinen tilanne ostaa erityisen kallista puuta ja myydä erityisen halpaa sellua.” Ovatko lisäseisokit mahdollisia. Samaan vuosineljännekseen osuivat myös korkeimmat puukustannukset ja matalimmat sellunhinnat.” Puunhinnat kestämättömät edelleen Reynaudo on sanonut Suomen puunhintoja kestämättömän korkeiksi. Sellun hinnan kautta tulee kuitenkin katto, paljonko puusta voi maksaa. Niin tehtiin Kaukaalla sekä marraskuussa Pietarsaaressa. Puuviljelmät ovat lähivuosina varttumassa parhaaseen korjuuseen, mikä vähentää sellutonnin tuotantokustannusta 25–30 dollarilla tonnilta.” Reynaudo korostaa, että nyt kaikki huomio on nykyisten laitosten kustannusten vähentämisessä ja kapasiteetin kasvattamisessa. ”Versowood-sopimus turvaa kuitupuun saatavuutta, ja se on yksi palanen ratkaisussa.” ”Tavoittelemme kasvua siellä, missä on huikeat kasvumahdollisuudet.” Kaikilla mantereilla UPM:llä on vähintään tarralaminaattien jakeluterminaali Etelämannerta lukuun ottamatta kaikissa maanosissa. Yhdysvalloissa on 350 miljoonaa asukasta ja osuus myynnistä 15 prosenttia sekä Kiinassa 1,3 miljardia asukasta ja osuus myynnistä 15 prosenttia. Ollaksemme enemmän globaali ei tarkoita, että olisimme vähemmän suomalainen.” Samalla hän muistuttaa Suomen kilpailukyvyn tärkeydestä, sillä globaali yhtiö kohtaa globaalin kilpailun. Ja toivon, että UPM on tärkeä Suomelle.” UPM on listattu Helsingin pörssiin. Syksyn aikana hinnat ovat laskeneet jyrkästi, mutta Reynaudon mukaan tilanne ei ole ohi. Intiassa asukkaita on 1,4 miljardia, mutta sieltä liikevaihtoa kertyy hyvin vähän. Puunhankinta on yhdistelmä ostettua ja omien metsien puuta. Kunnolla globaalin yrityksen voisi odottaa olevan myös maailman isoissa pörsseissä kuten Lontoossa tai New Yorkissa, mutta sellaisesta ei ole keskustelua. Toiset toiminnot ovat kypsässä tai puolustautuvassa tilanteessa, toisissa on suuri kasvupotentiaali. ”UPM on muuttunut kovasti viimeisinä vuosikymmeninä, ja muutos jatkuu. ”Pullonkauloja avaavat investoinnit voivat olla hyvin kustannustehokkaita, eikä nyt ole aika keskustella uusinvestoinneista.” Globaali ja suomalainen Onko UPM ensiksi suomalainen vaiko globaali. Siellä hyvää tulosta on tehty nykyisten matalien sellunhintojenkin aikana. ”Meidän on elettävä noiden kahden rajoitteen välissä ja optimoitava kaikki prosessimme metsästä sahalle ja sellutehtaalle ja markkinoille. Toisin sanoen yli puolen miljoonan tonnin lisätuotanto löytyy uutta tehdasta rakentamatta, pullonkauloja avaaamalla. ”Metsänomistus tukee selluntuotantoa, kolmea isoa tehdasta, ja turvaa kustannuksiltaan kilpailukykyistä puunhankintaa. Hintojen on tultava vielä merkittävästi alas ennen kuin voimme muuttaa näkökantaamme.” Reynaudo korostaa ongelman kaksisuuntaisuutta, sillä kyse on sekä hinnasta että saatavuudesta. Parantamisen pitää olla jatkuvaa, ja aina on jotain tehtävissä.” Yksi keino on myös seisauttaa tuotanto matalan sellunja korkean puunhinnan ajaksi. Samaan kvartaaliin ajoittui kuitenkin Lappeenrannan Kaukaan sellutehtaan huoltoseisokki, jota pidennettiin sellun heikon markkinatilanteen vuoksi. Suomessa on 5,6 miljoonaa asukasta ja myynnistä 13 prosenttia tulee Suomesta. ”Suomi on UPM:lle tärkeä – ja piste. Yhtiön liikevaihto on hivenen yli kymmenen miljardia euroa. Millainen yhtiö UPM on viiden tai kymmenen vuoden kuluttua. ”Tavoittelemme kasvua siellä, missä on huikeat kasvumahdollisuudet. Näin jatkamme, eikä mitään muita suunnitelmia ole.” Suomen sellun vaikea kvartaali Suomen selluntuotannon kannattavuus oli edellisen vuosineljänneksen aikana kaukana tyydyttävästä. Yhtiö on suurempi, kehittyneillä materiaaleilla on isompi osuus, kehitämme biopolttoaineita ja biokemikaaleja
”Osingoista päättää hallitus.” UPM:n tuotantolaitokset Maa Sijainti Laitostyyppi Suomi Lappeenranta (Kaukas) Sellutehdas ja saha Kouvola Sellutehdas (Kymi) Pietarsaari Sellutehdas Pietarsaari Saha (Alhonlma) Juupajoki Saha (Korkeakoski) myyty Versowoodille, odottaa viranomaishyväksyntää Pori Saha (Seikku) Tampere Tarralaminaatti (Raflatac) Jämsä Erikoispaperit & painopaperit (jämsänkoski) Valkeakoski Erikoispaperit (Tervasaari) Kaipola Painopaperit Rauma Painopaperit Kouvola Painopaperit (Kymi) Joensuu Vaneritehdas Mikkeli (Pellos 1,2,3) Vaneritehdas Savonlinna Vaneritehdas Kouvola (Kalso) Viilutehdas Lappeenranta Biopolttoainejalostamo Viro Otepää Vaneritehdas Iso-Britannia Scarborough Tarralaminaatti Lancaster Tarralaminaatti Irvine Painopaperit Saksa Dörpen Erikoispaperit & painopaperit Augsburg Painopaperit Ettringen Painopaperit (sulkemissuunnitelma) Schongau Painopaperit Leuna Biokemikaalitehdas Hagenow Tarralaminaatti Kaltenkirchen Tarralaminaatti Puola Kobierzyce Tarralaminaatti Wroc?aw Tarralaminaatti Nowa Wie. Hän kiittää Helsingin runsasta kulttuuritarjontaa. ”Suomessa on sana ’sisu’. Bisnesympäristössä kaikki puhuvat englantia, mutta bisnesten ulkopuolella on hyvä osata paikallista kieltä. UPM:n pääkonttorilta on vain muutama kivenheitto Musiikkitalolle ja Finlandia-taloon, eikä Oopperatalokaan ole juuri sen kauempana. Luulen, että minulla on sitä aika paljon.” Hän suostuu kuitenkin kertomaan, että räätälöi opintojaan liiketoiminnan hallinnan suuntaan. Viime neljännesvuosisadan Reynaudo on ollut enemmän muualla kuin kotimaassaan. Lähde: UPM 11817_.indd 11 11817_.indd 11 2.12.2025 16.24.47 2.12.2025 16.24.47. AJASSA 5.12.2025 Metsälehti.fi 11 ”Suomessa on sana ’sisu’. Luulen, että minulla on sitä aika paljon.” Kesällä Reynaudon voi nähdä lenkillä tai pyöräilemässä Helsingin keskuspuistossa. Tarralaminaatti Ranska Nancy Tarralaminaatti, muuttumassa jakeluterminaaliksi Belgia Houthalen Tarralaminaatti Kiina Changshu Tarralaminaatti & erikoispaperit Shanghai Tarralaminaatti Malesia Johor Bahru Tarralaminaatti Yhdysvallat Mills River, NC Tarralaminaatti Fletcher, NC Tarralaminaatti Dixon, IL Tarralaminaatti Grand Rapids, MN Painopaperit Uruguay Paso de los Toros Sellutehdas Fray Bentos Sellutehdas Lisäksi 8 vesivoimalaa Suomessa sekä tarralaminaattien leikkuuja jakeluterminaalit seuraavissa maissa: Argentiina, Australia, Chile, Espanja, Etelä-Afrikka, Etelä-Korea, Indonesia, Intia, Italia, Kanada, Kiina, Meksiko, Thaimaa, Turkki, Ukraina, Uusi-Seelanti, Vietnam ja Yhdysvallat. Reynaudo taitaa myös espanjan, ranskan ja saksan, mutta suomen kielessä on enemmän vaikeuskerrointa. Ensimmäinen työpaikka oli pehmopaperitehtaalla, ja siitä metsäteollisuuden veto alkoi. Kun isoja uusinvestointeja ei ole näköpiirissä, niin ehkäpä tuotot jaetaan omistajille
Ne vetävät miesten mukaan tällä hetkellä yllättävänkin hyvin. ”Uskoisin, että yrittäjätkin näkevät, että nyt on kyse jonkinlaisesta kuopasta kysynnässä”, hän sanoo. ”Maksuvalmius ja omavaraisuusaste ovat osalla yrittäjistä aika heikot. Puunostajat valittavat, että puun hintaa pitää saada alaspäin, mutta jos hintaa alennetaan, puukauppa tyssää”, Jaakkola sanoo. Tilanne on vaikein kaakonkulmalla. ”Osalla toiminta on normaalitasolla, osalla on todella huonosti töitä. ”Tämä on vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen huonoin vuosi. Konkursseilta ei Jaakkolan mukaan kuitenkaan välttämättä vältytä. Taustalla ovat niin maailmanmarkkinoiden ongelmat kuin kotimaan puumarkkinakin. SM-Korjuun työmäärissä maailmantalouden ja puukaupan heikko tilanne ei näy. ”Tilanne on vaikein kaakonkulmalla.” 11818_.indd 12 11818_.indd 12 2.12.2025 16.25.58 2.12.2025 16.25.58. En muista, että tällaista tilannetta olisi ollut koskaan”, sanoo Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola. Mutta jos epäselvä tilanne jatkuu kuukausia, ensi kesästä voi tulla vaikea.” Myös pienten metsäkoneyrittäjien yhdistymisiä saatetaan Jaakkolan mukaan jatkossa nähdä yhä LOMAUTUSTEN SYKSY Sahat ovat nyt metsäkoneyrittäjien ja puunkuljetusyritysten pelastus. Yrityksen toinen koneketju korjasi marraskuun lopulla puuta pyhtääläisessä leimikossa Kymenlaaksossa. Myös puunkuljetusyritysten tilanne vaihtelee. Yhdistymisiä edessä Onko uhkana, että metsäkoneyrittäjät ja puunkuljetusyritykset siirtyvät huonon työtilanteen takia muille aloille. Metsä Groupin Joutsenon sellutehdas on seissyt juhannuksesta asti, ja myös UPM:n Kaukaan sellutehtaalla on ollut seisokkeja”, Palojärvi sanoo. Tähän asti suoritemäärät ovat kasvaneet joka vuosi”, hän sanoo. Samoilla linjoilla on SKAL Metsä ry:n toiminnanjohtaja Kari Palojärvi. ”Tilanne vaihtelee alueittain, mutta kaikkiaan puunkorjuutilauksia ei ole riittävästi. Koneyrittäjät edustaa metsäkoneyrittäjiä, SKAL Metsä puunkuljetusyrityksiä. 5.12.2025 12 Metsälehti.fi PUUKAUPPA & TALOUS LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA ”EI TÄHÄN aikaan syksystä pitäisi olla tällaista määrää lomautuksia. Koneyrittäjien syyskuussa tekemän kyselyn perusteella kolmannes metsäkoneyrittäjistä on joko lomauttanut työntekijöitään tai antanut lomautusvaroituksen, kolmannes pohtii lomautuksia ja vain kolmannes on sitä mieltä, että lomautuksia ei tarvita. Toisaalta takana on kolme neljä vuotta, jolloin kannattavuus on koko ajan parantunut, joten jonkinlainen puskuri yrittäjillä keskimäärin on. Jaakkolan mukaan ei ainakaan suuremmassa mittakaavassa. Hakkuut ja puutavaran kuljetukset ovatkin Jaakkolan ja Palojärven mukaan tällä hetkellä pitkälti sahojen varassa
20,37. 35,01. Hankintahinnat .. 36,13. 22,42. .. Harvennushakkuu 70,27. 28,49. 29,88. 40,39. .. 73,05. 76,92. 27,14. 40,09. 24,26. 24,26. 45,16. 70,07. 74,82. 63,61. 33,03. Hankintahinnat 74,83. 46,07. 76,41. .. 75,32. 31,03. 63,56. 28,71. 36,39. 33,82. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 75,01. 42,96. 34,76. 31,58. .. 61,15. 43,95. .. 23,79. 24,32. 55,40. 18,92. 25,94. 26,00 27,24. 26,89. 43,90. .. 26,64. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Ensiharvennus 45,63. 34,34 Harvennushakkuu 69,91. 60,94. 35,28. 28,09. 24,55. 42,82. 71,29. 23,72. Hankintahinnat 75,71. 26,13. 77,67. 25,16. nousussa . Uudistushakkuu 76,85. 27,06. 24,79. .. 26,19. 64,00. 33,61. 62,03. 25,45. Uudistushakkuu 79,23. 78,14. 78,72. 46,22. 18,14. .. .. 34,13. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,57. .. 24,45. 22,89. 30,73. 79,50. .. 27,23. 37,31. 63,94. 42,06. 28,62. 78,31. .. 47,77. .. 77,14. 31,96. 24,66. Ensiharvennus .. .. 24,83. 28,35. 40,39. nousussa . .. Hankintahinnat 73,36. .. Uudistushakkuu 78,07. 18,29. .. 50,93. .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. .. 23,04. .. 26,05. 24,99. 38,09. .. 76,06. 53,52. 20,38. 38,48 Harvennushakkuu 68,45. 60,24. .. 18,81. .. nousussa . 76,84. 54,70. 19,54. .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 50,54. .. 12,90. 26,03. Uudistushakkuu 71,88. .. KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 44-47 keskiarvo . .. .. 25,40. ”Lisäksi olen muutaman muun yrittäjän kanssa osakkaana Greenway Logging -yrityksessä. nousussa . 18,99. . .. 43,58. 50,32. Hankintahinnat .. Harvennushakkuu 66,51. 26,80. Ensiharvennus 48,72. 33,76. .. Harvennushakkuu 71,57. .. .. ”Töitä on riittänyt suunnilleen normaalisti. .. 43,57. .. 33,10. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,84. .. 34,24. 74,23. Uudistushakkuu 76,29. Milj.m 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2024 2025 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2023 Viikot 1 ja 2 yhteensä Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 20 40 60 80 100 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2005 2007 2012 2016 2020 2025 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 434 522 Puukauppamäärä vko 47, m 3 enemmän. Ensiharvennus 42,22. 25,13. 25,84. 24,68. .. 25,83. Yrityksen molemmat koneketjut käyvät täysillä, kertoo toimitusjohtaja Markku Kotola. .. 74,43. 76,76. nousussa . .. Puutavaran kuljetuksissa ajoneuvoja on vakituisesti kolme ja työntekijöitä neljä. .. 34,78. 28,03. Hankintahinnat 75,15. .. Uudistushakkuu 76,66. .. 66,77. 29,97. .. 22,07. 45,07. 20,23. 26,42. 76,10. 28,24. 28,91. nousussa . 19,35. 47,49. 23,73. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA . Palojärvikään ei ennakoi, että yrittäjiä siirtyisi suuressa määrin metsäalalta muille aloille – tosin lähinnä sen takia, että kuljetusyrittäjien työtilanne ei ole hyvä muillakaan aloilla. 41,06. 44,83. 25,66. 19,65. .. 65,63. 28,71. .. .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,90. 75,30. 77,90. 24,49. 25,71. 21,94. 79,01. 34,59. Sen lisäksi yritys tarjoaa muun muassa koneiden siirtopalveluja muille yrityksille. 77,04. 25,53. 46,47. .. Pientä hiipumista Kymenlaaksossa ja Itä-Uudellamaalla puuta korjaavan SM-Korjuu Oy:n työmäärissä maailmantalouden ja puukaupan heikko tilanne ei näy. .. .. 24,94. .. 69,68. 24,71. 37,74. 71,73. 28,77. nousussa . .. .. 26,16. .. 35,95. 54,95. 29,84. 45,38. 24,22. 17,66. 27,78. Harvennushakkuu 63,95. 44,54. 69,23. 78,03. 47,77. 25,49. Yhtymä-Tahlon toiminnasta noin 30 prosenttia on puutavaran kuljetuksia. 40,00. Ensiharvennus 57,49. .. Uudistushakkuu 77,27. .. 37,32. 32,87 Ensiharvennus 48,65. .. .. 28,16. 27,08. .. .. 27,80. 52,87. 32,90. Harvennushakkuu 66,10. .. 68,67. 24,82. .. .. Ensiharvennus 47,54. 29,02. nousussa . 43,20. 31,88. Uudistushakkuu 75,81. Hankintahinnat 73,37. .. 61,33. 43,66. 75,16. Hankintahinnat 74,67. Hankintahinnat 75,23. .. .. 17,57. . . .. Yritys urakoi Metsä Groupille. 11818_.indd 13 11818_.indd 13 2.12.2025 16.26.01 2.12.2025 16.26.01. 26,57. 18,72. .. 27,26. 37,50. Ensiharvennus 53,13. 46,03. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,59. .. 23,65. 37,14 Harvennushakkuu 69,03. 26,97. 5.12.2025 Metsälehti.fi 13 PUUKAUPPA JA TALOUS . 56,39. Harvennushakkuu 68,05. 59,89. 58,85. .. 41,80. 42,93. 62,20. nousussa . 28,30. 32,57. Urakoimme muun muassa Koskisen Oy:lle, UPM:lle ja Stora Ensolle, ja tarjoamme esimerkiksi metsäsuunnittelua”, Kotola kertoo. 34,20. Uudistushakkuu 77,30. 34,18. 34,67. 33,15. .. 23,94. 69,33. 58,53. 17,18. 24,52. 25,61. .. .. 25,94. 23,84. Ensiharvennus 43,40. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 77,66. . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 69,16. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 72,40. Yrityksen toiminnasta 80 prosenttia on metsäkoneurakointia. Toivottavasti kuitenkin vasta ensi keväänä”, hän sanoo. .. 59,01. 57,47. 26,46. .. .. SM-Korjuu urakoi Stora Ensolle. .. Työtilanne näyttää hyvältä myös puutavaran kuljetuksia Pirkanmaalla tarjoavassa Yhtymä-Tahlo Oy:ssä. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,27. 19,89. .. 37,42. 34,86 33,95. 43,65. 20,40. 25,93. 32,24. 19,71. 18,61. 20,21. ET EL Ä-P OH JA NM AA . .. .. 23,90. .. 31,34. .. 43,95. 26,02. .. 72,63. Tulevaisuudesta ei kukaan tiedä, mutta ainakin toistaiseksi ajettavaa on”, sanoo yrityksen hallituksen puheenjohtaja Tero Tahlo. .. ”Kauppa on ehkä vähän hiipunut, joten jossain vaiheessa tulee vähän rauhallisempaa. 19,21. 29,11
Kun kemera-tukikin meni ostajalle niin nollatarjouksia perusteltiin sillä, että metsänomistaja saa metsänsä kuntoon ilman kustannuksia. ”Jos latvaläpimitta säilyy tämmöisenään, niin suuri vaara on olemassa, että energiapuuhakkuista ei hirveästi kassaa kerry, vaan menee hoitoinvestoinnin puolelle.” Takaisin hoitohakkuiksi. Energiapuun hinnat kävivät korkeimmillaan viime vuoden syksyllä ja viime talvena. Taimikonhoidon viivästäminen ja kohteen myynti energialeimikkona oli järkeenkäypä vaihtoehto. ”Hinta metsänomistajalle on jäännöshinta, kun lähdetään pakittamaan laitokselta ja vähennetään kaikki kulut.” Korkeimmillaan energiapuusta maksettiin Lounais-Suomessa karsittuna rankana tienvarteen yli 60 euron kuutiohintaa. Kohteet olivat yleensä niitä, joissa taimikonhoito oli jäänyt tekemättä. Nyt energiapuun pitää olla kilpailukykyinen uusia, vaihtoehtoisia lämmitysmuotoja – kuten sähkökattiloita – vastaan. Energiapuun hinnat kävivät korkeimmillaan viime vuoden syksyllä ja viime talvena. ”Lämpölaitoksilla on vielä vahvat varastot, joten tälle talvelle ei ole isoja paineita hankkia korjattavaa. Hoitohakkuiden paluu Palataanko nyt samankaltaiseen aikaan, että nuorten metsien energiapuun korjuun luonne muuttuu hoitohakkuuksi. M IK KO RI IK IL Ä 11818_.indd 14 11818_.indd 14 2.12.2025 16.26.02 2.12.2025 16.26.02. Kun energiapuun hinnoista on sulanut kolmannes, nuorten metsien kunnostuksia ei voi perustella vain puukauppatulolla. Korjuukalustoa ei ole tarvinnut laittaa seisomaan.” Osin kyse on kuitenkin siitä, että kuitupuun korjuun kasvu on korvannut energiakorjuun supistumista. Tarjouksia seuraa usein hiljaisuus Metsän Woiman ostohenkilöstö on havainnut, että vaikka tarjouspyyntöjä tulee, niitä seuraa yhä useammin hiljaisuus, jolloin ilmeisesti tarjouksia kysytään muualtakin. Sen jälkeen hinnat ovat laskeneet suunnilleen kolmasosalla ja vaikka lasku on hidastunut, se ei ole vielä pysähtynyt. Siitä on tultu alas kolmasosalla, ja lasku näyttää jatkuvan. Teknisten vierailujen ohella pääsemme maistamaan paikallisia perinneruokia. Katse on jo tätä seuraavassa talvessa, ja sitä kautta on pientä piristymistä.” Se on latvaläpimitasta kiinni ”Sitä ei tiedä mihin yhtiöt vievät kuitulatvan mitan”, Metsänhoitoyhdistys Koillismaan johtaja Antti Härkönen sanoo nuorten metsien kunnostushakkuiden kannattavuusnäkymistä. Sen jälkeen hinnat ovat laskeneet kolmasosalla. Vasta tällaisen kierroksen jälkeen keskustelu saattaa jatkua. ”Saa kuule nähdä”, metsäenergiayhtiö Metsän Woiman metsäjohtaja Heikki Vesteri pohtii. ”Jonkinlainen kantohinta pitäisi pystyä maksamaan, jotta kauppa käy ja korjuuyrittäjille on töitä.” Tilanne on jopa aiempaa hankalampi. Jos kuitupuusta on todella puutetta, niin latvaläpimittaa voidaan laskea. Vastuullinen matkanjärjestäjä Oy Kon-Tiki Tours Ltd Lue lisää: www.kontiki.fi/lukijamatkat/ 20.-23.4.2026 MIKKO HÄYRYNEN NUORTEN metsien energiapuuhakkuista ei juurikaan saanut puukauppatiliä ennen kuin Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti kaikenlaisen puun hintoja. Tutustumme Metsäkonepalvelu-konsernin tytäryhtiöön, Södran pääkonttoriin, Alvestan Vidan sahoihin sekä Terri Skogsmaskiner -metsäkonevalmistajaan. Käymme Husqvarnan moottorisahatehtaalla ja näemme Grännan perinteisen polkagriskarkin valmistuksen. Vesterin tuntuman mukaan laitospäässä kilpailukykyä alkaa löytyä. 5.12.2025 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS 14 Metsälehti.fi TÄLLÄ ETELÄ-RUOTSIIN suuntautuvalla kierroksella vierailemme Ruotsin metsähallituksessa ja SLU Asa -koemetsässä, jossa tutustumme kestävään metsänhoitoon ja innovatiivisiin metsänhoitomenetelmiin. ”Määrällisesti olemme saaneet sen, mitä olemme halunneet. Samalla metsänomistajan tili on ohentunut. Sitten heiluri heilahti toiseen laitaan ja energiapuu kallistui niin, että taimikonhoito alkoi paikoin tuntua vanhanaikaiselta. Nyt kuitupuun latvaminimi on 5–6 senttiä
Keski-Suomessa kilpailutettiin lokakuun lopulla 5,8 hehtaaria ensiharvennusta ja 5,5 hehtaaria harvennusta sisältävä talvileimikko. Metsälehti.fi 15 JUSSI COLLIN LOKAKUUSSA metsäteollisuudelle korjattiin puuta yhteensä 5,9 miljoonaa kuutiota, Luonnonvarakeskuksen tilastoista selviää. Korjuussa on tyhjennetty vanhoja pystyvarantoja, sillä puukauppa on alkuvuonna tehty vain vajaat 35 miljoonaa kuutiota. Pienimmän tarjouksen tehnyt ei tarjonnut mitään niin sanotusta muusta kuitupuusta, mikä heikensi kyseisen tarjouksen loppusummaa noin tuhat euroa. Tukkipuun hakkuut vähenivät pari prosenttia 22,5 miljoonaan kuutioon. Tarjouskilpailun voittanut puunostaja korjaa tämän puutavaralajin energiapuuna. Kymppitonnin ero tarjouksissa TUORE PUUKAUPPA kuumäärä jäi kolmeen miljoonaan kuutioon. Leimikosta tehtiin viisi tarjousta. Kuitupuulla laskua oli kolme prosenttia, ja hakHakkuut vähenivät edelleen lokakuussa Laskusta huolimatta koko alkuvuoden hakkuumäärä on viimevuotista suurempi. Yksityismetsistä puuta hakattiin lokakuussa 4,6 miljoonaa kuutiota, mikä on kuusi prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Meillä metsätilakauppa käy! 11818_.indd 15 11818_.indd 15 2.12.2025 16.26.03 2.12.2025 16.26.03. Tukin hakkuumäärä putosi lokakuussa yhdeksän prosenttia 2,8 miljoonaan kuutioon. Se on kuusi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Suurimman ja pienimmän tarjouksen välinen ero oli noin 10 000 euroa. Suurin nousija oli kuusikuitu 14 prosentilla. Kuitupuun hakkuut nousivat kuudella prosentilla liki 29 miljoonaan kuutioon. Se on kuitenkin kaksi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Mäntytukki suurin putoaja Tammi–lokakuussa teollisuuspuuta on hakattu yhteensä 51,4 miljoonaa kuutiometriä. Eniten putosi mäntytukin korjuu, seitsemän prosenttia. Kuitupuun hinta oli parhaassa tarjouksessa 29,50 euroa kuutiometriltä molemmilla hakkuutavoilla. Tarjouskilpailun voittaja eli suurimman tarjouksen tehnyt puunostaja on useamman maakunnan alueella toimiva ensisijaisesti energiapuuta ostava toimija. Puutavaralaji Määrä, m 3 Hinta, €/ha Yhteensä, € Harvennus Mäntytukki 0,73 65 47,45 Mäntykuitu 15,89 29,5 468,76 Kuusitukki 6,04 65 392,6 Kuusikuitu 72,02 29,5 2 124,59 Koivutukki 28,32 52 1 472,64 Koivukuitu 207,48 29,5 6 120,66 Energiapuu 15,19 29,5 448,11 Yhteensä 345,67 11 074,81 Ensiharvennus 275,7 8 581,02 Hakkuu yhteensä 621,37 19 655,83 PUUKAUPPA JA TALOUS 5.12.2025 ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Teollisuuden omien ja valtion metsien hakkuumäärä kutistui kahdeksan prosenttia 1,2 miljoonaan kuutioon. Puuta leimikosta arvioidaan tulevan kaikkiaan noin 620 kuutiometriä
Vielä raskaampi isku on tulossa: Wahlroos ennakoi miljoonan tonnin luokan sellutehtaan sulkemista haastavan raaka-ainetilanteen takia. Wahlroos viiittaa siihen, että maaperä muuttui Luken laskelmissa yllättäen vuonna 2022 päästölähteeksi. Kun teollisina puina käytetään luontaisia puulajeja, valtaosa metsien alkuperäisestä lajistosta esiintyy lisääntyvinä populaatioina talousmetsissämme. Raaka-ainetilanteen haastavuus johtuu toisaalta Venäjän tuonnin loppumisesta ja toisaalta Wahlroosin mukaan myös Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Niillä voi olla lisättävä hakkuita myös siksi, että Metsähallitus pääsisi kasvavaan tuloutusvelvoitteeseensa. 5.12.2025 16 Metsälehti.fi TALOUSTIETEEN PROFESSORI, miljardööri Björn Wahlroos vaati Ylen Ykkösaamussa hakkuiden lisäämistä Suomessa 5 –10 prosentilla, koska se helpottaisi huomattavasti metsäteollisuuden tilannetta. Metsälehti toivottaa MTK:n uudelle puheenjohtajalle Tero Hemmilälle onnea metsänomistajien edunvalvontaan. Suomen metsien hakkuut ja luontainen poistuma ovat vuosikymmeniä olleet alle vuotuisen kasvun, kun samaan aikaan Ruotsi on hakannut täyden hakkuumahdollisuutensa verran. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Paperin kysyntä vähenee yhä digitalisaation vuoksi, ja paperikoneiden sulkemiset jatkuvat. ”Toisin kuin Björn Wahlroos Ylen Ykkösaamussa väitti, meillä ei ole omaa agendaa”, Buchert totesi Metsälehden verkkosivuilla. M IK KO H ÄY RY N EN ”Eilen nastat alle ja tänään testilenkille.” SUORITTAVA PORRAS 11819_.indd 16 11819_.indd 16 2.12.2025 16.27.19 2.12.2025 16.27.19. Suurimmat hakkuusäästöt ovat kuitenkin valtion mailla. Lajimäärää voidaan edelleen lisätä nykyisestä monipuolistamalla puulajisuhteita ja lisäämällä runkolahopuuta. Tilastokeskuksen epävarmuusanalyysinkin mukaan Suomen metsät voivat olla joko nielu tai päästö. Hänen mukaansa Suomen metsät ovat Euroopan moninaisimpia. Luken oma tutkijaprofessori Annika Kangas kritisoi nykyistä laskentajärjestelmää, ja Helsingin yliopiston suometsätieteen professori Annamari Laurén sekä emeritusprofessori Erkki Tomppo vaativat sen korvaamista kokonaan uudella (Metsälehti 7/2025). Raakapuun hinta alkaa herkästi nousta, jos kysyntä kasvaa. Jokainen luontainen puulaji on siten keskeinen indikaattori lajistolle, joka sen varassa elää. Metsiemme puulajisto määrittää keskeisesti myös sitä, millaista muuta metsälajistoa meillä on. Pieniä sellutehtaita suljetaan varmasti. Myös luonnon tilan vahvistaminen talousmetsissä perustuu luontaisiin puulajeihin. Wahlroos laskee, että jos kasvusta käytettäisiin edes 80 –90 prosenttia, raaka-ainetta olisi paljon nykyistä paremmin saatavilla teollisuudelle. Luken pääjohtaja Johanna Buchert tyrmäsi Wahlroosin syytökset. Se on ”jännittävällä tavalla saanut Suomen metsät päästölähteeksi, kun Ruotsissa metsät ovat hiilinielu”. ”Luke tekee virheitä ja toisaalta ilmiselvästi ajaa agendaa, joka tähtää siihen, että metsää hakattaisiin mahdollisimman vähän.” Wahlroos ei niele väitteitä puupelloista tai monimuotoisuuden köyhyydestä. Hän korosti, että kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen laskenta tehdään valvotun kansainvälisen prosessin mukaisesti. Luonnon tilan vahvistaminen talousmetsissä perustuu kirjoittajan mukaan luontaisiin puulajeihin, kuten koivuun ja mäntyyn. Hakkuita rajoittavat nyt Suomessa markkinavoimat. Yhtiön johdossa aloittavalle Karoliina Niemelle voi hyvin antaa neuvoksi: Hakkaa, Niemi, hakkaa! Wahlroosin sanoin: ”Tärkeätä on, että Suomessa on työtä ja hyvinvointia. Elävillä puilla nämä lajit ovat puiden juurisieniä ja puiden varassa eläviä muita sieniosakkaita, puiden rungoilla kasvavia sammalia ja jäLUONTAISET PUULAJIT OVAT YHÄ PERUSRATKAISU HAKKAA, VALTIO, HAKKAA Luontaiset puulajit ovat myös Suomen tulevaisuuden metsävision perusta, johtava luontoasiantuntija Timo Lehesvirta kirjoittaa. Niiden varaan kannattaa rakentaa myös tulevaisuuden resilienttiä ja kansainvälisesti ainutlaatuista metsätaloutta. Jokainen Suomeen jääkauden jälkeen levinnyt puulaji on tuonut meille mukanaan merkittävän määrän seuralaislajejaan. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI LUONTAISTEN PUULAJIEN KÄYTTÄMISEEN on Suomessa pitkät perinteet. Petteri Orpon (kok.) hallitus osoittikin Metsälehden artikkeleiden jälkeen päästölaskennan uudistamiselle kahdeksan miljoonaa euroa. Jos työpaikat katoavat, täällä ei ole hyvä olla.” PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. SUOMEN METSÄT KASVAVAT 115–120 miljoonaa kuutiota vuodessa. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat
Douglaskuusen viehätys ja muut amerikkalaiset havupuu-unelmat ovat osa myös suomalaista metsäkeskustelua. TIMO LEHESVIRTA KIRJOITTAJA ON METSÄ GROUPIN JOHTAVA LUONTOASIANTUNTIJA. käliä, puiden neulasia ja lehtiä syöviä hyönteisten toukkia ja puista maahan karisevan karikkeen lahottajia. Kustannuksia tuskin muutaman kannon kaivuusta paljon tulee. Puulajiemme tuotantomahdollisuuksia koskevaa tutkimusta tehdään parhaillaan. Puiden seuralaislajistoa esiintyy myös lahopuulla. Suomalaisen metsäteollisuuden ja siihen pohjaavien tuotteiden keskeisiä valtteja ovat tuotantoalueen kyky ylläpitää luonnon monimuotoisuutta, eri luontohyötyjen eli ekosysteemipalveluiden kokonaistuotannon potentiaali ja jokaisenoikeudet sosiaalisena erityispiirteenä. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP SE PP O SA M U LI LIINA KJELLBERG Uusi kysymys: Myytkö puuta nykyhinnoilla. Omilla puillamme on keskeinen paikka kulttuurissamme metsien käytön historian eri vaiheissa. LUONTAISET PUULAJIMME MERKITSEVÄT enemmän kuin kilpailukykyisen kestävyysmurroksen perusratkaisua. Noin kolme metriä korkeita ja yhtä leveitä. Suomen Metsämuseo Lusto on tuonut tervetulleen lisän kiivaana käyvään metsäkeskusteluun. Tuore kanto ei ole kovin kiinnostava kohde.” Tolopainen ”Kuusen kanto on puutöitä ajatellen varsinainen jalopuu. 38), menneisyyttä ei tarvitse puolustella tai tuomita. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Muuten on vaikea ymmärtää nykyhetkeä tai suunnitella tulevaisuuttakaan. Tämä on erityisen tärkeää, jotta tiedeperusta vahvistuu ja valmiudet lisätä teollisuuden käyttämiä puulajeja jatkossa paranevat. Avohakkuualueen reunasta itäpuolelta löytyy varmasti parin kuukauden sisään tuulikaatoja. Keinotekoiset monokulttuurit tuotantoratkaisuna ja maankäytön muutokset toiminnan lähtökohtana ovat ekologisten haasteiden keskeinen vauhdittaja. 5.12.2025 Metsälehti.fi 17 IHMISEN MUISTI ON LYHYT ja usein värittynyt – niin myös metsäisissä asioissa. Kun kysäisee metsänhoitoyhdistyksestä, niin siellä tiedetään varmasti, missä on ja kenen maalla ne ovat. Siitä otetuissa juurileikoissa on hyvin kaunis kuviointi, eikä se yleensä halkeile yhtään. Kone nostaa sen penkalle kuivumaan. i Kilpailutatko puukauppasi. Luontaisten puulajien käyttäminen vieraiden puulajien sijaan tarjoaa metsäalalle kansainväliset menestystekijät ja mahdollistaa vision luontopääomaansa vahvistavasta, kilpailukykyisestä ja resilientistä Suomesta. Suomalainen metsäkansa on elänyt juuri omien puulajiemme juurilla ja niiden latvuksia katsellen. Isosta kannosta ei käsipelillä synny yhtään mitään. Ilmastonmuutos tekee suomalaisten metsien ja metsätalouden asemasta poikkeuksellisen, sillä Suomen ilmasto lämpenee ennusteissa planeetan keskiarvoon verrattuna moninkertaisella nopeudella. Sienisatommekin olemme tottuneet keräämään peruspuulajiemme juurisienikumppaneita hyödyntäen. Ymmärtää sitä kuitenkin pitää. VIERASLAJIPUUVILJELMÄT OVAT VAHVISTANEET asemaansa kansainvälisesti. Puulajiston monipuolistaminen vähentää ilmastoriskejä ja hajauttaa metsänomistajan salkkua, kun tarkastellaan metsää sijoituskohteena. Kovin montaa minuuttia yhteen kantoon ei pitäisi mennä. Kantojen läpimitta 70–80 senttiä.” Puuki ”Tien varren aukon muokkauksen yhteydessä, kun kone on työmaalla. Sinänsä metsät ovat julkisuudessa vahvasti esillä. Eri osapuolet kiistelevät muun muassa hakkuumääristä, hiilensidonnasta, jalostusarvosta ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä. Käyttää kantoja, joissa on paksujuuria mukana. 1800-luvulla pohdittiin, onko Suomen tulevaisuus maavai metsätaloudessa. Luottamusta voi vahvistaa vaikkapa saunan lauteilla, ja laittaa Suomen kansallispuusta, rauduskoivusta, valmistettu vihta tai vasta laulamaan. Voivat jopa neuvoa traktorihenkilön, joka ne toisi tienvarteen. Katsoo vain, ettei ole juurikääpäinen kuusi.” Gla 11819_.indd 17 11819_.indd 17 2.12.2025 16.27.19 2.12.2025 16.27.19. Suomalaisen metsätalouden historiaan ei juuri tutustuta kouluissakaan. Katsoa, mitä niistä saisi tehtyä.” MattiKKK ”Haluat siis terveitä – tuoreita – leveitä kantoja, joissa on tukevat juuret vähän joka suuntaan. Kun kone maksaa 65 €/h (alv 0%), muodostuvat kulut pääasiassa kantojen kuljetuksesta tien varresta verstaalle. Puulajikysymys pyytää suomalaisilta itsevarmuutta niihin kaikkiin mahdollisuuksiin, joita kansallinen luontopääomamme on meille valmiina antanut. Niitä syitä ja tapahtumaketjuja, jotka Suomessa johtivat nykyisen kaltaiseen metsätalouteen, käsitellään sen sijaan harvemmin. Suomessa esiintyvä lahopuulajisto on nimenomaisesti sopeutunut elämään ja lisääntymään luontaisten puulajiemme lahoamisvaiheissa. Kun tämä muutos yhdistyy globaalisti biotalouden pisimpiin kiertoaikoihin, puulajivalinnat nousevat keskeisen tärkeiksi. Sellaisia ovat isojen kuusien kannot, joita tulee varsinkin syysmyrskyjen aikoihin tuulen kaatamien puiden kannoista. Eiköhän ne kannot, joita taiteessa käytetään, nosteta vesistöjen pohjista tai soista, ovat olleet siellä vuosikymmeniä tai vuosisatoja ja saaneet ajanpatinaa pintaansa. Raaka-aineen tuotanto on mahdollista toteuttaa hävittämättä alkuperäisen luonnon perustoja. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 En 16% Kyllä 84% neet alueelle 50 hehtaarin AJASSA Verkkokeskustelu: Ostetaan kantoja! Hyvä katsoa taaksekin päin SE PP O SA M U LI ”Olisiko mitään paikkaa, mistä voisi ostaa puunkantoja. Vähän veistellä ja hioa jne. Ihmeen vähän niitä näkee käytettävän, vaikka on mitä mainiointa puuta.” Sitolkka ”Eräs metsuri tekee isoista kuusen kannoista pöytiä. Mikäli vieraslajipuiden mahdollisuuksia selvitetään, on tärkeää kartoittaa ja kertoa, millaisia riskejä vieraslajeihin ja plantaasimetsätalouteen liittyy. Ja mikäpä muistia metsäasioissa tukisikaan. Sen julkaisema videosarja muistuttaa, että metsistä on kiistelty aiemminkin. Kuten Luston kehittämisjohtaja Leena Paaskoski sanoo (s. Ilman metsäalan syntyä meillä ei ehkä olisi metsiä enää ollenkaan. Olisi tarkoitus tehdä niistä jotain puutöitä. Mutta vaikka olisi sovittu metsänomistajan kanssa, että kantoja saa hakea, niin ellei ole moisesta puuhasta kokemusta, niin ei pidä alkaa elämänsä ensimmäistä – ja viimeistä –tyveä sahailemaan ainakaan suinpäin.” Jätkä ”Eivät ne kannot mitään maksa, mutta käsittely ja kuljetus
Puhdasta kuusikkoa ei olisi kannattanut istuttaa näin karulle kasvupaikalle. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 5.12.2025 18 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI ANU KOVALAINEN, KUVAT SAVON ja Kainuun rajamailla kasvava istutuskuusikko on 15-vuotiasta, mutta kuusten sekaan syntyneet 8-vuotiaat luonnonmännyt ovat saaneet kuuset kasvussa kiinni. Vaikka kuusen päätyminen liian karulle kasvupaikalle on jo tunnettu ongelma, kuusia istutetaan metsänkäyttöilm o i t u s t e n perusteella vuosittain yhä noin 3 000 hehtaarin verran kuiville tai kuivahkoille kankaille. Taimikonraivauksissa on suosittu männyntaimia ja kaadettu istutuskuusia, ja lopputulos on onnistunut. Sama linjaus tullaan tekemään myös tämän kitukasvuisen istutuskuusikon taimikonhoidossa. ”Tuoreella kankaalla kasvavan männyn laatua pelätään turhaan.” Metsäkeskuksen Markku Remes (vasemmalla) ja Sukevan yhteismetsän Ari Sirviö laskivat, että 8-vuotias luonnonsiemenistä syntynyt männyntaimi on jo kasvanut ohi 15 vuotta sitten istutetusta kuusentaimesta. ”Kuuset pois haittaamasta männyntaimien kasvua”, Sirviö sanoo. Siksi Metsälehtikin jaksaa tilanteen seurauksista muistuttaa. Kuusen istutusketju on niin hyväksi hiottu, että kuusentaimet näyttävät lähtevän istutuksen jälkeen kasvuun, vaikka jatkossa ongelmia tulisikin. Sukevan yhteismetsällä on kymmeniä hehtaareja istutuskuusikoita, jotka ovat onneksi taimettuneet luonnostaan hyvin myös männylle. ”Kuusentaimi on taimitarhalla kasvatettu, tänne kuljetettu ja istutettu, mutta kyllä se kannattaa kaataa”, Remes sanoo. Kuusia yhä hämmentävän paljon karuille maille Kuivien tai kuivahkoiden maiden kuusikoita on Luonnonvarakeskuksen tuoreen arvion mukaan 145 000 hehtaarin verran. Hirvituhojen riski tiedetään, mutta männyn istuttamista pitää edelleen lisätä. Kuusen päätyminen väärille kasvupaikoille 2000-luvulla johtuu Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtavan asiantuntijan Markku Remeksen mukaan ennen kaikkea hirvituhojen pelosta: metsänomistajat ovat karsastaneet hirville maistuvien männyntaimien istuttamista. ”Tämänkö pitäisi alkaa tukkia kasvamaan?” kysyy Sukevan yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Ari Sirviö ja osoittaa kitukasvuista kuusta. Kuivien ja kuivahkojen maiden kuusi-istutukset pitäisi korvata MILLAINEN MÄNNIKKÖ TÄSSÄ JO OLISIKAAN Karulle kasvupaikalle istutettu kuusikko kannattaa raivata harvaksi. 11820_.indd 18 11820_.indd 18 2.12.2025 16.28.05 2.12.2025 16.28.05. Taimikko raivataan luontaisten mäntyjen hyväksi. Voi lisäksi olla, että ihmisillä on ollut vääriä käsityksiä istutusmäntyjen huonosta laadusta. Istutuskuusikon sijaan alueella kasvaa jatkossa mänty-kuusisekapuusto
Markku Remes osoittaa, että puiden kokoero on mittava. 2. Raivaa harvaksi. Remes ja Sirviö ovat yhtä mieltä siitä, että männynistutusta pitää lisätä puulajille sopivilla kasvupaikoilla. Tricolla käsitellään ne männyt, joista on tarkoitus tulevaisuuden tukkipuita kasvattaa. ”Tuoreella kankaalla kasvavan männyn laatua pelätään turhaan. Tällaisessa maaperässä kuuset kärsivät todennäköisesti kuivuudesta. Muuten voi käydä niin, että raivaaja kaataa kuusen ja hirvi syö vierestä kasvamaan jätetyn männyn. Karun maan kuusikossa raivaus harvaksi Viisitoistavuotiaana istutusmännikkö voi olla jo 4–5 metrissä, kun samanikäinen väärällä paikalla kasvava kuusikko on hädin tuskin aikuisen ihmisen kokoista. Sukevan yhteismetsän mailla männyn hyväksi raivatuissa istutuskuusikoissa on tavoiteltu tiheyttä 1 800 puuta hehtaarilla. ”Arvokasvu on iso, jos puuston saa lannoituksen avulla pyöräytettyä kuidusta tukiksi.” Niin metsänuudistamisen puulajivalintoja kuin lannoitusta pohtiessa pitää kaivaa maaperää ja VINKIT Nämä kuuset on istutettu samaan aikaan 30 vuotta sitten. Markku Remeksen mukaan kuivahkojen kankaiden kuusikoiden lannoittaminen voi aiemmista epäilyistä huolimatta kannattaa. Sukevan yhteismetsä suunnittelee lannoitusta myös karun kasvupaikan kuusikoihin. Hirvikarkotteen vuosittainen ruiskutus tuo lisäkuluja metsänomistajalle, mutta toisaalta hyvät kokemukset istutusmäntyjen reippaasta kasvusta kannustavat männynistutukseen ja vuosittain toistuviin hirvikarkoteruiskutuksiin. JOS istutat kuusta, vaihda kuusentaimi männyntaimiin aukon karuimmissa osissa. männynviljelyllä. Kuusikon lannoitus kannattaa sittenkin. KÄSITTELE parhaimmat männyntaimet Trico-hirvikarkotteella. Remes ja Sirviö esittelevät Sukevan yhteismetsän mailta myös 30-vuotiaan kuusikon, jossa osa puustosta kasvaa selvästi liian karulla kasvupaikalla. Siksi on suositeltava myös hirvikarkote Tricoa – varsinkin, jos kuusi-mäntytaimikko raivataan harvaksi”, Remes sanoo. ”Suosittelen, että kuusia pois ja raivaus harvaksi. Siitä tulee ihan asiallisen laatuista tukkia. Remeksen mukaan taimikonhoidon tekemistä harvaksi perustelee se, että tuleva ensiharvennus pitää tehdä karulla paikalla kasvavassa kuusikossa voimakkaana. Sirviö muistuttaa, että tukkipuun laatua alentavista raakkisyistä selkeä ykkönen on mutka puussa, eivät esimerkiksi rehevähköllä paikalla kasvavan männyn paksut oksat. 5. Kuusella on heikot mahdollisuudet hyödyntää lannoite, jos puu kärsii kuivuudesta. ”Jos on vielä puhtaampi karun kasvupaikan kuusitaimikko, raivaus alle 1 500 taimeen hehtaarilla”, Remes sanoo. 4. Yhteismetsä aikoo lannoittaa kuusikon, myös karun alueen. ”Vaikka nuoressa männyssä olisi läpimitaltaan isohko kolmesenttinen kuiva oksa, oksan koko pienenee suhteessa, kun puunrunko kasvaa. Ei tiedetä, miten hyvälaatuista puuta kasvaa nykyisistä jalostetuista männyntaimista”, Remes sanoo. 3. Järeys on myös yksi laadukkaan tukin tunnusmerkeistä”, Sirviö sanoo. TEE sekaviljelyä: istuta mäntyä ja kuusta tai kylvä mäntyä ja istuta kuusta sekaisin. Istutuskuusi pois ja männylle Trico-käsittely. Kituliaskasvuisen kuusitaimikon maalaji on selvästi karkeaa, hiekanjyväset näkyvät. 11820_.indd 19 11820_.indd 19 2.12.2025 16.28.06 2.12.2025 16.28.06. tutkia, ettei maa-aines ole karkeaa ja kasvupaikkaa vaivaa vedensaannin vaikeus. Lisäksi tuoreiden kankaiden kuivumisherkkiä osia pitäisi Markku Remeksen mukaan istuttaa vuosittain kuusen sijaan männylle myös samanmoiset 3 000 hehtaaria. Hirvituhon riski pienenee, kun mänty on 4–5-metristä. Ari Sirviö tekee yhteismetsän puheenjohtajuuden ohella töitä sahayhtiö Keiteleen puunostajana. KAADA istutuskuusi, jos kasvupaikka sopii viereen nousseelle männylle. METSÄSTÄ 5.12.2025 Metsälehti.fi 19 PUULAJIN VALINTAAN 1. Jos metsikön lähtötilanne on tiuha, voimakkaan harvennuksen riskit kasvavat. Männyt kannattaa käsitellä hirvikarkotteella Koska männyntaimien istutusta pitää lisätä, täytyy lisätä myös hirvikarkote Tricon käyttöä. ISTUTA rohkeammin mäntyä
Metsänhoidosta tuli yrittäjäpariskunnan uusi harrastus. Hyvännäköistä on nyt”, Taina Törvi kuvailee. ”Lapset kysyivät, menetkö äiti oikeasti sinne metsään.” Taina ja Mikko Törvi kaipasivat lavatanssien rinnalle muutakin yhteistä tekemistä. Matkaa lähimmälle autotielle oli useita kilometrejä. Taina omistaa metsää metsärahastojen kautta. Kattourakointiyritystä MH-Kate Oy:tä luotsaavat Yrittäjäpariskunta Taina ja Mikko Törvi löysivät metsien hoidosta yhteisen harrastuksen. Perheen metsät ovat Mikon nimissä. Käärmeiden kohtaamisen jälkeen rahastot tuntuivat mieluiselta tavalta tulla metsänomistajaksi. 5.12.2025 20 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA SEINÄJOKI TIIA PUUKILA, TEKSTI JOHANNES TERVO, KUVAT ”SE OLI kuin jostain Indiana Jonesista.” Taina Törvi kuvailee 1990-luvun alussa sattunutta kauhukokemustaan. ”Kun ilmoittauduin kurssille, se oli uutinen. Mikko Törvi on puolestaan 11821_.indd 20 11821_.indd 20 2.12.2025 16.29.00 2.12.2025 16.29.00. Tuolloin nykyinen aviopari Taina Törvi ja Mikko Törvi vasta seurustelivat ja olivat treenaamassa verijälkeä noutajiensa kanssa metsässä. Verijälkeä tehdessään Taina eksyi huomaamattaan kyiden nousupaikalle, josta käärmeet vetäytyivät talven viettoon. Taina päätti selättää pelkonsa ja aloitti perheensä yllätykseksi huhtikuussa metsätalousyrittäjän opinnot. Tämän vuoden alussa hän vihdoin pyörsi päätöksensä. Myös ensimmäiset yhteiset raivuut ovat takanapäin. Taina lähti hakemaan lisäoppia metsätalousyrittäjäopinnoista, jotta sahan huolto ja oma näkemys karttuisivat. ”Ajattelin, ettei tarvitse itse mennä metsään”, Taina Törvi perustelee. YHTEINEN HARRASTUS Kun lavatanssien rinnalle piti saada muutakin yhteistä tekemistä, Taina ja Mikko Törvi keksivät taimikoiden raivuun. Käärmeiden seasta selviydyttyään hän vannoi, ettei enää koskaan menisi metsään. ”Olihan se kivaa. Taina Törvi oli seurannut sosiaalisessa mediassa tuttavaansa, joka oli naisten metsäkoulussa. Lapset kysyivät, menetkö äiti oikeasti sinne metsään”, Taina Törvi naurahtaa. Viimeisimpänä Törvit perkasivat mökin läheisyydessä sijaitsevan männyntaimikon. Metsään paluu alkoi uudelleen houkutella. Ensin Taina Törvin piti kuitenkin selättää vuosikymmenten takainen trauma. Metsärahastoja ja metsää Nyt opintoja on takana runsaat puoli vuotta, ja Taina Törvi on jo useamman kerran uskaltautunut metsään. Kallio kuhisi kyykäärmeitä, ja käärmeet luikertelivat jaloissa
Verotuksellisesti jako on näin selvempi. ”Jos sijoitat, pitää olla tuotto-odotus”, Taina ja Mikko TörVielä punainen kuitunauha kepin nokkaan ja valmista tuli! Törvit veistävät näreestä linjakeppejä, joilla metsäautotiet ja tilan rajat saa kätevästi merkittyä maastoon. ”Ei se sellainen tavoite ole, että sen eteen hartiavoimin tehtäisiin töitä. ”Se täyttää hyvin kaikki ostokriteerit”, Mikko Törvi toteaa. Jos metsän mielii saada ostettua, on tiloista tarjottava yli pyyntihinnan. Metsänhoito on yhteinen harrastus, eikä siitä ole tarkoitus tehdä työtä. Ensimmäiset omat metsät hän osti noin 15 vuotta sitten. Kun kepin iskee tilan rajalle, löytyy raja helposti. Edellisen kerran tilakaupat onnistuivat viime vuonna. Selvät sävelet tilaostoksilla Törveillä on uusien tilojen ostolle tarkat kriteerit. Tilamarkkinat seurannassa Metsät ovat Törveille ennen kaikkea sijoitus. Sen poikki kulkee metsäautotie ja hyvät ajourat. Kasvupaikka saisi olla hyvä, ei nevan pohjaa. Tilan tulisi sijaita olemassa olevien metsätilojen läheisyydessä, ja sinne pitäisi kulkea metsätie. Jos sellainen olisi myynnissä, siitä tehtäisiin ehdottomasti tarjous. Pohjanmaalle tyypilliset kilometrejä pitkät ja muutamia kymmeniä metrejä leveät metsäpalstat eivät kiinnosta, elleivät ne sijaitse oman metsän rajanaapurissa. Aina, kun sopiva sattuu kohdalle, Mikko jättää tarjouksen. Haaveena on kasvattaa metsäomaisuutta 500 hehtaariin. Lisäksi puuston olisi hyvä olla monen ikäistä, ei pelkkää taimikkoa tai yksin päätehakkuukypsää kasvatusmetsää. Viitisen vuotta sitten myös suvun metsät siirtyivät sukupolvenvaihdoksena Mikolle. Metsät hoidetaan ajallaan ja tarvittaessa metsänhoito ostetaan ulkopuoliselta. Tilat sijaitsevat Vaasassa, Isossakyrössä ja Seinäjoella. Opintojen ansiosta Tainallakin on nyt selkeämpi näkemys, miltä omaan silmään näyttää hyvä ostometsä sekä käsitys siitä, kuinka paljon työtunteja metsien kuntoon laitto vie. ”Jos vaikka muuttaa muualle, ei todellekaan tarvitse metsiä täällä katsella. Se on malliesimerkki kiinnostavasta metsätilasta. Mikäli kumpikaan perheen aikuisista tyttäristä ei innostu metsänomistuksesta, metsäomaisuuden saa myydä pois. Myös Mikko Törvin isä auttaa edelleen metsien raivuussa. Pitkään hoitamattomana olleet metsät eivät kiinnosta. Enemmän se on sitä, että ollaan silmät ja korvat auMETSÄSTÄ ki”, Mikko Törvi toteaa. Se on pääosin nuorta kasvatusmetsää, mutta taimikkoa ei juuri enää ole. Se on kuitenkin yhden aikakauden juttu ollut”, Taina ja Mikko Törvi toteavat. Minusta ihan markkinahinnalla olen tarjonnut, mutta toisella on ollut vielä kovempi markkinahinta”, Mikko Törvi toteaa. ”Tänä vuonna on jätetty useampi tarjous. Yhden aikakauden juttu Vaikka Taina on palannut metsään, uudet metsätilat ostetaan jatkossakin Mikon nimiin. Ei tarvitse miettiä, onko esimerkiksi moottorisahaa käytetty toisen liiketoiminnassa. Malliesimerkki hyvästä ostotilasta Metsälehden kuvausta varten Törvit valitsivat Kourassa Seinäjoella sijaitsevan noin 10 hehtaarin tilan. Törveillä on myös metsiin ja jälkikasvuun ymmärtäväinen suhde. koko ikänsä kulkenut isänsä matkassa metsätöissä. Törvit käyvät yhdessä kiertämässä lupaavia myytäviä tiloja. Silloin Mikko onnistui ostamaan pienen tilan. 11821_.indd 21 11821_.indd 21 2.12.2025 16.29.01 2.12.2025 16.29.01. 5.12.2025 Metsälehti.fi 21 vi summaavat. Silti aina ei tärppää. Nyt metsää on yhteensä noin 140 hehtaaria. Mikko Törville sukupolvenvaihdoksessa siirtyneen tilan osti aikanaan Mikon isä
Sen seurauksena tyvet ovat voineet revetä ja niistä on jouduttu tekemään lumppeja.” Lumppauksesta ei puukauppojen yhteydessä yleensä sovita erikseen. ”Siitä selviää lumppien yhteismäärä, mutta lumppauksen syytä lista ei kerro”, Rintala sanoo. ”Kiinnitimme huomiota siihen, että lumpatut pätkät ovat aivan suoria, eikä niissä ole esimerkiksi haarakohtia tai lahoa”, Hannu Räsänen kuvailee. 11822_.indd 22 11822_.indd 22 2.12.2025 16.29.46 2.12.2025 16.29.46. ”Jos lumppeja on todella paljon, herää kysymys, että onko esimerkiksi kuljettajan kaatotekniikassa ollut ongelmia. ”Seuraamme tarkasti katkontatuloksia ja pystymme puuttumaan niihin nopeasti, jos havaitsemme poikkeamia. MTK:n puukauppaan erikoistuneen kenttäpäällikkö Pauli Rintalan mukaan niin kutsuttu lumppaus on pääsääntöisesti hyväksyttävää, joskus jopa toivottavaa. Toisin sanoen pienen pätkän lumppaamisella esimerkiksi rungon osa, joka muuten menisi kuitupuuksi, saadaankin hyödynnettyä arvokkaampana tukkina.” Hukkapätkiä ei saa tehdä syyttä Metsästä puunkorjuun jälkeen löytyviin puunpätkiin eli lumppeihin pitäisi löytyä peruste. Hänen mukaansa palstalta löytyvistä lumpeista pitäisi löytyä selkeä, vika kuten haara tai laho, jonka vuoksi pätkä on katkaistu. ”Lumppaus on perusteltua, kun sillä nostetaan rungon arvoa sekä myyjälle että ostajalle.” Metsänomistaja Hannu Räsäsen mukaan hänen vuosi sitten korjatulta leimikoltaan Tuusniemeltä löytyi 36 lumppia, joiden tekemiselle oli vaikea keksiä selitystä. Tämä on myös metsänomistajan etu.” Köntin mukaan Metsä Groupissa ei olla allergisia palautteelle katkonnan suhteen. METSÄSTÄ 5.12.2025 22 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN KAAVILAINEN metsänomistaja Hannu Räsänen löysi omaltaan sekä veljenpoikansa Antti Räsäsen leimikolta korjuun jäljeltä lyhyitä puunpätkiä, lumppeja, joiden katkomiselle hän ei keksinyt selvää syytä. KU VA T H A N N U RÄ SÄ N EN ”Indikaattori sille, että kuski osaa työnsä” Metsä Groupin puunhankinnan tuotantojohtaja Ilkka Köntti sanoo, että yhtiön korjuussa lähtökohtana on, että jokaisen rungon arvo maksimoidaan metsänomistajan näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla. ”Jos metsänomistaja tai me havaitsemme poikkeamia, voidaan hakkuukoneen mittausdata käydä yhdessä läpi.” Myös MTK:n Rintala sanoo, että jos metsänomistaja arvelee lumppeja tehdyn väärin perustein, hän voi pyytää ostajalta hakkuukoneen niin sanotun hylkylistan. Hannu Räsäsen harvennusleimikon Metsä Group hakkasi vuosi sitten ja Antti Räsäsen koivuvaltaisen päätehakkuuleimikon tänä syksynä. Esimerkiksi lahon tai haarakohtien takia lumppeja joudutaan tekemään joka leimikolla jonkin verran. Hylkylistan saa pyydettäessä Palaute puutavaran laadusta tulee Metsä Groupille myös puuta käyttäviltä asiakkailta. Tällöin kuutiot jäävät metsänomistajan tilipussista pois, vaikka hän on myynyt kaikenlaisen puutavaran samalla kuutiohinnalla”, Rintala huomauttaa. ”Koivutukilla voi esiintyä esimerkiksi päätyhalkeamia. ”Lumppaus on perusteltua ja hyväksyttävää, kun sillä nostetaan rungon arvoa sekä myyjän että ostajan kannalta. ”Tyveltä poistettu lyhyt tumppi on yleensä indikaattori sille, että kuljettaja osaa työnsä. ”On tullut ilmi tapauksia, joissa ostaja on tehnyt lumppeja rungonosasta, joka olisi kelvannut kuitupuuksi. Lumpit nousevat silti puukauppakeskusteluun aika ajoin. Yleisesti koivutukin katkontatuloksissa esiintyy vaihtelua enemmän kuin havutukeilla, koska koivujen laatu voi vaihdella hyvin paljon.” Hannu Räsäsen leimikossa koivutukin katkontatulos vastasi sitä, mitä se saman järeyden omaavassa puustossa Metsä Groupilla yleensä on. ”Jos lumpit ovat priimatavaraa, niin herää tietysti kysymys, että miksi niitä on tehty.” Jos puukauppa on tehty runkohinnoin, voi metsänomistajan olla syytä kiinnittää lumppaukseen erityistä huomiota. Tietty osuus raakkia toimituksissa on sallittua, joten kuljettajalta ei vaadita täyttä virheettömyyttä tukin katkonnassa. Näin tyvestä poistetaan vika, jotta päästään aloittamaan tukin teko ilman, että otetaan kolmen metrin kuitu tai lahopölkky ensin.” Jokainen Metsä Groupin urakoitsijan palvelukseen tuleva kuski käy katkontaan liittyvät koulutukset, joihin lukeutuu myös koivutukin katkontakurssi. Pääperiaatteen pitäisi olla Rintalan mielestä kaikille selvä
”Jos lannoitus lisää vuotuista kasvua kaksi kuutiota hehtaarilla, perinteinen urealannoite voi lisätä vain yhden kuution. Jotta lisäkasvu lannoituksen vaikutusaikana olisi yhteensä 10–20 kuutiota hehtaarilla, tulee puhdasta typpeä levittää riittävästi. Helikopterilevityksessä ero oli 11–22 prosenttia”, Jetsonen kertoo. Kasvupaikka oli tämän ajan vajaatuottoinen ja todennäköinen hiilen lähde. Siemenpuu-, kaistaleja poimintahakkuiden tulos on epävarma, ja taimikko on usein harva ja epätasainen. Kuiva kangashumus on huono itämisalusta, ja varpujen armoton kilpailu nististää harvat sirkkataimeksi ehtineet yksilöt. Seitsemäntenä laihana vuonna Tohtori K katui, teki metsänparannuksen ja päätti uudistaa vajatuottoiseksi hakatun metsänsä. Lisätyppi ei lisää kasvua loputtomiin, mutta se voi lisätä lannoitteen huuhtoutumisriskiä vesistöihin. METSÄSTÄ 5.12.2025 Metsälehti.fi 23 METSÄNHOITO TOHTORI K (nimi muutettu) vieteltiin lavealle tielle. Tuottojen kuitenkin arvellaan olevan niin kaukana, että pienikin korko nakertaa kannattavuuden. Karujen turvekankaiden uudistamisohjeet ovat vanhentuneet. Kasvatuslannoitus on kannattavinta, kun se tehdään 10 vuotta ennen päätehakkuuta. TIIA PUUKILA SUUNNITTELETKO metsäsi lannoitusta ensi vuodelle. Näin lannoitteista kaikki irti Kasvatuslannoituksessa lopputulokseen vaikuttaa ravinteiden määrä, levitystapa sekä typen koostumus. Tuottavinta kasvatuslannoitus on kivennäismailla tuoreiden kankaiden kuusikoissa ja männiköissä sekä kuivahkojen kankaiden männiköissä. Kohti valoa mennään. Hyvän metsähoidon suositusten mukaan karut turvekankaat uudistetaan luontaisesti. Pelkkiä kokonaislevitysmääriä ei kannatta tuijottaa, sillä lannoitteiden koostumukset vaihtelevat. Typpilannoituksen veroton hinta on tänä vuonna pyörinyt noin 350–450 eurossa hehtaarilta. Perinteisistä urealannoitteista tiedetään, että niistä ureapohjainen typpi haihtuu levitysvaiheessa herkästi. Pystyssä oleva, harsittu metsä avohakattiin, maa kääntömätästettiin ja mättäisiin istutettiin terhakat männyntaimet. Lannoitteen levittämisen ajankohdalla voidaan vaikuttaa, mutta todennäköisesti kasvuvaste jää silti pienemmäksi”, summaa metsälannoitteita tutkiva väitöskirjatutkija Johanna Jetsonen Helsingin yliopistosta. Myös päätehakkuuta ja tukkipuun kokoa lähestyvät kuivahkon kankaan kuusikot ja kuivan kankaan vastaavat männiköt ovat mahdollisia lannoituskohteita. Perinteinen urea haihtuu Venäjän hyökkäyssodan alettua markkinoille on tullut perinteisten metsälannoitteiden rinnalle uuden tyyppisiä kierrätysravinnelannoitteita sekä ureapohjaisia typpilannoitteita. Mieluummin ei yhtään alle”, summaa Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen erityisasiantuntija Lauri Laaksonen. Siementäviä tukkikokoisia mäntyjä jätettiin 200 runkoa hehtaarille. Oma metsäkelpoinen traktori kannattaa siis valjastaa lannoitukseen. Jotta investoinnista saa parhaan hyödyn, kannattaa kohde valita tarkoin ja varmistaa, että typpeä tulee riittävästi. Puolet Suomen ojitetuista metsistä on puolukkatai varputurvekankaita. ”Kannattaa pitää nyrkkisääntönä vähintään 150:tä kiloa typpeä hehtaarille. Projektin tuore tutkimus osoittaa, että myös levitystekniikalla on vaikutusta lannoitustasaisuuteen ja lopputulokseen. Myös kohde tulee valita oikein. Kuivatus yhdessä kangasmaiden kasvillisuuden ja varpujen karikkeen kanssa on muodostanut vanhan turpeen pinnalle huokoisen ja helposti kuivuvan kangashumuskerroksen. Suositus johtuu rahasta, ei biologiasta. Tarjouksia vertaillessa kannattaa ensimmäisenä kiinnittää huomiota ravinteiden määrään. ”Traktorilevityksessä annettu lannoitemäärä erosi tavoitemäärästä 3–10 prosenttia. TOHTORI K:N TAPAUKSESSA menetettiin aikaa, rahaa, hiilen sidontaa ja hermot. Luontainen uudistaminen onnistuu huonosti. Uudenajan urealannoitteiden kasvuvasteeseen Jetsonen ei ota kantaa, sillä niitä ei ole vielä tutkittu riittävästi. TOHTORI K:N SEITSEMÄN LAIHAA VUOTTA LAURÉN Annamari Laurén KIRJOITTAJA ON SUOMETSÄTIETEEN PROFESSORI HELSINGIN YLIOPISTOSSA. Luontainen uudistaminen niin jaksollisen kuin jatkuvan kasvatuksen keinoin tahtoo epäonnistua. Ihan pieni haitta ei myöskään ole Tohtori K:lle aiheutunut mielipaha. Seitsemän menetettyä vuotta vastaa lähes kymmenesosaa metsän kiertoajasta eteläisessä Suomessa. Ojituksen jälkeen kangasmaiden lajit ovat vallanneet pintakasvillisuuden, mutta rämevarpuja voi olla runsaastikin. Toisaalta liiasta typestäkään ei kannata maksaa. Seitsemän peräkkäistä vuotta Tohtori K palasi ihmettelemään olematonta taimikkoaan. Traktorilla tarkimmin Jetsonen on mukana projektissa, jossa tutkitaan metsälannoitusten vaikutuksia sekä tehokasta kohdentamista. PE TT ER I KI VI M Ä KI 11822_.indd 23 11822_.indd 23 2.12.2025 16.29.48 2.12.2025 16.29.48. Tutkimus osoittaa, että istuttamalla syntyy paras taimikko myös karuille turvekankaille. Huono aloitus siirtää tuottoja tulevaisuuteen koron armottoman hampaan syötäväksi. Tuotto-, talousja hiililaskennat, ja sitä myötä uudistamisohjeet on päivitettävä. Markkinoiden lannoitepalvelut suosivat helikopterilevitystä. Tämänhetkinen lannoitetietämys perustuu pitkälti 1960–1990-luvuilla tehtyihin lannoitustutkimuksiin. Lupaukset säästetyistä uudistamiskustannuksista ja kauniista luontaisesti syntyvästä taimikosta houkuttelivat hänet tavoittelemaan eri-ikäisrakenteisen männikön perustamista puolukkaturvekankaalle. Lisäksi uusien havaintojen mukaan istutetuissa turvekankaiden männiköissä puiden läpimitan kasvu on puolet tai jopa kaksi kertaa suurempi kuin luontaisesti syntyneissä metsiköissä
Vesi ei löydä tietä taskuun, sillä vetoketjun päälle tulee suojakalvollinen läppä ja vetoketju on kumia. Housujen lahkeet olivat pitkät, mutta nepparikiristys piti lahkeen suun pois kengän alta. Raivausvaljaiden sekä metsätöiden kulutus on huomioitu. Takki on tavallista metsurintakkia aavistuksen painavampi. 11823_.indd 24 11823_.indd 24 2.12.2025 16.30.44 2.12.2025 16.30.44. Tarvittaessa kainaloissa olevan vetoketjun voi avata ja antaa ilman kiertää. METSÄSTÄ 5.12.2025 24 Metsälehti.fi KOKEILTUA TIIA PUUKILA, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT JA VIDEO KAATOSADE tai räntäkuuro kastelevat nopeasti sekä savottalaisen että metsän. Taskujen vetoketjut ovat vettä läpäisemätöntä kumia ja sitä suojaavat kalvokangasläpät. Myös saumat saattavat vuotaa. Verkkokangas auttaa siirtämään kosteutta, jos puhelimen laittaa märkänä taskuun. Takissa on vahvikkeet hartioisRahalla suojaa sateelta Husqvarnan naisten sadetakki sekä unisex sadehousut pitävät raivaajan kuivana, mutta hintaa niillä on yhteensä useampi satanen. Toimii kuorivaatteena Mitoitukseltaan housut ja takki ovat reiluhkoja, sillä niitä voi tarpeen vaatiessa käyttää kuoritakkina ja -housuina. Hyvä sadeasu pitää raivaajan kuivana eikä hiosta. Kumikankainen sadetakki taas hiostaa ja raivaaja kastuu väkisin ainakin takin sisäpuolelta. Pakkaspäivänä lahkeen pitkä vetoketju tuntui jäykältä, ja sen kestävyys jäi mietityttämään. Teknisyyden tuntee myös painossa. Kovalla sateella tai märässä metsässä saattaa tällöin kyllä vesi päästä kainaloista sisään. Pehmustettuun vesitiiviiseen rintataskuun mahtuu suurempikin puhelin. Tarpeellinen lisä on myös lahPuhelintaskun pehmuste suojaa puhelinta iskuilta. Kokeilimme, miten vuoden alussa markkinoille tullut liki 260 euron naisten Husqvarnan Technical Vent High Viz -sadetakki pärjää raivuulla. Kokeilussa housujen vetäminen jalkaan ottamatta märkiä metsurinkenkiä pois onnistui, mutta vaatii hieman pujottelua. Housuissa etuosassa on tumma kulutuksen kestävä materiaali. Takki on saatavissa myös miesten mitoituksella. Housut mahtuvat viiltosuojahousujen päälle. sa sekä kyynärpäissä. Testasimme, mitä rahalla saa, kun oikein panostaa. Vesitiivis ja hengittävä Takissa ja housuissa on sama materiaali ja ominaisuudet. Sadetakin parina kokeilimme runsaan 130 euron Technical Vent -sadehousut unisex mitoituksella, sillä niistä ei löydy naisille omaa mallia. Lahje on leveä, ja siinä on yli polven aukeava vetoketju. Takin ja housujen sisäpuolella oleva verkkokangas lisää ilmavuutta. Perusmetsurin takki ja housut eivät juuri pidä vettä. Avattavat kainalot sekä takin selkämyksen ilma-aukot kuitenkin mahdollistavat takin käytön kuivemmallakin kelillä. Housut pystyy siten pukemaan kengät jalassa. Kummassakin on Husqvarnan oma goretex-kalvoa vastaava pinnoite, joka hengittää, pitää tuulta ja hylkii vettä. Saumoissa kalvomateriaali menee molemmin puolin yli ja tekee saumasta vesitiiviin
Takki ja housut eivät päästäneet vettä läpi useamman tunninkaan jälkeen. Kaiken kaikkiaan asukokonaisuus on toimiva ja monikäyttöinen, mutta hintava. Takki tuntui niin hengittävältä, että se korvannee tavallisen metsurin takin. Asun päälle myös kauhottiin tarkoituksella vettä ojitusalueen laskeutusaltaasta. 4 on korkein arvo. keen suussa oleva koukku, jolla lahkeen saa ankkuroitua kengän nauhaan. Selkä ei paljastu Takista löytyvän naisten mitoituksen ansioista rintamuksen eteen ei kumartuessa synny häiritsevää näkyvyyttä estävää pussia. Rankkasateen sattuessa sen saa metsurikypärän päälle. Vetoketjulla avattava ranteensuu kuitenkin helpotti hihan saamista työhansikkaan päälle ja kiristi hihansuun siten, ettei pitkä hiha haitannut työskentelyä. Sitä, kuinka monta pesua vedenpitävä kalvo kestää, ei tässä kokeilussa pystytty selvittämään. Vaikka jalka raivatessa sujahti polvea myöten vettä täynnä olevaan onkaloon, lahje pysyi paikallaan ja jalka kuivana. EN 343 on suojavaatetusta koskeva eurooppalainen standardi. Koot XS–XL Suositushinta 259 euroa + veden pitävyys + hengittävyys + pitkälle mietityt yksityiskohdat + näkyvyys + kuivuu nopeasti – hinta – paino – pitkät hihat HUSQVARNA TECHNICAL VENT -SADEHOUSUT Kestävää joustavaa polyesterikangasta, jossa vettähylkivä pinnoite. METSÄSTÄ 5.12.2025 HUSQVARNA NAISTEN TECHNICAL VENT HIGH VIZ -SADETAKKI kestävää joustavaa polyesterikangasta ja vettä hylkivällä kalvolla teipatut saumat ja vesitiiviit vetoketjut, lisävahvikkeet olkaja kyynärpäissä. TI IA PU U KI LA Takin huppu on suuri, mutta ihan kaiken malliset kypärät eivät täysin mahdu hupun sisälle. Ylin numero kertoo tuotteen vedenpitävyyden ja keskimmäinen hengittävyyden asteikolla yhdestä neljään. Pakkasella hihan suiden vetoketju oli jäykähkö. Koot XS-XXL Suositushinta 132 euroa + vedenpitävyys + hengittävyys + pitkä vetoketju sivulla helpottaa pukemista + kuivuu nopeasti – ei eri vaihtoehtoja lahkeenpituudelle TIESITKÖ. EN 343:2019 sisältää kolme arvoa, jotka kertovat tuotteen suojaustason. Husqvarnan sadeasun on saanut vedenpitävyydeltään ja hengittävyydeltään toiseksi korkeimman arvon. Kuivana pois metsästä Testipäivänä pahin sade laantui, kun kävelimme kamppeiden kanssa raivattavan taimikon laitaan. Kokeilussa kuitenkin huomattiin, ettei huppu mahdu kunnolla kaikkien markkinoilla olevien kypärien yli. R tarkoittaa kyllä, X tarkoittaa ei. Vahvikekangas reisien päällä ja lahkeiden alaosan sisäsivuilla. Huppu on irrotettava ja säädettävä. Tutustu ja lataa veronmaksajat.fi/oppaat VM_Metsalehti_no22_Oppaat_130x360mm_2025.indd 1 VM_Metsalehti_no22_Oppaat_130x360mm_2025.indd 1 17.11.2025 13.07 17.11.2025 13.07 11823_.indd 25 11823_.indd 25 2.12.2025 16.30.45 2.12.2025 16.30.45. Raivaaja pysyi kuivana. Lataa Veronmaksajien oppaat Veronmaksajien maksuttomista oppaista löydät hyödyllisiä vinkkejä ja tärkeää perustietoa arkisista, oman taloutesi veroja talousaiheista. teipatut saumat ja vesitiiviit vetoketjut. Myös puhelin pysyi kohtuullisen kuivana omassa taskussaan, tosin raivaajan hiki sitä hieman kostutti. Huomio-oranssit kohdat likaantuivat metsätöissä välittömästi. Asu ei metsätöissä tuntunut ahdistavan hiostavalta. Takin helma myös pysyy paikoillaan eikä nouse ja paljasta selkää. Märkä ensilumikaan ei päässyt takista läpi. Lyhyelle käyttäjälle takin hihat olivat pitkät. Vesi valui kalvokankaan päältä. Saatavissa myös miesten mitoituksella. Metsä kuitenkin oli aamun runsaan sateen jäljiltä märkä. Alimpana oleva merkki kertoo, onko tuotetta testattu ylhäältä päin tulevassa sateessa
HELI VIRTANEN, TEKSTI JA KUVAT 11824_.indd 26 11824_.indd 26 2.12.2025 16.31.59 2.12.2025 16.31.59. 3. Totta on kuitenkin, että mediassa käsitellään aikaisempaa enemmän ilmastoja ympäristökysymyksiä. Samalla perinteisiä metsätalouden toimintatapoja haastetaan. 26 Metsälehti.fi METSÄSTÄ M etsäalalla työskentelevät pitävät metsäaiheista uutisointia tunnepitoisena, tarkoitushakuisena ja metsäammattilaisia syyllistävänä. Tieto on peräisin kyselytutkimuksesta, jonka Metsämiesten Säätiö teetti vastikään Taloustutkimuksella. Lisäksi kuohuttava lehtijuttu jää paremmin mieleen kuin neutraaliksi koettu, jolloin mielikuva puolueellisuudesta vahvistuu. Millaisia metsäaiheisia juttuja kirjoitat. 2.Mikä metsätalouteen liittyvä asia mietityttää itseäsi. 1. Metsälehti kysyi viiden toimittajan ajatuksia aiheesta. Hautakankaan mukaan molemmat ovat kuitenkin moniäänisempiä kuin mitä yleisesti ajatellaan. Journalismin ja viestinnän tutkija Mikko Hautakangas Tampereen yliopistosta ei ole tuloksista yllättynyt: luonnonvara-aiheita koskevaa uutisointia pidetään herkästi epätasapuolisena. Metsälehti haastatteli viittä toimittajaa, jotka osallistuivat marraskuun puolivälissä Suomen Metsäyhdistyksen järjestämälle toimittajamatkalle. Heiltä kysyttiin: Lukijan arvot vaikuttavat siihen, millaiseksi metsäuutisointi koetaan, sanoo tutkija Mikko Hautakangas Tampereen yliopistosta. Hänen mukaansa mediakeskustelu koetaan syyllistäväksi tai kapeakatseiseksi silloin, kun sen arvomaailma tuntuu vieraalta. Hautakangas peräänkuuluttaa yleisöltä medialukutaitoa: kuohuttavan tekstin ääreen kannattaa pysähtyä ja miettiä, onko kyseessä oikea uutisjuttu vai esimerkiksi kolumni, etujärjestön kannanotto tai somepäivitys. Hautakangas tekee väitöskirjatutkimusta polarisoivista aiheista, ja maataloutta koskeva journalismi ja viestintä on yksi tutkimuskohteista. Entä mitä ajattelevat journalistit. ”Media heijastelee puhetapojen ja arvojen muutosta yhteiskunnassa, ja keskustelun painopiste on yleisesti muuttunut kriittisemmäksi luonnonvara-alan toimintaa kohtaan.” Uutismediat keräävät verkkojutuistaan tarkkaa analytiikkaa ja pyrkivät sen pohjalta tekemään yleisöään kiinnostavia juttuja. Esimerkiksi Helsingin Sanomat ja Maaseudun Tulevaisuus kirjoittavat metsästä eri tavalla, koska niillä on erilainen kohdeyleisö. Onko suomalainen metsäuutisointi tasapuolista ja todenmukaista
Joskus tutkijatkin ovat erimielisiä asioista. Uskon, että metsäalan lehtien uutisointi on todenperäistä. Luonnonarvokaupan yksityiskohdat ovat vielä hähmäisiä, ja hiilikauppa menee helposti yli ymmärryksen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen metsiin ja metsien hiilinieluihin mietityttävät, samoin monimuotoisuusnäkökulmat. 5.12.2025 Metsälehti.fi 27 METSÄSTÄ Vesa Kaartinen tiedetoimittaja Must Read -digimedia 1. 3. Olen kirjoittanut esimerkiksi metsäalan innovaatioista ja metsäteollisuuden tietojärjestelmistä. Sini Suomalainen vuorovaikutusvastaava Fortran-hanke 1. Tasapainon löytäminen. Uusien tekijöiden houkuttelu sykliselle alalle on hankalaa. Siksi painopiste on helpommin vanhan säilyttämisessä kuin uudessa. Uutisointiin tuo moniäänisyyttä se, että eri näkökannat tuodaan esille. Puun korkea hinta mietityttää. Toivon, että uutisista ei välittyisi ainakaan sellaista mielikuvaa, että metsäkoneurakoitsijat ovat metsien vihollisia. Metsiin liittyy kuitenkin paljon erilaisia näkökulmia – toisaalta kärkästä aktivismia, toisaalta valtavia taloudellisia intressejä. Metsänomistajien kannattaa miettiä, onko heidän etunsa sama kuin teollisuuden etu. Isot mediat uutisoivat pörssiluvuista ja suojelusta, mutta vaikkapa työllisyysvaikutukset jäävät yleensä huomioimatta. Suomessa helposti mennään negatiivisen kautta ja innovointi unohtuu. 3. Tavallisesti syksy on hyvin työllistävää aikaa, nyt ei. Kirjoitan metsäkoneurakoinnista ja puutavara-autoilusta. 3. 3. Luontotyyppejä pitäisi säilyttää, ja jotta se onnistuu, hakkuumääriä pitäisi laskea. Toivon, että uudet keinot saadaan toimimaan. 2. Kotimaan toimituksessa raportoimme esimerkiksi maastopaloista, äärimmäisistä sääilmiöistä ja riista-aiheista. Samaan aikaan puusta valmistetut tuotteet eivät käy kaupaksi, ja työtä ei riitä korjuuja kuljetusalalle. Ympäristöjärjestöjen näkemykset eroavat voimakkaasti metsäteollisuuden näkemyksistä. 2. 2. Paperitehtaan mittakaava on tolkuttoman iso, mutta mitkä olisivat sellaisia pieniä puutuotteita, joita ihmiset haluaisivat ostaa mahdollisimman korkeaan kilohintaan. Toimittajissa on vähän samaa vikaa, ja siksi uutiset keskittyvät tuttuihin aiheisiin, kuten metsäverotukseen ja metsien suojeluun. Seuraan metsätoimittajana etenkin EU-asioita, Suomen metsäpolitiikkaa ja ilmastoaiheita. Mitä metsäiseen Suomeen voisi syntyä alas ajettavan paperiteollisuuden tilalle. Paljon eri näkökulmia metsistä tuodaan esiin, mutta harvoin samassa mediassa. Koska tulevaisuuden puut istutetaan nyt, pitäisi tietää, millainen tulevaisuus on. Tero Nurmi päätoimittaja Metsätrans-lehti 1. Metsäalalla pitäisi miettiä, miten puun jalostusarvo saadaan nousemaan. Kaisla Kuuskoski toimittaja Ilta-Sanomat 1. Asia on päinvastoin: alalle hakeutuu ihmisiä, jotka ovat kasvaneet metsien ympäröiminä ja jotka viettävät vapaa-aikaansa metsässä. 2. 2. Toisaalta toivon, että ihmisten elinkeinot ja elämäntapa säilyvät. Isot firmat, joilla on paljon rahaa, vaikuttavat siihen, mistä ja miten kirjoitetaan. 3. 11824_.indd 27 11824_.indd 27 2.12.2025 16.32.02 2.12.2025 16.32.02. Vastakkainasettelua tulee, koska lehtiä tehdään omalle yleisölle. Metsästä monipuolisemmin kertovat lehdet taas tavoittavat etupäässä metsäammattilaisia ja metsänomistajia. Miten suojeluja ennallistamistavoitteet saavutetaan, kun vapaaehtoisten suojeluohjelmien rahoitusta leikataan. Anniina Jokinen toimittaja Maaseudun Tulevaisuus 1. Hoidan Fortran-hankkeen viestintää ja tuotan Metsän rajalla -podcastia. Monialaisessa Fortran-hankkeessa etsitään ratkaisuja metsäsektorin kestävyyshaasteisiin
Vanhassa metsässä voi ruokinnalle saapua harvinainen valkoselkätikka. ”Valkoinen hanki korostaa lintujen värejä.” talven yli. Talvipäivänä suurin osa linnun ajasta kuluu ravinnon hankintaan. PILKKEET 5.12.2025 28 Metsälehti.fi LUONNOSTA LASSE KOKKO, TEKSTI JA KUVAT TALVI on haastavaa aikaa. Vuoksen sinisorsista saa lähes maalauksellisen kuvan pidemmällä valotusajalla. 11825_.indd 28 11825_.indd 28 2.12.2025 16.33.06 2.12.2025 16.33.06. Kaikkialla on kylmää, pimeää ja ilmastonmuutoksen myötä varsinkin eteläisessä Suomessa loskaista ja märkää. Myös lumisade antaa kuviin oman tunnelmansa käytettäessä vaikka pidempää valotusaikaa. Muutenkin eri tekniikoiden ja olosuhteiden hyödyntäminen voi tuottaa valtavirrasta poikkeavia kuvia. Lisäksi valo suotautuu usein pilvikerroksen läpi ja suuntautuu muutenkin paljon matalammasta kulmasta kuin keskikesän jyrkkä ja kova auringonpaiste. Aina on kuitenkin yksi tekijä, joka helpottaa niiden löytämistä: nälkä. Valokuvauksessa valon puute aiheuttaa haasteita, mutta puhdas hanki heijastaa vähäisenkin talvipäivän valon paljon tehokkaammin kuin paljas metsä. Kukaan ei ole kysynyt, mutta lintuja leuto talvi tuskin häiritsee – niiden kuvaajaa kylläkin. Lumi tarjoaa hienoja efektejä ja mahdollisuuksia kuvaukseen. Esimerkiksi tiaiset tottuvat nopeasti ruokinnalla rauhallisesti liikkuvaan kuvaajaan, kun tarjolla on riittävästi siemeniä ja pähkinöitä. Valkoinen ja tasainen hanki korostaa lintujen värejä, jotka kesällä hukkuvat kaikkinaiseen vihreyteen. Pienimmät linnut tarvitsevat kovilla pakkasilla jopa oman painonsa verran ruokaa. Siksi linnut hakeutuvat sinne, missä ruokaa on tarjolla, ja tätä kuvaajan kannattaa hyödyntää. Jos kotipihalle järjestää ruokintapaikan, saa linnuista helpommin kuvia kuin kuljeskelemalla metsässä. Onneksi vielä on tarjolla myös pakkasta ja lunta. Ruoan perässä Suuri osa Suomen linnuista on muuttolintuja, ja vain pieni osa sinnittelee synnyinseuduillaan KAMERASTA ON ILOA TALVELLAKIN Talviset olosuhteet tuovat omat haasteensa lintukuvaukseen – mutta myös omat etunsa. Se vähentää myös kuvattavien lintujen määrää
Silti aina ei onnista. Jos kuvia haluaa luontaisemmassa ympäristössä, voi ruokintapaikan sijoittaa vaikkapa lähimetsään – toki maanomistajan luvalla. Ehkä ne – nimenomaan herkkutatit – oli syöty, mutta usein itiöemä oli työnnetty syrjään, samoin kuin sammalet. Silloinkin tilanteesta saa palkaksi puhtaan luonnon, hiljaisuuden ja rauhan – s ekä tietoisuuden, että ruokinta on ehkä säästänyt jonkun sinitiaisen pakkasöiseltä nälkäkuolemalta. Vaikka olosuhteet olisivat kunnossa ja tarjottu läski ensiluokkaista, ei paikalle vaivaudu kuin muutama lintu eikä muistikortille tallennu yhtään onnistunutta kuvaa. 11825_.indd 29 11825_.indd 29 2.12.2025 16.33.07 2.12.2025 16.33.07. Muutamassa paikassa erottui syvemmälle johtava, noin pikkusormen mentävä käytävä, jota arvelin metsäsittiäisen tekemäksi. Siksi ne vaativat joko lujaa luonnetta tai lämmitettyä piilokojua. Vaikka mäyrä on kooltaan suurten petojen luokkaa, sen ravinnosta pääosan muodostavat hyönteiset, lierot, kotilot, sienet, marjat, hedelmät, juuret ja siemenet. Ainakin mäyrän tappamisen palkitseminen on syytä lopettaa. Toki se kaikkiruokaisena pistää suihinsa linnun munat tai poikasetkin, jos kohdalle osuu. Olisivatko lahoavasta itiöemästä poistuvat hyönteistoukat olleet vielä sellaisessa kasassa, että se on voinut nuolaista ne siitä ilman, että samalla tulisi turhan paljon maa-ainesta suuhun. Jos vaivaa kuitenkin jaksaa nähdä, huolellisesti toteutettu koju, ruokinta ja lavastus lisäävät onnistuneiden kuvien todennäköisyyttä. Linnun pesien tuhoajana sen rooli on vähäinen verrattuna vaikkapa kettuun ja supikoiraan, jotka vasiten etsivät liharuokaa. Lisäksi ruokinnalle voi ilmestyä ravintoketjun seuraavia lenkkejä, kuten pöllöjä tai varpushaukka. PILKKEET 5.12.2025 Metsälehti.fi 29 Pikkulinnuille tärkeää ravintoa on myös rasva, joka maistuu tikoillekin. Joskus itiöemän jäänteet puuttuivat. Syötäväähän se oli tietysti etsinyt, mutta mitä. Useamman tunnin kuvaukset hyydyttävät kuitenkin joko kameran akut tai kuvaajan näpit. Osa vesilinnuista sinnittelee rannoilla ja virtapaikoilla niin pitkään kuin ne pysyvät sulana. Sopivat paikat saattavat kerätä parhaimmillaan satoja sinisorsia ja niiden joukossa muitakin lintuja. Helppo mutta kylmä piilopaikka on teltta. Olisiko mäyrä etsinyt tässä lahoavasta sienestä poistuneita toukkia. Veden äärelle Hyvä ympäristö kuvaajalle ovat myös avoimet vesistöt. KAMALA LUONTO SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Jos tavoitteena on kuvata arempia metsän lajeja, kuten korppia tai kanahaukkaa, se edellyttää kätkeytymistä. Myöhemmin syksyllä niitä ei näyttänyt enää tulevan. Parhaiten jäljet erottuivat vähän käytetyn tieuran reunoilla, mutta samanlaisia ruopaisuja löytyi syvemmältäkin metsästä. Arvelin mäyrää jälkien tekijäksi. AIKA SUURI HYÖNTEISSYÖJÄKSI Kanahaukka on arka metsien asukas. Tehokkaana myyrien tappajana mäyrä on metsänomistajan kannalta hyötyeläin! Siksi sen vapaa metsästys on huonosti perusteltua ja vielä kummallisempaa on, että sen tappamisesta saa pisteitä metsästyseurojen pienpetokilpailuissa. METSÄN KÄTKÖISSÄ KUN HERKKUTATTIEN suuret itiöemät romahtivat elokuun lopulla, ilmaantui lähimetsään kummallisia raapaisuja: sammalja karikekerros oli kaapaistu syrjään, mutta maata ei ollut kaivettu syvemmälle. Sammalet oli myllätty laikuittain usean aarin alalta. Oma lukunsa ovat pihlajanmarjojen kimpussa häärivät tilhet tai pohjoisemman Suomen taviokuurnat, jotka eivät juurikaan välitä, vaikka kuvaaja olisi muutaman metrin päässä. Ilmeisesti sama eläin kävi varhemmin kesällä lähikedolla kaivamassa turilaan toukat ravinnokseen. Kojun rakentaminen edellyttää maanomistajan suostumusta ja mahdollinen haaskanpito petolintuja tai -eläimiä varten lisäksi haaskan rekisteröintiä sekä säännösten tuntemusta. Raapaisut eivät yltäneet mineraalimaahan eikä humuskerrostakaan ollut kaivettu, vain pinnan sammalja karikekerros oli vedetty syrjään
KATRI HAMUNEN IKÄ 42 KOTIPAIKKA Liperi TYÖ Ympäristö asiantuntija Stora Ensolla TYÖHISTORIA Stora Ensolla vuo desta 2022 lähtien, aluksi metsäasian tuntijana. Kun työnantajani noin vuosi sitten ilmoitti palkkaavansa ympäristöasiantuntijoita, päätin hakea sellaiseksi. Työ oli enimmäkseen lukemista ja kirjoittamista. Työstämme metsäasiantuntijan kanssa kirjallisen ohjeen korjuuyritykselle. Miten koulutus valmisti työtehtävääsi. Lisäksi tutkijana oppi oman työn johtamista ja loogista päättelyä. PILKKEET 5.12.2025 30 Metsälehti.fi w NIMITYKSET HELI VIRTANEN, TEKSTI HARRI MÄENPÄÄ, KUVA Millainen työnkuvasi on. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Tuomo Turunen. AVOIMET TYÖPAIKAT Toimihenkilöharjoittelu 2026 Metsänhoitoyhdistys Länsi-Suomi Vanhenee 6.12.2025 11826_.indd 30 11826_.indd 30 2.12.2025 16.34.28 2.12.2025 16.34.28. Johtajan paikka vapautui syyskuussa, kun yhtiön silloinen toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen irtisanoutui. Esimerkiksi pienvedet pitää tunnistaa, eivätkä kaikki metsälakikohteet ole valmiiksi kartalla. Toimin metsäasiantuntijoiden tukena ympäristöasioissa. Sitä ennen tutkijana Luonnon varakeskuksessa ja ItäSuomen yliopistossa. Uudessa tehtävässään Immonen aloittaa helmikuun 2026 alussa. Koska meillä on vain yksi elämä elettävänä, halusin töihin metsään. Tukea ympäristöasioihin URAPOLKU Katri Hamunen on yksi Stora Enson tänä vuonna palkkaamista kuudesta ympäristöasiantuntijasta. Pesti alkaa ensi vuoden alusta. Tavallisempaa on mennä maastoon kartoittamaan luontoarvoja, kun leimikkoa suunnitellaan. Joskus käyn katsomassa kohdetta jo ennen kuin sovitaan puukaupoista: onko metsä sellaista, että Stora Enso voi ostaa sieltä puuta. Aikaisemmin Arminen on toiminut muun muassa sahatuotannon kehitysjohtajana ja erilaisissa sahaliiketoiminnan tehtävissä vuodesta 2008. Tällä hetkellä hän työskentelee yhtiössä liiketoiminnan kehityspäällikkönä. Hallituksen jäseninä jatkavat Jukka Kniivilä, O uti Nevalainen ja Mikko Rantanen. Katri Hamunen osallistuu korjuuohjeen laadintaan metsissä, joissa on keskimääräistä enemmän luontoarvoja ja lain turvaamia kohteita. Väliaikaisena toimitusjohtajana työskennellyt Marko Tynkkynen jatkaa tehtävässä tammikuun loppuun saakka. Vastuualueeni on laaja, Itä-Suomen pohjoisosat, ja ajamista tulee siksi paljon. Kontiolahdella avautui metsäasiantuntijan paikka, jota hain ja jonka sain. Mikä työssäsi on parasta, entä huonointa. Työskentelin kymmenisen vuotta tutkijana. Tykkään itsenäisyydestä ja luonnossa liikkumisesta. Metsä Fibre Metsä Fibren Rengon-sahan uudeksi sahanjohtajaksi on nimitetty diplomi-insinööri Tuomas Arminen. On kiva miettiä, miltä kartalla olevat asiat näyttävät maastossa. Uuden opettelu on tuonut motivaatiota työntekoon. Ja yhtä tärkeää on, että tieto kulkee ketjussa myös toiseen suuntaan. Metsäpalvelutyönantajat ry Metsäpalvelutyönantajat ry:n hallituksen puheenjohtajana jatkaa Jukka Koivumäki. Miten päädyit nykytyöhösi. Siemen Forelia Oy Metsäpuiden siemeniä tuottavan Siemen Forelia Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty metsätalousinsinööri, tradenomi Anne Immonen. Onneksi kesän maastokausi on valoisa. Hallituksen jäsenmäärä kutistui nykyisestä 23:sta 21:een. Työhöni kuuluu paljon maastokäyntejä, osa niistä yksin ja osa yhdessä metsäasiantuntijan kanssa. Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus ry:n syyskokous valitsi UPM-Kymmene Oyj:n talousja rahoitusjohtaja ja UPM Energy liiketoiminta-alueen johtaja Tapio Korpeisen jatkamaan yhdistyksen puheenjohtajana. Ajattelen, että tiedon välittyminen aina kaivurikuskille asti on tosi tärkeää. Uudessa hommassa olen päässyt opettelemaan esimerkiksi liito-oravakartoitusten tekemistä ja haukkaja pöllölajien tunnistamista, siis erilaisia luontoon ja eläimiin liittyviä asioita. Varapuheenjohtajiksi valittiin Metsä Groupin pääjohtaja Jussi Vanhanen ja Stora Enson toimitusjohtaja Hans Sohlström. KOULUTUS MMT 2013, MMM 2008, erä ja luontoopas 2003 KUKA. Tutkimusaiheeni oli tiedonkulku metsäalan sosiaalisissa verkostoissa. Asiasta päätti yhdistyksen kokous torstaina. Metsänhoitajan koulutus on tarjonnut hyvät pohjatiedot, ja tutkijakoulutus on antanut substanssiosaamista
Tuen epääminen tuntuu kummalliselta. Siinä on paljon hyviä kysymyksiä, mistä voi saada uutta tietoa metsistä ja luonnosta. SEPPO VUOKKO Muodonmuutosten ihmeellinen maailma METSÄLEHDEN 21/2025 mukaan metka-tuki evättiin kulotusalalta, kun säästöpuita ei oltu jätetty ryhmiin, vaan hajalleen kulotusalalla. Pelissä on vielä paljon kehittämistä, sillä joskus, kun kaataa puuta kaatuukin täysin eri puu minkä ei ollut tarkoitus kaatua. Hylkäyksessään Suomen metsäkeskus menetteli asetuksen mukaisesti: kulotusalueella säästöpuut sijoitetaan yhteen tai useampaan säästöpuuryhmään. Muodonmuutoksiin tutustumassa on yksi kaikkien aikojen parhaista luontokirjoista, oiva lahja tai hankinta luonnonystävälle. Jos kysymykseen vastaa oikein saa palkinnoksi puiden siemeniä. Taskumetsässä voi esimerkiksi istuttaa puita ja tienata rahaa myymällä niitä. Pelissä on hyvät ja huonot puolensa. Kumpaa siis painotetaan enemmän. Koivunkäärökärsäkkään kasvu munasta aikuiseksi näyttää tältä. Lajeja on miljoonia. luokan oppilaita, jotka kirjoittivat jutun ”Lapsi mukaan töihin” -päivänä. Kukaan ei tiedä, kuinka monta miljoonaa, sillä suurin osa lajeista on yhä kuvaamatta. Karjalainen on kehittänyt kuvaustekniikan huippuunsa. Tiukat määräykset laissa ja asetuksissa voivat johtaa käytännössä soveltamisvaikeuksiin. 288 sivua. Puun kasvamista voi nopeuttaa lannoitteella, jota voi ansaita pelissä. ja 6. Tammi, 2025. Kummastelu ei kohdistukaan päätöksen tekijään vaan asetukseen. PILKKEET 5.12.2025 Metsälehti.fi 31 KIRJAT LUKIJALTA SANNI KARPPINEN VÄINÖ KARPPINEN TASKUMETSÄ on ilmainen puhelinpeli, joka sopii kaiken ikäisille. Kirjan kuvitusta. HYÖNTEISET ovat eliökunnan suurin ryhmä. Niin kulotuksella kuin säästöpuillakin pyritään osaltaan ylläpitämään metsäluonnon monimuotoisuutta. Kirjoittajat ovat Luonetjärven alakoulun 4. Tätä luonnon monimuotoisuutta kuvaa Sami Karjalaisen kirja Muodonmuutoksiin tutustumassa. KU VA KA A PP A U S TA SK U M ET SÄ -P EL IS TÄ Sami Karjalainen: Muodonvaihdoksia ihmettelemässä. Taskumetsän on tehnyt Koko Games ja sitä ovat olleet kehittämässä metsänhoitoyhdistykset, MTK, Suomen metsäsäätiö sekä Metsämiesten säätiö. Muna ja kotelo ovat liikkumattomia lepovaiheita, joiden aikana kuitenkin tapahtuu suuria rakenteellisia muutoksia: munassa hedelmöitetty alkio muuttuu toukaksi ja kotelossa toukka aikuiseksi. Muodonvaihdoksia on kahta päätyyppiä, vähittäinen (esimerkiksi heinäsirkat) ja täydellinen (muun muassa perhoset, kovakuoriaiset). Säästöpuuryhmiä jätetään nykyään käytännössä kaikille uudistusaloille. Hyönteisten menestyksen taustalla on muodonvaihdos, työnjako varhaisen toukkavaiheen ja aikuisen välillä. Kulotuksen vaikutukset eivät rajoitu pelkästään lajistoon, vaan sillä on luonnollisena tapahtumana monia metsän kiertokulkua ylläpitäviä vaikutuksia. Siinä tulee luontoon liittyviä kysymyksiä. Sami Karjalainen on poiminut kirjaansa lukuisia kiehtovia tarinoita erityisesti hyönteisten muodonmuutoksista, mutta mukaan on päässyt sammakkokin. Nimenomaan täydellinen muodonvaihdos on avannut evoluutiolle ja luonnon monimuotoisuudelle aivan uusia mahdollisuuksia, kun toukka ja aikuinen voivat elää aivan erilaisissa ympäristöissä ja erilaisen ravinnon varassa. Työtä käytännössä tekevillä tulisi olla mahdollisuus käyttää omaakin harkintavaltaa. Teksti on elävää, kertoo joskus kirjoittajan vaikeuksista kohteensa tavoittamisessa, mutta pääasiassa nimenomaan toukan ja aikuisen elämästä ja muodonvaihdoksesta. Kuvissa on kauneutta, mutta osa voisi yhtä hyvin esittää kauhufilmien ulkoavaruuden muukalaisia. Pelissä on kuitenkin monia hyviä puolia. Pelissä pystyy myymään puuta ja ansaita kolikoita. Kummallinen metka-asetus voit ostaa omalle hahmollesi tavaroita ja asusteita. Taskumetsässä opetellaan luontoon liittyviä asioita ja metsänhoitoa virtuaalisesti. Kuvat ovat tarkkuudessaan ja kertovuudessaan mykistäviä. Kolikoilla Taskussa oma metsä Koululaiset kokeilivat uutta Taskumetsä-peliä. Joskus tämä menee niin pitkälle, että aikuinen ei syö eikä liiku, odottaa vain hedelmöitystä ja munii sitten sillä paikalla, mihin aikanaan toukkana asettui. Täydellisessä muodonvaihdoksessa on neljä täysin erilaista muotoa: muna, toukka, kotelo ja aikuinen. Metsäluonnon monimuotoisuuden ylläpito on hyvin monitahoinen tehtäväkenttä. Toukat syövät, kasvavat ja keräävät energiaa, aikuinen hoitaa lisääntymisen. ERKKI ANNILA KIRJOITTAJA ON METSÄELÄINTIETEEN EMERITUSPROFESSORI. Uhanalaisista lajeista tehtyjen selvitysten mukaan kummallakin elinpaikalla elää suurinpiirtein yhtä paljon uhanalaisia lajeja, muutama prosentti. 11826_.indd 31 11826_.indd 31 2.12.2025 16.34.29 2.12.2025 16.34.29. Taskumetsä on helppo peli, joka ei ole liian monimutkainen pelata. Avohakkuita tehdään keskimäärin noin satatuhatta hehtaaria vuosittain. Se on ansaitusti noussut Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi, ensimmäisenä luontokirjana pitkään aikaan. Myöskään pelialue ei laajene tietystä pisteestä eteenpäin. Voit myös kuvata kasveja ja peli tunnistaa kasvin, mutta peli ei ole vielä niin kehittynyt, että se varmasti aina tunnistaisi kaikkia kasveja. Pelkästään ulkonäön perusteella saman lajin eri kehitysvaiheita ei pystyisi yhdistämään. Pelissä on aika paljon odottelemista sillä puun kasvaminen kestää melkein tunnin. Kulotusala on vastaavasti tuskin tuhatta hehtaaria
METSÄTILA, Hämeenlinna, Lammi Alvolla 3 vierekkäisestä kiinteistöstä koostuva runsaspuustoinen ja reheväpohjainen metsätila kokonaisuus. Yrityksen innovaatio on täysin vedenkestävä puukomposiitti, joka on yhdistelmä puuhaketta ja hartsipohjaista sidosainetta. 2000 laajennettu/peruskorjattu okt n. perustettu 1933 METSÄKRYPTO 19, OIKEA RATKAISU Oy Stockfors Ab är ett privatägt, oberoende skogsförvaltningsbolag i Södra Finland. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. Kohteita myy Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju. Tie perille. Du får en nyckelroll i planering och övervakning av virkesdrivning och skogsvård. konehalli ulkomitoiltaan 18 x 12 m) ja liittymäsopimukset. Vår målsättning är att leverera förstklassig service – något som våra kunder uppskattar och som har lett till att vår verksamhet växer stadigt. 029 432 6108 Eero Sala p. Vi söker dig som: Har minst skogsbruksingenjörsexamen Behärskar svenska och finska i tal och skrift Har körkort (tjänsten är rörlig) Har erfarenhet av miljöstödsansökningar, PEFC/FSC-certifiering och skogsdataprogram Tjänsten tillsätts 1.2.2026 eller enligt överenskommelse. Ollut vapaa-ajan käytössä, pellot vuokrattu. 5.12.2025 PILKKEET PERSONAL SÖKES PALKINT0 MYYDÄÄN www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! PIENTILA JA OMAKOTITALO, Kerimäki, Tarhalantie 43 5,269 ha. 2972 m3. 2 000 € • Turtiala III, 1 300 m2, omakotitalotontti, kaavamerkintä erillispientalojen korttelialue (AO), rakennusoikeus e = 0,25. Hp. (sähkö ja vesi). Materiaalin valmistuksessa on hyödynnetty metsäteollisuuden sivuvirtoja, jotka muuten menisivät polttoon. 11827_.indd 32 11827_.indd 32 2.12.2025 16.35.18 2.12.2025 16.35.18. Hp. 8,7 ha ja runsaspuustoista metsää n. V. kiinteistöön kuuluvat Torajärven yhteismetsän osuudet jäävät myyjälle. 1017 m3. 139.000 € / tarjous. 75 000 €. Palkintoraadin mukaan Woodion tuotteissa yhdistyy innovatiivisuus, muotoilu ja kestävä kehitys. 040 575 2535 fredrik.strom@ metsalehti.fi 93. 1118 m3 ja heti mahdollisuus harvennushakkuisiin sekä pieneen uudistushakkuuseen. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p, 029 432 6115 Heli Virtanen p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittaja Sami Karppinen p. Vi vill nu förstärka vårt team med en engagerad och kunnig SKOGSEXPERT med sikte på framtiden. Du arbetar brett – från naturoch viltvård till rådgivning, projektledning och deltar aktivt i utvecklingen av bolaget – och får unik inblick i storskaligt privatskogsbruk. Kokonaispuusto n. Metsämaan kasvupaikat lehtomaista kangasta, kokonaispuusto n. 1300 ha. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja Pirjo Sutela-Mero MEDIAMYYNTI Fredrik Ström p. vuosikerta. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. • Turtiala I, 7 710 m2, kaavassa osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL), ei rakennusoikeutta. “Woodio on kehittänyt puujalostusteollisuuden sivuvirroista kestäviä ja korkeasti jalostettuja design-tuotteita. 181.000 € / tarjous 21.12.2025 mennessä. 1140 m3 (+ 2024 ja 2025 kasvu). Yhteismetsän pinta-ala on n. 4,4 ha. Utmana dig själv och kom med och utveckla framtidens skogsbruk! Skicka din ansökan – vi ser fram emot att höra från dig! Ansökan inklusive CV och löneanspråk skickas senast den 15.12.2025 till magnus.wiksten@stockfors.fi Tilläggsinformation ger vd Magnus Wiksten +358 405 948 930 Läs gärna mera om oss på www.stockfors.fi TÄMÄN vuoden Metsä360-tunnustuspalkinnon on voittanut ekologisista kylpyhuonekalusteista tunnettu Woodio. Pienriistan metsästysoikeudet yhteismetsän alueella on jätetty vain osakkaille. Lisätietoja Veijo Laukkanen 050 464 6500. 3 000 €. 42.000 € / tarjous 14.12.2025 mennessä. 73 k-m2 talousrakennuksineen ja noin 4,82 ha metsämaata Toroppalan kylällä. Kiinteistölle ei mene tietä. Kokonaispuusto arvion mukaan n. Pihapiiri rakennuksineen (mm. Hp. TONTTEJA, Punkaharju, Kanervatie Kolme vierekkäistä, runsaspuustoista tonttia asemakaava-alueella. 1938 rakennettu ja v. 040 510 8085. YHTEISMETSÄOSUUDET, Karkkila Myydään 88 kpl Hajakanmaan yhteismetsän osuuksia (0,008800/0,6937). 029 432 6114 Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. Välittömiä hakkuumahdollisuuksia! Hp. Peltojen pinta-ala n. PS. 029 432 6059 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 119.000 € / tarjous. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, lisätietoja Teemu Saarinen, puh. Hp. MAATILA, Laihia Noin 15 ha. Mahdollisuus tehdä tarjous myös pelkästä pihapiiristä (n. 029 432 6029 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Tuotteet edustavat vahvaa Metsä360-henkeä, jossa raaka-aineelle on löydetty merkittävä lisäarvo”, sanoo Kollin Säätiön asiamies, talousneuvos Esko Kolli tiedotteessa. 0,8 ha) ilman konehallia. Hp. METSÄTILA, Akaa, Kylmäkoski 5,819 ha. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 6 000 €. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. Vårt kontor finns i Lovisa, men stationeringsorten kan diskuteras. Hp. • Turtiala II, 920 m2, omakotitalotontti, kaavamerkintä erillispientalojen korttelialue (AO), rakennusoikeus e = 0,25. Kokonaispuusto n. Vi erbjuder skräddarsydda helhetslösningar inom modernt skogsbruk med fokus på ekonomisk, ekologisk, kulturell och social hållbarhet. Hp
Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: Näköislehti (sis. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. 11827_.indd 33 11827_.indd 33 2.12.2025 16.35.19 2.12.2025 16.35.19. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 22”. PALKINNOT metsäkryptosta 19 on arvottu seuraaville kolmelle: Margit Aalto, Tampere; Marja-Leena Herranen, Huopanankoski ja Mauri Långvik, Ylöjärvi. tai p. Laskutuslisä paperilaskuissa 3,90 €. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. 5.12.2025 PILKKEET METSÄRISTIKKO 22 Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 19.12.2025 osoitteessa Tapio Palvelut Oy / Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. audion) ja näköislehtiarkiston, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksulliset sisällöt sekä Metsätietäjä palvelun (arvo 11,90 € / kk) . RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa
Toinen kanta voitti: metsälain säätämisen, metsähallinnon perustamisen ja metsäammattilaisten koulutuksen alkamisen taustalla olikin itse asiassa halu turvata Suomen vihreä kulta”, Paaskoski kertoo. LUSTON METSÄHISTORIASARJA Tavoitteena valottaa metsien roolia suomalaisessa yhteiskunnassa eri aikakausina Kahdeksan osaa Vapaasti katsottavissa Youtubessa Kertojana näyttelijä Tommi Korpela Käsikirjoittajina Luston tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorva, kehittämisjohtaja Leena Paaskoski ja amanuenssi Marko Rikala Saanut rahoitusta Metsämiesten Säätiöltä Metsäkeskustelussa tavoitteena tulisi olla, että pystymme ymmärtämään kokonaisuutta ja toisiamme riittävästi ja oppimaan toisiltamme, sanoo Leena Paaskoski Lustosta löytyvässä 1930-luvun tyyliin rakennetussa savottakämpässä. ”Silloin keskusteltiin siitä, onko Suomen tulevaisuus maataloudessa vai metsätaloudessa. Linkit videoihin löytyvät osoitteesta lusto.fi/digilusto/laakkeita-metsakeskusteluun/. Avuksi historiattomuuteen Lusto on julkaissut kahdeksan metsien ja metsien käytön historiaa avaavaa videota. Luston nyt julkaisemat videot sopivatkin Paaskosken mukaan paitsi kaikkien metsistä kiinnostuneiden käyttöön myös kouluihin opetuksen tueksi. Silloin myös tulevaisuuden suunnittelu on vaikeaa”, Paaskoski sanoo. Lääkkeitä metsäkeskustelun muistinmenetykseen -videosarjan aiheina ovat muun muassa yksityismetsänomistuksen synty, metsien rooli sota-ajan huoltovarmuudessa sekä soiden ojitusten vaikutukset luontoon, talouteen ja yhteiskuntaan. ”Metsäkeskustelun yhteiskunnallinen ja historiallinen konteksti on jotenkin kateissa. Apua metsäiseen muistinmenetykseen Metsämuseo Luston julkaisemat videot muistuttavat, että metsäkeskustelussa tarvitaan myös metsähistorian tuntemusta. Konsensuksen sijaan tavoitteena tulisi olla, että pystymme ymmärtämään kokonaisuutta ja toisiamme riittävästi ja oppimaan toisiltamme.” Sillä kuten videoilta selviää, metsäasioista on kiistelty ennenkin – muun muassa 1800-luvulla, jolloin metsien pelättiin häviävän Suomesta kokonaan. ”Metsään liittyy väistämättä monia näkökulmia, jotka voivat olla keskenään ristiriidassa. LIINA KJELLBERG, TEKSTI MARIANNE AHONEN, KUVA MIKSI Suomessa on ojitettu niin paljon soita. Opetuksen tueksi Paaskosken mielestä ei sinänsä ole ihme, että metsäkeskustelu on historiatonta. Ihmisten ahneusko johti metsätalouden tehostamiseen toisen maailmansodan jälkeen. Videot ovat noin kymmenen minuutin mittaisia, ja niiden tausta-aineistona on käytetty tutkimuskirjallisuutta, Luston kuvakokoelmia ja muita arkistolähteitä. Jos ei ymmärrä niitä asioita ja päätöksiä, joita menneisyydessä on tehty, on nykyhetkeäkin vaikea käsittää. Menneisyyttä pitää ymmärtää. Metsien historiaa on tutkittu Suomessa paljon, mutta esimerkiksi kouluissa metsähistoriaa ei juuri opeteta. 11828_.indd 34 11828_.indd 34 2.12.2025 16.37.18 2.12.2025 16.37.18. Jos snellmanilainen kanta olisi voittanut, metsät olisi raivattu pelloksi. Paaskosken mukaan tavoitteena on saada ihmiset katsomaan metsiä monesta erilaisesta ja eri aikakauden näkökulmasta. Samalla, kun metsäkeskustelu liehuu tässä ympärillä aika vaikeana, se on myös erittäin historiatonta”, hän toteaa. Muun muassa tällaisia kysymyksiä nousee metsäkeskustelussa yhä useammin esiin, sanoo Suomen Metsämuseo Luston kehittämisjohtaja Leena Paaskoski. ”Kyse ei ole siitä, että haluaisimme puolustella tai tuomita menneisyyttä. 5.12.2025 34 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN MIKÄ
Espanjankielisillä alueilla joskus höyhenpeitteiseksi kookospalmuksi kutsutun kasvin vanttera runko on erityisen suora ja pinnaltaan sileä. Välimeren maiden subtrooppisilla alueillakin sitä toisinaan tapaa, sillä puu sietää talvisin kohtuullista yöhallaa, kunhan päiväsaikaan on leutoa ja riittävästi aurinkoa. Pienehköjä siltojakin sitkeistä rungoista on nykerretty. Oy Urheilutarpeiden myyntipäällikkö Aarne Karvisen mukaan ei ollut yhtään liian aikaista ryhtyä pitämään ääntä suksikoivun puolesta. PALMUISTA JOULUILOA VÄLIRAUHAN itsenäisyyspäivänä ilmestyneessä Metsälehdessä kannettiin huolta suksien valmistukseen käytetystä koivusta. Paikalliset asukkaat ovat käyttäneet ontoiksi koverrettuja runkoja kasteluputkina viljelmillään. Samoin palmun kärkisilmua pidetään syötäessä herkullisena, joskaan itse palmu ei silmuaterioinnin jälkeen enää koskaan kykene kasvamaan pituutta. Etelänprinsessapalmu (Syagrus romanzoffiana ) tunnetaan maailmalla nimellä kuningatarpalmu. Lehdykät sojottavat siksakkina eri suuntiin. Rungon huokoista ja tärkkelyspitoista sisustaa on keitelty myös ihmisravinnoksi. Suosittuna koristepuuna – joskaan palmu ei kasvitieteellisesti ole puu – sitä on istutettu monille trooppisille alueille Floridasta aina Afrikan kupeeseen. Aikoinaan 80-luvun Floridassa muutamia jouluja viettäneenä ihmettelin monenvärisiä valopalmuja sekä Oregonista Palm Beachin piirikuntaan rautateitse kiikutettua jättimäistä joulukuusta. METSÄLEHTI SILLOIN ENNEN Sarja kertoo, miltä maailma näytti Metsälehden sivuilla tähän aikaan vuodesta joskus ennen. Etelänprinsessapalmu voi saavuttaa yli kahdenkymmenen metrin pituuden. Talvea varten koivikkoja kaadettiin haloiksi, ja pelkästään Helsinkiä lämmittämään tarvittiin lehden mukaan vielä miljoona mottia eli 275 junavaunullista halkoja. ”On huomattava, että ennen sahausta olisi parasta pyytää suksitehtailijalta tarkat ohjeet siitä, miten sahaus suoritetaan, että väärällä sahauksella ei pilattaisi arvokasta suksipuutavaraa.” ”Tässä on kysymys myöskin kansantaloudellisten arvojen talteen ottamisesta, sillä suomalaiselle koivusukselle on vuosi vuodelta saatu yhä parempi maine kaikissa hiihtomahdollisuuksia omaavissa maissa”, suksiyrittäjä totesi. Huomio suksikoivuihin ”METSÄALA ON OSA SIDOSRYHMÄTALOUTTA, JOSSA ASIAKKAIDEN JA OMISTAJIEN LISÄKSI JOHDON PITÄÄ YMMÄRTÄÄ MYÖS PAIKALLISYHTEISÖJÄ, KANSALAISJÄRJESTÖJÄ JA ERILAISIA ALAN ASIANTUNTIJOITA.” MILTTONIN JOHTAVA NEUVONANTAJA TERHI KOIPIJÄRVI AUDIOMEDIAN HAASTATTELUSSA 26.11.2025. 5.12.2025 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI INVENTOINTI ENNEN JA NYT Metsälehti Makasiini ilmestyy 19.12.2025 HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT MELKO hiljattain julkaistu Nancy Anne Millerin runokirja ”Queen Palm: A Bermuda Christmas” kuvaa joulunajan tunnelmia palmusaarten maisemissa. Se on kotoisin Etelä-Amerikasta, Brasilian ja Argentiinan maisemista. Kotiseuduillaan etelänprinsessapalmu on varsin yleinen muodostaen paikoin tiheitäkin palmumetsiköitä. Ylenpalttisen runsaiden valokoristeiden alta ei tosin aina pystynyt erottamaan, oliko niiden alla palmu, joulukuusi vai -mänty. Adventinajan kirkollisissa tilaisuuksissa etelänprinsessapalmun oksat eivät jättikokonsa vuoksi ole palmunlehväkoristeina kovin käytännöllisiä. Ei niin höyhenenkevyt palmu Suotuisissa olosuhteissa etelänprinsessapalmu voi saavuttaa yli kahdenkymmenen metrin pituuden. ”Näyttihän jo viime talvena suoritettu ankara talvisota, mitä osaa hiihtojoukkomme siinä näyttelivät”, Karvinen huomautti. Tuuhean latvuksen pari-kolmemetrisissä lehdissä voi kussakin olla satamäärin metsurinsaappaan pituisia lehdyköitä. Joulunja pääsiäisenajan kirkollisissa koristeluissa Etelä-Amerikan paikalliset asukkaat käyttävätkin syystä sirompien palmulajien oksia. Australiassa etelänprinsessapalmuun suhtaudutaan varauksella, sen kyetessä leviämään siellä vieraslajina paikoin luontaisesti. Pienen marmorikuulan kokoisia keltaisia hedelmiä – luumarjoja – keitellään hilloksi tai syötetään karjalle. 11828_.indd 35 11828_.indd 35 2.12.2025 16.37.19 2.12.2025 16.37.19. Niillä huiskiminenkin vaatisi melkoista sisua ja lehtien tuoreena säilyttäminen kookasta vesitynnyriä perinteisen kukkamaljakon sijaan. Siellä missä joulukuusia ei kasva, koristellaan palmuja jouluvaloin. Parasta suksipuuainetta oli Karvisen mukaan ”suora ja oksaton hyötykasvuinen sekametsän koivu”
10.2. 2026 KULTTUURIKASARMI HELSINKI Seuraava tapahtuma on 10.2. Tilaisuus alkaa aamiaisella klo 8 ja päättyy noin klo 12.30. Luvassa on ajankohtaista metsäasiaa, asiantuntijoiden näkemyksiä ja vinkkejä sekä verkostoitumista! OHJELMAN TEEMOINA MUUN MUASSA: ”Näin teet metsätilakaupan” ”Vältä sukupolvenvaihdoksen sudenkuopat” METSÄLEHDEN SUOSITUT METSÄT JA RAHA -LUKIJATAPAHTUMAT JATKUVAT VUONNA 2026! Ilmoittautuminen on nyt avattu paikkoja on rajoitetusti! https://www.sustainablenordic.com/metsatjaraha-hki2026 11829_.indd 36 11829_.indd 36 2.12.2025 16.45.43 2.12.2025 16.45.43. – paikkana Kulttuurikasarmi, Helsinki