NRO 18 Ura pankkialalla ohjasi Veikko Karhulahden metsäsijoittamisen pariin. Sivut 22–23 PANKKI VAIHTUI METSÄÄN PERJANTAINA 8. LOKAKUUTA 2021 . TORSTAINA 7. PERUSTETTU VUONNA 1933 Vesa-Matti Väärä 10482_.indd 1 10482_.indd 1 3.12.2023 13.34 3.12.2023 13.34. JOULUKUUTA 2023 . NRO 22
Sivut 22–23 PANKKI VAIHTUI METSÄÄN PERJANTAINA 8. Stora Enso on markkinoinut konseptia hyödylliseksi myös ”ammattitaitoisille kuljettajille, MENESTYKSEN MAHDOLLISUUS VAI PALUU TORPPARIAIKAAN. JOULUKUUTA 2023 . ”Olemme laajentaneet puunhankintaamme Länsi-Suomeen, ja haluamme Harvesting Partner -konseptin avulla houkutella yrittäjäksi kehittymishaluisia alan ammattilaisia, mutta konsepti on tarjolla myös jo toimiville yrityksille”, kertoo Stora Enson operaatiojohtaja Elina Hopponen. Metsäpalvelu Nygård Oy:n Arto Nygård on ensimmäinen Stora Enson uuden konseptin mukainen yrittäjä Suomessa. Vimpelissä uutta mallia esittelemässä oli myös Stora Enson operaatiojohtaja Elina Hopponen. Alan edunvalvojassa malli herättää myös epäilyksiä. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 431 (LT/22) Lukijoita 213 000 (KMT/22) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere TORSTAINA 7. 10483_.indd 2 10483_.indd 2 3.12.2023 13.42 3.12.2023 13.42. AJANKOHTAINEN / UUTISET 8.12.2023 2 Metsälehti.fi UUTISET Nielutavoitteen saavuttaminen hämärän peitossa ›› 8–11 Ruotsin metsäala hyötyy kruunusta ›› 14–15 METSÄSTÄ Metsänhoidon myytit murskaksi ›› 18–19 Muokkauskone kerää risutkin ›› 26 Osakekirjat käyvät myös keräyskohteeksi ›› 31-31 PILKKEITÄ Savolaiset veivät kaskioppinsa Amerikkaan asti ›› 34 Jonglööri pitää moottorisahat lennossa ›› 38 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 91. NRO 18 Ura pankkialalla ohjasi Veikko Karhulahden metsäsijoittamisen pariin. Uudessa mallissa korjuukumppaniksi ryhtyvä yrittäjä saa käyttöönsä leasing-sopimuksella puunkorjuuseen tarvittavat metsäkoneet nelivuotisen sopimuskauden ajaksi. Rahoitussopimuksen pankin kanssa on neuvotellut Stora Enso. Kuva: Veli-Matti Väärä SAMI KARPPINEN STORA ENSON uusi puunkorjuukonsepti on rantautunut Ruotsista Suomeen. Stora Enson uudessa mallissa yrittäjä korjaa puuta leasing-koneilla. NRO 22 . LOKAKUUTA 2021 . PERUSTETTU VUONNA 1933 Vesa-Matti Väärä Veikko Karhulahti aikoo kasvattaa pakuria koivikossaan
Mahdollisuus menestyä täytyy yritystoiminnassa olla omissa käsissä. Lieneekö tarvetta uusien yritysten perustamiselle?” Rahoitusmarkkina kiristynyt Ensimmäinen Stora Enson uuden konseptin mukainen korjuukumppani on Metsäpalvelu Nygård Oy Alajärveltä. Koneyrittäjien varatoimitusjohtajan Simo Jaakkolan mukaan on oltava tarkkana, että kilpailu alalla pysyy tasapuolisena. Yrityksellä on jo entuudestaan yksi Sampon ja Rottnen koneketju urakoimassa Metsänhoitoyhdistys Suomenselälle. Kaikki yrittäjät kantavat itse yrittäjän vastuun ja ovat vastuussa omasta liiketoiminnastaan. UUTISET 8.12.2023 Metsälehti.fi 3 ”Kaikki yrittäjät kantavat itse yrittäjän vastuun.” HARVESTING PARTNER -KONSEPTI Stora Enso tarjoaa yrittäjälle nelivuotisen urakointisopimuksen. Stora Enso neuvottelee rahoitussopimuksen, yrittäjä käyttää koneita leasing-sopimuksella. Entä miten toimitaan tilanteessa, jossa sopimusyrittäjille ei ole tarjolla riittävästi työtä – menevätkö Harvesting Partnerit etusijalle. Viime viikolla Vimpelissä männikön suojuspuuhakkuulla savotoi kaksi upouutta Komatsun metsäkonetta. ”Olimme poikien kanssa puhuneet jo aiemmin yritystoiminnan kasvattamisesta. SA M I KA RP PI N EN joilla on halua lähteä yrittäjiksi”. Malli on Stora Enson käytössä Ruotsissa. Jaakkola muistuttaa, että Suomessa on jo noin 1 500 toimivaa puunkorjuuyritystä, joista löytyy myös kasvuhaluisia toimijoita. ”Jos partnerisopimusta tarjotaan jo sopimussuhteessa oleville, niin se voi luoda uusia mahdollisuuksia esimerkiksi rahoituksen saamisessa. Koneyrittäjien Jaakkola näkee periaatteessa hyvänä asiana, jos ison metsäyhtiön selkänoja mahdollistaa puunkorjuuyrityksen kasvun. SE PP O SA M U LI FAKTA 10483_.indd 3 10483_.indd 3 3.12.2023 13.43 3.12.2023 13.43. Se voi rajoittaa monen yrityksen kasvua. Jos asiakas haluaa lähteä helpottamaan rahoituksen saantia, niin en näe siinä ongelmaa.” Jaakkolan mukaan on kuitenkin oltava tarkkana, ettei rahoitusmahdollisuuksilla vaikuteta alan kilpailuun epätasapuolisesti. Yrittäjällä yrittäjän vastuu Kumppanipakettiin kuuluvat myös Stora Enson yrittäjälle tarjoamat kirjanpitoja henkilöstöpalvelut sekä koulutus. En tiedä, olisiko rahoitusta järjestynyt, jos koneketjun olisi halunnut ostaa itse”, kuusi vuotta yrittäjänä toiminut Arto Nygård sanoo. ”Jos asiakas alkaa toimia liian syvällä yrittäjän liiketoiminnassa, niin se ei koskaan kuulosta kovin hyvältä.” Stora Enso aikoo ottaa käyttöön Harvesting Partner -konseptinsa seuraavaksi Itä-Suomessa. ”Tällä konseptilla ei ole vaikutusta kilpailuun. ”Vääristyykö kilpailu, jos markkinoilla olisi muitakin laajenemishaluisia yrityksiä, mutta asiakas ottaa tietyn joukon erityiskohteluun?” hän kysyy. Yritys työllistää tällä hetkellä myös Nygårdin kaksi poikaa sekä yhden ulkopuolisen kuljettajan. Koneyrittäjien Jaakkola muistuttaa, että yrittäjän on aina syytä miettiä, missä menevät yrittäjän vapauden rajat. Tämä on herättänyt kummastusta alan yrittäjissä sekä etujärjestö Koneyrittäjät ry:ssä. Uudet kumppanit värvätään hakuprosessin kautta. Toivon, että iso yhtiö voi taata paremmin tasaisen työllisyyden ympäri vuoden.” Nygårdin toinen korjuuketju jatkaa metsänhoitoyhdistykselle urakointia. Hopposen mukaan kumppanuudesta kiinnostuneita on ollut jo tähän mennessä kymmeniä. ”Tässä kiinnosti mahdollisuus päästä ison puunhankintayhtiön urakoitsijaksi yhdellä korjuuketjulla. Yritys tavoittelee kaksivuorotyön tuottamia korjuumääriä, mutta Hopposen mukaan mitään sitovia kuutiomääriä ei sopimuksiin kirjata. ”Rahoitusmarkkina ja etenkin omarahoitusvaateet näyttävät kiristyvän jopa liikaa. Pakettiin kuuluvat myös kirjanpito-, henkilöstö-, sekä koulutuspalvelut. Tämä malli antoi siihen hyvän mahdollisuuden ilman, että tarvitsee sitoa koneisiin isoja omia pääomia. Niin on myös tässä mallissa”, Hopponen vakuuttaa. ”Onko toiminta lojaalia nykyisiä sopimuskumppaneita kohtaan, jos mahdollisesti heidän palveluksessaan työskentelevistä osaavista kuljettajista tehdään yrittäjiä ja rakennetaan näin uutta kilpailua?” kysyy Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola
Sen maksama yhteisöveropotti kohosi yli sataan miljoonaan euroon. ”Jos on sopiva kohde, niin tukea kannattaa hakea”, kehottaa rahoitusja tarkastuspäällikkö Jussi Pirkonen Metsäkeskuksesta. M ET SÄ G RO U P METSÄSEKTORIN 10 SUURINTA YHTEISÖVEROJEN MAKSAJAA Verotettava tulo, € Maksettu yhteisövero, € Metsä Fibre Oy 802 113 848 160 425 770 UPM-Kymmene Oyj 369 364 718 71 339 885 UPM Energy Oy 340 099 670 68 022 934 Yara Suomi Oy 305 632 765 61 129 553 Tornator Oyj 199 719 078 39 946 816 Metsäliitto Osuuskunta 181 809 933 36 364 987 Keitele Group 177 906 756 35 590 351 UPM Speciality Papers 115 318 922 23 039 738 Versowood Group Oy 105 883 931 21 179 786 Stora Enso Oyj 140 435 976 19 212 755 Yhteisövero on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama tulovero, joka on 20 prosenttia yhteisön verotettavasta tulosta. Määräaikainen tuki on päättymässä, ja tuen hakuaika loppuu vuoden lopussa. Eteläisen Suomen yhteismetsistä runsaimmin yhteisöveroja maksoi Mustialan yhteismetsä Loimaalta, 407 000 euroa. Etelä-Savon mhy:n verotettava tulo oli viime vuonna noin puoli miljoonaa euroa, Metsäreviirin puukauppayhtiö, Skogsreviret, oli yhdistyssarjan kakkonen ja Varsinais-Suomen Lounametsä kolmonen. Buchert perää vahvaa teollisuuspolitiikkaa Suomeen on rakennettu 2010-luvulla vahvaa tekstiilikuituteknologian osaamista. Myös John Deeren osin omistama Waratah kohosi kymmenen suurimman yhteisöveronmaksajan listalle metsäkonevalmistajista. Selluja sahateollisuutta harjoittava Metsä Fibre maksoi alan toimijoista viime vuonna eniten yhteisöveroa, runsaat 160 miljoonaa euroa. Mh-yhdistyksillä isoja haastajia Menestyneiden metsäpalvelutuottajien joukkoon on noussut lukuisia yksityisiä yrityksiä. 10484_.indd 4 10484_.indd 4 3.12.2023 13.51 3.12.2023 13.51. ”Uudemmilla, vuosina 2012– 2018 toteutetuilla uudistushakkuukohteilla sekä kokonaislajimäärä että punaisen listan lajimäärä olivat merkitsevästi korkeammat kuin vanhemmilla hakkuilla”, kertoo Luken tutkija Juha Siitonen tiedotteessa. Sahayrityksistä Keitele on ylivoimainen ykkönen, mutta sen perässä on iso joukko kymmeniä miljoonia viime vuonna hankkineita yrityksiä. Suurista konevalmistajista Komatsu Forest jäi listan ulkopuolelle. Luontopaneeli: Kehuja ja kehitysehdotuksia Suomen Luontopaneeli on tuottanut kaudella 2020–2023 merkittävän määrän raportteja, lausuntoja ja mietintöjä ajankohtaisista aiheista, paneelista tehdyssä arviossa todetaan. Ponsse ja Deere omaa luokkaansa Metsäkonevalmistajista Ponsse ja John Deere Forestry olivat omassa luokassaan 5,7 miljoonalla ja neljällä miljoonalla eurolla. Yhteismetsistä suurimman yhteisöveropotin, 1,7 miljoonaa euroa, maksoi Inarin yhteismetsä. Metsänhoitoyhdistysten kilpailijoista runsaimmin yhteisöveroja maksoi Loviisassa toimiva Wide Skog Ab, 83 000 euroa. Se myi koko metsäomaisuutensa Sinituotteen pääomistaja Ilkka Brotherukselle. Metsäsektorin toimijoista eniten yhteisöveroja maksoi Metsä Groupin selluja sahateollisuutta harjoittava Metsä Fibre. Tuen avulla metsitystä on tehty noin 5 400 hehtaarille. Prosessien skaalaaminen teolliseen mittaan vie aikaa, mutta Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchert uskoo, että kaupalliset läpimurrot eivät ole kaukana. Metsäkoneyritysten ykkönen oli Metsäkonepalvelu lähes kahden miljoonan euron vuosituloksellaan. Paneelin työn vaikuttavuuden vahvistamiseksi on tärkeää, että se kehittää toimintojaan tiedevälittäjänä. Vielä ehtii hakea metsitystukea Suomen metsäkeskus on myöntänyt tukea joutoalueiden metsitykseen vuodesta 2021. Samalla yhteismetsä nousi Hausjärven suurimmaksi yhteisöveron maksajaksi. ”Nyt tarvitaan vahvaa teollisuuspolitiikkaa, jotta innovaatioista siirrytään tehdasmittaiseen tuotantoon ja jotta investoinnit saadaan kotiutettua Suomeen”, Buchert sanoi Metsämiesten Säätiön 75-vuotistilaisuudessa. Toki isoilla yhdistyksilläkin näyttää verotilaston mukaan menneen hyvin. Kakkosena oli vielä radikaalimpaan ratkaisuun päätynyt Hausjärven yhteismetsä. AJASSA 8.12.2023 4 Metsälehti.fi LYHYET SAMI KARPPINEN MIKKO RIIKILÄ METSÄJÄTIT maksoivat metsäsektorin muhkeimmat yhteisöverot vuodelta 2022. Seuraavana listalla olivat pohjoisen suuret Kuusamo ja Salla sekä pari vuotta sitten perustettu yhteismetsä Aari. Metsäjätit ja sahat yhteisöverokärkenä Verotiedot paljastavat, että vuosi 2022 oli sahafirmoille hyvä. Sen perässä tuli joukko itäsuomalaisia metsänkoneyrityksiä, muun muassa Moto Team Tauriainen Oy, Motoajo Oy ja Metsäkoneurakointi Toropainen Oy. Luonnonhoidolla on väliä Hakkuiden yhteydessä tehtävillä luonnonhoitotoimilla on myönteisiä vaikutuksia metsien monimuotoisuuteen, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemä inventointi kertoo. Näiden jälkeen suurin oli vuosikymmenet metsäkoneiden varaosia ja varusteita tuottanut, suurelle yleisölle tuntematon Koneosapalvelu Oy. Verotiedot paljastavat, että vuosi 2022 oli sahafirmoille hyvä. Se myi lähes 3 000 hehtaarin yhtenäisen metsäalueen AA Sakatti Mining Oy:lle, joka kompensoi kaupalla kaivostoiminnan aiheuttamia ympäristöhaittoja. Pääosa yhteisverosta ohjautuu valtiolle, kuntien osuus on vajaat 24 prosenttia. Toisin kuin kilpailijansa, se tuo metsäkoneita maahan, mutta ei valmista niitä Suomessa. Paneeli voisi lisätä oikea-aikaista vuoropuhelua koko valtioneuvoston ja virkahenkilöiden kanssa, raportissa todetaan. Yhteisöveronsaajia ovat valtio ja kunnat. Sahayritykset taas olivat tärkeitä verojen maksajia monissa pikkukunnissa. Parannettavaakin jäi. Luke tutki UPM:n eri aikoina tehtyjen hakkuuaukkojen lajistoa. Kymmenen suurimman yhteisöveroja maksavan joukossa on vain kaksi yritystä, joiden kotipaikka on muualla kuin pääkaupunkiseudulla – Imatralle kirjautunut Tornator sekä Keitele Group Keiteleellä
Sen sijaan vain alle puolet piti heitä monimuotoisuuden edistäjinä tai asiakaspalvelijoina. Virheelliset käsitykset vaikuttavat metsistä käytävään keskusteluun”, toteaa tutkimuspäällikkö Tommi Saarnio Taloustutkimus Oy:stä tiedotteessa. Esimerkiksi metsien omistukseen ja hyödyntämiseen liittyy yhä epäselvyyksiä. Metsämiesten Säätiön teettämään kyselyyn vastasi lähes 1 600 suomalaista. Hieman pienempi joukko, 41 prosenttia, tiesi, että suurin omistaja ovat yksityiset metsänomistajat. Kolmannes koki metsäammattilaiset ulospäin suuntautuneiksi ja alle kolmannes aktiivisiksi viestijöiksi. Siitä huolimatta kansalaisten tiedot metsistä ovat osin hataria, Taloustutkimuksen tekemästä kyselystä selviää. Lisäksi 66 prosenttia oli sitä mieltä, että metsänomistajan näkemykset otettiin erittäin tai melko hyvin huomioon metsätöiden suunnittelussa. Samoin 44 prosenttia luuli, että Suomessa hakataan metsää enemmän kuin se kasvaa. Nämä asiat nousivat kärkeen myös viime vuonna, kun samaa asiaa kysyttiin metsäammattilaisilta itseltään. Ammattilaiset onnistuneet hyvin Kokemukset metsäammattilaisten kanssa asioimisesta olivat pääosin positiivisia. Perusasioiden tietotaso, osaamisen tunnettuus ja arvostuksen nosto onnistuu metsäalan osaajien itsensä kertomana. Vastaajista 44 prosenttia luulee, että valtio tai metsäteollisuus omistaa eniten metsää Suomessa. Naiset olivat näissä kysymyksissä keskimäärin kriittisempiä kuin miehet, vaikka heistäkin enemmistö oli tyytyväisiä. Kyselyn mukaan 44 prosenttia suomalaista uskoo, että Suomessa hakataan metsää enemmän kuin se kasvaa. 80 prosenttia Kysely: Kansalaisten metsätiedoissa puutteita Alan kannattaa huolehtia, että perusfaktat ovat tiedossa, tutkimuspäällikkö Tommi Saarnio arvioi. Kukaan muu ei tule sitä tekemään puolestamme”, sanoo Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä. ”Metsäammattilaisilla on kykyä, halua ja osaamista viestiä osaamisestaan, mutta viimevuoMaan kattavin markkinapaikka. 74 prosenttia vastaajista koki, että metsäammattilainen oli kuunnellut metsänomistajan näkemyksiä erittäin tai melko hyvin. ”Metsäalan kannattaa pitää huolta siitä, että perusfaktat metsän omistuksesta ja hoidosta ovat yleisessä tiedossa. Tästäkin pienempi joukko, 38 prosenttia vastaajista, tiesi, että kasvu on hakkuita suurempaa. 68 prosentti katsoi, että ammattilainen oli hoitanut käytännön toiminnan sovitun mukaisesti erittäin tai melko hyvin. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 10484_.indd 5 10484_.indd 5 3.12.2023 13.51 3.12.2023 13.51. vastaajista koki metsäammattilaiset talouskäytön edistäjiksi ja asiantuntijoiksi. AJASSA 8.12.2023 JUSSI COLLIN METSÄT ovat tärkeitä suomalaisille. SE PP O SA M U LI tisen tutkimuksen mukaan vain 28 prosenttia heistä kertoo työnantajansa tukevan tai rohkaisevan osallistumista metsäkeskusteluun. Metsäammattilaisten julkisessa kuvassa korostuu talouskäyttö ja asiantuntemus
”Vanhat käytännöt kaivettiin esille.” 10485_.indd 6 10485_.indd 6 3.12.2023 14.17 3.12.2023 14.17. ”Tästä Stora Enson porukasta on kasvanut toinen perhe.” Kasvavan puumäärän operoija Stora Enso on kertonut tehostavansa puunhankintaa koko Suomen kattavalla hankinta-alueellaan ja valmistautuu Oulun uuden kartonkilinjan käynnistymiseen vuoden 2025 alussa. Tämä tietää korjuun ja kuljetuksen tehostamista sekä välivarastopaikkojen ja terminaaliverkoston hiomista. Hopposen tehtävä on varmistaa, että kasvavat puumäärät saadaan ohjattua tehokkaasti tehtaalle. Myös metsäkonevalmistajien kanssa tehdään tiivistä YHDEN FIRMAN NAINEN Tuore operaatiojohtaja Elina Hopponen on ollut Stora Enson leivissä liki 20 vuotta. Hopponen aloitti Stora Ensolla vuonna 2004 ja on siitä lähtien ollut firman palveluksessa lukuisissa tehtävissä korjuuesimiehestä itja kehitystehtäviin. Se on karkeasti Stora Enson vuosittain hankkima puumäärä. Kyseessä on noin miljardin euron investointi, joka kasvattaa Oulun tehtaan puunkäyttöä arviolta miljoonalla kuutiolla. Viimeisimmäksi Hopponen toimi ostopäällikkönä, kunnes siirtyi operaatiojohtajaksi viime elokuun alussa. ”Kaikki lähtee siitä, että puu on kuljetettavissa silloin, kun sitä tarvitaan. Siinä määrin organisaatio on onnistunut”, Hopponen kehuu. Tässä auttaa ajourien optimointi ja entistä parempi suunnittelu sekä erilaisten maapohjien tunnistaminen teknologiaa ja tarkempaa dataa hyödyntämällä. Ilmaston muuttuessa myös lyhyempiin talviin ja lisääntyvään märkyyteen on varauduttava. Kokonaispuunkäyttö Oulun tehtaalla on kartonkilinjan käynnistymisen jälkeen noin 3,4 miljoonaa kuutiota. Ja ylipäänsä optimoidaan puun kuljetusreittejä ja kuljetusmuotoja, jotta puu saadaan kuljetettua mahdollisimman tehokkaasti loppukäyttöpaikkaan”, Hopponen kertoo. Taakse jäänyt märkä syksy ei ehkä ollut tuoreelle operaatiojohtajalle helpoin aloitus, mutta unia sateet eivät ole Hopposelta vieneet. Syksyllä yhtiön operaatiojohtajana aloittaneen Elina Hopposen tehtävänä on varmistaa, että nämä miljoonat kuutiot kulkevat ongelmitta metsistä tehtaille. AJASSA / HAASTATTELU 8.12.2023 6 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI PETTERI KIVIMÄKI, KUVA 20 MILJOONAA kuutiota. ”Puut on saatu riittämään tehtailla ja on päästy tavoitteisiin
Storan Enso on sitoutunut puolittamaan päästönsä vuoteen 2030 mennessä. 8.12.2023 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI PEKKA SYVÄNEN KIRJOITTAJA ON KONEENRAKENTAJA JA PUUNTUOTTAJA. Uiton paluulle oli kaksi perustetta: logistiset syyt sekä ympäristösyyt. NUOREMPANA SEURASIN AHKERASTI uutisia ja hötkyilin kaikesta sirpaletiedosta, mutta nykyään olen oppinut ottamaan rauhallisemmin. Rakennuksien keskelle jää kolmen hehtaarin metsäalue ja ympärille reilusti suojeltuja metsiä. Saadaan ehkä enemmän ympärivuotiseksi korjuuta sitä kautta”, Hopponen arvioi. Metsäviestinnässä pitäisi saada edes kansan perustiedot kuntoon. ”Vanhat käytännöt kaivettiin esille, uitto saatiin käyntiin ja se onnistui erinomaisen hyvin”, Hopponen kertoo. Metsäkoneet olivat pitkän taistelun jälkeen jo paikalla, kunnes alueelta löytyi ”vesiuoma jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalankulku ole merkittävässä määrin mahdollista” – eli noro. Ennallistaminen ei vaikuta muutenkaan keskittyvän metsiin. Olen kylläkin viihdyttänyt edelleen itseäni tarkastamalla iltapäivälehtien kannet kassajonossa. ”Tietynlaiset turvemaakohteet kestävät hakkuita jopa paremmin kuivana kesänä kuin huonona talvena. Olen saanut lukea runsaasti pelottelua maatalouslehdistössä EU:n ennallistamisasetuksesta. Liukkaus jokatalvinen ongelma Tällä hetkellä operaatiojohtajan työpöydällä ajankohtaisimpana on yhteistyö tieja rataverkosta vastaavien kanssa. Kuten kotikaupungissani käynnissä olevassa metsäkiistassa: Kaupungin pitäisi kaataa kahdeksan hehtaaria metsää ja saada alueelta laskemani mukaan 110 miljoonan euron verran tuloja rakennusoikeuksien myynnistä. Eiköhän metsiä kannata edelleen uudistaa, pitää taimikot kovassa kasvukulmassa ja hoitaa harvennukset ajoissa. Rakennukset halutaan jättää noron takia nyt rakentamatta. Minulla oli vartti ylimääräistä aikaa, jonka käytin menemällä EU:n omille sivuille ja etsin, mitä asetuksessa oikeasti sanotaan. Etsin ”jallu luuraa” -hengessä iltapäivälehtien kansista joka päivä löytyvän Vladimirin sekä jonkin piilevän terveysriskin. Puunhankintamäärien kasvu lisää kuljetusmääriä, jolloin kuljetusvaihtoehtoja ja reittejä on hyvä olla enemmän. EU haluaa ottaa itselleen metsienpäätösvallan ja uudistushakkuut kielletään. PELKOA JA KAUHUA METSISSÄ 10485_.indd 7 10485_.indd 7 3.12.2023 14.17 3.12.2023 14.17. Stora Enso aloitti uiton viime kesänä uudelleen neljäntoista vuoden tauon jälkeen. Turha tässä on metsiä hoitaa, kun ei niitä saa kohta enää käyttää. Tiestön osalta puukuljetuksia hankaloittaa etenkin alemman tieverkoston vuosien saatossa syntynyt korjausvelka sekä ylläpidon puutteelliset resurssit. Suomessa on toistettu 20 prosentin ennallistamistavoitetta. Kaiken viestinnän jälkeen kolmasosa kansasta luulee valtion omistavan kaikki metsät ja 44 prosenttia kuvittelee hakkuiden olevan suurempia kuin metsien kasvun. Toisaalta ilmastonmuutos voi lisätä kuumien ja kuivien kesien osuutta. Hän haluaa olla innostamassa nuoria metsäalalle ja pysymään alalla. Joka kerta. Jostakin syystä me kuluttajat luemme mieluummin ikäviä uutisia kuin tulevaisuuden uskoa luovia tarinoita. Toiseksi uiton päästöt ovat jopa 75 prosenttia rautatieja aluskuljetuksia vähäisemmät. Stora Enso uittaa puita Saimaan vesistössä, ja puut päätyvät Imatran tehtaille. yhteistyötä koneiden aiheuttaman pintapaineen vähentämiseksi. VAIKUTTAVA VIESTINTÄ ON VAIKEAA. EU:n mukaan lakiehdotus ei velvoita luomaan uusia suojelualueita. Kaupungilla olisi ollut rahalla käyttöä. EU:n mukaan kosteikot, turvemaat, niityt ja dyynien elinympäristöt kärsivät eniten ja ovat ennallistamistoimien kärjessä. Ihmiset eivät ymmärrä. KUKA KUKA ELINA HOPPONEN STORA ENSON operaatio johtaja 44vuotias VALMISTUNUT vuonna 2002 metsänhoitajaksi Joensuun eli nykyisestä ItäSuomen yliopis tosta TOIMINUT Stora Ensolla eri tehtävissä vuodesta 2004 KOTOISIN Kontiolahdelta, asuu Jyväskylässä PERHEESSÄ puoliso sekä kaksi kouluikäistä lasta HARRASTAA hiihtoa, retkiluis telua, lenkkeilyä, bodybalancea sekä varjoliitoa EI OMISTA metsää, mutta on harkinnut metsän ostoa ”Kuljettajapula metsäalalla on yksi merkittävä puunhankinnan pullonkaula”, operaatiojohtaja Elina Hopponen linjaa. Sitä on jo nyt hyödynnetty. Samoin kielletään puun polttaminen, kirjanpainajat tappavat kuuset, myyrät syövät taimet, sudet syövät metsurin, tehtaat lopetetaan, ulkomaiset rahastot ostavat Suomen metsät ja kaikki järkevä toiminta muutenkin kielletään. Tunnelma on ollut kuin 20 prosenttia Suomesta pitäisi suojella. Suomessa ei voisi rakentaa yhtään tietä, jos norot olisivat täysin suojeltuja. Lapseni kantoivat kouluruokailussa lautaset käsissä, koska tarjottimien peseminen vei liikaa rahaa. Rautateillä omat haasteensa tuo laaja yksiraiteisuus. Vaikka miten peloteltaisiin. Tajusin, että ne eivät tee minua iloisemmaksi tai tietävämmäksi. ”Yksi merkittävä tekijä talviaikaan on liukkauden torjunta yleisillä teillä. Synkät uutiset myyvät. Lopetin iltapäivälehtien lukemisen huhtikuussa 2022. Siellä on jo tältä syksyltä esimerkkejä, että meidän on täytynyt keskeyttää ajo syrjäisemmillä teillä, koska liukkauden torjunta on jäänyt hoitamatta eivätkä autot vain pysy teillä.” Hopponen toivookin, että etenkin tulevat teolliset investoinnit huomioitaisiin nykyistä paremmin, kun euroja tiestön ylläpitoon budjetoidaan. Pelko myy. Metsäpuolella tehdään usein mukavan lämpöistä tarinaa ja kuvitellaan ihmisten ymmärtävän tarinoiden taakse. Luontoväki voittaa metsäväen viestinnässä. Päästöjen vähentäminen puunkuljetuksessa auttaa yhtiötä päästötavoitteessaan. Kun tietoa ei ole, niin tunteet vievät. METSÄUUTISOINTI ON SYNKKÄÄ. Uitto käynnistyi hyvin Lyhyemmät matkat puu kulkee kumipyörillä, ja pidemmät kuljetukset hoidetaan rautateitse tai vesiteitse joko aluskuljetuksin tai uittaen
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola lienee ollut kiusallisen lähellä totuutta kysyessään lokakuussa, että onko metsien hiilinielulaskenta toimittajille liian vaikea ymmärtää. ”Kaikki tietävät, että lopullista totuutta ei vielä tiedetä.” Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Lausunnon antoi Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä Ylen jutussa vuosi sitten. Todellisuudessa yhtälössä on muuttujia edelleen hurjan paljon. Tänä syksynä on käynyt ilmi, että päätelmiä tehtiin tuolloin päivittämättömien vertailutietojen pohjalta, mutta siitä lisää tuonnempana. Lisäksi taustalla etenevä byrokraattinen prosessi, jonka pohjalta mahdollisen laskun suuruus määräytyy, on äärimmäisen monimutkainen. Hurjimmat arviot Suomelle koituvasta laskusta liikkuivat jopa seitsemässä miljardissa eurossa. 10501_.indd 8 10501_.indd 8 3.12.2023 14.26 3.12.2023 14.26. Julkisuudessa käytiin tuolloin tiukkaa vääntöä siitä, millainen lasku Suomelle koituu, jos emme saavuta maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden eli lulucf-sektorin ilmastotavoitteita vuosina 2021–2025. Tällaiset kauhukuvat on ollut helppo ottaa ilmastopolitiikan keppihevoseksi ja nostaa esiin tv:n keskusteluohjelmissa. Median jutuissa, kuten tässäkin, yksinkertaistetaan asioita rajusti. Paha vain, että metsänielutavoitteet ja -toteumat muuttuvat alati – jopa takautuvasti. On kuitenkin yksi asia, josta ollaan yksituumaisia: On hyvin toHIINIELUTAVOITTEISSA varmaa on vain epävarmuus Suomi pyrkii vimmaisesti EU:n ilmastotavoitteisiin ja katseet ovat metsissä. Siksi asiantuntijatkaan eivät ole innokkaita arvailemaan Suomelle vuonna 2027 lankeavan hintalapun summaa. 8.12.2023 8 Metsälehti.fi METSÄSTÄ SAMI KARPPINEN ”K yllähän tämä on suorastaan kansallinen hätätilanne.” Näin ei julistanut pääministeri Petteri Orpo marraskuussa Vartiuksen raja-asemalla turvapaikanhakijoiden ryskytellessä rajapuomia
8.12.2023 Metsälehti.fi 9 METSÄSTÄ SA M I KA RP PI N EN 10501_.indd 9 10501_.indd 9 3.12.2023 14.26 3.12.2023 14.26
Antti Mutanen Sama suunta Metsänielu ilman puutuotteita 2013–2021, milj. Maiden vertailutasolaskelmat ovatkin kaikki erilaisia. ”On muistettava, että hakkuiden pienentyminen nostaa metsien nielua, mutta metsäteollisuuden tuotannon pienentyminen laskee puolestaan puutuotenielua”, huomauttaa Mutanen. Arviossa oletetaan, että Suomella olisi käytössä lulucf-asetuksen mukaiset joustot. Jos metsiä hakataan enemmän kuin ne kasvavat, tai puita kuolee paljon luontaisesti, voivat metsät muuttua päästölähteeksi. Suomellekin tämä on ollut todella monimutkainen ja raskas prosessi.” ”Tärkeä luku on 2,9 miljoonaa tonnia” Metsänielujen laskennallisen vertailutason määrittäminen on ollut tuskallista muissakin EU-maissa. Inventaarion menetelmiä kehitetään jatkuvasti. Yleistäen vertailutasolaskelmat pohjautuvat tapaan, jolla metsää on kussakin jäsenmaassa hoidettu vuosina 2000–2009. Sen verran suurempi Suomen maankäyttösektorin hiilinielun pitää olla vuonna 2030, kun sitä verrataan vuosien 2016–2018 keskimääräiseen tasoon. Kuluvan vuoden hakkuumäärillä uusi vertailutaso voi olla jo hyvin lähellä. Metsien vertailutaso: Laskennallinen taso, jota vastaan arvioidaan metsänielujen (sisältäen puutuotteet) todellinen kehitys kaudella 2021–2025. Myös laskelmien laadukkuudesta on esitetty epäilyjä. dennäköistä, että Suomi ei tule saavuttamaan maankäyttösektorin ilmastotavoitteitaan vuosina 2021–2025. 10–40 miljoonan tonnin vaje Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisi lokakuussa metsänielun vertailutason teknisen korjauksen. Lyhenne tulee englannin kielen sanoista land use, land use change and forest. tonnia CO2-ekv Lä hd e: Lu ke , Th ün en -I ns tit ut 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Saksa Suomi 10501_.indd 10 10501_.indd 10 3.12.2023 14.26 3.12.2023 14.26. Tilanne selviää lopullisesti vuonna 2027, kun EU käsittelee jäsenmaiden vuosilta 2021– 2025 ilmoittamat kasvihuonekaasuinventaarioiden tulokset sekä vertailutasot teknisine korjauksineen. ”Tuorein arvio on 10–40 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että metsänielun alijäämä tulee olemaan pienempi kuin vuoden 2021 hakkuutasoihin perustuva arvio. Poistumayksikkö: Lulucf-sektorin päästöjä voidaan kompensoida ostamalla poistumayksiköitä toisilta jäsenvaltioilta, jos yksiköitä on kaupan. Suomen metsien ja puutuotteiden hiilinielu määritetään vuosittain kasvihuonekaasuinventaariossa. Samalla se päivitti arvion siitä, kuinka paljon Suomi jää metsänielutavoitteesta vuosina 2021–2025. Lisäksi Suomen olisi saavutettava vuosille 2026–2029 määritettävä maankäyttösektorin tase, joka kuvaa sektorin vuotuisten Lotta Heikkonen Saksan kirjanpainajatuhot ovat syöneet myös maan metsänielua. ”Jäsenvaltiot ovat tehneet lulucf-asetuksesta omat tulkintansa. Uusi vertailutasolaskelma on tehty vain kansalliseen käyttöön ja se vaatii EU:n hyväksynnän. Puutuotenielu huomioiden ero oli runsaat seitsemän miljoonaa tonnia. Viime vuonna Suomen metsänielu oli siis pikaennakkotietojen mukaan noin viisi miljoonaa tonnia pienempi kuin vertailutaso ilman puutuotteita. Ennen teknistä korjausta arvio oli 50– 80 miljoonaa tonnia. 8.12.2023 10 Metsälehti.fi METSÄSTÄ TÄTÄ NE TARKOITTAVAT Lulucf: Lulucf-asetus ohjaa EU:n politiikkaa maankäytön, maankäytön muutosten ja metsien (maankäyttösektori) ilmastovaikutusten suhteen. Kasvihuonekaasuinventaario: Inventaariossa lasketaan metsien sekä muiden maankäyttösektorin luokkien päästöt ja nielut vuosittain. Tämän vahvistaa myös johtava asiantuntija Lotta Heikkonen maaja metsätalousministeriöstä. Se laski 23,5 miljoonasta tonnista 14,8 miljoonaan tonniin, kun puutuotteita ei oteta huomioon. Vuonna 2022 hakkuut olivat lähes kaksi miljoonaa kuutiota pienemmät kuin 2021 ja pikaennakkotietojen mukaan metsien hiilinielu ilman puutuotteita nousi kahdeksasta kymmeneen miljoonaan tonniin. Jos metsänielu, jonka kokoon vaikuttavat erityisesti hakkuut, pysyisi vuoden 2021 tasolla, päädyttäisiin noin 40 miljoonan tonnin vajeeseen”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Antti Mutanen sanoo. Hiilinielu: Metsät toimivat hiilinieluna, kun ne sitovat ilmasta enemmän hiilidioksidia kuin päästävät sitä. Inventaarion lukuja verrataan laskennalliseen vertailutasoon, johon Luken tekemä tekninen korjaus vaikutti. Tänä vuonna tammi-syyskuun hakkuumäärä on jopa viisi miljoonaa kuutiota pienempi kuin vastaavana aikana vuonna 2021. EU onkin päättänyt luopua vertailutason käytöstä vuosien 2021– 2025 jälkeen. Jos todellinen nielu velvoitekaudella on vertailutasoa suurempi, maat voivat saada siitä hyötyä. Mutasen mukaan Suomen kannalta tärkeä luku on jatkossa 2,9 miljoonaa tonnia hiilidioksidia
”Vanha menetelmä perustui liian pieneen aineistoon, jonka vuoksi asioita jouduttiin olettamaan paljon. Menetelmäpäivitykset eivät vaikuta olennaisesti Suomen taTURVEMAAMETSIEN PÄÄSTÖT PALJON LUULTUA SUUREMMAT ”Suomi on edelleen jäljessä tavoitteestaan. Metsänielu oli yli 20 miljoonaa tonnia viimeksi ensimmäisenä koronavuonna 2020, joten tavoite ei vaikuta toivottomalle. ”EU:n ilmasto-osaston pääjohtaja Kurt Vandenberghe kehotti meitä ilmoittamaan, onko Suomi miettinyt poistumayksiköiden ostoa. Maan metsänielu oli vuonna 2016 vielä 60 miljoonaa tonnia, mutta toissa vuonna enää 41 miljoonaa tonnia, ja maankäyttösektori oli muuttunut neljän miljoonan tonnin päästölähteeksi. ”Iso ja tärkeä kokonaisuus on maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (Misu) toimeenpano, jossa viedään noin 30 toimenpidettä käytäntöön”, Heikkonen sanoo. Yksiköiden merkittäväksi myyjämaaksi on povattu muun muassa Saksaa. Poistumayksiköistä voi tulla niukkuutta Suomelle mahdollisesti koituvaan laskuun vaikuttaa merkittävästi lulucf:ään kytkeytyvien poistumayksiköiden, joilla sektorin päästöjä voidaan kompensoida, hinta. Vuonna 2016 se oli vielä 17 milvoitteeseen metsänielun suhteen, mutta nyt nettonielu ja vertailutaso ovat jälleen vertailukelpoisia. Tavoite tarkoittaisi karkeasti, että Suomen metsien pitäisi vuonna 2030 olla noin 19 miljoonan hiilidioksiditonnin nielu. Ongelmallista oli, että joulukuun 2022 ja lokakuun 2023 välillä Suomelle aiheutuvan laskun suuruutta laskettiin julkisuudessa pohjautuen tietoihin, jotka eivät olleet vertailukelpoisia keskenään”, Mikola sanoo. Lähde: Luke YKSI osoitus metsänielulaskennan yllätyksistä saatiin, kun Luke päivitti laskelmiinsa tuoreet tutkimustiedot turvemaametsien maaperän hiilidioksidipäästöistä. Tämän keinon Orpon hallitus on kuitenkin rajannut pois työkalupakista. Muutosta selittää ennen kaikkea se, että uuden tiedon valossa turpeen hajoaminen kiihtyy lämpötilan noustessa. Maaja metsätalousministeriössä keskitytään nyt siihen, mihin voidaan vaikuttaa. 10501_.indd 11 10501_.indd 11 3.12.2023 14.26 3.12.2023 14.26. Jos katsoo positiivisesti, niin voi tämän nähdä tutkimuksen onnistumisenakin. Uusien laskelmien mukaan päästöt olivatkin peräti 7,9 miljoonaa tonnia. Poliitikkojen ja virkamiesten työtä ei helpota se tosiasia, että metsänielun suuruus ja tavoitteet muuttuvat alati laskentamenetelmien muuttuessa. Vanha menetelmä Uusi menetelmä Maaperän CO2-tase (Mt CO2/vuosi) 199 199 1 199 2 199 3 199 4 199 5 199 61997199819992000200120022003200420052006200720082009201020112012201320142015201620172018201920202021 Käyrän suunta vaihtui Uuden ja vanhan menetelmän tuottama ojitettujen suometsien maaperän vuotuinen hiilitase Suomelle. Hinnasta, tai siitä, onko yksiköitä ylipäätään kaupan, ei ole vielä tietoa. Jos nielutavoitteita ei saavuteta EU-tasolla, voivat yksiköt olla kiven alla, tai niiden hinta nousta päästöpilvien yläpuolelle. Maaja metsätalousministeriössä muiden maiden tilannetta seurataan tarkasti. ”On tärkeää näyttää myös EU:n suuntaan, että teemme töitä asian eteen”, painottaa Heikkonen. Toimenpiteillä pyritään lisäämään metsien kasvua ja vähentämään päästöjä turvemailla. Tosin vuoden 2022 noin kymmenen miljoonan tonnin nielu pitäisi lähes tuplata, samalla kun Venäjän tuontipuu pyritään korvaamaan ainakin osin kotimaasta. Kolmen miljoonan tonnin lisäys nieluihin ei ole toteutuessaankaan Suomen tavoitteiden kannalta käänteentekevä. Hakkuita ei olla rajoittamassa Hiilinielun kasvattamiseen on olemassa yksi keino ylitse muiden: hakkuiden rajoittaminen. ”Kaikki tietävät, että lopullista totuutta ei vielä tiedetä”, Antti Mutanen kiteyttää ongelman. Vielä jäi kirittävää Metsänielu laskettuna vuoden 2023 kasvihuonekaasuinventaarion menetelmillä verrattuna päivitettyyn vertailutasoon Lähde: Luke Milj. Turhaa polemiikkia julkisuudessa aiheutti se, että inventaarion menetelmät päivitettiin ensin ja vertailutasolaskenta vasta vuotta myöhemmin. Merkittävä syy Saksan metsänielun hiipumiselle ovat massiiviset kirjanpainajatuhot. Misun avulla tavoitellaan vuoteen 2035 mennessä kolmea miljoonaa tonnia lisää hiilensidontaa. Mikola vakuuttaa, että uusi menetelmä on huomattavasti vanhaa parempi. Siksi katseet ovat jatkossakin tiukasti puissa. Vanha menetelmä myös oletti, että turpeen hajoamisesta syntyvät päästöt pysyvät koko ajan tasaisina.” Laskennallinen vertailutaso uusiksi Kasvihuonekaasuinventaarion menetelmämuutos vaikuttaa metsän nettonielun suuruuteen sekä laskennalliseen vertailutasoon, joka päivitettiin lokakuussa. Vielä vuonna 2019 EU-komissiolle toimitetuissa laskelmissa oletettiin, että turvemaametsiemme maaperäpäästöt ovat 3,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Onko kyse ole tutkijoiden epäonnistumisesta, kun arvio päästöistä muuttui muutamassa vuodessa totaalisesti. ”Nielun lisäystavoite on hyvä, koska mielestäni meidän tulisi olla enemmän kiinnostuneita metsien nettonielun kehityksestä”, Mutanen näkee. ”Hallitusohjelmassa on selkeä kirjaus siitä, että hakkuita ei rajoiteta”, Heikkonen huomauttaa. Vertailutaso ilman puutuotteita laski 23,5 miljoonasta tonnista 14,8 miljoonaan tonniin. Tutkimus korjaa itseään”, kuvailee Luken tutkimuspäällikkö Juha Mikola. Trendi turvemaan päästöissä oli aiemmin voimakkaasti laskeva, mutta nyt käyrä on vahvasti nouseva. Markkinat voivat toki rajoittaa hakkuita tehokkaasti, vaikka poliitikot eivät sitä tekisikään. Samalla voivat muuttua historiallisetkin tasot. ilman puutuotteita Juha Mikola joonan tonnin nielu. t CO -ekv. Nyt Saksankin tilanne on muuttunut. Päästöjä kuvaava grafiikka meni samalla uuteen uskoon hämmentävällä tavalla. ”Muutos on kieltämättä tosi iso. -14,84 Hoidettu metsämaa -90 -92 -94 -96 -98 -20 00 -02 -04 -06 -08 -20 10 -12 -14 -16 -18 202 -21 Päivitetty vertailutaso tonnia CO -ekv. 8.12.2023 Metsälehti.fi 11 METSÄSTÄ nettonielutavoitteiden yhteismäärää. Suomen osalta metsien sitoma hiilen määrä on ilmastoyhtälössä ylivoimaisesti suurin yksittäinen muuttuja. Vertailutaso on 8,65 miljoonaa tonnia aiempaa matalampi. Mutta kannattaako meidän ilmoittaa suureen ääneen tässä vaiheessa, että olisimme ostamassa yksiköitä?” Heikkonen pohtii
fi:n toimitusjohtaja Jukka Pusa. ”Jokaisella arvioijalla on oma tapansa.” 10487_.indd 12 10487_.indd 12 3.12.2023 14.37 3.12.2023 14.37. Erityisesti runsaspuustoisissa kasvatusmetsissä odotusarvot voivat kohota epärealistisen korkeiksi, ellei niitä oikaista käsisäädöllä. Molemmat tilat oli arvioitu summa-arvomenetelmällä, jossa metsätilan käypä arvo lasketaan puuston ja maapohjan arvon ja kasvatusmetsiköistä tulevaisuudessa saatavien hakkuutulojen nykyarvon, eli odotusarvon perusteella. Jokaisella arvioijalla on oma tapansa arvostaa eri tekijöitä”, sanoo Suomen suurimman metsäkiinteistöjä välittävän yhtiön Metsätilat. ”Tiedostamme tilojen hinnoittelun epäyhtenäisyyden. Esimerkiksi runsaat hoitotarpeet tai vähäiset nykyhetken hakkuumahdollisuudet perustelevat korkeaa alennusprosenttia. Arvioijan tehtäväksi jää suhteuttaa, kuinka tarkoin kohteena oleva metsikkö vastaa mallia. Tarkoitus on säätää hinta-arvio vastaamaan METSIEN HINNOITTELU REMONTIN TARPEESSA Metsätilojen hinta-arviot ovat nykyisellään melkoista arpapeliä. PUUKAUPPA & TALOUS 8.12.2023 12 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ VÄLILLÄ tuntuu, ettei metsätilojen hinta-arvioissa ole päätä eikä häntää. Toisen arvioitu käypä hinta oli 3 500 euroa hehtaarilta ja toisen yli 6 000 euroa. Äskettäin Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan rajalla oli myynnissä kaksi vierekkäistä, toistensa kaltaista metsätilaa. Arvionvaraista laskentaa Kasvatusmetsille laskettava odotusarvo perustuu Tapion taulukoihin, jotka kuvaavat niitä varten mallinnettujen metsien kehitystä. Kalliimmassa esimerkkimetsikössä automatisoitu laskenta oli antanut kasvatusmännikkökuvion odotusarvoksi yli 8 000 euroa hehtaarilla ja metsikön käyväksi arvoksi yli 14 000 euroa hehtaarilla. Saadusta summasta tehdään kokonaisarvon korjaus. Markkinatietoa arvioiden sijaan Puuston ja maapohjan yhteisarvosta tehtävä kokonaisarvon korjaus tarkoittaa yleensä 10–30 prosentin alennusta summa-arvoon. Tietokone-ohjelma laskee odotusarvot, mutta käytännössä ne on täsmättävä käsityönä. Uudet, kauppahintatilastoja hyödyntävät työkalut tarkentavat hinnoittelua. ”Todelliset odotusarvot jäävät aina muutamaan tuhanteen euroon, eikä kasvatusmetsikön käypä hehtaarihintakaan voi olla kymmentä tuhatta euroa”, Pusa sanoo
72,02 s 57,49 s 24,20 . Hankintahinnat .. Toistaiseksi se ei ole käytössä, mutta kokemukset ovat lupaavia. Hankintahinnat 69,77 s 70,05 s 64,07 . .. 56,71 . s nousussa . .. .. 44,78 s .. 46,34 . Läheskään kaikki eivät näin tee, vaan esimerkiksi odotusarvoista esitetään vain yhteenveto. .. .. Uudistushakkuu 71,35 . .. .. 27,27 s 28,25 . .. .. 62,19 . 10487_.indd 13 10487_.indd 13 3.12.2023 14.38 3.12.2023 14.38. .. 35,45 s Harvennushakkuu 65,25 . 19,17 . ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . .. .. .. 19,80 s 20,63 s 20,07 . ”Alentamatonta summa-arvoa pitäisi verrata metsätilojen kauppahintatilastoon, joka on nykyisellään riittävän kattava hinta-arvioiden tekemiseksi.” Pusa on samoilla linjoilla. 26,75 s 25,44 s .. Usein puustotiedot ja odotusarvot kerrotaan metsänarvon liitteenä olevassa kuvionselityskirjassa. .. Ensiharvennus 36,71 s 33,29 s .. s nousussa . .. .. 45,28 s 44,24 s .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA ›› METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Metsätilakaupan asiantuntija, Metsälehden julkaisemaa ”Hannun hintaseurantaa” laativa Hannu Liljeroos luopuisi korjaustekijän käytöstä kokonaan. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,24 s 64,95 . 27,03 s 26,55 s 34,07 s 34,49 s Harvennushakkuu 61,90 s 63,27 s 50,24 s 23,48 s 24,67 s 23,95 . 27,88 s 27,33 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,11 . 27,63 s .. .. 31,55 s 33,48 s Uudistushakkuu 71,38 s 72,27 s 55,04 . .. 20,74 . 21,51 s 21,09 s .. .. 45,01 s 45,05 s 44,72 s .. 26,18 s 27,25 s 36,46 s 35,27 s Harvennushakkuu 61,30 s 61,77 s 50,80 s 23,76 s 25,12 s 25,47 s 31,89 s 32,58 s Ensiharvennus 43,92 s 47,44 s 42,22 s 18,68 s 19,13 s 18,90 s .. KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikko 47 – ostajien vähäisyyden vuoksi Lapin luvut puuttuvat s nousussa . .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,50 . Ensiharvennus 57,19 s 60,61 s .. .. 45,24 . .. 24,94 s 25,31 s 33,05 s 33,79 s Uudistushakkuu 67,48 s 69,54 s 64,48 s 24,44 . 20,31 s 21,37 s 20,37 s .. .. 23,47 . s nousussa . 25,02 s 26,41 s 25,42 . Harvennushakkuu 66,52 s 66,16 s 50,34 s 24,18 . Metsätilat.fi on kehittänyt laskentatyökalua, jolla metsätilan hinta voidaan määrittää kauppahintatilastojen perusteella. .. .. Harvennushakkuu .. Hankintahinnat 73,41 s 73,84 s 59,50 s 45,41 s .. Hankintahinnat 71,70 s 71,41 s 64,53 s 44,56 s 45,31 s 45,96 s .. .. 27,02 . AJASSA 8.12.2023 Metsälehti.fi 13 s nousussa . Hankintahinnat 69,89 s 70,10 s .. 23,85 s 31,44 s 31,62 s Harvennushakkuu 57,26 . .. .. 28,33 s Ensiharvennus .. 45,24 s 51,83 s 52,84 . 29,44 . .. 30,37 s Uudistushakkuu 65,44 s 65,68 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 30,49 s 31,96 s Ensiharvennus 45,00 s 45,03 s .. 32,23 . 23,34 s .. .. .. 69,22 . 24,00 s .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . .. .. Korjausprosentti voidaan laskea, mutta yleensä se tehdään rutiininomaisesti, vaikka metsien kauppahinnat ovatkin viime aikoina olleet lähellä metsän korjaamatonta summa-arvoa tai sitä parempia. .. 25,03 s 27,58 s 24,35 s 32,84 . Milj.m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2023 2022 2021 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 10 20 30 40 50 60 70 80 2003 2011 2015 2019 2023 2007 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 682 430 m 3 Puukauppamäärä vko 47 metsän markkinahintaa. Uudistushakkuu .. .. Uudistushakkuu 71,67 s 72,86 s 60,21 s 25,30 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 69,11 s 71,29 s 51,72 s 24,32 s 25,93 s 26,03 . 23,08 . 20,21 . Hankintahinnat 64,88 s 61,97 s .. 61,61 s .. .. Hankintahinnat 68,15 s .. 33,86 s Uudistushakkuu 67,56 . .. 71,69 63,09 s 26,81 s 27,67 . .. .. .. 40,30 . 28,54 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat .. 33,88 s .. s nousussa . 25,21 s 24,92 . ”Läpinäkyvyys parantaa hintoja” Hinnoittelun sumeutta lisää se, ettei hinnoittelun perusteita läheskään aina avata myyntiesitteissä. .. .. .. 22,28 s 23,48 . .. 20,69 s 29,06 . 25,27 . Harvennushakkuu 64,96 s 65,97 s 47,56 s 24,68 s 25,23 s 26,08 . ”Kokemukseni mukaan mahdollisimman avoin tieto rohkaisee ostajaehdokkaita tekemään parempia tarjouksia kaupan kohteena olevista tiloista.” Tosin läheskään kaikkien Metsätilat.fi:n myymien tilojen hinnoitteluperusteita ei avata kokonaan. .. .. 30,31 . 30,24 s 31,18 s Ensiharvennus 43,02 . .. 41,21 s 18,54 s 18,97 s 18,80 s 25,91 s 28,23 s Hankintahinnat 70,89 s 72,33 s 63,89 . 60,34 . .. .. 44,30 . .. 19,62 s 19,87 s 18,69 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 53,36 s 25,49 s 25,67 s 26,41 s 32,36 s 33,62 s Ensiharvennus 51,96 s 50,05 s .. .. .. .. Hankintahinnat 74,97 s 77,93 s .. .. .. 44,34 s .. 46,88 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,98 s 69,59 s 58,05 s 23,23 s 25,32 s 24,18 s 31,41 s 32,99 s Uudistushakkuu 68,14 s 70,85 s 61,54 s 24,90 . .. .. Pusa kannattaa mahdollisimman läpinäkyviä arvioita. 31,84 s Harvennushakkuu 61,65 s 61,33 s 38,22 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,27 . .. 65,51 . 31,57 s Ensiharvennus 49,36 s .. .. 67,10 s .. .. 27,33 s 29,77 s 26,51 s 35,57 s 35,67 s Harvennushakkuu 61,42 . 46,19 . 44,73 . 20,44 . 25,46 s 23,50 . .. 45,30 . .. 21,61 s 20,81 . Kaikki eivät myöskään avaa käytettyä arvonkorjausprosenttia. Ensiharvennus .. Uudistushakkuu 62,74 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,61 s 68,18 s 60,67 s 23,53 . .. .. 29,72 . 24,88 s 25,69 s 23,75 s 31,18 . 20,94 . .. .. .. 60,36 s 25,10 s 26,25 s 26,02 s 33,14 s 34,47 . .. 16,79 s 15,42 s 15,81 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 69,74 s 70,83 . 18,92 . 41,55 . .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa
Ehkä huoltoseisokit kohdennettaisiin yksittäisten tuotantolinjojen osalta todennäköisemmin Suomeen kuin Ruotsiin. Miten suomalaiset sahat pärjäävät Laitilan mukaan Stora Enson työnjaossa kyseeseen voisi tulla lähinnä laskusuhdanteessa sahauksen keskittäminen Ruotsiin, mutta sillä ei suuria saavutettaisi. Taivekartongin kysyntä on suhteellisen vakaata, joten suuriin tuotannon rajoituksiin ei liene tarvetta. A N D RE M A SL EN N IK O V IS M O PE KK A RI N EN Stora Enson sellutehtaista Enocell (alla) ja vastarannalla sijaitseva Skutskär ovat vastinpari. Samaan aikaan Suomessa firmojen tunnusluvut hohtavat punaisella. Ruotsin sahateollisuus on hyötynyt halvasta kruunusta, joka on tuonut sille 15 prosentin kilpailuedun – ei vain suhteeessa suomalaisiin, vaan kaikkiin euroalueen sahureihin. Hänen mukaansa suomalaisten sahayritysten ylläpitämä kilpailukykyindeksi on painunut jopa alemmas kuin finanssikriisin aikaan. Toisaalta, Stora Ensolla ei Ruotsissa ole kuin kaksi sahaa, Alan saha Pohjanlahden rannikolla ja Gruvön saha Vänernin rannalla Billerud-Korsnäsin kartonkitehtaan naapurissa. ”Syynä ovat muun muassa Sveaskogin hakkuurajoitukset pohjoisessa sekä eteläisen Ruotsin kirjanpainajatuhot. Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto. Kumpikin on melko pieni, eikä kumpaakaan ole suoraan integroitu sellua edelleen jalostaviin laitoksiin. Meillä laitokset ovat tyypillisesti suuria ja uudehkoja.” Laitila arvioi, että haastavin markkinatilanne lienee kraftlineria tuottavilla Stora Enson Varkauden ja Oulun uudenkarheilla kartonkikoneilla. Stora Enson viestintäjohtaja Ingrid Peura ei tartu täkyyn, vaan vastaa odotetun ympäripyöreästi: ”Globaalisti toimivana yrityksenä Stora Enson raportointi perustuu segmenttiraportointiin, joten emme julkaise taloudellisia tietoja maittain. Esimerkiksi ruotsalais-suomalaisessa metsäyhtiössä Enso kyntää syvällä, mutta Storalla menee mukavasti. ”Imatran pelastus on sen suuruus, vaikka puunhankinnan kannalta sijainti on tällä hetkellä hieman haastava. ”Sahausta jatketaan niin kauan kuin kassavirta on positiivinen.” ”Meillä laitokset ovat suuria ja uudehkoja.” 10487_.indd 14 10487_.indd 14 3.12.2023 14.38 3.12.2023 14.38. ”Tätä rajoittaa se, että tehtaiden tuotanto on paljolti erikoistunut.” Hän huomauttaa, ettei Stora Ensolla itse asiassa ole kovin runsaasti teollisuutta Ruotsissa. Tehdasta ei voida korvata lisäämällä valmistusta Ruotsissa. Tukkipula rajoittaa Ruotsin sahausta Toisaalta ruotsalaiset eivät ole pystyneet hyödyntämään valuuttakurssietuaan markkinaosuuksien valtaamiseen. Ruotsissa tukkia hakataan niin paljon, ettei lisäämiseen ole mahdollisuuksia.” Sneckin mukaan suomalaissahat jatkavat tuotantoaan kannattavuuden kustannuksella, koska sekä omista työntekijöistä että markkinaosuuksista maailmalla halutaan pitää kiinni. Seuraako tästä tuotannon vuotamista parempien tuottojen perässä länsinaapuriin. Indeksi määritellään tukin ja sahatavaran vientihinnan suhdelukuna. Edellisvuodesta sahatavaran tuotanto on laskenut noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä eli toistakymmentä prosenttia, mitä Aalto kuvaa romahdukseksi. Konsernin sisältä niille ei löydy ruotsalaista vastinparia. Sahateollisuuden väistyvän puheenjohtajan, Koskisen sahatoimialan johtajan Tommi Sneckin mukaan tukkipula rajoittaa Ruotsissa sahojen tuotantoa. Strategiset hankkeemme, kuten miljardin euron investointi Oulun tehtaan uuteen kartonkilinjaan, etenevät suunnitellusti.” Myöskään Ruotsin ja Suomen metsäteollisuuteen perehtynyt Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha Laitila ei usko, että tuotanto suuressa määrin siirtyisi Ensolta Storalle, eli Suomesta Ruotsiin. ”Siellä on runsaasti meikäläistä pienempiä laitoksia, jotka ovat keskittyneet erikoistuotantoon. Ruotsalaisten tehtaat pienempiä Nestepakkauskartongeissa samalla viivalla ovat Imatran ja Karlsstadin lähellä olevan Skoghallin tehtaat. 8.12.2023 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS MIKKO RIIKILÄ RUOTSIN puunjalostajat tekevät nyt laskusuhdanteessakin mukiin menevää bisnestä. ”Ruotsalaisten valuuttakurssietu närästää myös Keski-Euroopan sahayrityksiä”, kertoo Metsäteollisuuden tuotanto ei valu Pohjanlahden yli Ruotsin metsäteollisuus porskuttaa halpuutetulla kruunullaan, mutta asiantuntijat eivät usko mittavaan suomalaistuotannon länsivuotoon. Samoin Inkeroisten ja Forsin tehtaat tuottavat suunnilleen samanlaista taivekartonkia. ”Enocell on uudempi, mutta Skutskär on erikoistunut tuottamaan fluffeli revinnäissellua, josta valmistetaan muun muassa vaippoja.” Ruotsin metsätehtaat poikkeavat melkoisesti suomalaisista. Stora Enson sellutehtaista Enocell ja Rauman vastarannalla sijaitseva Skutskär ovat vastinpari. Enocell on uudempi, mutta Skutskär on erikoistunut tuottamaan vaippojen valmistukseen käytettävää fluff-sellua. Kilpailijoista kraftlineria tuottavat SCA:n Obbolan ja Munksundin tehtaat, Billerud-Korsnäsin Gruvön ja Gävlen tehtaat sekä Smurfit Kappa Piteåssa
Sitä käyttäen ero Ruotsin hyväksi ei ole enää niin dramaattinen, mutta kuitenkin havaittava. Yli miljoonalla hehtaarillaan yhtiö on Ruotsin suurimpia metsänomistajia. marraskuuta kurssin mukaan, 1 euro = 11,37 kruunua tuottaa kartonkia, paperia ja sellua. RUOTSI VAHVOILLA MAAOTTELUSSA Sijoitetun pääoman tuotto-% Liiketulos-% Liikevaihto, milj. Holmen tuottaa paperia, kartonkia ja sahatavaraa viidellä tehdaspaikalla Ruotsissa sekä Espanjassa ja Britanniassa. MIKKO HÄYRYNEN RUOTSIN ja Suomen metsäteollisuus käyvät nyt eri tahtiin siitä huolimatta, että markkinatilanne on ankean samanlainen, ainakin jos vertailuna käyttää liiketulosprosenttia. Pääsyitä ovat halpa kruunu ja vähemmän kireä puumarkkina.” Isoja, mutta silti pienempiä Ruotsin isot metsäyhtiöt ovat suomalaisia pienempiä ja luonteeltaan enemmän perinteisiä metsäyhtiöitä kuin biojalostamoita. ”Holmenilla ja SCA:lla on suhteellisen suuria metsäja energialiiketoimintoja, joissa kannattavuudet ovat korkeita, mutta jotka sitovat merkittävästi pääomaa.” Viljakainen pitääkin sijoitetun pääoman tuottoa sopivampana mittarina. Pörssiyhtiöitä analysoivan Inderesin pääanalyytikko Antti Viljakainen kuitenkin korostaa, että kannattavuusprosentti ei aina ole paras luku yhtiöiden vertailuun, sillä tuotesortimenteissa ja niiden pääomavaltaisuudessa on eroja. Tosin Ruotsin suurin metsäyhtiö Billerud joutui näyttämään suomaistyylistä lukua, kahta prosenttia. Svenska Cellulosa Ab tuottaa kartonkia, sellua, sahatavaraa ja energiaa. Yhtiöllä on vesija tuulivoimaa. Suurin metsäyhtiö Billerud Ruotsissa metsäyhtiöt pärjäävät paremmin Kruunun kurssi ja helpompi puumarkkina avittavat länsinaapuria. ”Ruotsissa metsäteollisuudella menee nyt keskimäärin hieman paremmin kuin Suomessa. Tammi-syyskuussa se oli suomalaisyhtiöillä kahdesta viiteen, kun länsinaapurin Holmenilla ja SCA:lla luvut olivat 23 ja 27. Kalenterit ovat nyt tilattavissa verkkokaupassa osoitteessa: kauppa.hevosurheilu.fi Tilaa 17.12.2023 mennessä, saat kalenterit jouluksi! Seinäkalenteri 13,00 € Taskukalenteri 14,50 € Osta molemmat kalenterit edullisesti yhdessä vain 25,00 €! 10487_.indd 15 10487_.indd 15 3.12.2023 14.38 3.12.2023 14.38. €* tammi-syyskuu tammi-syyskuu tammi-syyskuu 2023 2022 2023 2022 2023 Stora Enso 5 22 4 17 7 222 UPM 3 11 5 15 7 929 Metsä Group 7 24 2 23 4 624 Billerud 6 16 2 14 2 786 Holmen 10 14 23 32 1 531 SCA 5 10 27 44 1 205 *Kruunumääräinen liikevaihto muutettu euroiksi 29. AJASSA Tilaa Hevosurheilun kalenterit 2024! Vuosi toisensa jälkeen suurta suosiota saaneet Hevosurheilun kalenterit ovat taas tilattavissa. Tehdaspaikkoja on viisi Ruotsissa, kolme Yhdysvalloissa ja yksi Suomessa – pakkauspaperikone Pietarsaaressa. SCA omistaa Pohjois-Ruotsissa 2,6 miljoonaa hehtaaria metsää ja on Euroopan suurin yksityinen metsänomistaja
Tämä näkyy sekä uudistamishakkuissa että kasvatushakkuissa. Liian voimakkaista kasvatushakkuista seuraavia kasvun menetyksiä ei saada kiinni metsän koko kiertoaikana. Käytännössä komissio keräisi datan omaan järjestelmäänsä, ja sen kautta komissiolle avautuisi suora mahdollisuus valvoa ja ohjata metsänkäyttöä jopa kuviotasolla. Pelkästä puiden iästä asiaa ei voi aukottomasti päätellä, koska ilmaston lämmetessä puiden kasvunopeus ensin kiihtyi. Lisäksi komissio kirjauttaa itselleen lähes itsevaltaisesti oikeuden antaa täydentäviä delegoituja säädöksiä – näin myös tuoreessa valvonta-asetusesityksessä. Maakuntatason tiedonkeruuta syvemmälle ei pidä mennä ja tulevaisuus, jossa komissio kuviotasolla valvoisi metsien käyttöä, kuulostaa pelottavalta. Monille eurot pankkitililä ovat näköjään arvokkaampia kuin vahvasti kasvavat puut metsässä. ”Aikaisen ensiharvennuksen jälkeä.” JALMARI KOLU METSIEN KIERTOAJAT ovat Suomessa lyhentyneet vuoden 2014 metsälain uudistamisen jälkeen. Metsäkäyttöilmoituksiin perustuvan selvityksen perusteella voi kuitenkin sanoa, että suurella todennäköisyydellä puuta kaatuu nykyään merkittäviä määriä enemmän merkittävästi hoikempana kuin ennen metsälain uudistamista. Karppisen ehdotuksesta käy parhaillaan vilkas debatti Metsälehden keskustelupalstalla. Esitys kuitenkin osoittaa halun rakentaa valvontajärjestelmää. Näitä kannattaisi tutkia. Hakkuiden varhentamisesta koituvat menetykset vain paisuvat, kun hiilinielut jäävät tavoitteistaan ja valtio joutuu ostamaan hiilinieluja muualta. Siihen ei tarvita asetusta vaan komission suuntaviivat, joissa jäsenmaille annetaan työkaluja. Vielä vuosi sitten komissiosta kerrottiin, ettei mitään isoveli valvoo -järjestelmää ole tulossa. Hakkuiden varhentamisen selitykseksi tarjotaan myös maaseudun ahdinkoa sekä sääntelyn ja suojelun pelkoa. Tavoite metsätiedon laadun parantamisesta on kannatettava. Tällaista viestiä kertovat myös metsäammattilaiset kentältä. KOMISSION VALMISTELU ON SAANUT omituisia piirteitä. Komissio lakkautti metsäisiä sidosryhmäfoorumeita, eikä tilalle perustettua metsätyöryhmää ole kutsuttu koolle pohtimaan monitorointia. Moni ottaa avosylin vastaan kaiken, mitä EU:n komissio metsiin ehdottaa. Pötypuhetta. Paluu vanhaan tosin heikentäisi pitkäksi aikaa metsäteollisuuden puunsaantia. Pelkona on, että tarkempi hakkuiden syynäys aiheuttaisi pahaa verta. Komissio siis kaappaa valtaa jäsenmailta ja parlamentilta. Tarkoituksena on komission mukaan tukea metsien tuhonkestävyyttä paremman ja harmonisoidun datan myötä. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI HÄMMENTÄVÄÄ HYVÄUSKOISUUTTA. Yksi ratkaisu hiilinieluongelmaan voi olla se, että veronmaksajat alkavat maksaa metsänomistajille kiertoaikojen pidentämisestä. 16 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Tämä olisi yksityisomaisuuden suojaan puuttumista, mutta perustuslakivaliokunta voi tällaisen poikkeuksen hyväksyä painavista syistä. Tällä hetkellä tärykalvoja tärisyttää ehkä harmittomalta kuulostava esitys metsien monitoroinnista. Peruste, että komission satelliittien kautta keräämä tieto toisi kustannussäästöjä, ontuu pahasti. Data voi olla jäsenmaiden käytössä ilman valvonta-asetustakin. Metsäammattilaisten mukaan käsitys metsän hakkuukypsyydestä on samalla alkanut hämärtyä. KUN METSÄÄN MENNÄÄN aikaisemmin kuin Metsänhoidon suositukset opastavat, metsänomistaja menettää tuloja, kansantalous menettää tuloja, hiilinielut eivät kasva niin suuriksi kuin voisivat kasvaa ja luonnon monimuotoisuus kärsii. Epäselvää tosin on keneltä ja mihin hintaan (sivut 8–11). Tämä on huolestuttava ja demokratiaa halveksiva toimintapa, koska säädöksiin on komission ulkopuolelta vaikea vaikuttaa. Komissio ehdottaa, että tietoa kerättäisiin yli 30 metsäindikaattorista. Se voi selittää yllättävän suuren osan hakkuiden varhennuksista. EU-KOMISSIO HAMUAA ITSELLEEN METSIEN VALVONTAVALTAA EU:n jäsenmaiden ja parlamentin on syytä palauttaa komissio ruotuun, kirjoittaa MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. Keskustelijat tuntuvat pitävän ajatusta erinomaisena. Se esittää poikkeuksetta asetuksia, joissa joustonvara on suppea. Komission ääneen sanomiin tavoitteisiin riittäisivät Forest Europen kaltaiset olemassa olevat prosessit, päällekkäinen raportointi on turhaa ja kallista. Siitä löytyy pintaa raaputtamalla hurjasti huolenaiheita. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Tämä tuli selväksi pari vuotta sitten, kun Suomen metsäkeskus tutki asiaa metsänkäyttöilmoituksia tarkastelemalla. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PALUU VANHAAN HOUKUTTELEE 10488_.indd 16 10488_.indd 16 3.12.2023 14.31 3.12.2023 14.31. Hakattavan puuston kypsyyttä ei ole selvitetty kunnolla ilmeisesti asian herkkyyden takia. Uskotaan komission vilpittömyyteen – ehkä jopa osaamiseen, vaikka hälytyskellon pitäisi piristä niin, että korvissa soi. KUN VALMISTELU MUUTAMA VUOSI sitten alkoi, kertoi komissio haluavansa auttaa jäsenmaita saamaan parempaa tietoa metsistä sekä parhaat tiedonkeruumenetelmät käyttöön. .. VIIME METSÄLEHDESSÄ toimittaja Sami Karppinen ehdotti pohdittavaksi uudistamisläpimittojen ja -ikien palauttamista metsälakiin. Nykyinen komissio on selvästi halunnut lisätä valtaansa jäsenmaiden kustannuksella
Hyväähän ne tarkoittavat, tavallaan, mutta kyllä se vähän tympii, sillä eetoksen aitioon ei rynnitä. Tämän ajan erisuuntaiset tahtomukset ovat arvoiltaan erilaisten maailmankatsomusten, kulttuuristen mannerlaattojen tahtotiloja, jotka kilpailevat paikasta eetoksen aitiossa. Yleensä piirtävät leimikon rajan uusiksi jo tarjousvaiheessa, jotta ei se mikään yllätys ole.” Tolopainen ”Kertaakaan ei ole jäänyt mitään korjaamatta, kerran olisi pitänyt rajata päätehakkuu paremmin. Johtuu osaltaan luottotoimijoista, joiden kanssa on yhteistyö sujunut pitkähkön ajan erinomaisesti.” Metsäkupsa ”Semmoista muistan sattuneen, että on ostettu paikan päällä käymättä paikasta, josta ei järjellisesti saa korjattua. Joskus joutuu toki ajouran vaihtamaan toiseen paikkaan, jos alun perin kantavalta vaikuttanut paikka puhkeaa ja kone on vaarassa upota. Jäsenmaiden ja parlamentin on syytä puhaltaa peli poikki ja palauttaa komissio ruotuun. Pyysin ajon keskeytystä ja se onnistui. Aikaa kunnolliseen lakivalmisteluun ei ole. 10488_.indd 17 10488_.indd 17 3.12.2023 14.32 3.12.2023 14.32. Aina joku tahtoo ”Kärkkäinen kirjoitti edellisessä Metsälehdessä puunkorjuun toteutuksessa kismittävistä asioista. Eivät ole puunkorjaajat onnistuneet vielä aiheuttamaan meikäläiselle potutuksen tunnetta.” Visakallio ”Ei ole tullut potutuksen tunnetta. Metsälehti.fi 17 MAANOMISTUKSEN eetoksessa on monta tasoa. Valmistelussa näkyy komission halu varmistaa, että kaikki sen aiemmin ja tulevaisuudessa säätämät linjaukset viedään käytäntöön jopa kuviotasolla. Kiittelin asiasta kaikkia osallisia. Komissio toki tietää, että se saisi työryhmältä palautetta, joka ei olisi mieluisaa. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Itseä kismittää epämääräiset korjuuja ajourat, jotka seilaavat sinne tänne ja paikoin ovat lähes vierekkäin.” Isaskar Keturi ”Avauksen kaltainen tilanne voi syntyä, kun hakkuun toteuttaa kokematon kuski ilman paikannusvälineitä paljon kehutulla pikkukoneella käyttäen haamu-uria eikä leimikkoa ole merkitty maastoon.” Suorittava porras ”Itselläni ovat hommat puukorjuussa onnistuneet tällä vuosituhannella niin hyvin, ettei potutukselle ole aihetta. Komissio on ajatellut itse tuntevansa metsäasiat metsäsektoria paremmin. Ajo siirrettiin parilla viikolla ja pakkanen hoiti homman kotiin. Ehkäpä siinä asuu ristiriita, jota metsänomistaja ei huomaa. Koko leimikosta on sitten maksettu, mitä on kauppakirjaan laitettu ja puut ovat jääneet pystyyn.” e-salo ”Aivan tyypillistä sahojen ostotoimintaa, että jättävät päätehakkuissa leimikon heikoimmin kasvaneen osan korjaamatta. Silloin tulee mieleinen.” Timppa ”Tein tänä vuonna kolme puukauppaa. Suuressa osassa viime vuosien metsäprosesseja komissio on kintaalla viitannut metsäpuolen esityksille. On selvää, että metsäisiä maita pitäisikin kuulla suhteessa enemmän kuin muita. Puuta, mutta kenen kukkaroa lihottamaan. Jalommasta päästä se, että tila pyritään antamaan seuraavalle polvelle paremmassa kunnossa kuin sen itse sai, ja että kaiken päällä on metsien ja maan, siis valtion, kohtalonyhteys. Metsänomistukseen liittyvä isompi aate kaikkialle leviävästä hyvästä on sekin mieliin iskostettua, mutta eetokseen omaksuttua. Suojelua, mutta miltä, itseltänikö. Mutta se ei käy laatuun, että joku tietää paremmin mikä on metsälle hyväksi. MARKO MÄKI-HAKOLA KIRJOITTAJA ON MTK:N METSÄJOHTAJA WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP EE RO S A LA MIKKO HÄYRYNEN Uusi kysymys: Raivaatko kaikki lehtipuut varhaisperkauksessa. Komissio menee selvästi jäsenmaiden tontille ohjatessaan metsänhoitoa. Ei voi kun kiitellä koko organisaation asennetta. Tahtojen taistossa metsänomistajakunnan yli huudellaan isänmaan ja luomakunnan asiaa. Syksyinen eh-kauppa alkoi hakkuulla pakkasen aikaan ja sää muuttui rankaksi vesisateeksi. Korjuujälki eh:lla mainio. Varmasti muutamia keskusteluja on maiden kanssa käyty, mutta komissio piti esityksensä salassa viime hetkeen saakka, joten kunnon kuulemisia ei ole ollut. On laatuunkäypää ajattelua, että mikä on hyväksi metsälle, se on hyväksi metsänomistajalle. Mikä kismittää raatia eniten. Nyt siihen tuli kapea piikki yhteen reunaan ja sen uudistaminen on vaikeaa.” Gla ”Hieman ihmetyttää nuo korjaamatta jääneet alat, kun itsellä ei sellaista ole 50 vuoteen päässyt tapahtumaan. Komission kausi on lopuillaan. .. Erikoisia ovat myös komission väitteet, että Suomea ja Ruotsia sekä metsänomistajia olisi kuultu erityisen paljon. Kun järjestelmä on perustettu, voi komissio ottaa askeleita mihin suuntaan vaan. Ei oliiviasioissakaan pohjoismaita hirveästi kuulla. Noin sen pitää toimia.” Jalmari Kolu Verkkokeskustelu: Mikä potuttaa puunkorjuussa. Toki se tekee sen taitavasti ilmastosyihin verhottuna. i Päätehakataanko nykyään liian nuoria metsiä. Sen sijaan ihmettelyä, millaisista paikoista puut on onnistuttu hakkaamaan ja tuomaan tien varteen. Jos nauhoo aukon itse tai on mukana, niin sitä voi säätää vähän. Vähemmän jaloa on kokemuksesta kumpuava epäilys, että joku on aina tahtomassa jotakin. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 Kyllä 43% Ei 57% neet alueelle 50 hehtaarin KU VA A JA AJASSA EU:n komissio on viime vuosina usein viitannut kintaalla metsäpuolen esityksille, Marko Mäki-Hakola kirjoittaa
Olemassa olevaa lahopuustoa on säästettävä hakkuussa, sillä hakkuun jälkeinen lahopuumäärä vaikuttaa lahopuulajistoon enemmän kuin hakkuutapa. SE PP O SA M U LI 10489_.indd 18 10489_.indd 18 3.12.2023 15.20 3.12.2023 15.20. Jatkuva kasvatus ei automaattisesti turvaa uhanalaisten metsälajien vaatimia vanhoja lehtija havupuita eikä järeää lahopuuta. Jatkuva kasvatus voi hyödyttää esimerkiksi metsäkanalintuja, joille on jatkuvapeitteisessä metsässä enemmän suojaa ja poikasille enemmän varpukerroksen hyönteisravintoa. Kasvatustavassa käytettävä poimintahakkuu, jossa puustosta kaadetaan enimmillään puolet, säilyttää pääosan varttuneen metsän lajistosta. Raivaus on nopeinta silloin, kun pintakasvillisuus ja lehdet eivät haittaa näkyvyyttä – siis loppukeväällä tai alkukesästä. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 8.12.2023 18 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ 1. Näin erityisesti, jos lehtipuut kasvavat istutuskuusten seassa. Menetelmä tukee mustikkaa ja muita metsälajeja, jotka vaativat puuston jatkuvaa peitteisyyttä ja varjostusta. Säästöpuita on jätettävä jatkuvassa kasvatuksessa yhtä lailla kuin avohakkuissa. VA LT TE RI SK YT TÄ Lehtipuita pitää säästää pystyyn jo taimikon ensimmäisessä raivauksessa. Sekapuustoisuuden ylläpito vaikuttaa olevan jatkuvassa haastavampaa kuin avohakkuissa: valoa vaativat puulajit, kuten mänty ja koivu, edellyttävät pienaukkohakkuita. Tarua Sekametsien kasvatusta tutkivan tuoreen Sekava-hankkeen tulosten perusteella lehtipuusekoitusta pitää jättää pystyyn jo varhaisperkauksessa eli taimikon ensimmäisellä raivauskerralla. Ongelma on, että metsätaloudesta eniten kärsivät lajit vaativat usein säilyäkseen vanhoja eläviä puita ja järeää kuollutta puustoa. Poistaako koivun kasvatus juurikääpäsienen. Lahoa aiheuttavan juurikääpäsienen valtaamalle metsäalueelle kannattaa istuttaa koivua. Metsälehti selvitti seitsemän yleisen metsänhoitoväitteen todenperäisyyden. Jatkuva kasvatus lisää metsän monimuotoisuutta. 2. TOTTA JA TARUA METSÄNHOIDOSTA Tuleeko nopeakasvuisista kuusentaimista huonolaatuista puuta. Kaikki lehtipuut pitää poistaa varhaisperkauksessa. Totta ja tarua Jatkuvassa kasvatuksessa metsään ei tehdä suuria hakkuuaukkoja. Alikasvoskuuset näyttävät olevan istutuskuusia herkempiä lahovialle
5. Jalostetut kuusentaimet kasvavat niin nopeasti, että puuaineksesta tulee huonolaatuista. Lisäksi alikasvokset esiintyvät tiheinä ryhminä, joissa juurikääpäKasvunopeuden vaikutukset puuaineksen laatuun ovat erilaisia eri puulajeilla. On tärkeää, että juurikäävän saastuttamalla paikalla kasvatetaan selkeästi lehtipuustoa. VA LT TE RI SK YT TÄ sienen on helppo levitä. Huono valinta on kuitenkin myös lahokuusikon avohakkuu ja istutus kuuselle. Mikäli oksien kasvua pystytään hillitsemään puun nuoruusvaiheessa ja myöhemmin edistetään oksien luontaista karsiutumista ja pidetään männyn kiertoaika kyllin pitkänä, on männystä mahdollista kasvattaa hyvälaatuinen järeä tyvitukki rehevälläkin kasvupaikalla. Totta ja tarua Käytännössä taimien raivaaminen onnistuu aina, paitsi korkeimpien hankien aikaan. Lehtipuuta pitää tällöin olla kuusikossa vähintään 30 prosenttia runkoluvusta metsikköön tasaisesti jakautuneena, mieluusti enemmänkin. Tarua Rehevä kasvupaikka lisää männyllä paksuoksaisuutta, mikä on puun jatkokäytön kannalta huono laatutekijä. Koivikon alle luontaisesti syntyvät kuusentaimet täytyy käydä raivaamassa nurin, sillä ne pitävät tartuntaa yllä. Rehevien paikkojen nopeakasvuisten mäntyjen runkomuoto voi myös kehittyä huonolaatuiseksi. Yksi koivusukupolvi poistaa juurikääpää, ja seuraavaksi voi taas istuttaa kuusta. Mäntyjen tulee kasvaa taimina ja nuorina puina riittävän tiheässä. Kuusimetsän jatkuva kasvatus perustuu alikasvostaimiiin, joten kasvatustapa soveltuu huonosti lahovikaisiin kuusikoihin. METSÄSTÄ 8.12.2023 Metsälehti.fi 19 Nykyiset istutuskuuset kasvavat niin hurjaa vauhtia, että jos varhaisperkauksessa kaadetaan kaikki lehtipuut, niitä ei enää saa myöhemmin kasvamaan kuusten kanssa samaa tahtia. Tähän saakka Suomen metsien kasvua on pidetty liian hitaana, eikä käännettä täysin päinvastaiseen ole näköpiirissä. 7. Nopea kasvu pienentää havupuilla puuaineksen tiheyttä, joka on yleinen laatukriteeri. Jos tiheys laskee liiaksi, syntyy huonolaatuista höttöpuuta. Rehevällä paikalla kasvava mänty on aina huonolaatuista. Kuivaoksaisen välitukin ja terveoksainen latvatukin kohdalla laatueroa saattaa olla useammin karumpien kasvupaikkojen hyväksi. Koivulla nopea kasvu parantaa puuaineksen laatua. Tarua Metsänjalostuksella pyritään parantamaan puiden kasvua. Mäntytaimikoissa tulee muistaa, että lehtipuuntaimien varjoon jäävät männyntaimet kelpaavat hirville erityisen hyvin, joten säästettävien lehtipuiden ja mäntyjen välille tulee jättää pari metriä turvaväliä. Jos raivauksessa tulee kaatumaan havupuita, kuten esimerkiksi mäntytaimikon harvennuksessa eli toisella raivauskerralla, raivaus tulee tehdä pakkaskelillä. Raivauksia ei kuitenkaan kannata tehdä ihan milloin sattuu. Jos kasvupaikka on juurikäävän tartuttama, lahotartunnalta eivät säästy luontaisesti syntyneet alikasvoskuuset eivätkä kuusen istutustaimet. Lähteenä lisäksi Luken raportti: Talousmetsien luonnonhoidon ekologisten vaikutusten synteesi. Viljavassa maaperässä harvakseltaan kasvavien puiden ytimeen kehittyy taimina heikkolaatuista puuta. Yksittäisiä huonosti käsiteltyjä, kuten liian harvoja, metsiköitä löytyy, mutta huonon puunlaadun syy ei ole ollut jalostetuissa taimissa tai siemenissä. Jalostus parantaa lisäksi esimerkiksi rungon muotoa ja oksakulmia. Alikasvoskuuset ovat herkemmin lahovikaisia kuin istutuskuuset. Kasvunopeuteen vaikuttavat kasvupaikan ravinteisuus ja taimikon tiheys. Totta Koivupuusukupolven kasvattaminen on tehokas keino saada puita lahottavaa juurikääpäsientä häviämään tai ainakin merkittävästi vähenemään maaperästä. Lisäys ei vaikuta olennaisesti puuaineksen tiheyteen ja käyttökelpoisuuteen. 3. Lahopuiden säästämiseen tulee kiinnittää huomiota hakkuutavasta riippumatta. 4. Taimikonraivauksen voi tehdä milloin vain. Alikasvokset kärsivät usein valon ja ravinteiden puutteesta, mikä todennäköisesti lisää niiden alttiutta tartunnalle. Jos taimikon annetaan olla liian kauan omillaan, puiden kehitys heikkenee ja raivaustyön hinta nousee. Totta Suurten puiden alla kasvavat kuusentaimet eli alikasvoskuuset näyttävät olevan istutuskuusia herkempiä puita lahottavalle juurikääpätartunnalle. VA LT TE RI SK YT TÄ Jatkuva kasvatus ei ole automaattinen monimuotoisuuden pelastaja. Kun juurikäävän lahottama kuusikko uudistetaan koivulle, ehtivät kuusten kantojen juuret lahota koivusukupolven aikana niin paljon, etteivät ne enää pysty levittämään juurikääpätartuntoja koivikon jälkeen perustettavan kuusikon juuristoon. Ensimmäisellä raivauskerralla on tärkeää säästää pystyyn erityisesti siemenistä syntyneitä pieniä rauduskoivuntaimia. Myös lehtisekapuusto voi vähentää juurikäävän leviämistä kuusikossa. 10489_.indd 19 10489_.indd 19 3.12.2023 15.20 3.12.2023 15.20. Ohjeistus on raivata taimikot ensimmäisen kerran noin metrin mittaisena ja tehdä toinen taimikonhoito puulajista ja taimikon tiheydestä riippuen 3–7 metrin pituusvaiheessa. Ne voivat menestyä kuusten seassa koko metsikön kiertoajan. Puulajin vaihto lehtipuuksi on ehdottomasti paras ratkaisu. 6. Metsänjalostuksen tuoma kasvunlisäys leventää puun vuosilustoja kuitenkin maltillisesti. Vastauksia kysytty Luonnonvarakeskuksesta Tuula Piriltä, Martti Venäläiseltä, Jari Miinalta ja Karri Uotilalta sekä Itä-Suomen yliopistosta Henrik Heräjärveltä. Näin ehkäistään puita lahottavan juurikääpäsienen leviäminen kaadettujen havupuiden kantoihin ja sitä kautta pystyyn jääneisiin puihin
Logosol ES8 Sähkösaha, 8 kW. Kaikki hinnat ilman arvonlisäveroa ja rahtia. 8200-000-0025 4 Maailman paras puunkiristin 4 Pakollinen: tuulettimen siivet teräpyörissä 4 Erittäin vakaa nopea ja tarkka sahaus 4 Kestää vertailun, huippulaatua! 4 Ketju antaa hienoimman sahapinnan 4 Laajenna rajattomasti 4 Helppo lähteä liikkeelle 4 Erittäin edullinen! Sopii B751/B751 Prolle ym. Kone Nygård Maskin | VAASA | 06-3577 850 | logosol@konenygard.fi Hydroforest | EKENÄS | 0400 477 890 | klaus.sundblom@hydroforest.fi Hydroforest | KIMITO | 040 580 3256 | magnus.lindh@hydroforest.fi OTA YHTEYTTÄ MEIHIN JO TÄNÄÄN! We are looking for more distributors in Finland! Contact us for more info: +46 611 18285 info@logosol.se ! Art nr 4508-001-1027 Kulmatuki XL € 73 € 73 (€ 83) Laipan kärkituki Art nr 6600-001-7005 € 131 € 131 (€ 146) ALENNUS! TEEMME SUUREN INVESTOINNIN UUDELLA, SUUREMMALLA TEHTAALLA VARASTON TYHJENNYS! 12,5% 10499_.indd 20 10499_.indd 20 3.12.2023 15.24 3.12.2023 15.24. Hinnat ovat voimassa 31.01.2024 asti TALVIKAMPANJA! SAHAYKSIKÖT F2 Ketjusahalaitos (4 m) + Stihl MS661, manuaalinen etäsyöttö € 3 433 € 3 433 (€ 3 716) SÄÄSTÄ € 283! Tuotenro 4525-555-7020 Tuotenro 6610-000-0015 Tuotenro 6600-000-7015 Tuotenro 6600-000-0017 Tuotenro 6610-000-0005 Tuotenro 8410-001-0036 Tuotenro 8410-001-0005 Tuotenro 8200-555-0015 Tuotenro 8000-000-0615 Tuotenro 8310-001-0036 B751 PRO B751 PRO B1001 Tuotenro 6600-000-7025 Tuotenro 8310-001-0200 Tuotenro 8310-001-0205 Tuotenro 8310-555-0200 Tuotenro 6600-555-7020 Tuotenro 7605-000-1235 Ei sisällä laippaa ja ketjua! ALENNUS! 10% ALENNUS! 12% € 1 701 (€ 1 890) € 247 (€ 274) € 648 (€ 720) € 1 260 (€ 1 400) € 3 300 (€ 3 690) € 290 (€ 322) € 2 490 (€ 2 720) € 4 374 (€ 4 860) € 103 (€ 114) € 9 900 (€ 11 000) € 14 500 (€ 15 600) € 2 646 (€ 2 940) € 513 (€ 570) € 1 836 (€ 2 040) Logosol ES5 Sähkösaha, 4,6 kW. KISKON JATKOKSET HIRSIJYRSIN ALENNUS! ! 12% TÄYDELLISET TARVIKKEET VÄHENNYKSIIN OSTA ENNEN VUODENVAIHDETTA! ALENNUS! 15% SAHALAITOS JOPA LOGOSOL F2 Ketjusahalaitos 4 m € 1 479 € 1 479 (€ 1 690) LOGOSOL F2+ Ketjusahalaitos Hinta alkaen € 1 820 € 1 820 (€ 2 080) ALENNUS 12,5% ALENNUS 12,5% SÄÄSTÄ € 211! SÄÄSTÄ € 260! ALENNUS! 10% ALENNUS! 10% ALENNUS! 15% LOGOSOL B751 PRO Vannesahalaitos Hinta alkaen € 7 830 € 7 830 (€ 8 700) LOGOSOL B751 Vannesahalaitos Hinta alkaen € 5 584 € 5 584 (€ 6 570) LOGOSOL B1001 Vannesahalaitos Hinta alkaen € 10 350 € 10 350 (€ 11 500) SÄÄSTÄ € 985! SÄÄSTÄ € 870! SÄÄSTÄ € 1 150! PÄIVITÄ KETJUSAHALAITOSTASI! PÄIVITÄ VANNESAHALAITOSTASI LISÄÄ TARJOUKSIA OSOITTEESSA LOGOSOL.FI LOGOSOL B751 Vannesahalaitos 4,6 kW € 5 584 € 5 584 (€ 6 570) SÄÄSTÄ € 985! Art.nr. Pidennä sahalaitostasi ja sahaa pidempiä tukkeja. Ei syöttöä ALENNUS! 15% B751 13 HK/15 HK/4,6 KW SYÖTTÖLAITTEET LISÄVARUSTEET TRAILERPAKETTI TUKINKÄSITTELYPAKETTI HYDRAULINEN Yksinkertainen veivisyöttö sähkösahalle Sähkösahan manuaalinen etäsyöttö Yksinkertainen veivisyöttö moottorisahalle Hydraulinen päivityspaketti peräkärrypaketilla sähköiselle B1001:lle Hydraulinen päivityspaketti peräkärrypaketilla sähköiselle B1001:lle peräkärrypaketilla sähköiselle B1001:lle Tukin siirrin, B1001 Manuaalinen etäsyöttö moottorisahalle F2/ F2+ (4 m) ALENNUS! 10% ALENNUS! 10% ALENNUS! 10% ALENNUS! 10% Tuotenro 4525-555-0001 € 235 (€ 268) ALENNUS! 15% 2 x 0,5 metriä Sisältää 2 kpl 0,5 metrin jatkopalkkeja. Ei syöttöä Trailerpaketti tukijaloilla, pyöränakselikapasiteetti 1 300 kg Tukinkäsittelypaketti B751 PRO LM230 Hirsijyrsin 4 kW Terät hirsiaihioiden valmistukseen 3–6 tuumaa. Kiskon jatkokset Sahakiskon pidennysosa. LM410 4 kW Sopii kiskoleveyksille 825–960 mm