PERUSTETTU VUONNA 1933 V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ Tunnelma metsässä sähköistyy. JOULUKUUTA 2021 . Kestotilaajan eDUT paranevat. NRO 22 . 8980_.indd 3 26.11.2021 15.03. Tervaloiden metsätilalla Kuhmoisissa kokeillaan rohkeasti eri tapoja saada metsästä euroja. Sivut 22–23 YRITYSTÄ PITÄÄ OLLA TORSTAINA 2. Liitimme tilaukseeN uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €) : • verkkolehti • näköislehti • maksulliset verkon sisällöt • lehtiarkisto Rekisteröidy ja ota palvelu käyttöön osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy (Rekisteröintiin tarvitset asiakasnumerosi lehden osoitekentästä)
PERUSTETTU VUONNA 1933 V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ Tunnelma metsässä sähköistyy. ”Tuhka ei ole kallistunut, joten markkinoimme tuhkalannoituksia metsänomistajille”, kertoo asiakkuuspäällikkö Vesa Väänänen Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savosta. ”Tähän asti metsänlannoitukseen sijoitetulle rahalle on saanut jopa 12 prosentin tuoton. JOULUKUUTA 2021 . Niinpä lannoituksia yksityismetsiin järjestävät metsänhoitoyhdistykset ja muutkin toimijat ovat niin sanotusti vetämässä liinat kiinni. 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 Metsänlannoitukset, hehtaaria vuodessa. Kannattamatonta lannoitus ei nykyiselläkään hintatasolla olisi. Sivut 22–23 YRITYSTÄ PITÄÄ OLLA TORSTAINA 2. Lä hd e: Lu ke 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lannoitukset kolminkertaistuneet Terveyslannoitus Yhteensä Kasvatuslannoitus 8981_.indd 4 26.11.2021 15.06. Uusia kasvatuslannoitushankkeita ei edes yritetä kaupitella. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 764 (LT/20) Lukijoita 166 000 (KMT/21) Painopaikka Punamusta, Joensuu Tervaloiden metsätilalla Kuhmoisissa kokeillaan rohkeasti eri tapoja saada metsästä euroja. Eli jos ennen kehuttiin, että euro metsään, kolme takaisin, niin nyt voisi luvata kaksi euroa TYPPILANNOITUS HIIPUU YKSITYISMETSISSÄ Typpilannoitteiden raju hintojen nousu on pysäyttämässä kasvatuslannoitukset ensi vuonna. AJASSA / UUTISET KANSI Pekka Tervala testaa poikansa Joonas Tervalan kanssa monenlaista metsän kasvatusta Kuhmoisissa. ”On meillä lannoituksia ensi kaudelle sovittuna, mutta niitä lykätään, elleivät lannoitteiden hinnat laske merkittävästi nykyisestä”, sanoo Metsänhoitoyhdistys Siikalatvan johtaja Kari Salo. ”Euro metsään, kaksi takaisin” Metsänlannoituksia järjestävän Forest Vitalin toimitusjohtaja Petri Jykylä ennakoi, että typpilannoitteiden levitys metsiin vähenee ensi vuonna merkittävästi. NRO 22 . Liitimme tilaukseeN uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €) : • verkkolehti • näköislehti • maksulliset verkon sisällöt • lehtiarkisto Rekisteröidy ja ota palvelu käyttöön osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy (Rekisteröintiin tarvitset asiakasnumerosi lehden osoitekentästä). Kestotilaajan eDUT paranevat. Tämänhetkisin hinnoin lannoituspanos tuottaisi 6–7 prosenttia. Tilasto kattaa kaikki omistajaryhmät. 2.12.2021 4 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ METSIEN lannoittamiseen tarkoitettujen typpilannoitteiden hinta on yli kaksinkertaistunut vuodessa. Kuva: Seppo Samuli UUTISET Uusi selvitys jatkuvasta kasvatuksesta ›› 6 Sahat investoivat ennätysvauhtia ›› 10–13 METSÄSTÄ Siemenpuukasvatus käy eteläänkin ›› 20–21 Kuivana syksyn raivuulla ›› 24 Etsivä voi löytää muinaismuistoja omasta metsästä ›› 30–31 PILKKEITÄ Kun suomalaiset joulukuusen Brysseliin toivat ›› 39 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 89
Hintojen nousua on lietsonut osaltaan sekin, että merkittävä tuottaja Kiina on rajoittanut typpilannoitteiden vientiä. Nopeaa nousua Yhteensä 25.10. Siihen on kaksi merkittävää syytä. MIKKO RIIKILÄ VEHNÄ JA MAAKAASU HILAAVAT HINTAA 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 Metsänlannoitukset, hehtaaria vuodessa. Maalevityksiä rajoittavat leudot talvet, jolloin lannoitetta levittävillä metsäkoneilla ei voida liikkua suometsissä.” Lantmännen Agron myyntijohtaja Juho Urkko muistuttaa, että varsinkaan liuoksina myytäviäen boorilannoitteiden hinnat eivät ole kohonneet samalla tapaa kuin typpeä sisältävien lannoitteiden. 11.1. TYPPILANNOITTEIDEN hinnat ovat kaksija puolikertaistuneet alle vuodessa. Hän uskoo, että metsien kasvatuslannoitusten määrä jatkaa nousuaan, kunhan lannoitteiden hinta kääntyy laskuun tai edes vakautuu. ”Käyttökelpoista tuhkaa ei ole saatavilla sellaisia määriä. ”Ensi vuonna kannattanee panostaa terveyslannoituksiin ja palata kasvatuslannoituksiin, kun typpilannoitteet halpenevat.” Hallitusohjelma velvoittaa Metsähallitusta Kaikkiaan metsiä lannoitettiin viime vuonna noin 75 000 hehtaaria, josta kaksi kolmasosaa typpilannoiteita. Niinpä ensi kevään kylvöille valmistautuvien viljafarmarien ei kannata säästellä lannoitteita, vaikka ne maksavatkin maltaita. Meillä ei myöskään ole niin paljon tuhkan rakeistuskapasiteettia, että lentolevityksiä voitaisiin merkittävästi lisätä. Lisäksi meillä on lannoitteiden levittäjien kanssa monivuotisia yrittäjäsopimuksia, joita haluamme kunnioittaa.” Savolaisen mukaan tuhkalannoitusten määrää voidaan jossain määrin lisätä, mutta valtion mailla ei ole kovin suurta määrää sopivia kohteita reservissä. Metsänhoitojohtaja Heikki Savolainen ennakoi, että Metsähallitus jatkaa valtion metsien kasvatuslannoituksia kohonneista lannoitteiden hinnoista huolimatta. Tilasto kattaa kaikki omistajaryhmät. 11.2. 13.9. Päätös tehdään keväällä, kun Metsähallitus saa tarjoukset eri lannoitteiden toimijoilta. 28.4. Viime heinäkuun alussa esimerkiksi Yaran Metsäsalpietarin tonnihinta oli 341 euroa tonnilta ja lokakuun lopulla 650 euroa. 13.8. Maakaasusta valmistetaan ammoniakkia, joka on typpilannoitteiden tärkeä raaka-aine. 1.7. Lä hd e: Lu ke 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lannoitukset kolminkertaistuneet Terveyslannoitus Yhteensä Kasvatuslannoitus 200 300 400 500 600 700 800 Yaran metsälannoitteiden hinnat keskimäärin tehtaalla 2021, euroa/. AJASSA 2.12.2021 Metsälehti.fi 5 TYPPILANNOITUS HIIPUU YKSITYISMETSISSÄ ”Tällä hinnalla lannoitukseen ei kannattane sitoutua.” SA M I K A RP PI N EN takaisin”, Jykylä toteaa. ” L a n n o i tuksia ei pidä unohtaa, mutta tällä hinnalla lannoitukseen ei kannattane sitoutua.” Jykylän mukaan tuhkalannoituksia ei voida lisätä niin paljon, että lannoitusmäärät pysyisivät ennallaan. Lähde: Lantmännen Agro 8981_.indd 5 26.11.2021 15.06. Toisaalta maakaasun viimeaikainen kallistuminen kiihdyttää typpilannoitteiden hintarallia. Suurin lannoittaja on Metsähallitus, joka levittää lannoitteita valtion metsiin noin 30 000 hehtaarille vuosittain – tästä kaksi kolmasosaa kemiallisin lannoittein. ”Typpilannoitetta voi itse asiassa pitää maakaasun jatkojalosteena”, havainnollistaa Lantmännen Agron myyntijohtaja Juho Urkko. Ensinnäkin viljan hinta on noussut ennätykselliselle tasolle, jolla sen ennustetaan pysyvän ensi syksyyn asti. Jyrkintä nousu on ollut tänä syksynä. ”Nykyinen hallitusohjelma edellyttää meiltä lannoituksia hiilensidonnan tehostamiseksi. Peltolannoitteiden hintojen nousu on ollut yhtä rajua. Ilmiö on maailmanlaajuinen
Toisaalta metsän ilmaisen luontaisen uudistumisen on onnistuttava tuottamaan riittävästi taimia. Tutkimus ei tue julkisuudessa usein esitettyjä väitteitä, joiden mukaan metsänkasvatusmenetelmistä (jatkuva tai jaksollinen) toinen olisi aina kannattavampaa tai että toinen ei kannata koskaan. ”Tässä usein sotketaan asioita. SALLAN KANSALLISPUISTO PERUSTETAAN Eduskunta on siunannut Sallan kansallispuiston perustamisen. Puisto on etenkin vanhojen metsien, edustavien soiden, harjujen sekä jääkauden ja eroosion muovaamien maanmuotojen aluetta PUU PÄÄTYI METSÄKATOTUOTTEIDEN LISTALLE Euroopan komission on julkaissut aloitteen, jonka tavoitteena on metsäkadon ehkäiseminen ja metsien tilan heikkenemisen pysäyttäminen. VA LT TE RI SK YT TÄ JATKUVA JA JAKSOLLINEN . Rehevä kasvupaikka näyttää suosivan jaksollista kasvatusta, sillä se on kannattavampi valinta kuusikoissa, joissa kasvu on voimakasta ja nopeaa. ”En pysty tutkimuksiin vedoten sanomaan, että toinen olisi kategorisesti kannattavampi kuin toinen”, Tahvonen sanoo. Puisto perustetaan valtion omistamalle Sallatunturin luonnonsuojelualueelle. Jatkuvassa kasvatuksessa metsään ei tehdä suuria aukkoja, metsä uudistuu luontaisesti siemenistä ja puusto on eri-ikäistä ja monenkokoista. Kyseessä on Suomen 41. ”Metsänuudistamisinvestoinnista pitää saada rahat takaisin korkoineen. Metsikön alkutila on myös keskeinen tekijä, kun verrataan jatkuvan ja jaksollisen metsänkasvatuksen taloudellista kannattavuutta, kertoo Helsingin yliopiston professori Olli Tahvonen. Lähtötilanne ratkaisee menetelmän kannattavuuden Jaksollinen kasvatus kannattaa taloudellisesti EteläSuomen, jatkuva kasvatus KeskiSuomen kuusikoissa. Kansallispuistoon tulee kuulumaan noin 9 983 hehtaaria valtion omistamia maaja vesialueita. Keski-Suomessa MT-kasvupaikalla jatkuvapeitteinen taas näyttää kuusikoissa kilpailukykyiseltä”, Tahvonen kertoo. Tahvosen mukaan kannattavuusero jatkuvapeitteisen ja jaksollisen kasvatuksen välillä riippuu muun muassa puulajista, kasvupaikasta, korosta ja puunhinnoista. AJASSA 2.12.2021 6 Metsälehti.fi LYHYET MTK RAKENTAA LUONTOARVOILLE MARKKINAT MTK perustaa sähköisen markkinapaikan, jossa luodaan markkinalähtöisesti keinoja luonnon tilan parantamiseksi. Alan yrityskohtaiset neuvottelut ovat edenneet takkuillen: sopimuksia on toistaiseksi saatu tehtyä vasta kahden yrityksen kanssa, kun sopimuskumppaneita on noin 200. ”Etelä-Suomen rehevimmillä kasvupaikoilla jaksollinen voi olla kuusikoissa kannattavampaa. Tämä tehtäisiin säätelemällä kuuden hyödykkeen – puun, kahvin, kaakaon, soijan, palmuöljyn ja nautakarjan – tuloa markkinoille. Jos korko on korkea ja investointikustannukset isot, on vaikea kilpailla ilmaisen luontaisen uudistumisen kanssa”, Tahvonen kertoo. ”Metsänomistajilla on metsiinsä liittyen erilaisia käyttötavoitteita ja luontoarvot.fi laajentaa metsänomistajan mahdollisuuksia metsiensä elinkeinolähtöiseksi hyödyntämiseksi”, kertoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. Jaksollinen kasvatus edellyttää avohakkuun jälkeen alkuinvestointia eli maanmuokkausta, taimien istutusta tai siementen kylvöä ja taimikonhoitoa. Uudistamisinvestointi saatava katettua Tahvonen on tänä syksynä koonnut yhteen katsauksen jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen taloudellisesta tutkimuksesta. Säännökset koskisivat myös EU:n sisämarkkinoita, eli esimerkiksi Suomessa valmistettuja puutuotteita. ”Jo tässä vaiheessa on selvää, että työtaisteluilta metsän yrityksissä tuskin vältytään. . ”Optimiratkaisut nojaavat malleihin, jotka ovat linjassa sen kanssa, miten taimia on käytännön tutkimuskokeissa syntynyt.” Rehevä kasvupaikka suosii jaksollista Tahvosen kannattavuuska tsaus sisältää jatkuvan kasvatuksen osalta yläharvennettavat eli poimintahakattavat metsät. SAHOILLE ENNAKOIDAAN TYÖTAISTELUITA Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto varoittaa mekaanisen metsäteollisuuden työnantajia työmarkkinahäiriöistä. Aika alkaa yksinkertaisesti loppua kesken”, Riku Aalto arvioi. Oleellinen erottava tekijä ovat myös kustannukset. Alan toimijoiden tulisi näiden tuotteiden osalta osoittaa, että niiden tuotanto ei ole aiheuttanut metsäkatoa eikä heikentänyt metsien tilaa. Luontoarvot.fi-palvelu julkistetaan ensi vuoden alkupuolella. Jatkuva kasvatus perustuu puuston ilmaiseen, luontaiseen uudistumiseen. Metsätalouden kannattavuuden näkökulmasta ei ole olemassa yhtä parasta metsänkasvatusmenetelmää. Jaksollisessa kasvatuksessa metsää kasvatetaan tasaikäisenä ja tasarakenteisena uudistamisvaiheeseen, joka toteutetaan yleisimmin avohakkuuna, maanmuokkauksena ja taimien istutuksena tai siementen kylvönä. VALTTERI SKYTTÄ JATKUVAPEITTEINEN metsänkasvatus on helpointa aloittaa metsässä, jossa on jo valmiiksi isoja puita ja taimia eli eri-ikäisrakenteisuutta. Tahvosen mukaan luontaisen taimettumisen satunnaisvaihtelu sisältyy kannattavuuden laskentamalleihin. Kuvan kuusikkoon on tehty varovainen poimintahakkuu, jolla tähdätään hitaaseen siirtymään kohti jatkuvapeitteistä kasvatusta. FAKTA 8983_.indd 6 26.11.2021 15.11. kansallispuisto. Mukana ei ole esimerkiksi pienaukkohakkuita. Jos alikasvosta sen sijaan on, metsä on eri-ikäisrakenteinen ja puulajeja useita, kannattavuusoptimointi voi antaa ykkösvaihtoehdoksi jatkuvapeitteisen käsittelyn. Moni ajattelee alkutilanteeksi metsikön, jossa alikasvosta ei ole ollenkaan ja sanoo sen perusteella, että jatkuvapeitteinen ei voi olla kannattavaa.” Totta on, että jos esimerkiksi tasaikäistä kuusikkoa on harvennettu alaharvennuksin ja alikasvosta eli taimia ei ole, taloudellinen optimointi tarjoaa kannattavimmaksi vaihtoehdoksi jaksolliseen kasvatukseen kuuluvaa päätehakkuuta
Kolmanneksi suosituin oli siemenpuuhakkuu, jonka osuus oli kuusi prosenttia. Kaupan myötä Otson konkurssimenettelyn alkamiseen saakka hoitama siltaliiketoiminnan suunnittelu-, rakennuttamisja valvontatyön projektikanta siirtyi VeiTa Tekniikan vastuulle. Konkurssihallinto neuvottelee edelleen projektikannan siirrosta uudelle toteuttajalle. Esimerkiksi avohakkuu oli suosituin kaikkialla muualla paitsi Lapissa, jossa suojuspuuhakkuiden osuus oli 53 prosenttia. Suosituin hakkuutapa suometsissä oli avohakkuu (84 prosenttia). Toiseksi suosituin oli suojuspuuhakkuu, sen osuus oli lähes yhdeksän prosenttia. Siksi olemmekin panostaneet kuormaintemme voimakkuuteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen. AJASSA 2.12.2021 Metsälehti.fi 7 JUSSI COLLIN LOKAKUUSSA konkurssiin hakeutuneen Otso Metsäpalvelujen konkurssipesän perkaus etenee. Tutustu nyt uuteen KESLA 326T -kuormaimeen ja vaikutu! 8983_.indd 7 26.11.2021 15.11. Suometsät uudistetaan yhä avohakkuilla UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva www.kesla.com MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT: www.agcosuomi.fi Keslalla yrittäjä on kuningas. Maakunnittain tilanne kuitenkin vaihteli. Edistystä on tullut muun muassa Otson hankkeiden eteenpäin siirtävmisessä. Konkurssihallinto pyrkii löytämään jatkajaa myös Otson tiekunnille tuottamalle hallintopalvelulle. ”Poimintaja pienaukkohakkuita ei käytetä turvemailla kivennäismaita enemmän, mikä on hieman yllättävää”, Metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes sanoo. Toistaiseksi jatkajaa ei ole löytynyt, mutta asiasta käydään yhä neuvotteluja. Suomen metsäkeskukseen saapuneiden metsänkäyttöilmoitusten perusteella jatkuvan kasvatuksen hakkuiden osuus koko maan suometsissä jäi viimeisen vuoden aikana muutamaan prosenttiin. Keskusteluja on käyty hyvässä hengessä, konkurssihallinnosta kerrotaan. Osalle Otson hankkeista löytynyt tekijä JUSSI COLLIN SUOMETSISSÄ jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on edelleen vähäistä. Lokakuun lopussa Otson siltaliiketoiminnan ely-keskuksen rahoittamat siltahankkeet myytiin VeiTa Tekniikka Oy:lle. Tarkastelujakso on viime vuoden elokuulta tämän vuoden heinäkuun loppuun. Myös jatkuvan kasvatuksen hakkuutapojen suosiossa oli eroja: poimintahakkuiden osuus oli suurin Kainuussa, kuusi prosenttia, ja pienin Etelä-Pohjanmaalla, vain 0,7 prosenttia. Tarkoitus on mahdollistaa käynnissä olevien hankkeiden jatko mahdollisimman tehokkaasti. Tämä rajaisi huomattavasti hankkeisiin liittyvää takaisinperintäriskiä. Mikäli hankkeiden siirto onnistuu, siitä viestitään erikseen maanomistajille. Neuvottelut käydään loppuvuoden aikana. Metsäkeskuksen ja maaja metsätalousministeriön kanssa on myös käyty keskusteluja kemerahankkeista ja niiden mahdollisesta siirrosta uudelle toimijalle
hän jalostettua puuta ja arvokkaita lehtipuita. ”Ne on suunnattu pääsääntöisesti Kiinaa vastaan, ja Venäjä on valmistellut asiaa pitkään.” Viime vuoden lukujen perusteella rajoitukset koskevat Suomeen tuodun puun osalta noin 1,5 miljoonaa kuutiota. Ensi vuoden alussa voimaan tuleva vientikielto tai -rajoitus koskee pyöreää havupuuta, vä”KREMLISSÄ ON HAVAHDUTTU” Venäjä kiristää puunvientihanojaan. Rajoitukset vaikuttavat eniten pyöreään havupuuhun, jonka tuonti Venäjältä loppuu ensi vuoden alussa kokonaan. Palokangas ei usko, että Venäjä tulee joustamaan 8982_.indd 8 26.11.2021 15.15. Tavoitteena on hallita valtavan maan puuraaka-ainevirtoja, sanoo Juha Palokangas. Aina pitää olla optimisti.” 1,5 miljoonaa kuutiota vähemmän Kaikkiaan suomalainen metsäteollisuus toi viime vuonna Venäjältä puuta lähes 10 miljoonan kuution edestä ja 360 miljoonan euron arvosta. Pääasiassa Venäjältä tuodaan Suomeen sellutehtaille päätyvää koivukuitupuuta ja tehtaille sekä lämpölaitoksiin päätyvää haketta. ”Ne on suunnattu pääsääntöisesti Kiinaa vastaan.” pyöreän havupuun ja arvokkaiden lehtipuiden vientirajoitteista. Niihin ei kohdistu suoraan rajoituksia, mutta Venäjä on supistanut puukuljetuksiin käytettävien rajanylityspaikkojen määriä, mikä tuntuu myös koivukuidun ja hakkeen tuonnissa. 2.12.2021 8 Metsälehti.fi AJASSA / HAASTATTELU VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT VENÄJÄ on rajoittanut marraskuun alusta puunvientiä ulkomaille – ja lisää rajoituksia on tiedossa ensi vuoden alusta. ”Olen toiveikas, että esimerkiksi Saimaan kanavaa koskien saataisiin tänä vuonna vielä aikaiseksi toisenlainen ratkaisu. ”Ei koivua kuitenkaan.” Palokankaan mukaan keskusteluita puukuljetusten kohtalosta jatketaan yhä Suomen ja Venäjän välillä. Palokankaan mukaan rajoitukset voivat tuntua joissakin suomalaisissa puunjalostusyrityksissä, mutta kokonaiskuvassa 1,5 miljoonaa kuution muutos puuvirroissa ei heilauta Suomen metsäteollisuutta. Tukkina tai kuituna tuotava havupuu on kuitenkin vain pieni puro tuontipuun virrassa. ”Marraskuussa voimaan tulleet rajoitteet koskivat rajanylityspaikkoja, joiden kautta Venäjältä voi viedä puuta muihin maihin. ”Suurempi vaikutus puumarkkinoihin voi olla suhdanteilla, talven huonoilla korjuuoloilla tai työmarkkinataisteluilla.” Korvaava puu saadaan kotimaasta tai muista tuontimaista. Rajanylityspaikoista merkittävin vaikutus on sillä, että raakapuun kuljetus Saimaan kanavaa myöten Suomeen loppui”, kertoo Venäjän metsäsektorin asiantuntija Juha Palokangas. Vaikka rajoitusten on tulkittu kohdistuvan erityisesti Kiinaa vastaan, vientikielloilla on vaikutusta myös Venäjältä Suomeen tuotaviin puumääriin
Syiksi arvioitiin metsien ikärakenteen muutokset ja erityisesti se, että vanheneva puusto on ohittanut nopean kasvun vaiheen. 76 prosenttia kaikesta tuontipuusta on Venäjältä. Nämä metsät ovat istutusmetsiä, jotka on perustettu pääosin laidunmaille. Muita syitä saattoivat olla myös jo tuolloin esiin nousseet metsätuhot, lähinnä myrskyt seurannaistuhoineen. Uruguayssa sen sijaan suuret sellutehdasinvestoinnit ovat tehneet puun tuotannosta houkuttelevaa maanomistajille. Metsästrategiassa on kuitenkin erikoinen kirjaus siitä, että peitteistä metsätaloutta on suosittava aina kuin mahdollista. Syyksi on esitetty metsien ikärakenteen muutosta ja erityisesti pohjoisen Suomen männiköiden kasvuloikan päättymistä. Puuta ja raaka-ainetta ne tuottavat tehokkaasti ja sitovat hiiltäkin, mutta luonnonmetsien moninaisuutta niissä ei tavoiteta. ”Kremlissä on havahduttu metsäteollisuuden tilaan. EU JA KOKO maailma vannoi Glasgow’n ilmastokokouksessa maankäyttösektorin ja erityisesti metsänielujen nimeen. Nyt EU:ssa suuntana on luonnonläheinen metsänhoito, johon pyritään sekametsien ja lehtipuun määrän kasvattamisen kautta. Muuten näihin kompastutaan ennemmin tai myöhemmin.” Palokankaan isoisän isä teki puutavarakauppaa Pietariin jo 1900-luvun alussa. ”Hän oli viemässä syksyllä 1917 puutavaralastia Pietariin ja jäi sille tielleen.” Palokangas näkee silti Suomen ja Venäjän pitkän kauppahistorian ennen kaikkea mahdollisuutena. Pietariin kulkevat tavaravirrat ja konttiliikenne helpottavat Suomen logistiikkaa Pohjolan pussinperällä. Missä metsällä on arvo, siellä metsävarat kasvavat. Vastaavasti valoa tarvitsevat pioneeripuulajit, kuten koivut, tammi, pyökki ja männyt eivät oikein ota uudistuakseen varjostettuina. 45-vuotias . Syynä voi olla myös yksittäisten puiden kasvuun vaikuttavat tekijät, jotka vaikuttavat puiden vuosirytmiin tai vedensaantiin. Metsän hävittäminen rakentamisen tai maatalouden tieltä on pahimpia päästöjen aiheuttajia. Vesistökuljetusmahdollisuuden loppuminen käytännössä lopettaa tämän puun tuonnin. Palokankaan mukaan puunvientirajoitukset ovat kuitenkin väärästä päästä aloitettu toimi, jos pyrkimyksenä on Venäjän oman puunjalostusteollisuuden kehittäminen. oli marraskuun loppuun asti Metsäteollisuus ry:ssä, nyt freelance-konsultti . Syyllisiä tähän olemme me eurooppalaiset kiinalaisten ohella, sillä ruuan tuotantoa on siirretty Etelä-Amerikkaan. harrastaa kuntoliikuntaa ja hirvestystä KUKA. Venäjän metsäsektorin kehityksellä olisi positiivisia vaikutuksia myös Suomelle. Mielenkiintoinen maapari on Argentiina ja Uruguay. Juha Palokankaan mukaan kanavaa myöten on tuotu puuta Äänisen takaa asti. Tarkemmat tutkimukset aikanaan paljastavat, mistä tekijöistä muutos aiheutui. He olivat havainneet ensimmäiset merkit EU:n metsien kasvun taittumisessa. Venäjän metsäsektorin asiantuntija . ”Ensiksi pitäisi laittaa kuntoon lainsäädäntöä, metsäteollisuuden OLEMME TOTTUNEET siihen, että vuosi ja vuosikymmen toisensa jälkeen Suomen metsät kasvavat edellisvuosia enemmän. Venäjällä on 22 prosenttia maailman metsävaroista, joten metsäteollisuudelle on tunnetusti valtavasti potentiaalia. toimintaympäristöä, ympäristöasioita ja metsäautotieverkostoa. Metsällä ei myöskään ole paljon arvoa maanomistajalla, sillä Argentiinan metsäteollisuuteen ei ole investoitu. Sodanjälkeisen ajan nopeasti lisääntyneet metsävarat eivät kasvaneet entiseen malliin. asuu Helsingissä . Kansainvälinen tutkijaryhmä julkaisi lähes kymmenen vuotta sitten tutkimuksen Nature-tiedesarjassa. 2.12.2021 Metsälehti.fi 9 AJASSA KOLUMNI ANTTI ASIKAINEN KIRJOITTAJA ON LUONNONVARAKESKUKSEN PROFESSORI. Viimeisimmässä valtakunnan metsien inventoinnissa suunta näyttää kääntyneen: puusto kyllä lisääntyy, mutta kasvun tahti on hidastumassa. Palokorot* Järeä puusto Muut Koivukuitua ja haketta Venäjältä Suomeen tuotu raakapuu vuonna 2020. Argentiinassa hävitetään metsää ennennäkemättömällä tahdilla maatalouden tieltä. Siksi metsävarojen kasvu on ollut valtavaa 1990 -luvulta lähtien. ILMIÖ EI OLE uusi muuallakaan Euroopassa. Lähde: Luke, Metsäteollisuus ry Pyöreä havupuu Hake 39% 9% 4% Koivukuitupuu 48 % Lorem ipsum 8982_.indd 9 26.11.2021 15.15. PUUN, METSÄN JA METSÄVAROJEN KASVU JUHA PALOKANGAS . Lisäksi olemassa olevien metsien heikkeneminen sekä lajirikkaudeltaan että puuston määrältään aiheuttaa diversiteettikatoa ja ilmastohaittaa. Omia puitaan suurvallalle toimittanut maanviljelijä koki valitettavasti karun kohtalon vallankumousvuoden sivullisena uhrina. Se on ollut Venäjällä pitkään aputoimiala”, Palokangas sanoo. Tämä suosii sukkession loppupään varjolajeja, joita ovat tuhoalttiit kuuset ja jalokuuset. Hyvä päätös on se, että metsäkato pysäytetään. 2020-luvun alkaessa useiden Keski-Euroopan maiden metsät ovat kääntymässä nieluista päästölähteiksi mittavien metsätuhojen seurauksena. perheessä vaimo ja kaksi lasta . ”Suomessa on paljon metsäteknologiaa ja -osaamista, jota viedä Venäjälle.” Ongelmat muualla kuin puun viennissä Vientirajoituksilla Venäjä pyrkii hallitsemaan valtavan maan puuraaka-ainevirtoja ja nostamaan kotimaisia jalostusmääriä. Mitkä tekijät sitten johtavat pitkällä aikavälillä metsävarojen kasvuun. Venäjä kielsi marraskuun alussa puukuljetukset Suomeen Saimaan kanavaa myöten
Metsälehden laatiman koosteen mukaan investointipotti on yhteensä lähellä 300 miljoonaa euroa. SAHAT INVESTOIVAT, RIITTÄÄKÖ PUU. Sahayhtiöillä on käynnissä investointihankkeita ympäri Suomenmaan. 2.12.2021 10 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI KAI TIRKKONEN, KUVAT S ahayhtiöiden ominaispiirre on, että taseet ovat heikot ja laihoina vuosi korjausvelkaa kertyy. Tukin käyttöaste voi nousta ennenkokemattoman korkealle. Tukin käyttö nousee ainakin teoriassa tasolle, jota ei ole ennen koettu. Yksityiset sahat investoivat vielä enemmän. Vaikutus tukinkäyttöön ei ole aivan yhtä suuri, sillä osa investoinneista on ylläpitoa tai jalostusasteen nostoa. Korona toi suhdannepiikin, vahvisti taseita ja laukaisi patoutuneiden investointien suman. Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori muistelee, että pitää mennä 1990-luvulle asAJASSA 9039_.indd 10 26.11.2021 15.18. Aivan omaa luokkaansa on Metsä Groupin investointi Rauman suursahaan, joka kustantaa 200 miljoonaa euroa ja lisää tukinkäyttöä 1,5 miljoonalla kuutiolla
”Tavoite on, että saha käynnistyy joulukuussa 2023.” Junnikkala lupailee, että lisää kerrottavaa tulee piakkoin ja silloin sahan paikkakin julkistetaan. Huippusuhdanteella ei siis ollut suoranaista vaikutusta, mutta toki se helpottaa.” Oulun yksiköstä tulee samankokoinen kuin aiemmat yksiköt Kalajoki ja Oulainen yhteensä. Sahoille on kertynyt investointivelkaa ja koronasuhdanne on laukaissut investointisuman. ”Investointi oli päätetty jo ennen kuin korona-ajan sahasuhdanne alkoi. ti, jotta investointitahdissa löytää vertailukohdan. Hänen mukaansa koronasuhdanteen tuomat tulosparannukset ovat olleet laukaiseva tekijä, mutta investointitarpeet on mietitty jo aiemmin. ”On välttämätöntä, että sahateollisuus pysyy tuottavuuskehityksessä mukana. Lisäys painottuu mäntyyn. Tukin käyttö kasvaa 750 000 kuutiometrillä. Ulostulo oli etupainotteinen, sillä vaikka sahan paikka oli katsottu, sitä ei voitu vielä julkistaa. Junnikkala uutisoi kesällä, että rakentaa Ouluun täysin uuden, 70 miljoonaa euroa maksavan sahan. Vuoden investointipurskahdus ei siihen riitä.” Junnikkala Oy valmistelee yksityisten sahojen suurin investointia, täysin uutta sahaa Ouluun. ”Suunnitelma pitää edelleen paikkansa”, toimitusjohtaja Kalle Junnikkala sanoo. ”Jäätävä määrä”, Junnikkala sanoo itsekin. Kapasiteetin lisäys ei ole sama asia kuin tuotannon lisäys. Yhden vuoden investointipurskahdus ei siihen riitä.” Merivuoren tuntuma on, että modernisointitahdin pitäisi olla vähintään sadan miljoonan euron luokkaa vuodessa seuraavan kymmenen vuoden ajan, jotta toimiala olisi iskukunnossa. ”Sijaintipäätös muodostui lähinnä kolmesta seikasta: Oulun seudulla on aukko sahoista, kuiduttavan teollisuuden hankkeet ja missä on meidän puunhankinnan luonteva kasvusuunta.” ”Sahateollisuuden on pysyttävä tuottavuuskehityksessä mukana. 2.12.2021 Metsälehti.fi 11 SAHAT INVESTOIVAT, RIITTÄÄKÖ PUU. Pohjoisen sahoista investoinneista ovatkin ilmoittaneet Hasa, Junnikkala, Kuhmo, Oresko, Pölkky, Vuokila Wood ja Tervolan molemmat sahat Veljekset Vaara ja Tervolan Saha ja Höyläämö. Mahdollista sekin, että sahoja pannaan kiinni huonommasta päästä, eivätkä pysähtyvät sahat ole samoja yhtiöitä kuin investoivat sahat. Hanke on suuri yritykselle, jonka viimeisen tilinpäätöksen liikevaihto oli noin 90 miljoonaa ja omavaraisuusaste 25 prosentissa. Pohjoisessa tapahtuu Metsä Groupin Kemin biotuotetehdas ja Stora Enson kartongille muunnettu kone Oulussa ovat lisänneet ja lisäävät kuitupuun käyttöä. Sahoille pääsi syntymään aika paha investointivelka, jota korjataan.” Merkittävä osa sahalaitoksista on tehty 1990-luvulla. Sahaaminen on rajua touhua, joka kuluttaa rautaa, ja samalla kun rautaa uusitaan laitokset myös modernisoidaan uusimmalla digiteknologialla. ›› AJASSA 9039_.indd 11 26.11.2021 15.18. Samalla liikkuu tukki. ”Nyt viimeinkin taseet mahdollistavat suunnitelmien toteuttamisen
”Kuitenkin puurakentaminen on se, mistä lisää maksukykyä tulee kannolle asti, ja sen tukeminen sataa metsänomistajien laareihin.” Tiukemmalle vetää Investoinnit lisäävät tukin käyttökapasiteettia suoraan lähes neljällä miljoonalla kuutiometrillä. TERVOLAN SAHA JA HÖYLÄÄMÖ OY TERVOLA ›› Uusi sahalinja sahaansyötöstä tuorelajitteluun. ›› Tukin käyttökapasiteetti kasvaa 160 000 kuutiometristä yli 500 000 kuutiometriin. 2. Niiden päälle oma vaikutuksensa on erinäisillä tuotan1. VUOKILA WOOD OY HAUKIPUDAS ›› Sahan modernisointi. Yksittäiset investoinnit harvoin ylittävät kymmenen miljoonan euron rajaa, sillä ne jakautuvat tasaisesti pk-valtaiselle sektorille.” Tosin sahatavaran koronasuhdanne ei jatkojalostusta suosi, vaan on päinvastoin nostanut raaka-ainekustannuksia. 8. Investoinnit yhteensä noin 34 miljoonaa euroa. 3. 1. 3. ›› Tukin käyttö kasvaa 100 000 kuutiometristä 230 000 kuutiometriin. KOSKISEN OY KÄRKÖLÄ ›› Uusi sahauslinja, korvaa Järvelän taajamassa sijaitsevan vanhan sahauslinjan. BINDERHOLZ NORDIC OY LIEKSA ›› 40 miljoonan euron investointi jatkojalostukseen. Kaavailtu rakennusaikataulu 2022-2026. ›› Tukin nettokäyttö kasvaa noin 250 000 kuutiota. PÖLKKY OY KAJAANI ›› Sahatavaran lajittelulaitoksen uusiminen. VERSOWOOD OY VIERUMÄKI YM. KEITELE GROUP KEITELE ›› Kattilalaitoksen modernisointi 2022. Myös lämpölaitosinvestointi meneillään ja kuivaamon uusimisesta neuvotellaan. VELJEKSET VAARA OY TERVOLA ›› Kuivaamokapasiteetin lisäys. ”Iso trendi on, että puurakentaminen kasvaa maailmanlaajuisesti. Kokonaiskuvan muodostaminen on hankalaa, sillä kaikki jatkojalostus ei tapahdu sahalla eikä sahayhtiössä. 4. 2.12.2021 12 Metsälehti.fi Lähde: Metsäkeskus, tilanne 14.12. 12. 10. 13. 12. Investoinnin arvo 200 miljoonaa euroa, mäntytukin käyttö 1,5 miljoonaa kuutiometriä. ›› Investoinnin arvo noin 200 miljoonaa euroa, tukinkäyttö 375 000 kuutiota. METSÄLEHDEN TIEDOSSA OLEVAT SAHOJEN INVESTOINNIT 8. METSÄ GROUP RAUMA ›› Suursaha käynnistyy syksyllä 2022. 7. 1. ›› Investointien arvo yhteensä 14 miljoonaa. KUHMO OY KUHMO ›› Sahaansyötön ja kuorinnan uudistaminen 2021, sahatavaran paketointilinjan uudistaminen 2022, sahalinjan uudistaminen 2023. Ja hienoa, että puukauppa käy tasaisesti.” Jatkoa seurannee, sillä ”haluamme olla niitä sahoja, jotka kuuluvat metsäteollisuuden selkärankaan”. ”Iso trendi on, että puurakentaminen kasvaa maailmanlaajuisesti.” Toimitusjohtaja Kalle Junnikkala uskoo puurakentamisen kasvuun ja suomalaisen sahatavaran kilpailukykyyn. Vaikeasti hahmotettava jatkojalostus Investoinnit voivat olla tuotantomääriä lisääviä, tehokkuutta parantavia tai sitten jatkojalostuksella otetaan samasta puumäärästä irti enemmän liiketoimintaa. 11. Tukin käyttö kasvaa noin 300 000 kuutiometriä. 2. ›› 22 miljoonan euron investointi koeajovaiheessa alkukesällä 2023. ›› Tukin käyttökapasiteetti nousee 100 000 kuutiometriä nykyisestä noin 900 000 kuutiometristä. 5. ›› Tukin käyttö nousee 0,75 miljoonasta kuutiometristä 1,4 miljoonaan kuutiometriin. ›› Investoinnin arvo noin kymmenen miljoonaa euroa, koekäyttö alkaa vuoden 2022 lopulla. Investoinnit näyttävät painottuvat vahvasti perussahauksen ja sen edellytysten parantamiseen. ›› Investointi kokonaisuudessaan valmis 2023. 4. 9039_.indd 12 26.11.2021 15.18. ›› Tukin käyttökapasiteetti nousee runsaasta 0,8 miljoonasta kuutiometristä yli 1,3 miljoonaan kuutiometriin. JUNNIKKALA OY OULU ›› Täysin uusi saha, 70 miljoonan euron investoinnin määrä valmistua vuoden 2023 loppuun mennessä. 6. Neljän miljoonan euron investointi valmis helmikuussa 2022. ›› Korvaa vanhan sahalinjan. ORASKO OY UTAJÄRVI ›› Tukinlajittelijan uusinta, valmistuu kesällä 2022. Uusi höylälaitos, lämpöpuulaitos sekä sahatavaran kuivauskapasiteetin lisääminen. 13. ›› Tukin käyttö kasvaa 80 000 kuutiometristä 130 000 kuutiometriin. Metsäosastoa vankistetaan ja Oulun-laitos vaikuttaa puunhankintaan jo ensi vuoden aikana. Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkolan mukaan kokonaiskuva muuttuu jos mukaan otetaan puuta käyttävä rakennusteollisuus. 5. ›› Investoinnit yhteensä 35 miljoonaa euroa. ›› 48 miljoonan euron investointi valmistuu kesällä 2023. ”Aikaa vielä on. 6. Vajaan neljän miljoonan euron investointi valmis vuonna 2022. Laitteiden asennuksessa ei puolta vuotta kauempaa mene, mutta tarvitaan myös kiinteistöjä ja muuta infraa.” Junnikkalan mukaan yhtiö keskittyy nyt perussahatavaran tuotantoon ja se mahdollistaa jalostusinvestoinnit tulevaisuudessa. ›› Useita erillisiä, alle 10 miljoonan euron investointeja sahaukseen, jälkikäsittelyyn ja jatkojalostukseen eri toimipaikoissa syksyyn 2023 mennessä, suurimpana ison puun sahauslinjan uudistaminen Vierumäellä. 11. ÄÄNEKOSKI ›› Suunnitelma kertopuutehtaasta, päätöstä ei ole. 10. 9. HASA ›› Haapavedellä tukinsyötön, sahalinjan, rimoittamon ja sivutuotteiden käsittelyn uusiminen sekä kahden kuivaamon modernisointi ensi kesään mennessä, ja Haapajärvellä kuivaamon uusiminen vuonna 2023. ”Puurakentamisen teollisen esivalmistuksen kehittämiseen on selvää halua ja arvoketjuun syntyy jatkuvasti uusia yrityksiä. 9. Versowood Oy Koskisen Oy Metsä Group Metsä Group Keitele Group Pölkky Oy Kuhmo Oy Hasa Orasko Oy Veljekset Vaara Oy Junnikkala Oy Tervolan Saha ja Höyläämö Oy Vuokila Wood Oy Binderholz Nordic Oy AJASSA 7. Suomalainen laatusahatavara tekee kauppansa suhdanteista huolimatta
Havutukin käyttöaste eli korjuumäärän suhde hakkuumahdollisuuksiin kävi lähellä 85 prosenttia huippuvuonna 2018, mutta on viime vuosina vaihdellut 75 prosentin molemmin puolin. Metsä Groupin suunnittelema, mutta vielä päätöstä odottava kertopuutehdas Äänekoskelle ei ole arviossa mukana. Tähän vastaa VMI:n valossa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Hannu Hirvelä. /m 3 33,6 34,6 35 AJASSA 9039_.indd 13 26.11.2021 15.19. Yli kymmenen prosentin lisäys on kasvuloikka, mutta voiko havutukkia korjata jatkuvasti 30 miljoonaa kuutiometriä. Vielä vähän varaa lisätä Havutukin hakkuumäärät, miljoonaa kuutiota Lä hd e: Lu ke , VM I12 -a in eis to Suurin ylläpidettävissä oleva havutukin hakkuukertymäarvio, milj. Viimevuosina havutukin korjuumäärät ovat olleet keskimäärin 26 miljoonaa kuutiometriä, joten investointien valossa korjuumäärä voisi nousta ainakin 30 miljoonaan kuutiometriin. 2.12.2021 Metsälehti.fi 13 non pullonkaulojen avaamisilla. Sahalaitokset ovat toiminnallisesti varsin samanlaisia, ja uuden laitoksen laitetoimitukset voivat tapahtua nopeasti. Meneillään olevat sahainvestoinnit nostaisivat käyttöasteen pysyvästi yli 85 prosenttiin – edellyttäen, että sahat pyörivät täysillä. Mahdollisessa hakkuumäärässä on otettu huomioon rajoittavia tekijöitä, kuten erilaiset ja eri syistä johtuvat monimuotoisuustoimet ja etenkin, että ei vaaranneta tulevaisuuden hakkuumahdollisuuksia. ”Luken suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän arviossa havutukin vuosittainen hakkuumäärä on kaudella 2016 –2025 arvioitu 33,6 miljoonaksi kuutiometriksi, sitä seuraavalla kymmenvuotiskaudella 34,6 miljoonaksi ja sitä seuraavalla 35 miljoonaksi”, hän kertoo
Metsäpäällikkö Timo Uotila Hyvälaatuinen vanerikoivuleimikko korjattiin marraskuun sateissa Vesilahdella Tampereen tuntumassa. Sastamalassa on riittänyt sorvattaa Sastamalassa toimiva Riga Wood Finland sorvaa vuodessa reilut sata tuhatta kuutiota koivutukkia. Koivutukin saatavuus on rajoittanut ainakin Metsä Groupin tuotantoa, kun taas Riga Woodille markkinat ovat tasapainossa. Siksi 1990-luvulla istutetut peltokoivikotkaan eivät anna vielä kunnolla satoa. toteaa vaneritukin markkinoiden olevan varsin hyvin tasapainossa. Mäntylä toteaa koivun ongelmaksi, että sitä on sekapuuna ja korjuuerät ovat pieniä. Komissio asetti kesäkuussa väliaikaiset polkumyyntitullit venäläiselle koivuvanerille. ”Käyttömäärä on noussut merkittävästi, sillä koivuvanerin markkinat ovat parantuneet ja koivutukkia käytetään myös kertopuussa.” Kertopuu on kuin paksuista viiluista liimattua vaneripalkkia. KorjuuMISTÄ SAISI KOIVUA. Vanerikoivun korjuu painottuu talvikauteen, Timo Uotila kertoo. MIKKO HÄYRYNEN VIIMEISEN kymmenen vuoden aikana venäläisen koivuvanerin tuonti EU-alueelle on kasvanut voimakkaasti ja hinta laskenut. PUUKAUPPA & TALOUS 9036_.indd 14 26.11.2021 15.22. ”Keväällä sitä on vähän enemmän tarjolla ja syksyllä on niukempaa, koska talvella hakataan kasvupaikkoja, joissa koivua on luontaisesti.” Riga Wood ostaa vanerikoivut pääsääntöisesti tehtaalle toimittuna noin kolmeltakymmeneltä Riga Woodin metsäpäällikkö Timo Uotila muistuttaa metsänomistajia koivutukin hyvästä kysynnästä, joka kannattaa hyödyntää. Korjuumääriä on vaikea säädellä, koska sitä tulee mitä on tullakseen muun korjuun mukana. Eurooppalaisten vanerintuottajien yhteenliittymä Woodpecker on valittanut EU:n komissiolle polkumyynnistä eli keinotekoisen alhaisista myyntihinnoista. Vaikka sahapuuksi kasvatettavan koivikon kiertoaika on havupuita lyhyempi, niin vanerikoivujen kiertoaikaa pidentää, että sorvauksessa latvaläpimitta on vähintään 18 senttiä, kun sahatukissa se voi olla 15 senttiä. Sorviviilut jatkojalostetaan vaneriksi Baltian tehtailla, pääosin Latviassa. 2.12.2021 14 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI EMIL BOBYREV, KUVAT ”KOIVUTUKISTA on niukkuutta ja tuotantoa on jouduttu rajoittamaan, ei paljon mutta kuitenkin”, toteaa Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Mäntylä. Koivu antaa kertopuulle paremman jäykkyyden kuin kuusi. POLKUMYYNTISYYTE EU-TASOLLA ta ei voi suunnata puhtaisiin koivikoihin, koska korjuukypsiä sellaisia ei juuri ole
Jotta koivutukille ylipäätään saa täyden hinnan, minimierän tulisi olla rekan nuppikuorma. Kalenterit ovat aina yhtä odotettuja ja kulkevat hevosihmisten mukana koko vuoden. Kalenterissa kerrotaan myös Hevosurheilun ilmestymispäivät vuodelle 2022. Laatukoivun kasvattaminen edellyttäisi hoitoa ja harrastuneisuutta.” Vaikka kiinnostusta voisi olla, koivutukin kasvatuksen kohottaminen sivutuotteesta havutukin rinnalle on vaikeaa peuraja hirvituhojen vuoksi. Joskus metsänhoitoyhdistys joutuu kokoilemaan sen eri myyjien pienistä nökkösistä. Uotila korostaa, että havutukkiin verrattuna koivutukki on helpompi artikkeli, sillä varastoinnissa ei tule hyönteisvikuutuksia. MIKKO HÄYRYNEN ”KOIVUTUKIN kantohinta vaihtelee päätehakkuilla sahaja vaneritukin 50 eurosta viilutukin 85 euroon”, Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan asiakkuuspäällikkö Janne Maijala kertoo. Koivutukilla on leveä hintahaitari Täyden hinnan saamiseksi täytyy tarjolla olla rekan nuppikuorman verran koivutukkia. Raviseinäkalenteri 2022 Upeasti kuvitetussa seinäkalenterissa on kuukauden ravipäiväkalenteri jokaisella aukeamalla. Mukana myös nimipäivät sekä välimatkataulukko. Hevosurheilun kalenterit vuodelle 2022 Vuosi toisensa jälkeen suurta suosiota saaneet Hevosurheilun kalenterit ovat taas tilattavissa. Määrällisesti tuonti on pientä, mutta kotimaan kertymään suhteutettuna suurta. Hintaero kapenisi jos viilulaadun osuutta pystyisi nostamaan. Sen sijaan puhtaankomeita, korjuukypsiä koivikoita Maijala ei tiedä alueeltaan lainkaan. Tai tarkkaan ottaen tilastointi koskee lehtitukkia, mutta käytännössä muiden lehtipuiden kuin koivun osuus on mitättömän pieni. ”Nyt viilukoivut ovat ’vahingossa kasvaneita’. Kesäkaatoisessa ei pysy kuori kiinni ja tukit alkavat kuivua nopeasti pinnasta ja päistä.” Vanerikoivun laatuvaatimukset ovat sahatukkia löysemmät, sillä sorvikoivussa sallitaan enemmän lenkoutta ja lyhin pituus on kolme metriä. puh. Kotimaan hakkuiden lisäksi tuontia on ollut 100 000–300 000 kuutiota. ”Tulevaisuus näyttää valoisalta ja tarkoitus on kasvattaa puun hankintaa ja tuotantoa jatkuvasti.” Pienin tilastoitu Koivutukki on selvästi pienin tilastoitu puutavaralaji. Koivuvanerilla suhdanteet ”Keväällä sitä on vähän enemmän tarjolla ja syksyllä on niukempaa.” ovat loivempia kuin havuvanerilla tai sahatavaralla. 020 760 5300 tilaukset@hevosurheilu.fi www.hevosurheilu.fi 12,50 €/kpl 11,00 €/kpl 21,00 €/paketti + Huippusuositut kalenterit – tilaa ennakkoon! TILAUKSET: kauppa.hevosurheilu.fi Kalenterit toimitetaan joulukuun aikana. Korjuumäärät seurailevat yleistä hakkuutasoa ja ovat menneellä kymmenvuotiskaudella olleet miljoonan kuutiometrin kahta puolta. Kalenterissa on myös luettelot kuukauden suurkilpailuista sekä tilaa muistiinpanoille. Molemmat kalenterit edullisesti yhteensä vain Pakettitarjous sisältää seinäkalenterin sekä taskukalenterin vuodelle 2022. PUUKAUPPA & TALOUS 2.12.2021 toimittajalta, ja myös pieniä yksittäiseriä ostetaan. Mikko Häyrynen Taskukalenteri 2022 Sisältää kattavan tietopaketin hevosista ja raveista kiinnostuneille Kalenterissa on vuoden 2022 ravikilpailupäivät, sekä hevosalan toimijoiden yhteystiedot, omistajan ja kasvattajan muistilistat sekä tilastotietoja. Koivutukin tilastoitu hinta jää kuitenkin noin kahteen kolmasosaan kuusitukista. Postikulut 5,90 € 9036_.indd 15 26.11.2021 15.22. ”Myös mitat ja laatu vaihtelevat tapauskohtaisesti ja riippuu ihan, että kenelle myy.” Koivutukki on metsätalouden sivuartikkeli, jota tulee pieniä määriä kuusileimikoiden seassa. Havupuuhun verrattuna koivulla tukkikertymä on huomattavan pieni, kymmenen prosentin tuntumassa, kun se männyllä on 40 prosentin ja kuusella lähes 60 prosentin luokkaa. Vaneritukkeja poimitaan pienistäkin kertymistä, sillä leimikoissa vanerikoivua voi olla vain muutama prosentti. Viilukoivu on oksatonta ja suoraa viiteen metriin. Ilmastonmuutos ja kirjanpainaja lisäävät kiinnostusta Kiinnostus kasvattaa koivua kuusikoiden sekapuuna on nousussa ilmastonmuutoksen ja kirjanpainajatuhojen vuoksi. Hieskoivu käy yhtälailla eikä sitä hinnoitella eri tavalla. Maijala laskee, että muutenkin pienestä koivutukkikertymästä viilulaatua on ehkä noin kuudesosa. Viiluja käytetään kalusteiden pintaviiluina. ”Lokakuusta eteenpäin ei ole mitään ongelmaa, talvikaatoinen tukki kestää hyvälaatuisena kesään saakka, mutta sen jälkeen tukkien päät alkavat pehmetä ja lahota. Se menee nimensä mukaisesti viilutukseen eli sitä ei sorvata, vaan se leikataan viiluiksi
Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 30,1 €/m 3 17 236 TUORE PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2020 2019 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 .. Hankintahinnat 62,69 s 63,90 s 50,16 s 33,65 . 37,48 . .. 31,48 . 26,54 .. Sijainti: Kainuu Ostaja: Mhy Kainuun puunvälitys korjuupalveluna, puuta toimitettiin neljälle ostajalle. Kesäkorjuukelpoinen leimikko kevytrakenteisen metsäautotien varrella. 28,81 Uudistushakkuu 65,32 s 68,04 s 44,36 s 19,30 . 19,78 s 21,04 s 19,04 s 28,49 . 48,20 s 32,19 s 32,20 s 31,93 . .. 19,82 s 29,78 s 31,05 s Harvennushakkuu 55,32 . 28,86 s Harvennushakkuu 52,92 . 22,74 s Ensiharvennus .. 27,50 . 63,15 . Erityisesti sekametsässä ajouria vahvistettiin latvuksilla. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,94 . 38,94 s 16,81 . 13,20 . 44,33 . 13,87 s .. 26,26 s Uudistushakkuu 58,32 s 54,25 . .. 17,88 . .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . Hankintahinnat 61,10 . 23,76 . Uudistushakkuu 60,06 . .. 17,85 s 25,59 s 25,92 s Ensiharvennus .. 32,02 . 19,44 s 28,89 . 56,82 . 47,33 . 66,70 . 20,84 s 19,06 s 18,79 s 26,77 s 27,19 s Harvennushakkuu 47,71 . 18,59 s 18,52 s 17,62 s 25,84 s .. 13,70 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. .. 17,01 s 17,67 s 15,70 s 23,47 . Kesäkorjuukelpoinen leimikko kevytrakenteisen metsäautotien varrella. 30,1 €/m3 17 236 Yhteensä 408 18 952,50 9036_.indd 16 26.11.2021 15.22. Hakkuukertymä: 573 m 3 Leimikon koko: 10,5 ha Muuta: Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppa kilpailutettiin heinäkuun lopulla. 14,04 s .. 63,95 . 14,73 s 13,89 s .. 24,14 . .. 20,38 . .. Ensiharvennus .. 29,71 .. Ensiharvennus 30,05 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 61,63 . s nousussa . 44,32 s 20,44 s 21,91 s 19,21 s 29,13 s 28,79 . Hankintahinnat 58,40 . .. 31,80 s .. .. 12,75 . .. 34,31 . .. .. 44,54 s 16,65 s 17,18 s 16,45 s 23,96 s 24,38 s Uudistushakkuu 61,96 . .. 20,88 . Hankintahinnat 64,63 . 14,26 . Uudistushakkuu 64,95 . 32,09 s .. 30,89 s 16,56 . .. .. Hankintahinnat 63,61 s 65,02 . .. 19,28 s 16,95 . .. Hankintahinnat 58,99 . Sopimus allekirjoitettiin syyskuun lopulla, korjuu oli lokakuun puolivälissä. 20,58 s 17,90 s 26,01 . 65,89 42,40 s 18,06 s 20,24 s 17,34 . 27,77 . .. 51,59 . 14,25 s 23,47 . 58,62 . 15,57 . 21,46 s 22,26 . Ensiharvennus .. 55,19 . 32,12 . .. .. Sopimus allekirjoitettiin syyskuun lopulla, korjuu oli lokakuun puolivälissä. 17,99 s 26,66 s 29,27 s Uudistushakkuu 65,35 s 67,43 s 49,96 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 62,79 s 66,13 s 47,58 . 23,75 . .. .. 62,30 . Hankintahinnat .. 32,19 . Harvennushakkuu 51,40 . .. .. .. .. 60,09 . 38,65 . Ensiharvennus 38,20 . 19,17 . 16,67 . 48,64 . 15,80 s 22,90 . 40,49 s 18,69 . 23,47 . 19,49 . 18,85 . 59,57 s 39,24 s 17,73 . 62,79 . 25,34 . 46,46 . 22,72 . Puutavaralaji määrä m 3 kantohinta €/m 3 myyntitulo Mäntytukki 89 57 5 073 Mäntypikkutukki 90 47 4 230 Mäntykuitu 184 18 3 312 Mäntyparru 96 22 2 112 Kuusitukki 8 57 456 Kuusipikkutukki 5 47 235 Kuusikuitu 45 18 810 Koivukuitu 56 18 1 008 Yhteensä 573 keskim. 19,01 . .. 29,70 . s nousussa . .. Harvennushakkuu 49,27 . 17,45 . 23,41 . KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . 15,70 . 61,08 . 22,92 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,54 . 17,46 s 17,43 s 16,91 . .. .. .. Harvennushakkuu 57,47 . .. 15,66 . Erityisesti sekametsässä ajouria vahvistettiin latvuksilla. .. 56,04 . .. 17,46 16,44 s 23,50 . Uudistushakkuu 63,69 . 13,55 s 13,83 s 13,64 s .. .. 12,48 s .. Ensiharvennus .. .. 32,34 . 64,15 . 25,21 s 26,53 . .. 16,42 . Korjuun aikana ei ollut sateita, mutta kaukokuljetus odottaa pakkasjaksoa syyssateiden alkamisen vuoksi. Puutavaralaji määrä m3 kantohinta €/m3 myyntitulo Mäntytukki 89 57 5 073 Mäntypikkutukki 90 47 4 230 Mäntykuitu 184 18 3 312 Mäntyparru 96 22 2 112 Kuusitukki 8 57 456 Kuusipikkutukki 5 47 235 Kuusikuitu 45 18 810 Koivukuitu 56 18 1 008 Yhteensä 573 keskim. 18,71 . 10,54 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,68 s 67,15 s 42,81 s 17,94 . LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 62,64 . 15,42 s .. 29,42 s 29,57 . 32,42 . .. .. Nimelliskantohintojen kehitys 10 20 30 40 50 60 70 80 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2001 2005 2010 2015 2021 Lähde: Luke €/m 3 Harvennushakkuu syksyllä Kohde: Järeydeltään vaihtelevaa kolmoskehitysluokan sekametsää ja männikköä kangasmaalla. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,89 . Hankintahinnat 60,94 . Ensiharvennus .. .. 30,17 . KY M I-S AV O SA VO -K AR W JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. 39,95 . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi OSTOT JA HINNAT Harvennushakkuu syksyllä Kohde: Järeydeltään vaihtelevaa kolmoskehitysluokan sekametsää ja männikköä kangasmaalla. 18,81 s 19,19 s 18,64 s 27,71 s 28,45 s Harvennushakkuu 51,32 s 52,14 . .. 59,22 . 12,52 . 26,70 s Uudistushakkuu 63,30 s 66,23 . 25,81 . .. .. 2.12.2021 16 Metsälehti.fi PUUKAUPPA & TALOUS s nousussa . .. 36,38 . Hankintahinnat 59,39 s 59,98 s .. 46,74 s .. 25,29 . .. 50,68 . .. .. 31,98 . Korjuun aikana ei ollut sateita, mutta kaukokuljetus odottaa pakkasjaksoa syyssateiden alkamisen vuoksi. .. 13,09 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 58,66 . 47,96 s 33,56 . 64,89 . .. 17,79 . 17,72 . 33,44 s 32,83 . .. 14,17 s .. 17,47 . 48,57 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,54 s 53,01 s .. s nousussa . .. 12,33 . .. 23,76 . 15,23 s 14,47 . .. Harvennushakkuu 50,07 . 61,37 s .. 12,25 . 18,42 s 17,57 s 24,01 . s nousussa . 25,28 . .. 37,78 s 36,75 s KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 43-46 keskiarvo s nousussa . 21,64 . 56,14 s .. .. 35,82 . .. Sijainti: Kainuu Ostaja: Mhy Kainuun puunvälitys korjuupalveluna, puuta toimitettiin neljälle ostajalle. Ensiharvennus .. 32,61 . 29,92 . .. 16,79 . .. 19,00 . 20,50 . .. Harvennushakkuu 55,37 . 66,98 . 48,90 s .. 16,81 . .. Hakkuukertymä: 573 m3 Leimikon koko: 10,5 ha Muuta: Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppa kilpailutettiin heinäkuun lopulla. .. 31,49 . Uudistushakkuu 58,08 s 58,71 s .. 16,34 . 12,86 s .. .. 33,71 s 33,30 . 14,35 s 22,62
UPM Kasvu -kumppanuus on sinun ja metsäsi etuohjelma. PUUKAUPPA & TALOUS Kun metsäsi voi hyvin, kaikki voittavat – sinä, metsä ja ympäristö. RYHDY KUMPPANIKSI www.upmmetsa.fi/kumppanuus METSÄSSÄSI ON KASVUVARAA 9036_.indd 17 26.11.2021 15.22. Siitä on etua kaikissa elämäntilanteissa. Siksi palkitsemme järjestelmällisen metsänhoidon
Löydät sarjan osoitteesta www.metsalehti.fi . Sen sijaan yksityiskohtiin uppoutuvien pykälien tulkitsemiseen ja valvontaan ei kannata haaskata aikaa ja rahaa. Niihin pääsemiseen yksityiskohtainen sääntely on kuitenkin väärä keino. Metsätalouden kestävyyttä koskevassa keskustelussa menevät sekaisin tieteellinen tieto yhtäältä ja metsiä koskevat arvosidonnaiset asiat toisaalta. Ihan metsässä -podcastsarjan välityksellä voi tutustua kiinnostaviin ihmisiin. Kovin pienestä synnistä suomalaista metsätaloutta ei siis tässä syytetä. Aivan kuten komissio kiirehtii keskeneräisiä töitä valmiiksi ennen toimikautensa päättymistä, myös hallituksella häämöttää loppusuora. NIIN EU:LLA KUIN ympäristöministeriölläkin on hyvät päämäärät. SITÄ ENNEN MINISTERIT pääsevät näyttämään, miten hyvin he osaavat ratkaista metsiin ja ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyviä asioita kotimaassa. Syyskuussa päättyneellä lausuntokierroksella lakiesityksestä löytyi runsaasti korjattavaa. Siihen tarvitaan kiihkotonta arvokeskustelua, kirjoittaa professori Heikki Hänninen. 2.12.2021 18 Metsälehti.fi YLÄKERTA LUKIJAKUVA Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Ympäristöministeriön valmistelemasta esityksestä on pyydetty lausunnot ensi viikon tiistaihin mennessä. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Meillä suomalaisillakaan ei olisi kouluja eikä sairaaloita, jollemme olisi käyttäneet metsiämme hyvinvointivaltiomme rakentamiseen. Todennäköisesti Suomen mielipide sijoituskohteiden ympäristöluokittelusta jää unionissa vähemmistöön. Monilta tutkijoiltakin kuullaan tämän tästä melkoisen jyrkkiä kannanottoja. METSÄKESKUSTELU käy Suomessa kuumana. Yksi metsäretkieni suosikkikohteista oli metsäaukko, jonka keskellä kasvaneen kilpikaarnaisen lakkapäämännyn latvassa pesi kalasääskipariskunta. Keväisin seurasin lintuparin puuhia kauempaa metsän siimeksestä, syksyisin keitin aukon laidassa tervaskannon nokassa nokipannukahvia, lakkapäätä ja sen seurana olleita keloja ihastellen. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Uusimmassa jaksossa 26-vuotias metsäkoneenkuljettaja Antti Ruusuvirta antaa ajattelemisen aihetta. Niistä kärjessä on uusi luonnonsuojelulaki, josta hallitus aikoo saada esityksen valmiiksi heti alkuvuodesta. Minä koen tämän väittelyn itselleni vieraaksi. Vastikään työnsä aloittanut ympäristöministeri Emma Kari ryhtyy edistämään isoja lakihankkeita, jotka koskevat myös metsänomistajia. 8986_.indd 18 8986_.indd 18 2.12.2021 9.52 2.12.2021 9.52. Tutkimus ei kuitenkaan ”SUOJELKAAMME LUONTOA SEN ITSENSÄ VUOKSI.” ”Metsän kätköistä löytyi neljä Mitsubishiä viimeiseltä parkkipaikalta.” LASSE KOKKO AJASSA / MIELIPIDE PÄÄKIRJOITUS SE PP O SA M U LI HALLITUS teki oikean päätöksen ottaessaan kielteisen kannan EU:n tuoreisiin metsälinjauksiin. Tieteellinen tutkimus tekee parhaansa tuottaakseen luotettavaa tietoa eri metsänkasvatusmenetelmien vaikutuksesta puuntuotokseen, monimuotoisuuteen ja metsien toimimiseen hiilinieluina. Seuraavat eduskuntavaalit pidetään – viimeistään – keväällä 2023. ELIISA KALLIONIEMI PÄÄTOIMITTAJA eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi HYVÄ PÄÄMÄÄRÄ, TEHOTTOMAT KEINOT JK. Yleinen havainto oli, että pykälät jättävät liian paljon tulkinnanvaraa. Hallituspuolueiden välejä koetellut päätös oli vasta verryttelyä. Ensi vuonna on tulossa arvioitavaksi lisää komission valmistelemia metsäsäännöksiä. Aukko kelpasi kalasääskiparille ja se kelpasi minulle, mutta kaikille eivät hakkuuaukot kelpaa. Laissa säädellään muun muassa alueiden käytön suunnittelusta. MIELENI PALAA 1970-LUVUN teinivuosiini kotitilallani Keski-Suomessa. Minäkin kannan huolta luonnonkirjon kapenemisesta, mutta toisaalta haluan muistuttaa siitä, että nykyisenkaltaisen sivilisaation kehittyminen ei olisi ollut mahdollista ilman laajamittaista luonnonvarojen hyödyntämistä. Toiset taas antavat ymmärtää, että luontokatoa aiheuttava suomalainen metsätalous on osaltaan synnyttämässä sitä eksistentiaalista uhkaa, jonka ihmiskunta itselleen aiheuttaa. Sekä ilmastonmuutoksen torjumisella että luontokadon pysäyttämisellä on kiire, ja niihin tarvitaan laissa säädettyä raamia. Osa katsoo suomalaisen metsätalouden olevan esimerkillistä uudistuvan luonnonvaran kestävää käyttöä. MALTTIA METSÄKESKUSTELUUN Tutkimus ei anna ohjetta siitä, kuinka metsänhoidon tavoitteita tulisi painottaa. Niin ikään kaavoitusja rakentamislain uudistamiselle voi valisteluvaiheen venymisestä ja kiistoista päätellen ennustaa eripuraista hallituskäsittelyä. Kauneuden lisäksi myös kauheus taitaa olla aika usein katsojan silmissä. Eksistentiaalinen uhka tarkoittaa uhkaa ihmiskunnan olemassaololle. Siitä huolimatta Brysseliin on tärkeä lähettää viesti, että niin Suomen kuin Ruotsinkin mielestä metsiä koskevat ratkaisut on tehokkainta jättää jäsenmaiden huoleksi
Metsien käyttöä koskevat arvot vaikuttavat olennaisesti sekä yhteiskunnan säätelyyn että metsänomistajan lopulliseen päätökseen. Näistä ajankohtaisista luontokatoon liittyvistä asioista tarvitaan nyt kiihkotonta yhteiskunnallista arvokeskustelua. Tästä en muista nähneeni minkäänlaista tutkimusnäyttöä. Tästä aiheutuu usein – vaikkakaan ei aina – taloudellisia menetyksiä. Kokonaan toinen asia on, että eri eliölajit voidaan nähdä itsessään arvokkaina ihan siitä riippumatta, ovatko ne välttämättömiä ihmisen oman hyvinvoinnin kannalta. Niissä ongelmaksi muodostuu, että metsurin tekemiä isoja pölkkyjä ei saa kyytiin.” Rane ”On mukavampiakin tapoja päästä eroon rahoistaan.” Suorittava porras ”Konehommien ongelmana on kustannusrakenne. Luonnonmetsien suojelun perusteeksi ei tarvita ontuvia ja epämääräisiä viittauksia eksistentiaaliseen uhkaan ja muihin vähän pienempiin vitsauksiin. Edelleen hirvi on merkityksellinen, mutta vallan toisesta syystä kuin esihistoriallisina aikoina. HEIKKI HÄNNINEN Kirjoittaja on kasviekologian professori Zhejiang A&F -yliopistossa Hangzhoussa Kiinassa. Jos taas sitä olisi myös omissa metsissä, että sen tarvitsisi joka tapauksessa, niin ehkä sitten.” vmt ”Kun niitä pieniä koneita valmistetaan ja myydään, niin joku niitä ostaa ja on sitä mieltä, että kannattaa. Yksityinen metsänomistaja päättää metsiensä käytöstä, toki yhteiskunnan asettamissa rajoissa. Suurin ostajaryhmä taitavat olla metsänomistajat, joilla on riittävän suuri pinta-ala ja joutoaikaa tehdä omatoimista metsänhoitoa ja puunkorjuuta ensiharvennusvaiheeseen asti. TIIA PUUKILA Palvotusta riesaksi 8986_.indd 19 8986_.indd 19 2.12.2021 9.52 2.12.2021 9.52. Jos ansaintamahdollisuutta olisi, niin kaikillahan urakoitsijoilla niitä olisi. Suojelkaamme luontoa sen itsensä vuoksi. Hirvi on ollut paitsi metsän suurin riistaeläin ilmeisesti myös kunnioitettu ja jopa yliluonnollisia piirteitä omaava olento. hakkuissa tuntitaksalla. Saa mieleisensä lopputuloksen, mutta ei palkkaa itselleen.” Planter Verkkokeskustelu: Pienkoneella bisnestä. 2.12.2021 Metsälehti.fi 19 AJASSA / MIELIPIDE METSÄPILA TOIMITTAJALTA WWW.METSALEHTI,FI TI M O TO IV A N EN anna minkäänlaista ohjetta siitä, kuinka näitä metsänhoidon tavoitteita tulisi päätöksenteossa painottaa. ”Näettekö minkäänlaista ansaintamahdollisuutta pienmetsäkoneella (Kinetic, Alstor tms.) tehtävissä ensiharvennuksissa ja muissa nuoreen metsään, vesakkoihin yms. HAASTATELTUANI tähän lehteen tietokirjailija Tuomo Kesäläistä muinaisjäännöksistä en malta olla pohtimatta, miten asenteet hirveä kohtaan ovat muuttuneet. Kalutuissa männyntaimissa yliluonnollisuus on kaukana, ja minäkin syön ilolla metsäni marinoimaa hirvisonnia. Ketkä maksavat viulut. Se kaventaa kyllä luonnonkirjoa, kun osa luonnonmetsien lajeista ei enää löydä itselleen sopivia elinympäristöjä, mutta kuinka tämä uhkaa ihmiskunnan olemassaoloa, tai edes suomalaisen metsätalouden omaa jatkuvuutta. Mutta entä suomalaisten kangasmetsien talouskäyttö. Siksi minäkin iloitsin aina, kun kuulin lintujen rengastajalta, että lakkapäämännyn latvassa oli syntynyt kalasääskiparille jälkikasvua. Kuinka paljosta olemme valmiita luopumaan luonnonmetsien uhanalaisten lajien hyväksi. Metsätalouden myötä hirvi on saanut saman aseman kuin karhu muinoin kotieläintalouden alkuaikoina: pelättynä riesana. On aivan totta, että ihmisen aiheuttama luontokato on maailmanlaajuisesti uhka ihmiselle itselleen. METSÄKESKUSTELUA vaivaa myös harhaanjohtava tutkimustiedon yleistäminen. Ison koneen suorituskyky on paljon parempi kuin pienen, mutta pienen tuntihintaa ei ole varaa pudottaa tarpeeksi.” Gla ”Harvassa taitavat olla ne kohteet, missä pienkone olisi parempi kuin iso.” Puuhastelija ”Ei pienellä koneella urakointia taida saada laskettua kannattavaksi, jos koneelle ei omaa käyttöä muuten ole. Onhan se kuitenkin jonkin verran edullisempi investointi.” Metsuri motokuski ”Pienkoneen ansaintamahdollisuus voisi olla jossakin kaupungin puistometsien yms. Mikään laajamittainen metsäkato ei onneksi Suomea uhkaa. Hirveä voi syyttää niin eteläisen Suomen kuusettumisesta, kolareista kuin metsien monimuotoisuuden köyhtymisestä. Eihän siitä isoa tiliä tee, mutta ei tehdä ponssellakaan.” Tamperelainen ”En kyllä näe. Pölyttäjähyönteisten harvinaistuminen on tästä hyvä ja erityisen hälyttävä esimerkki. liittyvässä touhussa?” JJJ ”Kyllä tarvetta olisi, pitäisi saada metsänomistajat ja metsänhoitoyhdistykset kiinnostumaan. Metsän sarvipää on ollut yleisimpiä aiheita kivikautisissa kalliomaalauksissa. Koneelle ei paljon tuntihinnasta jää, kun vähennetään kuskin kulut
Evon metsäopiston opiskelijat harjoittelivat marraskuussa siemenpuuhakkuuta oppilastyönä. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 2.12.2021 20 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT SIEMENPUU-uudistaminen on enemmän pohjoisen Suomen menetelmä, mutta sopivilla kasvupaikoilla soveltuu eteläänkin. Klassiseen siemenpuu-uudistamiseen kuuluu väljennyshakkuu ennen varsinaista siemenpuuhakkuuta. Väljennyshakkuulla lihotetaan paitsi runkoja myös latvuksia ja valmennetaan puustoa tuulituhoja vastaan. ”Mutta on virhe viedä menetelmää reheville, heinittyville maille.” Asiassa on myös muutama muu mutta. Sen vuoksi siementuottokaan ei voi olla yhtä runsasta kuin väljemmässä kasvaneilla leveälatvuksisilla puilla on. ”Hiekkaisille mäntykankaille siemenpuu-uudistaminen sopii erinomaisesti”, lehtori Esa Lientola toteaa. Hämeen ammattikorkeakoulun Evon metsäoppilaitoksella ei siemenpuuhakkuita ole tehty erityisen paljon, mutta kylläkin pitkään. Siemenpuusto pitää metsän puustoisena myös uudistamisvaiheen yli. Väljennys tarkoittaa noin 300:aa runkoa hehtaarilla, joista siemenpuuhakkuussa jätetään metsänhoitosuositusten mukaan 50–100 hyvälatvaista puuta. Ensimmäinen mutta, lähtötilanne Siemenpuu-uudistamisen ensimmäinen mutta on, että jos lähtötilanteena on tiheä metsä, niin jätettävien siemenpuiden latvukset ovat pieniä, supistuneita. SIEMENPUITA MYÖS ETELÄÄN 9037_.indd 20 26.11.2021 15.28. TiSiemenpuu-uudistaminen sopii pohjoisen lisäksi myös Etelä-Suomeen, mutta ei ilman useampia muttia
4. Ei läheskään aina. Luonnonvarakeskuksen alustavan arvion mukaan ensi kevään siemensato on Etelä-Suomessa keskimääräinen ja Pohjois-Suomessa hieman pienempi. Seuraa siemensatoennusteita siemenpuuhakkuun ja etenkin muokkauksen ajoituksessa. Siemenpuiden poiston myöhentäminen ensiharvennusvaiheeseen saakka on harvinaista, mutta ainakin Evon yhden kohteen perusteella näyttää toimivalta menetelmältä sekin. Aktiiviselta metsänomistajalta se kuitenkin onnistuu muiden kauppojen yhteydessä. . Väljennyshakkuu kysyy viitseliäisyyttä, ja siemenpuiden poiston pientä korjuukertymää on vaikea myydä yksittäisenä kauppana. 2. 3. Sekä siemenpuumenetelmässä että avohakkuun kautta uudistamisessa tarvitaan muokkaus. ”Se on monelle metsänomistajalle ratkaisevin syy. Ennen siemenpuiden poistoa malta odottaa, että taimikko vakiintunut. Eikä haittaa, että ero männyn jatkuvapeitteeseen kasvatukseen on liukuva.” Mutta pystyykö nykyaikainen metsätalous tällaiseen pienipiirteiseen toimintaan. Ja muokkaus kannattaa tehdä niin aikaisin kuin kevät antaa myöten, jotta siemenet varisevat tuoreeseen muokkausjälkeen. Vasta polvenkorkuiset taimet katsotaan vakiintuneiksi. Siemenpuu-uudistamisessa säästää uudistamiskuluissa, mutta häviää jalostushyödyn ja siemenpuiden osalta hakkuutulot ainakin siirtyvät. Tällaisen pidennetyn siemenpuu-uudistamisen riski on, että se johtaa aukkoiseen taimikkoon, mutta Evolla harva siemenpuuasento on tuottanut täystiheän taimikon. Siemenpuut lihomaan Siemenpuut ovat tehtävänsä tehneet 5–10 vuodessa. ”Hyvä siemenvuosikaan ei välttämättä johda hyvään taimettumiseen, sillä ensimmäisen kauden riskeistä ei pääse mihinkään”, Lientola muistuttaa. Siemenvuosien suhteen mänty ei ole lähellekään niin hankala kuin kuusi, mutta vuosien välillä on kuitenkin eroja, ja kymmeneen vuoteen osuu kaksi kolme hyvää vuotta. Siemenpuu-uudistaminen sopii hyvin hiekkaisille mäntykankaille, lehtori Esa Lientola sanoo. Siemenpuumenetelmän taloudellinen paremmuus konekylvöön verrattuna ei ole ollenkaan selvä, mutta Lientolan mielestä oleellisinta on, että siemenpuiden ansiosta metsä tuntuu metsältä uudistamisvaiheessakin. Yhdistä siemenpuiden poisto muihin puukauppoihin. Nyrkkisääntönä pidetään, että siemenpuut siementävät pituutensa verran. Lientolan tuntuman mukaan siemenpuiden määrä on yleensä lähellä vaihteluvälin alapäätä osaltaan siksikin, että isompi kertymä on aina mieluisampi sekä metsänomistajalle, korjuuyrittäjälle että puunostajalle. Sillä saa jalostushyödyn ja siemenpuiden hakkuutulot vähän aikaisemmin, eikä tarvitse tuskitella siemenpuiden korjuun ajankohtaa ja ylipäätään toteuttamistapaa. METSÄSTÄ 2.12.2021 Metsälehti.fi 21 VINKIT SIEMENPUUUUDISTAMISEEN . Lumi suojaa taimia niin, että ne taipuvat, mutta eivät taitu, ja kestävät korjuun ilman isompia vaurioita. Myöhentämistä voi perustella siten, että jos uudistaminen tehdään aikaisin eli juuri ja juuri uudistamiskypsyyden rajalla, niin siemenpuiksi voi jättää hyvässä arvokasvuvaiheessa olevia puita, jotka korjataan myöhemmin arvokkaampina tukkipuina pois. heyden nyrkkisäännöksi käy, että puu siementää pituutensa verran, eli kahden 15 metriä pitkän puun välimatkan tulisi olla korkeintaan 30 metriä. Siementen itävyydestä ennustetaan hyvää ja siemensato on riittävä, jos muokkaus on tehty kunnolla. . ”Keskikesän kuivuus tai syksyn rouste voi olla sirkkataimen tuho.” Nyrkkisääntö on, että ensimmäisen kesän sirkkataimista puolet on hengissä vielä viiden-kymmenen vuoden kuluttua. Karkean arvion mukaan siemenpuissa on hehtaarilla 40 kuutiota. Äestykseen liitetyn konekylvön lisäkustannus on 300–400 euron haarukassa. Männyn siemenen kehitys kukinnasta siemensatoon kestää kaksi vuotta. 1. TEE NÄIN! 9037_.indd 21 26.11.2021 15.29. Siemenpuita ei siis pidä poistaa heti hyvän siemenvuoden jälkeen, vaan vasta kun taimiaines on vakiintunutta, polvenkorkuista. . Ekonomia isoin mutta Viimeinen ja ehkä isoin mutta on ekonomia. Jos runkohinnaksi laittaa 40 euroa, niin siemenpuihin on sitoutunut 1 600 euroa. Ensiharvennuksen yhteydessä siemenpuut voidaan kaataa ajourille, jolloin vältytään korjuuvaurioilta. Käytä vain puolukkatyypillä tai sitä karummilla kangasmailla. Odotettavissa keskimääräinen siemensato Siemenpuuhakkuu ja muokkaus tulisi osuttaa hyvän siemenvuoden alle, sillä ikääntyessään muokkausjälki heinittyy, sammaloituu ja menettää taimettumiskykyään
Tällä hetkellä pakurista maksetaan muutamia kymmeniä euroja kuivakilolta, ja parhaimmillaan hehtaarilta voi tienata jopa useamman kymppitonnin. METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 2.12.2021 22 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT ”ON siitä vähän ligniiniä vuotanut ja alue on tummentunut. Sitähän ei voi koskaan tietää, minkälaisia voittoja voi tahkoa”, Joonas Tervala summaa. ”Tämä on sijoittamista niin kuin mikä hyvänsä bitcoin tai osake.” 10 vuoden päästä. Opinnoista tarttui myös kiinnostus mäntyä, kuusta ja koivua erikoisempiin puulajeihin. Ensimmäinen sato on odotettavissa 8 – Joonas Tervala (vasemmalla) ymppäsi viime keväänä isänsä Pekka Tervalan kanssa pakurikäävän viiteensataan hieskoivuun. 9038_.indd 22 26.11.2021 15.34. Viljely on kuitenkin Suomessa vasta aluillaan, joten tulevia tuloja voi vain arvailla. Pekka Tervala sijoitti useamman tuhat euroa ymppeihin ja ryhtyi Kääpä-Forestin sopimusviljelijäksi. Puiden hoidosta ammatti Pekka Tervala on hoitanut nimeään kantavaa sukutilaa metsineen 1990-luvun lopulta. Muutaman vuoden päästä hän täydensi opintojaan Hyvinkäällä ja valmistui vuonna 2017 arboristiksi. Niihin pakurin kasvatus sopi mainiosti. Kotitilan läheisyydessä sijaitsevasta 60 –70-vuotiaasta sekametsästä löytyivät laadultaan heikot mutta terveet hieskoivut. Tukkikokoisen vänkyrän hieskoivun rungosta erottuu allekkain neljä ruskeaa pistettä. ”Joonas ehdotti, että jos hän kokeilisi douglaskuusta ja siperianlehtikuusta. Pari päivää kestäneen urakan aikana isä ja poika porasivat viiteensataan hieskoivuun kaikkiaan kaksituhatta ymppiä. Luettuaan pakurikäävän kasvatuksesta Tervalat innostuivat kokeilemaan sitä. Nyt tilakeskuksen läheisyydessä kasvaa viidettä vuotta hieman Tervalat tuntevat pakurin terveysvaikutukset omasta takaa. Puolitoista vuosisataa suvussa olleen tilan pellot on vuokrattu paikalliselle maitotilalle, mutta metsät hoidetaan pitkälti itse. Infektoituminen on tapahtunut!”, Joonas Tervala iloitsee. Pekka Tervala aloittaa aamunsa pakuridrinkillä, ja Joonas Tervalla pakuriteetä kuluu helposti termarillinen päivässä. Teini-iästä asti apuna istutuksilla ja raivuulla on ollut hänen poikansa. Joonas Tervala innostui metsien hoidosta niin, että suuntasi lukion ja armeijan jälkeen Saarijärvelle opiskelemaan metsuriksi. Joonas Tervala on isänsä Pekka Tervalan kanssa ympännyt runkoon pakurikäävän viime keväänä. Sanoin, että kokeile vaan. ”Tämä on sijoittamista niin kuin mikä hyvänsä bitcoin tai osake. Nopea kierros Närvän kylällä Kuhmoisissa sijaitsevassa metsässä osoittaa, että suurin osa koivuista on saanut pakurikääpätartunnan ensimmäisen kasvukauden aikana. Kolme vuotta yrittäjänä toiminut Joonas Tervala tuntee niin metsän kuin rakennetun alueen puiden hoidon. Tuon ikäisenä se kannattaa, jotta näkee, mitä niistä tulee”, Pekka Tervala kannustaa. ON USKALLETTAVA KOKEILLA Joonas ja Pekka Tervala testaavat ennakkoluulottomasti eri puulajeja sekä tapoja saada tuloja metsästä