Pian ehkä myös meillä. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 3. 8144_.indd 1 29.11.2020 16.06. Sivut 16–17 Pyhättöön puuta Se pp o Sa m ul i UUTISET Luontaisessa uudistamisessa petrattavaa ›› 2–3 Huutonen ennustaa lämpimän jatkuvan ›› 4–5 ”Avohakkuualoite ei mene läpi” ›› 6 Hiilikompensaatiota moneen lähtöön ›› 9–11 METSÄSTÄ Kaistalehakkuu voi sopia turvemaalle ›› 14–15 Hiilensitojasta tehtiin syypää ›› 18–19 Viiden motin puut ihan arkipäivää ›› 20 Stigalta muutakin kuin rattikelkkoja ›› 22 PILKKEITÄ Sarkapuku tekee paluun ›› 24 Maailman vanhin ruukkukasvi ›› 30 Parempaa tuottoa jalostetuilla taimilla Näin se on. JOULUKUUTA 2020 • NRO 22 • PERUSTETTU 1933 • METSÄLEHTI.FI TUTKIJOILTA: Etelänversosurma on jo aiheuttanut tuhoa Ruotsissa. ›› 30–31 Maagisen hieno, kehuu arkkitehti Kimmo Lintula Olympiastadionin puuverhoilua. Voit mitä suuremmissa määrin vaikuttaa metsäsi arvoon. Alusta alkaen
Kohde arvosteltiin tarkastuksessa hyväksi. Lisäksi maksetaan hoitopalkkio 900 euroa hehtaarilta. UPM Metsän uusi organisaatio aloittaa toimintansa 1.12.2020. Vataset Teollisuus vastaa myös hankkeen rahoituksesta, rahat on tarkoitus hankkia kotimaasta ja länsimaisilta sijoittajilta. Ma a k u n n i st a työt oli toteutettu parhaiten Pohjois-Karjalassa, Päijät-Hämeessä ja Etelä-Savossa. Näsijärven rannassa sijaitsevalle uudistusalalle on syntynyt Metsäkeskuksen metsäneuvoja Laura Rantasen mittausten mukaan kolmessa vuodessa luontaisesti yli 1 500 hyvälaatuista rauduskoivun tainta, joita täydentävät kuuset ja männyt. Ilman maanmuokkausta kehityskelpoinen taimikko jää usein syntymättä. Tukihaun pitäisi avautua maaliskuussa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Metsämuseo Luston järjestämä keruu toteutettiin tämän vuoden tammi-lokakuussa. Luontaisen uudistamisen tuloksissa on toivomisen varaa. ”Muokatussa maassa taimijärjestyskin tasoittuu selvästi.” AINA EI UUDISTU LUONTAISESTI . Huonoimmat tulokset olivat Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Metsä on ollut ihmisten mukana niin töissä, harrastuksissa, armeijassa, tärkeissä luontokokemuksissa kuin metsäfestareilla. . . 8145_.indd 2 29.11.2020 16.07. Tarvittaessa Ruokavirasto voi velvoittaa metsänomistajan toimenpiteisiin Metsäkeskuksen esityksestä. . Heikoimmat tulokset olivat Varsinais-Suomessa, jossa vain 29 prosenttia kohteista oli toteutettu hyvin. Kirjoituksia saatiin yhteensä 309 kappaletta. Männyn luontaisen uudistamisen pinta-alasta 60 prosenttia oli toteutettu hyvin, mutta kuusen vain 30 prosenttia. . Muokattu maa taimettuu tasaisemmin Nyt tarkastetuista luontaisen uudistamisen kohteista oli tehty metsänkäyttöilmoitus vuonna 2016. Tarkastuksia tehtiin yli tuhannella kohteella ja noin 2 500 hehtaarin alalla. Hyvä arvostelu edellyttää käytännössä, että maa on muokattu ja taimia syntynyt metsänhoitosuositusten edellyttämä määrä. Kemijärven biojalostamolle uusi kumppani Kemijärvelle kaavaillun biojalostamon tontin vuokraamisesta on sovittu kaupungin kanssa. Karttojen avulla urakoitsijat voivat tunnistaa ennalta maastossa olevia kosteita kohtia ja suunnitella ajourat niin, etteivät ne kulje kosteiden painanteiden kautta. Esitystä täsmennetään maaja metsätalousministeriön asetuksella. Parhaiten uudistaminen oli onnistunut männyllä ja koivulla. ”Eläköitymisten ja uusien työtehtävien johdosta työn päättyminen koskee huomattavasti vähempää henkilömäärää”, kertoo metsäjohtaja Sauli Brander UPM:stä. Brander ei avaa tarkemmin julkisuuteen, millaisia muutoksia organisaatiossa on tehty. Fakta UPM Metsä vähentää 55 työtehtävää UPM Metsä vähentää Suomesta yt-neuvotteluiden seurauksena kaikkiaan 55 työtehtävää. Metsämuistojen keruu poiki yli 300 kirjoitusta Metsään liitetään erilaisia merkityksiä taloudesta rauhaan ja terveydestä perintöön, Suhteeni metsään -muistitietokeruuseen lähetetyt tekstit osoittavat. ”Ilman muokkausta rehevillä kasvupaikoilla on pahimmillaan vain kastikkaa, vadelmaa ja pihlajaa, eikä kasvatettavia puita ollenkaan.” Rantanen on havainnut, että ilman Onko tarpeeksi taimia. Alueen vuokraa Vataset Teollisuus, joka on jalostamoa suunnittelevan Boreal Biorefin uusi ja tärkein kumppani. Kyseisenä vuonna esimerkiksi Pirkanmaalla uudistamismenetelmäksi ilmoitettiin männyn, kuusen tai koivun luontainen uudistaminen noin 1 200 hehtaarilla, joka oli reilut 11 prosenttia kaikista uudistushakkuista. ”Yhteistyö Vataset Teollisuuden kanssa tarkoittaa käytännössä, että pääsemme viemään hanketta eteenpäin ja turvaamme jo tehdyt investoinnit”, kertoo Boreal Biorefin toimitusjohtaja Heikki Nivala. LYHYET UUTISET 3.12.2020 / AJASSA 2 SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva S uomen metsäkeskuksen tänä vuonna tekemien tarkastusten perusteella vain hieman yli puolelle uudistusaloista, joilla on käytetty luontaista uudistamista, oli syntymässä metsänhoitosuositusten mukainen taimikko. Kosteuskartoista apua korjuun suunnitteluun Suomen metsäkeskus on julkaissut uudet kosteuskartat. Metsitystukea maksetaan 1 000–2 000 euroa hehtaarilta maalajista riip puen: 2 000 euroa turvepohjaisilla alueilla, 1 000 euroa entisillä turvetuotantoalueilla, jos käytetään kylvöä. . Kosteuskartat ovat saatavilla lähes koko Suomen alueelta. Pohjois-Karjalassa 88 prosenttia luontaisen uudistamisen kohteista oli toteutettu hyvin. Metsitystukea jopa 2 000 euroa hehtaarilta Joutomaiden metsitystä koskeva lakiesitys on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. . Luonnonvarakeskus on laatinut kartat ja ne löytyvät Metsäkeskuksen verkkosivuilta, luonnonhoidon paikkatietoaineistoista. Kolmasosalla pinta-alasta maanmuokkaus oli jäänyt tekemättä, vaikka se olisi ollut taimettumisen kannalta tarpeellista”, kertoo rahoitusja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola Metsäkeskuksesta. Pirkanmaalla tarkastuksia tehnyt metsäneuvoja Laura Rantanen painottaa kohdevalinnan ja maanmuokkauksen merkitystä onnistumiselle. ”Eniten puutteita havaittiin maanmuokkauksessa. . Myös siementävää puustoa oli jätetty usein liian vähän tai luontaista uudistamista oli yritetty sille sopimattomilla kohteilla. Metsäkeskus neuvottelee metsänomistajan kanssa toimenpiteistä, mikäli riittäviä taimikon perustamistoimenpiteitä ei ole tehty kolmen vuoden kuluttua uudistushakkuun päättymisestä
Tänä vuonna tarkastuksia tehtiin 99 metsätiellä. ”Jos on ilmeistä, että alueelle ei synny käytetyillä toimilla kehityskelpoista taimikkoa, voi Metsäkeskus edellyttää toimenpiteitä asian kuntoon saattamiseksi kolmen vuoden kuluttua hakkuun päättymisestä”, Rantanen huomauttaa. 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. Luontaisen uudistamisen tuloksissa on toivomisen varaa. Näistä valtaosa hyväksyttiin, osittain hyväksyttiin neljä ja viisi hylättiin. ”Raskas kalusto vaatii tieltä kantavuutta koko matkalla. Lehtipuuvaltaisessa taimikossa puita on oltava vähintään 1 100 hehtaarilla. Uittokausi venähti marraskuun puolelle Tämänvuotinen uittokausi kesti tavallista pitempään, mutta uittomäärä laski hieman. 20 tieltä löytyi huomautettavaa ja 14 todettiin virheellisiksi. Varsinkin hienojakoisten kangasmaiden ja turvemaiden metsäteille suunnitellut päällysrakennemäärät eivät usein olleet riittäviä. Metsänomistaja ei siis voi toimettomana odotella, että luontaisen uudistamisen kohteelle syntyisi kehityskelpoinen ja tasainen taimikko Etelä-Suomessa metsälain edellyttämässä kymmenessä, keskisessä Suomessa viidessätoista ja pohjoisessa kahdessakymmenessäviidessä vuodessa. Ne olivat usein liian kapeita, eivätkä täyttäneet kemeran rahoitusehtoja ja laatuvaatimuksia. Metsäkeskuksen mukaan puutteita oli erityisesti kääntöpaikkojen mitoituksessa. Uittomäärä jää pikkuisen alle 450 000 kuution, mikä on hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Toinen puoli oli kuusitukkia, joka vietiin Ristiinaan UPM:n vaneritehtaalle. Kantavuusmittausten tuloksia kannattaa hyödyntää tien perusparannustöiden suunnittelussa”, sanoo metsäteiden asiantuntija Mika Nousiainen Metsäkeskuksesta. Harvoin puita enää marraskuussa veteen ajetaan.” Periaatteessa uittoa voisi yhä jatkaa, mutta jäiden tulon lähestyminen arveluttaa eikä riskiä haluta ottaa, Korhonen sanoo. ”Rehevämmät notkanteet on sitten mätästetty ja viljelty kuuselle.” Perustamistoimenpiteille kolme vuotta aikaa Metsälain mukaan taimikon perustamistoimenpiteet on saatettava loppuun kolmen vuoden kuluttua hakkuiden ja puunkorjuun päättymisestä. JUSSI COLLIN S uomen metsäkeskus tarkastaa vuosittain uusien tai perusparannettujen metsäteiden kuntoa eri puolilla Suomea. Uitetusta puusta noin puolet oli havukuitua, joka meni Lappeenrantaan UPM:n sellutehtaalle. Tyypillisesti metsänomistajan kanssa pyritään sopimaan, että kohteella tehdään maanmuokkaus ja tarvittaessa viljely. ”Kaipa tämäkin kertoo ilmastonmuutoksesta. Kun nämä kaksi työtä muistettaisiin tehdä, olisi metsäteiden kunto jo hyvällä mallilla”, sanoo rahoitusja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola Metsäkeskuksesta. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. ”Tien vuosittainen lanaus unohtuu liian usein, ja heinää ja vesakkoa ei niitetä metsäteiltä riittävän ajoissa. Kausi on myös jatkunut tavallista pidempään. muokkausta luontaisia taimia syntyy ryhmittäisesti ja mäntyjä usein lähinnä siemenpuiden ympärille. Ilman maanmuokkausta kehityskelpoinen taimikko jää usein syntymättä. Näsijärven rannassa sijaitsevalle uudistusalalle on syntynyt Metsäkeskuksen metsäneuvoja Laura Rantasen mittausten mukaan kolmessa vuodessa luontaisesti yli 1 500 hyvälaatuista rauduskoivun tainta, joita täydentävät kuuset ja männyt. 029 432 6112 Ulkoasu: Anna Back Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Merkillepantavin asia olikin aikataulujen venyminen. ”Muokatussa maassa taimijärjestyskin tasoittuu selvästi.” Toimivaksi Rantanen on havainnut luontaista uudistamista ja viljelyä yhdistävän menetelmän, jossa mäntysiemenpuita on jätetty mäkien harjanteille ja maa on laikutettu. ”Aloitimme uitot tavanomaista aiemmin jo huhtikuun puolella, pari viikkoa keskimääräistä aiemmin”, uittopäällikkö ja toimitusjohtaja Esa Korhonen kertoo. Tarkastuksissa nousee esiin kaksi tekemätöntä kunnossapitotyötä vuodesta toiseen. Tänä vuonna tarkastettiin 43 tietä. Puita laitettiin veteen vielä marraskuussa ja viimeinen lautta saapuu perille vasta ensi viikolla. Metsätiehankkeet pääosin onnistuneita Metsäkeskus jakoi huomautuksia kääntöpaikoista ja soran määrästä. Tarkastetuista teistä pääosa – noin kaksi kolmesta – arvioitiin kunnoltaan hyväksi. H et a Vä lim äk i 8145_.indd 3 29.11.2020 16.07. 3 AJASSA / 3.12.2020 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi metsalehti.fi Onko tarpeeksi taimia. Lanaus ja niittäminen unohtuvat Lisäksi Metsäkeskus tarkastaa satunnaisotannalla metsäteitä, joiden rakentamisesta tai perusparannustyöstä on kulunut kahdeksan vuotta. Myöskään soraa ei ollut ajettu tielle riittävästi. JUSSI COLLIN T ämän vuoden uitot sujuivat pääosin suunnitelmien mukaan, Järvi-Suomen uittoyhdistyksestä kerrotaan. Katso video Metsälehden Youtubesta. 09 315. Lain mukaan havupuuntaimia on Etelä-Suomessa oltava vähintään 1 500 ja pohjoisessa 1 200 kappaletta hehtaarilla. Jäät kun hankaloittavat uittoa huomattavasti. Kohde arvosteltiin tarkastuksessa hyväksi. Lisäksi kantavuusmittaukset paljastivat puutteita teiden suunnittelussa
Odotettavissa on myös jokin verran normaalia sateisempaa. ”Siinä mielessä en lähtisi metsätöiden kannalta heittämään kirvestä kaivoon. Yle Uutisten meteorologi Matti Huutonen tarkasteli Metsälehden pyynnöstä sääennustekartoilta, miltä tulevan talven korjuukelit vaikuttavat. Heti tuulen kääntyessä itään tai koilliseen Venäjältä ja Harmaus jatkuu Suosikkimeteorologi ei lupaa leudolle ja sateiselle säälle loppua. Moniakanavaisuus on kilpailuvaltti. Huutonen kuitenkin muistuttaa, että pitkän ajan ennusteet ovat kokeellisia ja kylmiä jaksoja voi tulla talvikuukausille, vaikka nyt talven ennuste näyttää huonolta. Harvoin on tuntenut itsenä niin nöyryytetyksi, kuvasi eräs tunnettaan, kun oli pitkän jonotuksen jälkeen päässyt kysymään neuvoja puhelimitse, eikä siltikään ollut onnistunut. Näin voi päätellä Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen tuloksista, joiden mukaan palveluilla on yllättävän vähän käyttäjiä. Tilalle pitää hankkia Suomi.fi -valtuudet, ja uuden sähköisen valtakirjan kokoaminen on osoittautunut hankalaksi. Uusi virasto ilmoittaa verkkosivuillaan, että sen tehtävänä on näyttää suuntaa digitalisaatiolle. OLEN ollut pienen metsäpalstan omistaja reilut kymmenen vuotta. Jos routaa ei saada ja sade tulee vetenä, puunkorjuun viime talvena alkaneet hankaluudet jatkuvat. Metsänomistajiin kannattaa olla yhteydessä. Etämetsänomistajat eivät hyödynnä sähköisiä palveluja sen enempää kuin muutkaan metsänomistajat. Tässä on digitaalisten palvelujen tarjoajilla yleisesti parantamisen varaa. Diginikkareilla tekemistä 8146_.indd 4 29.11.2020 16.11. Sille voi tulla tarvetta. Myös Digija väestötietovirasto kehittää palvelujaan. Ja vielä oikeaan aikaan. ”Vankkaoksainen itsenäisuuden juhlakuusi vm. Korona-aika on lisännyt digitaalista asiointia, mutta vielä ei tiedetä, kuinka paljon. fi. Vai jäisikö metsä oman onnensa nojaan. Sama pätee myös moniin metsänomistajille räätälöityihin digitaalisiin palveluihin. LIINA KJELLBERG Mikset sä soita. Eipä se olisi ensimmäinen kerta, kun tilanne muuttuu nopeastikin”, Huutonen lohduttaa. SUOMI.FI-PALVELUSTA vastaa Digija väestötietovirasto, joka syntyi vuoden alussa, kun Väestörekisterikeskus ja maistraatit yhdistyivät. ” KARI LAMMI Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Siihenkin on hyvä varautua, että kone ei kokonaan korvaa henkilökohtaista kontaktia, jota metsänomistajat edelleen arvostavat. Jos tarvittavat Suomi.fi-valtuudet vielä puuttuvat, kannattaa asia laittaa vireille. Niiden käyttö kuitenkin yleistyy vasta, kun ne ovat tarpeeksi käteviä, ja ne mielletään sellaisiksi. ”Valtaosassa ennusteita on punainen värisävy hallitsevana talvikuukausille eli tavanomaista lämpöisempää säätä tässä on ennakoitavissa”, Huutonen toteaa. Ainakin Etelä-Suomessa tarvitaan sateenvarjoa myös talvikuukausina. Se takaa metsän hyvinvoinnin ja voi johtaa jopa puukauppaan. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti. Suunta voi olla oikea, mutta käytännön toteutusta pitää vielä hioa. fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Tänä syksynä sain yllättäen puhelun. En muista, että yksikään metsäalan toimija olisi sinä aikana omatoimisesti ottanut minuun yhteyttä ja tarjonnut metsänhoitopalvelujaan. Puukauppa kuuluu toki kilpailuttaa, mutta tällä kertaa päätin tehdä kaupat metsäpalstastani eniten kiinnostuneen kanssa. DIGITAALISET PALVELUT helpottavat ja nopeuttavat asioiden hoitamista. Ostomies soitti ja ehdotti puukauppaa. 3.12.2020 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI Lukijakuva PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuva P unaiselta näyttää. Metsänomistaja 2020 -kyselytutkimuksen mukaan parhaiten tunnetaan metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelu, mutta sitäkin oli käyttänyt alle puolet metsänomistajista. Niitä olen kyllä tasaiseen tahtiin tarvinnut, sillä asun kaukana metsästäni. Suomi sijaitsee mantereisen ja merellisen ilman rajalla. Jos metsäala ei olisi minulle tuttu, osaisinko ja muistaisinko satojen kilometrien päästä kysellä taimikonhoidon, kasvatuslannoituksen tai harvennuksen perään. Jotkin mallit povaavat jopa kahdesta kolmeen astetta keskiarvoa korkeampia lämpötiloja. Meteorologi Matti Huutonen ennustaa talvesta tavanomaista lauhempaa. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Hakemusten käsittelyssä voi kulua muutama viikko. 1967. Mikäli ennusteisiin on uskominen, joulu-, tammija helmikuusta on tulossa yhdestä kahteen astetta tavanomaista lämpimämpää. Asia on ollut ajankohtainen yhtymien ja kuolinpesien veroasioiden hoitajille, sillä vanhat Katso-valtuudet eivät enää vuodenvaihteen jälkeen toimi. MONET METSÄNOMISTAJAT ovat tänä syksynä tuskailleet uusien Suomi.fi-valtuuksien kanssa
Biotalousstrategia toteutui – osittain ”Nykyisissä metsurinmitoissani on niin ohut nauha, että menee helposti taitokselle ja katkiaakin helposti. TYÖVOIMAN MÄÄRÄ BIOTALOUDESSA sen sijaan lähti jo alkuvaiheessa lasku-uralle. Talvisäähän vaikuttavat muun muassa napa-alueiden jäätilanne, Euraasian lumipeite sekä polaaripyörre eli voimakas matalapaine, joka vangitsee kylmän ilman yläilmakehään. . Ilmaiseksi sääkarttoja ja -ennusteita löytyy: apps. Uusi Kysymys: Onko metsästäsi varastettu joulukuusia. 8146_.indd 5 29.11.2020 16.11. ”Jos yläilmakehän pyörre pääsee hajoamaan, se voi vaikuttaa ilmavirtauksiin eteläisemmillä leveysasteilla ja alempana ilmakehässä siten, että meillä Suomessa ei välttämättä olisi niin jämäköitä lauhoja länsilounaisia ilmavirtauksia, mitä nyt ennustemalleissa on.” Keski-Suomesta kotoisin oleva Huutonen jakaa metsänomistajien tuskan hankalista talvista. Lisäksi kannattaa parin viikon välein puhdistaa nauha tärpätillä.” PUHVELI ”Varsinaiseen kysymykseen en osaa vastata, mutta itsellä siirtyminen perinteisestä saksimallisesta koukusta kippimalliseen romahdutti mittojen katkeilun.” BURL ”Itse olen pärjännyt rautakaupan metrimitoilla, muutamalla eurolla saa 8-metrisen mitan. . . 5 AJASSA / 3.12.2020 Fakta Gallup Ovatko kunnostusojitukset tarpeellisisia. Lämpötilojen ennustettiin tuolloin pysyttelevän puolesta asteesta asteeseen normaalilämpötilojen yläpuolella. Sen sijaan strategiassa korostunevat uusien tuotteiden ja niiden vaatiman teknologian kehittäminen, ilmastoja ympäristövaikutusten tunnistaminen sekä oikeudenmukaisen siirtymän vaatimus. . Tällä hetkellä polaaripyörre tuntuu jämähtäneen Suomen ylle. Mitä on opittu ja mitä nyt olisi tehtävä, jotta päästäisiin eteenpäin. Edellinen hallitus pyrki saamaan puuta liikkeelle ja teollisia biotalousinvestointeja ensin suunnitteluun ja sitten toteutukseen, kun taas nykyinen hallitus on keskittynyt ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja hiilinielujen kasvattamiseen. Siitä mittomisesta ei makseta.” TOLOPAINEN ”Mulla on ikivanha Spencermerkkinen mitta. . . Siinä tavoitteeksi asetetiin biotalouden tuotoksen nostaminen 100 miljardiin euroon vuodessa ja 100 000 työpaikan luominen vuoteen 2025 mennessä. . Meteorolonginkin toiveissa oleva tavanomainen talvi kuitenkin vaikuttaa kaukaiselta. Myös alueellisia työpajoja on tullaan järjestämään eri puolilla Suomea. Nyt biotalousstrategiaa ollaan päivittämässä ja on aika katsoa ensin taaksepäin ja sitten eteenpäin. Jo parhaan teknologian käyttöönotto läpi koko metsäja energiateollisuuden toisi valtavan parannuksen resurssitehokkuuteen esimerkiksi siten, että sahatavaraa, energiaa ja kuitutuotteita saataisiin enemmän samasta puukuutiosta. Kyllä 84% PITKÄN AJAN SÄÄENNUSTEET . Lienee selvää, että hakkuumäärien nostaminen itseisarvona ei ole agendalla korkeimpana. Tämä on välttämätöntä siksikin, että kansantalouteemme tarvitaan uusia tulovirtoja, kun pandemian aikainen velanotto kääntyy lyhennysvaiheeseen. Suomessa käytetyimpiä ovat Euroopan keskuksen ECMWF:n sääennustemallit. Työpanoksen lasku voidaan tulkita positiivisestikin, tarkoittaahan se työn tuottavuuden nousua. Hakkuumäärissä käväistiin tavoitteeksi asetetun 80 miljoonan kuution lähellä – vuonna 2018 runkopuuta korjattiin teollisuuden raaka-aineeksi ja energiakäyttöön 78 miljoonaa kuutiota. Biotalouden kehitykseen tähän mennessä voi käydä tutustumassa Luken koostamassa Biotalous lukuina -palvelussa: www.luke.fi/ avoin-tieto/biotalouden-katsaukset/biotalous-lukuina . ecmwf.int/webapps/opencharts jaclimate.copernicus.eu Siperiasta purkautuu helposti kylmää ilmaa ja talvisempaa keliä. BIOTALOUSSTRATEGIAN ENSIMMÄINEN versio tehtiin reilu viisi vuotta sitten. Vaihdettiin kerran siihen nauha. Motin verran pitäisi tukkipuuta tehdä, että saisi oikean metsurinmitan, joka kumminkin jossain vaiheessa särkyy.” PÄIN MÄNTYÄ ”Minulla metsurimitta joutuu aina jossakin vaiheessa teräketjulla höyhennetyksi, eipä ole sen jälkeen kelautumisominaisuudet parhaimmillaan. Onko tietoa, mistä saisi parempia?” JULLIKKA ”Mittanauhan käyttöikää saa lisättyä teippaamalla alun muoviosan ja metallisen mittanauhan liitoskohdan jeesusteipillä. Erityisesti maataloudessa työpanoksen määrä on pienentynyt. Supertietokoneet mallintavat ilmakehää eri puolella maailmaa ja niistä muodostetaan säätä ennustavia malleja. Strategiatyö on käynnissä, ja siihen osallistetaan laajasti tutkimuslaitoksia, yliopistoja, teollisuutta, maanomistajia ja poliittista päätöksentekoa. Poikki jonkun tasametrin kohdalta ja peräpään roinat niitataan siihen kiinni.” TAMPERELAINEN ”Eikö kuitupuuta osaa katkaista ilman mittaa, onhan siinä reippaasti toleranssia eikä 3,5 metriä pitkää koivukuituakaan palauteta. Sen verran tuli siitä kokemusta, etten toista kertaa siihen hommaan ala.” REIJO RUOTSALAINEN Verkkokeskustelu: Kestävämpi metsurinmitta haussa KOLUMNI KOLUMNI ANTTI ASIKAINEN Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen professori. Lisäksi on mahdollista, että osia työtehtävistä on siirtynyt perinteisen biotalouden tilinpidon ulkopuolelle esimerkiksi huoltoja kunnossapidon muodossa. Politiikkailmasto on muuttunut melkoisesti kuluneen kuuden vuoden aikana. Luotettavimpia ennusteet ovat päiväntasaajan leveysasteilla, jossa ilmasto vaihtelee vähemmän. Nyt marraskuussa laadittu talvikuukausien ennuste vaikuttaa hurjemmalta, mutta toteumaan Huutonen ei uskalla ottaa kantaa. Toivon myös, että uuteen teknologiaan ja tuotantoon kohdistuvat investoinnit ovat uudessakin strategiassa tärkeällä sijalla. Nopeaa muutosta ei luvassa Viime vuoden marraskuussa tehdyt ennusteet eivät osanneet ennakoida 2–7 astetta tavanomaista lauhempaa talvea. ”Ainakaan mitään nopeaa dramaattista kylmenemistä ei ole näköpiirissä”, Huutonen toteaa. Vain puurakentamisessa työpaikkoja on syntynyt lisää. Ilman niitä ei saada pitkää kestävyysloikkaa otettua eikä käännettyä kansantalouden tuotosta kasvu-uralle. Tavoitteet kerrottiin hakkumäärinä ja henkilötyövuosina. Myös biotalouden tuotos lähti ripeään kasvuun: Vuonna 2014 biotalouden tuotos oli 64 miljardia ja vuonna 2019 ennakkotiedon mukaan lähes 75 miljardia euroa. Lisäksi on otettava huomioon, että biotalouteen ei lueta teknologiateollisuutta, joka tuottaa biotaloudessa tarvittavat koneet ja laitteet. MILLAINEN TULEE OLEMAAN uusi biotalousstrategia. Viimeisten viiden vuoden aikana kotitilan metsissä lumi ja myrskyt ovat aiheuttaneet harmaita hiuksia
Maaja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja vuodesta 2017. Valiokuntien puheenjohtajien paikat ovat poliittiselta painoltaan heti seuraavia ministeripestien jälkeen. 8147_.indd 6 29.11.2020 16.56. MIKKO HÄYRYNEN K ansalaisaloitteet ovat sikäli erilaisia lainsäädäntöhankkeita, että niiden ajurina on intohimo”, sanoo eduskunnan maaja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.). Hän on saanut tavallisilta kansalaisilta satoja yhteydenottoja, vaikka monessa sähköpostissa teksti on selvästi kopioitu jostakin. . Agronomit metsän vartijoina Kalmari on keskustalainen neljännen kauden kansanedustaja Keski-Suomesta, joka sanoo olleensa aina intohimoinen syvän maaseudun puolustaja. ”Jo aloitteen nimi kertoo voimakkaasta asenteesta, se on laajempi kuin itse sisältö. Hänen kantansa on kuitenkin edelleen selkeästi, että lakia ei tarvita. Kansalaisaloite on ollut mahdollinen vuodesta 2012, ja eduskuntaan asti on päätyneistä 40 aloitteesta vain kaksi on hyväksytty. Suuren salin lähetekeskustelun jälkeen aloite meni valiokuntakäsittelyyn. Valiokunta hankkii lausunnon noin 25 asiantuntijataholta, joko kirjallisesti tai suorana kuulemisena. Intohimoinen marjastaja ja sienestäjä. ”Ne ovat suoraviivaisia esityksiä, jotka harvoin sellaisenaan menevät läpi.” Valiokunta käsittelee parhaillaan avohakkuut historiaan -lakialoitetta, joka vaatii, että avohakkuista luovutaan valtion metsissä. Läpimenoa ei pidetä todennäköisenä, ja kansalaisaloitteet ylipäätään etenevät laiksi asti harvoin. 3.12.2020 / AJASSA 6 Kuka. Järjestöaktiivi – Pellervo-Seura, MTK, Maa-ja kotitalousnaiset, kyläyhdistystoiminta, Kalatalouden keskusliitto, 4H. Agronomi, pääaine kasvinviljelytiede. . . Lapset opiskeluiässä. Keskustalainen neljännen kauden kansanedustaja. ”On tahoja, joiden mielestä metsien käyttö ylipäätään on huono asia. Aloitteella halutaan nostaa keskustelua, että millainen metsien käyttö on hyväksyttävää.” Lakialoitteen takana ovat Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, Bird Life, Luonto-Liitto ja Natur och Miljö. Epäsuoraa julkisuusvaikuttamista Kalmari uskoo, että jos tavoitteena on jatkuvan kasvatuksen osuuden nousu maksimaalisen huomion avulla, niin jotain liikahduksia lakiesitys saa aikaan. Sami Karppinen HAASTATTELU Anne Kalmarilla on metsätöitä paitsi kotitilallaan Kivijärvellä, mutta tänä syksynä erityisesti myös eduskunnan maaja metsätalousvaliokunnassa kansalaisaloitteena tulleen lakiehdotuksen myötä. Kansanedustajien tekemät lakialoitteet, joilla on yli sadan edustajan tuki, eivät tahdo saada samaa kohtelua, vaikka edustuksellisesti niiden takana on paljon suurempi määrä kansalaisia. Omalta kohdaltaan hän muistuttaa, että puoliso tosin on metsänhoitaja. Ympäristöjärjestöistä yksi puuttuu, WWF Suomi. . . Kuulemisten jälkeen valiokunta laatii mietinnön perusteluineen. . Asuu Kivijärvellä Keski-Suomessa kotitilallaan, jota puoliso viljelee päätoimisesti. ”On hyvä, että kansalaisilla on kanava, jonka kautta purkaa tuntojaan, vaikka toki se vie lainsäätäjiltä aikaa.” Lakialoite luovutettiin eduskunnalle lokakuun lopulla. . ”On hyvä, että kansalaisilla on kanava purkaa tuntojaan.” ANNE KALMARI . . . Tärkeää turhaa työtä Kalmari pohtii, että edustuksellisen demokratian ulkopuolelta tulevan kansalaisaloitteen kynnys 50 000 allekirjoitusta on matala. . Kalmari sanoo oman käsityksensä tarkentuneen käsittelyn aikana siitä, mihin jatkuva kasvatus sopii. Siinä puidaan läpi, voidaanko jatkuvan kasvatuksen pinta-aloja lisätä ja jos voidaan, niin missä. Moni on pahoittanut mielensä, kun on nähnyt ruman hakkuuaukon.” Vaikka valtaosa suomalaisista pitää puun käyttöä hyvänä, niin Kalmari ei pidä mahdottomana, etteikö sille yleisessä mielipiteessä voisi käydä kuten turpeelle – hyvä muuttuu huonoksi. Aloite sisältää poikkeusmahdollisuuden eli avohakkuista pitäisi tulla luvanvaraisia. ”Olen ollut mukana kaikissa mahdollisissa järjestöissä mitä ikinä.” Koulutukseltaan hän on agronomi ja tavallaan edustaa jatkumoa siinä pitkässä linjassa, jossa metsäpolitiikan isoista kysymyksistä viime kädessä päättää peltopuolen väki. Intohimoaloitteilla on merkityksensä Avohakkuut historiaan -lakialoite vaikuttaa vaikka tuskin laiksi yltää, Anne Kalmari uskoo. . Maaja metsätalousvaliokunnassa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 15 jäsentä, jotka edustavat kaikkia eduskuntaryhmiä Liikenyttiä lukuunottamatta. Lakiesitys menee eduskunnan täysistunnon äänestykseen ensi vuoden alkupuolella. Järjestötyö vei mukanaan heti
Siellä on myös linkki apurahojen hakuja hallintajärjestelmä Kasööriin, jota kautta apurahat haetaan 1.12.2020–31.1.2021. ”Jokaiselle metsikölle tulee valita metsänomistajan tavoitteiden ja kasvupaikan mahdollisuuksien mukainen hakkuumenetelmä.” Jatkuvan kasvatuksen hakkuut lisääntyneet hitaasti Jatkuvan kasvatuksen osuus on ollut tänä vuonna 2,7 prosenttia ilmoitetuista hakkuista. Ensimmäiset sopimusten mukaiset vuoden 2021 apurahat on mahdollista maksaa huhtikuussa. Eniten jatkuvan kasvatuksen hakkuiden osuus on lisääntynyt turvemaiden metsissä. Tiedot käyvät ilmi Suomen metsäkeskukseen saapuneista metsänkäyttöilmoituksista. Apuraha myönnetään kuitenkin aina vuodeksi kerrallaan hankkeen edistymisen mukaan. Turvemaiden metsiä uudistetaan luontaisesti Eniten jatkuvan kasvatuksen hakkuut ovat lisääntyneet turvemaiden metsissä. Eniten niitä tehtiin Lapissa (5,8 prosenttia hakkuista) ja Kainuussa (4,1 prosenttia), vähiten Pohjanmaalla (0,7 prosenttia), Etelä-Pohjanmaalla (1,2 prosenttia) ja Etelä-Savossa (1,2 prosenttia). Sekä Lapissa että Kainuussa jatkuvan kasvatuksen hakkuiden suosio lisääntyi viime vuodesta, sen sijaan Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa se laski. Tarkemmat ehdot myyjältäsi. Metsäkeskus muistuttaa, että turvemaillakaan ei ole tarkoituksenmukaista välttää maanmuokkausta, kunnostusojitusta tai viljelyä, jos metsänomistajan pääasiallinen tavoite on puuntuotanto. ”Esimerkiksi tiheä varpukasvillisuus ja puustosta maahan varissut karike voivat hidastaa turvemailla metsän luontaista uudistumista jopa vuosikymmeniä. 7 AJASSA / 3.12.2020 SAMI KARPPINEN P aljon julkisuutta saaneiden jatkuvan kasvatuksen hakkuiden määrät eivät ole käytännössä lisääntyneet merkittävästi Suomen metsissä. Niitä todennäköisesti uudistetaan jatkossa entistä enemmän luontaisesti, kun siihen on mahdollisuus. Apurahoja myönnetään yksittäisille henkilöille, yhteisöille ja työryhmille hankkeisiin, jotka voivat olla myös monivuotisia. Selvää laskua oli myös Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa. Jatkuvaan kasvatukseen tähtäävät pienaukkoja poimintahakkuut ovat lisääntyneet lähinnä Pohjois-Suomessa ja turvemaiden metsissä. Hinnat voimassa 9.11.2020-31.1.2021 välisenä aikana tehtyihin uusiin tehdastilauksiin. Yhdistelmäetu koskee uusia KESLA 144ND proTRACTION tilauksia, joissa mukana 300-sarjan kuormain KESLA proC-ohjausjärjestelmällä. Kokonaiskestävyyden tavoite ohjaa turvemaiden metsien käsittelyä”, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta. Myös juurikäävän saastuttamilla turvemailla on perusteltua uudistaa metsä viljelemällä.” Hakkuutapa kasvupaikan ja tavoitteiden mukaan Remeksen mukaan parhaiten jatkuvaan kasvatukseen sopivat paikat, joissa metsään on jo valmiiksi syntynyt monikerroksellisuutta. Siksi usean vuoden hankkeissa apuraha on haettavana aina vuosittain uudelleen. 8147_.indd 7 29.11.2020 16.57. Apurahojen myöntämisestä päätetään maaliskuussa. Hinnat sis. APURAHAT VUODELLE 2021 www.mmsaatio.fi Metsäalan hyväksi www.kesla.com MYYNTI | HUOLTO | VARAOSAT: AGCOSUOMI.FI Kotimaista huipputekniikkaa ERIKOISHINTAAN edun arvo 2900 € edun arvo 3900 € Malliston järeimpiin KESLA-kuormaimiin KESLA proC-ohjausjärjestelmä kaupan päälle KESLA 144ND proTRACTION kuormain-vaunupaketteihin KESLA proC-ohjausjärjestelmä ja proTRACTION-vedonohjausjärjestelmä erikoishintaan Ohjausjärjestelmäetu koskee uusia KESLA 314/T, 305/T ja 316/T-tilauksia. alv 24 %. Sami Karppinen Metsämiesten Säätiö myöntää vuonna 2021 apurahoja 1,6 miljooonaa euroa strategiansa mukaisiin kohteisiin, joita ovat: OSAAMINEN • HYVINVOINTI VERKOSTOT • TUNNETTUUS METSÄKULTTUURI • ENNAKOINTI Tarkemmat tiedot apurahojen suuntaamisesta sekä hakuohjeet saa osoitteesta: www.mmsaatio.fi › Apurahat. ”Ojitetuilla turvemailla on yhä enemmän ikääntyneitä puustoja. ”Hakkuutapojen monipuolistuminen on myönteinen asia, mutta pelkästään jatkuvaan kasvatukseen siirtymiseen ei ole perusteita.” Remes huomauttaa, ettei jatkuvaa kasvatusta ja luontaiseen uudistamiseen tai viljelyyn perustuvaa jaksollista kasvatusta tulisi nähdä toistensa vastakohtina, vaan toisiaan täydentävinä menetelminä. Tarkemmat ehdot myyjältäsi
Mhy Savotta 2 072 147 . 8148_.indd 8 29.11.2020 16.17. . Metsänomistajat itse 17 384 196 . Yhteensä metsien hoitoon, metsäautoteiden kunnostukseen ja ympäristöhankkeisiin on viime vuoden alun ja tämän vuoden lokakuun välisenä aikana myönnetty lähes 97 miljoonaa euroa. . Tästä vajaat neljäkymmentä prosenttia on käytetty varhaisperkauksiin ja nuorten metsien hoitoon. UPM-Metsä 2 356 042 . . Metsä Group 7 176 419 . Toinen, viimeaikaisten uutisten perusteella ei ehkä odotettu tulos oli, että suurin yksittäinen kemeravaroja metsänomistajille hakenut metsätoimija oli talousvaikeuksissa kamppaileva Otso Metsäpalvelut, joka on urakoinut lähinnä teiden kunnostuksia ja ojituksia. Otso Metsäpalvelut 9 542 802 . METSÄNOMISTAJAT HAKEVAT ITSEKIN Runsaimmin kemerahankkeita 2019–2020 / tammi-lokakuu, € Metsänhoitoyhdistykset yhteensä 24 054 424 . Se kertoo vaikeuksista yhtiön toiminnassa. Metsänhoitoyhdistyksistä suurimmat, Pohjanmaan Pyhä-Kala ja Österbotten sekä Sisä-Suomen metsämaakuntien Keski-Suomi ja Savotta, ovat kukin ohjanneet yli kaksi miljoonaa tukieuroa metsänhoitotöihin, Metsäyhtiöistä Metsä Groupin osuus yksityismetsien kemeravarojen haussa on ylivoimainen. Metsä Group yhtiöiden ykkönen Metsänhoitoyhdistysten yhteenlaskettu osuus kemeratuista oli noin 40 prosenttia, mikä osoittaa, että yhdistykset ovat onnistuneet säilyttämään kärkiasemansa yksityismetsien hoitajina. Mhy Österbotten 2 029 152 . Mhy Keski-Suomi 2 040 332 . Stora Enson ja UPM:n kautta yksityismetsien hoitoon ohjautunutta kemerapottia ei sen sijaan voi pitää isona. . Metsäkeskuksen mukaan metsänomistajat ovat oppineet käyttämään Metsään.fi-palvelua kemeratukien hakemiseen ja töiden toteutusilmoitusten tekemiseen. Ylivoimaisesti eniten kemeravaroja ohjautuu Pohjois-Pohjanmaalle, jonka metsien hoitoon ja metsäteiden kunnostukseen kuluu lähes viidennes kaikista kemeravaroista. Sen kautta kulki yli seitsemän miljoonaa euroa. Tosin tänä vuonna Otson hakemien kemeroiden määrä näytYhdistykset hakevat ison osan kemeratuista Metsänhoitoyhdistysten kautta kulkee yhteensä yli 40 prosenttia metsätalouden tueksi tarkoitetusta kemerasta. . Kolmannes varoista käytetään pohjoisessa. Stora Enso Metsä 1 970 172 tää puolittuvan viimevuotisesta. . Vaikka ne toimivat lähes valtakunnallisesti, niiden hakeman kemerarahan määrä jää pienemmäksi kuin suurimpien, maakunnallisten metsänhoitoyhdistysten. Eteläisen Suomen isojen metsämaakuntien, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan kemerapotti on reilut 27 miljoonaa euroa viime vuoden alusta tämän vuoden lokakuun loppuun kestäneellä aikavälillä. . Mhy Pyhä-Kala Ry 2 636 812 . . Metsäkeskuksen koostamien tietojen ehkä suurin yllätys oli, että metsänomistajat tekevät itse huomattavan osan kemerahakemuksista Määrä on paljon suurempi kuin minkään yksittäisen metsäpalveluntuottajan, vain metsänhoitoyhdistysten yhteenlaskettu osuus hakemuksista on selvästi suurempi. . 3.12.2020 / AJASSA 8 MIKKO RIIKILÄ M etsälehti pyysi Suomen metsäkeskukselta tietoa, kuinka paljon eri metsäorganisaatiot ovat tehneet kemerahankkeita, mittarina käytettiin hankkeiden loppusummia euroina. Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu saavat yhteensä reilut 30 miljoonaa euroa kaikista kemeroista
Ilmastoavun kompensaatiokaupasta voi ostaa turvekentälle istutettavan männyntaimen kuuden euron kappalehintaan. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Yhtä lailla esimerkiksi metsää omistava maitotila voisi kompensoida karjatalouden päästöjä tilan metsien kasvua lisäämällä. 8148_.indd 9 29.11.2020 16.17. Nyt alalle pitäisi vielä löytää yhteiset pelisäännöt. Kuuden euron männyntaimia ja turkkilaista tuulivoimaa Kansalaisten ilmastoahdistus on luonut kasvualustan luovallekin hiilikompensaatioiden kaupalle. Vastineeksi nämä voivat lannoittaa metsiään ja lisätä puuston kasvua sekä hiilidioksidin sitoutumista ilmakehästä metsään. Tämä on yksi esimerkki ideoista, joita ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen liittyvä hiilidioksidipäästöjen kompensoiminen on luonut. Vuosien kuluttua metsänomistaja voi myydä lannoituksen lihottamat puut. 9 AJASSA / 3.12.2020 MIKKO RIIKILÄ H iilikompensaatio tarkoittaa, että kuljetusyritys voisi hyvittää kuorma-autojensa hiilidioksidipäästöjä ostamalla hiilikompensaatioita vaikkapa metsänomistajilta
Metsän hiilivarastoa voi kartuttaa puuston kasvua tai metsäpinta-alaa lisäämällä tai vaihtoehtoisesti hakkuita rajoittamalla. ”Hakkuiden vähentäminen voi johtaa hiilivuotoon. Kuuden euron männyntaimia Mitä nopeammin puut kasvavat, sitä enemmän metsään sitoutuu hiilidioksidia. Hakkuut siirtyvät muualle, jos puun kysyntä ei alene. Vanhuuttaan ränsistyvä metsä ei ole nielu, mutta sekin varastoi hiiltä. Tonni hiilidioksidia sitoutuu noin kiintokuutiometriin puuta. Pahimmillaan hakkuut lisääntyvät maissa, joissa metsätalouden kestävyyteen liittyy merkittäviä epävarmuuksia.” Kompensaatiokaupassa Havulatva lupaa metsänlannoittajalle 30 prosentin alennuksen, kunhan lannoitetut puut saavat kasvaa kahdeksan vuotta. Maaja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen pitää puuston kasvua lisääviä hiilensidontakeinoja varmempina kuin hakkuiden rajoituksia. 3.12.2020 / AJASSA 10 ”Päästökompesaatioista on muodostunut entistä tärkeämpi osa yritysten ilmastotoimia.” Päästökaupassa hiilidioksiditonnia vastaavan päästökiintiön hinta on 25– 30 euroa. Tuhkalannoitus lisää suometsän kasvua pitkäaikaisesti, joten se olisi tehokas keino kompensoida esimerkiksi asumisen hiilidioksidipäästöjä. Metsä on hiilinielu, kun puuston ja maaperän sitoma hiilen määrä kasvaa. Ainakaan toistaiseksi hiilenpäästäjät eivät voi korvata päästökiintiöitä ostamalla metsänieluja, mutta hiilidioksiditonnin päästökauppahintaa voi pitää viitteenä metsänielujen arvosta. 8148_.indd 10 29.11.2020 16.17
Näin siksi, että EU:n maankäyttösektoria koskevan Lulucf-asetuksen mukaan kaikki maakohtaiset hiilinielut luetaan maan kansalliseen tilinpitoon. . . Toistaiseksi kauppoja ei ole tehty. . Kompensaation ostaja voi lunastaa kolikot metsänomistajalta määräajaksi. Metsänomistaja voi merkitä yhdeksän metsäkolikkoa hehtaarille, kun puusto kasvaa vähintään 4,9 kuutiota hehtaarilla vuodessa. Autoilijoiden eurot käytetään joko kiinalaiseen bioenergiahankkeeseen tai turkkilaiseen tuulivoimalaan. Kuutiometrin lisäkasvu sitoo ilmakehästä tonnin hiilidioksidia 20 000 kilometrin vuotuiset ajot henkilöautolla: Auton hiilidioksidipäästö 0,15 kg/ km (esimerkiksi Skoda Octavia TDI 1,9) . 11 AJASSA / 3.12.2020 MONTAKO HEHTAARIA METSÄÄ PITÄISI LANNOITTAA. Sisäasianministeriön työryhmä puolestaan pyrkii korjaamaan lainsäädäntöä niin, ettei hiilikompensaatiokauppaa enää määriteltäisi luvan varaiseksi rahankeräykseksi. Merkintä edellyttää metsänomistajan kustantamaa arviota. 2010 luvulla rakennettu . . Autoilija voi ostaa hyvitettä ajokilometreilleen – vajaalla kuudella eurolla voi kuitata tuhat kilometriä. Metsänomistajille on luvassa alennusta lannoituksista, kunhan metsä saa kasvaa kahdeksan vuotta lannoituksen jälkeen. 20 000 km päästö 3 000 kg CO2:ta . Tällä hetkellä sekä sisäministeriön että maaja metsätalousministeriön perustamissa työryhmissä pohditaan pelisääntöjä hiilikauppaan. Yhtiö on selvittänyt verottajalta hiilikompensaatiokaupan verotuskohtelun. ”Pahimmillaan markkina ohjaa asiaan perehtymättömät toimijat hakemaan päästövähennyksiä niiltä EU:n ulkopuolisilta alueilta, jotka eivät pidä kansallisesti kirjaa maankäyttösektorin ilmastotoimista. Kaksoislaskenta mullistaisi markkinat raiseksi rahan keräykseksi, ellei maksajalle muodostu selkeää vastinetta. Metsäammattilaisten perustama Havulatva Oy kompensoi kotimaassa. ”Kompensaatioiden ostaja saa kuviokartat lannoitetuista kohteista ja lisäksi puuston kasvutiedot avoimista metsävaratiedoista”, Havulatvan Kallio selvittää. . Metsän lisääminen tukee siis Suomen päästötavoitteiden toteutumista, mutta ei yritysten. Esimerkiksi puuttoman alueen metsitys voi sen sijaan olla sellaista hiilensidontaa, jota muuten ei tapahtuisi.” ”Hakkuiden vähentäminen voi johtaa hiilivuotoon. Esimerkiksi Ilmastoapu-niminen yritys tarjoaa verkkokaupassaan kotimaan turvekentille istutettavia männyn taimia kuuden euron kappalehintaan. Jos molemmat hyötyisivät, lisätyt hiilinielut tulisi lasketuksi kahteen kertaan. Nurinkuriseksi tilanteen tekee se, että kaikissa kehittyvissä maissa ei toistaiseksi ole maakohtaisia päästötavoitteita. . Fakta Lento Helsinki–Bangkok–Helsinki: . . ”Tähän lähdettiin paljolti siksi, että päästökompesaatioista on muodostunut entistä tärkeämpi osa yritysten ilmastotoimia”, kertoo ilmastoasiantuntija Lasse Leipola. Saavutettavien ilmastohyötyjen kannalta selkeimmät toimet pystyttäisiin kuitenkin tekemään EU:n sisällä”, sanoo MTK:n energia-asiantuntija Anssi Kainulainen. MTK:ssa ei olla tyytyväisiä tapaan, jolla kaksoislaskentaa nykyisin tulkitaan. kaukolämpö, 50 prosenttia uusiutuvaa . . Kompensaatio 1,25 hehtaarin lannoitus (Lähde: Finnairin päästölaskuri) Asuminen, kerrostalo, 85 neliötä . Suunnitteilla on myös pilottihanke, johon osallistettaisiin nieluja tarjoava, niitä välittävä sekä niistä maksava taho ja tarkasteltaisiin markkinaan liittyviä teknisiä kysymyksiä. Airbus 350, 2 henkilöä . . Antero Vartian perustama Compensate-säätiö tarjoaa verkkosivuillaan uskottavuutta akateemisten asiantuntijoiden siunauksella. Suomen metsätalous voisi mullistua, jos vaikkapa Keski-Euroopan kivihiiliyhtiöt ryntäisivät ostamaan hiilen sidontapalveluita suomalaisista metsistä. Hiilensidontapalveluiden tuottaminen kiinnostaisi metsänomistajia, mutta maksajista on pulaa. . Tällöin hiilikompensaation käyttö vaikkapa vähäpäästöisien puuliesien hankintaan Afrikassa hyödyttää yrityksiä suoraan toisin kuin vaikkapa suomalaisen metsän lannoitus. Osa yrityksistä kompensoi päästöjä kotimaassa, osa muualla. Myös yritysvastuuta tutkiva Finnwatch laatii parhaillaan raporttia erilaisista, kotimaahan ja ulkomaille kohdistuvista hiilikompensaatioista. Kompensaatio 1,5 hehtaarin lannoitus Hiilikompensaatiokauppaa tarjoavia yrittäjiä ei voi ainakaan luovuuden puutteesta syyttää. 2 ihmistä . Selvitys valmistuu ensi vuoden alkupuolella. Yrityksissä olisi halua päästöjen kompensoimiseen, mutta ainakin kotimaisten metsänielujen hankkiminen tuottaa niille vain imagohyötyjä. Toistaiseksi metsäkolikoidenkin kauppa on ollut vähäistä. Se tarkoittaa, ettei talousmetsän normaalia kasvua voi myydä kompensaatioksi. Poliisin linjaus jäädytti muutaman kompensaatiokauppiaan innon, mutta useimmat toimijat ovat paketoineet kompensaatiotuotteensa niin, että maksajalle syntyy selkeä vastine. ”Verottajan mukaan hiilikompensaatiokauppa on arvonlisäverollista.” Finnwatch selvittää kauppaa Viime talvena poliisihallitus määritteli hiilikompensaatioiden kaupan luvanvaTOISTAISEKSI hiilensidontatuotteiden markkinat ovat alkutekijöissään. Lennot edestakaisin, yhteensä 15 800 km . Oletus, lannoitus lisää puuston vuosikasvua hehtaarilla kaksi kuutiometriä, vaikutusaika 6–8 vuotta. Toimitusjohtaja Jyrki Nieminen kertoo, että toteutuneissa kaupoissa metsänomistajan saama hiilidioksiditonnin hinta on kohonnut 18,70 euroon. Päästöt 810 kg/henkilö, yhteensä 1620 kg . Kompensointikohteet ovat ulkomailla. Lupaukseksi tai hintalapuksi tätä ei pidä mieltää. ”Tarkoitus on selvittää, millaisia toimijoita alalla on, ja haarukoida yhtenäisiä pelisääntöjä”, selvittää maaja metsätalousministeriön Torniainen. ”Lannoitus lisää nopeimmin metsän hiilen sidontaa metsissä ja rahatkin jäävät paljolti paikallistalouteen”, sanoo Havulatvan toimitusjohtaja ja osakas Samuli Kallio. . Päästö yhteensä 3 600 kg CO2 . . Alennukset katetaan kompensaatioita ostavien yhtiöiden rahoilla. Metsäkompensaatioiden ongelmana hän pitää metsien tulevaa käyttöä ja kompensaatiossa syntyneen hiilivaraston pysyvyyttä. (sisältää lämmön ja sähkön) . Päästökiintiöita ei metsäkompensaatioilla voi kuitata. . Kompensaatio 1,8 hehtaarin lannoitus (Lähde: Syke, laskuri) 8148_.indd 11 29.11.2020 16.18. . ”Kompensaatioilta edellytetään myös lisäisyyttä. Bluewhite Bioforest Oy on tuotteistanut hiilensidonnan Metsäkolikoiksi (ICE Forest Coin)
Forest Oy:n kuljettaja Henri Kemppainen korjasi ensimmäistä tehtaalle menevää puukuormaa viime viikolla. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtajan Jarmo Lahdenmaan mukaan yhdistyksen korjuupalvelu on lähes ainoa keino saada hajanaisille tuulenkaadoille hintaa, sillä hankintahakkuiden määrä on vähäinen ja tuskin kasvaa. Myrskyt eivät aiheuttaneet laajoja yhtenäisiä tuhoalueita, joten hajakaatojen korjaaminen on hankalaa. Lahdenmaa arvioi, että konekorjuussa tukkien kantohinta on 30–35 euron haarukassa, mutta hajakaatojen korjuu metsurityönä on kallista. 3.12.2020 / AJASSA 12 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2,0 2019 2018 2020 TUORE PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN O ulun paperista kartongille muunnetun koneen syöttäminen alkoi viime viikolla, kun ensimmäinen puukuorma ajettiin parinkymmenen kilometrin päästä Sanginsuulta tehtaalle. Heikkinen ennakoi, että metsänomistajat näkevät hintavaikutukset kun kesäleimikoiden kysyntä alkaa. Kartonkikoneen käynnistyminen nostaa Stora Enson Oulun tehtaiden puunhankintaa puolella miljoonalla kuutiolla 2,4 miljoonaan kuutioon. Ensiharvennusten kuituOulun puunsyöttö alkoi Stora Enson kartonkikone ja kaupungin uusi lämpövoimala tuovat pienpuulle kysyntää. ”Tällä suunnalla on metsänomistajan lysti olla, ainakin pienpuun osalta. Korjuupalvelussa käytetään sekä hakkuukonetta että mies ja moottorisaha -korjuuta. Valoisalta näyttää ”Kyllä sellaisen määrän pitää tuntua melko raakasti metsässä”, Metsänhoitoyhdistys Oulun seudun toiminnanjohtaja Juhani Heikkinen kommentoi tehtaan puunhankintaa. Puunkäyttö on turvattu kartonkitehtaan ja Oulun uuden lämpövoimalan kautta.” Heikkisen kuuleman mukaan polttoon menevän pienpuun hinnat ovat jo nousseet. Oulun kartonkikone lisää pienpuun kysyntää ja sitä maakunnassa riittää. MIKKO HÄYRYNEN TÄMÄNVUOTISET myrskyt Päivö, Aila ja Liisa kaatoivat Metsäkeskuksen arvion mukaan yhteensä noin miljoona kuutiometriä puuta, arvoltaan noin 35 miljoonaa euroa. Puulajien suhteen tulee pysyä samana, ja Oulun puunsyötöstä suurempi osa on mäntyä. Kolmen myrskyn vuosi HARVENNUSHAKKUU Puutavaralaji määrä m 3 €/m 3 myyntitulo Mäntytukki 441 43 18 963 Kuusitukki 87 40 3 480 Mäntypikkutukki 127 21 2 667 Havukuitu 1304 15 19 560 Koivukuitu 148 12 1 776 YHTEENSÄ 2 107 46 446 Ruotsiin, Suomeen, lämpövoimalaan KOHDE: harvennusleimikko kesäkorjuuna, korjattiin loka-marraskuussa SIJAINTI: keskinen Lappi OSTAJA: välittäjä, joka myi mäntytukin ja havukuidun Ruotsiin, mäntypikkutukin ja kuusitukin suomalaiselle sahalle, koivukuidun lämpövoimalaan HAKKUUKERTYMÄ: 2 107 m 3 LEIMIKON KOKO: 40 ha MUUTA: lämpövoimalaan menevä koivukuitu otettiin 4,5 cm:n latvaläpimittaan 8149_.indd 12 29.11.2020 16.20. H.A. Syksyn Ailan ja Liisan tuhoalueet menivät päällekkäin Pohjanmaalla, kesäkuun lopun Päivö taas oli Itä-Suomen myrsky. Kartonkikoneella valmistetaan aaltopahvin pintakartonkia, joka valmistetaan valkaisemattomasta eli ruskeasta sellusta. ”Kuitupuun hinnassa ei vielä näy merkittävää nousua, mutta odotamme, että pakko senkin on nousta.” Heikkinen laskee, että energiaharvennuksilta tulevan, kuitupuuta pienemmän karsitun rangan kantohinnat ovat kymmenen euron luokkaa. Metsäkeskuksen asiantuntija Yrjö Niskanen arvioi, että vähintään puolet määrästä jää metsiin ja muodostaa monimuotoisuuden kannalta tärkeää maalahopuuta. Sellu valmistetaan havukuitupuusta ja sahoilta tulevasta hakkeesta. ”Hankinta-alue on pääasiassa Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat, mutta vaikutukset heijastuvat koko Pohjois-Suomeen.” Ojala väistää kysymyksen hintavaikutuksista, mutta myöntää pienpuun markkinatilanteen kiristymisen, kun myös lämpövoimalat käyttävät puupolttoaineita enemmän ja enemmän. Havukuiduksi kutsutaan kemialliseen massaneli sellunvalmistukseen menevää puuta, joka voi olla sekä mäntyä että kuusta, ja myös lahokuusta. Stora Enson Pohjois-Suomen aluejohtaja Esa Ojala sanoo, että tehtaan puut on hankittu noin neljäksi kuukaudeksi, mutta talvikorjuukohteita voidaan ostaa vielä
9,26 s Hankintahinnat s nousussa . 24,86 s 27,42 s Uudistushakkuu 59,70 s 62,14 s 43,96 . Harvennushakkuu 45,71 . 13 AJASSA / 3.12.2020 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 47,86 s 48,21 s 16,76 s 15,17 s 23,02 s Uudistushakkuu Harvennushakkuu 43,96 s 45,25 s 15,18 . Uudistushakkuu 57,13 . 24,09 s Ensiharvennus 35,59 . 12,59 s Hankintahinnat 55,06 s 56,27 s 46,08 . 22,09 . Raakapuun hintatilastot, viikkojen 44–47 keskiarvo Oulun puunsyöttö alkoi Stora Enson kartonkikone ja kaupungin uusi lämpövoimala tuovat pienpuulle kysyntää. 20,46 . 32,95 . 17,12 . Hankintahinnat 57,18 s 57,61 s 31,91 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,88 s 56,84 s 39,06 17,57 . Uudistushakkuu 56,01 s 58,71 s 44,98 s 19,14 s 19,23 s 18,29 s 28,58 s 31,34 s Harvennushakkuu 46,45 s 49,16 s 38,63 s 16,28 s 16,61 s 16,21 s 22,48 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 20,84 . 16,21 . Harvennushakkuu 48,36 . 48,46 . 31,57 s 31,58 s 36,91 . Hankintahinnat 57,62 s 58,84 s 47,46 . 19,56 s 28,99 . 23,51 s Ensiharvennus 12,75 s 12,53 s Hankintahinnat 59,42 s 60,50 s 46,51 s 32,86 s 32,11 s 32,05 s s nousussa . 8149_.indd 13 29.11.2020 16.20. 26,00 s Uudistushakkuu 59,29 s 59,16 s 19,02 . 13,67 s 21,92 s Ensiharvennus 11,39 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,18 s 57,32 s 42,96 s 16,72 s 17,35 s 16,37 s 23,71 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 52,24 s 15,65 . ”Tahtotila on lisätä energiapuun korjuuta ensiharvennuksilta ja nuoren metsän kunnostuksista Pohjois-Pohjanmaalla”, Turveruukin toimitusjohtaja Pertti Vanhala sanoo. H.A. 29,31 s 30,12 s Harvennushakkuu 50,86 s 53,31 . 37,33 . ”Myös laitosten energiatehokkuus on parantunut, ja itse asiassa polttoaineen kokonaiskäyttö on vain puolet historian maksimista, vaikkakin silloin käytettiin turvetta.” Vanhala on toiminut metsäenergian parissa kolmisenkymmentä vuotta ja nähnyt monet suhdanteet. 14,83 . 32,38 s 31,67 . Ensiharvennus 12,40 s 10,68 s Hankintahinnat 55,61 s 53,16 s 31,68 s s nousussa . s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 57,36 s 61,32 s 42,01 . s nousussa . 26,87 . 20,45 s 17,61 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 58,21 s 61,31 s 45,85 s 18,93 . 23,59 . 12,29 s 12,09 . 20,30 . 24,13 . 20,87 s Hankintahinnat 59,73 s 60,36 s 48,80 . 18,27 . 23,51 . 32,56 s 36,67 s 35,51 s LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA ET EL Ä-P OH JA NM AA KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I KO KO M AA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 19,02 s 29,59 s Harvennushakkuu Ensiharvennus 12,59 s 12,02 s Hankintahinnat 53,22 s 53,59 s 30,63 s 30,90 s s nousussa . Valtaosa on metsäperäistä, mutta myös sahoilta tulevaa purua käytetään. Turveruukki ei tee kauppaa suoraan metsänomistajien kanssa, mutta korjuusta vastaavat sopimusyrittäjät kyllä. ”Markkinoiden niukkuus tulee lähinnä siitä, onko korjuuyrittäjiä kulloiseenkin tarpeeseen. 27,81 . 19,35 s Harvennushakkuu 52,81 s 54,88 s 38,51 s 17,74 s 17,92 s 16,87 s 23,76 s Ensiharvennus Hankintahinnat 60,13 s 62,43 s 48,80 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 58,59 s 61,98 s 43,08 s 17,95 s 20,55 s 17,88 s 24,45 s Uudistushakkuu 60,19 s 62,62 s 44,27 s 18,81 s 21,65 . 17,32 . Sellaista tilannetta ei ole ollut, että kaikki harvennusrästit olisi hoidettu.” Stora Enso / Martu Väisänen Oulun kartonkikone lisää pienpuun kysyntää ja sitä maakunnassa riittää. 17,80 . 44,05 s 14,90 s 14,00 s 13,29 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Uudistushakkuu 53,86 s 53,48 s 18,36 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,75 s 59,89 s 43,54 s 17,29 s 19,38 s 16,85 s 25,14 s 27,33 s Uudistushakkuu 57,96 s 60,92 s 45,22 s 19,77 s 21,19 . Metsäenergian toimittajia on kymmenkunta, ja pieneltä osalta myös Oulun Energian täysin omistama Turveruukki. 17,51 . 18,94 s 28,65 s 29,30 s Harvennushakkuu 49,23 s 51,64 s 38,42 s 16,51 s 17,02 s 15,87 s 23,33 s 24,16 s Ensiharvennus 36,53 . 12,59 . Ensiharvennus 38,07 s 12,73 s 12,49 s 11,94 . 17,07 s 15,45 . 37,78 s s nousussa . 20,73 . 30,07 s 12,72 s 12,57 . 31,75 s 30,94 . 19,93 s 17,54 s 26,21 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 51,44 . 58,06 s 40,18 . 32,21 s 32,49 s 31,37 s s nousussa . 22,93 s 19,71 s 30,69 . 17,59 . 17,30 . 32,16 s Harvennushakkuu 53,36 s 53,85 s 39,36 s 18,26 s 18,18 s 17,10 s 26,05 s 26,38 s Ensiharvennus 38,15 s 41,07 s 28,00 s 13,91 s 13,55 . puun tilastohinta Pohjois-Pohjanmaalla on 12–13 euroa. Puuenergian kokonaiskäyttö kasvaa noin puolella 650 000 kuutiometriin. 13,62 . 16,65 . ”Kun mennään rästikohteisiin ja avataan ajouria, tulee monenkokoista puuta ja yksittäisten puiden kohdalla mennään ainespuumittaan.” Pienpuun markkinatilanne tiukkenee, mutta varaakin on, sillä maakunnan energiapuupotentiaalista vain neljännes on käytössä. 27,34 . 17,54 s 26,61 s 29,37 s Uudistushakkuu 59,68 s 62,32 s 47,38 s 22,61 . 21,84 . 16,39 . 31,84 . Lämpövoimala hotkaisee pienpuuta Oulun Energia Oy on rakennuttanut uuden, biovoimalaitokseksi nimetyn lämpövoimalan, jota on syksyn aikana ajettu täyteen tuotantoon. 31,35 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 57,30 s 58,41 s 17,64 . Forest Oy:n kuljettaja Henri Kemppainen korjasi ensimmäistä tehtaalle menevää puukuormaa viime viikolla. 32,66 . 38,57 . 19,13
Kaistalehakkuut ovat olleet vaihtoehtona varpuja puolukkaturvekankailla, jotka ovat tyypillisimpiä turvekankaita Kaistaleilla vedenpinta kuriin Kaistalehakkuusta povataan keinoa välttää ojien perkuuta ja hillitä turvemaiden ravinneja kasvihuonepäästöjä. 14 3.12.2020 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO TIIA PUUKILA U skallanko tehdä turvemaametsän päätehakkuun vai joudunko samalla kunnostamaan ojat. Tuulituhoriskin vuoksi jäljelle jäävät kaistaleet eivät saa olla liian kapeita. Nyt kun suometsien käsittelyyn on alettu kiinnittää kasvavassa määrin huomiota, kaistalehakkuu on nähty yhdeksi mahdollisuudeksi hillitä turvemaiden ravinneja kasvihuonepäästöjä. Mukana tutkimuksessa ovat muun muassa Tornator ja Metsä Group. Kun puusto kaadetaan, voi vedenpinta nousta liian korkealle ja kunnostusojitus olla väistämättä edessä. Monilla turvemailla puusto haihduttaa ja pitää vedenpinnan kurissa. Jos ojia ei tarvitse kaivaa, ei turpeeseen sitoutunut hiili yhtä hanakasti karkaa ilmakehään eivätkä ravinteet vesistöihin. Hakkuussa säästetty puusto siementää, haihduttaa ja sitoo ravinteita. Toimiva rämemänniköissä Tornatorin mailla suometsien kaistalehakkuuta on tehty viimeisten parin vuoden aikana useita satoja hehtaareita suhteellisen hyvin kokemuksin. Tornatorin metsätalouspäällikön Maarit Sallisen mukaan sopivia kohteita kaistalehakkuuseen ovat ojitetut turvemaat, joissa vesitalous ei valmiiksi ole ongelma, mutta saattaa muodostua sellaiseksi ilman kunnostusojitusta perinteisen päätehakkuun seurauksena. Kaistalehakkuu saattaa olla myös järkevä vaihtoehto, jos halutaan maisemallisista syistä välttää avohakkuuta tai vesistöjen läheisyydessä, sillä jäljelle jäävä puusto vähentää ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Jotta puusto säilyy elinvoimaisena, saisi vedenpinta nousta korkeintaan noin 30 sentin päähän maanpinnasta. Ympäröivä pystyyn jäävä puusto sitoo ravinteita, haihduttaa ja estää veden pintaa nousemasta yli kriittisen rajan. Samalla säästetään uudistamisen ja ojien kunnostuksen kustannuksissa ja parannetaan metsätalouden kannattavuutta. Perinteisesti kaistalehakkuuta on käytetty etenkin pohjoisessa luontaisen uudistamisen menetelmänä, jossa reunametsä siementää kaistaleen. Siinä metsään nimensä mukaisesti hakataan kaistaleita. Markus Toikka/ Luke Kaistaleen luontainen uudistuminen reunametsän siemenistä vie noin 3–4 vuotta. ”Jos vesi on jo puun juuristossa, silloin kaistalehakkuuta ei kannata edes harkita, sillä pohjaveden taso kuitenkin vähän nousee”, Sallinen ohjeistaa. Kaistalehakkuussa metsään hakataan kaistaleita. Vaihtoehtona ojien perkuulle voi kokeilla kaistalehakkuuta. yhtiön mailla. Kaistalehakkuun mahdollisuuksia selvitetään parhaillaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) Kestävää metsänhoitoa turvemailla hankkeessa. 8150_.indd 14 29.11.2020 16.23. Tätä kysymystä suometsän omistaja saattaa joutua pähkäilemään
Myöhemmin alalle voidaan tehdä ylispuiden poisto tai poimintahakkuu. ”Se on ihan hyvä, jos ei tee lopullista päätöstä seuraavasta vaiheesta kaistaleenhakkuiden yhteydessä, koska alue voi yllättää ja suunnitelmaa kannattaa muuttaa”, muistuttaa Sallinen. Jäljelle jäävän puuston käsittelyyn Sallinen ja Oijala antavat useamman vaihtoehdon. 5. Kaistalehakkuu vs. Valitse kohde, jossa ei ole entuudestaan ongelmaa veden kanssa. ”Mitä omia kokemuksia kaistalehakkuun uudistumisen onnistumisesta on, niin ne tulokset ovat ihan hyviä. Kaistalehakkuusta on mahdollista siirtyä jatkuvaan kasvatukseen, mutta yhtä lailla jäljelle jäänyt puusto voidaan päätehakata myöhemmin. Maanmuokkaukseksi voi riittää maanpinnan rikkoutuminen puiden korjuussa. Mikäli kohde uudistetaan luontaisesti ilman maanmuokkausta, voi korjuun yhteydessä metsäkoneilla kulkea eri kohdissa kaistaletta. Tällöin maanpinta rikkoutuu laajemmalta alueelta ja uudistuminen helpottuu. Ensimmäiset hakkuut toteutetaan tulevana talvena. Kaistalehakkuussa voidaan vaihtaa kulku-uraa, eikä tarvitse ajaa kasvamaan jäävien puiden vierestä. Mahdollisuuksia korpikuusikoissa Metsä Group näkee kaistalehakkuussa mahdollisuuksia rehevien kuusivaltaisten turvemaiden päästöjen hillinnässä. 2. Niistä osa päätyy osaksi Luken tutkimusta. Markus Toikka/ Luke Tämä korpikuusikko olisi voitu hakata myös kaistalehakkuuna. Poimintahakkuut on sen sijaan yleensä rinnastettu harvennushakkuisiin. Maanmuokkaus kohteen mukaan Luken hankkeen lisäksi Tornator teetättää pro gradu -tutkielman luontaisen uudistamisen onnistumisesta muun muassa kaistalehakatuissa metsissä. Jos alueella on jo valmiiksi taimia, maata ei muokata. Kaistalehakkuuta puoltavat myös korjuukustannukset. Jos kuusikossa ei ole valmiiksi taimia, suosi kevyttä maanmuokkausta ja istutusta. Kaistaleen kevyt maanmuokkaus ja kuusen istutus varmistavat uuden puuston kasvuun lähdön, mikäli alalla ei ole valmiiksi kuusialikasvosta. Toki malttia pitää olla. Vaihtoehtona on kevyt erillinen maanmuokkaus. ”Kaistalehakkuu liittyi aikanaan luontaiseen uudistamiseen, mutta nämähän voidaan tarvittaessa myös viljellä, jotta saadaan nopeammin uusi puusto kasvamaan”, vinkkaa Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala. Kuusella hyvät siemenvuodet ovat harvassa ja luontaisen uudistamisen onnistuminen epävarmaa. TURVEMAILLA luontaista taimettumista voidaan edistää ja ojien perkuuta välttää kaistalehakkuun lisäksi esimerkiksi poimintahakkuilla. Monesti paksuturpeiset turvemaat, joissa on runsas varpukerros pinnassa, vaativat taimettuakseen muokkausta. Poimintahakkuissa metsästä korjataan isoimpia tukkipuita. Sellaisia kohteita ei ole ainakaan vielä ollut, ettei taimia olisi tullut riittävästi”, Sallinen kertoo. Metsän uudistuminen reunametsän siemenistä vie kolmesta, neljään vuotta. Ennen avohakkuuta kannattaa kuitenkin odottaa, että kaistaleelle kasvatettu taimikko varttuu ja huolehtii vuorostaan vesitaloudesta ja ravinteiden sitoutumisesta. Leimikon tulee olla muodoltaan ja ojaverkoltaan sellainen, että siihen pystytään hakkaamaan 20–50 metriä leveä kaistale. Yhtiö on ottanut tänä vuonna kaistalehakkuun yhdeksi turvemaiden toimenpidevaihtoehdoksi, jota tarjotaan asiakkaille. 15 METSÄSTÄ / 3.12.2020 Vinkit turvemaiden kaistalehakkuuseen: ”Sellaisia kohteita ei ole ollut, ettei taimia olisi tullut riittävästi.” 1. Mikko Riikilä 8150_.indd 15 29.11.2020 16.23. Kohde valikoitui mukaan Luken tutkimukseen, jossa selvitetään laajemmin kaistalehakkuiden vaikutuksia. 4. poimintahakkuu Esimerkiksi nyt syksyllä Tornator turvautui kaistalehakkuuseen Kouvolassa Kymijoen läheisyydessä. Kuuselle sopiva kaistaleleveys on noin 20–30 metriä, männylle enintään 50 metriä, jos siementävää puustoa on kaistaleen kummallakin puolella. Odota, että taimikko varttuu vähintään 1,3-metriseksi, mieluiten 3–4-metriseksi, ennen kuin hakkaat jäljelle jääneen puuston. Alustavat tulokset näyttävät, että kunnostusojituksilta on osin säästytty ja luontainen uudistaminen on parantanut karujen soiden metsätalouden kannattavuutta. Mikäli alalla ei valmiiksi ole luontaisia taimia, voidaan kaistale muokata kevyesti ja istuttaa. Poimintahakkuissa on kuitenkin merkittävä riski puita lahottavan juurikäävän leviäminen juurivaurioista, kun pujotellaan kasvamaan jäävien puiden välistä, Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala huomauttaa. Kaistaleen korjaaminen ei juuri eroa kustannuksiltaan päätehakkuusta. Maanmuokkausta kaistaleen taimettuminen ei välttämättä vaadi. 3. Puusto voidaan harventaa, mikä edesauttaa luontaista taimettumista. Ongelma korostuu entisestään lämpimien talvien yleistyessä, kun korjuuta ei päästä tekemään kylmään vuodenaikaan
Arkkitehtitoimisto K2S Oy:ssä työskentelevä Lintula toimi stadionin korjauksen pääsuunnittelijana yhdessä Arkitehdit NRT Oy:n Kari Raimorannan kanssa. ”Tämä on ollut pitkä, haastava ja vaativa projekti. ”Valokuva oli otettu tuolta eteläkaarteen suunnasta, missä oli puuverhoillut julkisivut. Stadionin peruskorjaus ja uudistaminen on napannut jo kaksi arvostettua palkintoa: arkkitehtuurin Finlandian lokakuussa sekä Puupalkinnon marraskuussa. Valokuvasta tuli sellainen ahaa-elämys, että puu on aina liittynyt stadioniin, kun se on laajentunut alkuperäisestä”, Lintula muistelee. Kaislamatto kivipuusta Museovirasto suojeli Olympiastadionin rakennussuojelulain nojalla vuonna 2006. Pohtiessaan katokselle sopivaa verhoilumateriaalia he törmäsivät valokuvaan vuoden 1952 Olympialaisten ajoilta. Arkkitehti Kimmo Lintula katselee stadionia silmin nähden tyytyväisenä – ja syystäkin. 16 3.12.2020 / METSÄSTÄ TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuvat O saksi suomalaisten kansallismaisemaa piirtyneen Helsingin Olympiastadionin peruskorjaus valmistui elokuussa. Arkkitehdit kutsuivat tilaa työnimellä sakraalitila. Hienosahatuista kuusilankuista tehdyn julkisivun läpi siivilöityy paikoin päivänvalo. Sen sisäpuoli oli verhoiltu kotimaisella mäntyrimalla ja paloturvallisuus hoidettu spinklerein. Puun suosimiseen on useampi syy, joista yksi on historia. Hyvän vastaanoton saanut Urheilupyhättö verhoutui puuhun 82-vuotiaan Olympiastadionin peruskorjauksessa ja uudistamisessa hyödynnettiin monipuolisesti kotimaista puuta. Idea vanhasta valokuvasta Vuonna 1938 valmistuneen Olympiastadionin yleisilme säilyi korjauksessa, mutta täydentyi monipuolisella puurakentamisella. Olen todella tyytyväinen siihen, mitä yhdessä ponnistellen rakentajien, Stadion-säätiön ja rakennuttajan kanssa saimme aikaan”, Lintula kehuu. 8151_.indd 16 29.11.2020 16.32. Historia puolsi puun käyttöä. Seitsemän vuotta kestänyt suunnittelijoiden urakka on tullut päätökseen voitokkain tuloksin. Vuonna 2013 aloitetussa stadionin peruskorjauksessa katosta päätettiin jatkaa kaarteisiin. Vuonna 2003 Lintula osallistui ja voitti kollegojensa Niko Sirolan ja Mikko Summasen kanssa yleisen arkkitehtuurikilpailun, jossa tehtävänä oli suunnitella Olympiastadionin itäkatsomolle katos. Olympiastadion sai ensimmäisen puuverhoillun julkisivunsa vuonna 1940, minkä jälkeen sitä on useamman kerran muunneltu. Samalla suojelustatus ulottui vuoden 2005 maailmanmestaruuskilpailuun valmistuneeseen itäkatsomon katokseen. Kuusesta valmistetuissa ovissa ei ole teräviä kulmia, joihin voi liikunnan tiimellyksessä satuttaa itsensä. Maan alle louhittuihin liikuntasaleihin johdattaa massiiviset pankkiholvimaiset ovet. Lisäksi puu kuului samalla tavalla suomalaiseen kansallismaisemaan kuin Olympiastadionkin
Olympiastadionilla on 36 350 puukomposiitista valmistettua istuinta. Käytävien seinien verhoukseen ja kalusteisiin on käytetty CLT-levyjä eli ristiin liimattua massiivipuuta. Puu myös muuttuu sitä hienommaksi, mitä enemmän patinaa se saa, vähän niin kuin vanhat koulun penkit”, Lintula toteaa. Käytävillä on hiljaista. Maan alle louhittuihin liikuntasaleihin johdattaa massiiviset pankkiholvimaiset ovet. puu haluttiin säilyttää katoksen verhoilumateriaalina, mutta huoltokustannusten vuoksi paloturvallisuus piti taata ilman sprinklereitä. Kuusesta valmistetuissa ovissa ei ole teräviä kulmia, joihin voi liikunnan tiimellyksessä satuttaa itsensä. Alkuperäisen Olympiastadionin betonivaluun on tarvittu valtavat puumuotit. Jos paloturvallisuutta ei olisi tarvinnut huomioida, voisi puun osuus olla 60–70 %. Akustiikkaa puulla Puulla on merkittävä rooli myös peruskorjauksen yhteydessä stadionin alle louhituissa 22 000 neliön liikuntatiloissa. ”Siitä tuli maagisen hieno. Koska se on paikalla tehty, siinä ei käytännössä ole kuin teräsrakenteen vaatimat liikuntasaumat. Lopulta materiaaliksi valikoitui palamaton kotimaisesta männystä valmistettu kivipuu, jossa puusolukkoon on kovalla paineella viety silikaattia. Maan alla sijaitsevan uuden palloiluhallin katto ja seinien yläosa on verhoiltu ääntä vaimentavalla mäntyrimoituksella. Ne tehdään siis tavallaan jätteistä”, Lintula kertoo. Verhoilu on tehty paikan päällä telineiden varassa. Täysmittaisessa palloilusalissa palloseinä on koivua ja aaltoilevaa kattoa sekä yläseinää akustoivat mäntyrimoilla verhotut pinnat. Penkkimateriaalien kestävyyttä testattiin stadionin katolla ulkoilmalaboratoriossa. Historiallisesti merkittävään rakennukseen ei löytynyt arkkitehtuuriin ja olosuhteisiin sopivia istuimia hyllytavarana vaan penkit valikoituivat innovaatiohankinnan kautta. Alaseinä on koivusta paneloitu toiminnallinen palloseinä. Penkeissä yhdistyy puun lämpö ja ekologisuus sekä muovin kestävyys. Hän suunnitteli yhdessä Hannu Tikan kanssa puurakentamisen lippulaivaksi tituleeratun Lahden Sibeliustalon. Lisäksi penkkien ja puukatoksen palon kestävyyttä tutkittiin mittavin palokokein. Puuverhous on harmoninen kokonaisuus eikä varasta huomiota stadionin todelliselta kruununjalokiveltä: funkkiskaunottaren alkuperäiseltä betonikatokselta. Kaikkiaan katetta on yhteensä noin 16 500 neliötä. Puuta istuimissa on 20–25 %. Muuten se on täysin yhtenäistä pintaa”, Lintula esittelee. Katsomosta käsin verhous muistuttaa kaislamattoa. Kuusesta valmistettu kassakaappimainen ovi sinetöi harjoitusten äänet saliin. Kenttälaboratorio katolla Monipuolista puun käyttöä stadionilla edustavat myös penkit, jotka suunniteltiin varta vasten Olympiastadionille. Puuverhous kiinnitettiin viiden metrin mittaisina ohuina rimoina paikan päällä. 17 METSÄSTÄ / 3.12.2020 Urheilupyhättö verhoutui puuhun Olympiastadionin pääarkkitehti Kimmo Lintulalle puurakentaminen oli entuudestaan tuttua. Uusissa tiloissa haluttiin, että puu saisi jäädä näkyväksi rakenteeksi betonin rinnalle. Laadultaan ylivoimaisesti voiton vei salolaisen yrityksen Piiroisen puunkomposiitista valmistamat kokoon taitettavat penkit. Puukatoksen verhoiluun kului arviolta 550 kilometriä männystä valmistettua kivipuurimaa. ”Puun käytölle yksi kriteeri oli, että jos siihen tulee isompia vikoja, sen voi paikata. ”Penkeissä on käytetty lämpöpuun sahaamisen yhteydessä ylijäämänä tulevaa sahanpurua. Salmiakinmuotoon höylätyt rimat nappaavat äänen ja vaimentavat sen. 8151_.indd 17 29.11.2020 16.32
Ilman sitä sankan kuusikon tilalla olisi varmasti nyt hyvin toisenlainen hiilinielu, sillä moni nykyinen talousmetsä on ollut aiemmin muussa käytössä, kuten kaskitai laidunmaana. 18 3.12.2020 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Kuhmoinen Elimyssalo VALTTERI SKYTTÄ, teksti EMIL BOBYREV, kuvat M etsää hakkaavat metsänomistajat ovat ilmastonmuutoksen pahiksia, mutta heidän omistamansa puut voivat pelastaa maailman. Kuhmoisissa on perinteitä menetelmälle. Tähän metsään tehtiin 1970-luvun alussa koneellinen kuusenistutus, Juha Pohjonen kertoo. Pohjosen luotsaaman Hinskalan yhteismetsän noin 2 000 hehtaarin suuruiset metsäomistukset sijaitsevat Kuhmoisissa Päijänteen länsirannalla. Mutta kuinka suuri merkitys esimerkiksi Suomen metsien hakkuutavoilla on ilmastonmuutoksen torjunnassa, Pohjonen kysyy. Suurin piirtein tällaisen käsityksen saa ajoittain metsien hiilensidonnasta käytävästä keskustelusta, sanoo Hinskalan yhteismetsän toimitsijamies Juha Pohjonen. Hinskalan yhteismetsässä on tehty uudistusalan kulotuksia. 8152_.indd 18 29.11.2020 16.31. ”Hämeen härkätien historiassa on Väärä syntipukki Hinskalan yhteismetsää luotsaavan Juha Pohjosen mielestä ilmastokeskustelun paine kohdistuu hiilen sitojaan eikä hiilidoksidin päästäjään. Ei pidä ymmärtää väärin. Hiilensidonnasta kassavirtaa. Niinpä. Vuonna 2005 perustetun yhteismetsän kivijalkana on Pohjosen vaimon sukutila Kuhmoisissa. Mittakaava jää monelle hämäräksi, kun ilmastokeskustelu roihuaa. Tuntuu, että paine kohdistuu tällä hetkellä enemmän hiilen sitojaan eikä hiilidioksidin päästäjään”, Pohjonen päivittelee. ”Fossiilisten polttoaineiden käytöllä ei tunnu olevan mitään merkitystä, vaan kaikki ratkaistaan Suomen metsissä. Maanmuokkauksen, kylvön ja istuksen jäljiltä kuloalalla kasvaa tiheä sekpuutaimikko. Pohjonen, joka on ollut haastattelun lomassa hoitamassa pientä lapsenlastaan, on ehdottomasti huolissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja tietää, että metsien käyttö on olennainen osa vyyhtiä
Yhteismetsien eduksi lasketaan muuta metsänomistusta alhaisempi veroprosentti, mutta toisaalta omistusmuodosta koituu säännöllisiä vuosittaisia hallintokuluja. Enemmän järkeä voi olla siinä, että tuleva viljelykuusikko suunnitellaan kestämään kovaakin tuulta. Metsätalouden investoinnit kun ovat muutoin usein sellaisia, että tuloja joutuu odottamaan vuosikausia ellei vuosikymmeniä. Erityisen ongelmallinen on koivu, jonka runko taipuu yllättävän pienen lumikuorman vuoksi. Hehtaarin aukossa on tyypillisesti reunametsää noin 400 metriä hehtaaria kohti, kun taas neljän hehtaarin aukossa vain 200 metriä. Pohjosen mukaan nuorempi metsänomistajasukupolvi pääsee yhteismetsässä hyvin kiinni metsänomistamisen perusteisiin ja metsä alkaa kiinnostaa. Hiilinielukeskustelussa on tosin nostettu esille, että talousmetsän peruskasvu ei sovi kauppatavaraksi, vaan kaupattavaa voisi olla metsän hiilensidontaan tehty lisäys, kuten lannoittamalla aikaansaatu lisäkasvu tai joutoalueen metsitys. Perimätieto ja erilaiset metsänomistamisen näkökulmat välittyvät.” Useiden kuutioiden kokoiset vanhat kuuset seuraavat, kun hiili palaa noutiossa taivaalle. Kaikenikäisten metsäomistusta Vaikka hiiliasiat ovatkin nyt pöydällä, yhteismetsään liittyvästä muusta toiminnasta tulee metsävierailulla vastaan monia esimerkkejä: hakkuita, kulotusta, suojelua, metsästystä ja vaikka maastopyöräilyä. Tuleva viljelyalue kannattaa tehdä niin suureksi, että reunametsää on pinta-alaan nähden mahdollisimman vähän. Kuuluisista viime vuosikymmenien myrskyistä vuoden 2010 Asta luokiteltiin syöksyvirtausten parveksi, joka kulki yöaikaan koko Suomen poikki kapeana vyöhykkeenä. Niinen jatkoksi Pohjonen luettelee ne lukuisat eri muodot, kuten tervan, sahatavaran ja sellun, joilla suomalaiset ovat aikojen saatossa tehneet rahaa metsistä. Voi olla, että korkealla kasvupaikalla kasvavan päätehakkuuikäisen kuusikon korvaaminen uudistamisessa männyllä tai koivulla vaikuttaa hyvältä ajatukselta tuulituhoja ajatellen. ”Metsätaloussuunnitelman mukaan toimitaan ja tarvittaessa asioista äänestetään. Selostuksen mukaan tuulituhon todennäköisyyttä nostavat puuston pituus, kuusivaltaisuus, avoimet metsänreunat, tuulinen kasvupaikka, äskettäin tehdyt hakkuut, kasvupaikkatyyppi (suurempi riski kuivilla ja vähäravinteisilla kasvupaikoilla), maaperän tyyppi (suurempi riski karkealajitteisilla kivennäismailla) ja maaperän ohuus. ”Ihan vain sen takia, että hiilensidontaliiketoimintaan on pystytty testaamaan”, MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. 19 METSÄSTÄ / 3.12.2020 maininta, että vaimon esi-isä vei täältä niintä ja kuivattua haukea Turun markkinoille ja toi suolaa tuliaisena”, Pohjonen kertoo. Niini on köysien, verkkojen tai vaikka peitteiden tekemiseen käytettyä puukuitua. Mikään ei ole kuitenkaan ilmaista. Jos mukaan lasketaan myös ajallisesti läheiset myrskyt Veera, Lahja ja Sylvi, puustoa meni kumoon yli kahdeksan miljoonaa kuutiometriä. Metsälehmus tunnetaan Suomessa toiselta nimeltään niinipuuna. SIEDÄTYS ON KEINO , jota sovelletaan jo taimikon ja nuoren metsän hoidossa. Lumisilla vaaroilla kuusi on varmin vaihtoehto, kun oksat taipuvat lumikuorman alla toisin kuin männyllä ja koivulla. Markkinatalous ohjaa, mitä hiilensidonnasta maksetaan.” Mikä on aito lisänielu. PALSTALLA MYRSKYHARRASTAJIEN SUOSIKKITROMBI on pyörremyrsky, joka ainakin Suomessa on halkaisijaltaan vain 10–50 metriä ja kestoltaan muutamia minuutteja. Asia on toki vielä tällä hetkellä sekava vyyhti, Pohjonen sanoo. Hän on lähestynyt hiilikorvausmahdollisuutta sillä ajatuksella, että niiden avulla metsänomistaja voisi saada metsätalouden harjoittamiseen paljon kaivattua jatkuvaa kassavirtaa. Metsänomistajalle voi kieltämättä nousta mieleen ajatus, että jos vuosikausien aikana tehtävä perinteinen metsänhoitotyö, kuten raivaus, parantaa tietyn metsäalueen hiilensidontakykyä, eikö siitä kuuluisi metsänomistajalle palkkio, jos nielut ja päästöt kauppatavaraksi asetetaan. On ihan sama, kasvatetaanko kuusta, mäntyä vai koivua, harventaen tai ilman harvennuksia. Esimerkiksi kuolinpesissä pienikin erimielisyys riittää toiminnan jumiutumiseen”, Pohjonen vertaa. Kun kuusi tottuu harvanpuoleisen kasvatusasennon vuoksi alusta alkaen tuuliin, se kasvattaa tuulta kestävän juuriston. Tarkemmin punnittaessa voi tulla mieleen, ettei lumituhojen todennäköisyyden vuoksi ajatuksessa ole järkeä. Yhteismetsä on myös myynyt muutamia hiilensidontatodistuksia Bluewhite Bioforest -yhtiön tarjoaman Metsäkolikon kautta. Metsäkolikosta voit lukea lisää tämän lehden sivulta 11, mutta kolikon perusidea on, että metsänomistaja pidättäytyy hakkuista metsäalueella määrätyn ajan ja hän saa tuottoa puiden kasvun tänä aikana sitoman hiilidioksidimäärän mukaisesti. ”Puun taloudellinen hyödyntäminen on ajassa muuttuva totuus.” Tässä ajassa näyttää mahdolliselta, että metsänomistajat voisivat saada korvaus ta puiden sitomasta hiilestä. Matti Kärkkäinen ”Puun taloudellinen hyödyntäminen on ajassa muuttuva totuus.” Pohjonen kertoo. ”Mitä se aito lisäys sitten on?” Pohjonen kysyy. Kuusen tyvekkyys lisääntyy ja pituus suhteessa rinnankorkeusläpimittaan alenee. Tästä huolimatta se voi olla kohtalokas puustotuhojen aiheuttaja, kun se sattuu kohdalle. 8152_.indd 19 29.11.2020 16.31. Luonnonvarakeskus on tehnyt karttapalvelun, josta voi katsoa oman metsälönsä tuulituhoriskin. Trombeissa ja syöksyvirtauksissa tuulen nopeus on sellainen, ettei puustoa saada kestämään sitä millään käsittelyllä. ”Mutta hiilensidontakorvaukset pitäisi minun mielestäni tehdä kaupallisen periaattein yhdessä muun metsätalouden kanssa. Mutta mieluummin tyvekäs pystykuusi kuin solakka kaatunut kuusi. RISKIPAIKKOJEN TUNNISTAMINEN on ensimmäinen askel viisauteen. Riskin vähentäminen on puuntuottajan arkipäiväistä päätöksentekoa. Yhden riskin tarkastelu ei ole kuitenkaan viisasta. Palvelu löytyy osoitteesta metsainfo.luke.fi/fi/tuulituhoriskikartta . Vahinkoa lisää se, että puut kaatuvat sikin sokin. Metsätilojen myrskystrategia Syöksyvirtauksissa ei auta mikään metsänhoito, mutta muuten tuulituhoja voi torjua hyvällä hoitostrategialla. Hinskalan yhteismetsä on mukana Teknologian tutkimuskeskus VTT:n hiilimetsätalouden mahdollisuuksia selvittävässä hankkeessa. ”Metsänomistajana on samaan aikaan 80-vuotias, 50-vuotias ja 20-vuotias osakas. Syöksyvirtauksissa puut kaatuvat voimakkaan tuulen vuoksi samaan suuntaan. Tutkimusten mukaan tuulen nopeuden lisääntyminen näillä pinta-aloilla ei ole riskien kannalta olennaista. Pohjosen ensi kosketus metsään oli 1960-luvun alussa, kun hän oli vaarin ja enon kanssa hevosella metsätöissä, silloisen päivähoitotavan mukaisesti. Jos myrskytuulen nopeus pysyy alhaisempana, jotakin voidaan tehdä. Pohjosen mukaan Hinskalan yhteismetsä on omanlaistaan yritystoimintaa, joten jos hiilensidontakorvaukset ovat tulevaisuuden keino tehdä rahaa metsäomistuksilla, niitä myös ollaan valmiit kokeilemaan
. Vaneritehtaalle ei voi toimittaa yli 75 senttiä paksua rungon osaa, eivätkä suurten puiden tyvet usein mahdu muutenkaan metsäkoneen kouran otteeseen. 20 3.12.2020 / METSÄSTÄ VALTTERI SKYTTÄ P uita voi mitata monella tapaa. Niitä jos on paljon, runkojen keskikoko jää hakkuukohteella pieneksi", Seppänen kertoo. Vaikka kuuden kuution kuusen tukkiprosentiksi tuli 100, jättikuusten kohtalo ei ole läheskään aina yhtä ruusuinen. Kuuden kuution kuusi oli metsässä, jossa ei ollut tehty hakkuita vuosikausiin. Lähteet: Luke Esko Oksa ja Dendrologian seura Fakta Fakta 8153_.indd 20 29.11.2020 16.34. Jättikuuset eivät toki kerro kokonaiskuvaa puustosta rehevien kasvumaiden Etelä-Savossakaan. Syynä voi olla se, että rinteessä puille virtaa hyvin vettä ja ravinteita, puut saavat valoa eri tavalla kuin tasamaalla ja keskinäinen kilpailu ajaa kurkottamaan kohti taivasta. Suuret puut ovat usein hakkuukohteilla, joista saa keskiarvoa parempaa hintaa, joten yksittäisen suuren kuusen arvo voi olla lähemmäs 400 euroa. Jos on isoja, on usein myös pieniä Mikkelin seudulla työskentelevä Seppänen kuvaa aktiivisesti puunkaatovideoita Youtubeen, eikä edellä mainittu kuuden kuution kuusi ole ainut konekuskin videoilla vilahtava jättikuusi. . Hankaluutta tuottaa myös pituuden mittaus. Pisin mitattu luonnonpuu kasvaa Vesijaon alueella Päijät-Hämeessä. . Metsissä, joihin ei ole tehty harvennushakkuita, tilanne on toinen. Jättipuissa on niin paksu kuori tyvellä, ettei metsäkoneen kaatokouran mittapyörä tahdo toimia kunnolla. . Jos kuusitukkipuun tavoiteltava koko on Etelä-Suomessa noin kuution luokkaa, Seppäsen kaataman jättikuusen reilun viiden metrin mittaiseksi katkotussa tyvitukissa oli jo 1,8 kuutiota puuta. Jos keskimääräinen tukkipuu on kuution kokoinen ja sen rungosta saadaan katkotuksi tukkia hyvällä 90 prosentin osuudella, yhden päätehakkuukuusen arvo on 50–60 euroa. . ”Yksi tukkipölkky tyvestä ja sitten pari kuitua. Tyveltä kuusen paksuus oli noin 80 senttiä. . Siinä ei ole rungossa kuin 300–400 litraa. Kuusitukin keskikantohinta oli marraskuussa Etelä-Suomen päätehakkuilla noin 62 euroa. Tukkipuusto on keskimäärin kuution kokoista nimenomaan hoidetuissa metsissä, joissa harvennushakkuut on tehty oikeaan aikaan. ”Jos puun rakenne on tasapaksu ylös asti eli puu kapenee hitaasti, kuutioita kertyy”, Seppänen kertoo. Taloudellisessa mielessä metsää olisi kannattanut hakata jo paljon aiemmin. Puusta katkottiin vaneritehtaalle matkanneita sorvitukkeja. Harvennushakkuilla vaikutusta Aukkohakkuissa tukkirunkojen keskikoko on Seppäsen mukaan hänen hakkuuseudullaan 600– 1 000 litran eli 0,6–1 kuution välillä. . Tämä kuusi oli ainakin kuuden tavallisen tukkipuun kokoinen. Parhaimmilla kasvuseuduilla metsäkoneiden kouriin tarttuu useamman kuution puujättejä. Noin 150-vuotiaalla metsäkuusella on mittaa hieman päälle 45 metriä. ”Yli viiden motin puut eivät ole mitenkään harvinaisia", Seppänen kertoo. ”Yli viiden motin puut eivät ole harvinaisia." TUKKIPUUN ARVO . Puu ei yllä lähellä Suomen pisimpiä tai paksumpia yhä pystyssä olevia puujättejä, mutta tavallisen talousmetsän keskellä useiden kuutioiden kokoiset puut ovat melkoisia järkäleitä. Samoin mittapyörällä voi olla hankaluuksia suuren puun latvaosassa, koska suuret kuuset ovat usein myös hyvin oksaisia ja mittauslaite hyppii oksaisen rungon pinnalla. Minkä arvoinen on suuri tukkipuu. . Seppänen on huomannut, että isoja ja pitkiä puita löytyy usein rinnemaastosta. Kuuden tukkikuution kuusen latva oli katkennut 29 metrin kohdalta, mutta puun koko mitta olisi Seppäsen arvion mukaan jatkunut lähemmäs 35:tä metriä. . . Kuvankaappaus metsäkonekuski Janne Seppäsen videolta. . Tässä yksi tapa: kuusi kappaletta tukkeja, tilavuutta 5,9 kuutiota ja arvoa lähes 400 euroa. Suomen suurin puu on tiettävästi heinolalaisesta puistosta löytyvä lehtipuu tsaarinpoppeli, 30 kuutiota ja 34,5 metriä. Suomen pisin puu on Punkaharjulle istutettu 47-metrinen euroopanlehtikuusi. Puun sisältämiin tukkikuutioihin vaikuttaa paitsi puun paksuus ja pituus, myös rungon muoto. SUOMEN SUURIMMAT PUUT . Puun tilavuus on 10 kuutiota. Ylijäreää puuta voi päätyä sellupuuksi katkontavaikeuksien ja puuaineksen Seppäsen kuvaamilta videoilta näkyy, että useamman kuution kokoisten puiden kaataminen on metsäkoneelle työlästä. Jättikuusi, josta irtoaa kuusi kuutiota tukkipuuta, on keskikantohinnan perusteella yli 370 euron arvoinen. Suurten kuusten lisäksi metsässä oli paljon pienempää, kuitupuukokoista runkoa, minkä vuoksi hakkuukohteen runkojen keskijäreys oli vajaan puolen kuution luokkaa. Sellainen oli metsäkoneenkuljettaja Janne Seppäsen lokakuussa Etelä-Savossa kaatama kuusi.