M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 8/2 01 7 7. JOULUKUUTA • NUMERO 8/2017 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Halkokauppaa, uittolakkoja ja vallankumous Metsä-Suomi 100 vuotta sitten Seuraavat sata vuotta • Perintömetsän kauppa • 20 kysymystä taimikonhoitorästeistä TE EM A : M ET SÄ -V U O SI 19 17 5317_.indd 1 5.12.2017 9.54
Hyvä työn jälki, monipuoliset palvelut ja jäsenedut ovat vahvuutemme. METSÄ GROUP. 5318_.indd 2 5.12.2017 9.55. Raha kasvaa suomalaisessa Metsässä Metsä Groupin biotuotetehdas on investointi Suomeen ja kasvuun. Haluamme ostaa tehtaalla jalostettavat puut kotimaasta. Valitse Metsä Group kumppaniksesi puukauppaan ja tule mukaan rakentamaan kasvua Suomeen. Hae oma metsäasiantuntijasi www.metsaforest.com ja pyydä tarjous puukaupasta. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA
Edellisyön lumisateen ja pienen pakkasen koristelemat puut. Kaamos tulee. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. METSÄ NYT 28.11. Aurinkoista aikaa on päivässä enää neljä tuntia, jos on pilvetöntä. KUVA: JUHA OLLILA 5415_.indd 3 30.11.2017 16.00. Rovaniemellä
19 SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 8 7.12.2017 KU O PI O N KU LT TU U RI H IS TO RI A LL LI N EN M U SE O JO H A N N A KO KK O LA Ukkoherroja eli metsätyömaan ylimpiä työnjohtajia susiturkeissaan konesavotalla Rovaniemen lähistöllä talvella 1921. 56 ENNEN & NYT: Huono lähtö, kelpo tulos 58 Kesäkilpailun parhaita 65 PAKINA: Kun joulupukki tissit sai s. 4 MAKASIINI 8 • 2017 5320_.indd 4 30.11.2017 16.45. Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Sata vuotta metsässä 6 METSÄNOMISTAJA: ”Pitää olla avara mieli” 12 UUTISET: Unohtakaa Saharan metsittäminen 13 METSÄTYYPPI: Vieläkö ehtii antaa luontolahjan. Intohimoiselta metsänomistajalta Eeva Karttuselta löytyy työvälineitä joka lähtöön. 14 MARKKINAT: Kiinaan myydään nyt mäntyä 15 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Vertailu vei runkohintakauppaan 16 Tilakaupan loppukiri käynnissä 17 VERKOSTA: Kuivana metsätöissä Teema 19 Metsä-Suomi vuonna 1917 35 Seuraavat sata vuotta 40 RAHAPUU: Nousu tarttui metsäsektorille Oma metsä 42 METSÄNHOITO: 20 kysymystä taimikonhoitorästeistä 45 PIKATESTI: Jämäkkä viilausteline 46 TAIMIKONHOITOKOULU: Jos hoito myöhästyy 48 TUTKIMUS: Kopterilla pinosta mittaa 49 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Suojelun monet suunnat 50 PERINTÖMETSÄ: Perintömetsä myyntiin 52 KYSY POIS: Miten monilatvaisuus hoidetaan. 6 s
Sen rinnalla 54 000 kuutiometrin sahatavarakauppa oli mitättömän pientä. Puuta käytetään samoihin tarkoituksiin kuin nytkin, mutta paljon myös muuhun. METSÄLEHTI on raportoinut metsäalan kehityksestä jo vuodesta 1933 lähtien, eli lehti täyttää ensi vuonna 85 vuotta. Vastauksista voi päätellä ainakin sen, että metsien arvo kasvaa. Toimittaja Mikko Häyrynen selvitti, mitä metsiin eri näkökulmista perehtyneet asiantuntijat ajattelevat seuraavista sadasta vuodesta. 785,FS 260 C-E STIHL 2-MIX moottori Tarjoukset voimassa 17.12.2017 asti. 474,MS 231 • ErgoStart kevytkäynnistys • Monitoimikahva • ADVANCE yleisvaljailla Laajoille aloille 41,6 cm3 2,0 kW / 2,7 hv 7,7 kg • 4147 200 0264 • Kampanja 699,Sh. 345,MS 180 C-BE UUTUUS! • Erinomainen teho-painosuhde • Ketjun sivukiristys • Tankkien pikalukituskorkit Yleissaha 42,6 cm3 2,0 kW / 2,7 hv 4,8 kg 35 cm • 1143 200 0383 • Kampanja 399,Sh. Tämän numeron mukana lähetämme ilmestymiskalenterin, josta näet, mitä olemme suunnitelleet ensi vuodeksi. Lehtien ilmestymisjärjestys muuttuu siten, että vuoden ensimmäinen numero on tällä kertaa Metsälehti. Nyt jää historiaan jotain, mitä emme osaa aavistaakaan ja tilalle syntyy uutta. SATA VUOTTA METSÄSSÄ M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 8/2 01 7 TE EM A : M ET SÄ VU O SI 19 17 7. Kansikuva johdattaa mielenkiintoiseen juttukokonaisuuteen, jossa metsähistoriaan perehtynyt tietokirjailija Esko Pakkanen kuvaa tapahtumia metsissä ja metsiin liittyen sata vuotta sitten. Metsien arvo oli nähtävissä, mutta kukaan ei olisi osannut arvata miten nopeasti metsäteollisuus laajenee ja minkälaista huippusuhdannetta elettäisiin jo kymmenen vuoden kuluttua. • Kompakti ”herkkumalli” • Kevytkäynnistys • Teräketjun pikakiristys Kevyt 31,8 cm3 1,4 kW / 1,9 hv 4,5 kg 35 cm • 1130 200 0387 • Kampanja 299,Sh. Kuka enää muistaa rullaja nappulateollisuutta, joka kukoisti Suomessa sata vuotta sitten. 5 MAKASIINI 8 • 2017 5320_.indd 5 30.11.2017 16.45. Metsalehti_Makasiini_2017_12_07.indd 1 20.11.2017 13:57:17 kansi8.indd 1 29.11.2017 16.37 Kannen kuva: Mikko Himasen Torppa Ristiinassa. Vuonna 1917 polttopuuta myytiin Suomesta lähes 2,5 miljoonaa kuutiometriä. Metsälehti Makasiinin veronumero ilmestyy 1. Pääkirjoitus ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi SUOMEN juhlavuoden kunniaksi valitsemamme kansikuva näyttää havainnollisesti, miten tarpeellista puu oli sata vuotta sitten. Yhtä mahdotonta kuin nyt oli silloinkin tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Sitä kului jo pelkästään aitoihin ja rakennuksiin miljoonia kuutiometrejä. Muutoksen vauhti vain kiihtyy. Vielä enemmän tarvittiin polttopuuta, kun harvakattoiset talot yritettiin talven tultua pitää lämpiminä. Halot olivat myös arvokas vientituote. helmikuuta. Uusi hämmentävä muuttuja on ilmaston lämpeneminen, jonka vaikutuksia on vaikea ennustaa. JOULUKUUTA • NUMERO 8/2017 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Halkokauppaa, uittolakkoja ja vallankumous Metsä-Suomi 100 vuotta sitten Seuraavat sata vuotta • Perintömetsän kauppa • 20 kysymystä taimikonhoitorästeistä PARHAAT TYÖVÄLINEET SYKSYYN! www.stihl.. 66 JO RM A LU H TA KU O PI O N KU LT TU U RI H IS TO RI A LL LI N EN M U SE O Pakkasen ja vesisateiden vaihtelu on jäädyttänyt rimpisuota epätasaisesti. Kuva: Ivar Ekström; Varkauden museo Luonnosta 66 LUHTA: Aapa kohmettuu talveen 70 TAPION PÖYTÄ: Villisiasta juhlavuoden kinkku 72 KÄSIN TEHTY: Päre taipuu poroksi 76 LUKIJALTA: Alv-muutoksesta apua teiden kunnostukseen 78 KRYPTO 80 PILKKEET: Havumetsän sieniaarre 82 TUOTE & TEKIJÄ: Pihkavoiteesta helpotusta s. Nyt tulevaisuus on vähintäänkin yhtä paljon metsän peitossa
METSÄNOMISTAJA ”PITÄÄ OLLA AVARA MIELI” Eeva Karttusen luonteella kehitetään koko ajan uutta, kaunista ja taloudellista. TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT JOHANNA KOKKOLA 6 MAKASIINI 8 • 2017 6 MAKASIINI 8 • 2017 5322_.indd 6 30.11.2017 16.01
Eeva Karttusen metsänhoitoura alkoi varovaisesti raivaussahalla. Nälkä ja into kuitenkin kasvoivat syödessä: nyt vapaaaika kuluu metsässä ja työt sujuvat neljällä moottorisahalla. 7 MAKASIINI 8 • 2017 5322_.indd 7 30.11.2017 16.01
”Pari kuukautta ennen kuolemaansa isä sanoi haluavansa jättää tilan minulle, että saan siitä myös hyödyn itselleni.” Karttuselle on ollut tärkeää, että hänen oma poikansa Antti lähti täydestä sydämestään mukaan metsänhoitoon. Ihan turha on leikkiä huonoilla vehkeillä.” Leikkiminen onkin kaukana, kun Karttunen karauttaa viikonloppuisin ja lomillaan metsäänsä. Tekemisen riemu on vain lisääntynyt sen viisivuotisen jakson aikana, jolloin Karttunen on yhdessä Antti-poikansa kanssa hoitanut suvulleen pitkään kuulunutta tilaa. Tilanhoito oli monen vuoden ajan enemmän tai vähemmän herrassaan. Kaivosyhtiö Boliden Kylylahti Oy:n talouspäällikkönä päivätyötään tekevä Karttunen sanoo suorastaan rakastavansa metsätöitä, sillä siinä näkee heti työnsä tuloksen. Tämä on aivan mahtavaa vastapainoa toimistotyölle”, Karttunen luettelee. Isä pisti merkille tyttärensä ahkeroinnin. Joensuulainen Eeva Karttunen puuhaa tulta kesällä pystytetyn taukotupansa kamiinaan. I lmassa on kihisevää innostusta, lumensekaisesta räntäsateesta huolimatta. ”Kyllä nuoret saa kiinnostumaan, kun heidän mielipiteitään kuunnellaan ja heidät otetaan aidosti mukaan päätöksentekoon. ”Sanoin isälle, että säälittää, jos omaisuus menee piloille, kun metsää ei hoideta aktiivisesti ja suunnitelmallisesti.” Sanat muuttuivat lihaksi, kun Karttunen päätti itse tarttua raivaussahaan ja opetella metsätöiden tekoon. 8 MAKASIINI 8 • 2017 5322_.indd 8 30.11.2017 16.01. Pikkusahalla syntyy klapia, isolla Huskulla sujuu harvennushakkuut, yksi iso saha on Antin käytössä tukinkaadossa ja neljännellä tehdään siis lankkua. ”On mielekästä tekemistä, saa olla raikkaassa ulkoilmassa ja kunto kohoaa. ”Aloitin raivaussahalla, ja kun vastaan tuli kuvioita, joihin raivaussaha ei enää tehonnut, ostin pienen 32-kuutiosenttisen sahan ja opettelin käyttämään sitä”, Karttunen kertaa metsätyöhistoriansa alkua. On esimerkiksi raivattu liian ravinteikkaaseen maahan aikanaan kylvettyä männikköä jatkuvan kasvatuksen kohteeksi, on istutettu pieni ala lehtikuusta ja suojattu vaOnko latva terve tai onko hirvi rouhaissut rungosta. Ollaan Polvijärvellä, 40 kilometrin päässä Pohjois-Karjalan pääkaupungista, keskellä Karttusen 32-hehtaarista perintömetsätilaa. Uudehko metsänomistaja miettii tarkoin, minkä männyn ottaa ja minkä jättää kasvamaan. Antti neuvoi äitiään ostamaan kunnon sahan, ammattilais-Husqvarnan. ”Tällä tilalla ei viiteen vuoteen ole muut tehneet metsätöitä kuin minä ja Antti”, Karttunen sanoo. Äkkiseltään luulisi, että varustehankinnoissa Karttuselta on lähtenyt homma viiltosuojakäsineistä, mutta ei: ”Kunnon välineillä työ on paljon tehokkaampaa ja mielekkäämpää. Pikkusahalla tehtiin jonkin aikaa töitä, kunnes huomattiin, että tehoa ei ole riittävästi. Metsät hyvään hoitoon Metsätöitä ei kukaan muukaan ollut hyvään toviin tehnyt siinä vaiheessa, kun Karttunen sai tilan itselleen isänsä testamenttaamana. Vihdoin Karttusta, tarkkaa talousihmistä, alkoi tilanne sylettää. ”Nyt riittää tehot.” Eikä tässä vielä kaikki: settiin kuuluvat myös turvavarusteet, Stihl-saha ohjurin kera lankun tekoa varten sekä mönkijä tukki-, maansiirtoja juontokärryineen. Aluksi metsätila oli Karttusen veljen ja isän yhteisomistuksessa, mutta veli kuoli, ja Karttusen isä ei ikänsä vuoksi enää jaksanut tehdä metsätöitä. Minusta on ihanaa, kun Antti puhuu meidän metsästä.” Hirvistä harmia Metsänomistajaksi tultuaan Karttunen on poikansa kanssa saanut tilallaan paljon aikaiseksi
Metsään meni, sillä alueelle kuuluu jääneen jopa neljä sarvekasta tuhannelle hehtaarille. Kaatolupia pitäisi lisätä niin, että korkeintaan 1,5 hirveä saisi tuhannelle hehtaarille jäädä.” Jatkuvaa kasvatusta Kävelykierros Karttusen metsässä paljastaa työmaan laajuuden. Puustosta puolet on kuusta ja puolet mäntyä, jälkimmäistä on tilan emännän mielestä aikoinaan viljelty liikaakin, jopa väkisin. ”Kunnon välineillä työ on paljon tehokkaampaa ja mielekkäämpää. Katso nyt, tuollaista paksuoksaista mäntyä, siitä ei ole kuin puuhevosen persereiäksi”, Karttunen ensin tuhahtaa ja sitten jo nauraa päälle. ”Nyt yksityinen metsänomistaja kasvatJoensuu Lounametsä Haapajärvi Ranua Joensuu taa karjaa valtiolle. 9 MAKASIINI 8 • 2017 5322_.indd 9 30.11.2017 16.02. Polvijärvelle kaatolupia lisättiin, jotta hirvikanta saataisiin vajaaseen kolmeen hirveen tuhannella hehtaarilla. Osuva sanonta on kuulemma peräisin Oksainen propsi kasvatti tähden sisäänsä. Ihan turha on leikkiä huonoilla vehkeillä.” Poika meinasi tehdä kelopölleistä pilkkeitä, mutta äiti halusi lankkua, ja sai tahtonsa läpi. Tästä on harvennettu koko kolmikko. Ryteikön männyt ovat kasvaneet tuppaissa. jaa 10-vuotias männyntaimikko hirvikarkote Tricolla jo kolmeen otteeseen. ”Maaperä on liian ravinteikasta männylle, se kasvaa liian oksaiseksi. Hirvistä Karttusella onkin sapekasta sanottavaa. ”Tämä on hirvien talvehtimisaluetta ja viime talvena täällä mellasti kahdeksan hirven lauma ja pilasi yhden taimikon.” Karttunen sanoo nykyisen hirvipolitiikan olevan kestävän metsänhoidon kannalta sietämätöntä
”Kuvio olisi ollut täysin piloilla, mutta jatkuvalla kasvatuksella tästä saa vielä jotain aikaiseksi. Olen myös karsinut oman silmän mukaan, sillä rakastan kaikkea kaunista ja minusta myös metsän pitää olla kaunis.” Työtä riittää myös aikoinaan täysin epäonnistuneessa männikössä, josta männyt ovat hävinneet kokonaan ja tilalle kasvaneiden kuusten päältä pitäisi kaataa rauduskoivut pois. Jopa neljän tuppaissa kasvavat oksaiset männyt ovat saaneet kyytiä virkeänä ojentelevan kuusikon tieltä. ”Lisäksi tulevat sellaiset päivät, joilta ei tule kilometrikorvauksia, eli kun teen esimerkiksi pilkkeitä.” Huutia alan toimijoille Puukaupan tekoon Karttunen ei vielä ole ehtinyt. Siihen en halua sortua.” On Karttunen kuullut toisenkin ikävän jutun, isoista metsäfirmoista. ”Esimerkiksi apteeraukset eivät ole menneet metsänomistajan kannalta suotuisasti. Nyt Karttunen on raivaamalla pelastanut vajaan neljän hehtaarin suuruista kuviota jatkuvalle kasvatukselle. Miksi jatkuvan kasvatuksen kokeilu. Vielä olisi uudistuskypsää kuusikkoa, hirviltä varjeltavaa männynja lehtikuusentaimikkoa sekä erilaisia harvennusta kaipaavia kuvioita. Liike-elämän palveluksessa elämäntyönsä tehneenä hän kokee, että siinä asiassa on vielä opettelun paikka, sillä: ”Olen kuullut, että naismetsänomistajan euro on 80 senttiä. Tärkeää on myös, että puunostaja kuuntelee myyjän mielipidettä. Siihen en halua sortua.” Metsän ammattilainen välittää. ”Olen kuullut, että naismetsänomistajan euro on 80 senttiä. ”Kuitupuusta saatavalla rahalla ei osteta vastaavaa määrää lämpöenergiaa Antin ja minun taloihin.” Karttuselta kuluu metsätöihin tarkan kirjanpidon mukaan noin viitisenkymmentä päivää vuodessa. Savonlinnasta, missä Antti-poika opiskeli metsäalaa ja biotaloutta. Myöskään puukauppakartelli ei kuulosta reilulta liiketoiminnalta.” ”Puukaupassa ei saa polkea metsänomistajan etua, vaan toiminnan pitää olla eettisesti ja moraalisesti kestävää”, Karttunen jatkaa. Metsät, pellot, tontit, mökit ja talot eri puolilta Suomea! 10 MAKASIINI 8 • 2017 5322_.indd 10 30.11.2017 16.02. Harvennuspuun Karttunen käyttää talon lämmitykseen, sillä kuitupuun hinta on surkea. ”Katselen, onko latva terve tai ovatko hirvet rouhaisseet runkoa. Jatkuvaa kasvatusta kokeillaan myös hirvituhojen ehkäisemiseksi ja hiilinielujen kasvattamiseksi.” Ryteikköisen männikön raivaamisessa Karttusen aika kuluu sen miettimiseen, mikä puu otetaan ja mikä jätetään. Taukotupa valmistui kesällä ja nyt on puitteet vihdoin kunnossa
Yhteistyökumppaneikseen hän kaavailee esimerkiksi Pohjois-Karjalan keskussairaalaa sekä Karelia-ammattikorkeakoulun sosiaalija terveyspuolta. Karttunen on mitannut ja huomannut, kuinka metsässä oleilu ja työskentely laskee verenpainetta ja vaikuttaa muutenkin suotuisasti. ”Olen odottanut, että minua pyydetään. Huh! Kuulija uupuu jo pelkästä ajatuksesta. En näe mitään vastakohtaa metsän luonto-, Puita kamiinaan ja kahvinkeittoon. Hän visioi, että jossain vaiheessa hänen metsäänsä voisi rakentaa polkuja, joita voisi vuokrata terveysja terapiakäyttöön. Metsät, pellot, tontit, mökit ja talot eri puolilta Suomea! 11 MAKASIINI 8 • 2017 5322_.indd 11 30.11.2017 16.02. Metsän ammattilainen välittää. Siitä aion tehdä itselleni sängynpäädyn, kun en ole vielä mistään löytänyt mieleistä.” Eli taas on syntymässä Eeva Karttusen tapaan uutta, kaunista ja taloudellista. ”Antti sahasi minulle viikonloppuna kelolankkua. Kyllä heidänkin pitää markkinoida itseään sekä kertoa, mitä konkreettista hyötyä saan jäsenmaksun maksamalla.” Visiona terveysmetsä Taukotupa on ehtinyt jo lämmetä 21-asteiseksi, ja metsäreissun jälkeen siellä on mukava jatkaa juttua, jota Karttusella riittää. ”Minun pitää koko ajan katsoa eteenpäin. Pitää vaan olla avara mieli.” Karttusen aika ja avara mieli riittävät päivätyön ja metsähommien lisäksi vielä ahkeraan martta-toimintaan, omakotitalon hoitamiseen, monenlaisten käsitöiden tekoon, kulttuuririentoihin ja Joensuun Katajan koripallojoukkueen pelien tiiviiseen seuraamiseen. ”Haluan, että ostaja kunnioittaa meidän päätöstämme jatkuvasta kasvatuksesta. Se ei saa olla ivan ja pilkan aihe.” Paikallisesta metsänhoitoyhdistyksestä Karttusella ei ole kummoistakaan kerrottavaa, sillä hän ei ole jäsen. talousja terveysarvoilla. Turvavarustepuolella Eeva Karttunen ei tee poikkeusta. Yksi hänen haaveistaan on terveysmetsä. ”Kiinnostaa kokeilla, mitä terveysmetsä vaatii ja millaista siellä pitää olla.” Karttunen kertoo, että uusien asioiden kokeilu ja kehittely on osa hänen luonnettaan. Metsästä pitää tulla terveenä takaisin
Kansainvälisten sopimusten mukaan maailman metsäpinBrasilia hävittävät metsiään. Lisäksi alue on asuttua, joten metsät parantaisivat monien elinoloja. ”Kato on hidastunut, mutta metsäpinta-ala vähenee yhä kolme miljoonaa hehtaaria vuodessa. Metsitykseen soveltuvia, maatalouskäytössä jo olevia alueita Sahelissa on seitsemän Metsiä ei kannata istuttaa autioon Saharaan. Kiireellisintä on kuitenkin metsäkadon pysäyttäminen. ”Puita ei pidä viedä sinne, missä ei ole ihmisiä ja maataloutta.” Saharan eteläpuolisessa Sahelissa sademäärä sen sijaan riittää puiden kasvuun. Tarkoitus on torjua metsittämällä ilmastonmuutosta. ”Näyttää siltä, että Anttonen ja kumppanit eivät ole selvillä siitä, mitä jo ollaan tekemässä ta-alaa on määrä kasvattaa 350 miljoonalla hehtaarilla vuoteen 2030 mennessä. Niger Mali SAHARA Egypti Libya Algeria Mauritania Nigeria Länsi-Sahara Tsad Sudan SAHEL Marokko MIKKO RIIKILÄ ÖLJY-YHTIÖ ST1:n toimitusjohtaja Mika Anttonen esitteli Metsäpäivillä ideaansa istuttaa metsiä Saharaan ja kastella taimia aurinkosähköllä puhdistetulla merivedellä. Helsingin yliopiston emeritusprofessori Olavi Luukkasella on vuosikymmenien kokemus trooppisten ja kuivien alueiden metsien hoidosta. Sen eteläpuolella Sahelissa on runsaasti maata, suotuisat olosuhteet ja väestöä, joka hyötyisi metsistä. 12 MAKASIINI 8 • 2017 12 MAKASIINI 8 • 2017 5324_.indd 12 30.11.2017 16.06. metsäalan lisäämiseksi Afrikassa ja muualla trooppisilla alueilla. Sen avulla viljasadot voidaan kaksintai kolminkertaistaa ja lisähyötynä on parantunut hiilensidonta. Erityisesti Indonesia ja AJASSA Unohtakaa Saharan istutukset! Olavi Luukkanen IC RA F Faidherbia-puu (kuvassa Tansaniassa) sopii peltometsäviljelyn osaksi erityisen hyvin. Sen sijaan Kiina, Intia ja Vietnam ovat lisänneet metsäalaansa.” Luontaista metsää 30 dollarilla hehtaari Rutikuivaan Saharaan ei metsittäjien Luukkasen mukaan kannata pyrkiä. Hän jos kuka tietää metsien arvon kuivilla alueilla, mutta toivoo ripausta realismia visiointiin. Hänen ehdotuksensa haiskahtavat suoraan sanoen uuskolonialismilta: tehdään jotain Afrikassa, jotta me hyödymme siitä”, Luukkanen toteaa
miljoonaa neliökilometriä. Jos maat kylien ympärillä ovat valtion, metsät hävitetään.” Hän esittelee kuvia Sahelin metsistä. Suojelualueesta ei makseta korvauksia. ”Maailman köyhimpiin kuuluvassa Nigerissä metsäpeite on saatu takaisin viidelle miljoonalle hehtaarille sen jälkeen, kun kylien omistusoikeus viljelymaihin vahvistettiin. Eniten suojeluun on tarjottu alueita pohjoisessa ja idässä. Lisää kaivattaisiin vielä etenkin Satakuntaan, Etelä-Karjalaan, Uudellemaalle ja Keski-Pohjanmaalle. Sahelissa luontainen uudistaminen maksaa Afrikan kuivia alueita avustavan World Vision -kansalaisjärjestön mukaan 30 dollaria hehtaarilta. 1 Vieläkö 100-vuotiasta Suomea ehtii muistaa suojelulahjoituksella. ”Metsittäminen turvaisi Sahelin ruokahuollon. Taimikko syntyy, kunhan karja hätistetään metsitettävältä alueelta. YM PÄ RI ST Ö M IN IS TE RI Ö 13 MAKASIINI 8 • 2017 13 MAKASIINI 8 • 2017 5324_.indd 13 30.11.2017 16.06. 4 Mihin suojelualueita kaivataan erityisesti lisää. Kyllä. Helpoin tapa on jättää hakemus Luontolahjani.fi-sivustolla. 2 Mitä on lahjoitettu suojeluun. Projektipäällikkö Heidi Laurila kertoo, että ensi vaiheen tavoitteena on luoda kiinnostusta autiomaiden metsittämiseen. ”Pari sataa puuta hehtaarilla suojaa maata kuivuudelta. Kuivina vuosina viljelijät voivat saada lisätuloja puuta myymällä.” Tutkimusten mukaan metsäpeitto kaksintai kolminkertaistaa peltojen tuottamat sadot. Puiden lehdet ovat karjalle tärkeää rehua ja lisäävät maaperän eloperäistä hiiltä. Kuinka paljon: Suojelutavoite yksityismailla on 1 800 hehtaaria. Lahjoitetusta alueesta tulee yksityinen luonnonsuojelualue, joka jää maanomistajan omistukseen. Näin paikallinen väestö on saatu huolehtimaan metsistä. Istutus keinokasteluineen maksaisi vähintään tuhat dollaria. pykälän mukaiset edellytykset. Sahelissa uuden metsän aikaansaaminen onnistuisi Luukkasen mukaan ilman istutuksia. Ratkaisevaa on maanomistuksen järjestäminen. ST1:N Saharan metsityssuunnitelmat ovat alkuvaiheessa. Suojeltavien alueiden täytyy täyttää luonnonsuojelulain 10. Juurimetsän tukena on runsas siemenpankki. Metsätyyppi ER KK I O KS A N EN Hiilinieluista päästövähennyksiä. Metsiä, soita ja erämaamaisia alueita. Muuten metsitys ei olisi liiketaloudellisesti kannattavaa. Ensimmäisiä malli-istutuksia päästäneen tekemään vuonna 2019, todennäköisesti Marokkoon. ST1 selvittää myös, voiko EU-tason lainsäädäntöä muuttaa niin, että metsittämisestä muodostuvat hiilivarastot voitaisiin lukea päästövähennyksiksi. Marraskuun lopussa oli suojeltu miltei 1 300 hehtaaria. Suuruusluokka on sama kuin tutkijoiden laskelmat ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen tarvittavasta uusien metsien kokonaisalasta. 3 Paljonko vapaaehtoisia suojelualueita on perustettu. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ Kuka: Luontolahjakampanjan vetäjä ympäristöneuvos Päivi Gummerrus-Rautiainen Mitä: 100-vuotiaan Suomen kunniaksi on tänä vuonna voinut lahjoittaa maata suojeluun Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjassa. ”Istutuksissa voi olla järkeä, jos halutaan kasvattaa puita, joista saadaan esimerkiksi ruokaöljyä tai arvokasta puutavaraa.” Peltometsästä kolme satoa Luukkasen mukaan metsitys voi onnistua vain paikallisten asukkaiden tuella. Kampanjaan voi osallistua myös rahalahjoituksella. Osaan maata kaivataan lisää 100-vuotiaan Suomen kunniaksi suojeltavia hehtaareja, Päivi GummerusRautiainen ympäristöministeriöstä kertoo. Esimerkiksi vuoden 2011 kuivuuden aikaan Nigerissä ruoka riitti alueilla, joissa puut suojasivat viljelyksiä. Tavoitteena on, että kaikkiin maakuntiin saataisiin 100 hehtaaria uusia suojelualueita. Vieläkö ehtii antaa luontolahjan. Suojeluperuste voi olla esimerkiksi harvinainen laji tai edustava maisema. Maa pursuilee vesomiskykyistä juuristoa, josta maanpäällinen osa on syöty tai palanut. Usein alueet, jotka koetaan suojelun arvoisiksi, myös täyttävät edellytykset. Puiden juuret työntyvät jopa kymmenien metrien syvyyteen ja pitävät puuston vehreänä kuivien kausien yli. Ely-keskukset vastaanottavat suojeluehdotuksia vuoden loppuun. Nälkä on Afrikassa vähintään yhtä iso ongelma kuin ilmastonmuutos.” Professori Olavi Luukkasen mukaan Sahelin metsitys onnistuu luontaisin menetelmin. Metsä kasvaa puuta, suojaa ja lannoittaa viljelmiä sekä tuottaa syötävää karjalle. Minimipinta-alaa ei ole. Kampanjassa suojellaan lisäksi saman verran valtion maita kuin yksityisiä lahjoitushehtaareja kertyy. Lisäksi tiedossa on jo sen verran päätöstä odottavia kohteita, että 1 800 suojeluhehtaarin tavoite todennäköisesti ylittyy. Mukana on myös yksi ulkosaariston kohde ja lintuvesialue. Tällä hetkellä se ei ole mahdollista. Äkkiseltään ne näyttävät harveikoilta, mutta ovat arvokkaampia kuin voisi arvata
59,74?. Suomalaissahat tietävät, miten lautaa lajitellaan ja laatu on tasainen. 17,51 . Junnikkala Oy:n mäntysahauksesta Kiinaan menee kymmenesosa, mutta Veli-Matti Junnikkala ja Kiinan-myynnistä vastaava Ming Yu uskovat markkinan kasvuun. 17,91 . 43,23?. 51,65 . Toiveissa on samanlainen menestys kuin kuusella. 15,78?. M IIA M A N N IN EN Varmalla pohjalla ei vielä olla. 38,62?. Kasvuohjelman päällikkö Jyrki Mantere on hiljattain palannut kampanjamatkalta. 15,93 . 18,89 . ???. 50,93 . Uudistushakkuu Harvennushakkuu 47,58* 15,27* 14,63* Ensiharvennus Puumarkkinat TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN VIENNINEDISTÄMISJÄRJESTÖ Finpro on puolisentoista vuotta etsinyt mäntytavaralle uusia markkinoita Kiinasta. 38,21?. 60,88?. 15,58?. ”Mäntytavaralle on löytynyt käyttökohteita sisäverhouksista, eli lähinnä paneeleista, sekä kyllästämöihin menevästä tavarasta. 11,81?. 15,08 . 42,91 . 16,52?. Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,25?. Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,43 . 17,36?. Harvennushakkuu 50,51 . AJASSA Raakapuun kantohinnat viikolla 47 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 57,19 . 14,8?. 19,26?. 16,23 . 17,38?. Ulkoterassien rakentaminen on Kiinassa jonkinasteinen trendi.” Kiinan-markkinoilla kova kilpailu Suomalaista mäntysahatavaraa kampanjoidaan Kiinaan. Myyntipäällikkö Veli-Matti Junnikkala sanoo, että Kiinan-kysyntä ei vielä tuo hirveästi apua, mutta se on kuitenkin tuonut vaihtoehdon epävarmaksi käyneelle Egyptin-markkinalle. laskussa * ei vertailutietoa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 57,9?. 11,46 . Uudistushakkuu 59,41?. 15,84 . 18,01 . 15,56?. 15,11?. 60,84?. Ensiharvennus 38,83 . 41,81 . 18,74 . 59,91?. 11,54 . ”Jos pienimpiä, heikkolaatuisimpia mäntytukkeja pitää sahata normaalin tukin hinnalla, niin sahaus ei ole koskaan kilpailukykyistä.” Pohjois-Afrikka yhä ykkönen Kalajoella ja Oulaisissa sahaava Junnikkala Oy on nähnyt Kiinan niin merkittäväksi markkinaksi, että Kalajoelle on palkattu paljasjalkainen kiinalainen myyntimies hoitamaan Kiinan-kauppaa. 15,49 . Ensiharvennus 11,96 . 15,98 . 16,13?. Markkinat voidaan menettää helposti ja Kiinan kysyntä koskee vain pientä osaa koko mäntytukkisumasta. Heikoimmille laaduille niitä on saatu Kiinasta, mutta päälaaduille isossa mitassa ei vielä.” Junnikkala muistuttaa, et14 MAKASIINI 8 • 2017 14 MAKASIINI 8 • 2017 5325_.indd 14 30.11.2017 16.38. Ensiharvennus 11,96 . 59,95?. 39,75?. Uudistushakkuu 57,35 . 12,73* 11,91?. 16,76 . ”Venäjä on kova kilpailija, mutta joissakin tuotteissa suomalainen tavara saattaa pärjätä”, hän kertoo. ??. 45,86?. Suomalaisella männyllä on mahdollisuuksia kohteissa, joissa sahatavaran ulkonäöllä on merkitystä. 37,52 . 47,7?. 58,85?. 11,4 . 49,66 . Uudistushakkuu 59,08?. Jopa niin hyvä, että muunmaalaistakin tavaraa myydään suomalaisena.” Mantere korostaa, että merkittävällä osalla mäntytukkien kertymästä on vakava hintaongelma. 44,98?. ”Suomalaisen sahatavaran maine on hyvä. 16?. Kasvu-uralle on silti päästy. 11,52?. 18,28?. nousussa. Harvennushakkuu 50,86 . 15,88 . 17,38?. Harvennushakkuu 48,26 . ”Mäntytavaralle tarvitaan uusia markkinoita. 14,44?. 16,83?. 17,4
17,63?. 47,82 . 16,04 . 10,82* 11,36 . 45,24?. Vertailussa arvioitiin etenkin arvokkaan sorvitukin kertymää, jonka vaikutusta kaupan kokonaishintaan pidettiin ratkaisevana. Vientihinnat ovat tosin laskeneet sekä tänä että viime vuonna. 52,15?. 36,39* 18,49 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,45 . 13,97?. 17,16?. 11,87?. Sateinen, pitkä syksy on ajanut kaikkien puunostajien leimikkovarannot lähelle nollaa. 16,91 . 12,89 . Harvennushakkuu 47,54?. 15,74?. Yrityksen mäntysahauksesta Kiinaan menee kymmenisen prosenttia. Kun suhdanne joskus taittuu, niin sitten otetaan sahureista mittaa. Metsänomistaja päätyi tekemään kaupan metsänhoitoyhdistykselle annetulla valtakirjalla. 11,81?. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. 53,54?. 50,29 . 17,57 . Puutavaralaji Puumäärä, m 3 hinta, €/m 3 tulo, € Mäntytukki 90 58,50 5 265,00 Mäntykuitu 20 20 400,00 Kuusiainespuu, runkohinta 408 53,75 21 930,00 Kuusi, laho 15 13 195,00 Koivutukki 2 43 86,00 Koivukuitu 7 19,50 136,50 Yhteensä 527 28 012,50 Kommentti NYT on menossa miesmuistiin ensimmäinen korkeasuhdanne, jossa mäntysahauksella ei pystytä tekemään kunnon tulosta. 59,82?. Uudistushakkuu 56,87 . 15,76?. 43,02?. 15,39?. 58,37?. Uudistushakkuu 49,17?. 16,21?. Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2017 2016 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,4 0,8 1,2 1,6 2,0 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. 37,09 . 57,09?. 43,04 . 15,12?. Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 51,38 . 60,78?. 12,94?. 17,72?. 15,31?. 44,3 . Kauppa päätettiin tehdä runkohinnalla sahayhtiön kanssa. Ensiharvennus 33,52* 38,18* 11,15 . Tarjousten vertailussa käytettiin hyväksi metsänhoitoyhdistyksen ylläpitämää katkonta-aineistoa eri puunostajista. Näin rehevän maapohjan aiheuttama heinäongelma vältetään. Kilpailun täytyy siis olla kovaa ja etenkin halvan ruplan Venäjältä.” 15 MAKASIINI 8 • 2017 15 MAKASIINI 8 • 2017 5325_.indd 15 30.11.2017 16.38. ”Samantyyppistä Kiina-buumia kuin kuusella ei ole vielä näkynyt mäntytavarassa, mutta toivottavasti näkyy.” Vientihinnat laskeneet Metsäekonomisti Matti Valonen Pellervon taloustutkimuksesta sanoo, että mäntytavaran menekki Kiinaan on lähtenyt tänä vuonna voimakkaaseen kasvuun. ”Jännä tilanne, sillä yleensä kysynnän kasvaessa hinnat nousevat. 18,31 . 17,28?. Leimikon tarjouspyyntö siirrettiin sähköiseen Kuutio.fi-palveluun, jonka kautta tuli viisi tarjousta. 17,82 . Harvennushakkuu 49,07 . Ensiharvennus 11,32* 9,9* 10,79* Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 47,84 . Ensiharvennus 12,52?. 35,3* 15,89 . Tiedot kerätään viikoittain. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. 17,78 . MIKKO HÄYRYNEN ETELÄKARJALAINEN metsänomistaja oli lukenut viestimistä, että kelirikkokelpoiselle tukkileimikolle voisi olla kysyntää ja hintatasokin on paras vuosiin. Metsänomistajan toiveen mukaisesti alue muokataan ja kuusen taimet toimitetaan jo tulevana keväänä. 16 . Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Metsänomistaja otti yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen lokakuun puolivälissä. 13,91?. 41,44?. 15,73 . 49,02 . 15,54 . Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 57,07?. 18,77 . Parhaat tarjoukset Katkontavertailu johti runkohintakauppaan Kelirikkokelpoinen päätehakkuuleimikko Etelä-Karjalassa olivat suuren integraatin perinteinen puutavaralajeittainen tarjous ja keskisuuren sahayhtiön tekemä tarjous, jossa kuusella oli runkohinnoittelu. 15,02 . Harvennushakkuu 44,21 . Yhdessä tehdyn metsäkäynnin yhteydessä rajattiin kahden hehtaarin kuusivaltainen päätehakkuuala. 17,52?. Harvennushakkuu 45,12?. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Metsäkäynnin yhteydessä tehtiin suunnitelma hakkuualueen uudistamiseksi. Uudistushakkuu 53,21 . 42,17?. 47,28 . 11,96?. 14,73 . 14,64?. Se on pelkästään heikkolaatuisinta tavaraa, jota kotimaassa käytetään esimerkiksi trukkilavoihin. 14?. 36,75 . 15,11?. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Uudistushakkuu 59,35?. MIKKO HÄYRYNEN tä Pohjois-Afrikka on edelleen mäntytavaran ykkösmarkkina ja hinnan määrittäjä
Lapissa metsämaan hehtaarihinta on pudonnut alle tuhannen euron. “Lapin kohteita luonnehtii, että niistä maksetaan tällä hetkellä hintapyyntöä vähemmän.” Huonoa laatua ylihintaan Liljeroos on havainnut, että huonoa laatua tarjotaan ylihintaan. Mitä korkeampi kerroin, sitä kalliimpia metsätilat ovat. Kauppaprosessi on ylipäätään nopeampi ja papereita ja paperien kopioita liikkuu vähemmän. Vastaanotto on ollut myönteinen, vaikkakin varsinainen läpilyönti on vielä tulevaisuutta. “Huonolaatuiset puustot hinTilakaupan loppukiri käynnissä Loppusyksyllä metsätilojen tarjousajat päättyvät ja kaupat viimeistellään. “Kauppojen määrä on syksyn kuluessa tasaisesti lisääntynyt. Pirkanmaan hintakerroin on edelleen korkein eli siellä metsätilat ovat puustotietoihin suhteutettuna kalleimpia. Mullistavaa on, että kaupanvahvistajaa ei enää tarvita. Kiinteistökauppa sähköistyy MAANMITTAUSLAITOS avasi alkuvuonna verkossa uudistetun sähköisen kiinteistökaupan, nimeltään Kiinteistövaihdannan palvelu. 16 MAKASIINI 8 • 2017 16 MAKASIINI 8 • 2017 5420_.indd 16 30.11.2017 16.13. Silloin myös tarjousajat umpeutuvat, joten kaupanhieronnassa tulee ratkaisun ajat. Markkinat AJASSA MIKKO HÄYRYNEN METSÄTILOJEN tarjonta vähenee tyypillisesti loppusyksyllä. “Mielestäni on tarpeetonta hakea sukulaiskaupoille hintaa tällä tavoin. Pirkanmaalla hintakerroin maan korkein. Osapuolten ei tarvitse olla läsnä kaupantekotilaisuudessa, mistä on merkittävä matkakustannusten säästö etenkin, jos asutaan kaukana tai kauppaa tehdään yhteisomistuksista. Käypä hinta voidaan selvittää riittävän luotettavasti kauppahinta-aineiston, kuten tämän seurantani avulla.” Lapin hehtaarihinta putosi alle tuhannen euron. Palvelu tunnistaa osapuolet pankkitunnistuksella. Lokakuussa oli useita kohteita julkisesti kaupan, mutta Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisteristä käy ilmi, että niistä tehtiin kuitenkin sukulaisten väliset luovutukset. Tällaisten metsien päätehakkuutulo putoaa merkittävästi tukkiosuuden alentuessa”, hän varoittaa. Liljeroos on kiinnittänyt huomiota myös toiseen, vaikkakin pienempään epäkohtaan. Lähes puolet myydyistä hehtaareista Pohjanmaan maakunnissa ja Kainuussa. Hän arvioi tänä syksynä kohteen, jossa oli noin 50 vuotta sitten hyville maapohjille istutettuja männiköitä. Puustojen laatu oli huono ja hän arvioi tukkiosuuden jäävän useilla kuvioilla noin 30 prosenttiin. Lainhuutohakemus lähtee vireille heti ja palvelun avulla panttikirjoja voidaan siirtää pankista toiseen. Kakkosena tulee Häme-Uusimaa, sitten Satakunta ja Varsinais-Suomi. Kaupat tehdään noin kuukauden sisällä tarjousajan päättymisestä”, hintaseurantaa ylläpitävä Hannu Liljeroos sanoo. Uutta on, että palvelun kautta voidaan tehdä kaupan esisopimus. noitellaan herkästi liian arvokkaiksi. Tämän vuoden kauppamäärä on nyt hivenen yli tuhat eli lähes sama kuin vuosi sitten. Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto hintakpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 26 17 290 25 22 132 46 5 317 40 0,95 Satakunta 43 31 903 26 19 119 35 4 560 38 0,98 Häme-Uusimaa 74 52 1 152 28 16 129 40 5 683 44 1,06 Etelä-Karjala 52 33 924 37 14 96 38 3 954 41 0,9 Kymenlaakso 49 33 574 32 13 116 38 4 362 38 0,9 Pirkanmaa 74 62 1 673 25 15 121 38 5 057 42 1,1 Etelä-Savo 100 76 2 299 30 12 113 41 4 480 40 0,92 Eja K-Pohjanmaa 162 130 3 278 27 14 95 25 2 673 28 0,89 Keski-Suomi 117 96 2 724 28 12 110 33 3 914 36 0,88 Pohjois-Savo 104 91 2 986 31 13 99 32 3 444 35 0,86 Pohjois-Karjala 108 98 2 946 27 13 112 31 3 361 30 Kainuu 135 123 8 276 21 5 89 23 2 042 23 0,8 Pohjois-Pohjanmaa 231 160 7 009 21 9 84 17 1 764 21 0,89 Lappi 69 50 3 199 22 12 62 15 998 16 0,73 Koko maa 1 344 1 052 38 233 lisäys lokakuussa 149 143 4 592 METSÄTILAKAUPAT TAMMI–LOKAKUUSSA 2017 *Kertoimet ovat toteutuneiden kauppahintojen ja summa-arvomenetelmän antaman hinnan suhde. Myyjälle se on turva siltä varalta, jos ostaja haluaakin ostokrapulassaan perääntyä kaupasta. Palvelu listaa myyjän kiinteistöt ja myyjä valitsee, minkä kiinteistön omistus vaihtuu
20 40 60 80 100 Kyllä 59% Ei 41 % Onko metsässäsi hoitorästejä. En ole aiemmin niitä nähnyt täällä Itä-Suomessa.” PAHKATAR TAVIOKUURNATÄDIT ATERIALLA Gallup Uusi kysymys: Haetko joulukuusen omasta metsästäsi. Todella ohut, ei haittaa liikuntaa ollenkaan.” ARTO ”Miksi sadehousut. Sadelahkeet ovat varsin hyvät, kunhan ne on valmistettu joustavasta materiaalista, joka on kestävä ja kevyt. Ohuet goret, joista ei tule painavia vaikka kastuvat. Pukeminen helppoa myös vauhdista.” TOPINTAM ”Dimexin avohaalari sekä sadetakki, joka on ympäriinsä rinnan korkeudelta auki. Jalassa Stihlin ruskeat talviraivaushousut. Housun lahkeet kun teippaa jesarilla saappaaseen kiinni, niin eivät lahkeetkaan repeydy. Elikä ilmanvaihtokin on otettu huomioon.” MAKAROV ”Tänään luminen metsä ja nollakeli. www.sitra.fi/uutiset/tuore-raportti-suomalainenvoi-pienentaa-hiilijalanjalkeaan-jopa-37-prosenttianailla-arjen-valinnoilla/ ”Tapasin eilen lenkillä taviokuurnaparven, kun olivat popsimassa pihlajanmarjoja. Talvi jo saa, mutta mitä luonnossa silloin tapahtuu. VERKOSSA ”Tuntuu satavan vettä päivittäin. www.euronews.com/2017/11/21/portugal-in-the-lineof-fire Hiilijalanjälkeä voi pienentää arjen teoilla. Miltä valmistajalta löytyisivät käyttökelpoiset sadehousut?” TAMPERELAINEN ”Itsellä käytössä sadepuolihaalari. www.suomenluonto.fi/tag/talvi Englanninkielinen uutisvideo näyttää, millaista jälkeä metsäpalo voi pahimmillaan tehdä. Yhdellä asulla pääsee monta vuotta eikä ole hinnalla pilattu.” METSURI-MOTOKUSKI Kuivana metsätöissä Verkkokeskustelijat jakavat vinkkejä märässä metsässä työskentelyyn. 17 MAKASIINI 8 • 2017 17 MAKASIINI 8 • 2017 5420_.indd 17 30.11.2017 16.13. Lahkeista väljä, saa kengät jalassa päälle. Otan maasturin täyteen erilaisia housuja ja takkeja.” TOLOPAINEN ”Minusta Dimexin sadeavohaalari on ihan riittävä märille keleille!” SYRJÄLÄ JARI ”Saksan armeijaylijäämän sadehousut. Edulliset, muistaakseni pari kymppiä.” KUUSESSA OLLAAN ”Täytyy ihan kokeilumielessä lähteä perjantaina raivuulle, kun tulee hyvät räntäkelit ja pääsee kokeilemaan erilaisia varusteita. Raivaushousut kastuvat varsinkin polvista ylöspäin, sadetakkikin vuotaa kuin räystäs. Henkselit ja vetoketjut ylös asti. Kestävät sen, mitä sateessa on tarve raivata. Kestävät kohtalaisesti kosteutta vahvojen etutoppausten takia.” TAMPERELAINEN ”Itselläni on ollut urheilukerrasto ja IKH:lta ostettu sadeasu, housut ja takki. Kiinnitys vyöhön ja lahkeiden suussa kuminauhat.” JÄTKÄ ”Litsläts-keleille hain raivaushousujen päälle sopivat urheiluliikkeen perussadepöksyt. Lukijan kuva Verkossa nyt Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi
Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 5327_.indd 18 29.11.2017 15.42. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä
METSÄVUOSI 1917 SATA VUOTTA SITTEN SUOMESSA TAPAHTUI PALJON, MYÖS METSÄSSÄ. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. UUSI METSÄLAKI HYVÄKSYTTIIN, LAKOT KIUSASIVAT METSÄTEOLLISUUTTA, JA METSÄNOMISTAJAT TEKIVÄT KELPO TILIN PIETARIN HALKOKAUPALLA. SA KA RI PÄ LS I; M U SE O VI RA ST O 19 MAKASIINI 8 • 2017 19 MAKASIINI 8 • 2017 5327_.indd 19 29.11.2017 15.42. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. TEKSTI ESKO PAKKANEN Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto Nuoria jätkiä Raahe-yhtiön Ylä-Säynäjän pääpirtillä Rovaniemellä
Työttömyys kasvaa Maailmansodan syttyminen elokuussa 1914 oli tyrehdyttänyt Suomen länsiviennin lähes kokonaan. Pehkonen, Arthur Castrén, Juhani Arajärvi, E.N. Molemmat osapuolet pyrkivät haalimaan aseita mistä vain. Työväestön ja porvariston vastakkainasettelu syveni kesän ja syksyn aikana. Punakaartit ja venäläissotilaat syyllistyivät toimissaan laittomuuksiin ja väkivaltaisuuksiin, joita porvaripuoli oli omilla toimillaan vauhdittamassa. ER IC SU N D ST RÖ M ; H EL SI N G IN KA U PU N G IN M U SE O 20 MAKASIINI 8 • 2017 5327_.indd 20 29.11.2017 15.42. Svinhufvud (pöydän päässä), Kyösti Kallio, Onni Talas, Heikki Renvall, Aleksander Frey ja O.W. ”Monet maamme kaupungit täydellisen nälänhädän partaalla”, otsikoi Karjala 4. lokakuuta – melkoisesti liioitellen. Ruoan niukkuus ja säännöstely johtivat kahakointiin ja mustaan pörssiin, mistä seurasi hintojen nousua, rikollisuutta ja paikoin jopa nälänhätää. Se tiesi tuhansia työttömiä, erityisesti sahateollisuudessa, joka oli maamme suurin teollisuusala. Turussa hyökättiin Valion varastoihin, koska siellä epäiltiin piiloteltavan voita. marraskuuta yleiseli ns. Myös Helsingissä tehtiin voiryöstöjä ja toreilla tapahtui monenlaista kahakointia. Moni teollisuuslaitos joutui supistamaan tuotantoaan tai ajan myötä lopettamaan sen kokonaan. Leipäkortit käyttöön Levottoman vuoden aikana tuli esimerkiksi ruoasta pula. Syyt olivat yleensä samat kuin muissakin työtaisteluissa: työaika ja palkka. Vas. itsenäisyyssenaatti istunnossaan. Työttömyys paheni vuoden loppua kohden. Suurlakko hiljensi maan Vuosi 1917 oli työmarkkinoilla rauhaton. Vuoden aikana oli noin 500 lakkoa – kaikilla aloilla ja lähes kaikkialla, myös metsäja maataloudessa lakkoiltiin. Kun vielä tuli tieto bolsevikkien vallankumouksesta Venäjällä, SAJ ja puolueen muodostama Työväen Vallankumouksellinen Keskusneuvosto julistivat maahan 14. Kuvassa tämä ns. Se yhdessä elintarpeiden hintojen nousun ja ruokapulan kanssa loivat yleistä levottomuutta. P.E. Louhivuori. Ne kaikki merkitsivät vanhojen yhteiskunnallisten valtarakenteiden sortumista, mutta myös sekasortoa, ryöstelyä ja raakaa väkivaltaa eli Markku Kuisman sanoin ”anarkiaa, hätää ja verenvuodatusta”. Annetut vastaukset eivät tyydyttäneet työväen edustajia. uoden 1917 isot poliittiset tapahtumat merkitsivät Venäjän keisarivallan sortumista maaliskuun vallankumouksessa, sitä seurannutta väliaikaisten hallitusten aikaa, valtalakia, bolsevikkien lokakuun vallankumousta, suurlakkoa marraskuussa sekä Suomen itsenäistymisjulistusta joulukuussa. Lokakuun lopussa Suomen Ammattijärjestö (SAJ) esitti sosiaalidemokraattisen puolueen tukemana porvarilliselle senaatille joukon vaatimuksia. E.Y. suurlakon. Tilanne vain paheni vuoden loppua kohden. Svinhufvudin johtama senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen 4.12.1917. Setälä, P.E