Sivut 18–19 Kittilän kauppaa WWW.METSALEHTI.FI AJASSA: Ilmastomuutos on tuonut lisäkasvua . Ju ha Si ni sa lo METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 24. MARRASKUUTA 2016 • NRO 22 • PERUSTETTU 1933 Rauno Numminen ostaa rohkeasti metsää niin pohjoisesta kuin etelästä. sivut 14–15 PILKKEITÄ: Lintujen monet konstit talven varalle . sivut 2–3 METSÄSTÄ: Ennakkoraivaa, jos haluat hyvän korjuujäljen . sivu 25
Metsänomistajille uusia sähköisiä palveluja Metsänomistajien sähköisten palvelujen tarjonta kasvaa. ”Ympäristön vaikutus on suhteellisesti suurin Pohjois-Suomessa”, tutkija Harri Mäkinen kertoo. FIM osti metsää UPM:ltä Varainhoitopalveluita tarjoavan FIMin uusi Metsä Erikoissijoitusrahasto ostaa UPM:ltä 8 500 hehtaaria metsää. Metsänhoitajaliitto poistuu, Loimu tilalle Luonnontieteiden Akateemisten Liitto, Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto ja Metsänhoitajaliitto yhdistyvät vuoden alussa. Kyseenalainen seurantajakso Tiedeyhteisö ei kiistä tuloksia, mutta niitä pidetään osin tulkinnanvaraisina. Yhdistyvien liittojen valtuustot päättivät viime viikonloppuna vanhojen liittojen lakkauttamisesta. Hänen mukaansa ennusteet perustuvat kivennäismaiden mittauksiin. Monille päättäjille metsä on kuin puisto, jonka puihin ei saa koskea”, Sipilä totesi viime viikolla Päättä jien metsäakatemiassa. 2 A J A S S A 24. Yhdistymisellä tavoitellaan muun muassa tehokkaampaa edunvalvontaa ja parempia jäsenpalveluja. Ostetut tilat sijaitsevat Hyrynsalmella, Lieksassa, Paltamossa, Sotkamossa ja Vieremällä. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut viidenneksen. Kauppahintaa ei kerrottu. MARRASKUUTA 2016 u NRO 22 LYHYET MIKKO RIIKILÄ M etsien kasvu on lähes kaksinkertaistunut 1970-luvulta. ”Ympäristötekijöiden vaikutus on arvioitu jakson alun ja lopun tilanteiden mukaan. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu ja typpilaskema ovat vaikuttaneet koko jakson, eikä niiden vaikutus puuston kasvuun ole yhtä ilmeinen”, Mäkinen toteaa. Pietarsaareen kaavaillaan bioetanolitehdasta Energiayhtiö ST1 on tehnyt UPM:n ja Alholmens Kraftin kanssa esisopimukset etanolitehtaan sijoittamisesta Alholman teollisuusalueelle Pietarsaareen. Mallien mukaisen kasvun ylittävä osa johtunee muuttuneista ympäristötekijöistä”, selvittää tutkija Pekka Nöjd . Sipilän mukaan suomalaisten onkin pystyttävä kertomaan metsänhoidon kestävyydestä paremmin. ”Oletettavasti metsänhoito ja ympäristötekijät vaikuttavat turvemailla samalla tapaa kuin kivennäismaillakin.” Hoidon tulosta kaksi kolmannesta Kaksi kolmasosaa metsien kasvun lisäyksestä voidaan selittää mal lien ennustamalla metsien käsittelyn ja rakenteen muutoksella. Samalla kasvukausien lämpötila on noussut. ”Lämpenemisen vaikutukset voivat ylikorostua.” M ik ko R iik ilä Ympäristön muutokset ovat kiihdyttäneet metsien kasvua erityisesti 2000-luvulla. ”Tällaista kestävää pohjoismaista metsänhoitoa ei EU:ssa ymmärretä. Suometsissä ojituksesta seuraava kasvupaikkojen vähittäinen muuttuminen vaikeuttaa kasvun mallintamista. Lisäksi ilmansaasteista muodostunut typpilaskeuma on lannoittanut metsiä. ”Mallit ennustavat puiden kasvua muun muassa metsien hoidon ja puuston rakenteen perusteella. Metsäpaikan perusversio on ilmainen, kehittyneemmästä peritään pienehkö kuukausimaksu. Sahanpurua ja kierrätyspuuta hyödyntävän laitoksen kapasiteetti olisi 50 miljoonaa litraa bioetanolia vuodessa. Sipilä: Metsänhoidosta viestittävä paremmin Pääministeri Juha Sipilä harmittelee EU-päättäjien heikkoa ymmärrystä meikäläisestä metsänhoidosta ja sen kestävyydestä. Kaupan yhteydessä sovittiin myös pitkäaikainen puukauppaja metsäpalvelusopimus UPM:n kanssa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimus osoittaa, että kolmannes metsien kasvun lisäyksestä johtuu ympäristön muutoksista Taustalla on kolme suurta muutosta. Ohjelmistoyritys MHG Systemsin kehittämä Metsäpaikka.fi-palvelu laajenee kaikille avoimeksi sähköiseksi metsäalan markkinapaikaksi. Päätelmä perustuu vain kahteen havaintopisteeseen ja Ilmastonmuutos piiskaa kasvuun Luonnonvarakeskuksen mukaan kolmannes metsien kasvun lisäyksestä johtuu ympäristösyistä. Palvelun avulla metsänomistaja hallitsee metsäomaisuuttaan ja ylläpitää metsävaratietojansa yhdessä paikassa. Loppuosa lisääntyneestä kasvusta, lähes 15 miljoonaa kuutiota vuodessa, on olettavasti ympäristötekijöistä johtuvaa. Metsänhoidosta riippumaton kasvun lisäys on ollut voimakkainta 2000-luvulla. Uuden liiton nimi on Luonnon-, ympäristöja metsätieteilijöiden liitto Loimu. Samalla metsien puuvaranto on kasvanut 60 prosenttia, vaikka puuta on korjattu jakson aikana koko vuoden 1970 puuvarannon verran. Laskettu ja mitattu kasvu Luken tutkimusryhmä selvitti syitä puuston lisääntyneeseen kasvuun vertaamalla valtakunnan metsien inventoinneissa mitattua puiden kasvua kasvumallien perusteella ennustettuun kasvuun. ST1 suunnittelee ja toimittaa laitoksen sekä vastaa tuotannosta.. Mahdollisesta investoinnista vastaa NEB (North European Bio Tech Oy). ”Kasvukauden aikainen lämpösumma on noussut erityisesti 2000-luvulla
Tehdas maksaisi noin 780 miljoonaa euroa. Camce on tehnyt yhteistyösopimuksen tehdasta ajavan Boreal Bioref -kehitysyhtiön kanssa. Sivut 9–11 Puunhankinta tiivistyy pohjoisessa Sivut 12–13 METSÄSTÄ Vuosisatojen metsät karttojen valossa Suomalaiskartoista löytyy tietoa metsistä 1600-luvulta asti. Tuotanto alkaisi vuonna 2020. Suomessa kiinalaiset avasivat pelin Kaidin Kemi-hankkeella ja kiinalaisten kiinnostuksesta myös Kuopion Finnpulp-hanketta kohtaan huhutaan. ”Ruotsilla on samat edut, mutta siellä yhtiöt omistavat enemmän metsiä, mikä saattaa vaikuttaa puun saatavuuteen.” Kemijärvi sai kiinalaiskumppanin Kiinalaisyhtiöt ovat lähteneet maailmalle, koska maan omat luonnonvarat eivät riitä. Itä-Suomen yliopiston metsänhoidon professori Heli Peltola pohtii, että kasvumallit eivät ehkä täysin pysty jäljittelemään metsien todellista kasvua. ”Asian katsottiin olleen oikeudellisesti niin epäselvä, että metsänomistajilla oli perusteltu syy oikeudenkäyntiin”, KKO totesi ratkaisussaan. Sivut 16–17 Näin pilkot puut ilman haavereita Sivu 19 Taajamahakkuut ovat taitolaji Sivu 22 Korjuujälki kärsii kapeista ajourista Sivu 23 PILKKEITÄ Pihka puolustaa männyn kasvua Sivu 25 Metsäkulttuuri siirtyy perintönä Syksyinen savotta opettaa jälkikasvulle metsäisiä asenteita. Sinomach on monialainen konglomeraatti, jonka liikevaihto on yli 35 miljardia dollaria. Kellomäki muistuttaa, että myös puuvarannon lisäys kiihdyttää metsien kuutiokasvua. Korkein oikeus KKO on päättänyt, että vahingonkorvausvaatimukset 1.10.1998 jälkeen tehdyistä puukaupoista eivät ole vanhentuneet. Investointipäätös on tarkoitus tehdä ensi vuoden loppuun mennessä, jonka jälkeen kiinalaisyhtiö voi tulla hankkeen omistajaksi. KKO:n ratkaisu koskee 13:a ensimmäisenä käsiteltäväksi otettua yksityisten puun myyjien korvauskannetta. ”Lämpenemisen vaikutukset kasvuun voivatkin ylikorostua, koska 2000-luku oli tavallista lämpimämpi”, Mielikäinen huomauttaa. Kiinalaisyhtiöt ovat lähteneet maailmalle, koska maan omat luonnonvarat eivät riitä. Camce on 60-prosenttisesti valtiollisen Sinomachin omistama, listattu yhtiö. Hän muistuttaa, että ilmasto viileni 1940 luvulta 1970-luvulle niin voimakkaasti, että silloiset ilmastotutkijat ennustivat uuden jääkauden pikaista tulemista. Kartellijutussa KKO:n välipäätös Korkein oikeus linjasi kartellikanteiden vanhenemista. Kanteista yhdeksän ei ollut vanhentunut ja palautettiin käräjäoikeudelle. Toteutuessaan tehdas tasapainottaa Itä-Lapin kuitupuun vahvaa ylitarjontaa. Samalla KKO vapautti osan vanhentuneiksi todettuja kanteita esittäneistä metsänomistajista maksamasta metsäyhtiöiden oikeudenkäyntikuluja. Vaikka Suomi on investointimaana kallis, niin Euroopan metsäinstituutin apulaisjohtaja Lauri Hetemäen mukaan runsaat metsävarat yhdistettynä vakaaseen toimintaympäristöön houkuttaa investoijia. Puunhankinta valmistelussa Puun käyttö olisi yli kaksi miljoonaa kuutiometriä. Tähän mennessä Helsingin käräjäoikeudessa on käsitelty Metsähallituksen esittämiä vahingonkorvausvaatimuksia. Lisäksi tehtaalta tulisi tekstiileissä käytettävää liukosellua ja lääketeollisuuden käyttämää mikrokiteistä sellua. Suunta ylös 20 40 60 80 100 120 Lähde: VMI Metsien kasvu 1971 2010 Mm 3 Ympäristötekijöistä johtuva lisäkasvu Ve sa M oi la ne n / Le ht ik uv a MIKKO HÄYRYNEN KEMIJÄRVELLE suunniteltu biojalostamo on astetta tukevammalla pohjalla, sillä kumppaniksi on saatu kiinalainen CAMC Engineering -yhtiö. Boreal Bioref -hankkeen vetäjä Heikki Nivala sanoo, että puunhankinnan valmistelutyöt on aloitettu. Sivu 26 Ämpäri sitruunoita päivässä läpi koko vuoden Sivu 30 TÄSSÄ NUMEROSSA Ilmastonmuutos piiskaa kasvuun on näin ollen rohkea, koska mitattu ja mallinnettu kasvu ovat vuorotellen olleet toisiaan korkeampia”, toteaa professori Kari Mielikäinen . Varsinaisesta kaupasta ei ole kyse, mutta Camce satsaa selvitystyöhön. Niinpä ne saattavatkin aliarvioida metsien hoidon vaikutuksia.” Professori Seppo Kellomäki toteaa, että metsien hoidon ja ympäristönmuutosten vaikutuksia on vaikea erottaa. ”Esimerkiksi lannoituksen vaikutukset vahvistuvat, kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kohoaa.” Hän arvioi, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu 330 ppm:n tasolta 400 ppm:ään on lisännyt puuston kasvua 10–15 prosenttia. Tällaisia eroja on vaikea sisällyttää malleihin. ”1970-luvun metsät olivat luontaisesti syntyneitä ja usein harsintahakattuja, nykyiset metsät useammin täystiheitä. Tähän tarttui vain noin 30 metsänomistajaa. ”Yhdelläkään vastaavalla hankkeella Suomessa puunhankinta ei ole niin vahvalla pohjalla kuin meillä.” Camce on toimittanut sellutehtaiden laitteistoja Venäjälle ja Valko-Venäjälle, mutta ei ole ollut omistajana sellutehtaassa. Niiden osalta aletaan seuraavaksi käsitellä vahingonkorvausvaateita. Suuri Savotta -ryhmä leimasi metsäyhtiöiden tarjouksen kiristykseksi ja teki asiasta esitutkintapyynnön Helsingin poliisin talousrikosyksikköön. Alkusyksystä metsäyhtiöt tarjosivat vahingonkorvauksia esittäneille metsänomistajille alennusta heiltä vaadittavista oikeudenkäyntikuluista, jos kantajat luopuvat vaatimuksistaan. Kanteita on edelleen vireillä noin 500. Kompassiruusuke oli maanmittarin puumerkki. Ne oikeus kumosi. Mutta mikä se hiilinielu oikein on. Mainittuna päivänä tuli voimaan kilpailurajoituslain vahingonkorvauksia koska säännös. Vapautus koskee sataa niin sanotun Suuri Savotta -joukon ensimmäisen ryhmän 650 kanteesta, jotka todettiin vanhentuneeksi. Yhtiöllä on monialaista toimintaa Aasiassa, Afrikassa, Amerikassa ja Itä-Euroopassa. Kaikki Suuren Savotan kakkosryhmän, siis viimeisimpinä jätetyt, kanteet on todettu vanhentuneiksi. Männikkö, joka vuonna 1971 kasvoi viisi kuutiometriä hehtaarilla vuodessa, kasvaisi nyt 5,5– 5,7 kuutiota. AJASSA 3 24. Kiinalaiset ovat läsnä etenkin Afrikassa. Korkein oikeus palautti osan puukauppakartellijutuista käräjäoikeuteen. MIKKO RIIKILÄ YKSITYISTEN puunmyyjien kartellikäräjillä on päästy pieni askel eteenpäin. Olof Mört ja Huittisten kartta.. MARRASKUUTA 2016 u NRO 22 AJASSA Japanikin on biotalousmaa Sivu 5 Kannot käsittelyyn myös turvemailla Sivu 7 Paljon porua hiilinielusta Suomi ja EU-komissio ovat erimielisiä metsien roolista hiilinieluna. Tehtaan tuotanto olisi lähellä 400 000:ta tonnia, josta valtaosa havusellua
09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Biotalous onnistuu vain, jos metsien käyttö hyväksytään yhteiskunnassa laajasti. ANNE HELENIUS Katse nenää pidemmälle ”Kokoelmiin karttuneita työkaluja. Tuulenkaadoista olen sahauttanut tarvepuuta, lautoja ja lankkuja omia rakentamisia varten.” Harrastelija ”Itse teen tälläkin hetkellä jäniksille ruokintakatosta. Toisaalta enää ei tarvitse mennä meren taakse toteamaan, että ihmiset vieraantuvat metsistä ja luonnosta ylipäätään. Vakioasioita ovat olleet joulukuuset, havut ja hakkuun aikaan löytyneistä kuivista puista jätkänkynttilät.” Metsä-Masa Puurakentaminen kannattaa kaikissa kunnissa ottaa ensi vuoden kunnallisvaalien teemaksi. ??. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Myös monet metsätuholaiset lisääntyvät ilmaston lämmetessä. Sellaisen, että yltää lattialta kirjahyllyn päälle, missä kissat saavat makoilla.” Miisu4F ”Traktorin peräkärryn puomin alle tein pölkyn. Suomalaista metsätaloutta ei kovin hyvin tunneta edes Ruotsissa. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI GALLUP VERKKOKESKUSTELU Kyllä 55% EI 45% vas taa jia 20 7 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Mikään muu jäsenvaltio ei ole yhtä riippuvainen metsistään kuin Suomi. Meillä moni kaupunkilainenkin omistaa metsää, mutta entistä enemmän on niitä, joilla ei ole enää mitään sidettä maaseudulle. Ajoissa toimimalla ja sopivilla metsänhoitomenetelmillä ilmastonmuutoksen riskit voidaan kuitenkin minimoida ja hyvät vaikutukset hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi hakkuukertymä lisääntyy, mutta roudan väheneminen huonontaa puiden maahan kiinnittymistä ja siten lisää tuulivahinkoja. Suomalaisista valtaosa asuu nykyään kaupungeissa, ja joka neljäs Helsingin seudulla. Ja tuleehan niitä pönttöjäkin keväämmällä tehtyä pahoista lumppipölkyistä ja ihan laudastakin.” Oppipoika ”Tyveyksistä sahatuista laudoista ja lankuista olen tehnyt pienen rantasaunan, koivupahkasta pari pöytää ja linnunpönttöjä tyvilumpeista.” Puuki ”Pieniä ovat minunkin tekemiseni oman tilan puista olleet. Uusi kysymys: Aiotko hyödyntää metsälahjavähennystä. Mitä muut ajattelevat ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi. ??. AJASSA 4 24. Kursseille on osallistunut poliitikkoja, virkamiehiä, kansalaisjärjestöjen johtoa ja muita yhteiskunnan vaikuttajia. Kaarevalle, veitsimäiselle työkalulle pitäisi löytää nimi ja käyttötarkoitus.” 3 m3 Hyvää päivää, kirvesvartta! ”Rakentaako/nikkaroiko/askarteleeko moni palstalainen oman metsän puusta mitään. Suhtautuminen on kuitenkin Keski-Euroopasta katsoen ymmärrettävää, sillä metsämaa Suomi on EU:ssa pieni kummajainen. Hakkuut huolestuttavat kansalaisia. Asia on tullut esille muun muassa suhtautumisessa metsätalouden tukiin tai viimeksi metsien osaan ilmastonmuutoksen torjumisessa. Tänä syksynä 20-vuotisjuhlaa viettänyt akatemia on tarjonnut kohtauspaikan ja näyteikkunan metsään jo lähes 1 300 päättäjälle, jotka palautteesta päätellen ovat olleet hyvin tyytyväisiä kokemukseensa. Se edellyttää myös uusia avauksia, ja niitä syntyy, kun eri alojen ihmiset kohtaavat. 09 315 49 840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Suomalaiset kuitenkin pitävät metsästä ja puumateriaalista. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Vaikka Päättäjien metsäakatemia on syntynyt vastaamaan 1990-luvun kysyntään, nykyään se on jopa tarpeellisempi kuin 20 vuotta sitten. Metsien taloudellisen ja yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi Suomessa olisi tärkeää hyvissä ajoin tunnistaa ilmastonmuutoksen metsille aiheuttamat seuraukset. Ongelma on, mitä tapahtuu matkalla metsästä puutaloksi tai huonekaluksi. MARRASKUUTA 2016 u NRO 22 Onko mäntykuidun kysyntä kasvanut. Päättäjien metsäakatemian kokemuksista kannattaa ottaa oppia ja opettamisen sijaan altistua keskustelulle. Maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen vaikuttaa metsätalouden harjoittamiseen myös meillä Pohjolassa ja siten muuttaa metsien käsittelytapoja sekä metsätalouden mahdollisuuksia. Kunnat ja kaupungit voivat omilla päätöksillään vaikuttaa mistä materiaalista rakennetaan. Lähes vuosittain olen kyllä sahuuttanut, sahatavaran olen käyttänyt omien rakennuksien tekoon ja korjuuseen.” Metsäkupsa ”Minulla ei ole omaa puuta, mutta otan joskus raivatuista koivunpätkän kissoille raapimapuuksi. Metsän puolestapuhujia tarvitaan myös muilla areenoilla, ja työhön voi osallistua kuka tahansa. Pudasjärven hirsikampus on tästä erinomainen esimerkki kaikille Suomen kunnille ja kaupungeille.” MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila Metsänhoitoyhdistys Pudasjärven 80-vuotisjuhlissa Suomessa tuskaillaan , kuinka huonosti Euroopan unionin päättäjät tuntevat metsätaloutta. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Jokainen leimikko, metsänomistaja ja metsäammattilainen on yhtä lailla näyteikkuna metsään. Tervarosopuista jätkäntulia parikymmentä kappaletta.” Pitkät neulaset ”Klapeja tehdään, koivut otan leimikosta raaka-aineeksi. SITAATTI NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA Ilmasto lämpenee , halusimmepa sitä tai emme. Olisi mukava kuulla uusia ideoita perinteisen klapin lisäksi?” Kainuusta ”Ei ole kiireen vuoksi oman metsän puusta nikkarointia tullut harrastettua. Tähän Suomen Metsäyhdistyksen organisoima Päättäjien metsäakatemia on osoittautunut hyväksi areenaksi
Tämä näkyy myös tapaturmatilastoissa: vuosittain onnettomuuksissa kuolee noin 80 metsätyöntekijää. Kurtti oli reilu vuosi aiemmin muuttanut perheineen Leville ja päättänyt hankkia itselleen uudenlaisia töitä. ”Esimerkiksi aasialaiset ovat mustikoiden ja villiyrttien perään. Syöttötariffin vaikutukset heijastuvat laajasti koko metsäsektoriin. LIINA KJELLBERG, teksti TIMO VEIJALAINEN, kuva M ustikoita, puolukoita, karpaloita, koivunlehtiä, kuusenkerkkiä ja paahdettuja pellavansiemeniä. Pienet Volterin tyyppiset CHP-laitokset ovat jo vahvasti Japanin markkinoilla ja kasvua on odotettavissa, sillä syöttötariffi on voimassa 20 vuotta. Eväspatukka toimii palana Suomea tänne tuleville ja täältä lähteville matkailijoille.” Evästä metsästä Jari Kurtti kehitti eväspatukat kotimaisista marjoista ja villiyrteistä. Tämän eteen hänkin haluaa tehdä työtä. AJASSA 5 24. Halusin yhdistää suomalaiset marjat ja villiyrtit maukkaaksi ja terveelliseksi tuotteeksi.” Ulkomaan markkinoille Ruokaja luontaistuotekaupoista löytyy nykyään runsaasti erilaisia energiaja proteiinipatukoita. Tilanne on muuttumassa varsin nopeasti: maan omat metsävarat ovat nousseet yli viiteen miljardiin kuutiometriin voimakkaan istutusmetsäohjelman vuoksi, ja Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen Japani on alkanut käyttää puuta sähkön tuotannossa. Muutamassa vuodessa harvennuspuun käyttö energiantuotannossa on noussut kahteen miljoonaan kuutiometriin vuodessa, ja kasvun ennakoidaan jatkuvan nopeana. Nopean kehityksen on mahdollistanut erittäin avokätinen biosähkön syöttötariffi, joka mahdollistaa kuutiolle noin sadan euron puustamaksukyvyn voimalaitoksen portilla. Maahan on rakennettu lyhyessä ajassa yli 40 hakeja pellettisähkölaitosta. ”Olin viettänyt ravintoloiden keittiöissä niin paljon aikaa, että halusin kokeilla jotain muuta. Laitosten raaka-ainehankinnasta on tullut loistava lisäansaintamahdollisuus sahoille, joilla on mennyt pitkään heikosti. ??. Japanin metsäbiotalous nosteessa Vielä pari vuotta sitten pienistä sahoista muodostuvan Utsunomiyan lähellä sijaitsevan Tohsen-yhtiön tuloissa energiajakeen myynti ei näkynyt lainkaan, mutta ensi vuonna yhtiö ennakoi energiajakeen myynnin tuovan noin neljänneksen saharyhmän liikevaihdosta. MARRASKUUTA 2016 u NRO 22 AJANKOHTAINEN KOLUMNI FAKTA ANTTI ASIKAINEN Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen professori. Taustalla oli vuosien työrupeama keittiömestarina à la carte -ravintoloissa ympäri Suomea. Pidän täysin mahdollisena, että Japani ohittaa Suomen metsähakkeen energiakäytössä alle kymmenessä vuodessa. Ehkä suurin muutos on tapahtunut metsähakkeen hankinnassa. Kurtin mukaan markkinatilanne on haastava, joten menestyäkseen pitää erottua massasta. Arctic Superfoods -eväspatukoiden kilpailuvaltti on kotimaisuus. Kaiken kaikkiaan ”metsähake” Japanissa on suomalaisesta näkökulmasta huippulaatuista runkopuuhaketta, joka tehdään harvennuspuun lisäksi järeistä hylkyleikoista. Siksi uskonkin, että nousevan auringon maa on tulevaisuudessa myös nousevan metsäbiotalouden maa.. ”Kotimaisia marjoja käytetään aivan liian vähän. Hän vastasi vakavasti, että Japanilla on suuret metsävarat joita on alettava hyödyntää kestävästi, jotta paineet trooppisen tuontipuun hakkaamiseksi saadaan vähenemään. Nyt marjat saa sellaisessa muodossa, ettei tarvitse tehdä muuta kuin napata ne mukaan laukkuun”, sanoo Arctic Superfoods -eväspatukat kehittänyt Arctic Forest Foods Oy:n makumestari ja toimitusjohtaja Jari Kurtti . Metsäretkeilyllä kysyin tulkkinani toimineelta opiskelijalta, miksi hän valitsi metsäopinnot. Lisäksi maahan on rakennettu moderneja haketerminaaleja lähinnä keskieurooppalaisen mallin mukaan. Muun muassa näistä aineksista valmistuvat uudet kotimaiset eväspatukat. Suomesta löytyy teknologiaa korjuuketjuihin, raaka-aineen hankinnan ohjaukseen, laadunhallintaan ja terminaaleihin. Mustikan ja koivunlehden, tyrnin ja kuusenkerkän sekä puolukan, karpalon ja nokkosen makuiset eväspatukat tulivat markkinoille elokuussa. Kaivinkonealustaisilla hakkuukoneilla puusta korjataan jatkossa entistä suurempi osa ja suomalaiset ovatkin vahvasti edustettuina hakkuulaitemarkkinoilla. On olemassa marjojen suurkuluttajia, mutta myös paljon ihmisiä, jotka eivät käytä marjoja lainkaan. ”Eväspatukat ovat aitoa suomalaista superfoodia.” Eväspatukoita on myynnissä noin 160 jälleenmyyntipisteessä ympäri maata. Pääosa puista kaadetaan edelleen moottorisahalla. Superfood » suomeksi superruoka » markkinointitermi erityisen ravinteikkaasta ruoka-aineesta » arvioidaan edistävän terveyttä ja hyvinvointia » kotimaista superfoodia: mustikka, puolukka, tyrni, karpalo, nokkonen Japania on totuttu pitämään maana, joka tuo teollisuutensa tarvitseman puuraaka-aineen trooppisista naapurimaistaan sekä muiden muassa Kanadasta, Uudesta-Seelannista ja Australiasta. ??. Patukoiden myynti on Kurtin mukaan lähtenyt hyvin käyntiin. Suomen näkökulmasta metsäbiotalouden noususuhdanne on mahdollisuus alan teknologiaviennille. Japanin metsäteollisuuden puunkäyttö on suuruusluokaltaan samaa tasoa kuin Suomen, mutta kotimaan puunhankinta on ollut noin neljänneksen koko puunkäytöstä. Ajatus alkoi hahmottua vuosi sitten. Eväspatukoissa käytetään vain kotimaisia raaka-aineita ja tuotteet valmistetaan ja pakataan Suomessa. Arctic Superfoods -eväspatukoiden puolesta puhuu Kurtin mukaan myös niissä käytettyjen raaka-aineiden suuri vitamiinipitoisuus. Koneellistamisella lukua voidaan pienentää. Tavoitteena on ulottaa myynti myös ulkomaille
Metsäalan tilanne on hänen mukaansa nyt Otson puolella. Metsänomistaja saa niihin kemeratukea, mikä on Lundellin mukaan Otson elinehto: ilman tukia kalliita ja aikaa vieviä hankkeita jäisi tekemättä. ”Puun käyttö on kasvussa ja kasvaa edelleen, jos esimerkiksi Finnpulpin, Kaidin ja Kemijärven biojalostamohankkeet toteutuvat. Sen taloustilanne oli kuitenkin niin huono, ettei yhtiöittämistä voitu tehdä. Tehtäviä on ryhdytty jakamaan henkilöstön kesken, kun aiemmin sama henkilö teki kaiken metsäpalveluiden markkinoinnista metsänhoitotöiden valvontaan. Tukien maksun hitaus tekee Lundellin mukaan kuitenkin hallaa liiketoiminnalle. Niitä voisi hänen mielestään tukea esimerkiksi verohelpotusten avulla. Viime vuoden alussa Otson liiketoimintajohtajana aloittanut Lundell sai johdettavakseen tappiota tekevän valtion liiketoimintayksikön, joka olisi pitänyt yhtiöittää saman vuoden loppuun mennessä. Kemera haasteena Lundellin tavoitteena on saada Otson talous ensi vuonna tasapainoon. Urakoitsijoita käytetään enemmän, ja Otsossa keskitytään palveluiden myyntiin ja suunnitteluun sekä projektien hallintaan. ”Kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea.” Puukaupassa Otso on välittäjä. Otson hankkeista noin kaksi kolmannesta on tietai ojitushankkeita. ”Tieja ojitushankkeisiin sitoutuu paljon rahaa. Yksi niistä ovat valtion myöntämät kemeratuet. Suomen metsäkeskuksesta vuonna 2012 irrotettu Otso oli alun perin tarkoitus yhtiöittää jo aiemmin. Toinen haaste liittyy metsänomistajiin. Otso käy Lundellin mukaan läpi prosessimuutosta, joka näkyy niin yksittäisten työntekijöiden toimenkuvissa kuin työkokonaisuuksissakin. Vielä puolisen vuotta sitten suunnitelmana oli muodostaa Otsosta ensi hätään valtion omistama osakeyhtiö. Metsänomistajat eivät Lundellin mukaan tunne Otsoa vielä tarpeeksi hyvin. ”Metsästä ei voi vain korjata puuta.” Otso keskittyy toimitusjohtaja Kari Lundellin mukaan nyt ydinosaamiseensa. Panokset ydinosaamiseen Otso luopui yrityskaupan yhteydessä noin 3 000 hehtaarin metsäomaisuudestaan ja omistuksestaan taimiyhtiö Pohjan Taimeen. Metsästä ei voi vain korjata puuta, myös metsänuudistamisesta ja tiestöstä pitää huolehtia.” Irti tappioputkesta Kari Lundell aikoo saada Otson talouden ensi vuonna tasapainoon. Haasteitakin tosin riittää. Ei myöskään vuonna 2015. Maastossa tavoitteena ovat laajemmat työkokonaisuudet. Jos niin käy, koko ala on kymmenen vuoden päästä lirissä.”. ”Otsolla ei ole puunostointressiä. Lundell lähtee siitä, että myyntiä saadaan kasvatettua sen verran, ettei henkilöstöä tarvitse enää vähentää. Sitä ovat muun muassa tieja ojitushankkeet sekä metsäsuunnittelu. Totesimme kuitenkin, että asiakkaat tarvitsevat kokonaisvaltaisen palvelupaketin. Koval duunil asiat vaan onnistuu, kokeillaan ja sit taas noustaan jos kaadutaan.” Otso Metsäpalvelut Oy:n toimitusjohtaja kertoo valinneensa kappaleen soittoääneksi, sillä se kuvaa hyvin kuluneiden parin vuoden työrupeamaa. ”On hienoa, että sijoittajat uskovat metsäalaan”, Lundell sanoo. MARRASKUUTA 2016 u NRO 22 HAASTATTELU LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat H ip hop -artisti Elastinen pärähtää soimaan Kari Lundellin puhelimessa: ”Mul ei ollu mitään muut ku mahdollisuus ja tieto siitä, että mitä tahdon voin saavuttaa. Otson henkilöstö on supistunut muutamassa vuodessa 300:sta noin 170:een. Sinne asti ei kuitenkaan ehditty: pääomasijoitusyhtiö Helmet Business Mentors Oy ja Otson toimiva johto ostivat viime syyskuussa Otson liiketoiminnan. AJASSA 6 24. ”Yhteys metsänomistajiin ei saa katketa. Metsänomistajalle myönnetyt tukirahat ohjataan suoraan Otsolle, mutta tukien maksua voi joutua odottamaan jopa puoli vuotta.” Tukihakemusten käsittelyn tehostamiseksi Lundell luopuisi kevyempien metsänhoitotöiden, kuten taimikonhoidon, tuista. Jos turvemaalla tehdään kunnostusojitus, kannattaa harvennusta kaipaava puusto harventaa samalla”, Lundell sanoo. Voittoa ei tarvitse tehdä, mutta tappiotakaan ei saa tulla. Lundellin mukaan Otso keskittyy nyt ydinosaamiseensa: muun muassa tieja ojitushankkeisiin, metsäsuunnitteluun, metsänhoitoon ja metsäkiinteistönvälitykseen
Jos turvemaametsien hakkuut lisääntyvät, suosittelisin lämpimästi kantokäsittelyä myös sinne”, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Tuula Piri . Jos juurikääpämännyn ehtii kaataa ajoissa, se kelpaa vielä tukkipuuksi. ”Pohjoista levinneisyysrajaa ei tiedetä aivan tarkasti. FAKTA Juurikääpätartunnan lopputuloksesta näkyy joskus selvästi, että kyseessä on sieni.. Esimerkiksi katajan kuoleminen männyn vierestä antaa viitteitä juurikäävästä. » Mänty pyrkii pysäyttämään lahon leviämisen ylöspäin erittämällä runsaasti pihkaa puun tyvelle, joka tervastuu pihkan vaikutuksesta. business controllerina Stora Ensossa ja logistiikkajohtajana Metsä Groupissa » vaimo ja kolme aikuista lasta » harrastaa metsästystä, koiran kanssa lenkkeilyä, golfia ja lukemista Kantokäsittely kannattaa myös turvemailla Karuimpien männiköiden kesähakkuita on syytä harkita, sillä juurikäävän tartuttamille männyille ei ole puulajivaihtoehtoa. Juuristosta se leviää kohti männyn runkoa. Kokkola–Kajaani-linjalle asti männynjuurikääpä on jo melko yleinen.” Koko latvus kuolee Juurikäävän tartuttaman männyn latvus harventuu, neulaset ruskisTu ul a Pi ri/ Lu ke Tu ul a Pi ri/ Lu ke Tu ul a Pi ri/ Lu ke FAKTA Kari Lundell » 54-vuotias » asuu Espoossa, kotoisin Seinäjoelta » Otson liiketoimintajohtaja 2015, toimitusjohtaja 2016 » valmistunut diplomiinsinööriksi Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta » työskennellyt mm. » Sieni pysähtyy, mutta männyn vedenja ravinteidensaanti estyy tyven tervastumisen ja juuriston lahoamisen vuoksi. Pakkanen on omatoimisen puunkaatajan ja raivaajan paras ystävä. VALTTERI SKYTTÄ KANNOT tulisi käsitellä myös turvemaiden männiköiden kesähakkuissa, vaikkei laki siihen tällä hetkellä velvoita. Männynjuurikäävän aiheuttama tyvitervastauti on todettu tutkimuksissa vanhoja käsityksiä laajemmaksi ongelmaksi. Juurikäävän itiöiden aiheuttamasta vaarasta ei ole haittaa, kun yölämpötila on alle nollan ja päivälämpötila alle viiden plusasteen. Karut kasvupaikat ongelmallisimpia Metsien terveyden näkökulmasta metsänomistajien kannattaa harkita, myykö karulla kasvupaikalla seisovan männikön kesähakkuuseen, Piri sanoo. AJASSA 7 24. Männynneulaset muuttuvat juurikäävän seurauksena vaaleanvihreästä kellertäviksi ja ruskeiksi pudoten lopulta pois. ”Juurikäävän torjunta eli kantokäsittely kannattaa etenkin niillä alueilla, jossa juurikääpää on hyvin vähän tai ei vielä ollenkaan”, Piri muistuttaa. tuvat ja puu kuolee. Puu kuolee. MARRASKUUTA 2016 u NRO 22 Männynjuurikääpäsieni » Sieni lahottaa männyn juuristoa. ”Puhtaat lehtimetsiköt sietävät juurikääpää hyvin, joten puulajin vaihto lehtipuuhun on ainoa keino päästä taudista eroon.” Karu kasvupaikka voi olla ylitsepääsemätön ongelma, mutta jos puulajia ei vaihda, uudet taimet saavat tartunnan edellisen puusukupolven juuristoista. » Tappaa kaikenikäisiä mäntyjä. Kantojen nosto poistaa paljon juurikääpätartuntaa levittävää puumateriaalia, mutta puhdistus ei ole täydellinen, sillä lahoa juurenpätkää jää maaperään väkisin. Kantokäsittelyllä ehkäistään sienen leviämistä. Sammalen alta männyn tyveltä voi löytää juurikäävän valkoisia, popcornimaisia itiöemiä. ”Jos vain osa latvuksesta on muuttunut ruskeaksi ja kärsinyt, silloin ei ole kyseessä juurikääpä”, Piri sanoo. ”Jos puu on ehtinyt kuivaa ja kuolla, sinistäjäsieni ja hyönteistuhot pilaavat nopeasti tukkiosuudenkin polttopuuksi.” Juurikäävän poistoon männiköstä ei ole keinoa. ”Kantokäsittely kannattaa aina tehdä ja se on tehokas keino, mutta mikään torjuntamenetelmä ei ole sataprosenttinen.” Juurikääpäitiöistä ei ole suurta vaaraa pakkasella, joten talvihakkuut ovat pääosin turvallisia. Kesähakkuuta kannattaa miettiä etenkin kuivilla ja kuivahkoilla kankailla, missä mänty on ainoa kannattava puulajivaihtoehto. Kantokäsittely kannattaa myös metsiköissä, joissa on jo juurikääpää. Juurikääpä on levinnyt halki eteläisen ja keskisen Suomen. Lahottaa myös kuusia, eikä koivukaan ole täysin kestävä. Muun muassa Pohjois-Pohjanmaan turvemaamänniköt ovat valokeilassa, kun kasvava selluteollisuus etsii raaka-ainetta. » Mäntyjen karujen kasvupaikkojen vuoksi saastuneita alueita vaikea korvata muulla puulajilla. Metsäteollisuuden ilmoitusten mukaan puuta haetaan entistä enemmän turvemailta myös kesäaikaan. ”Tietoa on saatu pikkuhiljaa lisää, ja juurikääpää esiintyy jonkin verran myös turvemaiden männiköissä. Seuraukset tunnetaan nimellä tyvitervastauti
Lisää metsiä ostavalle metsänomistajalle osakeyhtiömuoto olisi epäedullinen myös siksi, että yhtiö ei metsää ostaessaan voi tehdä metsävähennyksiä. Osakekaupat eivät toisi samaa etua”, selvittää Väinö Sikanen. ”Esimerkiksi metsäyhtymän osuuden osto vaikkapa veljeltä tuottaa metsävähennyksen, joka keventää yhtymän puunmyyntiveroa. Suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukykyhaasteista Pesonen nosti esiin työmarkkinat ja puun käytön hyväksyttävyyden. Toinen vaihtoehto on sanottu käyttömuodon muutos, jolloin metsätilasta perustetaan osakeyhtiö. ”Metsien yhtiöittämisestä koituu melkoisesti kustannuksia.” JUSSI COLLIN KULUVA syksy on ollut poikkeuksellinen, Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja, UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen arvioi järjestön syyskokouksessa. oimalla metsäsi pystymme osoittamaan puun vastuullisen alkuperän ja siten takaamaan puun menekin kansainvälisille markkinoille valmistettavien tuotteiden raaka-aineena. www.metsämaailma.. Ne alentavat puun myyntitulojen verotusta niin, että lopullinen vero jää yhteisöveroa alemmas. Ota yhteyttä ja kysy lisää Metsäpalvelukeskus 0204 16 5100 Avoinna arkisin klo 8–18 ja lauantaisin klo 9–14 palvelukeskus@upm.com MIKKO RIIKILÄ PANKIT ovat viime aikoina tarjonneet suurten metsätilojen omistajille metsien yhtiöittämistä. ”Olemme joutuneet huomaamaan, että näkökulmiamme ei aina kuulla suomalaisten päättäjienkään keskuudessa. Tästä seuraisi, että omistajan nimissä harjoitetun muun toiminnan tappioita ei voisi vähentää metsätalouden tuloista. MARRASKUUTA 2016 u NRO 22 vero. Lisäksi taloudessa ja kumpikin voi aiheuttaa tuntuvia muutoksia kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten toimintaympäristöön. Näin siitä huolimatta, että ala on osoittanut uudistumiskykynsä ja halunsa, ja toteuttanut yhden kikyn verran uudistuksia joka vuosi viimeisen 10 vuoden aikana”, Pesonen sanoi. ”Me kaikki tässä huoneessa elämme viennistä ja meille kaikille tärkeä vapaakauppa on nyt kyseenalaistettu. Myöskään osakeyhtiömuotoisen metsän myyntiä lähisukulaisille ei olisi vapautettu luovutusvoittoverosta eikä kaupasta muodostu metsävähennystä. Metsäserti. Trump on luvannut neuvotella kauppasopimukset uusiksi ja on mahdollista, että myös transatlantiset kauppasuhteet vaikeutuvat.” Trump tuonee muutoksia myös ilmastopolitiikkaan, Yhdysvallat saattaa jättää ilmastositoumuksensa täyttämättä. Tällaisia tarjouksia ovat tiettävästi tehneet ainakin Osuuspankin ja Säästöpankki Optian edustajat. Harmillista on Pesosen mielestä myös se, että ymmärrys metsäteollisuutta kohtaan ei ole heikkoa vain Suomen rajojen ulkopuolella. Yhtiöittämisestä ei tuolloin koituisi etuja. VeroMetsätilaa ei kannata muuttaa osakeyhtiöksi Metsäomaisuuden yhtiöittämisessä ei ole järkeä kuin poikkeustapauksissa. Esimerkiksi maatilojen sukupolvenvaihdoksissa yhteismetsäosuudet, jotka kuuluvat maatilaan, saavat saman huojennuksen kuin muukin maatilan omaisuus. Pitkäjänteisessä, sukupolvelta toiselle jatkuvassa perhemetsätaloudessa tilanne on toinen. Tällöin järjestelystä perittäisiin pelkkä varainsiirtovero, joka sekin kohoaa suurilla metsätiloilla kymmeniin tai jopa satoihin tuhansiin euroihin. ointi on tällä hetkellä vahvin tapa osoittaa kansainvälisesti, että meillä Suomessa kasvanut puu on vastuullisesti tuotettua. Toinen iso kilpailukyvyn haaste on puun käytön hyväksyttävyys. säästö voisi helpottaa esimerkiksi metsätalouden lainojen maksua. Eräissä tapauksissa pankki on ehdottanut, että oleva osakeyhtiö ostaa metsät tai antaa vastineeksi omia osakkeitaan. Sukupolvenvaihdostilanteissa pelkästään metsää omistava osakeyhtiö ei voisi käyttää maaja metsätaloudelle tarjolla olevia etuuksia, kuten maatilojen perintöja lahjaveron huojennusta. Tällöin metsäomaisuudesta muodostettaisiin osakeyhtiö ja metsätaloutta harjoitettaisiin osakeyhtiön nimissä. Tämä tulisi metsänomistajalle erittäin kalliiksi. Yksityinen metsänomistaja maksaa metsätuloistaan 30 prosentin pääomaveroa, yli 30 000 euron metsätuloista pääomavero on 34 prosenttia. Tällainen siirto katsottaisiin vastikkeelliseksi luovutukseksi, josta menisi varainsiirtovero ja luovutusvoittoM ik ko R iik ilä UPM METSÄ Metsä rikastuttaa elämääsi Metsän monet käyttötarpeet ja metsänhoito kohtaavat Suomessa luontaisesti. Lisäksi metsätiloille suotuja etuuksia menetetään”, Sikanen toteaa. Ensi syksyn neuvottelut käydään työehtosopimusosapuolten kesken uudella mallilla, jota parhaillaan valmistellaan. Yhteismetsä edullisempi Maaja metsätaloutta harjoittavalla tilalla ongelmia koituisi myös siitä, että omistaja ja metsiä hallitseva yhtiö olisivat eri verovelvollisia. ”Yhteisövero olisi alempi, mutta metsien yhtiöittämisestä koituu melkoisesti kustannuksia. Molemmat lisäävät epävarmuutta politiikassa. Metsien siirto kävisi kalliiksi Osakeyhtiö saattaisi olla toimiva ratkaisu jobbarille, korrektimmin metsäsijoittajalle, joka ostaa metsäpalstoja ja myy niitä kokonaisina tai osina nopeasti edelleen. Trumpin valinta askarruttaa Jussi Pesosta Veroasiantuntija Väinö Sikanen kehottaa harkitsemaan kahdesti ennen metsien yhtiöittämistä. Metsätalouden yhtiöittämistä on perusteltu osakeyhtiöiltä perittävällä 20 prosentin yhteisöverolla. Serti. AJASSA 8 24. Tästä huolimatta Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikanen varoittaa metsänomistajia ryntäämästä yhtiöittämään metsiään.. Tämä koskisi esimerkiksi omistajalle asuntokaupasta koitunutta luovutustappiota. Ymmärrys heikkoa myös Suomessa Näistä muutoksista huolimatta yksi asia kuitenkin pysyy, Pesonen huomautti – kansainvälinen kilpailukyky. Hänen mukaansa Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi ja Britannian Brexit-äänestys antavat miettimisen aihetta. Hyvin hoidettu metsä rikastuttaa elämää. Pesosen mukaan keskitettyjen sopimusten aika on ohi. Asioimalla kanssamme varmistat, että myös jälkipolvet nauttivat vastuullisista valinnoista ja metsäsi tuotosta. Hänen mukaansa yhteismetsä on monin verroin järkevämpi omistusmuoto isoille, monen omistamille metsätiloille kuin osakeyhtiö. ”Jos näin käy, entistä tiukempien yksipuolisten EU-päästötavoitteiden tavoittelu nakertaa kilpailukykyämme entistä räikeämmin”, Pesonen arvioi
Hiilidioksidin imemisen tahti hidastuu puun vanhetessa.. Yksi on ilmastosopimusten velvoitteet. Ilmastotavoitteet tiukentavat Suomen metsien asemaa hiilinieluna samalla kun metsäteollisuus lisää hakkuita ja hallituskin on asettanut biotalouden nimissä omat lisätavoitteensa puun käytölle. Kiistahan siitä on syntynyt, niin EU-tasolla kuin lehtien mielipidepalstoilla. ”Hiilinieluun on monia näkökulmia. Pitääkö puuta ilmaston kannalta käyttää – ja jos pitää niin mihin. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Kolmas on se, miten asia vaikuttaa Suomen metsäteollisuuteen ja biotalouteen”, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Risto Sievänen . Suomen tärkein hiilinielu Metsät ovat Suomen suurin hiilinielu. Yksittäisistä puista eniten hiiltä sitovat avoimella paikalla kasvavat puujätit. Toinen on se, miten nielun kehitys oikeasti vaikuttaa ilmakehään. MARRASKUUTA 2016 u NRO 22 AJASSA VALTTERI SKYTTÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat M etsät ovat Suomen suurin hiilidioksidia sitova kohde eli hiilinielu. 9 24
Tämä ei käy yhteen sen kanssa, että ilmastotavoitteiden perusteella päästöjä pitäisi vähentää rajusti samalla aikavälillä. Toisen mukaan uudet ilmastotavoitteet asettavat puun käytön lisäämiselle rajoituksia. Puuta pitää siis käyttää, mutta mahdollisimman paljon muun muassa teräksen ja betonin korvaamiseen. MARRASKUUTA 2016 u NRO 22 AJASSA Puun käytön ilmastoystävällisyydestä on esiintynyt julkisuudessa kaksi eri totuutta. 10 24. Kun arvioidaan ilmastotavoitteiden saavuttamista, laskelmissa pitää ottaa huomioon niin puun käytön hyöty fossiilisten aineiden korvaajana kuin hiilinielun koko. ”Se on järkevää. Puun käyttö vaikuttaa myös metsämaaperän hiilensidontaan. Puuta on esimerkiksi parempi polttaa kuin hiiltä. Koska Suomen metsät kasvavat tällä hetkellä enemmän kuin puuta hakataan, metsät ovat imeneet ilmakehästä 2000-luvulla vuosittain pienimmilläänkin yli 20 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Puun energiakäytöllä ei saada millään näin suurta korvaavuushyötyä aikaiseksi.” Soimakallion mukaan ilmastopolitiikka näyttää asettavan Suomen tilanteeseen, jossa hiilinielun suuruus on otettava puun käytössä entistä tarkemmin huomioon. Toisessa se, kuinka paljon biomassan otto metsästä pienentää hiilinielua”, Luken Sievänen kertoo. ”Tämä vaatisi puurakentamista ja uusia innovaatioita erityisesti materiaalitekniikan puolella. » Suurten hakkuumäärien vaikutus metsien hiilinieluun pienentää kuitenkin puun käytön hyötyä lyhyellä aikavälillä. ”Toisessa vaakakupissa on se, miten puun käyttö korvaa fossiilisia materiaaleja ja päästöjä. Metsien hiilinielun koko riippuu siitä, kuinka paljon metsästä poistuu puuta ja kuinka paljon puusto samanaikaisesti kasvaa. Jos politiikka muuttuu, maksimaalinen käyttömäärä ei ole enää pääasia, vaan katsotaan sitä, miten puuta käy”Jos korjataan puuta suoraan bioenergiaksi, se ei ole ilmaston kannalta kovin hyödyllistä.” ”Kannattaisi keskittyä rakentamiseen ja muuhun pitkäikäiseen puun käyttöön.” -60 -50 -40 -30 -20 -10 -60 -50 -40 -30 -20 -10 Hiilinielu suurimmillaan vuonna 2009 Lähde: Tilastokeskus 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Metsien ja metsämaan vaikutus ilmakehän hiilidioksidin määrään miljoonaa tonnia CO 2 -ekvivalenttia Suomen metsät imevät hiilidioksidia vuosittain kymmeniä miljoonia tonneja Hiilinielu ja puun käyttö » Puulla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita ja välttää niistä syntyviä päästöjä. Luken ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) laskelmien perusteella näyttää siltä, että hakkuiden ja puun käytön lisäys pienentää metsien hiilinielua enemmän kuin lisäyksellä saadaan aikaan päästövähennyksiä vuosisadan puoliväliin mennessä. ”Ilmastopolitiikka on toistaiseksi ohjannut lisäämään puunkäyttömääriä. Sieväsen mukaan bioenergiaa, kuten biodieseliä, tulee tehdä ensisijaisesti metsäteollisuuden sivuvirroista, niin kuin nyt tehdäänkin. Jos korjataan puuta suoraan bioenergiaksi, se ei ole ilmaston kannalta kovin hyödyllistä.” Energiakäytöllä pienin hyöty Vaikka korkeiden hakkuumäärien pienentämä hiilinielu palautuukin pitkällä aikavälillä metsien kasvun myötä, lyhyelle aikavälille asetettuihin ilmastotavoitteisiin siitä ei ole hyötyä. Samalla ilmastotavoitteet vaativat rajuja tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ratkaisussa on kyse aikavälistä. Samalla ilmastopäästöjä vähiten vähentävän puun energiakäytön sädekehä himmenee. Hakkuumäärät ovat kuitenkin nousemassa metsäteollisuuden investointien myötä. Puuta pitkäikäisiin tuotteisiin Suomen metsät ovat hyödyllisiä ilmaston kannalta kahdesta syystä: metsät imevät yhteyttäessään ilmakehästä hiilidioksidia ja toisaalta metsistä korjattavalla puulla voidaan korvata ilmastopäästöjä tuottavia fossiilisia polttoaineita. » Vähiten hyötyä on puun suorasta energiakäytöstä, kannattavinta on tehdä puusta pitkäikäisiä tuotteita, kuten rakennusmateriaaleja. Lähde: Luke FAKTA. ”Tarkastelumme mukaan kannattaisi keskittyä rakentamiseen ja muuhun pitkäikäiseen puun käyttöön, joka tuo parhaiten korvaushyötyä fossiilisiin aineisiin nähden”, Sievänen sanoo. » Jos hakkuut lisääntyvät nykyisestä vajaat 10 miljoona kuutiota, Suomen metsien hiilinielu pienenee vuoteen 2030 mennessä mutta palautuu sen jälkeen. Jos puun käytön lisäyksellä halutaan hillitä ilmastonmuutosta lähivuosikymmeninä, jokaisella metsästä poistetulla hiiliatomilla pitäisi voida korvata fossiilisia päästöjä selvästi nykyistä tehokkaammin, sanoo Syken erikoistutkija Sampo Soimakallio . Toisen mukaan puuta voi käyttää ilmaston näkökulmasta reilusti nykyistä enemmän
Meillä ei ole hävettävää.” Kuinka suurta nielua vaaditaan. Tällöin hakkuumäärät olivat Suomessa alhaisella tasolla metsäteollisuuden notkahduksen vuoksi ja hiilinielu suuri. Metsän käytön ilmastovaikutukset ovat hyvin erilaiset lyhyen ja pitkän aikavälin tarkastelussa. Luonnonvarakeskus tutkii parhaillaan, voidaanko metsänhoidolla lisätä metsien kasvua nykyisestä noin 100 miljoonan kuution vuosikasvusta jopa 150 miljoonaan kuutioon. Keskeisiä keinoja metsien kasvun parantamiseen ovat muun muassa oikeaan aikaan tehtävät harvennushakkuut, metsien uudistaminen jalostetuilla siemenillä ja metsien lannoitus. Maankäyttöhistoria ei näytä tässä mielessä Suomen kannalta huonolta, mutta politiikka on politiikkaa”, Syken Sampo Soimakallio sanoo. Lisää kasvua. Mitä pitempään tarkastellaan, sitä edullisempaa on hyödyntää metsiä niin, että sieltä saadaan ulos mahdollisimman paljon biomassaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että lisääntyvien hakkuiden myötä Suomen metsät kääntyisivät EU:n silmissä hiilidioksidin päästölähteeksi. Luken professorin Hannu Ilvesniemen mukaan EU:sta tulevat metsien käytön rajoitukset olisivat niin iso asia, että Suomen on puolustettava omaa etuaan voimakkaasti. Maankäyttöesityksen suuri kysymys on se, kuinka suureksi kunkin maan hiilinielutavoite asetetaan. Ilvesniemen mukaan metsät muuttuvat ajan myötä nieluista pelkiksi hiilivarastoiksi, ja puiden luontaisen kuoleman vuoksi myös hiilen lähteiksi, jos metsiä ei välillä uudisteta. 11 24. Tähän asti kaikki puun käyttö, energia tai rakennusmateriaali, on ollut ilmastovelvoitteiden näkökulmasta samanarvoista”, Soimakallio sanoo. Puun käytön lisäämisen näkökulmasta pelkona on vertailutason asettuminen vuoden 2009 hiilinielun suuruiselle tasolle. ”Euroopassakin on maita, joissa metsät on parturoitu aikaa sitten. ”Metsiin ja metsätalouteen 40 vuoden aikana tehtyjen investointien ansiosta Suomen hiilikierto on aivan toisella tasolla kuin muualla. Tehokkain hiili-imuri on rehevällä maalla kasvava, kiertoaikansa puolivälissä oleva metsä, esimerkiksi 30–40-vuotias kuusikko.. Kiista hiilinielun suhteen voi helpottua tulevaisuudessa, jos Suomen metsien kasvua pystytään lisäämään entisestään. Kyseisen vertailuajankohdan puun käyttö olisi siis tyystin erilaista kuin nykyisellä kasvavien hakkuumäärien aikakaudella. ”Suomalaismetsien puuston kokonaisbiomassa on kasvanut 1970-luvulta lähtien melkein miljardilla kuutiometrillä. Puuston oikeanlainen ikäluokkajakauma on tärkeää hiilidioksidin sitoutumisen kannalta. ”Kun metsätaloutta harrastetaan pitkäjänteisesti, 50 vuoden tarkasteluaikavälikään ei tee oikeutta koko järjestelmälle”, Luken Sievänen sanoo. Hiilinielua koskevassa biotalouskeskustelussa unohdetaan Luken professorin Hannu Ilvesniemen mukaan se, että nimenomaan metsän kasvu synnyttää hiilinielun. Suomen hallitus tavoittelee vielä muutoksia laskentasääntöihin. Pääasiassa metsänhoidon ansiosta metsän kasvu on nyt lähes kaksinkertaista verrattuna samalla pinta-alalla tapahtuneeseen kasvuun 40 vuotta sitten”, Ilvesniemi sanoo. Hakkuumäärät ovat vuosikymmenten aikana kasvaneet Suomessa, mutta samalla metsien hiilinielu on kasvanut, sillä puiden kasvu samalla metsäpinta-alalla on parantunut. MARRASKUUTA 2016 u NRO 22 AJASSA tetään. VALTTERI SKYTTÄ KESKUSTELU Suomen metsien hiilinielusta on kuumentunut EU-komission maankäyttöesityksen vuoksi. Ilmastopolitiikkaa vaatisi syvällisen keskustelun eri maista ja niiden maankäytöstä sekä mahdollisuuksista hiilinielun kasvattamiseksi. -60 -50 -40 -30 -20 -10 -60 -50 -40 -30 -20 -10 Hiilinielu suurimmillaan vuonna 2009 Lähde: Tilastokeskus 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Metsien ja metsämaan vaikutus ilmakehän hiilidioksidin määrään miljoonaa tonnia CO 2 -ekvivalenttia Suomen metsät imevät hiilidioksidia vuosittain kymmeniä miljoonia tonneja Suomen metsien kasvu on lisääntynyt, joten puut imevät myös enemmän hiilidioksidia ilmakehästä
15,39 . ”Suurin ero aikaisempaan on, että Binderholzin oma puunhankinta ei ole kiinnostunut harvennuksista.” Nuutisen mukaan maakunnassa on nyt hyvin kysyntää tukkipuulle ja havukuidulle, mutta koivukuitu on ongelmallinen. 24,01 . 16,99 . 20,75 . Äänekosken tehtaan hankinta-alueen raja nousee lähes Oulun tasalle, minkä vuoksi Kemin selluja kartonkitehtaan supistuvalta hankinta-alueelta pitää puristaa puuta viidennes lisää. 11,16 . 58,12 . 27,86 . ”Tarvitaan infran rakentamista, koneiden kehittämistä ja ylipäätään pinnalla pysymisen parantamista, jotta lyhyen talven aikana puuta saadaan mahdollisimman paljon terminaaleihin.” Pystyleimikoita varastoon Suurimmat puureservit ovat Itä-Lapissa ja Ylä-Kainuussa. 11,67 . 17,12 . 17,86 . 16,54 . 18,38 . 17,51 . nousussa . Yhtiö ei kerro oman puunhankintansa tilanteesta. Hankintahinnat 56,13 . 28,99 . nousussa . 22,53 . 16,99 . KYMI-SAVO . Kemin tehtaan piipunjuurella hakkuut ja kasvu ovat suunnilleen tasapainossa. 55,79 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,09 . Tulevat puukuormat pyritään purkamaan suoraan kuljettimelle ja tehtaan kentälle on varastoitu vain parin päivän puskurivarasto. 15,64 . 30,89 . 48,01 . 14,36 . 15,6 . 56,66 . 18,31 . MARRASKUUTA 2016 u NRO 22 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 43–46 keskiarvo KOKO MAA . 17,68 . 44,36 . 18,44 . Harvennushakkuu 49,46 . Uudistushakkuu 55,51 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,63 . Äänekoski käynnistyy ensi vuoden syksyllä. 17,04 . 17,41 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,93 . 56,58 . 57,72 . 18,93 . 39,86 . 15,14 . 28,84 . 22,88 . 15,11 . Ensiharvennus 11,76 . MIKKO HÄYRYNEN ITÄVALTALAINEN Binderholz-perheyhtiö osti Vapon Lieksan ja Nurmeksen sahat tammikuussa ja perusti tytäryhtiö Binderholz Nordicin. 24,86 . ”Ostolle pitää lähteä”, Kemin piiripäällikkö Jarkko Parpala tiivistää. 55,84 . Elokuun alussa Binderholz otti sahojen puunhankinnan Harvestia-puunhankintayhtiöltä omiin hoteisiinsa. 15,85 . Harvennushakkuu 46,48 . ETELÄ-SUOMI . nousussa . 44,35 . Uudistushakkuu 56,44 . 11,45 . Toimitusjohtaja Juha Kohonen sanoo, että yhtiön tiedotuspolitiikka on suomalaisittain niukka. 45,81 . nousussa . Puunkorjuun kausiluontoisuus on etenkin läntisessä Pohjois-Suomessa suuri ongelma. AJASSA 12 24. 15,19 . 24,8 . 57,17 . 21,04 . 14,95 . 15,76 . 12,69 . 29,57 . Hankintahinnat 57,74 . 21,19 . Hankintahinnat 58,39 . Se on meidän päämiehen linjaus.” Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Pekka Nuutinen sanoo, että Binderholz otettiin maakunnassa hyvin vastaan, ja sen uskotaan kehittävän sahoja. 43,51 . 26,38 . 57,91 . 55,58 . 23,17 . Ensiharvennus 36,5 . 11,28 . 15,59 . Parpala arvioi, että Kemin hankinta-alueella viidesosa metsänomistajista kuuluu uinuviin, syystä tai toisesta. Vuoroinsinööri Esa Ratavaara on työskennellyt Metsä Groupin Kemin sellutehtaalla vuodesta 1989. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,99 . 50,19 . 24,04 . Se tarkoittaa, että uinuvat metsänomistajat pitää herätellä ja passiiviset perikunnat saada liikkeelle. 14,64 . 17,01 . ETELÄ-POHJANMAA . Osa Harvestian ostohenkilöstöstä siirtyi Binderholzille. Hiljainen puunostaja +6,5% Havusahatavaran tuotannon nousu alkuvuonna viime vuoteen verrattuna. 22,26 . Harvennushakkuu 48,25 . Uudistushakkuu 57,5 . 49,05 . 20,11 . 55,16 . 25,87 . 11 . 28,89 . Uudistushakkuu 55,55 . Isot rästit ovat talvikorjuukohteilla. Kemissä tilanteeseen varaudutaan siten, että vuoden alussa alkaa Lisäpuuta pohjoisesta Metsä Group tiivistää Äänekosken paineessa Kemin-tehtaansa puunhankintaa. 21,56 . 21,73 . 15,46 . 57,24 . 36,3 . Lähde: Metsäteollisuus ry. 10,98 . Ensiharvennus Hankintahinnat PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN, teksti ja kuva M etsä Group tiivistää puunhankintaansa Pohjois-Suomessa. Moni pohjoisen metsänomistaja asuu Etelä-Suomessa. 16,93 . Harvennushakkuu 45,5 . 28,24 . 14,9 . 25,14 . 16,15 . 45,63 . 24,88 . 38,15 . 41,92 . 38,25 . 14,09 . 40,03 . 29,04 . 27,83 . 35,61 . 47,73 . Ensiharvennus 40,86 . 10,97 . ”Laitamme tiedotteita tulemaan, kun on kerrottavaa, mutta emme kommentoi tätä tässä tilanteessa. 15,92 . 20,35 . 41,1
nousussa . 19,58 . 12,74 . Hankintahinnat 56,43 . 43,13 . 15,07 . 24,22 . Kemiläiset ovat ylpeitä kartonkikoneestaan, joka on viritetty tuottamaan premium-luokan aaltopahvin päällyskartonkia. 30,26 . Kemin Karihaaran saha, joka oli aikoinaan maan suurin vientisaha, pysähtyi vuonna 2009. 13,14 . nousussa . 19,58 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,82 . 15,4 . 21,8 . Katkotun puun varastoja ei voi kasvattaa ennen syksyä, koska hyönteistuholain vuoksi pinot pitää ajaa tienvarsilta heinäkuun puoliväliin mennessä. 10,52 . 45,22 . 42,15 . MARRASKUUTA 2016 u NRO 22 KESKI-SUOMI . 10,34 . 13,36 . 24,88 . ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI Lisäpuuta pohjoisesta Metsä Group tiivistää Äänekosken paineessa Kemin-tehtaansa puunhankintaa. 11,26 . LAPPI (puukaupan vähäisyyden vuoksi ei hintatietoja) . 11,03 . 16,36 . 23,45 . 15,39 . 30,26 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Uudistushakkuu 52,18 . Etenkin kuituvaltaiset harvennusmänniköt ovat haluttuja. 14,05 . 28,26 . 20,46 . ”Sentyyppistä ammattimaista hankintapuun toimittamista tulemme lähivuosina ostoilla tukemaan.” Myös metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppoina toimittamat puut lasketaan hankintapuuksi. 26,97 . Joka tapauksessa se on huomattavasti kalliimpaa kuin kalleimmat painopaperit.. 16,79 . 54,49 . 10,06 . Ensiharvennus 34,35 . Harvennushakkuu 44,88 . KAINUU-POHJANMAA . 34,41 . 27,75 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 24,76 . 56,55 . nousussa . 51,98 . 14,29 . Vanha rouva on vedossa Kemin tehdas tuottaa noin 600 000 tonnia sellua, josta valtaosa menee samalla tehdasalueella olevalle kartonkikoneelle. 17,64 . Tehtaalaiset kutsuvat kartonkikonetta hellästi nimellä Polar Queen – Pohjolan kuningatar. SAVO-KARJALA . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 51,77 . 26,39 . 51,01 . 28,31 . Uudistushakkuu 54,5 . 17,04 . 22,22 . pystyleimikoiden osto varastoon. 56,98 . Tosin tuoreen selvityksen mukaan maan nykyisellä sahakapasiteetilla voidaan sahata kaikki tarjolle tuleva tukkipuu. Hankintahinnat 54,35 . 34,81 . Pohjoisen tukki ei Metsä Groupille ole tärkeää kuin välillisesti. 28,31 . Harvennushakkuu 46,92 . 15,35 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 50,03 . 15,23 . ”Venäläisillä, kanadalaisilla ja chileläisillä sellunvalmistajilla tehdashinnat ovat sellaisella tasolla, että me emme tule niihin koskaan pääsemään.” Hämälän ajatus menee niin, että pidetään kuitupuun hinta sovinnolla alhaalla, jolloin teollisuus kannattaa ja investoi ja ostaa sitten enemmän kuutioita. 41,63 . Parpalan mukaan kyse ei ole perinteisestä metsänomistajan omatoimityöstä, vaan koneyrittäjien urakoimasta puusta. Hankintahinnat 56,43 . 19,93 . Halpa kuitupuu innostaa investoimaan Konsernin selluja sahayhtiön Metsä Fibren toimitusjohtaja Ilkka Hämälä sanoo kuitupuun hinnan joustomahdollisuuksia vähäisiksi, sillä kilpailijamaista vain Saksassa on korkeampi kuitupuun tehdashinta. 15,69 . nousussa . 14,37 . 18,85 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat Ostomäärät viikolla 46 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Etelärannikko 17 876 Pohjanmaa 30 007 Lounais-Suomi 57 393 Häme-Uusimaa 52 396 Kaakkois-Suomi 83 976 Pirkanmaa 56 153 Etelä-Savo 105 271 Metsäkeskus Määrä m 3 Etelä-Pohjanmaa 63 645 Keski-Suomi 93 665 Pohjois-Savo 94 953 Pohjois-Karjala 105 080 Kainuu 31 365 Pohjois-Pohjanmaa 55 592 Lappi 35 850 883 224 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 46 Kantohintojen kehitys Kymi–Savossa Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Euroa m³ viikot 1–46 , 2016 2015 2014 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m³ 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 2012 2013 2014 2015 2016 10 20 30 40 50 60 Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Harvennushakkuu 43,65 . Hän vertaa, että sahapuolella tukin hinta reagoi herkästi suhdanteisiin ja sahateollisuuden kannattavuus on heikko sekä investoinnit vähäisiä. 22,22 . 14,55 . 53,2 . 40,17 . 17,69 . AJASSA 13 24. Konsernin pohjoisin saha on Vilppulassa Keski-Suomessa. Ensi syksynä aiotaan lisätä myös hankintapuun ostoja. 56,01 . 28,26 . 17,13 . 43,56 . 17,52 . 44,45 . 14,68 . Kemiläinen kartonki on volyymiltaan pieni tuote, jonka tonnihintaa ei tilastoida eikä sitä Kemissäkään kerrota. 15,37 . 17,52 . 15,52 . 36,14 . 24,88 . 17,39 . 23,45 . 10,37 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Uudistushakkuu 56,72 . 47,7 . 19,93 . 56,55 . Ensiharvennus 34,59 . 11,76 . Vuonna 1971 käynnistyneessä koneessa ei juuri ole alkuperäisiä osia, vaan moneen kertaan uudistetussa koneessa on merkkejä paperikoneenvalmistuksen historiasta – Metso, Valmet, Tampella, Voith. 24,22 . Ensiharvennus 11,81 . 53,06 . 14,4
Raivaus on tarpeellinen silloin, kun alikasvospuusto häiritsee selkeästi näkyvyyttä puunkorjuussa”, luonnehtii Stora Enso Metsän metsäpalvelupäällikkö Kari Kuusniemi . Ennakkoraivaus sujuu joutuisasti, kun puut ovat lehdettömiä ja maa sopivasti kohmeessa.. MARRASKUUTA 2016 u NRO 22 M E T S Ä S T Ä 14 METSÄNHOITO SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat H akkuukoneenkuljettajien keskuudessa on jo pitkään ollut selkeä näkemys ennakkoraivauksesta: se kannattaa tehdä lähes aina. Viime vuosina toimenpiteen tärkeys on ymmärretty entistä laajemmin myös metsänomistajakunnassa. ”Hyvän näkyvyyden ansiosta riski korjuuvaurioiden syntymiselle voidaan minimoida”, Kuusniemi perustelee. ”On metsänomistajan etu, että kasvamaan jäävät metsän arvokkaimmat rungot. Ennakkoraivauksen ansiosta hakkuukoneenkuljettaja pystyy tekemään leimikolla oikeat puuvalinnat. ”Kun raivaus tehdään 1–2 vuotta ennen hakkuuta, ehtii raivattu puusto painua ainakin yhden talven ajan maata vasten, mikä parantaa näkyvyyttä entisestään”, Kuusniemi kuvailee. ”Ennakkoraivauksesta on tullut rutiininomainen vaihe osana puukauppaa etenkin ensiharvennusleimikoissa. Raivatussa leimikossa korjuutyön tuottavuus paranee ja kohde on ostajankin silmissä houkutteleva.” Tee hyvissä ajoin Ennakkoraivauksessa leimikolta poistetaan raivaussahalla kuitupuun mitat täyttämättömät rungot sekä muu alikasvospuusto, joka haittaa puunkorjuuta. ”Tällöin kannattaa kaataa raivatessa nojalleen jäävät puut maahan asti.” Raivaa rohkeasti, mutta huomioi riista Ennakkoraivauksessa tavallinen ”virhe” on, että leimikolle jää raivauksen jälkeen huomattava määrä runkoja, jotka eivät täytä kuitupuun mittoja. Ennakkoraivaus takaa korjuujäljen Ennakkoraivauksen ansiosta metsään jäävät harvennuksen jälkeen kasvamaan parhaat ja kolhuttomat puut. ”Yleensä hehtaarihinta on 300 eurosta ylöspäin.” HYÖDYNNÄ SYYSTALVEN KELIT. Vaikka tällä ei metsän kasvun kannalta ole suurta merkitystä, kehottaa Kuusniemi rohkeuteen raivaustyössä. Etenkin lumiseen aikaan ja pimeässä tiheä kuusikko muodostaa hakkuukoneenkuljettajalle lähes täydellisen näkemäesteen. Nämä rungot jäävät yleensä myös hakkuussa pystyyn ja saavat korjuujäljen näyttämään epätasaiselta. ”Jos yhtään epäilyttää, että tulisiko puusta kuitupölkkyä, kannattaa puu yleensä kaataa reilusti pois.” Näkyvyyden parantamiseksi tärkeintä on poistaa kuusialikasvos. Käytännössä tämä ei aina ole mahdollista, vaan ennakkoraivaus tehdään usein juuri ennen hakkuuta. 24. Oleellista on, että hakkuukoneenkuljettajalla on mahdollisimman hyvä näkymä poistettavien puiden tyville. Raivaus kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen puunkorjuuta. Yleensä ennakkoraivauksesta sovitaan puukaupan yhteydessä, mutta metsänomistaja voi hyvin raivata leimikkonsa aiemminkin
Ennakkoraivausta tehdessä kannattaa huomioida, että hakkuukoneenkuljettajan on pystyttävä viemään suuri koura kymmenen metrin päähän työpisteestä mahdollisesti pimeässä ja lumisessa metsässä. SAHAA KANNOT LYHYIKSI. Kuusilla on nimittäin suuri merkitys riistan ja etenkin metson viihtyvyyteen.” Ennakkoraivausvaiheessa on mahdollisuus suunnitella jo tulevia säästöpuuryhmiä. ”Ennakkoraivauksen hehtaarikustannus vaihtelee paljon, mutta yleensä hinta on 300 eurosta ylöspäin.” Kuusniemi korostaa, että ennakkoraivauksen kustannuksiin vaikuttaa olennaisesti se, miten metsän uudistaminen ja taimikonhoito on suoritettu. Sovi ennakkoraivauksesta viimeistään puukaupan yhteydessä. TUTKI MILLAINEN METSÄ TIHEIKÖN SISÄSTÄ LÖYTYY. METSÄSTÄ 15 24. ”Pieniä kuusia kannattaa kuitenkin jättää jonkin verran paikkoihin, joissa ne eivät haittaa puunkorjuuta. 3. Huomioi linnut ja eläimet jättämällä jonkin verran alikasvoskuusia, leppää ja katajia. Raivaa rohkeasti kuitupuun mitat täyttämättömät puut. Ennakkoraivaustyö sopii hyvin omatoimisen metsänomistajan tehtäväksi, mutta metsäalan toimijoilta löytyy työhön kattavasti palveluita. ”Oikea-aikainen taimikonhoito palkitsee ensiharvennusvaiheessa, kun ennakkoraivauskustannukset ovat pienet tai jäävät kokonaan pois.” SAMI KARPPINEN ENNAKKORAIVAUSTA voi tehdä lumisinta talvikautta lukuun ottamatta läpi vuoden. MARRASKUUTA 2016 u NRO 22 Vinkit ennakkoraivaukseen 1. Jos olet epävarma siitä, onko harvennushakkuu ajankohtainen ja metsässä on paljon alikasvospuustoa, helpottaa ennakkoraivaus hahmottamaan harvennustarpeen.. Käytössä on hyvä olla tehokas raivaussaha, sillä kaadettavat puut ovat isompia kuin taimikonhoidossa. Mitä maksaa. ”Syksyn ja alkutalven lehdetön aika on kuitenkin parasta aikaa ennakkoraivaukseen. 5. 4. Hyödynnä hyvät kelit syksyn ja kevään lehdettömään aikaan. ”Kun jättää säästöpuuryhmän kohdalta puuston raivaamatta, palvelee alue nuoressa metsässä riistatiheikkönä ja tulevaisuudessa monimuotoisena säästöpuuryhmänä”, Kuusniemi vinkkaa. RAIVAA ROHKEASTI. ”Syystalvi paras vuodenaika” MIETI MOTOKUSKIN NÄKÖKULMASTA. ”Työläimpiä paikkoja ovat tiheät ojanpenkat, jotka voivat olla lisäksi kivisiä.” Ennakkoraivauksessa puut kannattaa sahata mahdollisimman lyhyeen kantoon etenkin hakkuussa poistettavien puiden tyviltä, jotta moton koura pystyy tarttumaan puuhun hyvin. Tee ennakkoraivaus 1–2 vuotta ennen puunkorjuuta. Kevyt lumipeitekään ei haittaa, vaan tuo sopivasti valoa metsään”, sanoo neljäkymmentä vuotta raivaustöitä tehnyt laukaalainen metsuriyrittäjä Jari Reini . Kuusniemen mukaan Stora Enson puukaupoissa raivauksesta vastaa nykyään useimmin ostaja. Reinin mukaan ennakkoraivauksessa valmista jälkeä syntyy keskimäärin noin hehtaari päivässä. Hakkuukoneenkuljettaja pystyy tuomaan kouran helposti puun tyvelle, kun raivauskannot ovat lyhyitä. 2. ”Itse en tosin käytä aikaa sen miettimiseen, minkä puun hakkuukoneenkuljettaja tulee poistamaan, vaan raivaan kaikkien kuitukokoisten puiden tyvet näkyviin”, Reini toteaa. Jos puu ei täytä kuitupuun mittoja, kannattaa se kaataa raivausvaiheessa
”Vain kartasta hahmottaa oman paikan suhteessa ympäristöön.” ”Geometrinen kartta muutamista uudistiloista Pohjanmaan läänissä, Korsholman Pohjoisessa voutikunnassa, Pietarsaaren pitäjässä ja Savonkylässä. ”Metsiin liittyvää tietoa on kartoissa ollut alusta alkaen. 16 24. Pellot, niityt ja niiden aidat Ennen isoajakoa yksityismetsiä ei juuri ollut, talojen kotimetsiä lukuunottamatta, joten kartoissakaan metsiä ei ole osoitettu taloille. ”Käsiala on kaunista, sillä jos tekstistä ei saanut selvää, maanmittari ei saanut palkkaansa. Rantatupa sanoo, että vanhan ruotsin kääntäminen olisi vaikeaa ilman maaseututaustaa. MARRASKUUTA 2016 u NRO 22 METSÄSTÄ MIKKO HÄYRYNEN, teksti ja kuva S uomen kartoitus on yhtenäinen jatkumo 1600-luvulta, ja yhtä kauan kartoista löytyy merkintöjä myös metsistä. Koukeroista, mutta kaunista Rantatupa lukee sujuvasti fraktuurakirjaimilla käsinkirjoitettua vanhaa ruotsia. Maanmittarit työskentelivät maastossa kesäkuukaudet ja talvet piirsivät karttojaan. Itä-Suomelle on ominaista, että kaskettavat KARTTOJEN METSÄT Suomen kartoista löytyy metsätietoa ainakin 400 vuoden ajalta. Metsä saattoi olla lehdesmetsää, kaskimetsää, tervasmetsää, hirsimetsää, tuohimetsää, niinimetsää. ”Isoimmat pitäjäkartat saattavat olla seitsemän metriä pitkiä ja melkein yhtä leveitä.” Pitäjien rajoja ryhdyttiin merkitsemään karttoihin 1700-luvulla isonjaon esityönä. Alkusysäyksen antoivat tervanpolton laajenemisesta seuranneet kiistat. Laatinut vuonna 1727 Eric Höijer.”. Vanhimmissa kartoissa on pellot ja niityt ja niiden aidat, ja myöhemmin kartat laajenivat kyläja pitäjäkartoiksi. Ensimmäiset karttamerkit kertoivat joko havutai lehtimetsästä”, vanhojen karttojen parissa yliopistouransa tehnyt Heikki Rantatupa kertoo. Kieli on vanhaa ruotsia ja ruotsalaisittain kirjoitettua suomea.” Kaunopuheiset maanmittarit ovat voineet käyttää ilmaisuja, joita ei löydy uusista eikä vanhoistakaan sanakirjoista. Karttoihin liittyi pitkä selitysosa, jossa maanmittarin silmin kerrottiin elinmahdollisuuksista ja metsien laadusta. Metsät olivat kylän, pitäjän, kihlakunnan tai kruunun, ja hirret haettiin yhteisalueilta. Heikki Rantatupa ja kartat ovat aina olleet yhtä, eikä hän vieläkään käytä paikannuslaitteita. Kun neljäsataa vuotta sitten kirjattiin silloin tärkeitä asioita, kuten suonreunaheinää, kylvöä ja kesantoa, kovan maan nurmea, ja laskettiin heinäkuormat, heinähäkit ja parmakset, niin suomentajan pitää ymmärtää käsitteet
Oma hoksaamisensa on myös siinä, että Kirffwes Jerfwen Maanmittari Jonas Gedda kirjasi vuonna 1689: ”Vuohiluoma (Wohiluoma), asuneet Lars Philipson tai poika Eskil Larsson täällä kaksi vuotta, ja sitä ennen ensiksimainittu ollut jonkun vuoden itsellisenä (huusman). Kartoittaja on piirtänyt yksinkertaisilla symboleilla erityyppiset metsät, nummet ja suot. Reitit pysyvät, nimet muuttuvat Karttojen paikannimistö on runsas, mutta nimistössä on yllättävän paljon muutoksia. ”Näin savolaisasutus levisi likipitäen jokaiseen vapaaseen, asuttavaan kolkkaan ja teki kiiloja Suomenselän yli Pohjanmaalle.” Kartoitus uusittu sadan vuoden välein Metsätilansa historiasta kiinnostunut löytää vapaasti verkosta sekä vanhimpia että uusimpia karttoja, mutta niiden välissä olevaa ajanjaksoa on selvitettävä Maanmittauslaitoksesta tai Kansallisarkistosta. randa Lueh poli tarkoittaa Kirvesjärven rannan luoteispuolta, tai Anti Nitu Antinniittyä. Kartoitukseen oli kolme syytä – verotus, sotalaitos ja yleinen maantieto. MARRASKUUTA 2016 u NRO 22 METSÄSTÄ ”Jos tekstistä ei saanut selvää, maanmittari ei saanut palkkaansa.” Maanmittari Eric Höijerin kartta Lappajärven uudistiloista vuodelta 1727. Isonjaon vuoksi tehtiin ensimmäiset pitäjien peruskartoitukset, ja jo silloin mittakaavaksi tuli 1:20 000 eli sentti kartalla vastaa kahtasataa metriä luonnossa. Jyväskylän yliopiston ylläpitämä portaali kunnioittaa Rantatuvan pitkää työtä vanhojen karttojen parissa ja kantaa hänen nimeään. Maakirjakarttojen jälkeen tulivat isojakokartat. Maakirjakartat antoivat Tukholman keskushallinnolle tietoa talojen veronmaksukyvystä ja mahdollisista uudistalojen paikoista. Isojako alkoi Laihialta 1750-luvulla ja päättyi kaksisataa vuotta myöhemmin Kuusamossa. Nyt hän on ylösottanut keskinkertaiseksi arvioitua savimultamaata 1 3/8 tynnyrinalaa ja niittyä, jotka ovat Vähänkosken alla, Kierista lahden latva ja Tuhdan aho, ja lisäksi on raivauksia, nimittäin Vehaston ojansuu ja Nevan tausta, kaikkiaan 15 verokuormaa, ja laidunmaita, tervapolttoa, hirsimetsää, polttopuuta ja lehdesmetsää, vähän kaskenpolttoa, kalavesiä, mutta ei myllynpaikkaa.” Vuohiluoman uudistilan tienoolle kehittyi Jalasjärven keskusta. Vanhin karttakerrostuma ovat maakirjakartat, joita tehtiin 1600-luvun puolivälistä 1740-luvulle. Portaalissa www.vanhakartta.fi on jo lähes 6 000 vanhaa karttaa, joista suurin osa on maakirjakarttoja, ja määrä kasvaa digitalisoinnin edetessä. Ne eivät ole verkossa eikä kaikkia ole digitalisoitu. Savolainen uudisasutus oli vyörynyt Suomenselän yli jo 1500-luvulta lähtien ja uudisasukkaitten vanhoja kaskimaita näkyy talojen ympärillä. ulkopalstat olivat kaukana, kymmenien kilometrien päässä kylästä. Pitäjäkartoitus uusittiin 1800-luvun puolivälissä. Rantatupa sanoo, että vanhan asutuksen voi helpostikin paikantaa nykyisille kartoille, sillä talot sijoitettiin hyvällä silmällä parhaille paikoille eli vesistöjen äärelle. Peruskartoitus alkoi 1950-luvulla, ja sen erilaiset johdannaiset ovat vapaasti verkossa Maanmittauslaitoksen sivuilla. Isojakokarttoja on puolisen miljoonaa. Kirja-nimitys johtuu siitä, että kartat sidottiin maakunnittaisiksi kirjoiksi. ”Tiet ja virtavedet ovat pitäneet reittinsä ja jyrkkärantaiset vesistöt muotonsa, mutta pienempiä järviä ja nevoja on kuivattu ja liikenneväyliä vedetty.”. Kun väki kasvoi, joku muutti ulkopalstalle uudistilalliseksi, otti kasken pysyvään viljelyyn ja valtasi kaskettavaksi uuden ulkopalstan. 1600-luvun uudistila saattaa nyt olla taajama, kuten Alahärmä tai Jalasjärvi, ja silloinen asutuskeskittymä kaupunki, kuten Savonlinna. 17 24. Talot ovat Iso-Honkaniemi, Vähä-Honkaniemi, Tullila ja Hevosaho
Alueelle kuitenkin kasvoi luontaisesti olosuhteisiin nähden hyvä taimikko, josta Numminen aikoo hakata pöllejä viimeistään 10 vuoden kuluttua. Nyt puilla on tilaa kasvaa.” Suuntana pohjoinen Numminen ei ole ollut suurmetsänomistaja koko ikäänsä: ensimmäisen Luvia Kittilä METSÄNOMISTAJA ”Aina on oikea aika kaupoille” Suurmetsänomistaja Rauno Numminen ostaa metsää ja myy puuta koko ajan. Pian kasassa oli ensimmäiset sata hehtaaria, ja vuonna 1999 Numminen siirtyi ostamaan metsää Lapista, Kittilästä. ”Ihan alusta saakka olen ajatellut, että metsän arvokasvu Lapissa tulee nousemaan. Nyt sekä hakkukoneen että ajokoneen kuljettajat ovat saaneet tästä palkkansa ja minullekin jää vielä jotain”, Numminen myhäilee tyytyväisenä seurassaan uskollinen ystävänsä, 11-vuotias italianseisoja Nemo . Italianseisoja Nemo seuraa isäntäänsä melkein joka paikkaan.. MARRASKUUTA 2016 u NRO 22 ANNE HELENIUS, teksti JUHA SINISALO, kuvat N eljätuhatta hehtaaria metsää eri tavoin omistava ja hallinnoiva Rauno Numminen silmäilee hyväksyvästi kymmeniä metrejä pitkää energiapuukasaansa. Tästä on näyttöä omissakin metsissä.” Nummisella on takanaan melko tyypillinen työviikko Kittilässä. Pohjoisen metsämarkkinoille Nummista ajoi kolme syytä: etelän metsien kallis hankintahinta, kiinnostus pohjoisen olosuhteita ja siellä toimimista kohtaan sekä ilmaston lämpeneminen, joka on kiihdyttänyt metsän kasvua Lapissa jo nyt. viisihehtaarisen hän hankki kotoa Luvialta vuonna 1993. Minun piti metsäammattilaisena kuitenkin uskoa asiaan”, tuolloin Lounais-Suomen metsäkeskuksessa koulutuspäällikkönä työskennellyt Numminen muistelee. Porin naapurissa Luvialla asuva Etämetsänomistajien Liiton puheenjohtaja ei periaatteesta halua kaataa mitään maahan, ja nyt risukasasta tehdään kaukolämpöä satakuntalaisille. ”Jos metsää hankkii, sitä pitää myös käyttää. Tuolloin tuuli oli kaatanut valtaosan siemenmännyistä, eikä edellinen metsänomistaja ollut muokannut maata. Energiapuu on peräisin 20 hehtaarin luvialaistilalta, jonka Numminen hankki 1990-luvun loppupuolella. ”Jos metsää hankkii, sitä pitää myös käyttää.” Rauno Numminen muistuttaa, että raivaustyö kannattaa vieraalla teetettynäkin. ”Silloin oli lama, eikä metsätalouteen uskottu. ”Ajatteles, että normitilanteessa tämä puu olisi jäänyt pitkin poikin metsään hankaloittamaan kulkua. METSÄSTÄ 18 24
”Motit on oleellisen kysymys. Hyvä koivuinen hakkuupölkky on arvotavaraa, joka kannattaa suojata sateelta ja maakosteudelta. Kun pölkkyyn ei pääse vettä ylhäältä ja alhaalta, se säilyttää hyvin kovuutensa eikä lahoa. Tuki vajaatuottoisille metsille palautettava Vuonna 2008 Venäjän puutullien kurimuksessa Numminen ideoi eduskunnalle ehdotuksen, jonka mukaan päätehakkuiden myyntivero puolitettaisiin. ”Ei näillä hehtaareilla voi enää itse kulkea saha kädessä joka paikassa. Nummisella on jälleen ehdotus päättäjille: vajaatuottoisten metsien uudistamistukea tarvitaan edelleen erityisesti Lapissa. ”Aina on oikea aika myydä puuta. Numminen luottaa metsäkaupoissa myös intuitioonsa. METSÄSTÄ 19 24. Oksia väistellen työ sujuu hämmästyttävän helposti. Pitkävartiset turvasaappaat tarvitaan ehdottomasti, samoin visiirillä varustettu kypärä. ”Pitää olla sopimus jonkin puunostajan kanssa, jotta puun myynti varmistuu kaikissa tilanteissa.” Numminen kertoo, että hänen viidellä pohjoisen metsätilallaan on kesällä tulleita tuulenkaatoja. Milloin sitten on oikea aika myydä puuta. Sen verran pienimittakaavaista pölkkyjen pilkkomista kuitenkin on, että joka vuosi syntyy pahoja vahinkoja. Raskasta koivupölkkyä on hankala siirrellä sateensuojaan, vaikka kuivuus lisää kestoikää merkittävästi. Jos pölkky pidetään jatkuvasti ulkona, hakkuupaikka on päällystettävä karkealla soralla tai sepelillä ja hakkuupölkky suojattava sateella ja talvella vaikka vanerisella hatulla. Tapaturmia on toki vähemmän kuin 1950-luvulla, jolloin kirveellä karsittiin lähes kaikki puutavaraksi valmistettavat kaadetut rungot. Itsestään selvää on, ettei ihailevaa lapsikatrasta pidä hyväksyä pariakymmentä metriä lähemmäksi polttopuita tehtäessä. Raivaussahat ja kypärät eivät ole minun juttuni.” Idea on löydyttävä Suin päin ei pohjoiseenkaan kannata lähteä metsää hankkimaan. Pilko turvallisesti Joka kesä terveyskeskuksiin tuodaan potilaita, jotka ovat teloneet itsensä kirveellä. Pienittävän pölkyn halkeamat ja oksat kertovat, mihin kohti isku annetaan. Sekin työ on vähentynyt paljon, kun yhä enemmän ostetaan valmiita tehokkailla koneilla tehtyjä pilkkeitä. Pölkky saa olla mieluusti järeä, läpimitaltaan esimerkiksi puoli metriä, sillä hakkupölkyn raskaus tehostaa pölkkyjen halkaisua. ”Kunttaisen kuusikon uudistaminen on tehtävä viljelemällä, ja jos myy tonnilla puuta, niin saman alueen uudistaminen maksaa helposti 1 500 euroa. 3 Vain vanhoissa mainoksissa vaarallisia työvälineitä esitellään vähissä vaatteissa. Jos pitkävartisella kirveellä sen hallinta menetetään syystä tai toisesta, kirves osuu hakkuupölkkyyn tai maahan. 4 Kunnollinen hakkuupölkky lisää turvallisuutta. Työasun on oltava peittävä ja suojaava. PALSTALLA suorana ja kovertumattomana jopa vuosikymmeniä. Pikkulapsen varpaille putoava kirves tekee pahaa jälkeä. Ei voimalla, vaan ovelalla järjellä. Viiden kohdan ohjelma saattaa vähentää kirvestapaturmat minimiin. Jos on ostanut viidelläkympillä ja metsä vaatii hoitoa, niin turha on puuta lahottaa metsässä.” Rauno Numminen suunnittelee pöllihakkuun tekoa tästä metsiköstä kymmenen vuoden sisällä. ”Tienteko on toki maksanut Metsähallitukselle, mutta maksuissa voisi olla jokin kattosumma. ”On vajaatuottoisia alueita toki etelässäkin, mutta pohjoisessa niitä vaan on enemmän.” Toinen Nummista hiertävä asia ovat Metsähallituksen tiemaksut, joita varsinkaan pohjoisessa ei koeta kohtuullisiksi. Kuutioilla on merkitys, koska niillä pystyy rahoittamaan hankintaa”, Numminen kertoo. Mottien lisäksi myös hinnalla on väliä. Yhtään metsäkauppaa en ole katunut”. Ei niin voi ajatella, että jos mäntytukin hinta on 50 euroa, niin myyn vasta sitten, kun siitä saa 60 euroa. Kirves kun ei ole leikkikalu. Ratkaisevin mitta on turvallisuuden kannalta kirveen varren pituus. Kaupankäynnissä on Nummisen mukaan tärkeää myös kaupanteon henki – se, että sekä myyjä että ostaja jäävät tyytyväisiksi. Ja onhan niitä pieniä hydraulisia halontalaitteita. 1 Kirves on säilytettävä lasten ulottumattomissa. 5 Hakkuutekniikka on opeteltava. Nyt tilanne on monin paikoin sellainen, että metsänuudistaminen nykyisin menetelmin tulee omistajalle tappiolliseksi. ”Pohjoisessa kuutiohinnan pitää jäädä alle kahdenkympin, oli se sitten millaista metsää tahansa. MARRASKUUTA 2016 u NRO 22 keenpäin poiketa myyjän luona, ja poikkeankin”. Normaalimittaiselle saunapuiden tekijälle sopiva hakkuupölkyn korkeus on noin 40 senttimetriä. Ammattimetsurin asu maksaa, mutta myös suojaa. Kun on sopimus puunostajan kanssa, niin myös myrskyssä kaatuneet puut saa myytyä ajoissa. Lihasvoimaa ei paljoa tarvita, kun raskas halkaisukirves nostetaan korkealle ja annetaan pudota omalla painollaan pystyssä olevan halkaistavan pölkyn päähän hyvin hallittuna. Näin tapahtui, ja tämä virkisti puunmyyntiä huomattavasti. Suurta pölkkyä ei edes pyritä halkaisemaan, vaan se pienitään ulkoreunasta alkaen sopivan kokoisiksi saunapuiksi. Koska Lapissa yleensä vähintään kolmannes tilasta on suota, tilan pinta-alalla ei ole niin suurta merkitystä. Itse kyllä uskon, että asiaan tulee muutos, sillä ei kukaan halua, ettei puuta saataisi kaupaksi.” Aina on oikea aika Nummisella on neuvo myös metsänUrakkaan mahtui kolmen metsäkaupan valmistelu, kuuden leimikon suunnittelu ja valvonta sekä muutamien metsäkauppojen yhteydessä tulleiden vuokramökkien laittaminen talviteloilleen. Nummisen mukaan aika menee turhaan ajellessa, ellei jo puhelimessa osaa tehdä oikeita kysymyksiä metsän myyjälle. ”Toimin aina niin, että voin jälMATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Nykyisin kirvestä käytetään lähinnä pilkottaessa kolmasosametrin tai neljäsosametrin pituisia pölkkyjä kiuastai hellakokoon. Lahoa puuta ei kannata kasvattaa.. 2 Pölkyt halotaan isolla kirveellä. Kirvestä ei tarvitse laittaa lukittavaan asekaappiin, mutta jos talossa on tai siellä käy pikkulapsia, on vastuutonta jättää kokeiluun houkuttava kirves hakkuupölkyn viereen. Paras puulaji on koivu, jonka kovuus riittää pitämään pinnan omistajille: kannattaa hankkia luotettava yhteistyökumppani. Ei sellaista palstaa kannata hankkia.” Numminen muistuttaa, että kun jatkossa Suomessa tarvitaan 15 miljoonaa kuutiota lisää puuta, niin myös pohjoisen puille on käyttöä. Normaalimittaiselle miehelle ja naiselle sopiva pituus on 70 senttimetriä, mutta raavaat miehet saattavat pitää enemmän jopa 90 sentin varresta. Jos kuutiohinta lähenee kolmeakymppiä, niin sitten se on ylihintainen”. ”Minulle tulee jo puhelimessa semmoinen fiilis, että tässä on ideaa tai sitten siinä ei ole mitään ideaa. Tavoite on, ettei kirveellä pitäisi pystyä lyömään itseään ilman tolkutonta akrobatiaa. Vihoviimeinen tappoväline on niin lyhytvartinen retkikirves, jolla vamman pystyy aiheuttamaan jopa reiteen tai ainakin polveen. Pienikin lapsi jaksaa kohottaa kirveen, mutta vasta murrosikää lähenevä pystyy hallitsemaan sitä
tiedekeskus Universeum sekä metsänomistajayhdistys Södra Skogsägarna, valtion metsäyhtiö Sveaskog, Skogen i skolan -yhteistyöohjelma ja ympäristöjärjestö Naturskyddsföreningen. Projektin taustajoukkoina ovat mm. Vuonna 2018 kilpailu keskittyy seitsemäsja kahdeksasluokkalaisiin, joiden tehtävänä on miettiä, miten metsiä tulisi käyttää tulevaisuudessa ja millaisia tuotteita metsistä voi saada. Rajalinjoja tilan metsissä on tosin hiljan avattu omin voimin. ha 1,3 milj. MARRASKUUTA 2016 u NRO 22 Naapurit vertailussa Suomi Ruotsi metsää 26 milj. Ensi vuonna käynnistyvän valtakunnallisen Svensk skog -projektin tavoitteena on lisätä nuorten tietämystä metsistä sekä metsien hoidosta, käytöstä ja merkityksestä esimerkiksi luonnon monimuotoisuudelle. Projekti käynnistetään viidesja kuudesluokkalaisille suunnatulla Älska Skog -kilpailulla. 20 24. ha 28 milj. Osa siitä on edelleen korjaamatta. Tuttu metsäkoneenkuljettaja teki vielä hiljan hakkuita Erikssonin perheen metsässä, mutta on nyt siirtynyt naapurin metsään. Sundsvall Suomi RUOTSI Tukholma Luulaja Timrå 16837_.pdf 1 21.11.2016 16.10. Lokakuun päivä on aurinkoinen mutta kylmä Timråssa Keski-Ruotsissa. LIINA KJELLBERG METSÄALA satsaa Ruotsissa nyt nuoriin. Jos metsästä haluaisi elää, pitäisi sitä hänen mukaansa kuitenkin omistaa tuhatkunta hehtaaria. Rogsta gårdin metsiä hoidetaan talousmielessä, mutta niihin jätetään myös koskemattomia paikkoja. Metsä ei ole sen arvokkaampi, vaikka metsänhoitotyöt tekisi itse”, Åsa Eriksson sanoo. Nyt alueen metsätilat ovat keskimäärin 60–70 hehtaarin suuruisia. Projekti jatkuu vuoteen 2020. Naapuri halusi selvittää, missä rajat kulkevat. Siinä tehtävänä on saada ihmiset, jotka asuvat kaukana metsistä tai muusta syystä karttavat metsiä, kiinnostumaan metsistä. Esimerkiksi metsäautotien vieressä nousevalla mustikkamäellä ei hakkuita tehdä. Ruotsi satsaa nuoriin Parasta metsänomistamisessa on se, että saa itse päättää, miten metsiään hoitaa, sanoo Åsa Eriksson. ha metsämaasta yksityisomistuksessa 61 % 56 % yksityismetsien keskikoko 30 ha 45 ha puulajien osuus puuston kuusi 30 %, mänty 50 %, kuusi 42 %, mänty 39 %, tilavuudesta koivu 16 % koivu 12 % suojeltua metsää 3,2 milj. Kilpailuun kuuluu tapaamisia tiedeyhteisön, elinkeinoelämän, politiikan ja yritysten edustajien kanssa. Sekä Åsa Eriksson että hänen miehensä käyvät töissä myös tilan ulkopuolella. Timrån seutu on Åsa Erikssonin mielestä hyvä paikka metsänomistajalle, sillä lähialueilla on paljon metsäteollisuutta. ”On surullista, kun myrskyt iskevät. Metsäkoneet ovat viime vuosina olleet tuttu näky Erikssonien Rogsta gård -sukutilan metsissä. Vuonna 2013 riehunut Ivar-myrsky kaatoi tilalta 2 000 kuutiometriä puuta. Myrskyn kaatamista puista saa alhaisemman hinnan ja tulevaisuuden kasvu menetetään”, Åsa Eriksson sanoo. Tila yhteisomistuksessa Åsa Eriksson omistaa Rogsta gård -tilan yhdessä veljiensä kanssa. ”Metsäomaisuutemme kasvoi parilla hehtaarilla”, Åsa Eriksson kertoo. Assar Eriksson on metsässä äitinsä Åsa Erikssonin ja pikkuveljensä Åke Erikssonin kanssa. Toisaalta metsänomistamiseen liittyy suuri vastuu, sillä metsässä on paljon rahaa kiinni. Tilan pääpaino on maidontuotannossa, joten valtaosa metsänhoitotöistä teetetään. Assar Eriksson viihtyy hakkuukoneen ohjaamossa. 1950-luvulta suvussa kulkeneeseen maitotilaan kuuluu sata hehtaaria peltoa ja 300 hehtaaria metsää, lypsylehmiä tilalla on 90. ha (86 % maa-alasta) (70 % maa-alasta) puuntuotantoon soveltuvaa metsämaata 20 milj. Päätösvalta kiehtoo Parasta metsänomistamisessa on Åsa Erikssonin mukaansa se, että saa itse päättää, miten metsiään hoitaa. ”En halua käyttää lomiani metsänhoitoon. ha 23 milj. Talousmetsiä ja mustikkamäkiä Ruotsissa sijaitsevan Rogsta gård -tilan metsiä hoidetaan talousmielessä, mutta niihin jätetään myös koskemattomia paikkoja. ha Lähde: Luonnonvarakeskus, Riksskogstaxeringen, Skogen i skolan, Skogsstyrelsen METSÄSTÄ LIINA KJELLBERG, teksti TERO PAJUKALLIO, kuvat S eitsemänvuotias Assar Eriksson kiipeää tottuneesti hakkuukoneen ohjaamoon. Silloin on pakko pysyä sisätiloissa, muttei voi olla miettimättä, miten metsän käy