Sivut 10–11 Miten tämä tuottaisi. Uutinen: Korjuuvauriot lisääntyneet ›› sivut 2–3 Puukauppa: Suuret haalivat lisää kuitua ›› sivu 12 Metsänhoito: Vähennä tuulituhojen riskiä ›› sivut 14–15 Kokeiltua: Kombikannun päivitys ›› sivu 20. MARRASKUUTA 2014 • NRO 22 • WWW.METSALEHTI.FI • PERUSTETTU 1933 Tutkija Markku Saarinen on ollut mukana selvittämässä kituliaasti kasvavien ojitusalueiden talouskäyttöä. M ik k o R ii k il ä METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 20
Metsäntutkimuslaitoksen mukaan se on enemmän kuin koskaan aiemmin syyskuussa, edellinen ennätys on puukaupan huippuvuodelta 2007. Puumarkkinoiden toimivuutta pitäisi parantaa luomalla aito ja toimiva sähköinen puumarkkinapaikka, liitto ehdottaa. Eniten karhuja kaadettiin poronhoitoalueella, 44 kappaletta ja vakiintuneen karhukannan hoitoalueella Itä-Suomessa , 49 kontiota.. Petrattavaa löytyy etenkin Lounais-Suomesta, Pohjois-Savosta ja Lapista. MARRASKUUTA 2014 . 2 A J A S S A 20. Koneita on tarkoitus sulkea Suomessa, Ranskassa ja Isossa-Britanniassa, yhteensä kapasiteettia vähennetään 800 000 tonnia. Syyskuussa uusi hakkuuennätys Puuta korjattiin syyskuussa teollisuuden tarpeisiin 5,3 miljoonaa kuutiota. ”Todella huonoja kohteita on alKorjuuvaurioissa suuret alue-erot Energiapuun korjuuvauriot ovat jatkaneet kasvuaan. Tärkeätä olisi myös kehittää toimintatapoja ja työn tehokkuutta. Energiapuun puustovauriot 2012–2014 Rannikko Lounais–Suomi Häme–Uusimaa Kaakkois–Suomi Pirkanmaa Etelä–Savo Eteläja Keski-Pohjanmaa Keski–Suomi Pohjois–Savo Pohjois–Karjala Kainuu Pohjois–Pohjanmaa Lappi 1 2 3 4 5 6 7 8 % Lähde: Suomen metsäkeskus Koko Suomi Metsäneuvoja Kari Turunen (oikealla) suoritti viime viikolla maastotarkastuksen Korpilahdella, mukanaan metsänomistaja Jarmo Pietilä. Vaurio-osuutta synkentävät muutamat huonosti korjatut kohteet. Viime vuoden syyskuulta määrä nousi 10 prosenttia. Hakkuiden lisääminen vaatii lisää tekijöitä Nykyinen metsäkonekanta riittää hyvin metsäteollisuuden ennakoimien lisähakkuiden hoitamiseen, Koneyrittäjien liitto arvioi. Mutta vaikka koneita on riittävästi, niin osaavaa työvoimaa tarvitaan lisää. Tulos parani niin kartongin, pehmopapereiden kuin puutuotteiden valmistuksessa Sahatavaran tuotantoa saatetaan silti rajoittaa loppuvuodesta. Liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla eli 3,7 miljardissa eurossa. Karhusaalis kutistui Lokakuun lopussa päättyneen karhunmetsästyskauden saalismäärä jäi 117 karhuun. Suomen riistakeskuksesta kerrotaan. Tarkastettujen kohteiden runkoja juuristovauriot kasvoivat runsaasta neljästä prosentista liki viiteen prosenttiin. Sulkeminen ei yhtiön mukaan vaikuta merkittävästi UPM:n puun käyttöön Suomessa. Sahaus vauhditti Metsä Groupia Metsä Group paransi tulostaan alkuvuonna. Suomessa yhtiö aikoo sulkea SC-paperikoneen Jämsänkoskella sekä päällystettyä aikakauslehtipaperia valmistavan paperikoneen Kaukaan tehtaalla. Tammi-syyskuun liiketulos ilman kertaeriä nousi 300 miljoonaan euroon, mikä on reilut 40 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Suomen metsäkeskuksen mukaan energiapuun korjuuvaurioita oli lokakuun loppuun mennessä puoli prosenttiyksikköä viimevuotista enemmän. Tammi-syyskuussa puuta on hakattu runsaat 40 miljoonaa kuutiota, mikä on hieman enemmän kuin viime vuonna vastaavalla jaksolla. Se on kahdeksan karhua vähemmän kuin viime syksynä. Korjuujälki sai yleisarvosanan hyvä. NRO 22 LY H Y E T TIIA PUUKILA, teksti SAMI KARPPINEN, kuva E nergiapuun korjuuvauriot lisääntyivät jälleen. UPM sulkee paperikoneita Metsäyhtiö UPM käynnistää uuden säästöohjelman, jonka osana suunnitellaan neljän paperikoneen sulkemista
Vakavimmissa mustakorotuhoissa latvaosa kuolee, jolloin 3–5 vuoden kasvu kuivuu. Suomen metsäkeskus ja Metsäntutkimuslaitos kartoittavat nyt tuhojen laajuutta koko maassa, maanomistajia pyydetään ilmoittamaan mustakorohavainnostaan metsäkeskukseen tai Metsäntutkimuslaitokseen. FA K TA TÄ S S Ä N U M E R O S S A le viisi prosenttia tarkastetuista, mutta ne nostavat vaurioprosenttia. Investoinnin arvo on siirtojohtoineen 24 miljoonaa euroa. Kohteet saattavat olla myös umpeen kasvaneita pöpelikköjä, joissa näkyvyys koneen hytistä on olematon. ointi näkyy tuloksissa Metsäkeskus jakaa arvioinneissaan korjuukohteet hyviin, huomautettaviin ja virheellisiin korjuuvaurioiden, ajourien sekä jäävän puuston pohjapinta-alan mukaan. ”Hintaero metsäenergian hyväksi on venynyt huomattavaksi, koska maakaasun energiavero on moninkertaistunut tällä vuosikymmenellä ja metsäenergiaa tuetaan.” Maakaasun käyttö on tällä vuosikymmenellä supistunut kolmanneksella. Pahimmilla kohteilla, joita eteen on tullut, tilanne tuntuu kuitenkin olleen päinvastainen”, kertoo johtava esittelijä Jarkko Partanen Pohjois-Savon alueyksiköstä. Siirtymistä suunnitellaan Ruokolahdella ja Luumäellä. Karjalan Mänty on Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen perustama puukauppayhtiö, joka aloittaa metsäenergian ostot vuoden alussa. Paikoin näyttäisi, että kuljettajat joutuvat aloittelemaan uraansa hankalilla energiapuusavotoilla. ”HINTAERO METSÄENERGIAN HYVÄKSI ON VENYNYT HUOMATTAVAKSI” A ri N a k a ri Metsäveteraani ei poimintahakkaa Sivut 18–19 Kontrahti kohteli kaltoin myyjää Sivu 22 Monimuotoisuuden mallitilat haussa Sivu 23 PILKKEITÄ Neulasanalyysi ei yksin riitä Sivu 24 Hammastunturissa sielu virkistyy Sivu 25 Poro savustuu hillitysti kodassa Sivut 26–27 Puu Beatlesin puutarhasta Sivu 30. ”Energiapuukohteet ovat vaikeita korjata ja soisi, että siellä olisi kokenut kuski tekemässä. Mikäli puu on vahingoittunut rinnankorkeuden alapuolelta yhteensä 12 neliösentin alalta tai koko rungon alueelta yhteensä yli 30 neliösentin alueelta, puu luetaan vaurioituneeksi. Pahimmilla paikoilla puolestaan liki neljäkymmentä prosenttia jäävästä puustosta oli vaurioitunut. Suurin osa vaurioista oli runkovaurioita. AJASSA 3 20. MIKKO HÄYRYNEN IMATRAN kaupunki vaihtaa maakaasulämmityksen puuhun. Valtaosa energiapuun korjuusta on tehty mallikkaasti”, kertoo rahoitusja tarkastuspalveluiden päällikkö Aki Hostikka Metsäkeskuksesta. NRO 22 AJASSA Halon halkaisu ei kauan kestä Elina Rahkola on halonhakkuun naisten suomenmestari. Puun alimmat oksat säilyvät kuitenkin hengissä. ”Vaikka hyviä kohteita on tullut lisää, taso energiapuun korjuussa on todellisuudessa sama kuin viime vuonna”, Hostikka arvioi. M ik k o R ii k il ä Mustakoro » Aiheuttajana pidetään Neonectria fuckeliana -sientä. Yhtiö on tehnyt sopimukset polttoaineen toimittamisesta Stora Enson, Metsäliiton, Vapon ja Karjalan Mänty Oy:n kanssa. » Sieni tuhoaa puun solukkoa ja aiheuttaa epämuodostumia runkoon. Laitokset käyttävät rankahaketta, metsätähdehaketta ja teollisuuden sivutuotteena tulevaa kuorta sekä jonkin verran myös turvetta. Maakaasu on vaihdettu puupohjaiseen energiaan jo aiemmin Lappeenrannassa, Järvenpäässä, Porvoossa, Orimattilassa ja Kouvolassa. Kaupunkiin rakennetaan parhaillaan kolmea biolämpökeskusta, jotka on määrä ottaa käyttöön vuoden 2016 alussa. Roudattomat talvet ja turvemaiden suuri osuus lisäävät väistämättä maastopainaumia. Kaakkois-Suomessa on runsaat metsäenergiareservit, koska metsäteollisuusmaakuntaan tuodaan raakapuuta. Toistaiseksi saatujen ilmoitusten perusteella tuhoja on esiintynyt lähinnä 5–15-vuotiaissa kuusikoissa. Sivutuotteena tulevaa kuorta on kertynyt enemmän kuin alueen voimaloissa on pystytty polttamaan. Serti. ”Pahimmilla kohteillani voi syyttää maanomistajaakin. Yksittäistä syytä alueellisiin eroihin on vaikea löytää, mutta jonkinlainen aavistus Metsäkeskuksen alueyksiköillä on. » Tartunnan saaneissa puissa on usein myös hyönteisten aiheuttamia vikoja. Imatran investointi ei olennaisesti lisää alueen metsäenergian korjuumääriä, mutta lyhentää kuljetusmatkoja. Moitteeton työjälki olisi edellyttänyt raivausta pohjalle”, toteaa metsäneuvoja Jyrki Vuorenmaa Metsäkeskuksen Lounais-Suomen alueyksiköstä. Sivu 5 Nykymeno hirvittää pohjoisen miestä Mikko Sarajärven mielestä lakiuudistukset vievät lisää valtaa etelään. Sivut 16–17 JUSSI COLLIN POHJOIS-SAVOSSA on mustakoroa löytynyt nuorista kuusikoista ainakin 60 hehtaarin alalta. Hyvien kohteiden osuus näyttäisi kasvaneen viime vuoteen verrattuna 41 prosentista 44 prosenttiin. Lähes kolmasosalla energiapuukohteista ei ollut puustovaurioita ollenkaan. Runko on koron kohdalta usein litistynyt, myös ranganvaihtoa voi esiintyä. Hyvän kohteen vaatimukset täyttyvät nyt helpommin, sillä hyväksyttävien korjuuvaurioiden määrää nostettiin tänä vuonna neljästä prosentista viiteen. Yllättävää sen sijaan oli puustovaurioiden keskivertoa suurempi osuus Lounais-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Lapissa. Syynä kasvuun on metsäserti. Sivu 6 Metsätiedosta tuli ilmaista Sivu 7 Luonnonvarakeskus sai jo johtajan Sivu 8 METSÄSTÄ Äänekoskelta Äänekoskelle Metsäliiton alkuja nykyajalla on yksi yhteinen tekijä. MARRASKUUTA 2014 . Imatran Lämpö ei osta polttoainetta suoraan yksityisiltä metsänomistajilta. ointikriteerien muutos. Ilmoita havaintosi mustakorosta Mustakoron tunnistaa kuoren päällä olevasta tummasta pihkoittuneesta kaarnasta ja runsaasta pihkavuodosta. Imatra vaihtaa kaasun puuhun Ratkaisun perusteena oli ennen kaikkea hinta, mutta myös kotimaisuus ja ympäristöystävällisyys. Imatran kaupunki omistaa sataprosenttisesti laitoksia pyörittävän Imatran Lämpö Oy:n. Keskimääräisenä vuotena käyttömäärä on yli 100 000 kiintokuutiometriä. Välillä hommiin on laitettu vääränlainen kone väärään aikaan. Maakaasun käyttö supistunut Imatran Lämmön toimitusjohtaja Vesa-Pekka Vainikan mukaan hinta oli suurin syy miksi maakaasu vaihdettiin puuperäiseen energiaan, mutta myös kotimaisuus, uusiutuvuus ja huoltovarmuus vaikuttivat. Aloittelijoita energialeimikoihin Vuosien 2012–2014 tarkastuksissa suurimmat ajourapainaumat energiapuun korjuussa keskittyivät Rannikolle, Lounais-Suomeen sekä Etelä-, Keskija Pohjois-Pohjanmaalle. Pääasiassa kyse on ollut pellonmetsityskohteita. Mustakoron tunnistaa kuoren päällä olevasta tummasta pihkoittuneesta kaarnasta ja tyypillisesti runsaasta pihkavuodosta
Toteutuessaan se säästäisi huomattavasti kustannuksia. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.. -palvelu on hyvä esimerkki uuden tekniikan tarjoamista mahdollisuuksista, mutta metsävaratiedon sisältöä ja ajantasaisuutta voidaan parantaa vielä paljon. Metsään.. rmojen metsäosastoilla on havupuustot vähemmän koivuvaltaisia, yksityisillä koivua on huomattavasti enemmän.” Kuusessa ollaan ”Jossakin aina välillä näkee väitettävän Suomessa olevan liian yksipuolinen metsänviljelykulttuuri ja paljon monometsiköitä. Visiot tulevasta ovat huikeita. Olisiko ollut sairas vai miksi ei häipynyt?” Ammatti Raivooja Viime maanantaista alkaen internetissä on voinut ilmaiseksi käydä katsomassa oman metsän tietoja Metsään.. PÄÄ K I R J O I T U S N Ä KÖ KU L M A S I TAAT T I Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.. Sen sijaan paljon useampi on antanut suostumuksensa luovuttaa metsävaratietojaan palvelujen tarjoajille. Uutinen on hyvä niin metsänomistajille kuin koko metsätaloudelle. Oletko käyttänyt Metsään.. . Näin lupailevat lähivuosien investoinnit selluja kartonkitehtaille. on hyvä alku metsän Big Data -tutkimushanke, jolla pyritään kohti ”täsmämetsätaloutta”. ??. ??. Lupa on jo yli 130 000 tilalta. Hyöty metsäyhtiöiden menestyksestä kuuluu muillekin kuin osakkeenomistajille. 20–30 vuoden kuluttua ei kuusikuitua saa minnekään tai polttoon, jos enää saa puutakaan polttaa.” Abietis ”Koivu on kiva ja kaunis puu ja sillä on varmasti kysyntää, mutta kun se ei tuota tukkia.” Pete ”Tarkimmin taimikoitaan hoitavilla metsä. /Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Ilmaisuus toivottavasti vauhdittaa Metsään.. Ei pidä paikkansa. Eikö painopistettä pitäisi muuttaa. Suunnitelmissa on, että vuoden loppuun kestävän kokeilujakson jälkeen palvelu muuttuisi kokonaan ilmaiseksi. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.. Päätös liittyy ministeriössä juuri valmistelussa olevaan metsäkeskuksen maksuperusteasetukseen ensi vuodelle. -palvelun kehittymistä alan yhteiseksi metsätietokeskukseksi, joka hankkeen alkuperäinen idea on ollut. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. NRO 22 Mikrokuidussa meillä on uskomattomia ideoita, joita emme ole vielä sanoneet julki. Kyllä 56% EI 44% v as t a a jia 1 7 6 ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.. Suurin osa Suomen metsistä, pois lukien yhtiöiden metsät, kehittyvät sekametsiksi, vaikka metsät istutetaan.” Raivuri. F I GALLUP VERKKOKESKUSTELU Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Vuoden alussa käynnistyi laaja Metsään.. -palvelua. AJASSA 4 20. Metsään.. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Metsänomistajilta perittävän 60 euron vuosimaksun sijaan kulut korvattaisiin valtion budjettivaroista. Johtuu osin siitä, kun hirviä hätyytellään, mutta niitä ei kuitenkaan saada lahdattua hengiltä.” Rööriroope ”Puukauppasyksy on edennyt kelirikkoaikoihin. Sen kautta metsänomistaja voi pyytää tarjouksia taimikonhoitokohteesta, tehdä metsänkäyttöilmoituksen tai hakea kemeratukea. PUUNKÄYTTÖ lisääntyy, vaikka paperikoneita pysäytetään. Kun tehtaat maksavat hyvää hintaa kuitupuusta, se houkuttelee metsänomistajia hoitamaan rästissä olevia harvennushakkuita. Nyt parhaan kantohinnan saamiseksi leimikon tulisi olla kovan maan leimikko, mäntyvaltainen ja avotai siemenpuuasentoon hakkuu.” Metsä-Masa ”Kuusen tarve tulee loppumaan tai vähenee merkittävästi. Saman kuitupuun juurella riittää ostajia. Metsäkeskuksen johtokunta on tehnyt vasta esityksen asiasta maaja metsätalousministeriölle, mutta on hyvin todennäköistä, että järjestely toteutuu. Ja nanosellun sisällä on vaikka mitä!” UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen Tekniikka & Talous -lehden haastattelussa. Valtatie 9:llä Tohmajärvi– Joensuu-välillä tapahtuu näin syksyisin useita hirvikolareita viikossa. -palvelusta. Esimerkiksi, ehkä jo pian hakkuukone kerää harvennusleimikolla jäljelle jäävästä puustosta ja maaperästä tietoa, jonka perusteella saadaan selville päätehakkuun ajankohta, silloinen puun laatu ja sopiva uudistamismenetelmä. Uusi kysymys: Onko metsälläsi myrskytuhovakuutus. Ajatus tulevasta harvennuskaupasta kannustaa myös muihin metsänhoitotöihin ajallaan. VALTTERI SKYTTÄ Tehtaat saman puun juurella ”Eletään vuoden 2014 loppua. M E T S A L E H T I . Tämä takaa jatkuvan kuitupuuvirran tehtaille paremmin kuin yksikään pöydän alitse tehty sopimus. Haki vain parempaa asentoa. Valtiolle koituvat lisäkustannukset ovat helposti saatavissa takaisin toiminnan tehostumisena. LU K I JA KU VA Supikoira raivuun tiellä ”Ei väistänyt vaikka sahasin ihan vieressä. on kiinnostanut metsänomistajia, mutta maksullisella palvelulla on vasta noin 5 000 käyttäjää. Miljoonilla kuutioilla lisääntyvä puuntarve tarkoittaa sitä, että tehtaiden puunhankintapiirit menevät entistä useammin päällekkäin. MARRASKUUTA 2014 . www.metsalehti.. Metsävaratieto antaa hyvän pohjan kehittää myös sähköistä puukauppaa – ja seuraavan sukupolven metsävaratietojärjestelmää. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.. Koska kartellit eivät ole sallittuja, kysynnän selvän lisääntymisen pitäisi nostaa puun hintaa
Tuttu tarina kertoo, että jos Henry Ford olisi kuunnellut pelkästään asiakkaiden toiveita, hän olisi T-Fordin sijasta jalostanut nopeampia hevosia ja kenties kehittänyt hevoskärryn, jossa on aikaisempaa pehmoisempi jousitus. Kisaamaan Rahkola toivoo lisää naisia. Tavoitteena kisassa on halkoa mahdollisimman nopeasti neljä koivupölliä kuuteen osaan ja heittää klapit halkolaatikkoon. Fiskarsin ja Suomen metsäkeskuksen järjestämään kilpailuun osallistui kahdeksan eri puolilla Suomea järjestettyjen alkukarsintojen voittajaa. taa tekniikkaan, jossa pölli halkaistaan ensin kahtia irrottamatta puolikkaita toisistaan. Yhdessä asiakkaiden kanssa etsien sieltä löytyvät ne tikapuut, joita kiiveten metsäsektori voi kohota kokonaan uudelle kehityksen oksalle. AJASSA 5 20. Eikö metsäteollisuus ole puskenut paperia, sellua ja sahatavaraa maaAsiakas on aina lähdössä ilmalle nimenomaan asiakkaiden tarpeita kuunnellen. Halonhakkuun miesten sarjassa kilpaili Rahkolan aviomies. Halonhakkuun Suomen mestarit Naiset 2014 Elina Rahkola (Yli-Ullava) 2:07,72 (4 pölliä) 2013 Elina Rahkola (Yli-Ullava) 3:08,44 (6 pölliä) 2012 Satu Koskela (Vesanka) 3:36,82 (6 pölliä) 2011 Arja Kainulainen (Iisalmi) 6:03,49 (8 pölliä) 2010 ei erillistä naisten sarjaa Miehet 2014 Matti Bask (Kokkola) 2:11,09 (6 pölliä) 2013 Antti Ticklen (Ylämylly) 1:53,63 (6 pölliä) 2012 Antti Ticklen (Ylämylly) 1:53,97 (6 pölliä) 2011 Antti Ticklen (Ylämylly) 2:41,69 (8 pölliä) 2010 Antti Ticklen (Ylämylly) 3:08,00 (8 pölliä) Elina Rahkola halkoi neljä koivupölliä kuuteen osaan reilussa kahdessa minuutissa halonhakkuun suomenmestaruuskisojen . ksuimmin. Sitä ei tarvitse pelätä, että kirves löisi jalkaan tai polveen”, hän sanoo. ??. Se minkä aloittaa pitää myös saada päätökseen. Tuotantokeskeistä tai ei, mutta kun meillä Suomessa nyt sattuu olemaan tämä mittava metsäresurssi, niin minkäpä takia me emme sitten ajattelisi sen hyödyntämistä resurssiviisaasti. Herra Ford meni kuitenkin syvemmälle asiakkaan sielunelämään ja perimmäisiin tarpeisiin. Sitä paitsi kannattaa huomata, että itse asiassa metsäteollisuusyhtiöt voivat edelleen kohtuullisen hyvin. Puolikkaat halotaan kolmeen osaan niin, että pölli lopulta hajoaa kerralla kuudeksi klapiksi. Asiakaslähtöisyys ajaa tuotekehittäjän helposti ojaan. ”Halonhakkuu käy hyvästä treenistä. Maan tavaksi näyttää tulleen syyllistää metsäsektoria asiakaslähtöisyyden puutteesta. naalissa Helsingin Messukeskuksessa. MARRASKUUTA 2014 . Se jäi vähän kaivelemaan”, hän kertoo. A JA N KO H TA I N E N KO LU M N I FA K TA Kahden minuutin urakka Halonhakkuun Suomen mestari halkoo pöllit klapeiksi moottorisahalla, ellei muu auta. Mahtaako tuo arvostelu olla ihan aiheellista. Tuloksena oli liikkumisen motorisointi. naalissa jäin vajaat puoli sekunta voittajasta. Klapeja hän hakkaa ”sen verran, että tietää, miten kirvestä käytetään”. Naisten sarjan voittanut Rahkola uusi viime vuoden voittonsa Metsämessuilla Helsingissä järjestetyssä . ” Taisi olla Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Reetta Meriläinen, joka järkeili taannoin kolumnissaan, että asiakaslähtöisyys on saavuttanut huippunsa silloin, kun kaikki asiakkaat ovat lähteneet. Nopein voittaa. sa kolmatta kertaa. Jälkiviisautta harjoittaen voidaan sanoa, että ne ovat olleet – muodikasta Sitran lanseeraamaa ilmaisua käyttäen – ketterämpiä kuin esimerkiksi Nokia. Voi se olla sukua nuukuudellekin. Itse Elina Rahkola pitää kuitenkin enemmän raivausja moottorisahan kanssa työskentelystä kuin kirveen varressa olemisesta. Vaikka yksittäisille metsänomistajille voi toki löytyä ansaintamahdollisuuksia monista muistakin puroista, kaikki muu on ainakin euroina tarkastellen vielä marginaalista. Rahkola oli mukana . Lypsävää lehmää ei kannata tappaa. Sen verran, että pysyy tuntuma”, Rahkola sanoo. Ensimmäisessä . Metsäteollisuustuotteiden ominaisuuksia on toki ajan saatossa justeerattu maidontuotannon rasvaprosentin lailla markkinoiden toiveiden mukaan. ??. naalisPENTTI HYTTINEN Kirjoittaja on Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja. NRO 22 LIINA KJELLBERG, teksti KIMMO BRANDT, kuva ”P uuta poikki ja halkolaatikkoon.” Siinä on halonhakkuun suomenmestaruuskisan voittajan Elina Rahkolan menestyksen salaisuus. ”Kesällä hakkaan metsästä kaatamiani puita kirveellä klapeiksi. Arvostelijoiden mielestä auringonlaskun alalla on junnattu tuotantokeskeisesti ikivanhojen tuotteiden ja takapajuisten toimintatapojen kulttuurissa, jota yksikään uusi ajatus ei läpäise kirveelläkään. ”Kyllä. ”Kai se on se kilpailuhenkisyys. Metsänomistajan näkökulmasta , kokonaisuutena katsoen, perinteisestä puuntuotannosta tulee yhä leijonanosa metsätalouden rahavirrasta. Aivovoimistelua kannattaa jatkaa. Se tarkoittaa suurin piirtein samaa kuin maalaisjärki. Asiakaslähtöisyydestä on tullut iskusana, jota solutetaan kielenkäyttöömme juhlapuheissa ja kehittämisseminaareissa. Kilpaillessaan Rahkola luot”HALONHAKKUU KÄY HYVÄSTÄ TREENISTÄ. Saako Suomen mestari kaikki pöllit klapeiksi. Perheen Yli-Ullavalla Keski-Pohjanmaalla sijaitseva kotitalo lämpenee hakkeella ja oman metsän puilla, mutta klapit tehdään pääosin klapikoneella. naalissa ajalla 2:07,72. Metsäsektori on alkanut oppia ajattelemaan Fordin tavoin ja katsomaan paperirullien, sellupaalien ja kakkosnelosten tuolle puolen. Pääkysymyksenä metsiemme tulevaa käyttöä pohdittaessa on luonnollisesti se, miten me hyötyisimme tästä suunnattomasta voimavarastamme kaikkein . Moottorisaha mieluisampi Kilpailuhenkisyyttä on Rahkolan perheessä enemmänkin. Resurssiviisaudella viitataan kykyyn käyttää luonnonvaroja, raaka-aineita, energiaa, tavaroita, palveluja, tilaa ja aikaa ynnä muita sellaisia harkitusti, mutta kuitenkin hyvinvointiamme edistävällä tavalla. Jos ei muuten niin moottorisahalla”, Rahkola vastaa.
Myös metsäkeskuksen asioissa neuvoa antavana elimenä toimiva alueneuvottelukunta sekä laajempi, eri organisaatioiden edustajista koottu metsäneuvosto olisi jatkossa yhteinen. ilia, olipa sitten kyse metsäkeskusasioista, metsähallituksesta, kemerasta tai metsänhoitoyhdistyslain uudistuksesta. ”Logomme näkyy FSC:n sivustolla, koska toimintamme on kauttaaltaan läpinäkyvää. Voisi luulla, että asioiden valmistelun pitäisi olla julkista ja niihin pitäisi olla mahdollista vaikuttaa, mutta meidän suut halutaan tukkia.” Metsähallituslain uudistusta yhteen ääneen vastustaneet lappilaiset sentään saivat äänensä kuuluviin, ja hanke on lykätty seuraavan hallituksen huoleksi. FSC:n kampanjointiin tukea ei olisi annettu. ”Kyllä vähän ihmettelen tämmöistä. Rahoitus myönnettiin koulutukseen, jossa metsäammattilaisille jaetaan tietoa FSC:stä.” Hakkarainen muistuttaa, että FSC on markkinoilla oleva serti. ointijärjestelmä kilpailee PEFC:n kanssa. ointiin, jonka taustalla ovat eurooppalaiset yksityismetsänomistajat. Luontaista uudistamista saatetaan käyttää alueilla, joilla sille ei ole edellytyksiä. Edessä saattaa Sarajärven mukaan olla paluu vanhaan. Tämän pidemmälle koulutuksen sisältöä rahoituspäätöksessä ei määritelty. Luontojärjestöjä lähellä oleva FSC-serti. Metsäsäätiö tukee FSC-hanketta Luontojärjestöjä lähellä oleva FSC kouluttaa metsänomistajilta kerätyin varoin. Metsäkeskuksen johtaja ja viime uudistuksen jälkeen aluejohtaja on ollut näkyvä metsätalouden vaikuttaja Lapissa. Huonoiten Lapille ja muullekin Pohjois-Suomea on käynyt kemerauudistuksessa. 6 20. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila on Suomen Metsäsäätiön valtuuskunnan puheenjohtaja. ”Valtaosalla metsäammattilaisia ei ole käsitystä, mitä FSC on ja mitä se ei ole. AJASSA Mikko Sarajärvi » 57-vuotias » metsätalousteknikko, LKV-kiinteistönvälittäjä » Lapin alueneuvottelukunnan puheenjohtaja » syntynyt ja asuu Ranualla » perheessä vaimo ja poika » harrastaa metsästystä, kalastusta ja rakentamista FA K TA HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuva L apin alueneuvottelukunnan eli entisen Lapin metsäkeskuksen johtokunnan puheenjohtaja, ranualainen yrittäjä Mikko Sarajärvi on huolissaan. Kun uudistaminen ei kannata, puuta kerätään erilaisin poimintahakkuin lain rajoja koetellen. Kemeraja metsäkeskusuudistukset ovat hänen mielestään tuoreita esimerkkejä siitä, kuinka lappilaisten asema on heikentynyt. metsäkiinteistöjen välitys. Sarajärvellä on vajaatuottoisten metsien uudistamisesta paljon omia kokemuksia, sillä hän aloitti työuransa Ranuan metsänhoitoyhdistyksen neuvojana vuonna 1978. Metsä kiinnostaa sijoituskohteena Sarajärvi toimii nykyisin metsäalan yrittäjänä, ja toimialueeseen kuuluu mm. Eikö tässä nyt annettu syöttö suoraan vastustajan lapaan, MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen. Kemerasäädösten muuttumisen Sarajärvi arvioi vaikuttavan myös metsätilojen hinnoitteluun. ointijärjestelmä. Etelässä tuhoaluetuki on ollut melko tarpeeton: jos metsänomistaja on saanut hehtaarin myrskytuhopuista reilut 10 000 euroa, rahaa jää uudistamiseenkin. MARRASKUUTA 2014 . Kemeravarojen käytössä saattaa Sarajärven mukaan käydä niin, että Lappi saa vain rippeet. ”Lapin lailla ja sittemmin keH AA STAT T E LU MIKKO RIIKILÄ SUOMEN Metsäsäätiö rahoittaa 33 000 eurolla FSC:n metsäserti. Asetelma on mielenkiintoinen. Mikko Sarajärvi arvelee, että pohjoisen Suomen etujen valvonta vaikeutuu lakiuudistusten myötä. ”Kaikki valta on näiden uudistusten jälkeen etelässä”, Sarajärvi tiivistää. ointistandardin esittelyä metsäammattilaisille eri puolilla maata järjestettävissä koulutuksissa. ”FSC:n hakemusta käsiteltiin kahdessa Metsäsäätiön kokouksessa. NRO 22 Valta valuu etelään Lappilaisen metsäkeskusmiehen mielestä päätökset sanellaan etelästä, eivätkä lakiuudistukset ainakaan paranna tilannetta. Säätiön hallituksen päätös oli hänen mukaansa yksimielinen. Aikaisemmin myös pienet hoitamattomat tilat tekivät kauppansa, koska omatoiminen ostaja saattoi kemeratuilla kattaa osan kauppahinnasta. Lapissa on edelleen vajaatuottoisia metsiä, joissa kantorahatulot ovat muutamia tuhansia euroja hehtaarilta. Sittemmin ura jatkui Rauma-Repolan ostomiehenä sekä itsenäisenä yrittäjänä 90-luvulta alkaen. Nyt tukien heikkeneminen saattaa alentaa taimikkovaltaisten tilojen hintaa.. Tuemme myös PEFC:tä”, Mäkijärvi toteaa. Lapissa Stora Enson Tornator ja Metsähallitus ovat lisänneet myyntikohteita, joten ostajilla on mistä valita. Ohjeita on tullut aina maaja metsätalousministeriöstä saakka. Nämä elimet on Sarajärvenkin mielestä järkevää yhdistää, mutta ne pitää säilyttää maakunnallisina. Ete län päättäjät saivat laista mieleisensä, ja uudistamistuet katosivat. Kun tuhoalueiden uudistamistuki päätettiin poistaa, samalla tuki meni myös vajaatuottoisten metsien uudistamiselta. Uudessa metsäkeskusmallissa Lappi osa osa Pohjois-Suomen palvelualuetta, eikä sillä ole enää omaa, vanhaa ja arvostettua roolia. Samalla MTK ja yhdistykset ovat vahvasti sitoutuneet kansainväliseen PEFC-serti. Meidän näkövinkkelistämme ei ole ongelma, jos yhdistysten väki osallistuu koulutukseen. Metsätilojen kysyntä on edelleen kohtalainen, mutta tarjonnassa on alueellista vaihtelua. Kyselyitä FSC:n sisällöstä tulee joka tapauksessa.” Yksimielinen päätös Suomen Metsäsäätiön toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi korostaa, että rahoitus myönnettiin neutraalille koulutuspaketille. Sitä olisi edelleen tarvittu etenkin Lapissa. meran mukaisella uudistamistuella on saatu Pohjois-Suomessa todella paljon aikaan. Metsänhoitoyhdistyksillä on tärkeä rooli varojen keruussa metsänomistajilta. Metsäsijoittajakin saattoi hoidattaa taimikot kuntoon kohtuukustannuksin. Jos tilalla on paljon vajaatuottoisia metsiä, se ei ehkä enää kiinnosta ostajia. Etelästä yritetty tukkia suita Sarajärvi suree Suomen metsäkeskuksen alasajoa. Uusi mhy-lakikaan ei paranna tilannetta. Sarajärveä huvittaa, että jo nyt lappilaisia johtavassa asemassa olevia metsävaikuttajia on käsketty pitämään matalaa pro. Vanhojen harsintahakkuin käsiteltyjen metsien tilalle on saatu tuottavia taimikoita ja nuoria metsiä”, Sarajärvi sanoo. Näin koulutus ja informaation jakaminen ovat perusteltua. Suomen Metsäsäätiö saa varansa puukauppamaksuista vapaaehtoisesti kerättävistä osuuksista. Päätökset tehdään etelässä, eikä ketään ole oman maakunnan etuja puolustamassa. Sarajärven arvion mukaan Lapissa voi muutamien vuosikymmenten jälkeen olla samanlaisia metsiä, joista viimeiset 30–40 vuotta on pyritty pääsemään eroon
Tukea on tarkoitus rajata jatkossa niin, että esimerkiksi sellutehtaalle kelpaavaa puuta ei hyväksyttäisi energiapuuksi. Tällä hetkellä haketettavaksi kuljetetaan myös kuitupuukokoista puutavaraa. Muutkin tekijät kuin ilmastonmuutos ovat vähintään yhtä tärkeitä elleivät tärkeämpiä puiden kasvun kannalta”, sanoo erikoistutkija Harri Mäkinen Metlasta. Kiistaa energiarangoista Hakkeen tuen lisäksi myös energiapuun kokoluokkiin on kaavailtu muutoksia. Metsäteollisuus on ilmoittanut olevansa tyytyväinen tukiesitykseen, sillä se takaa, ettei teollisuuden ainespuuta ohjaudu tukien kannustamana liiaksi polttoon. Korjuulogistiikka kärsisi ja maksaisi kaikille enemmän, sillä byrokratia vain lisääntyisi energialaitoksissa ja -terminaaleissa”, sanoo MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola. Ei pidä paikkaansa, sanoo Metsäntutkimuslaitos Metla. Metlan tutkijoiden Plos One -tiedejulkaisun verkkosivuille kirjoittamassa vastineessa sanotaan, että Kaupin johtama tutkimus ei huomioi esimerkiksi metsikköjen rakenne-eroja tai metsämaan ravinne-eroja. Tutkimuksessa on selvitetty puiden kasvun ja ilmaston lämpenemisen yhteyttä 1960-luvulta lähtien. ”Metsäteollisuuden näkökulma on minusta suppea. Mäkisen mukaan tutkimuksessa käydään läpi metsäinventointien tuloksia. Tuen nousun hitaus ja hallituksen käytännön kirjaukset kuitenkin närästävät. Se osuus kasvusta, joka ei selity inventoinneissa mitatuilla asioilla, jää esimerkiksi ilmaston lämpenemisen ansioksi. Hakkeen sähköntuotantotukea nostetaan nykyisestä 13,13 eurosta 15,9 euroon megawattitunnilta. Oma tutkimus talven aikana Metsänhoito on muuttunut 1960-luvulta lähtien suuresti, mikä on Metlan mukaan yksi tärkeimmistä puiden kasvuun vaikuttaneista tekijöistä. On sovittu, että vuodelle 2016 tehdään parannuksia, mutta nyt lupaukset eivät ole mukana lakiesityksessä”, Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Jyrki Peisa ihmettelee. Tukikorotusta on tarkoitus jatkaa vuonna 2016, niin että tukitaso nousee vuoden 2012 tasolle. Ilmastotutkimus epäilyttää Metla ei niele tutkimustulosta ilmaston lämpenemisen vaikutuksesta metsien kasvuun. MARRASKUUTA 2014 . ”Tarkoitus on saada selville eri tekijöiden välisiä suuruusluokkia. AJASSA Haketuki kasvaa yskähdellen MTK: Energiaksi kelpaavan puun mitat eivät kaipaa muutoksia. ”Energiayhtiöiden ja polttoaineen tuottajien kannalta tulisi tietää pelisäännöt hyvissä ajoin. Metsälehden viime numerossa käsiteltiin ympäristötieteiden professorin Pekka Kaupin johtamaa tutkimusta, jonka mukaan yli neljäsosa Suomen metsien vuosittaisesta 100 miljoonan kuution kasvusta johtuu ilmaston lämpenemisestä. MTK:n mukaan energiapuuksi saisi jatkossakin kelvata paksumpikin puu. Metla on käynnistänyt oman tutkimuksensa metsien kasvuun vaikuttavista tekijöistä. Pekka Kauppi esitteli tuloksensa Metsälehden numerossa 21/2014.. Suomen metsien lisääntynyt kasvu viimeisimmän puolen vuosisadan aikana johtuu ainakin kolmesta merkittävästä muutoksesta: nuorten ja nopeasti kasvavien metsien osuus on lisääntynyt, harsintahakkuista luopuminen on parantanut metsien kasvukuntoa ja noin viisi miljoonaa hehtaaria suota on ojitettu talousmetsäksi. VALTTERI SKYTTÄ ILMASTON lämpeneminenkö lisännyt metsien kasvua 28 miljoonaa kuutiota vuodessa. NRO 22 VALTTERI SKYTTÄ, teksti ANNA BACK, kuva HALVAN kivihiilen varjossa heikentyneen metsähakkeen valtiontuki nousee ensi vuoden alusta. Tuloksia on odotettavissa talven aikana. Tällöin metsähakkeen syöttötariffi tuki olisi 18 euroa megawattitunnilta. Huomioitavia asioita ovat muun muassa metsikkörakenteen muutos, metsien ikärakenteen muutos, soiden ojitus ja metsien lannoitus. Pelisäännöt selville hyvissä ajoin Hakealan toimijat pitävät juuri vuoden 2012 tukitasoa riittävänä siihen, että kivihiili ei enää korvaa metsähaketta voimaloissa. 7 20. Arvioinnissa täytyy huomioida myös monia muita puiden kasvuun vaikuttavia tekijöitä. Haketuki kasvaa ensi ja seuraavana vuonna, mutta metsäalan mielestä liian hitaasti ja väärällä tavalla. Puut eivät ole vain heidän. Metlan mukaan lisääntyneen lämpösumman vaikutuksesta puiden kasvuun ei voi ilmoittaa noin selvää lukemaa
”Entäpä jos metsätalouden tulon voisi saada haluamaltaan osin verotettua ansiotulona?” hän kysyy. Tällä hetkellä Metsään.. Mari Walls luo suuntaviivat Luken toiminnalle.. kattaa kaksi kolmasosaa yksityismetsistä. Palvelun hinta on ollut 60 euroa vuodessa. muuttuu ilmaiseksi, mutta isolla varauksella. Suomen metsäkeskus on tällä viikolla avannut Metsään.. Niin kauan kuin tällaisia ajatuksia on vireillä, emme ole järin innostuneita yhteistyöhön”, hän toteaa. Luontomatkailun professori Liisa Tyrväinen kaipaa panostusta metsien aineettomien ja aineellisten palveluiden yhteensovittamiseksi. Pam. 8 20. MARRASKUUTA 2014 . Pam. Oman viestinsä hallitukselle ovat kirjoittaneet myös muun muassa metsäteknologian professori Antti Asikainen, metsäpatologian professori Jarkko Hantula ja metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen. MIKKO RIIKILÄ LUONNONVARAKESKUS Luken uusi pääjohtaja Mari Walls lupaa, että Lukesta kehitetään kansainvälisesti näkyvä ja vetovoimainen tutkimusja asiantuntijaorganisaatio. ”Suhtaudumme metsäkeskuksen johtokunnan esitykseen positiivisesti. Tämä on oleellista myös metsäalan tutkimuksen resurssoinnin osalta.” Merikeskuksesta metsiin ja vainiolle Luken pääjohtajaksi siirtyvä Walls työskentelee nykyisin Suomen ympäristökeskuksen merikeskuksen johtajana. etti löytyy Metlan internetsivuilta osoitteesta www.metla.. Maksullisuus ei ole innostanut Viime viikkoon asti Metsään.. Hänellä on vankka kokemus biotutkimuksen johtotehtävistä. etti julkaistiin marraskuussa Helsingissä järjestettyjen Metsäpäivien yhteydessä. Sen jälkeen hanke on edennyt hallinnossa ripeästi. Tutkijoiden tulevalle hallitukselle ja pääministerille osoitetuista kirjeistä koottu Metsävisio 2014 -pam. Metsätutkijoilta ideoita hallitukselle Metlan tutkijat kokosivat kirjan tavoitteistaan ensi keväänä työnsä aloittaville ministereille. Metsään.. ”Tämä tarkoittaa, että Luke on vahva toimija kilpailtaessa tutkimusja kehittämishankkeiden rahoituksesta”, hän toteaa. Esimerkiksi luontomatkailussa tarvitaan hänen mukaansa toimivia matkailun ja metsätalouden välisiä rahoitusmalleja, joilla maanomistajat voivat saada hyötyä maisemaja virkistysarvojen vaalimisesta. on nyt ilmainen Metsänomistajat pääsevät tarkastelemaan metsätietojaan maksutta. etissa esitettävät ajatukset ovat kirjoittajien omia eivätkä edusta Metlan virallista kantaa. Lopullinen päätös toki tehdään poliittisella tasolla maaja metsätalousministeriössä.” Tavoitteena on luoda metsäalan yhteinen asiointipalvelu, mikä edellyttää maksuttomuutta. Lisäksi palvelun kautta voi ottaa yhteyden metsäpalveluiden tarjoajiin ja puun ostajiin. Länsi-Suomen metsänomistajien liiton toiminnanjohtaja Marko Mäki-Hakola arvelee, että edellytykset yhteistyöhön paranevat, kun Metsään.. Määrä on kertaluokkaa pienempi kuin mitä metsäkeskus on tavoitellut. Luken pääjohtajana Wallsin työhuone tulee Helsingin Viikkiin. Noin 130 000 metsänomistajaa on antanut metsänhoitoyhdistykselle tai metsäyhtiöille oikeuden käyttää tilakohtaisia metsätietojaan. Metlan Itä-Suomen alueyksikön johtaja professori Jari Parviainen taas korostaa metsäpalveluiden merkitystä. Lisäksi Walls on sekä Metsäntutkimuslaitoksen että Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen johtokunnan jäsen. Kuluvan syksyn aikana palvelua on markkinoitu tarjoamalla kolmen vuoden käyttöoikeutta 120 eurolla. Tämän vuoksi ne eivät ole osallistuneet tietojen päivittämiseen, mikä on vaikeuttanut tietojen ajantasalla pitämistä. Käyttömaksujen palautuksista tiedotetaan, kunhan tämä asia etenee maaja metsätalousministeriössä”, johtaja Ari Eini Suomen metsäkeskuksesta kertoo. Esimerkiksi tulevassa kemeralaissa taimikonhoidolta vaadittu ennakkosuunnitelma voitaisiin laatia Metsään.. ”Hallituksen tulisi kohdistaa tukirahoitusta pilottihankkeiden käynnistämiseksi kestävän metsänhoidon vientiketjun tuotteistamiseen”, hän kirjoittaa. Tässä Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tutkijoiden ideoita hallitusneuvotteluihin, jotka käydään ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen. Osastopäällikkö Juha Ojala maaja metsätalousministeriöstä kertoo, että valmisteilla olevassa metsäkeskuksen ensi vuoden maksuperusteasetuksessa Metsään.fi-palvelu on tarkoitus metsänomistajille ilmaiseksi. Walls on muun muassa toiminut tutkimusjohtajana Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa ja johtajana Turun yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksessa. Metsänomistajat pääsevät palvelun kautta näkemään metsiensä kuvioittaiset puustotiedot ja metsänhoitotarpeet. ”Tietosuojaan ei saa kajota” Metsänhoitoyhdistykset ovat pitäneet maksullista Metsään.. Walls korostaa, että resurssointi, siis tutkimukseen tarvittavien voimavarojen hankkiminen, rakentuu erilaisten rahoituslähteiden muodostamasta kokonaisuudesta. Hänen mukaansa tavallinen suomalainen ei verotuksellisesti voi harjoittaa metsätaloutta elinkeinonaan. -palvelun kaikkien metsänomistajien vapaasti käytettäväksi. Luken pääjohtajan toimikausi on seitsemänvuotinen. Metsäverotukseen kirjassa tarttuu varttunut tutkija Jussi Leppänen. . -metsänomistajapalvelun muuttamista maksuttomaksi. ”Johtokunnan esityksessä edellytettiin, että palvelun maksuttomuudesta koituvat tulonmenetykset korvataan metsäkeskukselle. NRO 22 AJASSA V e ik k o S o m e rp u ro MIKKO RIIKILÄ S uomen metsäkeskuksen johtokunta esitti äskettäin Metsään.. Ensi vuoden alussa toimintansa aloittava Luonnonvarakeskus Luke yhdistää Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Metsäntutkimuslaitoksen sekä Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen toiminnot. ”Metsäntutkimukselle rahaa useista lähteistä” Luonnonvarakeskuksen ensimmäinen johtaja pitää metsäosaamista biotalouden ratkaisuissa tärkeimpänä. LIINA KJELLBERG METSÄVEROTUS uusiksi, huomio metsätauteihin, eroon puuntuotannon suorista tuista ja panostusta metsien virkistyskäyttöön. ”Metsäalan asiakkuuksien laajentaminen ja jatkuva vuoropuhelu on myös ensiarvoisen tärkeää. Luke tähtää tutkimuksen arvoverkkojen kehittämiseen tiiviissä asiakasrajapinnassa. Lentokoneista tehtävällä laserkeilauksella kerättävät tiedot kattavat kaikki yksityismetsät vuosikymmenen loppuun mennessä. -palvelun kautta. -palvelu oli maksullinen.Sen käyttäjäksi on kirjautunut noin 5 000 metsänomistajaa. -palvelun metsäsuunnitelmiensa kanssa kilpailevana tuotteena. ”Metsäkeskuksen taholta on ehdotettu, että metsätietolaki pitäisi avata niin, että tilakohtaiset tiedot olisivat kaikkien käytössä
Lisätietoja ja tilaukset www.metsalehti.fi/mobiili Tykkää meistä Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus Lataa ilmainen näytenumero!. Pim! Olet metsässä! www.metsälehti.fi/mobiili Hoi metsien miehet ja naiset! Metsälehden saat nyt myös mobiililaitteellesi. Lataa ilmainen näytenumero laitteellesi Apple Storesta tai Google Playsta
”Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa varputurvekankailla kasvu on niin vähäistä, että ne jäävät kitumaan puolelle”, toteaa suometsätieteen professori Raija Laiho. Siemenpuiden säästämiselle on myös toinen peruste. Puusto on kituliasta, vaikka ojituksesta on vuosikymmeniä. Päätehakkuun jälkeen aktiivinen uudistaminen ei kannata. Se voisi tulla Suomelle kalliiksi päästöneuvotteluissa”, Laiho selvittää. Kitumailla metsätaloudelle ei ole edellytyksiä. ”Niitä on esitetty energiapuun lähteiksi. Se on kuvattu Tapion metPuuta vai rahkasammalta. Myös metsämaan kituliaimmilla ojitusalueilla metsätalouden mahdollisuudet ovat huonot, vaikka metsälaki niille ulottuukin. Sitä varten kunnostusojituskin voi joskus olla perusteltua. Kasvupaikka on metsämaata, kun puusto kasvaa kiertoajan kuluessa keskimäärin yli kuution vuodessa hehtaarilla. Tutkijat etsivät linjauksia kituliaasti kasvavien ojitusalueiden talouskäyttöön. Metsälain rajamailla Saarinen on professori Laihon kanssa arvioinut heikkotuottoisten suometsien kasvatusta. Ojan toinen puoli on varputurvekangasta, joka eteläisessä Suomessa on metsämaata”, Metsäntutkimuslaitoksella työskentelevä Saarinen selvittää. Tämä toteutuu usein kitumailla. Kitumaalla tähän ei päästä. Niinpä myös metsälaissa säädetään, että vähätuottoiselle turvemaalle on hakkuussa jätettävä vähintään 20 puuta hehtaarille. ”Tämä puoli on jäkäläturvekangasta, joka yleensä on kitumaata. Niistä karuimmilla ainoa tavoite on kasvattaa korjuukelpoinen päätehakkuupuusto. NRO 22 AJASSA MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat T utkija Markku Saarinen harppaa yli suo-ojan Parkanossa. Hän jakaa metsämaan ojitusalueet kolmeen kastiin. Jäkäläja varputurvekangas on helppo erottaa. Ensin mainitulla pintakerrosta vallitsevat poronjäkälä ja kanerva, jälkimmäisellä suopursu ja vaivaiskoivu. Ketteräjalkaiselle miehelle harppaus on lyhyt, mutta metsänhoidollisesti ja juridisesti se on mittava. 10 20. ”Jos hieskoivu kohoaa valtapuustoon, ollaan paremmalla kasvupaikalla, vähintään puolukkaturvekankaalla”, Saarinen selvittää. ”YK:n maatalousjärjestö FAO:n määritelmän mukaan metsässä puuston pituus on yli viisi metriä ja latvuspeitto kymmenen prosenttia. ”Ne ovat eräänlaista harmaata aluetta”, Laiho toteaa. Karuin raja on kituja metsämaan välillä. Puuta pitäisi kertyä mielellään yli 30 kuutiota hehtaarille”, Saarinen toteaa. Karujen soiden laajat avohakkuut olisivat metsien ja samalla hiilinielujen hävittämistä. MARRASKUUTA 2014 . Molemmissa puusto on puhdasta männikköä. Metsälaki uudistamisvelvoitteineen koskee metsämutta ei kitumaata. Todellisuudessa kitumaiden puustot ovat harvoin korjuukelpoisia. Lapissa pärjättävä männyn kylvöllä Toinen kynnys on kunnostusojituskelpoisuus. Tutkija Markku Saarinen harppaa juuri metsämaalta kitumaan puolelle ja samalla metsälain ulottumattomiin.. ”Uudistamisvelvoite täyttyy, kun jättää muutaman siemenpuun”, hän neuvoo
Lisäksi edellytetään, että puusto on ensiojituksen jälkeen kasvanut 20 vuodessa vähintään 30 kuutiota ja 30 vuodessa 45 kuutiota hehtaarilla, siis 1,5 kuutiota vuodessa. Perustana on taulukko, jossa kuvataan vähimmäisrunkoluvut kasvupaikoittain ja lämpösumma-alueittain. MARRASKUUTA 2014 . Puuntuotannon kannattavuutta ei ole arvioitu. Perusteina ovat lämpösumma, kasvupaikka sekä puuston määrä ja kasvukyky. Puun kasvatusta kannattavampaa sammalen tuotanto voi silti olla vain karuimmilla soilla.” Metsäntutkimuslaitos selvittää parhaillaan kaupalliseen käyttöön soveltuvia menetelmiä rahkasammalen nostamiseen. Kolari–Salla-linjan yläpuolella mikään suo ei ole kunnostusojituskelpoinen. ”Määrä olisi yhtä suuri kuin 1970-luvulta alkaen turpeen nostoon käytetty ala yhteensä.” Rahkasammalesta vientibisnes. Mittauksia toisen puusukupolven kasvusta on vähän, joten kasvumallit ovat toistaiseksi hataralla pohjalla. Yli miljoona hehtaaria kannattamatonta ”Suomessa on reilut 800 000 hehtaaria ojitusalueita, joilla metsätaloutta ei kannata harjoittaa”, Laiho arvioi. Koko kiertoajan keskimääräinen vuosikasvu on selvästi yli kahden kuution, jos keskikasvu jo ensiojitusta seuraavien 30 vuoden aikana on1,5 kuutiota. ”Puustoa on oltava sen verran, että kunnostusojituksen tuoma lisäkasvu tulee korkokuluineen katetuksi seuraavassa hakkuussa”, Saarinen selvittää. Tutkija Niko Silvan Metsäntutkimuslaitoksesta kertoo, että jo nykyisin maailmalla rahkasammalta käytetään kasvuja kuiviketurpeen vaihtoehtona. Näin puuston kasvumallitkin ovat epätarkkoja. Eteläisessä Suomessa varputurvekankaat ja viljavammat ojitusalueet ovat kunnostusojituskelpoisia. Nämä kaksi ehtoa ovat ristiriitaiset, koska vuotuinen keskikasvu (m3/ha/v) kohoaa säännönmukaisesti kiertoajan loppuun asti. Siitä voi kehkeytyä tulevaisuuden vientiteollisuutta. ha* Ojittamattomia noin 4 milj. Puuntuotannon vaihtoehdoksi esitetty turpeen nosto ei ole yleispätevä ratkaisu kituliaille ojitusalueille. ”Esimerkiksi Hollannissa rahkasammalmassaa käytetään kasvihuoneiden kasvatusalustoina. Tuhkalannoituksen tuottamat huimat kasvun lisäykset saadaan soilta, joissa typen niukkuus ei rajoita kasvua. N ik o S il v a n / M e tl a Rahkasammalen tuotanto voi tarjota tavan hyödyntää huonotuottoisia ojitusalueita. Turvepulaan kituliailta soilta silti voisi löytyä apua. Tosin kasvun arviointi on teoreettista. sänhoidon suosituksissa. 11 20. Varmimmin karulla suolla kasvaa rahkasammal, varsinkin jos ojia tukitaan ja pohjavesi kohoaa maanpinnan tuntumaan. NRO 22 AJASSA ”JOS ALUE ON HUONOTUOTTOISTA PUUSTOLLE, SE ON SITÄ USEIN MYÖS TURPEEN NOSTAJILLE.” Kunnostusojituskelpoisuuden ehdot määritellään Tapion metsänhoitosuositusten liitteessä 7.1. Keinoja suon karuudesta johtuvan huonotuottoisuuden korjaamiseen ei juuri ole. Etelä-Lapissa ojitusalueita kannattaa uudistaa vain kylväen tai luontaisesti, ja silloinkin vain kahden prosentin tuottovaatimuksella. ”Perimmiltään kannattavuusraja riippuu metsänomistajan asettamasta tuottovaatimuksesta”, toteaa metsänhoitaja Tapio Vanhatalo Tapiosta. Huonotuottoisten ojitusalueiden määrä kohoaa merkittävästi, jos rajaksi asetettaisiin kohteen jatkoinvestointikelpoisuus. Tulevan puuston tuoton on hoitokulujen lisäksi katettava kunnostusojituksen kulut seuraavan kiertoajan aikana. ha Kituja joutomailla (kasvu alle 1 m3/ha/vuosi) Milj. Kunnostusojituskelpoisille kohteille voi saada kemeratukea. Suopursu on varputurvekankaan tunnuskasvi. ha Turvekenttinä 0,1 milj. Keski-Lapissa uudistamiseen kannattaa sijoittaa vain viljavimmilla ojitusalueilla. Iso osa niistä on lisäksi Lapin perukoilla, kaukana käyttöpaikoilta”, Bioenergia ry:n aluepäällikkö Hannu Salo toppuuttelee. Toinen edellytys on, että kiertoajan keskimääräisen kasvun on oltava vähintään 1,5 kuutiometriä hehtaarilla vuodessa ilman lannoituksia. Siitä voi tulla karujen ojitusalueiden uusi hyötykasvi. ha. ”Heikkotuottoisista kohteista tuhkalla elvytettäviä ovat avo-soista ojitetut alueet, joilla kaliumin ja fosforin puute estää puuston kehityksen”, Laiho linjaa. Rahkasammalta tuotetaan Etelä-Amerikasta, josta sitä voidaan alhaisten työvoimakustannusten ansiosta kerätä käsin luonnontilailta soilta.” Silvan korostaa, että rahkasammal on uusiutuvaa biomassaa, toisin kuin turve. Kolmen prosentin tuottovaatimuksella Eteläja Väli-Suomen varputurvekankaatkin voidaan uudistaa istuttaen. ha Ojitettu metsätaloutta varten 4,7 milj. Kasvupaikka, puuston runkoluku ja kohteen maantieteellinen sijainti voidaan määrittää yksiselitteisesti. Salo arvioi, että kymmenisen prosenttia niistä voisi kelvata turpeennostajille. ”Rahkasammalkerros kasvaa vähintään sentin vuodessa ja uusiutuu kasvusilmuista, kun sammalkerrosta poistetaan kerralla enintään kymmenen senttiä.” Sentti on yhtä kuin sata kuutiota hehtaarilla. Toisen ojitusta seuraavan puusukupolven kasvun ennustaminen on epävarmaa. Ojitusalueen jatkoinvestointikelpoisuus määrittää, kannattaako uudistaminen ensimmäisen puusukupolven jälkeen. Jatkoinvestoinnin kannattavuutta on haarukoitu asettamalla puustopääomalle varovainen kahden tai keskimääräinen kolmen prosentin tuottovaatimus. Huonotuottoisilla metsämailla Suomen suot Ennen ojituksia 9,1 milj ha men suot n ojituksia 9,1 milj ha Raivattu pelloiksi 0,3 milj. ha 0,3 milj. Ristiriitaiset ehdot Metsäntutkimuslaitos kehittää rahkasammalen korjuumenetelmiä. Karuilla soilla lähtöpuustot ovat vaihtelevia. Pohjoisessa pienempi osa ojitusalueista täyttää ehdot. Määrä on arvioitu valtakunnan metsien inventoinnin tuloksista kasvupaikkojen ja lämpösummien perusteella. ”Kuiva-aineeksi muunnettuna vuosikasvu on noin viisi tonnia. ”Jos alue on huonotuottoista puustolle, se on usein sitä myös turpeen nostajille. ha *)sisältää myös tuotannosta poistuneet turvekentät Huonotuottoiset ojitusalueet 0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,5 milj
Toisena merkittävien uudistusten listalla on Stora Enson Varkauden tehdas, jonka pitäisi pyöriä uudessa muodossaan vuoden 2015 loppupuolella. ”Äänekoskesta koillisen suuntaan on ehkä eniten vapaita puuvaroja tällä hetkellä. Kokonaisuus selviää tulevan vuoden aikana. ”Esimerkiksi Oulun alueen puut menevät nyt Kemin sellutehtaalle. ”Tällaisten metsänomistajien arvo on suuri. Tämä tunnetaan ja tunnustetaan.” P U U KAU P PA Investoinnit pönkittävät kuitupuun kysyntää Suuret metsäyhtiöt haalivat lähivuosina lisää kuitupuuta. Metsä Groupin metsäjohtajan Juha Mäntylän mukaan uusi tehdas tulee toteutuessaan vaikuttamaan yhtiön puunhankintaan kaikkialla Suomessa ja myös Itämeren alueella. Puuvirrat siirtyvät Kymin sellutehdas käyttää niin havukuin koivukuitua, joita molempia hankitaan jatkossa lisää kotimaasta. Kotimaisen havukuitupuun käyttö lisääntyy Varkaudessa 1,1 miljoonaa kuutiota vuodessa.” Äänekoskesta päätös ensi keväänä Koskisen mukaan Stora Enso ostaa Itä-Suomen koivua niin kuin ennenkin, puu vain ohjautuu eri paikkoihin. NRO 22 HELSINKI 40 km Lähivuosien hakkuulisäys Suomessa tehdasinvestointien toteutuessa: Kuitupuu 6 milj. Äänekosken jättitehdas muuttaisi puuvirtoja koko Suomessa.. Puukaupan valmiutta ollaan nostamassa”, sanoo UPM Metsän aluejohtaja Esa Korhonen. ”Tehdasinvestoinnin vaikutukset alkavat näkyä alueen puunhankinnassa hienokseltaan jo tänä talvena. Tehtaan on määrä tuottaa 170 000 tonnia enemmän sellua ensi vuoden elokuusta lähtien. Koivun osalta Venäjän tuontipuulla on oma roolinsa, mutta suomalaistenkin koivikoiden kasvattaminen kannattaa paremmin uudistuksen myötä. ”Suomessa jää metsänhoidollisia harvennushakkuita hoitamatta vuosittain. kuutiota vuodessa mottia lisää kuitua SUUNNITELTU HANKE Metsä Group Äänekoski +4,1 miljoonaa kuutiota Tuleva puuntarve yhteensä: 6,5 miljoonaa kuutiota havuja lehtikuitua Tehdasinvestoinnin aika ja hinta: arvio syksy 2017, 1,1 miljardia euroa Tuotanto: 1,3 miljoonaa tonnia sellua ja mahdollisesti muita biotuotteita UPM Kymi + 1 miljoona kuutiota Tuleva puuntarve yhteensä: noin 3 miljoonaa kuutiota havuja lehtikuitua Tehdasinvestoinnin aika ja hinta: Elokuu 2015, 160 miljoonaa euroa Tuotanto uudistuksen jälkeen: 700 000 tonnia valkaistua havuja koivusellua, 830 000 tonnia hienopaperia PÄÄTETYT HANKKEET Stora Enso Varkaus + 1,1 miljoonaa kuutiota Tuleva puuntarve yhteensä: 1,4 miljoonaa kuutiota havukuitua Tehdasinvestoinnin aika ja hinta: Syksy 2015, 110 miljoonaa euroa Tuotanto uudistuksen jälkeen: noin 390 000 tonnia aaltopahvin raaka-ainetta ja 310 000 tonnia ruskeaa valkaisematonta sellua Vapautuu 800 000 kuutiota koivua yhtiön muille tehtaille. kuutiota Yhteensä noin 10 milj. Rekka pihaan joka neljäs minuutti Mäntylän mukaan Äänekosken uudelle tehtaalle saapuisi tämän hetken suunnitelmien mukaan 3–4 täysmittaista puutavarajunaa päivässä. Sitä puuta alkaisi kääntyä etelään Äänekoskelle. Täysiä tukkirekkoja tehtaan pihaan ajaisi neljän minuutin välein. Jos kaikki suunnitelmat toteutuvat, kuitupuun kestävän käytön raja lähestyy Suomen metsissä. kuutiota UPM Kymi + 1 miljoona kuutiota Lähde: UPM, Stora Enso ja Metsä Group Tehtaiden puunhankinnan ydinalueet laajimmillaan. Kymin uudistus lisää metsänomistajien mahdollisuutta toteuttaa harvennushakkuut ajallaan,” Esa Korhonen sanoo. kuutiota Stora Enso Varkaus + 1,1 milj. ”Kun kysyntä lisääntyy, se yleensä tukee hintakehitystä. 6 000 000 Metsä Group Äänekoski +4,1 milj. Meillä on metsänomistajia, jotka ovat sitoutuneet siihen, että puuta tulee tasaisesti markkinoille. Metsä Groupin on määrä päättää Äänekoskelle suunnitellun biotuotetehtaan toteutuksesta ensi keväänä. Lapista tarvittaisiin puolestaan lisää korvaavaa havukuitua Kemiin”, Mäntylä kertoo. Vuoden päästä investointipäätöksestä alamme miettiä puunostopäätöksiä käytännössä.” Mäntylän mukaan Metsä Groupin vahvuus puunhankinnassa on se, että Metsäliitto Osuuskunnan kautta konsernilla on paljon sopimusperusteisia puunmyyjiä. Stora Enson käyttämän tuontikoivun tarvetta Varkauden uudistus sen sijaan vähentää. Isot, puuta käyttävät investoinnit edellyttävät varmaa pohjaa. Suomen kolme suurta metsäyhtiötä tarvitsevat kuusi miljoonaa kuutiota lisää kuitupuuta täyttääkseen uusien tehdasinvestointien puuntarpeen. Puuta pitäisi löytyä, kun saadaan kaikki palaset loksahtamaan kohdilleen.”, Koskinen sanoo. MARRASKUUTA 2014 . Pyrimme myös siihen, että saamme lisää sopimusperusteisia myyjiä.” Mäntylä sanoo, että kuitupuun lisääntyvä kysyntä voi tietysti vaikuttaa puunhintaan. ”Uudistus alkaa näkyä puukaupassa ensi syksynä. Jyväskylä Jyväskylä Joensuu Tampere Lappeenranta Kalso Varkaus Joensuu Tampere Lappeenranta Kalso Varkaus Kuusankoski Kuusankoski VALTTERI SKYTTÄ M etsäteollisuus luottaa siihen, että metsänomistajat hakkaavat lähivuosina metsiään ajallaan. Kaiken kaikkiaan yhtiön puunhankinta kääntyy Itä-Suomessa havupuupainotteiseksi. kuutiota Energiapuu 1 milj. kuutiota (pääasiassa havukuitupuuta) Tukkipuu 3 milj. ”Koivu vaihtuu havukuituun, joten havupuuta ohjautuu Varkauteen. AJASSA 12 20. Korhosen mukaan UPM:n kasvava kuitupuuntarve näkyy etenkin harvennushakkuissa. Aiemmin Varkauteen mennyttä koivua menee muille tehtaille, kuten Uimaharjuun, Imatralle ja Heinolaan. Ensimmäisenä suurista investoinneista valmistuu UPM:n Kymin tehtaan laajennus Kuusankoskella. Tehtaan uudistus vain havupuuta käyttäväksi laitokseksi muuttaa ennen kaikkea puuvirtoja Stora Enson omien tehtaiden kesken, sanoo Stora Enso Metsän Itä-Suomen aluejohtaja Riku Koskinen
Hankintahinnat 58,27 . 14,60 . SAVO-KARJALA . 42,56 . 15,20 . 30,92 . 32,64 . nousussa . 15,38 . 47,78 . Uudistushakkuu 58,16 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,35 . 50,85 . 20,67 . 55,92 . 16,89 . nousussa . Ensiharvennus 46,04 . 24,49 . LAPPI . 45,81 . 15,19 . 55,73 . 17,38 . 44,70 . 20,49 . 14,23 . 16,19 . 14,55 . 17,55 . 20,58 . 23,32 . 43,84 . 43,45 . 44,25 . 18,49 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,91 . 29,55 . Ostajat odottelevat Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Euroa m3 viikot 1–46 , 2014 2013 2012 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 10 20 30 40 50 60. 12,33 . 15,16 . 22,84 . 17,96 . Hankintahinnat 57,11 . 30,43 . 28,62 . Harvennushakkuu 47,82 . 13,06 . Kauppa on käynyt nihkeästi esimerkiksi Häme-Uusimaan ja Keski-Suomen alueilla. 16,43 . Loka–marraskuussa ei ole päästy lähellekään vuodentakaisia ostomääriä. 14,43 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 29,86 . 13,78 . 43,65 . 23,58 . 17,62 . 17,18 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,04 . 28,36 . 14,33 . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. Uudistushakkuu 57,82 . Ensiharvennus 46,83 . Hankintahinnat 54,32 . 14,27 . Kuusikuitu on ollut tänä syksynä keskimäärin puoli euroa halvempaa, mäntyja koivukuitu ovat menettäneet hintaansa maltillisemmin. 15,04 . 23,64 . 17,78 . Harvennushakkuu 49,23 . 27,02 . 46,11 . 15,32 . 24,56 . 54,90 . 14,14 . 54,86 . 16,46 . 16,54 . 37,73 . 14,13 . 45,08 . nousussa . 55,64 . Harvennushakkuu 45,83 . Hankintahinnat 53,57 . 29,73 . 11,82 . Uudistushakkuu 56,67 . 14,87 . 27,43 . 22,76 . nousussa . 15,46 . Hankintahinnat 55,24 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,48 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,71 . 28,35 . 54,15 . KAINUU-POHJANMAA . 21,27 . 29,75 . 24,36 . 15,00 . 16,20 . 22,22 . 15,38 . 14,72 . Ensiharvennus 47,21 . 17,52 . 47,82 . Samanlaisia lukemia ovat tarjonneet myös aiemmat viikot. 21,51 . Ensiharvennus 45,17 . 47,19 . 15,21 . 25,14 . 17,01 . 15,62 . 14,00 . 55,91 . VALTTERI SKYTTÄ PUUTA on ostettu tänä syksynä selvästi vähemmän kuin vuosi sitten. Uudistushakkuu 47,82 . Alkuvuonna puuta ostettiin vielä kovalla tahdilla, joten ostajilla tuntuu olevan varaa seurailla markkinoiden liikkeitä loppuvuodesta. 45,51 . 40,99 . 21,93 . nousussa . 17,19 . 16,75 . 56,31 . 17,34 . 45,69 . 20,36 . Uudistushakkuu 57,08 . 13,84 . 38,51 . 53,84 . 41,98 . 17,04 . 28,85 . Uudistushakkuu 53,52 . 12,49 . 16,61 . 25,04 . 15,24 . 30,29 . 37,92 . 37,22 . 40,04 . 28,43 . 55,79 . 13,49 . 24,89 . 24,53 . 17,54 . 52,69 . 42,18 . 21,02 . 14,54 . 43,19 . 29,19 . 53,81 . Ensiharvennus 42,66 . 54,81 . Kuusitukin hinta osoittaa puolestaan edelleen hiukan alenevaan suuntaan. Harvennushakkuu 44,12 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 46,76 . 25,91 . 15,11 . 23,71 . ETELÄ-POHJANMAA . 12,14 . 44,95 . 15,19 . 50,20 . 44,03 . 41,33 . 17,11 . 13,69 . 45,61 . 17,98 . 22,05 . 40,09 . Mäntytukin hinta on jatkanut tasaisella uralla. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. AJASSA 13 20. 17,24 . nousussa . Ensiharvennus 45,76 . 12,78 . 13,09 . 55,25 . 19,81 . 28,14 . Harvennushakkuu 46,55 . MARRASKUUTA 2014 . 45,53 . 16,10 . KOKO MAA . 45,46 . Ensiharvennus 45,23 . 52,82 . 26,06 . 14,72 . KESKI-SUOMI . Harvennushakkuu 48,50 . 54,27 . 22,53 . 29,17 . Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 11,86 . 14,23 . Harvennushakkuu 48,59 . 18,26 . 16,77 . nousussa . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,17 . 12,41 . 21,35 . 54,78 . 15,16 . 25,20 . nousussa . 26,73 . 45,80 . 18,38 . 57,76 . 22,02 . 29,62 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,74 . 16,63 . 29,54 . 17,54 . 13,93 . 22,99 . 13,61 . 14,94 . 34,17 . 14,78 . 51,91 . 14,97 . 22,59 . 49,09 . 13,35 . 15,60 . 14,77 . 14,74 . 18,00 . Hankintahinnat 60,69 . 10,38 . Sen sijaan koivutukin hinta on säilynyt vahvistuneella tasolla. 14,55 . 14,13 . 18,66 . Hankintahinnat 57,08 . 23,45 . KYMI-SAVO . 14,32 . Viime viikolla puuta ostettiin Metsäntutkimuslaitoksen tilastojen mukaan 514 000 kuutiota, mikä on yli 222 000 kuutiota vähemmän kuin samaan aikaan vuosi sitten. Harvennushakkuu 48,88 . 29,86 . Uudistushakkuu 55,48 . 14,25 . 16,04 . 13,57 . 14,97 . 22,59 . 56,10 . 47,51 . 16,97 . Ensiharvennus 43,04 . 29,37 . 31,54 . Uudistushakkuu 56,41 . Hankintahinnat 55,00 . NRO 22 EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Raakapuun hintatilastot, viikkojen 43–46 keskiarvo Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa 514 458 Etelärannikko 18 612 Pohjanmaa 18 666 Lounais-Suomi 51 741 Häme-Uusimaa 28 509 Kaakkois-Suomi 50 976 Pirkanmaa 32 274 Etelä-Savo 65 854 Etelä-Pohjanmaa 40 999 Keski-Suomi 54 697 Pohjois-Savo 31 678 Pohjois-Karjala 37 161 Kainuu 12 964 Pohjois-Pohjanmaa 53 350 Lappi 16 972 Ostomäärät viikolla 46 metsäkeskuksittain ETELÄ-SUOMI . 23,17 . 15,48 . Metsäyhtiöiden tulevat tehdasinvestoinnit eivät vielä näy kuitupuukaupassa, sillä yleisen kysynnän vaisuus on laskenut hienoisesti myös kuitupuun hintoja. 22,47 . 14,07
Myös myöhemmät harvennukset lisäävät kasvamaan jätettävien puiden runkojen ja juuriston paksuuskasvua. Talvella puita suojaa vielä usein roudassa oleva maa, mikä anTaimikonhoidolla tuulta vastaan Tuulituhoja voi ehkäistä metsänhoidolla, mutta kovimpiin tuuliin auttaa vain metsävakuutus. ”Avain puiden tuulenkestävyyteen on niiden solakkuus eli läpimitan suhde pituuteen. Pääpuulajeistamme kuusi on herkin tuulituhoille, sillä sen juuristo on pinnallisempi kuin männyllä ja koivulla. Koivun taimikko harvennetaan, kun taimien keskipituus on 4–5 metriä. Tiheässä kasvaneet puut eivät tosin ole harvennuksen jälkeen ikuisesti alttiitta tuulituhoille. ”Myöhässä tehtäviä liian voimakkaita harvennuksia on vältettävä eritoten tuulituhoille alttiilla alueilla. Ajallaan sopivan harvaksi harvennetun taimikon taimista kasvaa järeitä puita, jotka kestävät pientä puhuriakin. Hyvin tiheässä kasvatetuista puista tulee riukumaisia ja ne kaatuvat ja katkeavat tuulessa helpommin kuin samanpituiset tanakammat puut”, sanoo Itä-Suomen yliopiston professori Heli Peltola. Pohjois-Suomessa vastaavat pituudet ovat kuusella 2–3 metriä ja männyllä 3–5 metriä. M E T S Ä N H O I TO. Tällaisia tuulia esiintyy Peltolan mukaan ympäri Suomea vähintään kerran kymmenessä vuodessa. Taimikonharvennuksessa hän pitää hyvinä nykyisiä metsänhoitosuosituksia. Sää on tuulisin myöhäissyksystä varhaiskevääseen, mutta valtaosa metsien tuulituhoista ajoittuu syksyyn. Tärkeintä on, että harvennukset tehdään ajallaan. Puut kaatuvat Suomessa melko alhaisilla tuulen nopeuksilla, jo 20 metriä sekunnissa puhaltava puuskatuuli tai 12–14 metriä sekunnissa puhaltava kova tuuli voi aiheuttaa tuhoja. NRO 22 M E T S Ä S T Ä 14 LIINA KJELLBERG, teksti HELI PELTOLA, kuvat T aimikonhoito on metsänomistajan suoja tuulituhoja vastaan. Puut sopeutuvat Peltolan mukaan uusiin tuuliolosuhteisiin neljässä viidessä vuodessa. MARRASKUUTA 2014 . 20. Kuusen taimikkoon jätetään taimikonharvennuksessa 1 800–2 000, männyn taimikkoon 2 000–2 200 ja koivun taimikkoon 1 600 tainta hehtaarille. Tiheässä kasvaneiden puiden rungot ja juuristo eivät ole sopeutuneet tuulisiin olosuhteisiin”, Peltola sanoo. Etelä-Suomessa kasvava kuusen taimikko tulee harventaa, kun taimien keskipituus on 3–4 metriä, männyn taimikko, kun taimien keskipituus on 5–7 metriä. Kuusi herkin kaatumaan Tuulituhot ovat yleisimpiä varttuneissa ja uudistuskypsissä metsissä. Kuivahkolla kankaalla kasvavien mäntyjen pinnallinen ja pienehkö juuristo altisti ne tuulituhoille
Eniten voimakkaita tuulia esiintyy Etelä-Suomessa. Sen oletetaan varovaisissakin arvioissa tapahtuvan vuosisadan loppuun mennessä. taa harvennus Peltolan mukaan tehdä hakkuualan välittömässä laidassa hieman lievempänä. Samoin siemenpuuasentoon hakatut uudistusalat. METSÄSTÄ 15 20. ”Roudattomuus lisääntyy merkittävästi, jos talvilämpötilat nousevat neljä astetta. Myös niiden juuristot ovat kehittyneet tuulenkestävämmiksi.” Tuulituhot yleistyvät Suunnittele hakkuu. Peltolan mukaan ratkaisevaa on, miten suuri korkeusero hakkuualan ja reunametsän välillä on. Tuulisuus vaihtelee Tuulituhojen todennäköisyys vaihtelee alueittain. Tämä on tilanne varsinkin silloin, jos ilmastonmuutos lyhentää aikaa, jolloin maa on roudassa. tee myöhemmät harvennukset ajallaan. Tuulituhojen riskiä lisää myös harvennuksen ja lannoituksen samanaikaisuus. 6 jätä siemenpuut ryhmiin. älä yhdistä harvennusta ja lannoitusta pahimmilla riskialueilla. Jos aika, jolloin maa on roudassa, lyhenee, esiintyy pääosa kovista tuulista roudattomana aikana. ”Tuulen heiluttamista puista tulee tyvekkäämpiä. Tuulet ovat kovimpia myöhäissyksystä varhaiskevääseen, mutta talvella puiden kaatumisriski on pieni, sillä routa pitää ne kiinni maassa. 7 Valitse puulaji ja puuston kiertoaika kasvupaikan mukaan. Vuonna 2010 riehunut Asta-myrsky on kaatanut puita siemenpuuasentoon hakatulla uudistusalalla. Puuskatuuli on aiheuttanut huomattavaa tuhoa varttuneiden mäntyjen takana kasvavassa juuri harvennetussa männikössä. käytä yläharvennusta harkiten. Mitä suurempi hakkuualan ja reunametsän korkeusero on, sitä suurempi on tuulituhojen riski. Siemenpuut ryhmiin. Ajallaan harvennetun taimikon taimista kasvaa järeitä puita. Lisäksi nuoret riukuuntuneet metsiköt, joissa on tehty energiapuuhakkuu, ovat alttiita tuulituhoille. Maaperän märkyys voi lisätä puiden kaatumisriskiä. Jos avohakkuualan reunametsä vaatii harvennusta, kannatTuulituhojen riski lisääntyy tulevaisuudessa varsinkin Eteläja Keski-Suomen metsissä, ennakoi Itä-Suomen yliopiston professori Heli Peltola. Täysin tuulituhoja ei Peltolan mukaan tosin voi ehkäistä hyvällä metsänhoidollakaan. Esimerkiksi rannikolla ja peltojen reunametsissä näkee puita, jotka ovat pituuteensa nähden paksumpia kuin suojaisammalla paikalla kasvavat puut. Hakkuun ajoituksella ja hakkuualan rajauksella voidaan kuitenkin vaikuttaa riskin suuruuteen. ”Voi olla hyVä ajatus Vakuuttaa Metsänsä.” Vinkit tuulituhojen ehkäisyyn harvenna taimikko ajallaan ja sopivan harvaksi. Nykyään valtaosa tuulen aiheuttamista tuhoista tapahtuu syksyllä. Vältä avohakkuita varttuneiden ja juuri harvennettujen metsiköiden vieressä. Siemenpuut Peltola suositteleekin jättämään ryhmiin tuulituhoriskin vähentämiseksi. Pahimmilla riskialueilla voi tulevaisuudessa olla syytä harkita jopa koivun tai männyn viljelyä kuusen viljelyn sijaan, jos kasvupaikka sen sallii. Routaa esiintyy todennäköisesti tulevaisuudessakin, mutta vuosien välinen vaihtelu on suurta”, Peltola sanoo. Muista taimikonhoito. ”Avohakkuu ei lisää tuulituhojen riskiä vieressä olevassa taimikossa mutta juuri harvennetun kasvatusmetsän viereen avohakkuuta ei tule tehdä”, hän sanoo. Tuulisuuteen vaikuttavat muun muassa maanpinnan muodot. Myös myöhään tehty yläharvennus voi lisätä tuulituhojen riskiä varsinkin tuulituhoille alttiiden alueiden kuusikoissa. MARRASKUUTA 2014 u NRO 22 M ik ko R iik ilä Tuulituhoja voi ehkäistä metsänhoidolla, mutta kovimpiin tuuliin auttaa vain metsävakuutus. Harvenna ajallaan. Rehevillä ja kosteilla mailla puut saavat vettä ja ravinteita helpommin, jolloin niiden juuristo jää pinnallisemmaksi ja ne kaatuvat herkemmin. Riskialueilla, joilla tuulituhot ovat yleisiä, kannattaa Peltolan mukaan huolehtia taimikonhoidosta, tehdä harvennukset ajallaan ja käyttää lyhyempää kiertoaikaa. Tuulituhojen riski on suuri varsinkin uusien avohakkuualojen reunametsissä. Avohakkuualan reunametsät ovat alttiita tuulituhoille. ”Sen varalta voi olla hyvä ajatus vakuuttaa metsänsä”, hän sanoo. taa lisätukea juuristolle. Tämä johtuu siitä, että harvennus ja lannoitus nopeuttavat ensin puiden neulasja lehtimassan kasvua ja vasta myöhemmin rungon ja juurten kasvua. Liian tiheässä kasvaneet puut riukuuntuvat.. Tuulen nopeus on yleensä suurempi tuulenpuoleisella rinteellä kuin heti mäenharjanteen takana. 8 Muista metsävakuutus. Taustalla ei ole kovien tuulten ja myrskyjen yleistyminen vaan se, että ilmastonmuutoksen arvioidaan lyhentävän aikaa, jolloin maaperä on roudassa. Puut voivat hänen mukaansa kuitenkin sopeutua lisääntyneeseen tuulisuuteen
Äänekoskelta alkoi myös koko osuustoiminnallisen metsäteollisuuden historia. Aikaisemmin lähinnä maanviljelijöiden puunmyyjänä tunnettu Metsäliitto osti sieltä ensimmäisen sellutehtaansa vuonna 1953. » Metsä Tissue on pehmoja ruoanlaittopaperivalmistaja. Metsäliiton tiet vievät yhdelle paikkakunnalle Metsäliitto viettää tänä vuonna 80-vuotisjuhlaansa. Nyt osuuskunta suunnittelee Suomen historian suurinta yksittäistä teollista investointia. MARRASKUUTA 2014 . Se toimii kuitenkin yhtä lailla kuin yhtiömuotoinen systeemi”, Siltala sanoo. Suuryritykseksi paisuvassa osuuskunnassa jäsenten on sanottu joutuvan liian etäälle varsinaisesta päätöksenteosta. » Metsä Forest vastaa koko konsernin puunhankinnasta ja metsäpalveluista. Kun toiminta kasvaa riittävän suureksi, rahaa tarvitaan muualtakin kuin osuusmaksuista ja pankkilainoista.” Osuustoiminnallisella järjestelmällä on ollut myös omat epäilijänsä. Kaikki taas samaan suuntaan Metsäliiton pulmana on osuuskunnan teollistumisesta lähtien ollut, miten saman katon alla voi ajaa sekä puuntuottajien että puuta käyttävän teollisuuden FA K TA. Sinne suunniteltu valtava sellueli biotuotetehdas on nousemassa symboliksi koko kemiallisen metsäteollisuuden siirtymiselle paperin valmistajasta pakkauskartongin, sellun ja biotuotteiden tekijäksi. Äänekoskelta alkoi Metsäliiton poukkoileva tie yhdeksi Suomen kolmesta suuresta metsäyhtiöstä. Puusta Metsäliitolla ei ole ollut koskaan pulaa, mutta suurien tehdasinvestointien jarruna oli aiemmin osuuskunnan vaikeus kerätä pääomaa. ”Tämä on maailmanlaajuinen suuntaus osuustoiminnassa. ’’Osuustoimintaa on kritisoitu järjestelmäksi, joka ei ole riittävän nopea tekemään päätöksiä kilpailutaloudessa. Pääomapula on Siltalan mukaan ratkaistu konsernin eräänlaisella sekamuodolla. Pölkkykauppiaasta tuli hetkessä teollinen puunjalostaja. Viisi haaraa » 80-vuotias Metsäliitto Osuuskunta on Metsä Group -konsernin emoyritys. Miten metsäyhtiöiden hintakartellia vastaan ryhmittyneistä köyhistä metsänomistajista tulee valtavat määrät kuitupuuta ahmivan tehtaan patruunoita. » Metsä Wood valmistaa puutuotteita. Äänekoskella teollisen taipaleensa aloittanut osuuskunta suunnittelee Suomen suurinta tehdasinvestointia – Äänekoskelle. » Metsä Fibre on selluntekijä. ”Osuustoiminnallisella metsäyhtiöllä näyttää menevän erittäin hyvin. Metsäliiton Äänekosken sellutehdas vuonna 1963. » Metsä Group koostuu viidestä toimialasta, joiden liikevaihto vuonna 2013 oli 4,9 miljardia euroa » Metsä Board valmistaa paperia ja kartonkia ja on konsernin suurin yksittäinen osa tällä hetkellä. Emo-osuuskunnan alle on syntynyt osakeyhtiömuotoisia osia. NRO 22 ÄÄN VALTTERI SKYTTÄ M etsäliitto Osuuskunta on tekemässä jälleen metsäteollisuuden historiaa Äänekosken pienellä teollisuuspaikkakunnalla Keski-Suomessa. Metsänomistajilla yhä isännän ääni Puuntuottajista eli metsänomistajista koostuva omistajakunta tuo varmuutta Metsäliiton ja sen alaisuuteen kuuluvan Metsä Groupin toimintaan, sanoo Metsäliiton historiaa selvittänyt tutkijatohtori Sakari Siltala Helsingin yliopistosta. Suomalaisen osuustoiminnallisen metsäteollisuuden vahvuus on pitkäjänteisyydessä, kun sitä vertaa kvartaalikapitalismiin.” Siltalan mukaan Metsäliitto-konsernissa isännän ääntä käyttää edelleen emo-osuuskunta eli metsänomistajat. METSÄSTÄ 16 20
in. Alussa se myi paljon puuta ulkomaille. Metsäliitto Osuuskunta täytti 80 vuotta 23. Uudelle jättitehtaalle tulisi 15 tukkirekkaa tunnissa.. ”Aikaisemmin kemiallisessa metsäteollisuudessa suunnattiin paperiin ja se päättyi katastro. ”Oman teollisuuden myötä ideana ei voi olla vain puusta saatava mahdollisimman korkea hinta. Osuuskunnan ideana on yhä, että Metsä Forest ostaa Metsäliiton jäseniltä puuta tasaisesti. MARRASKUUTA 2014 . Kaikki alkoi motin hinta -ideologiasta, mutta pelkkää kantohintaa Metsäliitto ei ole voinut tuijottaa enää hetkeen. Suomesta laivattiin etenkin paperipuuta ja kaivospölkkyjä. etua. Osuuskunnan jäseneksi voi liittyä jokainen, joka omistaa vähintään kolme hehtaaria metsämaata Suomessa. Jos ajattelee pitkäjänteisesti, metsäliittolaisen ei kenties ole aina viisaasti ulosmitata kaikkea heti puukaupassa, vaan ottaa tasainen tulos toiminnasta”, Siltala arvioi. Metsäliiton toimittamia kaivospölkkyjä lastataan laivaan Helsingin satamassa 1930-luvulla. Monet metsäyhtiöt syrjivät Metsäliitto Oy:n puutoimituksia, mutta ostajia löytyi ulkomailta. Mutta pakko on mennä sinne, missä kysyntää on. NRO 22 EKOSKI ”SUURIN NOUSU, MITÄ MEIDÄN ULKOMAANVIENTIMME ON VAIKUTTANUT JOLLAKIN SEUDULLA, ON LÄHES 30 MARKAN HINTAERO KUUTIOLTA VIIME SYKSYN HINTAAN.” Metsäliiton johtaja Ilmari Kalkkinen Metsälehdessä elokuussa 1934. Lisäksi metsänomistajille on muita sijoitusvaihtoehtoja osuuskunnan sisällä. Historioitsijaa mietityttää uudessa suunnassa menneisyydestä toistuva silakkaparviefekti eli kolmen suuren metsäyhtiön yksimielisyys tulevaisuuden luonteesta. Myös teollisuuden täytyy elää ja se ei voi maksaa puusta enemmän kuin muut metsäyhtiöt. Metsäliitto luotiin 1930-luvulla pitämään metsänomistajien puolta puukaupoissa metsäyhtiöiden kartelleja ja puunmyyntikehiä vastaan. Nyt, kun metsäteollisuuden uusi suunta näyttää löytyneen bio-sanasta, jalostuspuolen tuottoihin luottaminen on jälleen vakaammalla pohjalla. METSÄSTÄ 17 20. Osuuskunta jakaa voittoja vuosittain vuosikoron myötä. Nykyisin Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluu noin 123 000 suomalaista metsänomistajaa. Kaivospölkkyjä ja paperipuuta Kuorma-autoja tuomassa kuitupuuta Äänekosken sellutehtaalle 1950ja 1960-lukujen taitteessa. tamikuuta. Nyt näyttää siltä, että suunta on hyvä”, Siltala sanoo. Jäsenet sijoittavat osuuskunnan sääntömääräisiin osuuksiin 12,50–65 euroa metsämaan hehtaaria kohti
Siksi hän ei halua omissa metsissään kokeilla poimintahakkuita. M E T S Ä N O M I STA JA. Perhe asettui Hämeeseen. Ensimmäistä kertaa hänen metsänomistajan urallaan hakkuiden syy oli kirjanpainaja. Ja pysyykö se terveenä. Hakijoita oli yli 600, sodan käyneitä miehiä kaikki.” ”Kun läpäisin karsinnan kaikkein nuorimpana, ajattelin, että tästä se lähtee. Johtuiko se harvennuksesta”, Tynkkynen pohtii. Toimme puuta Urjalasta Iittalaan.” Metsämiesuraan tuli kuitenkin tauko heti alkuunsa, kun Tynkkynen kutsuttiin armeijaan vähän ennen 18-vuotispäiväänsä. ”Lankomies oli metsäteknikkona Nokia-yhtiöllä ja hänen avullaan pääsin istuttamaan taimia ja purouitolle harjoittelijaksi. Kun valmistuin metsäopistosta, vuotuinen kasvu oli runsaat 50 miljoonaa kuutiometriä, nyt se on yli sata.” ”Kyllä metsä ehtii miehen iässä” Puunostajana Mikko Tynkkynen toteutti harsintametsätaloutta. Taakse jäivät Käkisalmen yhteislyseo ja kaunis mansardikattoinen koti. Tulokset hämmästyttävät:”” ”Kyllä miehen iässä metsä ehtii kasvaa!” Se näkyy omilla palstoilla, mutta myös koko Suomen metsävaroissa. Ylipäätään tämänkaltaista epidemiaa Joutsenossa asuva Tynkkynen ei muista, ja hän sentään muistaa pitkälle. Viereisellä sivulla muutama otos vuosien varrelta. Saman työnantajan palveluksessa Tynkkynen jatkoi, eri paikkakunnilla Saimaan rannoilla, aina eläkkeelle siirtymiseensä saakka vuonna 1985. Miten metsä kehittyy, jos sieltä hakataan vain isoimpia puita pois. ”Silloin 1950-luvun alussa ostimme puuta vielä määrämitalla. Kuutiohinnoitteluun siirtyminen helpotti.” Kokemuksensa perusteella Tynkkynen suhtautuu epäillen uuteen metsälakiin, joka sallii poimintaja pienaukkohakkuut. Kyllä metsä antaa Ensimmäisen oman metsäpalstan nuori metsäammattilainen osti pian töihin päästyään. MARRASKUUTA 2014 . Siitä pitäen kauppoja on ollut useita, ja kiinnostus metsänhoitoa kohtaan on vain lisääntynyt. Tai oikeastaan jo 1930-luvulla, sillä ensimmäiset markkansa hän hankki kesätöissä Hiitolan rautatieaseman halkovarastolla. Ja niinhän se sitten lähtikin.” Uusi laki mietityttää Koulun jälkeen ensimmäinen työpaikka löytyi 1950 Hackmanilta Leppävirralta. ”Sodan jälkeen pyrin ja pääsin Kurun Normaalimetsäopistoon. Metsänomistaja Tynkkysestä tuli 1950-luvun alussa, mutta ura metsässä alkoi 1940. ”Hehtaarilta kertyi tyvilahon pilaamaa kuusta 25 kuutiometriä. Tinkaaminen kesti helposti koko päivän, joskus kolmekin vuorokautta. NRO 22 Puumala ELIISA KALLIONIEMI, teksti ARI NAKARI, kuva M arraskuu alkaa leutona, joten Mikko Tynkkynen järjestelee Puumalan palstalleen maanmuokkausta vielä täksi syksyksi. Viimeinen sotaan lähetetty ikäluokka ehti mukaan Kannaksen torjuntataisteluihin. Sota keskeytti koulunkäynnin, ja leskeksi jäänyt äiti lähti lapsineen evakkoon. Puumalan 80-vuotias kirjanpainajaleimikko oli aikanaan harvennettu sulan maan aikaan koneella. ”Meidän sukupolvemme aikana metsien kasvu on kaksinkertaistunut. ”Oppi oli päässä, että metsää pitää hoitaa eikä aina ottaa vain parasta puuta. METSÄSTÄ 18 20. Taloissa syötiin ja jäätiin yöksi.” Mielessä jäyti ristiriita kouluoppien ja käytännön metsänkäsittelyn välillä. ”TINKAAMINEN KESTI HELPOSTI KOKO PÄIVÄN, JOSKUS KOLMEKIN.” Mikko Tynkkynen on pitkään harrastanut valokuvausta. Kurussa oppilaita oli perehdytetty kaistaleja aukkohakkuisiin, mutta puukauppaa tehtiin eri periaatteella. Kamera kulki usein mukana työmaalla, ja iltaisin kuvat syntyivät omassa pimiössä
Jos seuraava sukupolvi tietää, missä peritty metsäpalsta on, ollaan jo pitkällä. Vuoden 1972 rajumyrskyn jälkien korjaaminen kesti vuoden, vaikka töissä oli satoja miehiä.. Alituinen kiire on vitsaus, jota ennen ei ollut. Metsänhoidolla voi vaikuttaa paljon, erityisen tärkeää on huolehtia taimikoista. Erityisen suuria taloudellisia tappioita saattaa syntyä silloin, jos edeltäjä tulee työkyvyttömäksi ja sairastelee vakavasti jopa vuosikymmeniä. Hyvä esimerkki on puiden mittaus, joka 1950-luvulla oli aikamoinen urakka. Kuinka voisi ollakaan, jos seuraaja sattuu elämään muualla satojen kilometrien päässä. Pahimmillaan on menetetty koko visatuotanto. ??. Seuraajat eivät tohdi ryhtyä selvittämään asioita edeltäjän vielä eläessä. Isosta puukaupasta saattoi kertyä jopa 8 000 runkoa. Moniko ulkopuolinen ymmärtää esimerkiksi sen, että jossakin sekametsikössä on suunnitelman mukaan haavat taskutettu. Mittalistojen laskemisessa ja veromerkkien liimaamisessa saattoi mennä kaksikin päivää. Suuri osa metsänomistajista aloittaa kuitenkin puuntuottajan uransa niin myöhään, ettei oma kiertoaika ole sopusoinnussa metsän kiertoajan kanssa. ”Iltapäivälehden luen tabletilta.” Varkauden seudun metsäteknikot tienasivat hyvät rahat 50 hehtaarin kulotusurakasta valtion maalla. PA L STA L L A loin on mahdollista esimerkiksi se, että hyvin aloitettu visakoivun kasvatus epäonnistuu, kun visautumattomat hyvin kasvavat rungot varjostavat hitaasti kehittyvät visapuut henkihieveriin. Luovutusmitta oli suuri tapahtuma, joka alkoi rannan tukkilanssilla, usein kovassa pakkasessa. MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Aina ei ole varmaa edes se, että seuraajat tunnistavat edeltäjän pyrinnöt. Se on hyvä sijoitus, edelleen.” Lehdissä esitellyt uudet tuotteet osoittavat, että puu on tulevaisuuden raaka-aine. Voisi olla viisasta jättää viestikapula seuraajalle siten, että tärkeimmät tehdyt puunkasvatuksen strategiaa koskevat päätökset tulevat varmasti tietoon. NRO 22 Suomessa kiertoajat ovat niin pitkiä, että vain poikkeuksellisesti sama omistaja pystyy noudattamaan valitsemaansa puunkasvatuksen strategiaa metsikön perustamisesta päätehakkuuseen. Jo termit saattavat olla niin vieraita, ettei suunnitelmasta saa selvää ilman tulkitsijaa. Niitä ovat ainakin intensiivikasvatetut nuoret visakoivikot. Mikko Tynkkynen esittelee kasvukairan lastuja, joista näkee, miten lustojen leveys vaihtelee. SilMetsänhoidon strategian jatkuvuus Ilman jatkuvaa oksien karsintaa visakoivu voi pensastua niin, että arvokasta runkovisaa saadaan vain vähän. Alaa täysin tuntemattomille metsäsuunnitelma ei avaudu helpolla. Aloittelevaa metsänomistajaa Tynkkynen neuvoo hankkimaan tietoa ja koulutusta. rmaan. Puuta mittaamassa Svante Pirinen ja Simo Pouta. ”Ei auta, olipa sää, mikä hyvänsä, on lähdettävä, jos työt sitä vaativat.” Kynttilän valosta digiaikaan Moni asia on Tynkkysen uran aikana ehtinyt muuttua. Ainakin pitäisi kertoa, mitkä metsiköt täytyy hoidella vuosittain. Kuva on Heinävedeltä 1950-luvun lopusta. Pian 90 vuotta täyttävä Mikko Tynkkynen on lehtien suurkuluttaja, Metsälehtikin hänelle on tullut yhtäjaksoisesti vuodesta 1950 lähtien. Edeltäjä on saattanut mennä metsätöihin aamusta toiseen ja vuosi toisensa jälkeen, mutta tulevilla metsänomistajilla ei ole aina ollut selvää käsitystä puuhien luonteesta. Toiseksi, pitää olla ahkera. Puuntuottajasta tällainen juttu saattaa kuulostaa aivan epäuskottavalta: kyllähän kaikki nyt visakoivun tunnistavat. Paikan päällä käydessään ehkä oivaltaa, miksi haavat ovat kuolleet. Aikanaan kun seuraajat löytävät visakoivuviljelmän, jopa yli puolet mahdollisesta rahatuotosta on saatettu menettää hoitamattomuuden takia. Lisäksi kun visautuneita runkoja ei jatkuvasti karsita, ne saattavat pensastua. Tässä siinä toimessa on oikealla seisova Olavi Rintala. Nykyajan ihmisen on vaikea ymmärtää, minkälaista työ oli ilman laskukoneita – tai edes kunnon valoa. Jos on jo nuorena päässyt metsänomistajaksi, tämä on kuitenkin mahdollista parhailla etelän kasvupaikoilla jopa perinteisessä tukkipuun tuottamisessa, jos saa elää pitkän elämän. METSÄSTÄ 19 20. Kokemuksen mukaan jopa perheiden sisällä on ollut ongelmia viestin kuljettamisessa. ”Kyllä metsä antaa, kun vain malttaa hoitaa sitä ja odottaa. Tuvassa oli 20–30 miestä vartomassa palkkojaan.” Nyt hakkuukoneet hoitavat saman asian yhdessä hujauksessa. Minipakkaus seuraajille voisi olla lyhyt kirjallinen kuvaus metsiköistä, joihin tulee kiinnittää huomiota kasvatusvuoron vaihtuessa. Mukana oli moukarinheittäjänä kuuluisaksi tullut työkaveri Oiva Halmetoja. Tauolla olivat vain ihmetelleet, miten kitukasvuisia koivunkäkkäröitä kuusentaimikossa kasvaakaan. Pääasiassa hän lukee lehdet paperilta, mutta digiaika tekee tuloaan. ”Meillä Hackmanilla oli sentään kynttilöitä omasta takaa, kun Havin tehdas kuului samaan . ??. Sitä on nykyään hyvin saatavilla. Kun latvapäiden tuumat oli kirjattu ylös, siirryttiin mittalistojen kanssa tupaan, ja kuutioiminen alkoi. Ajantasainen metsäsuunnitelma kyllä kertoo metsäalaa edes hiukan tunteville, mitä on ajateltu kasvattaa kussakin metsikössä. 1950-luvulla metsänhoitoyhdistys alkoi valvoa puukaupassa metsänomistajien etua. ”Ja mittaan voi luottaa!” Monroe, eli ensimmäinen kunnon laskukone, tuli onneksi avuksi, mutta nopea päässälaskutaito jäi Tynkkysellekin perinnöksi uran alkuvuosilta. Pääasiassa muutokset ovat vieneet kehitystä hyvään suuntaan. Totena kerrotaan juttua jostakin perikunnasta, joka metsästä vastuun saatuaan laulatti raivaussahaa saadakseen tilaa kuusille, jotka olivat luontaisesti tulleet visakoivujen sekaan. Viimeksi haastatteluviikolla Tynkkynen oli poikansa ja miniänsä kanssa vapauttamassa taimia vatukon ja pihlajien seasta. On nykyajassa jotain huonoakin. Elämää nähneellä metsänhoidonneuvojalla oli ehkä realistisempi tavoite. Mutta tunnistavatko, jos yliopistossa on pääaineena ollut suomen kieli ja kirjallisuus ja harrastuksena posliininmaalaus. MARRASKUUTA 2014 . Seuraajan asia on sitten miettiä, jatkaako hän strategiaa, vai valitseeko uuden
Metsäkenkien ulkonäöllä ei toki ole suurta merkitystä, mutta pakko silti todeta, että punaiset nauhat ovat aika siistin näköiset. Perinteiset metsurin turvakengät ovat toki käyttökelpoiset, mutta melkoisen kömpelöt. Myös öljytankissa on ylitäytön suojalla varustettu kaatonokka. Mönkijäkengiksi kannattaakin valita tavalliseen työntekoon tehdyt turvakengät. Kesäkelillä se toimi moitteitta. Nimi kertoo olennaisen: turvakengiksi nämä ovat poikkeuksellisen kevyet. Haixin lesti on melko leveä – kannattaa sovittaa huolella. Työkalut lukittuvat koloihinsa, joten ne eivät tankkauksen aikana tipu, kun kannua kallistetaan. Tosin vanhan kombikannun ”piraattikopioita” myydään selvästi tätä edullisemmin. Pinta on nupukkinahkaa. Haixin Protector Light -kengät ovat oivat jalkineet sekä hakkuulle ja raivaussahaukseen. Erityisesti halpamalleissa, mutta myös vanhan mallin merkkikannuissa kaatonokkien ylitäytön suojausmekanismit särkyvät herkästi. Kengät eivät pitäneet kosteutta kovin hyvin. Metsälehden kokeiltavana mönkijäkorjuussa olivat Jalaksen 1718 Zenit Easyroll -turvakengät. Esimerkiksi Uittokaluston nettikaupassa niitä myydään vajaan 190 euron hintaan. Viiteryhmäänsä verrattuna Haixin kenkä on edullinen. Ammattilaissarjan raivaussahalla viisi bensalitraa riittää vähintään seitsemän tunnin saVanhaa kätevämpi kannu Joka sahurin tarvitsema kombikannu päivittyi entistä kätevämmäksi. Useimpien nahkaturvaja vaelluskenkien hinta on korkeampi. Keveytensä ansiosta ne ajavat myös vaelluskenkien virkaa. Nähtäväksi jää, kestävätkö uuden kannun kaatonokat vanhanmallisia paremmin. KO K E I LT UA KO K E I LT UA KO K E I LT UA haukseen. Työkaluille omat paikat Bensaja öljysäiliöiden väliin on sovitettu työkaluräkki, jossa on kolot pyöröja lattaviiloille sekä tulpanavaimelle ja pieni kotelo, johon mahtuu varaketju ja pikkumeisseli, jos sellaista joku vielä tarvitsee. Jos päivää haluaa tästä pidentää, voi myös öljysäiliön täyttää bensiinillä. Kenkien kärkiosat on vahvistettu, joten ne suojaavat varpaita. Kannun tankkaaminen vaati sen kallistamista tuen varaan, mikä on epävakaata ja siten usein aika sotkuista. Ne voi kuljetuksen ajaksi kääntää kiinni-asentoon, joten bensa tai öljy ei pääse valumaan ulos. Kepeydestä huolimatta kengän kevlarista tehty viiltosuoja pysäyttää 20 metrin sekuntivauhdilla liikkuvan teräketjun. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva SAKSALAINEN työja vapaa-ajan kenkien valmistaja Haix tekee myös metsureille tarkoitettuja turvajalkineita. Vedeltä suojaavaa Gore Textai vastaavaa kalvoa ei ole. NRO 22 METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva H usqvarnan uuden kombikannun tärkein parannus vanhaan ovat bensaja öljysäiliöiden suoraan ylöspäin olevat täyttöaukot. Kannun suositushinta on 52 euroa. Kokeilimme Haixin Protector Light kenkiä. Jotta liikkuminen olisi ketterää, ei ole ollenkaan sama, millaiset kengät on jalassa. Kannussa on myös pieni säilytyskotelo, johon mahtuu esimerkiksi varaketju ja pieniä työkaluja. Jalaksen 1718 Zenit painaa alle 800 grammaa, kun perinteinen turvasaapas painaa noin 1,5 kiloa ja nauhaturvakenkäkin lähes saman verran. Työkaluräkkiin sopivat niin viilat kuin tulpanavain. Uudentyyppiset nauhakengät käyvät myös, mutta nekin ovat painavat. Silloin bensa piisaa vaikka kukonlaulusta iltaruskoon. Jalkoihin kohdistuva rasitus on siten vähäisempi kuin metsurikenkiä käytettäessä. Ne helpottavat ratkaisevasti kannun täyttämistä isommasta kanisterista. Samankokoinen nilkkapituinen vaelluskenkäkin painaa enemmän, ja esimerkiksi Husqvarnan Technical-turvakenkä painaa liki kaksi kiloa. Talvikäyttöön on tarjolla avoin kaatonokka, josta kohmeinenkin öljy valuu mutkitta tankkiin. MARRASKUUTA 2014 . Kepeä kenkä moottorisahurille HANNU JAUHIAINEN, teksti ja kuva KUN MÖNKIJÄLLÄ ajetaan puuta, kuljettaja joutuu jatkuvasti nousemaan kyytiin ja kyydistä pois, kantamaan puita tai vinssaamaan niitä ajoreitin ympäriltä. Tosin nilkkapituisen kengän vedenpitävyys on epäolennainen – varren suusta tuleva vesi lopulta kastelee kengät, ovatpa ne mitä materiaalia tahansa. Kaatonokat ovat uudistuneet. Uutuuskannun bensiinisäiliö vetää viisi litraa, mikä on litra vähemmän kuin vanhassa. Mönkijäkuormainta käytettäessä taas joutuu istumaan hankalassa asennossa takaperin mönkijän kyydissä. Ratkaisevaa on, kuinka kenkä istuu jalkaan. Öljysäiliön tilavuus on yhä 2,5 litraa. Syyssavotoille sopii paremmin pitkävartinen 1728-malli. Husqvarnan vanha kombikannu maksaa 49 euroa. Turvakengät mönkijäkorjuuseen Kengät ovat laadukkaan ja viimeistellyn tuntuiset. Vesitiiviys on varmistettava rasvaamalla pintanahka säännöllisesti. 20 20. Easyroll-kiinnityksen ansiosta kengät on helppo ja nopea laittaa jalkaan ja ottaa pois. Jalkaterien on oltava suojattuina senkin vuoksi, että nostettavia pöllejä saattaa tipahdella niiden päälle. Tämän huomaa pitkän työpäivän aikana. Vanhan kannun täyttöaukot olivat sivuviistossa. Kenkä kiristetään pyörittämällä päällä olevaa nuppia ja kiristys vapautetaan nostamalla nuppia ylöspäin. Yksi 43-numeron Haix-kenkä painaa 1 100 grammaa. Noin 170 euron hintaiset Jalaksen 1718 Zenitit sopivat lyhytvartisina lähinnä kesäkäyttöön ja kuiville keleille. Tämä täyttää viiltosuojaimille laaditun normin. Kannun täyttöaukot osoittavat suoraan ylös, mikä helpottaa bensaja öljysäiliön täyttämistä. Kovitettu turvakenkä ei juuri jousta eikä muotoudu jalan mukaan. Jalakset muotoutuvat hyvin jalkaterään. Koska puun ajon yhteydessä saatetaan satunnaisesti tarvita moottorisahaa – joku kanto pitää lyhentää tai uranvarren puu kaataa – jonkin sortin turvakengät ovat tarpeen. Ei tätä kovin mullistavana uutuutena osaa pitää, mutta aika monta seikkaa Husqvarna on onnistunut uudessa kombikannussaan parantamaan.. Pohjat on pistosuojattu