Metsälehti 21/2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

LOKAKUUTA 2021 . TORSTAINA 7. NRO 18 Helmi-Lotta ja Anna Hautaviita ennakkoraivaavat nykyohjeiden mukaisesti – koko alikasvosta ei kaadeta nurin. Sivut 20–21 Helmi-Lotta ja Anna Hautaviita ennakkoraivaavat nykyohjeiden mukaisesti – koko alikasvosta ei kaadeta nurin. MARRASKUUTA 2025 . NRO 21 . PERUSTETTU VUONNA 1933 11736_.indd 1 11736_.indd 1 14.11.2025 14.26.57 14.11.2025 14.26.57. Sivut 20–21 UUSILLA OPEILLA PERJANTAINA 21
”Meillä oli kaivinkone mukana jälkisammutuksessa. Sivut 20–21 UUSILLA OPEILLA PERJANTAINA 21. Kuva: Seppo Samuli. Perusteena oli metka-tukiehtojen erikoinen pykälä, jonka vuoksi metsänomistajalta jäi saamatta yli 7 000 euron tuki. LOKAKUUTA 2021 . AJANKOHTAINEN / UUTISET 21.11.2025 2 Metsälehti.fi UUTISET Yllätysviesti pelästytti metsänomistajia ›› 4 Saha-alalla haetaan asemia ›› 10–13 METSÄSTÄ Villisiat vaivana kaakonkulmalla ›› 22–23 Mönkijä vääntää sähkölläkin ›› 24–25 Koealaverkosto selvittää jatkuvaa kasvatusta ›› 26–27 PILKKEITÄ Sammaleita on monenlaisia ›› 30-31 Vuoden metsäopettaja mukana muutoksessa ›› 38 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. Perusteena tukien epäämiselle oli, ettei kaikkia säästöpuita ollut jätetty kulotusalalle ryhmittäin. PERUSTETTU VUONNA 1933 11736_.indd 1 11736_.indd 1 14.11.2025 10.40.51 14.11.2025 10.40.51 Helmi-Lotta (vas.) ja Anna Hautaviita ennakkoraivasivat Vihdissä. Metsäasiantuntija Antti Kortteinen suivaantui Suomen metsäkeskuksen tukibyrokratiaan. NRO 21 . Hänen osaltaan kulotukset saavatkin jatkossa jäädä tekemättä. 2023 ja kulotettiin viime vuonna touko-kesäkuun vaihteessa. Haettu tuki olisi kattanut kulotuksen kustannukset. Hänen mukaansa kulotus – konetyöt mukaan lukien – maksoi 2 000 euroa hehtaarilta. Aiemmin siellä kasvoi järeä ja vanha kuusikko, jossa ei juuri ollut sekapuita. Leimikko hakattiin vuonna KANKEA PYKÄLÄ VEI KULOTUSTUEN Väärin sijoitetut säästöpuut torppasivat metsänomistajan metkan – ja innon kulotuksiin. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki: 29 744 (LT/24) Lukijoita 253 400 (KMT/25) Painopaikka PunaMusta, Joensuu 11737_.indd 2 11737_.indd 2 14.11.2025 14.56.09 14.11.2025 14.56.09. Kohde on kooltaan liki kolme hehtaaria. Sivut 20–21 Helmi-Lotta ja Anna Hautaviita ennakkoraivaavat nykyohjeiden mukaisesti – koko alikasvosta ei kaadeta nurin. MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI PETTERI KIVIMÄKI, KUVAT METSÄNHOITOYHDISTYS Keski-Suomen metsäasiantuntija Antti Kortteinen laskee kulottaneensa reilut 200 hehtaaria yli 20 vuoden urallaan, mutta nyt hänen kulotuksensa taitavat olla ohi. MARRASKUUTA 2025 . NRO 18 Helmi-Lotta ja Anna Hautaviita ennakkoraivaavat nykyohjeiden mukaisesti – koko alikasvosta ei kaadeta nurin. Lisäksi apuna oli vesitankilla varustettu maataloustraktori, joka toi läheisestä järvestä kasteluvettä”, Kortteinen muistelee. Tukiehdot selvisivät vasta myöhemmin Pääosa säästöpuista jätettiin hajalleen hakkuualalle, mutta alalle Metsälehti 93. Sen verran luonnolle otti Metsäkeskuksen päätös evätä Multialla tehdyn kulotuksen tuki
Muutaman metrin korkeudelta katkaistuja tekopökkelöitä ja niin sanottuja eurokantoja ei lasketa säästöpuiksi, eikä myöskään osaksi säästöpuuryhmää. Aina ei ole edes järkevää tavoitella säästöpuiden ryhmittäisyyttä. Asiasta yhdessä MTK:n juristien kanssa tehty oikaisuvaatimus ei muuttanut Metsäkeskuksen päätöstä. ”Suurin osa kulotuksen hyödyistä saavutetttiin” Paloekologian asiantuntijan mukaan kulotuksen tärkein tavoite on tuottaa metsiin hiiltynyttä puuta, eikä siihen säästöpuiden sijoittelulla ole vaikutusta. » Yli 4 hehtaarin kohteilla tuki 1 500 euroa/ hehtaari » Säästöpuiden arvo korvataan metkatuesta » Korvattavien säästöpuiden määrä enimillään 50 kuutiota/hanke Neljännes hankkeiden pinta-alasta hylätty » Rahoitus hyväksytty 40 kulotushankkeelle, yhteensä 308,1 ha » Rahoitus hylätty osin tai kokonaan 7 hankkeelta, yhteensä 103,4 ha » Hyväksytysti toteutettu 32 hanketta, yhteensä 219,1 ha » Osin tai kokonaan hylätty toteutus, neljä hanketta, pinta-ala yhteensä 51,8 ha (Vuosien 2024 ja 2025 hankkeet) SUOMEN johtava metsäpaloekologian ja kulotuksen asiantuntija, Hämeen ammattikorkeakoulun lehtori Henrik Lindberg arvioi, että säästöpuiden ryhmittäisyydellä tavoitellaan sitä, että kuloalalle muodostuisi eriasteisesti palanutta puuta. ”Kaikkein tärkeintä on lisätä palaneen puun määrää metsissä, säästöpuiden sijoittelu on toissijaista.” Lindberg ehdottaa, että kulotuksen tukiehdoissa palattaisiin kemera-lain aikaiseen muotoiluun, jossa suositellaan säästöpuiden jättämistä ryhmittäin, mutta tuen saannin ehdoksi sitä ei pitäisi asettaa. Moneen kertaan harvennetussa metsässä ei ollut luonnostaan säästettäväksi valittavia puuryhmiä. Katso video metsälehti.fi 11737_.indd 3 11737_.indd 3 14.11.2025 14.56.10 14.11.2025 14.56.10. Hän korostaa, että valtaosa kulotuksella tavoiteltavista ekologisista hyödyistä saavutetaan riippumatta säästöpuiden sijoittelusta. Hän viittaa metka-lain 23 pykälään ja sitä täsmentävään valtioneuvoston asetukseen: ”Kulotusalueelle tulee jättää vähintään 20 kuutiometriä säästöpuita, jotka sijoitetaan yhteen tai useampaan säästöpuuryhmään.” Säästöpuiksi kelpuutetaan kaikki rinnankorkeudeltaan yli 15-senttiset puut ja ne on poltettava kulotuksen yhteydessä. KANKEA PYKÄLÄ VEI KULOTUSTUEN ”Metkatukien ehdot valmistuivat vasta myöhemmin.” Kulotuksen metka-tuki » Kulotusalan vähimmäiskoko 2 hehtaaria » Kulotusalalle jätettävä vähintään 20 kuutiota säästöpuita (yli neljän hehtaarin hankkeilla vähintään viisi kuutiota hehtaarilla) » Säästöpuiden on oltava ryhmissä » Alle 4 hehtaarin kohteilla tuki 2 000 euroa/ hehtaari. Seuraava porras olisi valitus päätöksestä hallinto-oikeuteen, mutta siihen ainakaan Kortteisella ei ole halua. Kortteisen mukaan säästöpuiden sijoittelun tärkein syy oli edeltävän puuston tasarakenteisuus. ”Jos metsässä on siellä täällä ekologisesti arvokkaita lehtipuita, kuten haapoja ja leppiä, olisi parempi säästää niitä yksittäisinä puina kuin muodostaa tukiehtojen edellyttämät säästöpuuryhmät vaikkapa kasvatusmännyistä.” Hänen mukaansa Metkan ehtojen pitäisi olla kulotuksiin kannustavia, ei rajoittavia. Hakkuuta tehtäessä ei ollut tiedossa, että metka-tuen ehtona oli säästöpuiden ryhmittäisyys. Tässä kohdassa metka-tuen ehdoissa viitataan metsätuholain velvoitteeseen korjata vahingoittunut puu pois metsästä. Metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspäällikkö Jarkko Partasen mukaan kulotuksen tukiehdot ovat säästöpuiden osalta yksiselitteiset. Lopun piti kattaa säästöpuiden arvo.” Tuki jäi saamatta. Silloin voimassa olleessa kemera-laissa kulotusalan säästöpuut suositeltiin jätettäväksi ryhmittäin, mutta tuen ehtona puiden ryhmittäisyys ei ollut. Näin siitä huolimatta, että metsätuholaki ei ole voimassa uudistusaloilla ja taimikoissa. Päätöstä ei oikaistu Kortteisen mukaan metka-tukea haettiin puoli vuotta kulotuksen jälkeen, kun hakulomakkeet valmistuivat. Kaikkiaan säästöpuita jäi 35 kuutiometriä. ”Metka-tukien ehdot valmistuivat vasta myöhemmin”, Kortteinen korostaa. UUTISET 21.11.2025 Metsälehti.fi 3 jäi myös muutamia kolmen neljän puun ryhmiä. ”Yhteensä kohteelle haettiin 7 100 euron tukea, josta kulotuksen tukea 6 000 euroa
Taimikon ja nuoren metsän hoitoon sekä terveyslannoituksiin varatut rahat on käytetty loppuun. Jos rajanaapurin metsässä on vakavampi puustotuho, metsänomistaja on voinut saada ilmoituksen pienemmästäkin määrästä. Kaakkois-Suomessa valtaosa seuranta-alueiden vanhojen kuusikoiden omistajista on saanut viestin. Haataja suosittelee kaikkia ilmoittamaan sähköpostiosoitteensa järjestelmään. Tavoitteena on, että parlamentti äänestää Euroopan komission uudesta ehdotuksesta metsäkatoasetukseksi marraskuun lopulla. ”Tänään järjestelmiin ladatuista kuolleista puista tulee metsänomistajalle ilmoitus huomenna.” Raja-arvona viisi kuollutta puuta Sähköpostin sijaan osa metsänomistajista on saanut tiedon puukuolemista tekstiviestillä. LYHYET Luke: Puuston kasvu lisääntynyt Puuston kasvu on kääntynyt nousuun, Luonnonvarakeskuksesta kerrotaan. Mutta että noin paljon tuhoja! Puustotuhoviestit ovat tämän kesän uutuus. Pysäyttävä ilmoitus lähtenyt 26 000 metsänomistajalle Metsäkeskus on ryhtynyt ilmoittamaan puustotuhoista sähköpostilla tai tekstiviestillä. Lahoavat puut lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja tarjoavat elinpaikan kirjanpainajan ja muiden tuhohyönteisten luontaisille vihollisille. Puuston tilavuus metsäja kitumaalla on lähes 2,6 miljardia kuutiometriä. Vuonna 2023 kasvu oli 104 miljoonaa kuutiota. Sähköpostiviestissä Metsäkeskus ohjeistaa metsänomistajia jalkautumaan maastoon yhdessä asiantuntijan kanssa. Kuvakaappaus Metsään.fi-palvelun kartasta. ”Jos tuho ei ole edennyt viime vuosina, en lähtisi paniikkiratkaisua tekemään. Siksi Metsäkeskus täydentää ilmakuva-aineistoja satelliittiaineistoilla, mutta hinta rajoittaa jälkimmäisten käyttöä. Koska kirjanpainaja on tärkein puukuolemien aiheuttaja, satelliittiaineistoja on hankittu sellaisilta ilmakuvaamatta jääneiltä alueilta, joilla on runsaasti varttuneita ja uudistuskypsiä kuusikoita tai joilta on tullut runsaasti tuhoilmoituksia. Vuodentakaisesta arviosta määrä on noussut 26 miljoonaa kuutiota. Parlamentti kiirehtii metsäkatoasetusta Euroopan parlamentti on päättänyt nopeuttaa kiistellyn metsäkatoasetuksen käsittelyä. Tänä vuonna on kartoitettu noin viidesosa Eteläja Keski-Suomen metsien pinta-alasta, noin 40 000–50 000 neliökilometriä. Jotta tuhoryppäitä ei pääsisi muodostumaan, on tärkeää tunnistaa ja poistaa kirjanpainajan vaurioittamat puut nopeasti. Alueiden valinnassa on hyödynnetty myös kirjanpainajatuhojen riskikarttaa ja loppukesän kuivuusennustekarttaa. Tähän mennessä ilmoituksen on saanut noin 13 000 yksityistä metsänomistajaa. Se kuitenkin perui päätöksensä ja julkaisi uuden, lievennetyn ehdotuksen metsäkatoasetukseksi. Toisaalta jos on kiikun kaakun, olisiko jo aika tehdä päätehakkuu, ilmoitus tuhopuista voi antaa lisäinspiraatiota sen tekemiseen.” Haataja muistuttaa, että metsään suositellaan jättämään kuolleita puita. Näin on käynyt, jos sähköpostiosoitetta ei ole syötetty Metsään. Tuhotihentymiä syntyy erityisesti alueilla, joilla on vanhoja kuusimetsiä ja jotka sijaitsevat aiempien kirjanpainajatuhokohteiden läheisyydessä. Seuranta kohdistuu riskialueille Kartoitetut alueet ovat sellaisia, mistä on saatavilla tuoretta Maanmittauslaitoksen ilmakuvaa. Eteläisimmät kohteet ovat Porvoon seudulla, pohjoisimmat Kainuussa. Metsäkeskuksen projektipäällikkö Lauri Haataja kertoo nyt, että viestejä on lähtenyt metsänomistajille tasaisesti kesän ajan. Näitä tukia ei tänä vuonna enää makseta, vaan tukien maksu jatkuu tammi-helmikuussa ensi vuoden varoista. Metsään.fi-palvelussa näkyvät kuolleet puut on havaittu kahden viime kesän aikana otetuilta ilmakuvilta ja kesän 2025 satelliittikuvilta. AJASSA 21.11.2025 4 Metsälehti.fi HELI VIRTANEN JO SÄHKÖPOSTIN otsikko pysäyttää: ”Metsässäsi on havaittu kuolleita puita.” Suomen metsäkeskuksen viestistä johtaa linkki Metsään.fi-palveluun, jossa kesän aikana tehdyt ilmakuvahavainnot pystyy tarkistamaan kartalta. 11738_.indd 4 11738_.indd 4 14.11.2025 14.57.44 14.11.2025 14.57.44. Viestit metsänomistajille lähtevät mahdollisimman nopeasti. Vuotuinen kasvu on tuoreimpien mittausten mukaan 103,2 miljoonaa kuutiota, kun edellisvuonna se oli 103 miljoonaa kuutiota. Suurin osa kuolleista puista sijaitsee pellonreunusmetsässä, jossa pitäisi tehdä päätehakkuu joka tapauksessa lähivuosina. Saldo: 41 pystyyn kuollutta puuta! Sinänsä asiassa ei ole mitään uutta, kutakuinkin samat havainnot olemme tehneet maastossa tasan viikkoa aiemmin. Raja-arvoksi on valittu viisi kuollutta puuta. fi-palveluun. Kirjapainajatuhojen ehkäisyssä on toimittava ripeästi Kirjanpainajan vaurioittamat metsät muodostavat alueellisia ryppäitä, Itä-Suomen yliopiston tuore tutkimus osoittaa. Puuntuotannon tukia on maksettu yhteensä runsaat 36 miljoonaa euroa, ja jaettavaa on jäljellä enää vajaa miljoona euroa. Tekstiviesti-ilmoitus on niin tiivis eikä sisällä toimintaohjeita. Metsätalouden tukirahat loppumassa Metsätalouden tuilla on ollut tänä vuonna kysyntää, Suomen metsäkeskuksesta kerrotaan. Komissio ilmoitti aiemmin syksyllä lykkäävänsä asetuksen voimaantuloa vuodella. Odotettavissa on, että joulukuun alkuun mennessä vielä toinen mokona saa viestin. ”Seurantaan haetaan alueita, joilla tunnelma niin sanotusti tiivistyy”, Haataja sanoo. Ilmakuva-aineistot ovat maksuttomia, mutta miinuspuolena on, että sama metsä kuvataan yleensä vain kolmen vuoden välein. Ihan jokaista ilmakuvista havaitun kuolleen puun omistajaa Metsäkeskus ei ole sähköpostilla muistanut. Metsäkeskus tiedotti seurannan aloittamisesta juhannuksen jälkeisellä viikolla. ”Seuranta haluttaisiin ilman muuta ulottaa koko Suomeen, mutta sen laajuus on resurssikysymys”, Haataja sanoo. Tuhojen määrä vaihtelee paljon alueellisesti
Kaikilta halua tai osaamistakaan kasvuun ei todennäköisesti löydy. Etenkin osa isommista yrittäjistä toivottaa mallin tervetulleeksi, että oli jo aikakin. ”Pidimme yrittäjäinfon ja laskimme sen jälkeen liikkeelle kyselyn, jonka kautta yrittäjillä on yhtäläinen mahdollisuus tutustua tulevan sopimusmallimme periaatteisiin ja ilmoittaa meille halukkuudesta edetä varsinaisiin neuvotteluihin.” Tavoitteena 300 000 kuution yritykset Uusien sopimusten neuvottelut alkavat keväällä 2026 ja sopimuskierto etenee vanhojen sopimusten päättymisen tahdissa. ”Meillä on sopimussitoumuksia myös yli tuon ajankohdan, mutta uskon että, nämä kumppanit löytävät paikkansa siihen mennessä.” Muutos tarkoittaisi, että Metsä Groupille urakoivien yritysten kokoluokka kasvaisi merkittävästi nykyisestä. Toimintamallimuutoksella tavoitellaan tuottavuuslisää koko hankintaketjulle”, perusteli Metsä Groupin puunhankinnan tuotantojohtaja Ilkka Köntti Metsälehdelle. Tällöin vaihtoehtona voi olla aliurakointi jollekin suuremmalle toimijalle. ”Kahdenlaista suhtautumista on yrittäjiltä tullut. Jos Metsä Groupin suunnitelmat toteutuvat, jatkossa sille puunkorjuuta urakoivat vain yritykset, joiden korjuukapasiteetti on vähintään 300 000 kuutiota puuta vuodessa. ”Haemme kustannustehokkuutta ja tuottavuuden kasvua, ja nyt on oikea hetki uudistukselle. Tavoitteena on toteuttaa muutos parin seuraavan vuoden aikana. Tavoitteena on, että puunkorjuuta ja -kuljetusta urakoivat yritykset pystyisivät käsittelemään vuositasolla vähintään noin 300 000 kuutiometriä puuta. Metsä Groupin tavoiteaikatauluna on, että vuoden 2027 puolivälissä kaikki sopimukset ovat uuden mallin mukaisia. Metsä Group karsii yrittäjänsä alle puoleen Yhtiön säästökuuri iskee rajusti yrittäjäkenttään. AJASSA 21.11.2025 Metsälehti.fi 5 SAMI KARPPINEN METSÄ Group aikoo vähentää puunkorjuuja kuljetusyrittäjiensä määrän nykyisestä kahdesta ja puolesta sadasta noin sataan. Osan pienemmistä yrittäjistä tämä asettaa uuteen tilanteeseen ja herättää epävarmuutta”, kuvailee Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola. Koneyrittäjät jakautuneet Kentällä toivotaan, että yrityksille annetaan mahdollisuus etsiä uusia toimintamalleja ja tehdä mahdollisia fuusioita yritysten omien intressien mukaan. Pienempien yrittäjien on linjausten myötä suunniteltava toimintansa uudelleen. Urakoitsijoiden pakkoliitoksista on historiasta huonoja kokemuksia. SA M I KA RP PI N EN Metsä Groupille urakoi jo lukuisia yrittäjiä, jotka täyttävät asetetut kokovaatimukset. Samalla yritysten keskikoko kasvaisi nykyisestä merkittävästi. 11738_.indd 5 11738_.indd 5 14.11.2025 14.57.45 14.11.2025 14.57.45. Yrittäjien keskuudessa Metsä Groupin aikeet kasvattaa sille urakoivien yritysten kokoa jakaa mielipiteitä. Edessä on väistämättä myös yritysfuusioita
Stora Enson toimitusjohtaja Hans Sohlström ansaitsi viime vuonna 1 492 461 euroa. EM M I KO RH O N EN Jätä ikuinen jälki Tee Metsätestamentti ® Määritä kohteeksi itsellesi tärkeä metsäasia, johon käytämme lahjoituksesi tuoton lyhentämättömänä ja korvamerkittynä. Vuonna 2024 eläkkeelle siirtynyt metsäyhtiö UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen on 5 715 393 euron kokonaistuloillaan listan 74:nneksi eniten ansainnut. Sahapomoille kertyi pääomatuloja. Varsinaisen sahalegendan, hallituksen varajäseneksi väistyneen IlkViime vuonna eläkkeelle jäänyt UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen keikkuu metsäalan tulokärjessä. Samoilla hehtaareilla on toinen sahadynastia eli Keitele Groupia omistavat ja johtavat Kylävainion veljekset. Lue lisää: www.mmsaatio.fi/lahjoita 11754_.indd 6 11754_.indd 6 14.11.2025 15.00.10 14.11.2025 15.00.10. Veljekset sahojen kärjessä Sahayrityksistä Versowoodin omistajajohtaja Ville Kopran anEläkeläinen ponnahti metsätulojen kärkeen Jussi Pesonen ansaitsi yli viisi miljoonaa euroa. Mikko Kylävainion ansiotulot olivat 121 426 ja pääomatulot 4 171 874 euroa. Veljesten isä Keijo Kopra pärjäilee mukavasti hänkin, 102 340 euron ansioja 1 506 658 euron pääomatuloillaan. AJASSA 21.11.2025 MIKKO HÄYRYNEN VALTTERI SKYTTÄ VIIME vuoden sadan suurituloisimman joukossa ei juuri metsäalan nimiä näy. siotulot olivat 289 857 ja pääomatulot 4 398 164 euroa, ja Westaksen omistajajohtaja Pekka Kopran ansiotulot 49 082 ja pääomatulot 4 457 614 euroa. Tänä vuonna eläköitynyt Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä tienasi 3 596 005 euroa. Matti Kylävainiolla, joka on myös Sahateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja, oli 163 081 euroa ansiotuloja ja 4 284 556 euroa pääomatuloja
Metsälehteä kustantavan Tapio Oy:n toimitusjohtaja Anne Ilolan kokonaistulot olivat 216 555 euroa. Luken tutkimusylijohtaja Antti Asikainen tienasi 129 459 euroa. Hämeenlinnalaisen Metsäkonepalvelun toimitusjohtaja Teemu Tolppa ansaitsi viime vuonna 145 937 euroa. Luonnonvarakeskuksen pääjohtajan Johanna Buchertin kokonaistulot olivat 287 784 euroa, joista ansiotuloa oli 184 437 euroa. Metsäkoneyrittäjät pärjänneet Suomen suurimpien metsäkoneyritysten johtaminen ei tuottanut miljoonatuloja, mutta yli 120 000 euron päästiin. Niemen kokonaistulot olivat 152 612 euroa. Jumppanen metsäjohtajien kärjessä Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppanen on integraattiyhtiöiden metsäjohtajien tulokuningas 526 965 euron ansiotuloillaan. Suomen metsäkeskuksen johtaja Ari Eini ansaitsi 128 568 euroa. Niemelä tienasi 341 316 euroa. Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkaraisen ansiotulot olivat 177 032 euroa, eikä merkittäviä pääomatuloja hänelläkään. MTK:n väistyvä puheenjohtaja Juha Marttila tienasi viime vuonna 267 753 euroa. Nisula_yleisilmo_130x360_c_25.indd 1 3.3.2025 15.27 11754_.indd 7 11754_.indd 7 14.11.2025 15.00.11 14.11.2025 15.00.11. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon johtajan Pekka Sahlmanin ansiotulot olivat 169 925 euroa. Monelle suurmetsänomistajalla on silti tulojensa puolesta mahdollisuuksia ostaa lisää metsähehtaareja. Junnikkala Oy:n Stora Ensolle myyneistä Junnikkalan veljeksistä verolistalla on vain Kalle Junnikkala 134 700 euron tuloillaan, jotka ovat lähes kokonaan ansiotuloja. Aiemmin Tiirolan tulot ylittivät tuon summan. Suurmetsänomistajien kärkikymmeniköstä suurimmat tulot olivat Tapani Takamäellä: 1 286 038 euroa. UPM:llä ja Stora Ensolla ei ollut vastaavaa, koko vuoden tehtävässään toiminutta metsäjohtajaa. Muista eniten hehtaareja omistavista kiuassuvun Pertti Harvia ansaitsi 636 456 euroa, Jari Stenberg 727 016 euroa, Kari Ekholm 173 685 euroa ja Harri Suutari 420 745 euroa. Mainittavia pääomatuloja ei ollut. Suurmetsänomistat kärjen ulkopuolella Suurimmat yksityismetsänomistajat eivät ole olleet tienestiensä puolesta mukana aivan tulokuninkaiden ja -kuningattarien kärkikahinoissa. Edelliseen vuoteen verrattuna tili kasvoi lähes 200 000 eurolla. Niin ikään Multialta ponnistavan puunkaatoyrityksen Veljekset Lehtomäen Pertti Lehtomäki ansaitsi 156 351 euroa. Dasos-rahastot sijoitusyhtiö CapManille myyneen Olli Haltian kokonaistulot olivat 282 229 euroa, josta noin 200 000 oli ansiotuloja. Valtion metsätyöpaikkojen tulokärki löytyy Metsähallituksesta. Metsänomistusyhtiöistä Tornatorin toimitusjohtaja Henrik Nieminen tienasi 325 785 euron ansiotulot. Maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Peso sen kokonaistulot olivat 149 300 euroa ja luonnonvaraosaston ylijohtajan Pentti Lähteenojan 185 644 euroa. Metsähallituksen toimitusjohtaja Juha S. Kauppa on saatu päätökseen tänä vuonna, joten myyntitulot ovat näkyäkseen vasta ensi vuoden veropäivänä. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola ei tällä kertaa noussut yli 120 000 euroa tienaavien listalle. Verotiedoista löytyy myös muutama suuren metsänhoitoyhdistyksen johtaja. Päijät-Hämeen johtaja Jari Yli-Talonen tienasi 156 717 euroa. AJASSA 21.11.2025 ka Kylävainion 234 977 euron kokonaistulot olivat 80-prosenttisesti ansiotuloja. Metsä-Multian johtajan Kai Laajan kokonaistulot olivat 195 793 euroa ja toimitusjohtaja Aki Laajan 134 413 euroa. Pylväsyhtiö Iivari Mononen Oy:n Ari Monosella oli 643 264 euron kokonaistulot, joista kolmannes ansiotuloja ja kaksi kolmannesta pääomatuloja. Eläkkeelle siirtyvä Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula ansaitsi viime vuonna 246 582 euroa. Metsätalous Oy:n toimitusjohtajana ensi vuoden alussa aloittava Karoliina Niemi työskenteli Metsäteollisuus ry:n metsäjohtajana. Sahapomo Matti Kylävainio on metsänomistajien joukosta selvästi suurituloisin, mutta useamman miljoonan euron ansioihin yltäneitä suurmetsänomistajia ovat myös Ehrnroothin omistajasukuun kuuluva Georg Johan Ehrnrooth 3 394 214 euron kokonaistuloilla ja joensuulaisen E.Hartikainen Oy:n toimitusjohtaja Arto Hartikainen 2 548 176 euron tuloilla
Parviainen työskentelee tällä hetkellä Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan johtajana. Palveluiden keskittämisestä ei hänen mukaansa siis ole kyse. Miltä tuntuu lähteä vetämään suuryhdistystä. Uudessa yhdistyksessä hänen johtamiensa toimihenkilöiden määrä nousee hieman yli 30:stä lähelle sataa. ”Vaikka metsillä on muitakin arvoja ja metsänomistajien tavoitteet ovat monipuolistuneet, on vaikea kuvitella, että puukaupan rooli pienenisi tulevaisuudessa.” Metsänhoitoyhdistysten merkitys metsänomistajien edunvalvojana näkyy Parviaisen mukaan vahvimmin juuri puukaupassa. Metsänhoitoyhdistys Länsi-Suomi sai alkunsa, kun metsänhoitoyhdistykset Karhu, Pirkanmaa, Pohjois-Pirkka, Roine ja Satakunta päättivät yhdistyä. Suuri yhdistys mahdollistaa sen, että toimihenkilöt voivat erikoistua eri kysymyksiin”, Parviainen sanoo. Kilpailua markkinoille Metsänhoitoyhdistysten tärkein tehtäväkään ei ole Parviaisen mukaan muuttumassa. Metsänhoitoyhdistyksiä kritisoidaan aika ajoin siitä, että ne toimivat sekä puukauppojen kilPUUKAUPPA EDELLÄ Suuri yhdistys tarjoaa keinoja vastata metsien monimutkaistuviin kysymyksiin, sanoo Metsänhoitoyhdistys Länsi-Suomen johtajaksi valittu Jussi Parviainen. Mielenkiintoisia taas ovat suuryhdistyksen tarjoamat mahdollisuudet. ”Pyrimme vaikuttamaan puukauppapalveluidemme avulla puumarkkinoihin. Se on niin nyt kuin tulevaisuudessakin puukauppa. Jännittäväksi työn tekee mittakaava. AJASSA / HAASTATTELU 21.11.2025 8 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG, TEKSTI LAURA VESA, KUVA ”LÄSNÄOLO ei vähene millään alueella.” Näin lupaa Metsänhoitoyhdistys Länsi-Suomen johtajaksi valittu Jussi Parviainen. Ne voivat liittyä niin luontoarvoihin, suojeltaviin eläinlajeihin kuin kaavoitukseenkin. ”Metsissä tulee vastaan yhä monimutkaisempia asioita. ”Miksi emme voisi olla siellä, missä käydään kovinta kilpailua?” 11739_.indd 8 11739_.indd 8 14.11.2025 15.01.30 14.11.2025 15.01.30. Mitä enemmän puuta menee kaupaksi kilpailutusten kautta ja mitä vähemmän suorilla kaupoilla tai metsäyhtiöiden sopimusasiakkuuksien kautta, sitä paremmin kysyntä ja tarjonta muodostavat sen hintatason, mitä markkinoilta on mahdollista saada”, hän sanoo. Hän lähtee vetämään Suomen suurinta metsänhoitoyhdistystä ensi keväänä. Kaikki lähtee jatkossakin liikkeelle oman metsäasiantuntijan kautta. Jännittävältä mutta mielenkiintoiselta, Parviainen vastaa
Ja kenties kansallisesti tärkeimpänä: tiedämme jatkuvan kasvatuksen pienentävän metsien kasvua reilusti. Uusia suuntauksia Parviaisella on takanaan parikymmentä vuotta metsänhoitoyhdistysten palveluksessa. Miksi emme voisi olla mukana myös siellä, missä käydään kovinta kilpailua, jos metsänomistajalle saadaan siten paras hinta puusta?” Pienmetsänomistus haaste Kilpailua Parviainen kaipaisi puumarkkinoille lisää. KATRI HIMANEN KIRJOITTAJA ON LUONNONVARAKESKUKSEN ERIKOISTUTKIJA. Jutun grafiikan ja otsikoinnin perusteella vaikutelmaksi tulee, että kyseessä on suuren luokan toimintatapaongelmasta. 21.11.2025 Metsälehti.fi 9 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA. YLE LANSEERASI SYYSKUUN lopulla useamman jatkuvaa kasvatusta koskevan artikkelin ja lisäksi aiheesta kerrottiin tv:n uutislähetyksissä. Miten metsäala on muuttunut sinä aikana. Lausahdus vain ei liity artikkelin asiaan eli ravinteikkaisiin suometsiin, joissa on ainoastaan osa suopuustoista. Kainalotekstissä jatkuvaa kasvatusta myyvän metsäpalveluyrityksen ja menetelmää edistävän yhdistyksen edustajat kertovat, kuinka metsänomistajat eivät saa asianmukaista ohjausta. ERILAISTEN NÄKEMYSTEN esille tuominen kuuluu tiedonvälitykseen. Ilmastonmuutokseen varautuminen hankaloituu, kun tarvittavia alkuperäsiirtoja ja puulajien vaihtoja ei pystytä tekemään. Samassa hengessä lukijalle olisi voinut kertoa niistä ilmeisemmistä ja vakavimmista riskeistä, joita jatkuvan kasvatuksen käyttöön liittyy. JUTUSSA KERROTAAN LISÄKSI , että avohakkuut voivat heikentää luonnon monimuotoisuutta. Nyt monen metsäalan organisaation tavoitteena on tarjota kaikki metsänhoidon palvelut yhdeltä luukulta.” Samalla metsänhoitoon on tullut sekametsien suosimisen ja jatkuvan kasvatuksen kaltaisia uusia suuntauksia, ja suhtautuminen metsänomistajiin on muuttunut. Haasteena on kuitenkin nykyinen metsänomistajarakenne. Nyt lähdetään liikkeelle metsänomistajan toiveista.” pailuttajina että puunostajina. Tästä lähtökohdasta mittakaavattomuus tai Ylen metsäuutisoinnin sisällöllinen hajanaisuus sekä äärinäkemyksien korostaminen ei ole ongelma. Parviainen ei näe tässä ongelmaa. Työskennellyt aiemmin Metsänhoitoyhdistys Lakeudessa ja EPM Metsä Oy:ssä KOTOISIN Pyhäjärveltä, asuu Ylöjärvellä VAIMO ja kolme lasta HARRASTAA metsästystä ja saksanseisojia OMISTAA veljensä kanssa metsää Pohjois-Pohjanmaalla, osakkaana muutaman henkilön yhteismetsässä Lapissa ”Silloin markkinoille ei tulisi 100–200 kuution yksittäisiä puukauppoja, vaan muutaman tuhannenkin kuution pumpseja. ”Meillä on paljon pienmetsänomistajia. Faktojen oikeellisuus on perusvaatimus hyvälle journalismille. Epäily on turha, sillä avohakkuita tehdään ani harvoin monimuotoisuuden tukemiseksi. ”Ympäri Suomea hakataan matalaksi metsää, jota ei pitäisi” -otsikoidussa jutussa (24.9.) kannettiin huolta ravinteikkailla soilla tehtävistä avohakkuista. YLETÖNTÄ UUTISOINTIA Metsänhoitoyhdistysten tärkein tehtävä on niin nyt kuin tulevaisuudessakin puukauppa, sanoo Jussi Parviainen. Puukauppoja tehdään vuodessa pyöreästi satatuhatta, mutta joillain alueilla on vain kourallinen puunostajia.” Yksi tapa lisätä kilpailua ja siten saada parempaa hintaa puulle olisi Parviaisen mukaan se, että samassa puukaupassa olisi useamman metsänomistajan leimikoita. 11739_.indd 9 11739_.indd 9 14.11.2025 15.01.30 14.11.2025 15.01.30. Parikymmentä vuotta sitten juuri mikään taho ei tarjonnut esimerkiksi metsänuudistamisen palveluita. Pitäisi kuitenkin myös mainita, että jatkuvan kasvatuksen vaikutukset metsien monimuotoisuudelle kriittisiin piirteisiin eivät ole juuri sen parempia. Myös oikeasuhtaisen ja perustellun tiedon välittyminen olisi suotavaa. Se olisi metsänomistajien edun mukaista ja pienentäisi puunostajien logistiikkakustannuksia.” Vaikka Parviainen on innokas puukaupan kehittäjä, täytyy metsänhoitoyhdistysten palveluntarjonnassa hänen mukaansa huomioida myös se, että metsänomistajat ovat entistä monitavoitteisempia. Jo nyt pahoja ongelmia aiheuttava juurikääpä innostuu entisestään jatkuvassa kasvatuksessa. Yle lupaa vastuullisuussivustollaan tuovansa ”sisällöissä esille yhä enemmän erilaisia ihmisiä, ajatuksia ja elämiä”. JUSSI PARVIAINEN 47-vuotias metsätalousinsinööri METSÄNHOITOYHDISTYS Länsi-Suomen tuleva johtaja JOHTANUT lokakuusta 2021 Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaata. Metsänomistajatasolla toivotut taloushyödyt perustuvat olettamuksiin muun muassa uuden puuston synnyn onnistumisesta. Yhteiskunnallinen ongelma se sen sijaan on. Lukijalle hoksauttamatta jää myös, että Ylen käyttämän aineiston perusteella ravinteikkaat suot, joissa käytetään tuhmasti avohakkuuta, muodostavat itse asiassa 2,7 prosenttia päätehakkuukohteista. ”Parikymmentä vuotta sitten metsänomistajat odottivat, että metsäammattilainen sanoisi, mitä metsissä tulee tehdä. ”Yhdistysten korjuupalvelun tavoitteena on luoda puusta lisää kilpailua ja tarjota kysyntää vähemmän houkutteleville kohteille. Esimerkiksi vapaaehtoinen suojelu on nousussa. Toimittaja kertoo aivan oikein, että Suomen puustovaroista vajaa neljännes sijaitsee suometsissä. Artikkelin teesin mukaan oikea käsittelytapa olisi jatkuva kasvatus. Yhdistyksen henkilön mukaan ”ongelma on, että Suomessa ei ole riippumatonta tahoa, joka tuottaisi metsänomistajille tietoa”. ”Kilpailu on kasvanut metsäpalveluiden tuottamisessa. Vesistöja ilmastopäästöjen näkökulmasta on tietenkin tarpeen miettiä, mitä ravinteikkailla soilla tehdään. TOINEN SAMANA PÄIVÄNÄ julkaistu artikkeli oli otsikoitu: ”Raha on ainoa syy toimintaani, sanoo kokenut metsän omistaja – siksi hän ei tee avohakkuita.” Jutussa kerrotaan pitkällisesti metsänomistajan talouspohdinnoista sekä jatkuvan kasvatuksen tilastoinnin hankaluuksista
21.11.2025 AJASSA Sahateollisuudessa on meneillään MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT 11740_.indd 10 11740_.indd 10 14.11.2025 15.02.28 14.11.2025 15.02.28
21.11.2025 AJASSA SS ahateollisuudessa on tehty suuria yritysjärjestelyjä lyhyen ajan sisällä, ja suurista aikeista on myös uutisoitu. Omistaja-johtaja Ville Kopra on ostanut kymmenkunta pienempää yhtiötä. On täysin mahdollista, että sahatavaran vienti ylittää paperiviennin jo ensi vuonna, eikä sellun viennin arvon ylittäminenkään ole lähivuosina mahdotonta. Toinen asia on jalostusarvo. ”Jos on pitkään roikotettu löysässä hirressä, niin on helpotus päästä kuivin jaloin pois.” Mekaaninen puunjalostus on kypsä mutta kasvava ala, jonka yrityskentässä tapahtuu parhaillaan keskittymistä ja tytäryhtiötaloutta. Synergiaa on vaikeaa saada muualta eikä myynnin yhdistäminen paljon auta.” Kopralta riittää ymmärrystä niille, jotka myyvät. Kuva yhtiön Vierumäen-sahalta. ”Sahojen osalta puunhankinnan vuoksi. Sellukin on tuplaantunut, mutta näyttää saavuttaneen kyllästymispisteensä. Jos sahaus ja vaneri ajatellaan yhtenä mekaanisen jalostuksen tuoteryhmänä, se on kärkituote kartongin kannoilla, kymmenen prosentin päässä. Vaikka sahaus toimialana on kypsää kypsempi, se on edelleen kasvuala. Kymmenkunta yritysostoa Versowood on mekaanisen jalostuksen yhtiöistä suurin. Sukupolvenvaihdos ei tarkoita sisäisen palon siirtymistä, ja oma perstuntuma on tärkeä silloin, kun tulee vaikeita vaiheita. Kun vertaa Suomen metsäteollisuuden viennin rakennetta vuonna 2010 nykytilanteeseen, niin paperin viennin arvo on pudonnut puoleen, mutta sahatavaran ja kartongin vientien arvot ovat lähes kaksinkertaistuneet. Versowood on ostanut kymmenkunta mekaanisen puunjalostuksen yritystä. 11740_.indd 11 11740_.indd 11 14.11.2025 15.02.29 14.11.2025 15.02.29. Jatkuu seuravaalla aukeamalla. Kalliin tukin palasteleminen sahatavaraksi tuottaa oleellisesti vähemmän jalostusarvoa kuin halvan – vaikkakin teollisuuden kannalta kalliin – kuitupuun kuiduttaminen ja muuttaminen ihan toiseen muotoon
Tilivuosien päättymisajankohdat vaihtelevat ja liikevaihdot ovat viimeiseltä julkaistulta tilivuodelta. Suomesta HS Timber omistaa Luvian sahan. Ostaja Stora Enso, kohteena Junnikkala – Se oli ostettava Stora Enso osti vuosi sitten Junnikkala Oy:n, eli Oulun ison ja modernin sahan, ennen kuin se oli edes aivan valmis. Samalla se turvasi Oulun sellutehtaan ja siihen integroitujen, uudistettujen kartonkikoneiden puunsaannin sekä kuitupuun että sahahakkeen osalta. Järjestelyt jatkuvat Kopra uskoo, että järjestelyt jatkuvat ja viiden vuoden päästä omistukset ovat toisessa mallissa. Oulun kartonkitehtaiden puunhankintaan on nyt yhdistetty neljä sahaa: Oulu, Junnikkalan muut sahat Kalajoella ja Oulaisissa sekä Stora Enson Veitsiluodon saha. Senkin jälkeen on ollut turbulenssia, ja laajasti laskien nykyinen toimitusjohtaja Alexander Kainer on Virranniemen jälkeen jo kolmas. Kehityslinjoja voi hahmottaa kaksi tai kolmekin. ”Itävaltalaisilla on vahvat taseet, mutta ehkä erilaisten mittaustapojen vuoksi ruusuinen kuva Suomen tukinhinnoista.” Voi myös olla niin, että keskieurooppalaisille kuusisahoille pohjoisen männyn sahaaminen on toinen laji. Kauppa maksettiin Versowoodin osakkeilla, ja UPM:stä tuli Versowoodin vähemmistöomistaja ilman hallituspaikkaa vajaan kymmenen prosentin osuudella. Myynnin taustasyynä olivat investoinnin ennakoitua suuremmat ja rahkeisiin nähden liian suuret kustannukset. Kolmas mahdollinen suunta on laitoskoon kasvaminen omistajasta riippumatta. Pfeiferin mukaan Virranniemet ovat antaneet virheellistä tietoa sekä Kajaanin että Taivalkosken sahojen investointikustannuksista. Vuodet 2023 ja 2024 olivat Pölkylle raskaasti tappiollisia, mutta niitä ennen oli ollut kaksi koronasuhdanteen siivittämää erityisen hyvää tulosvuotta. Näinä järjestelyjen aikoina mielenkiintoista seurata, kauanko vanhoja sahoja pyöritetään. Itävalta on sahatavaran tuottajana Suomea pienempi, mutta siellä on isommat ja kannattavammat sahat, vaikka monet ovat syntyneet samoihin aikoihin – toisen maailmansodan jälkeisen jälleenrakennusajan tarpeisiin. ”Sääli suomalaisen omistajuuden ja yrittäjyyden kannalta, että isoja maakunnallisia yrityksiä myydään.” Avainsana on kilpailukyky. Mikäli UPM luopuu omistuksestaan, niin Versowoodilla on ensisijainen osto-oikeus. Kaupassa on tunnetta mukana, sillä edellinen sukupolvi, eli Keijo Kopra, oli myynyt Korkeakosken sahan UPM:n edeltäjälle Yhtyneille Paperitehtaille vuonna 1998. Petteri Virranniemen piti jatkaa toimitusjohtajana, mutta hän irtisanoutui kahden viikon kuluttua. Samalla sovittiin, että Versowoodin sahahakkeet ja puunhankinnan kuitupuut menevät suurelta osin UPM:lle ja UPM:n puunhankinnan tukkia Versowoodille. Ostaja Versowood, kohteena Korkeakoski – Hyvä peliliike molemmilta UPM myi Korkeakosken sahan Juupajoelta Ville Kopran Versowoodille syyskuun lopussa. Mahdotonta ei ole sekään, että Suomessa ostoksilla käyneet palaisivat takatyvisinä takaisin. Toisaalta kohti ulkomaisomisteista tytäryhtiötaloutta, toisaalta kohti kotimaista keskittymistä, kuten Versowoodin ja Koskisen vetämänä on jo tapahtunut. Stora Enso sai vahvan otteen Pohjois-Suomen puukaupasta Metsä Groupin Kemin-tehtaan rajaamalla ehdolla. Muutaman miljoonan ihmisen kotimarkkinat ovat eri asia kuin Manner-Eurooppa, jossa asuu sata miljoonaa ihmistä järkevän matkan sisällä. Uusin siirto on, kun itävaltalainen HS Timber Group osti Malå Såg -sahan Oulun korkeudelta. Virranniemien omaisuutta on asetettu takavarikkoon yhteensä noin 60 miljoonan euron arvosta. 21.11.2025 12 Metsälehti.fi AJASSA Tytäryhtiötaloutta Itävaltalaisten maihinnousu alkoi reilut kymmenen vuotta sitten. Huhujen mukaan Ville Kopra oli yrittänyt takaisinostoa jo kahdesti aiemmin. ”Vahvemmat noukkivat heikommat pois.” Kopran mukaan kyse ei ole pelkästään puukustannuksesta, vaan täällä pohjan perillä ollaan puoliksi saarella ja kaukana markkinoista. Ostaja Pfeifer, kohteena Pölkky – Riitelyksi heti alkumetreillä Itävaltalainen Pfeifer Group osti Pölkky Oy:n vuoden 2023 alussa. UPM:lle jäi kolme sahaa. Seikun saha Porissa sopisi sijaintinsa puolesta Westakselle, jota omistaa ja johtaa sahaveljeksistä toinen, Pekka Kopra. UPM ei anna yksittäisten laitosten lukuja, mutta toimittaja päättelee, että Korkeakosken liikevaihto on sadan ja sadanviidenkymmenen miljoonan välillä. Toimitussopimukset ovat määräaikaisia. Pienemmät voivat silti pärjätä erikoistumalla. Versowood 564 miljoonaa euroa noussee Korkeakoski-kaupalla 700 miljoonan tasolle Keitele Wood 340 miljoonaa euroa Kylävainioiden perheyhtiö Koskisen 282 miljoonaa euroa pörssiyhtiö, tavoite kasvaa 500 miljoonaan vuoteen 2027 Westas 166 miljoonaa euroa kahden sahalaitoksen yhtiö Lounais-Suomessa Junnikkala 162 miljoonaa euroa omistaja Stora Enso Pölkky 160 miljoonaa euroa omistaja Pfeifer Group, Itävalta Binderholz Nordic 155 miljoonaa euroa omistaja Binderholz, Itävalta Kuhmo 125 miljoonaa euroa 70-vuotias, paikallisten rahamiesten perustama yritys Iivari Mononen 105 miljoonaa euroa Pohjois-Karjalasta ponnistava pylväsyhtiö Luvian saha 99 miljoonaa euroa omistaja HS Timber, Itävalta Kymmenen suurimman liikevaihto yhteensä 2,16 miljardia euroa Ville Kopra uskoo sahateollisuuden järjestelyjen jatkuvan. Järjestelyjä on ollut myös Ruotsissa. Stora Enson kannalta olisi ollut sietämätön tilanne, jos Oulun sahan olisi ostanut joku muu. Tähän mennessä tapahtunut: Kymmenen suurinta Suurimmat mekaanisen puunjalostuksen yritykset. Kopra on laskenut, että ruotsalaiset ja keskieurooppalaiset sahayhtiöt ovat pitkään tehneet viitisen prosenttiyksikköä parempaa käyttökatetta. Kaupassa tulivat mukana Kalajoen ja Oulaisten pienet ja vanhahkot sahat. 4000 8000 12000 16000 Lä hd e: Tu lli ja Lu ke n M et sä se kt or in su hd an ne ka ts au s Metsäteollisuuden tuoteryhmien viennin arvon kehitys, miljoonaa euroa nimellishinnoin Milj.€ Paperi Kartonki Massa Sahatavara Vaneri Muut 5 10 15 20 25 Osuus tavaraviennin arvosta,% 2010 2015 2020 2025*-26* *arvio 11740_.indd 12 11740_.indd 12 14.11.2025 15.02.30 14.11.2025 15.02.30
Uusi pääkonttori on juuri valmistunut päätoimipaikalle Heinolan Vierumäelle. UPM ja Koskisen ovat varmasti käyneet neuvotteluja. Luontevin ostaja olisi Koskisen Oyj, joka on puoliksi saha, puoliksi levy-yhtiö. Hakemus on laadittu sahalle, joka käyttäisi 1,7 miljoonaa kuutiota tukkia – 60-prosenttisesti mäntyja 40-prosenttisesti kuusitukkia. Jos kuitenkaan ei tarvitsisi ostaa UPM:n kaikkia neljää vaneritehdasta, vaan tehtäisiin kaupat vain Ristiinan tehtaasta. Isänmaan kannalta on harmi, että se ei ole enää käytössä. Niitä eteläisen Suomen päätehakkuukuusikoissa on, mutta ei kuitenkaan niin paljon, että ylijäreiden tukkien jalostaminen olisi puukaupassa kilpailuvaltti. Tuotanto olisi 800 000 kuutiota valmista sahatavaraa, josta höylättyä noin 250 000 kuutiota. Iisveden Metsän liikevaihto oli lähellä 53 miljoonaa, joten kirittävää on vielä 165 miljoonaa euroa. Ostaja Koskisen Oyj, kohteena Iisveden Metsä – Kova on kasvutavoite Sahaja levy-yhtiö Koskisen Oyj osti kesäkuun alussa Suonenjoelta sahayhtiö Iisveden Metsän. – Vaneritehtaita myytävänä UPM Plywood -liiketoiminta on strategisessa tarkastelussa, mikä selkokielellä tarkoittaa, että vaneritehtaista halutaan eroon tavalla tai toisella. Jos investointi varmistuu, rakentaminen alkaisi vuonna 2026 ja toiminta käynnistyisi vaiheittain vuonna 2028. Yhtiö on tehnyt aluehallintovirastolle ympäristölupaja toiminnan aloittamislupahakemuksen. Pölkyn entiselle omistajasuvulle Virranniemille – jos joillekin – on kertynyt kokemusta sahaamisesta. Versowood on maan suurin sahayhtiö, jonka liikevaihto nousee Korkeakoskikaupan myötä noin 700 miljoonaan euroon. Viime vuonna liikevaihto oli 282 miljoonaa, joten kova on tavoite. Hieman outoa oli, että hanketta oli valmisteltu hiljaisuudessa. Ongelma lienee, että UPM:n vaneriliiketoiminta on 480 miljoonan euron liikevaihdollaan reilusti Koskista suurempi, ja Koskisella on sulattelemista tuoreessa Iisveden Metsän ostossaan. Levy-yhtiöpuolikkaasta puolet on vaneria, puolet lastulevyä. 11740_.indd 13 11740_.indd 13 14.11.2025 15.02.35 14.11.2025 15.02.35. Kauppa maksettiin osittain rahana, osittain osakkeina, ja Iisveden Metsästä tuli Koskisen merkittävä omistaja. Stora Enso ja Imatran sahahanke – Hiljainen hanke Stora Enso suunnittelee täysin uutta sahaa Imatralle Tainionkosken tehdasalueelle. 21.11.2025 Metsälehti.fi 13 AJASSA Toisessa oikeusjutussa Pölkky Oy vaati Petteri Virranniemen omaisuutta takavarikkoon 2,7 miljoonan euron edestä sillä perusteella, että tämä oli aiheuttanut vahinkoa tilaamalla tarpeettomia palveluita toiselta yhtiöltä. Pörssilistautuminen on laittanut Koskiseen vauhtia, ja julkituotu tavoite on kasvaa puolen miljardin liikevaihdon yritykseksi vuoteen 2027 mennessä. Vaneriksi voidaan sorvata sahauksen kannalta ylijäreät tukit. Myyjä UPM Plywood, ostaja. Tässä vaiheessa kyse on luvituksesta ilman investointipäätöstä
Sellun kulutuksen kasvun ennakoidaan painottuvan selvästi lehtisellun puolelle. Lehtisellun ominaisuuksia parannetaan Havusellun valmistus on ollut suomalaisyrityksille kymmenen viime vuoden aikana varsin kannattavaa. Eikä tässä vielä kaikki. ”Tuotteesta ja sen toivotuista ominaisuuksista riippuu, mikä on havusellun osuus raaka-aineesta ja miten paljon osuutta on mahdollista muokata”, Maidell sanoo. VA LT TE RI SK YT TÄ 11741_.indd 14 11741_.indd 14 14.11.2025 15.04.09 14.11.2025 15.04.09. Esimerkiksi pehmopaperien kysynnän ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa. Missä vika. Kun havusellu on markkinoilla vastatuulessa, myös paperin ja kartongin markkinat ovat hiljaiset. Valtaosa metsänlisäyksestä on tehty istuttamalla, mutta monen istutuspuun tarkoitus on aivan muu kuin päätyminen sellutehtaalle. PUUKAUPPA & TALOUS 21.11.2025 14 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ SELLUTEHTAIDEN tuotanto seisoo Suomessa, ja kuitupuun hinta on laskenut kuin lehmän häntä. Kiina vaikuttaa aina Alkuvuonna Suomesta viedystä SELLUPELI KOVENEE Kaveneeko Suomen sellutehtaiden elintila pysyvästi, vai onko sellualhon takana jälleen Kiinan talous. ”Suurin tekijä on se, että Kiina haluaa hidastaa aavikoitumista. Koska lehtisellu on halpaa ja havusellu kallista, metsäteollisuuden tuotteita valmistavien yritysten kannattaa käyttää lehtisellua niin paljon kuin mahdollista. Kemin biotuotetehtaan kuivauskone kuivaa sekä havuettä lehtisellua ja kuuluu lajissaan maailman suurimpiin. Suomalaiset tehtaat valmistavat maailmanmarkkinoille ja Suomessa tehtäviin tuotteisiin pääsääntöisesti havusellua. ”Isot lehtisellun tuottajat tekevät koko ajan kehitystyötä ja pyrkivät parantamaan lehtisellun omainaisuuksia niin, että sen osuutta lopputuotteessa voitaisiin kasvattaa”, sanoo PTT:n metsäekonomisti Marjo Maidell. Lähtökohtaisesti pehmopaperi mielletään tuotteeksi, jossa tarvitaan myös havusellun lujuusominaisuuksia. Tilanne näkyy muun muassa siinä, että UPM:n lehtisellutehdas Uruguayssa tekee hyvää tulosta samaan aikaan, kun metsäjätti seisottaa havusellutehtaita Suomessa. ISTUTTAAKO KIINA SELLUPUITA. Niidenkään valmistus ei kuluta Suomessa sellua määräänsä enempää. ”Dollarihintojen ero lyhytja pitkäkuituisen (lehtija havusellu) välillä on nyt poikkeuksellisen suuri”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuspäällikkö Matleena Kniivilä. Puumäärä on lisääntynyt kolme kertaa Suomen metsien pinta-alan verran. Lehtisellulla on selvästi havusellua suurempi osuus maailmanmarkkinoista. Aavikoiden reunoille istutettavalla vihreällä muurilla halutaan vähentää Kiinan suurkaupunkeihin asti tunkeutuvia hiekkamyrskyjä. Maassa puhutaan termistä great green wall eli vihreä Kiinan muuri”, Suomen Pankin Juuso Kaaresvirta sanoo. Sellun hintavaihtelu on perinteisesti suurta, mutta viime vuosina lehtisellu on ollut ajoittain selvästi havusellua halvempaa. Onko nyt kyse huonosta taloussuhdanteesta, vai valtaako lehtisellu yhä pysyvämmin elintilaa havusellulta. Yksi selittävä tekijä löytyy lehtija havusellujen hintakäyristä. Tällä vuosikymmenellä Kiinassa pitäisi suunnitelmien mukaan istuttaa 70 miljardia uutta puuta. YK:N elintarvikeja maatalousjärjestön FAO:n mukaan Kiinan metsäpinta-ala on kasvanut vuodesta 1990 yli 70 miljoonalla hehtaarilla. Metsä Groupin Kemin-tehdasta joulukuun alkuun asti johtava Pekka Kittilä ja valtava sellunkuivauskone
25,53. 43,65. 42,11. 25,15 30,49. 24,35. 57,18. 24,88. AJASSA 21.11.2025 Metsälehti.fi 15 . 25,11. 27,36. .. KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 42-45 keskiarvo . 75,76. 37,63. .. 20,70. 43,84. 48,67. .. .. Uudistushakkuu 77,04. 23,90. 36,30. 78,38. 78,71. nousussa . .. 25,81. 28,45. 1000 1200 1400 1600 1800 2000 Havuja lehtisellun hintakehitys, pix-indeksit NBSK ja BHKP Lä hd e: Fa st m ar ke ts Havusellu Lehtisellu Hintaero repesi vuosi sitten 1/2024 11/2025 1/2025 Dollaria / tonni 11741_.indd 15 11741_.indd 15 14.11.2025 15.04.13 14.11.2025 15.04.13. .. Uudistushakkuu 77,82. .. .. 27,87. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA . 27,67. .. Ensiharvennus .. 59,74. 25,57. .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 75,26. Ensiharvennus .. 65,40. 55,38. 33,50. 34,13. 19,00. 62,42. 66,57. 29,21. .. 75,67. .. 20,07. 20,01. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 77,87. .. .. .. .. .. 24,99. Harvennushakkuu 67,31. .. 26,25. nousussa . .. 33,67. Kaaresvirran mukaan Kiinan sellutehtaat käyvät tällä hetkellä vajaalla kapasiteetilla – samassa tilanteessa länsimaissa tehtaat todennäköisesti seisoisivat. Ensiharvennus 40,76. Harvennushakkuu 69,50 68,48. 20,84. .. .. 36,19. .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 43,28. 28,36. 44,96. 76,66. 20,30. 30,89. .. 24,26. 25,85. . . .. 25,57. 37,33. .. 33,88. Uudistushakkuu 76,82. 76,11. 19,05. 25,96. 27,99. .. 21,94. 74,82. .. .. 31,26. 36,35. 57,77. 33,94. .. 26,05. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,68. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 75,15. 28,23. .. 53,87. 77,68. 26,51. .. 44,13. 24,63. 39,08. Harvennushakkuu 68,48. 35,53. 27,04. 39,21. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 73,73. 33,30. .. 27,61. .. .. 46,17. 43,93. .. .. .. 27,83. 27,63. Uudistushakkuu 79,14. 51,33. 39,27. nousussa . 25,85. 27,36. Hankintahinnat .. .. 29,25. 35,75. Ensiharvennus .. 33,47. 24,20. 31,37. Harvennushakkuu 67,01. 27,29. Kiinan talouskasvu on hidastunut, mikä näkyy myös sellun, paperin ja pahvin kysynnässä, kertoo vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta Suomen Pankista. Hankintahinnat 75,94. 71,14. .. 78,24. nousussa . 22,19. .. 25,64. 76,92. 35,80. 26,21. .. Harvennushakkuu 65,11. 47,72. 44,36. 28,98. .. Harvennushakkuu 68,81. 26,65. 44,16. 36,02. .. .. 77,82. 28,74. Ensiharvennus 52,03. 46,58. Hankintahinnat .. 22,45. .. .. 36,95. 34,35. 79,63. 26,61. 52,97. 76,87. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I . KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 31,12. 33,67. .. .. 28,52. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 75,08. 50,33. 25,33. 49,78. 47,16. Uudistushakkuu 77,95. 27,94. 73,04. 40,47. .. 61,56. 28,67. nousussa . 24,84. 20,21. .. 24,68. .. 28,76. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 71,74. .. .. Uudistushakkuu 74,77. 69,42. 25,79. 58,61. 67,90. Hankintahinnat 76,09. 35,30. 25,48. .. .. 50,96. 25,43. 47,30. Harvennushakkuu 69,70. .. 26,52. 49,98. 46,23. 27,62. .. 48,74 24,33. 75,24. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 75,21. 18,56. Uudistushakkuu 77,36. 32,12. .. 33,88. Ensiharvennus 48,88. 28,08. .. Selluseisokkien pääsyynä voivat siis yhä olla talouden vaihtuvat vuodenajat. 72,33. Hankintahinnat .. .. .. .. nousussa . 48,37. Harvennushakkuu 71,63. 77,17. .. .. nousussa . . 25,09. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 75,46. .. .. .. 45,55. Hankintahinnat 75,40. 69,71. 24,89. 76,61. 23,71. 27,46. 25,37. 21,94. 33,11. ”Sellu on Suomen tärkein vientituote Kiinaan.” Vaikka Etelä-Amerikan uusimmat lehtisellutehtaat takovat tulosta, tulevaisuus ei ole yksinkertainen niillekään. Ensiharvennus .. 56,02. 30,46. 76,83. 38,95. 65,13. .. Hankintahinnat 73,74. Lisää uusia tehtaita on tulossa, ja Kiina on rakentanut omaa metsäteollisuuttaan. Ensiharvennus .. 18,03. 64,35. .. 42,87. 23,21. .. Hankintahinnat .. .. nousussa . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 58,80. .. .. 31,25. 79,26. nousussa . 72,67. 25,64. 40,24. .. 39,06. .. .. 29,47. 53,86. Uudistushakkuu 76,57. Hankintahinnat 74,38. Milj.m 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2024 2025 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2023 Viikot 1 ja 2 yhteensä Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 20 40 60 80 100 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2005 2007 2012 2016 2020 2025 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 392 466 Puukauppamäärä vko 45, m 3 sellusta yli puolet matkasi Aasiaan, etenkin Kiinaan. 63,33. .. 61,04. .. Harvennushakkuu 71,27. 25,89. 33,54. 69,81. 27,43. 19,91. . 42,91. 24,74. .. .. 30,54. ET EL Ä-P OH JA NM AA . 56,04. 75,77. .. 26,55. 26,85. .. 63,16. 54,89. 74,98. .. 34,35. 48,67. .. 33,55. Ensiharvennus 50,41. 26,05. 25,42. .. 62,35. 62,33. 52,53. .. 25,35. .. .. 46,53. .. Uudistushakkuu 76,52. 35,13. 51,03. 34,30. 32,75 31,78. 22,06 22,97 .. 20,00. 25,51. .. .. .. .. 78,11. .. 35,92
Tällä hetkellä siitä pitää maksaa tien varressa noin 130–140 euroa kuutiolta”, kertoo Korbinian Dieterich Holz Dietrichin sahalta Saksan Baijerista. Nyt kun puuta ei tule tuhojen takia markkinoille, ovat tukkien hinnat nousseet saatavuuden heikentyessä.” Jopa puolet Baijerissa markkinoille viime vuosina tulleesta kuusitukista on ollut lähtöisin hyönteistuhohakkuista. ”Olemme laskeneet sahaukseen tulevan pienpuun latvaläpimittaa ja lisänneet sen osuutta sahauksessa.” SAMI KARPPINEN ”KUUSITUKIN hinta on noussut tänä vuonna voimakkaasti. ”Nähtäväksi jää, miten paljon tuotantoja pitää sopeuttaa, jotta tilanne oikenee. Eurooppalaisten sahureiden ykköshuolenaiheeksi ovatkin Timber online -sivuston mukaan nousseet puuraaka-aineen saatavuus ja korkea hinta, kun aiemmin sahoilla on oltu lähinnä huolissaan osaavan työvoiman saatavuudesta. Yritys olisi puhdas perheyhtiö muuten, mutta historiassa on epäjatkuvuuskohta – yritys myytiin Metsäliiton Teollisuudelle 1976, se paloi vuonna 1989 ja ostettiin takaisin sukuun 1990. ”Sahalinja korvaa aiemman, 30 vuotta vanhan linjan”, toimitusjohtaja Esa Hakamäki kertoo. Hakkuutähteestä saha tarjosi neljä euroa jokaista hakkuussa kertynyttä kuusiainespuukuutiota kohti. Loput sahataan toisella, pienpuun sahalinjalla, joka jatkaa entiseen tapaan. Lehden mukaan laadukkaista tukeista voi saada vielä selvästi korkeampaakin hintaa. Tänä vuonna havutukkien vientimäärät Saksasta ovat tosin vähentyneet selvästi. Kuusitukki puhkoo hintaennätyksiä. ”Viime vuosina kuusta on hakattu paljon kirjanpainajatuhojen vuoksi. Sahausasetteet voidaan optimoida jokaiselle tukille ja saanto paranee.” Tukkipituuksia Isojoen sahalla on käytössä 2,7 metristä yli kuuteen metriin. Yhtä korkeita hintoja ei kuusitukista ole maksettu sivuston mukaan ainakaan yli 35 vuoteen. ”Puunhinnat räjähtivät ennätyskorkealle, metsänomistajat saavat kuusesta nyt yli 130 euroa kuutiolta”, otsikoi Agrarheute-verkkosivusto uutisensa marraskuun alussa. ”Puunhinnat räjähtivät” Puukaupan tilanne ja hinnat vaihtelevat eri puolilla Saksaa, mutta iso kuva on samankaltainen kaikkialla. Selvästi parhaan ostotarjouksen teki yksityinen sahayhtiö. Isojoen sahalla on käytössä tukkipituuksia 2,7 metristä yli kuuteen metriin. Hakamäen mukaan mäntymarkkina kyntää nyt erityisen syvällä ja ylitarjonta puristaa hintatasoa. Pituudet vaihtelevat 2,7 metristä lähes viiteen metriin. ”Koekäyttöä ja tuotannon ylösajoa kestänee ainakin vuoden loppuun saakka.” Tukin käyttö ei ainakaan aluksi kasva, sillä kuivaamojen kapasiteetti tulee vastaan. ”Mutta uusi sahalinja ottaa tukin tarkemmin talteen. Merkkejä tukin hinnan laskusta ei Keski-Euroopassa ole nähtävillä. Kirjanpainajien kuivattamistakin tukeista on maksettu keskimäärin reilun 110 euron kuutiohintoja. ”Pikkutukinkin täytyy olla sahauskelpoista eli suoraa ja pienioksaista.” Pienimmistäkin läpimitoista voidaan sahata esimerkiksi kaksi kakkosneloslankkua tai nelosnelosparrua, tosin latvapäästään vajaakanttista. Eteenpäin mennään nyt kuukausi, pari kerrallaan, sen verran lyhyttä on kaupan jänne monilla päämarkkina-alueilla.” 330 000 kuution tukkisumasta. Syy kuusitukkipulaan on sinällään positiivinen: kirjanpainajatuhot ovat vähentyneet tänä vuonna merkittävästi. Sahafirma nappasi mahtileimikon Puukauppa avohakkuu, Pohjois-Häme Puutavaralaji Määrä, m 3 Kantohinta, e/ha Yhteensä, € Mäntytukki 311 81 25191 Mäntykuitupuu 71 33 2343 Kuusitukki 1245 84 104 580 Kuusikuitupuu 270 34 9180 Laho kuusi 25 23 575 Koivutukki 5 60 300 Koivukuitupuu 71 32 2272 Energiapuu 15 20 300 Ainespuu yhteensä 2013 144 741 Hakkuutähteet 303 20 6060 Puukauppa yhteensä 150 801 hataan myös hyönteisten jo kuivattamia tukkeja. Pikkutukin latvan maksimi on 15 senttiä, sitä järeämmät ovat varsinaisia tukkeja. Lisäksi tuhopuuta on laivattu esimerkiksi Kiinaan. Saha on palanut kivijalkaan kahdesti, myyty kerran ja ostettu takaisin toisen kerran. Teknisesti pienpuulinjalla voidaan sahata latvasta yhdeksänsenttisiäkin pikkutukkeja, sekä kuusta että mäntyä. 21.11.2025 16 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS 16 Metsälehti.fi TUORE PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN ISOJOEN sahalla, nimensä mukaisesti Etelä-Pohjanmaan Isojoella, on tänä vuonna sekä juhlittu 75-vuotista taivalta että otettu käyttöön uusi sahalinja lokakuun lopussa. ”Sahaamme aina asiakkaiden tilauksia vastaan, ja matriisit katkonnassa muuttuvat lähes leimikkokohtaisesti.” Pikkutukki talteen tarkemmin Tuotanto on kaikkiaan 150 000 kuutiota valmista tavaraa ja uudella – kaikkine tykötarpeineen noin 20 miljoonaa euroa maksaneella – sahalinjalla sahataan pääosa eli 60–70 prosenttia noin Tukit ja pikkutukit tarkemmin talteen Isojoen saha on täyttänyt 75 vuotta, ottanut käyttöön uuden tukkisahauslinjan ja laskenut pienpuulinjan latvaläpimittaa. Toisin kuin Suomessa, Saksassa saHavutukkien hinnat ennätyksiin Saksassa Pohjois-Hämeessä lokakuussa myyntiin laitettu reilu kahdentuhannen kuutiometrin päätehakkuuleimikko keräsi useita tarjouksia. Kaupan ratkaisi leimikon valtapuulajista, kuusitukista tarjottu 84 euron kantohinta – viime kevään huippuhinnoista ollaan siis tultu viitisen euroa alas. Värikäs historia Isojoen saha on yksi monista jälleenrakennusaikana perustetuista sahayrityksistä ja historia on vaiherikas. Isojen metsäyhtiöiden tarjouksissa havutukkien hinta jäi alle 80 euron. 11741_.indd 16 11741_.indd 16 14.11.2025 15.04.14 14.11.2025 15.04.14. Lähes kahdeksan hehtaarin leimikko koostui kahdesta kuviosta ja puusto voidaan korjata kelirikon aikaan. Esa Hakamäki edustaa sukuyhtiön kolmatta polvea. Agrarheuten mukaan sahoilla on tässä tilanteessa kuitenkin myös mahdollisuuksia menestyä, sillä sahatavaran kysyntä vaikuttaisi jatkuvan tasaisena. IS O JO EN SA H A Ajurina on kuitupuun jyrkästi laskenut hinta, minkä johdosta kuituleimikoista kannattaa ottaa pikkutukit talteen aiempaa tarkemmin
Lannoitus on taloudellisesti kannattavaa – lannoitukseen sijoitettu pääoma tuottaa keskimäärin 10–20 prosenttia vuodessa. Tämä vastaa 1,5 suomalaisen tuottamaa hiilijalanjälkeä vuodessa. Lisäkasvu sitoo nettona noin 11 000 kiloa hiilidioksidia hehtaarille. Kivennäismaiden kasvatuslannoitukseen soveltuvat tuotteet: YaraMila METSÄN NP kuusikoiden ja sekapuustojen lannoitukseen. YaraBela METSÄSALPIETARI männiköiden lannoitukseen. Puukauppa avohakkuu, Pohjois-Häme Puutavaralaji Määrä, m 3 Kantohinta, e/ha Yhteensä, € Mäntytukki 311 81 25191 Mäntykuitupuu 71 33 2343 Kuusitukki 1245 84 104 580 Kuusikuitupuu 270 34 9180 Laho kuusi 25 23 575 Koivutukki 5 60 300 Koivukuitupuu 71 32 2272 Energiapuu 15 20 300 Ainespuu yhteensä 2013 144 741 Hakkuutähteet 303 20 6060 Puukauppa yhteensä 150 801 Lue lisää lannoituksesta ja tilaa metsäuutiskirjeemme: yara.fi/metsa Sijoita metsään, sijoita tulevaisuuteen Enemmän puuta, vähemmän päästöjä! Kasvatuslannoitus on tehokas puuston kasvua lisäävä toimenpide kivennäismailla. Se tuottaa jopa 15–20 m 3 lisää puuta hehtaarille 6–8 vuodessa. Lisäkasvu jopa 20 m 3 /ha 11741_.indd 17 11741_.indd 17 14.11.2025 15.04.14 14.11.2025 15.04.14
Metsäala on kyennyt uudistumaan aina ennenkin vastaavissa suhdannevaiheissa. 10–13). Metsä Groupin investoinnit Kemiin ja Äänekoskelle haastavat nyt vanhojen ja pienten tuotantolaitosten kannattavuuden. Nyt kehitystä vauhdittaa hintaero, ja se tuntuu suomalaisten tehtaiden kysynnässä. Kiinan metsäpinta-alakin on lisääntynyt lyhyessä ajassa Suomen metsien verran. Tuoreimpien inventointitietojen mukaan puuston tilavuus on noussut 2,6 miljardiin kuutioon. Puunjalostaminen jatkuu, ja seuraava noususuhdanne tulee ennen pitkää. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Suomessa metsäpalovalvonta on kirjoittajan mukaan keskitetympää ja tehokkaampaa kuin Ruotsissa, mikä mahdollistaa nopeamman reagoinnin. Tuhopuuston määräksi arvioitiin noin 0,5–1 miljoonaa kuutiometriä. 14–15). Toimialajärjestelyt ulottuvat nyt sahateollisuuteenkin (s. Suomen puuston kasvu kiihtyi vuoden tauon jälkeen. Myös Ruotsissa kirjanpainajatuhojen huippu osui samaan ajankohtaan (2020–2021). Nämä yhdessä loivat ihanteelliset olosuhteet kirjanpainajan SUOMEN JA RUOTSIN METSÄRISKIT POIKKEAVAT TOISISTAAN METSÄSSÄ MAAILMANLOPUN MEININKI Kirjanpainaja on noussut Ruotsissa vakavimmaksi tuhojen aiheuttajaksi ja metsäpalot ovat olleet Suomea laajempia ja vaikeammin hallittavia, Lähi-Tapiolan Marika Makkonen kirjoittaa. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Näin on ollut pitkään myös Ruotsissa, mutta viime vuosina kirjanpainaja on noussut siellä suurimmaksi ja vakavimmaksi tuhojen aiheuttajaksi. Metsä Group kertoi äskettäin puolittavansa korjuukumppaneidensa määrän (s. Sellun ongelmat näkyvät sahoilla kasvavina puruja hakevuorina. 21.11.2025 18 Metsälehti.fi METSÄTEOLLISUUDESSA ON MENEILLÄÄN synkkä suhdannevaihe, jollaiset toistuvat parinkymmenen vuoden välein. Suomessa kirjanpainajatuhojen huippuvuosi oli 2021. M IK KO H ÄY RY N EN ”Kuusamossa kävimme. Havusellun ja lehtipuusellun hintaero on revennyt poikkeuksellisen suureksi (s. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Siellä oma tuotanto hidastaa tuonnin kasvua, ja eteläamerikkalainen sellu etsii markkinoita Euroopasta ja Yhdysvalloista. Siellä tuhot olivat karumpaa katsottavaa, sillä tuhopuun määrä ylsi kuuteen miljoonaan kuutioon. Metsävahinkoja aiheuttavat tuuli, lumi ja hirvet. Venäjän puuntuonnin loppuminen ja raakapuun hinnat koettelevat tosin tehokkaimpienkin tuotantolaitosten kannattavuutta. Takana oli kuiva ja kuuma kesä (2018). Tuolloin Ruotsin metsiin jäi korjaamatta suuri määrä puuta. Rakentaminen on hidastunut Kiinassa, joten kovapuuta riittää hyvin oman kasvavan selluteollisuuden tarpeisiin. Eukalyptussellun tuottajat ovat tehneet pitkäjänteistä työtä sen eteen, että paperin ja kartongin valmistajat lisäisivät lehtisellun osuutta. Massiivinen kirjanpainajatuho sai sysäyksen alkuvuonna 2019 riehuneesta Alfrida-myrskystä. METSÄTEOLLISUUS VASTAA monesta suunnasta tuleviin ongelmiin sulkemalla ja myymällä kannattamattomimpia yksiköitään sekä tehostamalla ja irtisanomalla. Meillä samainen myrsky muistetaan Aapelina. Energiateollisuuskaan ei sitä tarvitse, koska lämpölaitoksilla on varastot täynnä. Sulautumisia on odotettavissa myös niiden keskuudessa. Osa yt-neuvotteluista käydään nyt varmuuden vuoksi siltä varalta, että tilanne vielä huononee ennen kuin se paranee. Metsä Groupin pakkaukset ovat kevyempiä kuin amerikkalaisten kilpailijoiden. Se on kasvanut vähitellen prosenttiyksikkö kerrallaan. 5). Samaan aikaan markkinoille tulvii Etelä-Amerikasta lehtipuusellua, jonka tuotanto on kasvanut vauhdilla myös Kiinassa. Poroja näimme.” ANTERO.KARNA 11742_.indd 18 11742_.indd 18 14.11.2025 15.05.22 14.11.2025 15.05.22. Tuskinpa suomalaisten asiakkaat luopuvat kokonaan kevyistä pakkauksista, mutta uusien asiakkaiden saaminen USA:ssa on hyvin vaikeaa näillä tulleilla. Huonoa tuuria oli muutenkin. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI SUOMEN JA RUOTSIN METSÄT ovat ilmastollisesti ja taloudellisesti samankaltaisia, mutta metsäriskeissä maiden välillä on eroja. TRUMPIN 15 PROSENTIN tuontitulli vei kilpailuedun suomalaisilta kartongin valmistajilta
Mehtäukon vatkutuksessa saattaa olla mukana ripaus koneyrittäjää. Metsän riskeistä tällaisia ovat myrskyja lumituhot. Oliko sitten niin, että halvalla meni vuosi sitten, nyt jotain 45 €. MARIKA MAKKONEN KIRJOITTAJA ON LÄHI-TAPIOLAN METSÄTALOUSLIIKETOIMINNAN JOHTAVA ASIANTUNTIJA. i Onko metsässäsi hoitorästejä. Kun tila-arvio on monissa paukutettu 83 euron tukilla ja liki 45 euron kuidulla, niin markkinahintaisesta tarjouksesta tulee paha pettymys.” Rahmametsuri ”Se voi tuo metsävähennyksen muutos piristää metsätilakauppaa, vaikka arviot ovat aika korkeita. Soitto tutkimusprofessori Pasi Rautiolle paljastaa, että aivan näin kurjasti eivät ole asiat. TEKNOLOGIA VOI TULLA AVUKSI siinä, että metsän riskit pysyvät hallittavissa. Raution mukaan olennaista on, että poimintahakkuut uskalletaan tehdä riittävän voimakkaina. Mielestäni ihan hyvä hinta.” Berza ”Tilakauppa on tosiaan arvoitus. Vakuutusyhtiöt hajauttavat omaa riskiään jälleenvakuuttamalla suurimpia riskejään. Keinot metsäriskien hallitsemiseksi ovat pitkälti yhteisiä: on lisättävä tiedottamista, tunnistettava riskialueet entistä paremmin, kohdistettava suunnittelua ja oikeita toimenpiteitä muun muassa puulajivalinnoin ja monimuotoisuutta lisäämällä. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 Ei 56% Kyllä 44% neet alueelle 50 hehtaarin Lorem ipsum AJASSA Verkkokeskustelu: Kuitupuun hinta romahtanut Kvartaalitaloutta tämäkin ”Kun katsoo hintatilastoa, on tultu noin 36>26 harvennuksella. Palataanko takaisin sinne 15–20 €/m3 tasolle?” Ihmettelijä ”Mutta hyvällä tasolla edelleen. Tilakauppaa lasku voi viedä jäihin, kun tilojen hinnoittelu on puun huippuhintojen mukainen.” Jpjulku ”Hankintahinta on suurinpiirtein sama kuin vuosi sitten. Suomessa metsäpalojen pinta-alat ovat pieniä ja määrällisesti niitä on vähän. Eroosiota lukuun ottamatta tilanne on sama myös meillä – poikkeuksena metsäpalot. Eipä ihme, kun sellutehtaat seisovat eikä energiapuukaan enää kiritä. Viimeaikaiset sateiset ja viileämmät kesät ovat hillinneet kirjanpainajakantoja molemmissa maissa. Suomessa tutkijat pitävät laajoja epidemioita epätodennäköisinä nykyilmaston rajoittaessa niiden syntymistä. Näissä olosuhteissa parveilu alkaa myöhään, eikä toinen sukupolvi ehdi kehittyä. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP HELI VIRTANEN Uusi kysymys: Kilpailutatko puukauppasi. Esimerkiksi vuonna 2018 Ruotsissa koettiin historiallinen metsäpalokesä, kun Keski-Ruotsissa paloi yli 25 000 hehtaaria. Sauli Valkosen eläköidyttyä tutkimus jatkuu nyt Raution johdolla. 26 –27), mikä on tosi hieno juttu. Päätehakkuu se on kauppa joka kannattaa. Metsätilan kokonaisvaltainen tehokas hoito kaikissa vaiheissa antaa pitkässä maratonissa parhaan mitalin.” Mehtäukko ”Käsittääkseni se vatkutus menee niin, että kasvatushakkuut tehdään metsän tarpeiden mukaan ja päätehakkuita sitten hintatason mukaan?” Rane2 ”Niin sen täytyy mennä. Vaikka hakkuut Erika-koemetsissä voivat maksaa itsensä takaisin, korkeintaan viiden vuoden jaksoille haettava hankerahoitus tekee pitkäaikaistutkimusten tekemisestä hankalaa. Myös äärimmäinen kuivuus on harvinaisempaa. Vuosiluku 2022 viittaa viimeisimpiin koemetsien mittauksiin ja hakkuisiin. Skogsstyrelsenin tuore analyysi on arvioinut, että seuraavien 25 vuoden aikana viisi kuudesta merkittävästä riskistä pysyy korkeana tai kasvaa: kuivuusstressi, myrskyt, metsäpalot, kirjanpainaja ja eroosio. Heille on tärkeää, että avohakkuitakin myydään tasaisesti hinnasta välittämättä.” Nostokoukku ”Jos avohakkuu tehdään ajoissa, kantoraha tuplaantuu esimerkiksi 6 prosentin korolla 12 vuodessa. lisääntymiselle. Myös metsänomistaja hyötyy: mitä vähemmän vahinkoja ylipäätään metsissä tapahtuu, sitä varmemmin vakuutuksia niille myönnetään myös tulevaisuudessa. Mitä paremmin tunnemme omat maakohtaiset riskimme, sitä paremman jälleenvakuutussuojan saamme kansainvälisiltä toimijoilta. Eroa selittää muun muassa se, että Ruotsissa paloja on sattunut vaikeapääsyisemmillä alueilla, mikä on hidastanut sammutustöitä. Samalla uusi taimikko varttuu usein jo 2. Kyllä vähänkin isommilla tiloilla se näin on, sillä pitkät kyttäysjaksot tekevät suman moneen asiaan. Ruotsissa sen sijaan metsäpalot ovat olleet laajempia ja vaikeammin hallittavia. khl:n metsäksi (koivikot). Lisää olisi tarve tehdä lähiaikoina. Kasvatusmetsiä ei kannata pilata muutaman euron vuoksi. Ei huolta, nyt kannattaa pitää taukoa puukaupoista.” Apli ”Onhan jokin vatkutus, että tasaisesti metsänhoidon ehdoilla puuta myytäessä tulee kauppoja sekä-että-tapauksiin ja tuottoisuus säilyy. Meillä Aapelin jälkeiset tuhot olivat pienemmät, ja ne saatiin korjattua nopeammin. Niiden osalta vakuutusyhtiöt ovat uuden edessä: kun yleensä vahinkotapahtumalla on selkeä alkamisja päättymisajankohta, hyönteisten kohdalla näin ei ole. Suomessa metsäpalovalvonta on sen sijaan keskitetympää ja tehokkaampaa, mikä mahdollistaa nopeamman reagoinnin. Vahinko voi jatkua vuosikausia. Juttua tehdessäni ehdin jo pelästyä, että Luonnonvarakeskuksen eri-ikäisrakenteisten kuusikoiden kasvatuksen Erika-koesarja olisi lopetettu. Nettisivujen mukaan tutkimusta on tehty vuosina 1991–2022. Ruotsissa korostetaan kriisivalmiuden parantamista sään ääri-ilmiöiden varalta. Esimerkiksi Lähi-Tapiola on ottamassa käyttöön mallin, joka pyrkii tunnistamaan kirjanpainajatuhoriskin yksittäisen kiinteistön tasolla. MUUTAMASTA PAREMMASTA vuodesta huolimatta hyönteistuho nähdään yhtenä merkittävimmistä kasvavista riskeistä niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Rahoittajienkin soisi muistavan kuluneen sanonnan: metsänkasvatuksessa kvartaali on 25 vuotta. Hakkuita tehneillä rahat polttelee tilillä, ja korkeampi metsävähennys kiinnostaa.” Kokenut kaiken tietää ”Keväällä hinnat kääntyvät nousuun. Jupesa 11742_.indd 19 11742_.indd 19 14.11.2025 15.05.23 14.11.2025 15.05.23. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. 21.11.2025 Metsälehti.fi 19 HELSINGIN yliopisto perustaa uusia pysyviä metsänkasvatuksen koealoja (s. Pian ilmestyvä tieteellinen artikkeli käsittelee eri-ikäisrakenteisten kuusikoiden uudistumista. Uutena rinnalle ovat nousseet hyönteistuhot. Tätä ei ole syytä unohtaa myöskään meillä Suomessa
Myös päätehakkuualat raivataan, kun alikasvosta on runsaasti. Päätehakkuualoilta Hautaviidat kaatavat kaiken alikasvoksen suojatiheiköitä lukuun ottamatta. Runsaimmin raivattavaa on pitkään hoitamatta kasvaneissa nuorissa metsissä, jotka tulevat harvennettaviksi. Harvennusleimikoilta kaadetaan kaikki rinnankorkeudeltaan alle seitsemänsenttiset, hakkuuta haittaavat puut. Tavoitteena on parantaa puunkorjuun tuottavuutta ja laatua. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 21.11.2025 20 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT YRITTÄJÄMETSURI Anna Hautaviidan mukaan ennakkoraivaus tarkoittaa hakkuuta haittaavan alikasvospuuston kaatamista ennen hakkuuta. Raivaa 1–3 vuotta ennen hakkuuta Paras tulos saadaan, kun leimikot ennakkoraivataan yhdestä kolmeen vuotta ennen hakkuuta. Ennakkoraivauksessa poistetaan hakkuuta haittaava alikasvos. Tällöin työ on nopeampaa, mutta jälki hakkuun jälkeen sotkuista, kun runneltua alikasvosta törröttää hakkuualalla. ”Raivaus on tehtävä, kun aluspuusto haittaisi hakkuukoneen työskentelyä”, hän sanoo. Katso video metsälehti.fi 11743_.indd 20 11743_.indd 20 14.11.2025 15.09.08 14.11.2025 15.09.08. Ennakkoraivauksen tarve arvioi daan silmänvaraisesti, sillä yksiselitteisiä ohjeita ei ole. Jos tarkoitus on korjata karsittua energiapuurankaa, raivataan alle 5–6-senttiset puut. Hoitamattomissa metsissä hinta voi olla korkeampikin”, Hautaviita kertoo. ”Korjuuvauriot vähenevät, kun hakkuukoneen kuljettajalla on hyvä näkyvyys harvennettavaan puustoon”, Hautaviita sanoo. Tällöin kaadettu alikasvos ehtii RAIVAA VAIN VÄLTTÄMÄTÖN Aivan kaikkea alikasvosta ei ennakkoraivauksessa tarvitse nykyisten ohjeiden mukaan kaataa. Osa metsäyhtiöistä raivauttaa päätehakattavilta kohteilta vain kaadettavien puiden tyvillä olevan alikasvoksen. ”Yleensä ennakkoraivaus maksaa 300–500 euroa hehtaarilta
Suojatiheiköt tuovat monimuotoisuutta Ennakkoraivauksessa jätetään pienialaisia suojatiheiköitä. Yhtiön, kuten osakkaidenkin, kotipaikka on Ulvila. Hautaviidan sisaruksia töissä on neljä. Metsänhoitosuositusten mukaan hehtaarille voi jättää 3–5 suojatiheikköä. Hoitamattomina kasvaneet nuoret metsät kannattaa ennakkoraivata viitisen vuotta ennen harvennusta. Raivauksen ansiosta lisää kasvutilaa saanut puusto ehtii järeytyä ennen hakkuuta, mikä kasvattaa harvennushakkuussa korjattavan puun määrää. ENNAKKORAIVAUS ON TARPEEN, KUN kuusialikasvosta on yli 2 000 runkoa/hehtaari, tai sekapuualikasvosta on yli 3 000 runkoa/hehtaari, tai lehtipuualikasvosta on yli 4 000 runkoa/hehtaari Lähde: Tapion metsänhoitosuositukset Helmi-Lotta Hautaviita säästää yksittäisiä alikasvoskuusia. Yhtiö työllistää kahdeksan ihmistä. Lisäksi yhtiö tarjoaa palveluita suoraan metsänomistajille. ”Meidän työmme helpottuisi, jos tulevat säästöpuuryhmät merkittäisiin jo hakkuusuunnitelmiin. Nykyisin some on osa yhtiön liiketoimintaa. Silloin osaisimme jättää ne raivaamatta”, Hautaviita toteaa. Hautaviidat haluavat tehdä hieman suosituksia siistimpää FAKTA ”Helpottaisi, jos säästöpuuryhmät merkittäisiin jo hakkuusuunnitelmiin.” MELKEIN KOKO PERHEEN FIRMA Anna ja Helmi-Lotta Hautaviita raivasivat metsää Metsuritrion lukuun. Yhtiö on perustettu viisi vuotta sitten. Sen asiakkaita ovat sekä Metsä Group että paikallinen metsänhoitoyhdistys. METSÄSTÄ 21.11.2025 Metsälehti.fi 21 painua kunnolla maahan. Suositeltu kannonpituus on enintään 30–40 senttiä. Turvemaiden metsiä ei pidä ennakkoraivata vuosia etuajassa. Metsuritrio tekee metsänhoitotöitä pääosin Satakunnassa. 11743_.indd 21 11743_.indd 21 14.11.2025 15.09.09 14.11.2025 15.09.09. Metsuritrio on tullut tunnetuksi vahvasta näkyvyydestä sosiaalisessa mediassa, muun muassa Instagramissa. Hieskoivut vesovat nopeasti, ja raivauksen hyöty menetettäisiin. Nykyisin teemme markkinointiyhteistyötä eri firmojen kanssa somessa, joten se tuottaa meille lisätuloja”, kertoo Anna Hautaviita. Suojatiheiköt kuten myös tulevat säästöpuuryhmien alustat jätetään raivaamatta. Kaikkea ei tarvitse kaataa Hautaviita ennakkoraivasi ojitusalueella kasvavan männikön alikasvosta Vihdissä yhdessä siskonsa Helmi-Lotta Hautaviidan kanssa. Vähitellen julkisuus alkoi tuottaa meille työtilauksia. Kaikki alikasvos kaadetaan metrin säteeltä kaadettaviksi tulevien puiden tyvien ympäriltä matalaan, enintään 20 sentin pituiseen kantoon. Myös heidän äitinsä tarttuu tarpeen vaatiessa raivaussahaan. Nykyisin sen osakkaina ovat Anna Hautaviita, hänen siskonsa Ella Hautaviita sekä heidän isänsä Jari Hautaviita. Metsänhoitosuositusten mukaan korjuuta haittaamattomat katajat, pihlajat, lepät ja pajut sekä jalot lehtipuut ja lehtopensaat jätetään kaatamatta. Työ eteni järjestelmällisesti, ja sankka pöheikkö lakosi kahden raivaussahurin voimin nopeasti. Mallikelpoinen suojatiheikkö hakkuukuvion ja kallioalueen rajalla. Anna Hautaviita kertoo raivaavansa hakkuualat hieman suosituksia tarkemmin. Seassa oli hieskoivuja ja pajupensaita. Myös kasvatettavaksi valittavat rungot ehtivät vahvistua jo ennen harvennusta. Tästä syystä he jättävät vain yksittäisiä alikasvoskuusia kaadettavien puiden väliin parin kolmen metrin välein. Tyytyväisenä hän esittelee suojatiheikköä, joka juuri oli syntynyt hakkuualueen rajalla kituuttavan koivun ja sitä ympäröivien vesojen ja kuusien ympärille. ”Aluksi teimme somevideoita itsemme ja kaveriemme iloksi. Hyviä paikkoja suojatiheiköille ovat kosteikkopainanteiden pajukot, soiden, ojien ja peltojen reunat sekä kohteet, joista puuta olisi hankala korjata. Jatkossa siitä voidaan muodostaa myös säästöpuuryhmä. työtä. Tiheiköiden ala voi vaihdella muutamasta puusta aariin, joka on säteeltään 5,6-metrinen ympyrä. Valtaosa alikasvoksesta oli muutaman metrin mittaisia kuusia. ”Tämä on mielestäni erinomainen suojatiheikkö. Myöskään tulevia säästöpuuryhmien alikasvoksia ei pidä raivata. Muualta kaadetaan yli kaksi metriä pitkät, korjuuta haittaavat alikasvoskuuset
11744_.indd 22 11744_.indd 22 14.11.2025 15.15.44 14.11.2025 15.15.44. Mutta niistä on tullut vitsaus myös nuorissa metsissä. Yksittäisiä puita on jo kuollutkin. Täällä on havaittu monikymmenpäisiä villisikalaumoja tänä vuonna.” Taimikot kuntoon ammattilaisen ottein Sikailu kismittää metsänomistajaa, jonka täystiheät taimikot ja Pääosa Pekka Pullisen perustamista taimikoista lähestyy jo ensiharvennusta. ”Tästä on rajalle kaksi kilometriä matkaa. Naapuritilalla on vielä ruokintapaikka, johon metsästäjät houkuttelevat sikoja. Kontuun johtavaa soratietä partioivat taajaan rajavartijat autoillaan pitäen huolen siitä, ettei idästä ilmaannu ainakaan mitään kovin yllättävää. Kävelemme Pullisen metsäpalstalla Nuijamaan Konnun kylässä, josta Lappeenrannassa nykyisin asuva Pullinen, 75, on lähtöisin. Raja-aidan rakennustyö etenee nyt juuri tällä kohdalla”, Pullinen tietää. Tällä hetkellä metsänomistajan silmäterä on tämä vuonna 2019 kuuselle ja männylle uudistettu kuvio, jonka Pullinen on perannut jo kahdesti. Maailmanpolitiikan melskeistä piittaamatta idästä on kuitenkin livahtanut Pullisen metsään tihulaisia, joita isäntä ei sinne kaipaisi. Puuston lahoriski epäilemättä kasvaa juurija tyvivaurioiden myötä, mikäli sikailu alueella jatkuu. ”Ne myös kylpevät ojissa ja ovat tehneet selviä polkuja. 21.11.2025 22 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA NUIJAMAA SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT ”Ei varmaan. No rahaa, mutta onko sekään aina ollut hyvästä”, naurahtaa metsänomistaja Pekka Pullinen toimittajan kysymykseen siitä, onko idästä tullut joskus jotain hyvää. VILLISIOISTA UUSI METSÄN VITSAUS Pekka Pullinen on hoitanut taimikkonsa huippukuntoon, mutta villisioista on muodostumassa Nuijamaalla uusi riesa metsänomistajille. ”Venäjän puolella ei ole villisioille ruokamaita, joten ne tulevat viljelysten houkuttelemana tänne. Ne viihtyvät tiheissä kuusitaimikoissa ja kaivelevat puiden juuria sekä vaurioittavat runkoja.” Tämän syksyn raivaussavotassa Pullinen löysi metsästään sikojen vahinkoja ja totesi eläinten asuneen metsässä säännöllisesti
”Ostin tämän noin 40 hehtaarin tilan vanhemmiltani vuonna 2004. Pekka Pullisen metsätyötukikohdasta löytyy kaikki tarvittava vaikka pitempäänkin asusteluun. Mitä intohimoinen metsien hoitaja tekee jatkossa, jos omaa metsää ei ole. ”Heinäysurakkaa riitti moneksi vuodeksi kesähelteillä. Edessä haikea luopuminen Marraskuiseen metsätilaretkeen liittyy Pullisella myös poikkeuksellista haikeutta, sillä hän on päättänyt luopua metsätilastaan. Immolan rajakoulussa oppinsa saanut sissikersantti sanoo tekevänsä nostoväkeläisenäkin osansa, jos idästä pyrittäisiin kotikylälle raskaammalla kalustolla. Metsään on tehty suunnitelmallisesti uria niin mönkijälle kuin moottorikelkallekin. Vika oli siinä, että maaperä oli liian märkää. Kuviolla kasvaa hehtaarilla liki parituhatta kuusta, joiden ensiharvennus alkaa olla ajankohtainen. Voihan joku nähdä hoidetun metsän puupeltonakin, mutta onko hoitamaton rääseikkökään sitten kaunista?” Tuottavat nuoret metsät saavat tulevaisuudessa uuden omistajan, jos entinen kiinteistövälittäjä saa tilastaan tarpeeksi hyvän tarjouksen. ”Tätä männikköä olin istuttamassa paperikennotaimilla vuonna 1975, kun vuoden 1972 myrsky kaatoi täältä laajoja metsäalueita”, kertoo Pullinen komeassa tukkimännikössä. Vasta kun kaivoimme alueelle ojat, lähtivät kuuset kasvuun.” Mieleen on piirtynyt myös urakka, joka alkoi vuonna 2007 kuuselle istutetusta puolentoista hehtaarin vanhasta pellosta. Rehevillä mailla taimien merkkikepit ovat tarpeen. Hankimme tukkipuuta Konnunsuon sahalle.” Nykyinen metsätila tuli Pulliselle tutuksi nuorena. Jo armeijaan lähtiessä rahat reissulle hommattiin isän kanssa tehdystä hakkuusavotasta. ”Yhdelle ensimmäisistä uudistusaloista istutin kolmet taimet ennen kuin ne lähtivät kasvuun. 11744_.indd 23 11744_.indd 23 14.11.2025 15.15.45 14.11.2025 15.15.45. Minulla on 2012 vuodelta kuva, jossa maitohorsma oli edelleen miehen mittaista.” Nyt urakointi on palkittu. 21.11.2025 Metsälehti.fi 23 METSÄSTÄ nuoret metsät ovat muuten viimeisen päälle kunnossa. Parinkymmenen vuoden aikana olen uudistanut vanhoja metsiä ja hoitanut taimikot kasvukuntoon. ”Onhan minulla moottoripyörä ja golfbägi varastossa.” ”Puut olen ajanut käsin kuormaten, se on ollut hyvää kuntoilua. Tila ja metsätyöt ovat olleet minulle henkireikä monenlaisissa elämänvaiheissa.” Pullisella on tavanomaista vankemmat pohjatiedot metsäasioissa, sillä hän työskenteli 1970ja -80-lukujen taitteessa yhdeksän vuotta Vapon palveluksessa puunhankinnassa, kunnes kiinteistönvälitys vei miehen uudelle uralle. Pihasta on pellon yli suora näköyhteys rajalle, jonne pystytetään parhaillaan aitaa. ”Metsässä kun raivaa jonkun kuvion ja kääntyy katsomaan taakseen, niin näkee, että on saanut jotain aikaan. ”Minulla on valmiiksi katsottuna siltarumpu, jonka kohdalle laittaisin telamiinan. Pullisen vanhassa kotitalossa asuu hänen nuorempi siskonsa. Kaikesta aistii, että paikka on ollut ahkerassa käytössä. Sanoin tutulle rajamiehelle, että se miina minulta kyllä puuttuu. ”Kävin puolen vuoden metsäkoulutuksen Varparannassa, ja pääsin Vapolle töihin. Paikallinen metsäammattilainen olikin parhaillaan laatimassa tila-arviota Pulliselle. Ojia tarvitaan edelleen Kontuun johtavan tien varteen Pulliselle on muodostunut metsätyötukikohta, josta löytyvät niin asuntovaunu, klapikone, mönkijä kärryineen, sahat kuin moottorikelkkakin. Ja tietysti sauna. Omista harvennuspuista sekä ostamistani kuitupuista olen tehnyt paljon klapeja myyntiin.” Talvella moottorikelkan ajourana toimivat myös ojat, joita Pullinen on uudistusaloille kaivattanut opittuaan asian k a n t a p ä ä n kautta. Onhan minulla ainakin moottoripyörä ja golfbägi varastossa.” Paluumatkalla ajamme läpi Konnun kylän, jossa talot ovat ilahduttavan asutun näköisiä. Se kuulemma tosipaikan tullen järjestyisi.” Villlisiat ovat tonkineet puiden juuria ja rikkoneet puiden tyviä Pekka Pullisen taimikoissa. ”Sitä ne on kaveritkin kysyneet. Osa juurista on poikki, mikä altistanee puut jatkossa lahovaurioille
21.11.2025 24 Metsälehti.fi KOKEILTUA TIIA PUUKILA, TEKSTI JA KUVAT ELOKUUN alussa lanseerattu Can-Am Outlander Electric -mönkijä on ensimmäinen oikeaan työkäyttöön suunniteltu sähkömönkijä. Rungon ja akun välissä on 10 senttiä tyhjää tilaa. Akullisella viisi tuntia ajoa Valmistaja lupaa sähkömönkijän toimintamatkaksi 75 kilometriä. Käpylä esitteli uutta sähkömönkijää medialle lokakuun lopussa Lohjalla järjestetyssä koeajossa. Painoero tasoittuu, kun polttomoottorimönkijän tankin tankkaa täyteen. LED-ajovaloista erilleen sijoitettu vilkku voi saada kyytiä ryteikössä ajaessa. Sitä akun huohotus ei kestä. CAN –AM 2026 OUTLANDER ELECTRIC Moottorityyppi Rotax E-Power, nestejäähdytteinen Huipputeho 47 hv (35 kW), jatkuva 27 hv (20kW) Huippunopeus 60 kmh Akun kapasiteetti 8,9 kWh Akkutakuu 5 vuotta (enintään 20 000 km) Ajoneuvokohtainen 6,6 kW:n laturi, taso 2 Maavara 30,5 senttiä Paino 402 kiloa Hinauskapasiteetti 830 kg Ajoavustin, jossa työ-, vakioja sporttila Hinta alkaen 17 690 euroa Sähkömönkijällä uskaltaa huoletta ajaa vetisessä ja epätasaisessa maastossa. Viisituumainen mittaristo ei ole kosketusnäyttö, vaan valinnat vahvistetaan painamalla ok-nappia. Siitä löytyvät kaikki samat ominaisuudet kuin perinteisestä polttomoottorimönkijästä. Se on myös yllättävän tehokas, ja metsätöissä tarvittavaa vääntöä tuntuu löytyvän. Myös Metsälehti oli kokeilemassa mönkijämarkkinoiden sähköistä uutuutta. Kestää vettä ja kolhuja Sähkömönkijä näyttää täysin perinteiseltä polttomoottorimönkijältä, mutta istuinosan alle kätkeytyy kapasiteetiltaan 8,9 kilowattitunnin akku. Akku on siten suojassa, eikä sitä tarvitse ajaessa erikseen varoa. Akusta huolimatta mönkijän paino on vain 15 kiloa vastaavaa polttomoottorimönkijää suurempi, 402 kiloa. Käpylän mukaan mönkijän rungon joutuu ajamaan liki solmuun ennen kuin akku vaurioituu. BRP Finlandin Etelä-Suomen aluepäällikkö Petri Käpylä kertoo, että 47-hevosvoimaisen sähkömönkijän tehot vastaavat 700 kuution ja vääntö 850 kuution mönkijää. Akku on suojattu ja suljettu. Monipuolista ajoa epätasaisessa maastossa se jaksaa yhdellä latauksella noin 50 kilometriä. Akku on lappeellaan ja nostettu aavistuksen ylemmäs runkoon. 11745_.indd 24 11745_.indd 24 14.11.2025 15.17.56 14.11.2025 15.17.56. Mönkijällä pääsee myös huoletta ojien ja lammikoiden läpi, mutta kahvoja myöten sitä ei kannata upottaa. Käpylä arvioi, että metsäkäytössä laitteen liikkumisaika on noin viisi tuntia, jos ei koko UUSI SÄHKÖMÖNKIJÄ JAKSAA VÄÄNTÄÄ Varomattoman käsissä sähkömönkijäuutuus voi olla jopa liian ärhäkkä työkaveri
Nyt se on ollut ongelmitta kiinni valjaiden selkämyksessä. Valmistajan mukaan pakkanen tiputtaa akun kestoa noin 10–15 prosenttia. Samalla myös sutiminen vähenee. Kovin paljon rahaa ei tähän kokeiluun ole tarvinnut uhrata.” Alkuun Rinta-Kurikka kiinnitti suihkepullon raivaussahaan, mutta pullo ei kestänyt tärinää. ”On tämä silti selvästi nopeampaa kuin käsitellä kannot raivauksen jälkeen erikseen. Sähkömönkijä ladataan samalla liittymällä kuin sähköautot. Kehitettävää tässä toki vielä on.” Tuotekehityksen parissa työskennellyt Rinta-Kurikka antaa vapaat kädet idean jatkokehittelijöille. Sähkömoottorin saa helposti pyörimään vastakkaiseen suuntaan: napin painalluksella mönkijä vaihtaa suuntaa ja peruuttaa. Nopeus rajoitin puolestaan pitää huolen, että vaikka kaasu on pohjassa, vauhti ei kiihdy yli valitun nopeuden. Lisäksi palstalle on bensojen lisäksi kannettava ureapönttö. Koeajotilaisuudessa kahden tunnin kivisessä ja mäkisessä maastossa kurvailun jälkeen akkua oli vielä jäljellä 70 prosenttia. 21.11.2025 Metsälehti.fi 25 METSÄSTÄ KOKEILTUA ”Täysi vääntömomentti on päällä hiljaisessakin vauhdissa.” Sähkömönkijällä pääsee mateluvauhtia jyrkässäkin maastossa, sillä käytössä on täysi vääntö ja teho pienissäkin nopeuksissa. Olen ajatellut, että sahan kahvojen väliin olisi mahdollista tehdä muotoon valettu muovisäiliö kantokäsittelyaineelle.” Ureaa menee tuplasti enemmän kuin bensaa Kantokäsittelyaineena käytettävää ureaa Rinta-Kurikka on saanut tutun hakkuukoneyrittäjän kautta. Kantokäsittelyaineiden teho perustuu ureaan tai harmaaorvakkasieneen. Kantokäsittelyllä pyritään estämään kuusenja männynjuurikäävän leviämistä kesäaikaisissa hakkuissa. Myös SAMI KARPPINEN, TEKSTI JUHA RINTA-KURIKKA, KUVA METSURITYÖNÄ tehtävään taimikonhoitoon sopivaa kantokäsittelylaitetta on aika ajoin yritetty kehittää, mutta läpimurtoa ei ole saavutettu. Mönkijäuutuus on sen verran ärhäkkä, että hankalassa maastossa ja työkäytössä nopeudenrajoitin sekä työtila tulevat tarpeeseen. Täysi teho heti käytössä Jo lyhyessä koeajossa huomaa, että toisin kuin polttomoottorimönkijässä, sähkömönkijässä tehot ja vääntö ovat käytössä heti pienelläkin kaasun painalluksella. Yllättävää on myös mahdollisuus liikkua edestakaisin pysähtymättä. Tälle ominaisuudelle on käyttöä etenkin lumenluonnissa, mutta miksei myös metsätöissä. Sillä pystyy etenemään hiipien mäkiä ylös. Sähkömönkijän akussa on vesikiertoinen lämmitys ja jäähdytys, jonka avulla akun saa tarvittaessa lämmitettyä tai jäähdytettyä. painavampi taakka tällä vääntökapasiteetilla varmasti liikkuisi, mutta kuorman painon ylittäessä moninkertaisesti vetomönkijän painon homma käy vaaralliseksi. Ehkä merkittävin ero moottorin pärinään tottuneelle on hiljaisuus. Kierroksia ei tarvitse nostaa, ja täysi vääntömomentti on päällä hiljaisessakin vauhdissa. Suuttimen ja pullon välille laitoin pienen letkun.” Rinta-Kurikan mukaan laite toimii kohtuullisesti, eikä se haittaa normaalia sahaustyötä. Paristokäyttöinen suihkepullo on kiinnitetty raivausvaljaiden selkämykseen. Tämä toki toimii vastuksella, joka aavistuksen lisää kulutusta, mutta antaa akusta parhaat tehot. Mikäli sähkömönkijän hankkii metsätöihin, kannattaa siihen ostaa lisävarusteena ainakin vinssi sekä vahvennettu pohjapanssari. Sähkömönkijällä pystyy vetämään 830 kilon kuormaa. ”Laitoin suihkepullon valjaiden taakse kiinni ja irrotin siitä painonapin, jonka vein sen johdolla sahan kahvaan. CanAmin ammattikäytössä olevissa sähkömoottorikelkoissa on käytetty vastaavaa akkua ja moottoritekniikkaa ongelmitta jo kolme talvea. Muutaman euron kantokäsittelylaite Metsätalousyrittäjä Juha Rinta-Kurikka keksi hyödyntää paristokäyttöistä suihkepulloa raivaussahan kantokäsittelylaitteena. Mikäli omalla tilalla on tiukkoja alamäkiä tai ajaa liukkaalla, on mönkijän kolmeportaisella säädöllä olevalle regeneroivalle moottorijarrutukselle käyttöä. Suihkepullo on nyt litran vetoinen, joten se tyhjenee nopeammin kuin raivurin bensatankki.” Kantokäsittely hidastaa raivaustyötä jonkin verran. ”Kääntöpuolena on, että letku ja sähköjohto vaativat nyt liittimet. Koska raivaussahaan ei ole keksitty tehokasta kantokäsittelylaitetta, ei taimikon harvennuksilla käsitellä kantoja laajamittaisesti. Sahaan ostopalstaa, jossa kylvötaimikko on jäänyt aikanaan hoitamatta. ”Suihkaisut puun kaatamisen jälkeen ovat aika sujuvia. Sen avulla pystyy säätämään, kuinka tiukan moottorijarrutuksen mönkijä tekee, kun sormen ottaa kaasulta. Lataus onnistuu Type 2 -pistokkeesta tai perinteisestä suko-pistokkeesta eli suojamaadoitetusta pistorasiasta. Työtilassa mönkijä etenee pehmoisesti. Valmistaja lupaa mönkijän toimivan plus 40 asteesta miinus 20 asteeseen. Type 2 -teholaturilla akun latauksen 20 prosentista 80 prosenttiin kerrotaan vievän 50 minuuttia. Pakkasella käyttöaika hieman lyhenee, muttei merkittävästi. Nyt kannot ovat yli 10-senttisiä, joten olen nähnyt kantokäsittelyn järkeväksi varotoimeksi sulan maan aikaan tehtävässä raivauksessa.” Suihkepullo muutamalla eurolla Rinta-Kurikka kertoo hankkineensa paristokäyttöisen suihkepullon muutamalla eurolla paikallisesta kaupasta. Käpylä vakuuttaa, ettei kolmenkymmenen asteen pakkanenkaan haittaa. aikaa ole iso rankakärry perässä. Kurikassa asuva metsätalousyrittäjä Juha Rinta-Kurikka kehitti raivaussahaansa kantokäsittelylaitteen paristokäyttöisestä suihkepullosta. Lisäksi irrotin suuttimen ja asensin sen sahan sektorisuojan takareunaan. 11745_.indd 25 11745_.indd 25 14.11.2025 15.17.57 14.11.2025 15.17.57. Pistorasiasta lataus kestää runsaat kolme tuntia. Sähkömönkijällä ajaessa ainoa ääni tulee renkaiden alla katkeilevista risuista. ”Lisäksi hankin letkut, napit sekä pikaliittimet. Tästä on hyötyä etenkin, kun perässä on painava rankakärry. Moottorijarrutus voi yllättää Polttomoottorivehkeisiin tottuneelle sähkömönkijän moottorijarrutus voi tuntua tiukalta, sillä se lataa samalla akkua. ”Ureaa menee karkeasti tuplasti enemmän kuin bensaa
Samasta syystä puolentoista vuoden takainen hakkuu vaati paljon metsäkoneenkuljettajalta. Ne on määrä korjata vasta, kun riittävästi pienempiä on syntynyt alle. Niistä jokainen on vähintään kolme hehtaaria: yhdellä hehtaarilla käytössä ovat jatkuvan kasvatuksen menetelmät, toisella jaksollisen eli tasaikäisrakenteisen metsänkasvatuksen menetelmät ja kolmannella hakkuita ei tehdä lainkaan. ”Mitä enemmän kohteita on mukana, sitä enemmän myös tosielämän tilanteita tulee vastaan”, hän sanoo. 11746_.indd 26 11746_.indd 26 14.11.2025 15.33.10 14.11.2025 15.33.10. Toinen toive oli, että kuviolla ajeltaisiin korjuun aikana vaihtelevilla reiteillä niin, että maanpinta rikkoutuu mahdollisimman paljon. ”Vaatii tavallista enemmän ohjeistamista, kun tehdään jotain poikkeavaa”, Aalto toteaa. Pystyyn on jätetty vaihtelevan kokoista puustoa. Jatkuvan kasvatuksen koeala sijaitsee Juupajoen Lapinkankaalla, noin kilometrin päässä Helsingin yliopiston metsäasemasta. 18 koealan verkosto Parin viime vuoden aikana neljälle paikkakunnalle on perustettu kaikkiaan 18 koealaa. METSÄSTÄ 21.11.2025 26 Metsälehti.fi HELI VIRTANEN, TEKSTI PETTERI KIVIMÄKI, KUVAT VAJAATUOTTOINEN metsä vai toimiva lähtökohta eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukselle. Sellaisia olivat esimerkiksi viime kesän myrskyt, jotka kaatoivat kuusia Lakukiven koealalla, niin ikään Hyytiälän lähiympäristössä. Siirtymävaihe aluillaan Lapinkankaan, Lakukiven tai muidenkaan koealojen puusto ei ole vielä eri-ikäisrakenteista. Jussi Heinonsalo seisoo Lapinkankaan männikössä, jossa on tehty jatkuvan kasvatuksen siirtymähakkuu. Ajouria syntyi, mutta ei aivan ennalta toivottua määrää. Nyt hehtaarin kokoisella kuviolla kasvuaan jatkaa 245 runkoa. Piti uskaltaa tehdä asioita eri tavalla kuin yleensä. Professori Jussi Heinonsalo Helsingin yliopistosta on tyytyKOLMENLAISIA KOEHEHTAAREITA Helsingin yliopisto on perustanut jatkuvan kasvatuksen koealaverkoston. ”Nyt ollaan siirtymävaiheesLakukiven käsittelemätöntä ja päätehakattua kuusimetsää. Tällä lähtöasetelmalla kuitenkin pärjätään. Jatkuvan kasvatuksen hehtaari jää piiloon käsittelemättömän metsähehtaarin taakse. ”Nämä kohteet ovat pedagogisesti erinomaisia, sillä ne sijaitsevat kävelyetäisyydellä metsäasemasta ja havainnollistavat hakkuutapoja myös visuaalisesti.” väinen perustamansa koealaverkoston laajuuteen. Tavoitetiheys oli 200 runkoa hehtaarilla, mutta aivan siihen ei ylletty. Isoimmat rungot ovat tukkipuun mitoissa. Harvennetun mäntykankaan puusto näyttää harvalta – monen silmään liiankin harvalta, arvelee Hyytiälän metsäaseman johtaja Juho Aalto
Sadoissa empiirisissä tutkimuksissa on havaittu, että maaperä on erilainen lehtipuiden alla verrattuna havupuiden kasvatukseen. Nykyaikana rahoitusta saa heikosti puuntuotantoa palvelevaan tutkimukseen, mutta paremmin, jos luvataan selvittää, miten metsämaan hiilivarasto kertyy ja säilyy. Professori Jussi Heinonsalo toivoo, että jatkuvan kasvatuksen kokeet laajenisivat aikanaan myös yksityismaille. Kun yritetään lieventää ilmastonmuutosta, Euroopan unionin tasolla tuntuu hyvältä, jos maahan kertyy paljon hiiltä. Tällä pyrittiin siihen, että kultakin hehtaarilta kerättävä aineisto on varmasti vertailukelpoista naapurihehtaarien kanssa. Jos metsänomistajalla on intoa, käsittelemätönkin osio voisi olla mukana.” Yksityismetsien koealoilta mitattaisiin puustotiedot ennen hakkuuta, heti hakkuun jälkeen ja tietyin väliajoin siitä eteenpäin. MÜLLER oli ensimmäisiä metsänhoitotieteilijöitä, joka kiinnitti jo 1800-luvulla huomiota havuja lehtipuiden eroon karikkeiden hajoamisnopeudessa ja miten se vaikuttaa maan viljavuuteen. Lähes yksimielisen tutkimustiedon mukaan pohjoisella havumetsävyöhykkeellä hiiltä kertyy parhaiten kasvattamalla kuusta, sitten mäntyä, ja heikommin kasvattamalla koivua ja muita lehtipuita. TANSKALAINEN P. Varsinkin männiköitä haluttiin mukaan niitä koskevan tutkimustiedon kartuttamiseksi. VERTAILTAESSA SAMALLE KASVUPAIKALLE istutettuja havuja lehtipuuryhmiä on todettu, että erot maaperässä johtuvat osittain karikemäärien eroista, osittain karikkeiden hajoamisnopeudesta. Sadoissa tutkimuksissa on oltu ymmällään siitä, miten tulokset pitäisi tulkita, koska luonnonoloissa lehtipuita syntyy tietynlaisille kasvupaikoille ja havupuita toisenlaisille. Sen sijaan männiköissä on tehty yläharvennus, joka päästää valoa maanpintaan. Puuston määrä ja rakenne on arvioitu laserkeilaamalla ennen hakkuita ja niiden jälkeen, ja lisäksi hakkuukonetiedot esimerkiksi tukkipuuosuuksista ovat tallessa. Tavallisesti ehdotetaan, että puhtaan kuusikon kasvatuksen jälkeen olisi hyvä suosia lehtipuita seuraavan puusukupolven kasvatuksessa. Vapaaehtoiset metsänomistajat voisivat ilmoittautua mukaan. KOEALUEITA MYÖS YKSITYISMAILLE. Koealaverkosto perustettiin Ilkka Herlinin yliopistolle vuonna 2023 antaman rahalahjoituksen turvin. Alueella on käynnistetty jo esimerkiksi hiilivuoja ravinnehuuhtoumatutkimuksia. Metsänhoitajista koostunut tutkijaja asiantuntijaraati valitsi kullekin koealalle sille parhaiten sopivan jatkuvan kasvatuksen hakkuun. Ajatus on mykistävä niille, jotka monimuotoisuussyistä haluaisivat lisätä lehtipuiden kasvatusta. Jie Xu keräsi juurija neulaskarikenäytteitä eri puolille Lapinkangasta sijoitelluilta ruuduilta. Siirtymä jatkuvaan kasvatukseen tulisi suunnitella aina hyvissä ajoin ennen hakkuuta, tutkijat muistuttavat. sa. Jos metsien hiilinielua halutaan tehostaa, pitäisikö siis suosia kuusta ja muita havupuita lehtipuiden kustannuksella. Niistä 4 sijaitsee Juupajoen Hyytiälässä, 6 naapurikunnassa Ruovedellä, 4 Hämeenlinnan Evolla ja 4 Paraisilla Qvidjan tutkimustilalla. E. Hänen ja hänen seuraajiensa ansiosta suomalaiset metsäammattilaiset ovat saaneet yli sadan vuoden ajan koulutuksessaan käsityksen, että lehtipuut parantavat maaperää havupuihin verrattuna, ja siksi niitä pitäisi suosia puuntuotannon vuoksi. Mitä enemmän koealoja saadaan kasaan, sitä monipuolisempaa ja luotettavampaa tietoa erilaisten hakkuumenetelmien vaikutuksista kertyy. Pien aukkohakkuita ei ollut mahdollista tehdä, vaikka ne sopisivat nimenomaan männiköihin. Jaksollisen kasvatuksen hakkuut on tehty siten kuin maanomistaja ne yleensä teettäisi. Tulevaisuudessa tutkimusta on tarkoitus tehdä hankerahoituksella ja osin myös opiskelijatyönä. Joillain kohteilla valinta oli helppo, toisista keskustelua käytiin enemmän. KUUSI KERRYTTÄÄ MAAN HIILIVARASTOA PAREMMIN KUIN KOIVU 11746_.indd 27 11746_.indd 27 14.11.2025 15.33.10 14.11.2025 15.33.10. Viesti on selkeä. Osa hakkuista on tehty uusilla, suosituksista poikkeavilla tavoilla. Kaikki jo perustetut koealat ovat kivennäismaalla. Heinonsalon mukaan suurin puute on koealojen pienuus. Tutkimustuloksia on määrä julkaista osoitteessa metsaobservatorio.fi. ”Ja 50 vuoden päästä kuvio on oikeasti eri-ikäisrakenteinen”, Aalto täydentää. Jos esimerkiksi ennakkoraivaus ehditään tehdä, eri-ikäisrakenteisuuden synty myöhästyy vähintäänkin useilla vuosilla. ” Julkaisu on maksumuurin takana, mutta sijoittamalla alle 30 dollaria saa hyvää tietoa. ”Koealat olisivat näiden jo perustettujen kevytversio, eikä intensiivisiä alkumittauksia tehtäisi”, Heinonsalo kertoo. PALSTALLA Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. Yhtenäiset maa-alueet Koealoja etsittäessä vaatimuksena oli, että maapohja ja puusto ovat tasalaatuisia koko kolmen hehtaarin alalla. METSÄSTÄ 21.11.2025 Metsälehti.fi 27 UUSI KOEALAVERKOSTO Helsingin yliopisto on perustanut 18 jatkuvan kasvatuksen koealaa. ”Jos sopiva yhteistyötaho löytyy jostain, tutkimuksen laajentaminen näin olisi oikein hyvä juttu”, Heinonsalo sanoo. Kun tietoa uudistumisesta alkaa karttua viiden tai kymmenen vuoden sisällä, syntyy hyvää aineistoa myös kannattavuuslaskelmille. Heinonsalon mukaan Luonnonvarakeskuksen Erika-kokeiden painopiste on ollut puuntuotannossa. On myös todettu, että päätelmät maaperässä olevasta hiilestä saattavat olla erilaisia sen mukaan, tarkastellaanko kasvupaikan pintaa vai maata esimerkiksi puolen metrin syvyyteen saakka. Tulevana talvena UPM Metsä perustaa koealan turvemaalle Janakkalan Harvialaan, ja yhtiön maille on tulossa lähivuosina lisää koealoja, jotka liitetään osaksi avointa koealaverkostoa. ”Eri-ikäisrakenteisen metsän uudistumisessa on selkeä tietoaukko”, Heinonsalo toteaa. Vasta 5–10 vuoden päästä aletaan lähestyä eri-ikäisrakennetta”, Heinonsalo sanoo. Yliopiston koealoilla tutkimusaiheet on määrä valita tutkijoiden mielenkiinnon ja saatavilla olevan rahoituksen mukaan. ”Tarvittaisiin tasalaatuinen metsä, joka jaettaisiin jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen osioihin. LAAJA, TUTKIMUKSISTA TEHTY metatutkimus puulajien eroista kerrytettäessä hiiltä metsämaahan löytyy tietoverkosta antamalla fraasiksi otsikon ”Do tree species influence soil carbon stocks in temperate and boreal forests. Hänen mukaansa on selvää, että koealoja hyödynnetään ennen pitkää myös taloudellisiin laskelmiin
Jo laki velvoittaa yhteismetsiä laatimaan metsäsuunnitelman. METSÄSTÄ 21.11.2025 28 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT KEMIJÄRVEN ja Kuusamon yhteismetsillä on talousmetsiä lähes satatuhatta hehtaaria, ja molempien metsäsuunnitelmat olivat käymässä vanhoiksi. Uuden suunnitelman valmistelut alkoivat 2022. Markku Mehtätalon mukaan mitatut koealat varmistavat metsätietojen tarkkuuden. Näin tiedon ikävaihtelu eri palstoillamme oli hyvin suurta. ”Tieto puuston rakenteesta ja maanpinnan muodoista saadaan takaisin heijastuvien laserpisteiden perusteella”, kertoo Field Finlandin kehitysja projektipäällikkö Aki Suvanto. Julkisen metsävaratiedon keräämiseksi tehtävät laserkeilaukset tehdään eri alueilla eri vuosina. Yhteismetsät halusivat puiden ja metsiköiden todelliseen ikään perustuvat kasvulaskelmat. Aiemmin metsävaratietoa on kerätty viiden säteen tiheydellä tehdyin laserkeilauksin. Näin tarkkoja kuvia ei talousmetsien kaukokartoituksissa ole suurissa operatiivisissa hankkeissa aiemmin käytetty. ”Meillä on metsiä Kuusamossa, Suomussalmella, Posiolla ja Taivalkoskella. Tekijät varmistivat uuden suunnitelman tietoja. Keilausja kuvauslentokoneet nousivat ilmaan seuraavana vuonna. Kaukokartoituksen teki Pohjois-Euroopan suurin kaukokartoitusyhtiö Field ja sen suomalainen maayhtiö Field Finland Oy, joka tunnettiin aiemmin nimellä Blom Kartta Oy. ”On etu, että kaikki koealat ovat yhteismetsien alueella ja hoidetut puustot ovat tavallista yhdenmukaisempia. Se varmistaa keilaustiedon harhattoman tulkinnan”, kertoo kasvulaskennasta vastannut Silvat Metsätieto Oy:n toimi11755_.indd 28 11755_.indd 28 14.11.2025 15.25.12 14.11.2025 15.25.12. Laserkeilauksessa jokaiselle metsäneliömetrille lähetettiin 20 lasersädettä. Vasemmalta Field Finlandin Aki Suvanto, Kemijärven yhteismetsän toiminnanjohtaja Juho Puikko, Kuusamon yhteismetsän toiminnanjohtaja Jarmo Korhonen ja Silvat Metsätieto Oy:n Markku Mehtätalo. Nyt saimme inventoitua koko alueen muutamassa päivässä”, Kuusamon yhteismetsän toiminnanjohtaja Jarmo Korhonen sanoo . Oma koealaverkosto takaa tarkkuuden Laserkeilausaineiston tulkitsemiseksi Kemijärven ja Kuusamon yhteismetsissä mitattiin noin 900 koealaa. Lisäksi julkisessa metsävaratiedossa puuston iän arvioiminen kaukokartoituksen avulla on vaikeaa, ja epätarkkuus voi vääristää metsien kasvuarvioita. Kemijärven ja Kuusamon yhteismetsien uusien metsäsuunnitelmien laadinnassa tarvittiin enemmän osaamista kuin kumisaappaita. Lisäksi metsistä otettiin väärävärikuvat, joiden pikselikoko on 20 senttiä. Olennaisempaa tietysti on, ettei laajaperäistä metsätaloutta voi harjoittaa ilman suunnitelmaa. Suomen hienoin metsäsuunnitelma. Edullisin ratkaisu olisi ollut laskea uudet suunnitelmat Suomen metsäkeskuksen julkisesta metsävaratiedosta, mutta siihen täkyyn Kuusamossa ja Kemijärvellä ei tartuttu
Ne kirjataan metsikkökuviolle kuolleeksi puuksi, eikä niitä oteta huomioon puuston kasvua tai hakkuumääriä laskettaessa”, Korhonen lisää. Aikaisemmissa jatkuvan kasvatuksen simulaatiotutkimuksissa on käytetty pääosin toisenlaisia kasvumalleja. Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen kannattavuutta suhteessa tasaikäiskasvatukseen parantaa se, ettei metsikön perustamiseen sitoudu pääomaa. Uuden suunnitelman tarkkuus on varmennettu maastomittauksin. Kun jalostushyötyä ei huomioitu, kiilasi jatkuva kasvatus perinteisen jaksollisen kasvatuksen edelle myös parhaimmilla kasvupaikoilla. ”Myös säästöpuut saatiin kartoitettua. Metsikkökuvioittaiset puustojen iät on ”periytetty” yhteismetsien kuviotiedoista. Koealatiedon avulla pystytään myös tuottamaan kartta hoidon tarpeessa olevista taimikoista. ”Keskimäärin tulokset poikkeavat alle viisi prosenttia, kun niitä verrataan tarkastusmittauksiin ja päätehakkuilta kertyneeseen hakkuukoneiden mittaamiin puuston tilavuuksiin. ”Todettu hoitotarve kuvastaa kuvaushetken tilannetta, ja se vanhenee muutamassa vuodessa. Ohjeet Mottisimulaattoriin Tutkimus toteutettiin optimoimalla metsien kasvua paljaalta maalta Luonnonvarakeskuksen Motti-simulaattorilla. Tässä tutkimuksessa jatkuvan kasvatuksen metsässä hoitamattomuus näkyi hetkellisenä ylitiheytenä ja kasvun hidastumisena ennen kahdenkymmenen vuoden ikää. Sen mukaan kivennäismaiden kuusikoiden jaksollinen kasvatus on Etelä-Suomen lehtomaisilla kankailla jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta kannattavampaa jopa viiden prosentin tuotto-odotuksella, kun metsänuudistamisessa käytetään jalostettuja taimia. METSÄSTÄ 21.11.2025 Metsälehti.fi 29 tusjohtaja Markku Mehtätalo. Nykytiedolla tiedän, että aika moni koneyrittäjä kieltäytyisi optimiratkaisun mukaisesta korjuusta”, Ahtikoski toteaa. Näin puustotunnukset ja käsittelyehdotukset voidaan laskea todellisille metsikkökuvioille, eikä laskennassa automaattisesti muodostetuille kuvioille. Tuore Luonnonvarakeskuksen tutkimus osoittaa kuitenkin päinvastaista. Hänen mukaansa kaikkia koealoja voidaan käyttää koko alueen tulkinnan tukena, vaikka niiden sijainti ulottuukin Suomussalmelta Kemijärvelle. Tuoreen kankaan kuusikoissa jatkuva kasvatus oli perinteistä metsänkasvatusta kannattavampaa, vaikka jalostushyöty huomioitiin. Puhdas taloustutkimus Ahtikoski huomauttaa, että tuorein tutkimus on puhdas taloustutkimus. ”Toinen kysymys on, kävisivätkö koneyrittäjät oikeasti metsässä 5–10 vuoden välein hakemassa sen 30 –60 mottia. Metsikkökuvioiden rajoina on käytetty keilausaineistojen avulla tarkennettuja käsittelykuvioiden rajoja. ”Kustannukset tulevat liian kalliiksi, koska mustikkatyypillä kasvuvoima ei vain riitä, mutta lehtomaisilla kangasmetsillä riittää”, summaa tutkimuksessa mukana ollut johtava tutkija Anssi Ahtikoski Luonnonvarakeskuksesta. Käsistään näppärä, työtä pelkäämätön voisi tehdä uuden Motti-version”, Ahtikoski kertoo. Esimerkiksi viljelymetsien ikä tiedetään vuoden tarkkuudella. Myös puiden läpimitta saatiin keilauksilla yllättävänkin tarkasti.” TIIA PUUKILA AIKAISEMPIEN tutkimustulosten mukaan jatkuvapeitteinen kasvatus on ollut jaksollista metsänkasvatusta kannattavampaa jo kahden, kolmen prosentin korkokannalla. Näin puuston kasvusta saadaan tarkka arvio. Todennäköisesti ei, mutta jos maailma pakottaa, onhan se kalikka sieltä metsistä haettava. Motti-laskennan taustalla olevat empiiris-tilastolliset yksittäisten puiden kasvumallit pohjautuvat laajaan koealaverkostoon, jota on täydennetty myös eri-ikäisrakenteisten koealojen mittaustiedoilla. Taustalla on maapohjan tuotoskyky sekä tasaikäisrakenteisen metsätalouden korkeat perustamiskulut heti kiertoajan alussa. Tutkimus ”Economic analysis comparing continuous cover forestry and rotation forestry with genetic gain in Norway spruce stands” on julkaistu tieteellisessä julkaisussa Forestry: An International Journal of Forest Research, 2025, 1–14. Myös jatkuvapeitteisen kasvatuksen varhaishoidon ja maanmuokkauksen tarvetta tulisi vielä tutkia lisää. Jalostushyöty muuttaa pelin Jaksollinen metsänkasvatus lehtomaisilla kankailla on jatkuvaa kasvatusta kannattavampaa korkeallakin tuottovaateella, kun käytetään jalostettuja taimia. Tämän vuoksi hoitotyöesitykset vietiin heti kuvioille”, selventää Kemijärven yhteismetsän toiminnanjohtaja Juho Puikko. Jalostetun taimiaineksen parempi kasvu kuitenkin parantaa tasaikäisrakenteisen metsänkasvatuksen kannattavuutta. SA M I KA RP PI N EN Uuden suunnitelman metsätiedot poikkeavat maastotarkastuksissa todetuista enintään viisi prosenttia. Kyseessä on ensimmäinen tutkimus, jossa kivennäismaiden kuusikoiden jatkuvan kasvatuksen ja jaksollisen kasvatuksen vertailussa on otettu huomioon jalostushyöty metsikkötason optimoinnissa. 11755_.indd 29 11755_.indd 29 14.11.2025 15.25.12 14.11.2025 15.25.12. Simulaattorien väliset erot kasvumalleissa, puiden katkonnassa, puun hinnoittelussa sekä optimointialgoritmeissa selittävät pääosan kannattavuuseroista tutkimusten välillä. ”Tässä työssä on ensimmäistä kertaa Motti-metsikkösimulaattori kuvattu yksityiskohtaisesti. Tutkimuksen läpinäkyvyys on omaa luokkaansa, sillä lisätiedoista löytyvä, lähes 40 sivua kattava kaavaja taulukkokokonaisuus paljastaa Motti-simulaattorin rakenteen. Siinä ei ole otettu huomioon jatkuvan kasvatuksen mahdollisia ongelmia, kuten korjuun alle jäävää taimiainesta tai jatkuvien harvennusten aiheuttamaa juurikääpäriskiä. Viiden prosentin tarkkuus Puustotunnukset lasketaan laserkeilauspilven, ilmakuvien ja paikallisen koeala-aineiston perusteella
11747_.indd 30 11747_.indd 30 14.11.2025 15.36.47 14.11.2025 15.36.47. Rahkasammalet ovat kosteiden paikkojen kasveja. ”Ne ovat yleisiä, ja niitä esiintyy kaikenlaisissa metsissä. Seinäsammal ja metsäkerrossammal ovat omia lajejaan, mutta kynsisammallajeja Suomessa on peräti 23. Juurettomia kasveja Tosiaan, sammalilla ei ole juuria. Ei tarvitse ottaa montakaan askelta autolta metsään, kun kaikkia on jo löytynyt. Sanna Laaka-Lindbergin mukaan kiviltä löytyy sellaistakin sammallajistoa, jota metsän pohjakerroksessa ei kasva. Siksi sammalet levittäytyvät tehokkaasti paikoille, missä irtonaista maa-ainesta ei ole. ”Kasvit ja muut eliöt ovat nokkelia löytämään oman kolonsa, vaikka kasvupaikka ei olisi paras mahdollinen.” KATSE POHJAKERROKSEEN Marraskuisessa metsässä sammalet hehkuvat vihreän sävyissä. Tätä perua on, että sammalten keruu vaatii maanomistajan luvan. Kangaskynsisammal (Dicranum polysetum) on kookas, töpäkkävartinen ja suoralehtinen. Metsäkerrossammal (Hylocomium splendens) on helppo tunnistaa kerroksittaisesta rakenteestaan ja pitsimäisestä ulkomuodostaan. Toisin kuin useimmat muut rahkasammalet, metsien kosteissa painanteissa viihtyvä korpirahkasammal (Sphagnum girgensohnii) ei muodosta maatuessaan paksusti turvetta. Putkilokasvit vaativat kasvualustaltaan enemmän ja joutuvat esimerkiksi kiven päällä kasvaessaan työntämään juurensa sammalien ja jäkälien sekaan. Kynsisammallajit muistuttavat toisiaan. Punertavaa kangasrahkasammalta (Sphagnum capillifolium) voi kasvaa jopa kalliolle kohtaan, josta sadevesi valuu maahan. Korkeintaan painotukset vähän vaihtelevat”, kertoo koordinaattori Sanna Laaka-Lindberg Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Seinäsammal sen sijaan ei kasva seinissä, vaan sitä on käytetty perinteisesti hirsirakennusten eristämiseen – toisinaan sammalet on vieläpä haettu naapurin metsästä. Laaka-Lindberg kertoo keruukiellon tulleen lainsäädäntöön jo 1700-luvulla, ja vielä tänäkin päivänä sammalten laajamittaisesta luvattomasta keruusta voi saada sakkorangaistuksen. 21.11.2025 METSÄSTÄ HELI VIRTANEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT J os metsän sammallajisto on vierasta, näistä kolmesta on hyvä aloittaa: seinäsammal, metsäkerrossammal, kynsisammal. ”Laitan tämän nyt irti nyppäistyn sammalen takaisin maahan, juurettomana se voi jatkaa kasvuaan siinä”, sammaltutkija ilmoittaa. Niiden tyvet maatuvat samaan aikaan, kun latvat kasvavat pituutta. Jo niiden nimistä voi päätellä paljon: esimerkiksi kantokynsisammal viihtyy kantojen päällä, kun taas kivikynsisammalta löytyy varsinkin kiviltä ja kallioilta
Talousmetsään kaikenlaiset sammalet tuovat monimuotoisuutta: kämmenen kokoisella pläntillä saattaa kasvaa kymmenenkin eri lajia. Maksasammalet ovat evoluutiohistorian vanhimpia kasveja ja rakenteeltaan siis lehtisammalia yksinkertaisempia. Turvapaikoista sammalet pystyvät levittäytymään takaisin entisille kasvupaikoilleen. ”Tietääkseni vain yksi nisäkäslaji syö merkittävissä määrin sammalta: metsäsopuli. ”Jos metsästä löytyy maksasammalia, niiden joukossa voi todennäköisemmin olla myös harvinaisia metsälajeja”, Laaka-Lindberg kertoo. ”Sammalet ovat sen verran hidaskasvuisia, että kaikenlaisten jälkien peittyminen kestää”, Laaka-Lindberg osoittaa. Parituntisella retkellä metsästä löytyy myös maksasammalia, joskin lehtisammalia harvemmin ja pienialaisempina esiintyminä. Sammalet saavat yleensä kasvaa varsin rauhassa. Sille maistuvat erityisesti kynsisammalet.” Korpikarhunsammal (Polytrichum commune) muodostaa laajoja kasvustoja, joita on menneinä aikoina leikattu irti ja käytetty patjoina. 11747_.indd 31 11747_.indd 31 14.11.2025 15.36.48 14.11.2025 15.36.48. Sitä kasvaa yleisesti graniittisilla kivillä ja kallioilla. Toinen pääryhmä ovat maksasammalet. 21.11.2025 METSÄSTÄ KATSE POHJAKERROKSEEN ”Kasvit ja muut eliöt ovat nokkelia löytämään oman kolonsa.” Tallaamista sammalet eivät siedä. Isokorallisammalta kasvaa parissakin paikassa, onhan se hyvin yleinen maksasammallaji. Toisaalta maanpinnan rikkoutuminen on sammalille mahdollisuus levittäytyä uusille paikoille. Laaka-Lindberg huomauttaa, että metsiin hakkuiden yhteydessä jätettävät kannot ja rungot ovat turvapaikkoja pohjakerroksen valtalajeillekin. Metsässä kulkevat polut – ihmisten tai hirvieläinten aikaansaamat – ovat hyvä osoitus siitä. Tummat, pyöreät laikut oikealla ovat kalliokarstasammalta (Andreaea rupestris). Kuivuessaan se muuttuu karstaksi, joka päälle käveltäessä murentuu. Lehtija maksasammalia Yleisimmät metsien sammallajit, myös kosteiden paikkojen rahkasammalet, kuuluvat lehtisammalten pääryhmään. Tuulen mukana kulkevat itiöt voivat kolonisoida jonkin paikan eli muodostaa kasvuston sinne, missä sammalia ei ole ennestään ollut. Toisaalta niitä suojelee rikoslaki, toisaalta ne eivät pahemmin kiinnosta eläimiä
Konemelun päälle rauhallisesti jutteleva Erkka muistaa käyneensä ukin kanssa kalassa ja metsällä pienestä asti. Juttuseuraa riittää. Oravin venesatamasta moottoriveneen kokka kääntyy kohti Joutenvettä. Pohjoisen Saimaan vedet ovat Herrasten suvulle tuttuja erämaita jo viideltä vuosisadalta. Haukiveden puolella sijaitsevan Linnansaaren alueella on metsästys kielletty, Joutenvedellä ei. Eräelämä kulkee Oke ja Erkki Herrasen verenperintönä. METSÄVERET PERINTÖNÄ Oravin kylällä 1600-luvulta lähtien metsästelleessä Herrasten suvussa polte pyyntimetsiin on kulkenut sukupolvelta seuraavalle. Ei niin lyhyttä jahtipäivää, ettei taukotulia. ”Olin lajini viimeinen – toisin kuin nykyään näillä vesillä vahvana elävä saimaannorppa. ”Ennätin olla puistonvalvojana yli 30 vuotta”, vanhan polven erämies muistelee. Syykin on perusteltu. Sen huomaa miehen istahtaessa Oravin Ruukinrannan ravintolaan kahville. 11748_.indd 32 11748_.indd 32 14.11.2025 15.40.26 14.11.2025 15.40.26. ”Hän on opettanut minua monessa hommassa kädestä pitäen ja neuvonut, millaista on järkevä metsästys.” Se on hienosti sanottu. Tänä syksynä 80 vuotta täyttäneelle ”ukolle” jäi enemmän aikaa opastaa Erkkaa eräelämään. ”Toki iskänkin, mutta sillä on ollut enemmän työkiireitä.” Hämmästyttää, kuinka kauniisti Savonlinnassa lukion ensimmäistä luokkaa käyvä 16-vuotias nuori mies puhuu ukistaan. PILKKEET 21.11.2025 32 Metsälehti.fi RIISTA JERE MALINEN, TEKSTI JA KUVAT PUISTONVALVOJA Oke Herranen on yhä tunnettu hahmo Linnansaaren kansallispuiston kulmilla Saimaalla, vaikka eläköitymisestä on jo 15 vuotta. JärIkänsä veneissä kulkenut Luka nauttii ajoviimasta. Lintumetsälle saaristoon Aamukahvit on juotu. Jälkeeni ei palkattu uutta puistonvalvojaa.” Eläköityminen oli pojanpoika Erkka Herrasen onni
”Nyt on metso. Eri puissa marjat kypsyvät eri tahtiin, ja ensin syödään marjat niistä, jotka ovat kypsyttäneet marjansa varhimmin. Eräelämää suvussa on eletty aina. ”Jätin ampumatta. Erkka lähtee hiipimään muutaman sadan metrin päästä kantautuvalle pystykorvan haukulle. Siitä hän ei Lukaa syytä. Jos haukku alkaa, Erkka hiippailee veneestä metsään ja haukulle. Siis mitä tummempi marja on, sitä kypsempi se on – ja sitä parempi ravintona. Mustikat, puolukat ja pihlajat ovat metsälinnuille tuttuja. Sen kuulee haukusta”, Oke innostuu. ”Oli kaksi metsoa haukussa. Pian Erkka ja Luka palaavat veneelle. Kannattaa ampua nuoria kanalintuja ja pysyä kohtuudessa. Tällä iällä ei jaksa kulkea koiran kanssa riittävästi metsällä.” Metsohaukku Luka ei keskusteluamme kuule. Yksikin teeri on jo huippujuttu.” Kohta se nähdään. Kun tilhija rastasparvet tulevat pihoille ja kaupunkiin, ensin kelpaavat jo entuudestaan tutut pihlajat. KAMALA LUONTO SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Toisen kuulin ja toisen näin.” Komea kukko oli lentänyt haulikkohollin päästä nuorta miestä. Ne näkevät myös ultravioletin, joten marjat ovat niille eri värisiä kuin meille. Kokemuskin vaikuttaa siihen, mitä marjoja syödään. Kuluu kymmenisen minuuttia, ja koiran haukku loppuu. Se juoksee jo saaressa täyttä päätä etsien lintuja haukuttavaksi. Joku uskalikko niihinkin kajoaa, ja siksi valkomarjaisia kanukoita näkee paikoin jo metsissäkin. Samalla marjojen väri muuttuu: ensin vihreästä keltaiseksi tai oranssiksi ja kypsänä pihlajalla tummanpunaiseksi. Raaoissa marjoissa on puolustusaineita, jotka haittaavat eläinten ruoansulatusta tai ovat jopa terveydelle vaarallisia. Erämiehen opit ovat siirtymässä sukupolvelta toiselle. PILKKEET 21.11.2025 Metsälehti.fi 33 kevästä metsästyksestä on pakko kysyä Erkalta täsmennystä. Esimerkiksi mustikan sinertävä vahapeite heijastaa voimakkaasti ultraviolettia, joten linnuille kypsät mustikat suorastaan hehkuvat yksivärisen tummasta lehväsmatosta. Erkan isä Janne saa nykyäänkin elannon luonnosta, kalastamalla. Kansalliskoira kaverina Savonlinnassa Oravin kylässä on asunut Herrasia ainakin 1600-luvulta lähtien. Päivän teemana on lintujahti saaristossa. Kun marjat kypsyvät, haitta-aineet hajoavat ja marjojen sokeripitoisuus kasvaa. Kun ne käyvät vähiin, tutustutaan muuhun marjatarjontaan varovasti maistellen. 11748_.indd 33 11748_.indd 33 14.11.2025 15.40.27 14.11.2025 15.40.27. Sen emä ja sisko ovat linnunhaukussa Suomen mestareita.” Omaa koiraansa Oke ei pidä yhtä hyvänä. Vielä Herrasiakin pitempi eräelämän tuntemus on kansalliskoirallamme, suomenpystykorvalla. ”Lukalla on hyvät veret. ”Saaliinvalinnasta esimerkiksi. Löytyypä sieltä Herralanharjukin. Linnut arvioivat marjojen kelpoisuutta niiden värin perusteella. Vanhat, yli yhden talven eläneet paikalliset mustarastaat osaavat jo heti käyttää kaikkia puistojen ja puutarhojen herkkuja, mutta erämaista saapuneet VÄRILLÄ ON VÄLIÄ Kun talvi tulee, viimeisetkin alkusyksystä hyljeksityt marjat kelpaavat. Maistellen tutustutaan aronioihin, kuusamiin, heisiin ja tyrneihin – puistoissa ja puutarhoissa riittää valikoimaa. Miksi toisen puun marjat kelpaavat, toisen eivät. Pystykorvaisia koiria on ollut ihmisen apuna yhtä kauan kuin Suomessa on jääkauden jälkeen metsästetty. Näyttää kuin yksikään linnuista ei olisi edes käynyt maistamassa marjoja. Nytkin sellainen on matkassa. METSÄN KÄTKÖISSÄ ”Pystykorvalle ei ammuta kuin haukkuun.” KAIKKI OVAT NÄHNEET , kuinka lintuparvet tyhjentävät yhden pihlajan marjoista, mutta eivät koske viereiseen, jossa on yhtä lailla marjoja. Meillä valkomarjaisia koristekasveja on niin vähän, että niiden marjat jäävät usein syömättä. Odotamme tovin, että lintu rauhoittuu. ”Koirahommissa kannattaa yleensä isännän katsoa ensimmäisenä peiliin. Se on ollut luonnollinen leivänjatke peltotilkun ja kotivarakarjan ohella. linnut ovat varovaisempia. Pystykorvalle ei ammuta kuin haukkuun.” Oke ei sano sanaakaan, mutta ilmeestä näkee ukon olevan tyytyväinen
Myös akvarellipaperin pinnalla on erilaisia vaatimuksia: se voi 200-vuotias paperitehdas ei suostu kuolemaan Enkelisijoittajan ostama Ligatnen paperitehdas Latviassa tähtää nyt akvarellipaperiin. ”Laatu on hyvää, mutta ei riittävää” Laadukkaan akvarellipaperin tekeminen ei ole helppoa. Ligatnessa tätä kokeillaan esimerkiksi gelatiinin avulla. Paperintekoon tutustuminen onkin yksi matkailijoille suunnattava palvelu. Edgars Ricevs kertoo, että konkurssin myötä työt Ligatnen paperitehtaalla loppuivat yhdessä yössä. olla sileää tai karkeaa tai siltä väliltä, ”kevyen tekstuurista”. Ricevsin mukaan tuotannosta saadaan kyllä kannattavaa – mutta milloin, sitä hän ei yritä edes alkaa arvioimaan. Kiinteistö koneineen joutui pankille, jonka johtaja tunsi Ricevsin. Ricevs sanoo ostaneensa paperitehtaan kiinteistöineen ja koneineen miljoonalla eurolla ja investoineensa tuotannon kehittämiseen toisen miljoonan. Tällä haavaa loma-asuntoja on jo neljätoista. PILKKEET 21.11.2025 34 Metsälehti.fi HANNES MÄNTYRANTA, TEKSTI TERO PAJUKALLIO, KUVAT VENTSPILSISSÄ Latviassa syntyneen Edgars Ricevsin ja vuonna 1815 perustetun Ligatnen paperitehtaan tiet kohtasivat vuonna 2022, kun pankin käsiin joutunutta tehdaskiinteistöä tarjottiin it-bisneksensä hyvällä hinnalla vuonna 2018 myyneelle Ricevsille. Heiltä siihen on mennyt kuulemma 200 vuotta”, sanoo Ricevs. Haaveena matkailukeskus Ricevs on investoinut matkailuun, ja sitä on tarkoitus jatkaa esimerkiksi majoitusmahdollisuuksia kehittämällä. ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Ligatnen paperitehdas on toiminut yli 200 vuotta lähes ilman katkoja. Kassan pohja ei kuitenkaan liene vielä näkyvissä. Meillä metsätilakauppa käy! 11749_.indd 34 11749_.indd 34 14.11.2025 15.42.19 14.11.2025 15.42.19. Vaikeinta on hidastaa veden imeytymisnopeutta paperiin, jotta taiteilijalla on aikaa työskennellä maalin kanssa. Jälkimmäisistä Ricevs mainitsee puolikemiallisen CTMP:n, ”tavallisen” sellun ja nanosellun. 1800-luvun alussa tehdas käytti raaka-aineenaan pellavaa, sitten puuta, mutta nyt kokeilun kohteena ovat melkeinpä kaikki mahdolliset raaka-aineet espanjalaisesta luomupuuvillasta pellavan ja hampun kautta erilaisiin puupohjaisiin selluihin. Ricevs pitää Ligatnen nykytuotannon laatua jo hyvänä, mutta ei riittävänä. ”Kehitämme siihen aivan oman teknologian, mitä kollegat ovat kommentoineet epäillen. Monenlainen toiminta maanviljelystä normaaliin asumiseen ja matkailurakentamiseen on niissä sallittua. Ricevsin tavoitteena on akvarellipaperin tuotanto. Kaupat syntyivät neljä vuotta sitten. Se on vedellä ohennettaville akvarelliväreille suunniteltu paperi. Ligatnen paperitehdas on toiminut yli 200 vuotta ilman katkoja – melkein. Hän on innoissaan, vaikka rahanmeno on valtavaa. Tehdas sijaitsee Gaujan kansallispuistossa, ja se on jo nyt kiinnostava matkailukohde. Paperintuotannosta tietäviä kumppaniyrityksiä Ricevsillä ovat ainakin Metso, Valmet ja Ahlström. Kun siihen ollaan tyytyväisiä, tehtaalla siirrytään paperin erävalmistuksesta jatkuvakäyntiseen paperikoneeseen. Mutta on Ricevsin suunnitelmissa muutakin. Ricevs haaveilee Suomen Fiskarin tai Billnäsin ruukkeja muistuttavasta alueesta, mutta sillä erikoisuudella, että paperitehtaaseen tulee oikeaa tuotantoa. Konkurssiin se ajautui vuonna 2014, ja takana oli tuttu tarina: neuvostoaikana tehtaaseen ei investoitu lainkaan. Latviassa kansallispuistot eivät ole samanlaisia kuin Suomessa. Ricevs järjestää myös opastettuja retkiä, koulutustapahtumia sekä kirsikkana kakun päällä jokavuotiset paperifestivaalit työpajoineen ja kursseineen
Uskon, että tekevälle löytyy aina jotain työtä.” Enemmän hikeä, vähemmän stressiä Koneja tuotantotekniikan insinööri Ville Kauhanen ryhtyi urakkapalkkaiseksi metsuriksi. Kokkonen on aiemmin työskennellyt metsäja ilmastopolitiikan parissa sekä kansainvälisten sertifiointijärjestelmien kehittämistehtävissä. ”Ensimmäinen kohteeni sattui olemaan tosi työläs taimikonhoito. Se oli kieltämättä pieni shokki. ”Pää tulee vetävän käteen, jos yrittää ahnehtia. Päivätienesti vaihtelee paljon, mutta palkkaa täytyy ajatella keskiansiona.” Vaikeissa kohteissa on Kauhasen mukaan hankalampi päästä asiallisille päivätienesteille kuin helpohkoissa. Sittemmin vaikeatkin kohteet ovat alkaneet edistyä paremmin.” Tärkeä oppi on ollut, että urakkapalkallakaan ei kannata kiihdyttää työtahtia hurjaksi. AEFC ry Ekologisen metsätalouden asiantuntijaorganisaatio AEFC ry (Association for Ecological Forestry Certification) on nimittänyt Nina Kokkosen toiminnanjohtajakseen. Hän aloittaa AEFC:ssä joulukuussa. Oksa siirtyy Metsäteollisuuteen UPM Fibres Suomi sidosryhmäsuhdejohtajan paikalta, jossa hän on vastannut muun muassa organisaation edunvalvonnasta ja viestinnästä, sahaliiketoiminnan ja puunhankinnan markkinoinnista sekä puunhankinnan vastuullisuudesta. En vielä tiedä varmaksi, miten talvella työllistän itseni. Ville Kauhanen on nauttinut fyysisestä työstä, jossa voi itse vaikuttaa aikatauluihin ja ansiotasoon. Vanamo työskentelee tällä hetkellä Metsä Groupin työsuhdejohtajana. Perheelliselle myös metsurin työn joustavuus on ollut hyödyksi. Olen kaadellut tutuille pihapuita, joten metsurin ammatti tuntui hyvältä vaihtoehdolta.” Näin kuvailee polkuaan metsuriksi 38-vuotias jyväskyläläinen Ville Kauhanen. PILKKEET 21.11.2025 Metsälehti.fi 35 w SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT ”PIKKUHILJAA kypsyi ajatus, että omaan työhön on saatava vaihtelua. Malli on sopinut miehelle hyvin. Metsä Group Ari-Pekka Vanamo on nimitetty Metsä Groupin Kemin biotuotetehtaan tehtaanjohtajaksi 1.12.2025 alkaen. ”Tässä pystyy tienaamaan ihan hyvin perusduunarin palkan. ”Hommat olivat usein toisten töiden vahtimista. Kemin biotuotetehtaan tehtaanjohtajana tällä hetkellä työskentelevä Pekka Kittilä on nimitetty Kemin biotuotetehtaan tekniseksi johtajaksi 1.12.2025 alkaen. Hän on aiemmalta koulutukseltaan koneja tuotantotekniikan insinööri, joka työskenteli kaukolämpöyhtiön palveluksessa rakennuttajana. Kauhanen on tehnyt töitä urakkapalkalla. Joko kroppa antautuu, tai työssä alkaa oikomaan liikaa.” Työn kausiluontoisuus askarruttaa Kauhanen on viihtynyt metsässä itsekseen erinomaisesti, vaikkei muuten tunnustaudu eräihmiseksi. AVOIMET TYÖPAIKAT Metsäteollisuus ry Metsänhoitaja Sami Oksa on nimitetty Metsäteollisuus ry:n uudeksi metsäjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Koulutus loppui tänä syksynä, mutta hän sai jo keväällä määräaikaisen palkkatyön Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomelta. Talvikauden työllisyys on asia, joka vielä mietityttää. Henkisesti metsurin homma on tuntunut monin verroin paremmalta.” Urakkapalkallakaan ei kannata ahnehtia Kauhanen suoritti aikuisille suunnatun metsurikoulutuksen Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa (Poke). Ajattelin, että tällä työtahdilla ei tule ikinä pärjäämään. VILLE KAUHANEN IKÄ 38 vuotta METSURI Mhy Keski-Suomella AIEMPI koulutus koneja tuotantotekniikan insinööri TYÖSKENTELI ennen nykyistä työtä rakennuttajana kaukolämpöyhtiössä KOTIPAIKKA Jyväskylä URAPOLKU KUKA. ”Työn kausiluontoisuus on tietysti haaste. Operaatioasiantuntija Pirkanmaa Versowood Oy Vanhenee 23.11.2025 Metsätilojen omistusjärjestelyiden asiantuntija Etelä-Savo Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Vanhenee 30.11.2025 Skogsexpert Oy Stockfors Ab Vanhenee 15.12.2025 NIMITYKSET 11749_.indd 35 11749_.indd 35 14.11.2025 15.42.19 14.11.2025 15.42.19. Pesti alkaa ensi vuoden helmikuun alussa
040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Hp. Taimikkovaltainen metsätila. 75 000 €. konehalli ulkomitoiltaan 18 x 12 m) ja liittymäsopimukset. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. 715m3. 1938 rakennettu ja v. Hp. 1,5 ha. Metsämaata n. 73 k-m2 talousrakennuksineen ja noin 4,82 ha metsämaata Toroppalan kylällä. 1300 ha. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, lisätietoja Teemu Saarinen, puh. Maalämpö ja aurinkopaneelit (22 kpl). Tutustumme Metsäkonepalvelu-konsernin tytäryhtiöön, Södran pääkonttoriin, Alvestan Vidan sahoihin sekä Terri Skogsmaskiner -metsäkonevalmistajaan. 129.000 € / tarjous. 029 432 6108 Eero Sala p. Kokonaispuusto n. V. Metsämaan kasvupaikat lehtomaista kangasta, kokonaispuusto n. 1980 valm. Upea kokonaisuus Puruveden Enanlahden rannalla, rantaviivaa yht. Käymme Husqvarnan moottorisahatehtaalla ja näemme Grännan perinteisen polkagriskarkin valmistuksen. YHTEISMETSÄOSUUDET, Karkkila Myydään 88 kpl Hajakanmaan yhteismetsän osuuksia (0,008800/0,6937). yli 350 m! V. perustettu 1933 11750_.indd 36 11750_.indd 36 14.11.2025 14.46.34 14.11.2025 14.46.34. talo. Kohteita myy Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittaja Sami Karppinen p. Rannassa v. 029 432 6029 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 040 575 2535 fredrik.strom@ metsalehti.fi 93. Kokonaispuusto arvion mukaan n. PIENTILA JA OMAKOTITALO, Kerimäki, Tarhalantie 43 5,269 ha. tiiliverhoiltu okt 200 k-m2 sekä navettarakennus, varasto/autotalli, puimala/konesuoja, pihasauna ja v. Yhteismetsän pinta-ala on n. saunamökki. Välittömiä hakkuumahdollisuuksia! Hp. METSÄTILA, Hämeenlinna, Eteläinen 14.845 ha. 1923 rakennettu hirsirunk. Pihapiiri rakennuksineen (mm. (sähkö ja vesi). 1995 valm. MAATILA, Laihia Noin 15 ha. Tiedustelut puh. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p, 029 432 6115 Heli Virtanen p. 0,8 ha) ilman konehallia. 1017 m3. Hyvin saavutettavissa, metsäautotie 2 kohtaan palstaa. Teknisten vierailujen ohella pääsemme maistamaan paikallisia perinneruokia. 1,3 ha:n määräalan. 2000 laajennettu/peruskorjattu okt n. 21.11.2025 PILKKEET MYYDÄÄN MYYDÄÄN www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! MAAJA METSÄTILA, Punkaharju, Rantalantie 20 26,3 ha. 029 432 6114 Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. 8,7 ha ja runsaspuustoista metsää n. 50.000 € / tarjous. Hp. Ei e-tod. 1140 m3 (+ 2024 ja 2025 kasvu). 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja Pirjo Sutela-Mero MEDIAMYYNTI Fredrik Ström p. Ollut vapaa-ajan käytössä, pellot vuokrattu. Lisätietoja Veijo Laukkanen 050 464 6500. puusto n. Myyjä pidättää itselleen n. vuosikerta. 4,4 ha. 040 510 8085. 385.000 €. 139.000 € / tarjous. 2050 m3, peltoa n. 029 432 6059 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Hp. Mahdollisuus tehdä tarjous myös pelkästä pihapiiristä (n. 21,7 ha, kok. Pienriistan metsästysoikeudet yhteismetsän alueella on jätetty vain osakkaille. tai WhatsApp 0407311503 tai pekka.kaipainen@hotmail.fi. TÄLLÄ ETELÄ-RUOTSIIN suuntautuvalla kierroksella vierailemme Ruotsin metsähallituksessa ja SLU Asa -koemetsässä, jossa tutustumme kestävään metsänhoitoon ja innovatiivisiin metsänhoitomenetelmiin. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. Vastuullinen matkanjärjestäjä Oy Kon-Tiki Tours Ltd Lue lisää: www.kontiki.fi/lukijamatkat/ 20.-23.4.2026 MYYTÄVÄNÄ metsäja rantapalstoja 4 kpl yhteismetsäosuuksineen Kemijärvellä. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. Peltojen pinta-ala n
Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). Laskutuslisä paperilaskuissa 3,90 €. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). tai p. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 21”. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: Näköislehti (sis. PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. audion) ja näköislehtiarkiston, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksulliset sisällöt sekä Metsätietäjä palvelun (arvo 11,90 € / kk) . sanaristikot.net. 21.11.2025 PILKKEET METSÄKRYPTO 21 METSÄRISTIKKO 18, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . PALKINNOT metsäristikosta 18 on arvottu seuraaville kolmelle: Turo Koivuniemi, Tuulos; Heikki Linna, Askola sekä Päivi ja Paavo Sillanpää, Heinola. TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 5.12.2025 osoitteessa Tapio Palvelut Oy / Metsälehti, Maistraatinportti 4 A , 00240 Helsinki. 11750_.indd 37 11750_.indd 37 14.11.2025 14.46.36 14.11.2025 14.46.36
21.11.2025 38 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN KUKA. 11751_.indd 38 11751_.indd 38 14.11.2025 15.46.59 14.11.2025 15.46.59. Metsäalaa koskeva keskustelu saa julkisuudessa herkästi kielteisen sävyn, mutta Karoston mukaan tämä ei näy metsäalalle pyrkivien määrässä. Karoston mukaan metsäalaa opiskelemaan tuleekin yhä enemmän alanvaihtajia, vaikka suurin osa opiskelijoista opiskeleekin vasta ensimmäistä tutkintoaan. Karoston vastuulla on metsänhoidollisten aineiden opetus. Luonnonhoidolliset asiat, monimuotoisuus, hiilen sidonta ja ilmastoasiat ovat nykyisin vahvasti mukana metsänhoidossa”, hän sanoo. Nyt kurssilla puhutaan vesiensuojelusta ja hiilen varastoimisesta turpeeseen. Kiinnostusta luontoon ja maastokelpoisuutta toki tarvitaan, mutta nekin kehittyvät täällä.” Vuoden metsäopettajaa motivoi muutos Metsäala muuttuu kovaa vauhtia, ja asioista pitää koko ajan olla ajan tasalla, sanoo Xamkin metsätalouden lehtori Kalle Karosto. Xamkissa hän on työskennellyt vuodesta 2017. Muutoksen lisäksi metsäalan opettajan työssä kiehtoo vapaus. Monimuotokoulutukseen kuuluu sekä lähiettä etäopetusta, joten se sopii erityisesti työn ohessa opiskeleville. Taustalla ei kuitenkaan ole merkitystä, jos motivaatioita riittää. KALLE KAROSTO Xamkin metsätalouden lehtori 48 vuotta Kotoisin Savonlinnasta, asuu Mikkelissä Metsänhoitaja Perheessä vaimo, kaksi lasta ja kissa Harrastaa lenkkeilyä ja muuta liikuntaa sekä metsästystä Opiskelijoiden kanssa työskentely on virkistävää, sanoo Xamkin metsätalouden lehtori Kalle Karosto. ”Opetukselle on tietyt raamit, mutta sitä ei määrätä, mitä materiaaleja saa käyttää tai millä tyylillä opettaa. ”Mukavalta tuntuu. Metsäpuolelle on riittänyt tasaisesti hakijoita, ja viime keväänä metsätalousinsinöörin monimuotokoulutus oli yksi Xamkin suosituimmista opintosuuntauksista. LIINA KJELLBERG, TEKSTI PIHLA LIUKKONEN, KUVA VIELÄ 15 vuotta sitten suometsien hoitoa käsittelevällä kurssilla puhuttiin kunnostusojituksista ja ojitustekniikoista. Parasta tässä palkinnossa on se, että se tulee suoraan opiskelijoilta”, Karosto sanoo. Karosto valittiin vuoden metsäopettajaksi yhdistyksen jäsenkyselyn perusteella. ”Toivotan kaikki tervetulleiksi. Entä kenelle metsäala sopii. Osalla opiskelijoista on perheessä metsää tai metsäalan yrittäjyyttä, osalla ei ole minkäänlaista kokemusta metsästä. Hakijoita riittänyt Karostolla on takanaan noin 15 vuotta metsäalan opettajana. Päivät nuorten aikuisten kanssa ovat aika vauhdikkaita, eikä työ ole pelkkää luokassa olemista tai tietokoneella kököttämistä, vaan maastoon pääsee usein”, Karosto sanoo. Juuri metsäalalla tapahtuvat muutokset motivoivat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Xamkin metsätalouden lehtoria Kalle Karostoa. Opiskelijoiden kanssa työskentely on myös virkistävää. Vuoden Metsäopettaja -palkinto on Metsäalan opiskelijat ry:n vuosittain myöntämä palkinto ansioituneelle ammattikorkeakoulun opettajalle. ”Asioista pitää koko ajan olla ajan tasalla. Karosto äänestettiin hiljan vuoden 2025 metsäopettajaksi. Kyselyyn vastanneet kuvaavat häntä reiluksi, helposti lähestyttäväksi ja ammattitaitoiseksi opettajaksi, jonka opetustyyli on monipuolinen ja käytännönläheinen
Eivätkä vaarat tähän loppuneet: ”Nyt on käsissä aika, jolloin metsätyötä tehdään aamupimeästä iltapimeään. Silmiin joutuessaan neste voi aiheuttaa tilapäistä sokeutta. Kasvin tulitikkuaskin kokoiset ovaalinmuotoiset ja nahkeapintaiset lehdet ovat väriltään räikeän viininpunaisia tai violetteja. Kun punatyräkin oksia vaurioittaa tai taittaa, erittyy vauriokohdista maidonvalkeaa maitiaisnestettä. Punatyräkki pysyttelee kooltaan useimmiten alle kymmenmetrisenä ja voi olla puumaisen vantterarunkoinen tai pensasmaiseksi haaroittunut. 21.11.2025 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI Mitä kuuluu, UPM. Sekä pimeys sinänsä että sen psyykkiset vaikutukset saattavat metsätyömiehen helposti alttiiksi tapaturmille”, Metsälehti kirjoitti marraskuussa 1970. Seuraava Metsälehti ilmestyy 5.12.2025 HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT UUDEN mantereen trooppisilla alueilla kasvaa kauttaaltaan punasävyinen kasvi, jolle ihminen on keksinyt moninaisia käyttömuotoja – niin hyvässä kuin pahassa. Laboratoriokokeissa maitiaisnesteen on todettu olevan tehokas antioksidantti, joka kykenee tappamaan useimmat bakteerit, virukset ja sienet. Punatyräkki (Euphorbia cotinifolia ) kuuluu kuumuutta ja kuivuutta sietäviin mehikasveihin. JA SUOMEN SAHOJEN YT:T VASTA ALOITETTIIN.” TUTKIJA JAKOB DONNER-AMNELL X-VIESTIPALVELUSSA 13.11.2025 Purppuratyräkki on kooltaan useimmiten alle kymmenmetrinen. Suomessakin oli alettu ottaa työturvallisuus tosissaan, koska ”metsätöiden vakinaistaminen on huomattavasti lisännyt ammattimaisesti työskentelevän metsämiehen työaikaa, ja sitä paitsi moottorisahalla työskentely on lisääntynyt kirveen jäädessä pois käytöstä”. PUNAINEN PUU PERUSTA MARRASKUUN 1970 Metsälehdessä huomio kohdistui metsätöiden turvallisuuteen. Juurista saatava uutos on havaittu teholtaan ja ainesosiltaan kaikkein voimakkaimmaksi. Samoin kasvi helposti nuutuu, jos maaperä on heikosti vettä läpäisevää tai jatkuvasti märkää. Kansanlääkintää, myrkkynuolia ja tehokalastusta Kansanlääkinnässä on käytetty punatyräkin maitiaisnestettä muun muassa vatsan ja suoliston toiminnan tehostamiseen, oksennuslääkkeenä tai jopa myrkkynä. Neste on myös voimakkaasti ihoa ärsyttävää, ja laimentamattomana nautittuna myrkylliset ainesosat voivat paikoin aiheuttaa vakaviakin vaurioita ihmisen ja muiden selkärankaisten sisäelimissä. 11751_.indd 39 11751_.indd 39 14.11.2025 15.47.01 14.11.2025 15.47.01. ”Tällä hetkellä on todettava, että metsätraktoreiden melu on liian voimakas. Moottorisahaonnettomuuksissa jälki saattoi olla rujoa, mutta metsätöissä piili toinenkin vaara. Venezuelan edustalla olevan Curacaon saaren alkuperäisasukkaat ovat käyttäneet punatyräkin eritteitä myrkkynuolissaan lamaannuttaakseen saaliskohteitaan. Monta vaaraa vaani eessä ”METSÄ G:N TEHOSTAMISET EIVÄT JÄÄ EILISIIN LUKUIHIN. METSÄLEHTI SILLOIN ENNEN Sarja kertoo, miltä maailma näytti Metsälehden sivuilla tähän aikaan vuodesta joskus ennen. Erittämällään nesteellä puu puolustautuu havupuiden pihkan tavoin sekä aktiivisesti että passiivisesti eri tuhouhkia vastaan. Metsätraktoreiden melua oli mitattu sekä Suomessa että Ruotsissa. RUOTSIN TEHTAIDEN YT:T KESKEN. Kasvin ominaisuuksia tuntevat kalastajat ovat myrkkyä veteen sekoittamalla saaneet toisinaan parempia kalansaaliita, kun huumatut kalaraukat ovat aineen vaikutuksesta nousseet syvänteistä pintavesiin happea haukkomaan. Ruotsista oli kantautunut tieto, että siellä moottorisahatöissä kypärästä oli tullut pakollinen suojaväline. Punatyräkki kuuluu samaan tyräkkikasvien heimoon kuin kumipuu (Hevea brasiliensis ). Karibian kuparipensaaksi kutsuttu puumainen mehikasvi kasvaa luontaisesti Meksikosta aina Etelä-Amerikan Peruun saakka, sekä joillakin Karibianmeren saarilla. Tämän ovat tajunneet sekä viranomaiset että traktoreiden valmistajat”, Metsälehti kirjoitti. Lämpimissä olosuhteissa puu säilyy ”ikivihreänä”, mutta pudottaa lehtensä talveksi, jos ilman lämpötila putoaa alle kahden celsiusasteen
Meiltä saat myös korkealaatuiset jalostetut metsäpuiden siemenet, joilla varmistat metsäsi parhaan mahdollisen kasvun ja laadun. Metsäntuntija 11752_.indd 40 11752_.indd 40 14.11.2025 15.47.48 14.11.2025 15.47.48. Riippumatonta tietoa, työkaluja ja opastusta metsäsi parhaaksi. Tarjoamme asiantuntijapalvelut ja digitaaliset työkalut metsäomaisuuden hallintaan ja osaamisen tueksi. Tapio.