LOKAKUUTA 2021 . NRO 21 . NRO 18 Sattumalla on ollut merkittävä rooli moottorisahauksen MM-kisoissa menestyneen Janniina Hämäläisen uralla. PERUSTETTU VUONNA 1933 11133_.indd 1 11133_.indd 1 15.11.2024 9.07.21 15.11.2024 9.07.21. TORSTAINA 7. Sivut 22–23 MITALISTIN OTTEELLA PERJANTAINA 22. MARRASKUUTA 2024
KYMMENEN SUURINTA 1. Kun Metsälehti julkaisi samanlaisen listauksen ensi kerran vuonna 2017, sata suurinta metsänomistajaa omisti yhteensä 170 00 hehtaaria. Grotenfeltin henkilökohtainen metsäomaisuus on nyt yhteensä 1 969 hehtaaria ja hän on listalla sijalla 29. Niin Huilaja kuin Harviat ovat lisänneet metsäomistuksiaan viime vuoteen verrattuna, mutta varsin maltillisella määrällä verrattuna metsänomistajalistan suurimpiin nousijoihin. AJANKOHTAINEN / UUTISET 22.11.2024 2 Metsälehti.fi UUTISET Stora Enson metsäjohtajalla myrskyisä alku ›› 8–9 Harmaa suojelu käy kalliiksi – metsänomistajalle ›› 10–13 METSÄSTÄ Nyt on hyvä aika klapisavotalle ›› 20–21 Kokeilussa uusi sähköraivuri ›› 24 Muotimenetelmä ei kannatakaan ›› 26 PILKKEITÄ Kuka omistaa pudonneen meteoriitin. Metsälehti 92. Pariskunnan yhteenlaskettu metsäomaisuus on hieman suurempi kuin Huilajalla, 10 557 hehtaaria. HARVIA Irma Tuulikki, Muurame, 3 562 ha 8. SUUTARI Harri Yrjö Kalevi, Kajaani, 3 574 ha 7. EKHOLM Kari Väinö, Pomarkku, 3 381 ha 10. Hänen yli 10 000 hehtaarin metsäomistuksensa sijaitsevat tiettävästi Lapissa, mutta Huilaja itse on ainakin aiemmin asunut Isossa-Britanniassa. Huomioitavaa on, että Metsäkeskuksen koostamalla listalla ei SUURMETSÄNOMISTAJIEN KÄRKI ENNALLAAN, LISÄÄ OSTETTU Sadan suurimman yksityisen metsänomistajan metsäomaisuus on yhteensä jo lähes 200 000 hehtaaria. TAKAMÄKI Tapani Henrik, Kuortane, 3 334 ha TORSTAINA 7. NRO 18 Sattumalla on ollut merkittävä rooli moottorisahauksen MM-kisoissa menestyneen Janniina Hämäläisen uralla. VASTAMÄKI Ari Pekka, Nakkila, 5 535 ha 4. RAUTIO Reijo Veli, Oulainen, 4 048 ha 6. NRO 21 . vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 431 (LT/22) Lukijoita 213 000 (KMT/23) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere VALTTERI SKYTTÄ SUOMEN suurimpien yksityismetsänomistajien kärki on pysynyt vuoden aikana samana, mutta monen suurmetsänomistajan metsäomaisuus on paisunut entisestään. STENBERG Jari Matti, Kemiönsaari, 4 432 ha 5. Myös Riku Hietikko-Kaukola Orivedeltä, Kari Niemistö Helsingistä ja Jari Stenberg Kemiönsaarelta ovat lisänneet metsäomistuksiaan vuodessa yli 300 hehtaarin verran. Tosiallisesti Top 100 -metsänomistajalistan kärkipaikkaa pitävät muuramelaiset kiuassuvun edustajat Pertti ja Irma Harvia. LOKAKUUTA 2021 . ›› 35 Pahin pelko ei toteutunut mhy-vaaleissa ›› 38 TÄSSÄ NUMEROSSA MM-mitalisti Anniina Hämäläinen näytti taitojaan Lemillä. Sivut 22–23 MITALISTIN OTTEELLA PERJANTAINA 22. HARVIA Pertti Kalevi, Muurame, 6 995 ha 3. Ekholmin metsäomistukset ovat kasvaneet vuodessa 551 hehtaarilla, ja hän omistaa yhteensä 3 381 metsähehtaaria. Järvikylän salaateista ja yrteistä sekä Joroisilla Pohjois-Savossa sijaitsevasta Järvikylän kartanosta tunnetun Albert Grotenfeltin metsäomistukset ovat lisääntyneet vuodessa 681 hehtaarilla. Metsää on siirtynyt suurmetsänomistajien haltuun seitsemässä vuodessa noin 30 000 lisähehtaarin verran. Moni suurmetsänomistaja on vuodessa ostanut, perinyt tai saanut lahjoituksena lisää metsää. BROTHERUS Ilkka Johannes, Hausjärvi, 3 546 ha 9. Kuva: Mikko Nikkinen. MARRASKUUTA 2024 . Suurmetsänomistajalistan kymmenen kärkeen on puolestaan noussut pomarkkulainen Kari Ekholm. PERUSTETTU VUONNA 1933 11133_.indd 1 11133_.indd 1 15.11.2024 9.07.21 15.11.2024 9.07.21 11134_.indd 2 11134_.indd 2 18.11.2024 12.43.40 18.11.2024 12.43.40. Suurin yksityinen metsänomistaja on edelleen Anna Maria Huilaja. HUILAJA Anna Maria, Britannia, 10 084 ha 2. Näin kertoo Suomen metsäkeskuksen asiakastietojärjestelmästä koostettu sadan eniten metsää omistavan henkilön listaus. Suurmetsänomistajat miehiä Sadan eniten metsää omistavan yksityishenkilön hallussa on jo lähes 200 000 hehtaaria. Suurimmille nousijoille yli 500 lisähehtaaria Metsälehti pyysi Metsäkeskukselta samanlaisen koosteen vuosi sitten marraskuussa
Eniten metsähehtaareja omistavien listalla kahdeksantena olevan Brotheruksen tulot olivat 9 548 249 euroa. Rovaniemen hovioikeus on määrännyt Virranniemien omaisuutta takavarikkoon 60 miljoonaa euroa, ja lisäksi entiseen toimitusjohtajaan Petteri Virranniemeen kohdistuu 2,7 miljoonan euron takavarikko. Ilolalla on ansiotuloja myös Leijona Catering Oy:n hallituksen puheenjohtajuudesta. IS M O PE KK A RI N EN Pölkyn myynnillä verolistan kärkisijoille Lue koko 100 suurimman metsänomistajan lista. Muita miljoonatuloluokan suurmetsänomistajia ovat Georg Ehrnrooth 6 578 674 euroa, metsäkoneyhtiö Ponssen omistajiin kuuluva Janne Vidgren 1 937 654 euroa, Konepaja Häkkisen perustaja Keijo Häkkinen 1 840 596 euroa, Kari Parma 1 283 677 euroa, Kari Ekholm 1 215 616 euroa ja Rakennuspedon toimitusjohtaja Pekka Poutiainen 1 194 224 euroa. Metsälehti haastatteli mallastamoalalla työskentelevää Relanderia alkuvuodesta. Sahayhtiö Junnikkala Oy:n myyjät noussevat verolistalla korkealle vuoden kuluttua. marraskuuta. Metsäjohtaja Karoliina Niemi hankki kaikkiaan 138 499 euroa. Keiteleen metsäjohtaja Ilpo Pentinpuro tienasi 120 718 euroa, josta palkkatuloja 108 000 euroa. Riita koskee tiettävästi Kajaanin sahan uudelleenrakentamista. Suurmetsänomistaminenkaan ei siis välttämättä takaa yli 120 000 euron vuosiansioita tai sitten kyse on jonkinlaisista verotustietoihin vaikuttavista järjestelyistä. Projektin ongelmista on tiedotettu monitulkintaisesti. Metsälehteä kustantavan Tapio Oy:n toimitusjohtaja Anne Ilolan 221 362 euron kokonaistulot olivat lähes kokonaan ansiotuloja. Yksityismetsien puukaupan johtaja Janne Kiiliäinen ansaitsi 126 362 euroa. Hieman päälle 120 000 euroon näyttivät nousevan myös Päijät-Hämeen Jari Yli-Talosen, Etelä-Savon Petri Pajusen ja Pohjois-Karjalan Harri Välimäen ansiotulot. Tämä käy ilmi vuoden 2023 verotiedoista, jotka julkaistiin 7. MTK:n ensimmäinen puheenjohtajan Juha Marttilan ansiotulot olivat 252 149 euroa. Keitele Groupista veljekset Matti ja Mikko Kylävainio ansaitsivat jokseenkin saman 4,3 miljoonaa euroa. 11134_.indd 3 11134_.indd 3 18.11.2024 12.43.43 18.11.2024 12.43.43. Korkealla ovat myös Laura 10,7 miljoonalla ja Pekka Virranniemi 8,1 miljoonalla eurollaan. Yhdistysten ansiokärki 160 000 euroa Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon johtaja Pekka Sahlmanin ansiotulot olivat 160 256 euroa. Hän omistaa metsää muun muassa Kuhmoisissa. Sahayhtiö Versowoodin omistajan Ville Kopran kokonaistulot olivat 4,3 miljoonaa. Metsähallituksessa valtion ykkönen Metsähallituksen pääjohtaja Juha Niemelä tienasi 344 173 euroa ja Metsähallituksen Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula 229 692 euroa. Suurmetsänomistajissa on monia yli miljoonan euron tuloluokkaan yltäviä. Isänsä Keijo Kopran tulot hiukan yli 800 000 euroa, ja veljensä, Westas-yhtiön omistajajohtaja Pekka Kopran hiukan alle 800 000 euroa. Koko Suomen verotietojen kärkisijoilla keikkuvat sahayhtiö Pölkyn entiset omistajat eli Virranniemen suvun jäsenet. Maaja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston ylijohtaja Tuula Packalen ansaitsi 120 493 euroa. UPM:llä mekaanisen puunjalostuksen ja viime vuoden syksystä myös puunhankinnan johtaja Antti Koulumies tienasi 150 484 euroa. Stora Enso ilmoitti vastikään ostaneensa Junnikkalan. Tuon verran hehtaareja omistaa Timo Lyytikäinen Kouvolasta. Noin 1 800 metsähehtaaria omistava Pär-Gustaf Relander tienasi 7 058 047 euroa. Esimerkiksi kolmenkymmenen eniten metsää omistavan joukossa on vain neljä naisen nimeä. Brotherus on siivousvälineistä tunnetun Sinituotteen hallituksen puheenjohtaja. Miljoonatuloja myös suurmetsänomistajille Ei ole yllätys, että Suomen suurimmat yksityiset metsänomistajat ovat myös yli 120 000 euroa vuodessa tienanneiden veronmaksajien joukossa. Metsäherrat tienasivat Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppanen ansaitsi 341 836 euroa, tuotantojohtaja Hannu Alarautalahti 246 637 euroa ja puukauppaja metsäpalvelujohtaja Jani Riissanen 233 199 euroa. UUTISET 22.11.2024 Metsälehti.fi 3 VALTTERI SKYTTÄ MIKKO HÄYRYNEN Vuosikymmenten työ voi tuoda metsäalalla ison tilin kertarysäyksellä. Viime vuonna Junnikkalan omistajaveljeksistä Kalle Junnikkala tienasi 160 677 euroa ja Veli-Matti Junnikkala 123 614 euroa, lähes kokonaan ansiotuloja. Pölkylle saatiin uusi pää, kun Virranniemet myivät Pölkky Oy:n itävaltalaiselle Pfeiferille yrityskaupalla tammikuussa 2023. Suurmetsänomistajat ovat pääsääntöisesti miehiä. Junnikkalan veljekset ensi vuonna kärkeä. Verolistan kärkikymmenikköön nousivat kaupan myötä Jaakko 32,4 miljoonan, Petteri 21,9 miljoonan ja Erkki Virranniemi 21,3 miljoonan euron kokonaistuloillaan. SUURMETSÄNOMISTAJIEN KÄRKI ENNALLAAN, LISÄÄ OSTETTU ole henkilöitä, jotka hallitsevat metsiään omistamiensa yritysten kautta, joten monen todellisen suurmetsänomistajan nimi voi jäädä tätä kautta piiloon. Yli 1 000 metsähehtaaria omistavien joukossa on myös yllättävän monia, joiden nimi ei komeile verokoneissa. Versowoodin metsäjohtaja, tänä vuonna JPJ-Woodin metsäpäälliköksi siirtynyt Jussi Torpo ansaitsi 132 465 euroa. Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajan Paula Lehtomäen ansiotulot olivat 273 887 euroa. UPM:n metsäjohtajana vuoden 2023 syksyyn asti työskennellyt Sauli Brander ansaitsi 677 363 euroa. Sadan suurimman metsänomistajan listalle pääsee tällä hetkellä 1 177 hehtaarilla. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajan Mikko Tiirolan tienestit olivat 127 933 euroa, metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola sai 124 875 euroa ansiotuloja. Matin muutamaa kymmentä tuhatta korkeammat tulot johtunevat hänen asemastaan myös Sahateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajana. Ostaja Pfeifer on sittemmin riitauttanut kaupan ja vaatii puutteellisiin investointitietoihin vedoten hinnanalennusta. Storan Enson väistyvä metsäjohtaja Janne Partanen tienasi 266 868 euroa. Yli 3 500 hehtaaria omistava Ilkka Brotherus on suurmetsänomistajien tulokärki. Suomen metsäkeskuksen johtajan Ari Einin kokonaisansiot olivat 125 624 euroa
Suurin osa metsänomistajista oli kuullut metsälahjavähennyksestä, mutta vähennyksen käyttäjiä oli silti vähän. Ennallistamistyö käynnistyi EU:n ennallistamisasetuksen kansallinen toteutus on nytkähtänyt liikkeelle. Keskikasvu oli suurinta Päijät-Hämeessä, 7,5 kuutiota hehtaarilla. Puuston kasvun hidastumisesta ovat viime vuosina kertoneet myös Ruotsi, Norja ja Saksa. Keski-Pohjanmaalla puuston määrä pysyi ennallaan ja muissa maakunnissa puuston määrä jatkoi edelleen kasvua. Metsään.fi:ssä tuoretta metsävaratietoa Suomen metsäkeskus on julkaissut tuoretta metsävaratietoa kesällä 2023 kartoitetuilta alueilta. Suunnitelmaa työstetään viidessä eri teemaryhmässä sekä projektiryhmässä, joita vetävät ympäristöministeriön ja maaja metsätalousministeriön asiantuntijat. 11135_.indd 4 11135_.indd 4 18.11.2024 12.46.30 18.11.2024 12.46.30. Arvio puuston kuolleisuudesta on noin kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Korhosen mukaan puuston kuolleisuuden lisääntyminen ei selity luonnonhoitotoimilla, esimerkiksi säästöpuiden jättämisellä. Puuston vuotuinen kasvu metsäja kitumaalla on 103 miljoonaa kuutiota, mikä on lähes viisi miljoonaa kuutiota vähemmän kuin edellisessä inventoinnissa (VMI12). Kuusi maakuntaa miinuksella Maakunnittaisten valtakunnanmetsien inventointitietojen mukaan puuston määrä on pienentynyt kuudessa maakunnassa. Ne on myös saatavilla Metsään.fi-palvelusta tilakohtaisena tietona yksityisille metsänomistajille. m 3 Et el äSa vo Ky m en la ak so Ke sk iSu om i Ka nt aH äm e U us im aa A hv en an m aa Ke sk iPo hj an m aa Va rs in ai sSu om i Et el äKa rja la Ka in uu Sa ta ku nt a Po hj an m aa Po hj oi sPo hj an m aa Po hj oi sSa vo Po hj oi sKa rja la La pp i Ko ko m aa Pi rk an m aa Et el äPo hj an m aa Pä ijä tH äm e 60 40 20 Lähde: Luke SA M I KA RP PI N EN Etelä-Savon puuston määrä on pienentynyt 17 miljoonalla kuutiolla. Koko Suomessa puuston määrä lisääntyi 77 miljoonalla kuutiolla 2,55 miljardiin kuutioon. Meto: Kohtuuton työkuorma lisää riskejä Metsäasiantuntijoiden työkuorma on Suomessa kohtuuton, Metsäalan Asiantuntijat ry (Meto) arvioi ja vaatii lisää asiantuntijoita. AJASSA 22.11.2024 4 Metsälehti.fi JUSSI COLLIN SAMI KARPPINEN METSIEN kasvu on pienentynyt, tuoreet Valtakunnan metsien mittaustulokset kertovat. Luontainen kuolleisuus on 8,8 miljoonaa kuutiota vuodessa, mikä on 1,8 miljoonaa kuutiota enemmän kuin edellisessä inventoinnissa. Muutos on iso, sillä vielä vuosien 2009–2013 ja 2014–2018 inventointien välillä maakunnan metsävarat kasvoivat neljällä miljoonalla kuutiolla. Mikkelissä ajettiin harvennuspuuta tien varteen helmikuussa 2022. Tuoreimman inventoinnin (VMI13) mittaukset tehtiin vuosina 2019–2023. Luken metsätuhoseurannat tulevat tuottamaan tarkempaa tietoa puustotuhoista”, Korhonen sanoo. Tiedot on julkaistu avoimena metsäja luontotietona. Selvästi eniten puuston määrä on vähentynyt vuosien 2014– 2018 ja 2019–2023 inventointien välissä Etelä-Savossa. Korhonen tiedotteessa. Tämä selittyy vähennyksen ehdoilla ja sillä, että suurin osa metsänomistajista siirtää metsätilansa mieluummin perintönä tai kaupalla kuin lahjana. Se on 77 miljoonaa kuutiota enemmän kuin edellisessä inventoinnissa, eli puuston kasvu on ollut suurempi kuin hakkuut ja puiden luontainen kuoleminen. Tuoreiden tulosten mukaan puuston kuolleisuus on kasvanut. Metsätiloista viidennes kuuluu metsänomistajille, jotka voisivat käyttää vähennystä, jos metsä annettaisiin lahjana yhdelle saajalle. Kaiken perusta ovat riittävät kannusteet ja korvaus tehdyistä toimenpiteistä”, sanoo maaja metsätalousministeri Sari Essayah tiedotteessa. ”On tärkeää valmistella ennallistamissuunnitelma kansalaisia kuunnellen. ”Sen sijaan yksittäisten, eri puolilla metsiä olevien kuolleiden puiden määrä on lisääntynyt huolestuttavasti. Järjestön mukaan esimerkiksi Ruotsissa metsäasiantuntijoita on runsaat 50 prosenttia enemmän vastaavaa pinta-alaa kohden. Myöskään metsätuhojen pinta-alat eivät ole kasvaneet näin paljon. Kuusi maakuntaa miinukselle Puuston määrän muutos maakunnittain VMI 12 (2014-2018) ja VMI 13 (2019-2023) välillä, milj. LYHYET Metsien kasvu on hidastunut Kuudessa maakunnassa puuston määrä on vähentynyt. Syytä tähän ei vielä tarkasti tiedetä, mutta tilannetta on tarpeen seurata. Puusto väheni myös Keski-Suomessa, Kanta-Hämeessä, Uudellamaalla sekä Ahvenanmaalla. Metsälahjavähennyksen käyttö vähäistä Metsälahjavähennyksen merkitys on osoittautunut ennakoitua pienemmäksi, PTT:n, Luken ja TTS:n tutkimuksesta selviää. Uutta tietoa on saatu kaikkiaan 17 alueelta eri puolilta Suomea, alueiden yksityismetsien pinta-ala on noin kaksi miljoonaa hehtaaria. Vuotuinen kokonaiskasvu oli suurinta Lapissa, runsaat 13 miljoonaa kuutiota. ”Vaikka metsäasiantuntijoilla on laaja-alainen osaaminen, niin riskit virheisiin kasvavat koko toimintaketjussa, kun työkuorma on kohtuuton”, sanoo Meton puheenjohtaja Stefan Borgman tiedotteessa. ”Hidastumisen syitä ovat tutkimusten mukaan metsien varttuminen nopeimman kasvun vaiheen ohi, myös kuivuus ja metsätuhot vähentävät kasvua. Lisäksi on huomattava, että edellisen inventoinnin aikaan kasvuun vaikuttavat sääolosuhteet olivat keskimääräistä paremmat”, kertoo Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Kari T. Siellä puustoa on metsäja kitumaalla nyt yhteensä 167 miljoonaa kuutiota, mikä tarkoittaa 17 miljoonan kuution eli yhdeksän prosentin pudotusta puuvarannossa. Siellä keskikasvu oli kuitenkin pienin, vain kaksi kuutiota hehtaarilla. Maakunnan puuston määrä laski seitsemällä miljoonalla kuutiolla 46 miljoonaan kuutioon. Kuolleisuus huolettaa Kasvun hidastumisesta huolimatta puuston tilavuus kohosi 2,5 miljardiin kuutioon. Prosentuaalisesti puusto väheni eniten metsäteollisuuskeskittymästä tunnetussa Kymenlaaksossa, 13 prosenttia
”Onko lähellä niin sanottua luonnontilaa oleva rakenne optimi. Läntisimmässä Lapissa myyrät runsastuivat odotusten vastaisesti vain vähän kuluneen kesän aikana. Puseniuksen mukaan on esitetty, että hirvikannan sukupuolijakauma voisi olla ilman ihmisen metsästyksen vaikutusta lähempänä yhden suhde yhtä. Aiemmin saalismäärien näin selvä lasku on kuitenkin tarkoittanut sitä, että hirvien määrä lisääntyy voimakkaasti nopealla tahdilla. Eteläja Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa myyräkannat kasvoivat viime vuoden aikana, mikä enteili huippua tälle syksylle. On odotettavissa, että jyrsijämäärät kasvavat ensi vuoden aikana. AJASSA 22.11.2024 Metsälehti.fi 5 VALTTERI SKYTTÄ UROSHIRVIEN eli sonnien osuus aikuisten hirvien saaliista on kasvanut viime vuosina selvästi. Kirjoittajat ovat Luonnonvarakeskuksen tutkijoita. Kahvipöytäkeskusteluissa kuulee usein väitteen, että hirvinaaraita säästellään, kun halutaan säilyttää alueella hyvä hirvikanta myös tulevina vuosina. Metsä-Lapissa varsinkin metsämyyrät runsastuivat kesän 2024 aikana. pissa on sitä vastoin tavattu kuluneen syksyn aikana paikallisesti runsaasti petolintuja, mikä kertoo kohtalaisesta myyräkannasta näillä alueilla. Aikuisten naarashirvien saalismäärä on laskenut neljässä vuodessa miltei 7 000 eläimellä, uroshirvien saalismäärä noin 5 000 sonnilla. Uroshirvien saalisosuus kasvanut selvästi Viimeksi hirvikanta lähti näillä kokonaissaalislukemilla jyrkkään nousuun. Oulun eteläpuolisessa Suomessa uroshirvien saalisosuus on noussut noin 50 prosentista lähelle 60 prosenttia vuodesta 2016 lähtien, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Jyrki Pusenius sähköpostitse. W IK IM ED IA C O M M O N S Tuoko naaraiden säästely taas kantahyppäyksen. Saaliin urososuutta oleellisempaa on kuitenkin uroshirviin kohdistuva metsästyspaine. Myös peltomyyriä esiintyi jonkin verran itäisessä Suomessa. Urosten saalismäärässä tämä tarkoittaa pudotusta noin 15 000 kaadosta 10 000 kaatoon, naaraiden noin 14 000 kaadosta 7 000 kaatoon. Aikuisiin uroshirviin kohdistuva metsästyspaine ei ole kasvanut, vaikka urosten osuus saaliista on noussut. Päijät-Hämeessä ja Päijänteen itäpuolella tavattiin syksyn pyynneissä runsaasti metsämyyriä, muualla kannan nousu oli maltillisempaa. Kannankasvu jäi kuitenkin hyvin vaatimattomaksi kesän aikana. Runsaampi hirvien määrä tarkoittaa myös suurempaa riskiä hirvien aiheuttamiin metsätuhoihin. Kannat ovat viime talvena, ja viimeistään lumen sulamisen jälkeen, romahtaneet ylimmässä Lapissa odotusten mukaisesti. Metsästyspaine tarkoittaa kaadettujen urosten lukumäärää suhteutettuna urosten määrään metsästyskauden alussa. 11135_.indd 5 11135_.indd 5 18.11.2024 12.46.32 18.11.2024 12.46.32. Oulu– Kainuu-seudulla myyriä oli syksyn seurantapyyntien mukaan vielä kohtalaisesti, mutta määrien odotetaan vähenevän alkavan talven kuluessa. Jos taas tavoitteena ovat komeat sarvet, on sukupuolisuhteeltaan tasaisempi kanta parempi”, Pusenius kertoo. Ensi kesä saattaa olla myyrävuosi. ”Vasoissa on enemmän uroksia kuin naaraita, eli aikuiskantaan rekrytoituu aina vähän enemmän uroksia kuin naaraita”, Pusenius kertoo. Eli kun on paljon naaraita, tulee myös paljon vasoja. Jahtikauden jälkeinen arvio hirvimäärästä pompsahti muutamassa vuodessa reilusta 80 000 eläimestä yli sataantuhanteen hirveen. Onko asia näin suoraviivainen. Ihmisen kannalta, jos tavoitteena on metsästysmahdollisuudet ja liha, voi naarasvoittoinen kanta olla parempi. Onko hirvien määrä taas jyrkällä kasvukäyrällä. Eteläisen Suomen keskiosissa esiintyy runsaasti metsämyyriä, muuten myyräkannat ovat maltillisia. Oulun seudulla, Kainuussa ja Ylä-Lapissa myyräkannat olivat kannanvaihtelunsa huippuvaiheessa syksyllä 2023. ”Jos metsästettävää halutaan petokantojen vahvistuessa, voi olla edullista pitää (hirvi)kannassa enemmän naaraita”, Pusenius kirjoittaa. Taustalla on muun muassa se, että kokonaishirvisaalis on pienentynyt viime vuosina kymmenillä tuhansilla kaadoilla. Tällä hetkellä Etelä-Suomessa on paikoin tilanne, jossa yhtä sonnia kohti on lähemmäs kaksi naarashirveä. Hirvisaaliin sukupuoliosuudet voivat vaikuttaa jäävän hirvikannan rakenteeseen. Ainoastaan eteläisen Suomen alueilla, missä esiintyy runsaasti metsämyyriä, voi syntyä havupuiden latvavaurioita. Itä-LaMyyrät viettävät välivuotta Jyrsijämäärät ovat valtaosassa Suomea korkeintaan maltilliset. Luken seurannan mukaan Keski-Suomen pohjoisosissa, eteläisen Suomen itäpuoliskolla ja etelärannikon läheisyydessä myyräkannat runsastuivat viime kesänä. 20000 40000 60000 80000 100000 120000 Kanta jahdin jälkeen Hirvisaalis Lä hd e: Lu ke H irv iti et ot au lu kk o 20 24 2010 2015 2020 2023 HEIKKI HENTTONEN OTSO HUITU MYYRIEN määrä suurimmassa osassa Suomea on Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan tällä hetkellä niin vaatimaton, että taimituhoja ei ole odotettavissa alkavana talvena. Näin kävi esimerkiksi kymmenisen vuotta sitten. Hirvisaaliin määrä laski viime vuonna 2000-luvun pohjalukemiin. Näillä alueilla kannat ovat olleet vahvat vuosina 2022 ja/tai 2023. Uroshirvien osuus saaliista on kasvanut, niihin kohdistunut metsästyspaine ei. Satakunnan, Pirkanmaan ja Keski-Suomen lounaisalueen seurantapyynneissä saatiin vain niukasti jyrsijäsaalista
Täällä puuston määrä kasvoi vuosien 2009–13 ja 2018– 22 inventointien välillä noin 200 miljoonaa kuutiota. Inventoinnin mukaan kaksi miljoonaa hehtaaria metsää on tuhoutunut vuosikymmenen aikana. Yli 30 prosenttia Saksan metsistä on yli 100ja 20 prosenttia yli 120-vuotiaita. Nyt metsät ovat keskimäärin 82 vuotta vanhoja. Eniten määrä on pienentynyt Nordrhein-Westfalenin (49 miljoonaa kuutiota), Hessenin (37 miljoonaa kuutiota) sekä Niedersachsenin alueilla (21 miljoonaa kuutiota). Kuivuus, myrskyt sekä kirjanpainajat ovat tuhonneet 2010-luvulta alkaen Saksan kuusikoita hurjaa vauhtia. Se on noin 20 prosenttia maan kuusipuustosta. Metsälehti uutisoi Saksan kuusikoiden tilanteesta laajasti jo vuonna 2023. Kuusikoiden puusto on vähentynyt Saksan kaikissa osavaltioissa. Se on viisi vuotta enemmän kuin vuonna 2012. Kasvu putosi rajusti ja keski-ikä nousi Saksan metsien vuotuinen kokonaiskasvu on nyt 101,5 miljoonaa kuutiometriä. Vertailun vuoksi – Suomen metsissä puuta on 2,55 miljardia kuutiota. Kymmenessä vuodessa se nousi 22,7 miljoonalla kuutiolla. Kirjanpainajat eivät tiettävästi pysty iskeytymään douglaskuusiin. Lehtipuista tammella ja pyökillä menee edelleen pääsääntöisesti hyvin. ja puolen vuoden kokonaishakkuumäärää Suomessa. Keskimäärin Saksan metsät kasvavat vuosittain 9,41 kuutiometriä hehtaaria kohden. Puuvaranto ei kasvanut Kokonaisuudessaan Saksan metsien puuvaranto on pysynyt vuo11150_.indd 6 11150_.indd 6 18.11.2024 12.47.32 18.11.2024 12.47.32. Puuta maan metsissä on yhteensä 3,7 miljardia kuutiometriä. Edelliseen, vuonna 2012 valmistuneeseen inventointiin verrattuna Saksan kuusikoiden kokonaistilavuus on pienentynyt noin 190 miljoonaa kuutiometriä. SA M I KA RP PI N EN sien 2012 ja 2022 välillä käytännössä samana. Suomessa keskikasvu on viisi kuutiota. Vuonna 2012 kasvu oli vielä 121,6 miljoonaa kuutiota. Vaikka douglaskuusta on maassa vielä verraten vähän, on sen määrä kasvanut nopeasti. Muiden havupuiden, kuten saksanpihdan, douglaskuusen ja männyn, puuston määrä on jatkanut Saksassa kasvua. Kuusikoiden keski-ikä on kuitenkin laskenut kuudella vuodella 62 vuoteen. Runsaista tuhoista ja uudistusaloista huolimatta Saksan metsien keski-ikä on jatkanut nousuaan. Sen sijaan saarnen määrä on vähentynyt lähes kautta maan, yhteensä noin 11,7 miljoonalla kuutiolla. Suomessa metsät kasvavat näin ollen enemmän kuin Saksassa, 103,6 miljoonaa kuutiota vuodessa. Ne paljastavat maan kuusikoiden karun kohtalon myös virallisten lukujen valossa. Toiseksi yleisin puulaji kuutioilla mitaten on pyökki, jota on reilut 680 miljoonaa kuutiota. Tuhoista huolimatta Saksan metsiä hallitsee edelleen kuusi, jota on noin miljardi kuutiota eli 27 prosenttia kokonaispuustosta. AJASSA 22.11.2024 6 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN SAKSAN tuoreimman valtakunnan metsien inventoinnin (Bundeswaldinventur ) tulokset julkaistiin lokakuussa. Douglaskuusi tulevaisuuden laji. -200000 -150000 -100000 -50000 50000 100000 150000 Ka ik ki pu ul aj it yh te en sä Kuusikoista katosi lähes 200 miljoonaa kuutiota Puuston määrän muutos Saksassa puulajeittain 2012–2024, 1000 m 3 Lähde: Thünen Institut Py ök ki Sa ar ni Ta m m i Va ah te ra M uu t pi tk äi kä ise t le ht ip uu t Ko iv u Le pp ä M uu t ly hy tik äi se t le ht ip uu t Le ht ip uu t yh te en sä Ku us i Sa ks an pi ht a D ou gl as ku us i M än ty Le ht ik uu si H av up uu t yh te en sä 242 -127 826 -189 936 -11 692 Saksan metsät kasvavat nyt vähemmän kuin Suomen. Maan pyökkipuuston määrä kasvoi 46 miljoonalla ja tammipuuston määrä 48 miljoonalla kuutiolla. Määrä vastaa kahden Saksan katastrofin suuruus varmistui Vuosikymmenen aikana Saksassa on tuhoutunut myrskyjen, kirjanpainajien ja kuivuuden vuoksi kaksi miljoonaa hehtaaria metsää, pääasiassa kuusikoita. Douglaskuusikot kasvavat Saksassa keskimäärin 15,4 kuutiota hehtaarilla vuosittain
Pilkemaster EVO 36 HC Lite -klapikone on suunniteltu tehokkaaksi ja kevyeksi käyttää. Kampanjat voimassa 15.12.2024 asti Suomen suurin metsäalan verkkokauppa! Norwood LM30 isoja ominaisuuksia pienellä rahalla Hinta LM30 alk: 6560,00 Tukin halkaisija: 76 cm Tukin pituus: 5,0 m Alustan pituus: 6,0 m Laudan leveys max: 64 cm Moottorivaihtoehdot: 14 hv Kohler 8,0 kW Norwood sähkömoottori Tekniset tiedot LM30 LUMBERMATE LM30 Max.tukin halkaisija 76 cm Saatavilla sähkötai polttomoottorilla Kysy rahoitusvaihtoehtoja! HETI toimitukseen! NYT -10% Koneesta ja lisävarusteista! Kuvan traileri lisävaruste (ovh. METSÄTYÖT METSÄSTYS RETKEILY PUUTARHA KONEYRITTÄJÄT METSÄTEOLLISUUS 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.. Tämä tekee siitä loistavan koneen esimerkiksi yhteiskäyttöön! Heti toimituksee n! Heti toimitukseen: Pilkemaster Evo 36 TR 10150,00 Pilkemaster Evo 30 TR 8790,00 KAUPAN PÄÄLLE: 25 kpl 1,5³ klapisäkki arvo 472,50 Klapisäkkiteline arvo 359,00 Meiltä myös markkioiden nopeimmat klapikoneet! ETUJEN ARVO 831,50!! 11150_.indd 7 11150_.indd 7 18.11.2024 12.47.33 18.11.2024 12.47.33. 7290,00) PILKEMASTER EVO 36 HC LITE KLAPIKONE 16149 , 00 Polttomoottori 14 hp Puun katkaisupituus: max 60 cm Suurin halkaisija: 36 cm Halkaisuterä: vakiona 2/4 Jarrullinen kärry Voimansiirto: hydraulinen Syöttörulla esiasennettu Kysy rahoitusvaihtoehtoja! Pilkemaster EVO -sarjan klapikoneesta voit rakentaa lisävarusteilla juuri sellaisen, kuin tarvitset. AJASSA www.uittokalusto.
11136_.indd 8 11136_.indd 8 18.11.2024 12.50.59 18.11.2024 12.50.59. ”Tilanne ei voi olla pysyvä ja on kaikkien osapuolten etu, että säännöt ovat selkeät. ”Kriittisiä kysymyksiä on tullut, mutta luottamus on palautumassa.” Harmaan suojelun monet sävyt Raakkutragediassa ei ollut kyse kehnoista ohjeista, vaan ohjeiden vastaisesta menettelystä. 22.11.2024 8 Metsälehti.fi AJASSA / HAASTATTELU MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT OLIPAHAN sattuma: Tuomas Tiilikaisen nimitys Stora Enson metsäjohtajaksi julkistettiin vain muutama päivä ennen raakkukohua. ”Tavoitteena on aina nolla, aivan kuin työturvallisuudessa. ”Päätös on voimassa toistaiseksi, kunnes tulee tarkempia ohjeita valvovalta viranomaiselta eli ely-keskukselta.” Nykyisiä viranomaisohjeita hän pitää ongelmallisina. Esimerkiksi kriittinen tieto raakkuesiintymistä ei ole avointa. Tiilikainen vierastaa termiä ”harmaa suojelu” eikä pidä vyöhykkeen leventämistä dramaattisena muutoksena. Hukkajoen tapahtumien Tiilikainen sanoo tulleen sataprosenttisena yllätyksenä. Yhtiöllä oli jo aiemmin ohje 45 metrin vyöhykkeestä. Kauppa herätti jatkokysymyksiä. Niidenkin joukossa Hukkajoki oli vertaansa vailla. ”On kaikkien osapuolten etu, että säännöt ovat selkeät.” Kaikista syksyn myrskyistä huolimatta Tuomas Tiilikainen kokee tulleensa unelmatehtävään – työntekoa ihmisten, luonnon ja hyvinvoinnin eteen. Siinä valossa Stora Enson päätös raakkuesiintymien 50 metrin suojavyöhykkeestä vaikuttaa hätäiseltä harmaalta suojelulta. ”Tunteista päällimmäisenä oli iso pettymys, että miten voi näin tapahtua, vaikka parhaamme yritämme.” Tiilikainen ei selitä mutta suhteuttaa, että Stora Enso korjaa noin 20 000 leimikkoa vuodessa. Julkisanottuna tavoitteena on turvata puunsaanti Oulun kartonkitehtaalle, jonka toinenkin paperikoHURJAA HURJEMPI SYKSY Stora Enson uusi metsäjohtaja aloitti myrskyn silmässä. Haluamme olla mukana niissä pöydissä, joissa pelisäännöistä päätetään.” Junnikkala ja huoli tukkimitoista Pari kuukautta Hukkajoen jälkeen tuli suuri uutinen sahayhtiö Junnikkalan ostosta. Olen täysin vakuuttunut, että yhtiö nousee kriisistä entistä kirkkaampana.” Menikö puunmyyjien luottamus puukauppaa häiritsevällä tavalla. Niistä tulee satoja omavalvontailmoituksia, joista kymmenkunta luokitellaan ympäristöpoikkeamiksi
Stora Enson mallissa monimuotoisuustoimista maksetaan kuutiokohtainen lisä, ja kriteerit asettuvat PEFCja FSC-sertifikaattien välimaastoon. ”Haluamme olla suunnannäyttäjä monimuotoisuuden kehittämisessä.” neista on muunnettu kartongille ja käynnistyy ensi vuoden alkupuoliskolla. Lehtikuusi pitää edelleen vähäväkisten kärkisijaa, mutta kakkostilalle on noussut tervaleppä, joka yltää yli 50 000 kappaleen istutusmääriin. 22.11.2024 Metsälehti.fi 9 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA. 11136_.indd 9 11136_.indd 9 18.11.2024 12.51.02 18.11.2024 12.51.02. Junnikkalan hankkima 1,7 miljoonaa kuutiota menee nyt Stora Ensolle. Mitään ihmisyydelle vierasta muutoksen taustalla tuskin on. Jos metsäteollisuus tai valtiovalta tahtoo muutosta tukea, fiksua olisi valita keihäänkärkilajit, joilla pyritään pääsemään tuhansista taimista satoihin tuhansiin. Vaikka Oulun sahalla ja kartonkitehtaalla on välimatkaa kymmenisen kilometriä, ne muodostavat kustannusetua antavan integraatin. TUOMAS TIILIKAINEN STORA ENSON Suomen metsäjohtaja 47 -vuotias ASUU Valkealassa KTM Lappeenrannan yliopistosta TYÖURA metsäteollisuudessa, pääosin Stora Ensolla Suomessa ja ulkomailla, viimeksi Forest-divisioonan henkilöstöja turvallisuusjohtaja NAIMISISSA , kolme lasta HARRASTUKSINA liikunta, avustavat konetyöt kasvinviljelytilalla, yhteiskunnallisten asioiden seuraaminen, lukeminen ja hirvimetsä. Kuka on monimuotoisin. Tiilikainen painottaa kaupan tuomia synergioita puunhankinnassa. Lehmuksen, jalavien ja vaahteran taimia toimitettiin viime vuonna uudistusaloille kutakin viidensadan taimen luokkaa. Puun määrällinen menekki ei katoa minnekään. Näistä vähälukuisinta, hieskoivua, istutettiin vuoden 2006 tilastotiedon mukaan 150 000 kappaletta. Viljelypäätöksiä tehdessä tarvitaan edes teoreettisia kysyntänäkymiä puuraaka-aineelle. Kaikkiaan muut kuin pääpuulajit muodostivat vajaan prosentin istutetuista taimista. Kaikilla integraattiyhtiöillä sekä itsenäisillä sahoilla on omansa. LUKEN PUUVA-HANKKEESSA tehtyjen uusien laskelmien mukaan taimien yksikköhinnan kannalta kriittinen taimierän koko on 15 000 tainta. Monimuotoisuusvalveutuneessa ajassamme voisi kuvitella, että harvinaisempien lajiemme viljely olisi yleistynyt. Siitä seuraa kysymys, säilyvätkö Junnikkalan metsänomistajaystävällisinä pidetyt tukkimitat ja järeyslisä ja syökö Stora Enson kuitunälkä jotain siitä, mitä tähän asti on mennyt Oulaisten pikkutukkisahalle. Tiilikainen lupaa, että työtä on edelleen puunostajille ja korjuuyrittäjille, jotka siirtyvät Stora Enson palkkalistoille tai sopimusyrittäjiksi. Mitä enemmän tarvetta on riskien hajauttamiselle tai monimuotoisuuden tukemiselle, sitä perustellummaksi harvinaisempien lajien viljely muuttuu. NIUKASTA NIUKEMPAA KATRI HIMANEN KIRJOITTAJA ON LUONNONVARAKESKUKSEN ERIKOISTUTKIJA. Hirvieläintuhojen vaikutus lehtipuiden istutuksen niukkuuteen lienee selvä. Sitä pienemmissä erissä taimikohtaiset kustannukset ampaisevat pilviin. Joka tapauksessa kartalle tuKOLMEN PÄÄPUULAJIMME JÄLKEEN yleisimmät viljelylajit olivat parikymmentä vuotta sitten siperianlehtikuusi, visakoivu, hybridihaapa ja hieskoivu. Laskelmien perusteella erikoisempien puulajien siemenhinnat muodostavat myös yllättävän suuren osan kustannuksista, erityisesti tammella. Keskikokoiseen muovihuoneeseen mahtuu taimitarhalla puolisen miljoonaan paakkutainta. LYHYELLÄ TAI KESKIPITKÄLLÄ aikajänteellä puulajikirjon monipuolistamisessa ei useinkaan ole taloudellista järkeä. ”En tunnista muutostarvetta niiden suhteen”, Tiilikainen sanoo. Taimihuolto, sopivimman maanmuokkaustavan löytäminen, istutustiheyden optimointi ja muut taimikon perustamisvaiheen seikat jäävät helposti kehittymättä, jos kokemuksia ei kerry kuin tipoittain. li alue, josta puuttuu vahva tukki edellä -ostaja. Monimuotoisuuskauppa poikkeaa sertifikaateista sitenkin, että se ei ole leima, joka seuraisi lopputuotteeseen saakka. Muutamien satojen tai tuhansien taimien tilaukset ovat siten tuotannon tehokkuuden kehittämisen näkökulmasta onnettomia, vaikka pienerien tuotanto onkin hieno oma taiteenlajinsa. Hybridihaapabuumia vuosituhannen vaihteessa selittivät Metsäliiton tekemät viljelysopimukset, joissa puuaineksesta luvattiin tietty hinta. Monimuotoisuuden kannalta positiivista kehitystä on ollut jalojen lehtipuiden, metsähaavan ja harmaalepän ilmaantuminen istutuksiin viime vuosien aikana. Jaloista lehtipuista ainoastaan tammentaimien vuotuinen kokonaistuotanto on ajoittain ylittänyt tämän rajan. Vuosituhannen alun tilanne, jossa puolen tusinaa puulajia oli kohtuullisen laajamittaisessa kasvatuksessa, olikin metsätalouden kannalta terveempi tilanne kuin nykyinen, parikymmentä hyvin pienimittakaavaisesti harrastettua lajia. Tilanne on kuitenkin päinvastainen: viime vuonna muiden kuin kuusen, männyn ja rauduskoivun taimien yhteenlaskettu osuus istutuksista oli neljä promillea. Metsien käyttö on jatkuvassa muutoksessa, ja uusinta uutta ovat monimuotoisuusohjelmat hintalisineen. Menee jossittelun puolelle, olisiko ostamatta jättäminen vaarantanut puuhuollon, sillä miljardin euron investointipäätöstä tuskin olisi tehty, jos asian kanssa olisi epävarmuutta. Määrät ovat kuitenkin puutarhahoitoluokassa
TIIA PUUKILA, TEKSTI JOHANNES TERVO, KUVAT 11137_.indd 10 11137_.indd 10 18.11.2024 12.51.53 18.11.2024 12.51.53. Hakkuissa säästettävä kanahaukan pesä erottuu maasta käsin, kun sitä osaa katsoa. Hinta maanomistajalle voi olla tuhansia euroja. Kyseinen pesäpuu uhkaa aiheuttaa Hanhimäen veljeksille noin 15 000 euron puukauppatulojen menetyksen. Uusimmat ongelmat ovat koituneet kanahaukkojen pesistä. 22.11.2024 10 Metsälehti.fi AJASSA Kanahaukan pesälle YLI KYMPPITONNIN hintalappu Harmaata suojelua metsiin tuovat niin lainsäädäntö, sertifiointi kuin ympäristöjärjestöjen toimet
Näin kovat taloudelliset tappiot aiheuttavat suojeltavilla lajeille karhunpalveluksen, sillä eihän metsänomistajalla ole mitään intressiä ilmoittaa löytämistään pesistä eteenpäin viranomaisille, vaan päinvastoin pyrkiä pitämään ne salassa tai pahimmillaan hävittämään”, Mika Hanhimäki harmittelee. 11137_.indd 11 11137_.indd 11 18.11.2024 12.51.54 18.11.2024 12.51.54. Siitä voi koitua tulevaisuudessa toiset 15 000 euron tappiot. Mukana oli Hanhimäen veljesten vanha kuusikko Alahärmässä Etelä-Pohjanmaalla. Elokuussa Hukkajoella ajettiin raakkujoen yli. Metsänomistaja Mika Hanhimäki ja hänen veljensä eivät aio hyväksyä kanahaukan pesäpuun ympärille sovittua leveämpää suojavyöhykettä ilman korvausta. Suurin piirtein sen verran veljesten Mika ja Marko Hanhimäen päätehakkuuleimikosta uhkaa jäädä puukauppatuloja saamatta. Maaliskuussa Hanhimäkien ja Stora Enson välille solmittuun puukauppasopimukseen kirjattiin, että pesän ympärille jätetään säteeltään kahdenkymmenen metrin suojavyöhyke. Samalla selvisi, ettei paikkakunnalla ole mahdollisuutta ottaa uusia alueita mukaan Metso-suojeluun muutamaan vuoteen. Veljesten vanhassa kuusikossa on kanahaukan pesä, jonka luonnonsuojelulaki velvoittaa turvaamaan. Kesäleimikon hakkuu suunniteltiin toteutettavaksi lain ohjeiden mukaisesti vasta pesinnän jälkeen elokuulla. Lisäksi Stora Enso kävi kartoittamassa tilalta ostamansa leimikot uudelleen ja löysi harvennuskuviolta toisen kanahaukan pesän. Lopputuloksena oli, että luonnonsuojelulakia valvova paikallinen ely-keskus piti 20 metrin suojavyöhykettä riittämättömänä ja antoi ymmärtää kanahaukan vaativan 50 metrin suojavyöhykkeen. ”Metsänomistajan rahoilla pidetään metsäyhtiön maine yllä. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Tämä tarkoittaa, että alle kahden hehtaarin leimikosta uhkaa jäädä puolet hakkaamatta ja puukauppasopimuksessa arvioiduista puukauppatuloista puolet saamatta. 22.11.2024 Metsälehti.fi 11 AJASSA 15 000 15 000 euroa. Tämän seurauksena Stora Enso arvioi uudelleen ostamansa leimikot, joissa oli luontoarvoja
”Asetuksen puuttuessa olemme itse joutuneet tulkitsemaan luonnonsuojelulakia muun muassa lintudirektiivin valossa, jolloin olemme katsoneet sen koskevan tässä tapauksessa muun muassa kanahaukkaa”, kertoo luontoyksikön päällikkö Johanna Viljanen Keski-Suomen ely-keskuksesta. Uudessa luonnonsuojelulaissa olevasta pykästä 70 uupuu myös siihen liittyvä korvauspykälä, ja ely on joutunut soveltamaan korvauskäytäntöjä. AJASSA 22.11.2024 12 Metsälehti.fi Päätöksistä epäselvyyttä Hanhimäen veljesten tapaus on tyly esimerkki lisääntyvästä harmaasta suojelusta. Meillä suurin piirtein parin tonnin luokkaa alkaa olla se raja”, Viljanen arvioi varovasti. 11137_.indd 12 11137_.indd 12 18.11.2024 12.51.57 18.11.2024 12.51.57. Lajin huomioimisesta aiheutuvista hakkuutulojen menetyksistä voi saada korvausta, kun merkityksellisen haitan kynnys ylittyy ja ely kieltää toimenpiteen. Hanhimäet hakivat tukea MTK:lta ja esittivät tyytymättömyytensä ely-keskuksen ohjeistukseen. Tällä hetkellä leimikko odottaa elyn viranomaistiimin uudelleen arviointia ja virallista päätöstä. Pesäpuun takia puolet leimikosta uhkaa jäädä hakkaamatta. ”Luonnonsuojelulaki turvaa suurten petolintujen pesäpuun, muu on lopulta suositusta”, Nissinen huomauttaa. MTK:n kenttäpäällikkö Mikko Syri (vasemmalla), maanomistaja Mika Hanhimäki sekä MTK:n ympäristöasiantuntija Markus Nissinen etsivät katseellaan kanahaukan pesää. Tapaus ei ole ainoa. Nissisen mielestä Hukkajoen yliajon jälkeen elyn vaatimukset ovat tiukentuneet. Maanomistajilla on ollut hankaluuksia tulkita ely-keskuksen ohjeistuksia – ovatko ne vapaaehtoisuuteen nojaavia suosituksia vai lakiin pohjautuvia vaateita. Käytännössä ei tule korvausta, kun ei ole selkeää päätöstä”, kertoo MTK:n ympäristöasiantuntija Markus Nissinen. ”Siinä on ollut erilaista tulkintaa. Rajausta tehdessään ely-keskus soveltaa viime vuonna uudistuneen luonnonsuojelulain pykälää 70, jossa huomioidaan pysyvää pesäpaikkaa käyttävät rauhoitetut lintulajit. Vastaan on tullut esimerkiksi ympäristöviranomaisen ennen näkemätön ohjeistus, jossa Natura-vesistöön laskevaan ojaan esitettiin 10 metrin suojavyöhykettä molemmin puolin. Metsälain kaltaista selkeää maanomistajan omavastuun rajaa ei luonnonsuojelulaissa ole. Tapauskohtaisesti ohjeistus on ollut tiukempi vaade tai vapaaehtoisuuteen pohjaava suositus. Mikä on merkityksellinen haitta. ”Ravistaako ympäristöhallinto näitä hihasta varmuuden vuoksi. Pesäpuun ympärille on keskittynyt leimikon järein puusto. Suojavyöhykkeet ovat vaihdelleet säteeltään 20–50 metrin välillä. ”Tarkkaa valituskelpoista päätöstä ei meinaa pyytämälläkään saada. Jos maanomistaja tai edunvalvonta ärähtää linjauksista, niistä saatetaan luopua – tai sitten ei”, Nissinen ihmettelee. Milloin merkityksellisen haitan kynnys sitten ylittyy. Harmaalla suojelulla tarkoitetaan metsänkäytön rajoitusta ilman korvausta tai maanomistajan vapaaehtoisuutta. Siitä puuttuu asetus, joka määrittää, mitä lajeja lakipykälä koskee. Vaade poistui, kun siitä valitettiin. Laki on kuitenkin vielä tältä osin keskeneräinen. Laki keskeneräinen Ely-keskus käyttää kanahaukkojen pesien rajauksessa tapauskohtaista harkintaa. Suojavyöhykkeen leveyteen vaikuttavat esimerkiksi leimikon koko, hakkuutapa sekä pesän sijainti hakkuualalla. Kanahaukan pesäpuu on kuvan keskellä oleva suurin puu. Hanhimäkien tapauksessa hakkuutuloilla olisi ollut kova tarve, sillä tilalla tehtiin hiljattain sukupolvenvaihdos
Hanhimäkien tapaukseen Viljanen ei halua ottaa kantaa, sillä se sijaitsee toisen ely-keskuksen alueella. MTK:N teettämän Metsätutka-kyselyn mukaan joka neljännen maanomistajan mailla on luonnon monimuotoisuudeltaan arvokas kohde. Näin siitä huolimatta, että yhteismetsät ovat PEFC-sertifioituja. ”Jos metsissä ei tehdä mitään, mihin se johtaa myös muiden käyttäjien osalta?” Kurtti kysyy. Ympäristöjärjestöt käyvät ahkerasti läpi Metsäkeskukselle saapuneita metsänkäyttöilmoituksia ja kartoittavat pohjoisen metsistä lajiesiintymiä. TIIA PUUKILA KOMMENTTI MISSÄ KOHTUUS. Ennen rajauspäätöstä ely suositti pidättäytymään hakkuista. ”Täällä Keski-Suomessa on jokaisena vuonna ollut resursseja. Lapissa on paljon vanhoja ja luonnontilaisen kaltaisia metsiä, joihin on pitkään odotettu askelmerkkejä kansallisista vanhan metsän kriteereistä. Puukauppajumi on jatkunut jo yli viisi vuotta. Se on lähinnä priorisointikysymys”, Viljanen toteaa. ”Nämä alueet saavat joskus perusteetta suojelullisesti arvokkaan alueen leiman ja herkästi kielteistä julkisuutta, jos niillä toimitaan. Tarjouksia ei tule Ympäristöjärjestöjen laatimat kartat voivat myös toimia tehokkaana harmaan suojelun työvälineenä. Tästä seurasi Inarin alueen suurille yhteismetsille puukauppajumi, koska FSC-sertifiointiin sitoutuneet puunostajat eivät ole enää voineet ostaa alueelta puuta ilman paliskuntien suostumusta. Tämä on heijastunut myös pienmetsänomistajiin. Tällä hetkellä tuntuu, että alueel lisilla ely-keskuksilla on omat tulkintansa ja päätöksissä haiskahtaa Natura. Punavalkoinen nauha osoittaa, että pesäpuulle on matkaa 20 metriä. ”Stora Enso noudattaa toimenpiteissään viranomaisten suosituksia (lain ja sertifioinnin vaatimusten lisäksi). Kuka sen maksaa. Se, että alue osuu HCV-kartalle ei vielä kerro, että sillä olisi suojeluarvoja. Sadan metrin matkalla suojavyöhykkeiden alle voi jäädä hehtaarin verran metsää ja puita jopa 20 000 euron arvosta. Pian ei löydy enää koneyrittäjiä hakkaamaan ja sahoja sahaaman, eivätkä kunnostamatta jäänyt metsätieverkosto ja ylitiheiksi päässeet metsät palvele lopulta Lapin matkailuakaan. Kun maanomistaja lähti kilpailuttamaan päätehakkuukypsän metsän puille ostajaa viime syksynä, tarjouksia ei tullut ainuttakaan. Ely-keskuksen resurssit tarkistaa lajiesiintymiä ovat rajalliset. Entä olisiko puunostaja valmis kompensoimaan luontoarvojen suojelusta aiheutuvaa hakkuutulojen menetystä, mikäli maanomistaja ei saa muualta korvausta. Ympäristöjärjestöjen pelikenttä Pohjoisessa painaa lisäksi EU-lainsäädäntö. Entä jos Metson määrärahat ovat alueella käytetty. Alun perin Hanhimäkien kanssa oli sovittu ja puukauppasopimukseen kirjattu säteeltään 20 metrin mittainen suojavyöhyke. Se on harmaan suojelun yksi kulu, kun suunnittelu menee työlääksi ja kalliimmaksi”, Heikkonen pohtii. ”Koska tila on järjestöjen kartoilla, ilmeisesti on riski siitä, että kohteen hakkuusta tulee puun ostajille kielteistä julkisuutta tai mainehaittaa”, Heikkonen kertoo. Juttua varten saatu apua myös Varsinais-Suomen ely-keskuksen ylitarkastaja Iiro Ikoselta. Leimikkoon vedetty keltainen nauha kertoo, että ollaan 50 metrin päässä pesäpuusta. Niiden tunnistamisen avuksi laadittiin HCV-kartat, joiden oli määrä auttaa maastotarkastusten kohdentamista. AJASSA 22.11.2024 Metsälehti.fi 13 TIIA PUUKILA POHJOISESSA harmaa suojelu on pitkälti keskittynyt yhteismetsiin. HCV-kartat aiheuttavat epäselvyyksiä myös metsäkiinteistön arvon määrittämisessä ja tilakaupoissa”, Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lapin johtaja Annakaisa Heikkonen kertoo. Firmojen pikainen suostumus ympäristöministerin toiveeseen jättää 30 metrin sijaan 50 metrin suojavyöhyke raakkupurojen varsille on oiva esimerkki harmaasta suojelusta. ”Jos meillä ei syystä tai toisesta ole mahdollista maksaa korvausta, se on huomioitu ohjauksessa, ettei siitä aiheudu maanomistajalle kohtuutonta taloudellista seuraamusta. Lajihavainnoista ilmoitetaan eteenpäin ympäristöviranomaisille. Nyt metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija joutuu tekemään maastossa tilalle erityisen tarkan puunmyyntisuunnitelman ja dokumentoinnin, jotta puu saataisiin sujuvasti markkinoille ilman pienintäkään epäilystä suojeluarvojen vaarantamisesta. Käytännössä se kuitenkin jarruttaa metsän käyttöä. Uhkana on, että paikallinen metsätalous hiipuu. Mikäli raja ylittyy, maanomistajalle on tarjottu mahdollisuutta määräaikaiseen tai pysyvään suojeluun. Laki ei tällaista vaadi. Viisi vuotta hakkuita odottaneet ensiharvennuskohteet kasvavat umpeen. Tässä saattaa olla tapauskohtaista ja ely-kohtaista eroa”, Viljanen jatkaa. Vähitellen puukauppajumin seuraukset alkavat näkyä konkreettisesti. Storan Enson Suomen puuhankinnanjohtaja Tuomas Tiilikainen vastaa kysymykseen sähköpostitse yleisellä tasolla ottamatta kantaa yksittäiseen puukauppaan. Näistä 80 prosenttia maanomistaja on rajannut itse hakkuiden ulkopuolelle ilman valtion tukea. Jos viranomaisten ohjeistus muuttuu kaupanteon jälkeen, asia sovitaan tapauskohtaisesti metsänomistajan kanssa”, Tiilikainen kirjoittaa. ”Jos yhteismetsät eivät saa tuhannen kiintokuution leimikolle tekijää, silloin ei yhteismetsään kuulumattomien yksityismetsänomistajienkaan muutaman sadan kuution leimikoille tule tarjouksia. Viiden vuoden puukauppajumi Harmaa suojelu lisää suunnittelun kustannuksia ja pahimmillaan hyydyttää pohjoisen metsätalouden. FSC:n riskiarviossa todettiin, että metsätalous saattaa olla vaarana saamelaiskulttuurille. Myös esimerkiksi metsäfirmojen monimuotoisuutta lisääviin hoitomalleihin sitoutuessaan maanomistaja maksaa leijonanosan. Heikkonen nostaa esimerkiksi lappilaisen maanomistajan, jonka metsät on rajattu mukaan julkisesti saatavilla olevaan ympäristöjärjestöjen suojelualue-esitykseen. Luonnonsuojelulakiin tulisi saada vastaava enimmäishaitan kynnys kuin metsälaissa. Erityisesti syynin alla ovat FSC-sertifioinnin HCV-alueet eli korkean suojeluarvon alueet. Ei lähdetä pienten erien takia siirtämään kalustoa”, kertoo MTK:n Lapin alueen kenttäpäällikkö Aino Kurtti. 11137_.indd 13 11137_.indd 13 18.11.2024 12.51.59 18.11.2024 12.51.59. Äärimmäinen esimerkki löytyy Värriön yhteismetsästä Sallasta, jossa odotettiin viisi vuotta elyn rajauspäätöstä lutikkakääpäesiintymään. Kaikkien maanomistajien on oltava tasavertaisessa asemassa metsien sijaintikunnasta riippumatta. Myös metsäfirmojen on syytä osallistua. Metsänomistajat kyllä välittävät luonnosta, mutta kohtuus pitää olla. ”Kuka on se, joka lopulta maksaa näistä suojelukartoista aiheutuvan lisätyön
Kuten yleensä, myrsky kaatoi etenkin uudistuskypsää puustoa ja kasvatusmetsien järeämpää päätä. Maa oli märkää ja puut ovat kaatuneet paljolti juurineen rungot ehjinä, ja puut säilyvät pilaantumatta talven yli. ”Pystyleimikoissa kantohinnan menetys lasketaan euroissa, mutta ei kuitenkaan kymmenissä euroissa.” Kaksipiippuinen hankintapuu Hankintapuu on sahan kannalta kaksipiippuinen juttu. Täällä ovat vielä erikoisuutena saaret, joissa jälki on todella pahaa, mutta niissä hinnat ovat alhaisia muutenkin.” Tieto myrskykohteista kulkee kahteen suuntaan, joko metsänomistajilta yhdistykselle tai yhdistykseltä metsänomistajille. ”Hankintakauppa on monesti toivottavin, sillä omat korjuuTUHOPUUT TALTEEN DROONINTARKASTI Länsi-Suomen Lyly-myrskystä ensimmäiset puukaupat on tehty ja korjuu alkanut. ”Droonikuvaus auttaa, mutta senkin jälkeen pitää kuvioittain miettiä, että miten hakataan ja uudistetaan.” Vanhoilta asiakkailta se mitä pystytään Luvian Saha sijaitsee pahimmalla tuhoalueella Porin tuntumassa. ”Täällä ovat erikoisuutena saaret, joissa jälki on todella pahaa.” Lyly-myrskyssä onni onnettomuudessa oli, että puut kaatuivat paljolti juurineen ja säilyvät pilaantumatta talven yli. Jos myrskylle voi valita vuodenajan, niin se ei ollut huono. Silloin pitää selvittää, voiko myrskykohteen yhdistää muuhun päätehakkuuseen.” Kertymän tulisi olla vähintään kahdensadan kuution luokkaa, ja sekin on vielä pienenlainen. Joka tapauksessa kyseessä oli pienialainen myrsky Pori–Rauma-akselilla ja valtatien kahdeksan länsipuolella. Maastotarkastukset teettävät paljon työtä. Isoihin kohteisiin saa järkeviäkin tarjouksia, mutta pieniä kohteita pitää ketjuttaa. Ensimmäiset kaupat on jo tehty ja korjuut aloitettu. Ensisijaisesti pyrimme palvelemaan niitä metsänomistajia, jotka ovat myyneet ennenkin.” Myrskypuuta ostetaan sekä pystykauppana, niin kaatuneita kuin ovatkin, että hankintapuuna tienvarteen. Korjuu on hidasta ja kohteet tavallista pienempiä. ”Korjuu on kalliimpaa. 11138_.indd 14 11138_.indd 14 18.11.2024 12.57.25 18.11.2024 12.57.25. 22.11.2024 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA & TALOUS MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI JUHA SINISALO, KUVA KOKONAISKUVA marraskuun alun hirmumyrsky Lylyn tuhoista on edelleen epäselvä. Työläitä maastotarkastuksia ”Kaikki myrskypuu saadaan menemään toimitussopimusten kautta”, Metsänhoitoyhdistys Satakunnan metsäasiantuntija Pekka Häkli sanoo. ”Saha käy muutenkin kahdessa vuorossa, ja pystyvarastojen tilanne on normaali. Metsäjohtaja Juho Honkela kertoo, että myrskypuuta ostetaan vain vanhoilta asiakkailta, eikä heiltäkään määräänsä enempää. ”Korjuukapasiteetti ei taivu 50 rungon hakemiseen. Droonikuvauksen avulla myrskypuut saadaan tarkemmin talteen
34,40 . 31,69 . Uudistushakkuu 82,16 . 33,41 . Hankintahinnat 78,33 . 81,66 . .. 77,97 . 72,45 . 38,37 . 54,23 . .. 29,67 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 73,56 . 84,16 . 34,61 . Ensiharvennus 53,73 . .. 76,18 . 30,95 . Kyllä tämä määrä pureksitaan.” Drooni-inventointia isommille tiloille Metsäenergiayhtiö Kumeko toimii nimenomaan eteläisellä länsirannikolla. 29,01 . 28,23 . 31,83 . 26,01 . 41,34 . . 69,61 . 33,10 . 32,89 . 81,12 . 51,68 . 22,07 . 74,78 . Harvennushakkuu 73,87 . 82,83 . 52,96 . .. 60,77 . 32,80 . 40,08 . Harvennushakkuu 75,44 . 67,55 . Hankintahinnat 78,70 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,68 . 75,13 . .. ”Otamme riskin emmekä kysy, onko hankintapinon tukit korjattu ennen vaiko jälkeen myrskyn.” Hankintapuun osuutta ei voi olennaisesti nostaa, sillä tukkimittoja ei voi ohjeistaa sahan tarpeisiin. 22.11.2024 Metsälehti.fi 15 AJASSA . Ensiharvennus 47,32 . 67,46 . .. .. .. .. .. 66,90 . 25,74 . 82,35 . 41,40 . 57,44 . 83,15 . 60,73 . 34,49 . .. Kumekolla on kumppani, joka pystyy droonilla inventoimaan muutamia kymmeniä hehtaareja lennollaan. 27,94 . 33,72 . 48,19 . 21,85 . 52,61 . Ensiharvennus 63,95 . 32,87 . .. 37,08 . 29,54 . 56,97 . .. m³ Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 1 2 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2024 2023 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2023 10 20 30 40 50 60 70 80 €/ m³ Nimelliskantohintojen kehitys Kuusitukki Kuusikuitupuu Mäntykuitupuu Koivukuitupuu Mäntytukki Koivutukki 2004 2010 2015 2020 2024 Lähde: Luke Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 1 114 434 Puukauppamäärä vko 45, m 3 ketjut pyritään viemään sinne, missä on isompialaisia tuhoja.” Toisaalta myrskypuun solurakenne voi olla rikki. 39,28 . . 28,47 . 45,08 . 29,84 . nousussa . 65,56 . nousussa . 82,37 . 31,51 . Harvennushakkuu 69,04 . 56,11 . 38,46 . 39,26 . Harvennushakkuu 76,06 . 35,44 . .. .. 31,59 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 78,83 . 83,61 . .. 26,99 . 37,32 . 48,05 . 71,67 . 72,13 . Metsäjohtaja Jesse Kuuminainen ei kiistä, etteikö myrsky auta ostotavoitteiden saavuttamisessa. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA . 82,18 . 44,18 . 32,97 . 42,65 . 32,24 . Se ilmenee vasta halkeamina sahatavaran kuivauksessa. 79,75 . .. 31,37 . 50,13 . .. 39,70 . Hankintahinnat 74,81 . ”Liikun maastossa ja otan rohkeasti yhteyttä maanomistajiin, että täällä on myrskypuita”, hän kertoo. 47,45 . 29,65 . .. 27,66 . 52,07 . KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 32,54 . 32,34 . 52,68 . 26,57 . Harvennushakkuu 76,24 . 52,04 . Harvennushakkuu 73,61 . 32,89 . 34,70 . .. 23,75 . .. .. .. .. .. Ensiharvennus 55,05 . 35,07 . KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I . nousussa . .. ”Saadaan kartta, johon on merkattu kaatuneet puut, ja ne saadaan tarkemmin talteen. 47,59 . 28,33 . Uudistushakkuu 82,36 . 38,23 . 28,20 . 31,43 . 76,30 . 40,95 . 33,76 . Uudistushakkuu 82,67 . 11138_.indd 15 11138_.indd 15 18.11.2024 12.57.28 18.11.2024 12.57.28. 32,00 . 52,43 . Hankintahinnat .. 27,27 . .. 51,64 . 36,92 . .. 39,01 . 26,41 . Harvennushakkuu 68,70 . nousussa . 25,09 . 33,55 . . .. 30,05 . 31,36 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 71,89 . .. 33,19 . 32,51 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,15 . Milj. .. nousussa . 38,57 . .. 41,70 . 52,11 . 31,19 . 53,74 . 64,27 . 79,44 . 32,76 . nousussa . 85,63 . 31,07 . 57,91 . 75,78 . Ensiharvennus 58,44 . 33,07 . .. 32,18 . Ensiharvennus 44,61 . 50,65 . 64,36 . 43,39 . 39,83 . 32,29 . 47,58 . Uudistushakkuu 81,10 . 74,32 . 39,10 . 32,31 . .. 31,74 . Uudistushakkuu 74,31 . 51,90 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 79,55 . 81,70 . .. 59,29 . .. 33,47 . 65,38 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,66 . Etenkin pitkät pituudet usein puuttuvat. 54,75 . 37,21 . 58,22 . 40,76 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,16 . 41,73 . 45,67 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 79,15 . .. .. 32,38 . .. 34,27 . Isommilla tiloilla kustannus maksaa itsensä.” Tuhoalue voi korjuun jälkeen olla rujon näköinen, sojottava kannokko. 32,41 . 39,00 . nousussa . 33,74 . 42,05 . 35,90 . .. 38,00 . Hankintahinnat 81,15 . 40,72 . 42,27 . 31,10 . 38,55 . 71,23 . .. 27,56 . 36,35 . Ensiharvennus 58,66 . Hankintahinnat 80,41 . 34,98 . ET EL Ä-P OH JA NM AA . KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 42-45 keskiarvo . 28,17 . 73,59 . .. Hankintahinnat 74,43 . Ensiharvennus .. 22,19 . 37,93 . 32,52 . 75,22 . 34,69 . nousussa . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Ensiharvennus 53,26 . 26,97 . 36,73 . 31,88 . 40,27 . 66,95 . 30,40 . Uudistushakkuu 76,05 . 54,43 . 52,10 . .. ”Tilanne näyttää paremmalta kuin oli ensivaikutelma. .. 34,59 . 25,58 . Uudistushakkuu 82,21 . 31,37 . .. .. .. 39,10 . nousussa . 61,78 . 30,54 . 49,04 . .. 33,33 . 22,05 . 42,69 . 33,36 . 27,49 . 32,85 . 42,39 . 38,42 . 51,35 . 33,43 . .. .. Kumeko tarjoaa myös muokkausta, johon kuuluu kantojen korjuu. 77,48 . 33,81 . 81,84 . .. 76,17 . 79,56 . 31,47 . 42,79 . Vaikka tuhoja on nuorissa metsissä vähemmän, niitä kuitenkin on. 28,15 . 25,88 . 32,86 . 33,73 . 67,45 . .. .. .. 70,35 . .. Harvennushakkuu 76,12 . 82,95 . 32,23 . 35,21 . 48,73 . .. 54,14 . 69,18 . .. .. 68,63 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. .. 26,09 . .. Honkela toivoo, että jännityksessä ja mutkalla olleet tukit jätetään laittamatta tukkipinoon, mutta hankintamyyjällä on kuitenkin kiusaus tehdä niin. .. 46,83 . Hankintahinnat 81,42 . 37,71 . 25,82 . .. 33,40 . 75,96 . 62,62 . 25,23 . 52,45 . 74,27 . 34,88 . 25,98 . 56,43 . 26,24 . .. Harvennushakkuu 73,34 . 82,64 . 40,34 . .. Hankintahinnat 74,26 . .. 55,55 . 34,27 . . 47,58 . 33,17 . 44,32 . .. 82,82 . 41,62 . .. 28,34 . 24,76 . 40,41 . 39,89 . Uudistushakkuu 83,53 . 34,75 . 25,87 . 40,30 . 38,59 . 33,10 . 52,90 . Uudistushakkuu 81,36 . 47,52
”Isoja investointeja tehneet sahat haluaisivat sahata enemmän, jotta kiinteät kulut voitaisiin jakaa isommalle tuotantomäärälle, mutKylävainio: Tukkia riittää sahattavaksi Sahateollisuuden puheenjohtaja uskoo harvennusten ja huonompien päätehakkuiden tukkia menevän sellutehtaiden kitoihin. ”Tuskin sitä kuitenkaan kertyy metsiin, vaan osa harvennuksista ja huonoimmista päätehakkuista menee massateollisuudelle. Kylävainion mukaan juuri Euroopan sahurit ovat ottaneet suurimman osuman, ja epäsuorasti Ukrainassa käytävän sodan vuoksi. Huippuvuonna 2021 globaali kulutus kävi 338 miljoonassa kuutiometrissä, ja nyt ollaan 50 miljoonaa kuutiota alemmalla tasolla. Toisaalta nykyisen tarjonnan tasoa ei haluta vaarantaa laskemalla hintoja. Tukin hinta nousee kuluvaa vuotta maltillisemmin. Näillä alueilla kulutuksen lasku on ollut suhteellisesti suurempaa kuin Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.” Korkotason laskusta menee vähintään puoli vuotta talouden elpymiseen. ”Maailmassa ei ole tällä hetkellä tilaa suomalaiselle sahatavaralle.” KE IT EL E G RO U P MIKKO HÄYRYNEN SUHDANTEEN aallonpohjalle pudonneelle sahateollisuudelle PTT:n ennuste antaa toivoa. ”Meille eurooppalaisille sahureille on jäänyt pelikentäksi Euroopan ja Pohjois-Afrikan markkinat. Ei voi olla näin, että kun käyttö vähenee, niin hinta nousee”, Kylävainio tiivistää. Sahateollisuus ry:n puheenjohtajan Matti Kylävainion mukaan on epäselvää, mitä käyttämättömälle tukkipotentiaalille tapahtuu. 11138_.indd 16 11138_.indd 16 18.11.2024 12.57.30 18.11.2024 12.57.30. Kantohintojen korottaminen tuskin nostaisi tarjontaa eikä siihen ole varakaan. Havutukin nimellishinnan nousu on noin neljä prosenttia ja koivutukin noin viisi prosenttia. Tuontipuusokista toivuttu Kemiallisen metsäteollisuuden tuotannonlisäys tukee kuitupuun kysyntää, mutta kaksi vuotta jatkunut vahva hinnannousu loivenee. ”Tyypillisesti korkotason laskusta menee vähintään puoli vuotta reaalitalouden parantumiseen. Kemissä selluntuotanto on palautunut alkuvuoden räjähdysonnettomuuden jälkeen. ”Kuluttajien yleisen tulevaisuusluottamuksen tai sen puuttumisen kautta. PTT: Suhdannekäänne käsillä sahoilla Kuitupuun kaksi vuotta jatkunut vahva hinnannousu loivenee. Kun luottamuksen puute yhdistetään yleiseen korkotasoon, niin se leikkaa kulutusta Euroopassa erityisen voimakkaasti.” Sahateollisuus entistä enemmän lähimarkkinateollisuutta Kulutus on pudonnut myös Aasiassa. Voimakkaimmin kasvaa kartongin ja massan viennin arvo. Viime vuonna kantorahatulot olivat noin 2,6 miljardia euroa, tänä vuonna odotetaan noustavan kolmeen miljardiin euroon ja ensi vuonna noin 3,3 miljardiin euroon. Matti Kylävainio ennustaa, että sahateollisuuden kaipaama kasvu alkaa aikaisintaan ensin vuoden toisella puoliskolla. ”Määrän tulisi nousta vähintään 55 miljoonaan kuutiometriin, ja siinäkään skenaariossa kuitupuuta ei riitä massateollisuuden täyteen käyntiin.” Samanaikaisesti metsänomistajat nauttivat huippuhinnoista. Viime vuonna tilastoitu käyttö oli 23,8 miljoonaa kuutiota. Kylävainio painottaa, että uusi kapasiteetti johtaa myös korkeisiin kiinteisiin kuluihin, sillä kirjanpidolliset poistot ovat isot. ta maailmassa ei ole tällä hetkellä tilaa suomalaiselle sahatavaralle.” Kylävainion mukaan sahateollisuuden suhdannekuva on huonompi kuin vuosi sitten. Luonnonvarakeskus antoi samansuuntaisen ennusteen kuukautta aiemmin. Kokonaisuutena metsäteollisuuden viennin arvo nousee PTT:n ennusteen mukaan ensi vuonna vahvasti, lähes kymmenen prosenttia. Sahatavaran kysyntä virkoaa varovaisesti ja ensi vuonna reaaliset vientihinnat paranevat parilla prosentilla. Ajureina on korkojen lasku ja asuntojen piristynyt kysyntä, jolloin rakennusyritysten myymättömien asuntojen kanta pienenee ja rakentaminen kääntyy Euroopassa varovaiseen kasvuun. Metsäklusterin hyväksyttävyyttä heikentää, että pitkän kierron raaka-ainetta päätyy lyhyen kierron tuotteisiin.” Yleisenä taustasyynä Kylävainio pitää, että yksityismetsien puumarkkinat eivät toimi kunnolla. Kartonkia nostaa erityisesti Stora Enson Ouluun valmistuva kuluttajapakkauskartonkilinja. PTT:n mukaan se kertoo uuden markkinatasapainon löytymisestä puuntuonnin romahtamisen aiheuttaman sokin jälkeen. Investointikulut pitäisi sahata pois Suomeen on rakennettu lisää sahauskapasiteettia sekä uusettä uusintainvestoinneilla, ja samanaikaisesti tuotantoa on leikattu. Venäjä on pystynyt jatkamaan sahatavaran toimituksia Kiinaan ja Japaniin entisin määrin, joten eurooppalaisten toimijoiden markkinaosuus on pienentynyt. 22.11.2024 16 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS 16 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN TUKIN käyttö kotimaassa on pienentynyt kolme ja puoli miljoonaa kuutiota kolmessa vuodessa. Yksityismetsien nimellisiin kantorahatuloihin PTT ennustaa kuudetta, perättäistä nousuvuotta. Pystykauppojen määrä kasvaa ensi vuonna noin kuusi prosenttia ja painottuu tätä vuotta enemmän kuituun. Kylävainio toteaa, että Euroopan sahateollisuus on muuttunut aiempaa enemmän kotija lähimarkkinateollisuudeksi, johon Euroopan rakentamisen matalalento osuu voimakkaasti. Ennustan, että kasvu alkaa aikaisintaan vuoden 2025 toisella puoliskolla.” Globaali kulutus tullut alas 15 prosenttia Tukinkäytön supistumisen syyt löytyvät maailmalta: havusahatavaran kulutus on ollut miinusmerkkistä parin vuoden ajan. ”On hyvin ristiriitaista, että tukki maksaa nyt merkittävästi enemmän kuin silloin, kun käyttö oli tapissa. Puukauppamäärä näyttää yltävän tänä vuonna noin 45 miljoonaan kuutioon
VV-traktorin Jukka Vanhahonko toteaa, että käytettyjä traktoreita on niukasti tarjolla, koska uusien kauppa on ollut takkuista, mikä tekee viestitilastosta entistäkin erikoisemman. Viime vuonna vastaava luku oli jo yli 24 miljoonaa euroa, siis liki 80-kertaisesti vuoden 2021 viennin arvo. Todennäköisesti tästä ei kuitenkaan ollut kysymys. Kohdetta ei kilpailutettu, koska se olisi viivästyttänyt korjuuta, eikä metsänomistajakaan sitä halunnut, vaan hyväksyi hankkeen näkemättä hintoja. Mhy myy puutavaran toimitussopimuksensa mukaisesti käyttöpaikkaan toimitettuna. Perusasioiltaan kohde oli helppo kantavaa kangasmaata tien tuntumassa. Vuonna 2021 viennin arvo oli hieman yli 300 000 euroa. Saimme tullilta myös traktorien vientitilaston. Tullin tilasto vapautti metsäkonevalmistajat epäilyistä. Katso lisää www.luonnonperintosaatio.fi tai ota yhteyttä 050 552 2588 tai pepe.forsberg@luonnonperintosaatio.fi LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. M M yyy tai lahjoita se y tai lahjoita se LL uonnonp uonnonperin erinttösää ösäätiölle tiölle.. Metsälehti.fi 17 Metsänhoitoyhdistys lähetti marraskuussa metsänomistajalle valtakirjan allekirjoitettavaksi Lyly-myrskyn pahasti vahingoittaman, noin neljän hehtaarin mäntyvaltaisen puuston korjuusta ja myynnistä. Myrskypuuta pikakorjuuseen MIKKO RIIKILÄ METSÄLEHTI selvitti, viedäänkö Suomesta metsäkoneita hyökkäys sotaa käyvän Venäjän lähinaapureihin, joista niitä saattaisi kulkeutua vientipakotteiden vastaisesti Venäjälle. Ulkoministeriön pakoteyksiköstä ei haluttu kommentoida viennin kasvua. Vienti Kirgisiaan, Kazakstaniin, Tadzhikistaniin Turkmenistaniin ja Uzbekistaniin oli olematonta eikä ole kasvanut sodan aikana. Sieltä todettiin, että, että aiemmin Venäjän kautta viedyt koneet on pakotteiden aikana ehkä reititetty uudelleen. Näin aiemmin Venäjän vienniksi tilastoitu kauppa kirjautuisi nyt loppukäyttäjämaihin. Hän arvelee, ettei viejiä ole helppo löytää, ”On meillekin tullut joitain kyriilisin kirjaimin kirjoitettuja viestejä, mutta eihän niistä ymmärrä mitään.” Traktorivienti Venäjän naapureille ihmetyttää TUORE PUUKAUPPA Puutavaralaji määrä, m 3 hinta, e/m 3 yhteensä € Mäntytukki 300 75 22 500 Mäntykuitu 200 35 7 000 Kuusitukki 150 75 11 250 Kuusikuitu 150 35 5 250 Yhteensä 800 144 800 AJASSA 22.11.2024 Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 / Po lii si ha lli tu s EEtk tkö tiedä mitä t ö tiedä mitä tek ekisit v isit vanhalla metsälläsi. Meillä metsätilakauppa käy! 11138_.indd 17 11138_.indd 17 18.11.2024 12.57.31 18.11.2024 12.57.31. Suomen ainoan traktorivalmistajan Valtran myyntijohtaja Matti Tiitisen mukaan yhtiöllä ei ole toimintaa mainituissa Keski-Aasian maissa. Viejä on arvoitus ”Tähän kysymykseen emme pysty ottamaan kantaa”, vastasi Suomen Astanan suurlähetystön tulliyhdysmies Antti Luukkonen sähköpostikysymykseen, millaisia traktoreita Kazakstaniin viedään. anhalla metsälläsi. Luonnonperintösäätiö ostaa ja suojelee luonnonalueita. Sen mukaan vienti Venäjän lähiulkomaihin on lisääntynyt voimakkaasti vuoden 2021 jälkeen. Tukit menevät sahalle ja kuitupuu lämpölaitokselle. Mhy:n sopimusurakoitsija on jo korjannut kohteen siemenpuuhakkuuta muistuttavaan asentoon
Ilmastoja monimutoisuustarkastelujen rinnalle olisi toivottavaa saada myös valtionvarainministeriöltä kattava kokonaistaloudellinen tarkastelu, josta selviäisi, kuinka paljon uusi sääntely leikkaisi metsäteollisuuden arvonlisää. Ympäristöministeriöllä on Mykkäsen mukaan kuitenkin oma kataloginsa erilaisista keinoista, joita ministeriö esittää tuohon strategiaan. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. ILMASTOSTRATEGIAN muodostaminen tekee tästä talvesta metsänomistajille taas piinallisen. Niitä tehdään ilmeisesti ennakoiden tulevia rajoituksia. Laiduntavana karjana on Charolais, Hereford, Galloway, Angus, Highland Cattle, kyytöt USEITA HYÖTYJÄ LUONNONLAITUMILTA METSÄNOMISTAJAA REVITÄÄN MONIIN TALKOISIIN Laidunnuksen ansiosta hakamaat, niityt ja kedot säilyttävät uhanalaista luontoa ja maisema pysyy monipuolisena. Suomeksi tämä tarkoittaisi päätehakkuiden rajoittamista palauttamalla järeysrajat lakiin. Uudistamiseenkin saattaa siis tulla tiukempia vaatimuksia. Kun näitä keinoja etsitään, Mykkäsen mukaan tullaan ensisijaisesti keskustelemaan talousmetsien kiertoaikojen pidentämisestä. Mykkänen totesi Suomella olevan hakkuumäärissä myös alueellisesti haasteita. Luonnonlaitumien hoitona on niitto ja laidunnus. Puustoa ja pensaikkoa voidaan harventaa. Alueita ei saa kuitenkaan lannoittaa, muokata tai kylvää nurmelle. Ukkini oli niittänyt viikatteella suvun maita Limingan niityillä, hänelle mukavin työvaihe oli viikatteen teroitus liipalla. ”Iso haaste on, miten saamme metsät imemään sen hiilen, mitä Suomi päästää vielä kymmenen vuoden päästä”, ministeri Mykkänen totesi Ylen A-studiossa. Näin voi päätellä ainakin ympäristöja ilmastoministeri Kai Mykkäsen viimeviikkoisista puheista. Osa ratkaisua voi Mykkäsen mukaan olla se, että metsät saadaan kasvamaan nopeammin ja turvemailla saadaan maaperä sitomaan hiiltä nykyistä paremmin. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Pohjoissavolaisessa mummolassa lehmien ja hevosen haka sijaitsi paikassa, joka ei soveltunut peltoviljelyyn kallioisen maan takia. Puunostajat kertovat, että päätehakkuut ovat suometsissä lisääntyneet viime aikoina. ”Kasvupaikalla on lämpö, vesi, ja ravinteet, mutta valo puuttuu.” Metsä-Masa 11139_.indd 18 11139_.indd 18 18.11.2024 13.01.28 18.11.2024 13.01.28. Kiertoaikojen pidentäminen ei Mykkäsen mukaan välttämättä tarkoita puun myyntitulojen pienenemistä, vaan sitä, että metsänomistajat myisivät arvokkaampaa ja järeämpää puuta kuin nykyään. Perinnebiotoopeiksi kutsutut kedot, niityt ja metsälaitumet ovat nykyään Suomessa uhanalaisia. Metsänomistajia kysytään nyt talkoisiin monesta suunnasta, kun sääntelyn ja harmaan suojelun paineet kasvavat samanaikaisesti nopeaan tahtiin. Tästä voi päätellä, että ympäristöministeriön katalogissa ovat myös Luontopaneelin esittämät maakuntakohtaiset hakkuukiintiöt. Esimerkiksi suometsien avohakkuukielto lienee mukana katalogissa, samoin enimmäispinta-ala avohakkuille. 22.11.2024 18 Metsälehti.fi METSÄNOMISTAJAT OVAT vuodesta 2014 saaneet päättää vapaasti, milloin metsänsä uudistavat. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI LUONNONLAITUMET TULIVAT minulle tutuiksi lapsuudessa. Tähän saattaa olla tulossa muutoksia. Tilanpidon loputtua 1990-luvulla alueelle istutettiin taimet ja nyt siellä kasvaa vankka rauduskoivikko. Moni karjaja lammastila on erikoistunut tuottamaan luonnonlaiduntuotteita. Kanahaukkojen pesäpuiden harmaat suojavyöhykkeet voivat leikata hakkuutuloja merkittävästi (s. MAAJA metsätalousministeriöltä tulee Mykkäsen mukaan pian esityksiä, joita hallitus käsittelee tänä talvena ilmastostrategian muodostamisen yhteydessä. 10 –13). Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Nyt alue on viljapeltona. Luonnonlaitumet ovat vähentyneet paljon. A IR I M AT IL A Kuluttajan ostovalinnat turvaavat luonnonlaidunten säännöllistä hoitoa, muistuttaa metsäasiantuntija Airi Matila
Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 kyllä 54% en 46% AJASSA Verkkokeskustelu: Korjuuvaurioita omassa metsässä. Helmi-ohjelma tavoittelee hoidossa olevien perinnebiotooppien alaksi 52 000 hehtaaria vuoteen 2030 mennessä. Jokaisen yksittäisen ostoksen avulla ylläpidämme luonnon monimuotoisuutta, säilytämme kaunista maaseudun kulttuurimaisemaa ja vaalimme vuosisatojen pituista kulttuuriperintöä. Umpeenkasvanut perinnebiotooppi voitaisiin tulkita EU:n metsäkatoasetuksen mukaan metsäksi, jota metsäkatoasetuksen mukaan ei voitaisi raivata naudanlihan tuotantoa varten. Luonnonlaidunten heinä tuottaa ihmisille hyvää lihaa, vuotia ja lankaa. Puustoon jääneet pilkat, ajourapainaumat, liian harvaksi hakattu yms.” Puskajussi ”Korvauksia olen saanut, kun ajourat ovat olleet liian leveät, harvennettu sovittua harvemmaksi ja kuiduksi mennyt kohtuuton määrä tukkikokoista puuta. Nämä ovat neuvottelukysymyksiä. STORA ENSO YRITTÄÄ parsia Hukkajokeen hukutettua ympäristömainettaan peesaamalla tinkimättä ely-keskusten suosituksia ja vihjauksia puukaupoissa sovitusta piittaamatta. Luonnonlaiduntuotteita voi ostaa helposti suoraan tuottajilta tai paikallisen REKO-lähiruokarenkaan kautta. Heti. Metsänomistajalla itsellään on myös velvoitteet ja vaikutus niiden syntyyn.” Mehtäukko ”Olen teettänyt koemielessä muutaman yläharvennuksen. Saatettu ottaa kuusi ja jätetty haapa kasvamaan.” Metsientytär ”Tuossa tilanteessa ottaisin yhteyttä kiireesti ensin ostohenkilöön, ja jos hän ei vastaa puheluihin, sitten hänen esimieheen/esimiehiin, ja vaatisin yhteistä käyntiä leimikolla. Asetuksen toimeenpanoa varten laaditaan suunnitelma, johon on syytä määritellä riittävästi keinoja luonnonlaitumien säännöllisen hoidon ja hoidetun pinta-alan lisäämiseksi. Jos sopimukseen ei päästä, niin kyseinen ostaja menee boikottiin.” Panu ”Harvennuskohteelle kannattaa mennä katsomaan vasta 4 vuoden päästä hakkuusta. Perinnebiotoopit tarvitsevat säännöllistä hoitoa, joka auttaa niissä elävää uhanalaista lajistoa. Muuten tulee tehtyä hätäisiä johtopäätöksiä.” Tolopainen ”Tietty määrä korjuuvaurioita on sallittua. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP MIKKO RIIKILÄ Uusi kysymys: Teetkö klapeja oman metsän puista. Ostamalla luonnonlaitumella kasvaneen eläimen lihaa, vuotia, villaa ja muita tuotteita varmistamme yrittäjille riittävää toimeentuloa ja myönteiset näkymät elinkeinolle tulevaisuuteen. Puissa on paljon jälkiä ja kannot jopa metrin korkeita paikoin. Ei puhuta kovin merkittävistä summista. Lokakuussa 2024 saadun suullisen tiedon mukaan metsäkatoasetuksen tulkintaan olisi tulossa väljennystä. Toivottavasti Stora Enson maine paranee Hesarin, Ylen ja ympäristöjärjestöjen silmissä. Mutta on niitäkin maanomistajia, joiden kohdalle olen kuullut korjuuvaurioita ja pitkiä kantoja hakkuussa osuneen.” Metsäkupsa ”Minulla sama ongelma nyt. Nykyisin on hoidossa noin 30 000 hehtaaria perinnebiotooppeja. 22.11.2024 Metsälehti.fi 19 tai itäsuomenkarja. Yhtään kolhittua puuta ei sattunut silmään koko alueella, ajourat olivat ison koneen mukaiset.” Narisija ”Ammattilaisten taso on nykyisin sitä luokkaa, ettei ainakaan omalle kohdalle neljännesvuosisataan huonoa työnjälkeä ole osunut. Osa alueista on jäänyt todella huonolle teolle. Erityisen paljon uhanalaisia lajeja on kasveissa ja hyönteisissä, kuten noidanlukot, ketokatkero, pikkuapollo, punakeltaverkkoperhonen ja monet pölyttäjähyönteiset. Ympäristöministeriö on lähettänyt lokakuussa 2024 nimeämispyynnöt teemaryhmiin, joissa tullaan valmistemaan tulevan kahden vuoden aikana ehdotus kansalliseksi ennallistamissuunnitelmaksi. En yhtään ihmettele, vaikka joku miettisi, kannattaako myydä puita firmalle, joka saattaa jättää jopa puolet ostetun leimikon puista metsään ja maksamatta – luulisin, ettei Suomessa ole yhtään kolkkaa, jossa Stora Enso on ainoa puunostaja. Esimerkiksi EU:n metsäkatoasetuksen mukaan naudanlihantuottajan tulee huolehtia siitä, että naudanlihan tuottaminen ei ole aiheuttanut metsäkatoa. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Naudat ja lampaat sopivat erinomaisesti luonnonlaitumille laiduntamaan. i Teetkö hankintahakkuita. SUOMESSA TARVITAAN lisää hoidettuja luonnonlaidunmaita. Lammaskatraassa on puolestaan kainuunharmaksia, suomenlampaita tai ahvenanmaanlampaita. Kuvia ja videoita leimikolta kannattaa ottaa myös talteen.” Apli 11139_.indd 19 11139_.indd 19 18.11.2024 13.01.29 18.11.2024 13.01.29. Huonosti valmistellut päätökset aiheuttavat luonnonlaidunlihan tuottajille huolia. Sen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa. KULUTTAJAT OVAT TÄRKEÄ linkki luonnonlaidunten hoidossa. Metsänomistajille kokemus on kuitenkin katkera. EU:n ennallistamisasetus hyväksyttiin elokuussa 2024. Kannattaako Stora Ensolle myydä puita. Laji ei ikinä ollut maaseudulla ollut erityisen rakastettu, ja näin varmistetaan, että petolintuviha jatkuu edelleen. Laidunnuksen ansiosta hakamaat, niityt ja kedot säilyttävät uhanalaista luontoa ja maisema pysyy monipuolisena. Me kuluttajat olemme osa ratkaisua turvaamassa hoidettujen luonnonlaitumien kasvavaa määrää. Joten jk-hommelit onnistuvat myös ihan varmasti huonosti.” Kalle Kehveli ”Puolenkymmentä hehtaaria ensiharvennusta lähipiirissä teettivät. Kaikkialla metsässä lojuu hujan hajan yli 10 senttiä paksua puuta ja jopa paksumpia. Yhtiölle puuta myyneille metsänomistajille Stora Enson raakkujupakan jälkeiset toimet ovat merkinneet jopa reilusti yli kymmenentuhannen euron menetystä siitä mitä puukauppaa hierottaessa on sovittu. Isojen puiden poisto aiheuttaa pienempiin helposti vaurioita. ”Onko kokemuksia korjuuvaurioista ja niiden korvauksista harvennushakkuilla. AIRI MATILA KIRJOITTAJA ON TAPION METSÄASIANTUNTIJA. Leveällä pensselillä suojavyöhykkeitä kanahaukan pesien ympärille piirtelevien elyläistenkin kannattaisi muistaa, että ainakin uusia, rekisteröimättömiä pesiä alkaa tippua puista. Tavoite on siis varsin kunnianhimoinen
Klapiyrittäjä Magnus Ådahlilla riitti marraskuun puolivälissä klapeja kuljetettavaksi vielä noin kuukaudeksi. Niin kannattaa Ådahlin mukaan myös itse klapinsa tekevien tehdä. ”Varsinkin koivujen kosteus on marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana pienimmillään, joten polttopuuksi menevät puut kannattaa kaataa silloin”, hän neuvoo. ”Polttopuurangat kannattaa kaataa viimeistään helmi-maaliskuussa. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 22.11.2024 20 Metsälehti.fi VINKIT LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT SIPOOLAISEN klapiyrittäjän Magnus Ådahlin hallirakennus alkaa olla tyhjä. Kaikista märimmillä syyskeleillä polttopuurankoja ei kannata kaataa, sillä varsinkin lehtipuiden laatu alkaa silloin heiketä nopeasti kaadon jälkeen. Samoilla linjoilla on Suomen metsäkeskuksen projektipäällikkö Kyösti Turkia. SIIRRÄ kuivat klapit liiteriin tai peitä ulkona pinoissa varastoitavat klapit. Päällekkäin pinotuista klapisäkeistä riittää kuljetettavaa vielä noin kuukaudeksi, mutta uusille asiakkaille Ådahlin Koivuklapia-yrityksellä ei ole klapeja enää tälle lämmityskaudelle tarjota. KATKO rangat metsässä 3–4 metrin mittaisiksi pätkiksi. Alle viiden senttimetrin paksuisista rangoista polttopuita ei kannata tehdä. on Turkian mukaan ylitiheä ensiharvennuksen tarpeessa oleva lehtipuuvaltainen metsä, josta löytyy kuitupuun kokoisia puita. Jos ensiharvennuksen tarpeessa olevia metsiä ei ole, voi polttopuuksi kaataa myös pienempiä puita varttuneemmista metsistä tai sopia puukaupan yhteydessä, että haluaa osan puista itselleen polttopuuksi. ANNA klapien kuivua ulkoilmassa pari kolme kuukautta. Kyösti Turkia SU O M EN M ET SÄ KE SK U S 11140_.indd 20 11140_.indd 20 18.11.2024 13.02.56 18.11.2024 13.02.56. Ja voi polttopuuksi kaataa muutaman järeämmänkin rungon. MUISTA suojavarusteet. PILKO polttopuurangat klapeiksi viimeistään alkukevään aikana. Silloin klapit ehtivät kuivua kevään ja alkukesän aikana sopivaan polttokosteuteen”, hän sanoo. KLAPIEN TEKOON KAADA polttopuurangat marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana. Klapiyrittäjät suuntaavatkin marraskuusta lähtien katseensa vuoden päästä syksyllä alkavaan lämmityskauteen. Nuorista metsistä Itselleen klapeja tekevälle hyvä kohde polttopuurangan tekoon SUUNTANA KLAPIMETSÄ Polttopuuksi pilkottavat puut kannattaa kaataa marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana. HUOLEHDI, että kuivuvat klapit eivät ole kosketuksissa maahan. ”Tyypillisesti polttopuurankojen korjuuseen sopivassa metsässä puusto on riukuuntunut ja kärsii ylitiheydestä”, Turkia sanoo