MARRASKUUTA 2019 • NRO 21 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI UUTISET Energiapuu tekee taas kauppansa ›› 2–3 Tutkijan Skoda-ajelu aiheutti susikohun ›› 4–5 Hiilikorvauksen esteenä vielä monta kysymystä ›› 6 Kuution osuus ostoista viidennes ›› 12–13 METSÄSTÄ Sekametsä leikkaa metsätuhojen riskiä ›› 14–15 Turvallisesti hakkuutyömaalla ›› 20–21 Oiva rankasaha omatoimiselle ›› 22 Turhaa veroa rappiotalosta ›› 23 PILKKEITÄ Mikä on oikea paikka nuolukivelle. ›› 24 Lukija: Uhkana avohakkuukielto ›› 26 Kentuckyllä ollut ihan oma kahvinsa ›› 30 Sa m i Ka rp pi ne n Kilpailu kovenee Yksityiset metsäpalveluyritykset haastavat perinteiset palvelujen tarjoajat. Sivut 9–11 Sysmäläntie 1, 40530 Jyväskylä Myynti: Huolto: Aukioloajat: ark 9-17, la 10-14 0400 981914 040 3515354 8590,sis. Meiltä myös laitteiden kotiinkuljetukset, suomen halvin rahoitus ja supervaihtotarjoukset! Käytettyihin mönkijöihin kaupan päälle vielä moottorisaha ja yksi vapaavalintainen lisävaruste. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 21. ALV 24% KKH SPECIAL -mönkijäpaketti: Sportsman 570 e. 4x4 camo edition 60 km/h, 2:delle rekisteröity ohjaustehostettu traktori. Esimerkiksi kunnon tehdastekoinen aurapaketti, monitoimikärry, kauko-ohjattu vinssi tai karkeat ISOT renkaat! HUOM! useissa käytetyissä on varusteita jo valmiina, mutta saat valita vielä yhden lisäksi! Nyt uskomaton supertarjous vaihtokelkan ostajalle 1000€ lahjakortti kaupan päälle! Mönkijät ja moottorikelkat Jyväskylässä myy, huoltaa ja varustaa Keljon Konehuolto! Suomen suurin metsäalan verkkokauppa www.uittokalusto.fi
Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredrikssonin mukaan kasvu johtuu Lahden, Naantalin ja Vantaan uusista biovoimalaitoksista, joiden puuntarve on yli miljoona kuutiota vuodessa. Parin viime vuoden aikana kuitupuut on ohjattu tarkoin sellutehtaille. Myös hiilen päästökiintiöi den kallistuminen vahvistaa puun asemaa polttoaineena. Hiilivoimaa korvaavan, 750 000 kuutiota puuta vuodessa polttavan laitoksen on määrä käynnistyä vuonna 2023. Lisäksi nuorista metsistä kertyy enemmän myytävää, kun harvennuspuu otetaan energiapuuksi. Metsähakkeen käyttö on lisääntymässä, ja kysynnän ennakoidaan jatkossa kasvavan entisestään. ”Teollisuus on laskenut kuitupuun hintaa. Etenkin katkontaan on kiinnitettävä huomiota, jottei arvokasta tukkipuuta mene kuiduksi, MTK:sta muistutetaan.. Myös korjuu on edullisempaa, kun kaikki puu menee samaan pinoon.” Rintala huomauttaa, että energiapuun hyvä kysyntä keskittyy Eteläja Länsi-Suomeen. Laskusuhdanteessa kuitupuun mittaista puuta saattaa jälleen ohjautua energiantuotantoon. ”Tässä tilanteessa tarina on tuttu. Kun emme voi vaikuttaa kansainväliseen suhdannetilanteeseen, tulisi omien, kotimaisten päätöstemme turvata maamme hyvinvointia ja vientiteollisuuden kilpailukykyä”, Hämälä totesi Metsäteollisuus ry:n syyskokouksessa viime viikolla. ”Käytännön kokemuksia käytäväharvennuksesta ei vielä juuri ole, joten tarvitaan tutkittua tietoa”, sanoo yliopistotutkija Jukka Malinen Itä-Suomen yliopistolta. Idässä ja pohjoisessa esimerkiksi hakkuutähteet kerätään nytkin vain voimaloiden lähialueilta. Päivityksen seurauksena puroja norokohteiden pinta-ala on kutistunut 7 900 hehtaaria. ”Tarvitsemme mallin, jossa hyödynnetään kehittynyttä teknologiaa ja maksetaan puusta sen todellisten ominaisuuksien mukaan”, järjestön uusi puheenjohtaja Tommi Sneck totesi viime viikolla järjestön syyskokouksessa. Ainespuun hakkuut ovat viime vuosina olleet yli 70 miljoonaa kuutiometriä. Metsälain muutos vähensi lakikohteita Suomen metsäkeskus on selvitellyt metsävaratietojen päivityksen vaikutuksia metsälakikohteisiin. Maankäytön muutoksen seurauksena noin 1 000 hehtaaria on poistunut metsälain alaisuudesta. Helen on jo kysellyt alustavia tarjouksia energiapuusta Etelä-Suomen metsänhoitoyhdistyksiltä. MTK:n metsälinjan kenttäpäällikkö Pauli Rintala ennustaa, että tämä on ensimmäisenä edessä Etelä-Suomessa. Tällä hetkellä on parhaiten kysyntää sulan maan aikana korjattaville kuitupuuvaltaisille kohteille. Energiapuu käy taas kaupaksi Hakkurin kita voi niellä Etelä-Suomessa jopa kuitupuupinoja, jos talvesta tulee kylmä. Siitä 600 hehtaaria on siirretty luonnonsuojelulain mukaisiksi suojelualueiksi. Toisaalta energiapuun hinnassa on nousupaineita, joten hinnat lähenevät. ”Hakkuutähteen niukkuutta ei kokonaan pystytä korvaamaan lisäämällä rankapuun korjuuta nuorista metsistä”, hän lisää. Kainuussa ja Keski-Suomessa energiapuuta hankkivan OK-yhtiöiden toimitusjohtajan Elias Laitisen mukaan järkevään hintaan ostettavaa energiapuuta on vaikea löytää riittävästi hakkuutähdettä tuottavien päätehakkuiden vähenemisen vuoksi. Energiapuun tarve lisääntyy yhä, jos Helsingin Vuosaaren biovoimalaitos päätetään rakentaa. Myös Espoon Kivenlahteen on rakenteilla iso biovoimala. Märkä puu palaa alkavana talvena Energiapuun hankkijat ovat vähentäneet hakkuutähteiden ja rankapuun ylivuotisia varastoja osin varastohävikin torjumiseksi, osin siksi, ettei tavaraa riitä varastoitavaksi. Sahateollisuus uudistaisi puutavaran mittausta Itsenäisiä sahoja edustava Sahateollisuus ry haluaa parantaa Suomen puumarkkinoiden toimivuutta ja avoimuutta. Käytäväharvennuksesta apua riukumetsiin Itä-Suomen yliopisto osallistuu kansainväliseen yhteishankkeeseen, jossa kehitetään pienpuunkorjuuta. Kotimaiset Energiat Oy:n hakkuri möyhensi hakkuutähdekasaa viime perjantaina Äänekosken Suolahdessa. Metsä Groupin Hämälä: Näkymä heikentynyt Pitkän tähtäimen näkymä on metsäteollisuudessa edelleen hyvä, mutta lähiajan näkymä on muuttunut aiempaa heikommaksi, Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä arvioi. Lähes 4 000 hehtaaria on poistettu muuttuneen metsälain takia, sillä uusi laki edellyttää kohteiden pienialaisuutta. Tämä edellyttää muun muassa puutavaran nykyisen mittauksen uudistamista. MTK: Nyt on hakkuuta valvottava tarkasti Metsäteollisuuden heikkenevä suhdanne heijastuu puun kysyntään, MTK arvioi puumarkkinakatsauksessaan. Hankkeessa paneudutaan käytäväharvennukseen, jonka toivotaan kohentavan etenkin ylitiheiden riukumetsien korjuun kannattavuutta. Koska kuitupuun kysyntä on tukkipuuta parempi, on hakkuuta syytä valvoa tarkasti. LYHYET UUTISET 21.11.2019 / AJASSA 2 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva H akkuutähteistä, kannoista ja rankapuusta valmistettua metsähaketta on viime aikoina käytetty vuosittain runsaat seitsemän miljoonaa kuutiometriä
Suojelu on vapaaehtoista ja korvauskäytännöt kuten Metso-ohjelmassa. Vuokra-aika on 20 vuotta ja sopimuskauden alussa arvioidaan lähtötilanteen puuston määrä. Joskus havuista tehdään hehtaarikohtainen tarjous. Alkuvaiheessa pyritään suojelemaan valtakunnallisesti arvokkaita suokohteita, joiden luontoarvot on jo aiemmin inventoitu, mutta suojelu on jäänyt odottamaan rahoitusta. Pääpaino on soiden suojelussa ja ennallistamisessa, lintuvesien ja kosteikkojen kunnostamisessa ja perinnebiotooppien hoidossa. Soiden osalta tavoitteena on, että tällä hallituskaudella suojellaan 20 000 hehtaaria ja ennallistetaan 12 000 hehtaaria. Yleensä hinta on euroa kuutiolta, mutta mille kuutiomäärälle hinta lasketaan, vaihtelee. Ohjelma jatkuu vuoteen 2030 saakka. ”Tarjouksia on tehty, mutta toistaiseksi yhtään sopimusta ei ole solmittu”, maankäyttöasiantuntija Aleksi Vanninen sanoo. Niiden kustannukset eivät kuulu sopimuksen piiriin. 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. ”Puunhankintamme perustuu pitkiin sopimuksiin, joten emme osta kertaeriä, kuten tuhopuuta Euroopasta. Tornator perusti 244 hehtaarin yksityisen soidensuojelualueen Juuan Haukisuolla. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Energiapuu käy taas kaupaksi Kotimaiset Energiat Oy:n hakkuri möyhensi hakkuutähdekasaa viime perjantaina Äänekosken Suolahdessa. Alueen hakkaamiselle ei olisi ollut lainsäädännöllistä estettä, mutta mainehaitan riski oli huomattava. ”Maanomistajan kannalta päätös ei ole lopullinen, vaan tilan hallinta palaa omistajalle vuokra-ajan jälkeen.” Metsänvuokraus vaisusti liikkeelle MIKKO HÄYRYNEN Y mpäristöministeriö on julkistanut Helmi-elinympäristöohjelman, jonka on määrä olla keskeinen keino luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä. 029 432 6112 Ulkoasu: Tuomas Nikulin p. Tarkkana hinnoittelussa Energiapuun hyvä kysyntä on myös tyhjentänyt sahoille kasautuneet kuorija puruvuoret. Ensi vuodelle on 42 miljoonan euron rahoitus ja jatkorahoitus on luvassa koko tälle hallituskaudelle. 09 315. Ensimmäinen Helmi-sopimus on jo tehty. 050 512 9224 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Vanninen pitää metsänvuokrauksen etuna, että metsänomistajan valinnanvara kasvaa. Sen käyttö näyttäisi energialaitoksilla jäävän vähäi seksi. Helmi-ohjelma pyrkii pysäyttämään lajikadon Ympäristöministeriön ohjelma haluaa suojella lintuvesiä ja kosteikkoja. Esimerkiksi keskisuomalaisen tuoreen kankaan kuusikon vuosivuokra on keskimäärin 75 euroa hehtaarilta. Ju kk a Va itt in en. Naantalin voimalan biopolttoaineesta tuonnin osuus on 25 prosenttia. Yleensä hakkuutähteiden hinta, tavallisesti 2–5 euroa kuutiometriltä, lasketaan lisänä kaikelle hakkuusta kertyneelle ainespuulle, hakkuussa kertyneelle kuusiainespuulle tai pelkästään kuusitukille. ”Jos puustoa on enemmän, se tulee korvauksetta metsänomistajan eduksi, jos taas vähemmän, niin Tornator maksaa erotuksesta korvausta.” Tornatoria kiinnostavat vähintään 40 hehtaarin kokonaisuudet, mutta alasta voidaan joustaa jos sijainti on sopiva yhtiön omiin metsänomistuksiin nähden. Isoista rahoista ei ole kyse, mutta maanmuokkauskustannuksen voi kattaa hakkuutähteistä saatavalla tulolla. Suojelu on pysyvä, ja Tornator sai korvauksen puustosta sekä piti omistusoikeuden maahan ja sitä myötä metsästysoikeudet. Alitalon mukaan Naantaliin tuodaan puuta lähinnä riittävyyden turvaamiseksi. 3 AJASSA / 21.11.2019 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. ”Ensisijaisesti pitäisi päästä liikkeelle rehevissä kohteissa, joissa on suurimmat luontoarvot ja joita on vähiten suojelualueverkostossa”, ohjelmapäällikkö Päivi Gummerus-Rautiainen ympäristöministeriöstä kertoo. Puu ostetaan Baltiasta, Venäjältä ja Valko-Venäjältä”, kertoo operointipäällikkö Sanna Alitalo Turun Seudun Energiantuotanto Oy:stä. Ohjelmassa painottuvat ennallistamisja hoitotoimet. MIKKO HÄYRYNEN M aan suurimman metsänomistusyhtiön Tornatorin toukokuussa lanseeraama metsänvuokraus on edelleen lähtötilanteessa. Isolla suoalueella voi olla useita yksityisiä omistajia. Soidensuojelussa pyritään kokonaisuuksiin ja suojelun toteutuminen on todennäköisempää, jos samalta suolta on useampi suojelusta kiinnostunut maanomistaja. Hakkuutähteiden hinnoitteluperusteet vaihtelevat. Tärkeää on myös istutustyön helpottuminen, kun risut kerätään. Tornatorin kehittämässä mallissa vuokra määritetään tapauskohtaisesti arvioidun kasvun pohjalta ja vuokra on sidottu kantohintojen kehitykseen. Alle 150 kilometrin säteeltä voimalasta hankittu kotimainen puu on ulkomailta tuotua edullisempaa. ”Otollisin vuokrakohde on tila, jossa hoitotoimin voi vauhdittaa kasvua.” Vuokra-aikana tilaan voi kohdistua isoja kustannuksia metsätien perusparannuksesta tai ojien kunnostuksista. Tavoite on, että sopimusajan päättyessä puustoa on vähintään yhtä paljon. Euroopan tuhopuun tuonti jäämässä vähäiseksi Keski-Euroopasta on Suomeenkin tarjottu kirjanpainajien kuivattamaa kuusta suunnilleen rahtikulujen hinnalla
MITEN HYVIN TEORIA ja käytäntö kohtaavat metsäalalla. Eduskunta aloitti avohakkuita koskevan kansalaisaloitteen käsittelyn vilkkaalla lähetekeskustelulla. Metsälaki keskustelua on kuitenkin odotettavissa lisää. Minäkin päätin aikoinaan istuttaa hakkuualalle sekä kuusta että mäntyä. 21.11.2019 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI ”Sudet ja karhut karkottivat hirvet Etelä-Kainuusta. Aloitteessa esitetään, että uudistushakkuut lopetettaisiin valtion mailla kokonaan. Vihreiden kansaedustajat kannattivat avohakkuista luopumista, ja varsinkin keskustan edustajat olivat vastakkaista mieltä. Siksi sekä metsälakia että metsähallituslakia tulisi muuttaa. Metsänomistajia neuvovien ammattilaisten on hyvä muistaa, että käytännön tilanteet ovat usein haastavampia kuin teoria. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi. Konkreettisia muutosesityksiä ovat hakkuukypsyysrajan palautMetsälain raami riittää taminen sekä avohakkuiden kieltäminen paitsi valtion metsissä myös turvemailla. Tätä pohdin kirjoittaessani artikkelia sekametsistä (sivut 14 –15). Paitsi että Luke ei siirtele susia. Ja vihreällä Skodalla ajelivat metsäntutkijat, jotka mittasivat, miten vesakontorjunta-aineeksi suunniteltu purppuranahakkasieni toimii taimikoissa. Neuvo, että kuusta laitettaisiin rehevämpiin kohtiin ja mäntyä karumpiin, kuulosti järkevältä. Päätös hakkuutavoista on parasta jättää tehtäväksi muun muassa kasvupaikan mukaan. Parhaillaan Luonnonvarakeskuksessa viimeistellään arviota siitä, minkälaisia vaikutuksia pian kuusi vuotta voimassa olleilla metsälailla ja metsätuholailla on ollut. LIINA KJELLBERG Miten soveltaa teoriaa. ”Meillä oli onkivapa, jolla mittasimme koealoja ja puiden pituuksia. Sana susia siirtelevistä tutkijoista lähti kiertämään, ja kohu oli valmis. Rehevämpien ja karumpien kohtien erottaminen osoittautui hakkuun ja maanmuokkauksen jälkeen kuitenkin yllättävän haastavaksi. Ne tehoavat paremmin kuin kiellot.. Lisäksi työ metsissä on niin pitkäjänteistä, että sitä raamittavien pykälien muuttamista on harkittava erityisen tarkasti. Metsissä käydään harvemmin, joten metsät myös tunnetaan huonommin. Kansalais aloitteen käsittely jatkuu maaja metsätalousvaliokunnassa, mutta aloite tuskin johtaa avohakkuiden kieltämiseen. Sen sijaan metsänkäsittelymenetelmistä säätämiseen se ei ole oikea taho. Uudistukset olivat merkittäviä, joten maaja metsätalousvaliokunta edellytti, että lakien vaikutuksia seurataan. Kysyimme häneltä, mitkä hänen ampumalinjansa olivat", kertoo otsikoihin päätyneen susikohun keskelle tempaistu Luken metsäntutkija Tiina Laine. Monet tekijät puhuvat sekametsien puolesta. Avohakkuita vastustaa myös Suomen luonnonsuojeluliitto, joka on vaatinut, että 2014 voimaan tullutta metsälakia olisi korjattava laajemminkin. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. ”Olimme kuulemma ajaneet karkuun. Eduskunnan tehtävä on linjata metsäpolitiikkaa. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoidenkuvat. Ainut ihminen, jonka näimme, oli yksi hirvenmetsästäjä passissa. Se oli yhdistetty antenniksi, jolla epäiltiin otettavan yhteyksiä pantasusiiin.” Susi! – ei vaan lahottajasieni Metsäntutkija Tiina Laine ajoi Skodalla keskelle älyttömäksi yltynyttä susikeskustelua. Tiina Laineen mukaan ihmisille pitää kertoa vielä selvemmin, miten tutkimusta tehdään metsissä. Nykyisten lakien muodostama kehys ei kaipaa isoja muutoksia. Viisi vuotta on lyhyt aika arvioida lain aiheuttamia muutoksia. Järjestö on esittänyt, että lain ilmastovaikutuksia ja ylipäätään metsien käyttöä olisi arvioitava uudelleen. Jatkossa yhä harvempi metsänomistaja asuu lähellä metsiään. Ehdottomasti oikeaa tai väärää hakkuutapaa ei ole. Sen sisällä metsien monimuotoisuutta ja hiilinielua on mahdollista lisätä vapaaehtoisin ja kannustavin keinoin. Nelituntiseksi venähtänyt keskustelu polveili marjoista ilmastonmuutokseen ja sellusta maisemaan. METSÄ-MASA Lukijakuva ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN VALTTERI SKYTTÄ, teksti JUHA OLLILA, kuva K yllä siinä on oltava susien siirtelystä kyse, kun oikein Skodalla ajelevat." Jotakin tämänsuuntaista on ajatellut Keski-Suomessa asuva ihmislapsi, kun hän näki Luonnonvarakeskuksen (Luke) vihreän auton liikkumassa lokakuun lopussa Keuruulla ja Mäntässä. Olin käynyt metsäpalstalla vain pari kertaa, joten minulla ei ollut hakkuualasta kunnollista kokonaiskuvaa
Jotta torjuntavaikutus olisi riittävä, on kivennäismaa paljastettava, eikä hyönteiselle saa jättää humusta sisältäviä kävelyreittejä taimen juurelle. Muokkaus näyttää myös lisäävän maaperän hiilivarastonkin kasvua. Sen sijaan maanmuokkaus yhdistettynä kantojen nostoon ei sekään kykene poistamaan juurikäävän leviämisriskiä seuraavaan puusukupolveen. Ruotsista on kuultu lähes uskomattomia tarinoita valtavista kasvunlisäyksistä, kun maaperään on muokattu perusteellisesti. . Niihin tarttuu varvut ja risut, eivätkä nauhat kestä risukossa kahlaamista. Äestystä, laikutusta, mätästystä KOLUMNI ANTTI ASIKAINEN Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen professori.. Oletko ollut tyytyväinen katkontaan hakkuissasi. Onkivapa on yleisesti käytetty mittausapuväline muun muassa taimikon raivauksissa. ”Vaikka aine ei täysin tappaisikaan kantoja, se näyttää hidastavan lehtipuiden kasvua. Katsaukseen voi tutustua osoitteessa www.jukuri.luke.fi/handle/10024/544645. . Aurinko paahtoi, kuntta pöllysi ja kädet menivät rakoille. Tutkijat olivat mittaamassa lisätietoa siitä, vähentääkö purppuranahakkasieni taimikon raivaustarvetta, vaikka torjunta-aineen levitys ei ole onnistunut toivotulla tavalla. ”Taimikonhoidon nousevalla kustannuskäyrälle on tehtävä jotain”, Laine sanoo. Seuraava toimenpide olisikin sitten jo ensiharvennushakkuu. Ei pelkoa leviämisestä terveeseen lehtipuuhun. . Tähän liittyy kaksi haastetta: kasvavien puiden vaurioituminen ja uuden puusukupolven perustamiskustannukset. Tästä huolimatta taimettuminen yleensä onnistui, ja merkittävä osa nykyisestä metsien kasvusta on tulosta täystiheästä taimettumisesta. Syy lienee osin siinä, että muokatussa maaperässä juuristo saa ilmaa ja käyttökelpoisia ravinteita on paremmin saatavilla. Vartta on riittävästi, vetiselläkin suolla ja talviolosuhteissa.” METSÄNMIES ”Minä olen suivaantunut nahkakenkien nauhoihin. Samoin pakkaskelissä. Laineen mukaan salaliittoteoriat eivät ole naurun asia. Eivät tartu eivätkä avaudu. 60% Kyllä PURPPURANAHAKKA . Tätä ennen pelkästään valtion mailla paloi metsää kymmeniä tuhansia hehtaareita vuodessa, tämän jälkeen alle tuhat koko maassa. Lehtipuut eivät nouse varhaisperkauksen jälkeen haittaamaan havupuuntaimia. Luken mukaan siirtelyhuhut ovat toistuvia. Suurpetoja ei ole siirrelty Suomessa sitten 80ja -90-lukujen, jolloin siirrettiin Helsingin Sanomien mukaan ahmoja, ilveksiä ja karhuja. Ensimmäisinä vuosikymmeninä tapahtui myös ylilyöntejä sekä kivennäisettä turvemailla, kun maata muokattiin tarpeettomankin järeillä menetelmillä. Maaperän muokkauksella voidaan parantaa taimien alkukehitystä ja suojata niitä myös tukkimiehentäiltä. Lisäksi teoksessa tarkastellaan muokkauksen sosiaalista kestävyyttä, ilmastokestävyyttä sekä arvioidaan, millainen on maanmuokkauksen tulevaisuus. Tutkimuksissa tehokkaaksi torjunta-aineeksi todetun nahakan käyttö ei ole yleistynyt, sillä sieniaineen levittämiseen ei ole käyttölupaa eikä käytännön menetelmää. Siihen olimme hakemassa vahvistusta Mäntän ja Keuruun kohteilla.” Jos purppuranahakan levitys saataisiin toimivaksi, taimikoissa selvittäisiin yhdellä raivauskerralla eli varhaisperkauksella ja nahakan levityksellä. Ja lumiongelma poistuu 0,5 m pikalukkoliinalla, se lahkeiden päälle, kenkien varsien päälle tiukasti kiinni. . Ei tartu havupuihin. . Myös ravinnepäästöt vesistöihin lisääntyivät. Oma mielipiteeni on, että pahimmin maanmuokkaus on törmännyt sosiaalisen kestävyyden raja-aitaan ja tulee siihen törmäämään jatkossakin. Meneekö helposti lumi kenkään?” SJ ”Olen tykännyt työskennellä sekä kesällä että talvella Nokian EuroLoggereilla. Nykyisen kaltainen muokkaus metsänuudistamisen yhteydessä alkoi toden teolla yleistyä, kun 1960-luvulla siirryttiin tasaikäiskasvatukseen. Raivaussahatyön yhteydessä lisäongelmana on torjunta-ainetankin paino. . Vaihtokenkinä nollakelille on Haixin oranssit maiharit. Lukko varren takapuolelle, roikkuva pää ei takertele mihinkään ja lukko pysyy kiinni.” KUUSESSA OLLAAN ”Sievin erilaisilla nahkakengillä tulee raivausja ms-työt tehtyä talviaikaan. . Märillä keleillä Sievin kevyt turvakenkä. Luonnossa yleisenä esiintyvä lahottajasieni. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. 60-lukuun päättyi Suomessa laajojen metsäpalojen aikakausi kuin veitsellä leikaten. Jatkuvassa kasvatuksessa ajatellaan metsän taimettuvan ilman minkäänlaista maanmuokkausta. Itse olen vähän vierastanut ajatusta, olen pitänyt saappaita talvella. Purppuranahakka kaipaa levityskeinoa Tapaus osoittaa, kuinka älyttömäksi susikannasta käytävä keskustelu on karannut. . Kelin totaalisesti märentyessä otan kumpparit, EuroLoggerit.” KUMIKETTU ”Viikingin gore-vaellusaapas raivaustyössä kesäkuivilla. Muu kuin kumisaapas märillä keleillä on vaikea kuivattaa, ei yö riitä.” ARTO ”Nahkakenkiä en yritä metsätöissä käyttää ja sitten niitä sähkövastuksilla kuivata. 5 AJASSA / 21.11.2019 Gallup Verkkokeskustelu: Käykö nahkaturvakenkä talvella. ”Olisin kyllä kertonut kysyjille, mitä olimme tekemässä." Mitä Laine sitten teki metsässä sen sijaan, että siirteli susia. "Luken susitutkijoita on uhkailtu ja autoja vahingoitettu.” Hän uskoo kuitenkin siihen, että metsässä tehtävistä tutkimuksista pitää kertoa mahdollisimman avoimesti. Jäykkiä kumisaappaita myös löytyy.” TOLOPAINEN Sain ensimmäisen kosketuksen maanmuokkaukseen, kun kotitilalla 70-luvulla piti laikuttaa pienialainen vaaranrinne luontaisen uudistamisen varmistamiseksi. Vaikka laikut olivat nykymittapuun mukaan varmaan liian pieniä, karuhko rinne taimettui erinomaisesti ja nyt siinä kasvaa reilu 40-vuotias, täystiheä harjumännikkö. Lahottaa kantoa ja tappaa kantovesat. On olemassa kohteita, joissa näin käykin, mutta yhä enemmän tuodaan esille sellaisia mielipiteitä, että maanmuokkaus ja täydennysistutus tai -kylvö voivat olla tarpeen. Levitetään torjunta-aineena lehtipuun taimen kannolle välittömästi kaadon jälkeen. Niissä on suomalaiseen leveään jalkaterään sopiva lesti. Voisi vähentää taimikonhoidon kustannuksia, mutta käytännön levitysmenetelmä uupuu. Kengät menettelevät kyllä muuten. Neopreenisaappaat ovat hyvät raivauksilla, ovat lämpimät myös pikkupakkasilla, ei tarvita kuin kevyet vaellussukat. Ilmaston näkökulmasta muokkaukseen liittyvät havainnot ovat osin odotettuja, osin yllättäviä. Nokian Loggerit ovat hyvät, vaikkakin raskaat.” JÄTKÄ ”Kun nauhat sitoo, kannattaa työntää päät nauhojen ja etuläpän väliin. Juuri uudistamisvaiheen ilmaisuus on ollut keskeinen tekijä, joka tekee jatkuvasta kasvatuksesta tasaikäiskasvatusta kannattavamman erityisesti korkeilla laskentakoroilla. Onko metsässäsi hoitorästejä. Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat koonneet kattavan kirjallisuuskatsauksen maanmuokkauksesta, sen historiasta, teknologiasta, taloudesta ja ympäristövaikutuksista. . Fakta M et la /E rk ki O ks an en ”Mitenkä ovat palstalaiset pärjänneet nahkaturvakengillä talvella, kun lunta on reilusti
. Syntynyt Lahdessa, asuu Helsingissä . . Lintunen pohtii, että järjestelmän pitää laajeta vähintään EU-tasoiseksi ja jonkin maan pitää näyttää esimerkkiä. "Hiilikauppa vääjäämättä alkuvaiheessa vähentäisi puun tarjontaa." JUSSI LINTUNEN . . Vertailuhintaa voi hakea nykyisestä päästökaupasta, jossa päästöoikeuden hinta on noussut jyrkästi kahdessa vuodessa noin 25 euron tonnihintaan. Nykyisin ilmastopolitiikkaa tehdään päästövähennystavoitteilla, päästöoikeuskaupalla ja hiiliveroilla. Sen sijaan metsien ilmastohyötyjä sen enempää kuin haittoja ei hinnoitella, joten metsätaloudesta puuttuvat kannustimet, mitä Lintunen pitää puutteena. . Filosofian tohtori, maisteri teoreettisesta fysiikasta . HAASTATTELU Kuka?. Mistä raha. Perheessä avopuoliso ja kaksi papukaijaa . ”Rahaa voi tulla aloilta, jotka tuskin lähiaikoina jos koskaan yltävät nollapäästöihin, kuten lentäminen tai maataloustuotanto. Pohdittava käytännön kysymys on myös, tulisiko passiivimalli, jossa korvaus koskisi automaattisesti kaikkia metsähehtaareita, vaiko aktiivimalli eli järjestelmä, johon liitytään. Tutkinut ilmastopolitiikan vaikutuksia metsäja energiasektoreilla . Kummassakin mallissa metsänomistajalle tulisi tuottoa, mutta jälkimmäinen malli saattaa olla poliittisesti helpompi, koska siinä ei ole takaisinmaksun velvoitetta. 21.11.2019 / AJASSA 6 MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuva M etsien hiilikaupan teoreettinen malli on olemassa”, Luonnonvarakeskuksen tutkija Jussi Lintunen sanoo. ”Mutta käytännön ongelmia pitää ratkoa, ja lisäksi tarvitaan poliittista tahtoa.” Lintunen on väitöskirjassaan tutkinut metsien hiilensidonnan ohjauskeinoja. Jos hiilinielujen kysyntä jää alhaiseksi, samoin käy hiilen hinnan. Harrastaa suunnistusta, palstaviljelyä ja erilaisia pelejä ”Metsien hiilinieluille on kysyntää, jos päästöjä ruvetaan tosissaan vähentämään”, Jussi Lintunen uskoo. ”Ilmastopolitiikan tuominen metsätalouteen markkinamekanismin kautta ei johtaisi metsien museointiin, mutta kannustaisi satsaamaan kasvuun ja lykkäämään hakkuita.” ”Pulinoita nostattanee, että hiilikauppa vääjäämättä alkuvaiheessa vähentäisi puun tarjontaa, mikä ei ole metsäteollisuuden mieleen”, Lintunen sanoo. Hinta varmaan asettuisi niiden väliin.” Hiilikauppa parantaisi metsätalouden kokonaiskannattavuutta ainakin hiukan. Jos hakataan, niin vuokra pienenee, mikä kannustaisi lykkäämään hakkuita. . Hiilikorvausten on katettava vähintään menetetty hakkuutulo, jotta metsänomistajan kannattaa ylipäätään olla mukana. Hän uskoo, että hiilikauppa on tulossa, mutta ei ilman pulinoita ja tuskin laajassa mitassa vielä tällä hallituskaudella. Hiilelle markkinahinta Hiilen hinta määräytyisi markkinoilla. Uuden-Seelannin ja Kalifornian järjestelmissä metsien hiilensidonta on kaupallistettu, vaikkakin järjestelmät tarvitsevat vielä paljon säätöä. ”On arvioitu, että viiden euron tonnihinnalla saadaan jo tuloksia ja 30 eurolla merkittävästi. . 42-vuotias . Ilmastopolitiikkaa kuitenkin tarvitaan, jotta toiminnasta tulisi laaja-alaista.” Hiilikaupalle on jo malli Tutkija Jussi Lintunen uskoo hiilihinnoittelun pidentävän metsien kiertoaikoja. ”Suomi voisi olla ensimmäisten joukossa, sillä metsämaana Suomella on uskottavuus puolellaan.” Lintunen pitää poliittisen tahtotilan syntymistä mahdollisena, sillä maailmalla ensiaskeleet on jo otettu. Sillä hinnalla esimerkiksi 300 kuution kuusimetsän päätehakkuun lykkäämisestä tuleva vuotuinen hiilivuokra olisi hieman alle 300 euroa. Toisessa korvaus perustuisi vuosittaiseen puuston kasvuun eli sitoutuvan hiilen määrään, ja summasta pitäisi maksaa jotakin takaisin, kun hakataan ja hiilivarasto pienenee. Jotta hiilikauppa etenisi niin tarvittaisiin arvio, paljonko rahaa liikkuu ja kenen taskuista. ”Mahdollista on sekin, että markkinat ohittavat poliitikot ja yksityiset toimijat alkavat pyörittää hiilipörssiä. Hiilikorvaus vai hiilivuokra Hiilikaupalle on kaavailtu kahta vaihtoehtoista mallia. Toinen malli on hiilivuokra, jossa metsänomistajalle maksetaan puustopääoman suuruuteen eli varastoituneen hiileen määrään sidottua vuokraa. Niillä vaihtoehdoksi jää hiilensidonnan ostaminen.” Monia kysymyksiä on vielä auki. . Luonnonvarakeskuksen tutkija
Kuormaimen pariksi löydät mallistostamme loistavan valikoiman juuri uusiutuneita perävaunumalleja erilaisilla vetovaihtoehdoilla ja muutoinkin tarpeittesi mukaisella varustelulla. Tukin tarjonta vähenisi tuon miljoona euroa, joka on todella suuri määrä, ja se painottuu vielä suurimmalta osalta tuonne pohjoisen alueelle”, Leppä totesi. Luonnonvarakeskuksen tutkija Tarja Tuomainen tähdensi, että skenaariot eivät ole ennusteita. 7 AJASSA / 21.11.2019 Hiilinielu säilytettävä ja fossiilisista eroon Tällä reseptillä Suomi voi saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035. Myös metsien käyttö on yhä kasvua alhaisempaa. Hiiltä sitovilla puutuotteilla on vaikutusta maankäyttösektorin nettonielun kokoon. Muutos selittyy muun muassa uudemman VMI-tiedon käytöllä ja metsien alkuvaiheen kehityksen simuloinnin muutoksella. Jos taas hän haluaa tehdä päätehakkuun, myös sen on onnistuttava”, keskustan Hanna Huttunen sanoi. ”Jos jatkuva kasvatus on jonkun metsänomistajan toive kasvatusmenetelmänä, hänen on saatava kasvattaa silloin metsäänsä niin. Metsäteollisuus puolestaan kertoo vastaavansa hiilineutraaliustavoitteeseen vähentämällä edelleen päästöjään. Liikenne on tärkeässä roolissa, mutta myös kaikki muut sektorit”, VTT:n tutkija Tiina Koljonen korosti. ”Avohakkuuta voidaan syystä pitää metsälajeille ja luontotyypeille tuhoisana”, arvioi vihreiden kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius. Alueelliset vaikutukset askarruttivat myös demareita. Äänessä olivat lähinnä vihreiden, keskustan ja kokoomuksen edustajat. Eduskunta kinasi avohakkuista ESIOHJATUT VENTTIILIT NYT -50% ETUSI JOPA 2880€ MYYNTI JA HUOLTO: AGCOSUOMI.FI www.kesla.com PANOSTA KÄYTÖN MIELLYTTÄVYYTEEN HANKI KUORMAIMESI ESIOHJATULLA VENTTIILILLÄ! Kotimaiset KESLA-traktorikuormaimet ovat loistava lisäkäsi niin metsätöihin kuin moniin muihinkin tilan töihin. Päästöjen vähennysten lisäksi on ylläpidettävä riittäviä hiilinieluja. Kiellon vaikutusten kohdistuminen Pohjoisja Itä-Suomeen, jossa valtion maita paljon on, herätti myös huomiota. Fossiilisista polttoaineista irtautuminen on alalla jo pitkällä, tehtaiden energian tuotannosta 85 prosenttia on nykyisin uusiutuvaa, ja sen osuus on tarkoitus nostaa 90 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. ”Niitä tulisi olla käytännössä noin 20 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin verran”, Koljonen totesi. Se kuitenkin kattaa vain osin lisääntyvien hakkuiden vaikutuksen nieluun. Seuraavaksi aloite siirtyy maaja metsätalousvaliokunnan käsittelyyn. Vihreät kannattivat aloitetta. Metsät merkittävin hiilinielu Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan hiilinielujen kutistuminen Luken laskemissa skenaarioissa vaikeuttaa ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tilaisuudessa julkistettiin ministeriön tilaama pitkän aikavälin kasvihuonekaasujen jatkoselvitys. ”Metsät ovat Suomen tärkein hiilinielu, joten se, saavutammeko hiilineutraalisuuden vuonna 2035, riippuu metsistä”, suojeluasiantuntija Hanna Aho Luonnonsuojeluliitosta toteaa. Kriittisintä on fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopuminen. Keskusta ja kokoomus kiittelivät sitä – antaahan se eduskunnalle mahdollisuuden keskustella tärkeästä asiasta – mutta eivät aloitetta silti kannattaneet. ”Mutta kyllä kieltämättä vähän kylmää kuulla näitä vihreiden puheenvuoroja, jotka antaisivat aika kylmää kyytiä maakunnille ja ylipäätään suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle sitä kautta”, sanoi kokoomuksen Heikki Autto. ”Tuo avohakkuukielto tietäisi erittäin massiivisia taloudellisia vaikutuksia. JUSSI COLLIN Hiilineutraalisuustavoite on mahdollista saavuttaa Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Selvityksessä käytetyissä skenaarioissa pelkkä metsämaan nielu vaihteli arvioidun puunkäytön mukaan: pienimmillään se oli 13 miljoonaa tonnia, suurimmillaan yli 40 miljoonaa tonnia, skenaariosta ja vuosikymmenestä riippuen. JUSSI COLLIN Kansalaisaloite avohakkuiden lopettamisesta valtion mailla innosti viime viikolla eduskunnan neljän tunnin väittelyyn. Korjuun ja urakoinnin osalta osto maakunnissa vähenisi noin 40 miljoonalla eurolla. Voimassa 23.9.-21.12.2019 tehtyihin kauppoihin AGCO Suomen myyntipisteissä. Viljelymaiden päästöjä saadaan alenemaan tehokkaimmin luopumalla turvemaiden viljelystä. ”Päätös aiheuttaisi suurta alueel lista epäoikeudenmukaisuutta, ja avohakkuukiellolla olisi merkittäviä paikallisia vaikutuksia”, Piritta Rantanen lausui. Tämä on selvästi vähemmän kuin aiemmissa laskelmissa ennakointiin. Meno jatkuu nykyisellään -skenaarioissa nielu pysyttelee 30 miljoonan tonnin hujakoilla. Hanasaaren hillivoimalaitos Helsingissä suljetaan vuonna 2024. Ei voi yhdistää muihin etuihin.. Tue suomalaista työtä ja valitse KESLA! Kampanja koskee valikoimaan kuuluvia Walvoilin hydraulisesti tai sähköisesti esiohjattuja venttiilejä. MTK:sta todetaan, että metsät pysyvät päivitetyissä skenaarioissakin yhteiskunnan merkittävimpänä hiilinieluna. Kampanja koskee AGCO Suomen varastossa olevia tai tehtaalta tilattavia uusia kuormaintai kuormain+vaunu-paketteja. Metsämaan nielu dominoi Maankäyttöeli Lulucf-sektorin nettonielun kehitykseen vaikuttaa eniten metsämaan nielu. Vesa Moilanen / Lehtikuva Fossiilisten päästöjen leikkaaminen on VTT:n mukaan avainasemassa matkalla kohti hiilineutraalia Suomea. Maaja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) nosti esiin kiellon taloudelliset vaikutukset. ”Käytännössä fossiilisista luopuminen mahdollisimman nopeasti on äärimmäisen tärkeää. Tällöin olennaista on, mitä viljelystä vapautuvilla mailla tehdään. ”Nämä ovat työkaluja, joilla voidaan arvioida päästövähennystoimien vaikutusta”, Tuomainen sanoi. Se on haastavaa ja edellyttää, että kaikilla olennaisilla päästösektoreilla toteutetaan kattavia ja johdonmukaisia päästövähennystoimia, työja elinkeinoministeriön seminaarissa todettiin viime perjantaina
Ympäristösyyt taustalla Tukkimiehentäin arvioidaan aiheuttavan Ruotsissa vuosittain Taimien hiekkasuojaus yleistyy Ruotsissa Tukkimiehentäin kemiallinen torjunta on vähentynyt naapurimaassa koko 2010-luvun. Conniflex-käsittelyssä taimet suojataan hiekkapinnoitteella, joka kiinnitetään taimiin vesiliukoisella liimalla. Conniflex-käsitellyt taimet ovat kalliimpia kuin kemiallisella torjunta-aineella käsitellyt taimet, mutta Grönros huomauttaa, että hiekkapinnoite suojaa taimea kaksi kasvukautta. FSCja PEFC-sertifiointijärjestelmät kieltävät Ruotsissa tukkimiehentäin kemiallisten torjunta-aineiden käytön. "Tänä vuonna Conniflex-käsitellyt taimet loppuivat kesken", kertoo siemenja taimituottaja Svenska Skogsplantorin asiakasjohtaja Johan Grönros. Grönrosin mukaan taustalla ovat ympäristösyyt. Kemiallisen torjunta-aineen vaikutus kestää yhden kasvukauden. Kaksi vuotta kestävässä hankkeessa selvitetään, miten hyvin Conniflex-käsitellyt, kemiallisesti käsitellyt ja käsittelemättömät taimet selviävät muokatulla ja muokkaamattomalla uudistusalalla. Valtaosa niistä meni Grönrosin mukaan yksityisille metsänomistajille. Ruotsissa kemiallisen torjunta-aineen suosio on laskenut koko 2010-luvun, ja vuonna 2016 mekaanisesti suojatut taimet ohittivat suosiossa kemiallisella torjunta-aineella käsitellyt taimet. 21.11.2019 / AJASSA 8 LIINA KJELLBERG, teksti ja kuva Tukkimiehentäitä vastaan mekaanisesti suojattujen Conniflex-taimien suosio kasvaa Ruotsissa. kymmenien miljoonien eurojen tuhot. Svenska Skogsplantor on suurin Conniflex-taimien tuottaja. Uusia tutkimustuloksia Svenska Skogsplantor, Luonnonvarakeskus (Luke), Tornator ja BCC testaavat parhaillaan tukkimiehentäin torjuntamenetelmiä Etelä-Suomessa. Lähde: Svenska Skogsplantor Miljoonaa 2010 2013 2015 2017 2018 20 40 60 80 100 120 140 160 180 Kemiallisesti suojatut taimet Mekaanisesti suojatut taimet. Taimet istutettiin Tornatorin maille viime keväänä. Viime vuonna maassa tuotettiin noin 74 miljoonaa Conniflex-käsiteltyä havupuuntainta, mikä on noin 20 prosenttia kaikista tuotetuista havupuun taimista. "Tutkimuksessa seurataan tukkimiehentäin aiheuttamia vaurioita, mutta myös muita taimivaurioiden syitä. Conniflex-käsitellyissä taimissa on hiekkapinnoite, joka suojaa niitä tukkimiehentäin tuhoilta. Suomessa tukkimiehentäitä torjutaan pääasiassa taimitarhoilla levitettävän kemiallisen torjunta-aineen avulla. Suomessakin tukkimiehentäi on yksi merkittävimmistä taimituholaisista. Kuolleet taimet kaivetaan maasta ja tutkitaan, löytyykö merkkejä tukkimiehentäin tai kuusen juurinilurin aiheuttamista tuhoista", kertoo Luken tutkija Tiina Laine. Grönrosin mukaan menetelmästä saadut kokemukset ovat myönteisiä. Suomeen yhtiö toi tänä vuonna noin 90 000 Conniflex-käsiteltyä tainta. Mekaanisen suojauksen suosio kasvaa Kemiallisesti ja mekaanisesti suojattujen taimien määrät Ruotsissa vuosina 2010 2018. Kuoriainen syö havupuuntaimen kuorta ja voi pahimmillaan tappaa taimen
Kuitupuun hyvä menekki on osaltaan kirittänyt metsäpalveluyrityksiä. Konetyö Korjan Kimi Moilanen harvensi männikköä Metsät Kuntoon Oy:n työmaalla Suomussalmen Vuokissa marraskuun alussa.. 9 AJASSA / 21.11.2019 Metsäpalvelu markkinoilla puhaltavat Metsänhoitoyhdistyslain muutos, avoin metsävaratieto ja vilkas puukauppa ovat luoneet yksityisille metsäpalveluyrityksille kasvun mahdollisuuksia. Kainuussa uskotaan kasvuyrittäjyyteen. UUDET TUULET SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat Jatkuu seuraavalla aukeamalla
”Yksi uusi juttu on metsän kunto-ohjelma, jonka lanseeraamme pian”, Teemu Mäkeläinen paljastaa. 21.11.2019 / AJASSA 10 M etsäpalveluyrittämisestä on piirtynyt yleisesti kuva vaikeana lajina. Vuonna 2015 muuttuneen metsänhoitoyhdistyslain vaikutukset näkyvät hitaasti käytännössä, mutta periaatteellinen päätös kilpailun vapauttamisesta on muuttanut asenneilmastoa alalla. Kasvusta tinkimällä voisi yrityksen tulosta parantaa selvästi, mutta haluamme kasvaa ja laajentua koko Suomeen”, Mäkeläinen toteaa. Oli osin sattumaa, että käynnistimme yrityksen juuri oikeaan aikaan”, 27-vuotias Mäkeläinen pohtii. Perikainuulaisesta ”mitäpä se hyvejää” -ajattelusta ei ollut tietoakaan, kun kaksi nuorta metsätalousinsinööriä Teemu Mäkeläinen ja Miikka Minkkinen perustivat yrityksen vuonna 2014. Etenkin nuoret yrittäjät ovat nyt kiinnostuneita palkkaamaan työntekijöitä”, Turunen kuvailee. Kun mukana on palkattua ulkopuolista työvoimaa, tietää väärä hinnoittelu nopeasti lovea kassaan. ”Valtaosa on edelleen yksinyrittäjiä, mutta yritysten koko on selvässä kasvussa. ”Monilla yrittäjillä on töitä jatkuvasti enemmän kuin he ehtivät tekemään, mutta halua kasvaa puuttuu etenkin alan konkareilta”, Turunen toteaa. ”Etenkin metsävaratiedon vapautuminen sekä puun nopeasti kasvanut kysyntä ovat edistäneet toimintaamme. Metsähallitus on yrityksen suurin työllistäjä metsänhoitopuolella, mutta myynti yksityisille on kasvussa. Metsät Kuntoon työllistää nyt jo 14 toimihenkilöä ja noin 90 työsuhteista metsuria. Usein yritystoiminnasta vastaa yksi henkilö, joka hoitaa palvelun myynnin, käytännön toteutuksen ja paperityöt. Riittävillä resursseilla on mahdollisuus vastata myös suurasiakkaiden vaatimuksiin. ”Moni yrittäjä haluaisi keskittyä enemmän myyntityöhön raivaustai istutustöiden sijaan, mutta työntekijöitä on todella vaikea löytää”, Ämmälä kertoo. Juuri päättyneellä tilikaudella yrityksen tulos painuukin pikkuisen pakkaselle. Ainakin Pohjoisja Itä-Suomessa esimerkiksi Otso Metsäpalveluiden ongelmat vaikuttavat sataneen yksityisten toimijoiden laariin. Myös kasvuyrittäjyys on ollut alalla tuntematon käsite. ”Työmaista pyritään yhä liian usein tekemään mahdollisimman alhainen tarjous, jotta työt saisi, kun pitäisi ajatella, että millä hinnalla minun kannattaa tuo savotta ottaa”, sanoo yrityspalvelujen asiantuntija Marko Ämmälä Suomen metsäkeskuksesta. Otsosta siirtynyt Paavo Sutinen (vas.) on tyytyväinen siihen, että yrityksessä päästään porukalla kehittämään uusia asioita. ”Välillä on pitänyt pitää vähän käsijarruakin päällä, jotta toiminnot saadaan rullaamaan ja rahat kassassa riittämään. Metsäpalvelumarkkinoilla nähdään nyt kuitenkin uusia mahdollisuuksia. ”Markkinoimme aktiivisesti muun muassa somessa ja meillä on puhelinmyyjä, joka ottaa yhteyttä alueen metsänomistajiin. Taimikonhoitotöitä toteutimme 5 000– 6 000 hehtaaria ja välitimme yli 50 metsätilaa”, listaa Mäkeläinen. Näinä päivinä Metsät Kuntoon ottaa uuden askeleen, kun yhtiön omistuspohja laajenee suunnatun osakeannin myötä. Näin saamme pääomaa toiminnan kehittämiseen” , Mäkeläinen sanoo.. Alueittain markkinaosuuksissa vaikuttaa tapahtuneen suurempiakin muutoksia. Tiainen huomauttaa, että metsänhoitoyhdistykset myös hankkivat usein palveluita metsäpalveluyrittäjiltä. Metsäyhtiö UPM on myynyt Kainuusta suuren määrän isoja metsätiloja aktiivisille metsänomistajille, jotka haluavat hoidattaa metsänsä kuntoon. Yrityksen palvelut kattavat metsänhoitotyöt, puukaupan sekä metsäkiinteistövälityksen. S uomussalmella toimivassa Suomen Metsät Kuntoon -yrityksessä on lähdetty ajattelemaan alusta asti isosti. ”Tänä vuonna toimitimme asiakkaillemme puuta noin satatuhatta kuutiota. Tämä kaava on kuitenkin hiljalleen murtumassa. Yrityksen kasvuvauhti onkin ollut huima. Työntekijöiden varustevarasto lienee ainoa laatuaan Suomessa. Metsät Kuntoon työllistää noin 90 metsuria. Metsävaratiedon vapautuminen on helpottanut yksityisten yritysten toimintaa ja vauhdikkaat puukauppavuodet ovat kasvattaneet markkinaa, mutta myös asiakkaiden uusjakoa on tapahtunut. ”Näimme alalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kun kilpailu oli vapautumassa metsänhoitoyhdistyslain muutoksen myötä”, yrityksessä markkinointijohtajana työskentelevä Mäkeläinen kertoo. ”Olemme myyneet kymmenen prosenttia omistusosuuksistamme. "Halua kasvaa puuttuu etenkin alan konkareilta." naan euroon, ja alkaneella tilikaudella se on jälleen tarkoitus tuplata. Syyksi tähän Mäkeläinen kertoo tietoisen panostuksen oman puukaupan ja metsänhoidon digisovelluksen kehittämiseen. Lokakuussa päättyneellä tilikaudella liikevaihto tuplaantui noin 5,5 miljooKasvun mallia Kainuusta Metsät Kuntoon on rekrytoinut useita toimihenkilöitä Otso Metsäpalveluilta. ”Metsäyhtiöiden panostukset metsänhoitopalveluihin ovat kaventaneet metsänhoitoyhdistysten markkinaosuutta, mutta valtakunnallisesti yhdistyksillä on edelleen noin 70 prosentin osuus. Yksityiset toimijat ovat vieneet yhdistyksiltä joitain prosenttiyksikköjä markkinaosuudesta”, Metsänhoitoyhdistysten palvelu MHYP Oy:n toimitusjohtaja Jouni Tiainen arvioi. Työvoiman saatavuus ongelmana Yrityskoon kasvaessa tarvitaan uudenlaista ajattelua etenkin hinnoittelun suhteen. Meto Metsäalan Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Tuomo Turusen arvion mukaan Suomessa on noin 700–800 yksityistä metsäpalveluyritystä, joista noin 150 kuuluu Turusen edustamaan yhdistykseen. Teemme asioita eri tavalla kuin muut.” Sijoittajia mukaan Yksi Metsät Kuntoon -yrityksen kirittäjä on ollut alueen metsänomistajarakenteen muutos. Yksi kasvun esteistä on osaavan työvoiman löytäminen
Yritys on tarttunut toimeksiantoihin ripeästi ja hoitanut urakat sovitusti. ”Halusimme tarjota metsänomistajille lisää valinnanvapautta ja työllistää itsemme. Tunnemme asiakkaidemme metsät perusteellisesti. Tänä vuonna Metsän Tähden palkkasi ensimmäisen ulkopuolisen toimihenkilönsä, kun Keijo Karhukorpi eläköityi. Ajatus metsäpalveluyrityksestä, josta sijoittajatkin ovat kiinnostuneita, on alalle enemmän kuin tervetullut. Puunkorjuuta tarjoavan metsäpalveluyrityksen taloudellisen liikkumavaran sanelee pitkälti puun kysyntä ja hinta. ”Uskoisin, että alalle syntyy lähitulevaisuudessa uusiakin toimijoita”, Syrjälä ennustaa. Yrityksessä ollaan vakuuttuneita, että metsänomistajat arvostavat edelleen henkilökohtaista palvelua ja maastokäyntejä. Jos korjuupalvelupuun menekki tyrehtyy syystä tai toisesta, voi kassan pohja häämöttää varsin nopeasti. 11 AJASSA / 21.11.2019 titaitoista maastotyötä”, Harri Simola tähdentää. Vuosittain Metsän Tähden korjaa noin 30 000–40 000 kuutiota puuta. ”Työpaikka itselle” Keskipohjanmaalla toimivam Metsän Tähden Oy:n Harri Simola (vas.), Satu Wirkkala ja Timo Syrjälä ovat onnistuneet luomaan itselleen mielekkään työpaikan. Positiivista viestiä vahvistivat Metsälehden haastattelemat asiakkaat. Yleisesti kyllä kummastellaan yrityksen kasvuvauhtia. Metsureita palveluksessa on maastokaudella puolenkymmentä. Metsänhoitoon rahoitus otetaan perinteisesti metsästä, ja jos puu ei liiku, jäävät myös metsänhoitotoimet tekemättä. Toimintaperiaate on samankaltainen kuin metsänhoitoyhdistyksissä, mutta pystymme toimimaan hyvin joustavasti. SAMI KARPPINEN Hyvä meininki KOMMENTTI P erinteisempää metsäpalveluyrityksen mallia edustaa Keskipohjanmaalla toimiva Metsän Tähden Oy. Potentiaalia markkinoilla nähdään edelleen. Puun menekistä päättävät toistaiseksi pitkälti muutamat suuret kuitupuun jalostajat. Tämä tuli väistämättä mieleen suomussalmelaisen Metsät Kuntoon -yrityksissä käynnin jälkeen, niin positiivinen ja metsäalalle epätyypillinen meininki yrityksessä oli päällä. JOS JOKU ASIA VAIKUTTAA liian hyvältä ollakseen totta, niin se ei ole totta. Kun puun hinta ja kysyntä on hyvällä tasolla, on meidän helpompi toimia”, Simola muotoilee. Yritys syntyi vuonna 2011, kun Keskipohjan metsänhoitoyhdistyksessä työskennelleet Harri Simola, Satu Wirkkala ja Keijo Karhukorpi päättivät perustaa oman yrityksen. Isompia metsäpalveluyrityksiä kannattelee kuitenkin puukauppa. ”Uskon, että saamme liikkeelle paljon puuta kohteista, jotka jäisivät muuten metsätalouden toimenpiteiden ulkopuolelle.” Metsäpalveluissa tarjonta vaikuttaakin lisäävän kysyntää. Vuonna 2013 yhtiön neljänneksi osakkaaksi liittyi niin ikään metsänhoitoyhdistyksessä aiemmin työskennellyt Timo Syrjälä. Esimerkiksi laserkeilaustieto auttaa alkuun, muttei korvaa missään tapauksessa ammat. ”Iso osa korjuukohteistamme on metsänhoidollisista lähtökohdista tehtäviä harvennushakkuita, kuten ensiharvennuksia ja ojalinjahakkuita”, sanoo Syrjälä. Olemme olleet ratkaisuumme tyytyväisiä”, kuvailee Halsuan toimistolla työskentelevä Simola. Korjuupalvelua puun ja kuoren välissä Yrityksen noin 2,5 miljoonan euron liikevaihto kertyy useista puroista, mutta merkittävimmässä roolissa ovat puunkorjuupalvelu sekä kunnostusojitushankkeet. Korjuupalvelulla on ratkaiseva merkitys yrityksen toiminnalle. Metsän Tähdelle urakoi tällä hetkellä yksi ympärivuotinen korjuuyrittäjä. ”Metsäasioiden hoitaminen henkilöityy metsäammattilaiseen organisaatiosta riippumatta. ”Tehdashinnan ja pystyhinnan välinen rako on kapea. Kuopion, Kemijärven tai Paltamon tehdashankkeet olisivatkin toteutuessaan mannaa metsäpalvelumarkkinoille
Toisaalta runkohinta tuo ostajalle myös vapauksia katkontaan. Yhdistykset kokivat siis, että niiltä kerätyillä rahoilla markkinoitiin palvelua, joka vei yhdistyksiltä leipää kädestä. Kaksi ja puoli vuotta sitten perustetun Kuution käyttö on kuitenkin yskinyt metsänhoitoyhdistyksissä useammasta syystä. MetsänomistaViidennes Kuutio n kautta Kuution osuus puukauppavirrasta on 20 prosenttia. Toisen tarjouksen loppusumma oli vertailussa vain hieman alhaisempi, mutta siinä oli perinteinen puutavaralajikohtainen hinnoittelu. Metsä Group korosti, että mittaustietoja voidaan luovuttaa metsänomistajille, mutta ei kilpailijoille, kuten puukaupallista toimintaa harjoittaville metsänhoitoyhdistyksille. ”Eri palvelukanavat (metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppa ja metsänomistajan omatoiminen puukaupan kilpailutus) näkyvät tasapuolisesti järjestelmässä. Tämä sivuutti yhdistysten roolin puukaupan asiantuntija-apuna. Osa metsänhoitoyhdistyksistä vähensi Kuution käyttöä vuosi sitten, koska palvelun hinnan ei koettu vastaavan sivustosta saatavaa hyötyä. Katkontakiistaan vihdoin selvyyttä. Puunostajat ovat kuitenkin luovuttaneet mittatietoja metsänomistajille nihkeästi, mikä on herättynyt epäilyksiä, että kuitupuuta tarvitsevat metsäyhtiöt pelaavat metsänomistajien etua vastaan. PÄÄTEHAKKUU Puutavaralaji määrä m 3 €/m 3 myyntitulo Kuusi kokorunko 216 40,3 8 705 Mänty kokorunko 104 40,3 4 191 YHTEENSÄ (ARVIO) 320 12 896 JUSSI COLLIN VALTTERI SKYTTÄ METSÄYHTIÖ UPM on kertonut luovuttavansa puukaupan mittaustiedot metsänomistajille jatkossa entistä kattavammin. Yhdistyksillä ja niiden hallinnoimilla valtakirjakaupoilla on merkittävä rooli yksityismetsien puukaupoissa niin Kuution kautta kuin yleisesti. Metsänomistaja halusi hakea puukauppaan varmuutta, joten valituksi tuli runkohinnoitteluun perustuva ostotarjous. Metsänhoitoyhdistys hoiti puukaupan kilpailutusta valtakirjalla metsänomistajan toimeksiannosta. ”Kuution hinnoittelua on alennettu johdonmukaisesti.” Kilpailutus itse vai ammattilaisen kautta. ”Valtakirjakauppojen osuus tarjouspyynnöistä on kääntynyt kasvuun kesälomien jälkeen”, Kuution Mäkelä sanoo. VALTTERI SKYTTÄ K aupankäynti puukauppasivusto Kuution kautta on piristynyt alkuvuonna tapahtuneen notkahduksen jälkeen, kertoo Kuution eli Suomen Puukauppa Oy:n toimitusjohtaja Aku Mäkelä. Yhdistyksiä ärsytti palvelun alkuvaiheen mainonta, jossa metsänomistajille korostettiin suoraan Kuution kautta tehtävän puukaupan helppoutta. Myös Metsä Group on ilmaissut olevansa valmis samaan. Metsänhoitoyhdistysten kattojärjestö MTK:sta varoitellaan, että tukkipuun päätyminen kuiduksi on vaarana hakkuissa etenkin nyt, kun kuitupuun kysyntä on tukkipuuta parempi. Syynä nousuun ovat Mäkelän mukaan alkuvuodesta tehdyt muutokset Kuution hinnoittelussa ja strategiassa. Toivottavasti muut ostajat seuraavat perässä”, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kommentoi UPM:n ilmoitusta. ”Kuution hinnoittelua on alennettu johdonmukaisesti.”. Viime vuoden ennätyshakkuiden keskellä Kuution kuukausittainen osuus puukauppojen välittäjänä nousi parhaimmillaan jo 40 prosenttiin. Valtakirjakaupassa metsänomistaja antaa paikalliselle metsänhoitoyhdistykselle valtakirjan hakkuukohteensa kilpailuttamiseen. Runkohinnoittelussa puun katkonnasta koituva riski on puunostajalla. Palvelu on uudistanut hinnoitteluaan saadakseen metsänhoitoyhdistykset mukaan digitaaliselle puumarkkinapaikalle. Ilmoitukset voivat vihdoin avata kädenvääntöä puiden katkonnasta. 21.11.2019 / AJASSA 12 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2018 2019 2017 TUORE PUUKAUPPA Runkohinnoittelusta varmuutta KOHDE: kuusikon päätehakkuu, talvikorjuu SIJAINTI: Etelä-Pohjanmaa OSTAJA: Iso energiayhtiö KAUPAN KOKO: 320 m 3 LEIMIKON KOKO: 2 hehtaaria MUUTA: Kuivahkolla kankaalla kasvavan puuston hakkuusta tuli kaksi tarjousta. Tukkija kuitupuun reilu hintaero on aiheuttanut sen, että kaadettavan puuston katkontamitoilla ja -tavoilla on suuri vaikutus metsänomistajan puukauppatiliin. Piristymisestä huolimatta sähköisen puumarkkinapalvelun kautta pyörii tällä hetkellä vain noin 20 prosenttia yksityismetsien kuukausittaisista puukaupoista. Mäkelän mukaan metsänhoitoyhdistysten ja muiden metsäammattilaisten tarjoamat puukaupan asiantuntijapalvelut on nyt tuotu entistä selkeämmin esille puukauppasivustolla. ”Tämä on erittäin positiivista
Puunostajista Kuutiota käyttää noin 95 prosenttia, metsänhoitoyhdistyksistä runsas puolet. 42,40 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 43,98 . 22,25 Ensiharvennus . 15,66 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 51,95 . ja päättää, mitä kanavaa hyödyntää Kuutiossa.” Ostotarjousten siirto yhä käsityötä Kymenlaakson metsänhoitoyhdistyksessä valtakirjakaupat lähtevät myyntiin Kuution kautta. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 56,82 s 36,17 s 19,12 s 18,42 Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 31,62 s 31,67 s 31,41 s nousussa . 51,06 . 16,26 . Heiltä täytyy pyytää puukauppatarjous yhä sähköpostilla.” Metsänhoitoyhdistyksissä odotetaan myös yhä parannusta siihen, että Kuutiossa tehdyt puunostotarjoukset pystyttäisiin siirtämään suoraan yhdistysten järjestelmiin. 57,11 . 29,11 . 19,97 Hankintahinnat s 57,00 . 49,78 s 18,39 . 56,83 . 31,87 s 32,60 . 32,28 s 31,91 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 43–46 keskiarvo LAPPI KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 55,32 . 16,66 s 16,68 s 15,87 s 23,21 . 51,14 . 25,55 Uudistushakkuu . 18,20 . "Huono asia Kuutiossa on se, että muutamat pienet puunostajat eivät ole siellä mukana. 21,68 s 21,98 Ensiharvennus . 45,97 . 23,90 Uudistushakkuu s 57,80 s 60,56 s 43,31 s 18,26 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 24,20 Harvennushakkuu s 45,83 . 58,31 s 42,04 s 17,04 s 19,05 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 35,28 s nousussa . 17,82 . 26,13 Uudistushakkuu . 13,07 s 13,32 Hankintahinnat . 55,06 s 55,91 s 35,62 . 37,79 . 22,02 . 21,21 s 21,75 Ensiharvennus s 32,45 s 33,82 s 11,60 s 11,23 s 11,72 Hankintahinnat . 18,80 . 12,38 s 11,02 . 55,95 s 57,14 . 16,22 s 24,54 . 59,47 . 55,81 . Sivusto keskittyy puukaupan sujuvoittamiseen, muita metsäpalveluita Kuutioon ei olla yhdistämässä lähiaikoina. 48,95 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 57,85 . 40,24 s 13,53 . 56,56 . 12,04 s 12,03 s 19,73 Hankintahinnat . 60,84 s 61,70 s 46,51 . 38,31 . 18,15 . 52,70 . 45,05 s 17,85 . Näin metsäyritykset eivät Ursinin mukaan pääse sanomaan, ettei yhdistys esitä metsänomistajalle tasapuolisesti eri puunostajien tekemiä tarjouksia. 47,63 . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Viidennes Kuutio n kautta KUUTIO . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Metsänomistaja tavoittaa Kuutiossa 95 prosenttia puunostajista, muttei esimerkiksi kaikkia erikoispuun ostajia. 58,64 . 23,97 . 13,82 . 53,64 . 48,16 s 16,25 . 15,41 . 26,37 . 28,20 Harvennushakkuu . 25,27 Uudistushakkuu . Aku Mäkelän mukaan Kuutio ei tavoittele tiettyä prosenttiosuutta puukauppavirran alustana, vaan haluaa olla työkalu puukaupan kaikille osapuolille yhä useammassa puukaupassa. 13,27 . Kuution kautta puunostotarjouksissa ovat mukana myös metsänhoiFakta toyhdistyksen oman korjuupalvelun tekemät tarjoukset. 44,98 s 15,51 . 55,61 . 31,34 s 37,64 s nousussa . 16,51 . 17,65 . 54,06 s 19,40 . 46,89 s 20,90 . 12,27 s 12,53 Hankintahinnat . 13 AJASSA / 21.11.2019 s nousussa . 54,13 . 12,83 s 20,39 Ensiharvennus Hankintahinnat s 56,67 s 29,97 s nousussa . 59,31 s 44,17 s 19,73 s 21,06 . 16,16 s 16,69 . 34,82 . 52,76 . 15,25 . 21,90 s 18,88 s 28,83 . 25,41 Uudistushakkuu . 10,81 . 41,61 s 17,01 . 56,10 . 57,23 . 14,90 . 15,97 . 39,43 . 22,67 Ensiharvennus s 12,85 . 44,72 s 19,01 . 28,87 Harvennushakkuu . Va ltt er i Sk yt tä. 16,06 . 42,29 . 57,49 s 59,57 . 36,88 . 19,28 . 57,88 s 58,96 . 51,47 s 52,48 . 37,59 . 39,25 s 30,15 s 12,58 . 20,90 s 18,42 Harvennushakkuu . 26,88 . Käyttö ilmaista metsänomistajille Kuka katkoo parhaiten. 31,88 . 15,57 s 21,88 s 23,37 Uudistushakkuu . 35,14 . 19,46 s 16,62 . ”Kun tarjoukset tulevat, ne joudutaan naputtelemaan käsin meidän tarjousvertailuohjelmaamme”, Ursin kertoo. 31,49 s 31,85 . Metsäalan yhteistyönä vuonna 2017 syntynyt puukauppasivusto: puun digitaalinen markkinapaikka . Tarkoituksena olla avoin ja puolueeton työkalu kaikille puukaupan osapuolille . 58,32 s 48,80 s 32,04 . 55,38 s 58,29 . ”Hyvää Kuutiossa on se, että puunostotarjousten pyytäminen on yksinkertaista ja helppoa", Kymenlaakson mhy:n johtaja Jari Ursin kertoo. 27,11 Harvennushakkuu . 17,03 . 17,61 . 16,42 s 23,13 s 23,42 Ensiharvennus . 18,28 . 20,20 . 31,54 . 31,15 . 57,43 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 47,77 . 16,49 s 23,38 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 17,99 . 47,54 s 31,94 s 31,48 s 31,29 s nousussa . Tavoitteena, että puukaupan voi kilpailuttaa kattavasti ja helposti yhdessä paikassa . 12,74 Hankintahinnat . 57,02 . 26,09 Harvennushakkuu s 46,69 s 47,58 s 37,73 s 15,73 s 15,97 s 15,59 . 17,19 s 16,80 Uudistushakkuu . 26,51 Harvennushakkuu s 47,14 . 18,32 . 14,61 s 22,34 s 23,52 Uudistushakkuu s 48,95 . 52,11 s 54,12 s 38,60 s 16,88 s 17,68 s 16,26 s 23,30 Ensiharvennus s 14,40 . 25,22 . 23,71 . 31,38 s nousussa . 52,22 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 17,78 s 25,03 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 17,81 . 15,50 . 39,41 . 57,73 s 60,22
Älä anna lehtipuuston kasvaa havupuuston edelle. 2. 1. Luontaisesti syntyneet koivut ovat karanneet pituuskasvussa kuusentaimien ohi, joten tuloksena on kaksijaksoinen metsä. Hoitoa metsä olisi tosin tarvinnut jo aiemmin. Tyypillinen tilanne on, että havupuuntaimikkoon jätetään sekapuuksi luontaisesti syntyneitä rauduskoivuja. Tee harvennukset ajallaan ja voimakkaammin kuin yhden puulajin metsässä. Koivut tai männyt poistetaan, kun ne ovat saavuttaneet kuitutai tukkipuun mitat. Varhaisperkaus kannattaa silloin tehdä reikäperkauksena, jossa havupuuntaimien ympäriltä poistetaan alle metrin päässä kasvavat koivuntaimet. Tulos voi olla kaksijaksoinen sekametsä. Yksijaksoisessa sekametsässä kaikki puut ovat suunnilleen yhtä pitkiä. ”Elinvoimaisimman sekametsän saa, kun siihen tähtää alusta alkaen”, hän sanoo. Se on voinut syntyä luontaisesti tai jäädä taimivaiheessa koivun jalkoihin, kuten mäntsäläläisessä metsikössä. Kuusi jää herkästi koivun alle, jos taimikonhoito viivästyy. ”Kunhan puut hieman järeytyvät, on ensiharvennuksen aika. Koivuilla on pituutta keskimäärin 15 metriä, kuusilla seitsemän. 4. Silloin eri puulajit kannattaa Lappalaisen mukaan kasvattaa omina ryhminään. Valitse kasvatettavat puut varhaisperkauksen yhteydessä. Mäntsälässä sijaitsevassa nuoressa metsässä on hiljan tehty taimikonharvennus. 5. Ylläpidä sekapuustoisuutta harvennuksissa. Kaksijaksoisessa sekametsässä kuusialikasvoksen päällä kasvaa yleensä koivu. Sekametsään päädytään usein olosuhteiden pakosta. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Saija Huuskosen mukaan sekametsiä syntyy tosin suunnitellustikin. 3. Vinkit sekametsän kasvatukseen jättämään noin kymmenen prosentin lehtipuusekoitus. Sekametsässä kasvatettavat puut kannattaa valita varhaisperkauksen yhteydessä. Uu”Puiden latvat eivät saa koskettaa toisiaan.”. Myös kaikkien kolmen pääpuulajin kasvattaminen samassa metsässä on mahdollista, ja maan eteläosissa kyseeseen tulevat myös jalot lehtipuut. Lehtipuusekoituksen lisäksi kuusentaimikkoon voi jättää luontaisesti syntyneitä männyntaimia ja männyntaimikkoon luontaisesti syntyneitä kuusentaimia. Lappalainen uskoo kuitenkin puuston kehitysmahdollisuuksiin. 14 21.11.2019 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat K oivua voisi olla seassa vähän enemmän, mutta ainakin kuuset järeytyvät nyt kovaa vauhtia”, sanoo Metsänhoitoyhdistys Uudenmaan metsäasiantuntija Lauri Lappalainen. Neljäsosa sekapuuta Havupuuvaltaisiin metsiin suositellaan Sekametsästä turvaa Sekapuusto lisää metsän tuhonkestävyyttä ja pienentää markkinariskiä. Kaksijaksoisessa sekametsässä koivujen tai mäntyjen alla kasvaa kuusialikasvos. Valinta varhaisperkauksessa Huuskonen ja Lappalainen kehottavat kasvattamaan sekametsän yksijaksoisena. Varsinaisesta sekametsästä puhutaan Huuskosen mukaan kuitenkin vasta sitten, kun metsässä on pääpuulajin lisäksi vähintään 25 prosenttia jotain toista puulajia. Sekametsät jaetaan yksija kaksijaksoisiin metsiin. Halutessaan sekametsän voi perustaa myös heti uudistushakkuun jälkeen. Koivut kasvavat havupuita nopeammin, mutta kun kasvatettavaksi valitaan suunnilleen samanmittaisia puita, pysyy puusto todennäköisimmin yksijaksoisena. Kun taimikonhoito viivästyy, muodostetaan kasvatettava puusto puulajiin katsomatta uudistusalan elinvoimaisimmista puista. Toisin kuin yksijaksoinen sekametsä, kaksijaksoinen sekametsä on sekapuustoinen vain osan kiertoajasta. Siinä hehtaarille jätetään 800–1?000 kuusta ja 200–300 koivua”, hän suunnittelee. Valitse puulajit kasvupaikan mukaan
Jos esimerkiksi havupuuvaltaisissa metsissä halutaan lisätä lehtipuuston määrää, voidaan harvennuksissa säästää lehtipuita ja kaataa niiden sijaan havupuita.. Havupuuvaltaisissa metsissä lehtipuusekoitus vähentää maaperän happamuutta ja kuusikossa se voi myös hidastaa juurikäävän leviämistä. Sekametsän kasvatukseen ei ole olemassa yhtä tarkkoja ohjeita kuin yhden puulajin metsän kasvatukseen. Lisäksi sekametsissä on monipuolisempi eliölajisto”, Huuskonen sanoo. Joidenkin tutkimusten mukaan koivusekoitus voi hieman lisätä kuusten ja mäntyjen puuntuotosta, mutta päinvastaisiakin tutkimustuloksia on. Sekametsät tulee harventaa ajoissa. Puiden latvukset eivät saisi koskettaa toisiaan. ”Avoimia kysymyksiä on vielä paljon. ”Karummilla kasvupaikoilla kannattaa kasvattaa männyn osuutta, rehevämmillä kuusen ja koivun osuutta”, Huuskonen sanoo. Parhaiten sekametsä syntyy Huuskosen ja Lappalaisen mukaan tuoreelle kankaalle. Lappalaisen mukaan sekapuusto pienentää myös markkinariskiä, sillä metsää uudistaessa ei voi tietää, mikä puulaji kiertoajan lopussa menee parhaiten kaupaksi. 15 METSÄSTÄ / 21.11.2019 Hiljan harvennetussa kuusta ja koivua kasvavassa metsikössä on muutaman vuoden päästä ensiharvennuksen aika, arvioi Lauri Lappalainen. ”Sekapuustot lisäävät metsien tuhonkestävyyttä. Männyllä elävän latvuksen osuus tulee olla vähintään 40 prosenttia rungon pituudesta, koivulla 50 prosenttia ja kuusella 60 prosenttia”, Lappalainen sanoo. Luke on nyt käynnistänyt sekametsäprojektin, jonka tavoitteena on koota nykyinen tutkimustieto sekametsien merkityksestä eri ekosysteemipalveluille. Harvennuksissa tulee huolehtia, että sekapuustoisuus säilyy. Lisäksi sekametsistä saatavilla olevaa tutkimustietoa on vähän ja se on monelta osin vanhentunutta, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Saija Huuskonen. ”Mutta ottaen huomioon muut kuin vain taloudelliset näkökohdat olisi sekapuustoisuuden ylläpitäminen kiertoajan loppuun asti järkevää”, Huuskonen sanoo. distusalan karumpiin kohtiin ja rinteisiin sopivat männyt, rehevämpiin kohtiin ja painanteisiin kuuset ja koivut. Työn alla on myös tutkimus, jossa selvitetään sekametsien nykytilaa valtakunnan metsien inventointitietojen perusteella. Suojaa tuholaisilta Tutkimustulokset sekametsän vaikutuksesta eri puulajien puuntuotokseen ovat Huuskosen mukaan hiukan ristiriitaisia. Puhtaasti puuntuotannollisista syistä sekametsiä ei kannatakaan kasvattaa, vaan hyödyt tulevat muualta. Onnistuu varttuneessakin Metsien sekapuustoisuutta voidaan jossain määrin lisätä myös siinä vaiheessa, kun puut ovat jo varttuneempia. Eri puulajit kasvavat eri tahtiin, joten metsänomistajan tulee huolehtia siitä, että sekametsä harvennetaan ajallaan. Harvennukset ajallaan Se, mitä puulajeja sekametsässä kannattaa kasvattaa, riippuu kasvupaikasta. ”Puiden latvat eivät saa koskettaa toisiaan. Tarkastelussa huomioidaan niin maaperä, kasvillisuus, monimuotoisuus, riista, monikäyttö, tuhoriskit kuin puuntuotanto. Sekametsän voi perustaa myös niin, että eri puulajit kasvattaa omina ryhminään. Lisää tutkimustietoa tarvitaa esimerkiksi siitä, mitkä ovat toimivimmat uudistamisketjut sekametsien perustamiseen.” Tutkimukselle tarvetta Taloudellisista syistä lehtipuuston osuutta kannattaa Huuskosen mukaan kuitenkin alkaa pienentää kiertoajan loppupuolella. Koivu kasvaa tukkipuun mittoihin havupuita nopeammin, ja koivutukista maksetaan ainakin nykyisellään vähemmän kuin havutukista. Kuusen kasvattaminen männikön seassa taas voi suojata puustoa hirvituhoilta. Kuusi kestää varjostusta, mutta koivun ja männyn kasvu kärsii, jos ne eivät saa riittävästi valoa. Männyn ja koivun valontarpeen takia sekametsät tulee myös harventaa hieman voimakkaammin kuin yhden puulajin metsät
Suomessa toimi 1920-luvulla yli 600 sahaa, jotka työllistivät 45 000 henkeä. Myös vanhojen sulfiittisellutehtaiden sulkeminen vaikutti asiaan. Päijänteen vedenlaadusta kertovat kartat 1960ja 1980-luvuilta liittyvät kiinteästi vuoden 1956 karttaan metsäteollisuuden laitoksista. Sinne saatiin tukit uittamalla ja valmis sahatavara voitiin lastata suoraan rahtilaivoihin. 16 21.11.2019 / METSÄSTÄ Suomi sahasi itsensä kartalle Metsäteollisuudella on ollut viimeisen sadan vuoden aikana merkittävä vaikutus – myös kartalla. Jämsän tehtaat sijaitsevat vanhemman vesistökartan punaisimmassa eli saastuneimmassa kohdassa. Biologiset jätevedepuhdistamot paransivat 1980-luvulta lähtien järvien tilannetta. 0–49 50–99 100–199 200–299 300+ Tuotantomäärä 1 000 m 3 Lähde: Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistys, 8/2019 SAHAT VUONNA 2019 1923 Sadassa vuodessa sahaus on vähentynyt etelärannikolla ja levittäytynyt Pohjanmaalla sekä Lapissa.. Sahateollisuus kukoisti sisällissodasta toipuvasssa Suomessa vuonna 1923. Suursahat olivat monesti jokisuissa
Tuotantomäärältään suurimmat tehtaat sijaitsivat vuonna 1956 Kaakkois-Suomessa. Puita kerättiin vain hyvien tieyhteyksien varsilta. Vanhat kartat Jussi Iltasen kokoelmasta. Mutta jos kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, millaista tietomäärää vastaa hyvä kartta. Esimerkiksi tällä aukeamalla esiteltävästä vuoden 1923 sahakartasta näkee, että vaikka kartantekotekniikka kehittyy, hyvät esitystavat ovat iättömiä. Metsälehti ja Karttakeskus kuuluvat Tapiokonserniin. Historialliseen karttakirjaan Iltanen on pyrkinyt löytämään mahdollisimman monipuolisesti suomalaiskarttoja sadan vuoden ajalta: mukana on muun muassa tieja maastokarttoja, merikarttaa, suunnistuskarttaa, kaupunkien opaskarttoja ja teemakarttoja. Esimerkiksi rautatieverkosto olisi tuskin aikoinaan laajentunut yhtä vauhdikkaasti ilman selluja paperitehtaiden pihaan johtaneita raidelinjoja. 1966 1973 1956 1950. Onkin perusteltua väittää, että juoksemisen sijaan tai ainakin lisäksi Suomi sahasi itsensä maailmankartalle. Moni paperija sellutehdasalueista, kuten Kymenlaakso ja Tampereen seutu, ovat olleet mukana tehdaskartalla 1870-luvulta lähtien. Tekojärvien alta joutui muuttamaan pois yli 600 asukasta, mutta noin 200 000 kuutiota puuta jäi paikoilleen veden alle. ”Liikaa tietoa sisältävästä kartasta tulee lukukelvoton.” 1950-luvulta eteenpäin sahatavaran paikan vientituotteiden kärjessä ottivat kemiallisen metsäteollisuuden valmisteet sellu ja paperi. ”Vanhoista kartoista pystyy ammentamaan hyvin sitä, millainen on selkeä karttaesitys”, Iltanen kertoo. 17 METSÄSTÄ / 21.11.2019 VALTTERI SKYTTÄ J os Suomessa jotain oli itsenäisyytemme alkupäivinä, niin sahoja. Silloin kartasta tulee tarpeeksi selkeä. Toisin kuin nykyisenä selluteollisuuden kulta-aikana, metsäteollisuuden vientikärkenä toimi tuolloin sahatarava. Lokan ja Porttipahdan tekojärviä alettiin täyttää Sodankylän pohjoispuolelle vuonna 1967. Kartalla ei pystytä esittämään koko maailmaa. Puiden hukutuksen syynä oli se, että Metsähallitus ei saanut varoja tekojärvialueiden hakkuisiin. Juokseva vesi oli kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys Suomessa vuonna 1950. Nuori valtiomme ohitti ensimmäisen ja toisen maailmansodan välillä Ruotsin Euroopan suurimpana puutavaranviejänä. Suomen kartta olisi aikojen saatossa ollut varsin erilainen ilman puun jalostusta. Lähteenä on käytetty myös Markku Kuisman kirjaa Saha. Kartat tehtiin peilikuvina.” Sata vuotta karttoja -kirja on 100 vuotta täyttävän Karttakeskuksen juhlateos. Maaseudulla vesijohto oli tuolloin vain kahdeksalla prosentilla talouksista. ”Vanhan ajan kartantekijöiden on pitänyt kuvitella valmis kartta hyvin, sillä karttaa tehdessä oli vaikea hahmottaa lopputulosta. Kaikkiaan metsäteollisuus tuotti 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla 85 prosenttia Suomen vientituloista. Liikaa tietoa sisältävästä kartasta tulee lukukelvoton”, kertoo Sata vuotta karttoja -kirjan tekijä, kartografi Jussi Iltanen. Iltasen mukaan hyvä kartantekijä osaa valita ja yleistää tietoa. Hyvä kartta sisältää oleellisen Sahateollisuuden suuruuden päivät sekä metsien käytön monimuotoiset vaikutukset näkyvät myös tuoreessa Sata vuotta karttoja -kirjassa. Selluloosa vei arvokkaimman yksittäisen puunjalostustuotteen tittelin laudoilta ja lankuilta vasta vuonna 1950. ”Hyvä kartta sisältää oleellisin tiedon. Kirjassa on sata Suomea kuvaavaa karttaa vuodesta 1919
Reinikainen itse on ollut metsätöistä innostunut nuoresta pitäen. ”Metsätalousmielessä tila on ihanteellisen mallinen. Seitsemän sahurin savotta Metsänomistaja Esa Reinikainen haluaa innostaa nuoria metsänhoitotöihin. Reinikainen arvioi, että 50 vuoden aikana puuta on myyty kymmenentuhatta kuutiota. Hän muun muassa teki käsipelissä kaksitoista kilometriä ojia.” Reinikainen sai kotitilansa metsistä valtaosan, 38 hehtaaria, omistukseensa vuonna 2013. Tilan pohjoislaidan metsäautotie yhdessä uudemman piennartien kanssa saavuttavat kuviot kattavasti. Esimerkiksi tämän nyt varhaisperattavan kuvion olemme käyneet yhdessä ennakkoraivaamassa ennen päätehakkuuta”, Reinikainen sanoo. Kuviokokoa olemme kasvattaneet tietoisesti, sillä isommat kuviot ovat puukaupan ja metsänhoidon kannalta järkevämpiä. Kuvioiden määrä on kolmen metsäsuunnitelmakauden aikana pudonnut kolmannekseen." Puukauppaa tilalta on tehty aktiivisesti. ”Olen kerännyt mukaani omien lasteni lisäksi heidän kavereitaan ja perhetuttuja, jotta heillä olisi mahdollisuus tutustua metsänhoitoon”, kolmen lapsen isä kertoo. Varhaisperkaus näin lehdettömään aikaan on paras mahdollinen tapa harjoitella sahausta, kun näkyvyys on hyvä ja poistettavien puiden valinta helppoa”, Reinikainen huomauttaa. 18 21.11.2019 / METSÄSTÄ mina Karpin ja Hanna Onjukan. Tällä kertaa kolme nuorista on ensimmäistä kertaa raivaussahan kahvoissa, joten Reinikainen opastaa kunkin rauhallisesti alkuun. Marraskuisena lauantaina Reinikainen on saanut mukaansa poikansa Miro Reinikaisen ja vävynsä Erno Voutilaisen lisäksi Joel Lillisen, Maiju Hakolan, JeMETSÄNOMISTAJA Kangasniemi. Reinikainen nostelee kuomukärrystä eri aikakausien raivaussahoja kuuden innokkaan sahurin odottaessa työkaluaan. Kun perusasiat sahan tekniikasta on käyty läpi, on vuorossa simppeli metsänhoidollinen ohje. Rantakankaaksi ristitty tila on suorakaiteen muotoinen ja tekee kapean piston Puulan rantaan. Esa Reinikainen sai isältään Husqvarnan raivaussahan 1980-luvun alussa. Miro Reinikainen (vas.), Erno Voutilainen, Esa Reinikainen, Jemina Karppi, Joel Lillinen ja Hanna Onjukka kokoontuivat nuotion ääreen lounastauolle, kun ensimmäiset tankilliset varhaisperkausta oli sahattu. ”No nythän alkaa kuulostaa siltä miltä pitääkin. ”Pappani on ollut intohimoinen metsänhoitaja. ”Tämä on jo viides kerta, kun olemme nuorten kanssa metsässä. ”Kaikki lehtipuut on tarkoitus kaataa, mutta männyt ja kuuset jätetään pystyyn.” Papalta peritty innostus metsänhoitoon Vajaan tunnin kuluttua Huskut, Stihlit, Partnerit ja Echot on kaikki saatu käymään ja sahurit löytäneet sarkansa. Hän opiskelikin 1980-luvun alussa metsuriksi Evolla. Tukikohta tarpeen Metsänhoitotöissä Reinikaista palvelee tilan hyvä tiestö. SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat K uopiolaisella Esa Reinikaisella on kädet täynnä töitä heti, kun auto peräkärryineen on parkkeerattu keskelle Kangasniemellä sijaitsevaa metsäpalstaa. Kotipaikaltani on näkynyt sata vuotta sitten kilometrin päähän Puulan rantaan saakka, mutta pappa laittoi metsät kasvamaan. Aikanaan perhekodissa leipätyössäänkin nuorten kanssa toimineella Reinikaisella on ollut tapana heittää seuraavalle sukupolvelle aika ajoin metsäisiä haasteita. Omanakin omistusaikanaan Reinikainen on myynyt puuta kolmetuhatta kuutiota. Kun ensikertalaisia on käyty kannustamassa rohkeampaan kaasun käyttöön, voi metsänomistaja olla tyytyväinen. Saha käy edelleen erinomaisesti
Toista tankillista Esa Reinikainen ei päästä porukkaa sahaamaan ennen lounastaukoa. Saattaa olla, että erityisesti kontortamänty kärsii tästä ilmiöstä, eikä kontortamäntyä yleensä karsitakaan. On kokeneita vaareja, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tehneet omaksi ja erityisesti lastensa iloksi pystykarsintaa sopivissa kohteissa, mutta jotka eivät ole nähneet syyshaavakan tuhoja muualla kuin metsäammattilaisten järjestämillä metsätuhoretkeilyillä. Ainoa kapeaan tilaan mahtuva leikkuri on Fiskarsin klassikko, joka muutenkin on hyvää työtä. Pystykarsinnan kannattavuus vaatii uskoa. ”Vaikuttaa ihan kivalta hommalta. Jos aikomuksena on hyötyä taloudellisesti, ainakin kaksi asiaa täytyy laittaa kuntoon. Nyt pääsimme autolla keskelle vajaan kuuden hehtaarin savottaamme”, Reinikainen toteaa. ”Tässä ei todellakaan ole tarkoitus urakoida, vaan nauttia luonnosta ja yhdessä tekemisestä. Perillisten on syytä tietää tarkoin, missä ovat pystykarsitut metsiköt ja mitä niille on tehty mukaan lukien karsintavuosi ja -korkeus. Kyseessä on yleinen sieni, jota tavataan esimerkiksi männyn hakkuutähteissä. "Tuntuu, että on oikeasti tehnyt töitä" Reilun tunnin kuluttua alkavat sahojen äänet yksi kerrassaan vaimeta. Leipätyönään Kalavapriikki Oy:ssä työskentelevälle miehelle kertyykin vuodessa jopa 30–40 metsäpäivää. Varhaisperkauksen lisäksi Reinikaisella on viime aikoina ollut työn alla muun muassa ennakkoraivausta sekä energiapuuhakkuuta. Kapeana se sujahtaa kiehkurassa olevien oksien väliin toisin kuin vipuvarteen perustuvat leikkurit, joita lukuisat keksijät ovat vuosien mittaan esitelleet. Monessa suhteessa saha on lyömätön työkalu. ”Tykkään fyysisestä työstä ja luonnossa liikkumisesta, joten tämä sopii minulle hyvin”, ruotii tanssijan ja hierojan koulutuksen omaava Onjukka hymyillen. Metsänhoitoja hakkuutöitä 53-vuotias Reinikainen pitää hyvinä kuntoa ylläpitävinä harrastuksina. Yksi käsisaha ilman vartta on alimpia oksia varten, keskipitkä varsi noin kolmen metrin korkeudelle ja pisin varsi jopa viiteen metriin saakka. Lisäksi tulee varren hinta. Perinteinen työkalu pystykarsintaan on varteen kiinnitettävä ohutteräinen oksasaha, joka hyvälaatuisenakin maksaa korkeintaan muutaman kympin. Joel Lillinen tekemässä havupuille uutta kasvutilaa. ”Tämä noin kolmensadan metrin kevyt piennartie maksoi murskeineen tuhat euroa, kun kaivinkoneyrittäjä teki sen päätehakkuun yhteydessä. Yhtä tärkeää on huolehtia vähintään 30 vuotta, että pystykarsitut metsiköt kasvatetaan rohkeasti harvennettuina ja mahdollisesti lannoitettuna. Kannattajat korostavat, että teleskooppivarteen kiinnitetyllä oksasahalla voi karsia yhdellä kerralla koko puun haluttuun karsintakorkeuteen saakka. Varhaisperkausta on aloittelijankin helppo tehdä lehdettömään aikaan, kun poistettavat puut on helppo erottaa. Parhaissa laitteissa on vain yksi vika hinnan lisäksi. Syksyllä ongelmana on, että kotelosieni syyshaavakka levittää syksyisin itiöitään tuoreisiin oksien katkaisupintoihin ja kuoreen syntyneisiin vaurioihin. Illaksi ajamme Kuopioon saunomaan ja lämmitämme paljun.” ”Varhaisperkaus lehdettömään aikaan on paras tapa harjoitella sahausta.”. Metsätöissä hankaluutena on, ettei Reinikaisella ole tilalla tukikohtaa yöpymiseen ja varusteiden huoltoon. Puulan rantaan voisi olla mahdollista rakentaa mökkikin poikkeusluvalla. Mutta teleskooppivarsi painaa enemmän kuin yksinkertainen varsi. Olisiko sittenkin parempi ratkaisu, että karsijalla on kolme oksasahaa. Ensi kesänä tarkoitus on joka tapauksessa pystyttää laavu, siihen on jo vanhat hirretkin valmiiksi katsottuna”, Reinikainen suunnittelee. Ensikertalaisillakin alkujännitys on vaihtunut liikunnan ja luonnon kirvoittamaan iloiseen puheensorinaan. Painon kyllä huomaa työpäivän kuluessa. Mielipiteet hajautuvat, onko teleskooppivarsi hyvä ajatus. Kolmella työkalulla töitä tehtäessä käsien varassa on aina mahdollisimman vähän painoa. Tuntuu kyllä hartioissa siltä, että on oikeasti tehnyt töitä”, summaa 23-vuotias Jemina Karppi. 19 METSÄSTÄ / 21.11.2019 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. PALSTALLA Mäntyjen pystykarsinnan riskit vähenevät jyrkästi keskimäärin vuodenvaihteen jälkeen. Pystykarsija ei tällöin ole saamassa vaivojensa palkaksi oksattomia pintalautoja, vaan tyvitukki joutuukin kuitupuukasaan. Pahimmillaan syyshaavakka voi tappaa pystykarsitun männyn, jos sienen aiheuttama koro kiertää puun ympäri. Huolto pelaa ja lämmin bataattikeitto sekä makkara tekevät kauppansa. Samoilla linjoilla on niin ikään ensimmäistä kertaa raivaussahaa kokeillut Hanna Onjukka. Syyshaavakan riskiä ei kannata liioitella. Itiöiden esiintyminen ei siis liity olennaisesti naapureiden tekemiin pystykarsintoihin. Mäntyjä pystykarsitaan edelleen Pystykarsinnassa on suojattava silmät putoavilta roskilta ja purulta. Kotoa Kuopiosta matkaa yhteen suuntaan tulee 140 kilometriä. Taloudellisesti lähes yhtä merkittävää on, jos pystykarsittu oksa ei kyljesty, vaan runkoon tulee vuosi vuodelta laajeneva koro. Moottoroituja oksasahoja on ollut markkinoilla jo kauan, uusimpana tulokkaana akkukäyttöiset laitteet. ”Suunnitelmissa onkin taukotuvan rakentaminen. Se on kevyt, ominaisuus, jota arvostaa, jos tekee karsintaa päivässä enemmän kuin tunnin. Ne painavat vähintään kahdeksan kiloa. Esa Reinikainen varmistaa, että kypärä asettuu ensimmäistä kertaa raivaussahaavan Hanna Onjukan pipon päälle
Tiedän, millaista tuhoa ne voivat saada aikaan." ”Silmät saavat olla auki vähän joka suuntaan.”. "Yleensä ostohenkilöllä ei ole hakkuu työmaalle asiaa enää siinä vaiheessa, kun hakkuu on käynnissä", selventää Stora En son metsäasiantuntija Marko Helstelä. Samaa sanoo Eronkoski. "Maatilalta löytyy traktoria, puimuria ja kylvökonetta. Metsänomistaja Perttu Alitalo lait taa hakkuutyömaalle lähtiessään yleen sä päälleen oranssin metsurintakin. 20 21.11.2019 / METSÄSTÄ LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat O ranssinkeltaiset hahmot pistä vät silmään männynrunkojen keskeltä. Maassa olevien pölkkyjen päällä ei kannata kävellä, sillä ne ovat liukkaita. suuntaan. Sen tarkoituksena on muistuttaa hakkuutyömailla liikkuvia huolehtimaan turvallisuudestaan. Mo nelta löytyy turvatakki tai huomioliivi. Turvallisuus parantunut Hakkuutyömaiden turvallisuus on Hels telän ja Stora Enson markkinointiasian tuntijan Tuomas Koistisen mukaan pa rantunut viime vuosina huomattavasti. Työskentelevästä hakkuukoneesta tulee pysytellä vähintään 90 metrin päässä. Marko Helstelä ja Perttu Alitalo luottavat hakkuutyömaalla oranssiin väriin ja huomioliiviin. "Silmät saavat olla auki vähän joka Näy hakkuu työmaalla Huomioliivi ja kypärä kuuluvat hakkuutyömaalla liikkuvan varustukseen. Metsäkonepalvelu Oy:n operaatioe simiehen Veli-Pekka Eronkosken mu kaan useimmat osaavat varoa metsäko neita, mutta varsinkin taajamametsissä ihmiset saattavat kulkea hyvinkin lähel tä hakkuukonetta. Sivutyö maanviljelijänä on opet tanut kunnioittamaan koneita. Jos matka jatkuu hakkuutyömaalta taimikkoa raivaamaan, on mukana myös metsurin kypärä. Metsänomistajat tulevat välillä katsomaan hakkuita, ja syksyisin metsässä liikkuu paljon marjastajia ja sienestäjiä", kertoo Stora Ensolle urakoivan Metsäko nepalvelu Oy:n hakkuukoneenkuljettaja Lasse Viitanen. Hämeenlinnalaiselle hakkuutyömaalle on marras kuisena päivänä kerääntynyt poikkeuksellinen joukko: niin puunosta jan ja koneyrittäjän edustajia kuin met sänomistajakin. Metsänomistajia ja muita metsässä liikkujia hakkuutyömailla sen sijaan nä kyy usein. Hakkuutyömaalla kannattaa käyttää tukevia jalkineita. Hakkuukonekuskin puhelinnumero löytyy työmaataulusta, joka varoittaa lähistöllä olevasta hakkuusta. Maassa olevassa kassissa on kypärä ja huomioliivi. "Vielä kymmenen vuotta sitten met säammattilaiset pukeutuivat mustaan tai vihreään." 14 vuotta hakkuukoneen puikoissa työskennelleen Viitasen mukaan myös metsänomistajat kiinnittävät yhä enem män huomiota turvallisuuteensa. Taustalla on Stora Enson turvallisuus viikko